Eläkeläinen 06/2024 - Lehtiluukku.fi

Koulutuksissa kulttuuripainotus ensi vuonna 3 | ”Eläkkeistä ei saa tehdä sukupolviriitaa” 6 | Runon aika ja ajattomuus 34 2024 | 13. joulukuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Keravan Eläkeläisten ryhmä on perehtynyt siihen, miten tavarat ja tuotteet pakattiin ja kuljetettiin ennen vanhaan ja miten nyt. 32 Pärekorista muovikassiin 6 Joulu tervehdykset 18
H allituksen esityksiin kriittisesti suhtautuville vastataan usein tyyliin ”pulinat pois” – enemmistö on puhunut. Tällainen asennoituminen kielii kapeasta demokratiakäsityksestä, jossa vaalien ulkopuolella esitetty kritiikki leimataan turhaksi. Hyvään päätöksentekoon kuuluu erilaisten näkemysten ja rakentavan kritiikin huomioon ottaminen. Suomessa lainvalmisteluun kuuluu oleellisena osana lausuntokierros, jossa asiantuntijoille ja kansalaisyhteiskunnalle annetaan mahdollisuus kertoa näkemyksiään. Hyvä lainvalmistelija ottaa saadun palautteen vakavasti ja tarvittaessa korjaa esille nousseita epäkohtia ennen lopullisen hallituksen esityksen lähettämistä eduskuntaan käsiteltäväksi. Näin saadaan hyvää lainsäädäntöä, joka myös kestää aikaa eikä sitä heti jouduta korjaamaan. ELÄKELÄISJÄRJESTÖT saavat vuosittain kymmeniä lausuntopyyntöjä ikääntyneiden asemaan liittyvien lakiesitysten valmistelussa. Vuonna 2006 perustettu yhteinen etujärjestömme EETU ry on vakiinnuttanut asemansa lausuntojen antajana, ja lakeja valmistelevat ministeriöt osoittavat useimmiten lausuntopyyntönsä nimenomaan EETUlle. Antamalla lausunnot yhteisesti vältetään päällekkäistä työtä. Kun kuusi eläkeläisliittoa on yhteisen lausunnon takana, on lausunnolla myös painoarvoa hallituspohjasta riippumatta. Nykyistä Orpon-Purran hallituksen lainvalmistelua on syytä moittia lausuntokierrosten puutteellisuudesta. Lausuntoaikaa on annettu usein niin vähän, että perusteellisen lausunnon antaminen on mahdotonta. Lisäksi vaikuttaa siltä, että asiantuntijoiden kritiikki sivuutetaan, jos se on ristiriidassa hallitusohjelman kirjausten kanssa – ”epämiellyttäviä totuuksia” ei haluta kuulla. Kiireellinen valmistelu muuttuu hutiloiduksi valmisteluksi. HALLITUS ON leikkaamassa voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan ja monien asiantuntijaorganisaatioiden avustuksia. Tämä vie edellytyksiä siltä, että yhteiskunnan kehittämisessä tarpeellinen kritiikki nousisi esille. Riskinä on, että menemme kohti näennäistä yksimielisyyttä, jossa oleellisia näkökohtia sivuutetaan, lainsäädäntö ei vastaa kansalaisten tarpeisiin ja tyytymättömyys ja pahoinvointi lisääntyvät. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA Rakentavaa pulinaa Toiminnan vuosi 6 | 2024 Kannen kuva Tuomas Talvila Koulutuksissa kulttuuripainotus ensi vuonna 3 | ”Eläkkeistä ei saa tehdä sukupolviriitaa” 6 | Runon aika ja ajattomuus 34 2024 | 13. joulukuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Keravan Eläkeläisten ryhmä on perehtynyt siihen, miten tavarat ja tuotteet pakattiin ja kuljetettiin ennen vanhaan ja miten nyt. 32 Pärekorista muovikassiin 6 Joulu tervehdykset 18 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Riskinä on, että menemme kohti näennäistä yksimielisyyttä.” Oma koti ja hoiva Hämeenlinnan asumisseminaari kiinnosti ikäihmisiä 8 Liikuntaverstaat Kiertue on jälleen vauhdissa aluejärjestöissä 10 Laturin paperit ”Paatunut journalisti” julkaisi esikoisromaaninsa 18 Henkinen voimavara Kulttuuri ja eläkeläisystävät antavat elämälle sävyjä 30 Vakiot Kalevin kynästä 11 Koulutuskalenteri 14 Pensionären 17 Runopysäkki 26 VUOSI KÄÄNTYY kohti loppuaan. Paljon monenlaista on järjestössämme ja yhdistyksissämme taas tehty: on kahviteltu, harrastettu, liikuttu sisällä ja ulkona, tanssittu, opiskeltu, osoitettu mieltä torilla. Olemme yhdessä onnistuneesti toteuttaneet Eläkeläiset ry:n päätehtäviä: Edistämme ikäystävällistä yhteiskuntaa ja tarjoamme monipuolista toimintaa. EDESSÄ HÄÄMÖTTÄVÄ vuosi 2025 on yhteiskunnassamme myös täynnä tärkeitä asioita. Eläkeuudistuksen valmistelu etenee, me seuraamme ja vaikutamme yhteistyössä muiden EETU-järjestöjen kanssa. Kuntaja aluevaaleissa huhtikuussa valitaan päättäjiä niille paikoille, joissa tehdään ikäihmisten elämään vaikuttavia tärkeitä päätöksiä ja arvovalintoja. Voisi sanoa, että nimenomaan tässä ajassa myös kansalaisjärjestöjä todella tarvitaan. Kannustan ja rohkaisen kaikkia eläkeläisiä aktiivisuuteen. Toivon myös poliittisten päättäjien olevan valmiita kuuntelemaan järjestöjen ja niiden jäsenten ääntä. Arjen asiantuntemuksella on arvoa. MUTTA NYT on aika rauhoittua joulun viettoon. Kaikille Eläkeläinen-lehden lukijoille kiitokset kuluneesta vuodesta ja oikein hyvää joulun aikaa! ”Keltaliivisten Kävelypässien ja päiväkotilaisten välillä on aina vallinnut erityinen sielujen sympatia.” Pekka Isaksson Kävelypässien blogissa 2 Eläkeläinen 6/2024
AJASSA E läkeläiset ry tarjoaa jäsenilleen ensi vuonnakin monipuolista koulutusta. Siihen sisältyy tavalliseen tapaan yhdistystoiminnan ja talouden koulutusta, viestinnän ja vaikuttamisen aiheita sekä kulttuuriopintoja. Kulttuuri painottuu ensi vuonna tavallista enemmän, muun muassa 14.–16.11.2025 Porissa järjestettävän Kulttuurikatselmuksen vuoksi. Tarjoamme koulutusta näyttämötaiteesta, musiikista, tanssista, kirjoittamisesta ja kuvallisesta ilmaisusta. Lisäksi koulutuskumppanimme Kansan Sivistystyön Liitto KSL-opintokeskus tarjoaa jäsenillemme ensi vuonna neljä maksutonta kulttuuriaktivismin koulutusta. Järjestämme joitakin koulutuksia yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kanssa. Niihin ovat tervetulleita molempien järjestöjen jäsenet. Osan niistä järjestää Eläkeläiset ry ja osan EKL. Aiemmin olemme järjestäneet yhteistyössä koulutusta muun muassa vanhusneuvostojen jäsenille, yhdistysten tarjoiluvastaaville sekä muistikerhojen ohjaajille. Ensi vuonna vuorossa on kulttuuri. Kevään koulutukset alkavat senioritanssikurssilla, joka pidetään helmikuussa Turengin Kiipulassa. Kyseessä on 1-tason ohjaajakurssi, joka on tarkoitettu kaikille senioritanssista kiinnostuneille. EKL toimii tämän kurssin järjestäjänä. Eläkeläiset ry puolestaan järjestää maaliskuussa kolmen kurssin kokonaisuuden. Se toteutetaan Kuopion Rauhalahdessa. Siihen kuuluu musiikkia, esiintymistaitoa ja ohjelmiston valmistamista sekä tanssillista liikuntaa. Ajatuksena on, että yhdistysten ohjelmaryhmät molemmista järjestöistä voivat valmistautua Porin Kulttuurikatselmukseen (siitä voit lukea lisää sivulta 11) ja saada uutta sisältöä ohjelmiinsa. Yhteistyökursseja ovat myös EKL:n Kauniaisissa järjestämä työväenlauluperinteen kurssi sekä Eläkeläiset ry:n syyskauden alussa järjestämä valokuvauskurssi. Omille jäsenillemme järjestämme huhtikuussa kirjoittajakurssin. Se sopii sekä runon että proosan kirjoittajille. Kaikki ovat tervetulleita, sekä aloittelijat että kokeneet kirjoittajat. Kursseista kerrotaan lisää tämän lehden koulutuskalenterissa sivulla 14. Syyskauden 2024 uutuus olivat alueelliset Vaikuttamisen ja viestinnän opintopäivät, kuva Jyväskylän tilaisuudesta. A A R O N K A LL IN EN Kulttuuripainotus vuoden 2025 kursseilla Maksutonta koulutusta KUMPPANIMME KSL-opintokeskus tarjoaa jäsenillemme neljä maksutonta kulttuuriaktivismin koulutusta ensi vuonna. Alueiksi on suunniteltu Keski-Suomea, Satakuntaa, Savo-Karjalaa ja Pohjanmaata. Koulutukset ovat kaksipäiväisiä ja niihin voi ottaa 20 osallistujaa. KSL korvaa tarvittaessa kurssilaisten matkakuluja ja järjestää majoituksen. Koulutussisältö sopii monenlaisille yhdistysaktiiveille ja tarjoaa vinkkejä yhdistystoiminnan kehittämiseen. Olemme saaneet aiempiin koulutuksiin osallistuneilta innostuneen palautteen. ? Lue lisää sivulta 15 Järjestämme ensi vuonnakin osan koulutuksista yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kanssa. Kaikki ovat tervetulleita, sekä aloittelijat että kokeneet kirjoittajat. Eläkeläinen 6/2024 3
YHTEISKUNTA Eläkeläiset ry myönsi vuotuisen tunnustuksensa ikäihmisten avoimelle kohtaamispaikalle, jossa toimintaa suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry on palkinnut vuoden 2024 ikäystävällisenä tekona Nurmijärven Olohuone -toiminnan. Olohuone on ikäihmisten avoin kohtaamispaikka joka tarjoaa monenlaista ryhmätoimintaa ja tapahtumia. Toimintaa on Nurmijärvellä Heikkarin palvelutalossa ja kolmessa kohteessa Klaukkalassa. Kohtaamispaikkojen säännöllisessä viikko-ohjelmassa on tuolijumppaa, kädentaitoja, pöytäpelikerhoja, sanomalehtikatsaus, hyvinvointiteemainen kerho ja matalammalle toimintakyvylle sovelletut kerhot, joissa ohjelma vaihtelee. Kuukausittain järjestetään karaoketanssit ja niiden lisäksi erilaisia tapahtumia. Olohuoneella käy myös eri alojen asiantuntijoita esitelmöimässä ikäihmisiä kiinnostavista asioista. Olohuonetoiminnan taustaorganisaatio on Nurmijärven Onnenkimpale ry. Yhteistyötä tehdään Nurmijärven kunnan, Nurmijärven seurakunnan, vammaisja vanhusneuvoston, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen sekä eri yhdistysten kanssa. Eläkeläiset ry teki Ikäystävällinen NURMIJÄRVEN OLOHUONE ON VUODEN IKÄYSTÄVÄLLINEN TEKO Maanantai-iltapäivisin on Nurmi järven Olo huoneen ohjelmassa sanoma lehtikatsaus, jossa keskustellaan ajankohtaisista uutisista. 4 Eläkeläinen 6/2024
