Rollaattorimarssi keräsi tuhansia Tampereella 8 | Järjestöt etsivät uutta rahoitusta 9 | J. Karjalainen ei petä 27 2025 | 3. kesäkuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Apulaisprofessori Elisa Tiilikainen on huolissaan säästötoimista, jotka tulevat heikentämään ikääntyneiden kotihoidon tilannetta entisestään. 4 Tutkimuksen kohteena vanhuusiän syrjäytyminen 3 Tutustu syksyn koulutuksiin 16
Y hdistystoiminnalla ja yhdistyksissä tehdyllä vapaaehtoistyöllä on merkittävä hyvinvointia lisäävä ja ongelmia ennaltaehkäisevä vaikutus. Valitettavasti Suomen hallitus ei näytä tätä arvostavan, kun se leikkaa järjestöjen valtionapuja ja asettaa tuelle yhä tiukempia ehtoja. Tästä on syytä olla huolissaan – kansalaisyhteiskunnan heikentäminen ja kontrollointi eivät kuulu pohjoismaiseen hyvinvointimalliin. Synkistä pilvistä huolimatta – ja osittain ehkä niiden vuoksi – jatkuu eläkeläistoiminta vilkkaana. Nimenomaan toiminta – kerhot, tapahtumat, keskustelut, harrastukset, retket – on keskeinen syy uusille ihmisille osallistua ja liittyä jäseneksi. Muitakin syitä toki on: jollekin jäsenyys on ennen kaikkea luonteva osa elämänvaihetta ja eläkeläisen identiteettiä, toiselle se on osoitus tuesta järjestön tavoitteille. Vilkas toiminta näkyy myös jäsenkehityksessä ja uusia jäseniä on liittynyt edellisvuosia enemmän. Vahvinta jäsenkehitys on suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa, joissa eläkeläisiä on paljon. Myös uusia harrastusryhmiä on virinnyt, kiitos aktiivisen liikuntaja kulttuuritoimintamme. Erityisen hieno uutinen saatiin keväällä, kun uusi yhdistys perustettiin Riihimäelle. Tervetuloa ”Riksu” joukkoomme! Vaikka suurin osa toiminnasta tapahtuu paikallisyhdistyksissä, on myös järjestöllä oma roolinsa. Kuluvana vuonna meillä ei ole omaa suurta jäsentapahtumaa, mutta eläkeläiset voivat osallistua esimerkiksi Työväen musiikkitapahtumaan Valkeakoskella heinäkuussa tai Kulttuurikatselmukseen Porissa marraskuussa. Yhteisöstä tukea elämään PÄÄKIRJOITUS 3 | 2025 Kannen kuva Tuomas Talvila Kesäisiä ajatuksia PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA E läkeläiset ry:n toimintakauden aherrus on kääntynyt kohti kesää. Kesä on akkujen lataamisen ja voimien keräämisen aikaa. Meistä itse kullakin saattaa olla kesää varten laadittuja suunnitelmia. Joku suunnittelee rakentamista, joku puutarhan laittoa, matkoja, sukulaisten tapaamista tai muuta kesäistä toimintaa. Kesällä on eläkeläiselläkin mahdollisuus ja oikeus ottaa rennosti. Suomi on pullollaan hauskoja ja mielenkiintoisia kesätapahtumia. Moni reissaa, mutta yhtä hyvin saa pysyä omissa nurkissa – kotona tai mökillä, puuhaillen itselle tärkeitä asioita, tai oleillen vain. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa viettää kesää. Järjestötoimintakin hiljenee. Moni yhdistyksemme kuitenkin jatkaa toimintaansa kesälläkin vapaamuotoisempien kokoontumisten, ulkoilun ja pelien merkeissä. On hienoa, että yhdessä ollaan myös kesäkaudella. Yhtenä upeana tapahtumana meillä on kesäkuun alussa ohjelmassa Rovaniemen Yöttömän yön boccia-turnaus. Siellä ratkotaan Eläkeläiset ry:n boccia-mestaruus kolmannen kerran, jalon pelin hengessä. Tästä on hyvä käydä kesän viettoon. Sellaisen puolivakavan toivomuksen heitän, että Orpon hallituskin nyt rauhoittuisi ja antaisi ihmisten toteuttaa kesäunelmansa. Hyvää kesää kaikille Eläkeläinenlehden lukijoille! POIMINTA ENSI VUODEN syyskuussa, 15.–16.9.2026, järjestämme seuraavan oman suurtapahtuman, jäsenille ja muille eläkeläisille suunnatun risteilyn. Siellä voi nauttia yhdessäolosta ja monipuolisesta ohjelmasta ja uudet eläkeläiset saavat matalan kynnyksen mahdollisuuden tutustua järjestöön ja toimintaan. Risteilyn teema on osuvasti ”Eläkkeellä hyvässä seurassa”. Eläkeläiset ry on eläkeläisten etujärjestö, jossa jäsenet pääsevät vaikuttamaan. Yhteiskunnalliset tavoitteemme syntyvät pitkälti paikallisyhdistysten tekemien aloitteiden pohjalta. Toukokuussa kokoontunut valtuusto sai jälleen lähes viisikymmentä aloitetta. Kun tavoitteet on asetettu yhdessä, on myös niihin sitoutuminen vahvaa. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA ”Kun tavoitteet on asetettu yhdessä, on myös niihin sitoutuminen vahvaa.” Eläkesäästäminen kasvussa ? 9 Etenkin nuoret säästävät eläkeikää varten Kirjoittajakurssilta eväitä ? 14 Jokaisella on halu ilmaista itseään NSK kokoontui Norjassa ? 22 Toimeentulo ja palvelut puhuttivat järjestöjä Viidakoista Finntowniin ? 24 Sirpa Aho selvitti Floridan suomalaisten kohtaloita Suojaa kesän helteiltä ? 30 Ennakointi vähentää tukalaa oloa ”Kaikki otetaan tervetulleina joukkoomme, täällä pian tutustuu muihin ja löytää ystäviä.” Nokian Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Ritva Malinen yhdistyksen Puheenjohtajan palstalla yhdistykset.elakelaiset.fi/nokia Kalevin kynästä ? 15 Pensionären ? 21 Runopysäkki ? 28 Krypto ? 39 W IL FR ED H IL D O N EN 2 Eläkeläinen 3/2025
AJASSA ma Karisma pitää parkourharjoittelua vanhenevalle ihmiselle tärkeänä, jotta tasapaino pysyy hyvänä. – Harjoittelemalla voin vaikuttaa siihen, että en kaadu niin herkästi. Tasapainoni on kehittynyt ja pystyn liikkumaan ketterämmin. – Aloitimme ryhmän Veikko Knuuttilan kanssa, mutta nyt jatkamme siitä mitä Veikko opetti ja vedämme ryhmää itse vuorotelleen. Oma työurani fysioterapeuttina on tässä avuksi. Kaarelan yhdistyksen varapuheenKaupunki ympäristössä tapahtuvasta tasapainoilusta tykättiin. Parkour tuo tasa painoa EV G EN IY A M A ZU R O VA Liikuntaverstaathankkeessa on tutustuttu uusiin liikuntamuotoihin. TEKSTI EVA RÖNKKÖ E läkeläiset ry:n Liikuntaverstaat-hankkeeseen kuuluu myös uusien liikuntamuotojen kokeilu. Yhteistyössä Suomen Parkour Akatemian kanssa järjestimme toukokuussa Helsingin Kannelmäen liikuntapuistossa iäkkäille sopivan parkoureli tasapainoiluharjoituksen. Paikallinen Kaarelan Eläkeläiset osallistui kokeiluun runsaslukuisena. Kaupunkiympäristössä tapahtuvaa tasapainoilua tuli kokeilemaan 24 ihmistä. Ohjaaja Veikko Knuuttila kertoi lajin syntyneen Ranskassa, jossa havahduttiin kaupungissa asuvien ihmisten heikkoon kykyyn selviytyä, jos jotain mullistavaa, kuten tulivuoripurkaus sattuu. Siitä syntyi idea kehittää kaupunkioloissa sellainen treeni, jossa nopeasti väistellään ja siirrytään rakennelmien välissä paikasta toiseen. Ensiksi treenimuotoa erilaisine ratoineen harjoiteltiin armeijassa. Pian nuoret miehet kehittivät lajin vapaa-ajan hauskanpidoksi ja temppuiluksi kaupungissa. Nykyään on parkour nuorten keskuudessa hyvinkin tunnettu. KUTEN PARKOUR AKATEMIAN verkkosivuilla korostetaan, parkourin ja akrobatian harjoittelu sopii kaikille ikään ja liikuntataustaan katsomatta. Aikuisten parkour ei suinkaan ole extreme-laji, vaan kaikki harjoitteet tehdään turvallisesti ja vastuullisesti. Osalle osallistujista ikäparkour olikin jo entuudestaan tuttu. Kaarelan Eläkeläisten lisäksi tapahtumaan osallistui palvelukeskuksessa viikoittain kokoontuvan parkour-ryhmän jäseniä. Ryhmän vapaaehtoinen vetäjä Irjohtaja Heikki Hietanen oli park ourkokeiluun tyytyväinen. – Alussa hieman arvelutti, mitä on tulossa mutta tämähän oli kivaa ja hyödyllistä. Aivojakin sai käyttää. Toisetkin selvästi tykkäsivät ja olivat innolla mukana. – Voimme jatkaa tasapainoilua oman kunnon mukaan, kun näin hyvä kenttä liikuntapuistossa on lähellä. Hietanen tuumi. ? Lue lisää Eläkeläiset ry:n liikuntahankkeesta sivulta 12. ”Tämä oli kivaa ja hyödyllistä. Aivojakin sai käyttää.” Eläkeläinen 3/2025 3
YHTEISKUNTA TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA T odella huolestuttava ajatus, että kotihoitoa olisi jotenkin varaa vähentää, sanoo vanhojen ihmisten syrjäytymistä ja erityisesti sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä tuen tarpeita tutkinut apulaisprofessori Elisa Tiilikainen. Kotihoidon tilanne on hänen mukaansa jo nykyisellään kestämätön. Petteri Orpon (kok) hallitus tavoittelee yli 16 miljoonan euron säästöjä korvaamalla ikääntyneiden kotihoidon käyntejä digitaalisilla ratkaisuilla. Apulaisprofessori Tiilikainen kritisoi kotihoidon heikennyksiä Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan 15.4. Siinä hän totesi, että tutkimustiedon valossa on vaikea ymmärtää mihin todellisuuteen hallituksen päätökset säästää kotihoidosta pohjautuvat. Eläkeläinen-lehden haastattelussa Tiilikainen sanoo hämmästyneensä suuresti hallituksen säästösuunnitelmasta. – Viime vuodet on karsittu ympärivuorokautista hoivaa. Jonot sinne ovat pitkiä. Sen valossa olisi odotettavaa, että kotona asumista ryhdyttäisiin tukemaan enemmän, koska avun ja hoivan tarve väistämättä lisääntyy kun väestö ikääntyy. Nyt ollaan tekemässä päinvastoin. ELISA TIILIKAINEN työskentelee yhteiskuntatieteiden laitoksella Itä-Suomen yliopistossa. Hän johtaa Vanhuusiän syrjäytyminen – yleisyys, merkitykset ja interventio (SOLDEX) -hanketta, jossa tutkitaan iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden hyvinvointia ja arkea sekä syrjäytymiseen liittyviä kokemuksia. Tutkijoiden mukaan tulokset vahvistavat huolta siitä, etteivät nykyiset kotihoidon palvelut