• Rollaattorimarssi keräsi tuhansia Tampereella 8 | Järjestöt etsivät uutta rahoitusta 9 | J. Karjalainen ei petä 27 2025 | 3. kesäkuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Apulaisprofessori Elisa Tiilikainen on huolissaan säästötoimista, jotka tulevat heikentämään ikääntyneiden kotihoidon tilannetta entisestään. 4 Tutkimuksen kohteena vanhuusiän syrjäytyminen 3 Tutustu syksyn koulutuksiin 16
• Y hdistystoiminnalla ja yhdistyksissä tehdyllä vapaaehtoistyöllä on merkittävä hyvinvointia lisäävä ja ongelmia ennaltaehkäisevä vaikutus. Valitettavasti Suomen hallitus ei näytä tätä arvostavan, kun se leikkaa järjestöjen valtionapuja ja asettaa tuelle yhä tiukempia ehtoja. Tästä on syytä olla huolissaan – kansalaisyhteiskunnan heikentäminen ja kontrollointi eivät kuulu pohjoismaiseen hyvinvointimalliin. Synkistä pilvistä huolimatta – ja osittain ehkä niiden vuoksi – jatkuu eläkeläistoiminta vilkkaana. Nimenomaan toiminta – kerhot, tapahtumat, keskustelut, harrastukset, retket – on keskeinen syy uusille ihmisille osallistua ja liittyä jäseneksi. Muitakin syitä toki on: jollekin jäsenyys on ennen kaikkea luonteva osa elämänvaihetta ja eläkeläisen identiteettiä, toiselle se on osoitus tuesta järjestön tavoitteille. Vilkas toiminta näkyy myös jäsenkehityksessä ja uusia jäseniä on liittynyt edellisvuosia enemmän. Vahvinta jäsenkehitys on suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa, joissa eläkeläisiä on paljon. Myös uusia harrastusryhmiä on virinnyt, kiitos aktiivisen liikuntaja kulttuuritoimintamme. Erityisen hieno uutinen saatiin keväällä, kun uusi yhdistys perustettiin Riihimäelle. Tervetuloa ”Riksu” joukkoomme! Vaikka suurin osa toiminnasta tapahtuu paikallisyhdistyksissä, on myös järjestöllä oma roolinsa. Kuluvana vuonna meillä ei ole omaa suurta jäsentapahtumaa, mutta eläkeläiset voivat osallistua esimerkiksi Työväen musiikkitapahtumaan Valkeakoskella heinäkuussa tai Kulttuurikatselmukseen Porissa marraskuussa. Yhteisöstä tukea elämään PÄÄKIRJOITUS 3 | 2025 Kannen kuva Tuomas Talvila Kesäisiä ajatuksia PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA E läkeläiset ry:n toimintakauden aherrus on kääntynyt kohti kesää. Kesä on akkujen lataamisen ja voimien keräämisen aikaa. Meistä itse kullakin saattaa olla kesää varten laadittuja suunnitelmia. Joku suunnittelee rakentamista, joku puutarhan laittoa, matkoja, sukulaisten tapaamista tai muuta kesäistä toimintaa. Kesällä on eläkeläiselläkin mahdollisuus ja oikeus ottaa rennosti. Suomi on pullollaan hauskoja ja mielenkiintoisia kesätapahtumia. Moni reissaa, mutta yhtä hyvin saa pysyä omissa nurkissa – kotona tai mökillä, puuhaillen itselle tärkeitä asioita, tai oleillen vain. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa viettää kesää. Järjestötoimintakin hiljenee. Moni yhdistyksemme kuitenkin jatkaa toimintaansa kesälläkin vapaamuotoisempien kokoontumisten, ulkoilun ja pelien merkeissä. On hienoa, että yhdessä ollaan myös kesäkaudella. Yhtenä upeana tapahtumana meillä on kesäkuun alussa ohjelmassa Rovaniemen Yöttömän yön boccia-turnaus. Siellä ratkotaan Eläkeläiset ry:n boccia-mestaruus kolmannen kerran, jalon pelin hengessä. Tästä on hyvä käydä kesän viettoon. Sellaisen puolivakavan toivomuksen heitän, että Orpon hallituskin nyt rauhoittuisi ja antaisi ihmisten toteuttaa kesäunelmansa. Hyvää kesää kaikille Eläkeläinenlehden lukijoille! POIMINTA ENSI VUODEN syyskuussa, 15.–16.9.2026, järjestämme seuraavan oman suurtapahtuman, jäsenille ja muille eläkeläisille suunnatun risteilyn. Siellä voi nauttia yhdessäolosta ja monipuolisesta ohjelmasta ja uudet eläkeläiset saavat matalan kynnyksen mahdollisuuden tutustua järjestöön ja toimintaan. Risteilyn teema on osuvasti ”Eläkkeellä hyvässä seurassa”. Eläkeläiset ry on eläkeläisten etujärjestö, jossa jäsenet pääsevät vaikuttamaan. Yhteiskunnalliset tavoitteemme syntyvät pitkälti paikallisyhdistysten tekemien aloitteiden pohjalta. Toukokuussa kokoontunut valtuusto sai jälleen lähes viisikymmentä aloitetta. Kun tavoitteet on asetettu yhdessä, on myös niihin sitoutuminen vahvaa. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA ”Kun tavoitteet on asetettu yhdessä, on myös niihin sitoutuminen vahvaa.” Eläkesäästäminen kasvussa ? 9 Etenkin nuoret säästävät eläkeikää varten Kirjoittajakurssilta eväitä ? 14 Jokaisella on halu ilmaista itseään NSK kokoontui Norjassa ? 22 Toimeentulo ja palvelut puhuttivat järjestöjä Viidakoista Finntowniin ? 24 Sirpa Aho selvitti Floridan suomalaisten kohtaloita Suojaa kesän helteiltä ? 30 Ennakointi vähentää tukalaa oloa ”Kaikki otetaan tervetulleina joukkoomme, täällä pian tutustuu muihin ja löytää ystäviä.” Nokian Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Ritva Malinen yhdistyksen Puheenjohtajan palstalla yhdistykset.elakelaiset.fi/nokia Kalevin kynästä ? 15 Pensionären ? 21 Runopysäkki ? 28 Krypto ? 39 W IL FR ED H IL D O N EN 2 Eläkeläinen 3/2025
• AJASSA ma Karisma pitää parkourharjoittelua vanhenevalle ihmiselle tärkeänä, jotta tasapaino pysyy hyvänä. – Harjoittelemalla voin vaikuttaa siihen, että en kaadu niin herkästi. Tasapainoni on kehittynyt ja pystyn liikkumaan ketterämmin. – Aloitimme ryhmän Veikko Knuuttilan kanssa, mutta nyt jatkamme siitä mitä Veikko opetti ja vedämme ryhmää itse vuorotelleen. Oma työurani fysioterapeuttina on tässä avuksi. Kaarelan yhdistyksen varapuheenKaupunki­ ympäristössä tapahtuvasta tasapainoilusta tykättiin. Parkour tuo tasa painoa EV G EN IY A M A ZU R O VA Liikuntaverstaathankkeessa on tutustuttu uusiin liikuntamuotoihin. TEKSTI EVA RÖNKKÖ E läkeläiset ry:n Liikuntaverstaat-hankkeeseen kuuluu myös uusien liikuntamuotojen kokeilu. Yhteistyössä Suomen Parkour Akatemian kanssa järjestimme toukokuussa Helsingin Kannelmäen liikuntapuistossa iäkkäille sopivan parkoureli tasapainoiluharjoituksen. Paikallinen Kaarelan Eläkeläiset osallistui kokeiluun runsaslukuisena. Kaupunkiympäristössä tapahtuvaa tasapainoilua tuli kokeilemaan 24 ihmistä. Ohjaaja Veikko Knuuttila kertoi lajin syntyneen Ranskassa, jossa havahduttiin kaupungissa asuvien ihmisten heikkoon kykyyn selviytyä, jos jotain mullistavaa, kuten tulivuoripurkaus sattuu. Siitä syntyi idea kehittää kaupunkioloissa sellainen treeni, jossa nopeasti väistellään ja siirrytään rakennelmien välissä paikasta toiseen. Ensiksi treenimuotoa erilaisine ratoineen harjoiteltiin armeijassa. Pian nuoret miehet kehittivät lajin vapaa-ajan hauskanpidoksi ja temppuiluksi kaupungissa. Nykyään on parkour nuorten keskuudessa hyvinkin tunnettu. KUTEN PARKOUR AKATEMIAN verkkosivuilla korostetaan, parkourin ja akrobatian harjoittelu sopii kaikille ikään ja liikuntataustaan katsomatta. Aikuisten parkour ei suinkaan ole extreme-laji, vaan kaikki harjoitteet tehdään turvallisesti ja vastuullisesti. Osalle osallistujista ikäparkour olikin jo entuudestaan tuttu. Kaarelan Eläkeläisten lisäksi tapahtumaan osallistui palvelukeskuksessa viikoittain kokoontuvan parkour-ryhmän jäseniä. Ryhmän vapaaehtoinen vetäjä Irjohtaja Heikki Hietanen oli park ourkokeiluun tyytyväinen. – Alussa hieman arvelutti, mitä on tulossa mutta tämähän oli kivaa ja hyödyllistä. Aivojakin sai käyttää. Toisetkin selvästi tykkäsivät ja olivat innolla mukana. – Voimme jatkaa tasapainoilua oman kunnon mukaan, kun näin hyvä kenttä liikuntapuistossa on lähellä. Hietanen tuumi. ? Lue lisää Eläkeläiset ry:n liikuntahankkeesta sivulta 12. ”Tämä oli kivaa ja hyödyllistä. Aivojakin sai käyttää.” Eläkeläinen 3/2025 3
• YHTEISKUNTA TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA T odella huolestuttava ajatus, että kotihoitoa olisi jotenkin varaa vähentää, sanoo vanhojen ihmisten syrjäytymistä ja erityisesti sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä tuen tarpeita tutkinut apulaisprofessori Elisa Tiilikainen. Kotihoidon tilanne on hänen mukaansa jo nykyisellään kestämätön. Petteri Orpon (kok) hallitus tavoittelee yli 16 miljoonan euron säästöjä korvaamalla ikääntyneiden kotihoidon käyntejä digitaalisilla ratkaisuilla. Apulaisprofessori Tiilikainen kritisoi kotihoidon heikennyksiä Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan 15.4. Siinä hän totesi, että tutkimustiedon valossa on vaikea ymmärtää mihin todellisuuteen hallituksen päätökset säästää kotihoidosta pohjautuvat. Eläkeläinen-lehden haastattelussa Tiilikainen sanoo hämmästyneensä suuresti hallituksen säästösuunnitelmasta. – Viime vuodet on karsittu ympärivuorokautista hoivaa. Jonot sinne ovat pitkiä. Sen valossa olisi odotettavaa, että kotona asumista ryhdyttäisiin tukemaan enemmän, koska avun ja hoivan tarve väistämättä lisääntyy kun väestö ikääntyy. Nyt ollaan tekemässä päinvastoin. ELISA TIILIKAINEN työskentelee yhteiskuntatieteiden laitoksella Itä-Suomen yliopistossa. Hän johtaa Vanhuusiän syrjäytyminen – yleisyys, merkitykset ja interventio (SOLDEX) -hanketta, jossa tutkitaan iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden hyvinvointia ja arkea sekä syrjäytymiseen liittyviä kokemuksia. Tutkijoiden mukaan tulokset vahvistavat huolta siitä, etteivät nykyiset kotihoidon palvelut pysty riittävästi vastaamaan kotona asuvien ikääntyvien tuen tarpeisiin. Säästötoimet tulevat heikentämään tilannetta entisestään. Tällä tutkijat näkevät olevan merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia. Tutkimuksessa havaittiin, että kotihoitoa saavat iäkkäät jäävät jo nyt herkästi ilman riittävää tukea ja palveluita ja ovat vaarassa jäädä syrjään erityisesti sosiaalisista suhteista ja kodin ulkopuolisesta ympäristöstä. – Se yhtälö ei voi toimia, että jo ennestään hyvin tiukoille vedetystä palveluista ja niiden resurssoinnista nipistetään lisää. Asiantuntijat ovat vuodesta toiseen tuoneet esille, että hoivan tarve lisääntyy ja siihen tarvitaan entistä enemmän resursseja, Tiilikainen sanoo. SOLDEX-HANKKEESSA ON tutkittu myös kotihoidon työntekijöiden kokemuksia. Leimallista niille on valtava kiire ja paine. Työntekijöillä on kokemus siitä, että iäkkäillä ihmisillä on tarve enemmälle, mutta tähän HOIVAAN TARVITAAN LISÄÄ RESURSSEJA Tutkijan mielestä on huolestuttava ajatus, että vanhusten kotihoidosta olisi varaa leikata. Nykyisetkään palvelut eivät pysty riittävästi vastaamaan kotona asuvien ikääntyvien tuen tarpeisiin. KUKA Elisa Tiilikainen ? VTT, apulaisprofessori Itä-Suomen yliopistossa. Tutkii vanhuutta ja elämänkulkua sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmista. Uusin tutkimushanke: Ajokortin tuolla puolen? – Elämäkerrallinen ja toiminnallinen tutkimus ikämiesten autolla ajamisen loppumisesta ja siihen liittyvän elämänmuutoksen tukemisesta. ? Asuu Kuopiossa. Puoliso ja kolme kouluikäistä lasta ? Täyttää elokuussa 40 vuotta ? Harrastuksina pyöräily, elokuvat ja hyvät televisiosarjat – ”juuri nyt The Last of Us”. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ”Tutkijat ovat vuodesta toiseen tuoneet esille, että tarve on nimenomaan lisätä hoivan resursseja.” 4 Eläkeläinen 3/2025
• Apulais­ professori Elisa Tiilikainen työskentelee yhteiskun­ tatieteiden laitoksella Itä­Suomen yliopistossa. Eläkeläinen 3/2025 5
• YHTEISKUNTA Eläkeläiset ry tyrmistyi puoliväliriihen tuloksista. E läkeläiset ry on tyrmistynyt siitä, kuinka yhtäkkiä talouden tasapainolla ei näytä olevan Suomen hallitukselle enää merkitystä. ”Olivatko puheet velasta ja taloudesta huolehtimisesta silkkaa bluffia? Puoliväliriihessä luvataan satoja miljoonia suurituloisia hyödyttäviin palkkatulojen veronalennuksiin. Tavallinen keskija pienituloinen eläkeläinen ei hyödy näistä senttiäkään”, todetaan Eläkeläiset ry:n hallituksen 25.4. julkaisemassa kannanotossa. Samaan aikaan hyvinvointialueiden tarve vanhusja terveyspalveluihin on huutava. Hallitus säästää myös kuntien rahoituksesta, mikä uhkaa eläkeläisille tärkeitä hyvinvointia tukevia kuntien lähipalveluita. Myös eläkeläisille tärkeä vertaistuki ja vapaaehtoistyön edellytykset heikkenevät, kun kansalaisjärjestöjen valtionavustuksia leikataan lisää, Eläkeläiset ry toteaa. Kannanoton mukaan on myös erikoista, että hallitus ilmeisesti kaapii valtion eläkerahastosta jopa miljardi euroa. Eläkeläiset ansaitsevat vähintäänkin vastauksen, millä perusteella eläkkeiden maksamiseen tarkoitettuja varoja otetaan käyttöön? ”Hallitus kutsui puoliväliriihtä kasvuriiheksi. Eläkeläisten sukupolvi ymmärtää, että kestävää kasvua ei saada aikaan ilman yhteenkuuluvuutta. Erityisesti vaikeina ja epävarmoina aikoina olisi tärkeää vahvistaa arjen turvallisuutta ja pitää kaikki mukana. Hallitus valitettavasti päinvastoin lisää toiminnallaan tuloeroja ja eriarvoisuutta ja heikentää kansalaisten yhtenäisyyden tunnetta.” ”Suomen hallitus on kaksi vuotta perustellut säästöjä välttämättöminä velkaantumisen estämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Eläkeläisille tärkeistä sote-palveluista on karsittu, etuuksien indeksikorotuksia jätetty tekemättä ja pienituloisia kovaa iskevää arvonlisäveroa on korotettu. Eläkeläisten verotusta on kiristetty.” Hallitus on hyvää vauhtia romuttamassa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Tilalle tarjotaan rahamaailman valtaa, Eläkeläiset ry:n kannanotto lausuu. ”Erityisesti vaikeina ja epävarmoina aikoina olisi tärkeää vahvistaa arjen turvallisuutta ja pitää kaikki mukana.” Olivatko maan hallituksen aiemmat puheet velasta ja taloudesta huolehtimisesta silkkaa bluffia, kysytään Eläkeläiset ry:n kannanotossa. ”Hallitus ryöstää hyvinvointiyhteiskuntaa” ei ole aikaa ja mahdollisuuksia vastata, Tiilikainen kuvailee. – Tämä on arkitodellisuutta varmasti kaikilla hyvinvointialueilla. – Työntekijöillä olisi halua tehdä työnsä hyvin, mutta he kokevat, että siihen ei ole riittävästi mahdollisuuksia, kun kaikki on vedetty niin tiukille. Tiilikainen huomauttaa, että kotihoito on lainsäädännöllisesti sosiaalipalvelu. – Se ei ole vain terveydenhoitoon ja päivittäisiin hoitotoimenpiteisiin liittyvien tehtävien hoitoa, vaan sen kuuluisi olla myös vuorovaikutusta ja toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää. Mutta käytännössä se resurssien puutteessa typistyy siihen, että ei pystytä vastaamaan muihin kuin aivan välttämättömiin tarpeisiin. ENTÄ SITTEN ajatus hoitajien kotikäyntien korvaamisesta digillä, etäkotihoito, jota säästökeinoksi nyt tarjotaan? JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA Syrjäytymisen tutkimusta ”SOLDEX-tutkimushankkeessa kysymme missä määrin ikääntyneet kotihoidon asiakkaat kokevat syrjäytymistä, millaiset tekijät siihen vaikuttavat, mitä syrjäytyminen kotihoidon asiakkaille merkitsee ja miten siihen on vastattu nykyisessä palvelujärjestelmässä ja lainsäädännössä”. ”RIITTÄVIEN JA tarkoituksenmukaisten palvelujen puute on yhteydessä yksinäisyyden kokemukseen. Herkästi ajatellaan, että yksinäisyyden vähentäminen ei ole julkisten palveluiden tehtävä, mutta myös niiden parissa voidaan tehdä paljonkin, etteivät ihmiset koe jäävänsä yksin. Jos ihminen kokee että ei tule kuulluksi ja kohdatuksi apua ja tukea tarvitessaan, se lisää yksinäisyyden kokemusta.” ”JÄRJESTÖT TEKEVÄT ikäihmisten yksinäisyyden torjunnassa tärkeää työtä. Tehtävän ei tulisi kuitenkaan kuulua vain järjestöille tai läheisille, vaan koko palvelujärjestelmän tulisi pystyä kokonaisvaltaisemmin vastaamaan ihmisten tuen tarpeisiin.” ELISA TIILIKAINEN ”Työntekijöillä olisi halua tehdä työnsä hyvin, mutta kokevat, että siihen ei ole riittävästi mahdollisuuksia, kun kaikki on vedetty niin tiukille.” Riittävien ja tarkoituksenmukais­ ten palvelujen puute on yhteydes­ sä yksinäisyyden kokemukseen, sanoo Elisa Tiilikainen. Elisa Tiilikainen toteaa, että digitalisaatiolla on paikkansa tukea ja täydentää palvelua. Tietyille asiakasryhmille se toimii. – Kotihoidossa on entistä enemmän iäkkäitä, jotka tarvitsevat hyvinkin raskasta hoivaa ja heidän määränsä lisääntyy. Tarve on se, että päästään sängystä ylös, käydään vessassa ja saadaan ruokaa eteen ja syödyksi. Sitähän ei pysty teknologia korvaamaan. Kysymys on hoivasta, rahasta ja arvovalinnoista. Tiilikaisen mielestä on selvä, että rahallista resurssointia tarvitaan. Päättäjiltä hän toivoo pidemmän tähtäimen ajattelua. Vanhushoivan tarve on nyt suuri ja kasvussa, kun isot ikäluokat ikääntyvät. Tulevaisuudessa kuva voi olla toisenlainen, kun väestörakenne muuttuu. – Tulisi ymmärtää syy-seuraussuhteita: mihin kannattaa nyt panostaa, jotta voidaan myöhemmässä vaiheessa vähentää kustannuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että painopisteen siirtäminen arjen tukeen ja peruspalveluihin voi hyvin todennäköisesti maksaa itsensä takaisin myöhemmässä vaiheessa. Jos tuettaisiin paremmin kotona asumista ja huolehdittaisiin siitä että ihmiset saavat riittävästi palveluja kotiin, vähennettäisiin päivystysja lääkärikäyntien tarvetta. – Mutta tuntuu siltä, että nyt näitä päätöksiä tehdään kovin lyhytnäköisesti. 6 Eläkeläinen 3/2025
• Tuiskulan kylä Säkylän Köyliössä Jarmo Koskinen Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n valokuvakerho KAUDEN KUVA ”Toimiva perus­ terveyden­ huolto on se, mitä tarvitsemme.” S atakunnassa on sosiaalija terveyspalveluita lähdetty kokoamaan suurin toivein: satsataan erikoissairaanhoitoon ja rakennetaan uutta. Valtio maksaa, kuviteltiin. Rajansa kaikella. Näin ei ole käynyt. Suunta ei ollut oikea. Nyt näyttää hallituksemme politiikka siltä, että rikkaiden tulee rikastua ja köyhien köyhtyä. Ja nöyrtyä. Tästä huolimatta meidän on taisteltava. Muistutettava siitä, että toimiva perusterveydenhuolto on se, mitä tarvitsemme. Huolehdittava siitä, että terveytemme pysyy hanskassa. Perusterveydenhuollossa on tärkeää, että terveyspalveluita järjestetään joka kunnassa. Neuvolapalvelut, ohjaus ja neuvonta sekä varhainen tuki ovat ne, joita me (ikä)ihmiset tarvitsemme. Vanhusneuvolat mainitaan kyllä ns. vanhuspalvelulaissa, mutta ikävä puute sinne on jäänyt. Laki toteaa, että ikäihmisten palvelut ”voidaan” järjestää neuvolassa. Muutamalle alueelle on perustettu vanhusneuvoloita, mutta ei vielä esimerkiksi Satakuntaan. Neuvolasta on saatava tarkka maininta kyseiseen lakiin! PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA TULEE turvata myös mahdollisuudet saada lääkäripalvelut läheltä. Tämä voiKOMMENTTI TUULA TELIN Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Sote toimii, jos tahtoa riittää daan järjestää monella tavalla. Pienissä kunnissa voi olla lääkärinvastaanottoja muutamana päivänä viikossa, isoissa päivittäin. Lisäksi on mahdollista tehdä kotikäyntejä tai korvata näitä digipalveluilla. Kiertävä bussi on jo suunnitelmissa. Digipalvelut on mahdollista toteuttaa jokaisen kotona, mutta kaikille ne eivät sovi. Terve pitää olla, ja ajatuksen juosta kirkkaana – muuten ei digi auta. Jos olet vanha ja vammainen, eikä kuulo aina pelaa, näkökin saattaa olla heikko. Voi muitakin vaivoja tulla iän myötä: eivät sormetkaan ole niin notkeat kuin nuorena. Palveluita on siis järjestettävä myös perinteiseen tapaan: kasvokkain. SIIS SUUNTA peruspalveluiden järjestämiseen kaikille! Sote toimii, jos tahtoa riittää! Nyt olisikin otollinen vaihe kertoa onnistumisista. Jos jollakin hyvinvointialueella on saatu hyviä tuloksia ikäihmisten palveluista, niin tietoa siitä myös muille. Niitä onnistumisia nyt tarvitsemme. Ne ovat apuna kun meille tärkeistä palveluista on kyse. Eläkeläinen 3/2025 7
