Juha Taskinen lopetti norppatyöt, mutta norpat ovat yhä osa hänen arkeaan. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 19 / 21 . m ar ra sk uu ta TYÖTAISTELU Suomi ei ole lakkomaa SAAMELAINEN Lantalaisen asenne kismittää EDUSKUNTA Arvovaltaa ja ihmisten arkea SOME TEEMA Ruusuja ja risuja 21.11.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI UUSI ELÄMÄ PAL.VKO 2019-49 00 74 43 -1 92 2 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä? ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet? TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse? Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Se haluaa enemmän. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. MUUTOS! VAALIEXTRA. SEURAA TULOSILTAA 14.4. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn? SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Mihin niitä tarvitaan? 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin? MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Tilaa Demokraatti 37 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. 22 /1 9 Demok21112019_001-002.indd 1 13.11.2019 9.51
www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Tradekan tuotto-osuus Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 200 000 tuotto-osuutta. Kerätyt varat on tarkoitus siirtää Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusannin merkintäaika on 4.2.–31.12.2019 ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Korkoa voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2020 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Uusi sijoitusmahdollisuus Merkintähakemukset Oma Tradekassa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Se on uusi mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1–300 kpl:tta eli 100– 30 000 euron arvosta. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Demok21112019_001-002.indd 2 13.11.2019 9.51 www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Tradekan tuotto-osuus Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 200 000 tuotto-osuutta. Kerätyt varat on tarkoitus siirtää Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusannin merkintäaika on 4.2.–31.12.2019 ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Korkoa voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2020 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Uusi sijoitusmahdollisuus Merkintähakemukset Oma Tradekassa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Se on uusi mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1–300 kpl:tta eli 100– 30 000 euron arvosta. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Demok21112019_001-002.indd 2 13.11.2019 9.51
3 Demokraatti 14 TEEMA ARKADIANMÄKI SOME SAIMAA ILMIÖ Inhimillistä parlamentarismia. Uutta viestintää ja uuvuttavaa törkyä. Mitä kuuluu Norppa-Taskiselle? KASVO 34 59 22 /1 9 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 21. MARRASKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI De_21112019_03.indd 3 12.11.2019 15.29
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Va. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Ilmari Nurminen Seuraava numero ilmestyy 5.12. Sisältö 22 /1 9 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Nolla lakkoa Viikon kuva: Hongkong liekeissä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Susanna Huovinen D-analyysi: Etelä-Amerikan kriisi D-ilmiö: Kuppilan kupla Huom!: Silja Paavola Alastalon salissa: Joulun taikaa Työelämä: Päätyöläisten aika Työtaistelu: Hyvä paha lakko Saamelaiset: Älä lantalainen sanele Posti: Lopettakaa hulluus Kielenpäällä: Nykysuomen uusanat Kirjailija: Työläiskirjailija vai ei Teatteri: Legioonateatteri iskee Teatteri: Ihmisyyden ihme Kirjat: Väsynyt vaeltaja Kirjat: 1939 oli toivoa täynnä Kirjavisa: Shakespearen vierestä Pelin purku: Kyyneliä ja kuraa Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Timo Harakka IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Juha Taskinen Pukkikisa: Kuka parran takana Kasvot peilissä: Teemu Laajasalo Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Ju kk aPe kk a Fl an de r Poliitikko tapaa somessa äänestäjiään. 59 LAKKO Julkisuus ratkaisee ILMARI NURMINEN Kansanedustaja + TEEMA Some 59 5 6 8 11 12 14 22 23 24 26 28 30 32 30 40 43 44 46 50 52 53 54 56 67 72 73 74 26 De_21112019_04.indd 4 13.11.2019 13.16