pysty riittävästi vastaamaan kotona asuvien ikääntyvien tuen tarpeisiin. Säästötoimet tulevat heikentämään tilannetta entisestään. Tällä tutkijat näkevät olevan merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia. Tutkimuksessa havaittiin, että kotihoitoa saavat iäkkäät jäävät jo nyt herkästi ilman riittävää tukea ja palveluita ja ovat vaarassa jäädä syrjään erityisesti sosiaalisista suhteista ja kodin ulkopuolisesta ympäristöstä. – Se yhtälö ei voi toimia, että jo ennestään hyvin tiukoille vedetystä palveluista ja niiden resurssoinnista nipistetään lisää. Asiantuntijat ovat vuodesta toiseen tuoneet esille, että hoivan tarve lisääntyy ja siihen tarvitaan entistä enemmän resursseja, Tiilikainen sanoo. SOLDEX-HANKKEESSA ON tutkittu myös kotihoidon työntekijöiden kokemuksia. Leimallista niille on valtava kiire ja paine. Työntekijöillä on kokemus siitä, että iäkkäillä ihmisillä on tarve enemmälle, mutta tähän HOIVAAN TARVITAAN LISÄÄ RESURSSEJA Tutkijan mielestä on huolestuttava ajatus, että vanhusten kotihoidosta olisi varaa leikata. Nykyisetkään palvelut eivät pysty riittävästi vastaamaan kotona asuvien ikääntyvien tuen tarpeisiin. KUKA Elisa Tiilikainen ? VTT, apulaisprofessori Itä-Suomen yliopistossa. Tutkii vanhuutta ja elämänkulkua sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmista. Uusin tutkimushanke: Ajokortin tuolla puolen? – Elämäkerrallinen ja toiminnallinen tutkimus ikämiesten autolla ajamisen loppumisesta ja siihen liittyvän elämänmuutoksen tukemisesta. ? Asuu Kuopiossa. Puoliso ja kolme kouluikäistä lasta ? Täyttää elokuussa 40 vuotta ? Harrastuksina pyöräily, elokuvat ja hyvät televisiosarjat – ”juuri nyt The Last of Us”. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ”Tutkijat ovat vuodesta toiseen tuoneet esille, että tarve on nimenomaan lisätä hoivan resursseja.” 4 Eläkeläinen 3/2025
Apulais professori Elisa Tiilikainen työskentelee yhteiskun tatieteiden laitoksella ItäSuomen yliopistossa. Eläkeläinen 3/2025 5
YHTEISKUNTA Eläkeläiset ry tyrmistyi puoliväliriihen tuloksista. E läkeläiset ry on tyrmistynyt siitä, kuinka yhtäkkiä talouden tasapainolla ei näytä olevan Suomen hallitukselle enää merkitystä. ”Olivatko puheet velasta ja taloudesta huolehtimisesta silkkaa bluffia? Puoliväliriihessä luvataan satoja miljoonia suurituloisia hyödyttäviin palkkatulojen veronalennuksiin. Tavallinen keskija pienituloinen eläkeläinen ei hyödy näistä senttiäkään”, todetaan Eläkeläiset ry:n hallituksen 25.4. julkaisemassa kannanotossa. Samaan aikaan hyvinvointialueiden tarve vanhusja terveyspalveluihin on huutava. Hallitus säästää myös kuntien rahoituksesta, mikä uhkaa eläkeläisille tärkeitä hyvinvointia tukevia kuntien lähipalveluita. Myös eläkeläisille tärkeä vertaistuki ja vapaaehtoistyön edellytykset heikkenevät, kun kansalaisjärjestöjen valtionavustuksia leikataan lisää, Eläkeläiset ry toteaa. Kannanoton mukaan on myös erikoista, että hallitus ilmeisesti kaapii valtion eläkerahastosta jopa miljardi euroa. Eläkeläiset ansaitsevat vähintäänkin vastauksen, millä perusteella eläkkeiden maksamiseen tarkoitettuja varoja otetaan käyttöön? ”Hallitus kutsui puoliväliriihtä kasvuriiheksi. Eläkeläisten sukupolvi ymmärtää, että kestävää kasvua ei saada aikaan ilman yhteenkuuluvuutta. Erityisesti vaikeina ja epävarmoina aikoina olisi tärkeää vahvistaa arjen turvallisuutta ja pitää kaikki mukana. Hallitus valitettavasti päinvastoin lisää toiminnallaan tuloeroja ja eriarvoisuutta ja heikentää kansalaisten yhtenäisyyden tunnetta.” ”Suomen hallitus on kaksi vuotta perustellut säästöjä välttämättöminä velkaantumisen estämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Eläkeläisille tärkeistä sote-palveluista on karsittu, etuuksien indeksikorotuksia jätetty tekemättä ja pienituloisia kovaa iskevää arvonlisäveroa on korotettu. Eläkeläisten verotusta on kiristetty.” Hallitus on hyvää vauhtia romuttamassa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Tilalle tarjotaan rahamaailman valtaa, Eläkeläiset ry:n kannanotto lausuu. ”Erityisesti vaikeina ja epävarmoina aikoina olisi tärkeää vahvistaa arjen turvallisuutta ja pitää kaikki mukana.” Olivatko maan hallituksen aiemmat puheet velasta ja taloudesta huolehtimisesta silkkaa bluffia, kysytään Eläkeläiset ry:n kannanotossa. ”Hallitus ryöstää hyvinvointiyhteiskuntaa” ei ole aikaa ja mahdollisuuksia vastata, Tiilikainen kuvailee. – Tämä on arkitodellisuutta varmasti kaikilla hyvinvointialueilla. – Työntekijöillä olisi halua tehdä työnsä hyvin, mutta he kokevat, että siihen ei ole riittävästi mahdollisuuksia, kun kaikki on vedetty niin tiukille. Tiilikainen huomauttaa, että kotihoito on lainsäädännöllisesti sosiaalipalvelu. – Se ei ole vain terveydenhoitoon ja päivittäisiin hoitotoimenpiteisiin liittyvien tehtävien hoitoa, vaan sen kuuluisi olla myös vuorovaikutusta ja toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää. Mutta käytännössä se resurssien puutteessa typistyy siihen, että ei pystytä vastaamaan muihin kuin aivan välttämättömiin tarpeisiin. ENTÄ SITTEN ajatus hoitajien kotikäyntien korvaamisesta digillä, etäkotihoito, jota säästökeinoksi nyt tarjotaan? JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA Syrjäytymisen tutkimusta ”SOLDEX-tutkimushankkeessa kysymme missä määrin ikääntyneet kotihoidon asiakkaat kokevat syrjäytymistä, millaiset tekijät siihen vaikuttavat, mitä syrjäytyminen kotihoidon asiakkaille merkitsee ja miten siihen on vastattu nykyisessä palvelujärjestelmässä ja lainsäädännössä”. ”RIITTÄVIEN JA tarkoituksenmukaisten palvelujen puute on yhteydessä yksinäisyyden kokemukseen. Herkästi ajatellaan, että yksinäisyyden vähentäminen ei ole julkisten palveluiden tehtävä, mutta myös niiden parissa voidaan tehdä paljonkin, etteivät ihmiset koe jäävänsä yksin. Jos ihminen kokee että ei tule kuulluksi ja kohdatuksi apua ja tukea tarvitessaan, se lisää yksinäisyyden kokemusta.” ”JÄRJESTÖT TEKEVÄT ikäihmisten yksinäisyyden torjunnassa tärkeää työtä. Tehtävän ei tulisi kuitenkaan kuulua vain järjestöille tai läheisille, vaan koko palvelujärjestelmän tulisi pystyä kokonaisvaltaisemmin vastaamaan ihmisten tuen tarpeisiin.” ELISA TIILIKAINEN ”Työntekijöillä olisi halua tehdä työnsä hyvin, mutta kokevat, että siihen ei ole riittävästi mahdollisuuksia, kun kaikki on vedetty niin tiukille.” Riittävien ja tarkoituksenmukais ten palvelujen puute on yhteydes sä yksinäisyyden kokemukseen, sanoo Elisa Tiilikainen. Elisa Tiilikainen toteaa, että digitalisaatiolla on paikkansa tukea ja täydentää palvelua. Tietyille asiakasryhmille se toimii. – Kotihoidossa on entistä enemmän iäkkäitä, jotka tarvitsevat hyvinkin raskasta hoivaa ja heidän määränsä lisääntyy. Tarve on se, että päästään sängystä ylös, käydään vessassa ja saadaan ruokaa eteen ja syödyksi. Sitähän ei pysty teknologia korvaamaan. Kysymys on hoivasta, rahasta ja arvovalinnoista. Tiilikaisen mielestä on selvä, että rahallista resurssointia tarvitaan. Päättäjiltä hän toivoo pidemmän tähtäimen ajattelua. Vanhushoivan tarve on nyt suuri ja kasvussa, kun isot ikäluokat ikääntyvät. Tulevaisuudessa kuva voi olla toisenlainen, kun väestörakenne muuttuu. – Tulisi ymmärtää syy-seuraussuhteita: mihin kannattaa nyt panostaa, jotta voidaan myöhemmässä vaiheessa vähentää kustannuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että painopisteen siirtäminen arjen tukeen ja peruspalveluihin voi hyvin todennäköisesti maksaa itsensä takaisin myöhemmässä vaiheessa. Jos tuettaisiin paremmin kotona asumista ja huolehdittaisiin siitä että ihmiset saavat riittävästi palveluja kotiin, vähennettäisiin päivystysja lääkärikäyntien tarvetta. – Mutta tuntuu siltä, että nyt näitä päätöksiä tehdään kovin lyhytnäköisesti. 6 Eläkeläinen 3/2025
Tuiskulan kylä Säkylän Köyliössä Jarmo Koskinen Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n valokuvakerho KAUDEN KUVA ”Toimiva perus terveyden huolto on se, mitä tarvitsemme.” S atakunnassa on sosiaalija terveyspalveluita lähdetty kokoamaan suurin toivein: satsataan erikoissairaanhoitoon ja rakennetaan uutta. Valtio maksaa, kuviteltiin. Rajansa kaikella. Näin ei ole käynyt. Suunta ei ollut oikea. Nyt näyttää hallituksemme politiikka siltä, että rikkaiden tulee rikastua ja köyhien köyhtyä. Ja nöyrtyä. Tästä huolimatta meidän on taisteltava. Muistutettava siitä, että toimiva perusterveydenhuolto on se, mitä tarvitsemme. Huolehdittava siitä, että terveytemme pysyy hanskassa. Perusterveydenhuollossa on tärkeää, että terveyspalveluita järjestetään joka kunnassa. Neuvolapalvelut, ohjaus ja neuvonta sekä varhainen tuki ovat ne, joita me (ikä)ihmiset tarvitsemme. Vanhusneuvolat mainitaan kyllä ns. vanhuspalvelulaissa, mutta ikävä puute sinne on jäänyt. Laki toteaa, että ikäihmisten palvelut ”voidaan” järjestää neuvolassa. Muutamalle alueelle on perustettu vanhusneuvoloita, mutta ei vielä esimerkiksi Satakuntaan. Neuvolasta on saatava tarkka maininta kyseiseen lakiin! PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA TULEE turvata myös mahdollisuudet saada lääkäripalvelut läheltä. Tämä voiKOMMENTTI TUULA TELIN Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Sote toimii, jos tahtoa riittää daan järjestää monella tavalla. Pienissä kunnissa voi olla lääkärinvastaanottoja muutamana päivänä viikossa, isoissa päivittäin. Lisäksi on mahdollista tehdä kotikäyntejä tai korvata näitä digipalveluilla. Kiertävä bussi on jo suunnitelmissa. Digipalvelut on mahdollista toteuttaa jokaisen kotona, mutta kaikille ne eivät sovi. Terve pitää olla, ja ajatuksen juosta kirkkaana – muuten ei digi auta. Jos olet vanha ja vammainen, eikä kuulo aina pelaa, näkökin saattaa olla heikko. Voi muitakin vaivoja tulla iän myötä: eivät sormetkaan ole niin notkeat kuin nuorena. Palveluita on siis järjestettävä myös perinteiseen tapaan: kasvokkain. SIIS SUUNTA peruspalveluiden järjestämiseen kaikille! Sote toimii, jos tahtoa riittää! Nyt olisikin otollinen vaihe kertoa onnistumisista. Jos jollakin hyvinvointialueella on saatu hyviä tuloksia ikäihmisten palveluista, niin tietoa siitä myös muille. Niitä onnistumisia nyt tarvitsemme. Ne ovat apuna kun meille tärkeistä palveluista on kyse. Eläkeläinen 3/2025 7