– Olohuoneen toimintaan osallistuu noin 200 henkilöä, kertoo yhteisökoordinaattori Pauliina Pukarinen. M aanantai-iltapäivisin on Nurmijärven Olohuoneen ohjelmassa Sanomalehtikatsaus, jossa keskustellaan ajankohtaisista uutisista. Paikkana on Heikkarin palvelutalo. Kysyimme kerholaisilta mielipiteitä Olohuonetoiminnasta. ”OLEN OLLUT niin tyytyväinen. Asumme mieheni kanssa hieman syrjemmässä, mutta melkein joka päivä tullaan tänne. Olen löytänyt hirveästi uusia ja hauskoja ihmisiä. Ja kyllä täällä myös vakavasti keskustellaan ja mietitään asioita yhdessä.” Marja-Terttu Göransson ”VOISI SANOA, että olemme täällä paossa kotiseinien kaatumista. Samanikäisten tuttavien näkeminen on ihan olennaista. Erittäin hyvä, että tässä on myös tuo ruokailupaikka.” Harri Göransson ”TODELLA TÄRKEÄ kohtaamispaikka minulle, kun asun yksin.” Helena Kallio ”TÄMÄ ON yksinasuvalle vanhalle ihmiselle aivan verraton. Ei tämän parempaa paikkaa voi ollakaan!” Eila Turunen ”MUUTIN NURMIJÄRVELLE Loimaalta maaliskuun alussa. Asun naapurissa olevassa senioritalossa ja kuulin tästä paikasta. On tekemistä ja puuhastelua oman innostuksen ja jaksamisen mukaan. Täältä löytyy juttuseuraa, tai sitten voi vain kuunnella ja seurailla ja viihtyä.” Päïvi Erämaja ”OLEMME PÄIVIN kanssa sisarukset ja muutimme naapuritaloon parin päivän välein. Olen nyt syksystä lähtien päässyt tänne ja on suunnattoman hyvä, että olen tämän verran päässyt laajentamaan reviiriäni. Kaipaan ihmisiä ympärilleni, se vaikuttaa suuresti mielialaan.” Erja Erämaja ”OLEN OLLUT tämän palvelutalon asukas huhtikuusta lähtien. Tämä on hyvä paikka. Nyt on yleiskunto noussut, osallistun vointini mukaan melkein joka toimintaan. Täällä pääsen pyörätuolini kanssa syömään ja muihin toimintoihin.” Leena Savolainen ”OLEN OLLUT mukana alusta asti, ja käyn melkein päivittäin, asun tässä lähellä. Olen halunnut lähteä mukaan uusiinkin juttuihin kuten kokeilemaan rivitanssia ja asahi-liikuntaa.” Maija Korkia-aho ”VASTAAN VAPAAEHTOISENA joka toinen viikko järjestettävästä Saunaklubista. Siellä on apua haluaville sairaanhoitaja pesemässä ja vapaaehtoiset auttamassa pukeutumisessa ja muussa. Osallistua voi myös, vaikka ei saunoisikaan. Kerran kuussa järjestetään karaoketanssit, siellä on tosi kiva tunnelma ja hyvä kahvio.” Pirjo Björkman ”TÄÄLLÄ KÄYDÄÄN säännöllisesti mm. pelaamassa korttia, laulamassa ja asahissa. Hyvä porukka ja helppo viihtyä. Pitää ihmiset poissa sotesta eli on ennaltaehkäisevää ja terveyttä ylläpitävää toimintaa.” Antti Östman ”AIVAN LOISTAVA paikka. Porukka on tosi kiva ja meillä on ihanat vetäjät. Paikka on tavattoman kodikas eikä täällä olla turhantärkeitä. Itse käyn näin maanantaisin sekä perjantaisin hyvinvointiryhmässä. Korttipeluria minusta ei tule, mutta kesällä pelasin koronaa tuolla terassilla, verestin nuoruudenmuistoja.” Lissu Kaivolehto ”OLEN PALUUMUUTTAJA, asuin yksin tuossa lähellä enkä oikein tiennyt, mitä tekisin. Lapsistani joku ehdotti, että menepä katsomaan mitä tuolla Olohuoneella on. Ja nyt olen joka päivä täällä aamusta iltaan ja viihdyn niin maan perusteellisesti. Olen saanut uusia ystäviä ja tuttavia. Tämä on todella ihana paikka.” Pirjo Tiljander ”Aivan verraton paikka!” MIKÄ Nurmijärven Olohuone Olohuonetoiminnan taustaorganisaatio Nurmijärven Onnenkimpale ry on vuonna 1996 perustettu yleishyödyllinen yhdistys joka toimii ikääntyneiden ja vammaisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi tarjoamalla mm. palveluita asumiseen sekä kuntoutukseen. Yhdistyksellä on Nurmijärvellä kaksi palvelutaloa. Molemmissa on ryhmäkodit ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille sekä vuokra-asuntoja itsenäistä asumista varten. teko 2024 -valinnan paikallisyhdistyksensä Klaukkalan Eläkeläiset ry:n esityksestä. Perusteluissa mainitaan mm., että Nurmijärven Olohuone on onnistunut toiminnallaan saamaan mukaansa myös sellaisia ikäihmisiä, jotka eivät osallistu eläkeläisjärjestöjen toimintaan ja pystynyt tarjoamaan myös sellaisia toimintoja, joihin eläkeläisjärjestöillä ei ole mahdollisuuksia. – Olohuoneen toimintaan osallistuu noin 200 henkilöä, viikoittain tulee uusia osallistujia, kertoo Olohuoneen käytännön toiminnasta vastaava yhteisökoordinaattori Pauliina Pukarinen. NYKYISENLAINEN TOIMINTA sai alkunsa vuonna 2022. Nurmijärvellä tehty valtuustoaloite kohtaamispaikkatoiminnan aloittamisesta Heikkarin palvelutalossa oli saanut myönteisen vastaanoton ja kunta päätti yhdessä seurakunnan kanssa aloittaa toiminnan pilotoinnin. Järjestettiin erilaisia tapahtumia ja selvitettiin ikäihmisten toiveita. Toimintaan haettiin myös sosiaalija terveysministeriön avustuskeskuksen (STEA) avustus, joka myös myönnettiin vuosille 2023–2025. Rahoituksen turvin palkatun yhteisökoordinaattorin lisäksi hankkeessa työskentelee tuntipalkkaisia kerhon ohjaajia, eri oppilaitosten työja kieliharjoittelijoita sekä työkokeilijoita. Hankkeessa on myös yksi nuori aikuinen opiskellut nuorisoja yhteisöohjaajaksi. Tällä hetkellä Olohuoneella opiskelee liiketalouden perustutkinnon opiskelija. Pääasiallinen kävijäkunta on eläkeikäisiä. Vapaaehtoiset, joiden ikähaitari on 20–85 vuotta, ohjaavat ja avustavat kerhoissa. ”Olohuone on onnistunut tarjoamaan myös sellaisia toimintoja, joihin eläkeläisjärjestöillä ei ole mahdollisuuksia.” – Toiminnalla on monisukupolviset tavoitteet, joten kaiken ikäiset ihmiset ovat tervetulleita mukaan, Pauliina Pukarinen sanoo. – Toimintaa suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa, ja näyttävin voimainponnistus tänä vuonna oli kevätjuhla, johon osallistui noin 120 ihmistä, joista 20 oli vapaaehtoisia. VUODEN 2025 jälkeen Nurmijärven Olohuoneen rahoitus on epävarmaa, kuten muillakin vastaavilla toimijoilla. – Tarve kuitenkin kohtaamispaikalle on, ja teemme parhaamme, että se jatkuisi jossain muodossa hankekauden jälkeenkin, esimerkiksi eri yhdistysten yhteistyönä, jos STEAlta ei saada riittävää rahoitusta, Pauliina Pukarinen toteaa. Ikäystävällinen teko 2024 -kunniakirja luovutettiin Nurmijärven Olohuoneelle 12. joulukuuta ? Eläkeläiset ry valitsee vuosittain Ikäystävällinen teko -tunnustuksen saajaksi tahon, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt ikäystävällisyyttä. Ensimmäinen tunnustus myönnettiin vuonna 2019, kun järjestö täytti 60 vuotta. Eläkeläinen 6/2024 5
YHTEISKUNTA tonmuutoksen. Väite on loukkaava ja epäoikeudenmukainen. Tavallisia ihmisiä ei voi syyttää siitä, että aikanaan teollisuus ja teknologia olivat saastuttavampia kuin nykyisin. ” ELÄKELÄISET RY huomauttaa, että monet eläkeläisten sukupolvissa ovat päinvastoin elämässään oppineet nykyistä ekologisemman elämäntavan. Kertakäyttökulttuurin sijaan korjataan vanhaa, ruoka on kotimaista tai jopa itse kasvatettua, ajokorttia ei ole, eikä lennetä lomamatkoille. Miksi juuri nämä sukupolvet ansaitsisivat ”saastutusveron”? ”Nuorten huoli tulevaisuudesT yömarkkinaosapuolet ovat syksyn mittaan käyneet kiivaasti hallituksen pyynnöstä eläkeuudistusta koskevia neuvotteluja. Hallitus on antanut tehtäväksi löytää 1 miljardin euron lisärahoituksen, joka samalla vahvistaa valtion taloutta. Lähtökohdat neuvottelutuloksen aikaansaamiseksi ovat vaikeat, mutta eivät mahdottomat. Työmarkkinaosapuolet ovat ainakin näihin päiviin asti löytäneet yhteisymmärryksen, vakaan ja ennustettavan ratkaisun työeläkejärjestelmän kehittämiseksi. Itse pääsin viemään neuvotteluryhmälle Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n näkemykset uudistuksen eläkepoliittisista linjauksista ja keskeisistä ratkaisumalleista. MUISTUTIMME, ETTÄ itse eläkejärjestelmä on kehittämistarpeista huolimatta varsin hyvässä kunnossa. Tätä näkemystä vahvistavat niin kotimaiset kuin kansainvälisestikin arviot. Monet uudistukset vaativat kiireellisiä toimia, mutta eläkejärjestelmä ei ole sellainen. Painotimme erityisesti sitä, että uudistus ei saa luoda epäluottamusta itse työeläkejärjestelmään. Lopputulemana työmarkkinoille tulevienkin on voitava luottaa siihen, että heillä on säällinen ja nykyisenkaltainen työeläke silloin kun työ ura päättyy. Eläkejärjestelmään ei saa luoda yhtään ainutta uutta muutosta, joka johtaa eläkeköyhyyden ja eriarvoisuuden kasvuun. Uudistuksen pitää vahvistaa työeläkejärjestelmää, ei rikkoa sitä. Usein uudistuksia tehdään niin, että vaikutusarviot ovat varsin puutteelliset. Siksi painotimme kuulemisessa myös sitä, että muutosten vaikutusarviot pitää tehdä huolella. Miljardin rahoituksen kattaminen on kuitenkin se vaikein ja haasteellisin osuus neuvottelutuloksen aikaansaamisessa. Ratkaisuja tulee löytää sijoitustoiminnan uudistuksella, vaikka siihen sisältyy huomattavia riskejäkin. Myös maltillisten eläkemaksujen korotusten tulee olla mukana rahoituksen varmistamisessa. Sen sijaan suhtauduimme jyrkän kielteisesti ns. automaattisen vakauttajan nimeä kantavaan indeksiehdon muutokseen. Luopuminen nykyisenkaltaisesta indeksisuojasta vaarantaa koko etuusperusteisen eläkejärjestelmän. Esitimme myös joukon ehdotuksia, joilla eläkkeellä olevien osallistumista työntekoon ja yrittämiseen tunnistettaisiin. Rahoituksen turvaamiseksi ehkä kaikkein olennaisinta on pitkän terveen työuran toteutuminen. Siksi painotimme työelämän kehittämisen merkitystä. PAINEET RATKAISUN löytämiseksi ovat siis varsin kovat, mutta ratkaisun avaimet ovat järkiperustein olemassa. Eri asia on, jos poliittista tahtotilaa nykyjärjestelmän kehittämiseen ei ole. Paine kasvaa KOMMENTTI MATTI HUUTOLA Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Suomen eläkejärjestelmän uudistamisesta ei tarvitse tehdä riitaa sukupolvien välille, vaan on lisättävä vuoropuhelua, toteaa Eläkeläiset ry:n hallitus kannanotossaan. ”Eläkkeistä ei saa tehdä sukupolviriitaa” P IX A B AY ”Keskeiset ongelmat eivät korjaannu eläkkeitä leikkaamalla.” Eläkeindeksien leikkaus heikentäisi kaikkien eläkeläisten toimeentuloa loppuelämän ajan, varoittaa Eläkeläiset ry:n hallitus. E läkeläiset ry on huolissaan siitä, että eläkejärjestelmän vastustajat lietsovat keinotekoista riitaa sukupolvien välille. Räikeänä esimerkkinä tästä järjestö pitää ajatuspaja Liberan ja kansanedustaja Atte Harjanteen (vihr.) marraskuista pamflettia, joka vaati eläkeiän nostoa kahdella vuodella, eläkkeiden leikkaamista ja lisäveroa eläkeläisille. ”Tällaiset esitykset eivät vie yhteiskuntaamme eteenpäin ja tee maastamme parempaa elää ja ikääntyä. Eläkeindeksien leikkaus heikentäisi kaikkien eläkeläisten toimeentuloa loppuelämän ajan. Eläkeläisköyhyyden lisääntymisen aikaansaamat ongelmat tulisivat kalliiksi”, toteaa Eläkeläiset ry:n hallitus 17. marraskuuta antamassaan kannanotossa. ”Eläkeläisten lisäveroa perustellaan pamfletissa sillä, että eläkeläisten sukupolvi olisi aikaansaanut ympäristömme saastumisen ja ilmasta on ymmärrettävä. Käynnissä oleva eläkeuudistus uhkaa myös nuorten tulevia eläkkeitä. Esimerkiksi palkkakertoimen ja eläkekertymien leikkaaminen ns. automaattisella vakauttajalla heikentäisi nimenomaan tulevia eläkkeitä. Palkattomien jaksojen eli työttömyyden, vanhemmuuden ja opiskelun ajan eläkekertymien leikkaus lisäisi eläke-eroja ja heikentäisi monien naisten tulevia eläkkeitä.” ”Keskeisiä ongelmia tulevien eläkkeiden kannalta ovat vähäinen syntyvyys sekä työsuhteiden ja ansiokehityksen epävarmuus. Ne eivät korjaannu eläkkeitä leikkaamalla. Eläkerahastojen tuottoriskin kasvattaminen voi toimia nuorempien sukupolvien hyväksi, kuten myös työperäisen maahanmuuton edistäminen.” ELÄKELÄISET RY toteaa, että Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisesti katsottuna vakaa ja hyvin toimiva. ”Sen uudistamisesta ei tarvitse tehdä riitaa sukupolvien välille, vaan lisättävä vuoropuhelua. Eläkejärjestelmän hyväksyttävyyden vahvistamiseksi on pidettävä huoli myös nuorten tulevaisuudesta. Se, että Suomessa moni voi nauttia terveistä eläkepäivistä ilman köyhyyttä on yhteiskunnalta suuri onnistuminen ja antaa kaikille myönteisen tulevaisuudenkuvan, jota tulee vaalia.” 6 Eläkeläinen 6/2024
