• Pohjoismaiden eläkeläisillä yhteiset haasteet 6 | Liikkeelle lähiluontoon 10 | Ystävämme Andersson 36 Joulutervehdysten aika 22 6/2020 | 10. joulukuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Presidentti Tarja Halosen mukaan on entistä tärkeämpää huomata oma osuutemme ilmastokysymyksissä ja kestävässä kehityksessä. 18 Kehitystä kohti parempaa elämää
• kerralla pois ja jatkossa työeläkettä ei olisi pakko maksaa. Muistelen, että joskus nuoruudes­ sani tehtiin Suomessa merimiesten eläkejärjestelmässä samanlainen rat­ kaisu. Lopputulos oli laulua mukael­ len se, että mikä seilaten tuli se myös seilissä meni. Ei toki kaikilla, mutta liian monella. Eläkejärjestelmän kestävyyden ja rakenteiden on oltava sellaisella mal­ lilla, että ne kestävät, kantavat, ovat oikeudenmukaisia ja pitävät kaikki järjestelmässä mukana. Suomen jär­ jestelmä on hyvä. Siitä meidän tulee kantaa huolta ja kehittää niin, että emme anna sen ränsistyä. E läkeläiset ry on eläkeläisten etujärjestö ja eläke­ läisten yhteisö. Nämä kaksi puolta ovat olleet järjestömme toiminnassa mukana alusta alkaen: ajamme eläkeläisten asiaa valtakunnallisesti ja paikallisesti, ja samalla tarjoamme eläkeläisille yhteisön, johon kuulua. Eläkeläiset ry:n hallitus on edustajakokouksen toimek­ siannosta luonnostellut järjestölle uuden strategian, joka tullaan esittelemään ensi kesäkuussa kokoontuvalle edus­ tajakokoukselle. Myös siinä edunvalvonta ja yhdessäolo määritellään ydintehtäviksemme. Edustajakokouksen käsittelemä ja hyväksymä strategia tulee ohjaamaan järjestön toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Siksi strategian poh­ jaksi on käyty perusteellinen jäsenkeskustelu jäsenyhdistysten kanssa. STRATEGIALUONNOKSESSA päätavoitteek­ semme asetetaan ihmisarvoisen ikääntymisen edistäminen. Tätä toteutamme molempien ydintehtäviemme kautta: toisaalta edistäm­ me sellaista yhteiskuntaa, joka ottaa päätök­ senteossa huomioon ikääntymisen ja ikäänty­ neet, toisaalta tarjoamme eläkeläisille yhtei­ sön, johon kuulua, ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet toimia ja osallistua. Strategialuonnokseen kirjattuja tavoitteitamme ovat myös avoimuuden edistäminen, jotta tavoitamme jäse­ nistöä laajemman yleisön, sekä ruohonjuuritason toi­ minnan tukeminen. Kolmanneksi korostamme yhteis­ työtä niin jäsenyhdistystemme kesken kuin muiden jär­ jestöjen kanssa. TÄRKEIMPIÄ YHTEISTYÖTAHOJAMME ovat valta­ kunnalliset eläkeläisliitot, eli niin sanotut EETU­jär­ jestöt. Ensi vuonna on Eläkeläiset ry:n vuoro toimia Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjoh­ tajana. Ajankohtaisena kysymyksenä EETUssa on alueellinen vaikuttamistyö sote­palveluiden siir­ tyessä kunnilta sote­maakunnille. Vuosi 2021 on myös kuntavaalivuosi. Kannustamme kuntia ikäystävällisyyteen ja nostamme esiin niitä kuntia, joissa on esimerkillisesti tehty ikäystävällisiä te­ koja. Huhtikuun kuntavaalit ovat meille tärkeä paikka haastaa ehdokkaita toimi­ maan kunnissa ikäystävällisyyden ja ih­ misarvoisen ikääntymisen puolesta. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA ELÄKKEET, NIIDEN maksaminen ja saamisen ehdot ovat jatkuvien muu­ toksien kohteena. Olennaista on, et­ tä eläkejärjestelmästämme on sopi­ malla sovittu. Nimenomaisesti siksi, että järjestelmän on kestettävä ajan paine. Kun vertaamme eläkejärjestel­ määmme esimerkiksi eteläisen naa­ purimme Viron vastaavaan, huo­ maamme valtavan eron, ja se ero on meidän eduksemme. Viron eläkeläi­ sistä köyhyysriskissä on 54 prosent­ tia kun muiden EU maiden keskiarvo on 15 prosenttia. Nyt ilmeisesti Viros­ sa on suunnitteilla muutos joka mah­ dollistaisi työeläkekertymän noston Ihmisarvoisen ikääntymisen puolesta Eläkejärjestelmät ja ajan paine 6/2020 Kannen kuva Annina Mannila Pohjoismaiden eläkeläisillä yhteiset haasteet 6 | Liikkeelle lähiluontoon 10 | Ystävämme Andersson 36 Joulutervehdysten aika 22 6/2020 | 10. joulukuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Tarja Halosen mukaan on entistä tärkeämpää huomata oma osuutemme ilmastokysymyksissä ja kestävässä kehityksessä. 18 Kehitystä kohti parempaa elämää Ikäystävällinen teko Tampere helpotti kotihoitajien pysäköintiä. 4 Uudistuksia tarvitaan EETU ry otti kantaa valtion talousarvioesitykseen. 6 Elämäntaito esiin Tutkimushanke etsii yli 70-vuotiaita naisia haastateltavaksi. 8 Varoitus digihuijareista Jos jokin viesti tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta. 14 Säynäjäjärven mysteeri Taisto Tammelan romaani on rakkaus tarina ja 1500-luvun kuvaus. 32 Vakiot Kalevin kynästä 11 Kurssikalenteri 17 Limpan 21 Runopysäkki 34 Tuula-Liina Varis 37 Ristikko 47 SENNI JA SAFIRA POIMINTA Strategian pohjaksi on käyty perusteellinen jäsenkeskustelu jäsenyhdistysten kanssa.” PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Millainen minusta tuli? Mitä olen saanut aikaan? Mitä on jäänyt tekemättä?” Irmeli Mandell Kirjeitä mummolasta -blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 6/2020
• AJASSA TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVAT AARNO JALONEN H yvinkään Eläkeläiset ry:n oli tarkoitus järjestää 60­vuotisjuhla 24.10. Ko­ ronatilanteen vuoksi juhla siirrettiin tulevaisuuteen, mutta tuo­ na päivänä pidettiin Hyvinkään Eläkeläiset 1960–2020 – 60 toiminnan vuotta ­historiikkikirjan julkistamistilaisuus. Historiikin on kirjoittanut Jouko Parkkonen, yhdistyksen jäsenistä kootun pienen ryhmän avustuksella. – Kesä kului kirjoitustyössä mökin parvella, en kerennyt paljon päivet­ tyä, Parkkonen kertoo. Pohjana on Hyvinkään järjestö­ talon kellarista kannetut puolitois­ ta metriä yhdistyksen arkistoja. Pari kansiollista löytyi lisäksi Kansan Ar­ kistosta. Siitä se sitten lähti: arkistot ensin ajalliseen järjestykseen ja sen jälkeen tekstiä kansien väliin – riippuen siitä, miten kunkin ajan sihteeri oli saanut kirjattua asiaa näkyviin. – Tämä on varmasti monelle muul­ lekin historiikin tekijälle tuttua: sen mukaan mennään miten aineistoa on säilynyt. Meidän tapauksessam­ me 60­luvulta puuttui aika paljon tietoja. Parkkonen painottaa, kuinka tär­ keää historiankirjoituksen näkökul­ mastakin on, että esimerkiksi yhdis­ tysten toimintasuunnitelmat ja ­ker­ tomukset säilytetään tallessa. Hän haluaa myös rohkaista kaikkia yhdistyksiä tarttumaan kiinni arvok­ kaaseen historiaansa. – Minä en ole ammattikirjoitta­ ja eikä meillä ollut kukaan muu­ kaan, mutta tämmöisen historiakir­ jan saimme kasaan. Kun se meiltä onnistui niin onnistuu se muiltakin. Kuuluu asiaan, että historiikki on yh­ distyksen näköinen ja elämänmakui­ nen. Jouko Parkkonen kuvattiin Hyvinkään Eläkeläisten historiikkikirjan julkistamistilaisuudessa 24.10. ”Nostan hattua kaikille toiminnassa puurtaneille” Hyvinkään Eläkeläiset julkaisi 60-vuotishistoriikkinsä. Jouko Parkkonen rohkaisee kaikkia yhdistyksiä kirjaamaan tehtyä järjestö työtä talteen. EI JOUKO PARKKONEN silti ihan ensimmäistä kertaa ollut kirjoitus­ hommissa. Hän on julkaissut oma­ kustanteena elämäntarinansa nimellä Näin sen muistan ja kertonut laajem­ mallekin lukijakunnalle elämästään ja urastaan Rakennusliiton toimitsi­ jana kirjassa Liiton mies (Into Kustan­ nus 2019) – Eläkkeelle jäin vuonna 2002, ja kun olen muutenkin ollut järjestö­ hommissa pienen elämäni, Hyvinkään Eläkeläiset oli luonnollinen valinta. Parkkonen oli kymmenkunta vuot­ ta Hyvinkään yhdistyksen johtokun­ nan jäsen. – Juttua ja kannanottoa tuli huh­ kittua, hän muistelee. Hyvinkäällä Parkkonen vaimoi­ neen asui 54 vuotta. Nyt pariskun­ ta on asunut kuusi vuotta Kärkölän Järvelässä, Päijät­Hämeessä. Yhte­ ydet Hyvinkäälle ovat kuitenkin tii­ viit, siitä pitävät eläkeläistoiminnan lisäksi huolen lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. MITÄ KIRJOITTAJAN omaan mieleen jäi päällimmäisenä kun hän kävi läpi kuusi vuosikymmentä eläkeläisyhdis­ tyksen historiaa? Parkkonen sanoo, että arvostus ja kunnioitus toiminnassa puurtanei­ ta ihmisiä kohtaan nousi uudelle ta­ solle. – Nostan hattua äärimmäisen vas­ tuuntuntoisille ihmisille jotka yh­ distyksessä ovat tehneet hämmäs­ tyttävän työmäärän. He ovat lähte­ neet liikkeelle ja yhteisiä asioita hoi­ tamaan keliin katsomatta, joskus pie­ nessä kuumeessakin, kun on sovittu, että hommat hoidetaan. – Historiikissa on paljon nimiä, jo­ ku nimi on saattanut jäädä poiskin, mutta olen halunnut tehdä kunniaa kaikille näitä vaativia hommia teh­ neille. Ja tekemistä riittää edelleen, Park­ konen muistuttaa. – On hienoa että ihmiset kokoon­ tuvat keskenänsä ja myös vaativat etujaan. Niin edunvalvonta kuin har­ rastukset ja sosiaalinen kanssakäy­ minenkin ovat äärimmäisen arvokas­ ta toimintaa. ”Suhtautukaamme tulevaisuuteen avoimin mielin ja ylpeinä yhdistyk­ semme täyttäessä 60 vuotta. Toimin­ nan eteenpäinviemiseksi toivomme saavamme joukkoomme uusia toi­ mivia jäseniä”, kirjoittaa Hyvinkään Eläkeläisten nykyinen puheenjohta­ ja Olavi Kanerva kirjan tervehdyssa­ noissaan. Hyvinkään Eläkeläiset 1960–2020 – 60 toiminnan vuotta ­historiikkikirjan toimituskuntaan ovat kirjoittaja Jou­ ko Parkkosen lisäksi kuuluneet Olavi Kanerva, Tarja Hietikko, Aarno Jalonen, Juhani Kouhia, Liisa Salo ja Paula Siljander. › hyvinkaanelakelaiset.fi Älkää surko vaikka joka päivä vanhenemme. Onpahan meillä nyt aikaa harrastaa mieleisiämme asioita.” Sihteeri Helga Rossi Hyvinkään Eläkeläiset ry:n 30-vuotisjuhlassa vuonna 1990 Eläkeläinen 6/2020 3
• YHTEISKUNTA Pysäköintiuudistus helpottaa asiakastyötä TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVA ANNINA MANNILA E läkeläiset ry palkitsee vuoden 2020 ikäystävällisenä tekona Tampereen kaupungin kokei­ lun kotihoitajien pysäköinti­ luvasta. Tieliikennelain 1.6.2020 voi­ maan astunut uudistus on tehnyt asian mahdolliseksi, ja kotihoidon pysäköintiluvan käyttöönotto on nyt kuntien harkinnassa. Varsinkin suurissa kaupungeissa kotihoitajalta voi kulua jopa enem­ män aikaa pysäköintipaikan etsimi­ seen kuin varsinaiseen kotikäyntiin. Pysäköintiongelmat ovat aiheutta­ neet vaivaa ja kustannuksia niin kun­ nille kuin pysäköintisakkoja saaneil­ le työntekijöille. Ennen kaikkea pysä­ köintivaikeudet ovat vieneet arvokas­ ta aikaa hoitajaa tarvitsevilta ikäihmi­ siltä. – Tampere toimii tiennäyttäjänä puuttuen ripeästi pitkään puhutta­ neeseen ongelmaan. Suomen mui­ Pysäköintilupa kunnossa. Mikko Vessari Tampereen Lielahden kotihoidosta paikoitti autoaan joulukuun ensimmäisellä viikolla. Tampereen kotihoitajien pysäköinti tunnus on vuoden ikä ystävällinen teko. ”Kotihoidon työn tekijöiden työn helpottaminen on tärkeää, jotta vanhukset saavat palveluihin tarvitsemansa ajan”, todetaan Eläkeläiset ry:n jakaman palkinnon perusteluissa. IKÄYSTÄVÄLLINEN TEKO 2020 4 Eläkeläinen 6/2020
