Kommentti: Yhteiskuntasopimus saksittavana 10 | Miten yhdistyksissä liikutaan? 14 | Syksyn koulutuskalenteri 16 2024 | 31. toukokuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ilman omaishoitajia yhteiskunta olisi nykyistä pahemmassa hoivakriisissä, toteaa Sirpa Puhakka. 4 Elintärkeä omaishoito 3 Tunne EU ja vaikuta! 8
K ulunut kevät oli eläkeläistoiminnassa vilkasta aikaa, kun edellisenä syksynä hyväksyttyjä toimintasuunnitelmia pantiin täytäntöön. Monin paikoin toiminta näkyi myös jäsenmäärän kasvuna. Yhdistysten jäsenmäärään voi kuitenkin keväisin vaikuttaa myös jäsenmaksujen laskutus. Silloin voi hetkellisesti tulla useita eroamisia. Sekin on osa yhdistystoiminnan arkea. Uusia jäseniä vetää jäsenkyselyidemme mukaan etenkin harrastusja matkatoiminta. Järjestö pyrkii tukemaan yhdistyksiä uuden toiminnan käynnistämisessä koulutusten ja tiedotuksen keinoin. Tänä keväänä monissa yhdistyksissä tutustuttiin uusina harrastusmuotoina bocciaan ja helppolentikseen. YHTEISKUNNALLINEN TILANNE on lisännyt kiinnostusta eläkeläisjärjestöjä kohtaan. Rajut leikkaukset sosiaaliturvaan ja palveluihin ovat saaneet monet kysymään ”mitä minä voin tehdä?” Joillekin vastaus voi löytyä eläkeläistoiminnasta. Jo jäseneksi liittyminen ja jäsenmaksun maksaminen on tärkeä tuen osoitus Eläkeläiset ry:n työlle. Myös tiedotusvälineet ovat olleet tavallista kiinnostuneempia eläkeläisjärjestöjen näkemyksistä. EETU-järjestöt ottivat ennen huhtikuun kehysriihtä yhdessä kantaa eläkkeiden puolesta ja näkyivät vahvasti mediassa. Kansalaisten ja järjestöjen luoma paine vaikutti varmasti osaltaan siihen, että eläkeindeksejä ei uhkauksista huolimatta leikattu. Kansalaisjärjestöt ovat olennainen osa suomalaista demokratiaa. Toimiva yhteys kansalaisten, järjestöjen ja päättäjien välillä vahvistaa päätöksentekoa monella tavalla. Valitettavasti hallitus on tästä huolimatta leikkaamassa mittavasti järjestöjen valtionavustuksia. Aikaisintaan syksyllä tiedämme miten eläkeläisjärjestöjen tukien käy. KESÄ ON järjestötoiminnassa hiljaisempaa aikaa. Eläkeläisillä ja yhdistysten vapaaehtoisilla on silloin aikaa rentoutua ja viettää aikaa vaikkapa mökillä tai erilaisissa kesätapahtumissa. Itse aionkesällä ainakin nauttia perheen kanssa pyöräretkistä ja puutarhanhoidosta. Oikein hyvää kesää kaikille! JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA Eläkeläistoiminnalle on tilausta Euroopan suunta on nyt tärkeä 3 | 2024 Kannen kuva Tuomas Talvila Kommentti: Yhteiskuntasopimus saksittavana 10 | Miten yhdistyksissä liikutaan? 14 | Syksyn koulutuskalenteri 16 2024 | 31. toukokuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ilman omaishoitajia yhteiskunta olisi nykyistä pahemmassa hoivakriisissä, toteaa Sirpa Puhakka. 4 Elintärkeä omaishoito 3 Tunne EU ja vaikuta! 8 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS Yhteiskunnallinen tilanne on lisännyt kiinnostusta eläkeläis järjestöjä kohtaan” Ikäihmisten terveyspäivät Uudenmaan Aluejärjestön tilaisuuksissa saatiin paljon tietoa. 11 Uudessa maassa Forssalaiset ovat tutustuneet Ukrainasta tulleisiin ikäihmisiin. 12 Protestilaulun paluu Samae Koskisen albumin voima on erityisesti teksteissä. 23 Pohjoismaiden suurimmat Tukholman puutarhamessuilla oli tarjolla runsautta pihalle. 31 Vakiot Kalevin kynästä 18 Runopysäkki 26 Pensionären 29 Minun reseptini 30 POLITIIKKAVALINNAT eivät kumpua pelkästään Suomessa valittujen arvojen ja ratkaisujen pohjalta. Olennainen vaikutus on sillä, miten Euroopan unionissa suhtaudutaan työelämän kysymyksiin, sosiaaliturvaan ja hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareihin. Esimerkiksi vähimmäisturvan laatu ja taso määritellään EU-parlamentissa, ja sitä myös valvotaan. Suomeakin on jo monesti huomautettu liian alhaisesta perusturvan tasosta. Työntekijöiden vähimmäisehtoihin ja työsuojeluun on saatu sitovaa lainsäädäntöä. Euroopan unionin politiikan ratkaisuin ohjataan ja muutetaan Euroopan ja koko maapallon tulevaisuutta. Tärkeitä päätöksiä tehdään ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Siinä korostuu erityisesti oikeudenmukainen siirtyminen vihreän talouteen. EU:n tehtävä on tuoda vakautta ja rauhaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan pelon koko Eurooppaan ja siksi EU:n päätöksillä ja linjauksilla on erityisen suuri merkitys. EU:n politiikkalinjaukset ja päätökset määrittelevät myös sen, onko EU tulevaisuudessa avoin demokratiaan perustuva jäsenvaltioiden liitto. Euroopan tulee kehittyä kaikkien Eurooppana, ei pelkästään elinkeinoelämän ja harvojen Eurooppana. Äänestäminen EU-vaaleissa on nyt erityisen tärkeää. ”Nyt Rauhanasema ja rauhantyö on rumasti sanottuna uhanalaista, maamme nykyhallituksen sylkyja hylkylistalla avustusten lopetusuhan vuoksi.” Antti Honkonen Kävelypässien blogissa Lue: elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 3/2024
AJASSA TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA A urinko paistoi Kontula-aukiolla, kun helsinkiläisen Kontulan Eläkeläiset ry:n kevätkauden päättäjäisiä vietettiin Kalliolan Viihdeorkesterin tahdittamana. Yhdistyksen puheenjohtaja Seija Malmikumpu toivotti väen tervetulleeksi. Matkavastaava Marjo Hänninen luki yhdistyksen jäsenen Mailis Kouhin runon Kevät. Kallion Viihdeorkesteri vuorottelevine laulusolisteineen tarjosi monipuolisen setin, valssista ja humpasta kantripotpurriin. Väki viihtyi kaunista kesää enteilevissä tunnelmissa. – Minä aina ihastun tästä musiikista, kiteytti kontulalainen Anneli Kauppinen. – Tämä on tuttu orkesteri jonka tahdissa on tullut kovasti. – Tästä konsertista jäi valtavasti hyvää mieltä, totesi joku. Sen jälkeen oli aika toivotella hyvää kesää itse kullekin. YHDISTYKSEN AKTIIVIT pohtivat vielä kahvitarjoiluja purkaessaan, kuinka paljon tähänkin kauteen mahtui ihmisiä yhdistävää toimintaa Kesätauon jälkeen Kontulan keskiviikkokerho aloittaa 11. syyskuuta ja jälleen musiikilla, nimittäin Työläislaulajien kuoron konsertilla MAILIS KOUHI Kevät Väriloistossaan kevät aina herättää, hämmästyttää ja silmää miellyttää. Miten kaunis olet leskenlehtinen, niin kirkkaan keltainen. Entäs sinivuokko, metsän reunoin koristus sä joka keväinen, rinnallasi valkovuokko valkean puhtoinen. Näit arvostanko tarpeeksi mä aina jos, niin miksi roskia mä metsään heitän, niillä kauniit kukat peitän. Nyt tehdään lupaus. Luontoa ei enää roskata, viedään roskat paikkaan oikeaan, näin saavat lapsenlapsemmekin ihailla luontoa. Tästä alkaa kesä Aurinko paistoi ja elävä musiikki soi kevätkauden päättäjäisissä. Kalliolan Viihdeorkesteri vuorottelevine laulusolisteineen (joista kuvassa Juhani Tuominen) tarjosi monipuolisen kattauksen musiikkia. Eläkeläinen 3/2024 3
YHTEISKUNTA SOTE TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA O maishoitajat hoitavat vanhuksia, pitkäaikaissairaita puolisoitaan ja vammaisia lapsiaan. Työikäisille kaatuu hoitovelvollisuutta myös vanhemmista tai appivanhemmista, tulevaisuudessa mahdollisesti ja todennäköisesti entistä enemmän. Ilman omaishoitoa vanhushoiva ajautuisi nykyistä pahempaan ahdinkoon. Omaishoidon merkitys ja omaishoitajien asema ovat viime aikoinakin olleet runsaasti esillä sote-keskustelussa. Se ei ole mikään ihme, sillä omaishoidosta on 2000-luvulla pikku hiljaa tullut yhä elintärkeämpi osa virallista hoivaa. On jopa arvioitu, että sosiaalija terveyspalvelut romahtaisivat ilman omaishoitajia. Miten tähän on päädytty? Poliittisten päätösten kautta, toteaa Sirpa Puhakka. Hoivaa ja hoitoa on poliittisilla päätöksillä siirretty ihmisille itselleen ja erityisesti heidän läheisilleen. Puhakka on tietokirjailija, joka on seurannut sosiaalija terveyspalvelujen kehitystä toimittajana ja päättäjänä. Hän on toinen tuoreen Rakkauden riekaleita – Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa -kirjan (Rosebud Books) kirjoittajista. KIRJASSA TUODAAN esiin sekin, että omaishoitajien joukossa on kahden kerroksen väkeä. Osa omaishoitajista saa omaishoidon palkkion ja palveluja. Suuri osa läheisiään hoitavista jää vaille yhteiskunnan tukea tai vähäiselle tuelle. Nyt omaishoito on murroskohdassa. Vastuu omaishoidosta siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Omaishoitajien yhdenvertaisuus otti askeleita eteenpäin, kun yli kolmensadan kunnan omaishoidon tuen kriteerit yhtenäistettiin hyvinvointialueilla. Silti poliittiset päättäjät arvottavat omaishoitotyötä eri tavoin: palkkiot samasta hoivatyöstä saattavat vaihdella satoja euroja sen mukaan, missä omaishoitaja sattuu asumaan. Puhakka avaa kirjassa taulukoiden tätä hyva-alueiden omaishoidon kriteerien vaihtelevuutta. Hän korostaa, että kyseessä ei ole tutkimus, mutta kuitenkin näkökulma tilanteeseen. – Näen kohtuuttomuutta siinä, että palkkiot poikkeavat ja vaatimukset vaihtelevat niin paljon. Samoilla kriteereillä voidaan maksaa useita satoja enemmän tai vähemmän, erityisesti kun mennään vaativaan hoitoon. YMPÄRIVUOROKAUTINEN hoito ja kotihoito muodostavat – yhdessä omaishoidon kanssa – vanhuspalvelujen kokonaisuuden. Omaishoitajien edunvalvontajärjestö OmaishoiOMAISHOIDON LAAJA KUVA Ilman omaishoitajia yhteiskunta olisi nykyistä pahemmassa hoivakriisissä. Omaishoitajat ovat hoivan työvoimareserviä, jonka odotetaan korvaavan ammattilaisten työtä, todetaan tuoreessa tietokirjassa. KUKA Sirpa Puhakka ? Tietokirjailija, toimittaja asuu Helsingissä ? Toiminut mm. Kansan Uutisten päätoimittajana, Vasemmistoliiton puoluesihteerinä ja viestinnän tehtävissä ? Julkaissut mm. teokset Kari Uotila – Telakan senaattori ja Vasemmistoliiton synty; seurannut toimittajana ja kuntapäättäjänä sote-uudistusta koko sen kymmenvuotisen historian ajan ? Toiminut luottamustoimissa mm. Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä sekä useiden lautakuntien jäsenenä ? On nykyisin Helsingin vammaisneuvoston puheenjohtaja Omais hoidosta on tullut pikkuhiljaa 2000-luvulle tultaessa yhä elin tärkeämpi osa virallista hoivaa.” tajaliitto ry on huomauttanut, että iäkkäiden hoivavastuuta siirtyy hyvinvointialueilla kotija omaishoitoon ja yhä enemmän omaisille itselleen. Tätä riskiä pahentavat väestön ikääntyminen ja hoivatarpeen kasvu sekä pula hoitotyöntekijöistä. Sirpa Puhakan mukaan 2000-luvun edetessä on tapahtunut iso muutos siinä, että on alettu yhä enemmän puhua työelämän ja omaishoidon on yhdistämisestä. – Sote-alan työvoimapula kasvattaa painetta. Vastuu hoivasta ja hoidosta siirtyy yhä enemmän ja enemmän ihmisille itselleen ja heidän läheisilleen. Puhakka viittaa siihen, kuinka hyvinvointialueilla nyt puretaan perinteistä ympärivuorokautista vanhustenhoivaa. Tilalle tulee yhteisöllistä asumista, jossa ei ole hoitajamitoitusta eikä välttämättä hoitajia lainkaan öiseen aikaan. – Tämä on todella iso rakennemuutos, josta ei ajoissa oikein huomattu käydä laajempaa keskustelua. Se hautautui tavallaan hoitajamitoituksesta käydyn keskustelun alle. Yksi perusteltu pelko on, että tulevaisuudessa yhä huonokuntoisemmat ihmiset hoitavat yhä huonokuntoisempia omaisiaan. – Tämähän on turvallisuuskysymys sekä omaishoitajan että omaishoidettavan kannalta. Tukea pitäisi saada lisää. Tällaista tukea olisivat esimerkiksi säännölliset terveystarkastukset 4 Eläkeläinen 3/2024
– Sote-alan ammattilaisia ei voi syyttää. Poliitikoilla on kaikki valta ja vastuu siitä, mitä hoivan kentällä tapahtuu, sanoo Rakkauden riekaleita – Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa -kirjan toinen kirjoittaja Sirpa Puhakka. Hänet kuvattiin Rosebudin kirjakaupassa Helsingin keskustassa. ikääntyneille hoitajille ja hoidettaville. Puhakan mielestä olisi perusteltua tarkastella erikseen eläkkeellä olevien ja toisaalta työikäisten omaishoitajien tarpeita ja asemaa. – Eläkeläiset hyötyisivät kotiin annettavista kunnon kotihoidon palveluista. Työikäisille omaishoitajille raha on olennainen, koska he menettävät palkkatuloja sekä eläkekertymää. HUOLELLISEN arvioinnin kohteena Rakkauden riekaleita -kirjassa ovat poliittiset päätökset omaishoidosta Harri Holkerin hallituksesta (1987) pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. – Halusin konkretisoida, että nämä asiat eivät ole herrassaan, vaan hallitusneuvotteluissa päätetään, investoidaanko omaishoitoon vai ei. – Sote-alan ammattilaisia ei voi syyttää. Poliitikoilla on kaikki valta ja vastuu siitä, mitä hoivan kentällä tapahtuu. Puhakka summaa, että poliittista hyvää tahtoa on kyllä matkan varrella ollut. – Annan tunnustusta esimerkiksi Juha Sipilän hallitukselle (2015) siitä, että se nosti omaishoidon kovien poliittisten asioiden rinnalle kärkihankkeeksi, vaikka ei siinä kaikilta osin onnistunutkaan. Nykyinen Orpon hallitus on luvannut tehdä 2025 puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistuksen, jossa aiotaan ottaa huomioon muun muassa edellä mainitut työja eläkeikäisten omaishoitajien erityistarpeet. Puhakka sanoo pahoin pelkäävänsä, että uudistus kaatuu jälleen kerran rahaan, kuten on tapahtunut usein aiemminkin. – Tuleeko kokonaisuudistuksesta kokonaisleikkaus? On vaikea nähdä, Eläkeläinen 3/2024 5
YHTEISKUNTA LAHDEN ELÄKELÄISET ry kantaa huolta hoivakriisistä. ”Vastuu tilanteesta ja avaimet kriisin avaamiseen ovat maan hallituksella. Hallituksen ajamat työmarkkinatoimet, kuten naisvaltaisten alojen palkkakuopan sementointi ja aikuiskoulutustuen lakkautus, heikentävät sote-alan vetovoimaa ja pahentavat työvoimapulaa”, paikallisyhdistyksen johtokunnan 10. huhtikuuta antamassa kannanotossa todetaan. Hoivakriisi on kannanoton mukaan kansallinen häpeä, jota nykyinen hallitus valitettavasti syventää leikkaamalla. ”Vaadimme, että vanhuspalveluiden rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Oikein toteutettuna ns. liikkuvatja digipalvelut voivat ajan mittaan tuoda säästöjä, mutta hoivapalvelujen tulee tulevaisuudessakin perustua ihmisläheisesti hoivahenkilöstön auttaviin käsiin. Sivistysja hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on turvata kaikkien ikääntyvien ihmisten oikeus arvokkaaseen vanhuuteen, eikä tätä vastuuta voida sysätä sinänsä arvokkaan omaishoidon vastuulle.” Lahden Eläkeläiset painottaa, että hyvinvointialueen ja kuntien tulee kuunnella herkällä korvalla vanhusneuvoston kaltaisten vaikuttamistoimielinten toiveita ja lisätä niiden todellisia vaikuttamismahdollisuuksia. ”Olemmekin tehneet Eläkeläiset ry:n toukokuussa pidettävälle edustajakokoukselle aloitteen näiden toimielinten osallistumisoikeudesta valtuuston sekä lautakuntien ja/tai valiokuntien kokouksiin sekä aloiteoikeudesta kirjallisiin valtuustoaloitteisiin.” Hallituksen piiristä tehdyt esitykset kajoamisesta eläkkeisiin ja eläkerahastoihin Lahden Eläkeläiset torjuu jyrkästi. Lahden Eläkeläiset: Hoivakriisi ratkaistava, avaimet hallituksella KIRJA Sirpa Puhakka ja Sari T. Tiiro: Rakkauden riekaleita – Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa. Rosebud Books 2024 KIRJAN TOINEN kirjoittaja Sari T. Tiiro on toimittaja, opettaja ja ex-omaishoitaja, joka hoiti puolisoaan kymmenen vuotta. Hän kuvaa Omaishoitajan tunnustuksissaan, millaisia virheitä omaishoitaja tekee, mikä saa omaishoitajan purskahtamaan itkuun ja miten työikäisen pitkä omaishoitajaura vaikuttaa ansiotasoon ja eläkekertymään. Tiiron kirjoitukset näyttävät myös, millaisessa pyörityksessä omaishoitaja on, kun hän hoitotyönsä rinnalla asioi hoidettavansa puolesta kymmenien sosiaalija terveydenhuollon viranomaisten ja julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Suurin vastuu läheisen hoivasta onkin omaishoitajalla itsellään. Mitä rakkaudesta jää jäljelle vuosikausien vaipanvaihdon, etuushakemusten ja moraalisen velvoittavuuden keskellä? Entä miten parantumattomasti sairaan omaishoidosta aiheutuvat kustannukset vertautuvat hoivakodin hintaan? miten ilman satsauksia pystytään parantamaan omaishoitajien asemaa. ISOIN OMAISHOITAJIEN asemaa parantanut edistysaskel oli omaishoitolain säätäminen vuonna 2005. Lakiin jäi puutteita, joita ei ole edelleenkään korjattu. Suurimmaksi ongelmaksi lain säätämishetkellä koettiin, ettei omaishoidosta tullut subjektiivista oikeutta. Uudistusyritykset ovat kaatuneet kerta toisensa jälkeen valtiontalouteen ja rahan niukkuuteen. Lähes 60 000 omaishoitajaa hoiti läheistään sopimusomaishoitajana vuoden 2022 aikana. Subjektiivinen oikeus omaishoitoon saattaisi mahdollistaa jopa 20 000 uudelle omaishoitajalle omaishoitosopimuksen hyvinvointialueen kanssa, kirjassa todetaan. OMAISHOIDOSTA – kuten kaikesta hoidosta ja hoivasta puhuttaessa – keskustelun sävystä muodostuu helposti kovin synkkä. Sirpa Puhakka sanoo, että omaishoitojärjestelmä sinänsä on toimiva, kannatettava ja hyvä silloin, kun se perustuu vapaaehtoisuuteen eikö pakkoon. Ja kun omaishoitajalle turvataan sekä taloudellinen tuki että tarvittavat hoidon tukipalvelut. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Omaishoitajaliitto tekee erittäin hyvää työtä järjestämällä vertaistukea. – Se on todella tärkeää omaishoitajan jaksamisen kannalta. YLI MILJOONA eli noin viidennes suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään arjessa. Heistä noin 300 000 huolehtii sitoutuneesti läheisestään. Vain 45 000:lla läheistään hoitavalla oli omaishoitosopimus vuoden 2022 lopussa, ja kaikkiaan vuoden aikana läheistään hoiti 59 400 sopimusomaishoitajaa. Kunnan – ja vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueiden – kanssa läheisensä hoidosta omaishoitosopimuksen tehneet sopimusomaishoitajat ovat jäävuoren huippu. Kevään 2023 hallitusneuvotteluissa arvioitiin, että noin 20 000:lla sitoutuneesti läheistään hoitavalla omaisella voisivat täyttyä omaishoidon tuen edellytykset. Omaishoidon tuki onkin alikäytössä verrattuna omaishoitosopimuksen kriteerit täyttävien läheisten määrään. Läheistään hoitava ei saa syystä tai toisesta omaishoidon sopimusta, tai omaishoitaja ei haluakaan sitoutua. Ilman palkkiota läheisiään hoitaa moninkertainen määrä verrattuna sopimusomaishoitajiin – ja ilmaista hoivatyötä tekevien joukko kasvaa. Lähde: Rakkauden riekaleita – Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa. Miljoonan kansalaisen hoivavastuu Sari Tiiro hoiti puolisoaan kymmenen vuotta Rakkauden Riekaleita ELÄKELÄISLIITTOJEN ETUJÄRJESTÖ EETU ry kannattaa vanhusasiavaltuutetun ehdotusta, jonka mukaan kunnille tulisi digituen koordinaatiovastuu. Esimerkiksi kirjastojen yhteyteen olisi luontevaa sovittaa erityinen digitukipiste opastamaan ikääntyneitä digitaidottomia nettiasiointiin, mielellään yhteistyössä vapaaehtoisen vertaistoimijan kanssa. EETU pitää myös tärkeänä, että digitaalisen opastuksen ja ohjauksen välillä tehdään lainsäädännössä selkeästi määritelty vastuunjako hyvinvointialueiden ja kun tien välillä. ”Lisäämällä ikääntyneiden ihmisten digitaitoja voidaan kohentaa elämänlaatua ja hyvinvointia sekä osallisuutta yhteiskunnasta”, EETU toteaa. Samalla on huolehdittava yhdenvertaiset mahdollisuudet tiedonsaantiin, asiointiin ja vaikuttamiseen myös ilman digitaalisia välineitä. EETU ehdottaa kunnille, hyvinvointialueille ja valtiolle velvollisuutta tuottaa painettua tietoa kohdennetusti 75 vuotta täyttäneille suomalaisille. ”Kotiin jaettava ja esimerkiksi kirjastoista saatavilla oleva painettu lehtinen (tietopaketti palveluista) helpottaa niiden arkea, jotka eivät käytä digitaalisia laitteita. Tietopaketti sisältäisi tietoa esimerkiksi palveluista ja asioinnista toisen puolesta”, EETU toteaa eduskunnan liikenneja viestintävaliokunnalle antamassaan lausunnossa. EETU: Digituen koordinaatiovastuu sopisi kunnille A N TO N H Ä M Ä LÄ IN EN 6 Eläkeläinen 3/2024
Edelleen näkymättömiä EVA RÖNKKÖ Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija SIVUSTA POIMITTUA K ävin pääsiäisen tienoilla lukemassa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmaa. Suunnitelman tarkoitus on kuvata, miten ja missä alueen sosiaalija terveyspalvelut tulevaisuudessa järjestetään. Mutta miten uutta palvelujärjestelmää rakennettaessa otetaan huomioon ikääntyvän väestön monenkirjavat tarpeet? Suunnitelmateksti alkoi lupaavasti. Hyvinvointialueen väestöllinen kehitys kuvataan: väestö kasvaa ja moninaistuu. Eniten kasvaa työikäisten määrä (+17?900 vuoteen 2030 mennessä) ja selvää nousua on myös ikääntyneissä (+9?000). Ulkomaalaistaustaisten osuus on nyt 23,4 prosenttia ja nousee vuoteen 2030 mennessä 32 prosenttiin. Nämä tiedot yhdistämällä selviää, että kielija kulttuurivähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden määrä kasvaa. Yleisellä tasolla väestön moninaistuminen suunnitelmassa myös tunnistetaan: ”Lähes joka neljäs alueen asukkaista on vieraskielinen, mikä näkyy palvelutarpeissa eri tavoin.” SUUNNITELLUISSA VANHUSTEN palveluissa tämä ei kuitenkaan näy. Ikääntyneen väestön tarkemmassa kuvauksessa ulkomaalaistaustaiset ja muut vähemmistöihin kuuluvat loistavat poissaolollaan. Tilanne, jossa hyvinvointialueen asukkaista joka neljäs on muuttotaustainen, ei näyttäisi koskevan ikääntyvää väestöä. Käytännössä tiedämme, että kyllähän se koskee. Vieraskieliset ikääntyvät vain ovat olleet ja ovat edelleen päättäjille näkymättömiä. Hyvinvointialueiden strategioiden on käsiteltävä myös ikääntyneen väestön moninaistumisen vaikutuksia palvelutarjontaan. Se ei tarkoita joidenkin erillispalveluiden järjestämistä, vaan pohdintaa siitä, mikä takaa saavutettavat ja esteettömät palvelut, ja mitä ovat esimerkiksi digitalisoimisen vaikutukset kielivähemmistöille. VANHUSPALVELUN päälliköiden ja henkilökunnan käsitystä ja osaamista moninaisuudesta tulisi kehittää. Ensimmäinen askel on tiedon kerääminen. Mikä on oikeasti vanhusväestön profiili? Ketkä käyttävät palveluita ja ketkä eivät? Toisin sanoen sen selvittäminen, ketkä ovat palveluiden alikäyttäjiä. Kun tämä on tiedossa, pystytään kirjoittamaan palveluverkkosuunnitelmaan tarvittavat kuvaukset ja toimenpiteet, joilla aidosti edistetään vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden palveluiden käyttämistä. Laki sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä sanoo: ”Hyvinvointialueen on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. /…/ Hyvinvointialueen on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin /…/ ja raportoitava asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain.” Lain noudattaminen on viranhaltijoiden vastuulla, myös kielija kulttuurivähemmistöjen kohdalla. Hyvinvointialueiden strategioiden on käsiteltävä myös ikääntyneen väestön moninaistumisen vaikutuksia palvelutarjontaan.” Ilmainen toimitus kotiin tai noutopisteeseen yli 150€ ostoksille Adrianmeren tuntematon helmi... Adrianmeren tuntematon helmi... MO MONT NTENEGRO ENEGRO +DUBROV +DUBROVNIK NIK!! Katso lisätietoa: www.tilausmatkat.info puh. 017 26 333 23 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info Lähdöt: 24.04. 18.06. ja 27.08. 15.10 24.09.-01.10. SENIORIMATKA 1295€ 24.09.-01.10. SENIORIMATKA 1295€ sis. neljä retkeä ja kevyttä liikuntaa! sis. neljä retkeä ja kevyttä liikuntaa! joka viikko! joka viikko! TILAUSMATKAT OY TILAUSMATKAT OY Koo dilla ELÄ KEL ÄISE T ELÄ KEL ÄISE T -100 € pois Seni orim atka sta! Tulevia matkojamme: *PÄRNU-RIIKA-TALLINNA 18. 22.07. *Kesällä Tallinnaan 17. 19.06., 05. 07.07. *Kesämatka Pärnuun 23. 27.07. , 13. 18.08. *Syksyllä Pärnuun 16. 22.09. Eläkeläiset ry:n toimisto on suljettuna 1.7.–31.7. Palvelemme loman jälkeen jälleen torstaina 1.8. Hyvää kesää kaikille! Toimisto lomailee heinäkuussa ET IE N N E G IR A R D ET / U N S P LA S H Eläkeläinen 3/2024 7
E uroopan parlamenttiin valitaan Suomesta 15 jäsentä, meppiä. Kaiken kaikkiaan parlamenttiin valitaan 722 jäsentä, jotka tulevat eri EU-maista. Vain äänestämällä voit vaikuttaa siihen, millaisia ehdokkaita Suomesta EU:n päätöksentekijöiksi valitaan. Useat Suomessa päätettävät ja suomalaisten arjessa tuntuvat asiat perustuvat aikaisemmin EU:ssa jo päätettyihin ja sovittuihin asioihin. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi turvallisuutta, hyvinvointia, kuluttajien oikeuksia sekä maatalousja kalastuspolitiikkaa koskeva lainsäädäntö. EU:ssa päätetään myös esimerkiksi aluepolitiikasta, siitä, miten EU:n ”omat rahat” jaetaan jäsenmaiden kesken. EU on ollut ja on edelleen tärkeä rauhaa edistävä vaikuttaja, myös jäsenmaiden kesken. Miksi on tärkeää saada myös ikäihmisten ääni kuuluviin EU-parlamentissa? Yli 65-vuotiaiden osuus EU:n 450 miljoonan ihmisen väestöstä on jo yli viidenneksen. Mikäli ikääntyneiden asemaa EU-maissa halutaan parantaa, pitää äänestää ikäystävällisiä ehdokkaita EU-parlamenttiin. Antamalla äänesi vaikutat välillisesti EU-parlamentin toimintaan ja ohjelmaan. FR ÉD ÉR IC M A R VA U X / EP Tunne EU ja vaikuta! Äänestä EU-vaaleissa EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024. Miksi äänestäminen on tärkeää EU-vaaleissa? 1 EU-parlamentin vaalikaudella 2024–2029 on laadittava EU:n laajuinen ikäihmisiä koskeva strategia, jolla varmistetaan ja lisätään ikääntyneiden osallisuuta yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. EU:n tulee lisäksi edistää YK:n yleismaailmallista ikäihmisten ihmisoikeussopimuksen aikaansaamista. Tarve tällaiselle sopimukselle on suuri, koska ikääntyminen ja ikääntymiseen liittyvät vaikutukset tulevat koskettamaan lähes kaikkia valtioita kuluvan vuosisadan aikana. 2 Varmistetaan EU-kansalaisten osallistuminen ja osallisuus yhteiskunnan eri toimintoihin kaikissa elämänvaiheissa ja tilanteissa. Tunnistetaan syrjinnän monimuotoisuus. Osallisuuden avulla ehkäistään ikäsyrjintää, ikäismiä ja edistetään ikääntyneiden hyvinvointia. Ikäryhmittäistä tietoa päätöksenteon tueksi tulee kerätä ilman yläikärajoja. 3 Edistetään itsemääräämisoikeutta ja ihmisarvoa kaikissa ikävaiheissa. Itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon kunnioituksen merkitys korostuu erityisesti elinkaaren loppuvaiheessa, jolloin ihminen tarvitsee muiden hoitoa ja tukea. 4 Pidetään ikääntyneet mukana tietoyhteiskunnan kehityksessä ja palveluiden digitalisoitumisessa. Ikääntyneille on tarjottava koulutusta erityisesti medialukutaidosta ja ohjausta digitaalisten laiteiden ja tekoälyn käyttöön. 5 Eläkekäytännöt ja työelämäkulttuurit vaihtelevat suuresti EU-maiden kesken. Ikääntyminen yhdistää kaikkia EU-maita. Mahdollistetaan ikääntyneille joustava ja terve työelämä kaikissa EU-maissa, helpotetaan työelämässä jatkamista eläkkeen rinnalla ja siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen. 6 Päätettäessä tulevaisuuden Euroopasta tarvitaan sukupolvien välistä solidaarisuuta vastakkainasettelun sijaan. Kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiakehitystä tulee vahvistaa kaikissa EU-maissa. Sukupolvien väliset jännitteet ja näköalattomuus luovat kasvupohjaa jyrkkenevälle yhteiskunnalle erimielisyydelle, ääriliikkeille sekä autoritäärisille hallinoille ja korruptiolle, jotka muodostavat uhan EU:n tulevaisuudelle. Eurooppatiedotus tukee hanketta ja sen aineiston valmistelua. ? EETU-PIO: Ett bra Europa för alla åldrar: sida 29 Eläkeläisliitojen etujärjestö EETU ry kannustaa äänestämään ehdokkaita, jotka ovat valmiita edistämään seuraavia tavoitteita Euroopan parlamenttiin valitaan 720 jäsentä eli meppiä, jotka edustavat Euroopan unionin kansalaisia unionin tasolla. Suomesta parlamenttiin valitaan 15 jäsentä. 8 Eläkeläinen 3/2024