Tilastollista harhaa? EVA RÖNKKÖ Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija SIVUSTA POIMITTUA Y le uutisoi marraskuun alussa tutkimuksesta, jonka mukaan ulkomailla syntyneet pysyvät vanhemmalla iällä terveempinä kuin Suomessa syntyneet. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 70-vuotiaiden kuolleisuutta ja kuolinsyitä vertailemalla kuolleisuuslukuja vuosilta 2002–2020. Tutkimuksen mukaan ulkomailla syntyneillä on alhaisempi kuolleisuus syöpäkuolemissa, hermostoon liittyvissä sairauksissa, sydänja verisuonitaudeissa, hengityselinsairauksissa, ruuansulatuksen sairauksissa ja ulkoisissa kuolinsyissä verrattuna Suomessa syntyneisiin. Tutkija Laura Kemppaisen mukaan ulkomaalaistaustaiset vanhukset ovat terveempiä eivätkä näin ollen rasita kohtuuttomasti palveluita. Uutinen pysäytti. Voiko tulos pitää paikkaansa? Pari vuosikymmentä työtä ulkomaalaistaustaisten iäkkäiden parissa tehneenä olen saanut terveystilanteista erilaisen kuvan. Ihmiset sairastavat ja vieraskielisenä hoitoon pääseminen on usein haastavaa. Koska kenttätyössä ei pysty tutkijoiden lailla näkemään isoa kuvaa, hain tukea THL:n terveystutkimuksista. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden parissa on niitä tehty jo vuodesta 2012. VUONNA 2022 julkaistussa MoniSuomi-raportissa korostui erityisesti 50–74-vuotiaiden maahan muuttaneiden naisten heikompi terveys verrattuna koko väestöön. Myös vuonna 2019 julkaistu FinMonik-tutkimus osoitti, että ulkomaalaistaustaiset kokivat terveytensä hyväksi harvemmin kuin koko väestö. Etenkin Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton maista muuttaneet raportoivat pitkäaikaissairauksia suomalaista väestöä enemmän. Muitakin eroja oli havaittavissa: diabetes ja mielenterveysongelmat olivat huomattavan yleisiä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikan maista tulleilla. He raportoivat myös muita enemmän masennusta, mielenterveysongelmia sekä psyykkistä kuormittuneisuutta. Myös selkäsairauksia raportoitiin suomensyntyistä väestöä enemmän. Kun tähän lisätään se, että ulkomaalaistaustaiset syövät hedelmiä ja marjoja koko väestöä niukemmin, naiset harrastavat vapaa-ajan liikuntaa harvemmin ja miehet tupakoivat koko väestöä yleisemmin, ihmetys suomensyntyisiä paremmasta terveydestä sen kun kasvaa. THL:n tutkijoiden mukaan lääkärin ja hoitajan palveluja käytetään selvästi koko väestöä verrattuna harvemmin. Syy siihen on pikemminkin hoitoon pääsemisen vaikeus tai heikompi kyky tunnistaa omia terveyshaasteita kuin se, että terveys olisi valtaväestöä parempi. MITEN ELÄVIÄ ja kuolleita tutkimalla saadaan näin merkittävästi erilainen tulos? Voisiko selitys löytyä ulkomaalaistaustaisten henkilöiden terveyden puutteellisesta seurannasta ja sairauksien diagnosoinnista ja dokumentoinnista, joka mahdollisesti heijastuu kuolinsyyn luokitteluun? Monet tuntemani iäkkäät esimerkiksi käyvät hoidattamassa vaivojaan rajan takana, Virossa tai (etenkin ennen rajasulkua) Venäjällä. Kun tutkimus rakentuu tilastoituihin kuolinsyihin ja niiden vertaamiseen syntyperään, voi syntyä tuloksia, joita on kenttätyöstä käsin vaikea ymmärtää. ”Uutinen terveyseroista pysäytti.” Alueja kuntavaalit 13.4.2025 Oletko ehdolla? Eläkeläinen-lehdellä tavoitat aktiiviset äänestäjät! ? Lehden numero 1 ilmestyy 13.2. ? Lehden numero 2 ilmestyy 4.4. ? Varaa mainospaikkasi hyvissä ajoin! Ole yhteydessä: Niina Tuulaskoski, myyntipäällikkö 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi ? Eläkeläinen-lehden numerossa 5 sivulla 11 julkaistun, televisioiden HD-valmiutta käsitelleen jutun puheluhinnoissa oli vanhentunutta tietoa. Puhelun hinta antenni-tv-verkkoon liittyvissä näkyvyysongelmissa apua ja neuvontaa tarjoavan Digita-infoon maksaa normaalin puheluhinnan verran. Hinnat voivat vaihdella hieman liittymätyypistä riippuen (mpm/ pvm). Palveluun jonotus on maksullinen. Digita-infon puhelinnumero on: 020 411 7676. Oikaisu Vuosi 2025 on vaalivuosi! Eläkeläinen 6/2024 7
YHTEISKUNTA seen ja asiakkaat pärjäävät pääsääntöisesti öisin ilman henkilökuntaa. Tarvittaessa sitä voi olla yölläkin, ainakin lyhytaikaisesti. Lähtökohtana on asukkaan oma halu yhteisölliseen asumiseen. Ensimmäisiä OmaHämeen yhteisöllisen asumisen yksiköitä on Ojoisten kaupunginosassa sijaitseva Ilvesmaja, jonka asukas, varsin vireä 102-vuotias Annikki Mäki toi esille kokemusasiantuntijana asukkaan näkökulmia. Hän on asunut Ilvesmajalla pari vuotta, ja kokemukset ovat olleet pelkästään myönteisiä: Yhdessä tekemistä on moneen makuun, bingosta leipomiseen, kesäisin pihapelejä, syksyisin sadonkorjuujuhla. 102-vuotias Annikki Mäki, (keskellä) toi seminaarissa esille asukkaan näkökulmia. Pari vuotta OmaHämehyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen Ilvesmaja-yksikössä asuneen Mäen kokemukset ovat olleet pelkästään myönteisiä. Oikealla Mäen avustaja Tuija Vaittinen, vasemmalla OmaHämeen johdon asiantuntija Mari Numminen. Yhteisöllinen asuminen – uhka vai mahdollisuus? Eläkeläisyhdistysten järjestämä asumisseminaari kokosi Hämeenlinnan valtuustosalin täyteen. Oman kodin ja ympärivuorokautisen hoivan välimuotoa esiteltäessä painotettiin, että lähtökohtana on asukkaan oma halu yhteisölliseen asumiseen. TEKSTI JA KUVA TUIJA NIEMINEN-KURKI H ämeenlinnan Eläkeläiset ry järjesti yhdessä kolmen muun paikallisen/alueellisen eläkeläisjärjestön kanssa ikäihmisten asumista käsittelevän seminaarin ”Yhteisöllinen asuminen – uhka vai mahdollisuus?”. Kaikkien yllätykseksi seminaari kokosi 25.9. Hämeenlinnan valtuustosalin täyteen asiasta kiinnostuneita ikäihmisiä. Kahvitukseen varatut leivoksetkin loppuivat kesken – onneksi järjestäjältä löytyi varastosta lisää kahvileipää. Tilaisuuden aluksi Vanajan Laulun eläkeläisryhmä Tuhti hauskuutti yleisöä lauluillaan. Seminaarin avannut Hämeenlinnan kaupungin elinkeinojohtaja Niklas Lähteenmäki totesi, että nykyään on ymmärretty asumisen olevan paljon muutakin kuin neljä seinää ja katto. Visiona on muutos asumiskaupungista elämiskaupungiksi. Lähiympäristön saavuttamisen pitää olla mahdollista kaikille, myös lapsille ja vanhuksille, ja myös vieraskieliset asukkaat pitää huomioida. Lähteenmäki painotti, että kaupunki voi helpottaa yhteisöllisyyden syntymistä luomalla puitteita, mutta asukkaiden oma näkemys on ensiarvoista, kaupunki ei voi tehdä yhteisöllisyyttä. OMAHÄME -hyvinvointialueen johdon asiantuntija Mari Nummela piti kattavan katsauksen OmaHämeen järjestämistä ikäihmisten asumispalveluista, joista yhtenä osana on sosiaalihuoltolain 21 b §:n mukainen yhteisöllinen asuminen. Hän kuvaili yhteisöllistä asumista oman kodin ja ympärivuorokautisen hoivan välimuodoksi, jossa asuminen ja palvelut määritellään erikLOKAKUUN ALUSSA Hämeenlinnan Eläkeläisten Juttutuvassa keskusteltiin ilmastoasioista. Aluksi yhdistyksemme jäsen, entinen puheenjohtaja Juhani Lehto kertoi Ilmastoisovanhemmat ry:n toiminnasta. Sen ytimenä on perjantaisin eduskunnan istuntokauden aikana talon portailla pidettävät mielenosoitukset. Tavoitteena on saada kansanedustajat ymmärtämään ilmastotoimia koskevien päätösten välttämättömyys ja kiireellisyys, jotta lapsenlapsillamme ja vielä heidänkin jälkeläisillään olisi asumiskelpoinen maapallo. Kävimme aiheesta vilkasta keskustelua. Muistelimme myös, Eläkeläiset ry:n kevään kilpailun innoittamina, miten elinympäristömme, ilmasto ja luonto ovat muuttuneet lapsuutemme ajoista. Luultavasti viimeistään tulevan kevätkauden aikana Hämeenlinnasta lähtee useampiakin osallistujia eduskuntatalolle! Ilmastojuttutupa innosti Hämeenlinnan Eläkeläisiä HANNA JA YRJÖ -SÄÄTIÖN asiantuntija Katariina Välikangas kertoi esityksessään laajemmin yhteisöllisyydestä ja erilaisista yhteisöllisen asumisen kokeiluista ja toteutuksista meillä ja muualla. Hyvänä toteutuksena hän mainitsi Hämeenlinnan Iittalassa sijaitsevan Hyvinvointikeskus Sauvolan, joka on jo vuosien ajan tarjonnut palveluja koko Kanta-Hämeen ikäihmisille. Hämeenlinnan maankäytön suunnittelujohtaja Jari Mettälä kertoi tulevaisuuden näkymistä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa, aina vuoteen 2050 asti. Ikäihmisten asumisen kaavoituksessa tavoitteena on varata tontteja hyvien yhteyksien ja palvelujen äärelle, osoittaa yhteisölliseen asumiseen/yhteisöllisyyteen liittyviä tiloja varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi (mikä tarkoittaa myös suurempien tonttien kaavoittamista), sekä vaikuttaa kaavamääräyksin esteettömyyden edistämiseen. Nykyään on ymmärretty asumisen olevan paljon muutakin kuin neljä seinää ja katto. 8 Eläkeläinen 6/2024