• TAMPERE LIITTYI vuonna 2012 ensimmäisenä suomalaisena kau­ punkina Maailman terveysjärjes­ tö WHO:n ikäystävällisten kunti­ en verkostoon (Age Friendly Cities and Communities). Eläkeläiset ry kannustaa kaikkia Suomen kuntia osoittamaan sitou­ tumisensa ikäystävällisyyteen liit­ tymällä WHO:n verkostoon. Järjes­ tö on myös kannustanut paikallis­ yhdistyksiään tekemään aloitteita asiasta omissa kunnissaan. Aloitteita onkin tehty, ja parin viime vuoden aikana päätöksen liit­ tymisestä ovat tehneet ainakin Ke­ rava, Lieksa, Oulu, Raahe ja Vaasa. Viisi kuntaa on vastaavasti käsitel­ lyt aloitteen ja päätynyt siihen, et­ tä ei liity verkostoon. Tällä hetkellä aloitteen käsittely on kesken aina­ kin yhdessätoista kunnassa. WHO:n verkostoon liittyminen ei synnytä kunnalle suoria velvoit­ teita. Kunta määrittelee itse, mi­ ten se toteuttaa ikäystävällisyyttä. WHO:n verkosto voi kuitenkin ar­ vioida mukana olevia kuntia tiet­ tyjen kriteereiden pohjalta. Ikäys­ tävällinen kunta huomioi väestön ikääntymisen päätöksenteossaan ja asiakirjoissaan. Ikäystävällinen verkosto: Aloitteet tuottaneet tulosta ”Ikäystävällinen kunta kuuntelee ikäihmisiä” ELÄKELÄISET RY:N Satakunnan Aluejärjestö ry kannustaa Satakun­ nan kuntia liittymään WHO:n Ikä­ ystävällisten kuntien verkostoon. ”Ajankohta on nyt otollinen, ol­ laanhan valmistautumassa uu­ teen kuntavaalikauteen. Keskeisek­ si tavoitteeksi tulee asettaa se, et­ tä ikäihmiset voivat aidosti osallis­ tua ja vaikuttaa oman kotikuntansa päätöksentekoon. Heillä on asian­ tuntemusta ja kokemusta”, tode­ taan aluejärjestön syyskokouksen kannanotossa. ”Verkostoon kuuluminen on kunnalle maksutonta ja parhaim­ millaan se innostaa ja kannustaa kehittämään ikäihmisten palve­ luita ja tarjoaa myös vertaistukea. Kunnat ovat mm. lisänneet ikäih­ misten säännöllisiä terveystarkas­ tuksia, palkanneet vanhusasiamie­ hiä ja kehittäneet monenlaisia neu­ vonta­ ja opastuspalveluita. Nämä toimet ovat aktivoineet ikäihmisiä ja lisänneet heidän osallistumis­ taan, vaikuttamistaan ja oman elä­ män hallintaa”. ”Ikääntyneeseen väestöön myönteisesti suhtautuvassa kun­ nassa ikäihmiset koetaan merkittä­ vinä paikkakunnan toimintojen vi­ reyttäjinä ja elinkeinoelämän tuot­ teiden ja palveluiden ahkerina käyt­ täjinä. Tällainen kunta tarjoaa van­ huksilleen osallistumis­ ja vaikut­ tamiskanavia ja tukea yhdistystoi­ mintaan esimerkiksi maksuttomia toimitiloja osoittamalla”, kannan­ otossa sanotaan. Ikäihmisiä ehdokkaiksi Satakunnan Aluejärjestö kehot­ taa yhdistystensä jäseniä ja aktii­ visia toimijoita asettautumaan eh­ dolle kevään kuntavaaleihin. ”Elä­ keläisjärjestöissä toimivat seuraa­ vat herkällä korvalla yhteiskunnan muutoksia ja reagoivat tarvittaes­ sa nopeasti tekemällä aloitteita tai kannanottoja valmistelussa oleviin asioihin. Heitä tarvitaan nykyistä runsaammin uusissa valtuustois­ sa.” Aluejärjestön mielestä ikäihmi­ siin kohdistuvia väheksyviä asen­ teita on reippaasti tuuletettava. ”Ikäihmiset eivät muodosta kunnil­ le ’tuottavuusongelmaa’, ovathan he pitkän elämänsä aikana tuotta­ neet oman osuutensa yhteiskun­ nan varallisuuteen. Monet ikäihmi­ set ovat edelleen aktiivisia ja val­ miina tarjoamaan apuaan kun mui­ den ikäpolvien kanssa rakennetaan ’ikäystävällistä’ kuntaa. Kuntien on kuitenkin luotava kehittämistyölle innostava, kannustava ja yhteishen­ keä parantava perusta.” Pysäköintitunnuksen käyttöönotto on helpottanut kotihoidon työntekijöiden arkea ja antanut enemmän aikaa asiakastyöhön.” Soittokierroksia ja asiointiapua Muita esillä olleita ehdotuksia vuoden ikäystävälliiseksi teoksi olivat muun muassa: › KOKKOLAN ystävänpäivän juhla eläkeläisille › JYVÄSKYLÄSSÄ koronan aikana tehty soittokierros kaikille yli 70-vuotiaille › RAUMALLA ikäihmisten soittokierros › KAARINAN kaupungin palvelut ikääntyneille, kuten senioripuisto › KAJAANIN iäkkäiden asiointipalvelut › MIKKELIN kaupungin kenkien liukuesteiden lahjoittaminen ikäihmisille › SEINÄJOEN kauppa-apu ikäihmisille koronan vuoksi. den kaupunkien kannattaa ottaa mal­ lia Tampereesta, jotta hyvä käytäntö laajentuisi koko maahan, sanoo Elä­ keläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Käytännössä Tampereen kotihoita­ jat hoitavat pysäköinnin kännykkäso­ velluksen avulla, jolloin tieto tavoit­ taa myös pysäköinnin valvojat. Uudistusta on Tampereella valmis­ telllut moniammatillinen työryhmä, jossa on ollut edustajia muun muas­ sa sosiaali­ ja terveyspalveluista, lii­ kennejärjestelmän suunnittelusta, pysäköinninvalvonnasta ja konserni­ hallinnosta. – Halusimme Tampereella ot­ taa kotihoidon pysäköintitunnuksen käyttöön heti, kun tieliikennelaki sen mahdollisti eli 1.7. alkaen. Pysäköinti­ tunnuksen käyttöönotto on helpotta­ nut kotihoidon työntekijöiden arkea ja antanut enemmän aikaa asiakas­ työhön. Meillä on myös aikomuksena laajentaa pysäköintitunnusten käyt­ töönottoa nopealla aikataululla kau­ pungin ulkopuolisille palveluntuotta­ jille ja näin taata myös niiden työnte­ kijöille yhdenvertaiset mahdollisuu­ det, toteaa Tampereen apulaispor­ mestari Johanna Loukaskorpi. ELÄKELÄISET RY palkitsee vuosit­ tain jonkin Suomen kunnan tekemän teon, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt ikäystävällisyyttä. Tampe­ re kuuluu maailman terveysjärjestö WHO:n ikäystävällisten kuntien ver­ kostoon. Eläkeläiset ry arvostaa si­ tä, että ikäystävällisyyttä edistetään Tampereella konkreettisilla teoilla. – Laadukkaan ja riittävän kotihoi­ don merkitys on suuri ihmisarvoi­ sen vanhuuden turvaajana. Kotihoi­ don työntekijöiden työn helpottami­ nen on tärkeää, jotta vanhukset saa­ vat palveluihin tarvitsemansa ajan. Nyt kun vanhuspalveluiden hoitaja­ mitoitusta parannetaan ja resursseja lisätään, on myös kotihoidon palve­ lut turvattava, toiminnanjohtaja Jan Koskimies toteaa. Ikäystävällinen teko 2020 ­tun­ nustus luovutettiin Tampereen apu­ laispormestari Johanna Loukaskorvel­ le etäyhteyden välityksellä Eläkeläiset ry:n syntymäpäivänä 3. joulukuuta. Eläkeläinen 6/2020 5
• YHTEISKUNTA JAN KOSKIMIES P ohjoismaiden eläkeläisjär­ jestöjen verkosto NSK (Nor­ diska samarbetskommittén) kokoontui syyskokoukseen­ sa 28.10. Ensimmäistä kertaa etä­ yhteydellä järjestetyssä kokoukses­ sa vaihdettiin tietoja ja kokemuksia korona­epidemian vaikutuksista yh­ teiskunnissa ja järjestötoiminnassa. Ruotsalaisen eläkeläisliitto PRO:n (Pensionärernas riksorganisation) koordinoimaan verkostoon kuuluu eläkeläisjärjestöjä kaikista Pohjois­ maista. Suomesta kokoukseen osal­ listuivat Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeen­ saajien Keskusliitto EKL:n edustajat. Korona-rajoitukset puhuttivat Maaliskuun puolivälissä Pohjoismai­ hin levinnyt korona­epidemia ai­ kaansai eri maissa samankaltaisia ra­ joitustoimia, joilla onnistuttiin myös hidastamaan ja rajaamaan epide­ miaa. Ruotsi muodostaa poikkeuk­ sen suurella tautiin kuolleiden mää­ rällä. Ruotsalaisten eläkeläisjärjestö­ jen mukaan eräs ongelma oli se, et­ tä epidemian alkuvaiheessa päähuo­ mio kiinnitettiin sairaanhoitoon, eikä vanhustenhoidon laiminlyönteihin puututtu. Näin tauti pääsi leviämään useissa vanhusten hoivayksiköissä, joiden asukkaat eivät aina päässeet ajoissa sairaalahoitoon. Toinen ääripää on Färsaaret, jos­ sa ei toistaiseksi ole ollut yhtään suo­ raan koronaan kuollutta. Rajoitukset ovat kuitenkin sielläkin välillisesti vaikuttaneet vanhusten terveyteen. Kaikissa Pohjoismaissa vanhusten eristäminen on lisännyt ahdistusta ja yksinäisyyttä, vaikka toisaalta monet rajoituksista on nähty välttämättö­ minä. Ruotsissa ikääntyneet ovat al­ kaneet varoa jopa ulkona tapahtuvia fyysisiä tapaamisia. Monet vanhukset eivät myöskään uskalla käyttää jouk­ koliikennettä tartunnan pelossa. Aktiivista edunvalvontaa Eläkeläisjärjestöt ovat olleet huolis­ saan yhteiskunnan rajoitusten vai­ kutuksista ikääntyneiden elämään ja terveyteen. Järjestöt ovat osallistu­ neet aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja järjestöjen media­ näkyvyys on ollut epidemian aikana suurta muun muassa Ruotsissa ja Is­ lannissa. Suomessa eläkeläisjärjestöt ovat vaatineet vanhainkotien vierailujen Pohjoismainen yhteistyötoimikunta Nordiska samarbetskommittén on kahdeksan eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Järjestöt toimivat kuudessa eri pohjoismaassa. NSK:n jäsenjärjestöjä ovat: Faglige Seniorer (Tanska), Landsfelag Pensjónista (Färsaaret), Landssamband eldri borgara (Islanti), Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL (Suomi), Pensjonistforbundet (Norja), Eläkeläiset ry (Suomi), Svenska Kommunal Pensionärernas Förbund (Ruotsi) ja Pensionärernas Riksorganisation PRO (Ruotsi). NSK:n jäsenjärjestöillä on yhteensä noin miljoona jäsentä. NSK on AGE Platform Europen yhteisöjäsen. AGE:lla on kaikkiaan 165 eurooppalaista jäsenjärjestöä. AGE:n tehtävänä on vaikuttaa EU:n päätöksentekoon ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä. Mikä NSK? Pohjoismaiden eläkeläisillä yhteiset koronahaasteet Färsaaret on selvinnyt koronapandemian ankarimmilta vaikutuksilta. Rajoitukset ovat kuitenkin sielläkin välillisesti vaikuttaneet vanhusten terveyteen. V W P IC S / LE H TI K U VA NSK: Kaikissa Pohjois maissa vanhusten eristäminen on lisännyt ahdistusta ja yksinäisyyttä, vaikka toisaalta monet rajoituksista on nähty välttämättöminä. helpottamista ja korostaneet yhtey­ denpidon tärkeyttä, kuten esimerkik­ si Eläkeläiset ry:n elokuussa kokoon­ tunut valtuusto. Färsaarilla eläkeläis­ järjestön kanssa käytyjen keskustelu­ jen jälkeen viranomaiset helpottivat vanhusten luona vierailuja. Islannis­ sa puolestaan eläkeläisliitto LEB:n aloitteesta vanhainkoteihin hankit­ tiin lisää tabletteja, jotta asukkaat voivat olla yhteydessä omaisiinsa. Myös television ikääntyneille suun­ nattuja liikuntaohjelmia lisättiin. Järjestöissä pysyvä digiloikka Etäyhteysvälineiden omaksuminen ja ”digiloikka” kokousten ja koulu­ tusten järjestämisessä voidaan nähdä korona­epidemian merkittävimpänä positiivisena seurauksena. Tämä on kaikissa Pohjoismaissa helpottanut ja tukenut ennen kaikkea keskeisten järjestötoimijoiden ja työntekijöiden välistä yhteydenpitoa. Sen sijaan alu­ eellisella ja paikallisella vapaaehtois­ toimijoiden tasolla digitaalisten väli­ neiden omaksuminen on jäänyt rajal­ lisemmaksi. Fyysisiä kokoontumisia kaivataan Kaikissa Pohjoismaissa paikallistason eläkeläistoiminta pysähtyi lähes ko­ konaan keväällä maalis­huhtikuussa epidemian ollessa kiivaimmillaan. Pe­ rinteinen fyysisiin kohtaamisiin pe­ rustuva toiminta on vain osittain voi­ tu korvata muilla toimintamuodoilla. Kesällä kun epidemiatilanne oli hie­ man helpompi, voitiin toimintaa osit­ tain käynnistää, ja muun muassa Is­ lannin eläkeläisjärjestö LEB piti liit­ tokokouksen kesäkuussa ja Suomes­ sa Eläkeläiset ry valtuuston kokouk­ sen elokuussa. Paikallistoiminnan keskeytyminen on heikentänyt järjestöjen järjestöde­ mokratiaa, sillä eläkeläistoiminnan luonteeseen kuuluu, että kaikilla on mahdollisuus olla mukana. Myös jä­ senhankinta on vaikeutunut, kun kes­ keinen jäsenhankintakanava eli fyysi­ set tilaisuudet ovat jääneet pois. Järjestöjen talous kärsinyt Korona­epidemia on vaikuttanut monien Pohjoismaisten eläkeläisjär­ jestöjen talouteen, kun koulutustoi­ minta on ollut jäissä ja kurssimaksu­ ja ei ole siksi saatu. Monet järjestöt myös omistavat erilaisia kurssi­ ja lo­ mapaikkoja, jotka ovat olleet suuris­ sa talousvaikeuksissa. Toisaalta rahaa on säästynyt ko­ kousten matkakuluissa ja tilavuok­ rissa. Maanlaajuisissa keskusjärjes­ töissä tämä on merkittävää, jos etäi­ syydet ovat suuria, kuten Ruotsissa ja Norjassa. Myös valtionavustukset ovat tuoneet järjestöille helpotusta monissa maissa. › NSK:n uutiskirje (ruotsiksi) on luettavissa kotisivullamme osoitteessa elakelaiset.fi/svenska › NSK:s nyhetsbrev finns på vår hemsida: elakelaiset.fi/svenska 6 Eläkeläinen 6/2020
