• Liikuntaverstaat tulevat lähelle 12 | Uusi vuosi ja uudet opinnot 14 | Rollarit eivät sammaloidu 29 2023 | 8. joulukuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kjell Westön uusin romaani sijoittuu maamme historian synkkiin vuosiin sotien varjoissa. 30 Vaikuttava Westö 6 Joulu tervehdykset 18
• V altiontalouden kiristäminen yhdistettynä hintojen nousuun ja heikkoon taloussuhdanteeseen tietää monille vaikeita aikoja. Leikkauksia kohdistetaan etenkin työttömiin, opiskelijoihin ja asumistukea saaviin perheisiin. Eläkeläisten on väitetty pääsevän leikkauksista ”liian” helpolla. Tästä syystä on vaadittu muun muassa eläkkeiden verotuksen kiristämistä. Nämä vaatimukset ovat perusteettomia. Huoli siitä, että eläkeläisiltä ei leikata ”tarpeeksi”, on turha. ENSINNÄKIN ELÄKELÄISET eivät suinkaan ole leikkausten ulottumattomissa. Julkisten palveluiden heikentäminen ja palvelumaksujen korotukset koskettavat voimakkaasti nimenomaan eläkeläisiä. Toiseksi eläkkeiden leikkaaminen on jo käynnistetty. Hallituksen ajamaan eläkeuudistukseen on ehdotettu niin sanottuja automaattisia vakauttajia, joiden avulla eläkeindeksejä voitaisiin leikata taloussuhdanteiden mukaan. Tulevien eläkeläisten toimeentuloa heikentäisi palkattomien jaksojen eläkekertymien poistaminen, jolloin työttömyyden, perhevapaiden tai opiskelun ajalta kertyisi nykyistä vähemmän tai ei lainkaan eläkettä. Myös alkueläkkeen tason määräävän palkkakertoimen heikentäminen voi olla edessä. Tämä heikentäisi monen pienituloisen eläkettä ja lisäisi myös sukupuolten tuloeroja. ELÄKELÄISJÄRJESTÖT VASTUSTAVAT sekä nykyisten että tulevien eläkkeiden leikkauksia. Eläkkeiden heikentäminen uhkaa yhteiskuntasopimustamme. Kaikilla on oltava luottamus turvattuun toimeentuloon vanhuuden varalle, niille vuosille, jolloin ei enää ole mahdollista parantaa toimeentuloa palkkatyöllä. Eläkejärjestelmän on oltava paitsi taloudellisesti kestävä, myös sosiaalisesti kestävä. Sukupolvien epäreilu vastakkainasettelu on vahingollista yhteiskunnan ilmapiirille. Työttömät, opiskelijat ja lapsiperheet ansaitsevat riittävän toimeentulon, mutta niin ansaitsevat eläkeläisetkin. Eläkkeiden leikkaaminen ei parantaisi näiden muiden ryhmien toimeentuloa tippaakaan. Toisiltamme leikkaamisen sijaan meidän tulisi yhdessä puolustaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA VUOSI 2023 on päättymässä ja sitä voidaan kuvata muutosten vuotena. Vuoden alusta aloittivat uudet hyvinvointialueet vastuullaan sosi aalija terveyspalvelut. Muutos on historiallinen, tavoitteena paremmat ja kustannustehokkaat palvelut. Hyvän ikääntymisen kannalta onkin olennaista, että sote-palvelut ovat laadukkaita ja helposti saatavissa. Nyt resurssien puute ja uudelleenjärjestelyt kuitenkin huolestuttavat laajasti erityisesti ikäihmisiä. Toivottavasti hyvinvointialueet kykenevät vakauttamaan toimintansa ja siten tuottamaan välttämättömät palvelut tulevaisuudessa entistä parempana. JÄRJESTÖTOIMINNASSA ON vuoden aikana tapahtunut myönteiseksi arvioitavaa muutosta. Pitkän koronatauon jälkeen Eläkeläiset ry:n yhdistykset ovat päässeet normaaliin toimintaan, joka on puhaltanut uutta toimintatarmoa ja yhdessäolon iloa yhdistyksiin. Tämä on näkynyt varsin myönteisesti myös jäsenkehityksessä. Ja kun vuosi 2024 on nimetty jäsenhankintavuodeksi, niin tuskin maltan odottaa, mitä ensi vuosi tuo tullessaan. HYVÄÄ JOULUN AIKAA! Toivotaan että vuosi 2024 tuo koko yhteiskuntaamme muutoksia, jotka lisäävät luottamusta ja vakautta ja vähentävät huono-osaisuutta. Eläkkeet ovat osa yhteiskuntasopimusta Muutosten vuosi 6 | 2023 Kannen kuva Anders Wiklund / TT / Lehtikuva Liikuntaverstaat tulevat lähelle 12 | Uusi vuosi ja uudet opinnot 14 | Rollarit eivät sammaloidu 29 2023 | 8. joulukuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kjell Westön uusin romaani sijoittuu maamme historian synkkiin vuosiin sotien varjoissa. 30 Vaikuttava Westö 6 Joulu tervehdykset 18 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Liika sisäilma ja ahtaat tilat eivät ylipäätään pässille ole hyväksi.” Hannu Partanen Kävelypässien blogissa Lue: yhdistykset.elakelaiset.fi/ blogit Suku polvien epäreilu vastakkain­ asettelu on vahingollista yhteiskunnan ilma piirille.” ”Eläkelupaus on pidettävä” Nyt keskustellaan tulevasta eläkeuudistuksesta 6 Sota pysäytti eläkkeetkin Venäjältä ansaitut eläkerahat jäivät rajan taakse 7 Vanhusneuvostot esillä Koulutusta vaikuttamis­ toimielimistä on syytä jatkaa 16 Aurinkoa, väriä Kuvataide valaisee elämää talven hämärässä 34 Vakiot Kalevin kynästä 13 Koulutuskalenteri 15 Runopysäkki 34 Suolaista ja makeaa 36 Ristikko 47 2 Eläkeläinen 6/2023
• AJASSA TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry on palkinnut vuoden 2023 ikäystävällisenä tekona Utajärven kunnan Pysytään pystyssä -liikuntaryhmän ja senioreiden muun liikuntatoiminnan esimerkillisen järjestämisen. Syksyn aikana kymmenen kertaa kokoontuneen, maksuttoman ikäihmisten Pysytään pystyssä -ryhmän tavoitteena on ollut vähentää osallistujien kaatumisvaaraa. Nousujohteisella voimaja tasapainoharjoittelulla tähdätään liikkumiskyvyn parantamiseen. – Ryhmän alussa ja lopussa tehtiin liikkumiskyvyn testit, jokaisella kerralla myös tietoiskuja ja keskusteluita, joilla tuodaan esiin kaatumisen riskitekijöitä ja keinoja niiden vähentämiseen, kertoo kunnan liikunnanohjaaja Kaino Rajala. Eläkeläiset ry arvostaa pohjoispohjanmaalaisen Utajärven kunnan panostuksia ikäihmisten hyvinvointiin. Tunnustuksen perusteluissa on huomioitu myös Utajärven muut ikäystävälliset käytännöt sekä toimiva yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa. – IKÄIHMISTEN hyvinvoinninja terveydenedistämistyötä tehdään Utajärvellä suunnitelmallisesti. Olemme tiiviisti yhteistyössä järjestöjen kanssa tuottamassa juuri paikallisiin olosuhteisiin sopivia toimintoja, toteaa Utajärven kunnan hyvinvointijohtaja Reetta Tuovinen-Salo. – Tuemme järjestöjä, tarjoamme kokoontumistilat maksutta, ylläpidämme kyläaputoimintaa, jaamme liukuesteitä ja paljon muuta. Liikunnallisen elämäntavan vahvistamiseksi liikunnanohjaajamme on kouluttautunut senior personal traineriksi ja tuo osaamistaan ikäihmisten saavutettaviksi. – Olemme erittäin otettuja tästä Ikäystävällinen teko -tunnustuksesta. Olemme kiitollisia siitä, että työtämme arvostetaan ja huomioidaan. Jatkamme yhtä laadukasta työtä yhdessä jatkossakin, Reetta Tuovinen-Salo sanoo. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola luovutti Ikäystävällinen teko 2023 -kunniakirjan Utajärven kunnan edustajille joulukuun ensimmäisenä päivänä Utajärven torilla pidetyssä Joulukauden avajaistapahtumassa. ELÄKELÄISET RY palkitsee vuosittain jonkin Suomen kunnan tekemän teon, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt ikäystävällisyyttä. Tämän vuoden valinnasta päätettiin Eläkeläiset ry:n hallituksen kokouksessa 3.11. Hallitus päätti myös myöntää kunniamaininnan Iin kunnalle ikäihmisten jalkineiden nastoituskampanjasta, jolla niin ikään ehkäistään liukastumisia ja kaatumisia. EI JA KÖ R K KÖ Kunniakirja luovutettiin Utajärven kunnan edustajille joulukuun ensimmäisenä päivänä Utajärven torilla pidetyssä Joulukauden avajaistapahtumassa.” Pysytään pystyssä Vuoden 2023 Ikäystävällinen teko -tunnustus Utajärven kunnalle. Ikäihmisten Pysytään pys­ tyssä ­ryhmä on kokoontunut syyskaudella Utajärven vanhan terveys­ keskuksen kuntosalissa. Utajärvi Eläkeläinen 6/2023 3
• YHTEISKUNTA SOTE HYVINVOINTIALUEILLA TEHDÄÄN NYT SÄÄSTÖJÄ Tuore hyvinvointialuejärjestelmä on joutunut heti säästöjen eteen. Samalla käydään keskustelua koko terveydenhuollon uudistamisesta. TEKSTI KYÖSTI NIEMELÄ HYVINVOINTIALUEILLA ON pitänyt kesällä ja syksyllä kiirettä. Hallitusohjelmassa niiltä edellytettiin isoja säästöjä, ja säästökohteet on pitänyt löytää ja sopia jo tänä vuonna. Varsinaiset säästöpäätökset tekee loppujen lopuksi hyvinvointialueen aluevaltuusto, joka hyväksyy vuosittain budjetin. Uusi järjestelmä on joutunut heti alkumetreillä kovaan paikkaan. Vuoden 2023 alussa Suomen 21 hyvinvointialuetta saivat vastuulleen hoitaa sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtäviä. Aikaisemmin niistä huolehtivat kunnat ja kuntayhtymät. Muutos ei koskenut Helsinkiä, joka järjestää asiat edelleen itse. Jos siis kansalaisella on mielipide 4 Eläkeläinen 6/2023
• rätä nostamalla asiakasmaksuja. Haverinen pitää mahdollisena, että säästöjä voitaisiin saavuttaa myös palveluohjauksella. Se tarkoittaa sitä, että yhdestä puhelinnumerosta neuvotaan, mistä ja miten palveluita saa. Palveluiden ei edes tarvitse olla julkisia sote-palveluita vaan ihmisiä voidaan neuvoa myös yhdistysten järjestämän harrastustoiminnan tai yksityisten palveluiden piiriin. – Hyvä ohjaus ja neuvonta ovat ikäihmisille tärkeitä. Niitä on kehitetty kovasti kaikilla hyvinvointialueilla, Haverinen sanoo. Myös digitaalisiin palveluihin siirtymällä pyritään saamaan säästöjä. Eläkeläiset ovat vuosi vuodelta parempia digiosaamiseltaan. Täysin vapaasti hyvinvointialue ei voi säästöjään tehdä. Valtio asettaa niiden toiminnalle sääntöjä. Kuuluisin on ilman muuta hoitotakuu. Se tarkoittaa sitä, että ihmisen on päästävä hoitoon tietyn aikarajan sisällä. Jos esimerkiksi hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, sinne on saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Toinen asia sitten on, kuinka hyvin säädetyt aikarajat toteutuvat. Myös henkilömitoitukselle on valtion lainsäädännöllä määräämiä sääntöjä. Kun ikäihminen on ympärivuorokautisessa hoidossa, paikalla pitää olla tietty määrä koulutettuja ihmisiä hoidettavaa kohti. Sääntely tietysti vähentää hyvinvointialueiden vapautta tehdä omia linjauksia. Hyvil suhtautuu esimerkiksi henkilöstömitoituksiin kriittisesti. – Hyvinvointialueilla on halu päättää itse asukkaiden tarpeiden vastaavista palveluista. Emme kannata tarkkaa sääntelyä, Haverinen sanoo. Haverinen arvelee, että ihmiset katsovat asioita edelleen asuinkuntansa näkökulmasta, eivät vielä hyvinvointialueen. Jos omasta kunnasta lakkautetaan terveysasema tai yöpäivystys, alkaa helposti tuntua siltä, että kaikki vain heikkenee. Haverinen kehottaa ihmisiä analysoimaan omaa tilannettaan kokonaisvaltaisemmin, esimerkiksi siitä näkökulmasta, kuinka usein joitain palveluita tarvitsee. Jossain kauempana palveluita edelleen on ja joskus vaihtoehto voi olla kotiin saadut digitaaliset palvelut. Ja vanhassakin mallissa matkustettiin, Haverinen muistuttaa. – Kaikki ovat kuitenkin hyväksyneet sen, että yliopistosairaaloita on Suomessa viisi ja ne voivat olla 500 kilometrin päässä. Toki sitä palvelua yleensä tarvitaan harvemmin. M A R K K U U LA N D ER / LE H TI K U VA Säästäminen onkin tällä hetkellä ainoa mahdollisuus, koska hyvinvointialueille ei annettu