YHTEISKUNTA E läkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on huolissaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Tällä hallituskaudella nähdyt leikkaukset vaikuttavat heidän arkeensa monin tavoin. Eläkeläiset ovat moninainen joukko erilaisia ihmisiä. Kuitenkin joka kolmannen eläkeläisen bruttoeläketulo jäi viime vuonna alle 1 500 euroon kuukaudessa. Työelämän jo taakseen jättäneellä ihmisellä ei ole aiemman kaltaisia mahdollisuuksia vaikuttaa kuukausittaisiin tuloihinsa. Työskentelyä eläkeiän jälkeen jatkaville pitää karttua työeläkettä, ilman yläikärajaa. Kertyneen lisäeläkkeen maksatus pitää saada toimimaan ilman hakijalta erikseen vaadittavia toimenpiteitä. Eläkkeensaajan korkeampi veroprosentti koetaan jo nykyisellään epäreiluksi ja ero palkansaajiin tulee vain kasvamaan entisestään. ? EETU ehdottaa vakuuttamisvel vollisuuden ylärajan poistoa, jol loin tehty työ vakuutetaan ja siitä myös karttuu työeläkettä. Palkan saajille luvatut veronalennukset tulee ulottaa myös eläkkeisiin. SOTE-ASIAKASMAKSUISTA PÄÄTYY nykyisellään aivan liian suuri osa ulosottoon maksujen kohtuullistamisen tai niistä kertyneen velan perintäsaatavasta luopumisen sijaan. Lääkkeiden alkuomavastuun korotus vaikeuttanut toimintakyvylle tärkeiden lääkkeiden hankintaa. Hyvinvointialueet tarvitsevat kohtuullisesti aikaa kehittää palveluitaan, niin ettei kotihoidossa ja muissa vanhusten hoivapalveluissa ilmenevät puutteet lisäänny ennestään. Eläkkeensaajien asumislisän indeksin jäädytys jätti kolmasosan viime vuonna tukea saaneista ilman asumislisää. Iäkkään ihmisen mahdollisuudet muuttaa kodistaan ovat rajalliset. ? Sosiaali ja terveyspalveluiden maksuja ja lääkkeistä aiheutuvia kustannuksia pitää kohtuullistaa pienituloisille heidän maksukykyn sä mukaan. Eläkkeensaajien asu mislisän indeksin jäädytys on pe ruttava ja sen tasoa tarkastettava. MUUTOKSET SOSIAALIja terveyskentällä toimivien järjestöjen rahoitukseen vaarantavat tärkeiden turvaverkkojen toimivuuden. Järjestöjen toiminnan tulee rakentua jäsenten tahdolle ja tavoitteille ja olla pitkäjänteistä. Vaikuttava ja laaja vapaaehtoistoiminta edellyttää rakenteita, viestintää, kehittyvää osaamista ja resursseja näiden ylläpitämiseksi. ? STEArahoitusta tarvitaan tuke maan monipuolisen järjestökentän toimintakykyä. Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, KRELLI Kristilliset eläkeläiset ry ja Svenska pensionärsförbundet rf muodostavat yhdessä merkittävän vaikuttamiskanavan. EETU-järjestöillä on ympäri Suomea yli 1 200 paikallisyhdistystä, 70 alueyhdistystä ja 250 000 henkilöjäsentä. Svenska pensionärsförbundet rf on EETUn puheenjohtajajärjestö vuonna 2025. AARON KALLINEN TAMPEREELLA järjestettiin perjantaina 9.5. rollaattorimarssi hyvän ja arvokkaan vanhuuden puolesta. Marssi syntyi usean pirkanmaalaisen kansalaisjärjestön yhteistyöllä ja sai liikkeelle pari tuhatta marssijaa. Useat osanottajista marssivat rollaattorien ja pyörätuolien avulla. Mielenilmauksen taustalla olivat viime aikoina tehdyt sosiaalija terveyspalveluiden heikennykset. Erityisesti esiin nousi Pirkanmaan hyvinvointialueen kuohuttava päätös järjestää vanhusten kuntouttava päivätoiminta jatkossa vain etäyhteydellä. Monessa banderollissa ilmoitettiinkin suorasanaisesti, mitä tämän tyyliselle pakkodigitalisaatiolle tulisi tehdä. – Kasvokkain tapahtuvan päivätoiminnan lopettaminen on erittäin huono päätös. Rollaattorimarssi on vakuuttava osoitus siitä, että ikäihmisten asioita ei saa päättää pelkästään eurojen ehdoilla, marssilla mukana ollut Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan aluejärjestön puheenjohtaja Vilho Ponkiniemi kommentoi. Koskipuistosta lähtenyt kulkue marssi sambaryhmän tahdissa Hämeensillan yli Keskustorille ja siitä Laikunlavalle, jossa ohjelmassa oli kulttuuriesityksiä ja puheita. Lavalle nousi muun muassa Tampereen tuore pormestari Ilmari Nurminen, joka lupasi kaupungin toimivan ikääntyneiden palveluiden parantamiseksi. Marssilla oli edustettuna kattavasti Eläkeläiset ry:n pirkanmaalaisia paikallisyhdistyksiä. Tampereen Eläkeläiset pääsi banderolleineen myös Ylen uutiseen marssilta. Hämeenkyrön Eläkeläisten ryhmä oli tullut rollaat torimarssille puolustamaan päivätoiminnan jatkoa. Rollaattorimarssi keräsi tuhansia Tampereella EETUn ehdotukset pienituloisten eläkeläisten tilanteen parantamiseksi A A R O N K A LL IN EN 8 Eläkeläinen 3/2025
Etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt. TEKSTI ELÄKETURVAKESKUS Y ksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan yleisimmin eläkeaikaa varten säästävät yrittäjät, keskimääräistä korkeampituloisemmat ja lähellä eläkeikää olevat suomalaiset. Erityisesti alle 30-vuotiaiden säästäminen on lisääntynyt verrattuna aiempiin vastaaviin kyselytutkimuksiin. Alle 30-vuotiaista 45 prosenttia vastasi säästävänsä eläkeikää varten vuonna 2024. Vuonna 2014 puolestaan neljännes alle kolmekymppisistä kertoi säästävänsä eläkeaikaa silmällä pitäen. – Nuorten säästämisja sijoitustietous on vahvistunut viime vuosina esimerkiksi somen tarjoamien sisältöjen kautta. Tutkimuksemme mukaan nuoret pitävät yksityistä varautumista eläkeaikaan merkityksellisempänä eläkeajan toimeentulonsa kannalta kuin vanhemmat vastaajat, sanoo ekonomisti Kati Ahonen Eläketurvakeskuksesta. TUTKIMUKSESSA KYSYTTIIN myös, miksi eläkeaikaa varten ei säästetty. Selvästi yleisin syy vastaajilla oli se, ettei säästämiseen ollut ollut taloudellista mahdollisuutta. Näin ilmoitti noin kaksi kolmasosaa kysymykseen vastanneista. Muita usein mainittuja syitä olivat rahan käyttäminen tämänhetkiseen kulutukseen sekä se, ettei eläkeaikaa varten säästämistä ollut ajateltu. Näin vastasi noin viidennes. Varsin moni nuorista vastaajista aikoi aloittaa säästämisen eläkepäiviä varten myöhemmin. Lähes kaksi kolmasosaa työikäisistä kertoi luottavansa yleisesti eläkejärjestelmään. Osuus oli seitsemän prosenttiyksikköä pienempi kuin vastaavassa kyselyssä vuonna 2019. Nuoremmat ikäluokat, naiset ja matalammin koulutetut luottavat eläketurvaan muita ryhmiä harvemmin. – Yksityiskohtaisemmissa mielipiteissä eläkejärjestelmän toimivuudesta ei puolestaan tapahtunut vastaavaa muutosta. Aiempaa useampi piti nykyisille eläkeläisille maksettavien eläkkeiden tasoa riittävänä. Sen sijaan eläkkeiden riittävyyteen tulevaisuudessa sekä eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja selkeyteen kriittisesti suhtautuvia oli yhtä paljon kuin aiemmin, toteaa ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta. Tutkijoiden mukaan yleinen maailmanpoliittinen ja taloudellinen epävarmuus sekä eläkeuudistuksen valmisteluun liittyvä keskustelu ovat saattaneet heijastua mielipiteisiin eläkejärjestelmästä. – Eläkeuudistusneuvotteluiden sisällöstä ei ollut vielä tietoa loppuvuonna 2024, kun kysely tehtiin. Tätä taustaa vasten näkemykset eläketurvasta ovat pysyneet melko vakaina, Tenhunen arvioi. Kyselytutkimukseen vastasi noin 1?600 työikäistä suomalaista. Yli puolet työ ikäisistä säästää eläkeaikaa varten ”Luottamus eläke järjestelmään on heikentynyt jonkin verran.” K ansalaisjärjestöt ovat olleet keskeisessä osassa Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Sosiaalija terveysalan järjestöt ovat tarjonneet erilaisia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita, toimineet osallistumisen kanavana vapaaehtoistyölle ja harrastustoiminnalle. Järjestöjen kautta ihmisten näkemykset ovat myös kanavoituneet päätöksentekoon niin kunnissa kuin valtakunnalliseen lainsäädäntöön asti. Järjestötyö on nähty yhteiskunnassa myös rahoittamisen arvoisena. Vuosikymmeniä julkinen valta antoi rahapelaamisen ja sen tuotot yleishyödyllisten järjestöjen tehtäväksi yksinoikeudella. Raha-automaattiyhdistyksen tuotoilla järjestöt toimivat yhteisen hyvän eteen, samalla säilyttäen riippumattomuutensa valtiosta. Kansalaisyhteiskunnan riippumattomuus on oleellista demokratian kannalta. 2010-luvulle tultaessa oltiin uuden edessä. Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus yhdistettiin ja niiden tuotto kanavoitiin itsenäisen valtionapuviranomaisen STEAn kautta järjestöille. Lopulta vuoden 2024 alusta alkaen pelituotot siirrettiin valtion budjettiin eikä niitä enää korvamerkitty järjestöille. Samalla järjestöjen ”oma raha” muuttui poliittisesti päätettäväksi valtionavuksi. Suomessa valtionavustukset muodostavat kansainvälisesti poikkeuksellisen suuren osan järjestöjen rahoituksesta. Esimerkiksi Eläkeläiset ry:n rahoituksesta STEA-avustukset ovat yli puolet. Muissa pohjoismaissa eläkeläisjärjestöjen perusrahoitus tulee valtionavustuksen sijaan jäsenmaksutuotoista ja järjestöjen arpajaisista. Valtionavustukset ainoastaan täydentävät rahoitusta. NYKYISEN HALLITUKSEN toteuttamien valtionapuleikkausten vuoksi järjestöt joutuvat kiireellä etsimään uutta rahoitusta. Kyseeseen voivat tulla tukimaksut, lahjoitukset ja erilaisten tukituotteiden myynti. Myös Eläkeläiset ry on tänä vuonna kannustanut jäseniään tukimaksuihin, ottanut myyntiin uusia myyntituotteita ja järjestänyt jäsenilleen suunnatut arpajaiset. Järjestön näkökulmasta tärkeää on punnita jäsenistöltä pyydetyn tuen hyötyjen ohella mahdolliset haitat. Joku voi pitää rahan pyytämistä tungettelevana tai kiusallisena kerjäämisenä. On huomattava, että järjestötoiminnassa jäsenmaksu on ainoa pakollinen maksu, kaikki muu rahallinen tuki on täysin vapaaehtoista. ELÄKELÄISJÄRJESTÖILLE oman varainhankinnan kasvattaminen on vaikeaa, sillä meidät mielletään hyväntekeväisyyden sijaan etujärjestöiksi, vähän ammattijärjestöjen tapaan. Ylivoimaisesti tärkein omarahoituksen muoto ovat siksi jäsenmaksut, joiden voimakas nostaminen ei oikein sovi pienituloisten eläkeläisten puolustajalle. Valtiovalta haluaa ohjata järjestöjä kasvattamaan omarahoitusta ja on suunnitellut tähän erilaisia kannustimia, kuten verovähennyksiä. Sellaisten hyödyntämisessä parhaassa asemassa ovat hyväntekeväisyysjärjestöiksi mielletyt järjestöt, joilla lahjoitusten merkitys on jo nyt suuri. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten nopea heikentäminen on hallitukselta vastuutonta, kun järjestöille ei anneta riittävästi aikaa sopeutua alhaisempaan avustustasoon. Omarahoituksella tuskin kyetään ainakaan nopeasti kattamaan valtionavustusten jättämää aukkoa, korkeintaan vähentämään vaurioita. Hyvä puoli tässä onnistumisessa olisi, että riippumattomuus ailahtelevista valtionavustuksista kasvaa. Järjestöt etsivät uutta rahoitusta JAN KOSKIMIES Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja KOMMENTTI 25–29 v 30–44 v 45–59 v % 2014 60–67 v Lähde: Eläketurvakeskus Säästämisen yleisyys ikäryhmittäin 10 20 30 40 50 60 2019 2024 26 35 45 43 48 50 41 48 57 44 50 59 Eläkeläinen 3/2025 9
YHTEISKUNTA seen maahan sopimaan asioista kuin luottaa sokeasti rekrytointi tuntemattomille välitystoimistoille. Mikäli ei tunne näitä yhteistyökumppaneitaan, riskinä on, että välittäjätoimistot esimerkiksi vaativat ylimääräisiä maksuja rekrytoitavilta. Ennen Saksaan saapumistaan hoivaopiskelijoiden tulee jo käydä saksan kielija kulttuuriopintoja. Hoiva-alan opiskelijoilta edellytetään B1-tasoa saksan kielessä ja hoitoalan ammattilaisilta B2-tason osaamista jo maahan tullessa. Käytännössä tulijat tarvitsisivat kuitenkin näitä korkeamman eli C1-kielitason pärjätäkseen opinnoissa ja työelämässä. Maahan saavuttua opiskelijoiden kieliopintoja ja kulttuuriorientaatiota jatketaan. RASKAS BYROKRATIA esimerkiksi maahanmuuttoluvissa ja todistusten tunnistamisessa vaikeuttaa ulkomaisia rekrytointeja. Saksan viisumipolitiikka ohjaa myös vaivihkaa sitä, ketkä ovat kansalaisuuksiltaan enemmän ja ketkä vähemmän toivottuja maahanmuuttajia. Myös rekrytoinnin eettiset kysymykset, kuten vaikutukset lähtömaahan tai tulijoiden perhesuhteisiin, tulee huomioida. Rekrytointi ja koulutusprosessi vaatii aikaa ja rahallista panostusta organisaatioilta. Frankfurter Verband ei edellytä tuomiltaan opiskelijoilta sitoutumista työskentelemään heidän organisaatiossaan. He kertovatkin, että lopulta noin 30 % pysyy heidän palveluksessaan. Syynä on muun muassa se, että hoitajat työskentelevät valmistuttuaan mieluummin sairaaloissa kuin NÄKÖKULMA Vanhushoivaa ja muita sosiaalisia palveluja tarjoavan Frankfurter Verbandin johtaja Frederic Lauscher ja opiskelijarekrytoinnista vastaava Huzar Khin Myat (keskellä) kertoivat eettisen rekrytoinnin kokemuksista ENIECin vuositapaamisessa. Työvoiman rekrytoimisen ulkomailta tulee olla eettistä Saksassa hoiva-alalle muualta tuleva henkilökunta tarjoaa apua suureen hoitajavajeeseen. Myös rekrytoinnin eettiset kysymykset, kuten vaikutukset lähtömaahan tai tulijoiden perhesuhteisiin, tulee huomioida, painottaa saksalainen hoiva-alan organisaatio. E NIEC-verkoston (European Network on Intercultural Elderly Care) vuositapaaminen kokosi yli 60 asiantuntijaa eri puolita Eurooppaa intersektionaalisen vanhushoivan ajankohtaisten teemojen äärelle Hollannin Nijmegeniin. Tämän vuoden tapahtuman otsikkona oli: ”Osallistavaa hoitoa moninaistuvaan tulevaisuuteen: tekniikoiden, työvoimadynamiikan ja asumisen haasteet” (”Inclusive Care for a Diverse Future: Exploring Technologies, Workforce Dynamics, and Housing”). Tässä kirjoituksessa pureudutaan muutokseen hoivatyöntekijämarkkinoilla ja siihen, millaisena tilanne näyttäytyy tällä hetkellä Saksassa Frankfurter Verbandin hoivaorganisaation edustajien mukaan. Mitä he ovat tehneet hoivatyöntekijäpulan ratkaisemiseksi ja mitä meillä ehkä olisi opittavaa heidän kokemuksistaan? Kuten monissa maissa, Saksassakin mietitään kuumeisesti ratkaisuja hoiva-alan työntekijäpulaan. Alan julkisuudessa ryvettyneen maineen vuoksi hoiva-alalla työskentely ei enää houkuta syntyperäisiä saksalaisia käsittäen myös Saksassa syntyneitä muuttotaustaisen väestön jälkeläisiä. Niin ikään työikäisten määrä vähenee suhteessa ikääntyneisiin. Siten Saksassakin katse on täytynyt kääntää rekrytointeihin ulkomailta. JO TÄLLÄ hetkellä hoiva-alan työntekijät ovat Saksassa pääosin hiljattain muuttaneita. Hoitotyöntekijöissä maahan muuttaneiden osuus on yli 90 % ja hallinnonkin puolella noin 66 %. Asiakkaista taas lähes 90 % on saksalaisia ja vain 10 % ulkomaalaistaustaisia. Seuraavien 30 vuoden aikana yli 75 % hoiva-alan asiakkaista tulee olemaan valtaväestöä ilman maahanmuuttajataustaa, kun taas jo noin kymmenen vuoden kuluessa jo lähes 100 % työntekijöistä ja hallinnon henkilöistä tulee olemaan Saksaan muuttaneita henkilöitä. Tämä tuo uusia ratkaistavia haasteita hoiva-alalla omankielisen hoivan takaamiseksi myös valtaväestölle. Hoitajapulan ratkaisemiseksi Saksan hallitus on tehnyt kahdenvälisiä sopimuksia mm. Vietnamin, Intian ja Filippiinien kanssa hoitajien rekrytoimiseksi. Saksa noudattaa rekrytoinneissa WHO:n eettisiä suosituksia koskien hoitohenkilökunnan rekrytointeja ulkomailta (Global Code of Practice on the International Recruitment of Health Personnel). Hoitohenkilökuntaa ei siis esimerkiksi rekrytoida maista, joiden oma terveydenhuollon kantokyky voisi sen vuoksi vaarantua. Frankfurter Verbandissa työntekijöiden ulkomaanrekrytointi kohdistuu erityisesti henkilöihin, jotka haluavat opiskella hoitoalaa. Hoivaorganisaatio rahoittaa itse opiskelijoiden tuonnin ja ylläpidon – ei Saksan valtio. Heidän mukaansa on parempi mennä itse paikan päälle kysei”Saksassa yli 90 prosenttia hoitotyöntekijöistä on maahan muuttaneita.” 10 Eläkeläinen 3/2025
vanhuspalveluiden puolella, koska työskentelyä sairaalassa pidetään statukselta arvokkaampana. Rekrytointitoiminta ulkomailta on kuitenkin, kuluistaan huolimatta, heidän mukaansa välttämätön satsaus riittävän hoitohenkilökunnan turvaamiseksi. Rekrytoiduilla kielihaasteet sekä koti-ikävä varsinkin pimeään talviaikaan vaikeuttavat maahan sopeutumista. Tulijoiden täytyy sopeutua uudenlaiseen elämäntapaan, työkulttuuriin ja kommunikointityyliin verrattuna kotimaahan. Sopeutumista tuetaan mm. moninaisuustyöpajoin ja koulutuksin, mentoroinnin avulla, rohkaisemalla mukaan yhteisöihin sekä tarjoamalla monikielistä neuvontaa ja tukea. Molemminpuoliseen sopeutumiseen tarvitaan myös erilaisten arvojen ymmärtämistä ja kunnioittamista. Frankfurter Verbandissa järjestetäänkin koko henkilöstölle moninaisuuskoulutuksia yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi sekä mahdolliseen syrjintään ja rasismiin puuttumiseksi niin työyhteisössä kuin asiakkaiden parissa. On valitettava tosiasia, että ulkomailta rekrytoitava hoitohenkilökunta kohtaa arjessaan usein monin tavoin syrjintää ja rasismia. Jos maahan halutaan ulkomaista työvoimaa, myös vastaanottajamaan ilmapiiriin ja vastaanottavuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Frankfurter Verbandin edustajat kertovat, että sana kyllä kiirii potentiaalisten rekrytoitavien parissa siitä, mihin maihin tai kaupunkeihin kannattaa muuttaa ja mihin rasismin vuoksi ei haluta mennä. HAASTEISTA HUOLIMATTA rekrytoitaville opiskelijoille ja ammattilaisille prosessi voi tuoda mahdollisuuden päästä köyhyydestä ja tarjota parempaa elintasoa myös läheisilleen kotimaassa. Heillä on mahdollisuus saada