Kylätie Jarmo Koskinen Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n valokuvakerho KAUDEN KUVA ”Palvelut eivät toimi odotetulla tavalla.” P alveluiden tasa-arvoisempi saatavuus sekä terveysja hyvinvointierojen vähentäminen olivat keskeisiä tavoitteita vuoden 2023 alussa toteutetussa sote-uudistuksessa. Hyvinvointialueiden palvelut kytkeytyvät sosiaalija terveydenhuoltoon sekä pelastustoimeen. Uudistusta oli odotettu ja valmisteltu pitkään. Palvelut eivät kuitenkaan toimi odotetulla tavalla. Erityisesti kärsijöiksi ovat joutuneet ikäihmiset, joista monelle ongelman tuo digitalisaatio. Tavoitteet olivat hyviä, mutta toteutuksessa on kompasteltu. Tätä päivää ovatkin monilla hyvinvointialueilla käytävät yt-neuvottelut. Ja neuvotteluissa keskeistä on rahan vähyys. Kuusi hyvinvointialuetta joutui tänä syksynä ns. tarkkailuluokalle, jossa valtiovalta tarkasti seuraa niiden taloutta. Lähdettiinkö uudistamisen innossa ”soitellen sotaan” miettimättä palveluita ja niiden kustannuksia? Miettimättä jäivät myös perusperiaatteet. Tarkoittiko todella palveluiden tasa-arvoinen saatavuus sitä, että kuntien terveyskeskukset lakkautetaan yksi toisensa jälkeen, ja kehittämisen painopiste on erikoispalveluissa? KANSANTERVEYSLAIN voimaantullessa 1970-luvulla KOMMENTTI TUULA TELIN Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Kuinkas sitten kävikään? itselläni oli kokemusta muutamasta terveyskeskuksesta niin Etelä-Pohjanmaalla kuin Satakunnassa. Uudistus oli silloinkin mittava, ja mullisti terveydenhuollon kentän. Palvelut tarjottiin lähellä kansalaisia. Jos jotain ei itse osattu tai pystytty tekemään, ohjattiin potilas erikoissairaanhoitoon. Malli oli yksinkertainen, mutta se toimi. Hyvinvointialueiden edustajat puhuvat nyt, ettei seinistä ole väliä. Tärkeintä on, että palvelut toimivat. Mutta jos eivät toimi? Seinäpuheetkin ovat ristiriitaisia. Missäpä alueella ei haluta rakentaa uusia, hienoja, nykyaikaisia toimitiloja – erikoissairaanhoitoon? AVAINSANA ON nyt lakisääteisyys. Satakunnassa on ei-lakisääteiset palvelut johtavien viranhaltijoiden mukaan pääosin ehdotettu karsittaviksi, mutta sekään vielä ei riitä! Nyt jos koskaan on syytä hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen koota joukkonsa ja ryhtyä kamppailuun ikäihmisten palveluiden puolesta. Askelmerkkejä löytyy mm. vanhuspalvelulain 12 §:stä, johon kaksi vuotta sitten kirjattiin monta hyvää asiaa ikäihmisten palveluiden parantamiseksi. Yksi niistä on vanhusneuvola, joita soisi perustettavan joka kuntaan. Eläkeläinen 6/2024 9
JÄRJESTÖ EVA RÖNKKÖ E läkeläiset ry:n Liikuntaverstas-kiertue pyörähti taas käyntiin lokakuun lopulla. Viime vuonna alkanut Liikuntaverstas-hanke sai opetus ja kulttuuriministeriöstä jatkorahoitusta. Se mahdollisti tarpeelliseksi koettujen verstaskiertueen jatkamisen tänäkin vuonna. Aloituksen teimme Uudenmaan ja Helsingin aluejärjestöissä kutsuen verstaisiin tuttuun tapaan 2–3 henkeä jokaisesta yhdistyksestä. Karkkilaan osallistuttiin yhdeksästä yhdistyksestä 22 hengen voimiin ja Helsinkiin kuudesta yhdistyksestä 13 osallistujalla. Osallistujien joukossa oli monia tuttuja, pitkään liikuntaa yhdistyksissä järjestäneitä. Lisäksi myös uusia, vasta yhdistyksiin liittyneitä. Verstaiden iloinen ilmapiiri, tehtävien soveltaminen ja kokemusten jakaminen tempaisi kaikki tekemisiin mukaan, riippumatta siitä, mikä oli ikä tai kolottiko jostain. VERSTAIDEN jatkokierroksella keskitymme yhdistyksien perusliikuntaan, kuten kuminauhajumppaan, tasapainoharjoitteluun ja kuntopiiriin. Tapamme mukaan vaativampi harjoittelu oli höystetty useilla pienillä tehtävillä, jossa haasteita saivat niin aivot kun naurulihaksetkin. Esimerkiksi tasapainorataan oli sekoitettu Helsingin liikuntaverstas pidettiin Vartiokylän työväentalossa. EV G EN IY A M A ZU R O VA Eläkeläiset ry:n Liikuntaverstaskiertue taas vauhdissa erilaisia pelin elementtejä ja tuolijumppaan rytmitaputuksia. Välipalamausteina muistuttelimme nuoruudesta tuttuja leikkejä. VERSTAAN LOPUSSA rauhoituimme Evgeniyan ohjaamana tuolijoogaan ja jalkapohjajumppaan. Lisäksi lähdimme rakentamaan yhteistä tulotanssia siten, että jokaisessa verstaassa lisätään ryhmän voimin uusi liike edellisten jatkoksi. Tavoitteena on saada tanssi valmiiksi verstaskiertueen päädyttyä. Loppuvuoden ohjelmassa ovat vielä Kaakkois-Suomen aluejärjestön yhdistykset Kotkassa 13. joulukuuta ja Varsinais-Suomen aluejärjestön yhdistykset Turussa 18. joulukuuta. Kierros jatkuu kevätkaudella 2025. Verstaiden iloinen ilmapiiri tempaisi osallistujat mukaan. TIINA RAJALA T yöväen Urheiluliitto TUL ry kutsui Eläkeläiset ry:n ja EKL:n suunnittelemaan yhteistä kulttuuritapahtumaa. Urheilujärjestö halusi monipuolistaa ikäihmisille tarkoitettua toimintaansa. Eläkeläisjärjestöillä oli tunnetusti aktiivista ja monipuolista kulttuuriharrastusta ja osaamista. Päätettiin järjestää joka toinen vuosi Veteraanien kulttuurikilpailu. Sen lajeiksi valittiin eri tanssilajien lisäksi musiikkia ja näyttämötaidetta. Ensimmäinen kulttuurikilpailu pidettiin Seinäjoella vuonna 2011. Ensi vuonna Porissa 14.–16. marraskuuta järjestettävä tapahtuma on jo kahdeksas. Myöhemmin kulttuuritapahtuman järjestäjäporukkaan liittyivät Työväen Näyttämöiden Liitto sekä Suomen Työväen Musiikkiliitto. Tapahtuman nimi muuttui kilpailusta katselmukseksi ja veteraani-sana on jäänyt pois. Lajien kirjo on edelleen kattava ja perusajatus sama: harrastajaryhmät ja yksilöesiintyjät pääsevät näyttämään taitojaan yleisön edessä. He saavat kannustavaa palautetta ja kehittämisehdotuksia ammattitaitoisilta tuomareilta jokaisessa lajissa. Katsojat saavat elämyksiä ja uusia ideoita omaan toimintaansa. Kulttuurikatselmus on hieno tapahtuma. Se tuo esiin, että ihminen haluaa oppia ja myös pystyy oppimaan uutta ikävuosista riippumatta. Kulttuurikatselmus on hieno tapahtuma 10 Eläkeläinen 6/2024
E läkejärjestelmän päivityksestä keskustellaan säännöllisin väliajoin. Ilma on sakeana ehdotuksista, joiden tavoitteena on leikata eläkkeitä milloin erityisveroilla, eläkeiän nostolla, milloin indeksien huonontamisella. Indeksejä on heikennetty, eläkkeiden verotusta on kiristetty eläkevähennyksen perusteita muuttamalla. Ja eläkeiän kehitys on jo sidottu elinajan odotteeseen. Ehdottajat luulevat keksineensä nämä ”pyörät” uudelleen. Turhaan, koska nämä ”pyörät” on jo keksitty ja pantu toimeen. Uusin innovaatio on automaattinen vakauttaja, ”vakari”. Sillä pyritään reagoimaan tilanteisiin, joissa suhdanteet laskevat eläkerahastojen tuottoa ja pienentävät rahastoitujen pääomien arvoa. Samaan aikaan syntyvyyden laskeminen pitkällä tähtäimellä johtaa siihen, että eläkkeiden maksamisessa on turvauduttava entistä enemmän rahastoihin. Tällaiseen tilanteeseen voidaan reagoida joko nostamalla eläkemaksuja, mitä työnantajat tiukasti vastustavat. Syntyvyyden laskusta johtuvia ongelmia voitaisiin pienentää maahanmuutolla, jota taas hallitus vaikeuttaa. Yksi mahdollisuus on lisätä rahastojen tuottoa kasvattamalla rahastosijoitusten riskiä, jolloin myös epäonnistumisen riskit kasvavat. Kun keinot loppuu niin konstit alkaa. Niinpä uutena konstina on esitetty automaattista vakauttajaa. Sillä tarkoitetaan Ruotsin mallin mukaan sitä, että eläkerahastojen arvon laskemisen riskiä ei kannetakaan eläkemaksuja säätämällä tai työllisyyttä lisäämällä. Riskin saakin kannettavakseen eläkeläinen. Ruotsissa tällainen vakari on johtanut eläkkeiden pienemiseen suhdanteiden huonontuessa. Suomessa maksussa olevien eläkkeiden leikkaaminen on perustuslain lukon takana. Tosin määräenemmistöllä eduskunta voi siitäkin lipsua. Onnistuihan se säätämään rajalainkin, vaikka ihmisoikeusvelvoitteista ei voi lipsua edes määräenemmistöllä. Ja niin vain lipsuttiin. SOSIAALIVAKUUTUKSEN KANTAVA periaate on yhteisvastuu. Kun kansalaista kohtaavat elämässä erilaiset riskit – sairaus, työttömyys, työkyvyn menetys, ansiotulojen ehtyminen eläkeelle tai vaikkapa vanhempainvapaalle jäämisen vuoksi – tulee yhteiskunta auttamaan riskistä selviämisessä. Riskin kantaa yhteiskunta. Vakarin ajattelutapa kääntää vastuut nurin niskoin. Kun riskit kohtaavat työntekijöiden palkanmaksuvarasta kerrytettyjä rahastoja, kantaa riskin eläkkeen saaja. Riski siirtyy yhteiskunnalta kansalaiselle itselleen. Muutos on periaatteellisesti mullistava. Vakarin puoltajat ovat vaatineet lisää vastuuta myös eläkemaksujen sijoittamisessa vakuutetulle. Tästäkin on saatu kokemuksia Ruotsissa. Siellä tuleva eläkkeen saaja voi sijoittaa pienen siivun eläkemaksusta valitsemaansa rahastoon. Vaihtoehtoja on tuhatkunta ja ylivoimainen enemmistö on siirtänyt päätöksen keskitetysti hoidettavaksi. Valinnan vapaus on näennäinen. Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes toteaa (HS 12.11.-24), että tällaiset ehdotukset siirtävät eläkejärjestelmäämme etuusperusteisesta maksuperusteisen järjestelmän suuntaan. Todennäköisenä seurauksena olisi epävarmempi tulevaisuus ja kasvava eriarvoisuus. Varokaa vakaria! ”Vakari” ”Riskin saakin kannettavakseen eläkeläinen.