Ikäystävällinen tunnustus Vaasalle 4 | Vanhusasiavaltuutettu aloitti työnsä 6 | Koti turvalliseksi ja toimivaksi 8 Runopysäkki: ”Krookukset kukkivat hänen askelissaan” 32 1/2022 | 11. helmikuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ikäihminen, ota rohkeasti paikkasi! Vanhuustutkija Marja Jylhä muistuttaa, että väestön ikääntyminen ei ole ohimenevä häiriö vaan länsimaisten yhteiskuntien pysyvä uusi tila. 20 Risteilyjärjestelyt etenevät, lähde mukaan! 12
mesta vai enenevässä määrin hyvinvointialojen yritysten toimesta? Mikä osuus sitten jää kolmannelle sektorille, kuten Eläkeläiset ry:n toiminnalle, ja mikä neljännelle sektorille, joka on lähiomaiset ja ystävät? Parempien palvelujen toteutumiseen tullaan tarvitsemaan kaikkia. Hyvä tulos saadaan aikaan, kun lähtökohdaksi ja tavoitteeksi otetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palvelujen parantaminen. Vanhuspalvelujen kehittämisen parhaita asiantuntijoita ovat eläkkeensaajat ja edunvalvontaorganisaatiot. Eläkeläiset ry lupaa olla aktiivinen vaikuttaja hyvinvointialueiden rakentamisessa. V uosi 2022 on merkittävä edunvalvonnan ja järjestötoiminnan kannalta. Maamme demokratiaa täydennetään alueellisella tasolla, ja historialliset aluevaalit ovat takana. Ensimmäiset aluevaltuustot määrittävät käytännössä pitkälle tulevaisuuteen käytännöt niin palveluissa kuin päätöksenteossa. Vaikuttamistyö ei kuitenkaan pääty vaaleihin. Alueilla valmistaudutaan nyt toden teolla hyvinvointialueiden käynnistymiseen vuoden 2023 alusta. Eläkeläisten ja eläkeläisyhdistysten on muistutettava aluevaltuutettuja siitä, että toimiva demokratia edellyttää tiivistä yhteyttä päätöksentekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Vain siten hyvinvointialueet nivoutuvat vähitellen osaksi maamme demokratiaa ja hyvinvointiyhteiskuntaa, kunnallisen ja valtakunnan tason tapaan. VALTAKUNNALLISESTI ELÄKELÄISET ry valmistautuu vuonna 2022 jo seuraavana vuonna käytäviin eduskuntavaaleihin, yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa. Tavoitteemme on oikeudenmukainen eläkeuudistus, eläkeläisköyhyyden torjuminen ja ikäystävällinen yhteiskunta. Toivomme, että elämäämme ja järjestötoimintaa kohta jo kahden vuoden ajan rajusti vaikeuttanut korona-pandemia vihdoin hellittää. Valitettavasti ainakin alkuvuonna pandemia on vielä riesanamme, ja yhdistysten noudatettava oman alueensa viranomaisten asettamia rajoitteita. Uskallamme kuitenkin luottaa siihen, että joka tapauksessa tapaamme kaikki toimintavuoden huipennuksessa, suuressa jäsentapahtumassamme, Kulje kanssain -risteilyllä 13.-14. syyskuuta ELÄKELÄISTOIMINTAAN KUULUU tänäkin vuonna vaikuttavia kohtaamisia, tiiviitä keskusteluja sekä iloista ja virkistävää yhdessäoloa. Toivotan kaikki uudet jäsenet ja lehden lukijat tervetulleeksi mukaan! Eläkeläistoiminta tarjoaa tuhansille ihmisille yhteisön, johon kuulua. Toivottavasti löydät oman tapasi olla Eläkeläisissä mukana: lehden lukijana, jäsenenä ja järjestötoimijana, vaikuttajana, yhdessä toisten eläkeläisten kanssa ja yli sukupolvirajojen. Oikein hyvää alkanutta vuotta 2022! JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA MAASSAMME KÄYTIIN ehkä tärkeimmät vaalit vuosikymmeniin. Erityinen merkitys niillä oli eläkkeensaajille. Terveysja hyvinvointipalvelujen suurkuluttajia ovat ikääntyneet ihmiset. Soteuudistusta valmistelevilla luottamushenkilöillä sekä virkamiehillä on edessä vaativa työ ja valmista pitäisi olla vuoden lopulla. Erityisesti haluan onnitella niitä luottamushenkilöitä, jotka tulivat valituiksi Eläkeläiset ry:n jäsenten joukosta. Puolueiden yhteinen viesti oli, että sosiaalija terveyspalvelut tulevat parantumaan. Keinoista sen sijaan oltiinkin jo eri mieltä. Toteutetaanko palvelut pääosin julkisen sektorin toiEläkeläisten ääni kuuluville Lupa odottaa parempia palveluja 1/2022 Kannen kuva Annina Mannila SENNI JA SAFIRA POIMINTA Vaikuttamistyö ei kuitenkaan pääty aluevaaleihin. PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Kolmas rokotus, samalla flunssapiikki. Seuraavana päivänä oli pyykin vuoro.” Riitta Suhonen Kirjeitä mummolasta -blogissa. Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Pientä remonttia Ralf Sund kirjoittaa eläkejärjestelmän toimivuudesta 7 Naisten ääni kuuluviin Tuore selvitys tuo esiin elämänkokemuksen 10 Jumppaa etänä Pilottihanke kouluttaa vapaaehtoisia ohjaajia 18 Berliini, rakastettuni Juhani Seppovaara mieltyi ItäBerliinin vaihtoehtokulmiin 28 Potkua toimintaan Vartiokylän Eläkeläiset haki kampanjalla näkyvyyttä 38 Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 17 Pensionären 26 Runopysäkki 32 Suolaista ja makeaa 34 Krypto 47 Ikäystävällinen tunnustus Vaasalle 4 | Vanhusasiavaltuutettu aloitti työnsä 6 | Koti turvalliseksi ja toimivaksi 8 Runopysäkki: ”Krookukset kukkivat hänen askelissaan” 32 1/2022 | 11. helmikuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ikäihminen, ota rohkeasti paikkasi! Vanhuustutkija Marja Jylhä muistuttaa, että väestön ikääntyminen ei ole ohimenevä häiriö vaan länsimaisten yhteiskuntien pysyvä uusi tila. 20 Risteilyjärjestelyt etenevät, lähde mukaan! 12 2 Eläkeläinen 1/2022
AJASSA TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n toimisto muutti tammi-helmikuun vaihteessa uusiin tiloihin. Nyt toimistomme sijaitsee Helsingin Malmilla osoitteessa Kauppakaarre 1, 6 krs. Toiminnanjohtaja Jan Koskimies on tyytyväinen muuttoon. – Muutto sujui erittäin sujuvasti ja olemme jo asettuneet uuteen toimistoon. Järjestötyötä päästään jatkamaan ilman keskeytyksiä, nykyaikaisessa toimistossa keskeisestä sijainnista käsin. TOIMISTON MUUTTO oli Eläkeläiset ry:n suunnitelmissa jo usean vuoden ajan, ja koronapandemian aikana yleistynyt etätyö korosti entisestään muuton tarvetta. – Meilläkin suurin osa henkilökunnasta on ollut viimeiset kaksi vuotta pääosin etätöissä. Valmistelun jälkeen järjestön hallitus päätti muutosta tarkoituksenmukaisempiin tiloihin kokouksessaan joulukuussa 2021, Koskimies kertoo Eläkeläiset ry:n toimisto oli vuodesta 1982 alkaen Helsingin Etu-Töölössä Mechelininkadulla. Se koostui kahdesta erillisestä huoneistosta, jotka on alun perin rakennettu asunnoiksi. Toimisto kävi vuosien mittaan epätarkoituksenmukaiseksi ja tarpeettoman suureksi. – Uusi toimisto löytyi Helsingin Malmilta. Pienempi mutta nykyaikainen toimisto mahdollistaa hyvin etäja lähityön järjestämisen. Myös sijainti on parempi. Kun vanha toimisto sijaitsi kantakaupungin liepeillä hiljaisella asuinalueella, on uusi toimisto keskeisesti liikenteen solmukohdassa rautatien ja Kehä I:n varressa, Koskimies sanoo. Hän korostaa hyvien liikenneyhteyhteyksien merkitystä valtakunnalliselle järjestölle. – Sijaintimme on erinomainen ja tästä liikutaan kätevästi joka suuntaan, niin Helsingin sisällä kuin eri puolille Suomea; niin autolla, junalla kuin lentoasemallekin. – Muutossa yhtenä taustatekijänä on myös strategiamme mukainen yhteistyö. Uusi toimisto on yhteistyökumppanimme Sirolan säätiön omistama, ja naapurissa toimii tuettuja lomia järjestävä lomajärjestö Solaris-lomat ry. KAUPPAKAARRE 1, 6 krs., 00700 Helsinki on nyt myös Eläkeläinen-jäsenlehtemme postija käyntiosoite. Toimiston ja lehden kaikki puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet ovat ennallaan. Yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 45 ja kotisivultamme elakelaiset.fi Uudessa osoitteessa › Eläkeläiset ry:n toimiston uusi osoite 1.2. lähtien on Kauppakaarre 1, 6 krs., 00700 Helsinki › Toimisto on pääradan ja hyvien julkisen liikenteen yhteyksien varrella. Helsingistä ja Pasilasta Malmille pääsee lähijunilla I ja K. Lentoasemalta junalla P. Toimistorakennus sijaitsee aivan Malmin aseman kupeessa, Kauppakaarteen ja Kirkonkyläntien risteyksessä. › Malmi kuului aikanaan Helsingin maalaiskunnan suurimpiin ja vanhimpiin kyliin ja se oli kunnan hallinnollinen keskus. › Malmilla toimii myös vireä Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistys: malmin-elakelaiset.net/ Muuttopäivä oli 25. tammikuuta. Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö otti kuormaa vastaan uusissa työtiloissa. Toimisto muutti Malmille Eläkeläiset ry:n uusi nykyaikainen toimisto mahdollistaa entistä paremmin etäja lähityön järjestämisen. Myös sijainti on toimiva. TU O M A S TA LV IL A Eläkeläinen 1/2022 3
YHTEISKUNTA Vaasan kaupungin kehittämistyö palkittiin Liittyminen WHO:n verkostoon, rakennushankkeet ja lähiöohjelma tukevat ikäystävällisyyttä. TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVA RAIMO VAHTERA E läkeläiset ry on palkinut vuoden 2021 ikäystävällisenä tekona Vaasan kaupungin ikäystävällisen kehittämistyön. Kaupungin toiminnasta yhtenä esimerkkinä on vuonna 2021 allekirjoitettu liittyminen Maailman terveysjärjestö WHO:n Ikäystävällisten kaupunkien verkostoon. Aloitteen tästä oli tehnyt vanhusneuvosto. Verkostoon liittymisen myötä kaupunki sitoutuu ottamaan huomioon vanhusväestön hyvinvoinnin palveluissa ja suunnittelussa ja raportoi verkostolle vuosittain tehdyistä toimenpiteistä kaikkien hallintokuntien alueilta. Eläkeläiset ry:n tunnustuksen perusteluissa mainitaan, että Vaasassa on jo pitkään tehty poikkihallinnollista yhteistyötä ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhtenä keskeisenä toimijana on kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiva vanhusneuvosto, joka on kaupungin, sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen ja eläkeläisten yhteistyöelin. IKÄYSTÄVÄLLINEN TEKO 2021 4 Eläkeläinen 1/2022