• YHTEISKUNTA E läkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on huolissaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Tällä hallituskaudella nähdyt leikkaukset vaikuttavat heidän arkeensa monin tavoin. Eläkeläiset ovat moninainen joukko erilaisia ihmisiä. Kuitenkin joka kolmannen eläkeläisen bruttoeläketulo jäi viime vuonna alle 1 500 euroon kuukaudessa. Työelämän jo taakseen jättäneellä ihmisellä ei ole aiemman kaltaisia mahdollisuuksia vaikuttaa kuukausittaisiin tuloihinsa. Työskentelyä eläkeiän jälkeen jatkaville pitää karttua työeläkettä, ilman yläikärajaa. Kertyneen lisäeläkkeen maksatus pitää saada toimimaan ilman hakijalta erikseen vaadittavia toimenpiteitä. Eläkkeensaajan korkeampi veroprosentti koetaan jo nykyisellään epäreiluksi ja ero palkansaajiin tulee vain kasvamaan entisestään. ? EETU ehdottaa vakuuttamisvel­ vollisuuden ylärajan poistoa, jol­ loin tehty työ vakuutetaan ja siitä myös karttuu työeläkettä. Palkan­ saajille luvatut veronalennukset tulee ulottaa myös eläkkeisiin. SOTE-ASIAKASMAKSUISTA PÄÄTYY nykyisellään aivan liian suuri osa ulosottoon maksujen kohtuullistamisen tai niistä kertyneen velan perintäsaatavasta luopumisen sijaan. Lääkkeiden alkuomavastuun korotus vaikeuttanut toimintakyvylle tärkeiden lääkkeiden hankintaa. Hyvinvointialueet tarvitsevat kohtuullisesti aikaa kehittää palveluitaan, niin ettei kotihoidossa ja muissa vanhusten hoivapalveluissa ilmenevät puutteet lisäänny ennestään. Eläkkeensaajien asumislisän indeksin jäädytys jätti kolmasosan viime vuonna tukea saaneista ilman asumislisää. Iäkkään ihmisen mahdollisuudet muuttaa kodistaan ovat rajalliset. ? Sosiaali­ ja terveyspalveluiden maksuja ja lääkkeistä aiheutuvia kustannuksia pitää kohtuullistaa pienituloisille heidän maksukykyn­ sä mukaan. Eläkkeensaajien asu­ mislisän indeksin jäädytys on pe­ ruttava ja sen tasoa tarkastettava. MUUTOKSET SOSIAALIja terveyskentällä toimivien järjestöjen rahoitukseen vaarantavat tärkeiden turvaverkkojen toimivuuden. Järjestöjen toiminnan tulee rakentua jäsenten tahdolle ja tavoitteille ja olla pitkäjänteistä. Vaikuttava ja laaja vapaaehtoistoiminta edellyttää rakenteita, viestintää, kehittyvää osaamista ja resursseja näiden ylläpitämiseksi. ? STEA­rahoitusta tarvitaan tuke­ maan monipuolisen järjestökentän toimintakykyä. Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, KRELLI Kristilliset eläkeläiset ry ja Svenska pensionärsförbundet rf muodostavat yhdessä merkittävän vaikuttamiskanavan. EETU-järjestöillä on ympäri Suomea yli 1 200 paikallisyhdistystä, 70 alueyhdistystä ja 250 000 henkilöjäsentä. Svenska pensionärsförbundet rf on EETUn puheenjohtajajärjestö vuonna 2025. AARON KALLINEN TAMPEREELLA järjestettiin perjantaina 9.5. rollaattorimarssi hyvän ja arvokkaan vanhuuden puolesta. Marssi syntyi usean pirkanmaalaisen kansalaisjärjestön yhteistyöllä ja sai liikkeelle pari tuhatta marssijaa. Useat osanottajista marssivat rollaattorien ja pyörätuolien avulla. Mielenilmauksen taustalla olivat viime aikoina tehdyt sosiaalija terveyspalveluiden heikennykset. Erityisesti esiin nousi Pirkanmaan hyvinvointialueen kuohuttava päätös järjestää vanhusten kuntouttava päivätoiminta jatkossa vain etäyhteydellä. Monessa banderollissa ilmoitettiinkin suorasanaisesti, mitä tämän tyyliselle pakkodigitalisaatiolle tulisi tehdä. – Kasvokkain tapahtuvan päivätoiminnan lopettaminen on erittäin huono päätös. Rollaattorimarssi on vakuuttava osoitus siitä, että ikäihmisten asioita ei saa päättää pelkästään eurojen ehdoilla, marssilla mukana ollut Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan aluejärjestön puheenjohtaja Vilho Ponkiniemi kommentoi. Koskipuistosta lähtenyt kulkue marssi sambaryhmän tahdissa Hämeensillan yli Keskustorille ja siitä Laikunlavalle, jossa ohjelmassa oli kulttuuriesityksiä ja puheita. Lavalle nousi muun muassa Tampereen tuore pormestari Ilmari Nurminen, joka lupasi kaupungin toimivan ikääntyneiden palveluiden parantamiseksi. Marssilla oli edustettuna kattavasti Eläkeläiset ry:n pirkanmaalaisia paikallisyhdistyksiä. Tampereen Eläkeläiset pääsi banderolleineen myös Ylen uutiseen marssilta. Hämeenkyrön Eläkeläisten ryhmä oli tullut rollaat­ torimarssille puolustamaan päivätoiminnan jatkoa. Rollaattorimarssi keräsi tuhansia Tampereella EETUn ehdotukset pienituloisten eläkeläisten tilanteen parantamiseksi A A R O N K A LL IN EN 8 Eläkeläinen 3/2025
• Etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt. TEKSTI ELÄKETURVAKESKUS Y ksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan yleisimmin eläkeaikaa varten säästävät yrittäjät, keskimääräistä korkeampituloisemmat ja lähellä eläkeikää olevat suomalaiset. Erityisesti alle 30-vuotiaiden säästäminen on lisääntynyt verrattuna aiempiin vastaaviin kyselytutkimuksiin. Alle 30-vuotiaista 45 prosenttia vastasi säästävänsä eläkeikää varten vuonna 2024. Vuonna 2014 puolestaan neljännes alle kolmekymppisistä kertoi säästävänsä eläkeaikaa silmällä pitäen. – Nuorten säästämisja sijoitustietous on vahvistunut viime vuosina esimerkiksi somen tarjoamien sisältöjen kautta. Tutkimuksemme mukaan nuoret pitävät yksityistä varautumista eläkeaikaan merkityksellisempänä eläkeajan toimeentulonsa kannalta kuin vanhemmat vastaajat, sanoo ekonomisti Kati Ahonen Eläketurvakeskuksesta. TUTKIMUKSESSA KYSYTTIIN myös, miksi eläkeaikaa varten ei säästetty. Selvästi yleisin syy vastaajilla oli se, ettei säästämiseen ollut ollut taloudellista mahdollisuutta. Näin ilmoitti noin kaksi kolmasosaa kysymykseen vastanneista. Muita usein mainittuja syitä olivat rahan käyttäminen tämänhetkiseen kulutukseen sekä se, ettei eläkeaikaa varten säästämistä ollut ajateltu. Näin vastasi noin viidennes. Varsin moni nuorista vastaajista aikoi aloittaa säästämisen eläkepäiviä varten myöhemmin. Lähes kaksi kolmasosaa työikäisistä kertoi luottavansa yleisesti eläkejärjestelmään. Osuus oli seitsemän prosenttiyksikköä pienempi kuin vastaavassa kyselyssä vuonna 2019. Nuoremmat ikäluokat, naiset ja matalammin koulutetut luottavat eläketurvaan muita ryhmiä harvemmin. – Yksityiskohtaisemmissa mielipiteissä eläkejärjestelmän toimivuudesta ei puolestaan tapahtunut vastaavaa muutosta. Aiempaa useampi piti nykyisille eläkeläisille maksettavien eläkkeiden tasoa riittävänä. Sen sijaan eläkkeiden riittävyyteen tulevaisuudessa sekä eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja selkeyteen kriittisesti suhtautuvia oli yhtä paljon kuin aiemmin, toteaa ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta. Tutkijoiden mukaan yleinen maailmanpoliittinen ja taloudellinen epävarmuus sekä eläkeuudistuksen valmisteluun liittyvä keskustelu ovat saattaneet heijastua mielipiteisiin eläkejärjestelmästä. – Eläkeuudistusneuvotteluiden sisällöstä ei ollut vielä tietoa loppuvuonna 2024, kun kysely tehtiin. Tätä taustaa vasten näkemykset eläketurvasta ovat pysyneet melko vakaina, Tenhunen arvioi. Kyselytutkimukseen vastasi noin 1?600 työikäistä suomalaista. Yli puolet työ­ ikäisistä säästää eläkeaikaa varten ”Luottamus eläke­ järjestelmään on heikentynyt jonkin verran.” K ansalaisjärjestöt ovat olleet keskeisessä osassa Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Sosiaalija terveysalan järjestöt ovat tarjonneet erilaisia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita, toimineet osallistumisen kanavana vapaaehtoistyölle ja harrastustoiminnalle. Järjestöjen kautta ihmisten näkemykset ovat myös kanavoituneet päätöksentekoon niin kunnissa kuin valtakunnalliseen lainsäädäntöön asti. Järjestötyö on nähty yhteiskunnassa myös rahoittamisen arvoisena. Vuosikymmeniä julkinen valta antoi rahapelaamisen ja sen tuotot yleishyödyllisten järjestöjen tehtäväksi yksinoikeudella. Raha-automaattiyhdistyksen tuotoilla järjestöt toimivat yhteisen hyvän eteen, samalla säilyttäen riippumattomuutensa valtiosta. Kansalaisyhteiskunnan riippumattomuus on oleellista demokratian kannalta. 2010-luvulle tultaessa oltiin uuden edessä. Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus yhdistettiin ja niiden tuotto kanavoitiin itsenäisen valtionapuviranomaisen STEAn kautta järjestöille. Lopulta vuoden 2024 alusta alkaen pelituotot siirrettiin valtion budjettiin eikä niitä enää korvamerkitty järjestöille. Samalla järjestöjen ”oma raha” muuttui poliittisesti päätettäväksi valtionavuksi. Suomessa valtionavustukset muodostavat kansainvälisesti poikkeuksellisen suuren osan järjestöjen rahoituksesta. Esimerkiksi Eläkeläiset ry:n rahoituksesta STEA-avustukset ovat yli puolet. Muissa pohjoismaissa eläkeläisjärjestöjen perusrahoitus tulee valtionavustuksen sijaan jäsenmaksutuotoista ja järjestöjen arpajaisista. Valtionavustukset ainoastaan täydentävät rahoitusta. NYKYISEN HALLITUKSEN toteuttamien valtionapuleikkausten vuoksi järjestöt joutuvat kiireellä etsimään uutta rahoitusta. Kyseeseen voivat tulla tukimaksut, lahjoitukset ja erilaisten tukituotteiden myynti. Myös Eläkeläiset ry on tänä vuonna kannustanut jäseniään tukimaksuihin, ottanut myyntiin uusia myyntituotteita ja järjestänyt jäsenilleen suunnatut arpajaiset. Järjestön näkökulmasta tärkeää on punnita jäsenistöltä pyydetyn tuen hyötyjen ohella mahdolliset haitat. Joku voi pitää rahan pyytämistä tungettelevana tai kiusallisena kerjäämisenä. On huomattava, että järjestötoiminnassa jäsenmaksu on ainoa pakollinen maksu, kaikki muu rahallinen tuki on täysin vapaaehtoista. ELÄKELÄISJÄRJESTÖILLE oman varainhankinnan kasvattaminen on vaikeaa, sillä meidät mielletään hyväntekeväisyyden sijaan etujärjestöiksi, vähän ammattijärjestöjen tapaan. Ylivoimaisesti tärkein omarahoituksen muoto ovat siksi jäsenmaksut, joiden voimakas nostaminen ei oikein sovi pienituloisten eläkeläisten puolustajalle. Valtiovalta haluaa ohjata järjestöjä kasvattamaan omarahoitusta ja on suunnitellut tähän erilaisia kannustimia, kuten verovähennyksiä. Sellaisten hyödyntämisessä parhaassa asemassa ovat hyväntekeväisyysjärjestöiksi mielletyt järjestöt, joilla lahjoitusten merkitys on jo nyt suuri. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten nopea heikentäminen on hallitukselta vastuutonta, kun järjestöille ei anneta riittävästi aikaa sopeutua alhaisempaan avustustasoon. Omarahoituksella tuskin kyetään ainakaan nopeasti kattamaan valtionavustusten jättämää aukkoa, korkeintaan vähentämään vaurioita. Hyvä puoli tässä onnistumisessa olisi, että riippumattomuus ailahtelevista valtionavustuksista kasvaa. Järjestöt etsivät uutta rahoitusta JAN KOSKIMIES Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja KOMMENTTI 25–29 v 30–44 v 45–59 v % 2014 60–67 v Lähde: Eläketurvakeskus Säästämisen yleisyys ikäryhmittäin 10 20 30 40 50 60 2019 2024 26 35 45 43 48 50 41 48 57 44 50 59 Eläkeläinen 3/2025 9
• YHTEISKUNTA seen maahan sopimaan asioista kuin luottaa sokeasti rekrytointi tuntemattomille välitystoimistoille. Mikäli ei tunne näitä yhteistyökumppaneitaan, riskinä on, että välittäjätoimistot esimerkiksi vaativat ylimääräisiä maksuja rekrytoitavilta. Ennen Saksaan saapumistaan hoivaopiskelijoiden tulee jo käydä saksan kielija kulttuuriopintoja. Hoiva-alan opiskelijoilta edellytetään B1-tasoa saksan kielessä ja hoitoalan ammattilaisilta B2-tason osaamista jo maahan tullessa. Käytännössä tulijat tarvitsisivat kuitenkin näitä korkeamman eli C1-kielitason pärjätäkseen opinnoissa ja työelämässä. Maahan saavuttua opiskelijoiden kieliopintoja ja kulttuuriorientaatiota jatketaan. RASKAS BYROKRATIA esimerkiksi maahanmuuttoluvissa ja todistusten tunnistamisessa vaikeuttaa ulkomaisia rekrytointeja. Saksan viisumipolitiikka ohjaa myös vaivihkaa sitä, ketkä ovat kansalaisuuksiltaan enemmän ja ketkä vähemmän toivottuja maahanmuuttajia. Myös rekrytoinnin eettiset kysymykset, kuten vaikutukset lähtömaahan tai tulijoiden perhesuhteisiin, tulee huomioida. Rekrytointi ja koulutusprosessi vaatii aikaa ja rahallista panostusta organisaatioilta. Frankfurter Verband ei edellytä tuomiltaan opiskelijoilta sitoutumista työskentelemään heidän organisaatiossaan. He kertovatkin, että lopulta noin 30 % pysyy heidän palveluksessaan. Syynä on muun muassa se, että hoitajat työskentelevät valmistuttuaan mieluummin sairaaloissa kuin NÄKÖKULMA Vanhushoivaa ja muita sosiaalisia palveluja tarjoavan Frankfurter Verbandin johtaja Frederic Lauscher ja opiskelijarekrytoinnista vastaava Huzar Khin Myat (keskellä) kertoivat eettisen rekrytoinnin kokemuksista ENIECin vuositapaamisessa. Työvoiman rekrytoimisen ulkomailta tulee olla eettistä Saksassa hoiva-alalle muualta tuleva henkilökunta tarjoaa apua suureen hoitajavajeeseen. Myös rekrytoinnin eettiset kysymykset, kuten vaikutukset lähtömaahan tai tulijoiden perhesuhteisiin, tulee huomioida, painottaa saksalainen hoiva-alan organisaatio. E NIEC-verkoston (European Network on Intercultural Elderly Care) vuositapaaminen kokosi yli 60 asiantuntijaa eri puolita Eurooppaa intersektionaalisen vanhushoivan ajankohtaisten teemojen äärelle Hollannin Nijmegeniin. Tämän vuoden tapahtuman otsikkona oli: ”Osallistavaa hoitoa moninaistuvaan tulevaisuuteen: tekniikoiden, työvoimadynamiikan ja asumisen haasteet” (”Inclusive Care for a Diverse Future: Exploring Technologies, Workforce Dynamics, and Housing”). Tässä kirjoituksessa pureudutaan muutokseen hoivatyöntekijämarkkinoilla ja siihen, millaisena tilanne näyttäytyy tällä hetkellä Saksassa Frankfurter Verbandin hoivaorganisaation edustajien mukaan. Mitä he ovat tehneet hoivatyöntekijäpulan ratkaisemiseksi ja mitä meillä ehkä olisi opittavaa heidän kokemuksistaan? Kuten monissa maissa, Saksassakin mietitään kuumeisesti ratkaisuja hoiva-alan työntekijäpulaan. Alan julkisuudessa ryvettyneen maineen vuoksi hoiva-alalla työskentely ei enää houkuta syntyperäisiä saksalaisia käsittäen myös Saksassa syntyneitä muuttotaustaisen väestön jälkeläisiä. Niin ikään työikäisten määrä vähenee suhteessa ikääntyneisiin. Siten Saksassakin katse on täytynyt kääntää rekrytointeihin ulkomailta. JO TÄLLÄ hetkellä hoiva-alan työntekijät ovat Saksassa pääosin hiljattain muuttaneita. Hoitotyöntekijöissä maahan muuttaneiden osuus on yli 90 % ja hallinnonkin puolella noin 66 %. Asiakkaista taas lähes 90 % on saksalaisia ja vain 10 % ulkomaalaistaustaisia. Seuraavien 30 vuoden aikana yli 75 % hoiva-alan asiakkaista tulee olemaan valtaväestöä ilman maahanmuuttajataustaa, kun taas jo noin kymmenen vuoden kuluessa jo lähes 100 % työntekijöistä ja hallinnon henkilöistä tulee olemaan Saksaan muuttaneita henkilöitä. Tämä tuo uusia ratkaistavia haasteita hoiva-alalla omankielisen hoivan takaamiseksi myös valtaväestölle. Hoitajapulan ratkaisemiseksi Saksan hallitus on tehnyt kahdenvälisiä sopimuksia mm. Vietnamin, Intian ja Filippiinien kanssa hoitajien rekrytoimiseksi. Saksa noudattaa rekrytoinneissa WHO:n eettisiä suosituksia koskien hoitohenkilökunnan rekrytointeja ulkomailta (Global Code of Practice on the International Recruitment of Health Personnel). Hoitohenkilökuntaa ei siis esimerkiksi rekrytoida maista, joiden oma terveydenhuollon kantokyky voisi sen vuoksi vaarantua. Frankfurter Verbandissa työntekijöiden ulkomaanrekrytointi kohdistuu erityisesti henkilöihin, jotka haluavat opiskella hoitoalaa. Hoivaorganisaatio rahoittaa itse opiskelijoiden tuonnin ja ylläpidon – ei Saksan valtio. Heidän mukaansa on parempi mennä itse paikan päälle kysei”Saksassa yli 90 prosenttia hoitotyöntekijöistä on maahan muuttaneita.” 10 Eläkeläinen 3/2025