• KUNTIEN JA valtion rahoittamia terveyspalvelujamme, eläkkeitämme ja koulutustamme pidetään arvossa, jopa Yhdysvalloissa. Täällä koti­Suomessa riidellään kuitenkin siitä, mitkä ovat valtion ja muiden julkisten toimijoiden tehtäviä ja miten ne pitäisi rahoittaa. Kaikenlaiset Suomen hallitukset aikovat vähentää työt­ tömyyttä. Huolta kannetaan siitä, että elämme entistä pitempään, mutta synnytämme lapsia yhtä vähän kuin 1800­luvun nälkävuosina. Eläkkeet ja muut sosiaalietuu­ det rahoitetaan pääosin työntekijöiden palkan tai yrittä­ jätulon suuruuteen sidotuilla eläke­ ja sosiaalivakuutus­ maksuilla. Niinpä Suomessa tehty ansiotyö näyttää pal­ jon kalliimmalta kuin maapallon köyhissä maissa, joissa sosiaaliturvaa ei ole. IHMISTYÖN KORVAAMINEN koneilla parantaa tuotta­ vuutta. Työn teettäjille se on kannattavaa siksikin, että koneet eivät maksa sotu­ eikä eläkemaksuja. Eläkkeiden hintaa ei ole mukana köyhistä maista ostetuissa tuotteis­ sa. Koneiden kulumisen saa myös vähentää verotuksessa. Koneet ja automaatio tekevät tarpeettomiksi yhä enemmän työtehtäviä eivätkä ne kartuta eläkerahasto­ jakaan. Seurauksena on kasvava työttömyys. Työttömi­ en uudelleenkoulutukseen ja heille sopivien työpaikkojen luomiseen ei käytetä tarpeeksi varoja. Koneinvestointien kuitenkin katsotaan kasvattavan bruttokansantuotetta. Tähän menestyksen mittariin sisällytetään vahingollis­ takin tuotantoa, kuten hiilen poltto tai aseteollisuus. Sen sijaan kotona tehty työ ei merkitse bkt:n kannal­ ta juuri mitään, ei edes metsämarjo­ jen tai sienien poimiminen. Lasten kasvatus ja hoiva ovat bkt:n kannal­ ta toisarvoisia, vaikka yhteiskuntien elämä on lasten varassa. Nykyiset eläke­ ja muut sosiaali­ vakuutusmaksut ovat luonteeltaan kotimaisen työvoiman käytön ylelli­ syys­ tai rangaistusvero. Työansioi­ hin sidotut sosiaalivakuutusmaksut heikentävät kotimarkkinatuotannon kilpailukykyä halpa­ työvoiman maista tulevan tuonnin kanssa. Se kannustaa työnantajia korvaamaan Suomessa asuvia työntekijöitä konejärjestelmillä ja halpamaista tuoduilla välituotteil­ la. Niistä kun ei makseta joka kuukausi sosiaalivakuutus­ maksuja. Työntekijöiden ja työnantajien vakuutusmaksut suh­ teutetaan työntekijän ansiotuloihin. Mitä enemmän työntekijöitä palkataan, sitä isommaksi kasvaa työn ve­ rotuksen osuus tuotannon kokonaiskustannuksista. SUOMESSA PITÄISI siirtyä rahoittamaan lakisääteinen sosiaaliturva yleisellä arvonlisäverolla, joka kohdistui­ si yhtäläisesti kaikkeen kotimaassa ostettavaan tuotan­ toon. Ansiotyön hintaa rasittavat erilliset eläke­ ja muut sosiaalivakuutusmaksut pitää poistaa. Perus­alv kohdis­ tuisi kaikkiin kotimaassa myytäviin tuotteisiin samalla prosenttiosuudella. Sitä voisi kuitenkin korottaa haital­ listen tuotannontekijöiden osalta. Nyt myös vientituotannon työntekijäkustannuksista peritään eläke­ ja muita sosiaalivakuutusmaksuja. Nekin kannattaisi muuttaa vaikka yleiseksi myydyn tuotannon vientiveroksi. Yleistä arvonlisäveroahan viennistä ei saa EU:n nykysäännöillä periä. Työn rangaistusverosta kestäviin eläkkeisiin VIERASKYNÄ KATI PELTOLA Menestyksen mittariin sisällytetään vahingollistakin tuotantoa.” ”KORONA-PANDEMIASTA johtu­ en maailmantaloudessa on nyt pal­ jon taloudellisia epävarmuustekijöi­ tä. Vahvistaessaan vuoden 2021 bud­ jettia eduskunta joutuu varautumaan myös suuriin menoeriin elinkeinora­ kenteen ja työllisyyden ylläpitämi­ seksi. Tästä huolimatta on uskalletta­ va tehdä uudistuksia, jotka ovat elä­ keläisten kannalta tarpeellisia”, tote­ aa Eläkeläisliittojen etujärjestö EE­ TU ry kananotossaan valtion vuoden 2021 talousarvioesitykseen Kunnes toimiva koronarokote on saatu kehitettyä ja rokotukset toi­ meen pantua, EETU edellyttää val­ tiovallan ryhtyvän kaikkiin vaaditta­ viin toimenpiteisiin jotta vanhusvä­ estön terveys voidaan turvata ja vi­ ruksen leviäminen hoitokoteihin voi­ daan estää. ”Toimenpiteet eivät saa olla van­ huksien vapauksia rajoittavia muu­ ta väestöä tiukemmin vaan suojau­ tumissäännöksiä luomalla koko väes­ töä koskevina. Tarvittaessa on lain­ säädäntöä tarkistettava jos suosituk­ set eivät anna riittäviä tuloksia tau­ din hillitsemisessä”, kannanotossa todetaan. Eläkeläisköyhyys poistettava Eläkeläisliittojen etujärjestö on sään­ nöllisesti muistuttanut päättäjiä sii­ tä, että erityisesti pienituloisten ja paljon sosiaali­ ja terveydenhuollon palveluita käyttävien ikääntyneiden kansalaisten asema on heikentynyt. EETU pitää myönteisenä vuodelle 2020 tehtyjä korotuksia ta­ kuueläkkeeseen (50 euroa) ja kansaneläkkeeseen (34 euroa). Järjestöt kuitenkin muis­ tuttavat, että eläkeläisköy­ hyyteen vaikuttavat tulo­ jen lisäksi menot: asumis­ menot, palvelumaksut, ruu­ an, lääkkeiden, liikkumisen ja energian hinta vievät suu­ ren osan eläkeläisten tulois­ ta. ”Pidämme tärkeänä, että Suo­ meen laaditaan pikaisesti eläkeläis­ köyhyyden vähentämisohjelma. Val­ tiovarainministeriön budjettiesityk­ sen tunnuslukujen perusteella noin 9 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä miehistä ja vajaa 12 prosenttia naisis­ ta on joutunut rahanpuutteen vuoksi tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lää­ kärinkäynneistä. Pelkkä kansaneläk­ keeseen ja takuueläkkeeseen tehtävä korotus ei ole riittävä toimenpide.” ”Kannatamme hallitusohjelman mukaisesti, että tehdään kolmikan­ tainen selvitys siitä, miten voidaan parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Tehtäessä korotuksia takuu­ ja kansaneläkkeeseen on sa­ malla pidettävä huoli siitä, että suo­ malainen työeläkemalli on oikeuden­ mukainen kaikkia kohtaan. Työeläke­ järjestelmän on kannustettava työky­ kyisiä olemaan työelämässä mahdol­ lisimman pitkään”. EETU myös toteaa, että eläkkeitä ei saa verottaa muita tuloja kireäm­ min Vanhustenhoidon laatuun on saatava parannus Hallituksen on EETU:n mukaan et­ sittävä viivyttelemättä ratkaisu kas­ vavaan hoitohenkilöstövajeeseen. ”Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7 hoitohenkilöä/ hoidettava nostaa palvelutasoa keskitetyissä hoitoyksi­ köissä mutta avopalveluiden laatu tu­ lee nostaa samalle tasolle. Tällä het­ kellä kotihoidossa on suuria ongel­ mia, eikä perusterveydenhuolto toi­ mi toivotulla tavalla. Eliniän nous­ tessa ja lääketieteen kehittyessä yhä iäkkäämpiä on mahdollista hoitaa laadukkaasti kotona, erimuotoisissa palvelu­ ja hoitoyksiköissä sekä ter­ veydenhuollon piirissä”, kannanotos­ sa todetaan. Tukea asumiseen ja esteettömiin palveluihin EETU esittää myös terveyspalve­ luiden, lääkkeiden ja Kela­matkojen asiakasmaksukattojen yhdistämistä tasolle, joka on korkein­ taan kuukaudessa makset­ tavan takuueläkkeen suu­ ruinen. Kotona asumista on EETUN mielestä tuettava mm. kotitalousvähennys­ tä uudistamalla. EETU kiinnittää huo­ miota myös mm. asumi­ seen sekä esteeetömiin lii­ kunta­ aj a kultturupalve­ luhihi. EETU jätti budjettikannanottonsa 9. lokakuuta. › Kannanotto kokonaisuudessaan: eetury.fi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Sen jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen Eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet. Kohtuus kaikessa – Kestävän talouden Suomi -kirjan kirjoittaja EDUNVALVONTA Eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma laadittava pikaisesti.” EETU ry: On uskallettava tehdä tarpeellisia uudistuksia Eläkeläinen 6/2020 7
• YHTEISKUNTA Oletko huolissasi omasta tai läheisesi päihteidenkäytöstä tai rahapelaamisesta? Haluatko tietää, miten alkoholi vaikuttaa ikääntyessä? Tutustu EHYT ry:n tietopakettiin verkossa: ehyt.fi/tukea I kääntyneiden naisten elämän ai­ kana kertynyttä viisautta ja koke­ musta selvitään lokakuussa käyn­ nistyneessä tutkimushankkees­ sa. Työn toteutuksesta vastaa tutki­ musprofessori (emerita, THL) Marja Holmila, jonka työn tukena on mo­ nitieteinen tutkimuslaitos e2 Tutki­ mus. Tuloksista raportoidaan ensim­ mäisen kerran loppuvuodesta 2021. Elämänviisautta seuraaville sukupolville Hankkeen tavoitteena on kerätä ikääntyvien naisten elämänviisautta ja siirtää sitä seuraaville sukupolvil­ le. Lisäksi on tärkeää kuulla, millä ta­ voin naisten itsensä mielestä elämän­ taito siirtyy sukupolvelta toiselle. Työssä pohditaan myös, mitä ikääntyneiden elämäntaito kertoo naiseuden kuvastosta: jäävätkö nai­ set hiljaisen rooliin vai saavatko ään­ tään kuuluviin. Hankkeella halutaan välittää ikään­ tyneiden naisten elämänaikaist a tie ­ tämystä eteenpäin niin, että edes osa siitä muuttuisi yhteiseksi kulttuuri­ seksi pääomaksi. Tutkimusidea heräsi Hesarin kolumnista ”Hiljaisten naisten näkemykset an­ taisivat perspektiiviä yliviritettyyn elämäämme ja muistuttaisivat, mi­ kä polullamme on arvokasta ja kes­ tävää”, näin kirjoitti e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila Helsingin Sanomien kolumnissa (11.8.2020). Marja Holmila luki kolumnin ja ha­ vahtui pohtimaan, miten ikääntyvien naisten äänen saisi esiin ja miten ai­ hetta voisi tutkia. Holmila otti yh­ teyttä e2 Tutkimukseen ja keskuste­ luista syntyi hanke. Aihe esiteltiin keskeisille eläkeläis­ järjestöille, muun muassa Eläkeläiset ry:lle, jotka pitivät sitä tärkeänä ja ajankohtaisena. Ikääntyneiden näke­ myksiä ei kuunnella riittävästi, Suo­ messa esiintyy ikäsyrjintää ja monet ikääntyvät kokevat olevansa syrjäs­ sä yhteiskunnallisesti keskustelusta. Hanke vahvistaa naisten ja ikäänty­ neiden asemaa. Aineisto kerätään haastattelemalla Marja Holmila kerää tutkimusaineis­ ton haastattelemalla naisia. Haastat­ teluissa selvitetään, millaiset tapah­ tumat ovat naisten omien näkemys­ ten mukaan edesauttaneet elämän­ taidon kertymistä ja millaiset ovat olleet viisauden saavuttamisen vai­ heet. Haastattelut kerätään niin sanotul­ la lumipallomenetelmällä eri puolilta maata. Tämä tarkoittaa, että haasta­ teltavia etsitään tutkijan omista ver­ kostoista ja yhteistyökumppaneiden kautta. Hanketta hallinnoi riippumaton yleishyödyllinen e2 Tutkimus, joka toimii Helsingissä. E2 Tutkimus tar­ joaa asiantuntijapalveluja ja tuottaa monitieteistä tutkimustietoa järjes­ töille, yrityksille, hallintoon, politiik­ kaan ja julkiseen keskusteluun. JENNI SIMONEN tutkija, VTT, e2 Tutkimus Ikääntyneiden naisten elämäntaito esiin Elämän aikana kertynyttä viisautta ja kokemusta selvitään lokakuussa käynnistyneessä tutkimushankkeessa. Eläkeläisjärjestöt ovat taustalla tukemassa hanketta. Hankkeen tässä vaiheessa kaivataan haastateltavia. Voit ilmoittaa halukkuudesta haastatteluun allekirjoittaneelle, jolta saa myös lisätietoa tutkimushankkeesta. Haastateltavien tulee olla yli 70-vuotiaita naisia. Aineiston keräämisessä ja käsittelyssä noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Yksittäiset ihmiset eivät ole tunnistettavissa tutkimuksesta. Jenni Simonen tutkija, VTT jenni.simonen@e2.fi 050 3465 021 e2 Tutkimus e2.fi Ilmoittaudu haastateltavaksi Eläkeläisjärjestöt pitivät hanketta tärkeänä ja ajankohtaisena. Ikääntyneiden näkemyksiä ei kuunnella riittävästi.” ONKO TIEDOSSASI yhdistysten tai työväentalon papereita tai kansioi­ ta, jotka vievät tilaa, tai joiden säily­ vyydestä on hankala huolehtia? Pö­ lyttyykö työväentalon ullakolla yh­ distysten pöytäkirjat, toimintaker­ tomukset, säännöt, ohjelmat, ka­ lenterit, historiikit, julisteet, lento­ lehtiset tai valokuvat? Entä nykyis­ ten ja entisten aktiivien päiväkirjat, muistelmat, kirjeenvaihto, muistiin­ panot tai käsikirjoitukset? Nämä kaikki voivat olla tulevalle historiantutkimukselle arvokasta ai­ neistoa. Kansantalojen liitto ja Kansan Ar­ kisto käynnistivät syksyllä 2020 pro­ jektin, jossa kartoitetaan erilaisia yhdistysten ja järjestöjen aineistoja. Olosuhteiltaan vaihtelevissa ti­ loissa säilyttäminen voi olla riski ai­ neistojen säilymiselle, tai aineistot voivat tuhoutua muulla tavoin. Ai­ neistot olisi hyvä toimittaa arkis­ toon, jossa ne säilyvät jälkipolville ja ovat tutkijoiden käytettävissä. Aineistot ovat yhteistä kulttuu­ riperintöä ja muisti, joka kannattaa säilyttää! Mikäli tiedossasi on aineistoja, ota yhteyttä tutkija Kari Määttä­ seen. Aineistojen lähetyskulut korva­ taan kuittia vastaan. › Lisätietoja › tutkija Kari Määttänen p. 044 721 0320 kari.maattanen@kansanarkisto.fi › projektityöntekijä Anu Järveläinen, p. 050 381 3218 › Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki kansanarkisto.fi/palvelut/ palvelut-luovuttajille/ Arkistot talteen -projekti kerää aineistoja 8 Eläkeläinen 6/2020