– Kaupungin ikäystävällisyyttä on suunniteltu jo vuosien 2018–2019 aikana yhteistyössä kaupungin asuntopäällikön, vanhusneuvoston edustajien, esteettömyyskoordinaattorin, kotija laitoshoidon kehittämissuunnittelijan sekä kaupungin eri hallintokuntien vastuuhenkilöiden kanssa, kertoo Vaasan vanhusneuvoston puheenjohtaja Irmeli Mandell. Tuloksena on syntynyt Vaasan Ikäystävällisyyden toimenpideohjelma vuosille 2020-2025 mm. asumiseen, liikenteeseen, saavutettavuuteen, kulttuurija liikuntapalveluihin sekä sosiaalija terveyspalveluihin liittyen. Toimenpideohjelma yhdistettiin osaksi kaupungin Ikääntymispoliittista ohjelmaa. – Vanhusneuvostolla on todella ollut mahdollisuus vaikuttaa, myös suunnitteluvaiheessa, Mandell totesi tunnustuksen luovutustilaisuudessa. Hän muisti myös vanhusneuvoston edesmennyttä puheenjohtajaa Erkki Mäkelää. – Kun käynnistimme hankkeen ikäystävällisestä Vaasasta, Erkki oli tiiviisti mukana menehtymiseensä saakka. – IKÄYSTÄVÄLLISYYDEN edistämistyön fokus on konkreettisissa toimenpiteissä. Niistä mainittakoon Ravilaakson uudelle asuinalueelle suunniteltu yhteisöllinen asuinkortteli seniori-ikäisille, kaupunginosien mittavat esteettömyyskartoitukset sekä Ristinummen lähiöhankkeen monipuoliset ikäystävällisyyden ja esteettömyyden kehittämistoimet, joihin saadaan rahoitusta Ympäristöministeriön lähiöohjelmasta 2020-2022. Hyvin alkanutta työtä jatketaan, toteaa kaupungin asuntopäällikkö Jonas Nylén. Eläkeläiset ry palkitsee vuosittain jonkin Suomen kunnan tekemän teon, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt ikäystävällisyyttä. Ikäystävällinen teko 2021 -tunnustus luovutettiin Vaasan kaupungin edustajille etätilaisuudessa 25. tammikuuta. Eläkeläiset ry on järjestönä painottanut, että pohjoismainen demokratiamalli nojautuu vahvaan, alhaalta ylös rakentuvaan kansalaisyhteiskuntaan. Siihen kuuluu, että järjestöjä kuullaan ja otetaan mukaan päätöksentekoon jo varhaisessa vaiheessa. – Vaasan malli osoittaa että tällaisessa yhteistyössä saadaan aikaan konkreettisia tuloksia, toteaa Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. – TÄMÄ on hieno tunnustus ja todella kannustava viesti meille, toteaa Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry. – Vaasan kaupunki haluaa entistä enemmän olla nimenomaan mahdollistaja, joka tuo päätöksenteon, suunnittelun ja tekemisen lähemmäs kaupunkilaisia. Asukkaiden ja järjestöjen osallistaminen on meille tärkeää ja mukana kaupungin strategiassa. Vaasan malli osoittaa että yhteistyöllä saadaan aikaan konkreettisia tuloksia. Vaasan vanhusneuvoston puheenjohtaja Irmeli Mandell ja kaupunginjohtaja Tomas Häyry iloitsevat kaupungin ikäystävällisen työn saamasta tunnustuksesta. ”Hyvin alkanutta työtä jatketaan”. RAVILAAKSON UUSI asuinalue rakentuu Vaasan entisen raviradan paikalle, noin puolentoista kilometrin päähän Vaasan torilta. Lähistöllä sijaitsevat mm. Vaasan keskussairaala, uimahalli ja monia muita liikuntapaikkoja ja palveluita. Ravilaaksosta tulee noin 2500 asukkaan kerrostalovaltainen alue, joka rakentuu seuraavan 10-15 vuoden aikana. Yksi alueen ensimmäisistä asuinkortteleista tulee olemaan hyvinvointikortteli, jota suunnataan seniori-ikäisille. Kortteliin on suunniteltu kaksi ARA-rahoitteista kerrostaloa noin 100 yhteisöllisellä ARA-vuokra-asunnolla. Kyse on normaalista asumisesta, jossa seniori-ikäiset on otettu erityisesti huomioon niin asuntojen kuin koko korttelin tilojen ja piha-alueiden sekä muiden ratkaisujen osalta. ARA-taloja täydentämään kortteliin on suunniteltu yksi vapaarahoitteinen kerrostalo. Kortteliin tulee mittavat ja laadukkaat yhteisölliset tilat. Lisäksi kotihoito ja seurakunta ovat varaamassa tilat korttelista. Ravilaakson keskukseen on tulossa lähipalveluita. Alue on saamassa mittavan sähköistetyn yhteiskäyttöautojärjestelyn. Muualla on huomattu, että seniori-ikäiset ovat aktiivisesti ottaneet yhteiskäyttöautot käyttöönsä. Hyvinvointikorttelin osalta odotetaan paraikaa ARAn rahoituspäätöstä. Rakentamisen aloitus on näillä näkymin loppuvuonna 2022 tai alkuvuonna 2023. Korttelin ARA-asuntojen rakennuttaja on Yrjö ja Hanna -Säätiö, joka on yleishyödyllinen toimija. Ravilaakson hyvinvointikortteli Xxxxxx xxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxx xxxxxxx xxxxxxxxxxxx Xxxxxx xxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxx xxxxxxx xxxxxxxxxxxx RISTINUMMEN KAUPUNGINOSASSA Vaasassa on käynnissä ympäristöministeriön lähiöohjelman 2020-2022 hanke. Lähiöohjelman tavoitteena on ehkäistä asuinalueiden eriytymistä, lisätä asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä edistää alueiden elinvoimaisuutta. Kaupunkien lähiöhankkeiden toimenpiteiden valtion avustus on 35 %. Ristinummen lähiöhankkeen toimenpiteiden kustannusarvio on noin 1,8 miljoonaa euroa, joista ARAn avustusten osuus on noin 625 000 euroa. Eriytymiskehityksen torjunnan lisäksi Ristinummen lähiöhankkeen keskeisiä tavoitteita ovat ikäystävällisyyden ja esteettömyyden edistäminen. Ristinummella tehtiin mittavat rakennetun ympäristön ja palvelurakennusten esteettömyyskartoitukset vuosina 2020 ja 2021. Kartoitusten perusteella toteutetaan esteettömyyskorjauksia ja liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, jotka koskevat mm. suojateitä, bussipysäkkejä ja niiden ympäristöjä, jalkakäytäviä ja pyöräilyväyliä, risteysalueita sekä viheralueita ja levähdyspaikkoja. Asuinalueista palvelualueisiin johtavia väyliä kunnostetaan ja kehitetään, jotta liikkuminen jalasvoimin olisi mahdollisimman sujuvaa. Alueen osat, joissa asuu erityisen paljon ikäihmisiä, on otettu erityisesti huomioon paikkatietomenetelmää käyttäen. Alueen ikäihmiset ovat myös osallistuneet kartoitusten toteutukseen ja koko alueen kehittämistyöhön. Ristinummen eri osissa tavoitteena on asuntojen täydennysrakentaminen ja siinä otetaan myös seniori-ikäiset huomioon. Asumista lisäämällä voidaan paremmin turvata palvelut ja niiden kehittyminen. Ristinummen kaupunginosan asukasluku on noin 7 000, joista noin 23 % on yli 65-vuotiaita. Osuuden ennustetaan kasvavan 30 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Alueen kehittämistyötä jatketaan lähiöhankkeen jälkeen. Vuoden 2022 aikana alueelle laaditaan jatkokehittämisen suunnitelma, josta vastaa lähiöhankkeen ohjausryhmä, jossa on jäseninä sekä kaupungin viranhaltijoita, että luottamushenkilöitä. › Tiedot: Vaasan kaupungin asuntopäällikkö Jonas Nylén Ristinummen lähiöhanke 2020-2022 Eläkeläinen 1/2022 5
YHTEISKUNTA P äivi Topo on aloittanut työnsä Suomen ensimmäisenä vanhusasiavaltuutettuna. Valtuutetun tehtävänä on seurata ja arvioida ikääntyneiden asemaa ja edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Uusi vanhusasiavaltuutettu korostaa, että hyvinvointialueiden toimintaa suunniteltaessa tulee huomioida, että vanhuspalveluiden tarve nousee voimakkaasti lähivuosina väestön ikääntyessä. Valtiotieteiden tohtori Päivi Topo nimitettiin vanhusasiavaltuutetuksi joulukuussa ja hän aloitti tehtävässään 15.1. Topo työskenteli Ikäinstituutin johtajana ennen valtuutetuksi siirtymistään. Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten oikeuksia ja asemaa. Valtuutettu seuraa ja arvioi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksia, sekä lainsäädäntöä ja päätöksentekoa, ja arvioi niiden vaikutusta ikääntyneisiin. – Jokaisella on oikeus ikääntyä arvokkaasti ja elää hyvää arkea elämänsä viimeisinä vuosina. Onkin erittäin tärkeää, että Suomeen on perustettu viranomainen, jonka tehtävänä on nimenomaan varmistaa, että ikääntyneiden ihmisten näkökulmat ja tarpeet otetaan huomioon päätöksenteossa ja päätösten käytännön toteutuksessa. Tehtävä on ennen kaikkea konkreettista vaikuttamistyötä, Päivi Topo toteaa. VANHUSASIAVALTUUTETTU HALUAA kiinnittää huomion siihen, että moni iäkäs henkilö on tällä hetkellä vailla tarvitsemaansa hoitoa tai hoivaa, ja lähivuosina vanhuspalveluiden tarve tulee myös lisääntymään nopeasti väestön ikääntyessä. Sote-uudistusta toteutettaessa on välttämätöntä huolehtia kotihoidon ja hoivapalveluiden riittävyydestä. Lisäksi on huolehdittava henkilöstön riittävyydestä palveluissa. –Hyvinvointialueiden suunnittelussa ei saa unohtaa ikääntyneitä henkilöitä. Palveluiden tarpeiden kasvua voidaan myös hillitä tarjoamalla iäkkäille ihmisille mahdollisuuksia edistää omaa hyvinvointiaan ja terveyttään. HOIVAN JA hoidon tarpeen lisäksi ikääntyneet ihmiset täytyy huomioida kokonaisvaltaisesti eri palveluiden käyttäjinä palveluita suunniteltaessa. Nykyään yhä useampia jokaisen tarvitsemia palveluita toteutetaan digitaalisten välineiden avulla. Onkin varmistettava myös iäkkäiden ihmisten mahdollisuudet hankkia laitteita ja saada digitukea tai vaihtoehtoisesti tarjota palveluita myös kasvokkain tai puhelimitse. Ikääntyneet ovat moninainen ryhmä niin iän, sukupuolen, kielen, terveyden, tulojen, elämäntapojen ja -tilanteiden kuin monen muunkin tekijän suhteen. Vanhusasiavaltuutetun tehtävässä ikääntyneet ymmärretään laajasti ryhmän moninaisuus huomioiden. Vanhusasiavaltuutettu toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä. Valtuutetulla ei ole oikeudellista toimivaltaa käsitellä yksittäisten henkilöiden asioita, eikä hän voi muuttaa muiden viranomaisten tekemiä päätöksiä tai käsitellä niitä koskevia kanteluita. Tehtävä on ennen kaikkea konkreettista vaikuttamistyötä. Vanhusasiavaltuutettu aloitti ”Ikääntyneiden palveluista on välttämätöntä huolehtia hyvinvointialueiden suunnittelussa”. Päivi Topo työskenteli ennen vanhusasiavaltuutetuksi siirtymistään Ikäinstituutin johtajana. VUOSI 2022 toi muutoksia muun muassa leskeneläkkeeseen. Myös Kela-taksien tilausnumerot muuttuivat. Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotettiin vuoden alussa 2,1 %. Korotuksia eläkkeisiin Täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 679,50 e/kk ja parisuhteessa elävälle 606,65 e/kk. Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki ovat 855,48 e/kk. Lesken alkueläke on 335,76 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 105,17 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 61,78 e/kk. Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 22,71 e/kk. Rintamalisän määrä on 128,13 e/kk ja ylimääräisen rintamalisän määrä on yksin asuvalle 263,64 e/kk ja parisuhteessa elävälle 230,86 e/kk. Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 2,1 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Asumismenojen enimmäismäärä on I kuntaryhmässä 8 613 e/v, II kuntaryhmässä 7 921 e/v, III kuntaryhmässä 6 949 e/v. Kuukausittaisina asumismenoina huomioon otettavat vesikustannukset nousevat 30,05 euroon henkilöä kohden. Huomioon otettavat lämmityskustannukset pysyvät ennallaan. Omakotitalon kuukausittaisista kunnossapitokustannuksista huomioon otettava määrä suurenee 44,37 euroon. Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa. Leskenja lapseneläkkeet uudistuivat Kela maksaa leskeneläkettä alle 65-vuotiaille leskille. Vuodesta 2022 alkaen myös avopuolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hän on asunut edesmenneen avopuolisonsa kanssa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen, alaikäinen lapsi. Ennen uudistusta avopuolisot eivät olleet oikeutettuja leskeneläkkeeseen. Uudistus koskee tilanteita, joissa avopuoliso jää leskeksi vuonna 2022 tai sen jälkeen. Leskeneläke muuttui määräaikaiseksi nuorilla leskillä, joiden puoliso kuolee vuonna 2022 tai myöhemmin. Vuonna 1975 tai myöhemmin syntyneille leskille maksetaan leskeneläkettä 10 vuoden ajan tai kunnes yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta. Ennen uudistusta leski saattoi saada Kelasta leskeneläkettä, kunnes täytti 65 vuotta. Leskeneläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi ei koske leskiä, jotka jo saavat leskeneläkettä tai joiden puoliso on kuollut ennen lain voimaantuloa. Jatkossa työeläkelaitokset maksavat lapseneläkettä 20 ikävuoteen saakka. Tämä koskee myös lapsia, joille on aiemmin myönnetty lapseneläke ja jotka ovat alaikäisiä 31.12.2021 Lääkekattoon pieni korotus Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) nousee hieman. Vuosiomavastuu on 592,16 e/kalenterivuosi. Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta vain 2,50 euron omavastuun. Lääkkeiden peruskorvaus (40 % lääkkeen myyntitai viitehinnasta), alempi erityiskorvaus (65 % lääkkeen myyntitai viitehinnasta) ja ylempi erityskorvaus (100 % lääkkeen myyntitai viitehinnasta) säilyvät ennallaan. Myös alkuomavastuu (50 e), jonka asiakas maksaa kokonaan itse, säilyy ennallaan. Kela-taksin tilausnumerot muuttuivat Jokaisessa maakunnassa on nyt kaksi palveluntuottajaa, joilta Kelan korvaamat taksimatkat tilataan. Uudet tilausnumerot tulivat käyttöön 20.12.2021. Jotta Kela voi korvata taksimatkan, asiakkaan pitää tilata matka jommaltakummalta oman maakuntansa palveluntuottajalta. Tällöin hän maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden, joka on enintään 25 euroa yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. › Lähde: kela.fi Uusi vuosi toi muutoksia Kelan etuuksiin M A R K K U LE M P IN EN 6 Eläkeläinen 1/2022
S uomalainen eläkejärjestelmä on yksi maailman parhaista. Sen isänä ja äitinä hääräilivät työmarkkinajärjestöt. Lapsi syntyi noin 60 vuotta sitten. Kansaneläkejärjestelmä sai rinnalleen työeläkejärjestelmän, joka on muodostunut keskeiseksi eläketurvan muodoksi. Menestystarina, vaikka korjattavaa on. Osalla poliitikoista esiintyy innokkuutta – yleensä vaalien alla adoptoida lapsi, mutta voittavaa kokoonpanoa ei kannattaisi vaihtaa. Suomalainen eläkejärjestelmä on etuusperusteinen. Eläke luvataan tietyn suuruisena. Menot on lyöty lukkoon, tulopuolta säädetään tarpeen mukaan. Lupaus on pitänyt 60 vuotta, ja vaikka nuoret epäilevätkin, en näe syytä, miksei lupaus pitäisi seuraavatkin 60 vuotta – ainakin. Eläkejärjestelmän toimeenpano hajautettiin erillisiin eläkeyhtiöihin. Vaikka eläkeyhtiöiden toimintaa säädetään tarkasti lailla, on yhtiöiden välillä kilpailua, joka tehostaa toimintaa. Viime aikoina on yhä kovaäänisemmin vaadittu yhtiöiden laittamista yhteen. Ajatellaan, että noin 500 miljoonan hallintakuluihin tulisi säästöä. Varmaan tulisikin, mutta samalla lisättäisiin riskiä (kaikki munat samassa korissa), ja osa kilpailun tuomasta tehokkuudesta katoaisi. En kannata yhden yhtiön mallia. PERIAATTEESSA YKSI tienattu euro tuottaa eläketurvaa samassa suhteessa. Työuran aikaiset ansioerot siirtyvät samanlaisina eläkkeisiin. Hyvätuloinen palkansaaja on hyvätuloinen eläkeläinen. Pätkittynyt ja pienipalkkainen työura lisää eläkeläisköyhyyden riskiä. Tulonsiirtojärjestelmän tulisi tällöin auttaa. Paino sanalla pitäisi. Eläkejärjestelmä on eräänlainen ketjukirje. Kulloinkin työssä olevat maksavat eläkkeistä valtaosan. Osa rahastoidaan: niitä on nyt noin 250 miljardia euroa eli Suomen liikevaihdon eli bruttokansantuotteen verran. Summa tuntuu suurelta, mutta jos sitä verrattaan voimassa olevan eläkelupauksen määrään eli eläkevastuuseen, joka on noin 800 miljardia euroa, summa on pieni. Eläkejärjestelmän rahoituksen kivijalka on työllisyys ja palkkasumman kasvu. ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN LIITTYY indeksijärjestelmä, jonka oikeudenmukaisuudesta kiivaillaan. Eläkkeitä nostetaan pääosin hintojen nousua vastaavasti. Kun ansiot nousevat selvästi enemmän kuin hinnat, jäävät eläkkeet jälkeen. Nyt kun tuottavuuden kasvu on hiipunut ja ansioiden nousu on yhä lähempänä hintojen nousua, on epäkohta lievenemässä. Eläkkeitä nostettiin vuoden alusta 2,28 % ja 1.3. nousevat palkat enimmillään 2,0 %. Toki liukumat, joita eläkeläiset eivät saa, tasoittavat tilannetta. Olen äimistynyt, jos vielä taitettu indeksi -populismi myy. Eivät eläkeläiset ole tyhmiä. Järjestelmä tarvitsee jatkuvaa säätöä, isoa remonttia. Suomalaisten elinikä pitenee. Jos eläkeikä pysyy paikallaan, eläkkeellä oloaika pitenee ja samalla eläkemenot kasvavat, jotka nyt ovat vajaat 30 miljardia euroa vuodessa. Eläkeikääkin syytä maltillisesti nostaa, jotta rahat riittävät jatkossakin. Elinajanodote on kasvanut reippaasti: vuonna 1990 65-vuotiaan elinajanodote oli 16 vuotta, nyt yli 20 vuotta. Minusta on oikeudenmukaista, jos noin puolet pidentyneestä eliniästä menee tienuuseen ja puolet eläkeaikaan. JÄRJESTELMÄ KAIPAA myös pientä remonttia. Yrittäjien eläkejärjestelmä on epäkelpo. Kun palkansaajat maksavat maksuillaan omat eläkkeensä, valtion maksaa n. 350 miljoonaa vuosittain yrittäjien eläkkeitä. Lisäksi yrittäjät päättävät itse eläkemaksujensa suuruuden. Tietty minimi on toki maksettava, mutta se on niin pieni, ettei sillä eläketurva juurikaan kerry. Suuri osa yrittäjistä onkin eläkkeellä veronmaksajien tulonsiirtojen armoilla. Se ei ole yrittäjien, vaan järjestelmän vika. Paras lääke olisi yrittäjien eläkemaksun minimin roima korotus. Iltapäivälehden pilkkasivat aikoinaan eurokriisin aikana Kreikan eläkejärjestelmää: kuolleillekin maksettiin eläkkeitä. Suomen leskeneläke toimii samoin. Se ei ole oikeudenmukainen. On hyvä tähdentää, ettei tarkoitus ole puuttua maksussa oleviin tai ansaittuihin etuihin. Se olisi epäreilua, mutta karttuminen tulisi katkaista kokonaan mahdollisimman nopeasti. Leskeneläkkeiden kokonaismäärä on yli 1,5 miljardia euroa, se ei ole pikkusumma. Nuoruuden uintivalmentajani neuvoi: voitto ei ole pääasia, vaan mahdollisimman suuri ero seuraavaan. Sopii eläkejärjestelmään: meidän eläkejärjestelmämme on perustaltaan hyvä, mutta remonttitarvetta on. › Tällä palstalla vaihtuvat kirjoittajat pohtivat ikääntymisja eläkepolitiikan kysymyksiä. RALF SUND Tehyn ekonomisti ja Eläkeläiset ry:n ikääntymispoliittisen työryhmän jäsen. Jatkuvaa säätöä ja pientä remonttia Nuoruuden uintivalmentajani neuvoi: voitto ei ole pääasia, vaan mahdollisimman suuri ero seuraavaan. IKÄPUHETTA Eläkeläinen 1/2022 7