• vanhuspalveluiden puolella, koska työskentelyä sairaalassa pidetään statukselta arvokkaampana. Rekrytointitoiminta ulkomailta on kuitenkin, kuluistaan huolimatta, heidän mukaansa välttämätön satsaus riittävän hoitohenkilökunnan turvaamiseksi. Rekrytoiduilla kielihaasteet sekä koti-ikävä varsinkin pimeään talviaikaan vaikeuttavat maahan sopeutumista. Tulijoiden täytyy sopeutua uudenlaiseen elämäntapaan, työkulttuuriin ja kommunikointityyliin verrattuna kotimaahan. Sopeutumista tuetaan mm. moninaisuustyöpajoin ja koulutuksin, mentoroinnin avulla, rohkaisemalla mukaan yhteisöihin sekä tarjoamalla monikielistä neuvontaa ja tukea. Molemminpuoliseen sopeutumiseen tarvitaan myös erilaisten arvojen ymmärtämistä ja kunnioittamista. Frankfurter Verbandissa järjestetäänkin koko henkilöstölle moninaisuuskoulutuksia yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi sekä mahdolliseen syrjintään ja rasismiin puuttumiseksi niin työyhteisössä kuin asiakkaiden parissa. On valitettava tosiasia, että ulkomailta rekrytoitava hoitohenkilökunta kohtaa arjessaan usein monin tavoin syrjintää ja rasismia. Jos maahan halutaan ulkomaista työvoimaa, myös vastaanottajamaan ilmapiiriin ja vastaanottavuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Frankfurter Verbandin edustajat kertovat, että sana kyllä kiirii potentiaalisten rekrytoitavien parissa siitä, mihin maihin tai kaupunkeihin kannattaa muuttaa ja mihin rasismin vuoksi ei haluta mennä. HAASTEISTA HUOLIMATTA rekrytoitaville opiskelijoille ja ammattilaisille prosessi voi tuoda mahdollisuuden päästä köyhyydestä ja tarjota parempaa elintasoa myös läheisilleen kotimaassa. Heillä on mahdollisuus saada ilmainen, korkeatasoinen koulutus, pitkäaikaiset työllistymisnäkymät sekä mahdollisuus kehittyä ja edetä ammatillisesti. Ajan myötä he saavat mahdollisesti pysyvän kansalaisuuden sekä perheenyhdistämisen. Saksan hoiva-alalle muualta tuleva hoitohenkilökunta tarjoaa apua suureen hoitajavajeeseen. Eritaustainen henkilökunta voi rikastaa ja moninaistaa organisaatioiden hoivakulttuuria sekä moninaisuusosaamista. Tulijoilla on yleensä korkea motivaatio työhön. Rekrytointiprosessit myös voivat vahvistaa organisaatioiden kansainvälisiä yhteyksiä. Hoiva-alalla työskentelevien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden arvokas panos hoiva-alan kantokykyyn voi tuoda parhaimmillaan myös koko yhteiskunnassa nykyistä positiivisemman näkökulman sekä asenteen maahanmuuttajaväestöä kohtaan. EVA RÖNKKÖ moninaisuustyön suunnittelija Eläkeläiset ry TUULIKKI HAKALA monikielisen omaistoiminnan vastaava asiantuntija Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry Valli ry:n Moni-ikä-hanke edistää ikääntyvien yhdenvertaisuutta. TUOMAS TALVILA VANHUSja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry on kevätkauden aikana järjestänyt viisi tietoiskua iäkkäiden moninaisuudesta. Etätapahtumina Teams-yhteydellä toteutetuissa tilaisuuksissa käsitellään iäkkäiden moninaisuutta ja vähemmistöjä eri näkökulmista ja kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja siitä, miten palveluissa voitaisiin tavoittaa ja kohdata paremmin ikääntyviä vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Sarja jatkuu syyskaudella viidellä tietoiskulla. Vallin kolmevuotisen Moni-ikähankkeen tehtävä on edistää ikääntyvien ja vanhojen ihmisten yhdenvertaisuutta. – Pyrimme tuomaan esiin heidän näkemyksiään ja antamaan ääntä järjestöille, jotka tekevät töitä ikääntyvien vähemmistöjen parissa. Tärkeää on myös lisätä iäkkäiden palveluiden parissa työskentelevien eri alojen ammattilaisten tietoisuutta moninaisuudesta ja siitä, että on erilaisia ikääntyviä vähemmistöjä, kiteyttää vastaava hankesuunnittelija Jukka Keronen. TYÖSSÄ KESKITYTÄÄN kielija kulttuurivähemmistöihin ja seksuaalija sukupuolivähemmistöihin. – Kaikki tehdään yhteistyössä eri järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa, painottaa hankesuunnittelija Sonja Iltanen. Tietoiskut esimerkiksi on suunniteltu Jade yhteisö ry:n, Eläkeläiset ry:n ja Vanhustyön keskusliiton Sateenkaariseniorit näkyviksi -hankkeen kanssa. Puhujat ovat ikääntyneiden ja vähemmistöjen kanssa toimivia osaajia ja asiantuntijoita ja vähemmistöihin kuuluvia. – Yritetään yhdistää osaamiset ja resurssit, jolloin saadaan yhdessä aikaan jotain, joka hyödyttää mahdollisimman laajasti, Iltanen sanoo. Tietoiskujen kohderyhmäksi on määritelty ikääntyvien parissa työskentelevät ammattilaiset, opiskelijat ja kokeneet vapaaehtoiset. Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelijan Eva Rönkön mukaan kysyntää tiedolle on eläkeläisyhdistysten aktiivisessa edunvalvontatyössä ja esimerkiksi vanhusneuvostojen jäsenten piirissä. SYYSKAUDEN ENSIMMÄINEN tietoisku Omaiset, läheiset ja yhteisöllisyys pidetään 27.8. klo 13–14. Siihen voi ilmoittautua Vallin verkkosivuilla osoitteessa: valli.fi/tyomuotomme/moni-ika-hanke Osoitteesta löytyvät myös aiempien tietoiskujen tallenteet. Moni-ikä-hanke myös julkaisi toukokuussa uuden Moninaisuustestin, jonka avulla voi kartoittaa omaa osaamistaan ikääntyvien ja vanhojen ihmisten moninaisuuteen liittyvissä peruskysymyksissä. Testiin liittyvän tietopankin avulla voi hankkia aiheesta uutta tietoa tai kerrata aiemmin oppimaansa. Moninaisuustesti on suunnattu ikääntyneiden parissa toimiville ammattilaisille, opiskelijoille ja vapaaehtoisille. Oppilaitokset voivat käyttää testiä opetuksen tukena. Se soveltuu myös työpaikkojen käyttöön osaksi perehdyttämistä tai täydennyskoulutusta. ? Testi löytyy osoitteesta moninaisuustesti.fi SihaCaren Hanna Sares ja Mohamed Farah sekä Moni­ikä­hankkeen hankesuunnittelija Sonja Iltanen (vasemmalla) ja Jade­yhteisön moninai­ suustyön asiantuntija Miina Inkilä Vallin huhtikuun tietoiskussa. Tietoiskuja moninaisuudesta EV A R Ö N K KÖ Eläkeläinen 3/2025 11
• JÄRJESTÖ Ilon kautta liikkeelle ti ja formulakisa olivat sellaisia, joita olen jo ottanut käyttöön. Pidimme Simon Eläkeläiset ry:n kanssa yhteisen ulkoliikuntapäivän ja pelasimme siellä uintipatukoilla ilmapalloja. Sen vinkin opin edellisen vuoden verstaassa. Myös helppolentopallo tarttui ja olemme hankkimassa verkkoja ja palloja jotta pääsisimme pelaamaan. Syksylle jää pikkutanssien kokeilu”, Ojala kertoo. LIIKUNTAVERSTAIDEN osallistujamäärään voi olla tyytyväinen. Yhteensä 13 verstaaseen tultiin 78 yhdistyksestä ja osallistujia oli 229. Kasvu oli huomattava, sillä jatkokiertueella tavoitettiin 37 henkeä ja 7 yhdistystä edellisvuotta enemmän. Onnistumisen taustalla on työmme pitkäjänteisyys. Liikuntaverstaat toimintatapana oli tullut jo tutuksi ja kouluttajien tarjoamat ideat koettiin edellisenä vuonna hyödyllisiksi. Kouluttajien näkökulmasta katsottuna positiivinen ja iloinen vastaanottavuus alueilla oli hyvin mukava. Maaperää kaikenlaisten ideoiden tarjoamiselle oli suotuisa ja monesti osallistujat itsekin yllättyivät, mihin he pystyvät. Aika näyttää mitä kaikkea yhdistyksissä otetaan käyttöön. Alueellisten koulutusten järjestämistä mahdollisti opetusja kulttuuriministeriön rahoitus iäkkäiden liikunnan edistämiseksi. Ministeriössä meidän tekemisiimme uskotaan, sillä rahoitusta liikuntatoiminnan edistämiseen on myönnetty myös toimintakaudelle 2025– 2026. Tapaamme siis jatkossakin liikuntatapahtumien merkeissä. Verstas-kiertue innosti monipuolistamaan yhdistysten liikuntatoimintaa. EVA RÖNKKÖ HANNELE PITKÄ-LIUKKONEN M aaliskuussa päättyi Eläkeläiset ry:n Liikuntaverstaiden jatkokiertue. Toisena vuotena peräkkäin kuljimme aluejärjestöstä toiseen pitäen yhdistyksille koulutusja ideointipäiviä liikuntatoiminnan monipuolistamiseksi. Tapasimme kiertueella runsaasti jo tuttuja vertaisohjaajia ja iloksemme monilla paikkakunnilla oli uusia liikunta-aktiiveja mukana. Tällä kierroksella keskiössä oli perusliikunta, kuten tasapainoja voimaharjoittelu, joita höystimme leikein ja peleihin. Välipaloina tarjosimme rytmiharjoituksia, koordinaatioja muistitehtäviä sekä pikkutansseja. Tavoitteemme oli näyttää, miten kaikenlaisella pienellä tekemisellä voi vaivihkaa tuoda liikuntaa myös niille, jotka liikuntakerhoihin eivät ole ensisijaisesti osallistumassa. Verstaassa opetimme kerhojen vetäjille erilaisia menetelmiä liikuntatuokion järjestämiseksi. Esimerkiksi kuntopiirin järjestämisessä voi hyödyntää liikesarjakortteja. Silloin ei tarvitse siirtyä omalta paikalta, ja liikuntatuokioon järjestäminen pienessä tilassa on helpompaa. Liikkeitä voi soveltaa oman kunnon mukaan, joka madaltaa kynnystä osallistumiseen. Kuntopiirikokeilu saikin monissa verstaissa kiitosta ja uudenlaista järjestelytapaa on jo yhdistyksessä kokeiltu. Myös Evgeniyan tuolijooga verstaiden lopussa oli useimmille mieluisa. MONISSA liikuntakerhoissa on haasteena jäsenistön suuri ikäja toimintakykyhaitari. Toiset haluavat hikeä pintaan ja toisille riittää kevyt tuolijumppa. Verstaskiertueella kuulimme usein, että ”meillä ovat ihmiset niin iäkkäitä, että eivät ne ala mitään tekemään”. Mukaansatempaavalla musiikilla ja pienillä leikeillä saimme pajoissa osallistujat iästä riippumatta innostumaan. Pojun Esson baari oli takuuvarma valinta saada osallistujat ”käyntiin”. Positiivinen ilmapiiri, ilo, pienet pelit ja leikkisyys saavat epäröijätkin liikkeelle. Ihminen ei ole koskaan liian vanha leikkiäkseen, totesimme usein verstaiden päädyttyä. Vinkki, jonka halusimme osallistujille antaa, oli myös se, miten arkisilla välineillä voi liikuntatuokioita rikastaa. Tasapainoradan rakentamisessa käytimme jugurttipurkkeja ja paperilautaisia, leikeissä taas henkareita ja villalankoja sekä pressuista tehtyjä pelilautoja. Pikkupallot taas olivat oiva väline jalkapohjajumppaan. Tyhjin käsin ei osallistujien tarvinnut kotiin mennä. Paikan päällä jaettavien kuminauhaohjeiden ja muun materiaalin lisäksi osallistujat saivat jälkikäteen verstaiden harjoituksista sähköisen koosteen videolinkkeineen. Sitä kautta tehtävät on helppo palauttaa mieleen. VERSTAIDEN osallistujilta saimme myönteistä palautetta. ”Hyvä, että kouluttajat tulevat alueille luoksemme ja koulutukset ovat päivän mittaisia. Monelle käy raskaaksi lähteä pitkän matkan taakse monipäiväisille kursseille. Yhden päivän koulutuksen jaksaa sopivasti, toivottavasti saamme jatkossa sellaisia lisää”, kommentoi Marjatta Ojala Rytikarin Eläkeläiset ry:stä. ”Liikuntaverstaissa oli tiivistetty paljon erilaista tekemistä. Erityisesti pienet vinkit, kuten henkarivies”Positiivinen ilmapiiri, ilo, pienet pelit ja leikkisyys saavat epäröijätkin liikkeelle.” Liikunta­ verstaissa tasapaino­ ja voimaharjoitte­ lua höystettiin leikein ja peleihin. 12 Eläkeläinen 3/2025
• Näytä taitosi näyttämötaiteen, musiikin tai tanssin parissa! KULTTUURIKULTTUURIKATSELMUS KATSELMUS Kaikille +55-vuotiaille Pori, 15.-16.11.2025 Tapahtumaa tukemassa: Etkot perjantaina 14.11.
• JÄRJESTÖ jotain ikävää varsinkin julkaistusta tekstistä? Kurssin leppoisa ja rohkaiseva ilmapiiri antoi kaikille tilaa olla oma itsensä. Opettaja kehotti muistamaan, että jokainen meistä on ”oma ainutlaatuinen minä”, arvokas omana itsenään. Ei kannata pyrkiä täydellisyyteen, hyvä riittää, sillä ”paras on hyvän pahin vihollinen”. Kun haluaa kirjoittaa, parasta on vain antaa mennä ja keskittyä sisältöön. Tekstin muoto tulee sitten perässä. Kirjoittaja paljastaa jotain itsestään, mutta myös läheisistään ja suvustaan. Kuinka paljon pitää ottaa huomioon sitä, että joku tunnistaa itsensä tekstistä, jos saa sen luettavakseen ja se loukkaa? Miten paljon pitää salata tai muuttaa asioita tekstissä, jos halua julkaista jotain? Pitääkö jättää kertomatta kipeitä asioita pelossa, että joku lukee tekstin esimerkiksi kirjoittajan jo kuoltua? Kurssilla kehotettiin rohkeuteen, mutta jokainen tietää parhaiten oman elämäntilanteensa. Paremmaksi kirjoittajaksi Vaikka olisi kuinka lahjakas kirjoittaja, paremmaksi voi oppia. Kurssilla oli useita oppitunteja ja erilaisia kirjoittamisharjoituksia. Jokainen sai myös kahdenkeskistä aikaa opettajan kanssa. Oli tärkeää saada itseä koskevia vinkkejä ja evästyksiä, sillä jokainen on kirjoittajan erilainen. Yksi tärkeä oppitunti käsitteli henkilökuvan rakentamista. Jokaisella henkilöllä, oli hän todellinen tai mielikuvituksen tuote, on menneisyys ja tulevaisuus, tapa kävellä ja puhua, tietty ulkonäkö, käyttäytyminen ja luonne: monenlaisia asioita, jotka tekevät hänestä aidon. Tärkeää on myös kuvailla hänen suhdettaan toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Hyviä vinkkejä saa tarkkailemalla ihmisiä ja varastamalla heidän ominaisuuksiaan tekstiinsä. Omaa ilmaisua voi kehittää välttämällä sellaisia verbejä kuin tulla, mennä ja olla. Suomen rikkaasta kielestä löytyy näille aina kuvaavampi vaihtoehto, joka elävöittää tekstiä. Huonoja ilmaisuja ovat myös asiat ”jonkin suhteen” tai ”jotakin kohtaan”. Kun on kirjoittanut jotain, on hyvä käydä läpi aikamuodot. Jos tarina kertoo menneisyydestä, voisiko se olla elävämpi, jos sen muuttaisikin tapahtuvaksi nykyhetkeen? Vinkkejä Kirjoittajalla saattaa juolahtaa kuvaavia ilmaisuja tai kauniita sanontoja mieleen milloin vain ja missä vain, vaikkapa metsäkävelyllä ympäristöä tarkkaillessa. Kannattaa pitää aina kynää ja paperia mukana, jotta saa arvokkaat sanat talteen. Omaan puhelimeen voi myös sanella havaintojaan. Toisten viljelemät mehukkaat ilmaisut kannattaa myös tallettaa, sillä ”kukaan ei ole ohimenevän lauseen ainoa omistaja”, kuten kurssin opettaja sanoi. Ajankuvan on tärkeä olla oikea ja aito. Tässä ei tule päästää itseään liian helpolla. Kirjoittajan kannattaa laajentaa tietomääräänsä ajasta, josta kertoo. Kansalliskirjastossa on laaja digiaineisto esimerkiksi sanomaja aikakauslehdistä vuosikymmenten ajalta. Kaikki se on ilmaiseksi käytettävissä. Kansan Arkistoon on myös kerätty lukematon määrä erilaista materiaalia. Kurssi alkoi ensimmäisen päivänä puolilta päivin ja päättyi toisena päivänä iltapäivällä. Aikaa pidettiin aivan liian lyhyenä ja toivottiin kolmen päivän kursseja. Kurssilaiset halusivat jättää järjestäjälle vielä toiveen jatkokurssista samalla porukalla. Kirjoittajakurssilaiset opettajan ympärillä. Oikealta Leena Salo Varkaudesta, Raimo O. Kinnari Laihialta, Pauli Sutinen Pyhäjärveltä, opettaja Maippi Luukinen Helsingistä, Leena Koivunen Tampereelta, Liisa Ylimys­Ojala Seinäjoelta, Riitta Mänty Espoosta ja Sirpa Minkkinen Lappeenrannasta. IN K ER I A A LT O INKERI AALTO R yhmä kirjoittajia eri yhdistyksistä kokoontui Seinäjoella hotelli Almassa huhtikuun alussa oppimaan parempaa ilmaisua sekä saamaan kirjoittamiseen lisää rohkeutta ja itseluottamusta. Eläkeläiset ry:n järjestämän kurssin kahdeksan osallistujan ja opettajan, Maippi Luukisen kesken syntyi luja luottamus, joten toisilleen vieraat ihmiset kykenivät jakamaan arkojakin asioita, sillä kirjoittaja paljastaa aina jotain itsestään. Joillakin osallistujilla on tarve oppia ilmaisemaan ajatuksiaan selkeämmin tai vivahteikkaammin. Joku kirjoittaa omaksi ilokseen. Monet taas kokevat kirjoittamisen terapeuttisena kokemuksena: on koettu vaikeita asioita, jotka pitää kirjoittaa ulos itsestään, jotta ne eivät enää jatkaisi elämän painolastina. Tai on tapahtunut jotain elämää mullistava ja merkittävää, jonka käsittelemiseen kirjoittaminen auttaa. Muutamilla osallistujilla on voimakas tarve jättää lapsilleen ja lapsenlapsilleen tietoa omasta ja vanhempiensa elämästä, sillä jonakin päivänä kokemusten kertominen on liian myöhäistä. Vaikka omat lapset ja lapsenlapset eivät juuri nyt osoita kiinnostusta, halu saada enemmän tietoa voi ilmetä myöhemmin. Joillakin kurssilaisilla oli jo olemassa paljon kirjoitettua tekstiä, jota halusi kurssin eväillä viedä eteenpäin. Jokaisella on halu ilmaista itseään. Toisille se on maalaustaide, esiintyminen, käsillä tekeminen tai jotain muuta, kurssilaisille juuri kirjoittaminen. Itselle sopivan ilmaisukeinon löydettyään eheytyy ja löytää elämään lisää voimavaroja. Irti arkuudesta Yksi kirjoittajan yleinen ongelma on itsesensuuri, jota kurssin monet harjoitukset pyrkivät lieventämään. Palautetta voi olla vaikeaa ottaa vastaan. Olenko huono? Ajattelenko väärin? Pääseekö joku sanomaan Jokaisella on halu ilmaista itseään. Kurssin leppoisa ja rohkaiseva ilmapiiri antoi kaikille tilaa olla oma itsensä. ”Kukaan ei ole ohimenevän lauseen ainoa omistaja.” Kirjoittaja kurssilta eväitä ja rohkeutta 14 Eläkeläinen 3/2025
• V apun alla suruviesti kertoi, että Arvo Aalto, ystävä ja työtoveri valtakunnan politiikassa on menehtynyt korkean iän mukanaan tuomiin sairauksiin. Tieto järkytti, olimmehan vain muutama viikko sitten tavanneet vanhojen toverien kohtaamisessa. Vain pari vuotta sitten kommentoimme yhdessä Kimmo Rentolan esitelmää UKK:n ja kansandemokraattisen liikkeen suhteista. ARVO OLI politiikan huipulla yhä harvinaisemmaksi käyvää itseoppineiden sukupolvea. Oppikouluun pyrkimisen mahdollisuuskin kariutui evakkomatkaan Lapin sodan jaloista – jos isän varhainen kuolema olisi koulutusta taloudellisestikaan mahdollistanut. Kun ministeriaikana aikakauslehti pyysi ministereiltä koulun päästötodistuksia, totesi Arvo, ettei hänellä sellaista ole, koska kansakoulun viimeisenä vuonna täytyi lähteä savottaan perheelle ruokarahaa hankkimaan. Muurarin oppipoikana Arvo oppi ammatin. Poliittisten tehtävien myötä hankittu aikuiskoulutus täydensi elämänkokemusten tuomaa tietopohjaa. Muistan usein hallituksen kiperissä neuvottelutilanteissa ihailleeni sitä, miten Arvo osasi eritellä ongelmia ja perustella ratkaisuesityksiään monesti selkeämmin kuin korkeasti oppineet neuvottelukumppanit. TYÖ POLITIIKASSA oli täynnä toinen toistaan vaativampia haasteita. Arvo valittiin SKP:n pääsihteeriksi puolueen kiihkeimmän sisäisen taistelun aikana. Johtoon haluttiin henkilö, joka kykenee turvaamaan puolueen uudistumiskehityksen jatkumisen. Uudistuminen merkitsi puolueen itsenäisyyden vahvistamista ja sen politiikan sovittamista niihin olosuhteisiin, jotka suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsivat. Vanhoillisten vastarintaa vahvisti heidän saamansa saama tuki ”Viipurin vaalipiiristä”. Uudistuksen sisältöä Arvo pohti vakavasti. Tullessani eräänä aamuna hänen rakentamalleen talolle Mankkaalle, hän veti kirjoituskoneesta paperin, johon hän oli kirjoittanut mietteitään historiallisesta kompromissista. Aikanaan julkaistusta tekstistä tuli suomalaisiin oloihin sovellettu eurokommunismin perustelu. Eivätkä haasteet olleet vähäisempiä myöskään työministerillä kahdessa eri hallituksessa. Kaikkensa Arvo teki niiden mahdollisuuksien puitteissa, joita työministerillä on käytössään. Jotain saavutettiinkin. Tällaisista, mielestämme ainakin joiltakin osin onnistuneista budjettineuvotteluista aamuyöllä palatessamme Arvo totesi, että ”kyllä ne ovat onnenhetket näissä hommissa harvassa”. Joskus niitäkin oli ja työtä jaksoi jatkaa. VIIME PÄIVIIN asti Arvo pohdiskeli maailman menoa. Säännöstelemättömät markkinat ovat päässeet yhä enemmän ohjaamaan yhteiskuntien kehitystä. Markkinat ovat järjen ja yhteiskunnallisen tiedon sääteleminä hyvä renki, mutta säätelemättöminä huono isäntä. Erityisesti häntä huoletti sotauho, jonka seurauksista ihmiset Ukrainassa ja Gazassa kärsivät. Arvo KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ ”Työ politiikassa oli täynnä toinen toistaan vaativampia haasteita.” ”Pelaaminen tuntui vielä illallakin jaloissa ihan eri tavalla kuin leppoisa pitkä lenkki.” TUOMAS TALVILA TOUKOKUUN ALUSSA päästiin kokeilemaan kävelyfutista Helsingin Malmilla Eläkeläiset ry:n järjestämässä tapahtumassa. Pelin saloihin opetti Mustafa Jama Kukunori ry:stä. Mukana Helmi Center -liikuntakeskuksessa oli parikymmentä innokasta pelaajaa, osa lajiin jo aiemmin tutustuneita, mutta valtaosa ensikertalaisia. Pallon kimpussa liikkuivat myös Kävelypässit-liikuntaryhmän pelimiehet, jotka pelien jälkeen arvelivat tulleensa kävelyfutiskärpäsen puraisemiksi. ”En ole ainoa kokeiluun osallistunut, jonka kävelyfutis yllätti”, kirjoittaa Pekka Isaksson Kävelypässien blogissa. ”Kun pukuhuoneen jälkipelissä arvioimme kokemuksiamme, moni meistä kertoi mielikuvasta, että kävelyfutis on rauhallista, miltei herramiesja rouvaskävelyä palloa rauhallisesti kuljettaen ja harkitusti syötellen. Katin kontit! Alkulämmittelyn ja pienen perusharjoittelun jälkeen aloitimme kokeilupelit ja silloin paljastui totuus: syke nousi ja kohta oli paita märkä. Pelaaminen tuntui vielä illallakin jaloissa ihan eri tavalla kuin leppoisa pitkä lenkki. Hyvää kuntoliikuntaa siis!” ”Oman viehätyksensä jopa kokeiluun toi kilpailuhenkisyys, mikä sai kaikki panemaan töppösiin vauhtia normikävelyä enemmän. Olisihan se pitänyt aavistaa. Kaikki kilpailu nostattaa aitoa taisteluhenkeä myös ikäukoissa ja -eukoissa. Niin tekivät kokeilupelitkin, joissa sentään jäi huumorille sijaa”, Isaksson toteaa blogikirjoituksessaan. Kävelyfutis todettiin koukuttavaksi lajiksi. Pallon kanssa Outi Paulig Malmin Eläkeläisistä. TU O M A S TA LV IL A Kävelyfutis koukutti Malmin lajikokeilussa Eläkeläinen 3/2025 15