• Valtuusto kokoontui turvavälein 4 | Moni jättää etuuksiaan hakematta 16 | Unohtumaton Anna Ahmatova 26 Nyt alkoi Toimintasyksy 2020 8 4/2020 | 10. syyskuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kun koronakevät peruutti kerhot, teatterit ja matkat, Sirkka Itäniemi päätti, että sohvaperunak si hän ei jää. Lenkkeilyn kautta hän oppi uudella tavalla nauttimaan pienistäkin asioista. 10 Luonnosta löytyi uusi elämäntapa ”Nyt on välittämisen aika” 8 | Uuden jäsenen muotokuva 10 | Kaihon karavaani kulkee 25 Korona pysäytti toiminnan 3 2/2020 | 2. huhtikuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kuutti Lavosen mukaan kaiken taiteen pohjalla on aina suurin tunteista: rakkaus. 26 ”Vaikeina aikoina taiteen merkitys kasvaa” Tunturien lumoa 24 | Vaiettua historiaa näyttämöllä 28 | ”Eläkeläisjärje stöt tuovat syvyyttä ja laatua palveluihin” 40 Marraskuussa tarjoamme verkkokoulutusta 17 5/2020 | 15. lokakuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Historioitsija Henrik Meinander painottaa, että suomalaisten perinteinen elinkaari on kokenut suuria muutoksia sodan jälkeen. 4 Kurkistuksia historian kaleidoskoopp iin Martti Korhonen: Olemme yhtenäinen joukkue 4 | Historiaa kannattaa tallentaa 16 | Ekotekoja puutarhassa 44 ”Meidän laulumme” -kilpailu käynnistyy 22 3/2020 | 28. toukokuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Tanssija Reijo Kela, 68, myöntää, ettei oikein malta painaa jarrua. 24 ”Tanssin vimmalle ei mahda mitään” Syystärräykse t tulevat taas 4 | Kostamus oli ennennäkemä tön hanke 6 | Arkkipiispa Tapio Luoma 18 Tule mukaan Eläkeläiset ry:n toimintaan! 21 1/2020 | 13. helmikuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Leena Railimo-Saare ksen ensimmäinen työtehtävä Punaisen Ristin matkassa alkoi 40 vuotta sitten Kambodzhan ja Thaimaan rajalla sijaitsevalta pakolaisleiriltä . 34 Maailmalla auttamassa Ainutlaatuinen kolmivaikutteinen silmätippa kuivien silmien hoitoon Thealoz Duo kostuttaa silmää jopa kuusi kertaa pitempään kuin tavallinen silmätippa. Ainutlaatuinen yhdistelmä sisältää silmää kuivuudelta suojaavaa trehaloosia sekä kosteuttavaa hyaluronihappoa. THEALOZ DUO ® 5 ja 10 ml: CE-merkitty lääkinnällinen valmiste kohtalaisen tai vaikean kuivasilmäisyyden hoitoon. Trehaloosi 3 g, natriumhyaluronaatti 0,15 g natriumkloridi, trometamoli, kloorivetyhappo, injektionesteisiin käytetty vesi ad 100 ml. Fosfaatiton. Hypotoninen. Säilytysaineeton. Yksi tippa kumpaankin silmään tasaisesti pitkin päivää aina tarvittaessa. Tutustu pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Oireiden pahentuessa käänny lääkärin puoleen. Saatavana apteekeista. ThFi20201105-398 TREHALOOSI 3 % | HYALURONIHAPPO 0,15 % Pohjoismainen kuivasilmäisyyden hoitosuositus suosittaa säilytysaineettomien ja hypotonisten tuotteiden käyttöä. • Hypotoninen • Säilytysaineeton • Fosfaatiton • Sopii piilolinssien käyttäjille • Ei sumenna näköä • Säilyy 3 kk avaamisesta SILMÄLÄÄKÄRIEN ENITEN SUOSITTELEMA Korjaa Kostuttaa Suojaa Huolehdi säännöllisesti silmäluomen hygieniasta kuivien silmien hoidon yhteydessä. NYT MYÖS 5 ml PULLO SSA 20 PYYHETTÄ 10 ML PEHMEÄ PULLO Vaikeaan ja erittäin vaikeaan kuivasilmäisyyteen Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry piti syyskokouksensa etäyhteyden välityksellä torstaina 26.11. SVENSKA pensionärsförbundetin Ole Norrback luovuttaa EETUn pu­ heenjohtajan nuijan vuodenvaihtees­ sa Eläkeläiset ry:n Martti Korhoselle. Puheenjohtajuutta hoitaa vuoroin jokin kuudesta jäsenliitosta. EETU ry:n vaikuttamistyön erityi­ siä painopisteitä vuonna 2021 ovat ikäihmisten vaikutusmahdollisuuk­ sien turvaaminen sote­maakuntauu­ distuksessa sekä vaikuttaminen kun­ tavaaleissa. Vaikuttamistyön tueksi EETU laatii omat kuntavaalitavoit­ teensa ja järjestää kuntavaalitilaisuu­ den. EETUn yhteiskunnallisia tavoit­ teita ovat muun muassa eläkeläis­ köyhyyden torjunta, riittävät ja laa­ dukkaat sosiaali­ ja terveyspalvelut, ikäihmisten osallisuus ja demokraat­ tiset vaikutusmahdollisuudet, digita­ lisaation haasteisiin vastaaminen se­ kä kaikin puolin ikäystävällinen yh­ teiskunta ja elinympäristö. Syksyn eläkeläisparlamentin aihee­ na on sote­maakuntauudistuksen vai­ kutus EETU­järjestöjen alueelliseen yhteistyöhön ja vaikutusmahdolli­ suuksiin. Parlamentissa käsitellään alueellisten yhteistoimintaelinten ja vanhusneuvostojen jäsenille lähete­ tyn kyselyn tuloksia. Parlamenttiin kutsutaan hallituksen ja neuvottelu­ kunnan lisäksi alueellisten yhteistoi­ mintaelinten edustajia. Eläkeläiset ry johtaa Eläkeläisliittojen etujärjestöä ensi vuoden ELÄKELÄISET RY:N Uudenmaan Aluejärjestö ry:n syyskokous edellyt­ tää, että siirtyminen kehittyviin digi­ palveluihin ei lisää kustannuksia koh­ tuuttomasti. Järjestelmät on syysko­ kouksen kannanoton mukaan myös luotava sellaisiksi, ettei ikäihmisten heikentynyttä kykyä huolehtia omis­ ta asioistaan, itsestään, terveydes­ tään ja taloudestaan voi väärinkäyt­ tää. Aluejärjestö toivoo erityisesti Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n vaikuttavan asiaan. ”Laajamittaiset tietoturvavuodot suurissa terveydenhoitoalan yrityk­ sissä ja maksuvälinepetokset pankis­ sa ovat osoituksia siitä, että yksityi­ nen henkilö on mahdottoman edessä oman tietosuojansa kanssa”, kannan­ otossa todetaan. ”Kun huoli tietoturvallisuuden ta­ sosta suurissa yrityksissä on nous­ sut yhteiskunnan puheenaiheeksi, on olemassa vaara siitä, että yksittäinen ihminen jää huomion ulkopuolelle.” Aluejärjestö muistuttaa, että ikäih­ miset ovat jo vuosia olleet huolestu­ neita kehityksestä, joka on poistanut lähipalvelut ja mahdollisuudet hoitaa omia asioitaan kasvotusten ja jäljel­ le jääneet palvelut on pääsääntöises­ ti hinnoiteltu sellaisiksi, että pienitu­ loisille ne aiheuttavat kohtuuttoman suuret kustannukset vuositasolla. Uudenmaan Aluejärjestö: Digipalvelut edullisiksi ja turvallisiksi Nro ilmestyy aineisto lehdelle viimeistään 1 helmikuu 5.2. 18.1. 2 huhtikuu 9.4. 15.3. 3 kesäkuu 18.6. 24.5. 4 syyskuu 10.9. 16.8. 5 lokakuu 15.10. 20.9. 6 joulukuu 10.12. 15.11. Eläkeläinen-lehden ilmestymisaikataulu 2021 Eläkeläinen 6/2020 9
• JÄRJESTÖ SENIORI, KAIPAATKO KUULIJAA JOULUN PYHINÄ? Aamukorvaan voit soittaa, kun tunnet itsesi yksinäiseksi tai tarvitset muuten vain juttuseuraa. Kuulolla joka aamu klo 5-8. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen. SOITA 045 341 0504 EVA RÖNKKÖ L uonnossa liikkuminen on ko­ rona­aikana kasvattanut suo­ siotaan kohisten. Kevään, ke­ sän ja syksyn mittaan mittaan on raportoitu merkittävässä määriin kävijämäärien nousua luontopoluil­ la ja kansallispuistoissa. Niinpä jär­ jestömme uusin liikuntatoimintaa kehittävä hanke Liikumme luonnossa osuu juuri sopivaan aikaan. Mitä hankkeessa on sitten tarkoi­ tus tehdä? Jos kahden vuoden kulut­ tua voimme todeta, että yhdistyksis­ sämme on käynnistynyt uusia ulko­ liikuntaryhmiä, kävijämäärät ovat jo toimivissa ryhmissä lisääntyneet tai oman yhdistykseen liikunnassa on otettu käyttöön uusia juttuja, niin olemme saavuttaneet tavoitteet. HALUAMME HANKKEESSA hyödyn­ tää esimerkiksi Suomen monipuolis­ ta kansallispuistoverkostoa Eri puo­ lilla maata löytyy upeita maisemia ja kutkuttavia reittejä, joita voisi yhdes­ sä mennä tarpomaan. Tukea reiteil­ le pääsemiseksi saa hankkeelle myön­ netyistä resursseista. Uutta tekemis­ tä voisi löytää myös vaikkapa vaikka yhteistyöstä Bird Life ­järjestön pai­ kallisyhdistysten kanssa. Mukana ku­ vioissa ovat myös hankekumppanit TUL ja Suomen latu. sivulta. Yhdistysten käyttöön tulee muun muassa hankekumppani Psy­ komotoriikkayhdistyksen kanssa ku­ vattuja pieniä videoklippejä aistihar­ joituksista metsässä. Eri vuodenaiko­ ja esittelevät videot saavat rinnalleen myös pienen oppaan siitä, miten har­ joituksia voi ryhmässä toteuttaa. UUDET IDEAT saadaan parhaiden yhdistyksiin silloin, kun ideoinnis­ sa ovat mukana omat aktiivimme ak­ tiivit kentiltä. Monissa yhdistyksissä löytyy jo henkilöitä, joiden kanssa on­ nistuu etäyhteyksien kautta kokous­ ten pitäminen. Olemme jo koonneet Liikumme luonnossa ­hankkeelle tu­ kiryhmän. Teams ­ohjelmaa käyttäen pidimme ensimmäisen palaverin, jo­ hon osallistui kahdeksan jäsentäm­ me: Raija Raittio Kaarinasta, Sirkka Kuivala Helsingin Kontulasta, Mauri Blomster Kemistä, Kimmo Vartiainen Joensuusta, Leena Salo Varkaudesta, Hannele Pitkä­Liukkonen Espoosta ja Juhani Kolppanen Kokkolasta. Tukiryhmäläisillä oli monia kiin­ Eläkeläiset ry:n hankekumppanin Psykomotoriikkayhdistyksen kanssa kuvattiin videoklippejä aistiharjoituksista syksyisessä metsässä. Myöhemmin on tulossa uusia jaksoja tekemisistä talvisessa, keväisessä ja kesäisessä luonnossa. EV G EN IY A M A ZU R O VA Liikkeelle lähi luontoon Liikumme luonnossa -hanke kannustaa järjestämään kävelyretkiä ja katsomaan ja kuuntelemaan luontoa. Eivätkä retkeily ja reippailu ulkona välttämättä vaadi merkittyjä luonto­ reittejä tai kansallismaisemakohteita. Riittää, että lähtee ulos, katsoo ym­ pärilleen ja kuuntelee, mitä lähiluon­ to kertoo. Ryhmästä saa tässäkin toi­ minnassa voimaa. Ideoita luontohavaintojen tekoon saa ensi vuoden alusta lähtien Lii­ kumme luonnossa ­hankkeen koti­ nostavia ideoita siitä, mitä eri paik­ kakunnilla jo nyt tehdään. Päätimme kerätä toimivia käytäntöjä talteen ja jakaa toisillekin. Toki koronatilanteesta riippuu, päästäänkö ulkoliikuntatoimintaa alueilla tarkemmin suunnittelemaan ja voimmeko ensi vuoden alussa jär­ jestää kokoontumisia. Keskeinen työ­ muoto hankkeessa ovat aluejärjestö­ pohjaiset koulutus­ ja ideointipajat. Niissä pääsisimme yhdistysten lii­ kunta­aktiivien kanssa ideoimaan toimintaa. Tällä hetkellä joudumme olemaan vielä varovaisia tilaisuuk­ sien järjestämisessä. Kuitenkin yh­ distyksissä tehdään jo nyt paljon. In­ toa ja jaksamista vetäjille! 10 Eläkeläinen 6/2020