5 Demokraatti Rane Aunimo va. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Lakkoja järjestetään, koska reiluun työelämään on vielä matkaa Pääkirjoitus VINOSSA IDEAALISSA LAKKOJA VAIVOIN SIEDETÄÄN, JOS NIITÄ EI HUOMAA. O ikeistolaisessa propagandassa suomalainen ay-liike on liittojensa jäseniä lakkoon lietsovaa junttausporukkaa, jonka vallantäyteiset johtajat halvaannuttavat maan talouden vastuuttomalla käytöksellään. Todellisuussa Suomi ei ole enää pitkään aikaan ollut lakkoherkkä maa vaan pohjoismaista keskitasoa. Postin lakosta huolimatta. Esimerkiksi Tanskassa menetetään kolminkertainen määrä työpäiviä Suomeen verrattuna. Antti Koskelan tuore tietokirja Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa (Kalevi Sorsa -säätiö) avaa mielenkiintoisia näkökulmia härmäläiseen lakkohistoriaan ja -nykyisyyteen. Työtaistelussa menetettyjen työpäivien lukumäärä on Suomen historian alhaisimmalla tasolla, mutta työnantajapuolen esiintyminen toistaa virttynyttä viestiä lakkoilevista suomalaisista. Koskela huomauttaa, että lakkojen aiheuttamat kokonaiskustannukset työnantajille ovat pienet. Silti julkisessa keskustelussa lakkojen aiheut tamia kustannuksia ”kauhistellaan yleisesti”. Tutkija sanoo, että tyypillistä näissä laskelmissa on tarkoitushakuisuus ja epäjohdonmukaisuus. Käytännössä kustannuksia yliarvioidaan huoletta, millä on vaikutusta mielikuviin ja asenneilmastoon. Totta onkin, että esimerkiksi suurimmissa lehdissä lakkouutisointi korostaa helposti lakkojen aiheuttamaa tilapäistä vaivaa ulkopuolisille. Heristelyistä välittyy vino ideaa li, jossa lakkoja vaivoin siedetään, kunhan kukaan ei huomaa niiden olemassaoloa. VÄHEMMÄLLE HUOMIOLLE tuntuu jäävän se, että lakkoja ja työtaisteluita järjestetään viimeisenä keinona puolustaa työntekijöiden oikeuk sia ja asemaa työnantajapuolen yksipuoliselta käskyvallalta. Myös lakkotutkija Koskela näkee, että työtaistelut tai vähintään valmius niihin ovat välttämättömiä toimenpiteitä myös tulevaisuudessa eri yhteiskuntaluokkien sosiaalisen aseman ja riittävän tasaisen talouskehityksen turvaamiseksi. Vasemmistoa ja oikeistoa saattaa jopa yhdistää toive siitä, että ihanneyhteiskunnassa lakkoja olisi nolla kappaletta. Vasemmiston mielestä siksi, että työelämä on riittävän reilua ja oikeiston mielestä siksi, että talouden rattaat pyörivät häiriintymättä. Oikeudenmukaisuus hyödyttää kaikkia. De_21112019_04.indd 5 13.11.2019 13.16
6 Demokraatti HONKONG LIEKEISSÄ. Tunnelma kiristyy Hongkongissa. Viisi kuukautta jatkuneet mielenosoitukset muuttuvat viikko viikolta rajummiksi. Useita mielenosoittajia on jo loukkaantunut poliisin toimista. Kuvassa muistetaan mielenosoittajaa, joka loukkaantui poliisin ampumasta kumiluodista. Myös mielenosoittajat ovat koventaneet otteitaan. Kiina on ilmoittanut, että Kansan vapautusarmeija on valmiudessa tulemaan poliisivoimien tueksi, jos sille on tarvetta. V iik on ku va A FP , D al e de la Re y De_21112019_06.indd 6 13.11.2019 11.12
8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Veikkaus polttaa kuin kuuma peruna V IIK O N LU KU 96 prosenttia. Suomalaisista 22 prosenttia ansaitsi vuonna 2018 yli 40 000 euroa. He maksoivat kaikista ansiotuloveroista Rahapeliyhtiö polttelee poliitikkojen näppejä yli puoluerajojen. Se on haastava yhdistelmä pelihaittoja, bisnestä, kolmannen sektorin rahoitusta ja siihen liittyvää mukavaa rahan jakamista kulttuurille, urheilulle ja järjestötyölle. Tässä maallikkoanalyysi ilman poliittista pyörittelyä: rahapelejä ei kannata antaa kansainvälisille pelifirmoille. Valtio menettäisi pelituotot mutta joutuisi vastaamaan haitoista. Tuottoja ei kannata siirtää suoraan valtion pohjattomaan kirstuunkaan. Monen tärkeän vapaaehtoistoimijan tuki häviäisi. Haittoja pitää pienentää ja valvonta keskittää. Yhteenveto: leikataan Veikkauksen tuottovaateita ja johdon tulospalkkioita ja panostetaan säästynyt raha haittojen minimoiseen. Näin jää vielä mukava summa rahaa valtiolle ja eduskunnalle. iStock Verotietojen läpinäkyvyys on tärkeää. Kansalaisilla on oikeus tietää, missä yritystoimintaa harjoitetaan, kuka maksaa veronsa ja ketkä yrittävät vapaamatkustaa. EERO HEINÄLUOMA TWITTERISSÄ Pitäisikö säätää myös verovapaa tulo julkiseksi? JARNO LISKI TWITTERISSÄ Verot on peräisin ihmisiltä, mutta yritys ne maksaa. Kumpi oli ensin muna vai kana? TERO TYNI TWITTERISSÄ Nora Vilva Enintään keskitetty – ja vähän alle REVITÄÄN SOPIMUKSESTA JOKAINEN SIVU. ”KIKYÄ EI jätetä” on ilmeisesti työnantajaliittojen piilotettu mantra työmarkkinaneuvotteluissa. Pöytään on lyöty niin kovia lähtövaateita, että tinkivaran menettämisen jälkeen päästään alkuperäiseen tavoitteeseen. Muuten on vaikea ymmärtää näitä vaateita. Tilannetta kuvaa hyvin PAUn puheenjohtajan Heidi Niemisen kommentti neuvotteluissa vastassa istuvan Paltan tavoitelistasta: ”Vanhasta sopimuksesta pitäisi käytännössä repiä jokainen sivu.” – Nyt kyseessä on puhdas liittokierros, vaikka EK ja sen jäsenliitot näyttävät tavoittelevan yksipuolista keskitettyä ratkaisua, joka on tiukempi kuin perinteiset tupot. Lisäksi näyttää, että moni työnantajaliitto haikailee pääsevänsä tämän kustannusraamin alle, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Hänen mielestään palkansaajapuoli tarvitsee nyt tiukkaa koordinaatiota. – Tämän tarpeen osoittaa myös työnantajien työehtosopimusshoppailu, jossa tarkoiLAKKO tus on ainoastaan työehtoja polkemalla säästää työvoimakustannuksissa. Myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto uskoo jonkun työnantajapuolella vetelevän keskitetysti naruja. Hän arvelee, että EK:n paikalla on nyt Teknologiateollisuus. – Työnantajaliitot ovat kantaneet tes-neuvottelupöytiin roppakaupalla yhteisiä esityksiä. Sattumaa ei ole, että useammassa pöydässä työnantajat esittävät muun muassa palvelusvuosilisän ja arkipyhäkorvausten poistamista. Vaikuttaa, että työnantajaliitot ajavat keskitettyä teknologiateollisuuden työmarkkinamallia. Muissa pöydissä ei juuri liikuta ennen kuin teknossa on saatu asiat valmiiksi, Aalto kirjoitti blogissaan. De_21112019_08.indd 8 13.11.2019 11.15
