Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI Lue uusimmat uutiset verkossa: Demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä! PAL.VKO 2019-31 00 74 43 -1 91 4 Demok20062019_001-002.indd 1 11.6.2019 9.54
Suomen ensimmäinen Politiikan aikakauslehti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Lue uutiset verkossa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Luettavaa koko vuodeksi 105€ 22 numeroa www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok20062019_001-002.indd 2 11.6.2019 9.54
3 Demokraatti 14 /1 9 44 14 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 20. KESÄKUUTA 2019 TEEMA HALLITUS RAKKAUS FESTARIT ILMIÖ KULTTUURI Ideologiaa ja idealismia. Parinmuodostus ei ole järkipeliä. Suvi tarjoaa tapahtumaa joka makuun. TYÖLLISYYSASTE ON SAATAVA YLÖS. De_20062019_03.indd 3 12.6.2019 10.09
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Va. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 1.8. Sisältö 14 /1 9 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Ei yhdessä yössä Viikon kuva: Sotajuttu Pätkät: Ilmainen koulutus D-analyysi: Ideologia ja idealismi MIkä meno: Marko Asell D-analyysi: Ideologia ja idealismi D-ilmiö: Nyt tarvitaan työpaikkoja Arkadianmäeltä: Hallitus vs. oppositio Indeksi: Deja Vu ja Bon Voyage Alastalon salissa: Säteilevä totuus Ulkomaat: Corbynismin kriisi Ulkomaat: Gaddafin varjo Ay: PAM sai uuden johtajan Vallan laidalta: Seppo Kääriäinen Kielikylvyssä: Mörkö Festarit: Kesätapahtumamaa Festarit: Sinivalkoiset musarit Kirjat: Neroutta ja uutteruutta Kirjat: Mehilläisellä on kuuma Pelin purku: Zen ja juokseminen Puheenvuoro: Juhani Aro Puheenvuoro: Liisa Jaakonsaari Mielipiteet Ristikko Mun luonto: Timo Sparf Politiikan kirjahylly: Tuula Haatainen 5 6 7 9 11 12 14 20 22 23 24 28 30 31 32 IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Petteri Taalas Ihminen ja suhteet: Avoimuus Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Mari Pantzar 34 40 42 43 44 46 48 50 56 67 68 67 72 73 74 Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Ka ns al lin en au di ov is ua al in en in st itu ut ti Huh huh! Tällä nutulla lentäminen on kesähelteellä todella raskasta. 50 DAVE GOULSON kimalaistutkija + TEEMA Rakkaus 59 De_20062019_04.indd 4 12.6.2019 11.32
5 Demokraatti Rane Aunimo va. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Ei yhdessä yössä Pääkirjoitus KUTEN AINA, HALLITUKSEN ON ANSAITTAVA LUOTTAMUKSENSA. A ntti Rinne nousi SDP:n puheenjohtajaksi toukokuussa 2014, kun hän voitti vaalissa Jutta Urpilaisen. Saman kuun lopulla pidettiin EU-vaalit, joissa SDP:n ääniosuus oli 12,3 prosenttia. Vuotta myöhemmin kevään 2015 eduskuntavaaleissa SDP sai historiansa huonoimman eduskuntavaalituloksen, 16,5 prosenttia. 2017 alussa Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen haastoivat Rinteen puheenjohtajavaalissa. Puoluesihteeriksi valittiin Antton Rönnholm. Käynnistyi laaja ohjelmatyö, jota ilman mikään puolue ei pärjää loputtomasti. Kunnallisvaalit 2017 menivät kohtalaisesti. Sitten ilmestyi liuta ohjelmia, joita media ja puolueväet aidan toisella puolen kommentoivat ahkerasti. Monet kriittisetkin äänet muuttivat sävyään. Puolueen kannatus nousi alkuvuonna 2018 pysyvän tuntuisesti reilusti yli 20 prosentin tasolle. Vaalivoiton mahdollisuus alkoi näyttää todennäköiseltä. Mutta jos politiikka myös elämä osaa yllättää. Puheenjohtaja sairastui lomamatkallaan Espanjassa vakavasti ja oli poissa kaikesta politiikasta koko alkuvuoden. Samaan aikaan laitaoikeisto alkoi heräillä ja todisti kannatuskäyriensä ensin maltillista ja lopulta rakettimaista nousua. Vaali-iltana koko kansa pureskeli kynsiään seuratessaan eduskuntavaalihistorian tasaisinta jännitysnäytelmää, joka kääntyi kuin kääntyikin SDP:n ensimmäiseen ykkössijaan kahteenkymmeneen vuoteen. KEVÄÄN KAHDET kuluttavat vaalit, kampanjat ja hallitusneuvottelut päälle ovat vaatineet puolueorganisaatiolta paljon. Suomessa on kesän alussa 2019 demaripääministeri, Rinteen