YHTEISKUNTA INKERI AALTO O n tärkeää, että asunto on mahdollisimman turvallinen. Sinne ja sieltä pois tulee myös esteettä päästä. Jokaisen on hyvä ajoissa miettiä oman kodin esteettömyyttä, kun kotia suunnittelee tai remontoi. Kylpyhuoneen on hyvä olla alun perin tarpeeksi iso, jotta sinne mahtuu rollaattori. Kun suunnittelee portaita, voi ottaa samalla huomioon, että jonakin päivänä voi laittaa myös luiskan. Kodin turvallisuutta voi terve ja toimintakykyinenkin lisätä huolehtimalla hyvästä valaistuksesta, rakentamalla kaiteita ja kiinnittämällä seiniin tukia tarpeen mukaan. Liukkaisiin kohtiin on hyvä kiinnittää huomiota sekä sisällä että ulkona ja pyrkiä ne korjaamaan, jotta ei sattuisi tapaturmia. Kunta tukee vaikeavammaisen kodin muutostöitä Vanha tai sairas ei saa jäädä kotinsa vangiksi. Usein hyvään asumiseen riittää luiskien rakentaminen, ovien leventäminen, kynnysten poistaminen sekä esimerkiksi kylpyhuoneen ja keittiön muutostyöt, jotta kaikesta voi suoriutua mahdollisimman itsenäisesti. Jotta oma koti olisi toimintakyvyn alentuessa yhä toimiva, on tarpeen olla itse aktiivinen muutostöitä suunniteltaessa ja ottaa yhteyttä oman kunnan korjausneuvonnasta ja -avustuksista vastaaviin viranhalKoti turvalliseksi ja toimivaksi Useimmat haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman kauan silloinkin, kun sairaus tai ikä tuovat mukanaan ongelmia. Koti vaatii joskus muutoksia, jotta elämä siellä sujuisi ja olisi turvallista. Monenlaista neuvontaa, apua ja taloudellista tukea on saatavissa. Vanhustyön keskusliitolla on 14 korjausneuvojaa eri puolilla maata. He auttavat yli 65-vuotiaita kotiin liittyvien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelemisessa ja avustusten anomisessa. He avustavat myös tarvittaessa korjaustöiden tekijöiden löytämisessä. Heidän neuvontansa on ilmaista, remonttikulut asiakas maksaa itse. Mutta remonttikuluihinkin on saatavissa avustusta. Jos eläketulot eivät ole suuret eikä ole paljon omaisuutta, voi saada avustusta esimerkiksi Asumisen rahoitus – ja kehittämiskeskus ARA:sta. Sitä saa sosiaalisin perustein ja avustettava summa on normaalisti puolet kustannuksista, joskus myös 70 %. Tämä edellyttää sitä, että omavastuuosuuden kykenee itse maksamaan. Korjausavustuksia myönnetään ikääntyneiden ja vammaisten asuntoihin. Kotitalousvähennys kannattaa hyödyntää verotuksessa, jos teettää muutostöitä. Sitä voi saada laskun työn osuudesta. Vanhustyön keskusliitto › Korjausneuvonnan palvelunumero 09 350 860 13 (ark. 9-15) › Alueiden korjausneuvojat vtkl.fi/korjausneuvonta Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA › ara.fi/korjausavustukset › puh. 029 525 0818, ti-ke klo 9-11ja 12-15 › korjausavustus.ara@ara.fi tijoihin. Muutostyöt tehdään usein ostopalveluna. Asunnon muutostöitä haetaan vammaispalveluhakemuksella. Muutostyökorvaukset maksetaan vain vaikeavammaiselle henkilölle. Kunta korvaa välttämättömät, kohtuulliset kustannukset, kun kysymyksessä on pitkäaikaisessa käytössä oleva vakinainen asunto. Luiskien lisäämisen tai kynnysten poistamisen lisäksi joskus on tarpeen asentaa WC ja vesijohdot tai ovien sähköinen avausmekanismi. Rakennusja sisustusmateriaalien muuttaminenkin saattaa tulla kysymykseen. Asumisen mahdollistavia, korvattavia laitteita voivat olla erilaiset nostoja hälytyslaitteet, jotka asennetaan kiinteästi asuntoon. Joskus kyseeseen tulee myös hissi tai induktiosilmukka. Kunta voi selvittää, voiko asiakas saada näitä tai muuta tarvitsemaansa esim. Kelalta tai vakuutusyhtiöltä. Joskus myös jääkaappi ja liesi pitää uusia, jotta asukas voi selviytyä itsenäisesti. Lähes aina on välttämätöntä, että kunnan asiantuntija tekee kotikäynnin ja tutkii tilanteen. Toimintaterapeutti voi antaa lausunnon asukkaan Tukea sosiaalisin perustein Pyörätuolista riippuvaiselle Aimo Ruisniemelle oviaukkojen laajentaminen ja ovien sähköinen avausmekanismi merkitsevät vapautta mennä ja tulla mielensä mukaan. Kodin remontti mahdollisti sen, että Aimo voi asua vaimonsa Sirpan kanssa samassa talossa kuin aikaisemmin. Jokaisen olisi hyvä ajoissa miettiä oman kodin esteettömyyttä.” A IM O R U IS N IE M I toimintakyvystä, sillä hänen on muita viranomaisia helpompi ymmärtää, miten sairaus tai vamma vaikeuttaa arkea. Kunta korvaa asuntojen muutostöitä, jos asuntoon on mahdollista tehdä tarvittavat muutostyöt ja asukas voi siinä sen jälkeen pitkään asua eikä ole laitoshoidon tarpeessa. Jos kulut ylittävät sen, mitä pidetään kohtuullisena, asukas maksaa ylittävän osuuden itse. Esteettömyysmuutostöiden suunnittelukustannukset kuuluvat myös korvauksen piiriin. Korvaus koskee vain sellaisia muutoksia, joiden perusteena on vamma, joten esimerkiksi normaalia asunnon peruskorjausta ei korvata. Vapaa-ajan asuntoon korvausta ei saa eikä yleensä saunaankaan. Vaikeavammaisen henkilön on tärkeää laatia kunnan viranomaisten kanssa yhdessä vammaispalvelusuunnitelma, jota päivitetään elämäntilanteen muuttuessa. Siihen kuuluu paljon muutakin kuin asuminen. › Lisätietoja: Oman kunnan sosiaalitoimi, asunnon korjausja muutostyöt 8 Eläkeläinen 1/2022
Enää ei tarvitse pelätä miehen kaatumista”. – ETENEVÄ lihasheikkoussairauteni asetti meidät tilanteeseen, jossa oli ratkaistava, pitäisikö muuttaa ja lähteä etsimään soveltuvaa kerrostalotai laitosasumista vai jäädä ja tehdä tarpeellinen remontti. Diagnoosinani on etenevää LGMD 1D sairautta aiheuttava DNAJB6-geenin mutaatio. Lääkitystä sairauteeni ei ole, Aimo Ruisniemi kertoo. Aimo ja Sirpa asuvat omakotitalossa Raisiossa. Rakennus on puurunkoinen, yksikerroksinen ja huoneistoalaltaan 115 neliön suuruinen. Siinä oli paljon pieniä huoneita, tuulikaappeja ja ahtaita ovia, tarpeeton koksivarasto ja talouskellari. – Olen kärsinyt 1990-luvun alusta lähtien lisääntyvistä lihasheikkousoireista. Jouduin sairaseläkkeelle vuonna 2002. Sairauteni eteneminen merkitsi turvautumista pyörätuoliin. Sairaanhoitopiirin ja kunnan apuvälinelainaamoista olen saanut käyttööni välttämättömät apuvälineet. Koska talo oli hyväkuntoinen, siihen oli mahdollista ja kannattavaa tehdä muutoksia. Asiaa puolsi sekin, että se oli yksitasoinen ja tonttikin oli tasainen, joten pyörätuolilla saattoi pihallakin liikkua. – Tältä pohjalta ryhdyin hakemaan kunnalta korvausta vaikeavammaiselle asunnon muutostöihin sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimiseen myönnettäviin kohtuullisiin kustannuksiin. Aimolle korvauksen hakeminen oli helppoa, koska hän tiesi koulutuksensa, työkokemuksensa ja yhteiskunnallisen osallistumisensa kautta, mihin oli ryhtymässä ja miten asiassa tulee toimia. Hän osasi ajatella myös, mikä on avustusta myöntävän viranomaisen näkökulma ja toimia sen mukaan. – Tästäkin syystä projektin suunnittelusta, toteutuksesta ja valvonnasta vastasivat alansa ammattilaiset, Aimo painottaa. ESTEETTÖMYYSMUUTOSTYÖT toteutettiin tontilla ja rakennuksessa saman aikaisesti tehtävien peruskorjaustöiden yhteydessä. Isot muutokset kannattaa tehdä yhtä aikaa. – Tämä seikka aiheutti viranomaisten kanssa kiistaa siitä, mitkä työt ovat esteettömyysmuutostöihin liittyviä ja mitkä kustannukset näistä töistä ovat avustuksen kohteena olevia kohtuullisia kustannuksia. Keskustelua syntyi kunnan kanssa myös avustuksen hakemiseen liittyvän kunnan ohjeistuksen sitovuudesta ja ensisijaisuudesta vammaispalvelulakiin nähden, Aimo muistelee. – Itse pääasiasta eli avustuksen määrästä päästiin yhteisymmärrykseen vasta pitkällisen väännön jälkeen. Pääpiirteissään yhteydenpito kuntaan tapahtui sähköpostitse. Kaupungin edustajat kävivät kohteessa kaksi kertaa. Yhteistyö oli, alkuun päästyään, mielestäni asiallista, mutkatonta sekä ratkaisuun pyrkivää, Aimo kiittää. Talossa piti tehdä useita muutoksia, jotta pyörätuolilla pääsee kulkemaan paikasta toiseen. Joitakin väliseiniä purettiin, oviaukkoja levennettiin ja kynnyksiä poistettiin. Sisällä olevat saranaovet korvattiin liukuovilla. Ulko-ovelta rakennettiin luiska huoneiston ovelle ja ulko-ovet varustettiin sähköisellä avausmekanismilla. Aimo voi nyt halutessaan mennä ulos pihalle ilman ongelmia. WC-tiloja piti laajentaa ja sinne asennettiin korotettu istuin, tukikaiteet sekä korkeussäädettävä allas. Keittiötilaa laajennettiin ja siihen rakennettiin korkeussäädettävä kaapisto työtason yläpuolelle. Oli tarpeen hankkia myös liesitasolle soveltuva liesi ja erillinen uuni. Nyt Aimo ja Sirpa voivat kumpikin touhuta keittiössä. AIMO JA SIRPA ovat nyt asuneet esteettömässä kodissaan vuodesta 2015 alkaen. – Sirpa oli suuresti helpottunut, kun vihdoin pääsimme asettumaan taloksi aivan toisenlaiseen huoneistoon. Enää ei tarvitse pelätä miehen kaatumista, kun se ennen oli miltei päivittäistä, Aimo kertoo. Talon peruskorjaus ja esteettömyysmuutostyöt merkitsivät Sirpalle kovaa fyysistä ponnistusta. Talo oli tyhjennettävä kaikista irtokalusteista. Työmaalla purkutavaraa piti siirtää avolavalle kuljetusta varten. Asuminen kesämökillä saaressa remontin aikana merkitsi Sirpalle myös suurta rasitusta, koska paljon piti sielläkin tavaraa kantaa. – Ystävät olivat suureksi avuksi. Minun osani oli katsella vierestä, kun tavara liikkui, Aimo sanoo. Nyt kuuden vuoden jälkeen Sirpa toteaa tehdyt ponnistukset vaivan arvoisiksi. › Aimo Ruisniemen muistiinpanoista toimittanut Inkeri Aalto Aimo Ruisniemen koti remontoitiin esteettömäksi Eläkeläinen 1/2022 9
