Kannanotto: Hoivakriisi on ratkaistava 3 | Tom Rush: Vielä kitara soi 25 | Minun reseptini: Munakoisopyörykät 32 2024 | 5. huhtikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Rauhankävely Helsingistä Raisioon on osa Kävelypässit-ryhmän juhlavuoden viettoa. 22 Kymmenen vuotta liikkeellä 2 Tutustu jäsenetuihimme 19
E läkeläisjärjestön näkökulmasta Euroopan unioni näyttäytyy usein etäiseltä. Tämä voi johtua siitä, että Eläkeläiset ry:n tavoitteet yhteiskunnassa ovat pääasiassa kansallisen päätöksenteon piirissä. Näitä ovat muun muassa eläkkeet ja sosiaalija terveyspalvelut. Euroopan unioni vaikuttaa kuitenkin ikääntymisen kysymyksiin monella tavalla, eurooppalaisen lainsäädännön lisäksi koordinoimalla ja asettamalla minimitasoja. Digitalisaation, lääkkeiden ja ympäristönsuojelun sääntely ja vihreä siirtymä vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Eurooppalaisella maahanmuuttopolitiikalla on vaikutusta esimerkiksi sote-palveluiden työvoiman saatavuuteen. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU kysyi eduskuntapuolueilta vastauksia siihen, kuinka ikääntyminen otetaan Euroopassa parhaiten huomioon. Meidän on muistutettava päätöksentekijöitä näkemään väestön ikääntyminen saavutuksena uhkan sijaan, ja ikääntyneet toimijoina pikemminkin kuin vain hoivan kohteina. EETU tulee järjestämään myös vaalipaneelin ennen kesäkuun EU-vaaleja. VENÄJÄN JATKAMA hyökkäys Ukrainaan on pakottanut EU-maat vahvaan keskinäiseen yhteistyöhän ja koordinaatioon. Toivottavasti kriisi kääntää vuosia jatkuneen kehityksen, jossa yksittäiset jäsenmaat halvaannuttavat kansallisen edun verukkeella koko Euroopan etua edistävät päätökset. Yhteisiä ratkaisuja tarvitaan myös väestön ikääntymiseen. Toivottavaa ei ole se, että tarpeelliset uudistukset haudataan hallitsevan kriisija turvallisuuspuheen alle. On muistettava, että kaikki ei ole kriisiä, vaan Euroopan maat ovat yhä hyviä ikääntyneille: globaalissa vertailussa meillä on toimivat ja suhteellisen yhdenvertaiset palvelut, useimmilla riittävä toimeentulo ja demokraattinen ja turvallinen yhteiskunta. VAIKKA POHJOISMAISTA hyvinvointiyhteiskuntaa on viime vuosikymmeninä enemmän murennettu kuin vahvistettu, voimme yhä toimia mallina muulle Euroopalle, ja samoin itse ottaa oppia muista. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA Ikääntyminen on Euroopan yhteinen asia Eläkeuudistus sopien, ei sanellen 2 | 2024 Kannen kuva Toivo Koivisto Kannanotto: Hoivakriisi on ratkaistava 3 | Tom Rush: Vielä kitara soi 25 | Minun reseptini: Munakoisopyörykät 32 2024 | 5. huhtikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Rauhankävely Helsingistä Raisioon on osa Kävelypässit-ryhmän juhlavuoden viettoa. 22 Kymmenen vuotta liikkeellä 2 Tutustu jäsenetuihimme 19 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Nää puhelut sinne Vahvikelinjaan, ni ne on kyl nostanu mielialaa.” Tiina Pintamo-Kenttälä ja Anne Härkönen kirjoittavat Vahvikelinja-puhelinpalvelusta Vanhustyön keskusliiton blogissa. Lue: vtkl.fi/tietoa/blogit On muistettava, että kaikki ei ole kriisiä.” EU-vaalit kesäkuussa EETU ry kysyi tavoitteista, puolueet vastasivat 8 Kulttuuriyhdistykset valittu Vilkasta kulttuuriharrastusta riittää eri puolilla maata 20 ”Kannustava ja innostava” Musiikkikurssin anti yllätti ensikertalaisen iloisesti 18 Rintaterveyttä Rintasyöpään sairastuminen on monen tekijän summa 30 Vakiot Koulutuskalenteri 18 Kalevin kynästä 23 Runopysäkki 26 Minun reseptini 32 TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT ovat käynnistäneet neuvottelut eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Maamme hallitus on asettanut neuvottelujen lähtökohdaksi 1 miljardin euron säästön, joka jotenkin kanavoitaisiin valtion talouteen. Miten mahdollinen säästö päätyisi eläkejärjestelmään, onkin sitten jo suorastaan mystistä. Neuvottelujen lähtöasetelma ei siis ole helppo. Rahoituksen ja etuuksien on oltava tasapainossa pitkälle tulevaisuuteen. Etuuksien ja oikeuksien tason määrittelyyn liittyy vahvasti myös ideologisia näkemyksiä, joista on löydettävä kompromissi. Hallituksen toiveet miljardituloista valtion kassaan vaikeuttavat huomattavasti jo muutenkin hankalaa neuvottelujen lähtötilannetta. ON SELKEÄ VAARA , että nyt vahvistunut vastakkainasettelu työmarkkinaosapuolten ja hallituksen välillä toteutuu myös eläkeneuvotteluissa. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy. Avoin yhteenotto johtaisi tässäkin ennakoimattomaan lopputulokseen. Luottamus koko eläkejärjestelmään ainakin saisi vakavan kolauksen. Toivottavasti neuvottelijat valmistelevat uudistusta faktat, vakaus, luottamus ja ennustettavuus mielessä. Päähuomion on oltava eläkejärjestelmän ja oikeuksien heikkouksissa ja järjestelmän kestävässä rahoituksesta. 2 Eläkeläinen 2/2024
AJASSA P IX A B AY E läkeläiset ry vaatii loppua vanhustenhoivasta leikkaamiselle. Vastuu tilanteesta ja avaimet kriisin avaamiseen ovat järjestön mukaan maan hallituksella. ”Resurssipulassa kamppailevat hyvinvointialueet on asetettu mahdottoman tehtävän eteen: kuluja pitäisi vähentää, vaikka palveluita tarvitsevien määrä kasvaa. Hallituksen ajamat työmarkkinatoimet, kuten naisvaltaisten alojen palkkakuopan sementointi ja aikuiskoulutustuen lakkautus, heikentävät sote-alan vetovoimaa ja pahentavat työvoimapulaa”, todetaan Eläkeläiset ry:n hallituksen kannanotossa. ”Leikkauksia ajavien ja niillä hekumoivien poliitikkojen on pysähdyttävä katsomaan peiliin. On vastuutonta kalastella ääniä suomalaisiin iskostetulla ajatuksella tehottomista julkisista palveluista ja hallinnosta. Ylivoimaisesti suurin osa esimerkiksi vanhustenhoivan kustannuksista ei ole hallintoa, vaan palveluita, joille leikkaukset aikaansaavat suurta ja arvaamatonta vahinkoa.” Kannanotossa todetaan, että hoivakriisi on kansallinen häpeä, joka ei ratkea leikkaamalla. ”VANHUSPALVELUIDEN rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Parempi työnjako, liikkuviin palveluihin ja digipalveluihin satsaaminen tuovat myös ajan mittaan säästöjä. Koulutusja työmarkkinapolitiikalla voidaan lisätä alan houkuttelevuutta ja parantaa palkkoja ja työehtoja. Näin saadaan myös hallintaan erittäin kalliin vuokratyövoiman kasvu.” Kannanotossa viitataan kyselyihin, joiden mukaan suomalaiset vastustavat leikkauksia sote-palveluihin. ”Emme halua nähdä toistuvasti uutisia ilman hoivaa jätetyistä vanhuksista. Viisaat päättäjät ymmärtävät myös, että ikääntyneistä huolehtiminen on kansantaloudelle eduksi: vanhuspalvelut, aivan kuten lastenhoito, vapauttavat merkittävästi osaavaa työvoimaa omaishoidosta työmarkkinoille.” Hallituksen on Eläkeläiset ry:n mielestä nostettava katseensa nykyhetkestä kauemmas. ”TILAPÄISEN taloustaantuman vuoksi ei saa aiheuttaa vahinkoa pitkälle tulevaisuuteen. Suomi käytti vuonna 2020 vanhuspalveluihin 1,6 % BKT:stä, kun Ruotsissa vastaava luku oli 2,4 prosenttia. Jos Suomi käyttäisi saman osuuden, täyttäisi se rahoitusvajeen mennen tullen.” ”Hoivakriisiä ei voi jättää ratkaisematta. Emme halua taantua maaksi, jossa hyvä vanhuus on varattu vain niille, joilla on lapsia tai muita omaisia hoitamassa. Omaishoito on jo nyt mittavaa, kun arviolta 700?000 työssäkäyvää ihmistä auttaa läheistään korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Heidän taakkaansa ei tule kasvattaa.” ”Emme halua taantua maaksi, jossa hyvä vanhuus on varattu vain niille, joilla on lapsia tai muita omaisia hoitamassa”, todetaan Eläkeläiset ry:n kannanotossa. ”Hoivakriisi on ratkaistava” Eläkeläiset ry:n hallitus toteaa, että hoivakriisi on kansallinen häpeä, joka ei ratkea leikkaamalla. Vanhuspalveluiden rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Leikkauksia ajavien ja niillä hekumoivien poliitikkojen on pysähdyttävä katsomaan peiliin.” Eläkeläinen 2/2024 3
YHTEISKUNTA SOTE KYÖSTI NIEMELÄ K reikkalaisessa mytologiassa Poseidon oli meren jumala, joka matkusti merihevosten vetämillä vaunuilla. Laite nimeltään Poseidon taas on ruotsalainen innovaatio, jonka tarkoitus on helpottaa suihkussa käymistä. Innovaation avulla liikuntakyvyltään alentunut ihminen voi peseytyä omassa rauhassa ilman ulkopuolista apua. Poseidonissa istutaan suljetussa tilassa ja käytetään suihkua omin voimin. Poseidonin nostaa esiin palveluinnovaatioiden professori Helinä Melkas LUT-yliopistosta, kun Eläkeläinen-lehti pyysi esimerkkejä ikäihmisten hoitoon liittyvistä innovaatiosta. Laitetta on testattu ruotsalaisissa vanhainkodeissa useampi vuosi sitten. Sen tarkoitus on tietysti parantaa hygieniaa. – Teknologian kehittäjät eivät ole puuttuneet tarpeeksi hygieniapuoleen. Siellä olisi maaperää järkeville ratkaisuille, Melkas sanoo. Hän kertoo huomanneensa, ettei Suomessa mielellään keskustella hygieniaan liittyvistä kysymyksistä. Melkas puhuu myönteisesti Japanista, jossa ymmärretään hygienian laaja merkitys ikäihmisen hyvinvoinnille ja on innovoitu erityisesti siihen liittyvää kuntoutusta. Tukiliivi auttaa nostamaan, liikuntalaatat liikkumaan Toinen innovaatio, jonka Melkas mainitsee, on eksoskeleton. Vaikeasti lausuttava sana muodostuu sanoista ekso (ulko) ja skeleton (luuranko). Kyse on asusta, jonka ihminen pukee päälleen ja kykenee sitten esimerkiksi nostamaan painavampia asioita kuin yleensä. Siis eräänlainen tukiliivi. Käyttäjiä voivat olla niin ikäihSuomi on palveluinnovaatioiden professori Helinä Melkaksen mukaan hyvä maa innovaatioille, muun muassa siinä mielessä, että suomalaiset suhtautuvat uuteen teknologiaan positiivisesti. Kuvassa automaattinen Evondoslääkeannostelurobotti. IS M O P EK K A R IN EN / LE H TI K U VA Helinä Melkas UUDET KEKSINNÖT HYÖDYNTÄVÄT IKÄIHMISIÄ Innovaatiot parantavat elämänlaatua mutta eivät ratkaise järjestelmätason ongelmia. miset kuin heidän hoitajansa. Asun avulla heiveröinenkin hoitaja voi paremmin siirtää painavaa hoidettavaa. Melkas oli yksi kirjoittajista vuonna 2020 ilmestyneessä tutkimuksessa, jossa testattiin eksoskeletoneja palvelutalojen henkilökunnan käytössä. Hoitotyön opiskelijat avustivat eksoskeletonien avulla potilasta siirtymään sairaalasängystä pyörätuoliin. Lisäksi seitsemän hoitajaa testasi laitteita viikon ajan arkisessa hoitotyössä. Yksi hoitajien palautteista oli, että he toivovat eksoskeletoneilta huomaamattomuutta. He eivät haluaisi näyttää ne päällään roboteilta. Hygienia, kuntoutus ja liikkuminen, Melkas sanoo, ovat hyvin keskeisiä ikäihmisten hyvinvointiin liittyvien innovaatioiden alueita. Liikkumista edistävästä innovaatiosta Melkaksen esimerkki ovat liikuntalaatat, joiden avulla voidaan harjoitella motoriikkaa ja tasapainoa. Alun perin Tanskasta tullut innovaatio otettiin Suomessa käyttöön 2010-luvulla. – Niissä on mukana pelillisyyttä ja leikillisyyttä. Ne paitsi kuntouttavat myös auttavat säilyttämään liikkumiskykyä. 4 Eläkeläinen 2/2024