hallitus ja ohjelma, joiden poikkeuksellisuutta korostaa selvä suunnanmuutospolitiikka oli kyse sitten talousja työllisyyspainotuksista, koulutuksesta tai ihmisoikeuksista. Hallituksessa istuu Rinteen seurana muun muassa Harakka ja Tuppurainen. Urpilaisesta on tulossa komissaari. Näinkin voivat elämä ja politiikka mennä. Kuten aina, hallituksen on ansaittava luottamuksensa. Niin kauan kun kyse on jaettavan määrästä, ongelmat pysyvät säällisen kokoisina. Mahdollisia vaikeuksia on osattava ennakoida. Hallitus uskoo lujasti 75 prosentin työllisyysasteen toteutumiseen, ja sen saavuttamiseksi on luotu askelmerkit. Hallituksen yhdessä haastavimmassa tehtävässä on työministeriksi noussut Harakka, jonka työnä on varmistaa tavoitteen muuttuminen todeksi. Tämäkään ei tapahdu yhdessä yössä. De_20062019_04.indd 5 12.6.2019 11.32
6 Demokraatti V iik on ku va A FP D am ie n M ey er De_20062019_06.indd 6 10.6.2019 15.31
7 Demokraatti EI ENÄÄ IKINÄ. Kesäkuun alkupuolella vietettiin Normandian maihinnousun muistopäivää. Maihinnousuun osallistui 156 000 liittoutuneiden sotilasta. Normandian taisteluissa kuoli, haavoittui tai katosi yli 425 000 liittoutuneiden ja Saksan sotilasta. Kuvassa maihinnousuun osallistuneita brittiläisiä sotilaita Amerikkalaisen hautausmaan edustalla. De_20062019_06.indd 7 10.6.2019 15.31
8 Demokraatti TALOUS KOULUTUS PÄTKÄT HOKSAUS Parempaa terveysjohtamista Keynesin paluu V IIK O N LU KU 64 kertaa. Uudessa hallitusohjelmassa mainitaan sana ”selvitetään” 129 kertaa. Sipilän hallituksen ohjelmassa mainittiin sana ”säästö” Suomessa ei työllisyys parane – vaikka kaikki sitä toivovat – jos eläkkeelle lähdetään ennen aikojaan. Suomen työpaikoille tarvitaankin parempaa terveysjohtamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uuteen tutkimukseen vastanneista noin joka neljäs ei uskonut jaksavansa terveytensä takia työskennellä ammatissaan vanhuuseläkeikään asti. Eniten kuormittuneisuutta kokivat 20–54vuotiaat työikäiset, joista 14 prosenttia koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. UUSI OPPOSITIO on syyttänyt uutta hallitusohjelmaa epärealistisesta talouspolitiikasta. Kritisoijat ovat ”unohtaneet”, että monet hallituksen toimet katsovat yli hallituskauden, osa aina vuoteen 2030 saakka. Ohjelmakriitikot ovat myös ”unohtaneet”, että globaalia taantumaa on ennustettu vähintään viimeiset kaksi vuotta. Tässä suhteessa hallitusohjelma on ennakoiva, siis Keynesin oppien mukaan elvyttävä. Ja elvytysvaraa on vielä varastossa miljardi euroa. Vuosikausia talouspolitiikka on ollut myötäsyklistä eli laskusuhdanteessa on kiristetty vyötä. Jännittävää nähdä, mikä talouslinja toimii. iStock Oikeistolainen politiikka tuottaa meitä ja muita, voittajia ja häviäjiä. Sama vene ei ole dramaattinen soutukisa. KAARINA HAZARD TWITTERISSÄ Olen iloinen hallituksen naisenemmistöstä! Vanhat ummehtuneet sukupuoliroolit ovat murtumassa. JUHO ROMAKKANIEMI TWITTERISSÄ Hallitukseen tulee viisi 80-luvulla syntynyttä ministeriä. Politiikan sukupolvenvaihdos etenee. MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI TWITTERISSÄ Win-win ja lisää koulua UUSI HALLITUS suunnittelee oppivelvollisuuden laajentamista 18 vuoteen saakka eli koskemaan toisen asteenlukiota ja ammattiopistoa. Opiskelijat saavat myös maksuttomat kirjat ja muun materiaalin. Opetusja kulttuuriministeriö arvioi toisen asteen maksuttomuuden vuosittaisiksi kustannuksiksi (edellyttäen että nuoret käyvät toisen loppuun) 87–142 miljoonaa euroa. Summasta lukiokoulutuksen osuus olisi 52– 85 miljoonaa euroa ja ammatillisen koulutuksen 35–57 miljoonaa euroa. Esimerkiksi lukiolaisen vuotuiset kustannukset olisivat 546– 879 euroa vuodessa. Kolmelle vuodelle laskettuna summa voisi nousta yli 2 500 euroon. Vähävaraisille perheille suurimmillaan lähes 900 euron ja pienimmilläänkin yli 500 euron vuotuinen säästö lapsen koulutuksessa on merkittävä summa. Merkittävää on myös oppivelvollisuuden vaikutus nuorten syrjäytymiseen. Allan Seurin, Roope Uusitalon ja Hanna Virtasen selvityksen ”Pitäisikö oppivelvollisuusikä nostaa 18 vuoteen?” mukaan oppivelvollisuusiän nostaminen on hyvin kohdentuva ja kustannustehokas tapa parantaa nuorten työmarkkina-asemaa. Tutkimus arvioi työllisyyden ja tulojen näkyvän julkisen talouden tuloissa ja menoissa niin, että on ”hyvinkin mahdollista, että oppivelvollisuusiän nostaminen olisi pitkällä aikavälillä budjettineutraali uudistus vaikka samalla tehtäisiin panostuksia opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen.” De_20062019_08.indd 8 10.6.2019 14.49