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ EVA RÖNKKÖ S uomalainen ikääntyvä väestö muuttuu nopealla tahdilla yhä moninaisemmaksi. Keskuudessamme on yhä enemmän Suomen ulkopuolella syntyneitä iäkkäitä, joiden kotikieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Kuitenkin iäkkäitä julkisuudessa edelleen käsitellään hyvin homogeenisena, pääasiassa suomea puhuvina ihmisinä. Ulkomaalaistaustaisia iäkkäitä ei myöskään riittävässä määrin oteta huomioon palveluiden käyttäjinä. Tarvitsemme muutosta niin ajattelukuin myös toimintatavoissa. Siihen tarkoitukseen perustimme viiden järjestön voimin Moninaisen Ikääntymisen MOI-verkoston. Kun toimijoita on enemmän, paranevat myös yhteiskunnan marginaaliin jääneiden iäkkäiden asema ja mahdollisuudet olla osallisina. Yhteistyön laajentaminen ja tiiviistäminen nostaa kaikkien asiantuntemusta. Yhdessä saamme enemmän aikaa. Verkosto on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, kuten vanhusneuvostojen jäsenille, kuntien työntekijöille, gerontologiaopiskelijoille ja opettajille, politiikoille ja tutkijoille. Verkoston toiminta perustuu sähköpostirinkiin, jossa jaamme säännöllisin välein uutiskirjettä ajankohtaisesta tekemisestä ja tulevista tapahtumista. Ringissä jaetaan ajatuksia ja tietoa ikääntyneiden moninaisuudesta. Muutamat verkostotapahtumat vuodessa, joko etänä tai kasvokkain, auttavat löytämään uusia kumppanuuksia ja yhdistämään voimia. Tulehan mukaan! Verkostosta vastaa yhteenliittymä, johon kuuluvat tällä hetkellä perustajajäsenet; Jade yhteisö ry, Eläkeläiset ry:n moninaisuustyö, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n Omaisneuvo-toiminta, Kulttuurinen Moninaisuus Muistikeskus ry ja Monikko ry. Koordinointivastuun kantaa Jade yhteisö. Lisätietoa verkostosta voi kysyä Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönköltä tai lukea osoitteesta jadeyhteiso.fi/moi-verkosto Tuolta sivulta löytyy myös liittymislomake. Tuore MOI-verkosto oli innolla mukana marraskuussa Turun Logomossa järjestyssä Integration 2024 -tapahtumassa. Juuri valmistunut MOI-verkoston esittelykortti liittymislinkkeineen meni kuin kuumille kiville. Moninaisen ikääntymisen MOI-verkostolle on kysyntää Verkosto on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Yhdessä saadaan enemmän aikaa. Eläkeläinen 6/2024 11
JÄRJESTÖ Kartoitamme jäsenlehtemme Eläkeläisen lukijoiden mielipiteitä lehdestä. Pääset vastaamaan kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa elakelaiset.fi/jarjesto/elakelainen-lehti Voit kertoa mielipiteesi myös täyttämällä allaolevan lomakkeen ja lähettämällä sen kirjekuoressa osoitteeseen Eläkeläinen-lehti, Eläkeläiset ry, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Vastaaminen tapahtuu nimettömänä. Tuloksia käytämme hyödyksi jäsenlehtemme kehittämistyössä. Kiitos vastauksista jo etukäteen! 2025 Eläkeläiset ry:n jäsenlehti ELÄKELÄINEN ilmestyy vuonna 2025 kuusi kertaa. Eläkeläiset ry:n jäsenille lehti tulee kotiin kannettuna, jäsenmaksuun sisältyvänä jäsenetuna. Eläkeläinen-lehden Syntymäpäiviä-palstalla julkaistaan maksutta paikallisyhdistysten lehdelle toimittamia merkkipäivätietoja. Julkaisemisen edellytyksenä on, että yhdistys tai muu tietojen lähettäjä on kysynyt merkkipäivän viettäjältä luvan tiedon julkaisemiseen lehdessä. Poisnukkuneita-palstalla tiedot julkaistaan omaisten/läheisten luvalla. Tällä käytännöllä Eläkeläiset ry haluaa vaalia jäsentensä yksityisyyden suojaa. Palstoille tarkoitetut tiedot pyydämme lähettämään lehdelle hyvissä ajoin (katso aikataulut) sähköpostilla osoitteeseen: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi ILMESTYMISAIKATAULU KEVÄTKOKOUS ILMOITUKSET TIEDOT ELÄKELÄINENLEHDEN SYNTYMÄ PÄIVIÄ JA POISNUKKUNEITAPALSTOILLE 3 1 4 2 5 6 aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy numero Eläkeläinen-lehden numero 1/2025 ilmestyy 14. helmikuuta. Tähän numeroon tarkoitetut kevätkokousilmoitukset tulee toimittaa lehdelle viimeistään maanantaina 20. tammikuuta. Kokousilmoitukset ja syntymäpäiviäja poisnukkuneitatiedot sekä lehteen tarkoitetut jutut ja kuvat osoitteeseen: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Eläkeläinen tarjoaa paikallis yhdistysten ja aluejärjestöjen käyttöön maksuttomat Syntymäpäiviäja Poisnukkuneita-palstat sekä palstan kevätja syyskokousilmoituksille. Kokousilmoituksen hinta on vanhaan tapaan 50 euroa. helmikuu 20.1. 14.2. huhtikuu 10.3. 4.4. toukokuu 5.5. 30.5. syyskuu 11.8. 5.9. lokakuu 29.9. 24.10. joulukuu 17.11. 12.12. Vastaa Eläkeläinen-lehden lukijakyselyyn! Kuinka paljon pidät seuraavista aihepiireistä lehden sisällöissä? 1 = Hyvin vähän, 2 = Melko vähän, 3 = Ei paljon eikä vähän, 4 = Melko paljon, 5 = Hyvin paljon ? Ohjeistusta ja vinkkejä järjestötoimintaan ? Jutut yhdistysten juhlista ja tapahtumista ? Yhteiskunnalliset artikkelit ja haastattelut ? Eläkeläiset ry:n kannanotot ? Ajankohtaista tietoa eläkkeistä, etuuksista, sote-palveluista jne. ? Tietoa terveydestä ? Kulttuurisisältö (mm. kirjaja teatteriarvostelut, Runopysäkki) ? Koti, asuminen, piha ja puutarha ? Urheilu ja liikunta Eläkeläinen-lehden numeron 5 välissä oli Eläkkeen saaja-lehden kanssa tekemämme yhteinen liite. Tutustuitko tähän liitteeseen? Jos tutustuit, mitä mieltä olit liitteestä? ? En huomannut liitettä. ? Vilkaisin liitteen läpi, mutta se ei kiinnostanut minua. ? Pidin siitä. Mitä mieltä olet Eläkeläinen-lehden ilmestymistiheydestä? Lehti ilmestyy tällä hetkellä kuusi kertaa vuodessa. ? Lehden olisi hyvä ilmestyä useammin. ? Nykyinen ilmestymistahti on sopiva. ? Lehti voisi ilmestyä harvemminkin. ? Lehti voisi siirtyä kokonaan verkkolehdeksi. Oletko lukenut Eläkeläinen-lehden digitaalista näköislehteä? ? Luen säännöllisesti ? Luen usein ? Luen joskus ? En ole koskaan lukenut Kuinka tärkeäksi koet Eläkeläinen-lehden? asteikolla 1–10 jossa 1 = Ei lainkaan tärkeä ja 10 = Tärkeä jäsenetu, syy maksaa jäsenmaksu. Eläketurvan säilyminen huolettaa työikäisiä 6 | Tarkista televisiosi HD-valmius 11 | Boccia-pokaali Pietarsaareen 14 2024 | 18. lokakuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Martti Halme ponnisti 60-luvulla Tampereen Viinikasta jalkapallon Suomen mestariksi ja maajoukkueeseen. Nyt hän on palannut kotikaupunkiinsa ja toimii Tampereen Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajana. 20 Tampereen maalivahti 5 Eläkejärjestöt yhdessä -liite keskiaukeama Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n ja Eläkeläiset ry:n tuottama järjestöliite Verkosta virtaa kaikille SIVU 4 Hyvinvointialueille annettava työrauha SIVU 2 Vanhusneuvosto-oppaasta tukea SIVU 3 Kommentti: Yhteiskuntasopimus saksittavana 10 | Miten yhdistyksissä liikutaan? 14 | Syksyn koulutuskalenteri 16 2024 | 31. toukokuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ilman omaishoitajia yhteiskunta olisi nykyistä pahemmassa hoivakriisissä, toteaa Sirpa Puhakka. 4 Elintärkeä omaishoito 3 Tunne EU ja vaikuta! 8 ”Eläkeläisten ääni ratkaisee” 2 | Tukea Ukrainan sotaa pakeneville 10 | Luontoliikuntahanke onnistui hyvin 16 2023 | 10. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Sisko Poikkipuoli on tehnyt vaikuttavan uran esiintymislavoilla. 18 ” Yksin tai yhtyeen kanssa ” 1 Retkeilypäivät kutsuvat 12 12 Eläkeläinen 6/2024
mus omaan osaamiseen kasvoivat. Kaikkien odotukset eivät kuitenkaan täyttyneet. Osa ryhmäläisistä koki pettymystä ja epävarmuutta omasta osaamisestaan. Kolmivuotinen projekti oli myös pitkä, eivätkä kaikki pystyneet olemaan mukana täysipainoisesti, vaikka olisivat halunneetkin. – Saadut kokemukset ovat arvokkaita ja prosessi oli opettavainen meille kaikille, Emilia Viklund summasi. – On suuri tarve edelleen kehittää tapoja, joilla ikääntyneet saadaan mukaan teknologian suunnitteluun. KOKOUSEDUSTAJAT kuulivat myös Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen esittelyn valmisteilla olevasta Suomen eläkeuudistuksesta. Siimes peräänkuulutti keskustelua siitä, kenen hyväksi uudistusta ollaan tekemässä. Halutaanko ratkaista lyhyemmän aikavälin kilpailukykyongelmia ja eläkevakuutusmaksuihin kohdistuvia paineita vai ajatella sitä, minkälaiset eläkkeet tulevat aikanaan olemaan niillä nuorilla, joiden tuottoisimmat työvuodet sijoittuvat 2040ja 2050-luvuille. – Nämä ovat isoja kysymyksiä sukupolvien välisen tulonjaon kannalta sekä nyt että kaukaisemmassa tulevaisuudessa. Sukupolvien ketjussa olemme riippuvaisia toisistamme, Siimes muistutti. – Nuoremmalla sukupolvella voi esimerkiksi olla vaikea ymmärtää sitä, että joku muu vanhempi ikäluokkahan on kustantanut tämän järjestelmän, joka mahdollistaa heidän opintonsa ja terveydenhuoltonsa. ? Pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan NSK:n jäsenjärjestöjä ovat Faglige Seniorer (Tanska), Landsfelag Pensjónista (Färsaaret), Landssamband eldri borgara (Islanti), Pensjonistforbundet (Norja), Svenska Kommunal Pensionärernas Förbund (Ruotsi), Pensionärernas Riksorganisation PRO (Ruotsi) sekä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ja Eläkeläiset ry. Eläkeläisjärjestöjen Pohjoismainen yhteistyötoimikunta oli koolla Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. TU O M A S TA LV IL A Pohjoismaiset eläkeläisjärjestöt kokoontuivat Hanasaaressa NSK:n tapaamisen seminaariosuudessa kuultiin esitykset ikäihmisten osallistumisesta digipalveluiden suunnitteluun ja Suomen eläkeuudistuksesta. Ilmainen toimitus kotiin tai noutopisteeseen yli 150€ ostoksille Adrianmeren tuntematon helmi... Adrianmeren tuntematon helmi... Katso lisätietoa: www.tilausmatkat.info puh. 017 26 333 23 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info Lähdöt: 18.04. 17.06. ja 26.08. 21.10 23.04. 30.04. SENIORIMATKA 1295€ 23.04. 30.04. SENIORIMATKA 1295€ sis. lennot, majoitus kylpylähotellissa, kolme retkeä ja ohjattua, sis. lennot, majoitus kylpylähotellissa, kolme retkeä ja ohjattua, kevyttä liikuntaa! kevyttä liikuntaa! joka viikko! joka viikko! TILAUSMATKAT OY TILAUSMATKAT OY Koo dilla S E N I O R I S E N I O R I -100 € pois Seni orim atka sta! Tulevia matkojamme: *Kylpylämatkoja Pärnuun 11. 17.03., 29.04. 05.05., 19. 25.05., 02. 08.06. Tervis Spa ja Tervise Paradiis! *Kylpylämatka Tšekkeihin 06. 11.04. UUTUUS! Kylpylämatka idylliseen Karlovy Varyyn, joka on tunnettu kuumista lähteistään! Samalla matkalla pääset tutustumaan myös Prahaan! MO MONT NTENEGRO ENEGRO +DUBROV +DUBROVNIK NIK!! Ilmoita Eläkeläinen-lehdessä myyntipäällikkö Niina Tuulaskoski puh. 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi TUOMAS TALVILA K ahdeksan pohjoismaisen eläkeläisjärjestön yhteistyötoimikunnan NSK:n (Nordiska Samarbetskommittén) syyskokous ja seminaari järjestettiin tällä kertaa Suomessa. Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 23.–24. lokakuuta pidetyn hallituksen kokouksen ja seminaarin käytännön järjestelyistä vastasivat Eläkeläiset ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry. Seminaarissa tutkijatohtori Emilia Viklund esitteli Åbo Akademin Vaasan yksikön ja Uumajan yliopiston yhteistä tutkimusprojektia, jossa viidenkymmenen ikäihmisen joukko osallistui digitaalisen sovelluksen kehittämiseen. – Ikäystävällisille digitaalisille palveluille on suuri tarve. Valtaosaa nykyisistä verkkopalveluista ja laitteista ei ole luotu tätä ajatellen. Ja nekin, jotka ovat, eivät välttämättä ole sellaisia joita ikääntyneet tarvitsisivat tai haluaisivat. Kolmevuotisen projektin tuloksena syntyi sovellus, joka kokoaa erilaisia tapahtumia, toimintaa ja menovinkkejä. Tutkimukseen osallistuneiden kokemukset vaihtelivat. Ikäihmisten äänen kuulemista ja mahdollisuutta kokeilla uutta pidettiin hienona. Kiinnostus teknologiaan ja luottaEläkeläinen 6/2024 13