isoimmat haasteet voitaisiin ratkaista keksimällä uusia asioita. Melkas varoittaa suhtautumasta innovointiin sokealla innolla. – Toivon ettei innovaatioista kirjoitettaisi liian suoraviivaisesti ja yltiöpositiivisesti. Ne voivat olla parhaimmillaan hyviä keinoja johonkin käyttötarkoitukseen. Järjestelmän tasolla ne eivät kuitenkaan ratkaise asioita mitenkään simsalabim. Ikääntyneiden hoito on tällä hetkellä suurten ongelmien edessä, kuten tästäkin lehdestä on saatu lukea. Sitä ei tulla ratkaisemaan pelkästään innovoimalla. On itse asiassa vaikeampaa ottaa uusi innovaatio käyttöön silloin kun asiat ovat huonosti. Melkas korostaa, että suomalaisessa ikääntyneiden hoidossa on isoja järjestelmätason ongelmia. Se hidastaa innovaatioiden käyttöönottoa. – Kun talo palaa, niin ensin palo pitäisi sammuttaa ja talo korjata ennen kuin sisään tuodaan uusia huonekaluja. Vastaavasti teknologiaa on hyvin vaikea integroida mielekkäästi ympäristöön, joka on hyvin vaikeassa tilanteessa. Muutoin Suomi on kyllä hyvä maa innovaatioille, Melkas sanoo. Suomalaiset esimerkiksi suhtautuvat uuteen teknologiaan positiivisesti. Miten uusien innovaatioiden käyttö sitten saataisiin onnistumaan? Melkaksella on kysymykseen yllätyksetön vastaus. – Mietitään tarkkaan, mikä on käytön tavoite, suunnitellaan käyttöönotto huolellisesti ja perehdytetään hyvin. Esimerkiksi palvelutalon henkilökunnan kohdalla perehdytys on kaiken a ja o. Siis oikeaa teknologiaa oikeaan paikkaan ja oikein suunniteltuna – käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavat niin sanotusti tylsät perusasiat. Melkas valittelee, että innovaa tiot jäävät turhan usein pistemäisiksi kokeiluiksi. Niitä testataan jossain ja testaus voi onnistuakin, mutta ne eivät leviä laajemmalle. Tietysti monet laitteista ovat myös kalliita. Ei ole yhtään selvää, tuleeko Poseidonista koskaan tuotetta, jonka useampi ihminen voi ostaa omalla rahalla kotiin. Jotkut tuotteet kaipaisivat enemmän räätälöintiä yksilöitä varten. – Ikääntyneinä ollaan vielä erilaisempia kuin lapsina, Melkas muistuttaa. Niinpä ikääntyneiden tarpeet poikkeavat toisistaan enemmän kuin pienten lasten tarpeet. Esimerkiksi muistisairaus tuo omat ongelmansa uuden teknologian käyttöön. Suihkulaitekin pitää osata laittaa päälle ja pois. Ja sitä ennen pitäisi muistaa mennä suihkuun. Innovaatiot eivät ratkaise hoidon ongelmia Innovaatioista tulevat ehkä ensimmäisenä mieleen juuri uudet laitteet, kuten laatat tai robotit. Mutta myös käytäntöjen alalla tehdään innovaatioita. Pohjois-Pohjanmaalla on viime vuodesta alkaen kokeiltu ikäihmisten liikkuvaa päivystysyksikköä. Yksikkö liikkuu ambulanssilla, ja siihen kuuluu ensihoitaja ja sairaanhoitaja. Sille annetaan alemman kiireellisyysluokan tehtäviä. Ensisijainen tehtävä on arvioida hoidon tarve ja yleistilanne asiakkaan kotona. Tämä on innovaatio siinä missä uusi suihkulaitekin. Erityyppisiä isompia ja pienempiä käytännön kokeiluja tehdään jatkuvasti ympäri Suomea. Reseptien uusiminen internetin kautta oli innovaatio, ja itse asiassa monet tutut asiat olivat innovaatioita silloin kun ne ensi kertaa keksittiin. Kukapa ei pitäisi innovaatioista! Ei ole puutetta puheenvuoroista, joissa Suomeen kaivataan lisää innovaatioita. Monet haaveilevat, että yhteiskunnan hankalimmat ongelmat ja Suomalaisessa ikääntyneiden hoidossa on isoja järjestelmätason ongelmia. Se hidastaa innovaatioiden käyttöönottoa.” Poseidon-laite on ruotsalainen innovaatio, jonka tarkoitus on helpottaa suihkussa käymistä. R O B O TD A LE N Eläkeläinen 2/2024 5
YHTEISKUNTA TIINA RAJALA H elsingissä pidettiin helmikuussa Ikäfoorumi, jonka aiheena oli ikääntyneiden asiointiosaaminen finanssipalveluissa. Ensimmäinen Ikäfoorumi pidettiin 2018, jolloin aiheena oli ikääntyneiden taloudellinen varautuminen. Tällä kertaa tapahtuman järjestivät yhteistyössä Finanssiala ry, Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE, Digija väestötietovirasto, Vanhustyön keskusliitto, poliisi ja Suomen Pankki. Mukaan oli kutsuttu eläkeläisja muiden kansalaisjärjestöjen edustajia – sekä tapahtuman aiheen varsinaisia asiantuntijoita, ikääntyneitä ihmisiä. Heistä monet toimivat digiasioinnin vertaisopastajina omissa taustayhteisöissään. Pankki-, vakuutusja sijoituspalvelut on digitalisoitu nopeassa tahdissa ja ottamatta huomioon, pystyvätkö ihmiset käyttämään niitä tasavertaisesti. Tämä on hankaloittanut monen ikäihmisen arkea ja aiheuttanut huolta omasta ja läheisten pärjäämisestä. Kasvava ikäihmisten joukko lienee finanssialalla lopultakin havaittu tärkeäksi asiakasryhmäksi. Kuin tähän viitaten Finanssiala ry:n edustaja Päivi Luna totesi, että kaikenikäisillä on säilyttävä mahdollisuus ja osaaminen finanssipalveluissa asioimiseen. Ikäfoorumi-tapahtuman tarkoituksena oli etsiä keinoja ikääntyneiden digija asiointiosaamisen kehittämiseksi. Digija asiointiosaaminen on osa turvallista ikääntymistä. Tarvitaan oikeansuuntaisia toimenpiteitä, jotta ikääntyneiden palvelunkäyttäjien turvallisuudentunnetta saa lisättyä. Asiantuntija-alustusten lisäksi tapahtumassa toteutettiin työpajoja, joissa pohdittiin syitä ja ratkaisuja digiasioinnin hankaluuksiin. Työpajoissa tuotiin esiin ongelmia ja ratkaisuehdotuksia. Ongelmissa esiin nostettiin pankkija vakuutusasioinnin hankaluus. Erityisesti ikäihmiset itse sekä heitä edustavat järjestöt nostivat esiin kysymyksiä maksamiseen, digija käyntiasioimiseen liittyvistä ongelmista, kuten esimerkiksi huijaus. Monia digiasioinnin turvallisuuteen liittyviä ongelmia nostettiin esille. Työpajoissa tehtiin ratkaisuehdotuksia siitä, miten finanssiala voisi parantaa tilannetta viestinnällisesti ja ottaa huomioon digiasioinnin turvallisuus. Ongelmiin on haettava ratkaisuja yhdessä ikääntyneiden ihmisten kanssa. Työpajoissa kerättiin monia ehdotuksia ikääntyneiden digija muun asiointiosaamisen kehittämisen tueksi. Osaamisen taidot ovat tärkeä tekijä ikääntyneiden taloudellisessa varautumisessa ja huijausten torjunnassa. Digitukea ja neuvontaa on oltava tarjolla huomattavasti nykyistä enemmän. Työpajojen annista on luvattu julkaista myöhemmin raportti. Talousosaaminen hyvällä tasolla Suomen Pankin talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas kertoi, mitä tiedetään ikäihmisten talousosaamisesta digiympäristössä. Talousosaamisessa tarkasteltiin kolmea osa-aluetta: taloudellinen tietämys, käyttäytyminen ja asenteet. Erikseen tarkasteltiin digitaalista talousosaamista ja vakuutusosaamista. Johtopäätös, että koulutus on yhteydessä korkeampaan talousosaamiseen ja että digitaalinen talousosaaminen on yhteydessä yleiseen talousosaamiseen, tuskin oli yllättävä. Kyselyn perusteella miehillä on naisia enemmän taloustietämysKaikenikäisillä pitää olla mahdollisuus talousasioimiseen Ikäfoorumi-tapahtuman tarkoituksena oli etsiä keinoja ikääntyneiden digija asiointiosaamisen kehittämiseksi. Palvelut pitäisi vanhustyön asiantuntijan mukaan suunnitella niin, ettei kenenkään tarvitse tuntea itseään hölmöksi. Suomalaiset osaavat, mutta digitaitoisten osuus vähenee ja osaaminen heikkenee iän kasvaessa 6 7 6 12 26 50 78 25 23 21 26 33 33 33 18 27 71 72 68 55 41 17 4 48 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 16-24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75–89 Kaikki Suomalaisten digiosaaminen ikäryhmittäin Ikä Lähde: Tilastokeskus, 2023 Paremmat kuin perustaidot Osaa hoitaa pankkiasioita, hakea työpaikkaa, tehdä verkko-ostoksia, käyttää toimistosovelluksia, osaa käyttää sähköpostia ja pikaviestimiä, osaa googlata ja lukea uutisia. Perustaidot Osaa esim. lähettää sähköpostin, lukea uutisia, kopioida tiedoston, lukea tietosuojaselosteen ja ladata sovelluksen. Ei taitoja Taitoja vähemmän kuin perustaidot, tai ei taitoja ollenkaan. 6 Eläkeläinen 2/2024
Jätä perintö joka säilyy. Tekemällä testamentin metsiensuojelun hyväksi olet mukana ylläpitämässä elämän jatkumista ikimetsissä ja lahjoituksestasi jää pysyvä jälki. Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Toiminnanjohtaja Pepe Forsberg, p. 050 5522 588 pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi Luonnonperintösäätiö suojelee suomalaista luontoa. Pysyvästi. LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s tä, mutta naisilla näyttää olevan miehiä enemmän harkintakykyä taloudellisessa käyttäytymisessään. Kaiken kaikkiaan senioreiden talousosaaminen näyttää olevan hyvällä tasolla, myös digiympäristössä. Raijas käytti lähteenä vuonna 2023 tehtyä talousosaamisen väestökyselyä, joka oli kohdennettu 60–69-vuotiaille. Ikäkohdennus sai Ikäfoorumin osallistujilta kritiikkiä sillä se jättää varsin ison ihmisjoukon tarkastelun ulkopuolelle. Tähän seikkaan on esimerkiksi vanhusasiainvaltuutettu Päivi Topo kiinnittänyt huomiota useampaankin kertaan. Neuvontaa kaivataan FINE Vakuutusja rahoitusneuvonnan toimitusjohtaja Anu Koskenvuo kertoi, miten arjen digija asiointiosaamisen pulmat näkyvät FINEn neuvonnassa. Isona kysymyksenä ovat olleet huijausja tietojenkalastelutapaukset sekä palvelujen käytön rajoittamisja irtisanomistapaukset. Pankkiasioissa kysymysten kärjessä ovat verkkotunnusten asiaton käyttö sekä puutteet peruspankkipalveluissa. Tilanne on huolestuttava huijauksen uhrin ja yksilön kannalta. Ratkaisu vaatii esimerkiksi pankkien ja eri viranomaisten yhteistyötä sekä ehkä lainsäädäntömuutostakin. Viestintää on parannettava, tarvitaan ohjeita, oppaita ja tukea. FINE tarjoaa neuvontaa ja apua riidanratkaisuihin vaihtoehtona tuomioistuinkäsittelylle. Se julkaisee oppaita ja uutisia verkkosivuillaanfine.fi Hiljattain on ilmestynyt kaksi uutta opasta, jotka käsittelevät huijausten selvittämistä ja huijausten tunnistamista. Suomalaisten osaaminen hyvä eurooppalaisessa vertailussa Erityisasiantuntija Henriikka Eloluoto Digija väestötietovirastosta käsitteli suomalaisten digiosaamista yleisesti. Hän nosti esiin digitalisoituvan yhteiskunnan vahvuuksia ja kipupisteitä. Eloluoto viittasi Euroopan laajuiseen vertailututkimukseen, joka ulottui 89-vuotiaisiin. Epäkohta on, että yli 80-vuotiaista on saatavissa vain vähän tietoa. Tutkimuksessa mitattiin lukuja viestintätaitoa, digitaalisen sisällöntuottamisen taitoa, turvallisuustaitoa sekä ongelmanratkaisutaitoja. Suomalaiset ovat tämän vertailun kärjessä ja heillä näyttää olevan vähintään perustaidot hallussaan. Kovin yllättävältä ei tuntunut toteamus, että suomalaiset osaavat, mutta digitaitoisten osuus vähenee ja osaaminen heikkenee iän kasvaessa. Tiedämme, että