9 Demokraatti ETÄTYÖ SOPIMINEN PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari MANSIKKA VIHERPIPPURI Mehevä soolo Kipakka komppi Hyvä elinkeinoelämä, nyt sitten saatiin oikein tutkittua tietoa suomalaisista lakoista. Selvityksen mukaan suomalaisten lakkoherkkyys, lakkojen määrä ja taloudelliset vaikutukset ovat suuresti liioiteltuja – usein varsin tarkoitushakuisesti. Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään kolminkertainen määrä työpäiviä Suomeen verrattuna. Selvitys vertaa lakkojen kokonaiskustannuksia työnantajille sairaspäiviin. Näiden kustannusvaikutus on satakertainen. Työnantajien pitkän ajan päätavoitteita on ollut lakko-oikeuden rajoittaminen. Pitäisiköhän huomiota kiinnittää enemmän toimiin, jolla vähennetään sairaspäiviä? Vai onko painotus enemmän ideologiassa kuin todellisten kustannussäästöjen hakemisessa? Ymmärrämme, että lakkoilu eli katkokset tuotannossa harmittavat. Mutta harvoin lakkoon ryhdytään kevyin perustein. Eli voisitte katsoa peiliin. Lakko kun on niitä harvoja keinoja, joilla työntekijä voi vastustaa epäoikeudenmukaiseksi kokemaansa kohtelua. Ja olennainen on tutkimuksen muistutus: ”Järjestäytynyt työväenliike ja sen työtaisteluvalmius ovat keskeisin luokkayhteiskuntaa torjuva väline. Työtaistelumahdollisuuksien heikentäminen johtaa taloudellisesti tulonjaon jyrkentymiseen ja arvonlisäyksen keskittymiseen hyväosaisille”, muistuttaa Demokraatin väki Hei hei, sunnuntailisä? NYT VUOROSTAAN kaupan ala kaipaa yrityskohtaisia palkkajoustoja, siis paikallista sopimista. Viimeksi asiasta puhui Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Hän esitti, että alan palkkojen pitäisi reagoida enemmän yritysten tuloksiin, mutta turvana olisi työehtosopimuksessa sovittu taso. Ja palkka tietenkin voisi reagoida tilanteen mukaan myös ylöspäin. Mutta miksi tätä viimeistä lausetta on niin vaikea ottaa tosissaan. Etenkin kun kaupan alalla työnantajapuoli pitää esillä myös sunnuntaityön korvauksen leikkaamista. Sadan prosentin korvaus sunnuntaityöstä on kirjattu työaikalakiin. Kaupan nykyisen työehtosopimuksen mukaan korvaus ta ei voi neuvotella pienemmäksi. Tämän suuntaisia esityksiä voi kuitenkin nousta keskusteluun viimeistään tammikuussa, kun Palvelualan ammattiliiton ja Kaupan liiton väliset tes-neuvottelut alkavat. Jos paikallista sopimista lisätään, siihen voi liittyä myös sunnuntaityö, koska sen merkitys vaihtelee eri yrityksillä. Sunnuntain tuplapalkka on kuitenkin merkittävä syy siihen, miksi esimerkiksi ruokakaupassa työntekijöitä on pyhiksi helppo saada. Palvelualan ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan kauppa saa syyttää työvoimapulasta osittain itseään. Osa-aikatyöllä tai nollasopimuksilla ei hänen mukaansa tule etenkään pääkaupunkiseudulla toimeen. Etäinen etätyö HIENOISTA TYÖELÄMÄN käytännöistä puhutaan paljon, mutta ne törmäävät vanhoihin asenteisiin ja käytäntöihin. Esimerkiksi kolmasosa yksityisen sektorin toimihenkilöistä haluaisi tehdä enemmän etätöitä, mutta usein esteenä on työpaikalta puuttuvat sovitut käytännöt. Tämä selvisi Toimihenkilöliitto Erton jäsenkyselystä. Kyse olisi kuitenkin win-win-tilanteesta, kun etätyö eli oman työn hallinta ja sitä kautta paraneva työtyytyväisyys vähentää poissaoloja ja parantaa tuottavuutta. Ja vielä: etätyö on osa työnantajien kuuluttamaa paikallista sopimista. De_21112019_08.indd 9 13.11.2019 11.15
10 Demokraatti NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI PÄTKÄT Kela-show P oliittiset nimitykset ovat osa Suomen poliittisen historian surkuhupaisaa menneisyyttä – ja valitettavasti myös nykypäivää. Kelan johtajan nimittäminen oli tästä tuore esimerkki. Keskusta on pitänyt Kansaneläkelaitoksen johtajuutta omana ikiaikaisena mandaattinaan – syistä, joita voi nykymaailmassa enää vain arvuutella. Mutta keskustalla ei ollut omaa ”keskustalaista” ehdokasta, kun Kelan uutta johtajaa oltiin valitsemassa pari viikkoa sitten. Niinpä keskusta näki parhaaksi vaihtoehdoksi varmistaa, että myöskään SDP-taustan omaava ehdokas ei tule valituksi. Keskusta onnistui pelaamaan Kelan johtoon valintaprosessin kolmosen ohi Kelan työvaliokunnan esittämän kärkikaksikon. Ja tämähän luonnollisesti sopi valintapäätöksen tehneessä Kelan valtuustossa oleville oppositiopoliitikoille. Kelan johtajakisan kärkikolmikko oli varmasti kaikilta osin pätevä. Senkin takia nyt käyty farssi on käsittämätön. Se kuitenkin luo painetta hallituksen loppukauden johtajanimityksiin, mutta toivottavasti jo seuraava hallitus pystyy tekemään nimityksiä asiapohjalta ilman poliittisia intohimoja tai inhoja. AFP / Yuri Kadobnov Hei, Boris kasvaa taivaasta! 