Suomen Sosiali demokraattisen Puolueen päääänenkannattaja Nro: 181, 007450-15-48 Hinta 1,20 e (sis.alv) PERJANTAI 27.11.2015 120 vuotta
Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: ? Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: puh. 0200 30011 ? Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. 0200 55888 ? Tampere ja ympäristö: puh. 0800 96675 ? Muu Suomi: puh. 0200 71000 ? Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 27.11. Nimipäivät tänään: Hilkka (ruots.) Astrid, Estrid -2...1 2...4 4...7 Aurinko nousee: Helsingissä 8.47 Oulussa 9.34 Aurinko laskee: Helsingissä 15.28 Oulussa 14.36 Nimipäivät lauantaina: Heini, Kaisla (ruots.) Sten Nimipäivät sunnuntaina: Aimo (ruots.) Edgar Maltti on valttia myös työmarkkinoilla. Nyt tarvitaan kaikilta yhteisen edun asettamista oman edun edelle. Jutta Urpilainen Twitterissä Olipa outo kyselytunti. Hallitus ja ministerit eivät vastaa kysymyksiin, puhuvat mitä sattuu ja kyselevät oppositiolta. Roolit sekaisin!? Merja Mäkisalo-Ropponen Twitterissä Demokraatti.fi Päivä kuvana AFP Photo / Tom Gandolfini 3 Eläkeläisten asumistuesta leikataan sittenkin 4–5 AKT irtaantui yhteiskuntasopimuksesta, pääkirjoitus 6–7 Kuntien palveluiden hinta nousee liian korkeaksi 8–9 Kitkerää sote-soppaa 10–11 Vuorenrinteeltä 12–13 Keskustelua ja taustaa 14–15 Keskustelua ja taustaa 16 Keskustelua ja taustaa 17 Turussa pienet puolueosastot yhdistyvät 18–19 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 20–23 Radio ja tv 24 Tarja Halosen kolumni Uutiset Arki Ajatuspaja Nimipäivät maanantaina: Antti, Atte, Antero (ruots.) Anders, Andreas, André, Andrea Matkustajakone lensi Yas Viceroy Abu Dhabi hotellin yli eilen. Abu Dhabissa on alkamassa F1 osakilpailu. Uutiskertaus n Brysselin terroriuhkatasoa laskettiin. Belgia on laskenut Brysselin terroriuhkatasoa yhden tason alemmaksi, kertoo maan uutistoimisto Belga. Terroriuhkaluokitus nostettiin korkeimmalle tasolle lauantaina. Uhkatasoa laskettiin nyt kolmostasolle, mikä tarkoittaa että terroriuhan määrä on vakava. Tämän myötä Brysselin terroriuhkataso on nyt samalla tasolla muun maan kanssa. n Brysselin koulut ja metro avattiin jo eilen uudelleen. Uudenkaupungin tehdas valmistamaan Mercedes-Benzin maasturia. Uudessakaupungissa Valmet Automotiven autotehdas on saanut uuden tilauksen Mercedes-Benziltä. Uudenkaupungin tehdas aloittaa GLC-maastoautojen valmistuksen alkuvuodesta 2017. Uudenkaupungin tehdas valmistaa tällä hetkellä A-sarjan Mercedes-Benzejä. Niiden valmistusmäärät laskevat ensi vuonna.
3 27.11.2015 UUTISET ? ? Eläkeläisten asumistuesta edelleen vääntöä Lehtikuva/Mikko Stig ”Se viisi miljoonaa euroa on pois eläkkeensaajien kukkarosta.” Ulkoministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (vas.) ja pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kuiskailivat toisilleen eduskunnan kyselytunnilla Helsingissä torstaina. Eikö säästö olekaan leikkaus? Kysymys eläkeläisten asumistuesta nousi alkuviikosta uudelleen esiin. Hallitus esittää nyt, että yleisestä asumistuesta säästetään ensi vuonna 22 miljoonaa euroa. Vasta viime viikolla hallitus juhli suurena voittonaan sitä, ettei se yhdistäkään eläkkeensaajan asumistukea yleiseen asumistukeen, vaikka tästä oli kirjaus hallitusohjelmassa. Hallitusohjelman edellyttämät säästöt on nyt tarkoitus saada aikaan korottamalla asumistuen perusomavastuuta sekä pitämällä asumistuen enimmäisasumismenot vuonna 2016 samoina kuin tänä vuonna. Asiasta riitti puhetta myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Hallituksella ja oppositiolla on esityksen lopputulemasta eri näkemys. – Kysymyksessä ei ole lähtökohtaisesti leikkaus, siinä ei tule tapahtumaan laskua, eikä siinä tule tapahtumaan nousua, vaan taso tulee säilymään vuoden 2015 tasossa, sosiaalija terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) selitti. Eläkkeensaajien asumistuesta kysynyt SDP:n Pia Viitanen ihmetteli, miksei säästöä voi sanoa leikkaukseksi. – Kyseessä on asia, jolla valtio säästää noin viisi miljoonaa euroa ensin, myöhemmin lisää, ja se viisi miljoonaa euroa on pois eläkkeensaajien kukkarosta. SDP:n Maarit Feldt-Ranta täsmensi vielä lukuja. – Teette säästöpäätöksen, joka ensi vuonna leikkaa eläkeläisten asumistukea noin 5 miljoonalla ja tulevina vuosina noin 9 miljoonalla, melkein 10 miljoonalla eurolla. Oletteko te arvioineet, kuinka monta eläkeläistä tämä koskettaa ja mikä näitten eläkeläisten yhteenlaskettujen leikkausten vaikutus on? SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen ”suomensi” niin ikään, mitä hallituksen uusin esitys merkitsee. – Se tarkoittaa käytännössä sitä, että eläkkeensaajan käteen jäävä tulo pienenee, se jolla hän ostaa ruokaa, lääkkeitä ja vaatteita. Rehula puolusteli Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) puolestaan korosti omassa vastauksessaan, että eläkkeensaajan asumistukijärjestelmä ja yleinen asumistukijärjestelmä säilyvät. – Hallitus on kertonut aivan avoimesti sen, että asumistukimenot jäädytetään vuoden 2015 tasolle. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että teidän peräämänne ihmisryhmän, kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten, tilanteeseen tällä ratkaisulla ei ole mitään vaikutusta. SDP:n Ilmari Nurminen huomautti tähän, että päätös jättää korottamatta asumistuen enimmäisasumismenoja tarkoittaa käytännössä heikennystä eläkkeensaajien asumistukeen. Lisäksi hallitus aikoo nostaa asiakasmaksuja peräti 150 miljoonaa ensi vuoden alusta. – Tämä tarkoittaa käytännössä terveyskeskusmaksuissa, poliklinikkamaksuissa tai esimerkiksi päivystyskäyntimaksuissa jopa kolmenkymmenen prosentin nousua. Valitettavasti nämä korotukset osuvat jälleen kaikkein heikompiosaisiin kansalaisiimme ja paljon palveluita tarvitseviin ihmisiin. Suomessa terveyserot ovat suuret, ja tämä päätös valitettavasti lisää niitä. Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demokraatti.fi
4 27.11.2015 UUTISET ? ? AKT syyttää työnantajia, EK pitää perusteluja verukkeena, muut yllättyivät EK:n irtiotto tuposta sai väkevän vastalauseen Autoja kuljetusalan työntekijäliitto AKT herätti laajasti hämmennystä, kun se ilmoitti torstaina vetäytyvänsä työmarkkinajärjestöjen yhteiskuntasopimuksesta, joka on neuvotteluvaiheessa. Puheenjohtaja Marko Piiraisen mukaan syynä oli Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n päätös, jonka mukaan EK ei enää tee keskitettyjä tulopoliittisia kokonaisratkaisuja huhtikuun lopun jälkeen. – EK veti yhteiskuntasopimuksen alas wc:n pöntöstä ilmoittamalla, että keskitettyjen aika on ohi, kunhan ensin varmistetaan viiden prosentin kilpailukykyloikka, tehdään nollakierros 2017 ja sen jälkeen noudatetaan niin sanottua Ruotsin mallia. AKT valmistautuu liittokohtaiseen sopimuskierrokseen vuonna 2017. EK:n Jyri Häkämies piti AKT:n perustelua vetäytyä yhteiskuntasopimuksesta EK:n takia verukkeena. – Selkeästi veruke, tekosyy. Missään tapauksessa neuvottelujen keskeyttäminen EK:n takia ei käy perusteena, Häkämies sanoi. EK heitti pallon SAK:lle Häkämies arvioi, että yhteiskuntasopimus voi olla vaarassa. Hän heitti pallon SAK:lle. – Neuvottelujen osalta on oltava täysi kattavuus, eli mukana ei voi olla vapaamatkustajia. Rinne: ”EK:n ajoitus oli erittäin huono” Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n päätös lopettaa keskitettyjen tulopoliittisten kokonaisratkaisujen tekeminen on alkusyy AKT:n ratkaisuun, arvioi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Hän sanoo ymmärtävänsä AKT:n motiivit jäädä pois yhteiskuntasopimuksesta. – AKT:n sopimukset loppuvat vuoden 2017 alkupuolella. Ymmärrän, että ei ole nyt motiivia tehdä nollasopimuksia, jos ei ole tietoa, miten sen jälkeen jatketaan, Rinne sanoo. Antti Rinteen mukaan EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä. – EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta puhui tästä jo keväällä, mutta tämä ajoitus oli erittäin huono, Rinne sanoo. Hän toivoi, että työmarkkinaosapuolet jatkavat ratkaisun hakua EK:n ja AKT:n ilmoituksista huolimatta. ”EK veti yhteiskuntasopimuksen alas wc:n pöntöstä.” Tämä on vakava paikka SAK:lle, ja heidän on selvitettävä tilanteensa, Häkämies sanoi. Neuvotteluja ei ole tarkoitus jatkaa enää tällä viikolla. – Viimeistään maanantaihin mennessä on oltava selvyys siitä, neuvotellaanko ja onko SAK pöydässä vai ei, Häkämies sanoi. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly yllättyi AKT:n ratkaisusta. Hänen mukaansa se vaikeuttaa entisestään neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta. Lyly arvioi, että päätöksen taustalla on ollut myös yleinen työmarkkinatilanne, kuten Postin työkiista. Hän kertoi, ettei tiennyt ennalta AKT:n päätöksestä. SAK:n työvaliokunta arvioi todennäköisesti viikonloppuna yhteiskuntasopimusneuvottelujen jatkoa. Valiokunnan on tarkoitus arvioida jatkaako SAK neuvotteluja ensi viikolla, ja mikä AKT:n ilmoituksen vaikutus niihin on. Tumma pilvi neuvottelupöydän ylle Myös muiden palkansaajakeskusjärjestöjen puheenjohtajille AKT:n päätös tuli puun takaa. Toimihenkilökeskusjärjestön STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arveli, että AKT:n jättäytyminen sopimuksen ulkopuolelle heittää tumman pilven neuvottelupöydän ylle. Hän uskoi silti, että keskusjärjestöjen neuvottelut jatkuvat. – Kyse on AKT:n päätöksestä. Minun mielestäni jokaisen vastuullisen järjestön pitäisi pysyä neuvotteluissa mukana. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder taas sanoi, ettei ymmärrä AKT:n motiivia jäädä pois yhteiskuntasopimuksesta. – Se oli yllätys, koska minulla on ollut sellainen kuva, että SAK on ollut kokonaisuudessaan mukana näissä neuvotteluissa. En ymmärrä motiivia, miksi AKT tekee tämän. Haluavatko he painostaa työantajaa sopimukseen vai mistä tässä on kyse, Sture Fjäder kysyi. Demokraatti-STT Sipilä: ”Tästä on isänmaan etu kaukana” Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei vielä torstaina halunnut arvioida AKT:n päätöstä jäädä pois yhteiskuntasopimuksesta. Hänen mukaansa AKT:n ilmoituksen vaikutus jää nähtäväksi, mutta sopimuksen pitäisi olla kattava. – Kyllähän tämä on käsittämätöntä touhua. Tästä on nyt isänmaan etu kaukana, Sipilä sanoi eduskunnassa. Hän sanoi odottavansa yhä työmarkkinajärjestöiltä vaihtoehtoista tarjousta, mutta aikaa on hyvin vähän. Jos tarjousta ei tule, hallitus menee Sipilän mukaan ”toisella raiteella eteenpäin”. Sillä hän tarkoitti hallituksen omaa kilpailukykypakettia. – Juna liikkuu ja vauhti kiihtyy. Liikkuvaan junaan on aina vaikea päästä, Sipilä kuvaili. Ilmapuntari Vetistä. EK:n vedettyä tupot vessanpöntöstä alas alkoivat jo ensimmäiset seuraukset. HSL:n viemärimiehet riensivät oitis Etelärantaan moittimaan huuhteluvetimestä nykäissyttä Kari Häkämiestä. ”Pöntöstä saa vetää alas vain sitä itseään”. Häkämies oli hämmästynyt, kun ei ollut tiennyt seurauksista. Tympeää hajua. Hallituksen nokkamiehet osoittivat huonoja käytöstapoja ja vielä huonompaa parlamentarismin tuntemusta, kun eivät edes lukeneet opposition vaihtoehtoisia budjettia. Erityisen huonoa käytöstä edusti ulkoministeri Timo Soini (pers.). Mutta siihenhän olemme tottuneet. PAM aloittaa tukitoimet postilaisille Palvelualojen ammattiliitto PAM aloittaa tukitoimet Postin työmarkkinariidan takia. PAM kehottaa kaupan alalla työskenteleviä lopettamaan Postin toimintoihin liittyvien töiden tekemisen lakon aikana ensi viikolla. Tukitoimien on tarkoitus alkaa keskiviikkona aamulla ja päättyä myöhään perjantaina. PAM arvioi, että tukitoimet näkyvät toimintojen hidastumisena ja joidenkin toimipisteiden sulkeutumisena. Toimet eivät koske hätätyötä eivätkä tehtäviä, joissa ne vaarantaisivat yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja. Posti puolestaan ei vielä torstaina osannut arvioida tarkasti, missä määrin tukitoimet tulevat vaikuttamaan toimipisteiden toimintaan. Posti selvittää tilannetta. Kaupan liitto pitää PAMin tukilakkopäätöstä kohtuuttomana. Kaupan liiton mukaan kuljetusliittojen ja PAMin tukilakot osoittavat, että Suomen työrauhalainsäädäntö on pahasti vanhentunut. STT