9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari VETSKARI SOUTUPAATTI Suomi-veneily Suomi-veneily Hyvä herra kuoleman suudelma Pyörähdit pari viikkoa sitten tervehtimässä ja loukkaamassa brittejä. Herätit jo ennen vierailuasi närästystä isännissäsi, kun liputit brexitööri Boris Johnsonia konservatiivien uudeksi puheenjohtajaksi ja Britannian seuraavaksi pääministeriksi. Samalla suosittelit briteille kovaa brexitiä. Tällaisesta entisen siirtomaan johtajan neuvonnasta suurvalta-aikaan henkisesti jämähtäneet britit eivät pidä. Hyvä Donald Trump, vaikka oletkin maailman johtavan suurvallan presidentti, täällä Euroopassa sinuun suhtaudutaan hieman epäillen. Jopa Britanniassa, missä arvostetaan vuosikymmenien hyvää yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Kehusi saattavat kääntyä niin sanotuksi kuoleman suudelmaksi, joka karkottaa kohteeltaan niin tukijoita kuin äänestäjiäkin. Mielenkiintoista nähdä, kuinka käy Boris Johnsonille. Hänhän on jo kunnostautunut sinun viitoittamallasi tiellä, eli valehtelussa. Sinultahan on laskettu lipsahtavan päivittäin noin 7,6 valhetta tai totuuden vääristelyä. Toisin kuin sinua Boris Johnsonia oltiin haastamassa oikeuteen valehtelustaan brexit-prosessissa. ynnäilee Demokraatin väki VEROT KOMISSAARIESITYS Viinaja tupakkaveron kirot UUSI HALLITUS jatkaa tupakkaveron kiristyksiä – kansanterveyden ja lisätulojen hengessä. Tavoite on hallituskauden aikana kerätä 200 miljoonaa uusia veroeuroja. Tupakkaveron kokonaisarvio tälle vuodelle on noin 1,15 miljardia euroa. Kyse on oikeasti ohjaavasta verosta. Kulutusennusteet ja terveystaloustutkimukset osoittavat, että jos tupakka-askin hinta nousee kymmenen prosenttia, vähenee kulutus neljä prosenttia. Nautintoaineiden verotuksen vaikeus paljastui tänä keväänä Virossa. Siellä uusi hallitus päätti pari viikkoa sitten alentaa – aiemmin tehtyjen korotusten jälkeen – oluen, siiderin ja väkevän alkoholin veroa 25 prosentilla. Syynä oli muun muassa suomalaisturistien kaikkoaminen Virosta ja virolaisten viinaostosten siirtyminen halvempien hintojen perässä Latviaan. Virossa on arvioitu, että viinan verotuksen keventäminen leikkaa valtion valmisteverotuloja 12 miljoonalla eurolla vuodessa. Ja kaupanpäälle tulee lisäkulut lisääntyvistä alkoholihaitoista. Urpilaisen tripla UUSI HALLITUS esittää Jutta Urpilaista (sd.) Suomen seuraavaksi komissaariksi. Urpilainen olisi ensimmäinen nainen Suomen EU-komissaarina. Komissaariesitys rikkoo suomalaisia lasikattoja. Jutta Urpilainen ei ole pitkän poliittisen uransa aikana ensimmäistä kertaa asialla. Hän oli SDP:n ensimmäinen naispuheenjohtaja vuosina 2008–2014 ja Suomen ensimmäinen naispuolinen valtiovarainministeri 2011–2014. Urpilainen kertoi Ylen haastattelussa, että hänen poliittisen uransa vaikeinta aikaa oli jakso, kun hän aloitti 32-vuotiaana SDP:n puheenjohtajana. – Silloin sain eniten kokea ennakkoluulojen aallon. Osaamisen sijasta arvioitiin ripsiä, kynsiä, hiuksia ja vaatteita. Se on kaikkien naisten osa, jotka ensimmäisenä tekevät jotakin uutta. Mutta tarvitsemme esikuvia, jotka sinnikyydellään näyttävät, että naisilla on mahdollisuus tässä yhteiskunnassa edetä miesten kanssa samoihin tehtäviin, Urpilainen totesi Ylelle. De_20062019_08.indd 9 10.6.2019 14.49