YHTEISKUNTA E2 TUTKIMUS S elvityksessä tarkastellaan ikääntyneiden naisten elämisen taitoa, kokemuksia asemastaan yhteiskunnassa sekä sitä, miten naisten elinaikainen viisaus siirtyy sukupolvelta toiselle. Selvitys perustuu yli 70-vuotiaiden naisten haastatteluihin. Raportin on tehnyt tutkimusprofessori Marja Holmila (emerita) ja sen julkaisee monitieteinen, riippumaton tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Työtä ovat tukeneet E2 Tutkimuksen lisäksi Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Eläkeliitto ry. Ikänaisilla on tunnustettu rooli suvuissa, mutta ei yhteiskunnassa Suurella osalla haastatelluista on merkittävä rooli suvussaan. He auttavat läheisiään ja usein hoitavat puolisoitaan ja lapsenlapsiaan. Ikääntyneet siirtävät yhteistä perintöä ja kulttuuria nuoremmille ja tiedostavat sen tärkeyden. Läheiset arvostavat sekä heidän hoivavastuutaan että elämänkokemustaan ja tietämystään vanhoista asioista. Ikääntyneet naiset kokevat kuitenkin, että heidän panoksensa jää yhteiskunnan tasolla huomaamatta ja tunnustamatta. Monet naisista arvioivat, etteivät tule enää nähdyiksi ja kuulluiksi, vaikka ovat aiemmin toimineet merkittävässä työroolissa tai yhteiskunnallisessa asemassa. Useat tunsivat itsensä unohdetuiksi ja arvottomiksi. Kyvykkyyttä ja iän tuomaa kokemusta ei huomata. Yksi haastatelluista kiteytti asian näin: ”Heillä on hirveen paljon tietoo ja taitoo, jota ei kukaan kysele. Eikä tunnu tarvitsevan.” ”Ne osaa paljon semmoista, mitä ne nuoret ei edes tiedä olevankaan” Ikänaiset kokevat, että heillä olisi annettavaa eläkkeelläkin. Työelämän sukupolvisiirtymissä on kehitettävää, kuten eräs haastateltavista kuvaa: ”Työelämä jotenkin sylkee sen vanhan työntekijän syrjään sieltä. Ei osata ajatella sitä, se jää hiljaiseksi tiedoksi, et ne osaa paljon semmoista, mitä ne nuoret ei edes tiedä olevankaan ja millä tuotetaan ihan äärettömästi sitä tulosta.” Ikääntyneiden kokemuksia voitaisiin hyödyntää enemmän myös esimerkiksi asuinalueiden ja -ympäristöjen suunnittelussa sekä digitalisaatiossa. Ikääntyneet ovat yhä suurempi käyttäjäryhmä etäpalveluissa, ja erityisesti ikääntyneillä naisilla on keskeinen rooli paljon palveluja tarvitsevien elämässä. Palvelujen kehittämisessä ei hyödynnetä riittävästi asiantuntemusta, jota he saavat omaishoitajina ja auttaessaan vertaisiaan. Ikääntyneet naiset kaipaavat kohtaamisia nuorten kanssa Haastattelujen perusteella Suomessa on niukasti perheiden ja sukujen ulkopuolisia tilanteita, joissa eri sukupolvet kohtaavat. Ikääntyneistä naisista suurin osa kokee, että vuorovaikutus nuorempien kanssa on väIKÄNAISET HALUAVAT MUKAAN YHTEISKUNTAA KEHITTÄMÄÄN Yli 70-vuotiaita naisia on Suomessa yli 500 000. Julkisessa keskustelussa puhutaan harvoin ikääntyneiden naisten näkemyksistä ja asemasta Suomessa. Tuoreessa selvityksessä he ovat itse äänessä. Eläkeläisjärjestöt ovat olleet mukana tukemassa selvitystyötä. Monet naisista arvioivat, etteivät tule enää nähdyiksi ja kuulluiksi. Ikääntyneiden kokemuksia voitaisiin selvityksen mukaan hyödyntää enemmän myös esimerkiksi asuinalueiden ja -ympäristöjen suunnittelussa sekä digitalisaatiossa. Ikääntyneet ovat yhä suurempi käyttäjäryhmä etäpalveluissa. EI JA KO N TI O /L EH TI K U VA 10 Eläkeläinen 1/2022
Soita 050 068 9545 Hammasproteesin korjaus ja valmistus Hammasteknikko Timo Kasurinen valmistaa korkealaatuiset proteesit Kajaanissa. Eläkeläinenlehden lukijoille -20% AP UA JO NE UV O SÄHKÖPYÖRÄTUOLIEN VUOKRAUS info@apuajoneuvo.fi apuajoneuvo.fi p. 040 124 4282 Vuokraamme sähköpyörätuoleja ja sähkömopoja kaikenlaisiin tarpeisiin. VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 38,50 €/pari p. 020 7402 702 www.ortomalli.com Laadukasta seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Saga-palvelutalossa asut itsenäisesti kattavien palveluiden keskellä. Käytettävissäsi on ateria-, koti-, turvaja hyvinvointipalveluita omien tarpeiden mukaan. Modernit talomme seitsemällä paikkakunnalla tarjoavat monipuolista harrastusja kulttuuritoimintaa. Kaipaatko oman ikäistä seuraa, turvaa ja aktiivista tekemistä arkeen? Vapaat vuokrakotimme: sagacare.fi Saga-palvelutalot Tervetuloa ihastumaan – varaa oma esittelyaikasi tai kysy lisää Maksuton puh. 0800 06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi häistä eikä siihen ole riittävästi käytännön mahdollisuuksia. Haastatteluissa tilannetta kuvattiin seuraavasti: ”Sukupolvien välisen kommunikaation väylät yhteiskunnassa, se onkin hyvä kysymys. Mediassa voisi olla eri ikäpolvien suhteita käsitteleviä juttuja enemmän. Ei sellaisia ole paljoa, perheistä kyllä on artikkeleita.” ”Meille naisille tulee se kuilu ikäpolvien välille. Et joku jää pitäisi murtaa, että siihen tulisi ystäväksi taikka kysyttäisi mielipidettä taikka oltaisi kiinnostuneita. Sitä jotenkin vois vaikka tuoda esille enemmän julkisuudessa, että kuitenkin meidän naisten pitäisi pitää yhtä.” #Metoo-kampanja on uusi, mutta ilmiö sen takana on vanha Ikääntyneillä naisilla on omakohtainen kokemus tasa-arvon etenemisestä Suomessa. He kertoivat myös, millaista vähättelyä ja syrjintää he ovat kokeneet järjestötoiminnassa, politiikassa ja työelämässä. ”Aikaisemmin ihan kysyttiin, että onko sulla aikeissa hankkia lapsia, koska saattaa niistä syistä tulla poissaoloja. Nythän ei enää kysytä. Sitten taas sieltä häntäpäästä vanha nainen on kelpaamaton. Elikkä siis tässä on naisten kohdalla loppujen lopuksi vähän niitä hyviä, kysyttyjä työvuosia”, toteaa yksi haastatelluista. Myös seksuaalinen häirintä oli monelle tuttua. Vaikka #metoo-kampanja on uusi, ilmiö sen takana on vanha. Haastatteluissa naiset kuvasivat kokemiaan tilanteita seuraavasti: ”Kahvitauolla tai ruokatauolla kävin niiden miesten luona, jos mulla oli asiata, puhelimia ei ollut. Niin minä menin sinne työmaakopille, he istu siellä. Seinät oli täynnä pornokuvia, pojat siinä syö eväitään ja ne rupes vitsailemaan kaksmielisiä. Oikein kaksmielisiä, kun minä ilmestyin paikalle. Ja sit ne nauro niin makeesti ja niin leveesti. (…) Ehottomasti ei pidä alistua mihinkään vääryyteen, sillä se on väärää vallankäyttöä, esimiesaseman väärää vallankäyttöä. Kyllä näitä minä näin kans, (…) Siihen pitää kokonaisjoukoin kyllä tarttua. Metoo-liike on hyvä, koska se on vääryyttä vastaan.” Näin selvitys tehtiin ”Sellasta elämänviisautta, jota olisi sopinut kyllä vähän laajemminkin kuunnella” Ikänaisten elämisen taito ja kokemukset asemastaan yhteiskunnassa -selvityksen on tehnyt tutkimusprofessori (emerita) Marja Holmila. Työn käytännön toteutusta ovat tukeneet E2 Tutkimuksen asiantuntijat ohjelmajohtaja Jenni Simosen johdolla. Selvitys perustuu ikääntyneiden naisten haastatteluihin (N=34). Pääosa haastatelluista oli yli 70-vuotiaita. Haastateltavia hankittiin lumipallomenetelmällä, eli haastatteluun osallistuneiden ja naisverkostojen kautta saatiin lisää osallistujia. Haastateltavia saatiin myös eläkeläisjärjestöjen verkostoista. Haastattelut toteutettiin puhelimitse korona-aikana loka-joulukuussa 2020. Haastateltavissa oli maan eri osissa syntyneitä, varakkaissa ja vaatimattomissa oloissa kasvaneita, eri ammattialoilla työskennelleitä sekä maalla ja kaupungissa asuneita. Selvitys on julkaistu 31.1.2022. ILMESTYMISAIKATAULU 2022 2 huhtikuu 8.4. Aineisto lehdelle viimeistään 14.3. 3 kesäkuu 3.6. Aineisto lehdelle viimeistään 9.5. 4 syyskuu 2.9. Aineisto lehdelle viimeistään 8.8. 5 lokakuu 14.10. Aineisto lehdelle viimeistään 19.9. 6 joulukuu 9.12. Aineisto lehdelle viimeistään 14.11. Eläkeläinen 1/2022 11
JÄRJESTÖ Syksyn Kulje kanssain -risteilyllä on luvassa mahtavaa seuraa ja huippuluokan ohjelmisto. TUOMAS TALVILA E nsi syksyn Kulje kanssain -risteilyvalmistelut ovat käynnissä. Ennakkoilmoittautumisia on tähän mennessä tullut hienosti, mutta mukaan mahtuu vielä hyvin! Kun osallistujia on tarpeeksi, koko laiva on käytettävissämme. Risteilyohjelma on monipuolinen. Sitä suunnitellaan perinteiseen tapaamme yhteistyössä jäsenistömme kanssa. Vuoden ensimmäisessä yhdistyspostissa lähetettiin lomake, jolla yhdistykset voivat tehdä alustavia esityksiä ohjelmista ja niihin osallistumisesta. On selvää, että koronatilanteen vuoksi ei yhdistysten kokoontumisissa vielä välttämättä ole päästy keskustelemaan risteilylle osallistumisesta. Niinpä ennakkovarausten maksamisen eräpäivää on siirretty helmikuun lopusta kuukaudella eteenpäin, jolloin uusi eräpäivä on 31.3. – Ennakkovarausten lisäaika on oikein hieno juttu, sanoo vantaalaisen Hakunilan Eläkeläisten matkavastaava ja sihteeri Liisa Kiiskinen. – Kiinnostusta risteilylle lähtöön kyllä jäsenissämme on, mutta emme ole päässeet vielä kokooontumaan lainkaan tälle vuodelle. On hienoa, että helmikuun toisella viikolla vihdoin pääsemme taas vauhtiin yhdistyksen toiminnassa, Kiiskinen iloitsee. – Sitten pääsemme myös keräämään ilmoittautumisia syksyn risteilylle. Liisa Kiiskinen ja Hakunilan Eläkeläisten varapuheenjohtaja Toivo Peltola osallistuivat viime syksynä matkavastaavien tutustumisristeilylle Silja Europalla. Siellä saadut ennakkotiedot Kulje kanssain -risteilyn ohjelmasta ja järjestelyistä olivat myönteisiä. Hakunilalaiset eivät suinkaan olleet merellä ensimmäistä kertaa. – Olemme yhdistyksessä järjestäneet paljonkin risteilymatkoja, niitä jäsenet toivovat, he kertoivat laivalla. ELÄKELÄISET RY:N vuoden 2022 päätapahtuma Kulje kanssain -risteily tehdään Silja Europalla 13.–14.9. välillä Helsinki–Tallinna–Helsinki. Risteilylle ovat lämpimästi tervetulleita kaikki jäsenemme ja toimintamme ystävät! Jäsenyyttä ei siis edellytetä. Ohjelmapuolella on luvassa mm. Risteilyjärjestelyt etenevät hyvässä tahdissa Hakunilan Eläkeläisten matkavastaava Liisa Kiiskinen ja varapuheenjohtaja Toivo Peltola osallistuivat viime syksynä Hakunilan Eläkeläisten opintoja tutustumisristeilylle Silja Europalla. – Ensi syksyn Kulje kanssain -jäsenristeilylle on Hakunilasta varmasti lähtijöitä, he totesivat. Laula kanssain -yhteislauluja kuoroilta, juontajana sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Reijo Westerholm. Kulje kanssain -illanvieton ohjelmaan kuuluu lyhyt tanssillinen yhteisesitys, yksilöja ryhmäesityksiä sekä tanssia ”Meidän pändin” säestyksellä. Asiaohjelmaakaan ei ole unohdettu. Laivalla kuullaan alustuksia ja käydään keskusteluja ikääntymispolitiikan tärkeistä asioista. Reijo Westerholm TU O M A S TA LV IL A 12 Eläkeläinen 1/2022