verotusoikeutta. Kunnallisveron ja valtion tuloveron rinnalle ei ainakaan vielä syntynyt uutta veroa, ei hyvinvointialueveroa eikä hyvinvointiveroa eikä soteveroa tai millä nimellä sitä sitten olisikaan kutsuttu. Valtiollisessa politiikassa ja kunnallispolitiikassa keskustellaan säännöllisesti vastakkainasettelusta verot vs. rahan käyttäminen. Hyvinvointialueilla ei tällaista vastakkainasettelua esiinny. Kortelaisen mukaan yksi huono puoli verotusoikeuden puuttumisessa on se, että rahaa ei nyt käytetä yhtä tarkasti. Verorahan, itse kerätyn rahan, kanssa ollaan monien tutkimusten mukaan tarkempia kuin valtiolta suoraan saadun rahan. – Kun valtio maksaa ja hyvinvointialue järjestää, niin on vaarana se että kustannukset lähtevät nousemaan. Entä sitten koko järjestelmä? Sote-uudistuksen ja säästöjen myötä Suomessa on voimistunut keskustelu koko terveydenhuoltojärjestelmästä. Monia asiantuntijoita on arveluttanut työterveyden asema. Myös Kortelainen näkee työterveydessä ongelmia kokonaisuuden kannalta. – Työterveyshuollossa voi päästä hoitoon samana päivänä, mikä on tietysti helppoa ja vaivatonta. Mutta jos ajan saa samalle päivälle, niin onhan siellä käyttämättömiä resursseja. Voisiko niitä saada hyödynnettyä julkisessa perusterveydenhuollossa? Kortelainen korostaa, ettei kyse ole niinkään rahoista kuin työntekijöistä, siis lääkäreistä ja muusta sote-henkilökunnasta. Jos lääkäri on valmiudessa ottamaan samana päivänä asiakkaan vastaan, hän ei ole jossain muualla. Ihmiset ajattelevat helposti, että jos jokin toimii hyvin, niin sitä ei ainakaan pidä lähteä muuttamaan. Ajattelu johtaa Kortelaisen mukaan helposti virhepäätelmiin. – Se että työterveys toimii niille, jotka ovat sen piirissä, tehdään joskus se päätelmä, että ohituskaista on koko järjestelmän kannalta hyvä. Voi kuitenkin hyvin olla, että resurssit eivät ole kokonaisuuden kannalta kaikkein tehokkaimmassa käytössä. On selvää, että keskustelu terveydenhuollon järjestämisestä jatkaa lainehtimistaan lähivuosina. Epäilemättä vastavalmistuneen järjestelmän muokkaaminenkin nousee esille. Parempien mallien etsimiselle ei loppua näy. omista terveyspalveluista, sitä enää ei pidä kertoa kunnanvaltuutetulle vaan aluevaltuutetulle. Mistä sitten säästettäisiin? Yksi säästökohde on palveluverkot eli kuinka montaa terveyskeskusta tai vastaavaa pidetään pystyssä. Toinen on itse palvelut, esimerkiksi se, keille kaikille järjestetään kotihoitoa. Kustannusten vähentämiseksi yritetään myös parantaa tuottavuutta, sanoo erityisasiantuntija Anna Haverinen Hyvil Oy:sta. Hyvil on hyvinvointialueiden, Helsingin ja Husin sekä Kuntaliiton omistama yhtiö. Onko jossain turhaa työtä? Voisivatko lääkärit esimerkiksi kirjoittaa vähemmän erilaisia todistuksia? Aika voitaisiin käyttää tehokkaamminkin. Ja säästöjen lisäksi rahaa voi keKustannusten vähentämiseksi yritetään myös parantaa tuottavuutta.” Hyvä puoli ovat isommat hartiat Terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen Turun yliopistosta ja THL:stä näkee hyvinvointialueisiin siirtymisessä paljon hyviä puolia. Iso koko antaa ennen muuta taloudellista varmuutta alueille. – Pienissä kunnissa kustannukset saattoivat yhtenä vuonna kasvaa paljon, kun tietty joukko ihmisiä oli sairaana. Uudessa rakenteessa riskejä pystytään tasaamaan. Isompi järjestäjä, hyvinvointialue, pystyy myös tekemään parempia ja tehokkaampia keskittämispäätöksiä. Keskittämisellä voidaan säästää. Julkisia hankintoja voi olla halvempi tehdä kun ostaja on iso ja ostaa paljon. Anna Haverinen Mika Kortelainen Uusi sosiaali­ ja terveyden­ huollon järjestelmä on joutunut heti alkumetreillä kovaan paikkaan. Eläkeläinen 6/2023 5
• YHTEISKUNTA TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry on huolissaan eläkekeskustelussa tehdyistä ehdotuksista eläkkeiden leikkaamiseksi ja Vihreiden kansanedustajan ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Atte Harjanteen lokakuisesta esityksestä eläkkeiden verotuksen kiristämiseksi. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola arvostelee esitysten taustalla olevaa ajatusta, että eläkeläisiltä täytyy leikata, koska työttömiltä, opiskelijoilta ja lapsiperheiltäkin leikataan. ”Kuinka paljon viime vuoden verotiedoissa suurituloisten joukossa näkyi eläkeläisiä? Mahdolliset veronkorotukset tulee kohdentaa niille, joilla on aidosti maksukykyä. Päätöksentekijöiden olisi viisasta kuunnella asiassa eläkeläisjärjestöjä, jotka tuntevat eläkeläisten tilanteen”, Huutola toteaa. Hallitus on hakemassa työeläkejärjestelmästä miljardin euron säästöjä. Eräs malli on ottaa käyttöön niin sanotut automaattiset vakauttajat, jotka sitoisivat eläkkeiden indeksikorotukset taloustilanteeseen. Tällöin eläkkeitä voitaisiin talouden taantuessa jopa alentaa. Eläkeläiset ry vastustaa ajatusta. ”Päätöksentekijöiden on aina kannettava vastuu eläkkeiden leikkauksista. Vastuuta ei voi ulkoistaa ihmisiltä jollekin laskenta-automaatille, vaikka sillä olisi kuinka paljon tekoälyä.” Lisäksi eläkeuudistus uhkaisi tulevia eläkkeitä, jos palkattomien jaksojen kuten työttömyyden, opiskelun tai vanhempainvapaiden ajan eläkekertymää Matti Huutola painottaa että eläke­ uudistuksella olisi vastattava yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin torjumalla eriarvoisuutta, ei lisäämällä sitä. TU O M A S TA LV IL A Matti Huutola: ”Eläkelupaus on pidettävä” heikennetään tai se poistetaan. ”Kaikki me olemme joko nykyisiä tai tulevia eläkeläisiä. Nyt työmarkkinoille tulevien nuorten on voitava luottaa siihen, että kertyy säällinen ja riittävä eläke työuran jälkeen. Suomen työeläkejärjestelmä ja sen kustantaminen perustuu juuri tuohon luottamukseen”, Matti Huutola painottaa. ”Eläkeuudistuksella olisi vastattava yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin torjumalla eriarvoisuutta, ei lisäämällä sitä. Palkattomien jaksojen mukana järjestelmästä poistettaisiin nimenomaan eriarvoisuutta vähentäviä tekijöitä. ” TELAn Janne Pelkonen: Paljon valinnanmahdollisuuksia Eläkekeskustelussa ovat nyt siis mukana automaattiset vakauttajat, jotka sitoisivat eläkkeiden indeksikorotukset taloustilanteeseen. Niitä on avannut muun muassa Työeläkevakuuttajat TELA ry:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen TELAn verkkosivujen Näkemykset-osiossa lokakuun loppupuolella. TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Pelkonen huomautti, että vakautusmallin rakentamisessa on mahdollista tehdä paljon valintoja. Isot valinnat ovat luonteeltaan enemmän poliittisia arvovalintoja kuin teknisiä yksityiskohtia. ”Eläkeuudistuksen toimeksiannossa eläkeuudistuksista rajattaisiin mahdollisesti pois maksujen nostovaihtoehto, jolloin nyt maksussa olevia työeläkkeitä ja/tai työeläkkeen kertymistä nyt työssäkäyvien osalta voitaisiin leikata tulevaisuudessa. Käytännössä kyse voisi olla eräänlaisesta työeläkkeiden indeksijarrusta”, Pelkonen kirjoitti. ”Vaikka vakautusjärjestelmää vasta suunnitellaan, sen mahdollisia vaikutuksia voi kuitenkin peilata hallituksen tavoitteisiin: lopputulemana epävarmuus työnantajien ja työntekijöiden maksamien eläkemaksujen osalta ehkä pienenisi, mutta toisaalta epävarmuus nykyisen ja/tai tulevan työeläkkeen tasosta kasvaisi.” ”Ruotsissa jo yli 20 vuotta käytössä ollut työeläkkeiden vakautusmalli on kyllä osoittautunut pysyväksi, mutta ei kuitenkaan poliittisesti muuttumattomaksi. Itse vakautusjärjestelmää on tuunattu, samoin verotusta ja muita eläke-etuuksia. Suomeen suunnitellussa vakautusjärjestelmässä eläke-etuuksien riittävyyden näkökulma ei ole ollut toistaiseksi esillä, vaikka viittaus tähän löytyykin hallitusohjelmasta.” Nyt työ­ markkinoille tulevien nuorten on voitava luottaa siihen, että kertyy säällinen ja riittävä eläke työuran jälkeen.” Eläkekeskustelussa ovat nyt mukana myös niin sanotut automaattiset vakauttajat, jotka sitoisivat eläkkeiden indeksikorotukset taloustilanteeseen. 6 Eläkeläinen 6/2023
• S uomessa asuu runsaasti iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat tehneet työuran entisessä Neuvostoliitossa tai Venäjällä. Presidentti Koiviston päätöksellä 1990-luvulla muutti Suomeen noin 30 000 suomensukuista ihmistä. Heidän lisäkseen Venäjältä on vuosien aikana tullut paljon muuttajia, jotka ovat nyt eläkkeellä. Venäjän viime vuonna Ukrainaan aloittaman laittoman hyökkäyksen vaikutukset yltävät heihin saakka. EU-maiden yhteisen rintaman asettamat sanktiot ovat pysäyttäneet rahaliikenteen pankkien välillä ja siten ovat pysähdyksissä myös entisestä Neuvostoliitosta tai Venäjältä ansaitut eläkkeet. Tilille tulee kuukausittain vain sen verran kuin Kela maksaa, kun takuueläkkeestä vähennetään työllä ansaittu, mutta rajalle pysähtynyt eläkkeen osuus. RAHASULKU ON ollut päällä Venäjän hyökkäyksen alusta alkaen. Toisilta tietoja hakemalla ja yhteiskuljetuksia järjestämällä ovat Suomessa asuvat löytäneet keinoja siirtää eläkerahat Venäjällä Viipurin konttoriin, josta muutaman kuukauden välein on matkustettu eläkerahoja nostamaan. Ruplan kurssin heikentyessä kotiin tuotava eläke on kutistunut. Joillakin iäkkäillä ovat lapset tai sukulaiset auttaneet eläkerahojen nostossa Venäjällä. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita, sillä monilla ole ollut rajan takana ketään sukulaisia avustamassa. Myös puolison hoivasta vastuussa olevilla tai itse huonokuntoisilla ei ole tähän saakkakaan ollut mahdollisuutta käydä eläkkeitä noutamassa. Erilaisin keinoin on yritetty selvitä, mutta tilanne on ollut tukala, kun tiedot ja ohjeistus ovat jatkuvasti muuttuneet. Kelasta on mahdollista hakea harkinnanvaraista perustoimeentulotukea, jotta laskuista selviää. Kela myöntää maksusitoumuksia lyhyel le ajalle elintarvikkeisiin ja välttämättömiin reseptilääkkeisiin. Moni jättää tämän mahdollisuuden käyttämättä, koska eivät halua kokea olevansa yhteiskunnan elätettävänä. Lisäksi perustoimeentulotukea myönnettäessä voidaan samalla määrätä, että myönnetty tuki tai osa siitä peritään myöhemmin takaisin, kun eläkerahat on jollain tavalla saatu käyttöön. Epätietoisuus on sen verran suuri, että viimeiseen saakka yritetään pärjätä omiin voimin. MARRASKUUN LOPPUPUOLELLA tuli uusi käännös, joka romutti monen ihmisen vaivalla rakennetun ratkaisun päästä eläkerahoihin käsiksi. Hybridiuhkaan ja kansalliseen turvallisuuteen vedoten Suomi on sulkenut rajanylityspaikan toisensa jälkeen. Haaveiksi jääneet eläkerahat eivät ole enää Suomessa asuvien venäläistaustaisten ainut murhe. Monelle iäkkäälle auttavat kädet ovat myös jääneet rajan taakse. Iäkkäitä vanhempiaan avustamassa käyneet lapset taikka lapsenlapset eivät pääse kylään. Uudessa tilanteessa täytyy etsiä sopeutumisen keinoja, mutta ne ovat vähissä. Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön Espoon ryhmässä olemme havainneet, että ruoka-apu on tarpeen ja leipäjonosta on useammalle ikäihmiselle tullut arkipäivää. Viestiä on kantautunut myös jäsenistöstämme, esimerkiksi pariskunnilta, joista toinen puolisoista on Venäjältä saatavan eläkkeen varassa. HUOLI TOIMEENTULOSTA on suuri. Toiset ovat suoranaisessa shokissa, eivätkä tiedä, miten arkensa järjestää. Venäjää puhuvilta iäkkäiltä on tullut järjestölle yhä enemmän yhteydenottoja. Kuunteleminen on kuitenkin ainut lohtu, mitä on tarjolla. YK:n ihmisoikeusjulistus sisältää taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) sopimuksen, jossa yhtenä kohtana tule taataa riittävä elintaso. Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota ja laajeneva hybridivaikuttaminen ovat aiheuttaneet sen, että entistä useamman kohdalla tämä ei toteudu. Sota sulki rajan myös eläkkeiltä EVA RÖNKKÖ Eläkeläiset ry:n moninaisuus­ työn suunnittelija SIVUSTA POIMITTUA Huoli toimeen­ tulosta on suuri.” ELÄKKEITÄ JA vammaisetuuksia korotetaan kansaneläkeindeksin perusteella 5,9 prosenttia 1.1.2024 alkaen. Indeksitarkistuksen vuoksi esimerkiksi yksinasuvan täysi kansaneläke suurenee 732,67 eurosta 775,70 euroon, takuueläkkeen täysi määrä suurenee 922,42 eurosta 976,59 euroon ja eläkettä saavan hoitotuen perusmäärä suurenee 78,72 eurosta 83,34 euroon. Kela vahvisti lokakuussa kansaneläkeindeksin pisteluvun 1.1.2024 alkaen. Suurin osa Kelan etuuksista on sidottu kansaeläkeindeksiin. Hallitus esittää, että ensi vuonna indeksitarkistusta ei tehdä kaikkiin Kelan etuuksiin. Hallituksen esitys ei kuitenkaan koske Kelan maksamia eläkkeitä ja vammaisetuuksia, joihin korotus tehdään normaalisti. Hallitus on antanut lokakuussa esityksen, jonka mukaan eläkkeensaajan asumistuen kansaneläkeindeksiin sidottuihin määräytymisperusteisiin ei tehtäisi indeksitarkistuksia vuosina 2024–2027. Myöskään normaalisti vuosittain asetuksella säädettäviä lämmitys-, vesija kunnossapitokustannuksia ja asumismenojen enimmäismääriä ei tarkistettaisi vuosina 2024–2027. Muutoin eläkkeensaajan asumistuki määräytyy kuten ennenkin. Korotuksia eläkkeisiin ja vammais etuuksiin vuonna 2024 Korotukset eläkkeisiin ja vammaisetuuksiin Korotuksia eläkkeisiin ? Vuonna 2024 täy­ simääräinen kansan­ eläke on yksin asu­ valle 775,70 e/kk ja parisuhteessa eläväl­ le 692,54 e/kk (aiem­ min 732,67 e/kk ja 654,13 e/kk). ? Takuueläkkeen täysi määrä on 976,59 e/kk (aiemmin 922,42 e/kk). ? Myös muihin eläk­ keisiin tulee 5,9 %:n in­ deksikorotus. Vuonna 2024 lesken alkuelä­ ke on 383,30 e/kk ja jatkoeläkkeen perus­ määrä 120,06 e/kk. Lapseneläkkeen perus­ määrä on 70,53 e/kk. ? Eläkeläisen saa­ ma lapsikorotus al­ le 16­vuotiaasta huol­ lettavasta lapsesta on 25,92 e/kk. ? Rintamalisän mää­ rä on 146,28 e/kk ja yli­ määräisen rintama­ lisän määrä on yksin asuvalle 300,97 e/kk ja parisuhteessa elävälle 263,55 e/kk. ? Jatkossa työkyvyt­ tömyyseläkkeen ja takuueläkkeen saaja voi ansaita aikaisem­ paa enemmän ilman, että työkyvyttömyy­ seläke täytyy jättää lepäämään. Työkyvyt­ tömyyseläkkeen ohel­ la voi vuonna 2024 an­ saita 976,59 e/kk ilman, että se vai­ kuttaa työkyvyttö­ myyseläkkeen tai ta­ kuueläkkeen maksun jatkumiseen. Korotuksia vammaisetuuksiin Vammaistuet suurene­ vat indeksitarkistus­ ten takia 1.1.2024 al­ kaen: Eläkettä saavan hoitotuki ? perushoitotuki 83,34 e/kk (aiemmin 78,72 e/kk) ? korotettu hoitotuki 181,56 e/kk (aiemmin 171,49 e/kk) ? ylin hoitotuki 383,92 e/kk (aiemmin 362,62 e/kk) ? veteraanilisä 125,79 e/kk (aiemmin 118,81 e/kk) Eläkeläinen 6/2023 7
• YHTEISKUNTA TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry ottaa kantaa julkisen asuntotuotannon puolesta. Järjestön puheenjohtaja Matti Huutolan mukaan julkisella kohtuuhintaisella asuntotuotannolla tulee nyt turvata ikäystävällinen asuminen myös pienituloisille eläkeläisille. Asia puhutti Hyvä asuminen eri elämänvaiheissa -tilaisuudessa 21. syyskuuta Tampereella. Tapahtuman järjestivät Eläkeläiset ry ja Tampereen Eläkeläiset ry. Huutola nosti esiin, että ikäihmisten asumisen ennakoinnin ongelmana on usein raha. Jos henkilö haluaa muuttaa maalta kaupunkiin, saattaa oman kotitalon arvo olla niin alhainen, että myyntituotot eivät riitä esteettömän kaupunkiasunnon ostoon. – Asumisen ennakoinnista puhutaan paljon, mutta usein asumisen hinta muodostuu ongelmaksi. Julkinen kohtuuhintainen asuntotuotanto on ratkaisu tällaisiin tilanteisiin. On rakennettava sellaisia ikäystävällisiä asuntoja, jotka ovat myös pienituloisten saavutettavissa. Eläkeläiset ry:n mukaan tavoitteena tulee olla ikäystävälliset asunnot esimerkiksi senioritaloissa ja -kortteleissa, joihin on saatavilla kotona asumista tukevia hoivapalveluita. Kuntien tulisi kaavoittaa tontteja erityisryhmien kohtuuhintaiseen asumiseen, ikäihmisten lisäksi esimerkiksi opiskelijoille. – Välimuotoiselle asumiselle on entistä suurempi tarve, mutta toisaalta sillä ei pidä korvata palveluasumista sellaisten henkilöiden Asumisen rahoitus­ ja kehittämis­ keskus Aran johtaja Jarmo Lindén painotti, että ARA­tuella tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä: asumi­ nen on kaikkien perusoikeus. ”Nyt olisi aika panostaa julkiseen asuntotuotantoon” Hyvä asuminen eri elämänvaiheissa -tilaisuudessa Tampereella puhuttiin niin ikäihmisten kuin opiskelijoidenkin asumisratkaisuista. minen) ja sitä tukevan palvelukorttelin toteuttamismahdollisuuksia, kertoi kaupungin Kestävän asumisen ja rakentamisen erityisasiantuntija Kaisu Kammonen tilaisuudessa. Väestön ikääntyessä tarvitaan uusia, vaihtoehtoisia asumisratkaisuja. Tulevaisuuden koti voi sijaita esimerkiksi monisukupolvisessa palvelukorttelissa. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny aivan itsestään, Kaisu Kammonen huomautti. – Tarvitaan joko aktiivisia osallistujia tai palkattuja ihmisiä sitä luomaan. Tampereen Tohloppiin on jo useamman vuoden ajan suunniteltu Käräjätörmän monisukupolvista yhteisökylää. – Suunnittelukilpailun kahden voittajatyön pohjalta on asemakaavatyö loppusuoralla. Varmasti lähivuosina nähdään siellä rakentamistoimintaa, Kammonen arvioi. ASUMISEN rahoitusja kehittämiskeskus Aran johtaja Jarmo Lindén painotti, että ARA-tuella tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä: asuminen on kaikkien perusoikeus – ARA-tuki mahdollistaa kohtuukustannuksin asumisen niille, joiden tarpeita asuntomarkkinat eivät kykene hoitamaan. ARA on keskittynyt vuokraja asumisoikeusasumiseen. Toisaalta Orpon hallituksen asuntopolitiikan periaatelinjauksissa suositaan omistusasumista Linjausten mukaan ”Hallitus rakentaa yhteiskuntaa, jossa suomalaisilla on työllään ja säästämisellään mahdollisuus hankkia omistusosalta, jotka tarvitsevat intensiivisempää hoivaa. Huutola muistutti myös, että julkisella asuntotuotannolla saataisiin töitä rakennusalalle tilanteessa, jossa markkinaehtoinen asuntorakentaminen on ongelmissa. – Nyt olisi tekeviä käsiä vapaana ja rakennuskustannukset kohtuulliset, huomautti itsekin rakennusalalla pitkän uran tehnyt Huutola. TAMPEREELLA ON selvitetty välimuotoisen asumisen ( josta käytetään myös termiä yhteisöllinen asuEläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola, Tampereen ylioppilaskunta TREY:n sosiaalipoliittinen asian­ tuntija Ilona Taubert (keskellä) ja Tampereen kaupungin Kestävän asumisen ja rakentamisen erityisasiantuntija Kaisu Kammonen vaihtoivat ajatuksia hyvästä asumisesta vielä keskustelutilaisuuden jälkeenkin. Väestön ikääntyessä tarvitaan uusia, vaihtoehtoisia asumisratkaisuja.” 8 Eläkeläinen 6/2023
• Jätä perinnöksi eläimille parempi maailma Tue kotimaista eläinsuojelutyötä testamenttilahjoituksella. Tutustu testamenttilahjoittamiseen ja tilaa testamenttiesitteemme: www.sey.?/testamentti asunto. Hallitus edistää asuntojen ja asuntorahoituksen riittävää tarjontaa.” Samalla ”hallitus vähentää yhteiskunnan tukemaa ARA-asuntotuotantoa hallitusti.” Aran korjausja energia-avustuksiin tulee muutoksia, ja osa avustuksista lakkaa kokonaan vuonna 2024. Varsinaisiin korjausja energia-avustuksiin on ensi vuodelle varattuna 10 miljoonaa euroa. Aikaisempina vuosina korjausavustuksiin on myönnetty noin 25 miljoonaa euroa vuosittain. – Tarvittaisiin pitkäjänteistä asumispolitiikkaa. Nyt on nähtävissä aika dramaattinen käänne. Ei ole oikein eduksi, että tukimuotoja koko ajan muutellaan, Lindén totesi. OPISKELIJOIDEN puheenvuoron piti Tampereen ylioppilaskunta TREY:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Ilona Taubert. Hän on myös Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOASin hallituksen jäsen. – Tavoitteena on tarjota perusmukavaa asumista hyvällä sijainnilla jossa on samanikäisiä, samassa elämänvaiheessa olevia ihmisiä. Mistään lukaaleista ei tässä puhuta. – Kun kyse useimmilla on siitä ensimmäisestä omasta asunnosta, on sitäkin tärkeämpää, että voimme tukea näitä nuoria. Korona-aika valitettavasti oli paha yksinäisyyden aiheuttaja. Opiskelija-asuminen on Taubertin mukaan myös tärkeä pitovoiman luoja siinä, että opiskelijat jäävät veronmaksajiksi Tampereelle valmistumisensa jälkeen. Kansainväliset opiskelijat ovat oma kohderyhmänsä. – On erityisen tärkeää, että asuntosäätiö pystyy tarjoamaan kohtuuhintaista lyhytaikaista asumista. Esimerkiksi kolmen kuukauden vaihto-opiskelijoilla voi olla haasteellista löytää asuntoa vapailta markkinoilta. Eläkeläinen 6/2023 9