• OLIMME TAANNOIN ikätoverini 70­vuotispäivillä. Päivänsankari sai onnistuneista juhlista palautetta, jonka yksi vieraista puki sanoiksi todeten, että ”oli niin mukava nähdä monia vanhoja ystäviä ja kuulla tarinoita itse kunkin vaivoista ja krempoista”. Sen jälkeen omatkin vaivat tuntuvat lievemmiltä tai ai­ nakin siedettäviltä. Vanhuus ei todellakaan tule yksin. Se tuo muka­ naan vaivoja, eikä niitä tarvitse kestää yksin. KAUNIS JA TASAINEN käsiala alkaa monilla hor­ jua ja tehdä sahalaitaa iän karttuessa. Monilla vapi­ see käsi, toisilla levossa, toisilla käsillä jotain teh­ dessä. Lepovapina on usein Parkinsonin taudin oi­ re. Toinen, ns. kannatusvapina tai essentiaalinen (itsesyntyinen) vapina taas tuntuu lihaksia käytet­ täessä, usein käsissä, joskus muuallakin kropassa. Se hankaloittaa varsinkin käsin kirjoittamista tai tietokonetyössä hiiren käyttöä. Sitä esiintyy jo 40 ikävuoden jälkeen noin 5 %:lla, ja noilla yllä maini­ tun syntymäpäiväsankarin iän ylittäneistä joka vii­ dennellä, 20 %:lla. Kannatusvapinan tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta pikkuaivoista oireet kuulemma tulevat. Siksi lääkkeenkin löytäminen on vaikeaa. Beettasal­ paajaa yleensä suositellaan, joskus muutakin, esimerkiksi epilepsian hoidossa käytettyjä. Vaikuttavin lääke tiedetään, mutta sitä ei helposti suosi­ tella. Se on nimittäin alkoholi. Sen jälkeen käsin kirjoittami­ nen voi sujua, mutta tekstin sisällöstä ei voi mennä takuu­ seen. MIKSI MINÄ tällaisesta kirjoi­ tan? Siksi että ikävuodet eivät ole tulleet minullekaan yksin. Pi­ täessäni juhlapuhetta Itä­Suo­ men aluejärjestöjen juhlassa yritti Aimo Röpetti ottaa puheen pidosta kuvaa ja ihmetteli, kun puhujan käsi vispasi niin, ettei kuvakulmaa tahtonut löytyä. Ongelma meni jännityksen piikkiin. Sitäkin var­ maan oli, pieni jännittäminen osoittaa, että ottaa tehtävänsä vakavasti. Suurin syy oli kuitenkin yllä mainittu vaiva. Sen vuoksi klarinettikin on pysynyt viime vuodet laatikossa. Siksipä juhlapaikalle tullessani tarkistan aina ensimmäiseksi, että paikalla on puhujapönttö tai alusta, jolle paperit voi laskea. Ja että mikrofoni on jalallinen. VAIKKA VAIVAN SYYTÄ ei tunneta, tiedetään, et­ tä se on vahvasti perinnöllinen, geenit sitä muka­ naan kuljettavat. Antti Tuurin pohjalaisromaanista tehdyssä elokuvassa vanhaa isäntää näyttelevä Esko Nikkari kuulee lehteä lukiessaan poikien puhuvan gee­ nien välittämästä perimästä. Siihen isäntä tokaisi vahvalla murteellaan: ”Ne geenit, ne on kans yksiä perkelehiä. Ne pitääs hävittää!” Isännän suosittelemalla keinolla vain voisi hävi­ tä paljon muutakin. Harmi. Ne geenit Vaikuttavin lääke kannatusvapinaan tiedetään, mutta sitä ei helposti suositella. Se on nimittäin alkoholi.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ OILI LIUKKONEN IKÄIHMISET OVAT joutuneet ou­ toon tilanteeseen. Aikaisemmin pys­ tyimme tapaamaan toisiamme yhdis­ tyksen järjestämissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa – nyt niitä ei ole lähes lainkaan. Joillekin nämä yhteiset ti­ laisuudet ja harrastuskerhot ovat ol­ leet oikea henkireikä ja kaikille valta­ van hieno mahdollisuus tavata ystä­ viä ja kanssakulkijoita. Keravan Eläkeläiset ry on koko ajan pyrkinyt järjestämään jäsenilleen yh­ dessäolon hetkiä. Viime talvena aloi­ timme omakustanteiset vesijumpat – Keravallahan on uusi, hieno uimahal­ li. Nyt syksyllä uimahallin taas auet­ tua vesijumpparyhmä on kaksi kertaa viikossa kokoontunut hallille. Viikoittain kokoontuu myös ns. terveysliikunnan ryhmä, joka on yh­ distyksen vanhin säännöllisesti toi­ miva harrastusryhmä. JOKUNEN VUOSI sitten jo testasim­ me ulkoliikuntaa, mutta sillä kerral­ la ryhmä jäi kovin pieneksi, ja sen ko­ koontumiset kuihtuivat. Nyt saim­ me kattojärjestön Eva Rönkön tuke­ maan meitä uuden ulkoliikuntaryh­ män toiminnassa. Perjantaina 16.10. Eva kävi koulut­ tamassa muutamaa yhdistyksen lii­ kuntapuolen vertaisohjaajaa ja oh­ jaamassa kuntopiirin. Vertaisohjaajat kokoontuivat Keravan senioripuis­ tossa uimahallin ja jäähallin takana. Liikuntaryhmien lisäksi osallistu­ jamääriltään tavallisesti alle 10 hen­ gen kerhoja yhdistyksellämme on useita: laulu­ ja musiikki­, näytel­ mä­, käsityö­, peli­ ja puutyökerho. Niiden toiminta on nyt vaikeaa tilo­ jen osalta – miten Keravan kaupun­ gin tiloja saa käyttöön ja mikä on nii­ den kustannusvaikutus yhdistyksen talouteen. NYT KUN näyttää siltä, että syksyn ja tulevan talven aikana sisätiloissa jär­ jestettävät tilaisuudet ovat osallistu­ jamääriltään rajoitettuja, on pohdit­ tava ulkoilmatapaamisia. Säännöllisesti kokoontuvien ns. kerhojen lisäksi yhdistys järjestää useamman ns. ulkoilupäivän vuodes­ sa. Kokoonnumme silloin joko Kera­ van Kisa­Veikkojen majalla, Keinu­ kallion liikunta­alueella tai kaupun­ gin keskustassa sijaitsevalla entisel­ lä urheilukentällä. Keravan Eläkeläiset ry paneutuu ulkoliikuntaan ERJA HELLMAN OLEMME KOKOONTUNEET tiis­ tai­aamupäivisin tunnin jumppatuo­ kioon. Jäseniä paikalla vaihtelevasti: seitsemän ja neljätoista henkilön vä­ lillä. Jumpan ohjaajina toimivat Anja Turunen ja tämän kirjoittaja. Anjan ohjaus pohjautuu Terve selkä ­kirjan selkää hoitaviin liikkeisiin. Itse haen koko kropan treenejä ne­ tistä. Molempien ohjaajien treeneis­ sä käytetään jumppanauhaa ja jump­ pakeppiä. Emme unohda myöskään tärkeää venyttelyä jumppatuokion lopuksi. Mukanamme jumppaa 83­vuotias Maija. ”Liike on lääke ” pitää paik­ kansa ainakin meidän ryhmässä. Eläkeläiset ry:n kuntopasseihin 1.4.–30.9. kerättiin ahkerasti liikunta­ merkintöjä. Ahkeria merkintöjä mai­ nitsen muutaman: 147, 162, 170, 174... Liikuntaa harrastettiin monipuoli­ sesti, mm. pyöräilyä, uintia, arkilii­ kuntaa, kävelyä, sauvakävelyä, jump­ paa, jopa tanssia. Yhteisiä kävelylenkkejä emme teh­ neet kesän aikana, mutta syksyn tul­ len yhdistyksen jäseniä kokoontui Pihlavan Asukastuvan järjestämiin kävelytempauksiin. On käyty käve­ lytestissä, ja kuntoportaiden kulkua opeteltu. ”Vierivä kivi ei sammaloidu”, näin se vaan on. Pihlavan Eläkeläisille liike on lääke Eläkeläinen 6/2020 11
• TUNTURIKEIMIÖN RAUHASTA JA RENNOSTA TUNNELMASTA Tervetuloa nauttimaan Tarjolla viihtyisää majoitusta, maittavaa kotiruokaa sekä yli 250 km liukkaita latuja maan kauneimman latuverkoston äärellä Muoniossa. Puh. 0500 209 630 www.tunturikeimio.fi Olemme myös Facebookissa Kotimainen interaktiivinen tukipohjallinen Tutustu ja tilaa www.ortomalli.com Aja turvallisesti sähköllä, hauskaa ja turvallista liikkumista iästä riippumatta 1560 EMB 1200 Solar ELÄKELÄISET RY:N valtuuston pu­ heenjohtaja Kalevi Kivistö kom­ mentoi kuntatason päätösten tärke­ yttä Eläkeläiset ry:n 4.11. lähetetyn Tärräytämmepä kumminkin ­videolä­ hetyksen haastattelussa. Ensi vuosi on kuntavaalivuosi. – Eläkeläisten määrä ja osuus väes­ töstä lisääntyvät koko ajan. On yhä tärkeämpää, että kunnissa otetaan esimerkiksi palveluissa ja asuntopo­ litiikassa huomioon eläkeläisten tar­ peet ja intressit. Näissä asioissa py­ rimme informoimaan kaikkia kunta­ vaaliehdokkaita ja toisaalta innosta­ maan omaa jäsenistöämme ja kaikkia eläkeläisiä ottamaan osaa vaaleihin. Se on se tapa, jolla eläkeläiset pysty­ vät vaikuttamaan asioihin, Kivistö to­ tesi. Digitalisaatiossa ”hybridistrategia” Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies totesi Tärräytämme­ pä kumminkin ­livelähetyksessä, että Eläkeläiset ry suhtautuu digitalisaa­ tioon avoimesti, mutta kriittisesti. – Meillä on digitalisaatiossa kak­ soisstrategia, vai sanotaanko nyt korona­aikana ”hybridistrategia”. Otamme digitaalisia välineitä käyt­ töön järjestötyössä, mutta arvostam­ me edelleen kasvokkaisia kohtaami­ sia. Ymmärrämme sen, että digitaa­ liset palvelut helpottavat monen elä­ mää, mutta vaadimme kasvokkai­ sen palvelun tarjoamista kaikille si­ tä tarvitseville. Digitalisaation mah­ dollisesti tuomat säästöt tulee käyt­ tää henkilökohtaisen palvelun lisää­ miseen, Koskimies totesi – Digitaalisuus on ollut järjestö­ työssä suureksi avuksi korona­aika­ na. Olemme esimerkiksi voineet tar­ jota koulutuksia jäsenistöllemme sii­ nä, kuinka pidetään etäkokouksia. Olemme myös lisänneet koulutusma­ teriaaleja ja yhdistystoiminnan ja har­ rastustoiminnan materiaaleja netissä. Tämä on auttanut ylläpitämään jär­ jestöyhteisöämme vaikeana aikana. › 4.11. lähetetyn Tärräytämmepä kumminkin -lähetyksen videotallenne on katsottavissa osoitteessa elakelaiset.fi/toiminta/ toimintasyksy-2020. Raili Koskela (vasemmalla) ja Kaisu Mäkinen haastattelivat Kalevi Kivistöä Tärräytämmpeä kumminkin -livelähetyksessä. Kivistö: Kuntatason päätöksillä kasvava merkitys eläkeläisille PERINTEEKSI muodostuneet Eläke­ läiset ry:n alueelliset opinto­ ja työ­ päivät järjestetään 28.1.–26.2.2021 vä­ lisenä aikana. Työpäivillä käsitellään mm. edustajakokoukseen, EETUn puheenjohtajakauteen ja kuntavaa­ leihin liittyviä teemoja sekä ajankoh­ taisia hankkeita ja tapahtumia. Tapaamisiin kutsutaan kaksi osal­ listujaa kustakin paikallisyhdistyk­ sestä ja lisäksi kaksi aluejärjestön edustajaa. Tilaisuudet järjestetään kussakin aluejärjestössä lähiopetuksena, mi­ käli mahdollista. Koska koronatilan­ ne voi muuttua nopeastikin, Eläke­ läiset ry on valmistellut myös etäope­ tusta hyödyntäviä vaihtoehtoja. Tarkempia tietoja opinto­ ja työ­ päiväkierroksen järjestelyistä on lä­ hetetty yhdistyksille ja aluejärjestöil­ le yhdistyspostissa 26.11. Mikäli koronatilanne alueella sallii, opinto­ ja työpäiväkierros käynnistyy Kainuun Aluejärjestön tilaisuudella Kajaanin kansanpirtillä 28.1. Aluekierros jälleen alkuvuodesta 2021 12 Eläkeläinen 6/2020
• HAEMME TERVEITÄ 65-80-VUOTIAITA MIEHIÄ JA NAISIA KLIINISEEN LÄÄKETUTKIMUKSEEN Tutkimuksessa arvioidaan tutkimusvaiheessa olevan lääkkeen (AVLX-144) turvallisuutta, siedettävyyttä ja vaiheita elimistössä. Lääkettä kehitetään käytettäväksi aivoinfarktin hoidossa. Osallistumisesta maksetaan veronalainen korvaus. Tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa. TURKU | HELSINKI | www.crst.fi Lisätietoja tutkimuksesta ja osallistumisesta: www.crst.fi/tutkimukset/avilex-tutkimus65-80.html Sähköposti: tutkimus649@crst.fi Puhelin (arkisin klo 12-15): (02) 420 64716 Nivelten hyvinvointiin GLUTEN FREE LACTOSE FREE Saatavilla hyvin varustelluista apteekeista ja luontaistuotekaupoista. Sisältää puhtaina aineina ja tarkkoina pitoisuuksina glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia, orgaanisen rikin lähteenä toimivaa MSM:ää ja C-vitamiinia. Näistä rakennusaineista rustosolut voivat muodostaa uusia rustoproteiineja sekä nivelnestettä. Neljän tehoaineen yhdistelmä tukee nivelten hyvinvointia ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä läpi elämän. www.arthrobalans.fi Eläkeläinen 6/2020 13