10 VIS V 1. Montako kertaa Urho Kekkonen toimi pääministerinä ennen nousuaan presidentiksi vuonna 1956? 2. Millä alalla toimii edunvalvontajärjestö AKI? 3. Millä vuosisadalla Mikael Agricola syntyi? 4. MIkä joukkue on jääpallon hallitseva Suomen mestari? 5. Minkä maan presidentti on kuvassa? 6. Finlandia-ehdokas Johanna Venhon Ensimmäinen nainen on fiktiivinen kuvaus eräästä presidentin vaimosta. Kenestä? 7. Mikä on puhutuin saamen kieli? 8. Missä järjestettiin vuoden 1981 itsenäisyyspäivän vastaanotto? 9. Kuka nykyinen kansanedustaja sai kahden vuoden kilpailukiellon dopingrikkomuksesta vuonna 1998? 10. Missä eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen 6.12.? Vas tau kse t: 1. Viid est i 2. Kirk olli sel la 3. 150 0-lu vul la 4. Jyv äskyl än seu dun pal los eur a JPS 5. Ven ezu ela n 6. Syl vi Kek kos est a 7 . Poh joi ssa am e 8. Fin lan dia -ta los sa 9. Ano Tur tia ine n (ps .) 10. Hei molan tal oss a Hel sin giss ä De_21112019_10.indd 10 13.11.2019 13.30
11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuvat Timo Sparf ja Nora Vilva MISSÄ OLET NYT? Susanna Huovinen Matkustaminen kahden kodin välillä uuvutti kansanedustajan. ”K un suurin palo ja into alkavat hiipua, pitää luottamustehtävässä toimivan pohtia jatkamisen järkevyyttä. Kyse on tärkeämmästä kuin vain itseä koskevasta päätöksestä. Ja edustuksellisen demokratian vahvuuteen kuuluu, että väki välillä vaihtuu”, Susanna Huovinen sanoo. Huovinen toimi kansanedustajana 19 vuotta – ja sanoo sitä pitkäksi ajaksi missä tahansa tehtävässä. Hän oli myös kahdesti ministerinä. Huovinen piti työstään ja näki sen myös monella tavalla arvokkaana, mutta matkustaminen Helsingin ja Jyväskylässä sijainneen kodin välillä uuvutti. Tuolloin vielä pienten lasten takia Huovinen pyrki käymään kotona myös viikolla. Hän päätti luopua politiikasta eikä lähtenyt enää ehdolle viime eduskuntavaaleissa. Elokuussa 2018 Huovinen aloitti Keski-Suomen ensija turvakodin toiminnanjohtajana. Työ oli osin tuttua, sillä Huovinen oli kansanedustaja-aikanaan toiminut valtakunnallisen Ensija turvakotien liiton ja paikallisen yhdistyksen luottamustehtävissä. – Sukelsin pää edellä uuteen tehtävään enkä ole kaivannut politiikkaan. Olen tarkoituksella ottanut etäisyyttä myös muihin luottamustehtäviin. Huovista viehättää nykyisessä työssä – samoin kuin kansanedustajana – konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa ihmisten elämään. Huovinen sanoo kansanedustaja-ajan kontaktiverkostosta olevan paljon apua nykyisessä työssä. Hän myös uskoo, että pitkän poliittisen uran tuoma tunnettuus Keski-Suomessa helpottaa omaan työhön liittyvien asioiden esiin nostamista. – Usein kadulla tullaan kysymään, kuinka toimintaamme voisi osallistua. ENTISELTÄ POLIITIKOILTA aina kysytään, että poltteleeko paluu. – Se ei ole nyt ajankohtainen asia eikä mitenkään mielessä. Mutta never say never, Huovinen osaltaan vastaa. Politiikan seuraamista Huovinen ei ole lopettanut. Hän on eduskunnan varapuhemies Tuula Haataisen tapaan huolissaan politiikan puhekulttuurin rapautumisesta. Tämä oli myös yksi syy, kun Huovinen pohti jatkaako politiikassa. – Demokratian nykytila mietityttää. Muutos alkoi jo ollessani eduskunnassa. Politiikkaan kuuluu toisten mielipiteiden kuunteleminen ja kunnioittaminen. Muuten yhteistyö on mahdotonta. Huovinen toivottaakin politiikassa toimiville jaksamista, myös aivan konkreettisella tasolla. Hän sanoo etenkin ministerin tehtävien koettelevan ajankäyttöä ja jaksamista. – Se on hektinen ja paineinen työ, jossa päälle vyöryy valtavasti asioita. Siinä tehtävässä pitää järjestää itselleen aikaa ajatella ja myös aikaa perheelle ja omasta jaksamisesta huolehtimiselle. Muuten vaarana on vain viipottaminen kokouksesta toiseen. Vuonna 2018 Vuonna 2003 Sukelsin pää edellä uuteen tehtävään enkä ole kaivannut takaisin politiikkaan. De_21112019_10.indd 11 13.11.2019 13.30
12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi analyysi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Demokratian kriisi palasi DEMOKRATIASTA VÄLITTÄVÄT VÄHITEN 16–26VUOTIAAT. Nyt testataan Latinalaisen Amerikan maiden hauraaksi osoittautuneen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kestävyyttä. E telä-Amerikassa elettiin pitkään vakaata kasvun aikaa niin talouden kuin demokratiankin kannalta. Nyt moni Latinalaisen Amerikan maa on enemmän tai vähemmän kaaoksessa. Monen maan nykytilanteen syynä näyttäisi olevan heikkenevä talous, mutta taustalla on isompia, pitkään muhineita ongelmia. Monia Latinalaisen Amerikan maita yhdistää muun muassa korruptio ja varallisuuden keskittyminen harvojen käsiin. Myös koulutuksen ja terveydenhoidon tasa-arvossa on suuria ongelmia. Oma lukunsa on maanosan suurin maa