A loitin kulttuuriministerinä marraskuun lopussa vuonna 1975. Yksi ensimmäisiä tehtäviä oli isännöidä Suomen ja Neuvostoliiton ystävyysviikon merkeissä maahan tulleen valtuuskunnan illallista Smolnassa. Kutsut oli lähettänyt jo edeltäjäni Lauri Posti ja suurlähettiläs Stepanov oli luonnollisesti kutsulistalla. Lähetystöstä kuitenkin esitettiin Postille toivomus, että myös ministerineuvos Streltsov saisi kutsun, niin kuin tapahtuikin. Hallitus kuitenkin vaihtui ja myös illallisen isäntä. Kansliapäällikkö Numminen tuli vähän hämillään kertomaan, että kumpikaan lähetystöstä kutsutuista ei pääsekään paikalle. ”Syytä en tiedä”, totesi Numminen. Mutisin itsekseni, että minäpä tiedän. Tapaus tuli mieleeni, kun seurasin Ylen lähettämää ohjelmaa suomettumisesta. On hyvä, että lähihistoriasta kerrotaan, koska koulujen historianopetuksessa käsittely jää pakostakin pinnalliseksi. Suomettumisohjelmasta kaipasin kuitenkin itse käsitteen analyysia. Asiasta keskusteltaessa olisi hyvä erottaa Suomen ulkopolitiikan kova ydin ja toisaalta neuvostosuhteiden hyväksikäyttö sisäpoliittisessa kilpailussa ja sen myötä avautunut mahdollisuus kansallisen suvereniteettimme horjuttamiselle. VENÄJÄN NAAPURUUS on Suomelle ikimuistoinen tosiasia, niin on myös väittely siitä, mikä Suomen kannalta viisain tapa suhtautua siihen. Siitä kiistelivät ”hatut” ja ”myssyt” 1700-luvulla. Voitolle päässeiden hattujen konfliktihakuinen politiikka toi itärajan Kymijoelle. Samasta asiasta kiistelivät vanhasuomalaisten myöntyvyyslinjan – neuvottelutien – edustajat jyrkkää suhtautumista sortotoimiin kannattavien perustuslaillisten kanssa. Samaa eroa kuvaa Paasikivi värikkäästi kertoessaan neuvotteluistaan Moskovassa vuosina 1939-41. Sodanjälkeinen ulkopolitiikka perustuikin Paasikiven patsaan jalustaan kaiverrettuun tekstiin: ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”. Perustamalla ulkopolitiikka luottamukseen, että Suomen aluetta ei voi hyväksikäyttää operaatioihin Neuvostoliittoa vastaan, tahdottiin poistaa toiselta osapuolelta syy operoida Suomea vastaan. Tuon luottamuksen horjuttamisen nähtiin heikentävän Suomen turvallisuutta. Siksi presidentit Paasikivestä Koivistoon pitivät ulkopolitiikkaa johtaessaan tästä lähtökohdasta kiinni. Tätä myös Henry Kissinger suositteli Ukrainaa kokeilemaan. TOINEN ASIA ovat sitten yli-innokkaat ”luottamuksen” rakentajat. He ymmärsivät tehtävänsä mielistelyksi, jossa onnistuakseen leimasivat poliittisia kilpailijoitaan ”neuvostovastaisiksi”. Kilpailijat saattoivat olla toisia puolueita tai oman puolueen eri tavalla ajattelevia. Tällainen toiminta johti noidankehään, jossa yhä lipevämmällä suhteiden vaalimisella päästettiin naapuri yhä syvemmälle Suomen sisäisiin asioihin. Tätä oli se suomettuminen, jossa on myös moraalisen tilinteon paikka. Siitähän myös alussa kertomassani tapahtumassa oli kyse. SKDL:n sosialistit, joihin kuuluin, pitivät oikeutenaan kritisoida niin Neuvostoliiton politiikkaa kuin sitä tapaa, jossa siellä sosialismia rakennettiin. Samalla pidimme kuitenkin ulkopolitiikkamme kovaa ydintä oikeana. Suomettumisesta Yli-innokkaat ”luottamuksen” rakentajat ymmärsivät tehtävänsä mielistelyksi. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ Suunnitelmissa on lisäksi ainakin runokaraoke, tanssipaja, rappustreenit, boccia-kisa, tietovisa ja järjestöaktiivien treffit. Kaiken tämän lisäksi on tarjolla laivan oma korkeatasoinen viihdeohjelma ja yhteistyökumppaneittemme järjestämää ohjelmaa. Mukaan risteilylle on kutsuttu myös mm. Suomen Elintarviketyöläisten Liiton SEL ry:n veteraanit. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonenkin on mukana laivalla. Eläkeläiset ry:n valtuusto kutsutaan koolle sääntöjen 12 §:n mukaiseen varsinaiseen kokoukseen 24. 25.5.2022 Kylpylähotelli Kuntorantaan Varkauteen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. Lisäksi kokouksessa käsitellään sääntöuudistuksen ensimmäinen vaihe, jota varten järjestön hallitus tekee esityksen aluejärjestöjen uusista toiminta-alueista. Valmistelun pohjana ovat uudet hyvinvointialueet. Valtuuston kokouksen yhteydessä järjestetään seminaari, jossa käsitellään järjestötoiminnan ja ikääntymispolitiikan ajankohtaisia aiheita. Jäsenyhdistykset (paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt) voivat tehdä esityksiä valtuustolle. Valtuustolle osoitetut kirjalliset esitykset pyydetään toimittamaan järjestön toimistoon 15.3. mennessä, kuitenkin viimeistään 25.3.2022 kello 16.00. Sääntöjen edellyttämä ennakkoilmoitus kokouksesta postitetaan valtuuston jäsenille ja jäsenyhdistyksille 20.1.2022 Lisäksi ennakkokutsu julkaistaan Eläkeläinen-lehdessä 1/2022. Varsinainen kokouskutsu ja kokousasiakirjat lähetetään valtuuston jäsenille 28.4. Eläkeläiset ry:n hallitus 17.12.2021 ENNAKKOKUTSU Eläkeläiset ry:n valtuuston kokoukseen › Kulje kanssain -risteily toteutetaan yhteistyössä Matkapojat Oy:n kanssa. Se ottaa vastaan varaukset ja vastaa niitä koskeviin kysymyksiin: Matkapojat Oy, puh. 010 2323 200 (ma-pe 9-16), ryhmat.tampere@matkapojat.fi › matkapojat.fi/kuljekanssain › Katso hinnasto ja lisätietoa tämän lehden sivulta 19. › Pääsääntönä on, että yhdistykset kokoavat lähtijät ja tekevät ryhmätilauksen. On hyvä tehdä yhteistyötä lähiyhdistysten ja aluejärjestön kanssa matkajärjestelyjen osalta. › Mukaan pääsee myös yksittäinen lähtijä! Tervetuloa! Tee varauksesi suoraan Matkapojille! Veli-Matti Kuntonen Eläkeläinen 1/2022 13
OTA YHTEYTTÄ! › Järjestösuunnittelija Juha Viitanen, juha.viitanen@ekl.fi, puh. 050 408 3376 › Järjestösuunnittelija Pekka Vartiainen, pekka.vartiainen@ekl.fi, puh. 050 472 3978 TEKSTI JA KUVA JUHA VIITANEN –N aapurissani asuva Jyväskylän Eläkkeensaajien puheenjohtaja, tarvitsi apua tietotekniikkapulmissa. Ajattelin yrittää auttaa. Siitä lähti polkuni vapaaehtoiseksi tietotekniikan vertaisopastajaksi, kertoo Jyväskylän Eläkkeensaajien ja Jyväskylän Eläkeläisten jäsen Esa Kauppinen. Kauppinen on Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL) Verkosta virtaa -toiminnan opastaja ja Keski-Suomen alueohjaaja. Molemmat hommat ovat vapaaehtoistyötä. Esa opastaa ikäihmisiä tietokoneiden, tablettien, älypuhelinten ja netin saloihin Jyväskylän seudulla – ja välillä etänäkin muualla Suomessa asuvia. Verkosta virtaa -toiminta saa julkista rahoitusta sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskukselta eli STEAlta ja toiminta on avointa kaikille ikäihmisille. Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistysten jäsenet ovat vieläpä erikoisaseEKL:n Verkosta virtaa -toiminta tarjoaa tukea tietotekniikan vertaisopastajaksi. Myös opastusta tarvitseville on apua saatavilla. Eläkeläiset ry:n jäsenet ovat erityisen tervetulleita mukaan toimintaan. Lähtisitkö vertaisopastajaksi? lijoilta ja toisilta opastajilta tukea vapaaehtoistyöhösi. Voit osallistua sekä lähiettä etäkoulutuksiin ja virkistystapahtumiin. Lisäksi järjestösuunnittelijat auttavat kaikissa opastuksiin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Ota yhteyttä ja tule mukaan innostavaan opastajajoukkoomme! JÄRJESTÖSUUNNITTELIJAT vierailevat mahdollisuuksien mukaan myös Eläkeläisten paikallisyhdistyksissä kertomassa Verkosta virtaa -toiminnasta sekä digiasioiden iloista ja hyödyistä. Ota yhteyttä, niin katsotaan, jos saisimme sovitettua vierailun vaikkapa yhdistyksenne kerhotai kuukausitapaamiseen. Päivitämme opastustietoja sivullemme ja toivottavasti koronan pikkuhiljaa väistyessä yhä uusia paikkakuntia tulee mukaan. www.verkostavirtaa.fi/opastuspaikat/ Jos paikkakuntaasi ei löydy listasta, kannattaa soittaa tai lähettää sähköpostia järjestösuunnittelijoille ja kysyä, onko paikkakunnallasi opastuksia. massa, sillä EKL ja Eläkeläiset ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka ansiosta Eläkeläisten jäsenet ovat erityisen tervetulleita mukaan Verkosta virtaa -toimintaan. EKL:n jäsenyyttä ei edellytetä. – Olen myös vetäjänä ja basistina Jyväskylän Eläkeläisten Tavalliset-orkesterissa, Esa Kauppinen kertoo. – Yhteistyö toimii musiikin saralla kahden yhdistyksen välillä, joten miksei se toimisi digiopastuksissakin. Tervetuloa siis Eläkeläiset ry:n jäsenet mukaan tähän tekijäänsäkin palkitsevaan opastustoimintaan, Kauppinen vinkkaa. JOS HALLITSET älylaitteiden ja netin käyttöä ja haluaisit auttaa ikätovereitasi, ota yhteyttä Verkosta virtaa järjestösuunnittelijoihin. Kerromme, miten pääset mukaan toimintaan. Opastajan ei tarvitse osata kaikkea tietotekniikasta, vaan hän opastaa omien tietotaitojensa pohjalta. Opastaja saa myös sanoa, että ei osaa opastaa jotain tiettyä asiaa. Opastajana saat järjestösuunnitteEKL:n Verkosta virtaa -järjestösuunnittelijat Pekka Vartiainen (kuvassa oikealla) ja Juha Viitanen sekä Oulun seudun alueohjaaja Paula Hellen-Toivanen tapasivat Verkosta virtaa -opastajia ja opastustoiminnasta kiinnostuneita Eläkeläiset ry:n jäseniä Oulussa lokakuussa 2021. JÄRJESTÖ 14 Eläkeläinen 1/2022