• TEKSTI VESA TOIKKA JA TUOMAS TALVILA E läkeläisliittojen etujärjestö EETU ry järjesti syksyn aikana eri puolilla maata kuusi eläkeläisparlamenttia, joihin oli pyydetty puhuja kyseiseltä hyvinvointialueelta. Mukaan oli kutsuttu EETUn jäsenjärjestöjen piirihallitusten jäseniä sekä hyvinvointialueen vanhusneuvoston jäseniä. Osallistujia tilaisuuksissa oli noin 20–40. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) eläkeläisparlamentti pidettiin Lehmirannan lomakeskuksessa, Salossa, lokakuun puolivälissä. Hyvinvointialueen edustajana puhui ikääntyneiden palveluiden tulosaluejohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen. – Tämän vuoden alussa sosiaalija terveydenhuollon palvelut sekä pelastuspalvelut siirtyivät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Paljon on keskeneräisiä asioita edelleenkin, Pöyhönen totesi. Varha aloitti takamatkalta muihin hyvinvointialueisiin nähden. Mutta asioita on sittemmin saatu hyvin kehitettyä. Varhan arvoissa korostetaan, että asiakkaita kuunnellaan, ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon toiminnassa. – Tähän liittyy myös osallistaminen, joka on vielä hiukan lastenkengissä Varhalla. Tavoitteena on lisätä osallisuutta, ikääntyneiden palveluissa teitä kuunnella, hän vakuutti kuulijoille. Jokaisesta pidetään huolta. Laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluja tarjotaan asiakkaan tarpeen ja palvelustrategian mukaan. Yhdenvertaisuus voi hänen mukaansa tarkoittaa palvelujen heikkenemistä joillakin alueilla. – Kun ei ole ollut kotiin annettavien palvelujen ja ympärivuorokautisen palvelun välissä mitään välimuotoa, asiakkaita on ohjautunut liian aikaisin raskaimpaan eli ympärivuorokautiseen palveluun. Välimuotoja kehitetään. Yksi sellainen on yhteisöllinen asuminen, jota ei vielä paljon ole. Lapin hyvin­ vointialueen vastuuyksikkö­ johtaja Johanna Lohtander alusti sote­ palvelujen järjestämisestä ikääntyneiden näkökulmasta ensimmäisessä EETUn eläke­ läisparlamentis­ sa Rovaniemellä syyskuun alussa. TU O M A S TA LV IL A ”Jokaisesta pidetään huolta” Hyvinvointialueiden haasteista ja tulevaisuuden näkymistä kuultiin Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestämissä eläkeläisparlamenteissa. Yhdenvertaisuus on tärkeä arvo hyvinvointialueilla. – Varhan toiminta on vasta alkanut, on turvattu perustoiminta. Hirveästi ei ole vielä päästy palveluja kehittämään eteenpäin. Nyt on alkamassa vakiinnuttamisen ja uudistamisen vaihe, hän selitti. ”Lähipalvelut tärkeimmät” Jokaisessa eläkeläisparlamentissa on kerrottu myös EETUn tavoitteista. Salossa EETUn puheenjohtaja Raimo Ikonen muistutti, että sote-uudistuksessa tärkeintä ovat lähipalvelut. – Haasteena on nykyisen hallitusohjelman leikkaukset ja linjaukset, Ikonen arvioi. Eläkeläiset käyttävät voimavarojaan muiden ihmisten ja yhteiskunnan hyväksi ja kasvattavat julkisia voimavaroja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan vain noin 10 prosenttia 60–80-vuotiaista tarvitsee tukea tai palveluja. Digitaalisten palvelujen rinnalla pitää EETUn mielestä säilyttää myös perinteisiä palvelumuotoja. ”Turvallinen kumppani” Ensimmäinen EETUn eläkeläisparlamentti oli Rovaniemellä syyskuun alussa. Puhujana oli Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen vastuuyksikköjohtaja Johanna Lohtander. – Strategiapaperin mukaan on lupa odottaa, että hyvinvointialue on turvallinen kumppani koko elämän. Meillä on kunnianhimoinen ja hyvä visio. Nyt on palvelujen järjestämisen suunnittelutyö käynnissä, Lohtander kiteytti. Johtamisen rakenne on muuttunut, mutta palvelut eivät toistaiseksi vielä niinkään. – Meillä on samat palvelupisteet ja useimmiten samat ihmiset niissä työskentelemässä. Rovaniemellä, kuten Salossakin, keskustelu oli vireää. Muun muassa toimivaa omahoitaja-omalääkärisysteemiä kaivattiin. – Mutta mistä saadaan ihmiset tekemään sitä työtä? Tavoitteet ja strategiat voivat olla kauniita, mutta jos ei ole tekijöitä eikä rahaa, niin se kaatuu omaan mahdottomuuteensa, kuului eräs kommentti. Johanna Lohtander myönsi yhtälön olevan vaikean. Jotakin on kuitenkin Lapissa vuodenvaihteen jälkeen jo tehtykin, hän listasi. Asiakasmaksut on yhtenäistetty, omaishoitajien ja perhehoitajien palkkioissa on jonkin verran muutosta. Ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoitus on toteutunut. Ikääntyneiden asumisen suunnitelma on tehty. ? Rovaniemen eläkeläisparlamen­ tista on nähtävissä tallenne EETU ry:n Facebook­sivulla: facebook.com/eetury Jokaisessa eläkeläis­ parlamentissa on kerrottu myös EETUn tavoitteista.” YHTEISKUNTA 10 Eläkeläinen 6/2023
• LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör Å tstramningen av statsekonomin i kombination med prishöjningar och ett svagt konjunkturläge innebär dåliga tider för många. Nedskärningar riktas framför allt mot arbetslösa, studerande och familjer som får bostadsbidrag. Det påstås att pensionärerna kommer ”alltför lätt undan” vad gäller nedskärningarna. Av den anledningen har det framförts krav om en strängare beskattning av pensionerna. Dessa krav saknar grund. Oron över att nedskärningarna som rör pensionärerna inte är ”tillräckliga” är obefogad. TILL ATT BÖRJA MED har ju pensionärerna ingalunda lämnats utanför nedskärningarna. Som betydande brukare av offentliga tjänster berörs uttryckligen pensionärerna kraftigt av försämringar i tjänsterna och av höjda serviceavgifter. Dessutom har nedskärningarna av pensionerna redan kört igång. I den pensionsreform som regeringen driver har man föreslagit så kallade automatiska balanseringsmekanismer med vilka man kan skära ner pensionsindexen baserat på de ekonomiska konjunkturerna. De kommande pensionärernas utkomst skulle försämras då pensionsintjäning under oavlönade perioder skulle slopas, vilket innebär att ett mycket mindre belopp jämfört med idag, eller ingen pension alls, intjänas under arbetslöshetsperioder, familjeledigheter eller studier. Likaså kan vi stå inför en försämring av lönekoefficienten som bestämmer begynnelsepensionens nivå, vilket skulle innebära en försämring av många låginkomsttagares pensioner och även öka inkomstskillnaderna mellan könen. PENSIONÄRSORGANISATIONERNA motsätter sig nedskärningar både i de nuvarande och i de kommande pensionerna. En försämring av pensionerna utgör ett hot mot samhällskontraktet. Alla bör kunna hysa tillit till en tryggad utkomst under ålderdomen, under de år då det inte längre är möjligt att förbättra utkomsten genom lönearbete. Utöver att vara ekonomiskt hållbart ska pensionssystemet även vara socialt hållbart. Att skapa obefogade motsättningar mellan generationerna är skadligt för samhällsandan. Arbetslösa, studerande och barnfamiljer är värda en tillräcklig utkomst, men det gäller även pensionärerna. En nedskärning av pensionerna skulle inte heller på något vis förbättra de övriga gruppernas utkomst. I stället för nedskärningar som drabbar oss alla bör vi tillsammans verka för att försvara ett rättvist samhälle. Översättning: Anne Lindfors­Shaban Pensionerna är en del av samhällskontraktet Att skapa obefogade motsätt­ ningar mel­ lan genera­ tionerna är skadligt.” PENSIONÄREN TEXT PENSIONSSKYDDSCENTRALEN HÄLFTEN AV dem som nyligen gått i ålderspension från arbete är intresserade av att arbeta. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) enkätundersökning har de flesta som arbetat efter pensioneringen fortsatt hos samma arbetsgivare och i likadana uppgifter som förut. I allmänhet arbetar de oregelbundet och sporadiskt. En tredjedel av dem som åren 2019–2021 gick i ålderspension från lönearbete arbetar eller har arbetat efter pensioneringen. Ytterligare 16 procent skulle vilja arbeta. Många som nyligen gått i pension från arbete upplever sin hälsa och arbetsförmåga som tillräckligt bra för att kunna fortsätta arbeta. Utöver en god arbetsförmåga är positiva erfarenheter av arbete och uppskattning av äldre medarbetares kompetens faktorer som uppmuntrar ålderspensionärer att arbeta. Pensionerade män arbetar oftare än kvinnor. – Ålderspensionärer förvärvsarbetar ofta oregelbundet och sporadiskt. Pensionärer som är intresserade av att arbeta vill också huvudsakligen arbeta då och då. Många betonade uttryckligen flexibiliteten och frivilligheten i arbetet, säger specialforskare Anu Polvinen på Pensionsskyddscentralen. MER ÄN HÄLFTEN av dem som arbetat som pensionärer uppger att de arbetat hos samma arbetsgivare och i likadana uppgifter som före pensioneringen. Av dem som bytt arbetsgivare uppger lite mer än hälften att de fortsatt med likadana uppgifter. En dryg tiondel av dem som gått i pension från anställningar har arbetat som företagare efter pensioneringen. Yrken som ofta nämns i sammanhanget är t.ex. närvårdare, sjukskötare eller hälsovårdare, lärare, barnträdgårdslärare, barnskötare, konsult, försäljare och chaufför. – Pensionärer verkar arbeta inom branscher som kräver sakkunskap eller lider av brist på arbetskraft, säger Polvinen. STÖRSTA DELEN av dem som vill arbeta vill det för att få något intressant att göra, en känsla av att behövas och sociala kontakter. Också ekonomiska skäl ligger bakom många pensionärers arbetsvillighet. Två tredjedelar av dem som vill arbeta vill göra det för att få extra inkomst. En tredjedel uppger däremot ekonomiska svårigheter som orsak. Ungefär hälften uppger att de ville arbeta för att tjäna in mer pension. Hälften av dem som gått i ålderspension från arbete arbetar inte och vill inte heller göra det. De vanligaste orsakerna till att inte arbeta som pensionär är att man vill njuta av pensionärstillvaron och anser att man har jobbat tillräckligt länge. DÄREMOT UPPLEVER hälften av de pensionärer som vill jobba att lämpligt arbete inte finns att få, och ca 40 procent anser att de inte blir anställda på grund av åldern. – Ålderspensionärer är kunnig och flexibel arbetskraft. Därför skulle det vara viktigt att arbetsgivare oftare såg arbetsvilliga pensionärer som potentiell arbetskraft. Dessutom borde man mera föra fram de psykosociala och ekonomiska fördelarna med att arbeta som pensionär, säger Polvinen. Nästan 3 400 personer som gått i ålderspension från lönearbete under åren 2019–2021 svarade på enkätundersökningen. Något intressant att göra Fortsätter ofta hos samma arbetsgivare och i likadana uppgifter.” Pensionärer arbetar ofta oregelbundet och sporadiskt – många hittar inte lämpligt arbete. Eläkeläinen 6/2023 11
• JÄRJESTÖ Liikuntatoiminta voi olla monelle yhdistyksessä se hauskan tekemisen paikka, jossa fyysisen rasituksen lisäksi jo pelkkä mukana oleminen piristää. TEKSTI EVA RÖNKKÖ JA HANNELE PITKÄ-LIUKKONEN S yksyn aikana eri aluejärjestöissä järjestetyissä Liikuntaverstas-tilaisuuksissa on nähty yhteinen piirre: Kun koulutus tuodaan lähelle, tavoitetaan uusia jäseniä ja yhdistyksiä. Verstaissa lähialueiden yhdistysten kontaktit tiivistyvät ja kynnys yhteisten liikuntatapahtumien järjestämiseksi madaltuu. Ehkä uskalletaan pyytää ohjausapuakin naapuriyhdistyksestä. Verstaiden rento ja kannustava ilmapiiri on rohkaissut miettimään, mitä uutta itse kukin voi liikuntatoiminnalle antaa. Osallistujien ”nukuksissa olleet” taidot ovat heränneet, ja monelle puheenjohtajallekin on tullut omien jäsenten osaaminen mukavana yllätyksenä. Eläkeläiset ry:n Liikuntaverstaat-hanke käynnistyi syyskuussa. Verstaissa innostetaan yhdistyksiä lisäämään ja laajentamaan jäsenilleen sopivaa liikuntaa. Syksyn ja kevään aikana kierrämme eri puolella Suomea, tuomme yhdistyksiin liikuntaideoita ja keskustelemme liikunnan nykytilasta ja tarpeista. Syyskaudella on tavattu Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Helsingin sekä Savon/Pohjois-Karjalan aluejärjestöjen yhdistyksiä. Kevättalvella kierretään Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen aluejärjestöissä. Pajoihin on tähän mennessä osallistunut yhteensä satakunta ihmistä 32:sta yhdistyksestä. Liikuntaverstaat-hankkeen rahoittaa opetusja kulttuuriministeriö. VERSTAIDEN koulutukselliseen osioon kuuluu kussakin tilaisuudessa omannäköisensä jumppasessio, jonka myötä osallistujille saadaan kokemus liikunnan toteuttamisesta yhteisvoimin. Toteutuksessa hyödynnetään myös sosiaalisen sirkuksen harjoituksia, kuten palloleikkejä osallistujien nimien oppimiseksi. Leikin edetessä yksinkertainen pallon heittäminen muuttuu askel Liikuntaverstaat tulevat lähelle ja liikuttavat Leikissä lämpenevät heittolihasten ja silmä­käsi­ koordinaation lisäksi myös mieli ja naurulihakset.” 12 Eläkeläinen 6/2023