• JÄRJESTÖ PEKKA ISAKSSON P sykiatriakeskus Vastaamon tietomurto on Suomessa vii­ me vuosien näkyvimpiä ja uhriensa haavoittuvuuden vuoksi karmeimpia tietoverkkorikok­ sia. Sen katveessa rehottaa kokonai­ nen rikollisten hankkeiden alamaail­ ma. Liikkuessamme niin sanotussa re­ aalimaailmassa, jossa paistinpan­ nut ovat mustia, paloautot punaisia ja vesi märkää, me joudumme har­ voin rikosten uhreiksi tai edes rikol­ listen yritysten uhreiksi. Yleensä me osaamme varautua petollisiin hank­ keisiin. Olen elänyt lähes 70 vuot­ ta. En tiedä aikaisemmin joutunee­ ni koskaan petoksen tai vakavan hui­ jausyrityksen kohteeksi, jos ei laske­ ta poliittista, uskonnollista ja muuta aatesumutusta. Entäpä nyt. En voi avata tietoko­ neen sähköpostia olematta varuilla­ ni. Siellä huseeraa päivä päivältä en­ tistä enemmän huijareita. He yrittä­ vät päästä osille eläkeläisen pienistä rahoista tai varastaa henkilötunnuk­ set ja muut minuuden tunnusmerkit. Tavoite on siinäkin yleensä taloudel­ linen. Kalasteluviestejä ”pankeilta” ja ”Postilta” Minulle on tullut pitkin syksyä kalas­ teluviestejä ”S­pankilta”, ”Osuuspan­ kilta”, ”Banca IMI S.P.L:ta”, ”Verkko­ pankilta” ja joukolta muita pankeiksi esittäytyviä sekä ”Postilta”. Pankeik­ si esittäytyvien sähköpostiviesteissä pyydetään ottamaan yhteyttä ja/tai päivittämään epämääräisillä kaavak­ keilla sähköpostitse yhteys­ ja muut tiedot. ”Posti” puolestaan kertoo puheli­ men tekstiviestissä lähetyksestä, jon­ ka kulusta saa tiedon viestissä olevas­ ta linkistä. Aina puhelimen soidessa joutuu miettimään, vastatako nume­ roon, joka ei ole yhteystiedoissa tu­ tulla nimellä. Epäilyttävät sähköpostiviestit ovat menneet miltei poikkeuksetta ros­ kapostiin, kun olen säätänyt sähkö­ postin asetukset aika tiukoiksi. Jon­ kin verran roskapostiin tulee edel­ leen lupauksia suurista palkinnoista ja muista rahasuorituksista, jos vas­ taaja ottaa yhteyttä viestin lähettä­ jään. ”Pankkien” viestit ovat kehitty­ neempiä kuin edellisen sukupolven huijausviestit, jotka tunnisti heti hoonosta soomesta, todennäköisesti tietokoneohjelmilla tehdyistä kään­ nöksistä. Tällaisia käännöksiä toki esiintyy vieläkin, mutta selvästi vä­ hemmän. Huijausyritykset ovat hioutuneet Kielellisesti taitava huijausviesti tu­ li jokin aika sitten vaimoni sähkö­ postiin ”Samsungilta”. Siinä kerrot­ tiin hänen voittaneen viimekesäises­ sä verkkoarvonnassa uuden puheli­ men ja annettiin linkki, jonka kautta ottaa yhtyettä. Viesti oli hyvää suomea, mutta säh­ köpostin lähettäjän nimi oli hälyttä­ vä, vaikka yritystä oli. Jostakin, ilmei­ sesti Facebookista aloittelevan käyt­ täjän varomattomuuden vuoksi oli ongittu tietoon vaimon pojan etuni­ mi. Sitten oli tullut pieni, mutta pal­ jastava virhe, sukunimeksi oli laitet­ tu minun sukunimeni. Ajatuksena oli tietysti saada vastaanottaja ylittä­ mään ensimmäinen kynnys eli avaa­ maan sähköposti. Voin kuvitella ti­ lanteita, joissa kokematon nettipal­ velujen käyttäjä lankautuu ja avaa yh­ teyden, pahimmassa tapauksessa vie­ lä erehtyy antamaan yhteys­, henkilö­ ja muita tietojaan. Onpa meille tullut kaksi kertaa sellainenkin sähköposti, jossa tutun henkilön nimellä ja sähköpostiosoit­ teella on kerrottu hänen olevan pu­ lassa vieraassa maassa rahattomana. Tietysti on pyydetty verrattain vaa­ timatonta rahasuoritusta sille ja sil­ le tilille. Puhelinsoitto on paljasta­ nut maailmanmatkaajan puuhaile­ van kotipuutarhassa kevätkylvöissä tai muissa kotiaskareissa. Luottamus palveluihin horjuu Huijarit eivät tee vahinkoa vain varo­ mattomille asiakkaille, vaan myös re­ hellisille palveluntarjoajille, oikeille pankeille, muilla yrityksille ja valtion virastoille ja laitoksille. Verkkopalve­ lut toimivat asiakkaiden luottamuk­ sen varassa. Pelko huijatuksi joutu­ misesta lisää erityisesti ikäihmisten epäluottamusta sekä omiin nettitai­ toihin että digipalveluihin. Digiloik­ ka epäilyttää muutenkin monia. Hui­ jausviestien yleistyminen saattaa es­ tää edes yrittämästä. Vastaamon kaltaisiin tietomurtoi­ hin me tavalliset palvelujen käyttäjät emme voi varautua. Niiden torjumi­ nen on yritysten ja valtion vastuul­ la. Yritykset on vastuullistettava tie­ toturvastaan tuntuvilla rangaistuluk­ silla, jos on todettu laiminlyöntejä. Yhtenä ratkaisuna tietoturvaon­ gelmiin on esitetty julkista tietoverk­ koa. Ilmeisesti sillä tarkoitetaan val­ tion/yhteiskunnan hallitsemaa tie­ toverkkoa. Tämä meidän tavallisten kansalaisten käyttämä tietoverkko, Internet/internet, on tällä hetkellä enemmän kuin julkinen: se on ylei­ nen ja kansainvälinen. Sellaisena sen on pysyttävä, jos sen halutaan ratkai­ sevan tiedon vapaan jakamisen ja saa­ misen ongelmat. Yleistä tietoverkkoa ei pidä antaa valtioiden hallittavaksi. Yrityksistä on tarpeeksi pahoja esi­ merkkejä diktatuureista. Sen sijaan valtiot voivat tietysti luoda ja luovat suljettuja tietoverkkoja oman turval­ lisuutensa kannalta kriittisille alueil­ le – jos pystyvät. Vanhan maailman varovaisuus pätee myös netissä Meille digimaailman kansalaisille pä­ tevät vanhan maailman säännöt: Ter­ vettä järkeä on suotavaa ja välttämä­ töntä käyttää. Jos jokin viesti tun­ tuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta. Pyyntöihin henkilö­ ja mui­ den tunnusten luovuttamisesta ei pi­ dä vastata koskaan. Puhelimen yhte­ ystiedot kannattaa pitää mahdolli­ simman kattavana, koska niin on hel­ pompi jättää vastaamatta tuntemat­ tomiin numeroihin. Liikenne­ ja viestintävirasto Trafi­ com on julkaissut Kyberturvallisuus­ keskuksen hyvät ohjesivut huijaus­ ten välttämisestä. Niillä on myös il­ moituskaavake huijaussivustoista ja ohjeet mitä tehdä, jos on tullut hui­ jatuksi. Kannattaa tutustua, vaikka pitäisi itseään varovaisena ja taitava­ na netinkäyttäjänä. Samalla voi vil­ kaista Kyberturvallisuuskeskuksen Tietotur va Nyt! ­sivua, jolla kerro­ taan viimeisimmissä huijaustavoista ja ­sivustoista. › Kybertuvallisuuskeskuksen nettisivuja: kyberturvallisuuskeskus.fi/ fi/ajankohtaista/ohjeet-ja-oppaat/ nain-suojaudut-nettihuijaukselta › Postin ja Poliisin ohjeet, kuinka toimia huijausviestien kanssa: posti.fi/fi/asiakastuki/tiedotteet/ 20201008_huijausviestitiedote H EL S IN G IN P O LII S I Esimerkiksi Postin nimissä on liikkunut useammanlaisia huijauksia, sekä tekstiviestiettä sähköpostihuijauksia. Kyberturvallisuuskeskus ja Poliisi painottavat, että jos törmää epäilyttävään viestiin ei pidä ryhtyä mihinkään viestissä pyydettyihin tai edellytettyihin toimenpiteisiin eikä vastata viestiin. Digihuijarit pyrkivät osille eläkeläisen pienistä rahoista Tervettä järkeä on suotavaa ja välttämätöntä käyttää. Jos jokin viesti tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta. Pyyntöihin henkilöja muiden tunnusten luovuttamisesta ei pidä vastata koskaan. Huijarit eivät tee vahinkoa vain varomattomille asiakkaille, vaan myös rehellisille palvelun tarjoajille.” 14 Eläkeläinen 6/2020
• Suomalainen vanhusväestö on moninaisempi kuin ensi silmäyksellä voisi havaita. EVA RÖNKKÖ KASVAVAN MUUTTOLIIKKEEN li­ säksi väestön kirjoon vaikuttavat Suomen alkuperäiskansa saamelai­ set, kielelliset ja etniset vähemmistöt kuten ruotsinkieliset, romanit, tataa­ rit, juutalaiset sekä seksuaali­ ja su­ kupuolivähemmistöt. Vanhusväestön moninaisuutta lisäävät vielä erilaiset vammaisryhmät, kuten esimerkiksi viittomakieliset. Yhden ryhmän, ul­ komaalaistaustaisten iäkkäiden osal­ ta, on järjestömme tehnyt vaikutta­ mistyötä jo toista vuosikymmentä. Lukuisista keskustelutilaisuuksis­ ta ja muusta vaikuttamistyöstä huo­ limatta ulkomaalaistaustaiset iäkkäät ovat edelleen näkymättömiä, myös strategisissa asiakirjoissa kuten sosi­ aali­ ja vanhuspalveluiden tai kotout­ tamistoimenpiteiden suunnittelus­ sa. Myös isoimmissa kunnissa, jois­ sa ulkomaalaistaustaisia on jo mer­ kittävä määrä, ei vieläkään muisteta muita kuin suomea ja ruotsia puhu­ via iäkkäitä. Syitä näkymättömyyteen on mo­ nia. Tutkimustietoa ulkomaalais­ taustaisista iäkkäistä tai laajemmin­ kin vähemmistöistä palveluissa on hyvin niukasti. Myöskään tutkimusta organisaatioiden muutoksesta moni­ naisuusosaajiksi ei ole iäkkäiden osal­ ta saatavissa. Monesti syy on jo tut­ kimusten suunnittelussa, koska val­ taväestölle sopivilla menetelmil­ lä ei saada tietoa normista poikkea­ vista yksilöistä. Tai heidät jopa suo­ raan suljetaan ulos tutkimusotokses­ ta, kuten on tehty UKK­instituutin yli 75­vuotiaiden liikuntatutkimuksessa, jossa tutkimusotokseen valinnan kri­ teeri on suomenkielisyys tai Tervey­ den­ ja hyvinvoinnin laitos THL:n ul­ komaalaistaustaisten hyvinvointitut­ kimuksessa, jossa tutkimus rajautuu korkeintaan 65­vuotiaisiin. VOIMIA JA ÄÄNTÄ vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden tueksi tarvitaan lisää. Siksi kuusi kieli­ ja kulttuurivä­ hemmistöjen parissa toimivaa järjes­ töä yhdisti voimansa ja perusti Mo­ nikulttuurisen vanhustyön yhteen­ liittymän. Yhteenliittymän päätavoite on yh­ distää resursseja ja ottaa kantaa yh­ dessä, samalla tavalla kuin Eläkeläis­ liittojen etujärjestö EETU ry yhdistää eläkeläisjärjestöjen ääntä päätöksen­ tekijöiden suuntaan. Yhteinen voimanäyte annettiin jo keväällä, kun yhteenliittymässä mu­ kana olevat järjestöt sekä Kotkassa toimivan Palvelutaloyhdistys Kos­ kenrinne ry:n Kotona täälläkin ­hank­ keen työntekijät kokosivat raportin Mitä meille kuuluu. Raportissa tehtiin näkyväksi puuttuvat toimintamallit, kun koronaepidemian aikana tukea olisi pitänyt saada myös vieraskieli­ sille iäkkäille. Sitä aukkoa täydensi­ vät nyt järjestöt. Raportti on otettu hyvinkin tar­ peellisena vastaan monissa tutkija­ piireissä. Myös kesällä lausunnolla ol­ leeseen vanhuspalvelujen laatusuosi­ tukseen kirjoitettiin lausunto, sillä ai­ kaisemmista poiketen vähemmistö­ jen näkökulmat uupuvat siitä koko­ naan. Lausunto annettiin yhteistyös­ sä SETA ry:n seniorityön kanssa. TYÖRYHMÄN PUOLESTA olemme seuraamassa webinaareja ja koulu­ tustilaisuuksia ja tuomassa tilaisuuk­ siin vähemmistöjen näkökulmia. Laa­ jennamme iäkkäistä yleensä esitettä­ vää julkisuuskuvaa. Nettiavaruuteen siirtyneet ko­ koukset ja seminaarit luovat uuden, laajemman mahdollisuuden kom­ mentoida ajankohtaisia teemoja ul­ komaalaistaustaisten iäkkäiden pal­ velujen, omaishoidon, muistityön tai vaikkapa liikunnan näkökulmasta. Se ei kuitenkaan riitä, myös paikallisel­ la tasolla pitää haastaa kuntatoimi­ joita miettimään palveluiden jous­ tavuutta vähemmistöihin kuuluvien tarpeiden osalta. Siihen työhön sopi­ vat mainiosti vanhusneuvostot, val­ vomaan sekä iästä johtuvaa syrjintää sekä oman kunnan ikäväestön sisäis­ tä yhdenvertaista kohtelua. Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelija › Mitä meille kuuluu -raportti on luettavissa Eläkeläiset ry:n kotisivulla elakelaiset.fi kohdassa Monikulttuurinen toiminta. Vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden asemassa on parantamisen varaa › Eläkeläiset ry (valtakunnallinen toiminta) elakelaiset.fi/toiminta/ monikulttuurinen-toiminta › Jade yhteisö ry (valtakunnallinen toiminta) › JADE-toimintakeskus, Käpyrinne ry (pk-seudun toiminta) jadetoimintakeskus.fi › ETNIMU-toiminta, Suomen muistiasiantuntijat ry (valtakunnallinen) etnimu.fi › Omaisneuvo-toiminta, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry (pk-seudun toiminta) polli.fi › Monikko ry (maakunnallinen, Keski-Suomi) monikkoyhdistys.com AILI VIRTALA KORONAVIRUSTARTUNTAVAARAN vuoksi kemiläisen Rytikarin Eläkeläi­ set ry:n toimintaa on pyritty järjes­ tämään ulkoilmatapahtumina, jotta seurustelua ja harrastustoimintaa oli­ si voitu jatkaa riski minimoiden. Harmillisesti Länsi­Pohjan sai­ raanhoitopiirin alueella tartunnat ovat lisääntyneet siinä määrin, et­ tä on annettu suositus harrastustoi­ minnan lopettamisesta määräajak­ si, joten eläkeläiskerhomme toimin­ takin on keskeytyneenä toistaiseksi. Syyskuussa ehdimme kuitenkin to­ teuttaa päiväretken Simon Maksnie­ messä sijaitsevaan Kotieläinpuisto Arkadiaan. Retkelle oli järjestetty lin­ ja­autokuljetus, mutta osa kuntoiluin­ nostuksen valtaamista ”nuorisojaos­ ton” jäsenistä teki matkan pyöräillen. Ulkoilupäivää vietettiin 7.10. kä­ vely­ ja pyöräilyretkellä Veitsiluodon kalapaikan nimellä tunnetulle makea­ vesialtaalle. Veitsiluodon Kalamiehet ovat rakentaneet sen rannalle viihtyi­ sän kodan kalastusmatkailun tarpei­ siin. Hyväpä siellä oli paistaa mak­ karat ja nauttia kahvit ja leivät. Au­ rinkoinen syyssääkin suosi tilaisuut­ ta, johon osallistui nelisenkymmentä henkilöä. Kerhon perinteinen ohjelmalli­ nen pikkujoulukin on nyt jouduttu perumaan, mutta oikean joulun har­ tain lahjatoiveemme Korvatunturil­ le on toimiva ja turvallinen korona­ rokote! Ja kunhan tästä koronakurimuk­ sesta joskus selvitään, niin järjeste­ tään Veitsiluodon työväentalolla rai­ lakkaat tanssit, joissa jenkat ja sam­ bat ovat hitaimpia tahtilajeja. Lokakuussa Rytikarin Eläkeläiset ulkoilivat Veitsiluodon kalapaikan kodalla. Rytikarin Eläkeläiset ovat viihtyneet ulkoilmassa Eläkeläinen 6/2020 15
• JÄRJESTÖ Kosteutta ja hyvinvointia silmillesi Puh. 040 5264 207 • s-posti victor.sten@medilensnordic.com • Valmistaja Ursapharm, Saksa www.hyloeyecare.fi Kysy tuotteita apteekistasi tai optikoltasi Säilyy avattuna 6 kk Ilman säilöntäaineita HAIHTUMISTA JA VUOTAMISTA ESTÄVÄT TUOTTEET TEHOKKAASTI KOSTUTTAVAT TIPAT www.dreamcare.? Kiitos, että saamme auttaa. Debora Oy | palvelemme valtakunnallisesti | asiakkaaksi@debora.fi | debora.fi | Soita 010 339 4400 Pieniä ja suuria tekoja. Auttamisen iloa. Debora tuo asiakkaan kotiin kattavat sosiaalija terveyspalvelut kotona asumisen ja arjessa selviytymisen tueksi. Palvelujemme avulla asiakkaamme kuntoutuvat ja voivat paremmin. Turvaamme yksilölliset palvelut kotiin monenlaisille asiakasryhmille sitoutuneen henkilöstön voimin. Ota yhteyttä ja pyydä maksuton kartoituskäynti. S H O P R I D E R ® TIINA RAJALA ELÄKELÄISET RY on hankekump­ panina Ikäinstituutin koordinoimas­ sa Elämäni eläkevuodet ­hankkeessa. Muita kumppaneita ovat Eläkkeen­ saajien Keskusliitto EKL ry, Sydän­ liitto ja Pohjois­Karjalan kansanter­ veyden keskus. Hanke on suunnattu vastikään työ­ elämästä eläkkeelle siirtyneille ihmi­ sille – sekä jo eläkkeellä oleville va­ paaehtoisille vertaisvalmentajille. Hankkeessa autetaan työelämästä pois jääneitä ihmisiä sopeutumaan uuteen elämänvaiheeseen. Hanke käynnistyi vuonna 2019 ja jatkuu vie­ lä vuoden 2021. ”Valmennusryhmät” Hankkeessa perustetaan valmennus­ ryhmiä, jotka on tarkoitettu hiljattain eläkkeelle siirtyneille ihmisille. Ryh­ missä valmentaudutaan muutokseen, jonka työelämästä eläkkeelle siirty­ minen aiheuttaa. Niissä käsitellään monipuolisesti ihmisen hyvinvoin­ tiin liittyviä kysymyksiä, kuten sosi­ aaliset suhteet, liikunta ja muut har­ rastukset. Ryhmät toimivat vapaaehtoisten vertaisvalmentajien johdolla. Par­ haassa tapauksessa valmennuksesta huolehtii samasta eläkeläisyhdistyk­ sestä tuleva kahden valmentajan pa­ ri. Noin kahden tunnin ryhmätapaa­ misia on tarkoitus järjestää kahdek­ san. Hanke tarjoaa vertaisvalmentajil­ le valmiin sisältörungon ja materiaa­ lin tapaamisissa sovellettavaksi. Oh­ jelmaan voi sisällyttää oman eläkeläis­ yhdistyksen toiminnan esittelyä. Kuluneena vuonna korona on vai­ keuttanut valmennusryhmien pe­ rustamista. Ensi vuonna hankkeessa on tarkoitus entistä enemmän aut­ taa valmentajia ryhmän kokoamises­ sa. Jos yhdistyksen ulkopuolista val­ mennusryhmää ei löydy, valmentajat voivat hyödyntää valmennustaitojaan omassa yhdistyksessään – tai vierailla naapuriyhdistyksessä. Elämäni eläkevuodet -hanke jatkuu keväällä Koulutusta valmentajille Kutsumme jäseniämme osallistu­ maan vertaisvalmentajakoulutuksiin, mieluiten valmennuspareittain. Osal listumiseen ei tarvita etukäteis­ opintoja. Riittää, että on asiasta kiin­ nostunut ja viihtyy ihmisten parissa. Aiemmasta ohjauskokemuksesta on luonnollisesti hyötyä. Ikäinstituutti järjestää Elämäni eläkevuodet ­hankkeessa maalis–huh­ tikuussa 2021 hankekauden viimeiset neljä vertaisvalmentajakoulutusta. Koulutukset ovat jäsenillemme maksuttomia. Kaksipäiväinen koulu­ tus sisältää ohjaaja­aineiston sekä oh­ jelmaan kuuluvat ruokailut. Eläkeläi­ set ry korvaa osallistujien matkakus­ tannuksia sopimuksen mukaan. › Eläkeläiset ry:n puolesta lisätietoja antaa Tiina Rajala, puh. 040 582 4319, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi › Ikäinstituutin puolesta voi kysellä Taru Tanskaselta, puh. 040 579 3729, sähköposti: taru.tanskanen@ikainstituutti.fi Kevään 2021 valmennuskoulutukset › IVALO 4.–5.3.2021 › MIKKELI 18.–19.3.2021 › JYVÄSKYLÄ 15.–16.4.2021 › OULU 27.–28.4.2021 Tähän mennessä hankkeessa on koulutettu 106 vertaisvalmentajaa, jotka edustavat 49 yhdistystä. Valmennusryhmiä on perustettu seitsemän. Valmentajia varten on perustettu verkosto, jossa voi vaihtaa kokemuksia tai etsiä ratkaisuja ongelmiin. Valmennusverkostoon on ilmoittautunut 89 henkeä. 16 Eläkeläinen 6/2020
• Kevään 2021 alustava kurssikalenteri Valtakunnalliset kurssit Kurssipaikkana Lomakeskus Kuntoranta Varkaudessa, ellei toisin mainita Musiikkikurssi 11.–15.3. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu kaikille soittajille ja laulajille, aiempia opintoja ei tarvita. Uutta ohjelmistoa yhdistyksen kuorolle ja musiikkiryhmälle. Musiikin teoriaa yhdessä soittamisen ja laulamisen lomassa. Kouluttajat: Ahti Seppo ja Sauli Malinen. Kurssin hinta: 270 € (puolihoito) / 310 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 19.2. mennessä. Näyttämöilmaisun ja ohjelmakurssi 11.–15.3. (4 vrk) Esiintymistaitoa kaikille, ohjelmaideoita kerhoihin ja juhliin. Kouluttajana Annikka Kaistinen. Kurssin hinta: 270 € (puolihoito) / 310 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 19.2. mennessä. Matkavastaavien peruskurssi 22.–26.3. (4 vrk) Tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Muitten aiheitten muassa syksyn Syystärräys-tapahtuma sekä vuoden 2022 Kulttuurija retkeilypäivät. Kurssin hinta: 270 € (puolihoito) / 310 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 1.3. mennessä. Katrilleja laidasta laitaan – Kansantanssin ohjelmistokurssi 10.–13.4. (3 vrk) Ohjaajille tanssipareineen. Kurssin teemana rikas katrilliperinne. Vetäjinä Sinikka Mäkelä ja Antti Huusari. Kurssin hinta: Ilmoittautuminen 19.3. mennessä. 205 € (puolihoito) / 235 € (täysihoito) Kurssi yhdistysten isännille ja emännille 10.–13.4. (3 vrk) Vinkkejä yhdistysten kokousja juhlatarjoiluihin, tietoja ruokavalioista ja elintarvikehygieniasta. Mahdollisuus hygieniapassin suorittamiseen (lisämaksu). Kurssin hinta: 205 € (puolihoito) / 235 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 19.3. mennessä. Yhdistystoiminnan peruskurssi 19.–23.4. (4 vrk) Tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Yhdistystoiminnan perustaidot ja tiedot: muun muassa toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toiminnan suuntaviivat. Kurssin hinta: 270 € (puolihoito) / 310 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 26.3. mennessä. Taloudenhoidon peruskurssi 19.–23.4. (4 vrk) Tarkoitettu uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet, sähköisen kirjanpidon ohjelma, talouden suunnittelu ja toiminnantarkastus. Yhteinen osuus yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kouluttaja: Sirpa Halmela. Kurssin hinta: 270 € (puolihoito) / 310 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 26.3. mennessä. Liiku iloksesi 26.–30.4. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaajille, erityisesti uusille. Teemana ovat tanssit ja pelit, kuten curling, sekä ulkoliikunta. Kurssilta saa uusia ideoita ja ohjelmia liikuntaryhmään ja kerhoon. Kouluttajat: Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. Kurssin hinta: 270 € (puolihoito) / 310 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 1.4. mennessä. Järjestöviestinnän kurssi 26.–30.4. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media. Kouluttaja: Tuomas Talvila. Kurssin hinta: 270 € (puolihoito) / 310 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 1.4. mennessä. Kirjoittajakurssi 3.–7.5. (4 vrk) Luovan kirjoittamisen kurssi. Kurssin sisältö ilmoitetaan myöhemmin. Kurssin hinta: 230 € (puolihoito) / 270 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 12.4. mennessä. Alueelliset kurssit Aluejärjestöt ja yhdistykset voivat olla aloitteellisia ja pyytää koulutuksia. Järjestömme voi tarjota koulutusta muun muassa seuraavista aiheista: › taloushallinto, sähköinen kirjanpito › tietotekniikka ja sen hyödyntäminen yhdistystoiminnassa › yhdistystoiminta, yhdistystoiminnan kehittäminen › tiedottaminen › tanssi ja muu liikunta Koulutuksia tilattaessa pyydämme olemaan yhteydessä koulutussuunnittelija Tiina Rajalaan, puh. 040 582 4319, sähköposti tiina.rajala@elakelaiset.fi ”Yhdistysverstas” on koulutus yhdistystoiminnan kehittämiseksi. Siitä vastaa alueellisen työn suunnittelija Anna Eskola, puh. 044 75 110 31, sähköposti anna.eskola@elakelaiset.fi Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea normaalihintaisille kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kurssien toteuttamisessa joudutaan varautumaan koronatilanteen mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä (ilmoitetaan myöhemmin) osoitteeseen Eläkeläiset ry; Anna Autio, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: anna.autio@elakelaiset.fi. Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. › Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. › Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. › Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. › Jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssia (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Eläkeläinen 6/2020 17