5 27.11.2015 UUTISET Ihmiselämä jokaisen numeron takana He rakastivat rockia, he rakastivat teatteria, he rakastivat opiskelua ja matkustamista. He rakastivat Pariisia; he rakastivat elämää. Näin aloittaa ranskalainen sanomalehti Le Monde viime maanantaina ilmestyneen artikkelinsa, jossa se kertoo miksi lehti on päättänyt julkaista jokaisen Pariisin terrori-iskuissa 13. marraskuuta kuolleen ihmisen tarinan. Heitä oli yhteensä 130. Ja vaikka heidän elämänsä päättyi julmalla tavalla, he ovat yhä keskuudessamme, kanssamme. He eivät ole jättäneet meitä, lehti kirjoittaa. Lehden toimitus kieltäytyy muuttamasta näitä ihmisiä vain numeroksi ”130” . Sen mielestä he ansaitsevat myös enemmän kuin ”uhrin” statuksen. ”Olemme halunneet antaa heille kasvot, kertoa keitä he olivat, palauttaa heidät eloon niiden kautta jotka heidät tunsivat ja jotka heitä rakastivat. Haluamme myös kiinnittää nämä ihmiset muistoihimme, jokaisen heistä, ilman poikkeusta.” Viikon alusta lähtien lehti on alkanut julkaista verkkosivuillaan mustavalkoisin kuvin varustettuja muistokirjoituksia iskussa kuolleista. Koko tietokoneruudun leveydelle aukeavat kauniit kuvat elävistä, hymyilevistä ihmisistä. Le Monden journalistit ovat haastatelleet kirjoituksia varten uhrien omaisia ja heitä tunteneita ihmisiä. Lämminhenkiset kirjoitukset kertovat enemmän elämästä kuin kuolemasta. Ne kertovat myös elämän jatkumisesta. nnn on niin totta, että kun meitä kohtaa suuri tragedia, oli se sitten rikoksen, onnettomuuden tai luonnonkatastrofin aiheuttama, uhrit typistyvät helposti pelkiksi kylmiksi numeroiksi: kuolleita niin ja niin monta. Kuolleiden läheisille he eivät kuitenkaan koskaan muutu numeroiksi. He ovat menetettyjä ihmisiä, poikia, tyttäriä, isiä, äitejä, veljiä, siskoja, aviopuolisoja, rakastettuja, ystäviä. sinänsäHän ei ole poikkeuksellista, että lehdet julkaisevat katastrofien uhreista kirjoituksia. Me muistamme WTC:n tornin iskut, Estonian uppoamisen, tsunamin, koulusurmat. Lehdet kertoivat niissä kuolleiden elämästä mitä saivat tietoonsa. Le Monde lähestyy asiaa kuitenkin nyt toisella tavalla. Tässä ei ole kyse niinkään lukijoiden uteliaisuuden tyydyttämisestä. Le Monden hienossa eleessä korostuu terroristi-iskuissa menehtyneiden muiston, koko heidän elämänsä kunnioitus. On myös kyse avoimen yhteiskunnan arvoista. On parempi, että vaikeistakin asioista puhutaan kuin että niistä vaietaan. Uhriksi joutumiseen liittyy helposti häpeää tai syyllisyydentuntoa. Näin voi käydä ainakin iskussa haavoittuneiden, eloonjääneiden kohdalla. Myyrmannin kauppakeskuksen pommi-iskussa haavoittuneet eivät halunneet tulla julkisuuteen. Heidän päätöstään pitää kunnioittaa. Kuitenkin ei voi olla ajattelematta, että avoimuus olisi voinut auttaa traumojen läpikäymisessä. Samalla se on myös viesti niille, jotka suunnittelevat henkirikoksia. Maalitauluna on aina ihminen, ei numero. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895. Työmies –1918, Suomen Sosialidemokraatti –1988, Demari –2001, Länsi-Suomen Työmies –1906, Sosialisti –1918, –1951, Demokraatti –1919, Turun Päivälehti –2001, Uutispäivä Demari –2012 Päätoimittaja Mikko Salmi sari.saloranta@demokraatti.fi Pääkirjoitus Sari Saloranta Kupla Nyt alkoi kissanpäivät! Mä istun jalat pöydällä. Alakerran jätkät neuvottelee. Le ht iku va / M art ti Ka in ula in en Pysähtyykö liikenne Postin tukilakkojen vuoksi? Mureneeko yhteiskuntasopimus? Paljon kysymyksiä leijuu ilmassa. Kuva vuoden 2006 bussilakosta. Susanna Alatalo
6 27.11.2015 UUTISET ? ? ”Sotessa on kilpailuvääristymä” Työntekijöitä pienempi maksu Kuntien palveluiden hinta nousee liian korkeaksi Yksityiset palvelut tulevat entistä houkuttelevammiksi soteuudistuksessa. Ne saavat kilpailuetua pienemmistä eläkemaksuista sekä hallituksen lupaamasta kevennyksestä sairausvakuutusmaksuihin. Julkisen sektorin kilpailukyky yksityiseen sektoriin nähden heikkenee. Sekä Kuntatyönantajat KT että kunta-alan palkansaajajärjestöt toivovat, että sava-alennus laajenee koskemaan kaikkia työnantajia. Kyse on KT:n mukaan kilpailuneutraliteetista. Paraikaa työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat myös työnantajamaksuista pohtiessaan vaihtoehtoa hallituksen pakkolakipaketille. Eläkemaksu on vaikeampi pulma, sillä jo eläkkeellä olevien ja kohta kuntasektorilta eläkkeelle jäävien eläkkeet täytyy maksaa. Kunnat maksavat jo nyt keskimäärin 6 prosenttiyksikköä suurempaa eläkemaksua kuin yksityinen sektori. – Eläkemaksu vaikuttaa julkisten palveluiden hintaan jo niin, että yksityinen sektori saa siitä kilpailuetua, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Jos uudet itsehallintoalueet hankkivat palvelunsa entistä suuremmassa määrin yksityiseltä sektorilta, julkisen sektorin eläketaakka kasvaa entisestään. – Jos eläkerasitus jyvitettäisiin kunnille, niiden kantokyky ei välttämättä kestä. Sekään ei käy, että valtio antaisi itsehallintoalueille tukea julkisen sektorin palveluiden eläkemaksuihin. Se vääristäisi kilpailua. ”Sote-rahojen pysyttävä Suomessa” SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan hallituksen kaavailema alennus yksityiselle sektorille ja sitä myöten yksityisiin sosiaalija terveyspalveluihin ei hyödytä veronmaksajia. – Kun mietitään veronmaksajan etua, tärkeää on saada soterahat pysymään Suomessa, etteivät ne lähde maan rajojen ulkopuolelle. Raha karkaa Paavolan mukaan muualle, jos itsehallintoalueet painottavat pelkkää hintaa sotepalveluita hankkiessaan. – Yksityisellä sote-sektorilla on isoja kansainvälisiä toimijoita ja isoja kotimaisia toimijoita, jotka harrastavat aggressiivista verosuunnittelua. Eläkemaksuissa pitää Paavolan mukaan löytää joko verotai muu ratkaisu, jolla turvataan kuntasektorin eläkeläisten tulot. – Kyse on eläkeläisten ostovoimasta ja siten koko kansantaloudesta. Sote-uudistus tekee yksityiset terveyspalvelut houkuttelevimmiksi. Kuvassa Kallion terveysasema Helsingissä ja sieltä poistuva asiakas Tarmo Tiitta. Yksityinen sektori saa hallitukselta vuoden 2017 alusta ison kädenojennuksen. Yksityisen sektorin sosiaalivakuutusmaksu on putoamassa 1,72 prosenttiyksikköä. Yksityinen työnantaja maksaisi 2017 sosiaalivakuutusmaksua 0,4 prosenttia palkkasummasta, mikäli sava-maksu säilyy vuoden 2016 tasolla. Se olisi tuntuvasti vähemmän, kuin työssäkäyvien, eläkeläisten ja muut verotettavaa etuutta saavien sava-maksu on nyt. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on ensi vuonna 2,12 prosenttia palkkasummasta. Maksu nousee tämän vuoden tasosta 0,04 prosenttiyksikköä. Työssäkäyvien sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,30 prosenttia kunnallisverotuksen mukaisesta ansiotulosta. Verotettavista eläkeja etuustuloista peritään korotettua maksua, 1,47 prosenttia. Rahoitus naisten kukkarosta? Hallituksen kilpailukykyohjelmassa todetaan, että yksityisen sektorin sava-alennus rahoitetaan tehostamalla julkista sektoria. Julkisen sektorin palkansaajajärjestöissä tätä pidetään tuplarangaistuksena. Julkinen sektori ei hyötyisi edusta ja joutuisi vielä maksamaan sen. – Itsehallintoalueiden pitää ajatella palveluja kokonaisuutena ja pohtia yhteiskunnan kokonaisetua, liittopuheenjohtajat katsovat. Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäen mukaan sekä julkisen että yksityisen sektorin kaikki kustannukset täytyy avata, kun palveluja verrataan. Hän huomauttaa, että hallituksen kaavailemat pakkolait lisäävät entisestään yksityisen sote-sektorin vetovoimaa. – Loma-ajan lyhennyksestä säästyvät lomarahat ja lomarahojen leikkaukset jäävät yksityisen työnantajan taskuihin. Ristimäki pahoittelee, että valtiovarainministeriö ei ole säästösuunnitelmissaan huomannut pohtia, että oikea-aikainen palvelu säästäisi eniten. – Palveluohjauksella voisi saada säästöjä. Meillä on asiakkaita, jotka ovat väärässä paikassa, ja toisaalta asiakkaita, jotka eivät osaa hakea palvelua ajoissa. Birgitta Suorsa UP Tuore Finlandiavoittaja haukkui maan hallituksen Finlandia-palkinnon tänään saanut kirjailija Laura Lindstedt haukkui palkintopuheessaan Suomen hallituksen maan rakoon rikkaiden suosimisesta ja luokkayhteiskunnan tietoisesta rakentamisesta. Hänen mielestään hallituksen ideologisesti tarkoitushakuinen politiikka murentaa turvallisuudentunnetta. – Tarvitseeko minun ääneen sanoa, mitä meidän johtavat poliitikkomme ovat tunkeneet koulutuksen, sivistyksen, tieteen ja totuuden ideaalien paikalle? Sieltä löytyvät huiputus, sumutus, kulutus ja kuristus, väitöskirjaansa parhaillaan viimeistelevä Lindstedt suomi. Kyytiä sai myös kritisoitu hallintarekisteriuudistus. – Nyt perusoikeistolainen hallituksemme haluaa helpottaa hallintarekisterihankkeellaan rikkaiden veroparatiisipuljausta. Ikävä kyllä veroparatiisit ja ne vallanpitäjät, jotka eivät todella taistele verokeitaita vastaan rapauttavat valtiota, yhteiskuntia ja yhteisöjä, joissa ihmiset ovat valmiita rakentamaan yhteistä hyvää. Lindstedt sai runsaslukuiselta yleisöltä raikuvat aplodit Suomen kansallisteatterin suurella näyttämöllä. (STT) PAM aloittaa tukitoimet Posti-riidan takia Palvelualojen ammattiliitto PAM aloittaa tukitoimet Postin työmarkkinariidan takia. PAM kehottaa kaupan alalla työskenteleviä lopettamaan Postin toimintoihin liittyvien töiden tekemisen lakon aikana ensi viikolla. Tukitoimien on tarkoitus alkaa ensi viikon keskiviikkona aamulla ja päättyä myöhään perjantaina. PAM arvioi, että tukitoimet näkyvät toimintojen hidastumisena ja joidenkin toimipisteiden sulkeutumisena. Toimet eivät koske hätätyötä eivätkä
7 27.11.2015 UUTISET Kolumni Maailma tänään Kirjoittaja on lainopin kandidaatti ja valtiotieteen maisteri. Eeva Lennon Britannian hallitus on tehnyt menneellä viikolla äkkikäänteen poikineen. Juuri julkaistussa kulutuskatsauksessa valtiovarainministeri George osborne luopui toistaiseksi kajoamasta pienituloisten työntekijöiden sosiaaliturvaan eli veroluottoihin. Meidän ja maailmanpolitiikan kannalta tärkeämpi lehmänkäännös oli pääministeri David Cameronin uusi strategisen puolustuksen katsaus, joka leikkausten sijasta kasvatti reippaasti sotilasmenoja terrorismin ja Venäjän voimistuneen uhan takia. Kulutuskatsauksessa luovuttiin myös hallituksen aikeesta leikata poliisivoimia. n n n DaviD Cameronin johtama oikeistokeskustalainen koalitiohallitus aloitti vuonna 2010 valtakautensa tekemällä syviä leikkauksia sotilasbudjettiin. Nyt Cameronin konservatiivinen hallitus aikoo hankkia lisää sotakalustoa noin 260 miljardilla eurolla seuraavan 10 vuoden aikana. Luvassa on lisää fregatteja, merivalvontaan tarkoitettuja lentokoneita ja F-35 suihkukoneita, joiden on määrä lähteä lentoon kahdesta uudesta lentoaluslaivasta. Britannian ydinaseen Trident-ohjusjärjestelmän uusiminenneljän uuden ydinsukellusveneen hankkiminenmaksaa ilmeisesti paljon odotettua enemmän eli vähintään noin 42 miljardia euroa. Mutta hallitus ei aio luopua siitä. Opposition johtaja jeremy Corbyn on sen sijaan haluaisi tehdä lopun Tridentista, mutta Työväenpuolue ei ole vielä virallisesti päättänyt asiasta. Britannian oikeistohallitus haluaa äkkikäänteellään vastata syytökseen, jonka mukaan Britannia on vetäytymässä maailmanpolitiikasta, käpristymässä Pikku-Englannin rooliin ja menettämässä kaiken vaikutusvaltansa maailmanpolitiikassa. Erityisesti presidentti Obama on vaivihkaa ilmaissut ylenkatseensa ja pitää nykyään Ranskaa Britanniaa tärkeämpänä sotilasliittolaisena Euroopassa. Nyt Cameron nosti Britannian puolustusmenot 2 prosenttiin kansantuotteesta, kuten Nato on kehottanut. Terrorismia vastaan taistellaan panemalla 10.000 sotilaan joukot valmiustilaan vastaamaan mahdolliseen Pariisintyylisen terrorihyökkäykseen. David Cameron yrittää ilmeisesti ensi viikolla saada parlamentin alahuoneelta siunauksen brittien osallistumiselle ilmahyökkäyksiin Isista vastaan myös Syyriassa. Nyt brittikoneet saavat pommittaa Isista vain Irakissa. Yhdysvallat ja Ranska pommittavat Isista myös Syyriassa. Jalkaväen lähettäminen paikalle ei ilmeisesti tule kysymykseenkään, sen puolen saavat hoitaa kurdit, Syyrian ja Irakin armeija ja ehkä naapurimaat. n n n vuonna 2011 työväenpuolueen silloinen johtaja ed miliband teki tyhjäksi Cameronin aikeet auttaa Syyrian kapinallisia. Silloin myös presidentti Barack obama luopui aikeestaan antaa apua al assadia vastaan taisteleville kapinallisille. Kun martti ahtisaari kävi täällä jokin aika sitten julkistamassa tapani ruokasen ja Katri merikallion häntä koskevaa englanniksi käännettyä kirjaa The Mediator, kysyin häneltä, oliko Ed Miliband hänen mielestään tehnyt väärän ratkaisun. Ahtisaaren mielestä ei, vaan länsi oli tehnyt tyhmyyden, kun se ei yrittänyt saada rauhaa aikaan Syyriassa ajoissa, silloin kun se vielä oli mahdollista. Vuonna 2011 rauha olisi ehkä