• askelelta keskittymistä vaativaksi pallojongleeraukseksi, jossa yhteisesti ollaan vastuussa onnistumisesta. Leikissä lämpenevät heittolihasten ja silmä-käsikoordinaation lisäksi myös mieli ja naurulihakset. Verstaiden keskeisenä liikuntamuotona on sovellettu lentopallo – helppolentis. Siinä lentopallon lyönnit ja iskut on jätetty pois, sen sijaan pallo heitetään pelaajalta toiselle koppiin ottaen ja kolmen kosketuksen jälkeen heitetään verkon yli vastajoukkueen puolelle. Osa pelaajista voi myös istua tuolilla verkon lähellä. Pallopeli on osoittautunut innostavaksi. Ilmoittautumisvaiheessa moni on epäillyt helppolentik sen sopivuutta iäkkäämmille. Kokeilun ja onnistumisen myötä peli-ilo on hälventänyt epäilykset. Lohjalla, Kotkassa, Salossa, Loimaalla, Porissa ja monessa muussakin yhdistyksessä on kokeilun jälkeen innostuttu miettimään, miten helppolentistä voisi yhdistyksen omassa toiminnassa jatkaa. Ideoita on tullut myös yhteisten pelitapaamisten järjestämisestä. LIIKUNTAVERSTAIDEN toisessa osiossa mietitään yhdistysten liikuntakerhojen tilannetta. Pienryhmissä käydyt keskustelut uusista liikuntamuodoista, liikunnan järjestämisen olosuhteista, ohjaajien jaksamisesta ja erityisesti miesten innostamisesta auttavat katsomaan oman yhdistykR yhtyessäni kirjoittamaan tätä tekstiä mielessä on kolme muistikuvaa. Joulun lähestyessä puhutaan ja lauletaan paljon kahden vuosituhannen takaisesta Betlehemistä. Mieleeni palaa vierailu nykyajan Betlehemissä v. 2005. Jeesuksen syntymäkirkon pihalla kasvavan puun kertoi opas olevan juuri se, johon Josef kytki aasinsa majoittuessaan Marian kanssa talliin. Sitkeähenkinen puu. Tänään kaupunki on korkean muurin takana, muurin jota israelilaiset sanovat turva-aidaksi ja palestiinalaiset apartheid-muuriksi. Muuri ei seuraa vuoden 1967 sodan aselepolinjaa, ns. vihreää linjaa, vaan kiertää Länsirannan alueella vaikeuttaen palestiinalaisten elämää. Niinpä Haagin kansainvälinen tuomioistuin päätti vuonna 2004, että muuri on kansainvälisen lain vastainen ja se pitäisi heti purkaa. Siellä se vaan seisoo edelleen. Betlehemin kohdalla muurille oli maalattu runsaasti graffiteja. Niistä mieleenpainuvin oli teksti Warsaw 1940 – Bethlehem 2005. Tekstillään palestiinalaiset vertasivat tilannettaan Varsovan ghettoon, jonne juutalaiset ahdettiin vuonna 1940. Elämä ghetossa päätyi kapinaan ja koko kaupunginosan täydelliseen hävitykseen vuonna 1943. Asukkaat surmattiin paikan päällä ja eloon jääneet Auschwitzin keskitysleirissä. Muurin teksti tulee mieleen katsellessa uutiskuvia Gazasta. Maan tasalle pommitettuja rakennuksia, tätä kirjoitettaessa 10 500 kuolonuhria, puolet heistä lapsia. TOISESSA MUISTIKUVASSA ovatkin lapset. Ajoimme myös Hebronin eteläpuolelle kylään, jossa Suomen Punaisella Ristillä oli perusterveydenhuollon kehittämishanke. Tullessamme kylään tuntui kuin olisimme siirtyneet ajassa satoja vuosia taaksepäin. Tapasimme myös kylän lapsia, jotka ensin ujostelivat ja olivat varautuneita. Pian he huomasivat vieraat ystävällisiksi, veimmehän perheille myös peruselintarvikkeita. Sen jälkeen riemulla ja kontaktinhalulla ei ollut mitään rajoja. Gazan kuvia katsellessa nämä lapset tulevat etsimättä mieleen. Samalla mieleen tulevat Hamasin iskussa kuolleet israelilaislapset. Lapset ovat samanlaisia kaikkialla maailmassa, iloisia, kontaktinhaluisia ja rakkauden nälkäisiä. On järkyttävää, että he jotka ovat syyttömimpiä sotiin, ovat raa’an väkivallan ensimmäisiä uhreja. Tällainen julmuus pitää tuomita samalla mittarilla riippumatta siitä, kuka sitä tekee. Ja mittarikin on olemassa, kansainvälinen humanitaarinen laki. KOLMANNEN KUVAN otimme lähellä erästä kibbutsia. Tien varrelle oli ripustettu banderolli, jossa heprean kielen kirjaimin oli kirjoitettu teksti ”Kokonainen sukupolvi halajaa rauhaa”. Otimme valokuvan banderollin vierellä seisten. Viime aikoina olemme sitä usein katselleet. Kaikissa kulttuureissa joulu ei ole juhlapyhä. Meidän lapsillemme tärkeän joulun lähestyessä olisi kuitenkin syytä muistaa, että vain tuo banderolliin kirjoitettu tavoite mahdollistaa inhimillisen tulevaisuuden niin lapsille kuin varttuneemmillekin. Kolme kuvaa Julmuus pitää tuomita samalla mittarilla riippumatta siitä, kuka sitä tekee.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ Liikuntaverstaiden rento ja kannustava ilmapiiri on rohkaissut miettimään, mitä uutta itse kukin voi liikuntatoiminnalle antaa. Kuva Porissa pidetystä Satakunnan verstaasta. Verstaiden keskeisenä liikuntamuotona on sovellettu lentopallo – helppo lentis. Kuvassa lajia testataan Varsinais­Suomen liikunta­ verstaassa Turussa. sen toimintaa uusin silmiin. Keskusteluissa hyödynnetään meneillään olevaa Eläkeläiset ry:n liikuntakyselyä. Tähän mennessä saadut vastaukset yli 30:sta yhdistyksestä auttavat ymmärtämään, millaisesta liikunnasta tykätään, missä on kasvun mahdollisuus sekä mitkä ovat puitteet, joissa liikuntakerhomme toimivat. Liikuntakyselyn vastauksista kerromme enemmän seuraavassa Eläkeläinen-lehdessä. YHTEISÖLLINEN TAPA, jolla liikuntaa yhdistyksissä omaehtoisesti järjestetään, luo tunteen, että kuulumme kaikki porukkaan jossa kaverista välitetään. Liikuntatoiminta voi olla monelle yhdistyksessä se hauskan tekemisen paikka, jossa fyysisen rasituksen lisäksi jo pelkkä mukana oleminen piristää. Vaikka kerhon toimimiseksi tarvitaan koollekutsuja, ei kenenkään välttämättä tarvitse kantaa yksin vastuuta sisällöstä. Lähes jokaisessa verstaassa on yhdistyksistä osallistuttu monen liikunta-aktiivin voimin. Yhdessä tekemällä ja toisia kannustamalla jaksamme paremmin ja uskomme, että osaamisemme riittää. – Tällaisia tilaisuuksia pitäisi olla joka vuosi, kommentoi Raision Seudun Eläkeläisten puheenjohtaja S eppo Kalliotie Varsinais-Suomen Aluejärjestön Liikuntaverstaassa. ? Kuvia ja tunnelmia verstaista voi katsoa Eläkeläiset ry liikkujat ­Facebook­ryhmästä ja järjestöm­ me verkkosivuilta. Siellä yhdistyk­ senne voi myös osallistua liikunta­ kyselyyn. Eläkeläinen 6/2023 13
• JÄRJESTÖ TEKSTI TIINA RAJALA T arjoamme yhdistyksillemme niiden tarvitsemat koulutukset, kuten aiemminkin. On edunvalvontaa, järjestöopintoja, viestintää ja kulttuuria. Kuten joka vuosi, vähän uuttakin on luvassa. Esittelemme ensi kevään koulutuskalenterin ja annamme vihjeitä myös seuraavasta syksystä. Oman koulutuksemme ohessa uutuutena on Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kanssa tekemämme kurssiyhteistyö. Kerromme lisää kurssikalenterissamme, joka julkaistaan viereisellä sivulla. Kevät alkaa kulttuurilla ? MUSIIKKIA Kevätkausi alkaa musiikkikurssilla . Se pidetään Seinäjoella jo helmikuussa 16.–19.2. Se on tarkoitettu kaikille soittajille ja laulajille. Opettajina ovat aiemmilta kursseilta tutuiksi tulleet Ahti Sepp ja Sauli Malinen. He kertovat, että tällä kurssilla pidetään hauskaa ja samalla opitaan. Kurssilla nautitaan yhdessä soittamisesta ja laulamisesta. Kenenkään ei tarvitse olla millään tavoin kokenut tai pätevä entuudestaan: voi olla vasta-alkaja eikä tarvitse osata esimerkiksi nuotteja. Kurssi keskittyy kevyeen musiikkiin. Kurssipaikkaan hotelli Almaan on todella helppo saapua, sillä se sijaitsee aivan Seinäjoen rautatieaseman vieressä. ? KIRJOITTAJILLE Heti seuraavaksi, 5.–7.3. tarjoamme koulutusta kirjoittajille. Runoa ja asiaproosaa -kirjoittajakurssi pidetään Tampereella, Urheiluopisto Varalassa. Kurssin on tarkoitus yhdistää kaksi eri aiheisiin keskittyvää ryhmää: runoilijat ja asiaproosan kirjoittajat. Kurssipaikka sijaitsee Pispalan kauniissa maisemissa ja paikalle pääsee Tampereen paikallisliikenteen Nyssellä Tampereen keskustasta. Kurssi jakautuu kahteen erilliseen ryhmäänsä, joilla on omat tilat. Silti yhteisiäkin hetkiä järjestetään. Koska edellinen, kirjailija Anneli Kannon vetämä kirjoittajakurssi keskittyi proosaan ja näytelmäkirjallisuuteen, tällä kertaa keskitymme runouteen. Aiheeseen johdattaa runoilija Kristiina Wallin, joka esiteltiin tämän lehden edellisessä numerossa neljä. Hän on Eläkeläinen-lehden uusi Runopysäkki-palstan pitäjä. Kristiina kuvailee kurssisisältöä seuraavasti: Pysähdymme runon äärelle ja tutustumme runon tapaan muodostaa merkitystä. Perehdymme kielen kuvallisuuteen ja rytmiin. Luemme ja analysoimme runoja sekä kirjoitamme itse. Annamme ja saamme palautetta. Tälle kurssille kaikki kirjoittajat ovat tervetulleita, ovat he vasta-alkajia tai jo pidempään harrastaneita. Asiaproosaa tarvitsemme todella monenlaisiin tarkoituksiin. Yhdistykselle pitää kirjoittaa toimintakertomus ja -suunnitelma; on tarpeen kirjoittaa yhdistyksen esittelyteksti verkkosivuille tai kertoa yhdistyksen tapahtumasta lehdessä. Joskus tarvitaan juontotekstejä eri tarkoituksiin; joskus on pidettävä esitelmä tai puhe. Monille yhdistyksille on ajankohtaista kirjoittaa yhdistyksen historiasta. Näihin kaikkiin tarkoituksiin voi hakea oppia ja harjoitusta. Asiaproosaan on luvannut tulla johdattajaksi monille lukijoillemme entuudestaan tuttu Pekka Isaksson. Hän on eläkkeellä oleva Eläkeläiset ry:n tiedotussihteeri ja Eläkeläinen-lehden toimittaja. Sen lisäksi hän on monenlaista tehnyt ja toimittanut – ja tohtori koulutukseltaan. Pekka on tiukasti asialinjalla, vaikka onkin joskus kertomansa mukaan kirjoittanut rakkausrunon, joka ei tuottanut kohteessaan toivottua vaikutusta. Pekka tuntee jäsentemme tarpeet ja toiveet ja hän toivottaa kaikenlaiset kirjoittajat tervetulleiksi. Ei tarvitse olla ennalta oppinut. ? TANSSIJOILLE Senioritanssin kurssi pidetään Tampereen Aitolahdessa 11.