ihmisten mahdollisuudet digioppimiseen eivät ole eivätkä ole olleet tasavertaisia eri ikäluokissa. Eloluoto huomautti, ettei digiosaaminen ole välttämättä ikäsidonnainen asia. Monet nuoret ovat näppäriä tietotekniikassa mutta eivät aina osaa soveltaa taitojaan oikeissa asiointitilanteissa. Digiosaamisen vahvuuksia: ? Julkisia palveluja on digitalisoitu laajasti ja palveluihin luotetaan. ? Suomalaisten osaaminen on kansainvälisessä vertailussa hyvää. ? Avun löytämisessä etuna on, että läheiset auttavat ja järjestöt paikkaavat puutteita. ? Monet osaavat hakea valtuuksia puolesta-asiointiin. Digiosaamisen kipupisteitä: ? Palvelut eivät ole käyttäjälähtöisiä eivätkä muodosta loogisia kokonaisuuksia; kielellisessä saavutettavuudessa on puutteita. ? Digiosaaminen ei jakaudu tasaisesti. Työikäisilläkin on vaikeuksia perusasioiden osaamisessa. ? Viranomaisilta ei osata pyytää apua ja avun saaminen on hankalaa ja hidasta. Viranomaisen auttaa vain omissa palveluissaan, joten apu on hajanaista. Kaikilla ei ole läheisiä, jotka voivat auttaa ja kynnys avun pyytämiseen on korkea. Kolmannen sektorin toiminta on melko tunterukkaa myös digin käyttäjinä. Enimmäkseen ikäihmiset ovat kiinnostuneita digiasioinnista ja haluavat toimia itsenäisesti. Apua toki tarvitaan. Naiset pyytävät opastusta miehiä rohkeammin: heidän osuutensa opastustilaisuuksissa on noin 80 %. Kaikkein eniten tukea kaivataan: ? älypuhelinten peruskäyttöön sekä niiden asetuksiin ja päivityksiin ? sähköpostin käyttöön ? sähköiseen asiointiin ? WhatsAppiin ? kuvien siirtoon ja pilvipalveluihin Tuen tarpeeseen vaikuttaa jatkuvasti muuttuva tekniikka, joka hämmentää ja luo epävarmuutta. Uuden oppimiseen tarvitaan tukea. Joidenkin palvelujen käytettävyys on huono. Etelämäki toi hienosti esiin sen, että tietotekniikasta kieltäytymiseenkin on syynsä. Motivaatio saattaa puuttua. Syy kieltäytymiseen voi olla fyysinen, kuten esimerkiksi käsien vapina. Myös digitaitojen puute sekä varallisuus vaikuttavat asiaan. Digituesta tietoa ja palvelut kuntoon – myös ilman digiä Etelämäki kertoi, että digiä käyttävien ikäihmisten määrä on kasvanut runsaasti 10 vuodessa. Tarkan tiedon saamista haittaa, että monet tilastot päättyvät edelleenkin liian nuoreen ikäryhmään. Ikäihmiset kysyvät digitukea enemmän kuin koskaan – ja digitukea antaa useampi toimija kuin ikinä ennen. Vielä on paljon senioreita, jotka eivät näitä palveluita tunne. Digitukea tarjoavien toimijoiden pitäisi verkostoitua paremmin ja tehdä enemmän yhteistyötä. Positiivista ja rohkaisevaa viestintää tarvitaan paljon. Palvelut pitäisi suunnitella niin, ettei kenenkään tarvitse tuntea itseään hölmöksi. Digituki on saatava aidosti mukaan palveluihin niin, että yhteystiedot asiointitukeen ovat selkeästi esillä. Tärkeänä asiana Etelämäen esitykseen kuului vaatimus siitä, että ihmisillä pitää olla mahdollisuus asioida myös ilman digiä matonta eikä se ole maantieteellisesti yhdenvertaista. ? Puolesta-asiointia tapahtuu paljon epävirallisesti, erityisesti läheissuhteissa. Seniorit ovat heterogeenista porukkaa – myös digiasioissa Tiina Etelämäki Vanhustyön keskusliitosta kertoi SeniorSurf-toiminnasta ja siitä, millaista tukea ikääntyneiden digija asiointiosaamiseen on saatavissa ja mitä tilanteen parantamiseksi pitäisi tehdä. Hän totesi, että seniorit ovat heterogeenista poOngelmiin on haettava ratkaisuja yhdessä ikääntyneiden ihmisten kanssa.” Eläkeläinen 2/2024 7
YHTEISKUNTA E U-vaalit toimitetaan yhtä aikaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Euroopan parlamenttiin valitaan 720 jäsentä eli meppiä, jotka edustavat Euroopan unionin kansalaisia unionin tasolla. Suomesta parlamenttiin valitaan 15 jäsentä. Valituksi tultuaan parlamentin jäsenet yleensä liittyvät johonkin Euroopan laajuiseen poliittiseen ryhmään. Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, joka säätää lait ja hyväksyy EU:n talousarvion yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Lisäksi parlamentti valvoo komissiota ja EU:n virastoja. Suomalaiset ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa, joten voit äänestää heistä ketä tahansa. EU-vaalien aikataulu ? Vaalipäivä sunnuntai 9.6.2024 ? Ennakkoäänestys Suomessa 29.5.–4.6.2024 ? Ennakkoäänestys ulkomailla 29.5.–1.6.2024 ? Voit äänestää joko ennakkoon tai vaalipäivänä ? Tiedon ennakkoäänestyspaikoista löydät vaalien tietoja tulospalvelusta: vaalit.fi ? Tiedon vaalipäivän äänestyspaikastasi löydät äänioikeusilmoituksesta. Äänestäminen kotona Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Tällöin hänen luokseen saapuu sovittuna ajankohtana kunnan keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan. Vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 28.5.2024 ennen kello 16. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse tai Suomi.fi-palveluun lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään. Kotiäänestyksessä tulee äänestäjän lisäksi olla läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Tämä henkilö ei voi olla vaaleissa ehdokkaana oleva. Lisätietoa äänestämisestä saat maksuttomasta palvelunumerosta 0800 9 4700 (fi & en) ja 0800 9 4771 (sv & en) sekä WhatsApp-viestipalvelusta 050 438 8730. Kuka saa äänestää? EU-vaaleissa äänioikeus on jokaisella Suomen kansalaisella tai Suomessa asuvalla ja äänioikeusrekisteriin ilmoittautuneella EU-kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta viimeistään 9.6.2024. Äänioikeutettu saa äänestää vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa: joko kotivaltiossaan tai siinä valtiossa, jossa asuu. Lähde: Vaalit.fi-verkkosivusto. Vaalit.fi on oikeusministeriön Demokratia ja vaalit -yksikön tuottama ja ylläpitämä tietokokonaisuus Suomessa toimitettaviin vaaleihin liittyen. Euroopan parlamenttiin valitaan 720 jäsentä eli meppiä, jotka edustavat Euroopan unionin kansalaisia unionin tasolla. Suomesta parlamenttiin valitaan 15 jäsentä. FR ÉD ÉR IC M A R VA U X / EP EU-vaalit kesäkuussa Suomessa järjestetään EU-vaalit eli europarlamenttivaalit kesäkuussa 2024. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä edustavat Suomea Euroopan parlamentissa seuraavat viisi vuotta. EETUn EU-vaalikysely puolueille Kyselyn toteutus ja ajankohta Kaikille yhdeksälle eduskuntapuolueelle lähetettiin sähköpostitse Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n europarlamenttivaalikysely 30.1. Vastausaikaa oli 28.2. saakka. EETU sai vastaukset europarlamenttivaalikyselyyn seitsemältä eduskuntapuolueelta. Perussuomalaiset ja Liike Nyt eivät vastanneet kyselyyn. Näin puolueet vastasivat 1. Miten puolueenne EU-vaalitavoitteissa on huomioitu väestön ikääntyminen Euroopassa? Kansallinen Kokoomus Kokoomuksen EU-vaaliohjelma julkaistaan tämän hetken suunnitelman mukaan huhtikuussa, eikä sen sisältöä koskevia päätöksiä ole vielä tätä kyselyä laadittaessa tehtynä. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että kokoomus pitää väestön ikään8 Eläkeläinen 2/2024
tymistä sekä Suomen että koko Euroopan nykyhetken ja tulevaisuuden kannalta yhtenä tärkeimmistä kysymyksistä, joka edellyttää kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä otetta kaiken politiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Taloudellisen huoltosuhteen heikentyminen on laaja-alainen haaste, johon vastaamisessa mikään yksittäinen keino ei riitä. Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue Ikääntyneet ovat yksi suurimmista ja nopeimmin kasvavista väestöryhmistä Euroopassa. SDP:n mielestä on huolehdittava demokratian toteutumisesta ja vahvistettava hyvinvointitalousajattelua sekä nähtävä satsaukset peruspalveluihin sosiaalisina investointeina. Kestävää, kasvavaa taloutta ei ole ilman hyvinvoivia ihmisiä. Lisäksi keskeisistä kansansairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä, diagnosoinnista, hoidosta ja kuntoutuksesta tulee laatia EU-tasoiset strategiset linjaukset, jotka ohjaavat jäsenvaltioiden toimintaa. Vasemmistoliitto Väestön ikääntyessä yhteiskuntien on pidettävä huolta siitä, että palveluverkostot ovat tarpeeksi kattavia ja tarpeeksi resursoituja vastaamaan väestörakenteen muutokseen. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että niin Suomessa kuin Euroopassa taataan rahoitus terveydenhuollolle ja turvataan köyhien eläkeläisten toimeentulo. Samalla on tärkeää mahdollistaa työperäisen maahanmuuton saumattomuus. Suomen kristillisdemokraatit Kestäville arvoille rakentuva Eurooppa on sosiaalisesti oikeudenmukainen, turvallinen, yhteisöllinen, perheystävällinen, yritteliäs, kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä. Euroopan ikääntymisen haasteeseen on vastattava paitsi työperäisellä maahanmuutolla, myös kannustavalla perhepolitiikalla, joka mahdollistaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ja kannustaa solidaarisuuteen sukupolvien välillä. Euroopan on oltava ihanteellinen ympäristö ikääntyville kansalaisillemme. Varmistamme heidän hyvinvointinsa ja osallisuutensa sekä edistämme aktiivista ikääntymistä. Vihreä liitto Moni EU-maa, Suomi mukaan lukien, on ikääntymisessä maailman kärkijoukkoa. Väestö ei enää kasva pelkän syntyvyyden voimin, vaan tarvitsemme maahanmuuttoa ja ulkomaista työvoimaa voidaksemme vahvistaa EU-maiden taloutta sekä ylläpitää ja vahvistaa hyvinvointivaltiota. Vihreiden eurovaaliohjelmassa tavoitellaan peruspalvelujen vahvistamista kaikkialla EU:ssa. Tähän kuuluvat mm. ikääntyneiden sosiaali-, terveysja asumispalvelut, joiden laatua ja saavutettavuutta tulee parantaa kaikissa EU-maissa. Suomen Keskusta EU:n jäsenmaiden kansalaisten osuus koko maailman väestöstä pienenee, Eurooppa ikääntyy ja syntyvyys laskee. Väestörakenteen muutos luo jäsenmaissa haasteita työmarkkinoille, aluekehitykselle, huoltosuhteelle ja palveluiden rahoittamiselle. Kehittyvä ja hyvinvoiva Eurooppa tarvitsee uutta työvoimaa. EU:n ulkopuolelta tulevien osaajien pääsyä työmarkkinoille on nopeutettava työperäisen maahanmuuton järjestelmää kehittämällä. Kun huoltosuhde on tasapainossa, jäsenmailla on paremmat edellytykset huolehtia ikääntyvän väestön palvelujärjestelmän kattavuudesta ja eläkejärjestelmän kestävyydestä. Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP:n EU-vaaliohjelmassa väestön ikääntyminen huomioidaan korostamalla ikääntyneiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja talouteen. Pyrimme edistämään ikääntyneiden oikeuksia ja hyvinvointia EU-tasolla mahdollistamalla ikääntyneille täyden osallistumisen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen elämään. Euroopan ikääntyvän väestön osuus kasvaa, ja tarvitsemme enemmän työikäisiä ihmisiä. TarvitsemEETUn EU-vaalikysely puolueille me uusia toimivia kanavia työperäiseen maahanmuuttoon, muuttamatta Eurooppaa vierastyöläisyhteiskunnaksi. 2. Mikä on puolueenne kanta Euroopan laajuisen ikäihmisiä koskevan strategian aikaan saamiseksi? Euroopan talousja sosiaalikomitea (EESC) on syksyllä keskustellut tarpeesta luoda Euroopan laajuinen ikäihmisiä koskeva strategia. Strategian tarve on ikääntyvässä Euroopassa suuri ikääntyneiden osallisuuden varmistamiseksi ja kasvattamiseksi. EU:n hoitoja hoivastrategia suosituksineen hyväksyttiin Euroopan komissiossa vuosi sitten. Tarvitaan kuitenkin strategia, jossa ikäihmiset nähdään ennen kaikkea aktiivisina toimijoina, eikä pelkästään toiminnan kohteina. EESC on aktiivisesti tarttunut ikääntymishaasteeseen ja EU:n neuvoa-antavana elimenä vie viestiä eteenpäin EU:n päättävissä elimissä. Kansallinen Kokoomus Edelliseen vastaukseemme viitaten, kokoomuksen EU-vaaliohjelmasta ei tätä kyselyä täytettäessä ole Eläkeläinen 2/2024 9