Brasilia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on varoittanut maan presidentti Jair Bolsanaron mahdollisista yrityksistä heikentää ihmisoikeuksia. DEMOKRATIAN TULEVAISUUS Latinalaisessa Amerikassa on iso kysymysmerkki. Joka vuosi tehtävä ja 18 Etelä-Amerikan maata koskevan Latinobarómetro-kyselyn (2018) mukaan demokratian kannatus on laskenut alueella jo viisi vuotta peräkkäin. Raportin mukaan demokratia on uhattuna tai paineen alla useissa kyselyyn kuuluvista maista. Raportissa pidettiin todennäköisenä, että ainakin Venezuelassa ja Nicaraguassa kansanvalta on romahtamassa. Huolestuttavaa on, että demokratias ta välittää vähiten nuorten sukupolvi, 16–26-vuotiaat, joka on syntynyt vasta sotilashallintojen ajan jälkeen. VENEZUELA JA Nicaragua ovat huonon kehityksen ääripäätä, mutta hyvä-paha esimerkki Latinalaisen Amerikan kaaoksesta on etenkin Chile, jossa sotilasjuntta luopui vallasta vuonna 1990. Sen jälkeen Chilestä kehittyi YK:n mukaan Latinalaisen Amerikan maista kehittynein, vakain ja vähiten korruptoinut valtio. Nyt tilanne on kääntynyt lähes päinvastaiseksi ja Chilessä testataan muun Latinalaisen Amerikan tapaan hauraaksi osoittautuneen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kestävyyttä. Chilessä vahva talouskasvu hyödytti jo ennestään rikkaita, mutta vähävaraisten tilanne heikkeni. Maan tuloerot ovatkin kasvaneet suurimmiksi Latinalaisessa Amerikassa. Massamielenosoituksissa ja väkivaltaisissa yhteenotoissa viranomaisten kanssa on kuollut yli 20 henkeä. Osa Santiagon tapahtumien uutiskuvista muistuttaa 30 vuoden takaisen sotilasjuntan ja kenraali Pinochetin aikaa. Chilessä mielenosoitukset alkoivat, kun hallitus ilmoitti joukkoliikenteen lippujen hinnan korottamisesta. Taustalla oli pitkään muhinut tyytymättömyys elinkustannusten kasvuun ja taloudelliseen epätasa-arvoon. Presidentti Sebastian Pinera, multimiljardööri, yritti rauhoittaa tilannetta ilmoittamalla hinnankorotusten peruuttamisesta ja minimipalkkojen ja eläkkeiden nostamisesta. Tilanne on pitkälti Chilen kaltainen muun muassa Argentiinassa, Boliviassa ja Ecuadorissa, missä ajoittaisesta myönteisestä talouskehityksestä huolimatta on tyytymättömyyttä syntynyt varallisuuden epätasaisesta jakautumisesta. Argentiinassa valuutan – peson – arvo on jo puoliintunut maata vaivaavan talouskriisin takia. Ecuadorissa talouden säästötoimien sytyttämissä väkivaltaisissa mielenosoituksissa on kuollut useita ihmisiä. De_21112019_12.indd 12 13.11.2019 12.46
13 Demokraatti D EM O G RA A FI PÄIVI RÄSÄNEN Kd-eduskuntaryhmän pj. Oma asunto karkaa Ensiasunnon ostajien määrä 2007 2017 18–25-vuotiaista haluaisi asua 10 vuoden päästä omistusasunnossa G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä hd e: ST TK , Ra ke nn us te ol lis uu s EI Tuen presidentti Niinistön pohdintaa. Demokratian kannalta lyhyempi kausi olisi turvallisempi. Sekä 3 kertaa 4 että 2 kertaa 5 vuotta olisivat pohdinnan arvoisia. D-gallup: Onko presidentin nykyinen toimikausimalli * toimiva? 3/5 Terveyskulut Vuonna 2017 Suomen terveydenhuollon menot olivat 20,6 miljardia euroa. Vuodessa menot olivat kasvaneet reaalisesti 2,4 prosenttia. Terveys Vuosina 2011–2017 ikäluokissa 30– 64 vuotiaat ja yli 65-vuotiaat tapahtui noin kymmenen prosentin lasku siinä kuinka moni koki terveytensä hyväksi. NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Rane Aunimo VILLE TAVIO Ps-eduskuntaryhmän pj. KYLLÄ Pidän nykyistä mallia toimivana, mutta 5 + 5 vuotta voisi myös olla järkevä. KAI MYKKÄNEN Kok-eduskuntaryhmän pj. KYLLÄ Aikamme suuria ongelmia on lyhytjänteisyys ja presidentin toimikauden lyhentäminen voisi olla taas pieni askel väärään suuntaan tässä suhteessa. Kyllä! ? ? Asumistukien yhteenlaskettu summa on jo yli kaksi miljardia vuodessa. Vielä kymmenen vuotta sitten summa oli puolet pienempi. ? ? Pääkaupunkiseudulla asuvista 43 % kokee asumiskustannusten tuottavan huolta. ! Lähde: THL –35% 34 000 alle 22 000 94 % PAAVO ARHINMÄKI Vas-eduskuntaryhmän pj. EOS Ryhmässä asiasta ei ole käyty keskustelua, eikä puolueellakaan taida olla asiaan kantaa. Henkilökohtaisesti olisin valmis lyhentämään presidentin virkakautta. * 6 + 6 vuotta, maksimissaan 12 vuotta ANTTI LINDTMAN Sd-eduskuntaryhmän pj. KYLLÄ Nykyinen toimikausi on tuonut pitkäjänteisyyttä ja vakautta ulkopolitiikan ja kansainvälisten suhteiden hoitoon. Vaaleja on jo nykyisin tiuhaan tahtiin. De_21112019_12.indd 13 13.11.2019 12.46