vielä todellakin voitu saada aikaan, mutta presidentti Obama uskoi vielä ”arabien kevääseen” eli kapinallisten voiton mahdollisuuksiin ja halusi olla “historian oikealla puolella”. Nyt sitten Syyrian sisällissota on synnyttänyt Isiksen syövän ja toisin kuin Al Kaida, Isis on onnistunut valtaamaan sekä Syyriassa että Irakissa maata, jota se voi käyttää tukikohtanaan Yhdysvaltojen, ranskalaisten ja venäläisten ilmaiskujen paineessa. n n n isis on alKanut purkaa ahdinkoaan luomalla etäpesäkkeitä Eurooppaan ja muualle maailmaan. Isis ampui venäläisen lentokoneen alas, ja Venäjän ja lännen yhteistyö Isista vastaan alkaa näyttää mahdolliselta siitä huolimatta, että turkkilaiset ampuivat alas venäläisen koneen. Cameronin hallitus uskoo nyt, että parlamentin alahuoneen siunaus Syyrien pommituksille on mahdollista saada. Ilmapiiri on muuttunut ,Pariisin terroriteon jälkeen britit pelkäävät, että Lontoo on seuraava kohde. Mutta Jeremy Corbyn uskoo, että muutama pommi lisää ei tilannetta muuta. Tärkeintä on nyt saada poliittinen ratkaisu Syyriaan ja lopettaa sisällissota. Osana kokonaisratkaisua Työväenpuolue on valmis harkitsemaan pommituksia Syyriaan. Tällaista ratkaisua ei ole vielä näköpiirissä. Venäjä haluaa pitää Al Assadin vallassa, länsi ei. Monta kymmentä työväenpuolueen kansanedustajaa haluaa kuitenkin ilmeisesti uhmata Corbynia ja äänestää Syyrian ilmaiskujen puolesta. Cameron toivoo, että Työväenpuolueen kapinalliset korvaavat ne parikymmentä konservatiivien kapinallista, jotka myös vastustavat ilmaiskuja Syyriaan. Jeremy Corbyn ärsytti oman puolueensa kansanedustajia julistamalla Pariisin tapahtumien jälkeen, ettei hän vieläkään haluaisi antaa Britannian poliiseille oikeutta ampua ihmisiä kuoliaaksi. Siiskö että poliisit eivät saisi puolustaa brittejä ja itseään, jos terroristit ryhtyvät ampumaan heitä kalasnikoveilla niin kuin Pariisissa? Vasta seuraavana päivänä hän totesi, että tietenkin poliisille annettaisiin oikeudet toimia tilanteen vaatimusten mukaan brittien suojelemiseksi. Mutta Työväenpuolueen kansanedustajat pelkäävät, että kaikki tämä saa äänestäjät uskomaan, että Työvenpuolueeseen ei voi luottaa turvallisuus-ja puolustuspolitiikassa. Ja se on asia, jota äänestäjät ilman muuta hallituskelpoiselta Työväenpuolueelta vaativat. Tärkeintä on nyt saada poliittinen ratkaisu Syyriaan ja lopettaa sisällissota. Osana kokonaisratkaisua Työväenpuolue on valmis harkitsemaan pommituksia Syyriaan. Britannia kasvattaa sotilasmenojaan ”Kun mietitään veronmaksajan etua, tärkeää on saada sote-rahat pysymään Suomessa, etteivät ne lähde maan rajojen ulkopuolelle.” Kari Hulkko tehtäviä, joissa ne vaarantaisivat yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja. Kaupan liitto pitää PAMin tukilakkopäätöstä kohtuuttomana. Kaupan liiton mukaan kuljetusliittojen ja PAMin tukilakot osoittavat, että Suomen työrauhalainsäädäntö on pahasti vanhentunut. – Vaikka tukilakot ovat sallittuja silloin, kun ne eivät kohdistu omaan työehtosopimukseen, jossain menee kuitenkin tukitoimien suhteettomuuden raja. Postin työriitaan osattomat kaupan yritykset joutuvat tukilakon uhriksi, sanoo Kaupan liiton työmarkkinajohtaja anna lavikkala tiedotteessa. – Pahimmillaan Suomi voi pysähtyä yhden yrityksen työriidan takia, Lavikkala jatkaa. (STT)
8 27.11.2015 AJATUSPAJA ”Vain vahvat ja vauraat pärjäisivät” Espoolainen Johanna Värmälä ei liputa hallituksen sote-linjauksen raha seuraa asiakasta -mallin puolesta. – Siitä on huonoja kokemuksia Ruotsissa. Siellä sen on todettu lisäävän eriarvoisuutta terveyspalvelujen saannissa ja terveyseroja. Hoitoalan ammattilaisena olen huolissani myös siitä, miten valinnanvapauden lisääminen vaikuttaa hoitoja hoivaalan ammattilaisten työhön. Värmälän mukaan pirstaloituneita palveluja on hankala koordinoida asiakkaan tai potilaan edun mukaisesti. – Heillä tulee olemaan aikamoista seikkailua palvelujen viidakossa. Se ei ole kaikkien edun mukaista. Vahvat ja vauraimmat pärjäävät siinä seikkailussa. ”Nyt sote-soppa on hautumassa” Johanna Värmälä arvioi, että hallituksen sote-soppa oli lähellä kiehua yli. – Kolme ässää pääsi kuitenkin yhteisymmärrykseen, joten sote-soppa on nyt valmis haudutettavaksi. Aika näyttää, millainen ratkaisusta loppujen lopuksi tulee. Värmälä löytää paketista myös kehumisen arvoisen asian. – Hallituksella on halu kehittää ammattiryhmien välistä työnjakoa. Nyt tarvittaisiin kuitenkin myös konkreettisia ja selkeitä ehdotuksia, joilla parannetaan palvelujen saantia ja edistetään työhyvinvointia. Tällä hetkellä palvelujen kehittäminen kärsii Johanna Värmälän mukaan monessa paikassa, koska toimijat eivät tiedä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon sote-uudistuksen kolkutellessa ovelle. Värmälää huolestuttaa sekin, että sote-keskustelussa on keskitytty terveyspalveluihin. – Sosiaalipalvelut eivät ole saaneet samanlaista painoarvoa. Niiden muistaminen on kuitenkin erittäin tärkeää. Onhan nyt voimassa viime vaalikaudella hyväksytty uusi sosiaalihuoltolaki, joka on parantanut muun muassa perheiden palveluja. Värmälä pitää tärkeänä, että työntekijät huomioidaan sote-uudistuksessa. – Heidän on saatava tehdä työtänsä turvallisin mielin ja siten, että heidän toimeentuloansa ei heikennetä. On kohtuullista vaatia, että työntekijät otetaan mukaan uudistuksen valmisteluun ja sen toteuttamiseen. Johanna Värmälä JHL:n pääkaupunki seudun aluetoimiston aluetoimitsija Espoon valtuutettu (sd.) ja sosiaali ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Avoimia kysymyksiä on kasapäin, yksityisten rooli mietityttää Sote-soppa maistuu melkoisen kitkerältä Porvarihallituksen sote-päätöstä on pureksittu kiivaasti myös demarikentällä. Sote-soppa tuntuu maistuvan siellä melkoisen kitkerältä, tosin mukana on muutama hyväkin sattuma. Pohdinta on ollut aika paljon katekismus-tyyppistä eli mitä se on, koska hallituksen päätökset jättävät erittäin paljon avoimia kysymyksiä. Demariaktiivit kantavat erityistä huolta siitä, pienentääkö hallituksen linjaus uudistuksen tavoitteiden mukaisesti terveysja hyvinvointieroja ja hillitseekö se kustannuskehitystä. Yksityisten palveluntuottajien roolin vahvistuminen herättää vakavia kysymyksiä. Myös sekavaa hallintohimmeliä eli 15:n soteja 18:n itsehallintoalueen mallia pidetään demarikentällä hankalana ja mahdollisesti jopa perustuslain vastaisena. Johanna Värmälä arvioi, että soten ja aluehallintouudistuksen yhdistäminen ei ole hallitukselta viisasta. – Se vain sekoittaa tilannetta ja hankaloittaa sote-uudistuksen tekemistä, hän sanoo. Kari Hulkko
9 27.11.2015 AJATUSPAJA Kentältä kajahtaa Markku Lahikainen Demokraatti markku.lahikainen@demokraatti.fi ”Hallintorakenteet ohittivat palvelut” Hallinnolliset rakenteet ja hallituspuolueiden omat tavoitteet syrjäyttivät mynämäkeläisen Juuso Alatalon mielestä sote-keskustelussa sosiaa lija terveyspalvelut. Ja päätöksenteossa. – Vähemmän on pohdittu sitä, mitä uudistus merkitsee tavallisen kansalaisen tarvitsemille välttämättömille terveydenhuoltopalveluille. Kansalaista kiinnostaa eniten, missä ja kuinka nopeasti hän pääsee terveyspalveluihin ja kuinka paljon käytettävät palvelut hänelle maksavat. Auki on myös se, miten uudistus turvaa ennaltaehkäisyn aseman terveydenhuollossa. – Ennaltaehkäisyllä on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Lisäksi sillä pystytään hillitsemään terveydenhuollossa syntyviä kustannuksia. Juuso Alataloa kiinnostaa, miten uusissa alueellisissa hallintomalleissa käy maakuntien reunamilla olevien kuntien sote-palveluille. – Uudistuksen tarkoituksena lienee ollut järjestää laadukkaampia ja kansalaista lähellä olevia palveluita. Säilyvätkö nykyiset palvelut kunnissa vai onko riski, että maakuntien reunamilla olevien kansalaisten terveyspalvelut karkaavatkin kauemmas? Jos näin käy, vaarana on, että hyvinvointierot kasvavat. Aluehallinnon uudistus on Alatalon mielestä todella merkittävä. – Alueellisten toimijoiden pitäisi samaan aikaan hahmottaa muiden muassa sote-palveluiden, maakunnan liittojen, ELY-keskusten, pelastustoimen ja kenties myös toisen asteen koulutuksen uudistaminen. Palloja on siis samanaikaisesti ilmassa todella paljon. Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia Juuso Alatalo suhtautuu varauksella yksityisten palvelujen roolin vahvistamiseen. – On mielenkiintoista nähdä, miten yksityiset palvelut vastaavat kansalaisten tarpeisiin. Tämä herättää huoltakin – mihin suuntaan kustannukset kehittyvät, ovatko kansalaiset jatkossa tasavertaisessa asemassa, tuleeko asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus yksityisiin palveluihin? Puheet sote-uudistuksen tuomista kolmen miljardin säästöistä eivät vakuuta Alataloa. – Suhtaudun säästötavoitteiden realistisuuteen kriittisesti. Juuso Alatalo Elinkeinopoliittinen asiantuntija, Mynämäki Mynämäen valtuuston puheenjohtaja (sd.), Varsinais-Suomen maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen Mittausesimies, Stora Enso Metsä, Imatra Imatran valtuuston puheenjohtaja (sd.), Etelä-Karjalan maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja Viikko Pohjois-Karjala / Suvi Lyhykäinen Viikko Pohjois-Karjala / Suvi Lyhykäinen Seppo Eskelinen sanoo, että sote-päätökset on nyt tehty. – Jos homma etenee, demareiden on oltava vahvasti vaikuttamassa jatkovalmistelussa. Juuso Alatalon mukaan avoimia kysymyksiä on paljon eikä niihin ole saatu hallitukselta vastauksia. Hannu Jäppinen Tiina Wilén-Jäppinen on harrastanut mopoiästä alkaen moottoripyöräilyä. – On tosi hienoa, että ensi vuonna saadaan taas Imatranajo takaisin, hän iloitsee. Soteväännössäkin Etelä-Karjalalle kävi melko hyvin. ”Maakunnille pitää jättää joustovaraa” Seppo Eskelinen Joensuusta pitää hallituksen rakentamaa pakettia sekavana kokonaisuutena. – Koko prosessi oli tälle hallitukselle tyypillinen. Valmistelu oli keskeneräistä ja ulostuloja pakiteltiin moneen suuntaan ennen maalia. Tässä hallintohimmelifarssissa loppusuora oli poliittisesti kaoottinen. Sille ei minulta heru tyylipisteitä. Eskelinen toivoi hallitukselta rohkeutta tehdä ratkaisunsa 12–15 yhtenäisen soteja itsehallintoalueen pohjalta. – Valittu 15–18-malli merkitsee vielä monenlaisia käytännön sovittamisongelmia. Vahvan peruskunnan kannattajana toivoin, että SDP:llä olisi ollut hallitusvastuussa rohkeutta viedä kuntauudistusta eteenpäin. Ei ollut, ja pallo heitettiin muille. Sipilän hallituksen oli helppo ottaa koppi. Seppo Eskelinen pitää hyvänä, että kaikesta huolimatta sote-ratkaisu merkitsee leveämpiä harteita. – Toivottavasti yhteisvastuu tiivistyy alueilla palvelujen tuottamisessa. Huonona Eskelinen pitää sitä, että rahoitus on aivan auki. Uudet hallintohimmelit suorastaan hirvittävät häntä. Siun sote turvaa itsehallintoalueen Seppo Eskelinen on erittäin tyytyväinen siihen, että Pohjois-Karjalan kunnat ovat päättäneet perustaa Siun soten. Hallinnon valinnat ovat käynnissä ja kuntayhtymä aloittaa ensi tammikuussa. Tarkoituksena on, että tämä sote-palvelujen tuotantoalue starttaa 1.1.2017. – Täällä keulittiin ensimmäisenä maakuntamalli valmiiksi ja sillä turvattiin Pohjois-Karjalan itsehallintoalue. Mutta ison kokonaisuuden kasaaminen yhden hallinnon alle epäilyttää Eskelistä. – Pitää tarkasti harkita, mitä tehtäviä siirretään itsehallintoalueille. Toivottavasti alueille annetaan mahdollisuus olla mukana jatkotyössä. Tässä ei voi olla yhtä konseptia. Tarvittaessa on löydettävä vaikka joka maakuntaan osittain oma toteutusmalli esimerkiksi ely-keskuksen, aluehallintoviraston, maakuntaliittojen, toisen asteen koulutuksen, pelastustoimen, soten ja kuntien tehtävien jaossa. ”Erikoissairaanhoidon kilpavarustelu kuriin” Imatralainen Tiina WilénJäppinen tovoo, että soteasiat saadaan nyt vihdoin kuntoon. – On tärkeää, että ihmiset pääsevät käyttämään palveluja ja että niiden kehittäminen – esimerkiksi digitalisoiminen – lähtee kunnolla alkuun. Mahdollisuuksia on paljon, kun vain saadaan aikaan päätöksiä ja päästään paneutumaan palvelujen kehittämiseen. – Minua tuskastuttavat kaiken maailman selvitykset. Nyt on aika tehdä eikä enää selvittää. Etelä-Karjalalle kävi aika hyvin Tiina Wilén-Jäppinen seurasi sote-ratkaisun syntyä tarkasti. – Toivoin, että päätökset saataisiin vihdoinkin tehtyä. Nyt sitten päästään eteenpäin, vaikka tapa, jolla päätös tehtiin, ei ollut parhaasta päästä. Tietenkin hän jännitti myös Etelä-Karjalan puolesta. – Onneksi meille kävi kohtuuhyvin. On hienoa, että maakuntaamme jää päivystyssairaala ja Eksote eli EteläKarjalan sosiaalija terveyspiiri hoitaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon niiltä osin, kuin se on vain mahdollista. – Ja toivon kovasti, että valtio tarttuu nyt tiukalla otteella erikoissairaanhoidon kilpavarusteluun. Kuntauudistuksen tyssääminen kismittää Kuntauudistuksen tyssääminen kismittää Tiina WilénJäppistä vieläkin. – Valtiolta olisi pitänyt tulla viime hallituskaudella selkeämpää ohjausta ja jopa pakkoliitospäätöksiä muun muassa selkeillä työssäkäyntialueilla. Mutta niitäkään ei saatu aikaiseksi, koska keskusta pisti hanttiin kunnolla ja sai hallituspuolueet pelkäämään äänestäjien menettämistä. Olen tästä erittäin harmissani, ja nyt siitä ovat seurauksena nämä itsehallintoalueet. Seppo Eskelinen SDP:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja, Joensuu Joensuun valtuutettu, Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston puheenjohtaja