JÄRJESTÖ Valtakunnalliset koulutukset Senioritanssikurssi, 1-tason ohjaajakurssi 13.–14.2. Turengin Kiipulassa Kurssi on tarkoitettu kaikille senioritanssista kiinnostuneille. Sillä käydään läpi senioritanssiohjaajan 1-tason pätevyyttä vastaavat suoritukset, jotka eivät edellytä mitään liikunnallista peruskoulutusta. Ohjaajakurssilta saat lisää valmiuksia aloittaa uusi senioritanssiryhmä yhdistyksessäsi tai ohjata tehokkaammin jo valmiina olevaa ryhmää. Peruskurssin käyneenä voit myös osallistua senioritanssin ohjaajille tarkoitettuihin täydennyskoulutuksiin. Koulutuksen tavoitteina ovat mm. oppia tanssimaan ja ohjaamaan senioritanssin kahdeksaa perustanssia sekä antaa valmiuksia senioritanssiryhmän perustamiseen ja ohjaamiseen. Kurssille osallistuja saa todistuksen osallistumisestaan. Tämä kurssi on yhteistyökurssi Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL ry:n kanssa, joka järjestää tämän kurssin. Jäsenrekisterikurssi 4.–5.3. (2 päivää) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu yhdistysten jäsensihteereille ja puheenjohtajille. Kurssilla opitaan käyttämään jäsenrekisteriohjelmaa omalla tietokoneella. Kurssilla opetellaan myös asianmukaista henkilötietojen käsittelyä. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy seuraavana päivänä kello 15. Kurssin vetäjiä ovat Ulla Virtanen ja Heli Grönroos. Ilmoittautuminen 10.2. mennessä. Musiikkikurssi soittajille ja laulajille, Ohjelmistoja näyttämötaiteen kurssi sekä Tanssillista liikuntaa (2 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Edellä mainitut musiikki-, ohjelmistoja liikuntakurssit pidetään samanaikaisesti 12.–14.3. Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa. Näillä kursseilla on hyvä tilaisuus harjoitella ohjelmistoa 14.–16.11. Porissa pidettävää Kulttuurikatselmus-tapahtumaa varten. Kursseilta saa myös hyvää harjoitusta itselleen sekä uusia ajatuksia ja ohjelmia esiintymisryhmille sekä yhdistyksen kerhoon. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Tämä kurssi on yhteistyökurssi EKL ry:n kanssa. Kurssin järjestäjänä toimii Eläkeläiset ry. Ilmoittautuminen 17.2. mennessä. Kotisivukurssi 18.–19.3. (2 päivää) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssilla opetellaan laatimaan yhdistykselle omat kotisivut maksutonta verkkosivupohjaa käyttäen. Kurssin aiheita ovat muun muassa etusivu, yhteystietojen, tapahtumakalenterin ja uuden alasivun luominen sekä mediakirjasto ja kuvat. Kouluttajina toimivat Aaron Kallinen ja Tuomas Talvila. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Ilmoittautuminen 24.2. mennessä. Yhdistystoiminnan peruskurssi 25.–28.3. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Kurssisisältö: yhdistystoiminnan perustaidot ja -tiedot; jäsenrekisteriohjelman esittely; toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toimintasuunnitelma ja toiminnan ajankohtaisasiat. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena taloudenhoitajien kanssa. Kouluttajat: Aaron Kallinen ja Tiina Rajala. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Ilmoittautuminen 3.3. mennessä. Yhdistystalouden kurssi 25.–28.3. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssisisältö: yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot, muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, tilikauden avaus, kirjanpidon perusteet ja sähköisen kirjanpidon ohjelma Holli. Paljon harjoituksia. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kouluttajat: Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Ilmoittautuminen 3.3. mennessä. Matkavastaavien peruskurssi 1.–2.4. (2 päivää) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville, heidän varahenkilöilleen sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Kouluttajana on Tiina Rajala. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Ilmoittautuminen 17.3. mennessä. Kirjoittajakurssi 1.–2.4. (2 päivää) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu kaikenlaisille luovan kirjoittamisen harrastajille. Se sopii niin vasta-alkajille kuin jo pidempään harrastaneille, niin Kurssihinnat ja kurssituki ? Ilmoitamme kurssihinnat kunkin kurssin kohdalla, koska ne riippuvat kurssipaikasta. Hinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hänen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja päivällisen. Täysihoitohinnat sisältävät lisäksi lounaan. Kurssihinnat riippuvat kurssipaikkojen majoitusja ruokailukustannuksista ja ilmoitamme ne myöhemmin. ? Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittautuminen ? Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta (elakelaiset.fi/toiminta/ koulutus) täyttämällä sähköisen lomakkeen. Suora linkki lomakkeeseen on: shttps://link.webropol.com/s/elrykurssit ? Tiedustelut: Tiina Rajala, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi , puhelin: 040 582 4319. ? Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. ? Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. ? Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puolivai Kevään 2025 alustava koulutuskalenteri 14 Eläkeläinen 6/2024
runon kuin myös proosatekstin kirjoittajille. Kurssin vetäjänä toimii kirjailija, toimittaja ja kirjoittamisen opettaja Maippi Luukinen. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 15. Tälle kurssille voimme ottaa enintään 10 osallistujaa. Ilmoittautuminen 17.3. mennessä. Työväenlauluperinteen kurssi 10.–11.4. Kauniaisissa Työväenlauluperinne on ollut maassamme aina tärkeä osa työväenkulttuuria. Työväenlaulujen tehtävänä on ollut valistaa, julistaa ja viihdyttää, kohottaa aatteellisuutta ja yhdistää jäsenistöä. Työväenlauluperinnettä ovat rikastuttaneet ammattilaisten rinnalla myös sadat lauluryhmät mölykööreistä, opintoyhdistysten sinipuseroryhmistä ja kisälliryhmistä aina 1970-luvun uuteen laululiikkeeseen. Tällä kurssilla saat hyvän kuvan Suomalaisen työväenlaulun perinteestä ja asemasta Suomalaisen musiikin kehityksessä ennen ja nyt. Kurssilla myös lauletaan ja jaetaan yhteisiä muistoja työväen lauluperinteestä. Kurssin vetäjänä toimii musiikin moniottelija Timo ”Tipi” Tuovinen. Tämä kurssi on yhteistyökurssi, jonka järjestäjänä toimii EKL ja se järjestetään Työväen Akatemiassa Kauniaisissa. Alueelliset koulutukset Tietokoneen käyttötaidon perusteita ja kertausta Jäsenten toivomuksesta järjestämme tietotekniikan koulutusta. Ohjelmistojen muuttuessa monet kaipaavat perustaitojen kertausta. Näitä ovat esimerkiksi tietokoneen päivitys, tekstinkäsittelyohjelman ja sähköpostin käyttö. Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen on luvannut alkajaisiksi vetää kaksi lähikoulutusta, joiden jälkeen asioita käydään läpi etäyhteydellä. ? Ti 28.1. klo 10–15 Helsinki, Eläkeläiset ry:n toimisto ? Pe 21.2. klo 10–15 Nokia, Kirjastoja kulttuuritalo Virta (Pajatila), Härkitie 6, Nokia ? Ti 11.3. klo 10–15 Etä ? Ti 25.3. klo 10–15 Etä Jäsenrekisterikoulutus Järjestämme kaksi samansisältöistä jäsenrekisterikurssia Eläkeläiset ry:n toimistolla Helsingin Malmilla 16.4. ja 29.4. kello 9–16.* Kummallekin kurssille mahtuu enintään 10 osallistujaa. Koulutukset on tarkoitettu jäsensihteereille ja puheenjohtajille. Kurssilla opitaan käyttämään jäsenrekisteriohjelmaa omalla tietokoneella. Kurssin vetäjiä ovat jäsenvastaava Ulla Virtanen ja talousvastaava Heli Grönroos. * Ennen jäsenrekisterikursseja tarjoamme tietotekniikan tukikurssin niille jäsenrekisterikurssilaisille, jotka tukea tarvitsevat. Tukikurssi pidetään toimistolla 9.4. kello 9–16. Yhdistystalouden kurssi uusille taloudenhoitajille Tarjoamme yhdistystalouden perustaitoja ja -tietoja pääkaupunkiseudun uusille taloudenhoitajille. Osassa koulutusta opetellaan käyttämään sähköistä Holli-kirjanpidon ohjelmaa. Koulutus pidetään Eläkeläiset ry:n toimistolla Helsingin Malmilla. Koulutuksen vetäjinä toimivat talouskouluttajat Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Päivämäärät ja kellonajat ilmoitetaan myöhemmin. KUMPPANIMME KSL-OPINTOKESKUS tarjoaa jäsenillemme neljä maksutonta kulttuuriaktivismin koulutusta ensi vuonna. Alueiksi on suunniteltu Keski-Suomea, Satakuntaa, Savo-Karjalaa ja Pohjanmaata. Koulutukset ovat kaksipäiväisiä ja niihin voi ottaa 20 osallistujaa. KSL korvaa tarvittaessa kurssilaisten matkakuluja ja järjestää majoituksen. Koulutussisältö sopii monenlaisille yhdistysaktiiveille ja tarjoaa vinkkejä yhdistystoiminnan kehittämiseen. TIINA RAJALA ? Koulutustuottaja Tiina Flygare, KSL-opintokeskus, kertoo mielellään lisää: tiina.flygare@ksl.fi, puhelin 050 5900 709. Kulttuuriaktivismi Koulutus antaa valmiudet tunnistaa asuinympäristön kulttuuritoimijoita, järjestöjä ja päättäjiä; tuottaa yhteiskunnallista keskustelua ryhmään ja muodostaa näistä keskusteluista yhteisiä aiheita, jotka ansaitsevat huomiota sekä suunnitella ja toteuttaa ”aktivistitempaus” omassa toimintaympäristössä. Aiemmissa kulttuuriaktivismitapahtumissa on otettu kantaa mm. toimivien liikenneyhteyksien puolesta. Maksutonta koulutusta: Kulttuuri aktivismia jäsenillemme täysihoidon, jos vaihtoehto on sekä mahdolliset liikuntatai ruoka-ainerajoitukset. Peruutusehdot ? Veloitamme 50 % kurssin hinnasta, jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kolme viikkoa ennen kurssin alkua. ? Veloitamme koko kurssin hinnan, jos peruutus tehdään myöhemmin kuin viikkoa ennen kurssin alkua. ? Sairaustodistusta vastaan veloitamme ainoastaan 30 euron toimistomaksun. ? Yhdistys voi vaihtaa osallistujan toiseen veloituksetta. KURSSIKALENTERI julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. ”Osallistukaa tähän!” OSALLISTUIN MARRASKUUSSA Jokilaakson Aluejärjestössä järjestettyyn Kulttuuriaktivisti-koulutukseen. Etukäteen ajattelin, että mitähän se tämä koulutus oikein pitää sisällään. Vaan kun olin kaksi päivää ollut kulttuuriaktivisti niin totesin että olipas hyvä koulutus. Ja mikä parasta kurssi oli aivan ilmainen, hotellissa yö ja täydellä ylläpidolla. Lähdin koulutukseen, että saan kerhotoimintaan jotain uutta ja mukavaa tekemistä. Ja minä sain, nyt olen täynnä intoa taas aloittamaan uutta kautta. Opin erilaisia taideyms. menetelmiä, joilla voi toteuttaa aktivisminpajan. KSL:ltä saa taloudellista tukea uuteen opintokerhoon. Tiina Flygare on aivan loistava koulutuksen vetäjä, kuuntelee, antaa tilaa opiskelijoille. Jos on mahdollista, osallistukaa tähän juttuun. KAISU RÄMET Utajärven Eläkeläiset ry Eläkeläinen 6/2024 15