ilmainen, korkeatasoinen koulutus, pitkäaikaiset työllistymisnäkymät sekä mahdollisuus kehittyä ja edetä ammatillisesti. Ajan myötä he saavat mahdollisesti pysyvän kansalaisuuden sekä perheenyhdistämisen. Saksan hoiva-alalle muualta tuleva hoitohenkilökunta tarjoaa apua suureen hoitajavajeeseen. Eritaustainen henkilökunta voi rikastaa ja moninaistaa organisaatioiden hoivakulttuuria sekä moninaisuusosaamista. Tulijoilla on yleensä korkea motivaatio työhön. Rekrytointiprosessit myös voivat vahvistaa organisaatioiden kansainvälisiä yhteyksiä. Hoiva-alalla työskentelevien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden arvokas panos hoiva-alan kantokykyyn voi tuoda parhaimmillaan myös koko yhteiskunnassa nykyistä positiivisemman näkökulman sekä asenteen maahanmuuttajaväestöä kohtaan. EVA RÖNKKÖ moninaisuustyön suunnittelija Eläkeläiset ry TUULIKKI HAKALA monikielisen omaistoiminnan vastaava asiantuntija Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry Valli ry:n Moni-ikä-hanke edistää ikääntyvien yhdenvertaisuutta. TUOMAS TALVILA VANHUSja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry on kevätkauden aikana järjestänyt viisi tietoiskua iäkkäiden moninaisuudesta. Etätapahtumina Teams-yhteydellä toteutetuissa tilaisuuksissa käsitellään iäkkäiden moninaisuutta ja vähemmistöjä eri näkökulmista ja kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja siitä, miten palveluissa voitaisiin tavoittaa ja kohdata paremmin ikääntyviä vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Sarja jatkuu syyskaudella viidellä tietoiskulla. Vallin kolmevuotisen Moni-ikähankkeen tehtävä on edistää ikääntyvien ja vanhojen ihmisten yhdenvertaisuutta. – Pyrimme tuomaan esiin heidän näkemyksiään ja antamaan ääntä järjestöille, jotka tekevät töitä ikääntyvien vähemmistöjen parissa. Tärkeää on myös lisätä iäkkäiden palveluiden parissa työskentelevien eri alojen ammattilaisten tietoisuutta moninaisuudesta ja siitä, että on erilaisia ikääntyviä vähemmistöjä, kiteyttää vastaava hankesuunnittelija Jukka Keronen. TYÖSSÄ KESKITYTÄÄN kielija kulttuurivähemmistöihin ja seksuaalija sukupuolivähemmistöihin. – Kaikki tehdään yhteistyössä eri järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa, painottaa hankesuunnittelija Sonja Iltanen. Tietoiskut esimerkiksi on suunniteltu Jade yhteisö ry:n, Eläkeläiset ry:n ja Vanhustyön keskusliiton Sateenkaariseniorit näkyviksi -hankkeen kanssa. Puhujat ovat ikääntyneiden ja vähemmistöjen kanssa toimivia osaajia ja asiantuntijoita ja vähemmistöihin kuuluvia. – Yritetään yhdistää osaamiset ja resurssit, jolloin saadaan yhdessä aikaan jotain, joka hyödyttää mahdollisimman laajasti, Iltanen sanoo. Tietoiskujen kohderyhmäksi on määritelty ikääntyvien parissa työskentelevät ammattilaiset, opiskelijat ja kokeneet vapaaehtoiset. Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelijan Eva Rönkön mukaan kysyntää tiedolle on eläkeläisyhdistysten aktiivisessa edunvalvontatyössä ja esimerkiksi vanhusneuvostojen jäsenten piirissä. SYYSKAUDEN ENSIMMÄINEN tietoisku Omaiset, läheiset ja yhteisöllisyys pidetään 27.8. klo 13–14. Siihen voi ilmoittautua Vallin verkkosivuilla osoitteessa: valli.fi/tyomuotomme/moni-ika-hanke Osoitteesta löytyvät myös aiempien tietoiskujen tallenteet. Moni-ikä-hanke myös julkaisi toukokuussa uuden Moninaisuustestin, jonka avulla voi kartoittaa omaa osaamistaan ikääntyvien ja vanhojen ihmisten moninaisuuteen liittyvissä peruskysymyksissä. Testiin liittyvän tietopankin avulla voi hankkia aiheesta uutta tietoa tai kerrata aiemmin oppimaansa. Moninaisuustesti on suunnattu ikääntyneiden parissa toimiville ammattilaisille, opiskelijoille ja vapaaehtoisille. Oppilaitokset voivat käyttää testiä opetuksen tukena. Se soveltuu myös työpaikkojen käyttöön osaksi perehdyttämistä tai täydennyskoulutusta. ? Testi löytyy osoitteesta moninaisuustesti.fi SihaCaren Hanna Sares ja Mohamed Farah sekä Moniikähankkeen hankesuunnittelija Sonja Iltanen (vasemmalla) ja Jadeyhteisön moninai suustyön asiantuntija Miina Inkilä Vallin huhtikuun tietoiskussa. Tietoiskuja moninaisuudesta EV A R Ö N K KÖ Eläkeläinen 3/2025 11
JÄRJESTÖ Ilon kautta liikkeelle ti ja formulakisa olivat sellaisia, joita olen jo ottanut käyttöön. Pidimme Simon Eläkeläiset ry:n kanssa yhteisen ulkoliikuntapäivän ja pelasimme siellä uintipatukoilla ilmapalloja. Sen vinkin opin edellisen vuoden verstaassa. Myös helppolentopallo tarttui ja olemme hankkimassa verkkoja ja palloja jotta pääsisimme pelaamaan. Syksylle jää pikkutanssien kokeilu”, Ojala kertoo. LIIKUNTAVERSTAIDEN osallistujamäärään voi olla tyytyväinen. Yhteensä 13 verstaaseen tultiin 78 yhdistyksestä ja osallistujia oli 229. Kasvu oli huomattava, sillä jatkokiertueella tavoitettiin 37 henkeä ja 7 yhdistystä edellisvuotta enemmän. Onnistumisen taustalla on työmme pitkäjänteisyys. Liikuntaverstaat toimintatapana oli tullut jo tutuksi ja kouluttajien tarjoamat ideat koettiin edellisenä vuonna hyödyllisiksi. Kouluttajien näkökulmasta katsottuna positiivinen ja iloinen vastaanottavuus alueilla oli hyvin mukava. Maaperää kaikenlaisten ideoiden tarjoamiselle oli suotuisa ja monesti osallistujat itsekin yllättyivät, mihin he pystyvät. Aika näyttää mitä kaikkea yhdistyksissä otetaan käyttöön. Alueellisten koulutusten järjestämistä mahdollisti opetusja kulttuuriministeriön rahoitus iäkkäiden liikunnan edistämiseksi. Ministeriössä meidän tekemisiimme uskotaan, sillä rahoitusta liikuntatoiminnan edistämiseen on myönnetty myös toimintakaudelle 2025– 2026. Tapaamme siis jatkossakin liikuntatapahtumien merkeissä. Verstas-kiertue innosti monipuolistamaan yhdistysten liikuntatoimintaa. EVA RÖNKKÖ HANNELE PITKÄ-LIUKKONEN M aaliskuussa päättyi Eläkeläiset ry:n Liikuntaverstaiden jatkokiertue. Toisena vuotena peräkkäin kuljimme aluejärjestöstä toiseen pitäen yhdistyksille koulutusja ideointipäiviä liikuntatoiminnan monipuolistamiseksi. Tapasimme kiertueella runsaasti jo tuttuja vertaisohjaajia ja iloksemme monilla paikkakunnilla oli uusia liikunta-aktiiveja mukana. Tällä kierroksella keskiössä oli perusliikunta, kuten tasapainoja voimaharjoittelu, joita höystimme leikein ja peleihin. Välipaloina tarjosimme rytmiharjoituksia, koordinaatioja muistitehtäviä sekä pikkutansseja. Tavoitteemme oli näyttää, miten kaikenlaisella pienellä tekemisellä voi vaivihkaa tuoda liikuntaa myös niille, jotka liikuntakerhoihin eivät ole ensisijaisesti osallistumassa. Verstaassa opetimme kerhojen vetäjille erilaisia menetelmiä liikuntatuokion järjestämiseksi. Esimerkiksi kuntopiirin järjestämisessä voi hyödyntää liikesarjakortteja. Silloin ei tarvitse siirtyä omalta paikalta, ja liikuntatuokioon järjestäminen pienessä tilassa on helpompaa. Liikkeitä voi soveltaa oman kunnon mukaan, joka madaltaa kynnystä osallistumiseen. Kuntopiirikokeilu saikin monissa verstaissa kiitosta ja uudenlaista järjestelytapaa on jo yhdistyksessä kokeiltu. Myös Evgeniyan tuolijooga verstaiden lopussa oli useimmille mieluisa. MONISSA liikuntakerhoissa on haasteena jäsenistön suuri ikäja toimintakykyhaitari. Toiset haluavat hikeä pintaan ja toisille riittää kevyt tuolijumppa. Verstaskiertueella kuulimme usein, että ”meillä ovat ihmiset niin iäkkäitä, että eivät ne ala mitään tekemään”. Mukaansatempaavalla musiikilla ja pienillä leikeillä saimme pajoissa osallistujat iästä riippumatta innostumaan. Pojun Esson baari oli takuuvarma valinta saada osallistujat ”käyntiin”. Positiivinen ilmapiiri, ilo, pienet pelit ja leikkisyys saavat epäröijätkin liikkeelle. Ihminen ei ole koskaan liian vanha leikkiäkseen, totesimme usein verstaiden päädyttyä. Vinkki, jonka halusimme osallistujille antaa, oli myös se, miten arkisilla välineillä voi liikuntatuokioita rikastaa. Tasapainoradan rakentamisessa käytimme jugurttipurkkeja ja paperilautaisia, leikeissä taas henkareita ja villalankoja sekä pressuista tehtyjä pelilautoja. Pikkupallot taas olivat oiva väline jalkapohjajumppaan. Tyhjin käsin ei osallistujien tarvinnut kotiin mennä. Paikan päällä jaettavien kuminauhaohjeiden ja muun materiaalin lisäksi osallistujat saivat jälkikäteen verstaiden harjoituksista sähköisen koosteen videolinkkeineen. Sitä kautta tehtävät on helppo palauttaa mieleen. VERSTAIDEN osallistujilta saimme myönteistä palautetta. ”Hyvä, että kouluttajat tulevat alueille luoksemme ja koulutukset ovat päivän mittaisia. Monelle käy raskaaksi lähteä pitkän matkan taakse monipäiväisille kursseille. Yhden päivän koulutuksen jaksaa sopivasti, toivottavasti saamme jatkossa sellaisia lisää”, kommentoi Marjatta Ojala Rytikarin Eläkeläiset ry:stä. ”Liikuntaverstaissa oli tiivistetty paljon erilaista tekemistä. Erityisesti pienet vinkit, kuten henkarivies”Positiivinen ilmapiiri, ilo, pienet pelit ja leikkisyys saavat epäröijätkin liikkeelle.” Liikunta verstaissa tasapaino ja voimaharjoitte lua höystettiin leikein ja peleihin. 12 Eläkeläinen 3/2025
Näytä taitosi näyttämötaiteen, musiikin tai tanssin parissa! KULTTUURIKULTTUURIKATSELMUS KATSELMUS Kaikille +55-vuotiaille Pori, 15.-16.11.2025 Tapahtumaa tukemassa: Etkot perjantaina 14.11.