10 Demokraatti PÄTKÄT NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Homo documentarus, jotain rajaa! K ahvikuppini aamuauringon säteessä. Kuva Instaan. Kaadoin kahvit paidalle. Snapchatiin. Tiellä lojuu törmäyksen voimasta autosta ulos lentänyt ihminen, ojassa on auto ja siellä on joku jumissa. Onnettomuudet ovat aina keränneet ympärilleen uteliaita, mutta nyt toljottajista on tullut kuvaajia. Monet ovat niin tottuneita dokumentoimaan arkeaan sosiaaliseen mediaan, ettei selkärangasta tule hädässä olevan auttaminen vaan hädän kuvaaminen. Mielessä ei käy uhrin tai läheisten tunteet – he tuskin haluavat elämänsä kauheinta hetkeä someen riepoteltavaksi. Jos onnettomuuspaikalle ensimmäisenä saapuva on lajia Homo documentarus, hän voi saada rangaistuksen lain vaatiman auttamisvelvoitteen laiminlyönnistä. Mutta jos paikalla on jo auttajia… Saksassa onnettomuuspaikkaa kuvaava voi saada sakot. Suomen laki ei tarjoa vastaavaa rangaistuksen uhkaa. Ehkä pitäisi. Siitä huolimatta, että joskus ohikulkijan ottamista kuvista on viranomaisille apua tutkinnassa. Aihees ta on tehty vuonna 2017 kansalaisaloite, joka keräsi vain 2 245 nimeä. Kenties lainsäätäjät voisivat tarttua asiaan ilman kansalaisaloitettakin? 10 VIS V 1. Mitä puulajia oli Trumpin ja Macronin ystävyyttä symboloinut puu? a) vaahtera b) tammi c) kuusi 2. Millä vuosikymmenellä Valkoinen talo valmistui? a) 1780-l b) 1790-l c) 1800-l 3. Millä vuosikymmenellä Suomen eduskuntatalo vihittiin käyttöön? a) 1920-l b) 1930-l c) 1940-l 4. Montako maanpäällistä kerrosta eduskuntatalossa on? a) 5 b) 6 c) 7 5. Kuka on Taneli Tikka? a) palkittu toimittaja b) NHL-jääkiekkoilija c) Vaken toimitusjohtaja 6. Minkä suuren ruotsalaiskaupungin lähellä sijaitsee Åmål? a) Göteborgin b) Malmön c) Tukholman 7. Mitä ulkomaan kansalaisuusryhmää asuu Suomessa eniten? a) venäläisiä b) irakilaisia c) virolaisia 8. Kenestä kertoo elokuva Rocketman? a) David Bowiesta b) Freddie Mercurysta c) Elton Johnista 9. Missä Teemu Pukki pelasi kausilla 2011–2013? a) Celticissä b) Sevillassa c) Schalkessa 10. Kuka on sosiaalija terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen pikkuveli? a) Jussi Vatanen b) Aku Hirviniemi c) Hannes Suominen Vas tau kse t: bcb bca ccc b VIIKON MEEMI KCNA LAPSI ITKEE, VATSA NAURAA De_20062019_10.indd 10 12.6.2019 10.12
Selviytyjä eduskunnassa Suomi tarvitsee lisää positiviista fjongaa. Mikä meno, kansanedustaja Marko Asell? Hyvä ja odottava. Mielenkiintoista nähdä onko eduskuntatyö nyt erilaista, kun SDP on hallituksessa. Viime kaudellani olimme oppositiossa. Olet nyt toista kertaa kansanedustaja. Neuvosi ensikertalaiselle? Perehdy asioihin hyvin ja osallistu tilaisuuksiin, joissa saa tietoa ja mahdollisesti uutta näkemystä. Osallistu mahdollisuuksien mukaan kaikkeen sinua kiinnostavaan. Älä suorita vain eduskunTeksti Heikki Sihto Kuva Timo Sparf nassa vaan tapaa ihmisiä kaikissa mahdollisissa paikoissa. Varaa aikaa myös itsellesi akkujen lataamiseen. Mitä itse haluat ajaa eduskunnassa? Nyt on tärkeää vahvistaa yhteiskunnan positiivista kierrettä, mitä hallitusohjelmallakin haetaan. Hyvinvointiyhteiskuntaa pitää vahvistaa: parempaa koulutusta, pienituloisille lisää ostovoimaa ja ongelmien ennaltaehkäisyä... Tähän viimeiseen liittyy se, että ihmiset pitäisi saada liikkumaan nykyistä enemmän. Mistä veikkaat kovimpia vääntöjä hallituksen kanssa? Työllisyystavoitteet ja talous. 60 000 työpaikkaa ja työllisyys 75 prosenttiin on hieno, mutta myös haastava tavoite. Mitenkäs painiväännöt, vieläkö heitto lähtee? Kyllä lähtee, vaikka vauhti on vähän hidastunut. Mikä oli kovin kokemus Selviytyjät-sarjassa? Öinen käärmeenpurema kaulaan. Saarella oli paljon myrkyllisiä käärmeitä. Pureman jälkeen vain piti odottaa mahdollisia oireita. Ne olivat pitkiä minuutteja. Onneksi oireita ei tullut. Voimaeläimesi on amerikanstaffordshirenterrieri. Miksi? Minulla on sellainen kotona. Rotu on ihmisystävällinen, lojaali ja hauska. On vähän adhd eli kiihtyy nollasta sataan sekunnissa, mutta osaa ottaa myös rennosti. De_20062019_10.indd 11 12.6.2019 10.12