JOUNI JUSSINNIEMI Pääluottamusmies, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja RAAPASTAAN JOUNI EUROOPPAAN! Jokainen tarvii leipää ja lämpöä. Laitetaan EU:ssa elinkustannukset kuriin! 70 Ikäystävällisyyden puolestapuhuja europarlamenttiin. harripikkarainen.fi 77 Ihmisen ääni HARRI PIKKARAINEN E uroopan laajuisen moninaisen vanhustyön ENIEC-verkoston (European Network on Intercultural Elderly Care) vuositapaaminen pidettiin huhtikuun puolivälissä Helsingissä. Kolmipäiväisen tapahtuman avaustilaisuudessa osanottajia tervehti Helsingin pormestari Juhana Vartiainen. Helsingin vanhusneuvoston puheenjohtaja Auni-Marja Vilavaara esitteli neuvoston toimintaa. Eläkeläiset ry:n Eva Rönkkö alusti Suomen muuttoliikkeiden ja etnisen moninaisuuden historiasta. Eniecin kolmipäiväisen tapahtuman yhtenä keskeisenä teemana oli ikäihmisten elämä ihmisoikeuksien näkökulmasta. – Syvennyimme siihen, miten ihmisoikeuskysymykset linkittyvät arkielämän tilanteisiin, Eva Rönkkö kertoo. Teemaan kytkeytyen esimerkiksi digitalisaatiota käsiteltiin omassa sessiossaan. Tapaamiseen osallistuu viitisenkymmentä verkoston jäsentä eri puolilta Eurooppaa. ENIEC-verkoston jäsenet ovat henkilöjäseniä jotka joko työnsä puolesta tai henkilökohtaisesta kiinnostuksesta haluavat vaikuttaa ikääntyneiden maahanmuuttajien hyvinvointiin omissa maissaan. ? eniec.com Moninaisen vanhustyön ENIEC-verkosto kokoontui Helsingissä Ilmoita Eläkeläinenlehdessä myyntipäällikkö Niina Tuulaskoski puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@ saarsalo.fi Eläkeläinen 3/2024 9
YHTEISKUNTA H allitus päätti huhtikuun kehysriihessä saksia rajusti hyvinvointiyhteiskuntaamme. Historiallisen suuria leikkauksia päätettiin julkisiin palveluihin, sosiaaliturvaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Palveluita järjestävät hyvinvointialueet ja kunnat ajetaan suuriin vaikeuksiin. Leikkausten seurauksena yhteiskunnan turvaverkkojen silmäkoko suurenee vauhdilla. Monia uhkaa köyhyys ja palveluiden heikkeneminen. Entistä useammat putoavat verkoista läpi, terveysja sosiaaliset ongelmat kasvavat ja yleinen turvattomuus lisääntyy. Säästöt yhtäällä saavat aikaan suuria kustannuksia toisaalla. ELÄKELÄISILLÄ ON huoli etenkin sote-palveluista. Mitä jää jäljelle hoitotakuusta, hoitajamitoituksesta ja lähipalveluista? Myös eläkkeiden leikkaaminen voi olla edessä, kun hallituksen asettama eläketyöryhmä saa esityksensä valmiiksi. On vaikea ymmärtää, että samaan aikaan historiallisen suurten leikkausten kanssa suurituloisille, yrityksille ja sijoittajille annetaan mittavia verohelpotuksia. Esimerkiksi terveysfirmoille annettavia kela-korvauksia kasvatetaan jopa 500 miljoonalla eurolla. Toisin sanoen: rikkaille annetaan köyhien kustannuksella. Periaatteen ”kaikki kykyjensä mukaan” tilalla Seppo Pesonen Vaasan Eläkeläiset ry:n Digikamerakerho: Ruuhka KAUDEN KUVA Björkön saaristo on merenkurkun viimeisiä ennen Ruotsia. Björköön Swedje hamniin on jääkausi jättänyt sisäjärven, jonne on puroyhteys. Keväällä purossa tapahtuu melkoista kuhinaa, kun kalat pyrkivät kutemaan sisäjärveen. Vaasan Eläkeläisten Digikamerakerho kävi taas kerran ikuistamassa tämän tapahtuman. TEKSTI RAIMO VAHTERA KOMMENTTI JAN KOSKIMIES Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Yhteiskuntasopimus saksittavana on ”vahvat syövät heikot”. Hallituksen politiikka horjuttaa demokratiaamme. Ristiriitaisia lakiesityksiä runnotaan läpi niukan eduskuntaenemmistön turvin sen sijaan, että haettaisiin laajaa yli vaalikausien ulottuvaa yhteisymmärrystä. Palkansaajajärjestöt sivuutetaan. Kansalaisjärjestöjen tukea karsitaan ja esimerkiksi rauhanjärjestöjen tuki lakkautetaan kokonaan. Populistit hakevat leikkauspolitiikalla kannatusta ilmeisesti välittämättä seurauksista. Todellisia vaikutusarvioita yhteiskuntamme perusteita ravistelevista muutoksista ei tehdä, eikä asiantuntijoiden kritiikkiä kuulla. Seuraukset voivat olla vakavia, arvaamattomia ja peruuttamattomia. ERIARVOISTAVA POLITIIKKA herättää tietenkin myös tyytymättömyyttä, eikä leikkauksia ole kaikkialla nielty sellaisenaan. Monissa kunnissa ja hyvinvointialueilla harataan hallituksen päätöksiä vastaan. Uudenmaan ”kapinamaakunta”, Vantaan-Keravan hyvinvointialue, ei ole alistunut vain saksittavaksi, vaan on esimerkiksi tehnyt päätöksen palveluiden parantamisesta omalääkärimallilla. Hyvinvointiyhteiskunta ja demokratia tarvitsevat puolustajia. Monet ennen politiikan ulkopuolella pysytelleet asiantuntijat ja vaikuttajat ovat jo heränneet hämmästelemään jyrkkää suuntaa, johon Suomea viedään. Esimerkkeinä lääkäriliitto, juristiliitto ja korkeimman oikeuden presidentti. Kansalaiset ovat aktivoituneet yleisönosastoilla, somessa, vappumarsseilla. Toivottavasti mahdollisimman moni kertoo näkemyksensä Suomen suunnasta myös vaaliuurnilla kesäkuun EU-vaaleissa. 10 Eläkeläinen 3/2024
TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö järjesti huhti-toukokuussa kaksi kaikille avointa Ikäihmisten terveyspäivää. Lohjan työväentalolla 23. huhtikuuta pidetyn ensimmäisen tilaisuuden avausesityksessä kansanedustaja (sd), erikoislääkäri Aki Lindén puolusti vahvasti julkista terveydenhuoltoa. – Sitä pitäisi kehittää. Nykyhallitus tekee päinvastoin. Se ottaa rahat pois terveyskeskuksilta ja antaa ne sairasvakuutuksiin. Ihmisiä työnnetään yksityisten terveyspalveluiden käyttäjiksi. Mutta se ei ole ratkaisu ongelmiin. Linden sanoi olevansa ”eniten raivoissaan” hallituksen viimeisimmistä säästöistä, joilla heikennetään hoitotakuuta. Hän murehti aikanaan hyvin toimineen omalääkärijärjestelmän kohtaloa. – Se oli alkanut askel askeleelta jälleen mennä parempaan suuntaan. Esimerkiksi Oulussa, suurella Tuiran terveysasemalla, on se otettu uudelleen käyttöön. Jo puolessa vuodessa on saatu myönteisiä kokemuksia. Nämä mahdollisuudet puretaan nyt hallituksen säästöjen myötä. Terveyspäivässä kuultiin myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneille tarjoamista palveluista. Niistä kertoivat palveluyksikköpäälliköt Hannele Patjas ja Päivi Degerholm. Sydänliiton sydänpistekoordinaattori, sairaanhoitaja Johanna Poikajärven esityksen aiheena oli Diabetes ja sydän. Eläkeläiset ry:n Evgeniya Mazurova veti venyttelyjumppaa ja aivovoimistelua. Lohjan tapahtumaan oli ennakolta ilmoittautunut yli sata ihmistä. Tiistaiaamun lumimyräkkä ja liikennekaaos verottivat kuitenkin lopullista osanottajamäärää. Paikallaolijat olivat tyytyväisiä päivän antiin. – Hienoa että tällaista järjestetään. Pääsee kuulemaan tärkeää tietoa ja samalla tapaamaan ihmisiä, työväentalon naulakolla kiiteltiin kotiin lähtiessä. Vantaan tilaisuus: Miten käy sote-palveluille – Aikaisemmin puhuttiin aina, että terveydenhoito ja vanhustenhoito ovat lakisääteisiä asioita. Nyt kuulemme päivästä toiseen, että vanhukset eivät saa hoitopaikkoja. Onko lailla enää yhtään mitään merkitystä? Näin kyseli Hyvinkään Eläkeläisten puheenjohtaja Juhani Kouhia 13. toukokuuta Vantaan Puistokulmassa järjestetyssä aluejärjestön jälEläkeläiset ry:n Evgeniya Mazurova ohjasi venyttelyjumppaa Lohjan työväentalolla ensimmäisessä Ikäihmisten terveyspäivässä. Ikäihmisten terveyspäivät tarjosivat tietoa, jumppaa ja aivovoimistelua Uudenmaan Aluejärjestön järjestämissä kahdessa tilaisuudessa luodattiin sotejärjestelmän kohtaloa ja saatiin runsaasti käytännön terveystietoa. – Kuulemme päivästä toiseen, että vanhukset eivät saa hoitopaikkoja. Onko lailla enää yhtään mitään merkitystä, pohti Hyvinkään Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Juhani Kouhia Vantaan Puistokulmassa järjestetyssä Ikäihmisten terveyspäivässä. Pääsee kuulemaan tärkeää tietoa ja samalla tapaamaan ihmisiä.” kimmäisessä Ikäihmisten terveyspäivässä. Päivän yhtenä teemana oli Miten käy sote-palveluille? Aiheesta puhunut kansanedustaja Mai Kivelä (vas) totesi, että sosiaalija terveyspalvelut voivat ajautua vakavaan kriisiin ja ovat osittain jo ajautuneetkin. Tilanteeseen on hänen mukaansa turha etsiä vain yhtä syyllistä: – Ei se ole vain nykyisen hallituksen vika, ei edellisen hallituksen eikä sote-uudistuksen. Nykyhallitus sai toki Kivelältä runsaasti kritiikkiä siitä että se hallitusohjelman ja kevään kehysriihen miljardisäästöt ”uhkaavat johtaa hallitsemattomaan leikkauskierteeseen”. – Tärkeintä on nyt löytää keinoja joilla palvelut voidaan turvata. Tämä tarkoittaisi Kivelän mukaan sote-palveluiden rahoitusmallin kiireellistä uudistamista. Tällaisessa uudistuksessa hyvinvointialueille annettaisiin lisää aikaa kattaa talouden alijäämänsä. Kivelän ja vasemmistoliiton vaatimuslistalla on myös mm. verotusoikeuden antaminen hyvinvointialueille. Terveyspäivässä liikunnan terveysvaikutuksiin johdatteli Eläkeläiset ry:n liikuntahankkeen vetäjä Eva Rönkkö. Hänen johdollaan Vantaan Puistokulman salissa istunut yleisö sai verrytellä istumisesta jäykistyneitä lihaksiaan. Iltapäivän ohjelmassa kuultiin tietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sote-palveluista, ikääntymisestä ja ravinnosta sekä sairauskohtauksen tunnistamisesta ja ensiavusta. Eläkeläinen 3/2024 11