10 27.11.2015 AJATUSPAJA Antti Vuorenrinne antti.vuorenrinne@demokraatti.fi twitter: @AVuorenrinne Olen edelleen melko isokenkäinen Olen tehnyt ilmastOlupauksen. Tätä kirjoittaessani saman lupauksen oli ilmastolupaus.fi-sivustolla tehnyt 693 suomalaista. Minun lisäkseni nimilistasta löytyivät muiden muassa sauli niinistö, Jyri häkämies, satu hassi ja hannele pokka. Lupasin vähentää henkilökohtaisia hiilipäästöjäni seuraavien kymmenen vuoden aikana puoleen nykyisistä. Tein tällaisen lupauksen sen kunniaksi, että maanantaina Pariisissa alkaa ratkaisevaksi luonnehdittu ilmastokokous. Muutaman muunkin kuin minun pitäisi tehdä lupauksia. Ja myös toteuttaa ne. On toivoa herättävää, että aika monet isot firmat ovat tehneet kohtalaisia ilmastopoliittisia ratkaisuja. Finanssikapitalistien Nordeakin ilmoitti, ettei ota enää asiakkaakseen sellaisia firmoja, joiden toiminta perustuu hiilibisnekseen. n n n JOtta lupauksen tOteuttamista voi seurata, pitää ensin mitata nykyisen hiilijalanjäljen koko. Sellaisen mittauksen voi tehdä ympäristökeskuksen ilmastodieetti.fi -sivustolla. Siellä pitää yrittää olla niin rehellinen kuin osaa. Minäkin olin melko rehellinen. Mittarin perusteella olen näköjään edelleen melko isokenkäinen, koska jalanjälki on valtava. Olen yrittänyt pienentää sitä ennen tätäkin. Auto jää entistä useammin kotipihalle. Lamppuja on vaihdettu. Jätteitä tulee vähän ja nekin lajitellaan. Mökillä on aurinkosähkö, kaupunkiasunnoissa ympäristösähkö. Viimeksi ostettiin isompaan asuntoon ilmalämpöpumppu. Suomalaisten hiilijalanjälki on kuulemma keskimäärin 8 700 kiloa hiilidioksidia vuodessa. Minun jalanjälkeni on siihen nähden edelleen lähes kaksinkertainen. On siis vähän töitä edessä. Minun kohdallani suurimmat poikkeamat keskivertosuomalaiseen tulevat asumisesta ja matkustamisesta. Syykin näihin isoihin päästöihin on suurelta osin sama: asun kahdessa paikassa, Helsingissä ja Turussa. Kaksi asuntoa vievät tietysti enemmän energiaa, vaikka en olekaan sitä yhtä aikaa molemmisssa kuluttamassa. Jos en muuta asumismuotoa, päästöjä on vaikea välttää. Yksi keino kuitenkin on. Heti kun rivitaloyhtiön silmä välttää ja tarpeellinen tekniikka on sujuvasti saatavilla, ostan talonpätkäni katto-osuuden täyteen aurinkopaneeleita. n n n matkusteluni vähenee kyllä kymmenessä vuodessa puoleen ja vähän enemmänkin. Työhön ja vapaalle siirtyminen loppuu kun menen ensi vuonna eläkkeelle. Kaukomatkojen tahti harvenee. Eurooppaan voi mennä junalla, kun ehkä on enemmän aikaa. Finanssikapitalistien Nordeakin ilmoitti, ettei ota enää asiakkaakseen sellaisia firmoja, joiden toiminta perustuu hiilibisnekseen. Autoa tarvitsen, kun menen mökille. Ajot jäävät kuitenkin alle 10 000 kilometrin vuodessa. Nykyinenkin on niin sanotusti vähäpäästöinen (alle 100g/kilometri). En mene kuitenkaan takuuseen typpipäästöistä, vaikkei pirssi olekaan VW-konsernin tuotteita. Kymmenen vuoden sisällä tulee ehkä hankituksi sähköauto. Sähköjunakin minulla on ollut jo yli 50 vuotta, mutta se siirtyy vähitellen lastenlasten käyttöön. n n n nykyisten työpaikkaruOkalOiden asiakkaana en oikein pysty laskemaan, kuinka monta kiloa mitäkin lihaa napaan tulee vedettyä. Tämäkin muuttuu. Kun ostan itse ruokani kaupasta, voin siirtyä osaaikaiseksi kasvissyöjäksi ja vähentää lihan ja erityisesti naudanlihan syöntiä. Niiden kohdalla aion ilmastosyistä tukea ensisijaisesti suomalaisia lihakarjan tuottajia, kunhan ensin panevat teurastamonsa kuntoon. Kerran ostin evääksi etnisestä kaupasta kuivattuja mustekaloja. Pakkauksessa luki niiden alkuperä: Indian Ocean, zone 48. Arvelen, ettei tämä ollut lähiruokaa. Vastedes ostan näitä vain joka toinen vuosi. Niiden haju säilyy hyvinkin pari vuotta kajakin matkatavaraosastossa. Muutoin syön kalaa niin paljon kuin sitä pyydyksiini Uudenkaupungin ja Kustavin vesiltä tarttuu. Muiden kulutustavaroiden ostamisen vähennän puoleen nykyisestä. Kaikenlaisia kaluja saa kierrätyskeskuksista. n n n näillä kOnsteilla hiiliJalanJälJen pitäisi puolittua. Ja onhan mahdollista, että päästöt vähenevät omasta tahdostani riippumatta. Tässä iässä lisääntyy tilastollinen todennäköisyys sille, että kymmenen vuoden sisällä viimeiset päästöt tulevat krematorion savupiipusta. Niissä on nykyään ihan hyvät savupesurit. Tim o Sp arf Minäkin olin melko rehellinen.
11 27.11.2015 AJATUSPAJA Vuore nrinte eltä Vuore nrinte eltä Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demokraatti.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Postin kiistassa mitataan, kuinka syvään kyykkyyn työntekijät voidaan laittaa Yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat päässeet hyvään vauhtiin, kun hallitus antoi rauhan työmarkkinajärjestöille neuvotella työmarkkinasopimuksesta. Neuvotteluja varjostavat kuitenkin työnantajapuolen kokeilut Postin työehtokiistassa, kun se on lähtenyt mittaamaan Postija logistiikka-alan unioni PAU:n kestokykyä koko työantajakentän puolesta. Tarkoituksena on luoda Postista esikuva, jota voidaan käyttää tulevina vuosina työmarkkinoilla esimerkkinä työntekijöiden palkkojen leikkaukselle. Julkisuudessa annetaan virheellinen kuva Postin kannattavuudesta. Tosiasiassa perinteinen jakelupuoli on ollut koko ajan tuloksellisesti positiivista. Tappiota Postille ovat tuoneet johdon pyrkimykset laajentua ulkomaille. Suomalaisia huvittaneet nimenvaihdokset Postista Itellaksi ja takaisin Postiin olivat osa tätä tappioita tuonutta kokeilua. Samaan aikaan ylimmän johdon palkat ovat nousseet ennätyslukemiin. Tulosvastuu ei siis koske ylimmän johdon palkkoja, vain alimman portaan työntekijätason palkkoja. Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan 1 400 euron bruttopalkoista oltaisiin leikkaamassa 400 euroa. Erityisesti yölisät hiertävät työnantajapuolta. Työntekijäpuoli taas haluaisi elää tekemällään työllään, eikä hakea yhteiskunnalta rahallista tukea elämässä pärjäämiseen. Postin neuvottelukiistaa hiertäneet vuokratyöntekijöiden korvaaminen lailliseen lakkoon osallistuvien työntekijöiden tilalle saatiin estettyä SAK:n uhattua lopettaa yhteiskuntaneuvottelut. Vuokratyöntekijöitä värvännyt SOL henkilöstöpalvelut sai myös vakavan varoituksen Henkilöstöpalveluyritysten liitolta. Palvelutyönantajien varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto kuitenkin myönsi 20.11. A-Studiossa, että Posti kuitenkin käyttää vuokratyövoimaa jatkuvasti lupailuistaan huolimatta. Neuvottelijoita vaihdettava? Ammattiyhdistysliike on herännyt Postin kiistaan poikkeuksellisen ärhäkkäästi, kun PAU:n Heidi Nieminen on kertonut Postin johdon toimista keskellä kiistaa. Esimerkiksi vakituisten työntekijöiden kieltäytyessä kouluttamasta omaan työhönsä rikkuria, heidät on käsketty kotiin työnantajan toimesta. Henkinen ilmapiiri ennen kiireistä joulukorttisesonkia on pistänyt työntekijät pelkäämään oman tulevaisuuden puolesta. Neuvotteluissa päästään parhaaseen lopputulokseen, kun kumpaakin osapuolta kunnioitetaan ja lopputulos palvelee kummankin osapuolen tarpeita. Herää kysymys, onko tämän hetken neuvotteluissa edellytyksiä päästä sopimukseen? Minusta ei ole, vaan neuvottelijat olisi syytä vaihtaa. Julkisuuden kautta annettu kuva neuvotteluista on ollut hyvin riitaisa. Työnantajapuolen neuvottelijoiden puheet kiistan kestämisestä vuoden 2016 puolelle ovat kestämättömiä, siksi vetoan SAK:n ja EK:n johtajiin, pistäkää stoppi tälle ylimitoitetulle kiistalle. Riitely ei palvele työntekijöiden tulevaisuutta, eikä paranna Postin liiketoimintaa. Sopu on löydettävissä, kyse on vain tahdosta. Työnantajapuolen neuvottelijoiden yksipuolinen sanelupolitiikka ei palvele Postin etua, vaan kärjistää kiistaa entisestään. Ari Wigelius Tampere Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Perinteinen jakelupuoli on ollut koko ajan tuloksellisesti positiivista.
12 27.11.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demokraatti.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Itsehallinto, valinnanvapaus ja vaalit Sosiaalija terveyspalvelujen valinnanvapaus on iso kysymys. Kuka voi vastustaa valinnanvapautta? Valinnanvapauden on kuitenkin oltava todellista. Jos kaikki palvelut ovat laadultaan samanlaisia eikä hintaerojakaan ole, mikä on valinnan mieli. Sen luulisi olevan aika yhdentekevää, tuottaako palvelun julkinen valta vai yksityinen osakeyhtiö. Varsinkin, jos jonokin palveluun on samanlainen. Sote-palvelujen rahoitusjärjestelmällä säädellään olennaisesti valinnanvapauden toteutumista. Vanhuspalvelut tulee säilyttää kunnan järjestämisvastuulla Hallituspuolueet unohtivat sote-ratkaisussaan kokonaan nopeasti kasvavat vanhusten lähipalvelutarpeet. Suomessakin on järkevää säilyttää vanhuspalvelut kuntien järjestämisvastuulla. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnista ja turvallisuudesta on huolehdittava. Kuntien vanhuspalveluissa annetaan muun muassa neuvontaa ja asiakasohjausta, selvitetään kotikäynneillä palveutarpeita, laaditaan palveluja hoitosuunnitelmia, järjestetään palveluja sekä koordinoidaan sairaalasta kotiutuvien vanhusten hoito-, kuntoutus-, ja hoivapalveluja. SOT E VAAL IU URN A Vanhuspalveluihin kuuvuvat lisäksi tilapäinen kotihoito, jatkuva ja säännöllinen kotihoito, kotihoidon yöpalvelut, kotihoidon tukipalvelut (esimerkiksi turvapuhelin, ateria-, kauppa-, kylvetys-, ja vaatehuoltopalvelut sekä avustavat palvelut), siivouspalvelut, päivätoiminta, muistineuvojan toiminta, omaishoidon järjestelyt, omaishoidon tuki, lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoivatoiminta, ympärivuorokautinen jatkuva hoiva, palvelutalot, kodin muutostyöt, kuljetuspalvelut, apuvälinepalvelut, vammaisten vanhusten palvelut, yksilölliset kuntoutuspalvelut sairaalan kanssa sopien, avokuntoutuspalvelut ja niin edelleen. Mielestäni vanhuspalvelujen järjestämistä ei voi toteuttaa maakuntatasoisella budjetilla. Etäältä halliten ei voida johtaa toimintaa siten, että jokaisen kunnan vanhusasukkaan ihmisarvoa kunnioitetaan kaikissa palvelutilanteissa ”asiakaslähtöisesti”. Kun hallitus vielä haluaa samanaikaisesti vähentää vanhusten laitoshoitoa ja lisätä kotona asumista, kasvaa kuntatasoinen lähipalvelemisen tarve vielä nykyistäkin suuremmaksi. Taisi jäädä hallituspuolueilta vaille huomiota kasvava vanhusten määrä, kasvava muistisairaiden vanhusten määrä, kasvava yksin asuvien iäkkäiden vanhusten määrä, kasvava aistirajoitteisJos tehdään järjestelmä, joka suosii palvelujen runsasta (ja tarpeetontakin) käyttöä, voidaan sanoa myös hyvästit pyrkimykselle hillitä kustannusten nousua. Tällainen järjestelmä puolestaan on sellainen, joka tyypillisesti suosii yksityistä bisnestä ja Ruotsin kokemusten mukaan hyväosaisia. Raha seuraa potilasta ja mitä enemmän potilaita saat ja mitä helpompia he ovat hoitaa, sitä enemmän voit tehdä voittoa. Muille (julkisille) toimijoille jäävät vaikeat tapaukset ja harvaan asutut alueet. Julkinen valta maksaa verovaroilla toiminnan. Voitot voi suunnitella maksettavaksi veroparatiisiin eikä raha jää kiertämään Suomen kansantalouteen. Kansainväliset ja kotimaisetkin sijoittajat eivät suotta ole olleet innostuneita meneillään olevista kaavailuista. Voitot voi suunnitella maksettavaksi veroparatiisiin eikä raha jää kiertämään Suomen kansantalouteen. Kirjoittaja pohtii sote-alueiden itsehallintoa ja niihin sopivaa vaalijärjestelmää. Kun vaaleista ei ole sanottu muuta kuin että ne tulevat, se antaa mahdollisuuden vielä yhteen lypsykierrokseen.