JÄRJESTÖ jotain ikävää varsinkin julkaistusta tekstistä? Kurssin leppoisa ja rohkaiseva ilmapiiri antoi kaikille tilaa olla oma itsensä. Opettaja kehotti muistamaan, että jokainen meistä on ”oma ainutlaatuinen minä”, arvokas omana itsenään. Ei kannata pyrkiä täydellisyyteen, hyvä riittää, sillä ”paras on hyvän pahin vihollinen”. Kun haluaa kirjoittaa, parasta on vain antaa mennä ja keskittyä sisältöön. Tekstin muoto tulee sitten perässä. Kirjoittaja paljastaa jotain itsestään, mutta myös läheisistään ja suvustaan. Kuinka paljon pitää ottaa huomioon sitä, että joku tunnistaa itsensä tekstistä, jos saa sen luettavakseen ja se loukkaa? Miten paljon pitää salata tai muuttaa asioita tekstissä, jos halua julkaista jotain? Pitääkö jättää kertomatta kipeitä asioita pelossa, että joku lukee tekstin esimerkiksi kirjoittajan jo kuoltua? Kurssilla kehotettiin rohkeuteen, mutta jokainen tietää parhaiten oman elämäntilanteensa. Paremmaksi kirjoittajaksi Vaikka olisi kuinka lahjakas kirjoittaja, paremmaksi voi oppia. Kurssilla oli useita oppitunteja ja erilaisia kirjoittamisharjoituksia. Jokainen sai myös kahdenkeskistä aikaa opettajan kanssa. Oli tärkeää saada itseä koskevia vinkkejä ja evästyksiä, sillä jokainen on kirjoittajan erilainen. Yksi tärkeä oppitunti käsitteli henkilökuvan rakentamista. Jokaisella henkilöllä, oli hän todellinen tai mielikuvituksen tuote, on menneisyys ja tulevaisuus, tapa kävellä ja puhua, tietty ulkonäkö, käyttäytyminen ja luonne: monenlaisia asioita, jotka tekevät hänestä aidon. Tärkeää on myös kuvailla hänen suhdettaan toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Hyviä vinkkejä saa tarkkailemalla ihmisiä ja varastamalla heidän ominaisuuksiaan tekstiinsä. Omaa ilmaisua voi kehittää välttämällä sellaisia verbejä kuin tulla, mennä ja olla. Suomen rikkaasta kielestä löytyy näille aina kuvaavampi vaihtoehto, joka elävöittää tekstiä. Huonoja ilmaisuja ovat myös asiat ”jonkin suhteen” tai ”jotakin kohtaan”. Kun on kirjoittanut jotain, on hyvä käydä läpi aikamuodot. Jos tarina kertoo menneisyydestä, voisiko se olla elävämpi, jos sen muuttaisikin tapahtuvaksi nykyhetkeen? Vinkkejä Kirjoittajalla saattaa juolahtaa kuvaavia ilmaisuja tai kauniita sanontoja mieleen milloin vain ja missä vain, vaikkapa metsäkävelyllä ympäristöä tarkkaillessa. Kannattaa pitää aina kynää ja paperia mukana, jotta saa arvokkaat sanat talteen. Omaan puhelimeen voi myös sanella havaintojaan. Toisten viljelemät mehukkaat ilmaisut kannattaa myös tallettaa, sillä ”kukaan ei ole ohimenevän lauseen ainoa omistaja”, kuten kurssin opettaja sanoi. Ajankuvan on tärkeä olla oikea ja aito. Tässä ei tule päästää itseään liian helpolla. Kirjoittajan kannattaa laajentaa tietomääräänsä ajasta, josta kertoo. Kansalliskirjastossa on laaja digiaineisto esimerkiksi sanomaja aikakauslehdistä vuosikymmenten ajalta. Kaikki se on ilmaiseksi käytettävissä. Kansan Arkistoon on myös kerätty lukematon määrä erilaista materiaalia. Kurssi alkoi ensimmäisen päivänä puolilta päivin ja päättyi toisena päivänä iltapäivällä. Aikaa pidettiin aivan liian lyhyenä ja toivottiin kolmen päivän kursseja. Kurssilaiset halusivat jättää järjestäjälle vielä toiveen jatkokurssista samalla porukalla. Kirjoittajakurssilaiset opettajan ympärillä. Oikealta Leena Salo Varkaudesta, Raimo O. Kinnari Laihialta, Pauli Sutinen Pyhäjärveltä, opettaja Maippi Luukinen Helsingistä, Leena Koivunen Tampereelta, Liisa YlimysOjala Seinäjoelta, Riitta Mänty Espoosta ja Sirpa Minkkinen Lappeenrannasta. IN K ER I A A LT O INKERI AALTO R yhmä kirjoittajia eri yhdistyksistä kokoontui Seinäjoella hotelli Almassa huhtikuun alussa oppimaan parempaa ilmaisua sekä saamaan kirjoittamiseen lisää rohkeutta ja itseluottamusta. Eläkeläiset ry:n järjestämän kurssin kahdeksan osallistujan ja opettajan, Maippi Luukisen kesken syntyi luja luottamus, joten toisilleen vieraat ihmiset kykenivät jakamaan arkojakin asioita, sillä kirjoittaja paljastaa aina jotain itsestään. Joillakin osallistujilla on tarve oppia ilmaisemaan ajatuksiaan selkeämmin tai vivahteikkaammin. Joku kirjoittaa omaksi ilokseen. Monet taas kokevat kirjoittamisen terapeuttisena kokemuksena: on koettu vaikeita asioita, jotka pitää kirjoittaa ulos itsestään, jotta ne eivät enää jatkaisi elämän painolastina. Tai on tapahtunut jotain elämää mullistava ja merkittävää, jonka käsittelemiseen kirjoittaminen auttaa. Muutamilla osallistujilla on voimakas tarve jättää lapsilleen ja lapsenlapsilleen tietoa omasta ja vanhempiensa elämästä, sillä jonakin päivänä kokemusten kertominen on liian myöhäistä. Vaikka omat lapset ja lapsenlapset eivät juuri nyt osoita kiinnostusta, halu saada enemmän tietoa voi ilmetä myöhemmin. Joillakin kurssilaisilla oli jo olemassa paljon kirjoitettua tekstiä, jota halusi kurssin eväillä viedä eteenpäin. Jokaisella on halu ilmaista itseään. Toisille se on maalaustaide, esiintyminen, käsillä tekeminen tai jotain muuta, kurssilaisille juuri kirjoittaminen. Itselle sopivan ilmaisukeinon löydettyään eheytyy ja löytää elämään lisää voimavaroja. Irti arkuudesta Yksi kirjoittajan yleinen ongelma on itsesensuuri, jota kurssin monet harjoitukset pyrkivät lieventämään. Palautetta voi olla vaikeaa ottaa vastaan. Olenko huono? Ajattelenko väärin? Pääseekö joku sanomaan Jokaisella on halu ilmaista itseään. Kurssin leppoisa ja rohkaiseva ilmapiiri antoi kaikille tilaa olla oma itsensä. ”Kukaan ei ole ohimenevän lauseen ainoa omistaja.” Kirjoittaja kurssilta eväitä ja rohkeutta 14 Eläkeläinen 3/2025
V apun alla suruviesti kertoi, että Arvo Aalto, ystävä ja työtoveri valtakunnan politiikassa on menehtynyt korkean iän mukanaan tuomiin sairauksiin. Tieto järkytti, olimmehan vain muutama viikko sitten tavanneet vanhojen toverien kohtaamisessa. Vain pari vuotta sitten kommentoimme yhdessä Kimmo Rentolan esitelmää UKK:n ja kansandemokraattisen liikkeen suhteista. ARVO OLI politiikan huipulla yhä harvinaisemmaksi käyvää itseoppineiden sukupolvea. Oppikouluun pyrkimisen mahdollisuuskin kariutui evakkomatkaan Lapin sodan jaloista – jos isän varhainen kuolema olisi koulutusta taloudellisestikaan mahdollistanut. Kun ministeriaikana aikakauslehti pyysi ministereiltä koulun päästötodistuksia, totesi Arvo, ettei hänellä sellaista ole, koska kansakoulun viimeisenä vuonna täytyi lähteä savottaan perheelle ruokarahaa hankkimaan. Muurarin oppipoikana Arvo oppi ammatin. Poliittisten tehtävien myötä hankittu aikuiskoulutus täydensi elämänkokemusten tuomaa tietopohjaa. Muistan usein hallituksen kiperissä neuvottelutilanteissa ihailleeni sitä, miten Arvo osasi eritellä ongelmia ja perustella ratkaisuesityksiään monesti selkeämmin kuin korkeasti oppineet neuvottelukumppanit. TYÖ POLITIIKASSA oli täynnä toinen toistaan vaativampia haasteita. Arvo valittiin SKP:n pääsihteeriksi puolueen kiihkeimmän sisäisen taistelun aikana. Johtoon haluttiin henkilö, joka kykenee turvaamaan puolueen uudistumiskehityksen jatkumisen. Uudistuminen merkitsi puolueen itsenäisyyden vahvistamista ja sen politiikan sovittamista niihin olosuhteisiin, jotka suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsivat. Vanhoillisten vastarintaa vahvisti heidän saamansa saama tuki ”Viipurin vaalipiiristä”. Uudistuksen sisältöä Arvo pohti vakavasti. Tullessani eräänä aamuna hänen rakentamalleen talolle Mankkaalle, hän veti kirjoituskoneesta paperin, johon hän oli kirjoittanut mietteitään historiallisesta kompromissista. Aikanaan julkaistusta tekstistä tuli suomalaisiin oloihin sovellettu eurokommunismin perustelu. Eivätkä haasteet olleet vähäisempiä myöskään työministerillä kahdessa eri hallituksessa. Kaikkensa Arvo teki niiden mahdollisuuksien puitteissa, joita työministerillä on käytössään. Jotain saavutettiinkin. Tällaisista, mielestämme ainakin joiltakin osin onnistuneista budjettineuvotteluista aamuyöllä palatessamme Arvo totesi, että ”kyllä ne ovat onnenhetket näissä hommissa harvassa”. Joskus niitäkin oli ja työtä jaksoi jatkaa. VIIME PÄIVIIN asti Arvo pohdiskeli maailman menoa. Säännöstelemättömät markkinat ovat päässeet yhä enemmän ohjaamaan yhteiskuntien kehitystä. Markkinat ovat järjen ja yhteiskunnallisen tiedon sääteleminä hyvä renki, mutta säätelemättöminä huono isäntä. Erityisesti häntä huoletti sotauho, jonka seurauksista ihmiset Ukrainassa ja Gazassa kärsivät. Arvo KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ ”Työ politiikassa oli täynnä toinen toistaan vaativampia haasteita.” ”Pelaaminen tuntui vielä illallakin jaloissa ihan eri tavalla kuin leppoisa pitkä lenkki.” TUOMAS TALVILA TOUKOKUUN ALUSSA päästiin kokeilemaan kävelyfutista Helsingin Malmilla Eläkeläiset ry:n järjestämässä tapahtumassa. Pelin saloihin opetti Mustafa Jama Kukunori ry:stä. Mukana Helmi Center -liikuntakeskuksessa oli parikymmentä innokasta pelaajaa, osa lajiin jo aiemmin tutustuneita, mutta valtaosa ensikertalaisia. Pallon kimpussa liikkuivat myös Kävelypässit-liikuntaryhmän pelimiehet, jotka pelien jälkeen arvelivat tulleensa kävelyfutiskärpäsen puraisemiksi. ”En ole ainoa kokeiluun osallistunut, jonka kävelyfutis yllätti”, kirjoittaa Pekka Isaksson Kävelypässien blogissa. ”Kun pukuhuoneen jälkipelissä arvioimme kokemuksiamme, moni meistä kertoi mielikuvasta, että kävelyfutis on rauhallista, miltei herramiesja rouvaskävelyä palloa rauhallisesti kuljettaen ja harkitusti syötellen. Katin kontit! Alkulämmittelyn ja pienen perusharjoittelun jälkeen aloitimme kokeilupelit ja silloin paljastui totuus: syke nousi ja kohta oli paita märkä. Pelaaminen tuntui vielä illallakin jaloissa ihan eri tavalla kuin leppoisa pitkä lenkki. Hyvää kuntoliikuntaa siis!” ”Oman viehätyksensä jopa kokeiluun toi kilpailuhenkisyys, mikä sai kaikki panemaan töppösiin vauhtia normikävelyä enemmän. Olisihan se pitänyt aavistaa. Kaikki kilpailu nostattaa aitoa taisteluhenkeä myös ikäukoissa ja -eukoissa. Niin tekivät kokeilupelitkin, joissa sentään jäi huumorille sijaa”, Isaksson toteaa blogikirjoituksessaan. Kävelyfutis todettiin koukuttavaksi lajiksi. Pallon kanssa Outi Paulig Malmin Eläkeläisistä. TU O M A S TA LV IL A Kävelyfutis koukutti Malmin lajikokeilussa Eläkeläinen 3/2025 15