JÄRJESTÖ V ierailimme maaliskuussa Forssan yhdistyksessä tutustumassa Ukrainasta tulleisiin iäkkäisiin sekä forssalaisten toimintamalliin sotaa pakoon lähteneiden auttamisessa. Samalla tuotiin yhdistykseen liikuntaterveisiä. Tunnelma järjestötalolle saapuessa oli iloinen ja lämmin. Tapaamiseen tulleet ukrainalaiset sanoivat tuntevansa olonsa kotoisaksi. Vaikka keskusteluun tarvitaan vielä käännösapua, oli suomen kielen alkeet jo opittu ja lyhyitä lauseita pystyttiin vaihtamaan myös suomeksi. Tutustumisen ja Liikuntatreffit-hankkeessa kehitettyjen yhteisöllisten harjoitusten lomassa kuulimme tarinoita, miten Ukrainasta Forssaan on päädytty ja millaista on aloittaa arki maassa, josta ennen sotaa ei tiennyt mitään. LUDMILLA ASUI hyökkäyksen alkaessa Harkivissa tyttäriensä perheiden lähellä. Kun pommitukset alkoivat lähti Ludmilla asunnostaan tietämättä, että kotiin ei enää pääse palamaan. Mukaansa hän ehtii ottaa vain passin. Parin kuukauden pommisuojissa ja tuttujen luona oleskelun jälkeen perheen miehet neuvoivat jättämään kaupungin ja lähtemään turvaan. Ludmilla lähti tyttäriensä ja lastenlastensa kanssa Lviviin ja miehet jäivät rintamalle. Pommitukset ylsivät välillä myös Länsi-Ukrainaan ja Lviviin, eikä siellä olo tuntunut turvalliselta. Eränä päivänä saapui Lviviin avustusbusseja kuljettamaan naisia ja lapsia turvaa tarjoaviin maihin. Ludmilla tyttärineen nousi kyytiin, koska bussissa näkyi olevaan tuttuja jo kyydissä. Mihin bussit olivat menossa, sitä he eivät vielä tienneet. Määränpää oli Suomi ja Hämeenlinna, sittemmin Forssa. LUDMILLAN PUHEESSA oli yhtäältä huoli Ukrainaan ja rintamalle jääneistä miehistä mutta toisaalta syvää kiitollisuutta mahdollisuudesta elää vailla sodan tuomaa pelkoa. Haasteita toki myös riittää, erityisesti suomalaisen järjestelmän ymmärtämisessä. Apua tarvitaan siihen, miten etuuksia haetaan oikein, miten otetaan huomioon Ukrainaan jäävä eläke ja mitä kaikkea liittyy vuokraan. Kielimuuri vaikeuttaa sopeutumisprosessia, eikä vapaaehtoisia tai tulkkeja, jotka voisivat auttaa Kelassa tai poliisilaitoksessa asiointia, tahdo löytyä. Forssan Eläkeläiset ry tarjoaa omalta osaltaan paikan, jossa voi tuntea kuuluvansa joukkoon. Yhteistä toimintaa on luvassa jatkossakin. EVGENIYA MAZUROVA Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön ohjaaja EVA RÖNKKÖ liikuntahankkeen suunnittelija Vaikka forssalaisten ja ukrainalaisten keskusteluun tarvitaan vielä käännösapua, lyhyitä lauseita pystytään jo vaihtamaan myös suomeksi. Jutussa kokemuksistaan kertova Ludmilla kuvassa toinen oikealta. EV G EN IY A M A ZU R O VA ”Tunnemme olomme kotoisaksi, mutta huoli rintamalla olevista painaa” Forssan Eläkeläisten tapaamisessa tutustuttiin Ukrainasta Forssaan tulleisiin ikäihmisiin ja kuultiin, millaista on aloittaa arki maassa, josta ennen sotaa ei tiennyt mitään. 12 Eläkeläinen 3/2024
L eikki tekee ihmisestä ihmisen, kirjoitti hollantilainen Johan Huizinga vuonna 1938. Leikkimällä ihminen vapautuu nykyhetken kahleista ja näkee uudenlaisia mahdollisuuksia. Uudelleen ajattelemalla syntyy uusia keksintöjä, kun taas tiukasti nykyhetkeen keskittymällä seurataan vain vanhoja uria. Monella meistä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta viettää kovin leikkisää elämää. Arjen velvoitteiden keskellä leikki saattaa tuntua jopa ajanhukalta. Ruuhkavuodet, omaishoito tai terveyshuolet kaventavat ihmisen liikkumatilaa. Yhteiskunnassa ihmisiä ajetaan putkeen, jossa leikille on huonosti sijaa. Nykyisin jopa lasten leikin tila tuntuu kaventuneen. Yhä nuoremmat hylkäävät ”pikkulapsimaisen” leikkimisen ja tuijottavat älypuhelimia, joiden algoritmit marssittavat silmille loppumattoman vyöryn kyseenalaista sisältöä. ELÄKELÄISTOIMINNASSA LEIKKI kokee kuitenkin uuden tulemisen. Erilaiset pelit ovat suosittu ajanviete eläkeläisyhdistyksissä. Aika ja arkielämän huolet unohtuvat kisaillessa hyvässä seurassa boccian, petanquen tai vastaavan parissa, tai vastaillessa tietovisakysymyksiin. Liikunnalliset pelit huoltavat paitsi mieltä, myös kehoa. Bocciatai petanquepallon poimiminen ja heittäminen harjaannuttavat tasapainoelimiä. Kaikki tiedämme tasapainon merkityksen ihmisen terveydelle. Leikkiminen voi siis jopa pelastaa ihmishenkiä. Kilpailulliset pelit voivat menettää osan leikkisyydestään, kun peli käy vakavaksi. Tuomarin virheet herättävät kiukkua. Häviö kesäpäivien mölkkykilpailussa voi muuntautua elämää suuremmaksi kokemukseksi. Sekin kuuluu leikkiin, vaikka suhteellisuudentaju on aina hyvä pitää mielessä. LEIKKI TARJOAA tehokkuutta palvovassa yhteiskunnassa hengähdystauon ja jopa protestin keinon. Työelämässä olevien on vaikea vetäytyä päiviä kestäviin boccia-turnauksiin, mutta eläkkeellä sekin on mahdollista. Rohkaisen ottamaan tästä ilon irti ja hakeutumaan eläkeläisjärjestöjen liikuntaja harrastustoiminnan pariin. Elämä on lyhyt, joten siitä kannattaa käyttää mahdollisimman suuri osa leikkimiseen. ? Eläkeläiset ry:n boccia-turnaus järjestetään 12.–13.9. Orivedellä. Turnauksen ilmoittautumis aika päättyy 2.6. Ilmoittautuminen tapahtuu verkkolomakkeella osoitteessa https://link.webropol. com/s/bocciaturnaus Leikkivä ihminen voi hyvin Työelämässä on vaikea vetäytyä päiviä kestäviin bocciaturnauksiin, mutta eläkkeellä sekin on mahdollista.” AARON KALLINEN Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija. TOIMISTOLTA F orssan Eläkeläiset ry on tarttunut Forssan kaupungin Kotouttamon toiveeseen järjestää yhteistoimintaa eläkeikäisille Suomeen muuttajille. Forssassa asuu tällä hetkellä parisenkymmentä ukrainalaista sodan jaloista paennutta ikäihmistä. Osa heistä on saapunut Suomeen lastensa ja lastenlastensa kanssa, osa yksin ilman läheisiään. Ensimmäinen tapaaminen oli Forssan kaupungin Yhteisötalolla ja puheenjohtajamme Sirkka-Liisa Ilvonen kertoi heille toiminnastamme. Sitten tavattiinkin jo kevätaskartelun merkeissä Forssan Järjestöjentalolla. Hieman jännitti, että saapuisiko uusia tuttaviamme kerhoon. Vielä enemmän pohditutti, miten ymmärtäisimme toisiamme, kun yhteistä kieltä ei ollut. Mutta tuo huoli oli turha. Luoksemme saapui reippaita, ystävällisiä ja hymyileviä naisia, jotka innokkaana syventyivät askartelutehtäviin. UUDET YSTÄVÄMME ovat olleet mukana mm. kuntosalivuoroillamme Tyykihovin palvelutalossa sekä Järjestöjentalolla järjestetyissä elävän musiikin tansseissa. Nämä torstaitanssit ovat hieno esimerkki kaupungin sekä Forssan eläkeläisjärjestöjen yhteistyöstä. Kesällä olemme menossa yhdessä ainakin kahdelle luontoretkelle. Kotouttamon työntekijät myös auttavat meitä mm. tiedottamisessa, eikä pidä unohtaa, että älypuhelimen kääntäjäohjelmista on suuri apu. Mutta kaikkein eniten auttaa elekieli ja ystävällinen suhtautuminen, jonka myös jäsenemme ovat hienosti oivaltaneet! Emme kuitenkaan halua “omia” uusia ystäviämme, vaan kerromme heille muistakin ikäihmisille suunnatuista toiminnoista ja tapahtumista kaupungissamme. Tärkeintä on, että he voisivat tuntea olonsa kotoisaksi ja unohtaa hetkeksi huolet ja murheet sekä rankat kokemukset. Ja olemme todenneet, että yhteiset hetket antavat myös omille jäsenillemme paljon iloa ja hyvää mieltä. Suosittelemme yhdistyksiä tarttumaan rohkeasti moninaisuustyön haasteisiin! HILKKA LUNDELL Forssan Eläkeläiset ry:n sihteeri Forssan Eläkeläisten ja Forssassa asuvien ukrainalaisten kerhotapaamisissa on syntynyt muun muassa upeita narsissikransseja. Yhteiset hetket antavat iloa ja hyvää mieltä Kotouttamo tekee yhteistyötä Forssan kaupungin Kotouttamossa eri alojen ammattilaiset, kuten maahanmuuttajien sosiaalityö, TE-toimisto ja Kela, työskentelevät yhteistyössä. Kotouttamossa maahanmuuttajille järjestetään kursseja, tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa jaetaan tietoa. Kotouttamossa järjestetään myös kaikille avoimia ja ilmaisia suomen kielen kursseja. Kotouttamossa maahanmuuttajalle tehdään alkukartoitus ja henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma. Lähde: Forssan kaupunki Eläkeläinen 3/2024 13