• JÄRJESTÖ Salsaa ja muita lattareita 18.–19.8. (2 pv) Kuopion Rauhalahdessa Kurssi on tarkoitettu kaikille latinalaistansseista pitäville. Se sopii kaiken ikäisille ja -kuntoisille, aiempia taitoja ei tarvita. Kurssilla opetellaan helpon kuubalaisen salsan perusteita sekä vähän mamboa, merengueä ja cha cha chata. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivänä kello 13. Opettajana toimii tanssipedagogi ja koreografi Juan Pujals. Kurssin hinta on 150 €. Ilmoittau­ tuminen 1.8. mennessä. Kurssille voi ottaa enintään 20 osallistujaa. Valokuvauskurssi 3.–4.9. (2 pv) Tampereen Varalassa Kurssilla tutustutaan digikuvauksen perusteisiin eri näkökulmista. Kurssilla ideioidaan, miten valokuvausta voi käyttää sekä omaksi iloksi että yhdistystoiminnan avuksi. Ulkokuvaukselle on hienot puitteet Pyhäjärven kauniissa maisemissa. Kuvaamiseen kelpaavat monenlaiset laitteet kännykkäkamerasta pokkariin tai järjestelmäkameraan. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 13.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 14. Vetäjänä on Toivo Koivisto Kallion-Vallilan Eläkeläisten valokuvakerhosta. Kurssin hinta on 150 €. Ilmoittau­ tuminen 4.8. mennessä. Kurssille voi ottaa enintään 20 osallistujaa. Katso myös kuvankäsittelykurs­ si 24.9. Matkavastaavien opintoja neuvottelupäivät 9.–10.9. (2 pv) M/S Victoria Matkavastaavien opintoristeilyn ohjelmassa on matkavastaavien kokemustenvaihtoa ja matkansuunnittelua. Lisäksi kerromme vuoden 2026 syyskuussa järjestettävästä ohjelmallisesta jäsenristeilystämme. Opintoristeilyn vetäjinä toimivat Aaron Kallinen, Eva Rönkkö sekä Jan Koskimies. Victoria lähtee Tallinnaan Helsingin Länsisatamasta kello 18.30 ja palaa Helsinkiin kello 16. Opinto­ risteilyn hinta: 25 €. Ilmoittautu­ minen 11.8. mennessä. Miten kuvaa käsitellään ja siir retään nettiin 24.9. etäyhteydellä Aaron Kallinen ja Tuomas Talvila opastavat digikuvien järjestelyä, käsittelyä ja nettiin siirtämistä. Opastusaika on kello 10–11.30 ja kello 12.30–14. Tämä koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti Tampereen koulutukseen osallistuneille. Etäkurssi on maksuton. Ilmoittau­ tuminen 15.9. mennessä. Kotisivukoulutus 16.–17.9. (2 pv) Seinäjoen Hotelli Almassa Kurssilla opitaan laatimaan yhdistyksen kotisivut maksutonta verkkosivupohjaa käyttäen. Ohjelmaan kuuluu muun muassa: etusivu, yhteystietojen, tapahtumakalenterin ja uuden alasivun luominen sekä mediakirjasto ja kuvat. Kouluttajina ovat Aaron Kallinen ja Tuomas Talvila. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy seuraavana päivänä kello 15. Kurssin puolihoi­ tohinta on 160 €. Ilmoittautumi­ nen 25.8. mennessä. Kurssille voi ottaa enintään 10 osallistujaa. Jäsenrekisterikoulutus 16.–17.9. (2 pv) Seinäjoen Hotelli Almassa Tarkoitettu yhdistysten jäsensihteereille ja puheenjohtajille. Kursseille ilmoittautuminen ? Kursseille ilmoittaudutaan määräaikaan mennessä lomakkeella Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta: elakelaiset.fi/toiminta/koulutus ? Kursseille on ilmoittauduttava tavallisesti noin neljä viikkoa ennen kurssin alkamista, koska muun muassa kurssipaikoilla tarvitaan osallistujatietoja hyvissä ajoin. ? Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. ? Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. ? Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon, jos vaihtoehto on sekä mahdolliset liikuntatai ruoka-ainerajoitukset. Peruutusehdot ? Veloitamme 50 % kurssin hinnasta, jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kolme viikkoa ennen kurssin alkua. Syyskauden 2025 alustava koulutuskalenteri Syyskauden ensimmäisellä kurssilla 18.–19.8. harjoitellaan salsaa ja muita lattareita. EV G EN IY A M A ZU R O VA 16 Eläkeläinen 3/2025
• Jäsenrekisteriohjelman käyttöä opetellaan omaa tietokonetta käyttäen. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy seuraavana päivänä kello 15. Kurssia ovat vetämässä Ulla Virtanen ja Heli Grönroos. Kurssin puolihoitohin­ ta on 160 €. Ilmoittautuminen 25.8. mennessä. Kurssille voi ottaa enintään 10 osallistujaa. Kotisivukurssipäivä 9.10. Helsingin Malmilla Kurssipäivän aika: kello 10–16. Vetäjänä Aaron Kallinen. Hinta 20 €. Ilmoittautuminen 22.9. mennessä. Viestintäkurssipäivä 16.10. Helsingin Malmilla Kurssipäivän aika: kello 10–16. Vetäjänä Tuomas Talvila. Hinta 20 €. Ilmoittautuminen 22.9. mennessä. Jäsenrekisterikoulutuspäivät 7. ja 23.10. Helsingin Malmilla Järjestämme lokakuussa kaksi samansisältöistä koulutuspäivää Eläkeläiset ry:n toimistolla Helsingin Malmilla. Kurssiaika on kumpanakin päivänä kello 9–16. Koulutus on tarkoitettu yhdistysten jäsensihteereille ja puheenjohtajille. Jäsenrekisteriohjelman käyttöä opetellaan omaa tietokonetta käyttäen. Kurssia ovat vetämässä Ulla Virtanen ja Heli Grönroos. Kurssin hinta on 20 €. Ilmoittau­ tuminen 15.9. mennessä. Kumpaankin kurssipäivään voi ottaa enintään 10 osallistujaa. Vanhusneuvostopäivät 21.–22.10. (2 pv) Turengin Kiipulassa Koulutus on tarkoitettu vanhusneuvostojen jäsenille ja varajäsenille. Se järjestetään yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL ry:n kanssa. Koulutuksen hinta 50 €. Lisätiedot: eero.kivinen@ ekl.fi, 041 5221 696. Ilmoittautumi­ nen suoraan EKL:ään myöhemmin ilmoitettavan linkin kautta. Yhdistystoiminnan jatkokurssi 28.–30.10. (2 vrk) Kuopion Rauhalahdessa Sopii peruskurssin käyneille tai muutoin kokeneille yhdistystoimijoille. Aiheita ovat muun muassa hallitustyö, yhdistysasiakirjat sekä kokouskäytännöt. Vetäjinä Aaron Kallinen ja Jan Koskimies. Osittain yhteistä ohjelmaa talouskurssin kanssa. Kurssin hinta 200 € puolihoidossa. Ilmoittautu­ minen 1.10. mennessä. Yhdistystalouden jatkokurssi 28.–30.9. (2 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille taloudenhoitajille sekä toiminnantarkastajille. Aiheita ovat muun muassa yhdistyksen vuosikello, taloussääntö, tilinpäätös, toiminnantarkastus sekä kirjanpidon perusteiden kertaus. Vetäjinä Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Osittain yhteistä ohjelmaa yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kurssin hinta 200 € puolihoidossa. Ilmoittautu­ minen 1.10. mennessä. Taijin esittelykurssi 30.10. Helsingissä Kurssilla tutustutaan Taijihin liikuntamuotona sekä sen hyvinvointija terveysvaikutuksiin. Kurssilla myös katsotaan miten harrastuksen voisi istuttaa osaksi oman yhdistyksen toimintaa. Liikesarjoihin tutustutaan niin teoriassa kuin käytännössäkin. Muista ottaa mukaan lajiin sopiva vaatetus (riittävän väljä ja ilmava) sekä mielellään sisäliikuntakengät tai ohutpohjaiset tossut (pelkillä sukilla voi olla viileää). Kurssin käytyään osallistuja osaa kuvata Taijin historiaa sekä terveysvaikutuksia; tunnistaa lajin sopivuuden omalle itselleen; kertoa lajista omassa yhdistyksessään. Yhteistyössä EKL:n kanssa, joka on kurssin toteuttaja. Kurssin hinta on 50 €. Ilmoittautuminen suoraan EKL:ään myöhemmin ilmoitetta­ van linkin kautta. Vaikuttamisen ja viestinnän opintopäivät Järjestämme marras-joulukuussa kuusi samansisältöistä koulutuspäivää eri puolilla Suomea. Aiheina ovat muun muassa eläkejärjestelmä ja vanhusneuvostotyö. ? Ke 5.11. Itä-Suomi: Joensuu, Kerhotalo, Sairaalakatu 27 ? Ke 12.11. Pohjois-Suomi: Kemi, TUL:n tila ? To 20.11. Etelä-Suomi: Vantaa, Puistokulma ? Ke 26.11. ”Väli-Suomi”: Kokkola, Snellman-koti ? To 27.11. Pirkanmaa: Nokia, Kirjastotalo Virta ? Ke 3.12. Varsinais-Suomi: Turku, Rakennusliiton koulutustila Ilmoitamme seuraavista kursseista lisää myöhemmin ? Yhdistystalouden kurssi uusil­ le taloudenhoitajille Helsingissä. Ajankohta ilmoitetaan myöhem­ min. Kurssi pidetään Eläkeläiset ry:n toimistolla kello 9–16. Tarjoamme yhdistystalouden perustaitoja ja -tietoja pääkaupunkiseudun uusille taloudenhoitajille. Osassa koulutusta opetellaan käyttämään sähköistä Holli-kirjanpidon ohjelmaa. Lähipäiviin voi osallistua korkeintaan 10 henkeä. Koulutuksen vetäjinä toimivat talouskouluttajat Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Lähipäivien lisäksi järjestämme etäyhteydellä noin tunnin kestäviä teoriaosuuksia. Kurssin hinta: 30 €. ? Veloitamme koko kurssin hinnan, jos peruutus tehdään myöhemmin kuin viikkoa ennen kurssin alkua. ? Sairaustodistusta vastaan veloitamme ainoastaan 30 euron toimistomaksun. ? Yhdistys voi vaihtaa osallistujan toiseen veloituksetta. KURSSIKALENTERI julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. ? Lisätietoja kursseista voi kysyä KSL:n koulutustuottaja Tiina Flygarelta, puh. 050 590 0709, sähköposti: tiina.flygare@ksl.fi. JÄRJESTÖLLISTEN koulutusten sisällöstä voi kysyä lisätietoja kunkin koulutuksen vetäjältä: ? jäsenrekisterikoulutus: Ulla Virtanen, puh. 044 751 1030, sähköposti: ulla.virtanen@ elakelaiset.fi ? yhdistystoiminta, kotisivut, vaikuttaminen ja viestintä, matkavastaavat: Aaron Kallinen, puh. 044 751 1031, sähköposti: aaron. kallinen@elakelaiset.fi ? talouskoulutus: Heli Grönroos, puh. 050 529 0399, sähköposti: heli.gronroos@ elakelaiset.fi Syyskauden 2025 alustava koulutuskalenteri M A R KO S TA M P EH L / TA LL IN K S IL JA Matkavastaavien opinto­ ja neuvottelupäivät pidetään risteillen 9.–10.9. Eläkeläinen 3/2025 17
• JÄRJESTÖ Kilpailuaikaa on lokakuun loppuun. TIINA RAJALA E läkeläiset ry järjestää jäsenilleen valokuvauskilpailun muutaman vuoden tauon jälkeen. Monissa yhdistyksissämme toimii valokuvauskerhoja, joissa kuvauskokemus karttuu ja taidot kehittyvät. Kilpailu on tilaisuus näyttää opittuja taitoja muillekin. Kaikki eivät kuulu kerhoihin vaan kuvaavat mieluummin itsekseen ja omia aikojaan. Kaikenlaiset kuvaajat ovat yhtä tervetulleita osallistumaan. Kilpailun nimi Eläkeläisen elämää – koti ja elinpiiri viittaa siihen, että toivomme kilpailukuvia ihmisen päivittäisestä elämästä tavanomaisessa ympäristössään ja tavallisissa toimissaan. Eläkeläinen-sana kilpailun nimessä ei silti tarkoita, että kaikissa kuvissa pitäisi välttämättä esiintyä ”päivystävä eläkeläinen”. Tarkoitus on ilmaista, millaisena elämä kotona ja sen ympäristössä näyttäytyy; millaisia näkymiä avautuu kodin ikkunoista tai pihalta, kaduilta, toreilta, tai lähiluonnosta – tai missä ihminen liikkuukaan. Tähän kilpailuun emme vastaanota yhdistystoimintaan liittyviä kuvia, kuten kokouksista, yhdistysten juhlista tai retkistä. KILPAILUUN ON varattu melkein yhdeksän kuukautta aikaa. Se alkoi helmikuussa ja päättyy vasta lokakuun lopussa. Näin ihmiset pääsevät kuvaamaan eri vuodenaikoina. Kilpailuun lähetettävien kuvien pitää olla uusia: ne saavat olla aikaisintaan vuonna 2024 otettuja tai kuluvalta vuodelta. Jokainen osallistuja voi lähettää kilpailuun enintään kolme kuvaa. Kuvia voi ottaa yhtä hyvin kännykällä, tablettitietokoneella, pokkaritai järjestelmäkameralla. Kilpailuun lähetetään vain digikuvia. Ne voivat olla mustavalkoisia tai värillisiä. Kuvan lähettäjän tulee säilyttää itsellään alkuperäinen kuva esimerkiksi mahdollista Eläkeläinen-lehden julkaisutarvetta varten. Kilpailun säännöt viereisellä sivulla. Kerromme mielellämme lisää valokuvauskilpailustamme. Viestinnän suunnittelija Tuomas Talvilalta voi pyytää tarvittaessa ohjeita esimerkiksi kuvan kokoon, tallentamiseen, käsittelyyn ja lähettämiseen liittyvissä kysymyksissä, puhelin: 050 570 9716, sähköposti: tuomas.talvila@ elakelaiset.fi Toivotamme mukavia kuvaustuokioita! Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelija. TI A G O M U R A R O / U N S P LA S H Eläkeläisen elämää ­valokuvaus­ kilpailumme vauhdissa 18 Eläkeläinen 3/2025
• HALUAMME KERÄTÄ talteen kuvia, jotka kertovat ikäihmisten tavallisesta elämästä omassa ympäristössään. Näkökulmia aiheeseen voivat olla esimerkiksi asuminen, liikkuminen, ympäristön viihtyisyys ja ikäystävällisyys, palvelut ja toimeentulo. Kilpailu alkoi helmikuussa ja jatkuu tämän vuoden lokakuun loppuun. Kilpailun säännöt 1. Kilpailu on avoin kaikille Eläkeläiset ry:n jäsenille 2. Kilpailun aiheena on eläkeläisen elämä kotona ja omassa ympäristössä. Emme kerää kuvia yhdistystoiminnasta tässä kilpailussa. 3. Kuvien pitää olla tuoreita: ne saavat olla vuonna 2024 tai vuonna 2025 otettuja. Jokainen kilpailija saa lähettää enintään kolme kuvaa. 4. Kilpailuun lähetetään vain digikuvia. Ne voivat olla mustavalkoisia tai värikuvia. 5. Kuvia saa ottaa millä vain laitteilla, kuten kännykällä, tabletilla, pokkarilla tai järjestelmäkameralla. 6. Kuvan tulee olla osallistujan itsensä ottama. Kuvissa esiintyviltä, tunnistettavilta henkilöiltä, on oltava lupa kuvien käyttöön. 7. Kuviin ei saa lisätä kehyksiä, vesileimaa, tekstiä, kuvaajan tai kuvan nimeä, logoa tms. 8. Perinteinen kuvankäsittely, kuten värien, valoisuuden ja varjojen säädöt ja rajaukset on sallittu. Kuvien manipulointi kuten kohteiden poisto tai lisäys tai tekoälyn käyttö ei ole sallittua, ei myöskään ns. komposiittikuva eli useamman kuvan yhdistely. 9. Kilpailuun tarkoitetut kuvat on lähetettävä 31.10.2025 mennessä sähköpostin liitteenä Eläkeläiset ry:n viestinnän suunnittelija Tuomas Talvilalle osoitteeseen tuomas.talvila@elakelaiset.fi Sähköpostiviesteihin merkitään kilpailun nimi Eläkeläisen elämää – koti ja elinpiiri. Sähköpostiviesteissä on kerrottava kuvaajan yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero), kuvien nimet ja niiden ottamisajankohta päivän tarkkuudella. 10. Lähettämällä kuvan kilpailuun sen ottaja hyväksyy kuvan julkaisuoikeuksien siirtymisen Eläkeläiset ry:lle, joka voi käyttää kuvaa korvauksetta omissa painotuotteissaan, verkkosivuillaan ja muussa viestinnässään. Myöhemmin käyttöoikeudet siirtyvät Kansan Arkistolle. 11. Eläkeläiset ry palkitsee parhaat kuvat. Kilpailun tuomaristo Kilpailun tuomareina toimivat valokuvaaja Annina Mannila ja Kansan Arkiston kuva-arkiston tutkija Pia Pursiainen. Viestinnän suunnittelija Tuomas Talvila toimii tuomariston sihteerinä. Valokuvauskilpailu 2025 Eläkeläisen elämää – koti ja elinpiiri JU LI U S D R O S T / U N S P LA S H SUUREEN SUOSIOON nousseen boccia-pallopelin Eläkeläiset ry:n mestaruudesta mitellään Rovaniemellä 4.– 5.6.2025. Turnaukseen Saarenkylän nuorisoseurantalolle kokoontuu 24 joukkuetta eri puolilta Suomea. Boccia on peli, jossa kaksi joukkuetta heittää palloja pyrkien saamaan omansa lähemmäksi valkoista maalipalloa. Erän voittaa se joukkue, joka on saanut omat pallonsa lähemmäksi maalipalloa. Bocciaa voi pelata joukkue-, paritai yksilökilpailuna. Eläkeläiset ry:n mestaruus ratkaistaan joukkueturnauksena, joukkueessa heittää kolme pelaajaa. Mestaruutta puolustaa viime vuonna Oriveden turnauksessa juhlinut Pietarsaaren Eläkeläiset. Rovaniemen Eläkeläiset lähettää kilpailuun peräti neljä joukkuetta. Sodankylän yhdistyksestä tulee kolme joukkuetta, Aavasaksalta, Kotkasta ja Uudestakaupungista kustakin kaksi joukkuetta, sekä joukkueet Kokkolan, Kolarin, Rytikarin, Tampereen, Tervolan, Tornion, Utajärven, Vaasan ja Ykspihlajan yhdistyksistä. Lisäksi boccia-parketilla nähdään Eläkeläiset ry:n keskusjärjestön joukkue. Turnauksen järjestelyistä vastaa Rovaniemen Eläkeläiset ry yhdessä Eläkeläiset ry:n valtakunnallisen järjestön kanssa. Boccia-mestaruus ratkaistaan nyt kolmatta kertaa. TU O M A S TA LV IL A Eläkeläiset ry:n edellinen boccia­mestaruusturnaus järjestettiin syksyllä 2024 Orivedellä. Boccia­mestaruudesta kisataan yöttömän yön Rovaniemellä VUODEN 2026 toimintatonniavustusten hakuaika on käynnissä. Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt voivat hakea sosiaalija terveysministeriön avustuskeskus STEA:n rahoittamaa avustusta yleishyödylliseen toimintaan. Toimintatonnia voi hakea tulevana vuonna neljään käyttötarkoitukseen: ? 1) matalan kynnyksen toiminnan tai tapahtumien järjestämiseen, ? 2) tietotekniikkahankintojen tekemiseen, ? 3) koulutuksen järjestämiseen ja ? 4) uuden toiminnan aloittamiseen. Toimintatonniavustusta haetaan verkkolomakkeella viimeistään 31.8.2025. Hakulomake ja lisätietoja verkkosivuillamme. ? Lisätietoja toimintatonneista antavat myös Eläkeläiset ry:n henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos, puh.050 529 0399, heli.gronroos@elakelaiset.fi ja järjestösuunnittelija Aaron Kallinen, puh.044 751 1031, aaron.kallinen@elakelaiset.fi Toimintatonnihakemukset jätettävä elokuun loppuun mennessä Eläkeläinen 3/2025 19
• JÄRJESTÖ Matkailu ja majoitus: ? GREENSTAR HOTELS Eläkeläiset ry:n jäsenille 13 %:n alennus edullisimmasta päivän huonehinnasta. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa: greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIITTO tai suoraan hotellien vastaanotoista. GreenStar Hotels Oy tarjoaa sopimushintaisia huoneita rajoittamattomasti (LRA Last Room Available). Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su-ke, ja 15 % to-la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjoukset 2025 * Kylpyläloma 2 vrk 149 € / hlö / 2hh * Kylpyläloma 3 vrk 180 € / hlö / 2hh Hinnat sisältävät majoituksen (tulopäivä sunnuntai, maanantai, tiistai tai keskiviikko), aamiaiset, päivälliset (buffet) sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Lisämaksu yhden hengen hotellihuoneessa 35 € / vrk. Samassa huoneessa lomailevat lapset 4–12 v. –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2025 asti (ei jouluna eikä erikoistapahtumissa). Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh. 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@rauhalahti.fi ? TALLINK SILJA Eläkeläiset ry:n jäsenenä pääset suoraan Club One Silver -tasolle veloituksetta. Liittymällä Club One -jäseneksi nautit rahanarvoisista eduista niin maissa, kuin merellä. Club One kanta-asiakasohjelma koostuu kolmesta eri jäsentasosta: Bronze, Silver ja Gold. Club One -jäseniksi liittyvät Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat myös erillisen alennuksen matkoista. Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15 000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1 kk ilmaiskokeilun ja 20 % alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa täältä: rockway.fi/eläkeläiset Muut ? ONNI KOTISIIVOUS Eläkeläiset ry:n jäsenille 10% alennus Onni kotisiivouspalvelun säännöllisestä kotisiivouksesta. Alennuksen saa minimissään kahden tunnen kotisiivouksesta, kun teet toistaiseksi voimassa olevan siivoussopimuksen. Siivouspalvelu on saatavilla Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Oulun seudulla, Päijät-Hämeessä, Imatralla, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Joensuussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Turun seudulla, Raumalla, Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa. Voit tilata siivouksen puhelimitse puh. 09 856 46541, sähköpostitse kotisiivous@onnion.fi tai verkosta onnion.fi/kotisiivous Saat edun käyttöösi mainitsemalla olevasi Eläkeläiset ry:n jäsen. Etu on voimassa koko vuoden 2025 Huom: Tradekan jäsenenä saat suuremman, 25 %:n alennuksen. Mainitse silloin olevasi Tradekan jäsen. Jäsenedut Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. Eläkkeellä hyvässä seurassa ­risteily 15.–16.9. 2026 Helsingistä Tallinnaan Tallink Siljan Victoria I:llä Lisää tietoja Eläkeläinen-lehden seuraavassa numerossa! Kannattaa pysyä kuulolla! M A R KO S TA M P EH L / TA LL IN K S IL JA Eläkeläiset ry:n vuoden 2026 jäsentapahtuma 20 Eläkeläinen 3/2025
• LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör F öreningsverksamheten och frivilligarbetet inom föreningarna spelar en viktig roll då det gäller att stärka välmåendet och förebygga problem. Tyvärr verkar inte Finlands regering uppskatta denna viktiga funktion då regeringen skär ned organisationernas statsbidrag och ställer allt stramare villkor för understödet. Det finns allt skäl till att känna oro – ett försvagande av medborgarsamhället och allehanda kontroll ingår inte i den nordiska välfärdsmodellen. Trots alla mörka moln är pensionärsverksamheten fortsättningsvis precis lika livlig som förr. Det är uttryckligen verksamheten – klubbarna, evenemangen, diskussionerna, hobbyerna, utfärderna – som är den främsta orsaken för nya människor att söka sig till verksamheten och ansluta sig till en förening. Givetvis finns det även andra skäl. Den livliga verksamheten syns också i medlemsutvecklingen, och fler nya medlemmar har anslutit sig jämfört med tidigare år. Starkast har medlemsutvecklingen varit i de större och medelstora städerna där det även bor många pensionärer. Nya hobbygrupper har också uppstått tack vare vår aktiva motionsoch kulturverksamhet. En särskilt god nyhet fick vi nu under våren då en ny förening grundades i Riihimäki. Vi välkomnar ”Riksu” med i gänget! ÄVEN OM en stor del av verksamheten sker i lokalföreningarna har även organisationen sin givna roll. Under innevarande år arrangeras inte något större medlemsevenemang, men alla pensionärer är välkomna exempelvis till Työväen Musiikkitapahtuma (arbetarnas musikfest) i Valkeakoski i juli, eller till Kulttuurikatselmus (kulturmönstringen) i Björneborg i november. Nästa år i september, närmare bestämt 15–16.9.2026, arrangeras organisationens följande större evenemang, denna gång en kryssning som riktar sig till våra medlemmar och andra pensionärer. Där kan man njuta av samvaron och ett mångsidigt program, samtidigt som vi håller tröskeln låg för nypensionerade att bekanta sig med organisationen och verksamheten. Temat för kryssningen är ”I goda pensionärers lag” (”Eläkkeellä hyvässä seurassa”). PENSIONÄRERNA RF är en intresseorganisation för pensionärer, där medlemmarna ges en möjlighet att påverka. Våra samhälleliga mål uppstår för det mesta på basis av lokalföreningarnas initiativ. Till delegatmötet som sammanträdde i maj inlämnades även detta år nästan femtio initiativ. Då målen ställts upp gemensamt ställer sig också medlemmarna bakom målen med full kraft. Översättning: Anne Lindfors-Shaban Gemenskapen utgör ett stöd i livet PENSIONÄREN ”Medlemmarna ges en möjlighet att påverka.” Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden. TEXT PENSIONSSKYDDSCENTRALEN P rivat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning. Enligt undersökningen är det oftast företagare, personer med högre inkomster än genomsnittet och personer som är nära pensionsåldern som sparar med tanke på tiden som pensionär. Sparandet har ökat speciellt bland dem som är yngre än 30 år jämfört med motsvarande tidigare enkätundersökningar. År 2024 svarade 45 procent av dem som inte fyllt 30 att de sparade med tanke på pensionärstiden. År 2014 var det en fjärdedel av svararna under 30 år som uppgav att de sparade med tanke på pensionsdagarna. – Under de senaste åren har unga människor blivit mer medvetna om sparande och investeringar bl.a. genom innehåll på sociala medier. Enligt vår undersökning anser de unga att privat beredskap för pensionstiden är viktigare för deras ekonomi under pensionstiden än de äldre svararna, säger nationalekonomen Kati Ahonen på Pensionsskyddscentralen. I UNDERSÖKNINGEN frågades också varför man inte sparade för pensionstiden. Den klart vanligaste orsaken var att det inte fanns någon ekonomisk möjlighet att spara. Det uppgav ungefär två tredjedelar av dem som besvarade frågan. Andra orsaker som nämndes ofta var att man använde pengar till nuvarande konsumtion eller att man inte hade tänkt på att spara inför pensionsdagarna. Så svarade ungefär en femtedel. Ganska många av de unga som svarade hade för avsikt att börja spara för pensionsdagarna senare. NÄSTAN TVÅ tredjedelar av personerna i arbetsför ålder uppgav att de allmänt litar på pensionssystemet. Andelen var sju procentenheter mindre än i motsvarande enkät år 2019. Yngre åldersklasser, kvinnor och personer med lägre utbildning litar på pensionsskyddet mer sällan än andra grupper. – I mer detaljerade åsikter om pensionssystemets funktion skedde däremot ingen motsvarande förändring. Fler än tidigare ansåg att nivån på de pensioner som betalas till de nuvarande pensionärerna är tillräcklig. I stället var det lika många som tidigare som förhöll sig kritiska till hur tillräckliga framtida pensioner kommer att vara och hur rättvist och klart pensionssystemet är, konstaterar nationalekonomen Sanna Tenhunen på Pensionsskyddscentralen. Enligt forskarna kan den allmänna världspolitiska och ekonomiska osäkerheten samt diskussionen kring beredningen av pensionsreformen ha avspeglat sig i åsikterna om pensionssystemet. – Man kände inte ännu till innehållet i förhandlingarna om pensionsreformen i slutet av år 2024, då enkäten gjordes. Sparandet har ökat speciellt bland yngre 25–29 år 30–44 år 45–59 år % 2014 60–67 år Källa: Pensionsskyddscentralen Andelen personer som sparar efter äldersklass 10 20 30 40 50 60 2019 2024 26 35 45 43 48 50 41 48 57 44 50 59 Eläkeläinen 3/2025 21
• Pohjoismaiset eläkeläisjärjestöt koolla Norjassa. JAN KOSKIMIES E läkeläisjärjestöjen pohjoismainen verkosto NSK kokoontui Norjan Lilleströmissä 6.–7.5. Kokoukseen osallistuivat Eläkeläiset ry:stä varapuheenjohtaja Tuula Telin ja toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Vaikka eri pohjoismaiden yhteiskunnalliset tilanteet eroavat, on paljon myös yhteistä. Toimeentulon kysymykset ovat kaikissa maissa järjestöjen vaikuttamistyössä keskeisiä. On hämmentävää, kuinka edes öljyrikkaassa Norjassa ei eläkeläisköyhyyttä ole saatu poistettua, ja eläkkeiden prosenttikorotukset kasvattavat tuloeroja edelleen. Färsaarilla eläkeikää nostetaan samaan aikaan kun suuri tunnelihanke vie yhteiskunnan voimavaroja. Paikallinen eläkeläisjärjestö kritisoi voimakkaasti tällaista painotusta, jossa infrahanke rahoitetaan eläkeläisten oikeuksien kustannuksella. Yhteiskunnan digitalisaatio etenee Pohjoismaissa niin vauhdikkaasti, että kaikki eivät pysy mukana. Esimerkiksi Norjassa tämä johtaa postiverkoston harvenemiseen, ja Tanskassa valtiollinen posti on lopettanut kirjeliikenteen kokonaan. RUOTSISSA PUOLESTAAN eläkeläisjärjestöt ajavat vanhusneuvostoja lakiin, kuten muissa Pohjoismaissa on jo tehty. Tanskassa vanhusneuvostot valitaan jopa suoralla vaalilla. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole paras tapa, ottaen huomioon vanhusneuvostojen rajoitettu valta. Ihmiset eivät koe vaaleja kovinkaan tärkeänä ja äänestysprosentti jää alhaiseksi. Suomalaiset toivat kokouksessa esille huolensa eläkeläisjärjestöjen valtionavustusten rajuista leikkauksista. Muissa pohjoismaissa järjestöt eivät ole samalla tavalla riippuvaisia valtion tuesta, vaan keskiössä ovat jäsenmaksut ja arpajaistuotot. Huoli kansalaisjärjestöjen arvostuksen laskusta yhteiskunnassa on kuitenkin yhteinen. ? Pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan NSK:n jäsenjärjestöjä ovat Faglige Seniorer (Tanska), Landsfelag Pensjónista (Färsaaret), Landssamband eldri borgara (Islanti), Pensjonistforbundet (Norja), Svenska Kommunal Pensionärernas Förbund (Ruotsi), Pensionärernas Riksorganisation PRO (Ruotsi) sekä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ja Eläkeläiset ry. NSK kokoontui Norjan Lilleströmissä 6.–7. toukokuuta. Toimeentulo ja palvelut puhuttivat ”On hämmentävää, kuinka edes öljy rikkaassa Norjassa ei eläkeläis köyhyyttä ole saatu poistettua.” Tervetuloa yhdistyskahvilaan Eläkeläiset ry on aloittanut etäyhteyksin järjestettävät yhdistyskahvilat, joissa kerrotaan järjestön ajankohtaisista aiheista sekä keskustellaan yhdistystoiminnassa esiin nousevista kysymyksistä. Seuraava yhdistyskahvila pidetään tiistaina 10. kesäkuuta. Kaikki Eläkeläiset ry:n yhdistystoiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Linkki kahvilaan julkaistaan yhdistyspostissa torstaina 5. kesäkuuta. Tulevien kahvioiden aikataulut löydät verkkosivultamme elakelaiset.fi Toimisto lomailee heinäkuussa Eläkeläiset ry:n toimisto on suljettuna 30.6.–1.8. Palvelemme jälleen maanantaina 4. elokuuta Hyvää kesää kaikille! Kulttuuri­ katselmuksen ilmoittautuminen käynnissä VETERAANIEN kulttuurikatselmukseen 15–16.11. Poriin odotetaan yhdistyksistä musiikki-, näyttämötaideja tanssiryhmiä. Ilmoittautuminen, lisäinfoa ja katselmuksen ohjelma ovat TUL:n verkkosivuilla osoitteessa https://tul.fi/tapahtumat/aikuisliikunta/seniorit Kyseessä on kaikille 55 vuotta täyttäneille yksinesiintyjille ja ryhmille suunnattu tapahtuma, jonka järjestää Suomen Työväen Urheiluliitto TUL yhdessä Eläkkeensaajien Keskusliiton, Eläkeläisten, Suomen Työväen Musiikkiliiton ja Työväen Näyttämöiden liiton kanssa. Eläkeläiset ry tukee jäsenyhdistystensä Kulttuurikatselmukseen osallistuvia esiintyjäryhmiä maksamalla niiden osallistumismaksun. Matka-, majoitusja illanviettokuluistaan yhdistykset vastaavat itse. Ilmoittautuminen esityksiin päättyy 19.10. JÄRJESTÖ 22 Eläkeläinen 3/2025
• Turvassa ei tarvitse jännittää: meiltä saat vakuutusalan parasta palvelua. EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimus 2024 turva.fi
• KULTTUURI S irpa Aho ryhtyi penkomaan syksyllä 2021 Floridan Lantanan Suomi Talon varastossa olleita laatikoita. Ne sisälsivät muun muassa Helsingin yliopistossa poliittisen historian dosenttina toimineen William Copelandin (1936–2023) vuosina 1966–82 tekemiä 1900-luvun alussa Floridaan muuttaneiden suomalaisten siirtolaisten haastatteluja. Lisää materiaalia tuli Copelandilta Helsingissä syksyllä 2022, nauhoituksia satoja tunteja ja tekstiä oli tuhansia sivuja. Sirpa Aho (os. Laine) sanoo, että kyseiset arkistot tempaisivat hänet mukaan suureen historialliseen seikkailuun. – Jo 1940-luvun alussa Floridassa vietti talviaan satoja suomalaisia. He tulivat sinne Yhdysvaltojen pohjoisosista. Toisen maailmansodan jälkeen talvenviettäjien määrä suorastaan räjähti. Floridaan saapui siirtolaisia myös suoraan Suomesta. – Suomalaisten historiikkia Floridasta on yritetty kirjoittaa monta kertaa, aina se on syystä tai toisesta jäänyt kesken. Kolme vuotta sitten päätin viedä urakan vihdoin päätökseen. Ajattelin, että ellen minä sitä tee, ei sitä tee kukaan toinenkaan. Ja viime vuoden kesäkuussa näki päivänvalon kemiläisen Atrain & Nordin kustantamana 210-sivuinen teos Viidakoista Finntowniin – Suomalaisella sisulla Floridan auringon alla. Kirjassa mainitaan 312 suomalaisen siirtolaisen nimet. Kakkososa Onni matkassa on juuri ilmestynyt toukokuussa 2025. Viidakoista Finntowniin kertoo varhaisten floridansuomalaisten elämästä alkaen 1890-luvun Pensacolan merimiesyhteisöstä ja päättyen toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan Finntowniksi kasvaneessa Lake Wort-Lantanassa. Ahon mukaan kaikilla aloilla ovat suomalaiset siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä vaikuttaneet Floridan kasvuun ja kehitykseen. – Ammattien kirjo on ollut lähes loputon: on ollut merenkulkijoita, kalastajia, viidakkojen raivaajia, viljelijöitä, rehellisiä ja vähemmän rehellisiä maapalstoja kauppaavia maa-agentteja, kirvesmiehiä, suurkaupunkien rakentajia, avaruustekniikan erikoisosaajia, taiteilijoita, poliittisia agitaattoreita, piikoja ja palvelijoita. – Kukin heistä on vuorollaan kokeillut Amerikan ihmemaassa onneaan sisulla ja sydämellä, huumorilla ja hieman itseironiallakin. Jo sata vuotta sitten todettiin, että Florida on paratiisi lomanviettäjille mutta helvetti Sirpa Aho pullanpaistossa Suomi Talossa. Sirpa Aho selvitti Floridan suomalaisten kohtaloita ”Kolme vuotta sitten päätin viedä urakan vihdoin päätökseen. Ajattelin, että ellen minä sitä tee, ei sitä tee kukaan toinenkaan.” TEKSTI JUHA DRUFVA KIRJAT Sirpa Aho: Viidakoista Finntowniin – Suomalaisella sisulla Floridan auringon alla, Atrain & Nord 2024. 211 sivua. Onni matkassa – Iloja, suruja ja sisua Floridan Finntownissa. Atrain & Nord 2025. 400 sivua. raivaajille! Jotkut suomalaiset menivät Floridasta kokeilemaan onneaan myös Kuubaan. TÄMÄN PÄIVÄN amerikkalaisuuden valossa saattaa olla hieman yllättävää, että ensimmäinen suomalaisten perustama yhdistys Floridassa oli Suomalainen Sosialistiyhdistys, mikä perustettiin Jacksonvillessa vuonna 1910 Suomalaisen Sosialistijärjestön alaosastoksi. Yhdistys ilmoitti päämääräkseen vapauden, veljeyden ja yhdenvertaisuuden sekä hyvän toimeentulon omilla ansioilla. – Osasto toimi muutaman vuoden järjestäen lähinnä viihdettä ja sosiaalisia tapahtumia. Jacksonville oli suomalaisten sosialistien eteläisin keskus Yhdysvalloissa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen maailma muuttui, Jacksonville sen mukana. Laivojen rakentaminen puusta loppui ja suomalaiset siirtyivät jälleen kohti uusia mahdollisuuksia. Edelleen Jacksonvillessa asuu ja työskentelee yksittäisiä suomalaisia. Sirpa Ahon mieltä oli kauan askarruttanut Rymättylän kirkonkirjassa hänen isoisänsä Karl Laineen veljen kohdalla kommentti: Merimies, kuollut Pensacolan kaupungissa Amerikassa. William Copeland esitelmöi Lantanan Suomi Talossa 2017 ensimmäisistä Floridan suomalaisyhteisöistä. Hän aloitti sopivasti Pensacolan merimiesyhteisön kuvauksella. Sirpa Aho esittelee Suomi Talon kirjaston siirto­ laishistoriaa käsittelevää kirjallisuutta pastori Ulla Palokkaalle ja piispa Jukka Keskitalolle. S IR PA A H O N KO TI A LB U M I S IR PA A H O N KO TI A LB U M I 24 Eläkeläinen 3/2025
• JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA Palattuaan takaisin Suomeen 1985 Sirpa Ahoa odotti molekyylibiologin toimi Alko Oy:n Biotekniikan laboratoriossa Helsingin Salmisaaressa. Hänen miehensä työskenteli laivanrakennusinsinöörinä Helsingin Valmetin telakalla. Sitten iski 1990-luvun lama, Alko muutti yhtiörakenteensa, tutkimustoiminta lopetettiin. Samaan aikaan Valmetin telakka sulki oviaan. – Päätimme mieheni kanssa vuonna 1994, että emme jää pitempään katselemaan, mitä tapahtuu, lähdimme uudelleen Yhdysvaltoihin. Muutimme Philadelphiaan, molekyylibiologin työni jatkui ensin kymmenen vuotta tutkimuslaboratoriossa Thomas Jeffersonin yliopistossa. Sen jälkeen siirryin Connecticutiin Unilever-yhtiön tutkimuslaboratorioon tutkijaksi. Siellä meni kahdeksan vuotta. Ahon mukaan Floridassa oli mukava käydä lyhyillä lomilla, jolloin myös Lake Worthin-Lantanan suomalaisyhteisö tuli tutuksi. Suomalaisten Lake Worthin Bryant -puistossa järjestämä jokatalvinen ulkoilmatapahtuma oli suomalaisen kulttuurin, musiikin ja ruoan katselmus. Tapahtuma on suomalaisia perinteitä kunnioittavaa. On esitelmiä, musiikkiesityksiä, kansantanhuja, kansallispukuja ja tanssimusiikkia. Myyntikojuista löytyy hernekeittoa, lettuja, pullaa ja piirakkaa, Iittalaa ja Arabiaa, paitoja ja matkamuistoja, kaikki perinteistä suomalaista. ”Tämän päivän amerikkalaisuuden valossa saattaa olla hieman yllättävää, että ensimmäinen suomalaisten perustama yhdistys Floridassa oli Suomalainen Sosialistiyhdistys, mikä perustettiin Jacksonvillessa vuonna 1910 Suomalaisen Sosialistijärjestön alaosastoksi.” – Sillä hetkellä mielikuvani merimiesten ruohottuneista haudoista suuren puun juurella kaukana kotoa sai vahvistusta. Kaivattu hautakivi vuodelta 1887 löytyi vihdoinkin vuonna 2022 Pensacolan St. Johns hautausmaalta, tasan 135 vuotta isosetäni kuoleman jälkeen. KANSAINVÄLISTÄ SEIKKAILUA on ollut myös Sirpa Ahon oma elämä. Hän syntyi 5. kesäkuuta 1948 rymättyläläis-kivennapalaiseen perheeseen. Äiti oli Karjalan evakko Kivennavalta, isä Rymättylästä. He tapasivat sodan jälkeen Tampereella, missä äiti oli Finlaysonin tehtaassa töissä. Sirpan lapsuusja varhaisnuoruus kuluivat Merimaskussa pienen kyläyhteisön laidalla, missä karjalaisia evakoita oli muitakin. – Kuitenkaan me evakkoperheet emme aivan kuuluneet joukkoon. Isäni kuoltua koulunkäyntini jatkui Turussa, kirjoitin ylioppilaaksi Juhana Herttuan Yhteiskoulusta 1968. – Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suoritin 1972 Turun yliopistossa, filosofian kandin tutkinnon Turun yliopiston biokemian laitoksella 1974. Väitöskirjani tein 1980 solubiologian alalta Lääketieteellisen Kemian laitoksella. Kolmen vuoden post-doctoral työskentely Harvardin yliopistossa avasi minulle mahdollisuudet mielenkiintoiselle uralle. Sirpa Aho Turun kirjamessuilla 5. lokakuuta 2024. JU H A D R U FV A Eläkeläinen 3/2025 25