Kaipaatko uusia haasteita? Pidätkö ihmisten kanssa juttelemisesta? RYHDY TUTKIMUSHAASTATTELIJAKSI! Haemme haastattelijoita ympäri Suomea tekemään henkilökohtaisia haastatteluja kiinnostavia tutkimusprojekteja varten ”Haastattelutyössä oppii ja saa sivistystä sekä syntyy näkökulmia asioihin.” Taloustutkimuksen pitkäaikainen haastattelija LISÄTIETOJA: Puhelimitse arkisin klo 9–15 Eija Karvinen, puh. 010 7585 218 Minna Rautiainen, puh. 041 5277 192 tai kotisivuiltamme osoitteesta: www.taloustutkimus.fi/tutkimushaastattelija Tulemme mielellämme kertomaan tarkemmin tutkimushaastattelijan työstä! Tiedustelut: eija.karvinen@taloustutkimus.fi OHJELMAA YHDISTYKSELLENNE! › ODOTA, että saat laskun kotiisi. › KÄYTÄ laskulla olevaa viitenumeroa. (Aikaisempien vuosien jäsenmaksuviitenumeroa ei tule käyttää.) › LASKULLA oleva viitenumero on henkilökohtainen ja sillä voi maksaa vain laskulla mainitun ihmisen jäsenmaksun ja mahdollisen tukimaksun. (Esim. pariskunta ei voi maksaa samalla laskulla molempien jäsenmaksua). › KUN KÄYTÄT viitenumeroa, maksuun ei saa lisätä mitään viestiä. Älä siis maksaessasi kirjoita viesti-kenttään mitään. › ELÄKELÄISET ry:n jäsenmaksu on 20 euroa. Halutessasi voit maksaa lisäksi sopivaksi katsomasi summan tukimaksua. › JOS HALUAT jatkossa jäsenmaksulaskusi sähköisenä kuluttajaverkkolaskuna eli e-laskuna, voit tilata e-laskumme verkkopankistasi laskuttajanimellä Eläkeläiset ry tai y-tunnuksella 0116413-8. Lue alta lisää e-laskumahdollisuudestamme. › JÄSENMAKSUJEN käsikantoa tekevien yhdistysten jäsensihteereille ja taloudenhoitajille muistutuksena, että odottakaa rauhassa laskua järjestöltä. Älkää siis maksako Eläkeläiset ry:lle etukäteen mitään käsikantoja suoraan tilille. › PULMIA? Jäsenrekisteriä, jäsenmaksujen perintää ja tilityksiä koskeviin tiedusteluihin vastaa Eläkeläiset ry:n jäsenvastaava Anna Autio. Puh. 044 751 1030 (parhaiten tavoitat arkisin klo 9–12), sähköposti: anna.autio@elakelaiset.fi. Hyvä Eläkeläiset ry:n jäsen, näin maksat jäsenmaksusi Maksu e-laskulla Eläkeläiset ry:n jäsenmaksu on saatavilla myös e-laskuna. E-lasku on helppo tapa maksaa laskuja, koska se saapuu suoraan omaan verkkopankkiisi. E-laskun käyttöönotto on sinulle maksutonta, ja tämä sähköinen verkkolasku sisältää samat tiedot kuin perinteinen paperinen lasku. Laskun voit maksaa tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Löydät meidät verkkopankkisi e-laskuttajaluettelosta nimellä Eläkeläiset ry tai y-tunnuksella 0116413-8; tiedoissa lukee lisäksi ”jäsenmaksu”. E-laskun käyttöönoton jälkeen sinun tarvitsee vain hyväksyä verkkopankkiin saapunut lasku. Voit halutessasi asettaa e-laskun myös automaattisesti maksuun. Verkkopankissa näet, milloin maksu on veloitettu tililtäsi. Jos otat e-laskun käyttöön, emme enää lähetä sinulle paperisia jäsenmaksulaskuja. E-laskun tilaaminen vaihtelee hieman pankkikohtaisesti. Tutustu oman pankkisi ohjeisiin pankin internetsivuilla. PERINTEEKSI MUODOSTUNUT Eläkeläiset ry:n alueellisten opintoja työpäivien kierros käynnistyi tammi-helmikuun vaihteessa Savon aluejärjestöstä. Tilaisuuksia on yhteensä 14. Tapaamisiin on kutsuttu kaksi osallistujaa kustakin paikallisyhdistyksestä ja lisäksi kaksi aluejärjestön edustajaa. Opintoja työpäivien pääaiheet ovat viime syksynä pidetyn Eläkeläiset ry:n 21. edustajakokouksen päätökset ( järjestön strategia ja sen toimeenpano sekä sääntöuudistuksen tavoitteet ja aikataulu), kevään 2022 valtuuston kokous ja syksyn 2022 Kulje kanssain -jäsenristeily. Koronarajoitukset ovat jonkin verran sekoittaneet ennakkoon laadittua tapahtumien aikataulua. Osa aluekierrospäivistä on jouduttu vaihtamaan toiseen ajankohtaan, osa päästy pitämään normaalisti. Lisätietoja tapaamisista antavat tarvittaessa aluejärjestöjen puheenjohtajat. Aluejärjestöjen opintoja työpäivien kierros jälleen käynnissä Eläkeläinen 1/2022 15
Ryhtykää porukalla kulttuuriaktivisteiksi! “Uimahalli siirrettiin toiseen kuntaan missä bussikuljetus?” “Pankkiasioiminen on kohtuuttoman vaikeaa ikääntyvät eivät voi hoitaa itse omia raha-asioitaan!” “Kun lähestyn matkani päättettä, minulle ei saa syöttää kauravelliä!” KulttuuRiaKtivistin koulutuksessa käsittelemme osallistujia puhuttavia yhteiskunnallisia aiheita. Opimme kädentaitoja, performanssin tekemistä ja ryhmän ohjaamistaitoja, jotka muuttavat maailmaa paremmaksi. PaiKallisyhdistyKset ja aluejärjestöt voivat tilata kulttuuriaktivismin kursseja omille paikkakunnilleen. Eläkeläiset ry:n toiminta-avustusta eli Toimintatonnia voi käyttää koulutuksen ostamiseen. Kysy lisää Tiina Flygare, koulutustuottaja, tiina.flygare@ksl.fi Riina Näsi, kulttuurituottaja, riina.nasi@ksl.fi www.ksl.fi Toimintatonnit 2022 myönnetty ELÄKELÄISET RY jakaa vuodelle 2022 hakemusten perusteella paikallisyhdistyksilleen ja aluejärjestöilleen Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAlta saatua kohdennettua toiminta-avustusta. Tätä niin sanottua toimintatonnia saattoi vuodelle 2022 hakea kolmeen tarkoitukseen: matalan kynnyksen toiminnan tai tapahtuman/tapahtumien järjestämiseen, tietotekniikkahankintojen tekemiseen ja koulutuksen järjestämiseen Eläkeläiset ry:n hallitus vahvisti toimintatonnien jakopäätökset 28.1. kokouksessaan. Kaikkiaan toimintatonnia haki 76 yhdistystä ja avustusta myönnettiin 28:lle yhdistykselle. Jaettava summa oli kaikkiaan 30?000 euroa. Kolme yhdistystä sai 500 euroa, 19 yhdistystä 1000 euroa, viisi yhdistystä 1500 euroa ja yksi yhdistys sai 2000 euroa. Ne yhdistykset, joille toimintatonniavustusta on myönnetty, saavat avustuksen käytöstä ja käytön valvonnasta sopimuksen, joka tulee allekirjoitttaa ja palauttaa Eläkeläiset ry:lle. Kun sopimus on allekirjoitettu, aloitamme avustuksien maksatukset. Sopimus tullaan postittamaan helmikuun aikana. ELÄKELÄISET RY:N hallitus on myöntänyt avustuksen 28:lle hakijalle, listaus näistä alla (Elry=paikallisyhdistys, Aj.=aluejärjestö): › Anjalankosken Elry 1 000 › Hangon Elry 1 000 › Hankasalmen Elry 1 500 › Himangan Elry 1 000 › Hyrylän Elry 1 000 › Jakomäen Elry 1 000 › Jyväskylän Elry 1 000 › Jämsän Elry 2 000 › Kaarinan Elry 500 › Kainuun Aj. 1 000 › Klaukkalan Elry 1 000 › Kuhmon Elry 1 000 › Kuopio-Kallavesi Elry 1 000 › Laukaan Elry 1 000 › Lauritsalan Elry 1 000 › Lopen Elry 1 000 › Mänttä-Vilppulan Elry 1 000 › Paltamon Elry 1 000 › Pohjois-Karjalan Aj. 1 000 › Pudasjärven Elry 1 500 › Savon Aj. 1 500 › Sonkajärven Ery 1 000 › Ulvilan Elry 1 000 › Utajärven Elry 500 › Vaajakosken Elry 1 000 › Varsinais-Suomen Aj. 1 500 › Vihdin Elry 500 › Ylivieskan Elry 1 500 Toiminta-avustusta myönnettiin yhteensä 28:lle paikallisyhdistykselle ja aluejärjestölle. Eläkeläiset ry:n tuore, syyskuussa valittu hallitus varajäsenineen kokoontui marraskuussa Helsinkiin pitämään kokouksen ja seminaarin. Kuvassa vasemmalta hallituksen jäsen Raija Raittio (Kaarinan Eläkeläiset), varapuheenjohtaja Tuula Telin (Porin Eläkeläiset), Antti Perkkalainen (Kauhavan Eläkeläiset), puheenjohtaja Matti Huutola (Rovaniemen Eläkeläiset), Heikki Mäkinen (Klaukkalan Eläkeläiset), Leena Salo (Varkauden Eläkeläiset), Ilkka Kotiranta (Nokian Eläkeläiset) ja varajäsenet Vuokko Kautto (Lahden Eläkeläiset), Matti Ruokolainen (Lieksan Seudun Eläkeläiset), Arja Jauhiainen (Paltamon Eläkeläiset) ja Aimo Ruusunen (Imatran Eläkeläiset). Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsen Lahja Hanhela (Kiimingin Eläkeläiset) ja varajäsenet Marja-Leena Kytölä (Hankasalmen Eläkeläiset) ja Pertti Keränen (Tervolan Eläkeläiset). Päättäjät koolla JÄRJESTÖ 16 Eläkeläinen 1/2022