JÄRJESTÖ EVA RÖNKKÖ E läkeläiset ry:n Liikuntaverstaat-hanke selvitti, miten paikallisyhdistysten liikuntakerhoilla menee, millaista toimintaa ja kenen voimin sitä järjestetään. Taustalla on huoli siitä, miten nopeasti liikuntatoiminta yhdistyksissä supistuu. Kun vuonna 2018 toimi ilmoitusten mukaan 372 liikuntakerhoa, oli vuonna 2021 toiminnassa enää 74 kerhoa. Vaikka kerhojen pysähtyminen koronavuosina selittää laskua, on taustalla myös ohjaajien ikääntyminen. Tarvitaan liikuntatoimintaa, joka on mieluisaa ja sopivaa sekä yhdistyksen jäsenille että liikunnasta vastuun ottaville. LÄHETIMME liikuntaverstaiden infokirjeessä kyselyn yhdistysten puheenjohtajille. Saimme 44 vastausta, joka on melkein kolmannes jäsenyhdistyksistä. Tulosten mukaan neljä yhdistystä viidestä järjestää liikuntatoimintaa (84 % vastanneista). Suositumpia liikuntamuotoja ovat kuntoja tuolijumpat (yli 80%), boccia ja petankki (53%) sekä seniorija kansantanssi (38%). Lisäksi harrastetaan joissakin yhdistyksissä keilausta, lavista, curlingia, mölkkyä ja toki retkeilyä. Kaksi yhdistystä kolmesta käyttää kerhoissa liikuntavälineitä. Usein ne ovat jumppakepit, kuminauhat, pallot, käsipainot tai jopa kahvakuulat. Kävelyja sauvakävelyryhmiä kokoontuu harvoin, vain 10 % vastanneista kertoi yhteiskävelyn harrastaMiten meillä liikutaan Liikuntakyselyn mukaan neljä Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistystä viidestä järjestää liikuntatoimintaa. Suositumpia liikuntamuotoja ovat kuntoja tuolijumpat, boccia ja petankki sekä seniorija kansantanssi. NYT VUODEN kestänyttä Liikuntaverstaat-hanketta on rahoittanut opetusja kulttuuriministeriö osana ikääntyneiden terveyden edistämisen Ikiliikkuja-hankekokonaisuutta. Liikuntahankkeen tavoite on tukea yhdistysten liikuntakerhoja, jossa on pitkällä perinteellä järjestetty omaehtoista ja omanäköistä liikuntaa. Rahoituksen turvin olemme vuoden aikana järjestäneet Eläkeläiset ry:n aluejärjestöissä 13 koulutuksellista verstasta, joihin on osallistunut yhteensä 192 liikunta-aktiivia ja 71 paikallisyhdistystä. Kolmessa verstaassa, Kotkassa, Jyväskylässä ja Satakunnassa oli mukana myös Suomeen muuttaneita iäkkäitä. Liikuntakyselyssä koulutuksen saamista omalla paikkakunnalla tai lähellä pidettiin tärkeänä, sillä kiireinen arki tai omaishoitajuus estävät monella pidemmälle matkustamisen. Tähän toiveeseen päästäänkin vastaamaan, sillä Liikuntaverstaat-hanke on saanut opetusja kulttuuriministeriöltä jatkorahoituksen. Syksyllä alkaa siis uusi verstas-kierros. Tällä kertaa yhdistykset saavat myös toivoa, millaista koulutusta he omilla alueillaan tarvitsevat. Toivottavasti kuulemme silloin myös päättyneen kiertueen tuloksista, kuinka monissa yhdistyksissä esimerkiksi on helppolentis saatu käyntiin. Kulunut verstaskiertue osoitti, kuinka ihmisten mieli tarvitsee yhteisöjä ja ystäviä, jotka koronavuosina kaikkosivat. Liikunnallinen tekeminen voi sitä antaa, jos ikääntyvien liikunta mielletään yhteisölliseksi ja vastuuta toiminnan järjestämisestä jaetaan. Iloisin mielin ja hymy huulessa tehty kantaa pitkälle. Liikuntaverstaat jatkuvat syksyllä misesta. Kävely helppona, mutta tehokkaana liikuntamuotona yhdistettynä vaikkapa paikallisiin kulttuurikohteisiin onkin yksi keino lisätä jäsenille liikuntatarjontaa. Toinen helppo vaihtoehto on etäjumppa. Sellaista tarjoaa esimerkiksi Keravan yhdistyksemme omien verkkosivujensa kautta. SELVITIMME MYÖS, mitä kuuluu järjestömme perinteelle – esiintyville liikuntaryhmille. Vastausten mukaan liikuntaesityksiä harjoitellaan ainakin 20 yhdistyksessä. Esiintyvien ryhmien kohtalo riippuu siitä, missä pääsee esiintymään ja onko omalle ryhmälle sopivan tasoista ohjelmaa. Kun tapahtumia – kuten esimerkiksi aluejärjestöjen yhteisiä kesäjuhlia – on tarjolla, on myös motiivi koota ryhmä ja harjoitella. Monesti silloin löytyy myös henkilö, joka ottaa ryhmän ohjaamisesta vastuun. Eri tasoisia esiintymisohjelmia on saatavissa Eläkeläiset ry:n materiaalipankista tai rikkaasta seuratanssien perinteestä. Ryhmän perustamisen kynnystä madaltavat myös järjestön tapahtumat liikuntaesityksineen, johon on voinut harjoitella yhdessä naapuriyhdistysten kanssa. Hieman yli puolet liikuntakerhoista kokoontuu maksuttomissa tiloissa (53 %) ja kerhoja ohjaavat pääsääntöisesti omat jäsenet (86 %). Jonkun verran käytetään ulkopuolisia palkattuja ohjaajia (23 %) esimerkiksi joogassa. Joissakin liikuntakerhoissa vierailevat myös kunnan ohjaajat tai opiskelijat osana ohjausharjoittelua. Jos liikuntakerhot ovat yleensä maksuttomia (78 %), peritään maksu niissä kerhoissa, johon on ohjaaja palkattu (22 %). Käytyjen keskustelujen mukaan ulkopuolisten vetämät maksulliset kerhot, kuten lavis houkuttelevat monesti uusia jäseniä yhdistysten jäseniksi. ON TÄRKEÄÄ, että liikuntakerhojen ohjaajilla on mahdollisuus kouluttautua. Vastausten mukaan puolessa yhdistyksistä ovat ohjaajat saaneet koulutusta. Eniten on käytetty järjestömme omia koulutuksia ja liikunta-aineistoja niin järjestömme verkkosivuilta, kuin myös Eläkeläiset ry liikkujat -Facebook-ryhmän kautta. Lisäksi osataan etsiä videoita sekä vinkkejä YouTubesta tai muiden organisaatioiden, kuten Ikäinstituutin tai sisarjärjestöjen sivuilta. Kirjoittaja on liikuntahankkeen suunnittelija. Mitä liikuntakerhoja yhdistyksessänne toimii? Vastaajien määrä: 40, valittujen vastausten lukumäärä: 120 prosenttia 10 % 10 % 5 % 35 % 53 % 28 % 28 % 50 % 53 % 10 % 8 % 8 % 5 % 10 20 30 40 50 Kävelyryhmä Sauvakävelyryhmä Pyöräilyryhmä Tuolijumppa Kuntojumppa Kansantanssi Senioritanssi Rivitanssi Kuntosali Vesijumppa Boccia, petankki Pallopeli Muu Etäjumppa Terveysliikunta Keilailu Curling Biljardi ja Lavis No nyt on jännä paikka Kotivakuutus -20 % verkosta vuodeksi. turva.fi/koti 14 Eläkeläinen 3/2024
No nyt on jännä paikka Kotivakuutus -20 % verkosta vuodeksi. turva.fi/koti
Matkavastaavien opintoja neuvottelupäivä 24.9. Viking XPRS Yhdeksän tunnin risteily Tallinnaan. Tulevia tapahtumia ja matkatoiminnan kehittäminen. Vetäjinä Jan Koskimies, Ulla Virtanen ja Tiina Rajala. Kurssin hinta: 40 €. Ilmoittautuminen 28.8. mennessä. Mosaiikkityön peruskurssi 21.– 22.9. Helsingissä Kurssin toteuttaa EKL. Kurssin hinta: 100 €. Tiedustelut: jarkko.utriainen@ekl.fi / 050 436 34409 Helppoa kuubalaista salsaa A 25.9. (1 pv) Hiekkaharjun Puistokulma, Vantaa Kurssi sopii erityisesti kevään kurssille osallistuneille, mutta uudetkin tulijat ovat tervetulleita. Kurssilla kerrataan koordinaatiota ja salsan perusaskelia. Salsaa voivat tanssia kaikenikäiset ja -kuntoiset ihmiset. Opettajana toimii kuubalainen tanssinopettaja ja koreografi Juan Pujals. Kurssiaika on kello 10–14. Kurssin hinta: 20 € (Yhteishinta 30 €, jos osallistuu kursseille A ja B.) Ilmoittautuminen 4.9. mennessä. Helppoa kuubalaista salsaa B 9.10. (1 pv) Hiekkaharjun Puistokulma, Vantaa Kurssilla opitaan lisää salsan kuvioita ja parisalsaa. Lisäksi kokeillaan muita latinalaistansseja, kuten cha cha cha ja merengue. Salsaa voivat tanssia kaikenikäiset ja -kuntoiset ihmiset. Opettajana toimii kuubalainen tanssinopettaja ja koreografi Juan Pujals. Kurssiaika on kello 10–14. Kurssin hinta: 20 € (Yhteishinta 30 €, jos osallistuu kursseille A ja B.) Ilmoittautuminen 18.9. mennessä. Vanhusneuvostopäivät 8.–9.10. (2 pv) Kiipula, Turenki Koulutus järjestetään yhteistyössä EKL:n kanssa ja se on tarkoitettu kuntien ja alueiden vanhusneuvostoissa toimiville jäsenillemme. Lisätietoja voi kysyä Eero Kiviseltä, sähköposti: eero.kivinen@ekl.fi, puhelin: 041 522 1606. Hinta 50 €. Eläkeläiset ry ei korvaa matkakuluja. Ilmoittautuminen 9.9. mennessä Eläkeläiset ry:hyn. Yhdistysviestinnän kurssi 15.–16.10. (2 pv). Seinäjoki, hotelli Alma Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media: esimerkiksi toimivien kotisivujen ominaisuudet. (Varsinainen kotisivukurssi pidetään erikseen.) Kouluttajat: Tuomas Talvila ja Aaron Kallinen. Kurssin hinta: 200 €. Ilmoittautuminen 25.9. mennessä. Jäsenrekisterikurssi 15.–16.10. (2 pv). Seinäjoki, hotelli Alma Kurssi on tarkoitettu puheenjohtajille, jäsensihteereille, taloudenhoitajille ja sihteereille. He saavat kurssin jälkeen jäsenrekisterin käyttäjätunnuksen. Kurssilla opitaan käyttämään ja hyödyntämään jäsenrekisteriohjelmaa sekä tarpeellista tietoa koskien henkilötietojen käsittelyä. Kurssin vetäjät: Aaron Kallinen ja Ulla Virtanen. Kurssin hinta: 200 €. Ilmoittautuminen 25.9. mennessä. Muistikerhojen ohjaajakurssi 17.–18.10. (2 pv) Eläkeläiset ry:n toimisto Helsingin Malmilla Osallistujat saavat tietoa muistista ja muistinhuollosta sekä uusia ideoita kerhotoimintaan. Kurssin hinta: 30 €. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Yhdistystoiminnan jatkokurssi 29.10.–1.11. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille tai muutoin kokeneille yhdistystoimijoille. Aiheita ovat muun muassa johtokuntatyö, yhdistysasiakirjat sekä kokouskäytännöt. Vetäjinä Aaron Kallinen ja Tiina Rajala. Osittain yhteistä ohjelmaa talouskurssin kanssa. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Yhdistystalouden kurssi 29.10.–1.11. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii taloudenhoitajille sekä toiminnantarkastajille. Aiheita ovat muun muassa yhdistyksen vuosikello, taloussääntö, tilinpäätös, toiminnantarkastus sekä kirjanpidon perusteiden kertaus. Vetäjinä Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Osittain yhteistä ohjelmaa yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kurssin hinta: 270 € puolihoidossa. Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Musiikkikurssi soittajille ja laulajille 1.