• KULTTUURI MIKKELINTEATTERI.FI KÄSIKIRJOITUS: TUOMAS PARKKINEN | OHJAUS: JUKKA KEINONEN ESITYSOIKEUKSIA VALVOO AGENCY NORTH OY. ENSI-ILTA 25.6.2025 KEKKOS-KOMEDIA NAISVUORI-NÄYTTÄMÖLLÄ JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA – Tapahtumasta sai silloin vaikutelman, että vanhempi siirtolaispolvi halusi muistella nostalgista nuoruuttaan ja halusi siirtää kokemansa suomalaisuuden seuraaville sukupolville. Tällä suomalaisella kulttuurilla ei kuitenkaan ollut mitään yhteistä sen Suomen kanssa, jonka me mieheni kanssa jätimme taaksemme 1994 muuttaessamme Yhdysvaltoihin. VUONNA 2012 Sirpa Aho ja hänen miehensä jäivät eläkkeelle. Loma-ajoilta oli Florida jo tullut tutuksi. Se oli ollut kaivattu vastapaino tiukalle työnteolle nauttia auringosta, lempeästä lämmöstä ja vastustamattomista hiekkarannoista, vaikka vain pitkien viikonloppujen myötä. – Lumenluonti New Jerseyssä ja Connecticutissa sai jäädä muistoihin. Pysyvä muuttomme Floridaan toi mukanaan osallistumisen suomalaisten rientoihin. Pian löysinkin itseni Suomi Talon puheenjohtajan pallilta, siinä toimessa vierähti kuusi vuotta ja varapuheenjohtajana neljä vuotta, edelleen olen yhdistyksen hallituksen jäsen. Meillä on vajaa kolmesataa jäsentä. – Nuorempi poikamme asuu Yhdysvalloissa, vanhempi asuu Espoossa, hän ei lähtenyt vuonna 1994 mukaamme Yhdysvaltoihin vaan jäi Suomeen opiskelemaan. Vielä 1930-luvulla sanottiin, että Floridassa oli vain työtätekeviä, sekä pysyvästi sinne muuttaneita että kausityöläisiä. 1940-luvulla alkoivat myös lomalle saapuvat talvenviettäjät kansoittaa eteläistä Floridaa. S anotaan, että siirtolainen on onnellisimmillaan pilvien päällä, matkalla vanhan ja uuden kotimaan välillä. Äitisi oli Karjalan evakko Kivennavalta. Koetko olevasi siirtolaisena Floridassa? Millaisia hyviä ja huonoja puolia siirtolaisuudessa mielestäsi on? – Äidin koti jäi rajan taakse, jonne ei ollut paluuta kuin muistoissa. Synnyinmaahan Suomeen ja lapsuuden kotiseudulle Merimaskuun voin matkustaa milloin vaan muutamassa tunnissa. Amerikan Yhdysvallat on nykyinen kotimaani ja koti sijaitsee tällä hetkellä Floridan osavaltiossa. Tämä suuri ja vilkas suomalaisyhteisö on kuin pikku-Suomi iloineen ja harmeineen. – Täällä eletään pääasiassa kahdella kielellä monenlaisten kulttuurien keskellä. Olo tuntuu hämmästyttävän kotoisalta, olen osa tätä yhteisöä, jossa kaikki ovat tulleet jostakin. Sata vuotta sitten päätös lähteä Suomesta kielitaidottomana laivalla kohti suurta tuntematonta oli pakon sanelema. Köyhyys ja työttömyys ajoivat liikkeelle ja parempi tulevaisuus houkutteli, eteenpäin elävän mieli. – Maailma on muuttunut, mutta paremman tulevaisuuden toivossa edelleen lähdetään liikkeelle. Maailmankansalaisiksi kasvaneitten suomalaisten kertomukset ja kokemukset ovat edelleen yhtä hämmästyttäviä kuin sata vuotta sitten. Vaikka kuinka mietin, niin en keksi yhtään huonoa puolta tässä siirtolaisen elämässä. Hyvistä puolista voisinkin vaikka kirjoittaa kirjan, tai kaksi. – William Copelandin sanoin, kun löytää tasapainon itsensä kanssa, on aina oikealla puolella Atlantia. Olen aina tuntenut olevani oikeassa paikassa, minne tahansa elämä onkin minut kuljettanut. Olemme kiitollisia jokaisesta kokemuksesta vuosien varrella. Tämä maa on kohdellut meitä hyvin. Siirtolaisena toisessa polvessa ”Pysyvä muuttomme Floridaan toi mukanaan osallistumisen suomalaisten rientoihin.” 26 Eläkeläinen 3/2025
• MUSIIKKKI J. Karjalainen: Suomalaista muotoilua. Warner Music Finland/Jukan Productions 2025. SUOMEN SUOSITUIN tanssitähti, jonka keikoille nuoret nyt tunkevat, on seitsemänkymppinen Kake Randelin. Lähes samaa ikäluokkaa on J. Karjalainen, joka ponnahti julkisuuteen vuonna 1981. Ankkurinappi, Doris ja muutkin kipaleet soivat J. Karjalainen ja Mustat Lasit -yhtyeen keikoilla. Karjalainen on pitkällä urallaan onnistunut pitämään oman tyylinsä eli omia kappaleita, näppäriä sanoituksia ja vahvasti akustista sointia. Tämäkin uusin, maaliskuun lopulla ilmestynyt ja poikansa Väinön tuottama levy rakentuu suurelta osin rauhallisen laulun ja akustisen kitaran varaan. Palkitulle suomalaiselle muotoilulle on kiekolla oikein oma nimikkokappale, jossa on konesähköistä taustaa, mutta pelkistettyä kotimaista muotoilua on koko levy. Huuliharppu jota melko harvoin nykyään uusilla levyillä kuulee, värittää useampaa kappaletta. J. KARJALAISEN tekstit lähtevät usein pienistä arkipäivän asioista kuten täälläkin levyllä esimerkiksi siitä että hän huomaa, kuinka kadun toisella puolen televisio valaisee huonetta erään tylsän TV-sarjan ajoituksen mukaan. Lopuksi Karjalainen alkaa pohtia, että seuraako se naapuri häntä samalla tapaa. Oman jopa nerokkaan laulunsa on saanut meistä monelle jo kouluajoilta tuttu keltainen Koh-i-noor-kynä. Kyseinen kynä on muuten nimestä huolimatta ihan eurooppalainen, tšekkiläinen tuote ja yhä tuotannossa. Vaikka Suomalaisen muotoilun perusasetelma on mies ja kitara niin ei levy pitkästytä. On jatke pitkässä sarjassa aina kuuntelemisen arvoisia pieniä lauluja. Vaikka tyyli ei ole ihan sama niin mieleen tulee Oklahoman Kuiskaajaksi joskus kutsuttu jo edesmennyt J.?J. Cale. Hänellä oli ihan oma heti tunnistettava soundi, joka toistui levyltä toiseen mutta kun siihen tykästyi nin joka ainoa kiekko piti hankkia tietäen mitä takuulla saa. KUN VALITETTAVAN suuri osa kotimaisista laulutekstityksistä on kovin samankaltaisia tylsiä rutiineja niin eivät Karjalaisen. Otetaan vaikka Mary Ann, jossa kaunis kukkakärpänen kiipeilee kirjaimilla ja hyppii kirjan lehdillä lukemista häiriten kunnes lentää pois. Jos käyttää hivenen mielikuvitusta niin rakkauslauluhan tämä oikeastaan on. Soitannollisesti monipuolisempi rakkaustarina on kevyesti keinahteleva Sinéadin laulu, jossa pianon ja lyömäsoitinten ohella soi huuliharppu todella tyylikkäästi. Lapsuusmuistoihin Kyyveen kippareissa päättyvä uusin J. Karjalainen ei petä hänen musiikkinsa ystäviä. AKI RÄISÄNEN J.Karjalainen TE R O A H O N EN Vanhassa vara parempi ”Vaikka perus­ asetelma on mies ja kitara, niin ei levy pitkästytä.” MENOJA 3 × kesäteatteri TUOMAS TALVILA J oskus on osuvasti todettu, että Suomessa kesäteattereita löytyy melkein joka niemestä ja notkosta. Ja hienoa niin. Tässä kolme poimintaa alkavan kesän tarjonnasta. Lisää löytyy muun muassa kesäteatterisivustolta kesateatterit.fi Nokian oma Tapio Rautavaara Nokian kesäteatterin Sininen uni kertoo koko kansan rakastaman nokialaisen, Tapio Rautavaaran, tarinan lapsuudesta urheiluareenoille ja lopulta musiikkija elokuvatähteyteen. Matka etenee Rautavaaran laulujen säestämänä. Pelissä on myös moninkertaista nostalgiaa, sillä Sininen uni oli Nokian Kesäteatterin hitti kesällä 2007 ja 2008, jolloin sen näki yhteensä 20 000 katsojaa. Nyt esitetttävän uudistetun version ohjauksesta vastaa Rami Saarijärvi, joka on sovittanut teoksen uudelleen yhdessä Tapio Parkkisen kanssa. Näytelmän musiikit sovittaa teatterimuusikko ja harmonikkataiteilija Aleksi Laukkonen, ja lavastuksesta vastaa lavastajamestari Tapio Huilla. ? Esityksiä 25.6.–9.8. nokianteatteri.fi Olympiavuosi rajaseutukylässä Suomussalmen Näyttämöyhdistys täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Suomussalmen kesäteatterissa 2025 nähdään Eero ja Ulla Schroderuksen kantaesitysnäytelmä Tonkkapostia. Tapahtumat ajoittuvat vuoteen 1952, jolloin Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset, Armi Kuusela valittiin miss Universumiksi ja Suomi sai maksettua viimeiset sotakorvaukset. Tapio Rautavaaran roolissa on Jari Välimäki. PA S I A IT TO K U M P U Suomussalmen näyttelijäkaartissa on yhdeksäntoista henkeä ja myös tänä kesänä useita lapsinäyttelijöitä. Näytelmä kertoo pienestä rajaseutukylästä, jossa myös ollaan siirtymässä uuteen, valoisampaan aikakauteen. Kaikkien kyläläisten kohdalla varjoisat vuodet eivät kuitenkaan ole vielä ohi. ? Esityksiä 11.7.–10.8. teatteriretikka.fi Heidi juoksee… Rönnin Kesäteatterissa Orivedellä juostaan Suomea maailmankartalle. Pentti Kotkaniemen uusi tulkinta Miika Nousiaisen palkitusta romaanista Maaninkavaara pureutuu suomalaisten elämää suurempaan aiheeseen – urheiluun. Teini-ikäistä tytärtään valmentavan Isän pakkomielteinen suhde kestävyysjuoksuun on samalla hulvaton ja terävä kuvaus suomalaisuudesta, jossa urheilumenestys on perinteisesti kansakunnan ylpeys ja identiteetin tukipilari. Lopulta koko tilanne kääntyy komiikaksi. Maaninkavaaran ohjaa Eriikka Magnusson. ? Esityksiä 29.6.–9.8. erajarventeatterit.fi Eläkeläinen 3/2025 27
• KRISTIINA WALLIN Lähetä runosi osoitteeseen Rinnetie 13, 33430 Vuorentausta tai (mieluummin) sähköpostitse: kristiina.wallin@tpnet.fi RUNOPYSÄKKI R uno etsii mahdollisimman tarkkaa kieltä ja kokeilee erilaisia muotoja. Tutuimmillaan runo kirjoittuu säkeiksi ja säkeistöiksi, mutta toisinaan se lainaa ulkoisen olemuksen proosalta ja silloin puhutaan proosarunosta. Proosaruno näyttää proosatekstin kappaleelta, mutta merkityksenmuodostukseltaan ja kieleltään se on runoa. Joskus runo voi kurottaa aforismin suuntaan, sillä aivan samoin kuin runo, aforismikin pyrkii tiivistämään jotakin olennaista maailmasta. Aforismin ja aforistisen runon raja on välillä häilyvä, mutta ehkä tekstilajia tärkeämpää onkin se, mitä sanat kertovat meille maailmasta tai miten ne kiteyttävät ajatuksen. Viime aikoina olen lukenut vanhaa japanilaista runoutta ja lumoutunut lyhyestä muodosta ja kuulaasta ilmaisusta. Japanilaisen runoperinnön tankaja haikurunojen aiheet liittyvät useimmiten luontoon. Suomen kieleen mukautettuna kullakin rivillä on tietty määrä tavuja niin, että tankarunon rakenne on 5-7-5-7-7 tavua ja haikun 5-7-5 tavua. Kun ryhtyy kirjoittamaan tankatai haikurunoja saattaa huomata, että tavujen laskeminen on koukuttavaa. Lyhyt muoto pakottaa luopumaan, mutta luopuminen kuljettaa olennaisen äärelle. RUNON KIRJOITTAMINEN on elämänmittainen matka. Siihen matkaan liittyvät myös muistot. Matti Saarisen runossa Isä muistot palaavat omaan isään. Saarinen näyttää isäsuhteen syvyyden ja runosta välittyy arvostus ja rakkaus. Isä on esikuva, vaikka runon puhuja tekeekin asiat omalla tavallaan: ”jos vaan mitenkään voisin / niin kuin isäni oisin, / vaikka teenkin asioita toisin.” Saarinen näyttää myös sen, kuinka tietyssä ajassa eläminen muokkaa ihmistä: ”Mutta ei isä tehnyt väärin, aika vaan oli toinen siinä määrin”. Kuri oli kovempi eikä ”silloin puhuttu hempeitä”. Runon loppu onkin koskettava, kun runon puhuja palaa ajatuksissaan isän luokse ja halaa. Runo kertoo isän elämänvaiheet pääpiirteittäin: lapsuuden, kapina-ajan mielettömyyden ja työväenaatteen merkityksellisyyden. Loppusointu rakentaa runoon eteenpäin soljuvan rytmin. TARINAA ELETYSTÄ elämästä ja sukupolvien ketjusta kertoo myös Olavi Keinäsen runo Aikuisena koko elämä. Runossa rakentuu arkinen ja hyvä yhteys isovanhempien ja lastenlasten välille. Temaattisesti runo kertoo juurten merkityksestä: ”Mutta on niitä nuoria / jotka ovat hyvin perillä omista juuristaan / ja isovanhempienkin juurista. / He ovat upeita tulevaisuuden ihmisiä.” Runo on sävyltään toteava ja kiinnostavasti siinä on puheenomaisuutta ja repliikkejä. Lastenlasten kysymysten ja kertovien säkeitten kautta rakentuu silta sukupolvien välille. Säepari ”Jokaisella sukupolvella on / erilainen kasvun ja kokemusten kulttuuri” asettuu lähtökohdaksi sille yhteydelle, joka voi muodostua nuorempien ja vanhempien välille, jos ymmärretään juurten merkitys ja kysytään kuulumisia puolin ja toisin. Keinänen on koonnut runojaan kirjaksi Rakkauden aika. SALME SAARISEN runossa teemana on yksinäisyys. Saarisen runossa on kaunista melankoliaa, joka valtaa mielen, vaikka kaikki on hyvin. Sade ja kyyneleet ovat ikään kuin samaa virtaa: runon ulkoinen ja sisäinen todellisuus kietoutuvat yhteen, maisema ja sen kokija. Runossa on pysäyttäviä kysymyksiä, kuten ”mistä sitten tulevat kyyneleet / jotka väkisin kiertyvät silmiin” tai ”Onko se yksinäisyys, / vaiko vain jatkuva / sateen tanssi ruutuun”. Kysymyksiin ei odoteta vastausta, vaan ne ovat enemmänkin pohdintaa tuntemusten äärellä. Runon tunnelma on lempeä ja hyRunon rajoilla Tekstilajia tärkeämpää on se, mitä sanat kertovat meille maailmasta tai miten ne kiteyttävät ajatuksen. KULTTUURI Aikuisena koko elämä Mitä teille kuuluu? Mitä olette tehneet ja miten aika on kulunut? Mummolta papalta kysellään silloin tällöin. Teini-ikäisenä mutta kuin aikuisena. – Oletteko kotona? Voinko tulla kahville? Useimmiten voi tulla, mutta eläkeläisilläkin on joskus ”pakollisia” menoja. Meitä ihmisiä on niin monenlaisia: lapsia, nuoria, aikuisia, senioreita, vanhuksia. Jokaisella sukupolvella on erilainen kasvun ja kokemusten kulttuuri. Nykynuoret eivät tunne isovanhempiensa elinpiiriä. Isovanhemmat eivät tunne nykynuorten elinpiiriä. Mutta on niitä nuoria, jotka ovat hyvin perillä omista juuristaan ja isovanhempienkin juurista. He ovat upeita tulevaisuuden ihmisiä. OLAVI KEINÄNEN, KEMPELE Runo keväälle Kävelin tien reunaa, ojan reunalla huomasin pienen kukkasen, poimin sen ja kukka oli valkovuokkonen. Painoin vasten rintaani ja ajattelin, tämä oli kevään ensimmäinen kukkanen. Ilostani huokasin ja ajattelin, nyt on kevät uusi suloinen, tuoksujen. Meri sininen, kalalokit keinuu kirkuen päällä laineiden. Ja yksi joutsen on eksynyt vaeltamaan aavalle rannalle. Ihminen pysähdy ajattelemaan, minkälaisen mielen kevät tuo meille tullessansa. Eikö kaikki silloin herää, pieni kärpänenkin tulee tuolta jostain kolostansa esiin ja päästää ensimmäisen pörinänsä keväälle. RITVA TUISKU, HANKO väksyvä. Runo pysähtyy intensiivisesti hetkeen ja sävy on harmoninen. Marja Hoefsin runo Kerätä voimia vie kohti mielenrauhaa. Runo on meditatiivinen, ikään kuin mantra, jonka avulla voi hiljentää ulkopuolella vellovan maailman hälyn ja yrittää selvitä esimerkiksi sotauutisten aiheuttamasta ahdistuksesta. Runossa rauhan ajatus nousee keskeisenä 28 Eläkeläinen 3/2025
• muksen tilassa.” Kokemuksen kokonaisvaltaisuus kirjoittuu näkyviin, kun sanat ja merkitykset vaihtavat paikkaa. RAUHAN AJATUS on myös Pertti Korhosen runossa Pieni runopuroni. Runon alku kertoo kirjoittamisen merkityksellisyydestä. Siitä, kuinka runopuroon voi upottaa surut ja ilot. Pysähdyn säkeeseen ”Jossain sieluni syövereissä se virtaa” ja jään ajattelemaan, kuinka totta tai tunnistettavaa se onkaan: minunkin sieluni syövereissä virtaa samankaltaisesti. Runopurosta voi ammentaa yhtä hyvin kauneutta kuin surullista harmautta. Korhosen runopurossa läikkyy tällä kertaa koskettavasti rauhan sanoma: ”Älkää tuhoaseisiin tuhlatko rahoja, / takokaa uusia kyntöauroja.” Sodan tuhoisuus saa vastavoimakseen viljan kasvun. Viisas ja koskettava runo. Kesän odotukseen kuljettaa Ritva Tuiskun Runo keväälle. Runon rytmi keinuttaa kauniisti esiin kevään merkit luonnossa. Luontohavainnot ovat tarkkoja ja niiden kautta välittyy ilo. Runon tunnelma on onnellinen ”Ilostani huokasin ja ajattelin, / nyt on kevät uusi suloinen, tuoksujen.” Kevään kukat, mutta myös tuoksut ja äänet tulevat eläviksi Tuiskun säkeissä. Runo puhuttelee ihmistä, meitä kaikkia, ja pyytää pysähtymään kevään ihmeen äärelle. Runon lopussa pieni arkinen kärpänen konkretisoi sympaattisesti kevään tuloa, kun se ”päästää ensimmäisen pörinänsä keväälle”. Sitä pörinää on hyvä jäädä kuuntelemaan. Kevät ja kesä! On avautuvien silmujen ja vihreän aika. Japanilainen runoilija Bashoo (1644–1694) kirjoittaa päiväkirjassaan Kai Niemisen suomentamana ” mutta vihreisiin lehtiin voi harjoitella / runojen kirjoittamista.” Kirjoittukoon kesään kirkkaita säkeitä! ? Kevään ja kesän Runopysäkkiblogin runoilijat ovat Jukka Luukkonen runolla Kevät 25, Anja Säkkinen runolla Sateen ihanuus! ja Ilkka Jukola runolla Oodi rakkaudelle. Runopysäkki-blogia pääset lukemaan Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla osoitteessa elakelaiset.fi. ”Älkää tuhoaseisiin tuhlatko rahoja, / takokaa uusia kyntöauroja.” Kaikki hyvin – mistä sitten tulevat kyyneleet jotka väkisin kiertyvät silmiin. Miksi puristaa sydänalassa, painaa kasaan Onko se yksinäisyys, vaiko vain jatkuva sateen tanssi ruutuun pisaroita tuhansin – vieri vieressä. SALME SAARINEN, HÄMEENLINNA Kerätä voimia keskittyä rauhaan. hengittää tietoisuus loitolle. antaa kelluttaa, viedä, koollekuiskata henkisyys. kutsua fantasiakuvien kirjo. kuunnella rauhaa. avata himmertävä verho. olla tilan tuntemuksessa, olla tuntemuksen tilassa eikä tehdä toissijaisaskareita. keskittyä rauhaan. antaa virran vyöryä rotkoon, vesiputouksen sirottaa veden. synnyttää mahtaisan sateenkaaren, tuntea kallion lämpöinen turva. keskittyä rauhaan. hengähtää tietoisuus loitolle. antaa kelluttaa, viedä, koollekuiskata henkisyys. kutsua fantasiakuvien kirjo. MARJA HOEFS, HYVINKÄÄ Isä Muistot palaa omaan isään suurimpaan sankariini! Ja lisään: jos vaan mitenkään voisin niin kuin isäni oisin, vaikka teenkin asioita toisin. Mutta ei isä tehnyt väärin, aika vaan oli toinen siinä määrin, että varten elämän uria vaadittiin ”enemmän kuria”. Eikä silloin puhuttu hempeitä vaikka ajatukset olis ollu lempeitä. Isä lapsiaan rakasti, sen saatte uskoa; seitsemää veljestä ja heidän siskoa. Oli isä 1800-luvulla syntynyt, eikä kouluja käymään ehtinyt. Kuin Jeesus hän syntyi jouluna ja oli elämä ja työ hällä kouluna. Lapsuudesta asti pitkiä työpäiviä teki, jos ei, niin suurperhe nälkää näki. ”Plutuunanpäälliköksi” kapinaan mukaan joutui. Jälkeenpäin hän sitä harmitteli ja noitui: ”Oli se loppujen lopuksi aivan turhaa, molemmin puolin ”veljesmurhaa”. Kuolemaankin aiheetta tuomittiin, lopulta kuitenkin armahdettiin. Koko ikänsä oli hänelle työväenaate elinehto ja tärkeä kuin leipä ja vaate. Luottamustoimissa vastuuta kantoi. Sen tavan meille myös perinnöksi antoi. Vaikka usein painoi raskaskin huoli löytyi isältä myös leikki ja huumoripuoli. Nuorimpana isän luo nyt aatoksin palaan. Vaikka en silloin, niin nyt – halaan MATTI SAARINEN, ULVILA R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I Pieni runopuroni Sain lahjaksi pienen runopuroni, sinne upotan suruni ja iloni. Jossain sieluni syövereissä se virtaa, sen suvantokohdassa istun ja katselen pintaa. Välillä se kimaltelee kauniisti, joskus surullisen harmaasti. Sieltä poimin runojeni sisällön, laitan ympärille, kultaisen käärön. Alavirtaan, jokaisen luettavaksi lähetän. Tänään rauhansanomaa välitän: Älkää tuhoaseisiin tuhlatko rahoja, takokaa uusia kyntöauroja, antakaa pelloilla viljan kasvaa, niittäkäämme ravitsevaa ruokakauraa. PERTTI KORHONEN, HELSINKI esiin, kun Hoefs kirjoittaa toistuvasti ”keskittyä rauhaan” tai kerran varioiden ”kuunnella rauhaa”. Toisto luo rytmiä runoon, samoin meditatiivista tunnelmaa. Runon alussa hengitys kuljettaa, ”antaa kelluttaa” ja kutsuu esiin fantasiakuvien kirjon. Edetessään runo vie yhä syvemmälle sisäiseen maailmaan, myös luontokuvien kautta. Luontoelementit ankkuroivat runon aistitodellisuuteen samalla, kun se puhuu henkisyydestä. Kiinnostava on myös säepari ”olla tilan tuntemuksessa, / olla tunteEläkeläinen 3/2025 29