JÄRJESTÖ Salsaa ja muita lattareita 18.–19.8. (2 pv) Kuopion Rauhalahdessa Kurssi on tarkoitettu kaikille latinalaistansseista pitäville. Se sopii kaiken ikäisille ja -kuntoisille, aiempia taitoja ei tarvita. Kurssilla opetellaan helpon kuubalaisen salsan perusteita sekä vähän mamboa, merengueä ja cha cha chata. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 15 ja päättyy lopetuspäivänä kello 13. Opettajana toimii tanssipedagogi ja koreografi Juan Pujals. Kurssin hinta on 150 €. Ilmoittau tuminen 1.8. mennessä. Kurssille voi ottaa enintään 20 osallistujaa. Valokuvauskurssi 3.–4.9. (2 pv) Tampereen Varalassa Kurssilla tutustutaan digikuvauksen perusteisiin eri näkökulmista. Kurssilla ideioidaan, miten valokuvausta voi käyttää sekä omaksi iloksi että yhdistystoiminnan avuksi. Ulkokuvaukselle on hienot puitteet Pyhäjärven kauniissa maisemissa. Kuvaamiseen kelpaavat monenlaiset laitteet kännykkäkamerasta pokkariin tai järjestelmäkameraan. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 13.30 ja päättyy lopetuspäivänä kello 14. Vetäjänä on Toivo Koivisto Kallion-Vallilan Eläkeläisten valokuvakerhosta. Kurssin hinta on 150 €. Ilmoittau tuminen 4.8. mennessä. Kurssille voi ottaa enintään 20 osallistujaa. Katso myös kuvankäsittelykurs si 24.9. Matkavastaavien opintoja neuvottelupäivät 9.–10.9. (2 pv) M/S Victoria Matkavastaavien opintoristeilyn ohjelmassa on matkavastaavien kokemustenvaihtoa ja matkansuunnittelua. Lisäksi kerromme vuoden 2026 syyskuussa järjestettävästä ohjelmallisesta jäsenristeilystämme. Opintoristeilyn vetäjinä toimivat Aaron Kallinen, Eva Rönkkö sekä Jan Koskimies. Victoria lähtee Tallinnaan Helsingin Länsisatamasta kello 18.30 ja palaa Helsinkiin kello 16. Opinto risteilyn hinta: 25 €. Ilmoittautu minen 11.8. mennessä. Miten kuvaa käsitellään ja siir retään nettiin 24.9. etäyhteydellä Aaron Kallinen ja Tuomas Talvila opastavat digikuvien järjestelyä, käsittelyä ja nettiin siirtämistä. Opastusaika on kello 10–11.30 ja kello 12.30–14. Tämä koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti Tampereen koulutukseen osallistuneille. Etäkurssi on maksuton. Ilmoittau tuminen 15.9. mennessä. Kotisivukoulutus 16.–17.9. (2 pv) Seinäjoen Hotelli Almassa Kurssilla opitaan laatimaan yhdistyksen kotisivut maksutonta verkkosivupohjaa käyttäen. Ohjelmaan kuuluu muun muassa: etusivu, yhteystietojen, tapahtumakalenterin ja uuden alasivun luominen sekä mediakirjasto ja kuvat. Kouluttajina ovat Aaron Kallinen ja Tuomas Talvila. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy seuraavana päivänä kello 15. Kurssin puolihoi tohinta on 160 €. Ilmoittautumi nen 25.8. mennessä. Kurssille voi ottaa enintään 10 osallistujaa. Jäsenrekisterikoulutus 16.–17.9. (2 pv) Seinäjoen Hotelli Almassa Tarkoitettu yhdistysten jäsensihteereille ja puheenjohtajille. Kursseille ilmoittautuminen ? Kursseille ilmoittaudutaan määräaikaan mennessä lomakkeella Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta: elakelaiset.fi/toiminta/koulutus ? Kursseille on ilmoittauduttava tavallisesti noin neljä viikkoa ennen kurssin alkamista, koska muun muassa kurssipaikoilla tarvitaan osallistujatietoja hyvissä ajoin. ? Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. ? Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. ? Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon, jos vaihtoehto on sekä mahdolliset liikuntatai ruoka-ainerajoitukset. Peruutusehdot ? Veloitamme 50 % kurssin hinnasta, jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kolme viikkoa ennen kurssin alkua. Syyskauden 2025 alustava koulutuskalenteri Syyskauden ensimmäisellä kurssilla 18.–19.8. harjoitellaan salsaa ja muita lattareita. EV G EN IY A M A ZU R O VA 16 Eläkeläinen 3/2025
Jäsenrekisteriohjelman käyttöä opetellaan omaa tietokonetta käyttäen. Kurssi alkaa aloituspäivänä kello 11.30 ja päättyy seuraavana päivänä kello 15. Kurssia ovat vetämässä Ulla Virtanen ja Heli Grönroos. Kurssin puolihoitohin ta on 160 €. Ilmoittautuminen 25.8. mennessä. Kurssille voi ottaa enintään 10 osallistujaa. Kotisivukurssipäivä 9.10. Helsingin Malmilla Kurssipäivän aika: kello 10–16. Vetäjänä Aaron Kallinen. Hinta 20 €. Ilmoittautuminen 22.9. mennessä. Viestintäkurssipäivä 16.10. Helsingin Malmilla Kurssipäivän aika: kello 10–16. Vetäjänä Tuomas Talvila. Hinta 20 €. Ilmoittautuminen 22.9. mennessä. Jäsenrekisterikoulutuspäivät 7. ja 23.10. Helsingin Malmilla Järjestämme lokakuussa kaksi samansisältöistä koulutuspäivää Eläkeläiset ry:n toimistolla Helsingin Malmilla. Kurssiaika on kumpanakin päivänä kello 9–16. Koulutus on tarkoitettu yhdistysten jäsensihteereille ja puheenjohtajille. Jäsenrekisteriohjelman käyttöä opetellaan omaa tietokonetta käyttäen. Kurssia ovat vetämässä Ulla Virtanen ja Heli Grönroos. Kurssin hinta on 20 €. Ilmoittau tuminen 15.9. mennessä. Kumpaankin kurssipäivään voi ottaa enintään 10 osallistujaa. Vanhusneuvostopäivät 21.–22.10. (2 pv) Turengin Kiipulassa Koulutus on tarkoitettu vanhusneuvostojen jäsenille ja varajäsenille. Se järjestetään yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL ry:n kanssa. Koulutuksen hinta 50 €. Lisätiedot: eero.kivinen@ ekl.fi, 041 5221 696. Ilmoittautumi nen suoraan EKL:ään myöhemmin ilmoitettavan linkin kautta. Yhdistystoiminnan jatkokurssi 28.–30.10. (2 vrk) Kuopion Rauhalahdessa Sopii peruskurssin käyneille tai muutoin kokeneille yhdistystoimijoille. Aiheita ovat muun muassa hallitustyö, yhdistysasiakirjat sekä kokouskäytännöt. Vetäjinä Aaron Kallinen ja Jan Koskimies. Osittain yhteistä ohjelmaa talouskurssin kanssa. Kurssin hinta 200 € puolihoidossa. Ilmoittautu minen 1.10. mennessä. Yhdistystalouden jatkokurssi 28.–30.9. (2 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille taloudenhoitajille sekä toiminnantarkastajille. Aiheita ovat muun muassa yhdistyksen vuosikello, taloussääntö, tilinpäätös, toiminnantarkastus sekä kirjanpidon perusteiden kertaus. Vetäjinä Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Osittain yhteistä ohjelmaa yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kurssin hinta 200 € puolihoidossa. Ilmoittautu minen 1.10. mennessä. Taijin esittelykurssi 30.10. Helsingissä Kurssilla tutustutaan Taijihin liikuntamuotona sekä sen hyvinvointija terveysvaikutuksiin. Kurssilla myös katsotaan miten harrastuksen voisi istuttaa osaksi oman yhdistyksen toimintaa. Liikesarjoihin tutustutaan niin teoriassa kuin käytännössäkin. Muista ottaa mukaan lajiin sopiva vaatetus (riittävän väljä ja ilmava) sekä mielellään sisäliikuntakengät tai ohutpohjaiset tossut (pelkillä sukilla voi olla viileää). Kurssin käytyään osallistuja osaa kuvata Taijin historiaa sekä terveysvaikutuksia; tunnistaa lajin sopivuuden omalle itselleen; kertoa lajista omassa yhdistyksessään. Yhteistyössä EKL:n kanssa, joka on kurssin toteuttaja. Kurssin hinta on 50 €. Ilmoittautuminen suoraan EKL:ään myöhemmin ilmoitetta van linkin kautta. Vaikuttamisen ja viestinnän opintopäivät Järjestämme marras-joulukuussa kuusi samansisältöistä koulutuspäivää eri puolilla Suomea. Aiheina ovat muun muassa eläkejärjestelmä ja vanhusneuvostotyö. ? Ke 5.11. Itä-Suomi: Joensuu, Kerhotalo, Sairaalakatu 27 ? Ke 12.11. Pohjois-Suomi: Kemi, TUL:n tila ? To 20.11. Etelä-Suomi: Vantaa, Puistokulma ? Ke 26.11. ”Väli-Suomi”: Kokkola, Snellman-koti ? To 27.11. Pirkanmaa: Nokia, Kirjastotalo Virta ? Ke 3.12. Varsinais-Suomi: Turku, Rakennusliiton koulutustila Ilmoitamme seuraavista kursseista lisää myöhemmin ? Yhdistystalouden kurssi uusil le taloudenhoitajille Helsingissä. Ajankohta ilmoitetaan myöhem min. Kurssi pidetään Eläkeläiset ry:n toimistolla kello 9–16. Tarjoamme yhdistystalouden perustaitoja ja -tietoja pääkaupunkiseudun uusille taloudenhoitajille. Osassa koulutusta opetellaan käyttämään sähköistä Holli-kirjanpidon ohjelmaa. Lähipäiviin voi osallistua korkeintaan 10 henkeä. Koulutuksen vetäjinä toimivat talouskouluttajat Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Lähipäivien lisäksi järjestämme etäyhteydellä noin tunnin kestäviä teoriaosuuksia. Kurssin hinta: 30 €. ? Veloitamme koko kurssin hinnan, jos peruutus tehdään myöhemmin kuin viikkoa ennen kurssin alkua. ? Sairaustodistusta vastaan veloitamme ainoastaan 30 euron toimistomaksun. ? Yhdistys voi vaihtaa osallistujan toiseen veloituksetta. KURSSIKALENTERI julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. ? Lisätietoja kursseista voi kysyä KSL:n koulutustuottaja Tiina Flygarelta, puh. 050 590 0709, sähköposti: tiina.flygare@ksl.fi. JÄRJESTÖLLISTEN koulutusten sisällöstä voi kysyä lisätietoja kunkin koulutuksen vetäjältä: ? jäsenrekisterikoulutus: Ulla Virtanen, puh. 044 751 1030, sähköposti: ulla.virtanen@ elakelaiset.fi ? yhdistystoiminta, kotisivut, vaikuttaminen ja viestintä, matkavastaavat: Aaron Kallinen, puh. 044 751 1031, sähköposti: aaron. kallinen@elakelaiset.fi ? talouskoulutus: Heli Grönroos, puh. 050 529 0399, sähköposti: heli.gronroos@ elakelaiset.fi Syyskauden 2025 alustava koulutuskalenteri M A R KO S TA M P EH L / TA LL IN K S IL JA Matkavastaavien opinto ja neuvottelupäivät pidetään risteillen 9.–10.9. Eläkeläinen 3/2025 17