–4.11. (3 vrk) Koulutus on tarkoitettu kaikille musiikista innostuneille, niin kokeneille kuin vasta-alkajille. Kurssilla musisoidaan yhdessä ja pidetään hauskaa. Ryhmien vetäjät saavat uutta ohjelmistoa omaa ryhmäänsä varten. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Sepp. Kurssin hinta: 350 €. Ilmoittautuminen 11.10. mennessä. Moninaisuuskurssi 5.11. Eläkeläiset ry:n toimisto Helsingin Malmilla Kurssin hinta: 15 €. Ilmoittautuminen 14.10. mennessä. Kerhonohjaajien kurssi 18.–19.11. Jyväskylä Kurssin toteuttaa EKL. Kurssin hinta: 150 €. Tiedustelut: jarkko.utriainen@ekl.fi / 050 436 34409 Alueelliset kurssit Jäsensihteerien koulutus 17.9. Rokua Ikääntymispolitiikan opintopäivät marraskuussa: Helsinki, Iisalmi, Jyväskylä, Turku, Oulu Ilmoitamme tarkemmat ajankohdat ja paikat myöhemmin. Yhdistykset ja aluejärjestöt voivat tilata järjestöltä muun muassa ? Kulttuuriaktivismin sekä Hyvä mieli ja rentoutuminen -koulutuksia ? Alueellisia verkkosivuja jäsen rekisterikursseja ? Järjestämme alueellisia työpajatyyppisiä liikuntakursseja Liikuntaverstaat-hankkeessamme. Syksyn 2024 alustava koulutuskalenteri Kurssihinnat, kurssituki, ilmoittautuminen ? Kurssihinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja yhden lämpimän aterian. ? Eläkeläiset ry:n vähävaraiset yhdistykset voivat hakea järjestöltä normaalihintaisille kursseille kurssitukea. ? Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä verkkolomakkeen: https://link.webropol.com/s/ elrykurssit ? Tarkemmat tiedot ja peruutusehdot: elakelaiset.fi/toiminta/koulutus ja koulutussuunnittelija Tiina Rajala, tiina.rajala@elakelaiset.fi puh. 040 582 4319. JÄRJESTÖ Vantaalla tanssitaan syksyllä kuubalaista salsaa. 16 Eläkeläinen 3/2024
TIINA RAJALA K annustamme jäsenyhdistyksiämme – sekä paikallisyhdistyksiämme että aluejärjestöjämme organisoimaan itse alueellisia koulutuksia. Koulutusaiheita ja -mahdollisuuksia on paljon ja jäsenyhdistyksemme voivat hakea niihin koulutustukea Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:stä. Koulutusten järjestäminen on melko helppoa. KSL ja Eläkeläiset ry opastavat ja neuvovat mielellään koulutusten järjestämisessä. Omat koulutukset kannattavat ? Koulutus kuuluu yhdistysten perustehtäviin. ? Jäsenistömme toivoo alueellisia koulutuksia. ? Eläkeläiset ry:n asema koulutusten järjestäjänä on heikentynyt. ? Heikentymiseen vaikuttavat maamme hallituksen suunnitelmat leikata järjestöjen toiminta-avustuksia sekä opetusja kulttuuriministeriön tiukat linjaukset sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n tuella toimivien järjestöjen koulutustoiminnasta. ? Eläkeläiset ry ei voi hakea koulutustukea KSL:n kautta niille kursseille, joilla STEA:n yleisavustuksella toimiva henkilökuntamme on kouluttamassa. ? Jäsenyhdistyksemme sen sijaan voivat järjestää sellaisiakin koulutuksia, joita henkilökuntamme on vetämässä ja saada niille koulutustukea. Paikallisyhdistyksemme ja aluejärjestömme voivat järjestää monipuolisesti tarvitsemiaan koulutuksia. Ne voivat olla järjestötoimintaan, edunvalvontaan tai harrastustoimintaan liittyviä. Järjestöstämme on saatavissa monenlaisia valmiita ohjelmarunkoja kursseja varten. Henkilökunnastamme ei synny yhdistyksille palkkatai matkakuluja. KSL maksaa koulutustukea 30 euroa oppitunnilta, jonka pituus on 45 minuuttia. Koulutustuella voi kattaa esimerkiksi kurssitilan vuokran, kurssimateriaalitai tarjoilukuluja. Tuki kattaa enintään puolet koulutuskuluista. Kurssin vähimmäispituus on neljä oppituntia, jotka voivat jakautua eri päiville. Oppitunteja voi varata yhdistyksen käyttöön KSL:stä. Oppituntivaraus tehdään aina Hyvä mieli ja rentoutuminen -kurssi järjestettiin huhtikuussa Tornion järjestötalolla. Yhdistykset ja aluejärjestöt koulutuksia järjestämään marraskuussa koko vuodeksi kerrallaan. Opastusta saatavissa Neuvomme mielellämme kurssien ideoinnissa ja käytännön järjestelyissä. Eläkeläiset ry:ssä voi olla yhteydessä koulutussuunnittelija Tiina Rajalaan, puhelin 040 582 4319, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi KSL:ssä kurssineuvoja antaa koulutussuunnittelija Arto Leinonen, puhelin 040 725 6171, sähköposti: arto.leinonen@ksl.fi Lisää voi lukea KSL:n verkkosivuilta ksl.fi/koulutustuki-jarjestoille Joissakin tapauksissa yhdistyksen kannattaa perustaa opintokerho. Siitä antaa neuvoja koulutustuottaja Tiina Flygare, puhelin 050 590 0709, sähköposti: tiina.flygare@ksl.fi Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelija. Eläkeläinen 3/2024 17
JÄRJESTÖ K irjakevät toi markkinoille mm. kaksi mielenkiintoista ja koskettavaa poliitikon elämäkertaa. Kumpikin – Juha Vikatmaa ja Seppo Toiviainen oli kansanedustakaudellani työtovereitani. Kummankin nuorena tohtoriksi väitelleen lähtökohdat olivat loistavat ja kumpaankin ladattiin suuria odotuksia. Silti kummankin loppu oli murhenäytelmä. TULLESSANI 4.12.1974 aamulla työpaikalleni eduskuntatalolle tuli pääportaissa vastaani Mauri Miettinen tukien lohduttomasti itkevää Eeva Kuuskoski-Vikatmaata. Eduskuntatalon liput olivat puolitangossa. Juha Vikatmaan elämä oli päättynyt edellisenä päivänä oman käden kautta. Juha oli kokoomuksen ns. remonttimiehiä, jotka halusivat murtaa puolueensa ulkopoliittisesta paitsiosta. He rakensivat suhteita Kekkoseen ja hänen avullaan myös Neuvostoliiton poliittiseen johtoon. Olipa heillä hanke rakentaa keskustan ja liberaaliporvarien yhteisvoimin uusi kekkoslainen porvaripuolue, jonka yhtenä tavoitteena oli varmistaa Kekkosen ulkopolitiikan jatkuvuus tukemalla Ahti Karjalaisen valintaa Kekkosen seuraajaksi. Tulevista ongelmista, Kekkosen ja Karjalaisen suhteiden tulehtumisesta tai Karjalaisen elämänhallinnan ongelmista ei silloin vielä laajemmin puhuttu. Hanke kariutui muista syistä eikä ollut vaikea arvata, ettei kokoomuksen johdossa hankkeen puuhamiesten päätä silitelty. SEPPO TOIVIAISEN kanssa olimme eduskunnassa työtovereita viiden vuoden ajan vuosina 1979-1984. Opiskelimme tahoillamme sosiologiaa, Seppo Tampereella ja minä Jyväskylässä ja tapasimme sosiologien yhteisissä riennoissa. Tshekkoslovakian miehitystä protestoimme samassa rintamassa. Yliopistomaailmassa virta vei pian kohti taistolaisuutta. Se virta vei Sepon mukanaan ja sai hänet myös muuttamaan kantansa miehitykseen. Kontaktimme hiipuivat ja eduskunnassakin olimme harvakseltaan tekemisissä. Tosiasiassa kaksi eduskuntaryhmää kokoontui kerran viikossa hoitamaan eduskuntaryhmän hallinnolliset asiat ja toteamaan, mistä kaikista asioista olemme eri mieltä. Ryhmän enemmistössä toivoimme Sepon luonteen tuntien, että hänen avullaan voitaisiin rakentaa parempaa keskusteluyhteyttä ryhmän osapuolten välille. Toiveet eivät toteutuneet. Lauri Hokkanen kirjoittaa Seppo Toiviaisesta laatimassaan erinomaisessa elämäkerrassa, että ”Toiviainen kutsuttiin lopulta poliittiseksi johtajaksi, mutta hän tarvitsi poliittisen elämän kaikissa vaiheissa jonkun ’ylipäällikön’, auktoriteetin tai suunnannäyttäjän, jota seurata”. Hänen auktoriteettinsa oli Taisto Sinisalo. Seppo kuunteli kuitenkin myös ”sisäistä ääntään”, jonka hän piti omana tietonaan ja josta hän keskusteli vain läheisimpien ystävien kanssa. Itselleen rehellisenä hän ei voinut välttyä ristiriidalta oman sisäisen vakaumuksen ja auktoriteetin vaatiman neuvostoretoriikan väillä. SISÄINEN RISTIRIITA raateli sielua. Se johti molemmat umpikujaan, Juhan äkkiratkaisuun, Sepon hitaaseen ja tuskalliseen itsetuhoon. Kaksi tutkimustyön huippulupausta, joiden tie politiikassa johti tragediaan. Politiikka on rankka laji. Rankka laji Sisäinen ristiriita raateli sielua.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ E läkeläiset ry:n toimisto muutti huhtikuun puolivälissä uusiin toimitiloihin. Postija käyntiosoitteemme on nyt Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Uusi toimistomme sijaitsee Ylä-Malmilla, Malmin aseman pohjoispuolella, Malmin kauppatien ja Piilikujan risteyksessä. Toimiston kaikki puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet ovat ennallaan. Myös Eläkeläiset ry:n edelliset toimistotilat olivat Malmilla, muuttomatkaa kertyikin vain puolisen kilometriä. Olemme siis jatkossakin pääradan ja hyvien julkisen liikenteen yhteyksien varrella. Helsingistä ja Pasilasta Malmille pääsee lähijunilla I ja K, lentoasemalta junalla P ja Tikkurilasta junilla P ja K. Malmi on myös lukuisten pääkaupunkiseudun bussilinjojen solmukohta. Samassa rakennuksessa Malmin kauppatie 26:ssa toimii entuudestaan myös useita muita sosiaalija terveysalan järjestöjä, esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto ry. Juhlistamme uuden toimiston tupaantuliaisia torstaina 13. kesäkuuta klo 15–17. Avoimet ovet kaikille, tervetuloa tutustumaan! Nyt on muutto tehty! Eläkeläiset ry:n liikuntahankkeen suunnittelija Eva Rönkkö purki 12. huhtikuuta muuttolaatikoita järjestön uusissa toimitiloissa. Eläkeläiset ry:n osoite on nyt Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Toimisto uusissa tiloissa, tervetuloa tupaantuliaisiin TU O M A S TA LV IL A 18 Eläkeläinen 3/2024