JÄRJESTÖ Henry Lewis Jonathan Sayer • Henry Shields OHJAUS Pertti Sveholm Rooleissa mm. IIKKA FORSS ANU SINISALO JARI PEHKONEN ANTTI PELTOLA PIHLA POHJOLAINEN Liput ja ryhmävaraukset Heinolan kulttuuritoimistosta: Peruslippu: 37€ • eläkeläiset 33€ lapset (4-14v.): 20€ Ryhmät yli 30 hlö: 32€ ryhmänjohtajalle vapaalippu Heinolan kulttuuritoimisto p. 03 849 3606 • ma-pe klo 8.30 – 15.30 @HeinolanKesateatteri @hlakesateatteri heinolankesateatteri.fi 10.6.-29.7.2025 Rovaniemi 3. lokakuuta oli ilo vierailla Rovaniemen Eläkeläiset Ry:n torstaikerhossa ojentamassa pokaali – Eläkeläiset ry:n yhdistysten kolmas sija haastekilpailussa. Samassa kerhotapaamisessa yhdistys muisti kukkasin boccia-joukkueitaan. Rovaniemeltähän osallistui tänä syksynä järjestettyyn Eläkeläiset ry:n Oriveden boccia-turnaukseen kolme joukkuetta, näistä menestyksekkäin saavutti pronssia. Liikkujat saivat pokaalinsa TUOMAS TALVILA L okakuussa pääsin vierailemaan kolmen paikallisyhdistyksen tapahtumissa eri puolilla Suomea luovuttamassa pokaalit viimekeväisessä liikunnan haastekilpailussa parhaiten menestyneille yhdistyksillemme. Kiitos vielä kerran aivan kaikille liikuntasuorituksia maalis-huhtikuussa keränneille yhdistyksille ja jäsenille! Jurva Kuten jo aiemmin (Eläkeläinen-lehti 4/2024) on uutisoitu, Jurvan Eläkeläiset oli toistamiseen kaikkein aktiivisin Eläkeläiset ry:n yhdistys viime kevään Liikunnan haastekilpailussa. Torstain kerhotapaamisessa 17. lokakuuta Sarvijoen Veikkolassa oli kahvittelun ja ajankohtaisten kuulumisten lisäksi musiikkia, venyttelyjumppaa ja bingoa. Eläkeläinen-lehden joulutervehdysten keräyslista kiersi. Tulevia tapaamisia suunniteltiin. Salon alue Hopeaa Salon alueen Eläkeläisille. Pokaali luovutettiin yhdistyksen maanantaikerhossa 14. lokakuuta. Samalla päästiin juttelemaan järjestön ja yhdistyksen kuulumisista ja uusista toimintaideoista. 16 Eläkeläinen 6/2024
LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör L ägg av med gnället” får ofta de höra som är kritiska till regeringens förslag – majoriteten har talat. En sådan inställning vittnar om en snäv demokratisyn där kritik som förs fram mellan valen stämplas som ovidkommande. Till ett gott beslutsfattande hör att man tar hänsyn till olika synsätt och beaktar konstruktiv kritik. I Finland ingår remissrundan som en väsentlig del av lagberedningen då sakkunniga och civilsamhället bereds möjlighet att föra fram sina synpunkter. En kunnig lagberedare förhåller sig seriöst till den respons som inkommit och rättar vid behov till fel som påtalats innan den slutliga regeringspropositionen överlämnas till riksdagen för behandling. Genom ett sådant tillvägagångssätt tryggas en god stabil lagstiftning som står sig över tid och inte genast kräver justeringar. Pensionärsorganisationerna får varje år flera tiotals gånger en begäran om utlåtande i anslutning till beredningen av lagförslag som gäller de äldres ställning. Vår gemensamma intresseorganisation PIO rf som grundades år 2006 har befäst sin ställning som remissinstans, och i anslutning till ministeriernas lagberedning riktas deras begäran om utlåtande för det mesta uttryckligen till PIO. Genom att tillsammans avge enhetliga utlåtanden undviker vi överlappande arbete. Då sex pensionärsförbund ställer sig bakom ett gemensamt utlåtande har vår åsikt också större tyngd oavsett regeringens sammansättning. ORPOS OCH PURRAS regering kan vad dess nuvarande lagberedning beträffar med fog klandras för bristande remissbehandling. Remisstiden som reserverats för ett utlåtande har ofta varit så kort att det varit omöjligt att lämna in ett utförligt utlåtande. Dessutom förefaller det som att sakkunnigas kritik ignoreras om den står i strid med skrivningarna i regeringsprogrammet – ”oangenäma sanningar” är inget man vill höra. En brådskande beredning blir då en slarvigt utförd beredning. Regeringen gör kraftiga nedskärningar i understöden till civilsamhället och många sakkunnigorganisationer. Detta försämrar samtidigt förutsättningarna för att en kritik som är nödvändig för samhällets utveckling ens förs fram. Det finns en risk för att vi går mot en skenbar enighet, där centrala synpunkter förbises, där lagstiftningen inte svarar på medborgarnas behov, och där missnöjet och illamåendet ökar. Översättning: Anne Lindfors-Shaban Konstruktivt gnäll ”Det finns en risk för att vi går mot en skenbar enighet.” PENSIONÄREN TEXT PENSIONSSKYDDSCENTRALEN A ntalet närståendevårdare i arbetsför ålder har ökat med cirka 60 procent åren 2005– 2023. Närståendevårdarnas yrkesbanor och inkomster har för första gången undersökts i större omfattning. Enligt Pensionsskyddscentralens undersökning befinner de sig i en svagare ställning på arbetsmarknaden än den övriga befolkningen redan innan närståendevården officiellt börjar. I fjol var antalet personer i åldern 18–68 år som ingått uppdragsavtal om närståendevård cirka 31 000, varav cirka tre fjärdedelar var kvinnor. Andelen personer under 50 år av dem som ingått avtal om närståendevård har ökat klart under de senaste årtiondena: från 37 procent till nästan 50 procent. – Närståendevårdarna är allt yngre och lever allt oftare i ett hushåll med flera personer. Detta tyder på att en ökande andel av dem är närståendevårdare till sitt eget barn, bedömer specialforskaren Susanna Sten-Gahmberg på Pensionsskyddscentralen. Kvinnor under 50 år arbetar som närståendevårdare också längre än andra. Nästan 40 procent av kvinnorna som började som närståendevårdare i åldern 30–39 år fortsätter som närståendevårdare i minst 10 år. SYSSELSÄTTNINGEN BLAND dem som ingått avtal om närståendevård har ökat snabbare under de senaste årtiondena än bland andra befolkningsgrupper. Samtidigt har utbildningsnivån bland dem som är närståendevårdare stigit så att den motsvarar utbildningsnivån för den övriga befolkningen. Trots detta är andelen sysselsatta bland närståendevårdare fortfarande lägre, andelen arbetslösa högre och förvärvsinkomsterna lägre än bland den övriga befolkningen. Närståendevården verkar försämra närståendevårdarnas ställning på arbetsmarknaden och deras förvärvsinkomster, men detta kan vara förknippat med urval. – Till exempel de som har en svagare ställning på arbetsmarknaden kan vara mer benägna att bli närståendevårdare än andra, säger Sten-Gahmberg. UNDERSÖKNINGEN VISADE att de som arbetade som närståendevårdare i slutet av sin yrkesbana och som nyligen gått i ålderspension hade betydligt lägre pensioner än de som inte var närståendevårdare under samma period. Arbetspensionerna för kvinnor som varit närståendevårdare var i genomsnitt 82 procent av pensionerna för andra ålderspensionärer. För männen var motsvarande andel lite över 68 procent. Med beaktande av andra bakgrundsfaktorer i anslutning till personerna och arbetet minskade pensionsskillnaderna betydligt, men de förblev ändå betydande. Enligt undersökningen kan det vara svårt att kombinera närståendevård och förvärvsarbete. – Man borde se till att närståendevårdarna kan delta i arbetslivet om de så önskar, så att en skälig utkomst och pension inte äventyras, säger forskaren. Källor: Kauppinen & Silfver-Kuhalampi (2015); Kalliomaa-Puha (2018); Virtamo, Järnstedt ja Tervonen (2023); Sotkanetstatistikdatabasen. Fler närståendevårdare i arbetsför ålder Har en svagare ställning på arbetsmarknaden än den övriga befolkningen. Största delen av närståendevårdarna är över 65 ? Det uppskattas att mellan 300 000 och 1 000 000 finländare tar hand om en närstående. ? Cirka 50 000 har ingått ett avtal om närståendevård med välfärdsområdet. ? Nästan 60 procent av de som har ett avtal är över 65 år. ”Närståendevårdarnas pensioner är mindre än den övriga befolkningens.” Eläkeläinen 6/2024 17