YHTEISKUNTA vielä päätöksiä tehtynä. Yleisesti ottaen kokoomus suhtautuu myönteisesti ikääntymisen laaja-alaiseen huomioon ottamiseen politiikassa niin kansallisella kuin EU-tasolla. Lisäksi on syytä muistaa, että väestön ikärakenteen muutos ilmiönä ei ole pelkästään ikäihmisiä vaan koko yhteiskuntaa koskettava kysymys. Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue Jo tällä hetkellä reilu 20 prosenttia Euroopan väestöstä on yli 65-vuotiaita. SDP on sitoutunut työskentelemään sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän ja köyhyydestä vapaan Euroopan saavuttamiseksi. Kannatamme strategian luomista. Ikääntymisen tuomia mahdollisuuksia yli sukupolvirajojen tulee edistää Euroopassa. Vasemmistoliitto Ikäihmisten oman toimijuuden korostaminen on mielestämme hyvin keskeistä. Pidämme tärkeänä, että EU:ssa säädetään kunnianhimoinen ja ikäihmisten palveluita sekä oikeuksia vahvistava kattava strategia. Strategian on syytä pitää sisällään suosituksia lainsäädännöksi eri sektoreille. Suomen Kristillisdemokraatit EU:ssa on toimittava kaikkialla ihmisarvoisen ja turvallisen ikääntymisen edistämiseksi. EU voi laatia alueen yhteisiä strategisia tavoitteita, joilla vastataan terveydenja vanhustenhuollon sekä eläkemenojen kasvuun sekä ikäihmisten osallisuuden vahvistamiseen. EU:n on toimittava ennen kaikkea niillä politiikkasektoreilla, joilla saadaan jäsenvaltioille yhteistä hyötyä. Jäsenvaltioiden pitää jatkossakin itse päättää miten julkiset palvelut järjestetään ja toteutetaan. EU:n on huolehdittava palveluiden turvaamisesta myös digittömille ikäihmisille. Vihreä liitto Vihreät kannattaa strategian luomista. Vihreille on tärkeää, että ikäihmisten peruspalvelut ovat kunnossa kaikissa jäsenmaissa ja että ikäihmisten ääni kuuluu heitä koskevassa päätöksenteossa. Strategia on yksi hyvä työkalu kohti tätä tavoitetta. Suomen Keskusta Keskusta on aina korostanut sitä, että ikäihmiset pitää nähdä aktiivisena osana suomalaista yhteiskuntaamme. He ovat myös EU:lle ja sen jäsenmaille voimavara työurien jatkumisen ja aktiivisen kansalaistoiminnan kautta sekä erilaisten palvelujen kuluttajina. He tekevät paljon vapaaehtoistyötä. Heillä on myös paljon yhteiskuntaa hyödyttävää elämänkokemusta, hiljaista tietoa ja osaamista. On perusteltua, että Euroopan unionissa neuvostossa laadittaisiin ikäihmisiä koskeva strategia parhaista käytännöistä kunnioittaen unionin ja jäsenmaiden välistä toimivaltajakoa ja jäsenmaiden päätösvaltaa. Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP kannattaa Euroopan laajuista ikäihmisiä koskevaa strategiaa. Tavoitteenamme on luoda olosuhteet, joissa ikäihmiset voivat olla aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa, edistää heidän osallisuuttaan ja varmistaa heidän oikeutensa ja palvelunsa. Painottaisimme strategiassa ikäihmisten aktiivista roolia yhteiskunnassa ja taloudessa, sekä heidän osallistumistaan päätöksentekoon. 3. Pitäisikö puolueenne mielestä YK:n yleismaailmallista ikäihmisten ihmis oikeuksien aikaan saamista edistää EU-tasolla? Jos vastasitte kyllä, niin miten käytännössä edistätte tätä tavoitetta eri EU-elimissä? Kansallinen Kokoomus Mikäli kysymyksessä viitataan YK:n yleiskokouksen vuonna 1991 hyväksymiin ikäihmisiä koskeviin periaatteisiin, ne kyllä ovat kokoomuksen voimassa olevien poliittisten kantojen kanssa yhdenmukaiset. Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue SDP kannattaa avointa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa koskien ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia. Pidämme ikääntyneiden kansalaisten oikeuksien vahvistamista tärkeänä. Keskustelua on vietävä aktiivisesti eteenpäin myös EU:n eri päätöksentekofoorumeilla. Näin voidaan edistää EU-tasoista keskustelua unionin yhteiseksi kannaksi ihmisoikeussopimuksen aikaansaamiseksi. Vasemmistoliitto Vasemmistoliitto näkee, että Euroopan unionissa on vahvistettava ihmisoikeuksien toteutumista, puututtava päättäväisesti ihmisoikeusrikkomuksiin ja tehtävä konkreettisia tekoja tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Ikäihmisten ihmisoikeudet on huomioitava omana kokonaisuutenaan ja niiden täysimääräinen toteutuminen on turvattava. Edistämme näitä periaatteita kaikilla politiikan tasoilla missä toimimme. Suomen Kristillisdemokraatit Kyllä. Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa määritellyt oikeudet pätevät samalla tavoin niin ikäihmisten kohdalla kuin muidenkin. Euroopan ikääntyessä vauhdilla jokaisella ikäihmisellä tulee olla oikeus elää itsensä näköistä ja ihmisarvioista elämää. Suomen Kristillisdemokraatit on Euroopan kansanpuolueen (EPP) jäsen, joka on parlamentin suurin ja vanhin ryhmä. EPP ryhmä on ollut aikaisemminkin aktiivinen esimerkiksi parlamentin hoivaraportissa, jota EPP-ryhmä on ajanut eteenpäin. KD:n eurovaaliohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan huhtikuussa. Vihreä liitto Kyllä. Ikäihmisten oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus olisi hyvä työkalu, jonka avulla ikäihmisten oikeuksia voidaan parantaa kaikkialla maailmassa. Sopimuksen tulisi kattaa mm. ikäihmisten perusja ihmisoikeudet, osallisuus ja yhdenvertaisuus, ikäsyrjinnän kitkeminen, toimeentulo, palvelut ja hoiva. Vihreiden edustajat EU-parlamentissa pitäisivät asiaa aktiivisesti esillä niin EU:ssa kuin YK:ssa ja vaikuttaisivat EU:n kantoihin, jotta unioni suhtautuisi asiaan myönteisesti. Suomen Keskusta YK on hyväksynyt ikääntyneitä henkilöitä koskevat periaatteet, jotka täydentävät olemassa olevia sitovia ihmisoikeussopimuksia. Euroopan unionin neuvostossa ja Euroopan parlamentissa on käsiteltävä ikäihmisten oikeuksien toteutumista EU:n päätöksenteossa. Lainsäädäntöä laadittaessa on huomioitava vaikutukset ikäihmisiin. On tärkeää, että EU:n perusoikeusvirasto seuraa ja tekee jatkuvaa yhteistyötä EU:n toimielinten ja jäsenmaiden hallitusten kanssa ikäihmisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi EU:n alueella. Suomen ruotsalainen kansanpuolue YK:n yleismaailmallisten ikäihmisten ihmisoikeuksien edistäminen EU-tasolla on RKP:lle tärkeää. Pyrimme aktiivisesti edistämään ja tukemaan näitä tavoitteita EU:n eri elimissä, kuten Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, sekä EU:n ulkoisissa suhteissa, painottaen ikäihmisten oikeuksien integroimista kaikkeen EU:n politiikkaan ja toimintaan. RKP:lle kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat aina olleet politiikkaamme ytimessä, niin tässäkin asiassa. 10 Eläkeläinen 2/2024
TEKSTI PIRKANMAAN ELÄKELÄISLIITTOJEN ETUJÄRJESTÖ PEETU V uonna 2021 toimintansa aloittanut Pirkanmaan eläkeläisliittojen etujärjestö PEETU on valtakunnallisen Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n maakunnallinen toimielin. PEETUssa ovat mukana Pirkanmaan neljä suurinta eläkeläisjärjestöä. Niiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 15 000, joten Peetu on merkittävä vaikuttaja. PEETU on käynnistetty nimenomaan viemään eteenpäin ikäihmisille tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. Se antaa lausuntoja ja kannanottoja Pirhalle (Pirkanmaan hyvinvointialue), kuntapäättäjille ja EETU ry:lle. Viimeisimpinä ovat EETU ry:lle tehty aloite kuntien vanhusneuvostojen nimen muuttamiseksi kuntien ikäneuvostoksi. Näin kuntalaisilla olisi selkeämpi käsitys siitä kummastako toimielimestä on kulloinkin kysymys. Nimenmuutos edellyttää lakimuutosta. PEETU on myös esittänyt Pirkanmaan hyvinvointialueelle perustettavaksi vanhusasiavastaavan toimen. Vanhusasiavastaava toimisi hyvinvointialueen vanhusneuvoston esittelijätehtävässä, tekisi yhteistyötä kuntien vanhusneuvostojen ja eri järjestöjen kesken sekä tekisi yhteistyötä valtakunnallisen vanhusasiavaltuutetun kanssa. Eläkeläisliittojen edustajina PEETUssa ovat tällä hetkellä Antero Saksala (pj) ja Pentti Virkajärvi Pirkanmaan kansallinen senioripiiri ry:stä, Anja Haajaranta ja Liisa Flinck-Vasama Eläkeliiton Pirkanmaan piiristä, Matti Päivärinta ja Mauri Tuominen Eläkkeensaajien keskusliiton Pirkanmaan piiristä sekä Vilho Ponkiniemi ja Marja-Liisa Salminen Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan aluejärjestöstä. PEETUlla on suora yhteys Pirkanmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston ytimeen. PEETUn oman aktiivisuuden ansiosta saatiin hyvinvointialueen vanhusneuvoston puheenjohtajaksi Antero Saksala ja jäseneksi Maikki Hämäläinen-Ylikahri. PEETU pitää myös säännöllisesti yhteyttä Pirkanmaan kansanedustajiin yhteisissä tapaamisissa. Vuoden 2023 huhtikuussa järjestettiin vaalipaneeli, johon oli kutsuttu pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat. Ehdokkaat kertoivat omat painopisteensä asioista, joihin pyrkivät vaikuttamaan, mikäli tulisivat eduskuntaan valituiksi. PEETU JÄRJESTÄÄ yhdistysten jäsenille säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa seminaareja eri teemoilla. Hyvän asumisen seminaari pidettiin syyskuussa 2023. Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen alusti kotona asumisen ja välimuotoisen asumisen mahdollisuuksia. Väätäinen valotti asiaa osin oman lähipiirinsä kokemusten pohjalta. PEETUn jäsen Maikki Hämäläinen-Ylikahri pureutui aiheeseen Oma koti kullan kallis. Hän tarkasteli kunnan ja hyvinvointialueen rajapintaa asukkaan palvelutarpeiden mukaisesti omatoimisen ja palvelusuunnitelmaa vaativan asumisen välillä. Yhteisöllisen asumisen konkreettisen ja toimivan mallin esitteli seminaariväelle JASO-asuntojen toiminnanjohtaja Anna Maunula Jyväskylästä. JASOn mallissa asukkailla on oma pieni asunto ja samalla halutessaan yhteiset tilat ruokailuun, kahvihetkiin ja myös yhteisille harrastuksille. Tässä yhteisöllisen asumisen mallissa jokainen voi valita minkä verran osallistuu. Talossa ei ole vakituista paikalla olevaa henkilökuntaa, vaan asuminen on itsenäistä. Toiminnanjohtaja on kuitenkin asukkaiden tavoitettavissa, kun apua ja neuvoja kaivataan ja järjestää myös säännöllisesti erilaisia aktiviteetteja. Esitys sai osanottajat pohtimaan, josko tuo asumisen malli olisi toteutettavissa myös omalla paikkakunnalla. Vaalipaneeli kansanedustajaehdokkaille järjestettiin huhtikuussa 2023. PEETU vaikuttaa aktiivisesti Pirkanmaalla Neljän eläkeläisjärjestön yhteinen maakunnallinen toimielin on käynnistetty viemään eteenpäin ikäihmisille tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. PEETU tapasi pirkanmaalaisia kansanedustajia 2023. PEETUlla on suora yhteys Pirkanmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston ytimeen.” ? Eläkeläinen-lehden numeron 1/2024 sivulla 8 kerrottiin virheellisesti, että lomajärjestöjen tuetut lomat järjestetään Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn päätöksellä Veikkauksen tuotoista. Todellisuudessa STEA-avustukset kuitenkin siirtyivät vuoden 2024 alusta kokonaisuudessaan osaksi valtion budjettirahoitusta eivätkä avustukset enää ole sidoksissa Veikkauksen tuottoihin. OIKAISU MUKAAN TOIVOTAAN uusia yhdistyksiä ja ensikertalaisia hakijoita! Lomat myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Hakijoiden tulee täyttää valintakriteerit, ja lomatuki voidaan myöntää korkeintaan joka kolmas vuosi ja enintään kolme kertaa kymmenen vuoden aikana. Lomat ovat viiden vuorokauden pituisia ohjelmallisia lomia, joilla on täysihoito. Lomapaikan tarjoaman ohjelman lisäksi toivotaan yhdistyksen omaa osuutta loman sisältöön. Hakijoilta ei saa edellyttää yhdistyksenne jäsenyyttä, lomalle voi siis hakea kuka tahansa kohderyhmään kuuluva. Lomasta peritään omavastuuosuus, joka on lomakohteen mukaan 100 euroa tai 120 euroa / henkilö. Yhdistysten ryhmälomahakemus löytyy netistä solaris-lomat.fi > lomahaku > ryhmälomat 2025. Hakuaika on 1.3.–15.5.2024. Lisätietoja antaa ja hakemukset käsittelee lomasihteeri Pia Peräkylä, pia.perakyla@solaris-lomat.fi tai puhelin 043 824 3095 arkisin klo 9–12. Tuettujen Solarislomien haku yhdistyksille on auki Eläkeläinen 2/2024 11
TUOMAS TALVILA V anhusasiavaltuutettu luovutti 20. maaliskuuta ensimmäisen kertomuksensa eduskunnalle. Kertomuksessa valtuutettu esittelee keskeisimpiä havaintojaan ja antaa ratkaisuehdotuksia, miten eri tilanteissa olevien ikääntyneiden ihmisten asemaa tulisi kohentaa. – Toimeentulokysymykset, sosiaalija terveyspalvelut sekä digitalisaation haasteet ovat pääteemoja, joista saamme toimistollamme valtavasti yhteydenottoja, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo totesi eduskuntakertomuksen julkistamisseminaarissa. Päähuomio valtuutetun kahden toimintavuoden kokemuksen sekä tutkimustiedon pohjalta on se, että valtaosa ikääntyneistä voi hyvin. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat merkittävillä panoksilla muiden hyvinvointia sekä yhteiskunnan toimivuutta. Toinen yhtä tärkeä havainto on kuitenkin se, että liian pienet tulot, esteelliset asuinympäristöt, vaikeudet saada tarvitsemiaan sote-palveluita ja yhä useammin myös muita välttämättömiä palveluja aiheuttavat vakavaa haittaa sadoilletuhansille ikääntyneille. Heillä ongelmat ovat usein kasautuneet jo aiemman elämänkulun varrella tai sitten ne kasautuvat toimintakyvyn nopeasti romahtaessa tai elämäntilanteen yllättäen muuttuessa. – Erityisesti kiinnitämme huomiota hyvinvointieroihin ja niiden ihmisten asemaan, joiden tilanne on lähtökohtaisesti vaikeampi, Topo sanoi. Palveluiden digitalisoiminen aiheuttaa yhä suurempia hankaluuksia monelle ikääntyneelle. Digitaitoisten ihmisten asiointi on kyllä helpottunut, mutta ulkopuolelle jääneiden on hyvin vaikea toimia yhteiskunnassa. – Tarvitaan kansallisia ratkaisuja. Olemme esittäneet kunnille koordinaatiovastuuta siitä, että kaikilla iäkkäillä olisi realistiset mahdollisuudet oppia ja ylläpitää digitaitoja ja tarvittaessa saada turvallista digitukea. Tämä helpottaisi myös sitä erittäin hienoa työtä, jota järjestöt ja niiden vertaisohjaajat ovat tehneet digitaitojen eteenpäinviemisessä. Keskeinen teema ovat myös sosiaalija terveyspalveluiden saatavuuden puutteet. Kyse on ennen kaikkea kotihoidosta sekä lyhytja pitkäkestoisesta ympärivuorokautisesta hoidosta. Tilanne on koko maassa vakava, koska palveluihin on yhä vaikeampi päästä. 120-SIVUISESSA kertomuksessa nostetaan esiin myös mm. pankkipalveluihin ja muuhun asiointiin, julkiseen liikenteeseen, asuinympäristöihin, osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä ja ratkaisuehdotuksia. – Me haluamme näyttää suosituksillamme, että ikääntyneiden asemaan liittyvät haasteet ovat ratkaistavissa poliittisilla toimenpiteillä ja resursseilla, Topo toteaa. – Eduskunnalta vaaditaan nyt valmiuksia suunnata palveluihin riittävä rahoitus ja varmistaa niiden toimintaedellytykset. Hyvinvointialueet ovat karsineet entisestäänkin liian vähäisiä vanhuspalvelujaan. Nyt on arvioitava sitä, millä keinoin valtiovalta ohjaa hyvinvointialueiden toimintaa. Iäkkäiden monisairaiden ja toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten on saatava ne palvelut, joita he tarvitsevat jokapäiväisen elämänsä tueksi. Tämä on keskeinen perusoikeus. Monet vanhusasiavaltuutetun suositukset lisäisivät myös nuorempien sukupolvien hyvinvointia. –Kustannukset ovat monessa kohVanhusasiavaltuutettu Päivi Topo esitteli toimenpide-esityksiä eduskuntakertomuksen julkistamisseminaarissa 20.3. Oodi-keskustakirjastossa Helsingissä. TU O M A S TA LV IL A Huomiota hyvinvointieroihin Vanhusasiavaltuutettu luovutti ensimmäisen kertomuksensa eduskunnalle. ”Valtaosa ikääntyneistä Suomessa voi hyvin, mutta hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät erot ovat heidän keskuudessaan suuret.” Me haluamme näyttää suosituksillamme, että ikääntyneiden asemaan liittyvät haasteet ovat ratkaistavissa poliittisilla toimenpiteillä ja resursseilla.” YHTEISKUNTA 12 Eläkeläinen 2/2024
Toimeentulo ? Pienimpien eläkkeiden ostovoimaa lisättävä. ? Sote-maksuja kohtuullistettava. ? Etuusehdotus pantava toimeen. Digitalisaatio ? Kunnille koordinaatiovastuu iäkkäiden perusdigitaitojen opettamisesta ja ylläpitämisestä. ? Selkeitä valtakunnallisia ratkaisuja turvaamaan muuten kuin sähköisesti asiointi, tiedonsaanti ja osallistuminen yhteisiin asioihin. ? Puolesta asiointi on tarpeen, kun henkilö haluaa valtuuttaa toisen toimimaan puolestaan. Tähän tarvitaan yhdenmukaisempia käytäntöjä. ? Toisen auttaminen digiasioinnissa on erittäin yleistä ja riskialtista. Nämä tilanteet ja lainsäädännön tarpeet tunnistettava paremmin. Sote-palvelut ? Ympärivuorokautiseen hoivaan on saatava lisää asiakaspaikkoja: lisärahoitus välttämätön. Yhteisöllinen asuminen ei vastaa ympärivuorokautisen hoidon tarpeisiin. ? Kotihoitoa saavat nyt vain ne, jotka tarvitsevat sitä paljon päivittäin – muut jäävät ilman tarvitsemaansa apua. Työvoimapulan ratkaisemiseen kansallinen ohjelma. ? Kriisipaikkoja on lisättävä, jotta yllättävässä ja erityisen vaikeassa tilanteessa olevat iäkkäät eivät joudu kohtuuttomiin tilanteisiin ja päädy esimerkiksi terveydenhuollon päivystyksiin, jotka eivät kykene vastaamaan heidän tarpeisiinsa. ? Päivätoiminta yhtenä kuntoutuksen muotona on välttämätön tukipalvelu monelle kotona asuvalle iäkkäälle ja omaishoitajille: lakisääteiseksi palveluksi. Vanhusasiavaltuutetun eduskuntakertomus on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa vanhusasia.fi/ julkaisut T v-uutiset kyseli taannoin kansanedustajilta heidän suhtautumistaan eläke-etuuksien leikkaamiseen. Yksi haastateltava, oikeiston kansanedustaja, pähkäili vastaamisen vaikeutta, kun eläkejärjestelmä on hänen mielestään ”himmeli”, josta ei saa selvää. No nyt saa. Eläketurvakeskuksen tutkijat Suvi Ritola ja Niko Väänänen ovat laajemman työryhmän tukemina toimittaneet teoksen Eläketietokirja, jossa perustiedot Suomen eläkejärjestelmästä on esitetty erittäin selkeästi ja helposti omaksuttavassa muodossa. Siihen olisi niin päätöksentekijöiden kuin eläkeläisten edunvalvojienkin hyödyllistä tutustua. Kirjassa on esitetty eläkejärjestelmän peruselementit. Etuudet osana sosiaaliturvaa, eläkkeiden muodot – kansaneläke, työeläke ja takuueläke – niiden kehitys, rahoitus ja hallinto. Lopuksi kurkistetaan eläkejärjestelmän tulevaisuuteen. Lukijalle selvitetään eläketurvan eri osien lähtökohdat. Kansaneläke, joka vuoden 1957 uudistuksessa perustui huoltoperiaatteelle, oli tasaeläke ja pyrki erilaisilla lisillä (tukiosa, tukilisä) ohjaamaan lisätukea niille, joiden arvioitiin sitä kipeimmin tarvitsevan. Vuoden 1962 puolivälissä voimaan tuli vakuutusperiaatteelle perustuva työeläke, jonka tavoitteena on säilyttää kohtuulliseksi arvioitu osa siitä tulotasosta, jonka eläkkeen saaja on työelämässä saavuttanut. Vähitellen työeläkkeestä on tullut vallitseva ja kansaneläke täydentää sen antamaa turvaa heille, joiden työeläke jää pieneksi tai sitä ei saa lainkaan. Viimeisenä perälautana on takuueläke, joka takaa tiukemman köyhyysrajan tuntumaan tulevan turvan, jos sitä ei muista eläkkeistä ole kertynyt. SUOMEN eläkejärjestelmä on harvinaisen selkeä. Se perustuu käytännössä kokonaan lakisääteiseen eläketurvaan, vaikka työeläkkeitä hallinnoikin neljä yksityistä ja yksi (Keva) julkisten alojen eläkevakuutuslaitosta. Yrityskohtaisilla eläkesäätiöillä on eläketurvan kokonaisuudessa hyvin marginaalinen osuus. Kansainvälisessä Global Pen sion Index -vertailuissa Suomen eläkejärjestelmän hallinto on kymmenen kertaa peräkkäin arvioitu hallinnoltaan parhaimmaksi läpinäkyvyytensä ja luotettavuutensa ansiosta. Kokonaisuudessaan eläketurvamme on näissä vertailuissa sijoittunut toistuvasti ”pistesijoille”. Työeläkejärjestelmässä ovat palkansaajat sekä järjestelmän maksajia että aikanaan edun saajia. Siksi työmarkkinajärjestöt ovat pitäneet asiaa keskeisenä edunvalvonnan tehtävänä. Niiden kesken onkin säännöllisin väliajoin neuvoteltu järjestelmän kehittämisestä, etuuksien muutostarpeista ja rahoitusnäkymistä aina vuosisadan loppuvuosille asti. Uudistustarpeet johtuvat väestökehityksestä, elinajan odotteen muutoksista, syntyvyydestä ja tulevan työvoiman (eli eläketurvan maksajien) määrän muutoksista ja sijoitusvarallisuuden kehityksen näkymistä. Tiedossa oleviin ja arvioituihin muutoksiin pyritään varautumaan esittämällä tarkistuksia esim. vanhuuseläkeikään ja eläkemaksujen tasoon, eläkkeiden indeksien rakenteeseen ja jopa perhepolitiikkaan tai maahanmuuttoon. Maahanmuuton ansiosta väestökehityksemme ja samalla eläketurvan maksajien määrän kehitys ei ole kääntynyt laskuun. KIRJAN YHTENÄ tärkeänä ansiona on monien julkisuudessa toistuvien eläkepolitiikan käsitteiden avaaminen. Kuka muistaa, mistä esimerkiksi sana ’taitettu’ on tullut kuvaamaan tel-indeksiä? Eläkkeiden tarkistaminen perustui aikanaan ansiotason kehityksen. 