Matkailu ja majoitus ? GREENSTAR HOTELS GreenStar Hotels tarjoaa Eläkeläiset ry:n jäsenille 13 %:n alennuksen edullisimmasta päivän huonehinnasta. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIITTO tai suoraan hotellien vastaanotoista. GreenStar Hotels Oy tarjoaa sopimushintaisia huoneita rajoittamattomasti (LRA Last Room Available). Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su–ke, ja 15 % to–la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjoukset * Kylpyläloma 2 vrk 140 € / hlö / 2 hh * Kylpyläloma 3 vrk 184 € / hlö / 2 hh Hinnat sisältävät majoituksen (tulopäivä maanantai, tiistai tai keskiviikko), aamiaiset, päivälliset (buffet) sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Lisämaksu yhden hengen hotellihuoneessa 30 € / vrk. Samassa huoneessa lomailevat lapset 4–12 v. –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2024 asti (ei 23.–26.12.2024). Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta www.rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh. 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@rauhalahti.fi ? LOHJA SPA & RESORT 1 vrk kahdelle 139,00 € (norm. 204,00 €) sisältäen majoituksen päätalon huoneessa, puolihoitoruokailun, elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. (Yhdelle tarjous 109,00 € yhden hengen huoneessa päätalossa). Tarjous on voimassa ma–to 31.12.2024 asti (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY Online osoitteesta www.lohjaspa.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai sähköpostilla myynti@lohjaspa.fi ? TALLINK SILJA Eläkeläiset ry:n jäsenenä pääset suoraan Club One Silver -tasolle veloituksetta! Liittymällä Club One -jäseneksi nautit rahanarvoisista eduista niin maissa, kuin merellä. Club One kantaasiakasohjelma koostuu kolmesta eri jäsentasosta: Bronze, Silver ja Gold. Club One -jäseniksi liittyvät Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat myös erillisen alennuksen matkoista. Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15 000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1 kk ilmaiskokeilun ja 20 % alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa täältä: www.rockway.fi/eläkeläiset Muut ? RUOHONJUURI Eläkeläiset ry:n jäsenille 5 % alennus Ruohonjuuressa. Koodi on RJKUMPPANI2024 ja se toimii verkkokaupassa ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10 % alennus ensimmäisenä aukiolotuntina tehdyistä ostoksista. Jäsenedut Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. 0961500516 ma-to klo 8-16 pe 8-14.30 wellvita.fi Vain 21,95€ / 2kk +toimitus4,95€ Tilaa Venolet Valitsekestotilausjasaat 1.toimituksen -50% Kun 56-vuotias Marianne muistelee kulunutta vuotta, hän voi edelleen kuvitella sen raskaan tunteen jaloissaan. Jalat tuntuivat niin lyijyn raskailta ja väsyneiltä, että se iski häneen kovaa ja halu harrastaa liikuntaa hiipui vähitellen. Jalkani häiritsivät erityisesti silloin, kun juoksin. Aloin keksiä tekosyitä, ettei minun tarvitsisi lähteä ollenkaan juoksemaan, Marianne kertoo. Marianne oli vähällä luovuttaa, kunnes hän törmäsi Venoletin mainokseen. Kynnys kokeilla uutta tuotetta oli matala siinä vaiheessa, kun näin raskaille jaloille suunnitellusta Venoletista mainoksen. Halusin heti koittaa sitä, kertoo Marianne innostuneesti. Nyt on kulunut lähes neljä kuukautta siitä, kun hän aloitti Venoletin. Marianne on erittäin tyytyväinen sen ainesosien tehoon. Hänen jalkansa voivat taas hyvin. Olen taas siinä juoksukunnossa, missä olin muutama vuosi sitten. Neuvon siis kaikkia, joilla on raskaat ja väsyneet jalat, kokeilemaan Venoletia. Miten Venolet tukee tukee jalkojen hyvinvointia? Viinin lehdet ja viinirypäleen siemenet edistävät hyvää verenkiertoa jaloissa sekä voivat siten vähentää väsyneiden ja raskaiden jalkojen tunnetta. Ne myötävaikuttavat laskimojärjestelmän, verisuonten ja verenkierron normaaliin toimintaan, jotka yleensä ovat raskailta ja väsyneiltä tuntuvien jalkojen taustalla. Lisäksi ne voi edistää ihon ulkonäköä ja vähentää selluliittia. C-vitamiini vahvistaa kollageenin muodostumista kudoksessa, mikä on tärkeää hyvin toimiville verisuonille. Ei sitoutumisaikaa. Tyytyväisyystakuulla! KEVYETJALAT Marianne löysi täydellisen tuen jalkojen verenkierrolle syytä, miksi valita Venolet 4 Viininlehdistä ja viinirypäleen siemenistä valmistettu Venolet tukee jalkojesi hyvinvointia. 1 3 2 4 Kevyet jalat Jalkojen verenkierto Virkeät jalat Selluliitti Jalkani eivät tunnu lyijyn raskailta MAINOS Lisää asiakastarinoita osoitteessa wellvita.fi Eläkeläinen 3/2024 19
Teiniliitto heijasteli sodanjälkeisen Suomen demokratian kehityslinjoja. JUHA DRUFVA E desmenneiden sukupolvien perinteet painavat vuorenraskaina elävien aivoja. Siksi jokaisen sukupolven on kuviteltava ja kirjoitettava historia uusiksi selviytyäkseen oman aikansa haasteista. Näistä historian tosiseikoista johtuen marsalkka Mannerheimin 72-vuotispäivänä 4. kesäkuuta 1939 perustettu Teiniliitto ehti herättää ihastusta, vihastusta sekä muuttaa muotoaan ja toimintatapojaan useaan otteeseen ennen lakkauttamistaan 21. huhtikuuta 1983. Viime syksynä ilmestyneessä laajassa Teiniliiton historiikissa Vimmaa ja voimaa – Suomen Teiniliitto ja yhteiskunta 1939–1983 (Teos), pureudutaan teiniradikalismin juuriin ja oiotaan vuosikymmenten saatossa syntyneitä myyttejä ja huhupuheita. Teoksen toimittajat Ville Soimetsä ja Liisa Lalu muistuttavat, että Teiniliitosta kannattaa muistaa muutakin kuin 1970-luvun romahdus. – Koululaistoiminnan alkusysäys saatiin jo vuoden 1905 suurlakosta. Tuo marraskuinen kuohuva lakkoviikko toi nuoret osallisiksi yhteiskunnalliseen muutosprosessiin. Moneen kaupunkiin syntyi paikallisia toverikuntien liittoja. Kesäkuussa 1906 perustettiin sekä ruotsinettä suomenkieliset valtakunnalliset koululaisliitot. Nämä järjestäytymishankkeet eivät vielä osoittautuneet kestäviksi. Kuitenkin tulevina vuosikymmeninä erilaiset aatteet, aktivismi ja politiikka löysivät tiensä koulujen käytäville ja luokkahuoneisiin. Ne inspiroivat nuorten etujoukkoja muuttamaan maailmaa. Teiniliiton toiminnan aktiivivuodet heijastelevat suomalaisen yhteiskunnan rajua ja nopeaa muutosKULTTUURI Aikamatka nuoruuteen prosessia. Liiton rajuin murroskausi osui vuosiin 1963–68. Tuolloin suuret ikäluokat varttuivat nuoriksi aikuisiksi. He valtasivat oppikoulut, lukiot ja vähitellen yliopistot. Vuonna 1966 oli 14–19-vuotiaita reilut kuusisataatuhatta. Teiniliitossa 1960-luku kului vielä yleishumanistisissa riennoissa, mutta 1970-luvulla liiton valtasivat nuoret pelurit: Matti Viialainen, Ilkka Kanerva, Esko Aho, Matti Vanhanen, Andreas Blom, Ben Zyskowicz. Jokaisella puolueella oli oma pokerinaamansa. SKDL:n enemmistö piti pintansa joissakin piireissä ja välttyi pahimmalta poliittiselta ryvetykseltä. Liiton toiminta kutistui vähitellen järjestögangsterismiksi, kokoustekniikaksi, osastojen valtaamiseksi ja etääntyi yhä kauemmaksi tavallisten nuorten tavallisesta elämästä. Teinien tuki Teiniliittoa vastustamassa Teiniliitossa oli 1960-luvun lopussa yli satatuhatta jäsentä. Jokaiselle jäsenelle tullut Teinilehti oli aikansa laajalevikkisimpiä aikakauslehtiä 102?000 kappaleen levikillään. Käytännössä Teiniliitto kosketti suurinta osaa suomalaisista perheistä joko suoraan tai epäsuorasti. Säännöllisesti liitto oli myös oikeistolaispiirien hampaissa kouluissa, politiikassa ja lehdistössä. Nuoruuteen kuuluu tietynlainen ehdottomuus ja kirkas oikeassa olemisen tunne. Vahva nykyhetkessä eläminen, yhteenkuuluvuuden tunteen etsintä ja edeltävien sukupolvien tekemien virheiden kritisoiminen ovat nuoruuden ydintä. Teoksen tekijät korostavat, että nuorisolla on aina ollut tarvetta ja uskoa vaikuttaa laajoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Ongelmaksi muodostuu se, miten sovittaa nämä kiihkeät odotukset hitaasti etenevään konsensushakuiseen demokraattiseen päätöksentekoon. Näistä syistä johtuen nuoria ei ole perinteisesti nähty tervetulleiksi vallan ja asiantuntijuuden kentille. Tämän ongelman edessä ovat olleet myös Vimmaa ja voimaa -teoksen tekijät. Ajatus Teiniliiton kokonaishistorian kirjoittamisesta alkoi konkretisoitua, kun Essi Jouhki ja Kimmo Rentola tapasivat Turussa historiantutkijoiden konferenssissa syksyllä 2017. Tutkimusryhmä syntyi seuraavana keväänä. Aikeiden toteutumisen ja kirjan tekemisen mahdollisti Koneen Säätiö, jonka myöntämällä nelivuotisella rahoituksella tutkimushanke saatiin tehtyä. Ville Soimetsän mukaan teoksen rungon muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa yhteistyössä toteutettu Minun Teiniliittoni -muistitietokeruu, johon osallistui 61 vastaajaa. Tutkimushanketta monipuolisti Päijät-Hämeessä vuosina 1972–79 KIRJA Ville Soimetsä, Essi Jouhki ja Liisa Lalu (toim): Vimmaa ja voimaa – Suomen Teiniliitto ja yhteiskunta 1939–1983, Teos 2023. Teiniliiton kokous Dipolissa huhtikuussa 1971. 20 Eläkeläinen 3/2024