–12.3. Kurssi käy sekä jo aloittaneille että aivan uusille tanssijoille. Kurssille voi tulla vain nauttimaan tanssista, tai hakemaan uusia virikkeitä yhdistyksen liikuntatuokion ohjaamiseen. Tanssi edistää terveyttä sekä elävöittää yhdistysten kerhotoimintaa ja sosiaalisia suhteita. Kurssia on vetämässä tanssinopettaja Aune Koskela. Tämä kurssi järjestetään yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kanssa. Annamme kurssikalenterissa ilmoittautumisohjeet. Järjestöopinnot Tarjoamme yhdistystoiminnan peruskurssin sekä kurssin taloudenhoitajille samanaikaisesti Kuopion Rauhalahdessa maaliskuussa. Rauhalahdessa pidetään myös matkavastaavien peruskurssi sekä kurssi yhdistysten tarjoiluvastaaville huhtikuussa. Paikalle pääsee paikallisliikenteen Vilkku-linja-autolla Kuopion keskustasta. Järjestöviestinnän sekä jäsenrekisterikurssit pidetään Seinäjoella hotelli Almassa, kuten musiikkikursJärjestöviestintää ja jäsenrekisterin käyttöä opiskellaan Seinäjoen hotelli Almassa huhtikuussa. Kuva tämän syksyn jäsenrekisterikoulutuksesta, joka pidettiin niin ikään Seinäjoella. TU O M A S TA LV IL A Uusi vuosi ja uudet opinnot Järjestömme oma koulutus jatkuu ensi vuonnakin. sikin. Nämä kurssit pidetään huhtikuussa. Yhdistystoiminnan peruskurssi on tarkoitettu uusille yhdistystoimijoille sekä niille, jotka haluavat kerrata aiemmin oppimaansa. Talous­ kurssi tarjoaa yhdistyksen taloudenhoitajille apua muun muassa tilikauden avaamista varten. Yhdistyksen tarjoiluvastaavien opintopäivät järjestetään Kuopion Rauhalahdessa samanaikaisesti mat­ kavastaavien peruskurssin kanssa. Matkavastaavat oppivat matkanjärjestämisen perusteita ja vaihtavat kokemuksia muiden matkavastaavien kanssa. Tarjoiluvastaavien kurssilla on mahdollista – vaan ei pakollista – suorittaa hygieniapassikoe. Luvassa on kaikenlaista kiinnostavaa ja tarpeellista ajatellen ikääntyneiden ravitsemusta ja vinkkejä tarjoiluvastaaville. Tämä kurssi järjestetään yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kanssa. Järjestöviestintää ja jäsenrekis­ terin käyttöä opiskellaan Seinäjoen hotelli Almassa huhtikuussa. Viestintäkurssi on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Perusasioiden lisäksi käsitellään sosiaalista mediaa. Jäsenrekisterikurssi on tarkoitettu yhdistysten puheenjohtajille ja jäsensihteereille. Jäsenrekisteriohjelman käytön hallinta helpottaa yhdistystoimijoiden tehtäviä. Uutuutena kurssiyhteistyö EKL:n kanssa Olemme jo parina vuonna osallistuneet Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n järjestämille vanhusneu­ vostopäiville . Koulutus järjestetään taas ensi vuonna syksyllä. Tämän koulutuksen lisäksi olemme suunnitelleet neljä muuta yhteistyökoulu­ tusta . Yhteistyökoulutuksista ensimmäinen on ensi keväänä Tampereella pidettävä senioritanssin kurssi , jonka järjestää EKL. Toinen on Eläkeläiset ry:n järjestämä tarjoiluvastaavien kurssi , joka pidetään Kuopiossa. Ensi vuoden syksyksi on suunniteltu mosaiikkikurssi, jonka järjestää EKL Orivedellä. Kurssi on tarkoitettu muun muassa kädentaitojen kerhojen vetäjille. Lisäksi suunnitteilla on muistikerhojen ohjaajakoulutus, jonka järjestää Eläkeläiset ry. Yhteistyön tarkoituksena on lisätä voimavaroja kurssien järjestämisessä sekä tuottaa yhteisesti jaettavaa tietoa ja taitoa. Elämme epävarmoja aikoja ja toivomme, että yhteistyö antaa voimaa. Alueelliset koulutukset Järjestämme tavalliseen tapaan myös alueellisia koulutuksia. Niistä vuoden ensimmäinen on alueelliset opintopäivät, jotka järjestetään kaikissa aluejärjestöissämme helmikuussa. 14 Eläkeläinen 6/2023
• Valtakunnalliset koulutukset Musiikkikurssi soittajille ja laulajille 16.–19.2. (3 vrk) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi sopii kaikille laulusta ja musiikista innostuneille. Kurssil­ la tehdään yhdessä ja pidetään hauskaa. Kurssi sopii sekä aiem­ min harrastaneille että aivan vas­ ta­alkajille. Nuottejakaan ei tar­ vitse osata. Harrastajaryhmät saavat uutta ohjelmistoa. Kurs­ si keskittyy kevyeen musiikkiin. Kurssin hinta: 350 € puolihoidos­ sa. Ilmoittautuminen 19.1. men­ nessä. Runoa ja asiaproosaa -kirjoittajakurssi 5.–7.3. (2 vrk) Urheiluopisto Varala, Tampere Kirjoittajakurssi kokoaa kaksi eri kirjoittajaporukkaa yhteen. Mo­ lemmat ryhmät työskentelevät omissa tiloissaan. Yksi niistä sy­ ventyy runouteen runoilija Kris­ tiina Wallinin johdatuksella. Kurs­ si sopii sekä aloitteleville runon kirjoittajille että jo pitkään runoa kirjoittaneille. Toinen ryhmä kes­ kittyy proosatekstin kirjoittami­ seen Pekka Isakssonin opetutuk­ sessa. Pääosassa on asiatekstien tuottaminen. Kurssi sopii kaikil­ le asiatekstiä kirjoittaville, esi­ merkiksi toimintasuunnitelmi­ en ja ­kertomusten, puheiden tai historiikkien kirjoittajille. Kurssin hinta: 215 €. Ilmoittautuminen 6.2. mennessä. Senioritanssikurssi 11.–12.3. (2 päivää) Aito-keskus, Aitolahti, Tampere Senioritanssikurssi on tarkoitet­ tu kaikille senioritanssista kiin­ nostuneille sekä senioritanssin ensiaskeleet jo aloittaneille. Kurs­ sille voi tulla vain tanssimaan tai hakemaan virikkeitä yhdistys­ ten liikuntatuokioiden ohjaami­ seen. Tanssi edistää yksittäisen ihmisen terveyttä sekä elävöit­ tää yhdistysten kerhotoimintaa ja ihmisten ystävyyssuhteita ja yhteisöllisyyttä. Sillä on myös to­ dettu olevan positiivisia aivoter­ veydellisiä vaikutuksia mm. muis­ tisairauksien ehkäisyssä. Kurssin kouluttajana toimii tanssinopet­ taja Aune Koskela. Kurssipaik­ ka sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Kurssin hinta: 150 €, joka sisäl­ tää yhden yön majoituksen. Tämä kurssi järjestetään yhteistyös­ sä Eläkkkeensaajien Keskusliiton kanssa. Ilmoittautuminen 12.2. mennessä. / EKL. https://tapah­ tumat­ekl­fi.pwire.fi/tapahtu­ mat/senioritanssikurssi­11­12.3 Yhdistystoiminnan peruskurssi 19.–22.3. (3 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu uusille pu­ heenjohtajille, sihteereille se­ kä kaikille johtokunnan jäsenil­ le. Kurssisiltö: yhdistystoiminnan perustaidot ja ­tiedot; jäsen­ rekisteriohjelman esittely; toi­ mihenkilöiden tehtävät ja yh­ distyslaki, järjestön tehtävät ja toimintasuunnitelma ja toimin­ nan ajankohtaisasiat. Toiminnan­ tarkastus ja toimintatonni yhtei­ senä osuutena taloudenhoitajien kanssa. Kouluttajat: Jan Koski­ mies, Aaron Kallinen ja Tiina Ra­ jala. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivä­ nä kello 11.30. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautumi­ nen 16.2. mennessä. Yhdistystalouden kurssi 19.–22.3. (3 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu talouden­ hoitajille ja toiminnantarkasta­ jille. Yhdistyksen taloudenhoi­ don perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan teh­ tävät yhdistyksessä, tilikauden avaus, kirjanpidon perusteet ja sähköisen kirjanpidon ohjelma Holli. Paljon harjoituksia. Toimin­ nantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena yhdistystoi­ minnan kurssin kanssa. Koulut­ tajat: Heli Grönroos ja Kaisu Rä­ met. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivä­ nä kello 11.30. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautumi­ nen 16.2. mennessä. Yhdistyksen tarjoiluvastaavien opintopäivät 3.–5.4. (2 vrk) Spa Hotel Rauhalahti, Kuopio Opintopäivät on tarkoitettu yh­ distysten kahvi­ ja muiden tilai­ suuksien tarjoiluista vastaaville ihmisille. Koulutus sisältää tieto­ ja ikääntyneiden ravitsemukses­ ta, elintarvikkeiden käsittelystä sekä ideoita uusiksi tarjoiluvaih­ toehdoiksi. Kurssilla on mahdolli­ suus suorittaa hygieniapassikoe. Koe on vapaaehtoinen ja siihen annetaan kurssilla lyhyt valmen­ nus. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivä­ nä kello 11.30. Kurssin hinta: 185 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 8.3. mennessä. Matkavastaavien peruskurssi 3.–5.4. (2 vrk) Spa Hotel Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville, heidän varahenkilöilleen sekä kaikille hy­ vien matkojen ja retkien suunnit­ telusta kiinnostuneille. Koulutta­ jat: Ulla Virtanen ja Tiina Rajala. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivänä kel­ lo 11.30. Kurssin hinta: 180 € puo­ lihoidossa. Ilmoittautuminen 8.3. mennessä. Järjestöviestinnän kurssi 9.–11.4. (2 vrk) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu yhdistys­ ten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätai­ toja toiminnassaan. Tiedottami­ sen perusasioiden lisäksi aihei­ na ovat sähköinen tiedonvälitys ja media: esimerkiksi toimivien kotisivujen ominaisuudet. Kou­ luttaja: Tuomas Talvila. Kurssin hinta 300 € puolihoidossa. Il­ moittautuminen 8.3. mennessä. Jäsenrekisterikurssi 9.–11.4. (2 vrk) Hotelli Alma, Seinäjoki Kurssi on tarkoitettu yhdistys­ ten puheenjohtajille ja jäsensih­ teereille. Kurssilla opitaan käyt­ tämään jäsenrekisteriohjelmaa omalla tietokoneella. Oma ko­ ne tulee ottaa mukaan. Kurssilla käsitellään myös asianmukaista henkilötietojen käsittelyä. Kurs­ sin vetäjiä ovat Aaron Kallinen ja Ulla Virtanen. 300 € puolihoidos­ sa. Ilmoittautuminen 8.3. men­ nessä. Alueelliset kurssit 10.4. Hyvä mieli ja rentoutuminen Torniossa Koulutus sopii kerho­ohjaajille ja liikuntaryhmien vetäjille. Sen tee­ mana on kokonaisvaltainen hyvin­ vointi ja stressin hallinta. Kurssi pidetään Tornion järjestötalolla. Kurssiaika: kello 10­15. Kurssihin­ ta 20 € sisältää lounaan. Ilmoit­ tautuminen 11.3. mennessä. 25.4. Kulttuuriaktivismin kurssi Vantaalla Hiekkaharjun Puistokulmassa Kurssi sopii kaikille ihmisten kanssa toimimimisesta innostu­ neille sekä maailman parantami­ sesta. Kurssiaika on kello 10­15. Vetäjänä on KSL:n koulutustuot­ taja Tiina Flygare. Kurssin hin­ ta: 20 €, joka sisältää kevyen lou­ naan. Ilmoittautuminen 25.3. mennessä. Toimistolta on tilattavissa alu­ eellisia koulutuksia: jäsenrekiste­ ri­, verkkosivu­ ja viestintäkurs­ sit sekä jäsenhankintatyöpajoja. Ole meihin yhteydessä: koulutus­ suunnittelija Tiina Rajala, puh. 040 582 4319 ja Marja­Liisa Hirn, puh. 044 493 7203. Muita koulutuksia: Verkosta virtaa verkostavirtaa.fi Kevään 2024 koulutuskalenteri Kurssihinnat, kurssituki, ilmoittautuminen Kurssihinnat sisältävät majoituk­ sen kahden hengen huoneessa. Puolihoitohinnat sisältävät aa­ miaisen, iltapäiväkahvin ja yhden lämpimän aterian. Eläkeläiset ry:n vähävaraiset yhdistykset voivat hakea järjes­ töltä normaalihintaisille kursseille kurssitukea. Kursseille ilmoittaudutaan kir­ jallisesti Marja­Liisa Hirnille: marja­liisa.hirn@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläke­ läiset ry:n verkkosivujen kaut­ ta täyttämällä sähköisen lomak­ keen: elakelaiset.fi/toiminta/ koulutus Tarkemmat tiedot ja peruutu­ sehdot: elakelaiset.fi/toiminta/ koulutus ja koulutussuunnittelija Tiina Rajala, puh. 040 582 4319. Eläkeläinen 6/2023 15