13 27.11.2015 AJATUSPAJA ten vanhusten määrä, kasvava liikuntarajoitteisten vanhusten määrä ja kasvava kroonisten sairauksien aiheuttamien toimintakyvyltään rajoittuneiden vanhusten määrä. Arvelen hallituksen tiedotuksen perusteella, että hallituksen yöneuvottelijat pohtivat vain sairaanhoidon hallinnollisia järjestelyjä eivätkä muistaneet lainkaan kodissaan ja lähellä kotiaan palveluja tarvitsevia sekä määrältään nopeasti kasvavaa vanhusväestöä. Veikko Simpanen sosiaalineuvos, Espoo Tarvitaan uudenlaista johtajuutta Pariisin terrori-iskujen jälkeen Ylen käyttämä asiantuntija kiitteli presidentti Hollanden kostoa uhkuvia ilmauksia johtajuuden osoituksena. Mikään taho ei ole puuttunut tähän asiantuntijan määrittelyyn. Olemmeko siis yksimielisiä, että väkivaltainen kosto on edelleen käyttökelpoinen keino ratkaista ongelmat ja rohkea ja kursailematon väkivallan käyttäjä osoittaa toivomaamme johtajuutta? Putin uhosi Hollanden lailla kostoa terroristeille, joten Ylen asiantuntija kiittelee varmaan häntäkin hänen osoittamastaan johtajuudesta. Saanko olla Ylen asiantuntijan kanssa eri mieltä? Hyvinvointivaltiot, YK ja Nobelin rauhanpalkinnollakin palkittu EU ovat luodut sitä varten, ettei maailmassa vallitsisi luolamiesten käytöstavat ja viidakon lait. Jos meille edelleen johtajuutta saavat osoittaa kostokierteen voimistajat, aseistuksen lisääjät ja sotilasliittojen vahvistajat, viedään ihmiskunnalta usko rauhanomaiseen tulevaisuuteen ja toivokin siitä, että voisimme joskus päästä ratkaisemaan todellisia ilmastoja ympäristöongelmia. Kostoa uhkuvat johtajat eivät esitä kaipaamaamme ja arvostamaamme johtajuutta. Tarvittaisiin uudenlaista johtajuutta. Mikäli kristinuskon valta-alueen johtajille tarpeeksi vahvasti muistutettaisiin heidän Jumalanaan palvoman Jeesuksen perusopetusta, ja heillä olisi korvaa ja nöyryyttä kuulla, saisimme nähdä uudenlaista johtajuutta. Väkivalta synnyttää vain väkivaltaa. Miekkaan tarttuja siihen hukkuu. Kristittyjen Jumala käskee kääntämmään väkivaltaan tarrautuvalle toisenkin posken. Toivo kohtuullisesta tulevaisuudesta on palautettava Olisi ollut uudenlaisen johtajuuden maailmaa muuttava ilmeneminen, mikäli presidentti Hollande olisikin puhunut maailman ihmisille juuri silloin, kun kaikkien huomio keskittyi hänen sanomiseensa, että väkivallan ja koston kierre ei tuo ratkaisua. Hän olisi keskittynyt tuomitsemaan kehityksen, joka on johtanut ihmiskunnan räikeään ja sietämättömään eriarvoisuuteen. Hän olisi tuominnut terrorismin vastaisen sodan nimissä valheellisesti aloitetut sodat virheinä, joita ei puolustella ja jonka aiheuttamia vahinkoja tultaisiin korjaamaan. Tuomitsisi kolonialismin ja uuskolonialismina jatketun kansojen riiston. Hän olisi julistanut, etteivät maailman johtajat lepäisi, ennen kuin finanssikeinottelijat on saatettu kuriin ja harmaa talous verokeinotteluineen kitketty. Maailman nuorisolle on palautettava toivo kohtuullisesta tulevaisuudesta. Rikkaan vähemmistön etuoikeuksia on rajoitettava, jotta ihmiskunnan enemmistöllekin saadaan elämisen mahdollisuus. Hän vetoaisi maailman johtajiin, jotta syrjäytetyille epätoivoisille maailman nuorille saataisiin toivoa, että itsemurhapommien kantoa suunnitteleville saataisiin mielekkäämpiä ja vaarattomampia harrastuksia. Vapauden, veljeyden ja tasa-arvoisuuden toteuttaminen koko maailman ihmiskunnan arjessa takaa parhaiten, että pääsemme ratkaisemaan elintärkeitä kestävän kehityksen esteitä. Pariisin terrori-iskut eivät saa vahvistaa väkivaltaista vastakkainasettelua.maailmassa. Kostoon sortuminen olisi voitto maailman terroristeille. Maailma tarvitsee uudenlaista johtajuutta. Sotilasliittojen vahvistamisen ja aseisiin tuhlaamisen aika on lopullisesti ohi. Tuomo Paasirova Espoo Hyvinvointivaltiot, YK ja Nobelin rauhanpalkinnollakin palkittu EU ovat luodut sitä varten, ettei maailmassa vallitsisi luolamiesten käytöstavat ja viidakon lait. Pääministeri Sipilä on luvannut hoitaa lailla, etteivät suuret kaupalliset toimijat kaappaa markkinoita. Olisi saanut kertoa vielä, millaisella lailla. Pitäisi ymmärtääkseni muuttaa paria EU:n keskeisinä pitämää direktiiviäkin. Vielä yksi lypsykierros? Kaikki pitävät itsehallinnon olennaisena ainesosana suoria vaaleja. Näin varmasti onkin. Mutta vaalit voi järjestää kovin monella ei tavalla. Selkein ja kansanvaltaisin tapa on järjestää ne samalla lailla kuin kuntavaalit: koko alue on yhtenä vaalipiirinä ja totuttua olisi käyttää nykyistä suhteellisuuden laskutapaa sen puutteista huolimatta. Muissa tavoissa on muita puutteita. Nykytilanne, jossa vaaleista ei oikein ole sanottu muuta kuin että ne tulevat, antaa mahdollisuuden vielä ainakin yhteen lypsykierrokseen. Vaikka itsehallintoalueet ovat itsenäisiä julkisia viranomaisia, ja niille annetun toimivallan käytössä riippumattomia niin valtiosta kuin kunnistakin, on vain ajan kysymys, että joku vaatii itsehallintoalueille kuntien edustusta. Onhan pienten/suurten kuntien äänen kuuluttava sote-asioissa ja muissakin asioissa. Tällaisen vaatimuksen toteuttaminen tuhoaa koko itsehallinnon. Erityisen vahingollista olisi, jos kunnista tai kuntaryhmistä tehtäisiin vaalipiirejä. Äkkiä itsehallintovaltuuston valtuutetut olisivat kuntien edustajia itsehallinnossa eivätkä itsenäisiä koko alueen etua ajavia toimijoita. Tärkeää on, että äänet on kerättävä koko alueelta eikä jostain nurkasta aluetta. Kaikki maakunnat Uuttamaata lukuun ottamatta ovat väestöltään pienempiä kuin Helsinki ja pienimmät ovat kuin Vuosaari ja Mellunkylä yhteensä, joten edustuksellisuus kyllä toimii. Jos pelko siitä, että jokin nurkka menettää kaiken vaikutusvaltansa, voitaisiin ehkä ajatella pitkän listan vaaleja, jolloin ehdokasasettelun yhteydessä voitaisiin turvata alueellisesti tasainen edustus. Pentti Arajärvi Nykytilanne, jossa vaaleista ei oikein ole sanottu muuta kuin että ne tulevat, antaa mahdollisuuden vielä ainakin yhteen lypsykierrokseen.
14 27.11.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demokraatti.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Sote jatkossakin kuntapohjaisesti? Sote-uudistuksesta on hyvä käydä keskustelua. Nelli Nurminen ja Lauri Vuorenkoski valottivat näkemyksiään kommentoidessaan kirjoitustani Demokraatissa (30.10.). Tärkeätä on myös korjata asiavirheet, jos niitä esiintyy. Niitä ei väitteistä huolimatta kuitenkaan löytynyt. Sipilän hallituksen sote-esitys on vaikeasti hahmoteltava kokonaisuus. Sen kauniina tavoitteena on palvelujen parantaminen ja terveyserojen kaventaminen – niin kuin muissakin uudistuksissa. Tavoitteet ja käytäntö ovat usein ristiriidassa toteutuksen kanssa. Siitä nytkin on kysymys. Talouselämä (19/2015) käsitteli laajalti viimeisimpiä sote-uudistuksia ja erityisesti yksityisten terveysyritysten tilannetta ja näkymiä. Kun terveysmarkkinat ovat nyt osin haastavat, luottamus meneillään olevan sote-uudistuksen yksityisiä markkinoita avaavaan näkymään on kuitenkin kova. Kuten lehden pääkirjoituksessa todetaan ”Vuosia kestänyt sote-puliveivaus sataa suoraan terveysyhtiöiden laariin”. Kun kunnilta otetaan näiden palvelujen järjestämisvastuu, ne eivät jatkossa tuota eivätkä rahoita sote-palveluja. Jos rahoitus tulee ainakin aluksi pääosin valtiolta, silloin kyse on valtionhallinnosta. Halutaanko sote-palvelut viedä valtion suuntaan vai pitää kuntapohjaisina? Puheissa on vilahdellut itsehallintoalueen oma tuotanto. Mitä sillä tarkoitetaan? Onko tarkoitus, että valtion aluehallinto ryhtyy kuntalaisten lähipalvelujen tuottajaksi? Niin sanotun oman tuotannon lisäksi tuottajia voivat olla yksityinen ja kolmas sektori. Kunnat voisivat toki tarjota palvelujaan itsehallintoalueelle mutta yhtiöitettyinä. Kolmannen sektorin toimijat muodostavat noin viisi prosenttia sote-palvelujen kokonaisuudesta. Kuntarakenne kaipaa tiivistämistä Kunnat eivät toimi eivätkä organisoidu kuten valtion putkihallinto vaan ihmisen elinkaaren mukaan. Erityisesti sote-lähipalveluilla on merkittävä yhteys niin lasten, nuorten, vanhusten kuin kaikenikäisten hyvinvointiin ja palvelujen integraatioon. Jos tästä kokonaisuudesta irrotetaan sotelähipalvelut jonnekin toiseen organisaatioon, ollaan vakavan osaoptimoinnin tiellä. Kuntien työllisyysvastuiden kasvu vain korostaa yhteyttä kunnan muihin palveluihin. Suomalainen kuntarakenne on hajanainen ja kaipaa tiivistämistä. Vaikkapa Eteläja PohjoisKarjalan sekä Kainuun kunnat ovat ratkaisseet alueensa integraation kuntayhtymäpohjalta. Nämä kuntayhtymät ovat asukasluvultaan kuitenkin pieniä eivätkä kykene kuin osittain vastaamaan alueillaan erikoissairaanhoidon haasteisiin. Riippuvuus yliopistosairaaloista kasvaa jatkuvasti. Väkirikkaalla Uudellamaalla on toisenlainen tilanne ja ratkaisu erilainen. HUS hoitaa yhä enemmän kuntien yhteisiä erikoissairaanhoidonja tukipalvelutehtäviä. Vaikkapa Vantaan kaupunki, joka on lähes kaksi kertaa Eksoten kokoinen ja puolitoista kertaa Siun Sote, hoitaa soten lähipalvelut itse integroiden ne parhaaksi katsomallaan tavalla muuhun omaan sekä HUS:n palvelutuotantoon. HUS:ssa on perusterveydenhuollon yksikkö. Integraatiota kehitetään jatkuvasti ja määrätietoisesti. Vantaan luovuttua Attendosta HUS ottaa nyt Peijaksen terveyskeskuspäivystyksen hoitaakseen. Miten pohjoismainen malli toimii? Kun Suomi on suuri maa, alueelliset ratkaisut voivat, ja niiden pitää toteutua erilaisina eri puolilla maata. Kenen puoleen alueensa lähipalveluista huolestunut kansalainen ja äänestäjä jatkossa kääntyy? Olennaista on, että se tapahtuu alueen kuntien ja niiden asukkaiden harkinnan mukaisesti, silloin se on oikeata itsehallintoa. Kun lähipalvelut viedään kunnilta, niin osaoptimoinnin lisäksi ajaudutaan massiiviseen demokratiavajeeseen. Kenen puoleen alueensa lähipalveluista huolestunut kansalainen ja äänestäjä jatkossa kääntyy? Pohjoismaisista malleista on käyty keskustelua. Se onkin paikallaan, jos jatkossakin haluamme olla pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Sen perusperiaatteina ovat tulonsiirtojen ja palvelujen yhteisvastuu niin saatavuudessa kuin rahoituksessa ja myös palvelujen kansanvaltaisuus ja läheisyys. Tanskassa kuntauudistuksen jälkeen on 98 kuntaa ja viisi suuraluetta, jotka mahtuisivat suurin piirtein kokonaan Uudenmaan läänin alueelle. Lähija erityispalvelut on jo ministeriötasolla eriytetty. Erityistasoa keskitetään samalla, kun kuntien roolia korostetaan taloudellisin kannustimin ennaltaehkäisyssä ja erityisesti vanhusten palveluissa. Kuntien vastuulla on muun muassa ehkäisevä hoito, terveyden edistäminen, kuntoutus, lasten hammashoito, kouluterveydenhuolto ja kotisairaanhoito. Omalääkärit ovat ammatinharjoittajia joiden kustannukset maksetaan julkisin varoin. Työterveydenhuolto on kokonaan julkista. Järjestelmä on kaksiportainen. Ruotsissa maakäräjät (21 kappaletta) ovat osa paikallishallintoa johon kuuluvat myös peruskunnat, joita on 290. Landstinget vastaa koko terveydenhuollon järjestämisestä. Nykyinen sosialidemokraattinen terveysministeri Gabriel Wikström on tosin esittänyt, että osa maakäräjien terveystoimesta tulisi siirtää takaisin kuntiin erityisesti vanhustenhuoltoa tehostamaan. Tältä osin ollaankin siirtymässä keskitetystä mallista nykyistä hajautetumpaan. Länsinaapurissakin järjestelmä on pääpiirteissään kaksiportainen. Norjassa taas on 430 kuntaa ja neljä suuraluetta, jotka vastaavat erikoissairaanhoidosta. Valtion ylläpitämät suuralueet vastaavat sairaalatoiminnasta ja kunnat ennaltaehkäisevästä ja muusta terveydenhuollosta. Lisäksi on 9 maakuntaa, ”fylkeä” joiden vastuulla on aluekehitys-, opetusja muita toimintoja. Norjassa järjestelmä on siis kolmeportainen, mutta sote-toiminnot hoidetaan kaksiportaisesti. Viimeaikainen kehityssuunta on luoda taloudellisia kannustimia kunnille ja tiivistää yhteistyötä sairaalatoiminnoista vastaavien alueiden kanssa. Itsehallinto on naamiointia Nyt meneillään olevassa sote-uudistuksessa on kyse pitkälti vallasta ja valtion keskushallinnon halusta ohjata hyvinkin yksityiskohtaisesti sotetoimintoja. Nämä pyrkimykset on naamioitu itsehallinnon verhoon. Ei ihme, että uudistuksen toteutusta valmistellaan nykyisiltä sote-toimijoilta täysin salassa. Hallituksen periaatepäätös toteutuessaan merkitsee muun muassa erillistä valtionosuusjärjestelmää kunnille ja itsehallintoalueille. On päivänselvää, että keskuskaupunkien ja kasvavien alueiden kuntalaiset joutuvat entistä voimakkaammin rahoittamaan hallituksen sote-uudistuksen. Kasvavilta kaupungeilta siis viedään valta, mutta otetaan rahat muun muassa valtion aluehallinnon kehittämiseen. Onkohan kaikille valjennut, missä mennään? Tasa-arvoisempi terveydenhuolto edellyttää erityisesti työterveydenhuoltomme uudistamista pohjoismaiseen suuntaan sekä yksikanavaista rahoitusjärjestelmää. Muilta osin on syytä pitäytyä nykyisessä kuntapohjaisessa järjestelmässä sitä kehittäen. Reijo Vuorento HYKS-lautakunnan jäsen. Kirjoittaja käy läpi pohjoismaisia sote-malleja. – Se on paikallaan, jos jatkossakin haluamme olla pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, hän perustelee.