1970-luvun puolivälissä siirryttiin ns. puoliväli-indeksiin, jossa tel-indeksiin vaikutti 50 prosentin osuudella ansiotason kehitys ja toisella puolella elinkustannusten kehitys. 1990-luvun laman tiimellyksessä vähennettiin ansiotason vaikutusta 20 %:iin ja lisättiin elinkustannusindeksin osuus 80 %:iin. Kuitenkin vuoteen 2005 asti alle 65-vuotiaiden eläke tarkistettiin puoliväli-indeksillä ja 65 ikävuoden jälkeen indeksi ”taitettiin” heikommaksi ( jos reaaliansiot nousivat). Vuonna 2005 tämä ikäraja poistui, kaikenikäisiä koski sama tel-indeksi eikä taittamista enää tapahtunut. Mutta termi jäi elämään. Jos kirjasta otetaan uusia painoksia, voisi ehkä harkita, olisiko hyvä kommentoida myös joitakin eläkepoliittisen keskustelun kestoteemoja. Miksi esim. Kimmo Kiljusen indeksialoite sai eläkeasiantuntijoilta tyrmäävän vastaanoton? Miksi eläkekattoa ei ole meillä toteutettu? Asiastahan on tehty ansiokkaita selvityksiä. Miksi eläkkeisiin liittyvien etuuksien, kuten Kelan asumistuki, omavastuurajoja ei tarkisteta samalla kun eläkkeisiin tehdään indeksitarkistus? Nykyisellään jälkimmäisen vaikutus nollataan jättämällä omavastuurajat ennalleen. Mitä sanottavaa asiantuntijoilla olisi koviakin kierroksia saaneeseen sukupolvikeskusteluun? Eivätkö eläkeuudistusten yhteydessä tehdyt rahoituslaskelmat vakuuta? Kysymyksiä on tietenkin paljon. Suosittelen lämpimästi kirjaa jokaiselle, joka haluaa paneutua eläkejärjestelmän perusasioihin. KALEVI KIVISTÖ Tarpeellinen tietokirja Poimintoja korjausehdotuksista din maltillisia, mutta esimerkiksi kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen hoitoon tarvitaan lisärahoitusta. Olennaista on myös huomioida vaihtoehtoiset kustannukset yhteiskunnalle, jos mitään ei tehdä, Topo huomauttaa. Vanhusasiavaltuutetun toiminta käynnistyi vuoden 2022 alussa. Yksi valtuutetun lakisääteisistä tehtävistä on antaa eduskunnalle kerran neljässä vuodessa kertomus ikääntyneiden asemasta ja oikeuksien toteutumisesta. Perustiedot Suomen eläkejärjestelmästä on esitetty Eläketietokirjassa erittäin selkeästi ja helposti omaksuttavassa muodossa. Siihen olisi niin päätöksentekijöiden kuin eläkeläisten edunvalvojienkin hyödyllistä tutustua. KIRJA Suvi Ritola & Niko Väänänen (toim.), Eläketietokirja. SKS kirjat 2023. 164 sivua. Eläkeläinen 2/2024 13
YHTEISKUNTA Hans-Hermann Koschke / Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n valokuvakerho: Urpiainen KAUDEN KUVA Eläkkeelle siirryttäessä koetaan sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia, mutta kun nämä summataan, kaikkiaan elämänlaatu keskimäärin paranee, sanoo tutkija. TEKSTI ELÄKETURVAKESKUS S uurin osa kokee elämänlaatunsa paranevan vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen, sillä vapaa-aika lisääntyy ja jaksaminen kohentuu. Sen sijaan toimeentulon koetaan heikentyvän, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksessa, johon vastasivat hiljattain työstä vanhuuseläkkeelle jääneet. Tutkimuksen mukaan vastikään eläkkeelle siirtyneet kokivat elämänlaatunsa keskimäärin vähintään melko hyväksi ennen eläkkeelle siirtymistä, mutta eläkkeelle jäämisen jälkeen se muuttui entistäkin paremmaksi. Etenkin tyytyväisyys vapaa-ajan määrään kasvoi merkittävästi, ja aiempaa useampi arvioi jaksavansa hyvin. Naiset ja alimman eläkeiän tuntumassa eläköityneet arvioivat elämänlaatunsa ennen eläkkeelle siirtymistä heikommaksi kuin miehet ja vanhempana eläkkeelle siirtyneet. Eläkkeelle jäämisen jälkeen väestöryhmien väliset erot kuitenkin tasoittuivat eli erityisesti naisten ja nuorempana eläköityneiden tilanne parani. – Eläkkeelle siirtyminen voi kohentaa elämänlaatua erityisesti niillä, jotka ovat kokeneet työn liian kuormittavaksi, joilla on ollut haasteita jaksamisessa tai jotka ovat toivoneet enemmän vapaa-aikaa, erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki Eläketurvakeskuksesta sanoo. Palomäen mukaan tutkimus paljastaa, miten moniulotteinen elämänmuutos eläkkeelle jääminen on. – Eläkkeelle siirryttäessä koetaan sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia, mutta kun nämä summataan, kaikkiaan elämänlaatu keskimäärin paranee. ENNEN ELÄKKEELLE siirtymistä peräti 90 prosenttia vastaajista arvioi saaneensa menonsa katetuksi vähintään melko helposti. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen vaikeudet menojen kattamisessa lisääntyivät. Kuitenkin kaksi kolmesta arvioi menojensa hoitamisen edelleen vähintään melko helpoksi. Lähes joka kymmenes puolestaan kertoi, että tavanomaisista menoista suoriutumisessa oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia. – Vaikka vaikeudet menojen kattamisessa olivat yleisempiä eläkkeelle siirtymisen jälkeen kuin ennen eläkettä, muutokset toimeentulossa olivat pääosin vastaajien odotusten mukaisia. Kuitenkin odotettua vaikeammaksi toimeentulonsa koki joka neljäs vastaaja, ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta kuvaa. Kyselyyn vastasi lähes 3 400 vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtynyttä. Elämänlaatu kohenee, toimeentulo heikkenee Tutkimus paljastaa, miten moniulotteinen elämänmuutos eläkkeelle jääminen on.” 14 Eläkeläinen 2/2024
VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 38,50 €/pari p. 020 7402 702 www.ortomalli.com ToothGuide® sisältää suun ja nielun luonnollisia suojabakteereja senioreille. Syrjäyttää plakkia ja ientulehduksia aiheuttavia bakteereita. Ehkäisee hiivaa kuivassa suussa sekä astmaatikoilla että diabeetikoilla. Lisää syljen eritystä ja vähentää pahanhajuista hengitystä. Sisältää suuta suojaavia, luonnollisia S. salivarius K12 -maitohappobakteereita. ToothGuide®PLUS-purutabletti ( 1 tabletti iltaisin riittää ): Saatavilla hyvinvarustetuista apteekeista tai www.gutguide.fi Ikääntyessä kuiva suu, lääkitykset ja sairaudet altistavat ei-toivotuille bakteereille, reikiintymiselle ja ientulehduksille. ? ? ? ? Omegat – elimistösi vahvat voiteluöljyt! Omegat 3-6-7-9 Ravintolisä, joka sisältää kalaöljyn lisäksi neljää erilaista siemenöljyä. Helokki-, mustaherukka-, tyrnija pellavaöljyjen ansiosta kapseleissa on ihanteellinen omega-3ja -6 -rasvahappojen suhde. Omegat 3-6-7-9 on jokapäiväinen rasvahappojen lähde, jossa on runsaasti monityydyttymätöntä rasvaa sekä Eja D-vitamiinia. Muista myös tukija liikuntaelinten hyvinvointi – luusto, lihakset ja nivelet. Suomalaisten suosikki, aito ja alkuperäinen Nokkos-Kalkki Inkivääri + Vihersimpukka nyt säästökoossa! Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi (09) 8709 856 Hyvinvarustetuis ta luontaistuo tekaupoista ja -osastoilta . TUOMAS TALVILA I so joukko eläkeläisiä osallistui helmikuun ensimmäisenä päivänä Helsingin Senaatintorilla järjestettyyn STOP nyt! -mielenosoitukseen hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan. Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n koolle kutsuma mielenosoitus keräsi paikalle kaikkiaan noin 13?000 työelämän ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta huolestunutta eri ikäistä kansalaista. Mukana olleet eläkeläisjärjestöt Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeliitto ry ovat seuranneet erityisen huolestuneena hallituksen leikkauksia sosiaa lija terveyspalveluista. Senaatintorin lavalla nähtiin lukuisten ammattiliittojen ja järjestöjen edustajien rinnalla Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi, EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta ja Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola, joka käytti eläkeläisjärjestöjen yhteisen puheenvuoron. ”Hyvinvointialueet ovat hallituksen asettamien ylimitoitettujen säästöjen paineessa. Ne ovat karsimassa juuri niistä ikääntyneille tärkeistä lähipalveluista, joita sote-uudistuksen piti parantaa. Karsinnan ja keskittämisen sijaan sote-ala tarvitsee lisää tekijöitä. ” ”Työntekijöiden oikeuksien heikentämiset vähentäisivät alan houkuttelevuutta, vaikka sitä pitäisi nyt parantaa, palkkojen ja työolojen avulla.” ”Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja sosiaaliturvan suojaosien heikennykset vaikeuttavat työvoiman saantia entisestään. Työttömyysturvaan tehtävät leikkaukset tulevat järkyttävästi leikkaamaan ihmisten toimeentuloa. Ja osaltaan myös alentamaan työttömäksi jäävien tulevaa eläketurvaa”, kolmen eläkeläisjärjestön viesti kuuluu. Tämä viestin allekirjoitti myös Viialasta paikalle saapunut Pekka Renfors. – Minusta on itsestään selvää, että heikomman puolta täytyy pitää, Renfors kiteytti. Kaarinan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Raija Raittio piti mielenosoituksen henkeä hyvänä ja vaatimuksia oikeutettuina. – Olemme täällä samojen asioiden takana ikään katsomatta. Hienoa kun ihmiset ovat porukalla vaatimassa oikeuksiaan. Minusta on aivan järkyttävää, millä tavoin köyhiä ollaan pistämässä kyykkyyn. – Toivottavasti ei tarvitsisi, mutta olen valmis tulemaan tänne koska vain uudestaan. Raija Raittio ja Lena Aaltonen, Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola ja Pekka Renfors tapasivat Senaatintorilla 1. helmikuuta. Senaatintorilla oltiin heikoimman puolella Ilmoita Eläkeläinen-lehdessä myyntipäällikkö Niina Tuulaskoski puh. 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Eläkeläinen 2/2024 15