• M e länsiuusimaalaiset olemme aina ol­ leet hieman omalaatuisia ja itsepäi­ siä”, vitsailee presidentti Tarja Halonen lokakuussa ilmestyneessä kir­ jassa Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina. Toimittaja Katri Merikallion teos tuo Halosen lukijan lähelle, kohteensa itseironiaa­ kaan väistämättä. – Alun pitäen kirjan nimeksi piti tulla ”Kansanvallan laaja syli”, onhan Suomi järjestöjen luvattu maa. Tarkoi­ tuksena oli kertoa siitä tosiasiasta, että lähes kaikki yh­ teiskunnallisesti merkittävimmät aloitteet ovat syntyneet kansalaisjärjestöjen ja kansalaistoiminnan piirissä. Aloit­ teista on toki pitkä matka niiden saamiseen poliittiselle agendalle, eduskuntaan, hallitukseen ja tarvittaessa lain­ säädäntöön, Tarja Halonen sanoo Eläkeläinen­lehdelle. Halonen painottaa vahvasti järjestöjen merkitystä suo­ malaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. – Pitää muistaa, että nykyinen terveydenhoitojärjestel­ mämme, sosiaalihuolto ja osin koulutusjärjestelmämme­ kin pohjautuvat kansalaisvaikuttamiseen. Kansalaisjärjes­ töt ovat toimineet erinomaisella tavalla historiallisesti ja toimivat nykyäänkin. Hän korostaa, että tulevaisuudessa muun muassa kes­ tävä kehitys tulee tarvitsemaan kansalaistoimintaa yhä enemmän. ERÄÄN AKTIVISTIN TARINA ei ole elämäkerta, eikä sel­ laista ole näköpiirissä ainakaan kymmeneen vuoteen. Ha­ lonen kertoo myötäilevänsä äitinsä ohjetta, jonka mukaan on tärkeämpää käyttää aikaansa maailman muuttamiseen kuin vanhan kertaamiseen. Ennen kaikkea Katri Merikallion ansiokas kirja kuvaa Karjalohjan ja Helsingin Kallion kasvatin merkittävää roolia järjestöaktivistina suomalaisen hyvinvoinnin ja ta­ sa­arvon rakentamisessa. Koskettavasti käydään läpi sekin, kuinka suuri merki­ tys sisällissodan tapahtumilla Tarja Halosen suvussa on ollut. Sitä, millaisen ihmisen vaiettu, häpeää ja vääryyttä sisältävä sukutarina hänestä on kasvattanut ja siitä, kuin­ ka se on vaikuttanut maailmaankuvaan, persoonaan työ­ hön ja toimintaan. HUIKEAN LUOKKARETKEN vaatimattomista taustois­ ta tasavallan presidentiksi ja merkittäviin kansainvälisiin tehtäviin tehnyt Tarja Halonen luonnehtii olevansa presi­ denttikausien päätyttyä eräänlainen nomadi ja vähän yk­ sinäinen. – Suomalainen yhteiskuntarakenne muuttuu jatkuvas­ ti. Minulla on vahva työväenluokkainen tausta, mutta re­ hellisyyden nimissä ja klassisessa mielessä en enää siihen kuulu. En oikein koe kiinnittyneeni siihenkään ryhmään, mihin sosiologit minut määrittelevät. Tarja Halonen on työuransa aikana ollut mukana kym­ menien suomalaisten ja kansainvälisten yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa ja järjestötyö jatkuu edelleenkin. – Järjestötyö on niin selkeää ja myönteisellä tavalla ar­ keen liittyvää, rauhanomaista toimintaa. Useimmitenhan asiat valitsevat ihmisen, eikä ihminen asioita. Tämä lienee syy ajautumiselleni järjestötyöhön. Halosella on ollut merkittävä rooli myös ihmisoikeus­ ja yhdenvertaisuuskysymysten puolestapuhujana niin Suomessa kuin maailmalla. Hän on toiminut YK:n huip­ pukokouksissa ja kestävän kehityksen kokouksissa kol­ men pääsihteerin aikana. KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ puhutaan paljon. Tällä het­ kellä Halonen on huolissaan sääntöpohjaisen kansainväli­ sen politiikan asemasta. Se on hänen mukaansa nyt uha­ nalaisemmassa asemassa kuin vielä 2000­luvun alkupuo­ lella. – YK:lla oli tärkeä historiallinen merkitys kylmän sodan aikana. Neuvostoliiton hajottua ja Euroopan yhdentyes­ sä muodostui ylioptimistinen kuva yhteistyöstä ja sovus­ ta. 1990­luku oli erittäin positiivista aikaa. Kansainvälisiä sopimuksia syntyi ja luotiin pohjaa maailmanlaajuiselle ohjelmanjulistuksille muun muassa koko maailmaa kos­ kevalle oikeudenmukaisuuden julistukselle. – Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Kun huoli planeettam­ me kestävyydestä kulutushysteriassa kasvoi, alettiin ra­ ”Kansalaisjärjestöt ovat toimineet erinomaisella tavalla” Presidentti Tarja Halonen korostaa järjestöjen vahvaa roolia suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. ”Jos jokin on väärin, pitää tehdä työtä, että asiat muuttuvat paremmiksi”, Halonen kiteyttää äidiltään oppimansa elämänohjeen. TEKSTI SISKOTUULIKKI TOIJONEN KUVAT ANNINA MANNILA ” 18 Eläkeläinen 6/2020
• kentaa kestävän kehityksen ohjelmaa. Eri vaiheiden jäl­ keen saatiin aikaiseksi julistuksia ja tärkeimpänä kansain­ välinen Pariisin ilmastosopimus. On kuitenkin osoittau­ tunut aina vain vaikeammaksi solmia kansainvälisiä so­ pimuksia. Kirjaa tehtäessä Yhdysvallat oli presidentti Donald Trumpin toimesta irtisanoutunut Pariisin ilmastosopi­ muksesta. Nyt tilanteeseen on näköpiirissä valoa, kun voi­ daan toivottaa Joe Biden ”takaisin pöytiin” ja saada jäl­ leen USA:n tuki Pariisin ilmastosopimukselle. VIRKAVUOSISTA ON KULUNUT jo lähes vuosikymmen, presidentti Tarja Halonen täyttää seitsemänkymmentä­ seitsemän vuotta jouluaattona. Hänessä riittää hämmäs­ tyttävästi elämänvirtaa ja kärsivällisyyttä, joita epäkoh­ tien ratkomiseen usein vaaditaan. – Ihmisellä pitää olla oikea kuva maailmasta ja itses­ tään. On entistä tärkeämpää huomata oma osuutemme vaikkapa ilmastokysymyksissä ja kestävässä kehitykses­ sä. Me suomalaiset olemme tottuneet sitkeään, rakenta­ vaan asioiden eteenpäin viemiseen. Iso­ ja isoisovanhem­ pamme ovat rakentaneet pohjoismaisen hyvinvointival­ tion. He eivät ole tehneet sitä itselleen, vaan tuleville su­ kupolville. –Kysymykseen ”kuinka onnistumme pitämään yllä ja kehittämään maatamme” tapaankin vastata, että jatke­ taan niin kuin ennenkin. Muutokset kohti parempaa elä­ mää eivät ehkä ehdi meille, mutta ne tulevat tulevien su­ kupolvien hyväksi. Tarja Halonen kertoo pitäneensä elämänohjeenaan äi­ tinsä toteamusta: ”Jos jokin on väärin, pitää tehdä työtä, että asiat muuttuvat paremmiksi”. – Se on aika tiukka ohje! Länsisuomalaisen äitini mie­ lestä kun ei myöskään pidä tehdä itsestään numeroa, eikä Isoja isoisovanhempamme ovat rakentaneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion. He eivät ole tehneet sitä itselleen, vaan tuleville sukupolville.” – Ihmisellä pitää olla oikea kuva maailmasta ja itsestään. On entistä tärkeämpää huomata oma osuutemme vaikkapa ilmastokysymyksissä ja kestävässä kehityksessä, sanoo presidentti Tarja Halonen. Eläkeläinen 6/2020 19
• aiheuttaa ongelmia. Pakostihan siitä seuraa ongelmia, jos haluaa muuttaa maailmaa, joten hänen ohjeitaan on pitä­ nyt hieman soveltaa, Halonen naurahtaa. Kirjassa Halonen toivoo yhteiskunnallisen muutoksen olevan kuin poloneesi. ”Otetaan kaksi askelta eteen ja sit­ ten yksi taakse, ja joka kerta ympyrä laajenee”. TARJA HALONEN on erinomainen esimerkki siitä, kuin­ ka ikääntyä hyvin. Hän ei kuitenkaan ryhdy jakelemaan kanssakulkijoilleen mitään vihjeitä siitä, miten hyviä elä­ kepäiviä vietetään. Ikäihmisten aseman ja eläkeläisyyden globaalissa mit­ takaavassa hän näkee suhteellisen suotuisana. – Ihmisellä on elämässään alku ja loppu, niiden välillä elämä muuttuu koko ajan. Koronapandemia on hyvä he­ rätys monessakin mielessä. Keväällä havaittiin yli seitse­ mänkymmentävuotiaiden tarvitsevan erityistä suojelua. Se osoittautui vaikeaksi. Suuret ikäluokat ovat tottuneet toimimaan itsenäisesti ja kaihtamaan asioihinsa puuttu­ mista, tyyliin ”kyllä me osataan ja pärjätään”. Miksi ih­ meessä meitä, jotka porskutamme aivan täysillä, pitäisi suojella? Hyvää tarkoittava suojelu ei oikein toiminut, sillä se tehtiin helpomman kautta, eristämällä yli seitsemänkym­ mentävuotiaat lääketieteellisesti riskiryhmään kuuluvina, huomioimatta heidän kuntoaan ja sosiaalisen elämän tar­ peitaan. Hyvä asia Halosen mielestä oli, että eristäminen toi esille sen, että hyvinvointiin liittyy fyysisen terveyden lisäksi vahvasti myös sosiaalinen hyvinvointi. Halonen muistuttaa, että nykyiset seitsemänkymmen­ tävuotiaat ovat tutkimusten mukaan edellisiä sukupolvia ”kymmenen vuotta nuorempia” monin tavoin. Tämä te­ kee vaikeaksi erotella, mitkä asiat todellisuudessa muut­ tuvat ja mitkä eivät. – Kun eläkejärjestelmä 1800­luvun lopussa Saksas­ sa syntyi, laskettiin sen koskevan elämän kymmentä vii­ meistä vuotta. Nyt, kun suomalaisten keski­ikä on nous­ sut yli kahdeksankymmeneen vuoteen, monelle eläkeikä merkitsee haavetta elämän kolmannesta kaudesta. Pitäisi huomioida se, että kaikkihan me iästä riippumatta olem­ me kulueriä. Eläkeläiset ovat sosiaalisia investointeja sii­ nä missä muutkin. Sosiaaliset ja taloudelliset investoinnit eivät poissulje toisiaan. IKÄÄNTYNEEMMÄT IHMISET kokevat kyselytutkimus­ tenkin mukaan usein, että heitä pidetään toisen luokan kansalaisina. He kokevat olevansa enemmänkin yhteis­ kunnallinen kuluerä kuin sen voimavara. Ikäihmisten ase­ man ja tilanteen puolustamiseksi tämän päivän Suomessa Tarja Halonen kehottaa barrikadeille. –Kehottaisin nykyisiä eläkeläisiä erityisen pontevas­ ti tekemään numeroa hyödyllisyydestään myös kansan­ taloudellisesti. Yhteiskuntajärjestelmämme mukaan ei ole sallittua leikata mitään ikäryhmää kansantaloudelli­ sesti tarpeettomana roskana. Olemme ihmisiä alusta lop­ puun asti. TAIDE JA KULTTUURI ylipäätään ovat kantaneet Tarja Halosta lä­ pi elämän. Erityisesti teatteri mut­ ta muutkin taiteet ovat hänelle elä­ män eliksiiriä. Nyt eläkkeellä olles­ saan hän saattaa käydä kolmekin ker­ taa viikossa teatterissa. – Taide on tavattoman tärkeää. Ta­ valliset ihmiset ovat tajunneet sen aina työväenkulttuurin kautta. Suu­ rin osa teattereistamme on perus­ tettu työväennäyttämöiden pohjal­ le. Tässäkin mielessä kansa on aina ollut edellä valtiovaltaa. – Teoreettisemmin ajateltuna ei riitä, että ihmiset tietävät tosiasiat vaikkapa kestävästä kehityksestä. Asiat eivät käänny käytäntöön pel­ kän järjen avulla. Niiden eteenpäin viemiseksi pitää sydämen olla muka­ na. Taide avaa sydämen. Tärkeää on myös taiteesta nauttiminen. Koronatilanne on toki vaikutta­ nut näyttelyihin ja muihin kulttuuri­ rientoihin. Pääsääntöisesti turvatoi­ met koronatartuntojen estämisek­ si ovat taidelaitoksissa kuitenkin hy­ vällä tolalla. Eläkeläiset monesti miettivät, onko heillä varaa mennä vaikkapa konserttiin. Halonen korostaa, et­ tä ei ole varaa jäädä ilman taide­elä­ mystä! Haastattelun lopuksi presidentti kertoo nauraen rakkaan siirtolapuu­ tarhansa sadon jääneen tänä vuonna melko vaatimattomaksi, mutta eta­ nat varmaankin olivat tyytyväisiä. Ja viitaten vielä monen odottamaan elämäkertaansa hän napauttaa, että vanhan laulun toteamus ”teit isäin astumaan” ei pidä paikkaansa. – Ajan, joka täällä on annettu, ku­ lutan mieluummin elämällä kuin muistelemalla sitä! ”Taide avaa sydämen” Suomessa on edelleen suuri joukko hyvin pienituloisia eläkeläisiä, esiin nousee erityisesti naisten eläkeläisköy­ hyys ja tasa­arvovaje. – Työeläkejärjestelmä heijastaa aikaisemman ansioke­ hityksen ja työolosuhteiden epätasa­arvoa muun muassa pienipalkkaisten naisten suhteen , Halonen toteaa. Laajemman humanistisen ajattelun pitäisi hänen mie­ lestään ulottua myös talouspoliittiseen keskusteluun. – Ymmärrän hyvin, että valtion tulojen ja menojen tulee pi­ tää tasapainossa, mutta kyllä Suomi on aivan hyvä tyttö tässäkin suhteessa. Eläkeläiset ry:n tavoitteena on kaikin tavoin ”Ikäystä­ vällinen Suomi”. Olemmeko yhteiskuntana matkalla täs­ sä mielessä oikeaan suuntaan? – Siihen pitää vastata yhdessä. Kiinnostusta on jo, Tar­ ja Halonen sanoo. › Katri Merikallio: Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina (Into, 2020) Kehottaisin nykyisiä eläkeläisiä erityisen pontevasti tekemään numeroa hyödyllisyydestään myös kansantaloudellisesti.” Asiat eivät käänny käytäntöön pelkän järjen avulla. Niiden eteenpäin viemiseksi pitää sydämen olla mukana.” 20 Eläkeläinen 6/2020