12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi analyysi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Ideologiaa ja idealismia VASEMMISTO ON KUITENKIN AINA NOUSSUT – MUODOSSA TAI TOISESSA. Sosialidemokratia voi hyvin, vaikka sitä on jo kuopattu moneen kertaan. P olitiikkaan kuuluu aaltoliike. Vasemmisto ja oikeisto vaihtavat vallassa paikkaa, kun äänestäjät kaipaavat uutta. Näin myös Suomessa, kun Sipilän oikeistolainen hallitus vaihtui demareiden vetämään viisikkoon. Samanlaista aaltoliikettä on ollut sosialidemokraateilla koko Euroopassa. Saksassa SPD:n kannatus matelee, ja Ranskassa on koko vasemmisto hajonnut Emmanuel Macronin aikana. Britanniassa brexit kolhii labourin kannatusta. Jeremy Corbyn nousi labourin johtoon 2015 ja aiheutti varsinaisen huuman, joka veti puolueeseen myös uusia nuoria jäseniä. Nyt tilanne on kääntynyt. Corbynin vasemmistolaisuus kiinnostaa brittinuoria, mutta ei hänen EU-kielteisyytensä. Lisää labourin tilanteesta sivuilla 24-25. SOSIALIDEMOKRATIAN KUOLEMAA on veikkailtu moneen kertaan. Sitä on syytetty niin vanhan puolustamisesta kuin vuotojen tilkitsemisestä. Vasemmisto on kuitenkin aina noussut – muodossa tai toisessa. Ja kun Pohjoismaiden tilannetta katsoo, ovat sosialidemokraattien kannatusluvut kaukana kuolleesta niissä maissa, joissa on demarivetoinen hallitus: Ruotsi 28,3 %, Tanska 26 % ja Suomi 17,5 %. Pohjoismaissa – monista yhteiskunnan yhtäläisyyksistä huolimatta – demarit ovat nostaneet kannatustaan erilaisilla ratkaisuilla. Siinä missä Suomessa demarit voittivat vaalit muutosta ajaneella ja aina vuoteen 2030 katsoneella kampanjalla, tuli Ruotsissa sosialidemokraateista pääministeripuolue vasta pitkien ja mutkikkaiden hallitusneuvotteluiden jälkeen. Samalla Ruotsin perinteinen punavihreiden ja porvaripuolueiden välinen blokkipolitiikka murtui, kun hallitussovun merkittäväksi takaajaksi tuli oppositiossa oleva keskustapuolue. Hinta oli demareille kova. Pääministeri Stefan Löfven lupaa perinteistä demaripolitiikkaa kuten eriarvoisuuden vähentämistä, mutta hallitus myös joutuu ajamaan työmarkkinoille uusia joustoja, verotuksen alentamista ja asuntomarkkinoiden vapauttamista. TANSKASSA DEMARIT voittivat parlamenttivaalit pari viikkoa sitten ja nousivat maan suurimmaksi puolueeksi 26 prosentin kannatuksella. Vaalit ratkaisi pitkälti maahanmuutto, vaikka sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mette Frederiksen puolusti oppositiosta käsin muun muassa julkisia palveluita. Samaan aikaan sosialidemokraatit vei puoluetta ”oikealle” maahanmuuttoasioissa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa noudattavassa Tanskassa perinteiset valtapuolueet ovat ottaneet ohjelmiinsa osin samoja teemoja kuin oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue. Sen kannatus romahtikin vaaleissa 8,7 prosenttiin vuoden 2015 vaalien 21,1 prosentista. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Fresh Burrito -ateria –30 % Tenniskurssit –15 % Viikonloppuyö 40 €/yö Kaikki edut jäsenkortilla 2 pesua yhden hinnalla De_20062019_12.indd 12 11.6.2019 15.50
13 Demokraatti 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Fresh Burrito -ateria –30 % Tenniskurssit –15 % Viikonloppuyö 40 €/yö Kaikki edut jäsenkortilla 2 pesua yhden hinnalla De_20062019_12.indd 13 11.6.2019 15.50
14 Demokraatti ILMIÖ Hallitusohjelman perusta on paraneva työllisyys. Nyt hallitus tarvitsee työrauhan uudistuksille. TÖIHIN Teksti Simo Alastalo ja Marja Luumi / Kuvitus Arja Jokiaho De_20062019_14.indd 14 12.6.2019 11.33