Kevään 2022 kurssikalenteri Matkavastaavien peruskurssi 22.-25.2. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Pääaiheena on syksyn Kulje kanssain -risteily, josta tulee kertomaan Matkapojat oy:n aluevastaava Mari Airaksinen. Kouluttajat: Marjo Hänninen ja Tiina Rajala. Kurssin hinta: 245 € (puolihoito)/ 290 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 15.2. mennessä. Järjestöviestinnän kurssi 22.-25.2. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media: esimerkiksi toimivien kotisivujen ominaisuudet. (Varsinainen kotisivukurssi pidetään erikseen.) Kouluttaja: Tuomas Talvila. Kurssin hinta: 245 € (puolihoito)/ 290 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 15.2. mennessä. Yhdistystoiminnan peruskurssi 1.-4.3. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Kurssisiltö: yhdistystoiminnan perustaidot ja -tiedot; jäsenrekisteriohjelman esittely; toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toimintasuunnitelma; toiminnan ajankohtaisasiat, kuten Kulje kanssain -jäsenristeily. Toiminnantarkastus Alueelliset kurssit Rytmimusiikin kurssi ”Uutta ja vanhaa” 26.-27.3. Kauniainen, Työväen Akatemia. Vetäjinä Kari Kuivalainen ja Sauli Malinen. Ilmoittautuminen 7.3. mennessä. Kuorokurssi ”Laula kanssain” Oulu/Rovaniemi Ilmoitamme tarkemmat tiedot myöhemmin. Kursseille ilmoittautuminen ja hinnat Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä Jukka Mustakalliolle: jukka.mustakallio@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon niillä kursseilla, joihin kuuluu majoitus. Jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssia (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. Hinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hänen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja päivällisen. Täysihoitohinnat sisältävät lisäksi lounaan. Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea normaalihintaisille kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti lmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Valtakunnalliset kurssit ja toimintatonni yhteisenä osuutena taloudenhoitajien kanssa. Kouluttajat: Anna Autio ja Tiina Rajala. Kurssin hinta: 245 € (puolihoito)/ 290 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 17.2. mennessä. Yhdistystalouden peruskurssi 1.-4.3. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet ja sähköisen kirjanpidon ohjelma Holli. Paljon harjoituksia. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kouluttajat: Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Kurssin hinta: 245 € (puolihoito)/ 290 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 17.2. mennessä. Näyttämöilmaisun ja ohjelmakurssi 29.3.-1.4. (3 vrk) Lomakeskus Kuntoranta,Varkaus Esiintymistaitoa kaikille, ohjelmaideoita kerhoihin ja juhliin. Kouluttaja: Annikka Kaistinen. Kurssin hinta: 200 € (puolihoito)/ 230 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 7.3. mennessä. Tanssillista liikuntaa 29.3.-1.4. (3 vrk) Lomakeskus Kuntoranta, Varkaus Kurssi on tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaajille. Kurssilla opetellaan hauska tanssillinen ohjelma esitettäväksi syksyn Kulje kanssain -risteilyllä. Ohjelmaan kuuluu lisäksi luontoja ulkoliikunnan aiheita. Kouluttajat: Eva Rönkkö ja Hannele PitkäLiukkonen. Kurssin hinta: 200 € (puolihoito)/ 230 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 7.3. mennessä. Muita koulutuksia Verkosta virtaa Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n välisen sopimuksen mukaan jäsenemme voivat osallistua EKL:n Verkosta virtaa -hankkeen koulutuksiin. Niihin pääsee tutustumaan verkostavirtaa.fi -sivuilla. Lisätietoja voi kysyä myös Juha Viitaselta, puh. 050 408 3376, sähköposti: juha.viitanen@ekl.fi Lue lisää Verkosta virtaa -hankkeesta tämän lehden sivulta 14. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Eläkeläinen 1/2022 17
JÄRJESTÖ J umppa kotona voi olla monelle ratkaisu silloin, kun muuta ei ole tarjolla. Yleisten toimitilojen ja liikuntasalien sulkeminen on koronapandemian aikana vähentänyt merkittävästi tekemistä ja liikkumista arjessa. Iäkkäämpien ihmisten liikkumattomuus voi kuitenkin olla suorastaan kohtalokasta. Näillä perusteilla tuli viime vuoden elokuussa haettavaksi hankerahaa, jotta järjestöt voisivat kehittää etäjumppatarjontaansa. Eläkeläiset ry haki opetusja kulttuuriministeriöstä avustusta pilottiprojektiin, jossa kehitetään sisältöjä ja koulutusta vapaaehtoisille etäjumppien ohjaajille. Pilottihankkeemme nimi on Yhdenvertaisuutta etäjumpilla. Nimi viittaa siihen, että yhdenvertaiset mahdollisuudet eivät iäkkäiden liikunnan harrastamisessa toteudu monien ryhmien kohdalla. Olemme Eläkeläiset ry:ssä toimineet yli 15 vuotta vieraskielisten Eläkeläiset ry:n uusi pilottihanke kouluttaa vapaaehtoisia ohjaajia ja tarjoaa etäjumppia aluksi ulkomaalaistaustaisille, ensisijaisesti venäjää puhuville iäkkäille. Yhdenvertaisuutta etäjumpilla ikääntyvien parissa ja nähneet, miten tämä väestönosa on jäänyt liikuntatarjonnan ulkopuolelle. Hankkeemme tarkoitus onkin tarjota etäjumppia aluksi ulkomaalaistaustaisille, lähinnä venäjää puhuville iäkkäille, ja jakaa hankkeen jälkeen opittuja kokemuksia järjestömme paikallisyhdistyksille. MIKSI ALOITAMME juuri venäjänkielisistä? Perusta siihen on moninaisuustyön ohjaajamme Evgeniya Mazurovan kokemuksessa ja osaamisessa. Olemme tarjonneet venäjää puhuville etäjumppia jo parin vuoden ajan. Hankeavustus mahdollistaa tämän kokemuksen tiivistämisen koulutukseksi, jolla voimme opettaa halukkaita ohjaamaan jumppaa etäyhteyksien takaa. Koulutuksesta ovat kiinnostuneet jo kumppanimme Kotkasta, Kiteeltä, Joensuusta, Jyväskylästä, Tampereelta ja Helsingistä. Etäjumppien pilottihanke kestää elokuuhun saakka. Helmikuussa käynnistämme ohjaajien koulutuksen ja koulutuksen lomassa vapaaehtoiset aloittavat etäjumpat omissa ryhmissään. SUURIN HAASTE – niin ohjaajille kuin jumppaajillekin – jumpan järjestämisessä on digilaitteiden käyttö. Ohjaajat saavat digitaidoissa tukea hankekoordinaattori Evgeniyalta, sillä hänellä on kokemusta digivälitteisestä jumppien ohjaamisesta jo usean vuoden ajalta. Välillä kokoonnumme liikkumaan myös kasvokkain. Näissä tapaamisissa voi sitten kysyä neuvoja ja kokeilla, miten oma puhelin tai tabletti toimii. Etäjumpparyhmien tueksi on myös Kuuloliiton Digitaidot-korttipeli, josta hankkeessa tehdään myös venäjänkielinen käännös. Suomenkielinen peli on nyt jo lainattavissa yhdistyksiin. Peliä voi tiedustella moninaisuustyön suunnittelijalta Eva Rönköltä eva.ronkko@elakelaiset.fi YHTEISIÄ TAPAAMISIA ja kaverin vierellä jumppaamista etätarjonta ei pysty korvaamaan. Kasvokkain kohtaamisia tarvitsemme jatkossakin. Pari viimeistä vuotta on kuitenkin opettanut monille etäyhteyksien käyttäötaitoja ja avannut siten uusia mahdollisuuksia. Etäjumpista voisi syntyä järjestöllemme hyvä lisä paikallisyhdistysten liikuntakerhojen rinnalle. Jo muutamalla ohjaajalla saisimme tarjonnan, johon voi osallistua asuinpaikasta riippumatta. Etäjumppa voisi siten toimia järjestömme liikuntaväen kohtaamispaikkana. Otamme nyt ensiksi opit aloitetusta pilottihankkeesta ja jaamme sen jälkeen osaamista halukkaille vertaisohjaajille eteenpäin. EVA RÖNKKÖ EVGENIYA MAZUROVA Keravan Eläkeläiset tarjoaa torstaisin etäjumppaa kaikille Keravan Eläkeläiset ry tarjoaa torstaiaamuisin klo 10 etävenyttelytuokioita. Jumppa toteutetaan maksuttoman ja kätevan Jitsi-etäyhteyden välityksellä. Vetäjänä on yhdistyksen johtokunnan jäsen Mikko Raunio. Etäaamujumpan liittymislinkki ja lisätietoja löytyy yhdistyksen kotisivulta: keravanelakelaiset.com/viikko-ohjelma Hankekoordinaattori Evgeniya Mazurovalla on kokemusta digivälitteisestä jumppien ohjaamisesta jo usean vuoden ajalta. 18 Eläkeläinen 1/2022
Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuh.19,2 snt/min. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alkaen-hintaisia paikkoja rajoitetusti. matkapojat.fi/kuljekanssain • puh. 010 2323 200 • ma-pe 9-16 Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) ELÄKELÄISET RY JÄSENTAPAHTUMA Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla Risteilyhinnat Henkilöhinta määräytyy hyttiluokan ja sen mukaan montako henkilöä hytissä majoittuu Executive 1:lle 415 € Executive 2:lle 215 € DeLux 1:lle 290 € DeLux 2:lle 145 € A 1:lle 140 € A 2:lle 69 € A 3:lle 49 € A 4:lle 39 € B 2:lle 59 € B 3:lle 43 € B 4:lle 35 € B2s 1:lle (kerrosvuode) 75 € B2s 2:lle (kerrosvuode) 44 € C 1:lle 89 € C 2:lle 49 € C 3:lle 36 € C 4:lle 29 € Hintaan sisältyy: • Eläkeläiset ry:n risteily valitussa hyttiluokassa • Monipuolinen ohjelmatarjonta • Laivan viihdetarjonta Laivaruokailut lisämaksusta. Kaikki kattausajat vahvistetaan myöhemmin. Teemme pöytävaraukset yhdistyksittäin. Alla olevat hinnat ovat voimassa vain etukäteen ostettaessa. Suosittelemme aterioiden ostamista etukäteen. Grande Buffet Buffet -illallinen sis. buffetjuomat 34 €/hlö Meriaamiainen 13 €/hlö Buffet-lounas sis. buffetjuomat 26 €/hlö Grill House ja Tavolata á la carte -ravintolat Illalliskuponki 34 €/hlö Lounaskuponki 26 €/hlö Kuponki käy maksuna laskun loppusummasta Laivaruokailut Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) Hinta/hlö Tiedustelut sekä varaukset 12.10.2021 alkaen Matkapojat Oy p. 010 2323 200 (ma-pe 9-16) ryhmat.tampere@matkapojat.fi www.matkapojat.fi/kuljekanssain Bussi (max 13m) + kuljettaja laivaan 290 € • Pelkkä kuljettajalippu laivaan 73 € / kuljettaja Hinta sisältää hyttipaikan sekä ateriat laivalla Eläkeläinen 1/2022 19
Vanhuustutkijan koronavuosi -kirjassa Marja Jylhä avaa uudenlaista ikäajattelua ja tasavertaisia mahdollisuuksia kaikenikäisille. 20 Eläkeläinen 1/2022