15 27.11.2015 AJATUSPAJA Väärin sammutettu Kotikaupungissani Uudessakaupungissa kerrottiin aikoinaan seuraavaa juttua: Kävipä niin, että naapurikunnassa Kalannissa syttyi talo palamaan. Ensin ehti paikalle Uudenkaupungin vakinaisen palokunnan auto naapurista ja pieni palo oli äkkiä sammutettu. Silloin saapui letkut sojossa ja pillit vinkuen Kalannin VPK, jonka päällikkö hätistelee vakinaista palokuntaa tiehensä sanoen: ”Meidän palo, meidän palo!” Kun hänelle selvisi, että palo oli jo sammunut, hän kommentoi: ”Väärin sammutettu, väärin sammutettu.” Vähän samanlainen olo tulee sote-keskustelua seuratessa. Eipä siitä ole kovin kauan kun sotea sorvattiin demarivetoisesti kahdenkin eri ministerin voimin, ilman tulosta – eli ”meidän palo”. Eikä sinänsä ole ihme sekään, että kun hallitus nyt sai asiassa aikaan yhden (1) päätöksen, ollaan sitä mieltä, että ”väärin sammutettu”. Demarivetoisessa Ruotsissa maakuntamalli on käytössä ja toimii, ei sitä ainakaan ideologisin perustein pitäisi vastustaa Suomessa. Ruotsissa on todettu eräitä ongelmia, joten malli ei ole täydellinen, mutta mikä olisi? Ruotsin kokemuksista pitäisi ottaa oppia ja tehdä parempi ratkaisu. Tässä demarit voisivat – ruikuttamisen sijaan – olla aktiivisia. Valinnanvapaudestakin on osattu olla kriittisiä, eräskin merkittävä vaikuttaja otsikoi kommenttinsa ”Raha seuraa varakasta” – mutta sehän on nykytilan kuvaus: Kelan korvaus seuraa yksityislääkärin vastaanotolle. Miten asia Suomen maakuntamallissa käytännössä toteutuu, jää nähtäväksi. No sitten on vaadittu tasa-arvoisia palveluja, erityisesti tasa-arvoisia julkisia palveluja. Se on kaunis ajatus, mutta mitä se tarkoittaa? Esimerkiksi kotikaupungissani terveyskeskus toimii kohtalaisen hyvin, yksityisen sektorin palveluja käyttävät vain harvat, mutta naapurikaupungissa Laitilassa terveyskeskusta hoitaa Attendo. Pitäisikö meidän nyt tasa-arvon nimissä huonontaa palvelujamme, jotta yksityiselle tulisi tila? LuulMamuna kuka missäkin Lähdin 16-vuotiaana keskikoulun jälkeen Ruotsiin ja olin mamuna siellä jonkin aikaa. Asuin Tukholman kupeessa Lidingössä. Työpaikkoja oli kaksi. Piikomista päivällä ja siivousta illalla. Ei silloin maan puolesta tarjoiltu makuupaikkoja eikä evästä vaan ne piti itse hommata. En kylläkään lähtenyt sotaa pakoon vaan vapaaehtoisesti työtä etsimään. Ei Ruotsi mikään kultamaa minulle ollut, ja onneksi sain palattuani työtä Rauma-Repolalta, jossa otin insinöörien ”tie”kartoista valokopioita ja muuta sellaista. Palkka ei ollut aloittelijalla hääppönen, mutta yritin olla pieniruokainen. Vuokratukia ei ollut eikä muitakaan subjektiivisia oikeuksia, oli vain kiristettävä vyötä ja etsittävä parempaa. Pirtissämme asuneen karjalaisperheen veljekset olivat sotaa paossa Ruotsissa, ja palatessaan Työpaikkoja oli kaksi. Piikomista päivällä ja siivousta illalla. nuorempi heistä ei osannut yhtään suomea. Oli varmaan rankkaa lapselle, kun oli tottunut jo erilaisiin oloihin ja vanhempien korvikkeisiin. Pojista tuli meille rakkaita veljiä. Vävyni tuli mamuna Kreikasta ja sai heti töitä. Hän ahkeroi pitkiä päiviä, ei valittanut eikä kerjännyt. Joskus hän tosin ihmetteli tätä maassamme pyörivää hyväosaistenkin valitusrumbaa. Serkkuni Edvard adoptoitiin Ruotsiin vauvana vanhempien kuoltua. Puhuttiin lentävästä keuhkotaudista, joka jossain vaiheessa tappoi väestöä. Monet merikarvialaiset ovat olleet mamuina, kuka missäkin. Isäni veli lähti Amerikkaan kultaa vuolemaan ja jäi sille tielleen. Toiset ovat tyytyväisiä, toisille ei käy mikään. Ei tarvitse olla rasisti, mutta sen verran voitaisiin odottaa, että tulijat arvostaisivat antavaa kättä ja maan tapoja. Ehkä suurin osa niin tekeekin. Nöyristellä ei tarvitse. Kyllä ihmistä pitää auttaa hädässä. Suuresti ihmettelen sitä välinpitämättömyyttä, jolla suomalaisia sairaita ihmisiä kiusataan vuosikausia Kelassa luukulta toiselle vastuuta tuntematta ja ihmistä näkemättä. Toivoa sopii, että pääministeri Sipilä ehtii remonttihommissaan myös sille sektorille. Adventti lähestyy, ja kirkoissa veisataan nöyryydestä ja hiljaisuudesta ja siitä, ettei voimalla ja väkivallalla voida hallita. Pirjo Koivukorpi Olen sote-prosessin alusta saakka ollut maakuntamallin kannalla, nimittäin Ahvenanmaan maakunnan mallin kannalla. tavasti ei. Mutta entä Laitila, pitääkö heidän perustaa Attendon rinnalle uusi kunnallinen palvelu – ja millä rahalla? Ei liukuhihnaa Mitäkö mieltä minä olen? No, olen sote-prosessin alusta saakka ollut maakuntamallin kannalla, nimittäin Ahvenanmaan maakunnan mallin kannalla. Siellä 30 000 asukkaan väestöpohjalla kaikki sujuu, jopa sadan asukkaan Sottungassa on terveysasema. Vaikeimmat tapaukset lähetetään Turkuun tai Tukholmaan, niin kuin järkevää on. Olen – ikävä kyllä – terveyspalvelujen suurkuluttaja, mutta ikinä ei ole väestöpohja tehnyt minulle yhtään toimenpidettä. Eikä ole yhdelläkään kirurgilla ollut bodaajan ruumiinrakennetta eli niitä monen kaipaamia leveitä hartioita. Monella niin sanotulla asiantuntijalla on lausunnoissaan ollut tavoitteena jättimäiset alueet ja suurtuotannon edut, ja onhan niitä, mutta ne tulevat esiin vain liukuhihnatyyppisessä tuotannossa, eikä terveydenhuollon pitäisi olla sellaista. Ja missään nimessä sosiaalityön, joka on soten toinen puoli, mutta josta ei juuri mitään puhuta, ei saisi antaa muodostua liukuhihnatyöksi. Seuraavaksi hallituksella on edessään toinen (2.) päätös, rahoitus. Odotamme jännittyneinä. Raimo Korhonen Uusikaupunki
16 27.11.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kolumni Kolumni Kirjoittaja on rauhanvälityksen erityisedustaja. Kimmo Kiljunen Istun neljättä tuntIa kuulusteltavana Luban poliisiasemalla. Minut on pidätetty. Kuljettajani vääntää itkua, hän todella pelkää. Se satuttaa. Yritän vakuuttaa, että kaikki selviää. Hän ei tule tästä kärsimään. Silti minäkin olen huolissani. Kuinka tästä selvitään, vai pistävätkö vielä putkaan. Kaikki mukana olevat tavarani on takavarikoitu, erityisesti kamera. Silmiään muljautteleva poliisikersantti on ankara. ”Teillä ei ole viranomaisten myöntämää lupaa ottaa valokuvia tässä maassa!” Yritän vakuuttaa, että kukaan ei kertonut, ettei täällä saa ottaa normaaleja turistikuvia. Lentokentällä maahan tullessani passini ja viisumini tarkistettiin moneen kertaan. Hyvä, että ylipäätään pääsin maahan, mutta valokuvaamisesta ei puhuttu. En ole Pohjois-Koreassa. Olen Päiväntasaajan Guineassa. Kansainvälisissä vertailuissa maa luokitellaan ihmisoikeuksiltaan heikoimpiin ja Transparency Internationalin listauksissa se on maailman korruptoitunein valtio. Ymmärsin, että pidätyksessäni oli siitä kysymys. Poliisit tahtoivat rahaa, mutta minä en suostunut maksamaan ilman kuittia ja laillista prosessia. Siksi istuin kuulusteltavana. Mittasimme kenen kantti kestää. Minulla oli aikaa odottaa. Olen Suomesta ja esitin, että olemme yhteydessä Malabon EUedustustoon. Sitä yhteydenottoa ei tehty, mutta lopulta paikalle tuli korkeampi viskaali, joka ilmeisesti totesi tapauksen toivottomuuden. Vähin elein minut ja kuljettajani päästettiin lähtemään. Sitä ennen kaikki maasta ottamani kuvat oli kamerastani tuhottu. Eipä niistä paljoa iloa olisi ollut. Turistinähtävyyksiä ei täällä ole. n n n PäIväntasaajan GuIneassa eIvät turistit käy. Ainoastaan amerikkalaiset pääsevät maahan ilman erityisjärjestelyjä. Eurooppalaisille ei myönnetä turistiviisumeja, ei edes entisille siirtomaaisännille espanjalaisille. Vajaan miljoonan asukkaan Päiväntasaajan Guinea on ainoa Afrikan maa, jonka virallinen kieli on espanja. Tänä päivänä maata hallitsevat kuitenkin amerikkalaiset öljy-yhtiöt. Se on Afrikan kolmanneksi suurin öljyntuottaja Nigerian ja Angolan jälkeen. Vauraus on kuitenkin keskittynyt presidentin lähipiirille ja väestön enemmistö elää suuressa köyhyydessä. Maan ensimmäinen presidentti Macias nguema, kunnianimeltään ”Ainutlaatuinen ihme”, valitutti itsensä elinikäiseksi valtiaaksi. Kymmeniätuhansia vastustajia pidätettiin ja arviolta 50 000 tapettiin. n n n vuonna 1979 everstIluutnanttI teodoro Mbasogo kaappasi vallan ja teloitutti setänsä, ensimmäisen presidentin. Järjestelmä säilyi entisellään. Öljybisneksen lisäksi maan poliittinen johto on sekaantunut huumeiden salakuljetukseen ja ihmiskauppaan. Kolmasosa väestöstä on maanpaossa räikeiden ihmisoikeusloukkausten vuoksi. Vainoharhaisesti presidentti Mbasogo epäilee salaliittoja ja hän on selvinnyt useista vallankaappausyrityksistä. Salainen poliisi kontrolloi kaikkea poliittista toimintaa ja tiedotusvälineitä. Poliisivalvonnasta sai tuta myös satunnainen ulkomainen vierailija. Presidentti teodoro Mbasogo mahtailee yhteiskuvissa Yhdysvaltain presidentin Barak obaman kanssa. Kuvatekstit kertovat Obaman kutsuneen Mbasogoa ”hyväksi ystäväkseen”. richard nixon totesi aikoinaan Nicaraguan diktaattorista anastasio somozasta: ”Roisto, mutta meikäläinen”. Eivät ajat ole paljoa muuttuneet. Yhdysvallat esiintyy yhä suurena ihmisoikeuksien puolestapuhujana maailmalla. Hyvä niin. Huomio taitaa kuitenkin olla erityisesti niissä maissa, joihin amerikkalaiset voivat vähiten vaikuttaa. Poliisit tahtoivat rahaa, mutta minä en suostunut maksamaan ilman kuittia ja laillista prosessia. Siksi istuin kuulusteltavana. Mittasimme kenen kantti kestää. Roisto, mutta meikäläinen Hallituspuolueet saivat mitä halusivat Tarvitsemme yhteisen katsomusaineen EU:n turvatakuut vai Nato? Uhkailujakin sisältäneen julkisuusnäytelmän jälkeen syntyneessä Sote-ratkaisussa toteutuvat ainakin hallituksessa istuvien keskustan ja kokoomuksen vuosikymmenien unelmat. Perussuomalaisten roolina oli vain tukea. Ratkaisulla keskusta lisää entisestään maakuntavaltaansa itsehallinnon kautta. Kokoomus sai siinä terveysalan yksityistoimijat samalle viivalle julkisen kanssa. Alan bisnesfirmoilla on täysi valta viedä terveyshuollostamme keräämät voittoeuronsa vaikka veroparatiiseihin. Tuskin kansa tätäkään viime eduskuntavaaleissa tilasi. Julkisuudessa on iloittu siitä, ettei hallitus aluehallinnon ja yksityisbisneksen valtapeliin kaatunut. Tämä on näyttäytynyt jopa kansalaisten sote-palveluita tärkeämpänä asiana. Pentti Välimaa Pori Kaikille yhteisen, mahdollisimman objektiivisen uskontotiedon opettamisella tulisi sivistysvaltiossa olla itseisarvo, ei ainoastaan välinearvoa. Pariisin traagiset tapahtumat sekä pakolaisten suunta Eurooppaan tarkoittavat kuitenkin sitä, että yhteisen katsomusaineen välinearvo on korkeampi kuin koskaan ennen. On lähes mahdotonta osoittaa milloin tapahtuu ratkaiseva käänne kun ihminen radikalisoituu. Laadukkaalla koulutuksella tiedetään kuitenkin olevan merkityksensä, kun ehkäistään radikalisoitumista. Yhtä tärkeää viime aikojen valossa on puuttua yhteiskunnassamme kytevään kahtiajakoon ja ennakkoluuloihin, sillä syyttävien sormien osoittelu kokonaisia yhteisöjä kohtaan kylvää lisää vihaa. Ennakkoluuloihin parhaat lääkkeet ovat tieto, ajatustyö sekä monimuotoisiin yhteisöihin kuuluminen. Saara Pokki Bryssel, Belgia Elämme erikoisia aikoja, kun Ranska Nato-maana pyytää EU-turvatakuita jopa sotilaallisena apuna. Suomessa Nato-miehet eivät juurikaan ole tästä mahdollisuudesta puhuneet. On puhuttu vain taloudellisesta ja moraalisesta turvasta ja puolestapuhumisesta ja vähätelty EU:n roolia. Nato taas saa voimansa ylläpitämällä milloin mitäkin viholliskuvaa vaikka Neuvostoliitto ja kommunismi jo romahtivatkin. Naton laajentuminen entisiin Neuvostoliiton alusmaihin ja Venäjän rajalle nosti luonnollisesti vastakkainasettelun astetta. Mutta säilyipä Venäjä viholliskuvana ja antoi uutta elinvoimaa Natolle. Ranskan avaus EU-turvalausekkeesta on tervetullut EU:n uskottavuuden kannalta myös sotilaallisessa mielessä. Se vähentää myös Natolaajentumisen luomaa vastakkainasettelua Euroopassa. Seppo Passinen Lapua