16 Demokraatti D-ILMIÖ E duskunta huokuu arvokkuutta ja kansanedustajien on käyttäydyttävä paitsi siististi samalla myös oman puolueen etua tiukasti ajaen. Eduskunnan kuppila on ollut kansanedustajille yhteydenpidon henkireikä, johon liittyy myös herkullisia – ja epäsovinnaisiakin – tarinoita. Enää kuppila ei ole kuin ennen. Johtava tietoasiantuntija Timo Turja pitää koko eduskunnan merkittävimpänä taideteoksena Gunnar Finnen reliefiä. Siinä on kolme miestä ja nainen, joka sitoo käärettä haavoittuneen leijonan jalkaan. Haavoittunut leijona kuvaa Suomea kansalaissodan jälkeen. Turjan mukaan neljä ihmistä edustaa nimenomaan kansanedustajia, joiden tarkoitus on hoitaa Suomea. – Yksi feminismin tutkija tosin sanoi minulle, että tämä kertoo myös siitä, että Suomessa miehet katsovat ja naiset tekevät kaikki työt, eduskunnassa parikymmentä vuotta työskennellyt Turja hymyilee. Kun katsoo eduskunnan legendaarisen kuppilan pöytiin, useimmiten paikalla olevien enemmistö on miehiä. Vasemmistoliiton ensimmäisen kauden kansanedustaja Veronika Honkasalo aiheutti kohun kommentoidessaan kuppilakulttuuria. Hän tviittasi pian huhtikuun vaalien jälkeen: ”Eduskunnan kuppilassa ei tarvitse kauaa istua, kun huomaa, missä patriarkaalinen valta pesii ja epäviralliset verkostot kukkivat. Miesten pöydissä, joissa miestoimittajat ja -poliitikot istuvat rinta rinnan.” Eduskunnan arvovaltaa vaalitaan, mutta se on työpaikka, jossa työskentelee tavallisia ihmisiä. Sielläkin sattuu ja tapahtuu. Epämuodollinen kanssakäyminen on palvellut parlamentarismia. Teksti Johannes Ijäs ja Simo Alastalo Kuvitus Nora Vilva ja Timo Sparf De_21112019_14.indd 16 13.11.2019 9.41
17 Demokraatti Honkasalon väitettä eivät kaikki allekirjoittaneet. Turja muistelee erään edustajan sanoneen, että aiemmin kahvilaan kannatti tulla nähdäkseen ministereitä. Oli helppo mennä juttelemaan. – Tänä päivänä kun ministerit tulevat kahvilaan, heillä on usein avustaja-armeija ympärillään, Turja kertaa kuulemaansa. Avustajat saattavat prepata kuppilassa ministereitä päivän tapahtumiin. Välillä kuiskutellaan, etteivät salaisuudet kuulu naapuripöytään. Mutta usein ministerit tulevat kuppilaan myös yksin ja ovat esimerkiksi toimittajien käytettävissä haastatteluja varten. KUPPILA ON säilynyt arkkitehtonisesti alkuperäisessä asussaan, mutta kuppilakulttuuri on viime vuosikymmeninä merkittävästi muuttunut. Eduskunnan arjesta kirjan kirjoittanut vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula hahmottaa muutokselle monia syitä, joista yksi on lisärakennus Pikkuparlamentin valmistuminen vuonna 2004. Uusi talo hajautti kansanedustajat kahteen eri osoitteeseen. Myös Pikkuparlamentissa on oma ravintolansa. Tätäkin perustavampi oli Kontulan mukaan puhemies Riitta Uosukaisen (kok.) päätös lakkauttaa iltaja yöaikaan järjestetyt äänestykset, joihin kansanedustajia hälytettiin ennen kännyköiden yleistymistä hakulaitteilla. – Edustajat eivät enää sen jälkeen joutuneet roikkumaan talolla myöhäiseen yöhön siltä varalta, että täytyisi äänestää. Eräs veteraani kertoi minulle, että piippari ulottui ravintola Manalaan saakka. Sen kauemmas ei iltaistuntojen aikaan voinut mennä, Kontula sanoo. Manalan lisäksi edustajat istuivat kuppilassa, jolla on edelleenkin täydet alkoholioikeudet. Nykyisin on äärimmäisen harvinaista, että näkisi jonkun edustajan nauttimassa kuppilassa edes pientä määrää alkoholia. Ennen Uosukaisen päätöstä kansanedustajien paikoin aamuöihin venyneet työrupeamat loivat työpaikkakulttuuria, jossa eri puolueiden edustajat tutustuivat toisiinsa yhteisen ajanpeluun ja joskus virvoitusjuomienkin merkeissä. Tarinat noilta ajoilta ovat värikkäitä. De_21112019_14.indd 17 13.11.2019 9.41
18 Demokraatti D-ILMIÖ Eduskuntatoimittajana talvella 1990 aloittaneen Timo Haapalan mukaan tunnelman syventämiseen riitti välillä silkka väsymys. – Täällähän käytiin kraiveleihin kiinni. Niitäkin nähtiin, Haapala sanoo. Havaintoa tukevat myös poliittiset muistelmat ja suusta suuhun kiertävät tarinat, joihin on tallentunut tapahtumia, jotka rikkoivat talon tavanomaisen arvokkuuden – ja joskus häveliäisyydenkin rajat. Kansanedustaja Erkki Tuomioja on kirjoittanut päiväkirjoissaan Ben Zyskowiczin ja vasemmistoliiton nyt jo edesmenneen kansanedustajan Jorma Vokkolaisen yhteenotosta eduskunnan kuppilassa vuonna 1996. – Se alkoi Vokkolaisen nimitettyä BZ:ia koplaajien äidiksi, jolloin tämä oli tyhjentänyt vesilasinsa Vokkolaisen niskaan, joka oli niin sanotusti nostanut Zyskowiczin seinälle, Tuomiojan versio tapahtumista kuuluu. Annetaan Zyskowiczin kuitenkin itse kertoa, miten asia eduskunnan kuppilan sisällä oven lähellä eteni. – Oli erittäin tiukka äänestys salissa. Se liittyi kauppojen aukiolon vapauttamiseen. Vaikka asiasta oli sovittu hallituspuolueiden kesken, riittävän moni vihreä lipesi eikä laki mennyt läpi. Tulin kuppilaan. Nyt jo edesmennyt kansanedustaja sanoi minulle, että nyt poika koplasit liian suuria asioita. Hän oli vahingoniloinen, ettei hallituspuolueiden sopimus mennyt läpi. – Käytökseni ei ollut arvokasta. Minua kiukutti ja minulla oli vesilasi kädessä. Nakkasin vedet lasista hänen päälleen. Onneksi tämä kansanedustaja, jota tällä tavoin kohtelin, hillitsi riittävästi itsensä eikä tilanne eskaloitunut sen pahemmaksi, Zyskowicz kertoo ja toteaa katuvansa tapahtunutta. ANNA KONTULAN mukaan epämuodollisemman kanssakäymisen vähentyminen on tapahtunut samalla, kun naisten osuus kansanedustajissa on lisääntynyt. – Tästä