JÄRJESTÖ Järjestön vaikuttamis työlle on kova tarve ikäihmisten tilanteen parantamisessa. AARON KALLINEN E läkeläiset ry:n alueelliset opintoja työpäivät veivät toimiston työntekijät taas vieraiksi kaikkiin aluejärjestöihin. Aluejärjestöjen määrä on edellisvuodesta vähentynyt yhdellä, kun Pohjois-Karjalan ja Savon aluejärjestöt yhdistyivät Savo-Karjalan aluejärjestöksi. Alueelliset opintoja työpäivät pidettiin 18.1. Savo-Karjalassa, 25.1. Helsingissä, 6.2. Etelä-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa, 8.2. Pirkanmaalla, 12.2. Uudellamaalla ja Lapissa, 13.2. Kainuussa, 14.2. Satakunnassa, 15.2. Pohjanmaalla, 16.2. Jokilaaksoissa, 21.2. Keski-Suomessa ja 22.2. Kaakkois-Suomessa. Aluekierroksella käsiteltiin etenkin tulevaa edustajakokousta ja siellä hyväksyttävää tavoiteohjelmaa. Tavoiteohjelmasta käytiin vilkkaita keskusteluita kaikilla alueilla. Huolenaiheet olivat paljolti yhteisiä: sosiaalija terveyspalveluiden saatavuus huoletti, samoin digitaalisten palveluiden asettamat vaikeudet. Järjestön vaikuttamistyölle on kova tarve ikäihmisten tilanteen parantamisessa. Edustajakokouksessa käsitellään myös järjestön sääntöuudistus, joka oli myös aluekierroksen asialistalla. Esitellyissä sääntöesityksissä kaavaillut muutokset, kuten edustajakokouksen edustajamäärän kasvattaminen saivat osallistujilta kiitosta. Kriittisiä huomioita esitettiin muun muassa sääntömääräisten nimenkirjoittajien määrään, johon toivottiin nykyistä enemmän liikkumavaraa. JOKAINEN paikallisyhdistys sai lähettää kolme edustajaa aluekierrostapahtumiin. Yhteensä aluekierrokselle osallistui edustajia 112 yhdistyksestä, eli noin 70 prosentista yhdistyksistä. Aluekierrokselle osallistuneiden Edustajakokous ja jäsenhankinta esillä aluekierroksella yhdistysten tilanne oli monin paikoin kohtuullinen: yhdistyksillä oli monenlaista toimintaa karaokesta katiskojen valmistukseen. Monessa yhdistyksessä pelattiin myös bocciaa ja osa aikoi osallistua Orivedellä 13.–14.9. pelattavaan valtakunnalliseen boccia-tapahtumaan. Aluekierroksella jaettiin myös kokemuksia yhdistystoiminnan kehittämisestä ja varainhankinnasta. Esimerkiksi Jokilaaksojen ja Kainuun alueella oli haettu ja saatu yhdistyksille tukea paikallisilta Leader-ryhmiltä. Jäsenhankintaa pidettiin tärkeänä ja näkymistä siellä, missä ihmisiä liikkuu. Keskustelua käytiinkin paitsi yleisötapahtumiin osallistumisesta, myös markkinoinnista verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Opintoja työpäivä järjestettiin kaikissa Eläkeläiset ry:n aluejärjestöissä. Uudellamaalla oltiin koolla Vantaan Puistokulmassa. TI IN A R A JA LA TU O M A S TA LV IL A Aluekierros ulottui napapiirin pohjoispuolelle. Lapin yhdistysten edustajat ryhmäkuvassa Kemijärven Kulttuurikeskuksessa. 16 Eläkeläinen 2/2024
H elmikuun ajan jännitimme viivästynyttä päätöstä sosiaalija terveysministeriön järjestöavustuksista. Yleensä avustuspäätös on tullut tammi-helmikuun vaihteessa, mutta tällä kertaa sen käsittely jäi ilmeiseen jumiin hallituksen raha-asiain ministerivaliokunnassa. Päätöksenteko lykkääntyi moneen kertaan, ennen kuin päätös lopulta saatiin. Järjestömme saamat avustukset pysyivät ennallaan suhteessa joulukuussa saamaamme valtioapuviranomaisen avustusehdotukseen. Eläkeläisjärjestöt ovat muiden sosiaalija terveysjärjestöjen tapaan riippuvaisia ministeriön avustuksista. Eläkeläiset ry:n rahoituksesta STEAn avustukset muodostavat noin kaksi kolmasosaa. Odotammekin huolestuneina, miten hallitusohjelman sisältämä 100 miljoonan euron leikkaus avustusmäärärahoihin vuonna 2027 tulee vaikuttamaan järjestön rahoitukseen. NÄIN SUURI riippuvuus yhdestä rahoittajasta ei tietenkään ole järjestön itsenäisyyden kannalta ongelmatonta. Ei ole hyväksi, että järjestön toiminnan jatkuvuus on riippuvaista avustusvalmistelijoiden ja maan hallituksen myötämielisyydestä. Järjestöjä rahoitettiin ennen Veikkauksen ja sitä ennen RAY:n rahapelien tuotoilla, mutta nyt järjestöavustukset ovat osa valtion budjettia. Avustusjärjestelmää on arvosteltu läpinäkymättömästä ”veikkauskratiasta” ja suoranaisesta julkisen rahan tuhlaamisesta. Osin varmasti vastaukseksi tähän kritiikkiin sosiaalija terveysministeriön avustuskeskus STEA on kiristänyt avustusten käytön seurantaa. KIRISTYNYT VALVONTA näkyy esimerkiksi siinä, että toimintatonniavustuksia saaneiden yhdistysten on tarkkaan raportoitava avustuksen käytöstä. Kaikkien avustusten osalta on pystyttävä osoittamaan, ovatko toiminnan tavoitteet toteutuneet. Talousraporttien, kuten kustannuslaskelmien ja tilinpäätösten, tulee olla tarkkaan tehtyjä. Yhdistyslain uudistuksessa ilmaistu pyrkimys yhdistyshallinnon keventämiseen ei näy STEA:n toiminnassa. Kritiikkiä järjestöavustuksia kohtaan esitetään silti jatkuvasti varsinkin poliittisen kentän oikeistolaisimmasta laidasta. STEA:n avustuspäätösten tietoja luetaan netistä ja omaan agendaan sopimattomien järjestöjen avustuksia vaaditaan lakkautettaviksi. Valvonnan kiristäminen ei kritiikkiä välttämättä lopeta, koska kriitikoiden mielestä valtion ei pidä joko tukea järjestöjen toimintaa ollenkaan, tai avustukset on suunnattava ideologisin perustein itselle mieluisiin kohteisiin. Avustuksiin liittyvän kontrollin tiukentaminen johtaa myös perustavanlaatuiseen pulmaan. Jos järjestöjen toimijoiden työaika menee hallinnolliseen työhön avustusten hakemisessa ja raportoinnissa, jää vähemmän aikaa itse toiminnalle. Avustusten mielekkyyden kannalta olisi tärkeää, että mahdollisimman suuri osuus avustuksista menee suoraan käytännön työhön kentällä. Luottamus hyvä, mutta valvonta paras? Olisi tärkeää, että mahdollisimman suuri osuus avustuksista menee suoraan käytännön työhön kentällä.” AARON KALLINEN Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija. TOIMISTOLTA E-LASKU ON verkkopankkiisi saapuva sähköinen lasku. E-lasku on kätevä tapa maksaa. Laskut löytävät perille niin arkena kuin lomallakin, eivätkä jää lojumaan postilaatikkoon tai häviä. E-laskussa maksun tiedot ovat valmiina eikä niitä tarvitse itse syöttää. E-laskun käyttö ei myöskään aiheuta ylimääräisiä kuluja vaan sisältyy verkkopankin kuukausimaksuun. Lisäksi e-laskun käyttö on turvallista, koska laskutustiedot ovat aina oikein eikä inhimillisiä näppäilyvirheitä tapahdu. Myös Eläkeläiset ry:n jäsenmaksu on saatavilla e-laskuna. Löydät meidät verkkopankkisi e-laskuttajaluettelosta nimellä Eläkeläiset ry tai y-tunnuksella 0116413-8; tiedoissa lukee ”jäsenmaksu”. E-laskun käyttöönoton jälkeen sinun tarvitsee vain hyväksyä verkkopankkiin saapunut lasku. Voit halutessasi asettaa e-laskun myös menemään automaattisesti maksuun. Verkkopankista näet, milloin maksu on veloitettu tililtäsi. E-lasku on kätevä tapa hoitaa myös jäsenmaksu ELÄKELÄISET RY:N toimisto muuttaa huhtikuussa uusiin toimitiloihin. Uudet toimitilat ovat Vanhustyön keskusliiton omistuksessa ja ne sijaitsevat osoitteessa Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Pyydämme lähettämään järjestön toimistolle tarkoitetun postin 12.4. lähtien uuteen osoitteeseen. Uudet toimitilat ovat järjestölle nykyisiä edullisemmat ja tarjoavat nykyistä toimistoa paremmin sopivat tilat esimerkiksi kokouskäyttöön. Toimitiloissa toimii Vanhustyön keskusliiton lisäksi muitakin sosiaalija terveysalan järjestöjä, kuten Epilepsialiitto ja CP-liitto. Eläkeläiset ry:n toimisto muuttaa IKÄÄNTYMISEN MONET kasvot – valokuvia ja kertomuksia -näyttely on esillä Helsingissä Myllypuron palvelukeskuksessa (Myllymatkantie 4, 00920 Helsinki) 15. huhtikuuta saakka. 16. huhtikuuta näyttely siirtyy lähellä olevaan Metropolia-ammattikorkeakoulun tiloihin Myllypuron kampukselle metroaseman viereen. Kuvataiteilija ja valokuvaaja Satu Juvosen ja monikulttuurista vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteistyönä syntynyt näyttely esittelee ikäihmisiä jotka ovat tulleet Suomeen omanlaisin poluin. Eva Rönkkö ripusti Ikääntymisen monet kasvot -näyttelyä Myllypuron palvelukeskuksessa 14. maaliskuuta. EV G EN IY A M A ZU R O VA Ikääntymisen monet kasvot -näyttely kiertää Eläkeläinen 2/2024 17
JÄRJESTÖ Valtakunnalliset koulutukset Boccia-tuomareiden kurssi 14.5. klo 12–16, Urheiluopisto Varala, Tampere Vetäjänä Erkki Partanen EKL:stä. Kurssin hinta 30 € sisältää lounaan. Ilmoittautuminen 23.4. Alueelliset kurssit 10.4. Hyvä mieli ja rentoutuminen Torniossa Koulutus sopii kerho-ohjaajille ja liikuntaryhmien vetäjille. Teemana on kokonaisvaltainen hyvinvointi ja stressin hallinta. Kurssi pidetään Tornion järjestötalolla osoitteessa Kemintie 53. Kurssiaika: kello 10–15. Kurssihinta 20 € sisältää lounaan. Ilmoittautuminen heti. Salsakurssi 17.–18.4. Vantaalla, Hiekkaharjun Puistokulmassa kello 10–14 Tule oppimaan helppoa salsaa ja muita latinalaistansseja kuubalaiseen tyyliin! Kurssi sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille. Se sopii sekä niille, jotka eivät ole ottaneet ensimmäistäkään tanssiaskelta että tanssiryhmien vetäjille, jotka hakevat uusia ideoita tai haluavat kehittää ohjaustaitojansa. Kurssin opettajana toimii kuubalainen tanssinopettaja ja koreografi Juan Pujals. Kurssin hinta on 30 €, joka sisältää opetuksen lisäksi välipalan. Puistokulma sijaitsee aivan Hiekkaharjun rautatieaseman lähellä, osoitteessa Talkootie 4. Kurssi täynnä. 25.4. Kulttuuriaktivismin kurssi Vantaalla Hiekkaharjun Puistokulmassa Kurssi sopii kaikille ihmisten kanssa toimimisesta sekä maailman parantamisesta innostuneille. Kurssiaika on kello 10–15. Vetäjänä on KSL:n koulutustuottaja Tiina Flygare. Kurssin hinta: 20 €, joka sisältää välipalan. Puistokulma sijaitsee aivan Hiekkaharjun rautatieaseman lähellä, osoitteessa Talkootie 4. Ilmoittautuminen heti. Mitä kulttuuriaktivisti tekee? Kulttuuriaktivisti seuraa maailman ja lähiympäristön tapahtumia, hän kuuntelee kiinnostuneena ihmisten puheita ja kyselee lisää. Kulttuuriaktivisti haluaa parantaa maailmaa – omaa ja muiden! Hän ohjaa kanssaan toimivia ihmisiä löytämään sellaisia yhteisiä asioita, jotka kaipaavat huomiota iloisella otteella. Kulttuuriaktivisti huomioi ryhmänsä osaamisen, ja jakaa tehtäviä osaamisen mukaan. Näin syntyy kantaa ottavia tempauksia, käsitöitä, aikakapseleita, koruja, kiviä, lauluja jne. Koulutuksen tavoitteet: ? Tunnistat asuinympäristön kulttuuritoimijoita ja päättäjiä ? Kuuntelet ryhmäsi puheita ja muodostat niistä aiheita aktivismipajojen käyttöön ? Käytät luovia menetelmiä performanssien tms. toteutukseen ja ohjaat osallistujia niiden käyttöön. ? Järjestät aktivismipajan yhdessä ympäristön toimijoiden kanssa. ? Arvioit toteutunutta hanketta ryhmäsi kanssa ? Kehität toimintaa yhdessä ryhmäsi kanssa ja muutat maailmaa paremmaksi. ? Olet iloinen ja aktiivinen kansalainen! 26.–27.4. Musakurssi Espoon Matinkylässä Kurssi sopii kaikensorttisille soittajille ja laulajille. Kurssi painottuu kevyeen musiikkiin. Kouluttajina toimivat Kari Kuivalainen ja Ahti Sepp. Kurssin hinta on 30 €. Kurssipaikalla voi ostaa välipalan viiden euron hintaan kumpanakin päivänä tai ottaa eväät mukaan. Kurssiaika on perjantaina kello 12–18 ja lauantaina kello 9–15. Kurssipaikan osoite on Matinsyrjä 11, 02230 Espoo. Ilmoittautuminen heti. Kevään 2024 koulutuskalenteri Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä Marja-Liisa Hirnille: marja-liisa. hirn@elakelaiset.fi tai sähköisellä lomakkeella joka löytyy verkkosivuiltamme: elakelaiset.fi/ toiminta/koulutus Toimistolta on tilattavissa alueellisia koulutuksia: jäsenrekisteri-, verkkosivuja viestintäkurssit sekä jäsenhankintatyöpajoja. Ole meihin yhteydessä: koulutussuunnittelija Tiina Rajala, puh. 040 582 4319 ja Marja-Liisa Hirn, puh. 044 493 7203. Tarkemmat tiedot, kurssituki ja peruutusehdot: elakelaiset.fi/ toiminta/koulutus ja koulutussuunnittelija Tiina Rajala, puh. 040 582 4319. Musiikkikurssi Seinäjoella 16.