15 Demokraatti P ääministeri Antti Rinteen hallitusta on kutsuttu poliittiselta linjaltaan keskustavasemmistolaiseksi ja punavihreäksi. Painotukset on julkisessa keskustelussa liitetty erityisesti hallitusohjelman talouspolitiikkaan, jota on vertailtu edellisen, Juha Sipilän keskustaoikeistolaisen hallituksen ohjelmaan. Taloustieteilijä Sixten Korkmanin mukaan keskustavasemmistolaisuutta edustavat Rinteen hallitusohjelmassa muun muassa hyvinvointivaltion ja julkisen vallan roolin korostaminen. Saset, ovat Korkmanin mielestä ideologiset linjanmuutokset nykyisen ja edellisen hallituksen ohjelmissa enemmänkin aste-eroja. Poliittisia täyskäännöksiä ei meillä juuri näe. – Suomalaiseen perinteeseen kuuluu konsensushakuisuus ja pragmaattisuus, joka tarkoittaa enemmän kompromisseja kuin ideologista puhdasoppisuutta, Korkman sanoo. Kansantaloutta koetteleva kestävyysvaje mainitaan Rinteen hallitusohjelmassa vain kerran ja silloinkin kestäPOLIITTISIA TÄYSKÄÄNNÖKSIÄ EI SUOMESSA JUURI NÄE. maa voi sanoa työmarkkinajärjestöjen ja kolmikantaisen valmistelun roolista, joka on nostettu paikoin ratkaisevaan asemaan. Vaikka hallitusohjelmassa näkyy vahvasti SDP:n ohjelmatyön linjaukDe_20062019_14.indd 15 12.6.2019 11.33
16 Demokraatti D-ILMIÖ vyysvajearvio todetaan painelaskelmaksi, jonka arviointiin liittyy vaikeasti ennakoitavan talousja väestökehityksen vuoksi huomattavaa epävarmuutta. Korkmanin mukaan Rinteen hallitusohjelma pyrkii vahvistamaan pohjoismaista mallia, työmarkkinajärjestöjen roolia ja hyvinvointivaltion inhimillistä pääomaa muun muassa koulutusja tiedepolitiikan kunnianpalautuksen avulla. – Hallitusohjelma on myös uudistava. Ympäristökysymykset ovat mukana vahvemmin kuin koskaan. Vihreä ajattelu on todella lyönyt läpi, Korkman sanoo. Keskustan torjuntavoittoja ohjelma heijastelee pyrkimyksessään säilyttää esimerkiksi maatalouden vahvaa roolia, yritystukia ja kotihoidontukea. SUURIN KYSYMYS Rinteen hallituksen itselleen asettamien tavoitteiden näkökulmasta on 75 prosenttiin asetettu työllisyysaste, joka pitäisi saavuttaa vuoteen 2023 mennessä. Käytännössä se tarkoittaisi 60 000 työllistä lisää hallituskauden aikana. Välitavoite on asetettu vuoden päähän elokuulle. Siihen mennessä työllisiä pitäisi olla 30 000 nykyistä enemmän. Korkmanin mukaan korkea työllisyystavoite on tyypillinen pohjoismaisen mallin peruselementti. – Se on lähtökohtana, mutta se miten sitä voidaan viedä läpi on iso kysymys. Ja haaste hallitukselle ja työmarkkinajärjestöille. Keinojen suhteen hallitusohjelma ei Korkmanin mukaan ole erityisen konkreettinen. – Hallitusohjelman kritiikki on kohdistunut siihen, että uskotaan 75 prosentin työllisyysasteeseen mutta konkreettisia keinoja ei ole päätetty. Sekin on TYÖLLISYYSASTE ON SAATAVA YLÖS VAIKKA HAMPAAT IRVESSÄ. totta. Jäämme odottamaan. On kohtuullista antaa hallitukselle jonkun verran aikaa, kun haaste on kova. HAASTE ON huomattu myös työmarkkinakeskusjärjestöissä. Akavan Sture Fjäder luonnehtii työllisyystavoitetta sanoilla huikea ja hurja. – Uskon, että kaikilla kolmikantajärjestöillä on sama tavoite. Työllisyysaste on saatava ylös vaikka hampaat irvessä, Fjäder sanoo. Keskusjärjestöille tiukka tavoite tarkoittaa Fjäderin mukaan tulosvastuuta. Viime kädessä pallo on hänen mukaansa hallituksella itsellään. – Me olemme vain väline. Hallituksen pitää toimia, jos epäonnistumme. Korkeasti koulutettujen työllisyysaste on yli 80 prosenttia ja toisen asteen käyneilläkin yli 72 prosenttia. Fjäder hahmottaa ongelmaksi pelkän peruskoulun varassa olevat, joiden työllisyysaste mataa runsaassa 40 prosentissa. – Laittaisin panokset perusasteen varassa oleviin. Kaikkia ei voida kouluttaa uudelleen, koska koulutus kestää kolme vuotta. Pitää katsoa räätälöityjä keinoja ja maahanmuuttajien koulutusta, Fjäder sanoo. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Jyri Häkämies vastuuttaa viime kädessä hallitusta työllisyystavoitteen saavuttamisessa. 60 000 työllisen tavoitetta hän pitää lähinnä tahtokysymyksenä. Käytännön keinoksi työllisyysasteen nostamiseen Häkämies mainitsee vanhan tutun EK:n tavoitteen eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisen. – Ensi alkuun turvan taso voisi olla nykyistä vähän korkeampi, mutta sen kestoa lyhennetään 50 päivällä ja turvaan tulee aleneva porrastus. Kolmen kuukauden jälkeen aina kymmenen prosenttia lisää. Tämän työpaikkavaikutukseksi lasketaan 15 000 työpaikkaa, Häkämies sanoo. SAK:N JARKKO Eloranta nostaa tärkeimmäksi keinoksi syksyn työmarkkinakierroksen, jolla on hänen mukaansa suurin merkitys Suomen talouden kehitykselle. SAK kannattaa hallitusohjelmaan kirjattuja työttömyysetujärjestelmän ja palvelujärjestelmän uudistamista. – Karenssijärjestelmää pitää käydä läpi ja aktiivimallista täytyy luopua. Myös työmarkkinoiden kohtaantoa täytyy helpottaa, Eloranta listaa. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Eloranta antoi ymmärtää, että keskitetty sopiminen olisi tässä tilanteessa paikallaan. Hän täsmentää, ettei haikaile De_20062019_14.indd 16 12.6.2019 11.33