on tullut enemmän työpaikka, johon tullaan töihin ja yritetään puristaa työt kohtuulliseen aikaan, jotta ehditään näkemään lapsia ennen kuin ne menevät nukkumaan. Naisten määrän hidas kasvu on tuonut perhevelvoitteet eri tavalla pintaan. kavuosina Lapissa suosittua tuppi-korttipeliä. Myös Haapala muistaa entisaikojen vilkkaamman iltaelämän. – Viidennen kerroksen ryhmähuoneissa oli illalla esimerkiksi kyselytuntien jälkeen paljon levottomampaa meininkiä. Haapalan mukaan jokaisessa ryhmäkansliassa oli jonkun sortin jälkipelit käynnissä. Ajoittain tilanteet eskaloituivat. – Onhan tuossa Pater noster -hississäkin eräs kansanedustaja pyörähtänyt nukahtaneena muutaman kierroksen, kunnes hänet vedettiin sieltä pois. Hän heräsi ja rupesi huutamaan skandaali, skandaali. Kunnes tajusi, että hän on itse se skandaali, Haapala kertoo. Vanhaan aikaan kuppilassa saattoi pikkujouluna olla pöytä täynnä kaljapulloja tai viiniä. Tilannetta muutti Haapalan mukaan vuoden 2008 vaalirahakohu. Kehitystä vauhditti kännykkäkameroiden ilmaantuminen. – Ajattelepa nyt sellaista olutpullopöheikköä. Ei sellaiseen kuvaan nykyään kukaan halua. Sitä ei tarvinnut 90-luvulla miettiä, kun ei ollut kännykkäkameroita. Haapalan mukaan eduskuntaan on viime vuosina pesiytynyt käräyttämisen kulttuuri, jossa pelätään. – Poliitikot käräyttävät toisia poliitikkoja. Sitten on vielä avustajat ja muut. Kontulan mukaan värikkäimmät tarinat ovat pysyneet pääosin poissa julkisuudesta eduskunnan arvovallan takia. – Asiat, jotka voisivat uhata eduskunnan arvovaltaa siivotaan pois näkyvistä. Esimerkiksi päihtynyttä kansanedustajaa ei yhteisestä sopimuksesta päästetä täysistunnossa ääneen, jos se suinkin on estettävissä – Jos joku vasemmistoliittolainen yrittäisi mennä kännissä pönttöön puhumaan, vastaan tuleva kokoomusedustaja käännyttäisi hänet pois – vaikka kohu olisi kokoomukselle eduksi, Kontula kuvaa. ARVOVALTAKYSYMYKSET NÄKYVÄT ajoittain myös siinä millaiseen tekniikKANSANEDUSTAJAN PIIPPARI ULOTTUI RAVINTOLA MANALAAN SAAKKA. SEN KAUEMMAS EI ILTAISTUNTOJEN AIKAAN VOINUT MENNÄ. Vielä 1970-luvulla eduskunta oli erittäin miesvaltainen paikka ja asiat tapahtuivat miesjohtoisesti. – Miesten suuri osuus saneli säännöt. Myös miehen malli oli sellainen, että isän kotonaolo alkoi tulla vasta uutena asiana agendalle. Miesvaltainen ilta-aikaan painottunut epämuodollisuus näkyi kuppilan lisäksi eduskuntaryhmien huoneissa, joissa oli Kontulan mukaan ennen baarikaapit. Yläkerrassa järjestettiin joskus tanssiaisiakin. – Yksi veteraani kertoi, että täällä oli jopa joku, joka osasi soittaa haitaria ja säestää tanssia. Nyt siis puhutaan tarinoista, jotka liittyvät 1980–90-lukuihin. Tänä päivänä jopa eduskunnan toimittajapikkujoulut on järjestettävä yhtenä päivänä ja talosta on poistuttava ennen puoltayötä. Entisen eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen muistelmien mukaan keskustan ryhmähuoneessa pelattiin taDe_21112019_14.indd 18 13.11.2019 9.41
19 Demokraatti kaan kansanedustajat saavat salissa turvautua. Läppäreitä saa käyttää täysistuntosalissa vain huomaamattomasti. – Vanhat edustajat sanovat tätä ihmetteleville nuoremmille, että ei tämä mikään ATK-luokka ole, johon nuoret kommentoivat kysymällä mikä on ATKluokka, Kontula naurahtaa. Myös pukeutumisen kanssa on tarkkaa. Miesten odotetaan käyttävän pikkutakkia eikä vaaleita farkkuja katsota hyvällä. Kontula pitää pukeutumista ikuisuusaiheena. – Ajattelen, että tämä liittyy jotenkin kansallisesti heikkoon itsetuntoon. Ruotsissa istutaan parlamentissa läppäreiden kanssa villapaidat päällä, eikä se maa siihen kaadu tai demokratia vaarannu. Meillä ajatellaan, että ulkoiset muodot pitävät yllä jotakin pyhempää rakennetta siellä takana. – Meidän käsityksemme arvokkuudesta on se, että kukaan ei hymyile eikä kenelläkään ole hauskaa. Ei mitään spontaania nyt ainakaan. EDUSKUNNASSA ON silloin tällöin syntynyt myös parisuhteita, pysyviäkin. Moni kansanedustaja pystyy tänäkin päivänä osoittamaan kuppilasta pöydän, jossa Tanja Karpela ja Sauli Niinistö aikoinaan tekivät sittemmin kariutuneen parisuhteensa julkiseksi. Koska eduskunta on julkinen työpaikka, jotkut siellä syntyneistä työpaikkaromansseista saattavat päätyä juorulehtiin. Edesmennyt kansanedustaja Urpo Leppänen on kirjannut aikanaan kohuttuihin muistelmiinsa myös spontaaneja, tiukemmin tulkitun arvokkuuden kannalta kyseenalaisia tapahtumia. Leppäsen suorasukaisuudessaan härskejä, paikoin kyseenalaisia kuvauksia tuskin moni kustantaja enää painaisi. Leppänen muistelee muun muassa esileikkikokemuksiaan SMP:n eduskuntaryhmän huoneessa yöistuntojen aikaan. Eduskunnan suullisessa perimätiedossa kulkee myös muihin henkilöihin liittyviä pidemmälle edenneitä lemmenkohtauksia, joista yhden tiedetään tapahtuneen perustuslakivaliokunnan pöydällä. KUN TIMO Haapala aloitti eduskuntatoimittajana, kuppilassa sai vielä tupakoida. Keskustan kansanedustajalegenda Johannes Virolainen piti hoEDUSKUNTAAN