• TEKSTI JA KUVA TIINA RAJALA J äsenistön toiveesta järjestömme syyskauden koulutuksissa on käsitelty laajasti vanhusneuvostoasiaa. Sekä kuntien että hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen toiminnasta on puhuttu Eläkeläiset ry:n ikääntymispolitiikan opintopäivillä Ikaalisissa ja yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliiton kanssa Virroilla järjestetyillä vanhusneuvostopäivillä. Eläkeläiset ry:n Uudenmaan aluejärjestö piti aiheesta vielä oman koulutuksensa lokakuussa Vantaalla. Kuntien ja hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielinten rooli ja suhde toisiinsa on vielä muotoutumassa ja aihe melko uusi. Siksi asiaan perehtymistä on syytä jatkaa. Koulutuksia järjestetään jatkossakin – mutta osallistujiakin pitäisi saada mukaan nykyistä enemmän. Uudenmaan aluejärjestö onnistui jäsentensä tavoittamisessa paremmin kuin järjestön valtakunnalliset koulutukset. Hiekkaharjun Puistokulmaan oli saapunut melko kivan kokoinen porukka. Hyvä niin, koska alustajiakin oli monta. MUUTAMA POIMINTA Puistokulman kurssilta. Kalevi Kivistö muistutti osallistujille, mitä vanhusneuvostoista säädetään kuntalaissa, laissa hyvinvointialueista ja vanhuspalvelulaissa. Kuntalaissa sanotaan muun muassa, että kunnanhallituksen on huolehdittava vanhusneuvoston toimintaedellytyksistä ja vaikuttamismahdollisuuksista. Vanhuspalvelulaissa mainitaan yhteistyövelvoite ikääntynyttä väestöä edustavien yhteisöjen, kuten esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen kanssa. Asiaan liittyy tiedon välittyminen valmisteilla olevista asioista ja viranhaltijoiden rooli vanhusneuvostojen työssä. Lopuksi Kivistö esitteli, miltä vanhusneuvostojen toiminta ja vaikuttamismahdollisuudet näyttävät ihmisoikeuskeskuksen raportin perusteella. Vaikutuksesta ikääntyneille tärkeisiin asioihin parhaat arviot saavat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen; huonoimmat sosiaalija terveyspalvelujen kehittäminen sekä vanhusja sosiaalipalvelujen riitEläkeläiset ry:n Uuden­ maan aluejärjestö piti vanhusneuvostoista oman koulutuksensa lokakuussa Vantaalla. Yksi alustajista, Länsi­Uudenmaan hyvin­ vointialueen vanhusneu­ voston jäsen Eino Huotari kertoi yhdistysavustusten myöntämisperusteista. Vanhusneuvostot esillä syyskauden koulutuksissa Kuntien ja hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielinten rooli ja suhde toisiinsa on vielä muotoutumassa ja aihe melko uusi. Siksi asiaan perehtymistä on syytä jatkaa. JÄRJESTÖ tävyyden ja laadun arviointi. Osallistumiseen vanhuspalvelulain edellyttämän suunnitelman laatimiseen oltiin raportin perusteella melko tyytyväisiä. KUNTALIITON erityisasiantuntija Sami Niemen esityksessä kertautuivat Kivistön esille tuomat tärkeimmät lainkohdat. Niemen esitys käsitteli kuntien ja hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielinten toimivaa yhteistyötä. Esityksessä korostui vanhusneuvoston rooli vaikuttamistoimielimenä, joka voi nostaa asioita esiin, antaa lausuntoja sekä tehdä aloitteita. Kuntien kapeneva toimiala rajaa osittain kuntien vaikuttamistoimielinten roolia ja mahdollisuutta vaikuttaa esimerkiksi sote-palveluihin. Lainsäädännöllisten seikkojen lisäksi Niemi toi esiin suosituksia kuntien ja hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielinten yhteistyölle. Suosituksissa mainitaan muun muassa yhteistyörakenteiden luominen ja toimintatapojen määrittäminen, vastuuhenkilöiden määritteleminen, rakenteet toimivalle tiedonkululle, jatkuva ja avoin vuorovaikutus sekä riittävä määrä kokouksia. Viestintä ja tiedonvälitys nousi esiin myös Veikko Ollilan puheenvuorossa. Ollila toimii Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvostossa. Hän on kokemuksensa perusteella oppinut, että vaikuttaakseen kannattaa tutustua etukäteen aineistoihin ja asioihin ja hankkia taustatietoa. Kannattaa myös valita ne asiat, joihin haluaa vaikuttaa; keskeisiä asioita kannattaa toistaa ja liittoutumista on hyvä harkita. EINO HUOTARI Länsi-Uudeltamaalta kertoi yhdistysavustusten myöntämisperusteista. Yhdistyksillä oli mahdollisuus hakea tavallista avustusta korkeampaa kumppanuusavustusta, jos kyseessä oli yhteistyöhön perustuva toiminta. Mikko Raunio kuuluu Keravan ja Vantaan hyvinvointialueen vanhusneuvostoon. Hän kertoi Vantaan valinneen edustajansa poliittisin perustein, mutta Kerava oli noudattanut suositusta järjestöpohjaisuudesta. Vanhusneuvoston jäsenet pääsevät mukaan hyvinvointialueen työryhmiin. Koordinaattori on neuvoston toiminnalle tärkeä. Raunio totesi hyvän hammashuollon hidastuneen Keravalla, kun Vantaa oli alkanut purkaa hoitojonojaan. Palvelujen saavutettavuus on heikentynyt, koska ne sijoittuvat ympäri aluetta. Hyvinvointialueen toimintasuunnitelmaan kuuluu muun muassa etsivän vapaehtoistyön ja viestinnän kehittäminen. Kurssilla oli vielä kuudeskin esiintyjä, Ylen sote-toimittajana tunnetuksi tullut Tiina Merikanto. Hän juonsi tilaisuuden ja ohjasi keskustelua vähän haastaenkin osallistujia. Kuntaliiton Niemeltä hän kysyi, miksi vanhusneuvostojen on oltava pelkkiä kumileimasimia. Osallistujilta Merikanto tenttasi, pitävätkö he todella realistisena vaatia, että jokaisella olisi kaikki tarvittavat terveyspalvelut aivan nurkan takana. Yleisö ei tällä kertaa ärhäköitynyt mutta osallistui silti aktiivisesti. Yleisö ei tällä kertaa ärhäköitynyt mutta osallistui silti aktiivisesti.” 16 Eläkeläinen 6/2023
• 2024 Eläkeläiset ry:n jäsenlehti ELÄKELÄINEN ilmestyy vuonna 2024 kuusi kertaa. Eläkeläiset ry:n jäsenille lehti tulee kotiin kannettuna, jäsenmaksuun sisältyvänä jäsenetuna. Eläkeläinen-lehden Syntymäpäiviä-palstalla julkaistaan maksutta paikallisyhdistysten lehdelle toimittamia merkkipäivätietoja. Julkaisemisen edellytyksenä on, että yhdistys tai muu tietojen lähettäjä on kysynyt merkkipäivän viettäjältä luvan tiedon julkaisemiseen lehdessä. Poisnukkuneita-palstalla tiedot julkaistaan omaisten/läheisten luvalla. Tällä käytännöllä Eläkeläiset ry haluaa vaalia jäsentensä yksityisyyden suojaa. Palstoille tarkoitetut tiedot pyydämme lähettämään lehdelle hyvissä ajoin (katso aikataulut) sähköpostilla osoitteeseen: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi ILMESTYMISAIKATAULU KEVÄTKOKOUS­ ILMOITUKSET TIEDOT ELÄKELÄINEN­LEHDEN SYNTYMÄ­ PÄIVIÄ­ JA POISNUKKUNEITA­PALSTOILLE 3 1 4 2 5 6 aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy numero Eläkeläinen-lehden numero 1/2024 ilmestyy 9. helmikuuta. Tähän numeroon tarkoitetut kevätkokousilmoitukset tulee toimittaa lehdelle viimeistään maanantaina 22. tammikuuta. Kokousilmoitukset ja syntymäpäiviäja poisnukkuneita-tiedot sekä lehteen tarkoitetut jutut ja kuvat osoitteeseen: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi ”Eläkeläisten ääni ratkaisee” 2 | Tukea Ukrainan sotaa pakeneville 10 | Luontoliikuntahanke onnistui hyvin 16 2023 | 10. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Sisko Poikkipuoli on tehnyt vaikuttavan uran esiintymislavoilla. 18 ” Yksin tai yhtyeen kanssa ” 1 Retkeilypäivät kutsuvat 12 Anteeksi – siinäkö kaikki? 9 | Eläkejärjestelmään luotetaan edelleen 11 | Ålderdomen är ingen fröjd 27 2023 | 1. syyskuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kuopio-Kallavesi Eläkeläisten päiväretki Hietasaloon ja paljon muita kesän tapahtumia. 32 Laivalla kaupunkipuistoon 4 Liikuntaverstaat alkavat kiertää 3 Eläkejärjestelmä puntarissa 2 | EETU kysyi, puolueet vastasivat 6 | Eini, yhä iskussa 27 2023 | 24. maaliskuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kimmo Vartiainen ajaa veteraanimoottoripy örällään kesät talvet. 38 Taival taittuu 2 Jäsenkysely käynnissä 17 Valtuusto: Rohkeutta satsata soteen 3 | Etäopastusta digitaitojen tueksi 9 | Retkeilypäiviltä eväitä hyvinvointiin 12 2023 | 2. kesäkuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Laulakaa, soittakaa ja nauttikaa siitä, innostaa Suomen Työväen Musiikkiliiton toiminnanjohtaja Sanna-Mari Holma. 24 Musiikin iloa 3 Syksyn koulutuskalenteri 15 Iäkkäät unohtuivat rasismitiedonannossa 7 | Tukea digiasiointiin 9 | Lokakuussa laitetaan hyvinvointi jakoon 18 2023 | 13. lokakuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kristiina Wallin on Eläkeläinen-lehden Runopysäkin uusi luotsaaja 26 Runojen maailmoissa 5 Muista Eläkeläisten jäsenedut! 19 Yhdistykset, muistattehan ilmoittaa toiminta tiedot Vuosi alkaa kääntyä kohti loppuaan ja yhdistysten on aika ilmoittaa vuoden toimintatiedoista. Toivomme, että käytätte sähköistä lomaketta, joka löytyy osoitteesta https://link. webropol.com/s/toimintatiedot . Tulostettava lomake on lähetetty yhdistyspostin 16.11. liitteenä ja sen voi toimittaa postitse osoitteeseemme Eläkeläiset ry, Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki. Muistattehan ilmoittaa myös yhdistyksen toimihenkilöistä vuoden loppuun mennessä. Sähköinen lomake löytyy osoitteesta https:// link.webropol.com/s/yhdistystiedot2024 Tulostettava Yhdistystietojen ilmoituslomake on lähetetty yhdistyksille yhdistyspostin 21.9. liitteenä. Muistutus toimintatonnitilityksistä Jos yhdistyksenne on saanut tälle vuodelle toimintatonniavustusta ja/ tai teillä on vuodelta 2022 käyttämätöntä avustusta ja ko. avustukset on käytetty, tulee toimintatonnin avustuksesta tehdä selvitys toimistolle. Sähköinen lomake toimintatonnitilityksen tekemiseksi löytyy osoitteesta https://link.webropol.com/s/ tototilitys2023 Kevätkokousilmoitusten aikataulu Paikallisyhdistyksen ja aluejärjestön kevätkokous tulee sääntöjen mukaan kutsua koolle vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Eläkeläinen-lehden numero 1/2024 ilmestyy 9. helmikuuta. Tähän numeroon tarkoitetut kevätkokousilmoitukset tulee toimittaa lehdelle viimeistään maanantaina 22. tammikuuta. Huomioittehan, että numero 2 ilmestyy vasta 5.4. Toimiston aukioloajat vuodenvaihteessa Eläkeläiset ry:n toimisto ja jäsenpalvelu ovat joululomalla 25.12.2023– 5.1.2024. Palvelemme jälleen maanantaina 8.1.2024. Yhdistystoiminnan opas nyt alennushintaan Vuonna 2016 painettua Eläkeläiset ry:n Yhdistystoiminnan opasta saa nyt tilattua alennushintaan 5 e / kpl. Kyseessä on käsikirja Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistysten tarpeisiin. Kirjassa on käsitelty yhdistyslain säännökset (ennen vuoden 2023 uudistuksia) ja Eläkeläiset ry:n yhdistysten vuodelta 2006 peräisin olevat säännöt, sääntöjen tulkintaohjeita sekä asiakirjamalleja. Oppaan on laatinut yhdistysja järjestötoiminnan asiantuntija Martti Vaattovaara. Vaikka oppaassa ei ole huomioitu yhdistyslain vuoden 2023 uudistuksia tai Eläkeläiset ry:n tulevaa sääntöuudistusta, on se kuitenkin pääosin edelleen ajan tasalla. Tilaukset sähköpostilla osoitteeseen elakelaiset@elakelaiset.fi KSL:n Yhdistyksen avaimet -julkaisu saatavilla Yhdistyksen avaimet -julkaisu on uudistettu laitos KSL-opintokeskuksen Yhdistystoiminnan avaimet -oppaasta (2013, 2018). Se on suunnattu kaikille yhdistyksissä toimiville sekä yhdistystoiminnasta kiinnostuneille. Oppaan voi ladata maksutta KSL:n verkkosivuilta ksl.fi. Tuossa osoitteessa on myös tiedot painetun oppaan tilaamisesta. Eläkeläinen tarjoaa paikallisyhdistysten ja aluejärjestöjen käyttöön maksuttomat Syntymäpäiviäja Poisnukkuneitapalstat (katso ohjeet) sekä palstan kevätja syyskokousilmoituksille. Kokousilmoituksen hinta on vanhaan tapaan 50 euroa. helmikuu 22.1. 9.2. huhtikuu 11.3. 5.4. toukokuu 6.5. 31.5. syyskuu 12.8. 6.9. lokakuu 23.9. 18.10. joulukuu 18.11. 13.12. Eläkeläinen 6/2023 17