17 Demokraatti myös paikallista sopimista, Häkämies sanoo. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan EK:n pyrkimys irrottaa työllisyysasteen lisäämiseen tähtäävä kolmikantainen prosessi työmarkkinakierroksesta tekee tehtävästä entistä haasteellisemman. – En haikaile tupojen perään, mutta kyllähän työllisyyteen ja kilpailukykyyn vaikuttaa merkittävästi seuraavan neuvottelukierroksen lopputulema. Tämä on päivänselvä asia, Palola sanoo. Käytännön keinoiksi työllisyysasteen nostoon Palola mainitsee aktiivisen työvoimapolitiikan, työllisyyspalvelut ja erityisryhmien palkkatuen. – Eläkeputken alarajan nosto voisi olla yksi keino, jos selvitys osoittaa, että se olisi järkevä ratkaisu, Palola toteaa. Myönteisimmissä arvioissa eläkeputkea koskevan uudistuksen on tulkittu tuovan Suomeen 10 000 työpaikkaa lisää. SIXTEN KORKMAN muistuttaa, että hallitusohjelmassa vähälle huomiolle jäänyt kestävyysvaje nostaa julkisia menoja puoli miljardia vuodessa. – Politiikasta tulee pakostakin elvyttävää tämän automatiikan ansiosta. Hallitukset leikkaavat koko ajan, muuten politiikka muodostuisi elvyttäväksi tämän ikääntymisautomatiikan ansiosta. Kestävyysvajeesta johtuva menoautomaatti toimii Korkmanin mukaan koko vuosikymmenen ja seuraavankin. Sitä voidaan hallita joko nostamalla työllisyysastetta ylös, tehostamalla palveluntuotantoa tai menoja leikkaamalla. vanhanmallista tupoa, mutta kaipaisi toimialarajat ylittävää koordinaatiota, joka ”haiskahtaa aika paljon tupolta”. Häkämiehelle puheet keskitetyistä ratkaisuista, joista EK on erikseen päättänyt luopua, ovat myrkkyä. – Meidän vastauksemme on ehdoton ei. Perustelu on se, että meidän pitää pystyä lisäämään joustavuutta. Sitä saadaan liittokierroksella, jossa lisätään De_20062019_14.indd 17 12.6.2019 11.33
18 Demokraatti D-ILMIÖ – Se ei tarkoita, että politiikka olisi makrotaloudellisessa mielessä kiristävää vaan siinä on se lisä, joka tulee ikääntymisestä. Inhimilliseen pääomaan investoinnista on suomalaisessa konsensuskulttuurissa laaja yksimielisyys. Käytännössä puhe on juuri päiväkodeista koulujen kautta yliopistoihin ulottuvasta koulutusketjusta. Ideologiset erot tulevat Korkmanin mukaan esille, kun ryhdytään keskustelemaan hyvinvointivaltion vastuun suhteesta yksilön vastuuseen. – Jotkut tulevat päivittelemään sitä, että yksilön vastuuta ei paljon mainita tässä ohjelmassa. SIPILÄN HALLITUSTA arvosteltiin vaikeasta suhteesta ay-liikkeeseen. Myös näkemykset julkisista menoista ja verotuksesta eroavat jonkun verran Rinteen ohjelmassa. Osa poliittisesta oikeistosta kaipaisi ay-liikkeeltä vallan riisuvaa Suomen Thatcheriä. – Itse ajattelen, että iso riita ei ole vaivan väärti, Korkman summaa. VM:n ennusteen mukaan budjetin alijäämä on vuonna 2023 1,7 miljardia. Korkmanin mukaan luku on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna aika pieni. – Vaikka elvytettäisiin muutamalla miljardilla, kyse on kertaluonteisista investoinneista. Jos työllisyysaste ei nouse, alijäämä on vuonna 2023 kahdessa miljardissa. Korkman kuitenkin huomauttaa, että sekään ei vielä riko EU:n asettamaan kolmen prosentin rajaa. – Jos maailmantalous heikkenee, sitten alijäämät voivat olla suurempia, Korkman sanoo. ON KOHTUULLISTA ANTAA HALLITUKSELLE JONKUN VERRAN AIKAA, KUN HAASTE ON KOVA. De_20062019_14.indd 18 12.6.2019 11.33