–18.3. Esa Ruotsalainen Etelä-Espoon Eläkeläisistä ? Ensi kertaa kurssilla ”Seinäjoelle saapui 11 musiikkia harrastavaa senioria kurssille Etelä-Espoon, Etelä-Vantaan, Nokian, Porin ja Varkauden eläkeläisistä. Kurssipaikka oli aivan Seinäjoen aseman vieressä sijaitseva hotelli Alma. Heti tulokahvien jälkeen aloitimme lauleskelemalla kolmesta iltakuuteen Kultainen laulukirja -kokoelmasta kurssilaisten toiveiden mukaisia lauluja. Hotellin kabinettiin mahduimme hyvin ja saimme äänet mukavasti auki. Kurssimaksu kattoi majoituksen, runsaan aamiaisen ja lounaan. Ja tietenkin opetuksen, josta vastasivat alansa vahvat ammattilaiset Ahti Sepp Oulusta ja Sauli Malinen Helsingistä. Kylläpä kelpasi! Lauantaina heti aamiaisen jälkeen pääsimme tositoimiin. Yhdeksältä aloitimme äänenavauksella ja kevyellä Ahtin vetämällä jumpalla, jotta saimme instrumentin kuntoon. Lounasja kahvitaukoja lukuunottamatta saimme tasokasta opetusta klo 17 asti. Kurssin ohjelmaan kuului muutamia uusia lauluja, joita Sauli ja Ahti lempeällä kädellä meille opettivat. Kokeilimme myös stemmalaulua. Välillä toki kaivoimme Kultaisen laulukirjankin esiin. Olin todella innostunut. Nuottien lukeminen ei ole vahvuus alueellani, mutta ryhmähenki ja joukossa olleet taitavammat osallistujat auttoivat kannustavasti. Muutenkin tunnelma oli koko ajan kannustava ja innostava. Päivien mittaan sai esittää myös Musiikkikurssilaiset yhteiskuvassa. ”Tunnelma oli koko ajan kannustava ja innostava” omaa ohjelmaa ja kuulimmekin kitaransoittoa, laulua ja huuliharpun soittoa. Sunnuntaina aamiaisen jälkeen laulelimme klo 9–11.30 opettelemiamme lauluja. Sitten olikin edessä kotimatka eri puolille Suomea reppu täynnä mukavia muistoja ja uusi tuttavuuksia. Kaiken kaikkiaan olin iloisesti yllättynyt, että mukaan pääsi pienemmilläkin taidoilla. Tätä toki korostettiin myös ennakkotiedoissa, ja se todellakin piti paikkansa. Opastusta sai niin nuottien lukemiseen kuin itse stemmalauluun. Varmasti kaikkien kurssilaisten puolesta voin sanoa ison kiitoksen, että saimme olla kurssilla mukana. Iso kiitos myös Saulille ja Ahtille hienosti suunnitellusta ja vedetystä kurssista.” 18 Eläkeläinen 2/2024
Nesteturvotusta? Pöhöttynyt ja vetämätön olo? Raskailta tuntuvat jalat? Liiallinen neste elimistössä voi aiheuttaa turvotusta ja epämiellyttävää oloa, kun sormukset eivät mahdu sormeen, päivän päätteeksi sukanvarret kiristävät tai vaikka matkustaminen rasittaa kehoa. On täysin normaalia, jos seisot paljon tai istut paikallasi pitkään, että nesteitä alkaa kertyä. Saatat tuntea olosi raskaaksi, erityisesti jaloista. Olosi voi tuntua myös väsyneemmältä ja energia voi olla kortilla. Ylimääräisten nesteiden poistuminen voi vaikuttaa suuresti ulkoiseen olemukseen ja painokin saattaa tippua jopa kiloja. Kehosta on helppo poistaa nesteitä nopeassakin ajassa tai tehdä puhdistuskuuri tukemaan yleistä hyvinvointia. Peltokortteesta, isotakiaisesta, hibiskuksesta ja muista tarkasti valituista ainesosista valmistettu Nestevex on Wellvitan suosittu nesteenpoistotuote. Peltokorte tukee munuaisten nesteenerityskykyä ja kuona-aineiden poistumista sekä isotakiainen edistää kehon puhdistumista. Näppärässä tablettimuodossa olevalla Nestevexillä on energisöivä vaikutus, sillä sen sisältämä hibiskus tukee myös pienten verisuonten verenkiertoa. Neste kudoksessa Nesteet liikkeelle nopeasti ? ? Muutaman viikon käytön jälkeen AnnaMaria huomasi tablettien vaikutuksen, erityisesti jaloissaan. Ne tuntuivat kevyemmiltä, ja hänen oli helpompi pukea kengät jalkaan lähtiessään ulos. Jalkani voivat edelleen aiheuttaa harmia silloin tällöin, mutta sitä ei tapahdu enää niin usein. Annan kyllä vahvan suositukseni Nestevexille. Sillä on ollut valtava merkitys jokapäiväiseen elämääni, toteaa Anna-Maria hymyillen. Matkailu ja majoitus ? GREENSTAR HOTELS GreenStar Hotels tarjoaa Eläkeläiset ry:n jäsenille 13 %:n alennuksen edullisimmasta päivän huonehinnasta. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIITTO tai suoraan hotellien vastaanotoista. GreenStar Hotels Oy tarjoaa sopimushintaisia huoneita rajoittamattomasti (LRA Last Room Available). Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su–ke, ja 15 % to–la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjoukset * Kylpyläloma 2 vrk 140 € / hlö / 2 hh * Kylpyläloma 3 vrk 184 € / hlö / 2 hh Hinnat sisältävät majoituksen (tulopäivä maanantai, tiistai tai keskiviikko), aamiaiset, päivälliset (buffet) sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Lisämaksu yhden hengen hotellihuoneessa 30 € / vrk. Samassa huoneessa lomailevat lapset 4–12 v. –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2024 asti (ei 23.–26.12.2024). Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta www.rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh. 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@rauhalahti.fi ? LOHJA SPA & RESORT 1 vrk kahdelle 139,00 € (norm. 204,00 €) sisältäen majoituksen päätalon huoneessa, puolihoitoruokailun, elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. (Yhdelle tarjous 109,00 € yhden hengen huoneessa päätalossa). Tarjous on voimassa ma–to 31.12.2024 asti (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY Online osoitteesta www.lohjaspa.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai sähköpostilla myynti@lohjaspa.fi ? TALLINK SILJA Eläkeläiset ry:n jäsenenä pääset suoraan Club One Silver -tasolle veloituksetta! Liittymällä Club One -jäseneksi nautit rahanarvoisista eduista niin maissa, kuin merellä. Club One kantaasiakasohjelma koostuu kolmesta eri jäsentasosta: Bronze, Silver ja Gold. Club One -jäseniksi liittyvät Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat myös erillisen alennuksen matkoista. Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15 000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1 kk ilmaiskokeilun ja 20 % alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa täältä: www.rockway.fi/eläkeläiset Muut ? RUOHONJUURI Eläkeläiset ry:n jäsenille 5 % alennus Ruohonjuuressa. Koodi on RJKUMPPANI2024 ja se toimii verkkokaupassa ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10 % alennus ensimmäisenä aukiolotuntina tehdyistä ostoksista. Jäsenedut Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. Eläkeläinen 2/2024 19
Klaukkalasta, Joensuusta ja Rovaniemeltä vuoden kulttuuriyhdistykset. TIINA RAJALA E läkeläiset ry:n Kulttuurivihkokampanja on päättynyt. Keräsimme siitä tietoja tämän vuoden helmikuun loppuun saakka. Kampanjan tarkoituksena oli kannustaa sekä yhdistyksiämme että henkilöjäseniämme harrastamaan monipuolisesti eri kulttuurilajeja sekä tarkastelemaan yhdessä kulttuuriharrastuksen vaikutusta harrastajan näkökulmasta. Ajatuksena oli, että yhdistyksissä jaettaisiin kokemuksia ja keskusteltaisiin niistä. Vihkoon pyydettiin jäseniltä merkintöjä erilaisista ”kulttuurisuorituksista”, kuten esimerkiksi teatteri, musiikki tai näyttelyssä käynti. Vihon merkinnöillä tavoiteltiin tietoa jäsentemme mieluisimmista harrastuksista. Kulttuuriharrastus vaikuttaa olevan yhdistyksissämme melko vilkas – jopa niinkin vilkas, ettei monikaan kampanjaamme osallistunut yhdistys ehtinyt vastaamaan kyselyymme. Tältä osin ”saalis” jäi niukaksi. Saamassamme palautteessa kerrottiin, että joillakin alueilla on niin paljon kulttuuritarjontaa, ettei siihen osallistumista osata edes erikseen pistää merkille. Monissa yhdistyksissämme toimii säännöllisesti kokoontuvia kulttuurin harrastusryhmiä. Niihin osallistuvien kulttuuriharrastusmerkinnät täyttäisivät hetkessä koko vihon. Näin näyttää olevan esimerkiksi kuoroharrastuksessa, jossa aikaa menee harjoituksiin sekä esiintymisiin. KAMPANJAN ALUSSA lupasimme vastausten perusteella valita vuoden 2023 kulttuuriyhdistyksen ja myöntää sille asianmukaisen palkinnon. Järjestimme vastauksia lähettäneet yhdistykset kolmeen jäsenmäärän mukaiseen ryhmään: alle 200 jäsentä, 200–300 jäsentä ja yli 300 jäsenen yhdistykset. Kiinnitimme huomiota siihen, miten yhdistys oli järjestänyt kulttuuritoimintaa jäsenilleen, miten jäsenistö oli toimintaan osallistunut ja kuinka kattavasti yhdistys kertoi meille kampanjan toteuttamisesta. Valintamme mukaiset kulttuuriyhdistykset mainituissa sarjoissa ovat: Klaukkalan Eläkeläiset ry, Joensuun Eläkeläiset ry ja Rovaniemen Eläkeläiset ry. Palkintona yhdistykset saavat tilata maksutta valintansa mukaisen yhden päivän kulttuuriaiheisen kurssin omalle alueelleen. Edellä mainituissa yhdistyksissä toimii harrastuskerhoja. Joissakin niistä on esimerkiksi esiintyviä lauluja tanssiryhmiä. Lisäksi yhdistykset ovat järjestäneet jäsenilleen monipuolisesti teatteri-, konsertti-, näyttelysekä muita vierailuja. Yhdistykset ovat myös järjestäneet itse juhlia ja muita kulttuuritapahtumia. Palkittujen yhdistysten lisäksi monessa muussakin on monipuolista kulttuuritoimintaa ja paljon harrastajia eri puolilla Suomea. Yhdistyksen toiminta-alueesta ja varmasti vähän aktiivitoimijoistakin riippuen kulttuuriharrastukset painottuvat valokuvaukseen, elokuvaan, kirjoittamiseen ja esimerkiksi lausuntaan ja näyttämöilmaisuun. Kiitämme kaikkia kampanjaamme osallistuneita ja toiminnastaan meille tiedottaneita yhdistyksiä. Lähetimme kaikille pienen tervehdyksen ja toivotimme hyvää kevättä kulttuuriharrastusten parissa. Uusi kilpailu käynnissä Uusi kulttuurikilpailu on parhaillaan käynnissä. Kutsu osallistua Ilmastoja ympäristömuistot talteen -kilpailuun julkistettiin Eläkeläinen-lehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa. Kilpailuun voi osallistua monin tavoin: yksin tai vaikka koko yhdistyksen voimin; saa valita vapaasti, ilmaiseeko itseään sanallisesti, kuvallisesti tai esimerkiksi performanssilla. Kilpailun tarkoituksena on tarjota yhdistyksille keskustelunaiheita ja yhdessä tekemistä. Tavoitteena on lisäksi tukea ilmastoja ympäristökysymysten tiedostamista, muistia ja itseilmaisua. Toivottavasti saamme tuotoksista myös mielenkiintoista aineistoa talteen. Kilpailu toteutetaan napakassa tahdissa. Kilpailutuotokset tulee lähettää Eläkeläiset ry:lle 31.5. mennessä. Kesätauon jälkeen elokuussa kilpailutuomarit kertovat, mitä kilpailutöitä he pitävät onnistuneimpina. Kilpailuohjeet ja tausta-aineistoa ilmastoaiheesta voi pyytää Eläkeläiset ry:n toimistosta. Aineisto on saatavissa myös Eläkeläiset ry:n verkkosivuilta. Vilkasta kulttuuriharrastusta Joillakin alueilla on niin paljon kulttuuritarjontaa, ettei siihen osallistumista osata edes erikseen pistää merkille.” JÄRJESTÖ 20 Eläkeläinen 2/2024