• Joulutervehdykset Rauhallista joulua! Fredlig jul! JOULUNODOTUS ON eläkeläisyhdistyksissä vilkkaan toiminnan, varainhankinnan ja jäsenhankinnan aikaa. Vuodenvaihde on monille luonteva aika jäädä pois työelämästä eläkkeelle ja liittyä eläkeläisyhdistyksen jäseneksi. Jäsenhankinnan tueksi monissa yhdistyksissä osallistutaan tänäkin vuonna joulumyyjäisiin, tarjotaan joulupuuroa ja lauletaan yhdessä joululauluja. Eläkeläinen-lehdessä julkaistavat joulutervehdykset ovat perinteinen tapa toivottaa hyvää joulua toisille, eri puolilla Suomea asuville eläkeläisille. Eläkeläiset ry muodostaa monille tärkeän yhteisön, johon kuulua. Tervehdysten joukosta voi nähdä eläkeläisyhdistysten kirjon ja tunnistaa eri tilaisuuksista tai lehden sivuilta tuttuja nimiä. Tervehdysten suuri määrä kertoo hienolla tavalla yhteisöllisyyden voimasta. Kiitän kaikkia joulutervehdysten jättäjiä ja toivotan kaikille lukijoille Eläkeläinen-lehden ja järjestömme puolesta rauhallista ja turvallista joulua! JAN KOSKIMIES ELÄKELÄISET RY:N TOIMINNANJOHTAJA Etelä-Häme Heinola Heinolan Eläkeläiset ry Hämeenlinna Hämeenlinnan Eläkeläiset ry Erkki Kumpulainen Sinikka Kumpulainen Salme Saarinen Sirpa Jalasvirta Eeva Keskinen Tuija Nieminen­Kurki Juhani Lehto Riitta Tuomi­Rönkkö Pirjo Aro Ritva Ylitolonen Matti Virtanen Aapo Reima Jokioinen Tarja Kirkkola­Helenius Jouni Helenius Ari Kettunen Jaana Pietikäinen Ensio Pietikäinen Jukka Heinämäki Seppo Komulainen Marko Järvinen Susanna Palmu Jukka Palmu Terttu Palmu Hellin Reko Eini Puolakainen Pirkko Aronen Pentti Kirkkola Eeva Kirkkola Valma Lepistö Kari Lepistö Markku Hakamäki Heinämäki Oy Jokioisten Leipä Oy Jokioisten Apteekki Etelä­Hämeen Aluejärjestö ry toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua Jokioisten kunta Jouluiset Terveiset ja Hyvää Uutta Vuotta Jokioisten Vedenhankinta Oy Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 18 Eläkeläinen 6/2023
• Lahti Lahden Eläkeläiset ry Pirjo Salomaa Vuokko Kautto Pekka Kautto Seppo Korhonen Kirsti Korhonen Eeva Marin Keijo Lempinen Pirjo Savolainen Antero Tuomela Irma Ohvo Ritva Willman Silja Lappalainen Eeva Nieminen Viljo Leppänen Hilkka Siirola Leena Laurila Loppi Lopen Eläkeläiset ry Salpakangas Salpakankaan Eläkeläiset ry Irma Tarvainen Aira Saarinen Linnea Sievänen Taimi Hätönen Eeva Juntunen Terttu Heikkilä Kari Heikkilä Maire Patronen Juhani Laurila Sirkka­Liisa Viljamaa Irja Pirhonen Marja­Liisa Laine Anneli Kontturi Ulla Maija Piispanen Sirkka Salo Anna­Liisa Melto Pentti Malm Helsinki Jakomäki Mirjam Alanko Marjatta Korpi Terttu Hytönen Tyyne Finne Marja­Liisa Isoniemelä Seija Lehtonen Helena Laatikainen Leila Hämäläinen Ann­Marie Nyberg Anneli Färm Taina Seppälä Raili Taponen Reino Könönen Asta Virtanen Aino Kokkonen Marja Tuominen Marja­Leena Holma Kaarela Kaarelan Eläkeläiset ry Aimo ja Helena Niiranen Niilo Luoto Raija Antikainen Risto Isopahkala Helena Risberg Alvar Risberg Leena Virta Liisa Sirén Ritva Pekkola Ville Schuvalow Hessu ja Tarja Pentti Leppänen Heimo Luoto Leena Timoskainen Kallio-Vallila Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry Hannele Salava Sisko Salonen Kyllikki Niemi Mirja Arajärvi Ritva Sairanen Toivo Koivisto Olli Salin Marketta Salin Markku Sundell Maarit Fred Kontula Aila Ahola Irja Haanpää Pentti Hampinen Marjo Hänninen Kerttu Koivunen Martti Korhonen Sirkka Korhonen Ilja Koskinen Leena Koskinen Mailis Kouhi Ismo Kuivala Sirkka Kuivala Maija Laaksonen Kristiina Lindberg Riitta Lindholm Erkki Malmikumpu Seija Malmikumpu Hilkka Muhonen Eino Pajunen Liisa Perälä Tellervo Pulkkinen Vappu Saarela Hilkka Seppä Maire Sirkkala Anja Ventti Risto Ventti Raija Virtanen Seija Voutilainen Malmi Sinikka Kantelinen Seija Voutilainen Kerttu Niemi Hilja Kettunen Pirkko Miettinen Inkeri Itkonen Ritva Puranen Maikki Vepsä Sirkka Arvola Riitta Kainulainen Kaija Tolvanen Rauni Lappalainen Anni Vahlström Helena Sahlberg Mirja Leppälä Maarit Ahola Soile Kaarnajärvi Reijo Töyrylä Pertti Korhonen Matti Heino Sirpa Juoksukangas Jussi Juoksukangas Annikki Majuri Paula Störström Eeva­Liisa Hyytiäinen Seija Koivusalo Pirjo Rantanen Anneli Pirttiaho Kaino Savolainen Kaarlo Holmström Airi Heikkinen Anja Kokko Eija Lahtinen Pirjo Karjukoski Kalle Karjukoski Anja Kovelahti Leila Levosalo Helvi Aaltonen Eeva Köykkäri Ulla Eloranta Taisto Leinonen Oili Välitalo Maija Kortessalo Terttu Koivunen Eija Kangas Kirsi Kangas Ritva Huhtilainen Hilkka Lehtinen Malmin Suutari Vartiokylä Vartiokylän Eläkeläiset ry Jokilaaksot Haapajärvi Haapajärven Eläkeläiset ry Haukipudas Leena ja Edvin Mattila Paula ja Pekka Sarkkinen Raili Korvala Raija ja Matti Leppänen Yrjö Kaarre Tapio Kärenaho Matti Teräs Jouko Perätalo Helena ja Rauno Kurkela Taisto Sutela Timo Vilppola Salli ja Reijo Jämsä Pirjo ja Aulis Kropsu Pirkko ja Esko Kanniainen Paula Mäenalanen ja Mau­ no Sipola Aatos ja Marjatta Pussinen Armi ja Esa Laine Aino ja Antti Timonen Ii Iin Eläkeläiset ry Eila Fäldt Eero Fäldt Leila Ahmaoja Eero Teppo Elsi Taskinen Juhani Siurua Hilkka Kalliorinne Maija Kemppainen Urpo Ronkainen Eeva Isosomppi Liisa Ukkola Lahja Ruikka Olavi Ruikka Eeva Kakkonen Martta Meriläinen Tuula Halonen Paavo Halonen Aini Autio Jussi Piippo Anja Mäkipaaso Pauli Paaso Timo Haapaniemi Pirkko Mäkitalo Esko Mäkitalo Hilkka Kaikkonen Taavi Kaikkonen Kalajoki Kalajoen Eläkeläiset ry Rauni Heininen Teuvo Hietala Terttu Hietala Matti Ekonkari Jorma Männikkö Lauri Seikkula Ritva Siermala Esko Siermala Aarne Samanen Inkeri Luoto Airi Vierimaa Aira Saari Elli Krapu Inkeri Lounatjoki Hilkka Siironen Martta Lahtinen Eliisa Koivisto Pekka Siironen Laura Siironen Julia Heininen Leena Vatunki Kuusamo Kuusamon Eläkeläiset ry Aulis Saapunki Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry toivottaa eläkeläisystäville rauhallista joulua ja Yhteistoiminnallista uutta vuotta. Kultaisen lyhteen Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua jäsenilleen! Kontulan Eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystävilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pihlajamäki­Pihlajiston Eläkeläiset ry Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta Eläkeläinen 6/2023 19
• Irma ja Kauno Moilanen Marjatta ja Tarmo Polojärvi Aira ja Pentti Kyyhkynen Ilmari Määttä Impi Kultanen Anne Kultanen ja Lauri Leila Kultanen ja Markku Eila ja Leevi Uhlbeck Sinikka Leinonen Seppo Veteläinen Suoma ja Veikko Ervasti Antti Karjalainen Irene ja Pentti Käsmä Kiiminki Marianne ja Tauno Honkanen Lahja ja Jorma Hanhela Anna­Liisa ja Timo Heikkinen Sirkka Vengasaho Sisko Kuopusjärvi Mirja ja Tapio Heikkala Sirpa Ämmänpää Leila Jääskeläinen Irma Lämsä Arto Kouri Liisa Vesa Ritva ja Kalevi Kuha Marja Kärsämä Teijo Tolppa Timonen Reijo ja Ulla Haarahiltunen Sylvi Raimo ja Eila Mykkänen Pertti Kutilainen Hilkka Peltonen Seppo Hanhela Eila ja Kauko Salmela Muhos Muhoksen Eläkeläiset ry Oulainen Paula Jääskelä Urho Hyytiäinen Helena Hyytiäinen Aino Mäyrä Mauri Mäyrä Marjatta Kolppanen Raimo Kolppanen Raune Mäntyniemi Kirsi Ruuska­Mäntyniemi Maire Kalliokulju Anna Lahti Vieno Vuoti Niilo Nikumatti Terttu Mäkelä Airi Juusola Aira Kotka Anneli Rajaniemi Oulu Väinö Pitkälä Paula Dahlin Liisa Kaipainen Heikki Kangas Riitta Visuri Kalevi Kolehmainen Pekka Nokia Oulun Työväen Eläkeläiset ry Ahti Sala Hannu ja Annikki Pekka Kostekivi Arvi Kostekivi Marjatta Rintala Aaro Sarja Hilkka Myllykangas Marja Leena Bark ja Janne Körkkö Terttu Taajoranta Marja­Leena Huovinen Ulla Pisilä Markku Röntynen Antero Mikkonen Veikko Kettunen + Päivi Jouni Tuomaala Hilkka ja Erkki Kukkonen Pentti Kellokoski Elsi ja Jorma Suomela Kyllikki Mustonen Taisto Tammela Raija Haikonen Tuulikki ja Hannes Leskinen Raimo Kemppainen + Ritva Paavo Lappalainen Tuomo Jussinniemi Kauko Maikkola Matela Jaakko / Maija­Lisa Kokko Kaisu Hurskainen Anneli Inkeröinen Viivi Latola Oulunsalo Oulunsalon eläkeläiset ry Raili ja Tauno Korhonen Elsa Kukkonen Anneli Salo Eila Ja Sulo Mård Soile Ulander Riitta Laakso Maija ja Markku Kaltio Pirkko ja Paavo Piispanen Elsa Kaikkonen Sirkka ja Erkki Mattila Eila Ja Aarre Anttonen Mirja ja Esko Vahera Pateniemi Pateniemen Eläkeläiset ry Aleksi Anisimaa Seija Lahti Pentti ja Kaarina Logren Urpo ja Irja Ojala Aarno Saarela Hilkka Ja Reino Järvelä Airi Hyvönen Anneli ja Vilho Kelloniemi Juhani ja Eila Nyman Anitta Hannukainen Mirja Toppila Paavo Uusitalo Annikki Nissinen Pirkko Heikkinen Matti Kilvelä Seppo Barck Pudasjärvi Pudasjärven Eläkeläiset ry Orvokki Hyttinen Fanni Hemmilä Pirkko Hiltula Raija Torikka Kerttu Määttä Sirkka ja Usko Kokko Elsa ja Pekka Piri Orvokki Juntunen Eero Hirvelä Seija ja Jukka Vähkyrä Leena Rantala Rauha Kellokoski Arvo Suoperä Pirkko Päätalo Pyhäjärvi Viljo Piirainen Reijo Laukkanen Anneli Laukkanen Marja Leena Våg Kauko Siljander Iines Ahola Kauko Ahola Raija Kolehmainen Tauno Pietikäinen Iida Sutinen Raija Savolainen Martti Savolainen Erkki Kärkkäinen Teemu Käharä Arvo Kauranen Antero Kittilä Helmi Tapaninaho Anto Tapaninaho Pekka Komu Voitto Våg Eeva­Liisa Kauranen Marja Liisa Salomonsson Eeva Jääskeläinen Liisa Lapinkoski Armas Niemi Jorma Leskinen Jouni Jussinniemi Jere Hakkarainen Ilmari Hautala Kalervo Siljander Ari Kivelä Seija Tuoriniemi Eeva Reinikka Pekka Niskanen Taimi Piippo Pyhäsalmen RautaSort oy Pyhäsalmen Apteekki Pyhäjärven Sanomat Oy Mainostuuli Oy Salamen Tili Oy Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy Orix Oy Pyhäsalmen Jätekuljetus K Saastamoinen Raahe Raahen Eläkeläiset ry Anja Vikman Matti ja Kaija Kellola Anja Sarajärvi Irmeli ja Jorma Paakkari Hilkka Antinoja Pauli Nikula Aila Kurula Leena Kopisto Esko Korpela Irma ja Viktor Liete Hely ja Olavi Muikkula Veijo Perttamo Vappu Pekuri Eila ja Olavi Koskela Maija Suonvieri Ritva Lukkari Liisa ja Jaakko Pyy Sirkka Kankaala Raija Lehtola Ritva Komulainen Sauli Saarela Eila Taskila Rauni Lepola Irma Pasanen Sinikka ja Viljo Lehmusketo Aila Keskinen Eila ja Reijo Väli­Heikkilä Alpo ja Vuokko Pirneskoski Eero Raivio Ilkka Koskela Asko Leppikorpi Martti Kultala Veera Törmäkangas Tyrnävä Tyrnävän Eläkeläiset ry Utajärvi Utajärven Eläkeläiset ry Kaisu ja Matti Rämet Toivo ja Inkeri Perttunen Pentti Vimpari Veli Holappa Matti Holappa Jorma Holappa Seppo ja Päivi Härkönen Kerttu Siira ja Terho Savaloja Matti ja Aino Hiltunen Leo ja Sirkka­Liisa Saarenpää Erkki ja Rauni Karhu Martti ja Seija Saarenpää Erkki ja Emma Saarenpää Lauri Kostekivi ja Eila Jämsä Ylivieska Markku ja Helena Jylkkä Aimo Vähkangas Hilkka Päivärinta Reino Anttila Sisko Isokääntä Simo ja Marja­Liisa Tuomikoski Valto Myllykoski Raija Myllykoski Impi Löytynoja Anja Leppälä Kauko Leppälä Maarit Tokola Pyhäjärven Autokatsastus Oy Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta Tenhusen Liikenne Oy Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Puutarhan Kukka Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Pyhäjärven Kaupunki Toivottaa Eläkeläisille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta JOULUTERVEHDYKSET 20 Eläkeläinen 6/2023