17 27.11.2015 ARKI ? ? Turussa pienet puolueosastot yhdistyvät ”Se on tärkeä juttu, että näytään muille eikä vain itsellemme.” Vastus ei hylkää sote-painotustaan Turussa majaansa pitää sosialidemokraattinen yhdistys Vastus, joka on vihkiytynyt erityisesti sosiaalija terveyskysymyksiin. Puheenjohtaja Mari Lahti kertoo, että valtaosa yhdistyksen jäsenistä on sote-asioiden kanssa tekemisissä joko töiden tai opiskelun kautta. Puolueosaston toiminnassa yhteinen kiinnostuksen kohde näkyy muun muassa aiheeseen liittyvien kannanottojen kirjoittamisena. – Olemme käyneet paljon myös vierailemassa ja tutustumassa aiheeseen liittyvissä paikoissa Turun alueella. Yhdistyksissä, lähimmäispalveluissa, vanhushuollon paikoissa, ensikodissa, SPR:ssä ja nuorten palveluissa, Lahti luettelee. Vierailuilta on saatu aina uutta tietoa ja samalla on päästy kertomaan Vastuksen olemassaolosta ja sen kiinnostuksesta juuri sote-palveluihin liittyviin kysymyksiin. Jykevämpiä raameja etsimässä Vastus on pieni, reilun parinkymmenen jäsenen yhdistys. Kuten niin moni muukin pieni demariyhdistys ympäri Suomen, on Vastuskin pohtinut hartioidensa kasvattamista yhdistymällä muihin puolueosastoihin. Vuoden 2016 alussa Vastus lyö hynttyyt yhteen Hirvensalon-Kakskerran sosialidemokraattien ja Toveriseuran kanssa. Uusi, Toveriseuran nimellä toimiva yhdistys järjestäytyy tammikuussa. – Kun puolueessa ylipäätään on puhuttu järjestökentän uudistamisesta, olemme tahoillamme pähkäilleet, miten toimintaa voisi järjestää uudelleen ja saada toiminnalle paremmat raamit, Lahti taustoittaa. Yhdistyminen ei Lahden mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että Vastuksen ajatus sote-kysymyksistä kiinnostuneena porukkana unohtuisi. – Kyllä se toimintamuoto varmasti jatkuu uuden puolueyhdistyksen myötä, Lahti vakuuttaa. – Tällä tavalla saamme vähän paremmat toimintamahdollisuudet niin taloudellisesti kuin jäsenmäärän suhteen. Kun voimia laitetaan yhteen, voidaan saada parempaa toimintaa ja näkyvyyttä myös ulospäin. Se on tärkeä juttu, että näytään muille eikä vain itsellemme, Lahti summaa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Ruohonjuuritasolta SDP:n puolueosastojen kuulumisia eri puolilta maata. M ari La ht i Oneiron pisti Hectorin googlettamaan Muusikko Heikki ”Hector” Harman mukaan oli helppoa valita Laura Lindstedt kirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Sen verran omanlaisensa ääni, kuvasto ja maailma Lindstedtin Oneironissa hänen mielestään on. – Annettuani itselleni luvan heittäytyä sen epätodelliseen maailmaan, kaikki muuttuikin hyvin todelliseksi, jopa siinä määrin, että piti välillä googlettaa, onko tällainenkin taiteilija todella elänyt, onko hänen performanssinsa nähty ja koettu jossain, Harma perusteli. Hän kehui Lindstedtin tapaa uudistaa romaanin muotoa ja rakennetta nerokkaaksi, mutta samalla lukijaystävälliseksi. – Voittajateos kiihdyttää lukijan assosioimaan päähenkilöiden kokemuksia omiin kokemuksiinsa, ja sen lukemattomat viittaukset muun muassa taiteen, historian ja filosofian suuriin nimiin ja ilmiöihin kertovat kirjailijan laajasta perehtymisestä ihmiskunnan hengen lentoon ja kärsimyksiin. Oneiron on vuonna 1976 syntyneen Lindstedtin toinen romaani, myös esikoinen Sakset ylsi Finlandia-ehdokkaaksi. Kirjailija viimeistelee väitöskirjaa kommunikaation ongelmasta ranskalaisen kirjailijan Nathalie Sarrauten tuotannossa. Palkintopuheessaan Lindstedt annatteli suorat sanat maan hallitukselle. – Suomea ollaan rakentamassa tietoisesti luokkayhteiskunnaksi. Isoisäni oli torpan poika. Isoisoäitini oli kiertävä sairaanhoitaja. Isoäitini oli puhelinkeskuksen sentraalisantra. Oma äitini oli jo luokanopettaja. Suvussamme uskottiin, ja uskotaan yhä, koulutukseen. Lindstedt kertoi STT:n haastattelussa nauttivansa esimerkiksi Thomas Bernhardin, Monika Fagerholmin, Sarrauten ja Marguerite Durasin kielestä. Erityisen tärkeää hänelle kuitenkin on elokuva. –Lars von Trier, Hans-Jürgen Syberberg ja Bela Tarr ovat sellaisia ohjaajia, jotka todella ovat pistäneet minut miettimään. Sanna Nikula STT
18 27.11.2015 ARKI Kampusranta 9 C • PL 109 • 60101 Seinäjoki • www.epliitto.fi Maakuntavaltuuston kokous pidetään maanantaina 7.12.2015 klo 10.00 Framin auditoriossa, Kampusranta 9 B, Seinäjoki. Kokouksen pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävillä 8.1.2016 Etelä-Pohjanmaan liiton toimistossa, Kampusranta 9 C, Seinäjoki. Seinäjoella 25.11.2015 Kai Pöntinen Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/ Turun toimipiste Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi p. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio p. 020 774 0410 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi p. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi p. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku p. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma pe klo 9.00 16.00 » www.sak.fi/Turku SAK:n AmmAttiliittojen AluetoimiStojA turuSSA: ?Hautauspalvelut Palvelupalsta Lakiasioita LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Malmi ja Kallio 0400-423 835 Kaikki lakiasianne. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Pirun hyvä Todellakin! Uusi lehti vuoden alusta. Valtuuston kokous pidetään maanantaina 14.12.2015 klo 13.00 alkaen Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 10. Kokouskutsu löytyy osoitteesta www.ppshp.fi Pöytäkirjan nähtävillä pidosta ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ilmoitustaululla julkaistavalla ilmoituksella. Ennen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä siitä lähetetään jokaisen jäsenkunnan kunnanhallitukselle jäljennös. Valtuuston puheenjohtaja Esko Valikainen Kokoukset Sarvilla ja hampailla Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee mm. omaehtoista kulttuurityötä Vuoden 2016 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2015 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.fi Puh. (09) 5868 530 Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@ demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Yhdistystoiminta PIRKANMAA ? Mäntän Työväenyhdistys järjestää yleisötilaisuuden Mänttä-Vilppulan kaupungintalolla ma 30.11. klo 18, kahvitus alkaa klo 17.45. Vieraana SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin. VARSINAIS-SUOMI ? Turun SDP, Varsinais-Suomen SDP ja Nuoret Kotkat kutsuvat kaikki Turun SDP:n jäsenosastojen jäsenet seuralaisineen yhteiseen pikkujoulutilaisuuteen pe 4.12. klo 19. Paikkana on Nuorten Kotkien uusi järjestötalo, eli Raunistulan vanha työväentalo, eli Tarmon talo, Virusmäentie 10. Koska Tarmon talo on vanha teatteri, katsomme yhdessä pikkujoulunäytelmän ”Joulunhuuruinen Ykkösralli”. Kysymyksessä on entinen Jorma-ryhmä, nykyisin nimeltään Ykkösryhmä, joka esittää improvisoiden huumoria ja musiikkia sisältävän viihdyttävän joulushown. Tilaisuudessa nostetaan malja itsenäiselle Suomelle, Joululle, sekä SDP:n uudelle nousulle. Tilaisuudessa on pieni juhlatarjoilu. Lisäksi kuullaan lyhyt, ajankohtainen puhe. Tilaisuus on ohi klo 21 mennessä. Koska Tarmolla on rajallinen määrä istumapaikkoja, tilaisuuteen täytyy varata 30.11. mennessä maksuttomat pääsyliput Johannalta, turku@sdp.fi / p. 02-4145100. Liput odottavat alaovella noin 18.30 alkaen. Elenia varautuu koviin tuuliin Sähköverkkoyhtiö Elenia varautuu ensi yönä koviin tuuliin, jotka voivat vaurioittaa puustoa ja katkoa sähköjä. Ilmatieteen laitos arvioi, että tuuli on yöstä alkaen voimakasta ja puuskaista alueella, joka yltää Pohjanmaalta Koillismaalle sekä Etelä-Lappiin. Ajokelin ennustetaan huononevan laajalti. Tiukimpia puuskaisia tuulia on ennustettu Elenian verkkoalueelle Pohjois-Pohjanmaalle. Rannikkoseudulla myrskyisät puuskat puhaltavat keskellä yötä yli 20 metriä sekunnissa. Tuuli on sääennusteiden mukaan kovaa myös alueilla, joissa on eniten kärsitty viikonvaihteessa syntyneen tykkylumikuorman aiheuttamista sähkökatkoista. STT
19 27.11.2015 ARKI Perjantaina 19.11 julkaistun ristikon 10 euron palkinto arvotaan myöhemmin Postin lakon loputtua. Ristikon 47/2015 ratkaisu Ku va ris tik ko ilm es ty y jo ka pe rja nt ai . Ra tk ai st uj a ris tik oi ta od ot et aa n to im itu ks ee n se ur aa va n vi ik on to rs ta ih in m en ne ss ä. O ik ei n va st an ne ide n ke sk en ar vo ta an yk si 10 eu ro n ra ha pa lk in to . Ra tk ai st ut ris tik ot lä he te tä än os oi tt ee lla D em ok ra at ti / Ri st ik ko , PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki . N im i: O so ite : Po st ito im ip ai kk a: Ta vu ri st ik ko 48 /2 01 5 Ve ijo W ire n ve ijo .w ir en @ gm ai l.c om B.Virtanen Urja Sarjakuvat
20 27.11.2015 ARKI 17.00 Valitut sanat Helsinki Lit– tapahtumassa maailmasta, elämästä ja kirjallisuudesta keskustelevat kirjailijat Elina Hirvonen ja Jussi Valtonen. 17.30 KC: Kaksoiskaupunki Talsinki-Hellinna Jos Tallinnan ja Helsingin välille rakennetaan meren ali junayhteys, kaupungit kytkeytyvät tiiviisti yhteen. 17.45 Elävä arkisto: Diskossa Marko Gustafsson esittelee diskomusiikkiin liittyvät arkisto-ohjelmat. 17.46 Iltatähti: Disko (1982) Mikko Alatalo kertoo diskokulttuurista ja näyttää videoita. Haastattelussa mm. Earth, Wind & Fire–yhtyeen jäseniä. 18.29 Gloria Gaynor – diskojen kuningatar (1976) Diskotähti konsertoi tanssiryhmineen ja orkestereineen Finlandia-talolla. 19.00–00.04 Teeman elokuvafestivaali 19.00 Rakkaus (12) (Amour, Ranska 2012). O: Michael Haneke. 21.04 Tanssinumeroita: Stayin’ Alive Bee Gees: Stayin’ Alive (1977). Teeman elokuvafestivaalin väliaikanumeroina nähdään klassisia musiikkivideoita. 21.10 Harold ja Maude (12) (Harold and Maude, USA 1971) Mustaa huumoria tihkuva kulttielokuva. Itsemurhaa hautova Harold tapaa isoäitinsä ikäisen, elämänjanoisen ja anarkistisen Mauden, ja rakkaus syttyy. O: Hal Ashby. N: Ruth Gordon, Bud Cort. 22.40 You should be dancing! Teeman elokuvafestivaalin tanssivideo 2015. Mukana 60 tanssijaa, muutama koira ja yksi kissa. 22.45 Festivaalipuhetta Ohjaaja Lina Mannheimer puhuu sadomasokismia käsittelevästä elokuvastaan Seremonia. 22.50–00.05 Seremonia (7) (Ceremonin, Ruotsi/Ranska 2014) Tyylikäs dokumenttielokuva rakkaudesta, vallasta, rituaaleista ja sadomasokismista. Pääosassa Ranskan tunnetuin domina Catherine Robbe-Grillet, ikä 85. O: Lina Mannheimer. Ensi-ilta. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) Pyöveli. 13.25 Suomisen Olli rakastuu (Suomi 1944). O: Orvo Saarikivi. N: Lasse Pöysti, Maire Suvanto, Ansa Ikonen, Regina Heinonen, Elsa Turakainen. 16-vuotias Olli unohtaa tyttöystävänsä Ritvan rakastuessaan laulunopettajan sijaiseen. Mv. 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.07 Murha paratiisissa (12) 6/8. Nuori lentopalloilija on joutunut puukotuksen uhriksi. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän Vieraana rap-artisti Mikael Gabriel. 19.00 Viimeinen tango Halifaxissa (7) 6/6. Gillianin hääpäivä koittaa ja sekä morsian että sulhanen ovat tulisilla hiilillä. Toipuuko Alan koskaan Garyn tempauksesta? Sarja jää tauolle. 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Hercule Poirot: Idän pikajunan arvoitus (12) (Murder on the Orient Express/2010) Poirot matkustaa maailmankuulussa junassa. Muuan mies pyytää häntä henkivartijakseen mutta Poirot tyrmää tarjouksen. Kun mies murhataan, hän aikoo löytää syyllisen. N: David Suchet. 23.05 Uutiset 23.10 Newsroom (12) 1/9. Ensin pitää tappaa kaikki lakimiehet. 00.05 Puoli seitsemän 00.35 Hunderby (12) 5/8. Helene on nyt päässyt maistamaan kiellettyä hedelmää ja haluaisi sitä lisää. 01.00 Uutisikkuna 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 27.11. 