JÄRJESTÖ Kilpailuaikaa on lokakuun loppuun. TIINA RAJALA E läkeläiset ry järjestää jäsenilleen valokuvauskilpailun muutaman vuoden tauon jälkeen. Monissa yhdistyksissämme toimii valokuvauskerhoja, joissa kuvauskokemus karttuu ja taidot kehittyvät. Kilpailu on tilaisuus näyttää opittuja taitoja muillekin. Kaikki eivät kuulu kerhoihin vaan kuvaavat mieluummin itsekseen ja omia aikojaan. Kaikenlaiset kuvaajat ovat yhtä tervetulleita osallistumaan. Kilpailun nimi Eläkeläisen elämää – koti ja elinpiiri viittaa siihen, että toivomme kilpailukuvia ihmisen päivittäisestä elämästä tavanomaisessa ympäristössään ja tavallisissa toimissaan. Eläkeläinen-sana kilpailun nimessä ei silti tarkoita, että kaikissa kuvissa pitäisi välttämättä esiintyä ”päivystävä eläkeläinen”. Tarkoitus on ilmaista, millaisena elämä kotona ja sen ympäristössä näyttäytyy; millaisia näkymiä avautuu kodin ikkunoista tai pihalta, kaduilta, toreilta, tai lähiluonnosta – tai missä ihminen liikkuukaan. Tähän kilpailuun emme vastaanota yhdistystoimintaan liittyviä kuvia, kuten kokouksista, yhdistysten juhlista tai retkistä. KILPAILUUN ON varattu melkein yhdeksän kuukautta aikaa. Se alkoi helmikuussa ja päättyy vasta lokakuun lopussa. Näin ihmiset pääsevät kuvaamaan eri vuodenaikoina. Kilpailuun lähetettävien kuvien pitää olla uusia: ne saavat olla aikaisintaan vuonna 2024 otettuja tai kuluvalta vuodelta. Jokainen osallistuja voi lähettää kilpailuun enintään kolme kuvaa. Kuvia voi ottaa yhtä hyvin kännykällä, tablettitietokoneella, pokkaritai järjestelmäkameralla. Kilpailuun lähetetään vain digikuvia. Ne voivat olla mustavalkoisia tai värillisiä. Kuvan lähettäjän tulee säilyttää itsellään alkuperäinen kuva esimerkiksi mahdollista Eläkeläinen-lehden julkaisutarvetta varten. Kilpailun säännöt viereisellä sivulla. Kerromme mielellämme lisää valokuvauskilpailustamme. Viestinnän suunnittelija Tuomas Talvilalta voi pyytää tarvittaessa ohjeita esimerkiksi kuvan kokoon, tallentamiseen, käsittelyyn ja lähettämiseen liittyvissä kysymyksissä, puhelin: 050 570 9716, sähköposti: tuomas.talvila@ elakelaiset.fi Toivotamme mukavia kuvaustuokioita! Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelija. TI A G O M U R A R O / U N S P LA S H Eläkeläisen elämää valokuvaus kilpailumme vauhdissa 18 Eläkeläinen 3/2025
HALUAMME KERÄTÄ talteen kuvia, jotka kertovat ikäihmisten tavallisesta elämästä omassa ympäristössään. Näkökulmia aiheeseen voivat olla esimerkiksi asuminen, liikkuminen, ympäristön viihtyisyys ja ikäystävällisyys, palvelut ja toimeentulo. Kilpailu alkoi helmikuussa ja jatkuu tämän vuoden lokakuun loppuun. Kilpailun säännöt 1. Kilpailu on avoin kaikille Eläkeläiset ry:n jäsenille 2. Kilpailun aiheena on eläkeläisen elämä kotona ja omassa ympäristössä. Emme kerää kuvia yhdistystoiminnasta tässä kilpailussa. 3. Kuvien pitää olla tuoreita: ne saavat olla vuonna 2024 tai vuonna 2025 otettuja. Jokainen kilpailija saa lähettää enintään kolme kuvaa. 4. Kilpailuun lähetetään vain digikuvia. Ne voivat olla mustavalkoisia tai värikuvia. 5. Kuvia saa ottaa millä vain laitteilla, kuten kännykällä, tabletilla, pokkarilla tai järjestelmäkameralla. 6. Kuvan tulee olla osallistujan itsensä ottama. Kuvissa esiintyviltä, tunnistettavilta henkilöiltä, on oltava lupa kuvien käyttöön. 7. Kuviin ei saa lisätä kehyksiä, vesileimaa, tekstiä, kuvaajan tai kuvan nimeä, logoa tms. 8. Perinteinen kuvankäsittely, kuten värien, valoisuuden ja varjojen säädöt ja rajaukset on sallittu. Kuvien manipulointi kuten kohteiden poisto tai lisäys tai tekoälyn käyttö ei ole sallittua, ei myöskään ns. komposiittikuva eli useamman kuvan yhdistely. 9. Kilpailuun tarkoitetut kuvat on lähetettävä 31.10.2025 mennessä sähköpostin liitteenä Eläkeläiset ry:n viestinnän suunnittelija Tuomas Talvilalle osoitteeseen tuomas.talvila@elakelaiset.fi Sähköpostiviesteihin merkitään kilpailun nimi Eläkeläisen elämää – koti ja elinpiiri. Sähköpostiviesteissä on kerrottava kuvaajan yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero), kuvien nimet ja niiden ottamisajankohta päivän tarkkuudella. 10. Lähettämällä kuvan kilpailuun sen ottaja hyväksyy kuvan julkaisuoikeuksien siirtymisen Eläkeläiset ry:lle, joka voi käyttää kuvaa korvauksetta omissa painotuotteissaan, verkkosivuillaan ja muussa viestinnässään. Myöhemmin käyttöoikeudet siirtyvät Kansan Arkistolle. 11. Eläkeläiset ry palkitsee parhaat kuvat. Kilpailun tuomaristo Kilpailun tuomareina toimivat valokuvaaja Annina Mannila ja Kansan Arkiston kuva-arkiston tutkija Pia Pursiainen. Viestinnän suunnittelija Tuomas Talvila toimii tuomariston sihteerinä. Valokuvauskilpailu 2025 Eläkeläisen elämää – koti ja elinpiiri JU LI U S D R O S T / U N S P LA S H SUUREEN SUOSIOON nousseen boccia-pallopelin Eläkeläiset ry:n mestaruudesta mitellään Rovaniemellä 4.– 5.6.2025. Turnaukseen Saarenkylän nuorisoseurantalolle kokoontuu 24 joukkuetta eri puolilta Suomea. Boccia on peli, jossa kaksi joukkuetta heittää palloja pyrkien saamaan omansa lähemmäksi valkoista maalipalloa. Erän voittaa se joukkue, joka on saanut omat pallonsa lähemmäksi maalipalloa. Bocciaa voi pelata joukkue-, paritai yksilökilpailuna. Eläkeläiset ry:n mestaruus ratkaistaan joukkueturnauksena, joukkueessa heittää kolme pelaajaa. Mestaruutta puolustaa viime vuonna Oriveden turnauksessa juhlinut Pietarsaaren Eläkeläiset. Rovaniemen Eläkeläiset lähettää kilpailuun peräti neljä joukkuetta. Sodankylän yhdistyksestä tulee kolme joukkuetta, Aavasaksalta, Kotkasta ja Uudestakaupungista kustakin kaksi joukkuetta, sekä joukkueet Kokkolan, Kolarin, Rytikarin, Tampereen, Tervolan, Tornion, Utajärven, Vaasan ja Ykspihlajan yhdistyksistä. Lisäksi boccia-parketilla nähdään Eläkeläiset ry:n keskusjärjestön joukkue. Turnauksen järjestelyistä vastaa Rovaniemen Eläkeläiset ry yhdessä Eläkeläiset ry:n valtakunnallisen järjestön kanssa. Boccia-mestaruus ratkaistaan nyt kolmatta kertaa. TU O M A S TA LV IL A Eläkeläiset ry:n edellinen bocciamestaruusturnaus järjestettiin syksyllä 2024 Orivedellä. Bocciamestaruudesta kisataan yöttömän yön Rovaniemellä VUODEN 2026 toimintatonniavustusten hakuaika on käynnissä. Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt voivat hakea sosiaalija terveysministeriön avustuskeskus STEA:n rahoittamaa avustusta yleishyödylliseen toimintaan. Toimintatonnia voi hakea tulevana vuonna neljään käyttötarkoitukseen: ? 1) matalan kynnyksen toiminnan tai tapahtumien järjestämiseen, ? 2) tietotekniikkahankintojen tekemiseen, ? 3) koulutuksen järjestämiseen ja ? 4) uuden toiminnan aloittamiseen. Toimintatonniavustusta haetaan verkkolomakkeella viimeistään 31.8.2025. Hakulomake ja lisätietoja verkkosivuillamme. ? Lisätietoja toimintatonneista antavat myös Eläkeläiset ry:n henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos, puh.050 529 0399, heli.gronroos@elakelaiset.fi ja järjestösuunnittelija Aaron Kallinen, puh.044 751 1031, aaron.kallinen@elakelaiset.fi Toimintatonnihakemukset jätettävä elokuun loppuun mennessä Eläkeläinen 3/2025 19
JÄRJESTÖ Matkailu ja majoitus: ? GREENSTAR HOTELS Eläkeläiset ry:n jäsenille 13 %:n alennus edullisimmasta päivän huonehinnasta. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa: greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIITTO tai suoraan hotellien vastaanotoista. GreenStar Hotels Oy tarjoaa sopimushintaisia huoneita rajoittamattomasti (LRA Last Room Available). Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su-ke, ja 15 % to-la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjoukset 2025 * Kylpyläloma 2 vrk 149 € / hlö / 2hh * Kylpyläloma 3 vrk 180 € / hlö / 2hh Hinnat sisältävät majoituksen (tulopäivä sunnuntai, maanantai, tiistai tai keskiviikko), aamiaiset, päivälliset (buffet) sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Lisämaksu yhden hengen hotellihuoneessa 35 € / vrk. Samassa huoneessa lomailevat lapset 4–12 v. –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2025 asti (ei jouluna eikä erikoistapahtumissa). Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh. 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@rauhalahti.fi ? TALLINK SILJA Eläkeläiset ry:n jäsenenä pääset suoraan Club One Silver -tasolle veloituksetta. Liittymällä Club One -jäseneksi nautit rahanarvoisista eduista niin maissa, kuin merellä. Club One kanta-asiakasohjelma koostuu kolmesta eri jäsentasosta: Bronze, Silver ja Gold. Club One -jäseniksi liittyvät Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat myös erillisen alennuksen matkoista. Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15 000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1 kk ilmaiskokeilun ja 20 % alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa täältä: rockway.fi/eläkeläiset Muut ? ONNI KOTISIIVOUS Eläkeläiset ry:n jäsenille 10% alennus Onni kotisiivouspalvelun säännöllisestä kotisiivouksesta. Alennuksen saa minimissään kahden tunnen kotisiivouksesta, kun teet toistaiseksi voimassa olevan siivoussopimuksen. Siivouspalvelu on saatavilla Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Oulun seudulla, Päijät-Hämeessä, Imatralla, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Joensuussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Turun seudulla, Raumalla, Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa. Voit tilata siivouksen puhelimitse puh. 09 856 46541, sähköpostitse kotisiivous@onnion.fi tai verkosta onnion.fi/kotisiivous Saat edun käyttöösi mainitsemalla olevasi Eläkeläiset ry:n jäsen. Etu on voimassa koko vuoden 2025 Huom: Tradekan jäsenenä saat suuremman, 25 %:n alennuksen. Mainitse silloin olevasi Tradekan jäsen. Jäsenedut Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. Eläkkeellä hyvässä seurassa risteily 15.–16.9. 2026 Helsingistä Tallinnaan Tallink Siljan Victoria I:llä Lisää tietoja Eläkeläinen-lehden seuraavassa numerossa! Kannattaa pysyä kuulolla! M A R KO S TA M P EH L / TA LL IN K S IL JA Eläkeläiset ry:n vuoden 2026 jäsentapahtuma 20 Eläkeläinen 3/2025