• ELÄMÄ Hyödynnä läpivetoa, jos se on mahdollista. Pidä ikkunat ja kaihtimet tai verhot kiinni päivisin ja avaa ne vain silloin, kun ulkona on viileämpi kuin sisällä. Samoin on tärkeää vähentää kodin lämpökuormaa ja välttää uunin, saunan ja ylimääräisten sähkölaitteiden käyttämistä, HSY:n Ilmastoinfon ilmastoasiantuntija Elina Mattero-Meronen sanoo. Jos rakennuksessa on käytössä koneellinen poistoilmanvaihto, kannattaa sen käyttöä tehostaa yöaikaan. Parin kolmen tunnin tehostuksella saadaan huoneistoihin normaalia enemmän raitista ja viileää yöilmaa, mikä viilentää huoneilmaa ja jäähdyttää rakenteita jonkin verran. Jo muutama aste viileämpää riittää Koneelliseen jäähdytykseen voi turvautua, kun helpot ja nopeat viilennysvinkit eivät enää riitä. Asuntojen koneellinen jäähdytys voi kasvattaa sähkölaskua huomattavastikin, jos ei hallitse energiatehokkaan viilennyksen taitoa. Tuulettimien, puhaltimien ja ilmastointilaitteiden käyttö maksaa laitteesta ja käyttötavoista riippuen vajaasta kymmenestä sentistä jopa pariin euroon vuorokaudessa. Jos kotia viilennetään koneellisesti ilmastointilaitteella tai lämpöpumpulla, on hyvä muistaa, että jo parin asteen viilennys riittää helpottamaan oloa. Viilennettävää tila kannattaa rajata sulkemalla ovet ja ikkunat, ja jäähdyttää vain niitä tiloja, joissa oleskellaan. Makuuhuone vii”Tärkeää on suojautua ennakkoon paahteelta, eikä päästää kuumaa sisään.” Kesän hellejaksot yleistyvät Jo ennen kuin oma koti kuumenee tukalaksi, on hyvä selvittää helteeltä suojautumisen keinoja. LU C A D U G A R O O N U N S P LA S H TEKSTI MOTIVA OY S uomalaisia koteja ei ole etenkään vanhemmissa rakennuksissa suunniteltu pitkiä hellekausia silmällä pitäen. Asunnot voivat lämmetä jopa yli 30 asteen, mikä huonontaa asumismukavuutta ja lisää erityisesti ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden terveysriskejä. Oikeat toimintatavat ja ennakointi vähentävät hellejakson vaikutuksia. Motiva ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Ilmastoinfo antavat energiatehokkaita viilentämisvinkkejä sekä kerrostaloettä pienkotiasujille. Kodin sisätiloja voi aurinkosuojata monella tapaa – Ensisijaisesti kannattaa estää suoran auringon säteilyn pääsy sisätiloihin. Silloin, kun aurinko paistaa suoraan ikkunoihin, on järkevää sulkea ikkunat, verhot ja kaihtimet. Paras ratkaisu ovat rakennuksen ulkopuolelle lisättävät suojat, ikkunoita varjostavat puut tai muut rakenteet, sillä ne torjuvat auringonsäteitä ennen kuin ne kuumentavat huonetta, kertoo Motivan asiantuntija Minna Tolvanen. Aurinkosuojaratkaisut, kuten markiisit, ikkunakalvot, lipat tai katokset, ovat Suomessa vielä vähäisellä käytöllä, mutta monessa rakennuksessa ne voisivat vähentää koneellisen jäähdytyksen tarvetta. Usein aurinkosuojausratkaisut ovat kestäviä ja kohtalaisen kustannustehokkaita hankkia. – Talon hellekestävyys on hyvä ottaa huomioon laajempien korjaushankkeiden yhteydessä. Riittävä eristys pitää yhtä hyvin kylmän kuin kuumankin pois asunnoista, Tolvanen sanoo. Myös kerrostaloasukas voi viilentää asuntoaan Kaikenlaisissa kodeissa voi pienillä konsteilla lisätä asumismukavuutta kesähelteillä. Tärkeää on suojautua ennakkoon paahteelta, eikä päästää kuumaa sisään. Passiivisen viilentämisen keinot toimivat sitä tehokkaammin, mitä aiemmin niitä alkaa tehdä. – Liian kuumaa asuntoa saa viileämmäksi tuulettamalla oikein. lennetään pari tuntia ennen nukkumaan menoa, ja viilennys sammutetaan yöksi. – Usein jo 25–26 asteeseen viilennetty sisäilma tuntuu miellyttävältä, koska huoneilmasta on poistunut viilennyksen yhteydessä myös kosteutta, Minna Tolvanen toteaa. Myös ilmalämpöpumppua voi käyttää kodin viilentämiseen, asettamalla pumppu viilennystoiminnolle. Tällöin ovet ja ikkunat pidetään kiinni ja laite sammutetaan aina poissaolon ajaksi. Jäähdytyskäytössä ilmalämpöpumput toimivat hyvällä hyötysuhteella ja vievät vähemmän energiaa kuin lämmityskäytössä. ? Motivan sivuilla vinkkejä jäähdyttämiseen: motiva.fi/koti_ ja_asuminen/energiatehokas_arki/ viilenna_viisaasti_kesalla ? HSY:n Ilmastoinfon vinkit asunnon viilentämiseen: ilmastoinfo.hsy.fi/helle 30 Eläkeläinen 3/2025
• H elmikuussa julkaistiin Erkki Aurejärven teos Kovinta peliä (Into Kustannus). Se kertoo oikeudenkäynnistä tupakkayhtiöitä vastaan. Kirjan teemaa on esitelty mm. sanoilla ”Maailmanhistorian suurin rikos”. Rankan aiheen vuoksi lukukokemus oli ehkä piinallisin mitä minulla on ollut. Olin suurin piirtein ollut perillä siitä, kuinka lakiasiantuntija, siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärvi on kamppailut kymmeniä vuosia tupakkateollisuutta vastaan tupakan uhrien puolesta. Silti järkytyin. Näinkö yksityiskohtaisesti ja kiistattomasti hän osoittaa kansainvälisen tupakkateollisuuden syyllisyyden kuolemaan johtaviin tupakkasairauksiin? Aurejärvi ei suinkaan ole yksin. Kirja vyöryttää todistajikseen ison joukon lääketieteen asiantuntijoita, jotka ovat samaa mieltä. Yksi lainaus Aurejärven teoksesta kuvaa hyvin koko hänen paksun kirjansa esitystyyliä. Se on hyvin suora ja kaunistelematon ja jyrkkä: ”Kansainvälinen tupakkateollisuus, ”Big Tobacco”, on lisenssinsaajiensa ja tytäryhtiöittensä välityksellä pannut Suomessa toimeen joukkomurhan, jonka alkamisajankohdaksi voidaan merkitä vuosi 1950. Uhreja on ollut valtava määrä: murhayritysten kohteina yli miljoona ihmistä ja täytettyjen murhien uhreina kymmeniätuhansia ihmisiä. Suomessa määräysvaltaa ovat hallinneet Philip Morris, British American Tobacco ja R. J. Reynolds, upporikkaat ja mahtavat yhteisöt, joiden käsikassaroita ovat olleet Amer-Tupakka Oy, Suomen Tupakka – BAT Finland Oy ja Rettig Oy ” (s.158). Samaan ajankohtaan Erkki Aurejärven teoksen julkistamisen kanssa kohahdutti mediaa kahden suomalaisen kansanedustajan tekemä lahjamatka tutustumaan Philip Morrisin tutkimuslaitoksiin Sveitsissä. Tupakkajätti kustansi kummallekin kolmentuhannen euron hintaisen matkan. OLEN LUULLUT, että ei tupakka minulle itselleni mikään ongelma ole. Aurejärven teoksen lukukokemus pani miettimään, että ehkä tietyt asiat ovat kuitenkin piinanneet jossakin sielun syövereissä, vaikka olen ollut tupakasta täydellisesti irti syyskuusta 1973 asti. Jo ensimmäiseen, terveyshiihtoa käsitelleeseen Eläkeläinen-lehden kolumniini ”lipsahti” tämän verran tupakka-asiaa: ”Yhden jyrkän päätöksen tein 26-vuotiaana. Lopetin tupakan polton, jota olin tyhmyyksissäni harrastanut jo noin 10 vuotta. Niin pitkään niin nuorena.” OLEN SURRUT sitä, että isäni, joka tupakoi paljon, kuoli keuhkosyöpään vain 53-vuotiaana. Itse olen nyt 77-vuotias. Erkki Aurejärven teosta lukiessani ajattelin, että kenties olisin kokenut isäni kohtalon yhtä nuorena, jos en olisi tehnyt täydellistä pesäeroa tupakkaan 26-vuo tiaana. Tyhmä olin, kun kymmenen vuotta poltin. Mutta järkiinnyin sentään edes sen jälkeen. ”Maailmanhistorian suurin rikos”? VESA NUOLIOJA Kirjoittaja on jyväskyläläinen eläkeläinen. TERVEYDEKSI ”Aihe on rankka ja lukukokemus siksi piinaava” TUOMAS TALVILA UUSIEN PIENTALOJEN lisäksi mukana on vapaa-ajan kohteita ja modernia kerrostaloasumista. Satamatien palvelukortteli yhdistää asumisen, työn ja palvelut. Oulun Hartaanselänrantaan, Oulujoen suistoalueelle on rakentumassa Asuntomessualue, jonne valmistuu 22 omakotitaloa ja seitsemän kytkettyä pientaloa. Messualueelle nousee myös vapaa-ajan rakennuksia esittelevä kokonaisuus, kun näytille tuodaan ajankohtaisia lupavapaita rakennuksia. Vuoden alusta tuli voimaan uudistus, joka mahdollistaa alle 30 neliön rakennukset ilman lupaa. Vapaa-ajan rakennuskokonaisuus ja kaikille avoin esittelytila asettuu Asuntomessualueelle, aivan uuden kävelysillan läheisyyteen. Asuntomessut ovat Oulussa 18.7.– 17.8. VARSINAISEN Asuntomessualueen ulkopuolelle on valmistumassa Satamatien palvelukorttelikokonaisuus, joka kätkee sisälleen paitsi asumista myös liiketilaa ja hoivapalveluita. Asuntomessujen palvelukorttelikohde sijaitsee Toppilansalmen perinteikkäällä satama-alueella messualueen läheisyydessä. Palvelukortteli on Hoivatilat Oyj:n kehittämä, rakennuttama ja omistama. Kohde edustaa messujen tiedotteen mukaan uutta ajattelua asumisessa ja kaupunkikehityksessä. Myös K21-nimellä tunnettu hanke on asumiskokonaisuus, joka pitää sisällään sekä omistusasuntoja, hoivakodin yhteisöllistä asumista että ympärivuorokautisen hoivan asumista. Suojellun kemikaalivaraston muotoon rakentuneessa palvelukorttelissa aloitti tammikuussa kuntokeskus. Korttelin liiketiloista suurin on kaavoitettu ruokakaupalle. Hyvinvointipalveluita tuottavan Norlandian hoivakotitoiminta on ollut käynnissä tammikuusta alkaen. ”Korttelissa toimiva Norlandia Toppilansalmi tarjoaa ympärivuorokautista hoivakotitoimintaa ja yhteisöllistä asumista”, kertoo Norlandian hoivaliiketoiminnan johtaja Mira Ruusunen Asuntomessujen tiedotteessa. SATAMATIEN palvelukortteliin valmistuu 14 omistusasuntoa. Hoivakodin toimintaan ja kahteen hoivakodin asuntoon pääsee tutustumaan Asuntomessujen aikana. Myös palvelukorttelia ympäröivä Toppilansalmi on jo itsessään vierailemisen arvoinen paikka. Aiemmin teollisuusalueena tunnettu alue on kehittynyt mielenkiintoiseksi kohteeksi, jossa näkyy nykyisyyden ohella ripaus mennyttä, kuten pitsihuviloita. Uudemmat asuinrakennukset muistuttavat vanhoja tehdasrakennuksia ja sataman siiloja. Toppilan vanha satama oli aiemmin Oulun pääsatama. Myös Asuntomessuilla on yhteinen historia alueen kanssa. Vuoden 2005 Asuntomessut järjestettiin Toppilansaaressa, joka asettuu Toppilan alueen niemen kärkeen. Varsinaisen Asuntomessualueen ulkopuolelle on valmistumassa Sata­ matien palvelukorttelikokonaisuus, joka kätkee sisälleen paitsi asumista myös liiketilaa ja hoivapalveluita. TU O M A S TA LV IL A Kesän 2025 Asuntomessut Oulussa Eläkeläinen 3/2025 31
• YHDISTYKSET Varkauden Eläkeläiset ry juhli 65-vuotista taivaltaan. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA V arkauden Eläkeläiset ry vietti 65-vuotisjuhliaan torstaina 15. toukokuuta. Juhlaa vietettiin Varkauden Teatterilla itse tuotetun ohjelman voimin. Kavalkadissa käytiin sanojen, musiikin ja tanssin kautta läpi Varkauden vanhimman eläkeläisyhdistyksen historiaa. Oman lämpimän osansa muistoissa sai myös Kuntoranta, talkoovoimin Varkauteen rakennettu Eläkeläiset ry:n lomapaikka. – Varkauden Eläkeläiset ry perustettiin 18. helmikuuta vuonna 1960 Kansantalolla, myöhemmin Torpaksi nimetyllä. Tärkeitä toiminnan muotoja tulivat olemaan musiikki, runopiirit, tanssija liikuntaryhmät sekä käden taidot. Myös yhteiset retket tulivat kuvioihin mukaan, kiteytti juhlan juontaja Annikka Kaistinen. Avaussanat lausunut yhdistyksen puheenjohtaja Olavi Salo luetteli komean listan monipuolisia aktiviteetteja ja harrastekerhoja, joita yhdistys tänä päivänä tarjoaa. – Olemme ylpeitä toiminnastamme. On myös sanomatta selvää, että nämä asiat eivät synny tyhjästä. Tässä yhteydessä on hyvä antaa aplodit ja kiitokset kaikille tekijöille ja toiminnassa mukana olleille, Salo painotti. – Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen rakentavat paitsi merkityksellistä arkea, myös koko kaupungin henkeä kiitteli Varkauden kaupungin tervehdyksen tuonut hallintojohtaja Antti Mäkinen. ELÄKELÄISET RY:N toiminnanjohtaja Jan Koskimies kommentoi juhlapuheessaan huhtikuussa käytyjä yhdistettyjä alueja kuntavaaleja. – Vaalit olivat myös eläkeläisille mahdollisuus ottaa muutos itse tehtäväkseen. Paljon eläkeläisiä oli ehdolla. Monista heistä tulee nyt päättäjiä. Samalla he näyttävät todeksi sen, että vaikka eläkkeellä ihminen on sivussa työelämästä, ei hänen suinkaan tarvitse olla sivussa päätöksenteosta. – Eläkeläiset eivät ole vain päätösten kohde, joiden puolesta muut linjaavat, vaan heille kuuluu valta siinä missä muillekin. Vaalien jälkeen sekä kunnissa että hyvinvointialueilla asetetaan uudet vanhusneuvostot. Niillä on nyt tärkeä tehtävä vaikuttaa siihen, että kunnista tehdään ikääntyneille ihmisille hyviä ja ikäystävällisiä. Alhaiseksi jääneestä äänestysprosentista Koskimies oli huolissaan. – Vaalit jäivät aika monelta väliin. On huolestuttavaa, että Suomessa niin moni jättää äänestämättä vaaleissa, joissa päätetään niin tärkeistä jokaisen elämään vaikuttavista asioista. – Eräänä syynä taitaa olla se, että maailmanpolitiikan kuohunta peittää nyt alleen kaiken muun. Me diassa keskustellaan päivät pääksytykseen siitä, mitä presidentti Trump tai Putin tällä kertaa sanoi, mitä hän sillä ehkä tarkoitti, ja mitä seurauksia siitä ehkä voisi olla. Samaan aikaan Suomessa äänestäjät olisivat tarvinneet tietoa siitä, mistä näissä vaaleissa oltiin päättämässä ja mitä eri puolueet ja ehdokkaat ajoivat. KOSKIMIES MYÖNSI, että maail”Varkauden Eläkeläiset ry perustettiin 18. helmikuuta vuonna 1960 Kansantalolla, myöhemmin Torpaksi nimetyllä.” ”Olemme ylpeitä toiminnastamme” Oman lämpimän osansa muis­ toissa sai myös Kuntoranta, talkoovoimin Varkauteen rakennettu Eläkeläiset ry:n lomapaikka. 32 Eläkeläinen 3/2025
• manpolitiikkaa on toki tärkeää seurata. – Jokaisesta risahduksesta uutisoinnin sijaan tulisi kuitenkin keskittyä todellisiin tapahtumiin, jos ja kun näiden valokeilasta nauttivien herrojen puheet muuttuvat teoiksi. – Mielestäni medialla on itsekritiikin paikka – kansalaiset tarvitsevat ennen valtakunnallisia vaaleja medialta enemmän tietoa äänestyspäätöstensä tueksi, vähemmän spekulointia maailmanpolitiikan epävarmalla tulevaisuudella. Toivottavasti ennen seuraavia eduskuntavaaleja keskustelu on riittävän kattavaa, Koskimies totesi. ELÄKELÄISET RY:N kunniamerkein juhlassa palkittiin Jouni Bordi, Leena Salo ja Olavi Salo. Merkkien luovuttajina toimivat toiminnanjohtaja Jan Koskimies ja yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsti Pirinen. Juhlan jälkeen olivat vuorossa juhlaruokailu ja kakkukahvit. ”Olemme ylpeitä toiminnastamme” Varkauden Eläkeläisten omien esiinty­ jien kavalkadi kuljetti 65­vuo­ tisjuhlassa menneeseen sanojen, musii­ kin ja tanssin keinoin. Kaupungin tervehdyksen toi hallin­ tojohtaja Antti Mäkinen. Yhdistyksen sihteeri Leena Salo vastaan­ otti kukkaset. Kemin Eläkeläiset joutui jättämään jäähyväiset Pruntsin talolle. Yhdistys ehti toimia siellä 51 vuotta. TEKSTI MARKKU SOPPELA KEMIN ELÄKELÄISET on toiminut 51 vuotta samassa tilassa historiallisessa Pruntsin talossa. Kemin kaupunki osti sairaalan vieressä sijaitsevan kiinteistön vuonna 1972, peruskorjasi sen ja osoitti ikäihmisten järjestöja vapaa-ajantoimintaan. Kemin Eläkeläiset on vuodesta 1974 alkaen ollut selvästi aktiivisin tilan käyttäjä. Toimintaa on parhaina aikoina ollut kuutena päivänä viikossa, maanantaista perjantahin klo 10–18 ja lauantaisin 10–15. Koko ajan yhdistys on pitänyt tiloissa avointa kahvilaa ja järjestänyt jäsenistölle toimintaa. Uudet merkit alkoivat näkyä muutama vuosi sitten, kun saimme kaupungin suunnalta kehotuksen vähentää tilan käyttöä, jotta käyttövuoroja vapautuu muillekin järjestöille. Koko ajan tila on ollut vapaasti varattavissa jo ennen sitä. Kuitenkin tilan käyttöaste väheni ja vedoten laskeneisiin käyttömäärin kaupunki ilmoitti myyvänsä kiinteistön. 15. toukokuuta jätimme jäähyväiset Pruntsille. Onneksi voimme siirtää toimintamme torin laidalle TUL:n Lapin piirin TUL-saliin, jossa jo olemme järjestäneet jumppaa, bocciaa, karaoketansseja, juhlia ja koulutusta. Aloitamme salissa syksyllä toiminnan torstaisin, ja tässä vaiheessa meillä on mahdollisuus käyttää tilaa aamusta iltaan. 15. toukokuuta oli Pruntsilla jäähyväistilaisuuden aika. JU H A N I H IL TU N EN Uusi toimintatila löytyi torin laidalta Pruntsin talo oli Kemin Eläkeläisten tukikohta 51 vuotta. Eläkeläinen 3/2025 33
• Suomussalmella hyvä esimerkki ikäystävällisestä kunnasta on kunnan ylläpitämä Kumppanuustalo, jossa eri yhdistykset voivat kokoontua ja järjestää toimintaa. Ikäihmisille on järjestetty digiopastusta ja täällä on vireää kulttuuritoimintaa. JUHLAPUHEEN JÄLKEEN Kari Heikkinen kertoili huvittavasti viimeisestä riiuureissusta. Kuvaelmassa Nitrokabinetti mainio luonnenäyttelijä Aune Juntunen nauratti yleisöä rempseässä Marin roolissa. Muutkin ”vanhukset” pistivät parastaan. Kun Hulda ja Santeri, Senja Moilanen ja Väinö Kemppainen lauloivat veikeästi Tahdon olla sulle hellä, innostuivat Nitrokabinetin esittäjät tanssahtelemaan taustalla. Ohjelman lopuksi Petkelperän 100-vuotias isäntä eli Eero Schroderus sai salissa aikaan naurun remahduksia hulvattomilla jutuillaan. Kainuun marssi kaikui kauniisti yhteislauluna ja arpojen myyjät totesivat tyytyväisenä myyneensä kaikki arvat loppuun! Kahvittelun ja ruokailun jälkeen alkoivat reippaat tanssit Suomussalmen Harmonikkakerhon tahdissa. YHDISTYKSET Nitrokabine­ tissa Riitu ja Ransu tunnel­ massa. Hanuristi Aku Moilanen sai yleisöltä raikuvat aplodit. Huhtikuun humausta vietettiin Suomussalmella Paikalla oli yhteensä 160 juhlijaa Kainuun kaikista kunnista. TEKSTI JA KUVAT EIJA LAAKSO S uomussalmen Eläkeläiset ry:n kevätjuhlaa Huhtikuun Humausta vietettiin 10.4. Ämmänsaaren Työväentalolla. Paikalle oli saapunut noin satakuusikymmentä juhlijaa Kainuun kaikista kunnista. Tervetulopuheessaan yhdistyksen puheenjohtaja Aune Juntunen kertoi Eläkeläiset ry:n vaaliteemasta, Hyvinvointi kuuluu kaikille. Täällä meillä ikäihmisten hyvinvointia pyritään tukemaan mm. yhteisissä tapaamisissa, juhlissa ja liikuntakampanjan avulla. Juhlatunnelmaan yleisön viritti yksitoistavuotias hanuristi Aku Moilanen. Hän soitti kappaleet Käkikello, Väliaikaista ja Satumaa. Akun harrastuksiin kuuluu soittamisen lisäksi näytteleminen, hän on monelle tuttu kesäteatterin lavalta. Seuraavaksi Seniorilaulajat esittivät kaksi laulua, Pieni valssi ja Väliaikainen. – Täällä Kainuussa yhteisöllisyys ja yhteistyö, yhteen hiileen puhaltaminen ovat arvossaan, totesi juhlapuhuja Tuomas Talvila, Eläkeläiset ry:n viestinnän suunnittelija, katsellessaan miltei täyttä juhlasalia. Puheessaan hän käsitteli hyvinvointia, johon kuuluvat niin sosiaaliset, fyysiset, psyykkiset, ekologiset kuin taloudellisetkin asiat. – On vaikeaa voida hyvin, jos rahat eivät riitä terveelliseen ruokaan, lääkkeisiin ja vuokran maksuun. – Eläkeläiset ry:ssä kannatetaan kohtuuhintaisia julkisesti tuotettuja terveyspalveluita, totesi Talvila. Perusterveydenhuollon vastaanotolle tulee päästä ajoissa, ennen kuin terveystilanne pahenee. Erikoissairaanhoito on ennaltaehkäisevää hoitoa huomattavasti kalliimpaa niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. JUHLAPUHUJAN MUKAAN vanhustenhoidon kehitystä on laiminlyöty Suomessa pitkään – vanhuspalvelulaki säädettiin vuonna 2013, kun kansanterveyslaki tuli voimaan jo 1972. – Yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia ikäihmisten ihmisarvoisesta vanhuudesta. On syytä lopettaa puheet vanhuksista taakkana ja uhkana yhteiskunnalle, ja arvostaa sitä, minkälainen voimavara he ovat. Tuomas Talvila puhui myös ikäystävällisestä kunnasta. Eläkeläiset ry:n hahmottelema ikäystävällisyys koostuu kulttuurija liikuntapalveluista, esteettömästä elinympäristöstä ja viheralueista. 34 Eläkeläinen 3/2025