ON PESIYTYNYT VIIME VUOSINA KÄRÄYTTÄMISEN KULTTUURI, JOSSA PELÄTÄÄN. viaan eduskunnassa viimeistä kauttaan ja istui Haapalan mukaan kuppilassa kuin perintöruhtinas. – Helvetin hauskaa oli. Sinne tulivat nekin ihmiset, jotka eivät tupakkaa polttaneet. Ylipäätään, kun vertaa tähän päivään, pöytiin tuli eri puolueiden edustajia, jotka ottivat salissa pirun kovasti yhteen mutta kuppilassa hakivat kahvit ja istuivat samaan pöytään ja nauraa käkättivät. Pöydissä istuivat miehet ja naiset eri puolueista. Niitä juttuja oli hauska kuunnella. Nykyisin osa kansanedustajista ei Haapalan mukaan käy kuppilassa lainkaan. – Ne menevät tuonne työhuoneisiinsa lukemaan sosiaalista mediaa. Ero entiseen on dramaattinen. – Jos vasemmiston ja vihreiden edustajat täällä ovat, ne ovat omissa porukoissaan. Onhan se selkeä menetys. Kuppilakulttuuri muuttui Haapalan mukaan erityisen paljon vuoden 2011 jytkyvaalien jälkeen. Kansanedustajien epämuodollisen, puoluerajat ylittävän yhteydenpidon vähentymisen voi Haapalan mukaan nähdä jo muuallakin. – Se näkyy julkisessa keskustelussa ylipäätään. Toisia ei ymmärretä, koska mielipiteitä ei koskaan aidosti vaihdeta. Myöskään toisten motiiveja ei ymmärretä, hän suree. – Ennen täällä käytiin keskusteluja, joissa saattoi selvitä sekin, miksi salissa oli oltu eri mieltä. Ymmärrystä syvennettiin monin tavoin. Kuppilasta porukka saattoi jatkaa Bottalle pohtimaan syvällisiä kysymyksiä aamuyöhön saakka. Anna Kontulan mukaan kuppila onkin nykyisin lähinnä legenda, joka pysyy pystyssä vanhojen tarinoiden varassa. – Sitä korostaa se, että tämä on paikka, jossa toimittajat viihtyvät. Kansanedustajan näkökulmasta kuppila ei ole mitenkään erityinen paikka tänä päivänä. Zyskowicz pohtii myös, miten ennen tieto leijui kahvilassa, mutta nyt se on samoin tein somessa. – Netti on merkinnyt sitä, että kansanedustajilla on ilmeisesti vähemmän jutusteluaikaa kollegojen ja sidosryhmien kanssa. Aiemmin aika, joka jäi yli kokouksista, saatettiin istua kuppilassa. Nyt kansanedustajat käyttävät sen työhuoneessa tai somessa. – Allekirjoitan sen, että kuppilan merkitys kohtaamisja tiedonvaihtamispaikkana on vähentynyt. Zyskowicz pääsi 1970–1980-luvun taitteessa kansanedustajaksi. Hän muistaa elävästi, miten kuppilasssa politiikan konkarit ja kokeneet toimittajat jauhoivat tuolloin politiikkaa. Zyskowicz meni mukaan ja imi tietoa. – Muistan, miten mielenkiintoista oli istua illalla kuppilassa. Nyt Zyskowicz itsekin kuuluu niihin, jotka ovat paljon vähemmän kahvilassa kuin aiemmin. – Kun on aikaa kokousten välillä, ennemmin vietän sen työhuoneessa lueskellen tai kirjoittaen tai suoraan sanottuna leväten sohvalla, koska migreeni on minulla jatkuva riesa. Kuppilaa käytän eniten siihen, että tarjoan vieraakseni tulevalle kahvit täällä. De_21112019_14.indd 19 13.11.2019 9.41
20 Demokraatti Kontulan mukaan kuppilakulttuuria rapauttaa myös kansanedustajien kasvanut työmäärä ja kiire. – Fakta on se, että edustajat ehtivät kaikken vähiten istumaan yhtään missään. Minulla on 22 säännöllistä kokousta tiistaista perjantaihin ja epäsäännölliset siihen päälle. Eipä täällä paljon istuta jutustelemassa. Myös eduskunnan valiokunnat kokoustavat Kontulan mukaan aiempaa useammin ja pidempään. Asioita tulee taloon enemmän ja samaa asiaa käsitellään useammassa valiokunnassa kuin aikaisemmin. – Jos katsoo 80-luvun valiokuntien lausuntoja, voisin kirjoittaa monet niistä kahdessa tunnissa yksinään. Ne eivät ole useinkaan kovin pitkälle mietittyjä. Jotakin vanhasta on kumminkin jäljellä. Toiseksi viimeisellä viikolla ennen joulua, itsenäisyyspäivän jälkeen pitkien budjetti-istuntojen uuvuttamat kansanedustajat ajautuvat Kontulan mukaan aivan erityiseen tunnelmaan. Vanha kuppilan tunnelma ja yhteishenki herää eloon. – Kaikki odottavat jo kotiin pääsyä ja päivät ovat pisimmillään. Siinä syntyy sitä tyhjää aikaa. Kun ihmiset istuvat kuppilassa myöhään illalla väsyneinä, se on lähimpänä inhimillistä, mitä tästä talosta löytyy. Silloin syntyy pöytiä, joissa on eri puolueiden edustajia. Henki on toverillinen ja pidetään kokkapuheita, niin kuin ennen vanhaan olisi sanottu. Takavuosien kuppilakulttuurin hyviä puolia – eri puolueiden edustajien epämuodollisia suhteita ja parempaa keskinäistä ymmärrystä – ei Kontulan mukaan ole helppo saada takaisin. – Meidän yhteiskunnassamme on se ongelma, että ihmiset kiipeävät ja juoksevat koko ajan nopeammin. Se tappaa kaikkinaisen luonnollisen keskinäisen kanssakäymisen. Ei sitä voi kuppilaa kehittämällä muuttaa. Oravanpyörä pitäisi saada pyörimään vähän hitaammin. – Hyvinvointivaltio rakennettiin tilanteessa, jossa oli ihan normaalia, että ihmiset lähtivät kolmen tunnin kännilounaalle kesken päivän täältä talosta. TuASIAT, JOTKA VOISIVAT UHATA EDUSKUNNAN ARVOVALTAA SIIVOTAAN POIS NÄKYVISTÄ. Johtava tietoasiantuntija Timo Turja pitää eduskunna merkittävimpänä taideteoksena Gunnar Finnen reliefiä. D-ILMIÖ De_21112019_14.indd 20 13.11.2019 9.41