19 Demokraatti Virkamies taipuu siihen mitä hallitus tahtoo HALLITUSOHJELMASSA TODETAAN, ETTÄ TALOUS ON IHMISTÄ VARTEN EIKÄ PÄINVASTOIN. Teksti Anna-Liisa Blomberg V altiovarainministeriön virkamies hoitaa homman, on hallituksen ohjelma sitten ideologisesti oikealla tai vasemmalla. Arjen työn näkökulmasta poliittisella linjalla ei ole kovin suurta merkitystä.– Sitä vartenhan me olemme olemassa, että palvelemme kutakin hallitusta, Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki kiteyttää. Hetemäen mielestä tärkeintä on, että hallituksen linja on selkeä: pitkäjänteinen ja vastuullinen julkisen talouden ohjelma, jolla varmistetaan, että pitkälläkin tähtäimellä pystytään rahoittamaan ne palvelut ja etuudet, jotka on kansalaisille luvattu. Hetemäki luonnehtii uutta hallitusohjelmaa kunnianhimoiseksi. Jotta ohjelma voidaan toteuttaa, se vaatii talouden tavoitteissa onnistumista. – Hallitusohjelmassa todetaan, että talous on ihmistä varten eikä päinvastoin. Talous on väline ja nyt tältä välineeltä odotetaan paljon, hän sanoo. Valtiovarainministeriön näkökulmasta Hetemäki pitää tärkeinä kirjauksia julkisen talouden hoidosta. – Ohjelmassa on useita ankkureita, jotka ovat meille tärkeitä. Esimerkiksi erittäin vahva sitoutuminen julkisen talouden tasapainoon normaalin kansainvälisen suhdannekehityksen oloissa vuonna 2023. Ja se, että hallitus ilmoittaa valmiutensa tehdä korjaavia toimenpiteitä, mikäli tämä tavoite ei ole toteutumassa tai toimenpiteiden toteuttaminen vaarantaa tavoitteiden toteutumisen. HALLITUSOHJELMAA TYÖSTETTIIN nyt uudella tavalla ilmiötyöryhmissä. Hetemäen mukaan tavassa on etunsa. – Joku viisas on sanonut, että strategiat eivät ole tärkeitä, niiden laadinta on. Kun kysymys on viiden puolueen koalitiohallituksesta, on tärkeää, että kaikkien puolueiden prioriteetit – ehkä arvotkin – tulevat esille tässä vaiheessa. Kun mitään ei jää yllätykseksi maton alle, on helpompi reagoida yllättäviin tilanteisiin, joita kuitenkin aina tulee vastaan, Hetemäki kuvailee. Hän pitääkin Rinteen hallituksen ohjelmaa siinä mielessä ainutlaatuisena, että siinä on hyvin laajasti katsottu eri ilmiöalueet, niiden tilannekuva ja niitä koskevat tavoitteet ja toimet. – Ajattelen itse niin, että tässä on haluttu nähdä mutkan taakse niin paljon kuin mahdollista. Jos tällaista kattavaa läpikäyntiä ei olisi ollut, ohjelma keskittyisi helposti päivänpolttaviin asioihin ja silloin se ei kestäisi aikaa kovin hyvin, Hetemäki arvioi. De_20062019_14.indd 19 12.6.2019 11.33
20 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Vain heinäsirkat puuttuivat Hallitus vs. oppositio (erä I) Teksti Johannes Ijäs / Kuva Lehtikuva, Jussi Nukari R apsakkaa väittelyä, aidanseipäitä, kritiikkiä ja vähän asian vierustaa. Viime viikon tiistain eduskunnan tiedonantokeskustelu oli ensimmäinen ”virallinen” hallitus vastaan oppositio -keskustelu. Välillä tuntui, että vain heinäsirkat puuttuvat. Välillä kritiikki oli rakentavaa. Näin arvioi pääministeri Antti Rinne ryhmäpuheenvuoroja, joita käytettiin hallitusohjelmasta käydyssä keskustelussa. Rinne vastaili täysistunnossa yksittäisiin asioihin, joita opposition puheenvuoroissa nousi esille: ruoan hinta ei ole nousemassa hallituksen päätöksillä, koulutukseen satsataan reilut kaksi miljardia euroa, pienija keskituloisten ansiotuloverotus kevenee, veropolitiikka on tuloeroja kaventavaa… Myös ulkoja turvallisuuspolitiikkaa epäiltiin. Rinne vastasi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpolle, että hallituksen ulkoja turvallisuuspolitiikan linjauksista on keskusteltu tasavallan presidentin kanssa. – Tasavallan presidentti pitää tätä linjakkaana, hyvänä Suomen linjan mukaisena paperina, Rinne totesi. PETTERI ORPON mukaan hallitusohjelmaan on koottu ”kaikki mahdolliset hyvät”. Entisen valtiovarainministerin mukaan kaikkea ei pystytä toteuttamaan, rahat eivät riitä. Hän ennakoi, että todelliset hallitusneuvottelut käydään elokuussa 2020, mikäli hallituksen työllisyystoimet eivät ala pelittää. Rinne painotti, että hallituksen talouspolitiikka perustuu sille, että työllisyys saadaan nousemaan 75 prosenttiin. De_20062019_14.indd 20 12.6.2019 11.33