• PIRISTYSRUISKE SEKSIELÄMÄLLE Seksielämäni heräsi eloon 64-vuotias Fredrik on aina nauttinut hyvästä seksielämästä. Siksi olikin iso kolaus, kun ongelmat makuuhuoneen puolella alkoivat. Ei tehnyt mieli seksiä. Olin koko ajan valtavan väsynyt ja voimaton, mikä puolestaan vaikutti kaikkiin elämäni osa-alueisiin. Suurimman eron huomasin kuitenkin makkarin puolella. En suoriutunut siellä kuten ennen ja olin tyytymätön kestävyyteeni. Sekä puhti että halu oli poissa ja tunsin oloni täysin tyhjäksi, Fredrik kertoo. Fredrik tiesi entuudestaan, että miehillä voi olla iän myötä ongelmia haluttomuuden ja kestävyyden kanssa. Hän ei vain koskaan kuvitellut, että hän kuuluisi itse siihen joukkoon. Kun Fredrik loukkasi olkapäänsä, aiheutti se monia asioita, jotka vaikeuttivat kovan tahdin ylläpitämistä. Sain kestävyyttä makkariin Fredrik hakeutui hoitoon olkapäänsä vuoksi, mutta hän sai neuvoja myös muiden ongelmien ratkaisemiseen. Hän kuuli ensi kertaa ginsengin vaikutuksesta kestävyyteen ja energisyyteen. Luonnollinen ainesosa herätti heti hänen kiinnostuksensa. Hän aloitti Virizilin ja hänen aamuistaan on tullut miellyttävämpiä. Energia, halu ja kestävyys alkoivat viikko viikolta palautua. Arjesta on tullut taas hauskaa. Tämä alkaa tuntua taas normaalilta, hymyilee Fredrik. Tämä alkaa tuntua taas normaalilta. Tiedäthän, kun olet juuri herännyt aamulla. Miehet ymmärtävät tarkalleen mitä tarkoitan, Fredrik naurahtaa. Hän on jo suositellut Viriziliä monille tuttavilleen ja toivoo, että he voivat hyötyä yhtä paljon luonnollisista ainesosista. Fredrikin seksielämän ongelmat varjostivat hänen jokapäiväistä elämäänsä. Ginsengista, sinkistä ja aminohapoista valmistettu Virizil on Wellvitan miesten seksuaalisen hyvinvoinnin tuote. Ginseng edistää erektiota, seksuaalisuutta ja torjuu väsymystä. Se yllä pitää elinvoimaa, kestokykyä sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Sinkki on tärkeä ainesosa miehisen sukupuolihormonin testosteronin tuotannossa. Sinkki auttaa ylläpitämään normaalin testosteronitason veressä ja lisäksi se voi edistää normaalia hedelmällisyyttä. Virizilin ainesosiin kuuluvat myös aminohapot L-sitrulliini ja L-arginiini. ELINVOIMAA EDISTÄVÄT AINESOSAT Tilaa Virizil Nyt -50% kestotilauksella 21,95€ + toimitus 4,95€ Kuukaudeksi (90 tablettia) Vain 0,73€ päivässä Seuraavat toimitukset kuukauden välein: 43,95€ + toimitus 4,95€ Asiakaspalvelu ? 09 615 00 516 (pvm/mpm) Ma-to 8-16, pe 8-14.30 Olemme täällä sinua varten, soita ja kysy lisää! wellvita.fi Hirsalantie 11 02420 Jorvas -50% 1. toimitus MAINOS EEVA MARIN LAHDEN ELÄKELÄISET ry:n Torstaikerhon toiminta on aktiivista. Kerholaiset kokoontuvat joka torstai klo 11 Fellmanniaan, osoitteeseen Kirkkokatu 27. Yhteisötila on esteetön. Keskustellaan ajankohtaiset asiat, parannetaan siis maailmaa. Keskustelu on vilkasta, ja tässä porukassa voidaan hyvin sanoa mielipide, vaikka se olisi erilainen kuin muiden. Muistellaan menneitä, pidetään tietovisaa, katsellaan tärkeitä elämään liittyviä valokuvia. Kerholaiset esittävät ohjelmaa, runoja, musiikkia. Olemme eri murrealueilta, junan tuomia, työn perässä tänne tulleita, joten muistellaan elämään liittyviä tapahtumia ja tapoja, jotka voivat olla erilaisia eri alueilla. Kerran kuukaudessa on asiantuntijaluento. Käsitelty on terveysja sosiaalipalveluita, edunvalvontaa, asumista, turvallisuutta, kulttuuria ja muitakin meille tärkeitä asioita. Teemme yhdessä teatterimatkoja, sekä Lahden että lähialueiden teattereihin. Meillä toimii teatterikerho sekä kansantanssikerho jossa on ammattiohjaaja. Tulosta näimme kevätiltamissa 24.5. Torstaikerholaiset koolla. Kesän ohjelmassa mölkkyä ja ”rillipileitä” Aloitimme uuden kirja–kirjoittaja-piirin. Sen puitteissa tutustuimme Helsingissä Ateneumissa ”Rajoja rikkovat naistaiteilijat” -näyttelyyn 22.5. josta kirjoitimme ”mitä näimme, koimme” -tekstejä. Kirjoittajapiiri jatkuu koko kesän Pikku-Veskulla. Kesää vietämme Pikku-Veskulla, lenkkeillen, mölkkyä pelaten ja ”rillipileitä” pitäen. Torstaikerho on tärkeä yhteinen tapahtuma, kerran viikossa, tutussa porukassa. Kerhossa on 20–25 jäsentä paikalla. Syksyllä jatkamme taas Fellmanniassa. Kirjoittaja on Torstaikerhon vetäjä. Eläkeläinen 3/2025 35
• YHDISTYKSET Kesäkuntoon tuolijumpparyhmässä JOENSUUN ELÄKELÄISET ry:n tuolijumpparyhmä kokoontui kerran viikossa ja kasvatti osallistujien määrää koko ajan. Yhteishenki on vahva ja kannustava. Tavoitteeksi oli asetettu: Kuka pääsee kyykkyyn ennen kesää. Vasemmalla ryhmän vetäjä, vertaisohjaaja Anne Kaarina Keronen EE VA S U R A K K A LEENA SALO KERHOKESKIVIIKKONA 23.4. Varkauden Eläkeläiset ja toistakymmentä ukrainalaista suuntasivat kevätretkelle. Honkakosken rannalla vietettiin leppoisa ulkoilupäivä pelaten, seurustellen veden pyörteitä seuraten. Ukrainalaiset opettivat, kuinka valmistetaan aito ja oikea borssikeitto. Aineksia olimme käyneet ostamassa porukalla edellisenä päivänä. Voi sitä huisketta, hulinaa ja tuoksujen määrää keittiön liepeillä. Hellassa puut paloivat luoden lämpöä ja keittokattila porisi pian valmiiksi keitoksi. Makoisaa oli popsia niin keittoa kuin perunapaistoksiakin. Leppävirralta osallistuttiin myös tapahtumaan. Kaikkiaan mukana oli alun 60 henkeä. Kotiin lähtiessä tyytyväisyys paistoi jokaisen kasvoilta. Tästä on hyvä jatkaa kesää kohti. Ukrainalaiset vieraat opastivat borssikeiton valmistuksen saloihin ja esittivät laulua. Varkauden Eläkeläiset ry suuntasi keväiseen luontoon ELÄKELÄISET RY kannustaa yhdistyksiään järjestämään syyskuussa Roskat talteen -yhteiskävelyjä lähiympäristössään. Mukaan roskapusseja, suojahanskoja ja muita tarvittavia välineitä. Mukavaa liikuntaa yhdessä, ja ympäristö siistiin kuntoon! Roskat talteen -kampanja huipentuu 20. syyskuuta, Maailman siivouspäivänä. World Cleanup Day eli Maailman siivouspäivä on maailmanlaajuinen yhden päivän kestävä ympäristön siivoustempaus. Tapahtuman pääorganisaattori on Let’s do it!, joka on Virossa vuonna 2008 perustettu yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon säätiö. Syksyllä 2023 järjestämämme Roskat talteen -kävely sai suuren suosion paikallisyhdistyksissä. Hyvää toimintaa on monissa yhdistyksissä jatkettu myös muina ajankohtina, kuten tämän jutun kuvakin todistaa. VUOKKO KAUTTO LAHDEN ELÄKELÄISTEN Torstaikerho vietti erityistä merkkipäivää, kun pitkäaikainen kerhomme aktiivinen jäsen Anja Ramsi täytti 13.4. 90 vuotta. Juhlapäivä alkoi Eeva Marinin tervetulopuheella. Muisteltiin Anjan vaiheita kerhossamme sekä Lahden Eläkeläisten toiminnassa vuosien varrella. Anja on yksi vanhimmista aktiivisista toimijoistamme. Anja kertoi muistoja pitkän elämänsä varrelta. Ohjelmassa oli jäsentemme musiikkiesityksiä, yhteislauluja ja runoja. Saimme nauttia myös pienestä tanssiesityksestä Anjan ympärillä. Kaikki halukkaat saivat osallistua tähän onnittelutanssiin. Lahden Eläkeläisten Torstaikerho juhlisti Anja Ramsin merkkipäivää. Juhlapäivä, joka jää mieleen Juhlan kruunasi Anjan tarjoamat hyvät kakkukahvit. Anja oli liikuttunut ja iloinen järjestämistämme juhlista. Tämä unohtumaton päivä jää varmasti kaikkien mukana olleiden mieleen. Se muistuttaa, kuinka tärkeää on juhlia elämää ja rakkaita ihmisiä ympärillämme. Onnea vielä kerran, Anja ja kiitos kaikille, jotka osallistuivat tähän erityiseen juhlaan! P IR JO LU N D EL LLI N D Q V IS T Syyskuussa Roskat talteen ­kävelylle Salon Alueen Eläkeläisten poruk­ ka kuntoili toukokuussa yhteisen hyvän vuoksi keräämällä roskia. Kuvassa työn touhussa Harri Lindholm ja Tauno Nikander. 36 Eläkeläinen 3/2025
• Julkaisija Eläkeläiset ry | Päätoimittaja Jan Koskimies | Tilaukset ja osoitteen muutokset Ulla Virtanen, puh. 020 743 3610, ulla.virtanen@elakelaiset.fi | Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa | Tilaushinta kotimaahan 30 euroa / vuosikerta, muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk | Toimitus ja toimisto Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, puh. 020 743 3610, elakelainen-lehti@elakelaiset.fi | Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, myynti päällikkö, puh. 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi | Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syys­ ja kevät kokousilmoitukset elakelainen-lehti@elakelaiset.fi | Ulkoasu ja taitto Tuomas Nikulin | ISSN-L 0355-8290, ISSN 0355-8290 (painettu), ISSN 2242-3338 (verkkolehti) | Paino Sanoma Manu, Tampere 2025 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstö­ ja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Ulla Virtanen puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Moninaisuustyön suunnittelija Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Liikuntahankkeen suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Viestinnän suunnittelija Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ 97 vuotta 18.6. Lasse Hakala, Etelä-Vantaa 96 vuotta 2.7. Raimo Hoivanen, Etelä-Vantaa 95 vuotta 13.7. Anja Erlin, Kaarina 14.7. Julia Jokinen, Etelä-Vantaa 94 vuotta 28.6. Joel Hongisto, Loimaa 93 vuotta 12.8. Aila Anoschkin, Pihlava 92 vuotta 28.5. Pirkko Kuusinen, Nokia 5.7. Reino Kuusiluoto, Pihlava 11.7. Irja Keränen, Hyrynsalmi 28.8. Viljo Viertola, Etelä-Vantaa 91 vuotta 29.6. Aune Järvinen, Hyrylä 13.7. Veikko Seppänen, Suomussalmi 22.7. Ilse Rosnell, Pihlava 90 vuotta 23.6. Rauni Karttunen, Hyrylä 30.6. Anna­Liisa Melto, Lahti 4.7. Irja Rantala, Laukaa 10.7. Sirkka Saranpää, Pietarsaari 13.7. Toini Väätäinen, Kajaani 1.8. Arvi Jaukkuri, Pello 24.8. Heino Huttunen, Kajaani 4.9. Irja Nuutinen, Riihimäki 85 vuotta 31.5. Tauno Aatos Kovanen, Pori 10.6. Sisko K. Juntunen, Suomussalmi 25.6. Salme Vesterinen, Kaarina 8.6. Kalle Järvinen, Lahti 20.6. Reino Viirtala, Hyrylä 22.6. Olavi Happonen, Etelä-Vantaa 23.6. Toivo Rönkkö, Hyrylä 3.7. Arvo Kähtävä, Pietarsaari 17.8. Taisto Tolonen, Suomussalmi 24.8. Esa Santikko, Pihlava 80 vuotta 28.5. Ritva Kemppainen, Hyrynsalmi 6.6. Maija Kaski, Etelä-Vantaa 12.6. Esko Räisänen, Suomussalmi 12.6. Marjatta Sibakov, Hyrylä 22.6. Matti Holpainen, Kemi 27.6. Aira Kyllikki Nyyssönen, Kajaani 29.6. Niina Savolainen, Laukaa 1.7. Jorma Hanhikangas, Pietarsaari 2.7. Raimo Juntunen, Suomussalmi 2.7. Maija­Liisa Karhu, Laukaa 17.7. Mervi Vonka, Hyrylä 19.7. Rauni Jääskeläinen, Heinola 31.7. Matti Mononen, Etelä-Vantaa 1.8. Kirsti Sippo, Etelä-Vantaa 5.8 Kari Heikkilä, Lahti 6.8. Toimi Heikkinen, Suomussalmi 12.8. Hanna Myntt, Kaarina 22.8. Eero Pöllänen, Suomussalmi 24.8. Ari Murtoperä, Kajaani 29.8. Jorma Moilanen, Suomussalmi 75 vuotta 7.6. Marja Ahlvik, Pietarsaari 23.6. Marja Koskenmäki, Loimaa 30.6. Antti Rovio, Heinola 2.7. Tauno Väkiparta, Pihlava 17.7. Raija Moilanen, Suomussalmi 25.7. Hilkka Kinnunen, Suomussalmi 29.7. Jukka Peltola, Loimaa 13.8. Sirkka Holappa, Suomussalmi 13.8. Veijo Holappa, Suomussalmi 20.8. Pirjo Waara, Pello 1.9. Markku Davidsson, Pihlava 70 vuotta 19.5. Markku Bäckman, Hyrynsalmi 30.5. Erkki Salmu, Pietarsaari 7.6. Erkki Laine, Hollola 18.6. Ritva Mikkonen, Kajaani 3.7. Ritva Eerola, Tikkurila 10.7. Kaija Keränen, Suomussalmi 10.7. Seppo Silvennoinen, Loimaa 21.7. Katariina Koivuviita, Pihlava 21.7. Kristiina Mäkelä, Pihlava 7.8. Aira Puolakanaho, Kajaani 11.8. Reijo Lanteri, Tikkurila 12.8. Pirjo Saarikivi, Suomussalmi 18.8. Juhani Vuorinen, Tikkurila 30.8. Riitta Silvennoinen, Loimaa 65 vuotta 3.6. Tarmo Kinnunen, Suomussalmi 8.5. Anitta Hokkanen, Heinola 2.7. Mikko Harmaala, Suomussalmi SENNI JA SAFIRA Kaarelan Eläkeläiset ry Pentti Leppänen Kuopio­Kallavesi Eläkeläiset Paavo Svenn Laukaan Eläkeläiset ry Seppo Taipale Erkki Valkonen POISNUKKUNEITA Eläkeläinen 3/2025 37
• Suomi sai yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ensimmäisenä maana Euroopassa. Äänioikeuden ulkopuolelle kuitenkin jäi erityisesti iäkkäitä naisia. TEKSTI TUULA VUOLLE-SELKI S uomessa siirryttiin yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1906. Kaikki 24 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset saivat äänestää eduskuntavaaleissa, mutta tietyt ryhmät rajattiin äänioikeuden ulkopuolelle. Vaikka uudistus toi äänioikeuden 1,27 miljoonalle suomalaiselle, vakinaista köyhäinapua saavat henkilöt eivät saaneet äänestää. Ylipäätään äänioikeusesteet kohdistuivat erityisesti köyhäinhoidon asiakkaisiin, kuten varattomiin, vammaisiin, sairaisiin, vanhuksiin, irtolaisiin ja vankeihin. Suomen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus jätti alkuvuosinaan ulkopuolelleen suuren joukon iäkkäitä, erityisesti naisia. Tämä saattoi liittyä siihen, että naiset jäivät miehiä todennäköisemmin leskiksi. Naiset elivät jo tuolloin miehiä pidempään, ja vanhuuden vaivojen pahentuessa heidän saattoi olla vaikea tulla toimeen. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan arviolta noin 5 prosenttia 65–69-vuotiaista suomalaisista jäi köyhäinhoidon vuoksi ilman äänioikeutta. Vastaava osuus oli 15 prosenttia 75–79-vuotiaista ja yli 20 prosenttia 80–84-vuotiaista. Moni ikäihminen joutui turvautumaan köyhäinhoitoon, mikä vei samalla äänioikeuden, sillä kattavaa eläkejärjestelmää ei vielä ollut. KÖYHÄINHOITOEHTO poistettiin lopulta äänioikeusrajoituksista vuonna 1944. Tuolloin Ruotsi oli Suomen ohella ainoa maa, jonka valtiosääntöön kuului köyhäinhoidokkien äänioikeusrajoitus. Ruotsi luopui siitä vuonna 1945. Suomessa köyhäinhoitolaki ja sen jälkeen huoltoapulaki estivät avunsaajia pääsemästä vaaliuurnille 1960ja 1970-lukujen taitteeseen asti. Vasta huoltoapulain holhouspykälän kumoaminen vuonna 1970 poisti lopullisesti sosiaaliturvan ja äänioikeuden välisen kytköksen. Samalla ennakkoäänestys laajennettiin koskemaan myös suljettuja laitoksia, kuten kunnalliskoteja. 1900-LUVUN ALUSSA valtiokansalaisuus edellytti tiettyjä erityisominaisuuksia, kuten kyvykkyyttä ja moraalisia hyveitä. Vuoden 1869 mallin mukaisesti äänioikeusesteiksi kirjattiin ilman laajempaa keskustelua muun muassa holhouksenalaisuus. Se koski täysi-ikäisiä mielisairaita, juoppoja ja vanhuudenheikkoja, jotka todettiin kykenemättömiksi hallitsemaan omaisuuttaan. Erityisesti 1900-luvun alussa kuka tahansa, joka oli saanut edes tilapäistä apua itselleen tai perheelleen, saattoi menettää äänioikeutensa. Muuallakin maailmassa vaivaishoidon asiakkaita suljettiin tuolloin äänioikeuden ulkopuolelle, ja käytäntö oli varsin yleinen. Vanhasuomalaisten ja sosiaalidemokraattien enemmistö korosti, että moni kunnon kansalainen saattoi joutua ilman omaa syytään vaivaisavun varaan. Heidän mukaansa vaivaisavun asettaminen äänioikeuden esteeksi oli erityisen epäoikeudenmukaista, koska Suomessa ei ollut vanhuustai työkyvyttömyysvakuutusta. ”Taantumusporvaristo esittää vaatimuksia, että kaikilta niiltä, jotka eivät maksa tuloja omaisuusveroa, olisi riistettävä äänioikeus. Tämän vaatimuksen mukaan palkkatyöläiset, suurelta osalta pienviljelijät ja melkein kaikki naiset menettäisivät äänioikeutensa ja oikeuden millään tavalla vaikuttaa yhteisten asiain hoitoon”, kirjoitti Toveritar-lehti heinäkuussa 1933. Ennen 1940-lukua köyhäinhoidon hakijoihin kuului sekä tilapäistä köyhäinhuoltoa tarvitsevia että varsinaisia köyhäinhuoltolaisia, joista laitoksissa asuvat muodostivat merkittävän ryhmän. ”Etenkään tilapäisen työttömyyden vuoksi kunnanapuun turvautunutta ei voinut verrata vakinaista köyhäinhoitohuoltoa nauttivaan kunnallista äänioikeutta jaettaessa”, kirjoitti Tampereen Sanomat marraskuussa 1934. Vanhusasiavaltuutetun mukaan kaikkein iäkkäimpien äänestysaktiivisuus on nyky-Suomessa matala. Tilastokeskuksen mukaan äänestysaktiivisuus laskee jyrkästi 80 ikävuoden jälkeen. Lähteinä käytetty Elina Einiön Hanna Wassin tutkimusta (Helsingin yliopisto 2018) ja aikakauden sanomalehtiä. HISTORIA ”Valtaosa äänioikeus­ esteistä on kohdistunut varattomiin vanhuksiin.” Vanhempi pariskunta lähdössä äänestämään vuonna 1930. A R V I M A TI LA IN EN / M U S EO V IR A S TO Äänioikeus kaikille, vaan ei aivan kaikille 38 Eläkeläinen 3/2025
• KRYPTO RISTIKON 2/2025 RATKAISU 3/2025 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka Kommentti: Järjestörahoitus löysässä hirressä 11 | Kevään koulutuskalenteri 18 | Liikunnan haastekampanja tulee taas 21 2025 | 14. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Huhtikuiset alueja kuntavaalit ovat meille kaikille tärkeät, painottaa Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Martti Korhonen. 4 ”Vaikuta, ole mukana, äänestä” 1 Valokuvaus­ kilpailu alkaa! 14 Omatiimimallista hyviä kokemuksia 4 | Jäseniämme ehdolla vaaleissa 8 | Ian Andersonin huilu soi 23 2025 | 4. huhtikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Työväen Musiikkitapahtuma haluaa olla ikäystävällinen festivaali, sanoo toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. 20 Sukupolvet kohtaavat Valkeakoskella 2 Nyt voi ilmoittautua Kulttuurikatselmukseen 3 numero aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy -lehden aikataulu 4 syyskuu 11.8. 5.9. 5 lokakuu 29.9. 24.10. 6 joulukuu 17.11. 12.12. RISTIKON 2/2025 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Paula Vaattovaara, Venejärvenkylä ja Pauli Saaarinen, Kerava. Onnittelut voittajille! Pienet palkinnot tulevat postissa. KRYPTON 3/2025 ratkaisut on lähetettävä 31. heinäkuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinenlehti, Eläkeläiset ry, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Eläkeläinen 3/2025 39
• Etuja ja enemmän. -20 % -20 % -15 % -25 % -15 % -20 % -20 % -25 % -20 % Lastenhoito Kotisiivous Verkkokaupasta Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Tutustu ja liity jäseneksi ? tradeka.? /liity