Joulutervehdykset Rauhallista joulua! Fredlig jul! J oulunodotus on eläkeläisyhdistyksissä vilkkaan toiminnan, varainhankinnan ja jäsenhankinnan aikaa. Vuodenvaihde on monille luonteva aika jäädä pois työelämästä eläkkeelle ja liittyä eläkeläisyhdistyksen jäseneksi. Jäsenhankinnan tueksi monissa yhdistyksissä osallistutaan tänäkin vuonna joulumyyjäisiin, tarjotaan joulupuuroa ja lauletaan yhdessä joululauluja. Eläkeläinen-lehdessä julkaistavat joulutervehdykset ovat perinteinen tapa toivottaa hyvää joulua toisille, eri puolilla Suomea asuville eläkeläisille. Eläkeläiset ry muodostaa monille tärkeän yhteisön, johon kuulua. Tervehdysten joukosta voi nähdä eläkeläisyhdistysten kirjon ja tunnistaa eri tilaisuuksista tai lehden sivuilta tuttuja nimiä. Tervehdysten suuri määrä kertoo hienolla tavalla yhteisöllisyyden voimasta. Kiitän kaikkia joulutervehdysten jättäjiä ja kerääjiä ja toivotan kaikille lukijoille Eläkeläinen-lehden ja järjestömme puolesta rauhallista ja turvallista joulua! JAN KOSKIMIES ELÄKELÄISET RY:N TOIMINNANJOHTAJA EteläHäme Hämeenlinna Hämeenlinnan Eläkeläiset ry Erkki Kumpulainen Sinikka Kumpulainen Tuija Nieminen-Kurki Pirjo Aro Salme Saarinen Riitta Tuomi-Rönkkö Eeva Keskinen Aapo Reima Arttu Jokikota Ritva Ylitolonen Hämeenlinnan Vasemmistoliitto ry Jokioinen Eini Puolakainen Pentti Kirkkola Eeva Kirkkola Valma Lepistö Kari Lepistö Silja Kallio Pirkko Aronen Nina Ranttila Susanna Palmu Jaana Heinämäki Jasu Heinämäki Jari Ahlbom Jukka Heinämäki Marko Järvinen Etelä-Hämeen Aluejärjestö ry Rauhallista joulua ja Onnea vuodelle 2025 Heinolan Eläkeläiset ry toivottaa Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025 Jokioisten kunta toivottaa Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2025 Jokioisten Vedenhankinta Oy toivottaa Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2025 18 Eläkeläinen 6/2024
Tarja Kirkkola-Helenius Jouni Helenius Jenni Hakamäki Ritva Myllyoja Miska Myllyoja Terttu Palmu Jukka Palmu Lahti Lahden Eläkeläiset ry Vuokko Kautto Pekka Kautto Eeva Marin Keijo Lempinen Katariina Kutvonen Ritva Willman Anneli Malin Eero Nieminen Leila Nieminen Leena Laurila Pirjo Savolainen Viljo Leppänen Seppo Korhonen Kirsti Korhonen Silja Lappalainen Arja Rautaporras Pekka Rautaporras Jarkko Teerioja Salpakangas Salpakankaan Eläkeläiset ry Ulla Maija Piispanen Kati Heimola Reino Eskola Teuvo Keinänen Veijo Jankkila Liisa Melto Pentti Malm Sirkka-Liisa Viljamaa Anneli Kontturi Marja-Liisa Laine Irja Pirhonen Maire Patronen Marjatta Laaksonen Antero Helistö Aira Saarinen Linnea Sievänen Irma Tarvainen Helsinki Jakomäki Marja-Liisa Isoniemelä Anneli Färm Hilkka Hyvönen Seija Lehtonen Alice Sandelin Sointu Ruohonen Kate Sinkkonen Helena Laatikainen Tyyne Finne Leila Hämäläinen Mirjam Alanko Raili Niemelä Ann-Marie Nyberg Tuula Rikkonen Marja Tuominen Riitta Ahola Kaarela Raija Antikainen Aimo ja Helena Niiranen Nina Sankelo Hessu ja Tarja Hietanen Heimo Luoto Leena Virta Sirpa Tuormala Helena Risberg Alvar Risberg Niilo Luoto Risto Isopahkala Marja Johander Pentti Leppänen Erkki Häyrinen Leena Timoskainen Kallio-Vallila Eila Laakso Hannele Salava Ritva Sairanen Hilkka Vauhkonen Mervi Peltola Pirjo Kivilinna Kyllikki Niemi Sisko Salonen Mirja Arajärvi Kati Peltola Pekka Peltola Toivo Koivisto Erkki Tolonen Maarit Fred Anne Lehto Kontula Sirkka Aaltonen Aila Ahola Merja Haakanen Irja Haanpää Pentti Hampinen Eija Heiskanen Meeri Hämäläinen Marjo Hänninen Elsa Keinänen Marja Leena Keinänen Eila Kohonen Martti Korhonen Sirkka Korhonen Mailis Kouhi Ismo Kuivala Sirkka Kuivala Kristiina Lindberg Riitta Lindholm Erkki Malmikumpu Seija Malmikumpu Ari Monto Jasmine Monto Maarit Nieminen Eino Pajunen Tellervo Pulkkinen Orvokki Rusila Vappu Saarela Hilkka Seppä Ulla Suomalainen Raija Virtanen Seija Voutilainen Laajasalo Laajasalon Eläkeläiset ry Vartiokylä Vartiokylän Eläkeläiset ry Jokilaaksot Haukipudas Leena ja Edvin Mattila Paula ja Pekka Sarkkinen Mirja Kaisto Eine Mustonen Raili Korvala Seija Kusmin Armi ja Esa Laine Aino ja Antti Timonen Yrjö Kääriä Jorma Jämsä Anna-Maija ja Tapio Barck Heikki Liikanen Jouko Perätalo Paula Mäenalanen ja Mauno Sipola Marjatta ja Aatos Pussinen Helena ja Rauno Kurkela Taisto Sutela Timo Vilppola Matti Teräs Pirkko ja Esko Kanniainen Ii Iin Eläkeläiset ry Eila ja Eero Fäldt Eila Jämsä Elsi Taskinen Tuula ja Paavo Halonen Liisa Ukkola Martta Meriläinen Eeva Isosomppi Eevi Pernu Liisa Kaikkonen Hilkka Kalliorinne Maija Kemppainen Urpo Ronkainen Ritva Paaso-Rantala Aini Autio Jussi Piippo Timo ja Heli-Hannele Haapaniemi Anja Mäkipaaso ja Pauli Paaso Maire Turtinen Tapani Teppo Lahja ja Olavi Ruikka Iin Järjestöyhdistys r.y. Kalajoki Kalajoen Eläkeläiset ry Inkeri Luoto Aira Saari Laura Siironen Hilkka Siironen Inkeri Lounajoki Väinö Hietala Raili Hietala Lauri Seikkula Matti Ekonkari Jorma Männikkö Teuvo Hietala Terttu Hietala Eliisa Koivisto Elli Krapu Rauni Heininen Julia Heininen Aarne Ja Raili Samanen Ritva Ja Esko Siermala Airi Vierimaa Leena Vatunki Kuusamo Suoma ja Veikko Ervasti Aira ja Pentti Kyyhkynen Marjatta ja Tarmo Polojärvi Leila Kultanen ja Markku Anne Kultanen ja Lauri Impi Kultanen Ilmari Määttä Irma ja Kauno Moilanen Eila ja Leevi Uhlbeck Sinikka Leinonen Aulis Saapunki Seppo Veteläinen Irene ja Pentti Käsmä Antti Karjalainen Kiiminki Jorma Hanhela Lahja Hanhela Tauno Honkanen Marianne Honkanen Liisa Vesa Sisko Kuopusjärvi Sirkka Vengasaho Anna-Liisa ja Timo Heikkinen Eila ja Kauko Salmela Marja Kärsämä ja Teijo Tolppa Irma Lämsä Sirpa Pätsi Kaarina Kailo Sylvi Haarahiltunen Arto Kouri Kalevi ja Ritva Kuha Liminka Liminka-Lumijoki Eläkeläiset ry Oulainen Maire Kalliokulju Niilo Nikumatti Urho Hyytiäinen Helena Hyytiäinen Aira Kotka Teuvo Näätänen Raune ja Kirsi Mäntyniemi Paula Jääskelä Vieno Vuoti Airi Juusola Raimo ja Marjatta Kolppanen Anneli Rajaniemi Oulu Onerva Markoulakis Hannu ja Annikki Juha ja Anne Arvi Kostekivi Pauli Lutjonen Pekka Kostekivi Terttu Taajoranta Lopen Eläkeläiset ry Hyvää Joulua ja Toimintarikasta Uutta Vuotta Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö toivottaa eläkeläisystäville Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta 2025 Kontulan eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Eläkeläinen 6/2024 19
Kari Kyyriäinen Kaisa ja Kari Närhi Pentti Anttonen Eero Sirviö Marja-Leena Bark Janne Körkkö Ulla Pisilä Hilkka Myllykangas Marja-Leena Huovinen Eeva Stålnacke Marja-Liisa Kinnunen ja Pekka Vauhkola Viivi Latola Kari Halonen Elsi ja Jorma Suomela Veikko Kettunen ja Päivi Saloranta Tuulikki ja Hannes Leskinen Ritva ja Raimo Kemppainen Pirkko Karjalainen Pirjo Höyhtyä Arja ja Reijo Pietola Onerva Hautaniemi Markku Röntynen Veijo Röntynen Maija-Liisa Kokko/Jaakko Matela Eino Risto Oulunsalo Oulunsalon eläkeläiset ry Riitta Laakso Eila ja Aarre Anttonen Pirkko Piispanen Elsa Kaikkonen Ensio ja Kerttu Piirainen Raili ja Tauno Korhonen Eila Mård Soile Ulander Anneli Salo Elsa Kukkonen Sirkka Mattila Anneli Stefanius Mirja Ja Esko Vahera Rauno Hekkala Pateniemi Taimi ja Raimo Anttila Matti Kilvelä ja Annikki Nissinen Eila Honkanen Arja ja Väinö Ek Anneli ja Viljo Kelloniemi Ilkka Niemelä Kaarina ja Pentti Logren Liisa Otamo Riitta Taivaloja Irja ja Urpo Ojala Reino ja Hilkka Järvelä Eila ja Juhani Nyman Seppo Barck Aleksi Ansamaa ja Seija Lahti Aarno Saarela Arvo ja Soile Pesonen Mirja Toppila ja Paavo Uusitalo Pudasjärvi Pudasjärven Eläkeläiset ry Seija ja Jukka Vähkyrä Arvo Suoperä Pirkko Päätalo Rauha Kellokoski Leena Rantala Elsa ja Pekka Piri Jorma ja Kyllikki Syrjäpalo Eero Hirvelä Orvokki Juntunen Sirkka ja Usko Kokko Kerttu Määttä Kalevi Vattula Orvokki Hyttinen Ritva ja Eero Räisänen Pyhäjärvi Impi Laukkanen Liisa Lapinkoski Armas Niemi Anto Tapaninaho Kauko Ahola Martti Savolainen Pauli Sutinen Marja Liisa Salomonsson Anneli Laukkanen Reijo Laukkanen Marko Siponen Eeva Jääskeläinen Erkki Lehvonen Kauko Saastamoinen Päivi Rajaniemi Aarno Kivelä Taisto Jormalainen Irja Niemi Leila Koivunen Tauno Pietikäinen Marja Leena Vog Irja Berg Erkki Kärkkäinen Pirjo Lammassaari Orix Oy Raahe Raahen Eläkeläiset ry Anja Sarajärvi Irma Pasanen Eila Taskila Salme Pirttikangas Ritva Lukkari Anja Vikman Rauni Lepola Raija Lehtola Jorma Paakkari Viljo ja Sinikka Lehmusketo Salme Knuutila Pauli Nikula Vesa Mattila Eero Raivio Ritva ja Urho Virnes Sauli Saarela Leena Kopisto Alpo Pirneskoski Vuokko Pirneskoski Veera Törmäkangas Ritva Komulainen Irma ja Viktor Liete Hely ja Olavi Muikkula Aila Keskinen Sirkka Kankaala Hilkka Antinoja Aila Kurula Vappu Pekuri Vieno ja Esko Korpela Asko Leppikorpi Irja Kuisma Terttu Ja Lauri Honkanen Tyrnävä Tyrnävän Eläkeläiset ry Sievi Sievin Eläkeläiset ry Eija Anttila Veikko Väntänen Terttu Väntänen Anneli Hietala Tarja Torvikoski Toivo Torvikoski Arja ja Martti Kohtaniemi Sanni Myllyoja Voitto Myllyoja Heidi Herranen Kaarina Honkala Aino Koski Airi Korpela Eino Korpela Vappu Luhtajärvi Ari Haapamäki Hannele Pesola Jarmo Pesola Utajärvi Utajärven Eläkeläiset ry Kaisu ja Matti Rämet Leo ja Sirkka-Liisa Saarenpää Seppo ja Päivi Härkönen Erkki ja Emma Saarenpää Martti ja Seija Saarenpää Toivo ja Inkeri Perttunen Matti ja Aino Hiltunen Kerttu Siira ja Terho Savaloja Jorma Holappa ja Tarja Kallio Veli Holappa Matti Holappa Lauri Kostekivi ja Eila Jämsä Pentti Vimpari ja Hilkka Saaranen Vappu ja Veijo Keinänen Ellen Karen Anneli Saari Teuvo Moilanen Ylivieska Helena ja Markku Jylkkä Marja-Liisa ja Simo Tuomikoski Hilkka Päivärinta ja Aimo Vähäkangas Sisko Isokääntä ja Reino Anttila Raija ja Valto Myllykoski Anja ja Kauko Leppälä Maarit Tokola Heleena ja Hannu Soukka Sirpa Savukoski ja Jouko Mustonen KaakkoisSuomi Kotka Eeva Dufva Jouni Jalarvo Eija Kiviharju Anneli Laakkonen Ulla Ahtialansaari Seija Salmivaara Lasse Salmivaara Arja Kuoppala Riitta Timonen Pirjo Sinivaara Leena Kainulainen Terttu Hellgren Marita Lousaari JOULUTERVEHDYKSET Oulun Eläkeläiset ry toivottaa kaikille jäsenilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Pyhäjärven Kaupunki toivottaa eläkeläisille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tenhusen Liikenne Oy toivottaa kaikille eläkeläisille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy toivottaa eläkeläisille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta Pyhäsalmen Rauta Sport Oy toivottaa eläkeläisystäville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta Pyhäjärven Autokatsastus Oy toivottaa kaikille eläkeläisille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 20 Eläkeläinen 6/2024