06.53 Lintumiehet 06.58 Tanssi tarttuu 07.00 Laura 07.12 Neposen eläinystävät 07.13 Närpiäiset 07.25 Metkat Mesiläiset 07.33 Pikku Kakkosen posti 07.40 Stella ja Sami 07.55 Töötti ja Pulteri 08.16 Late Lammas 08.24 Jenni (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 New York, amerikkalainen unelma 10.00 New Yorkin herkut 10.30 Makumatka Italiaan 11.00 Pastakeittiön kutsu 11.30 Luontomatkalla Australiassa 12.00 Valomerkki 1/8. Kaveriporukka unelmoi rocktähteydestä. 12.30 Valomerkki 2/8. Antilla on omat rahat pelissä, kun Constantine-bändi haluaa ulkomaille. 13.00 Rukan maailmancup: Hiihtoa Sprinttikilpailut. Selostus Tapio Suominen. Ruka, Kuusamo. Ruotsinkielinen selostus Leif Lampenius ja Glenn Lindholm. 15.10 Taitoluistelun Grand Prix Kuudes osakilpailu. Parien, miesten ja naisten lyhytohjelmat. Selostus Anuliisa Uotila. Nagano, Japani. 16.00 Glomtunturin salaisuudet Luontokuvaaja Tom Edvinsen lähtee tyttärensä kanssa Glomtunturin rinteille. 16.50 Pikku Kakkonen 17.50 Rukan maailmancup: Mäkihyppyä Mäki HS142. Selostus Hannu-Pekka Hänninen. Ruka, Kuusamo. 20.00 Villi kortti 21.00 SuomiLOVE Hector, Jenni Vartiainen, Lauri Tähkä, Mokoma, Tuomo, Irina ja Apulanta. LOVEbandin kapellimestarina on Ako Kiiski ja solisteina Johanna Iivanainen ja Osmo Ikonen. Ohjelman juontavat Marja Hintikka ja Ilkka Villi. 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Koukussa (16) 4/10. Visiitti vanhoille kulmille lähentää Oskaria ja Kristaa. 23.00 Kioski: Mamu–Suomi– mamu 23.30 Totuuden treffit 3/8. Lotta ja Mikko. Kuinka Lotta suhtautuu Mikon elämään kivun kanssa? Miten Lotan kuolemanpelko vaikuttaa Mikon tunteisiin? 00.20 The Mob Doctor (16) Sydämensiirtoa tarvitseva nainen sairastuu, ja leikkaus peruuntuu viime tipassa. 01.00 The Mob Doctor (16) Grace joutuu puun ja kuoren väliin rikollispomojen keskinäisissä kiistoissa. 01.45 Siskonpeti (7) Mies. Viidakon uroksissa koetaan suuria tunteita, ja perheeseen syntyy ensimmäinen alfauros. 02.10–04.02 FOLK-raati MTV3 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55. fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Voitolla yöhön 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Pilanpäiten 15.25 Mike & Molly Pimppareita ja pokkurointia. 15.55 Salatut elämät Jannella on huoltajamurhetta. 16.25 Mahtavimmat jouluvalot 1/5. Joka jaksossa neljä perhettä koristelee pihansa joulukuntoon. 17.25 Kauniit ja rohkeat Virnuileva pyssymies. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale Veljesten valtataistelu. 18.30 Emmerdale Polttaripusu. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät Aki haluaa vain lähteä kävelemään. 20.05 Kaappari (7) Aarno Lamminparras on liiketoimissaan epäonnistunut ja avioongelmista kärsivä keskiikäinen mies. Hän lähtee työnhakumatkalle Helsinkiin, mutta päätyykin kaappaamaan aseella uhaten Oulusta Helsinkiin matkalla olleen lentokoneen. Ohjaaja: Aleksi Mäkelä, Suomi 2013. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Formula 1: vapaat harjoitukset Abu Dhabi. Selostajana Timo Pulkkinen. 23.05 The Losers (12) CIA:n palkkasotureista koostuva erikoisjoukko keskeyttää tehtävänsä Boliviassa, koska uhreiksi on vaarassa ajautua myös viattomia lapsia. Ohjaaja: Sylvain White, USA 2010. 01.00 Eurojackpot ja Jokeri 01.05–02.05 Mustamaalattu 3/10. Hajaannus. 06.00 Lazy Town 06.25 Pound Puppies 06.50 Avaruusnappulat 06.55 Avaruusnappulat 07.00 Red Caps 07.30 Lego Ninjago (7) 08.00 Merieläinten pelastajat 08.30 Eläinten ABC 09.00 Hauskat eläinvideot 09.05 Hauskat eläinvideot 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.20–10.50 Malibu Country 13.50 Tavaa ja voita 4/8. 14.45 Hauskat eläinvideot 15.15 Malibu Country Junen uudet kuviot. 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana 3/9. Peuraa ja Skotlannin herkkuja. 16.50 Hurja painonpudotus 17.50 Leijonan luola USA 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 4/10. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: FC Venus (12) (Suomi 2005). Romanttinen menestyskomedia kaikkien aikojen vedosta, jolla määrätietoiset naiset päättävät lyödä luun kurkkuun jalkapallohulluille miehilleen. Ohjaus: Joona Tena. 23.20 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.25 Elokuva: RoboCop (18) (USA 1987). Toimintatrillerin moderni klassikko, jossa virantoimituksessa kuolleesta poliisista rakennetaan kyborgi: täydellinen poliisi, joka on puoliksi kone puoliksi ihminen. Ohjaus: Paul Verhoeven. 01.35 Elokuva: Bottle Shock – Täydellinen vuosikerta (USA 2008). Draamakomedia täydellisen viinin maun tavoittelusta, sinnikkyydestä ja rakkaudesta. Ohjaus: Randall Miller. 03.50–04.55 Deadwood (16) Jatkuva jyskytys. TVja radio-ohjelmat FOX 06.00 Sky News 06.18 FOX Kids 09.25 Sara La Fountain 10.00 ShowHau 10.30 Lyödään ällikällä 11.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 13.00 Jaakon matkassa 14.00 Amishit: Rintamakarkurit 15.00 Supertehtaat 16.00 Dubain lentokenttä 17.00 Ruoan tarina 18.00 Aivopelit 18.30 Järjestelmänmurtajat 19.00 Alanyan sankarit 20.00 Typerät videot 21.00 Criminal Minds 21.55 Elokuva: Next Three Days 00.25 Elokuva: The Tree of Life – Elämän puu 02.55 How I Met Your Mother 04.50–05.59 Sky News SUB 10.00–11.00 Lemmen viemää 14.00 Unelmakoti puoleen hintaan 15.00 Lily Cole taiteen parissa 16.00 Pomo piilossa UK 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.01 Simpsonit (7) 18.30 Miehen puolikkaat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Myytinmurtajat 20.00 Isän tyttö (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Poliisiopisto 4: Korttelipoliisit 22.45 Ikuisesti nuori 23.45 Eurojackpot ja Jokeri 23.50 Arrow (16) 00.50 Viikingit (12) 01.45–02.40 Vampyyrien sukua (16) TV5 06.25 Pulmuset 07.00 Pulmuset 07.30 Akvaariomestarit 08.20–09.15 Jenkkimetsurit 12.15 Goldbergit 12.50 Hulluna sinuun 13.20 70’s show (12) 13.50 70’s show (12) 14.20 Kadonneet (7) 15.20 Pulmuset 15.50 Pulmuset (7) 16.20 Hulluna sinuun 16.50 Goldbergit 17.20 70’s show (12) 17.50 70’s show (12) 18.20 Elokuva: The Producers (7) 21.00 Elokuva: Air America (12) 23.05 Bear Grylls: Voita pelkosi 00.00 Alastomat selviytyjät (7) 00.55 Elokuva: Blonde Ambition 02.40 Elokuva: Syvä kuin meri 04.30–05.22 Kadonneet (7) JIM 11.00 Britannian paras leipomo 12.00 Huipputatuoija haussa 12.55 Jyrki Sukulan makujen maa 13.25 Hell’s Kitchen 14.20 Top Chef 15.15 Haasta Hans 16.10 Amerikan paras ravintola 17.05 JIM D: Lento 447 – onnettomuus Atlantin yllä (7) 18.05 Australian rajalla 18.35 Australian rajalla 19.05 Guinness World Records 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Entisöintipaja 21.30 Entisöintipaja 22.00 Firmat kuntoon 23.00 Poliisit 23.25 Poliisit (7) 23.55 Poliisit 00.25 Poliisit 00.55 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 01.55–02.25 Amerikan rumimmat tatuoinnit LIV 09.00 Hurja remontti 10.00 Korealaisen keittiön aakkoset 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Farmi 12.00 Candice sisustaa 12.30 Sinkkuillallinen 13.30 Hurja painonpudotus 14.30 Jutta ja huikeat häädieetit 15.30 Huippumalli haussa 16.30 Siipan suku on pahin 17.00 Siipan suku on pahin 17.30 Kaksi julkkista ja yhdet häät UK 18.30 Sport Girl 2016 19.00 Sinkkulaiva 19.30 Sinkkulaiva 20.00 Toisenlaiset äidit 21.00 Paratiisihotelli 22.00 Paratiisihotelli 23.00 Ruotsin miljonääriäidit 00.00 Ruotsin miljonääriäidit 01.00 Sinkkulaiva 01.30 Sinkkulaiva 02.00 Sinkkulaiva 02.30 Sinkkulaiva 03.00–04.00 Huippumalli haussa AVA 09.20 Jamie Oliverin helpot herkut 09.50–10.55 Grand Designs – unelma-asunnot 11.55 Lääkärit 12.50 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy (7) 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Täydellinen Mrs. Vanderpump 15.00 Kardashianit 16.00 Kallista kipua (7) 17.00 Lemmen viemää 18.00 Elixir Fitness & Sport 18.30 Elixir Life 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Vaimot vaihtoon UK 21.00 Särkynyt palatsi (12) 22.55 Kardashianit 23.55–00.50 Mentalist (12) YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde. Kuinka sote etenee? 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka: Vesa Kytöojan vieraana laulaja ja viihdeartisti Marjatta Leppänen 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerho:Keskustelu Finlandia-palkinnon voittaneesta kirjasta 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 91. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Timo-Juhani Kyllösen sävellyskonsertti 21.00 Radioateljee esittää: Toinen aika – samaan aikaan toisaalla. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 11. Kansainvälinen Jean Sibelius–viulukilpailu 23.10–06.00 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä 06.30 Maakuntaradio 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.12 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.12 Maakuntaradio 09.00 Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio.10.00 Uutiset 10.03 Ajantasa 10.55 Pikkujuttu 11.00 Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.12 Maakuntaradio 12.37 Anonyymit kotikiusatut 12.42 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Uutiset 13.03 Maakuntaradio 14.00 Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Uutiset 15.05 Maakuntaradio 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Urheiluradio 16.17 Maakuntaradio 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Maakuntaradio 18.00 Uutiset 18.03 Puhelinlangat laulaa 18.50 Merisää 18.55 Puhelinlangat laulaa 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.05 Puhelinlangat laulaa 20.00 Uutiset. 20.03 Urheiluradio 20.05 Sää 20.06 Puhelinlangat laulaa 21.00 Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Jokaniemen sävelradio. 23.00 Uutiset. 23.03 Yöradio. 00.00 Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 01.00 Uutiset ja sää 01.02 Koe-eläinpuisto 02.00 Uutiset 02.02 Koe-eläinpuisto 03.00 Uutiset 03.02 Yöradio 03.15 Minna Pyykön maailma 03.40–04.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Uutiset 06.05 Yle Puhe esittää 07.00 Uutiset 07.10 Urheiluradio 07.12 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.10 Urheiluradio 08.12 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.10 Urheiluradio 12.12 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Rukan maailmancup: 15.00 Uutiset 15.05 Lindgren & Sihvonen 16.00 Uutisotsikot 16.30 Miehen mitta 17.00 Uutiset 17.03 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Lindgren & Sihvonen 23.00 Arkisto: Lemmikkejä siasta siiliin 01.00 Arkisto: Saako Jeesukselle nauraa? 03.00 Arkisto: Selviytymisvinkkejä lomailijoille 05.00–07.00 Arkisto: Nuori taiteilija YLE TEEMA YLE FEM 07.2515.00 SVT:n ohjelmaa 15.50 Hiukkasmysteeri (7) Aika loppuu. 16.20 Kauhakaupalla Pohjolan luontoa Brosmetind. Brosmetindissa on aika pohtia, mikä osuus ruoalla on luontoelämyksissä. 16.50 Purtavaa Pohjolasta 8/8. Oslo. Perinteinen joulupöytä ja ripaus uutta. 17.20 Obs debatt 17.55 Yle Nyheter TV-nytt . 18.00 BUU-klubben: Äänijahti Osa 8/8: Juni tekee laulun kalojen uiskentelusta. Lootus-hiiri lähettää Lindan etsimään lapsia, jotka voivat tehdä sille musiikkia. 18.30 Arkistosta revittyä: Seksi Miten suhtautuminen seksiin on muuttunut? Arkistoleikkeet valottavat arjen historiaa, kummastuttavat ja avartavat. 19.00 Tanskan kauneimmat kodit 9/10. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Belle Epoque 20.00 Dok: Sopeudu, siirry tai kuole Tutkijat selvittävät, voisiko kasveja ja eläimiä siirtää uusille alueille ilmaston muuttuessa. 20.31 Klik! 3/10. Kristoffer Albrechtille katukuvaus on sellaisen hetken vangitsemista, jossa kaikki on kohdallaan. 20.45 Oddasat 21.00–01.00 SVT:n ohjelmaa NELONEN Perjantai 27.11.2015 Kino: Rakkaus Yle Teema klo 19.00 (Amour, Ranska 2012) Raastava, julmankaunis kuvaus rakkaudesta ja kuolemasta. Elokuva voitti sekä Oscarin että Cannesin festivaalin pääpalkinnon. O: Michael Haneke. N: Jean-Louis Trintignant, Emmanuelle Riva. Ensi-ilta.