• Tavoitteena neljä paikkaa Tänään liittenä: Stadin demarit kiihdyttävät katsomon kautta vaaleihin ...16?17 Pakistanin kotiapulaisten liitto kasvaa hitaasti ...12?13 120 vuotta T I I STAI 10. M aalis kuu TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?? N:o 35, 007427-15-11 ? Hinta 1,20 e (sis.alv) Oikea ay-tiikeri ? Juuri nyt, kun näyttää, että talous ei kohene luulisi, että olisi työnantajien erityisessä intressissä saada kolmas sopimusvuosi aikaiseksi. ...8?10 Jari Soini Ann Selin uskoo uuteen jättijärjestöön, vaikka punaväri saattaa haalistua
• 10.3. Nimipäivät tänään: Aurora, Aura, auri (ruots.) Aurora Nimipäivät huomenna: Kalervo (ruots.) Torgny, Torkel 6?7 Laki kouluverkoista kaatui Arto Bryggare karauttaa taas vaalikentille, pääkirjoitus Teamin Vallittu ihmettelee rengasfirman outouksia 11 12?13 14?15 2...4 4...5 ?Hups. Rääkkylän kunta ottaa muutaman miljoonan lainaa, jotta saa maksettua ulkoistetut sosiaali- ja terveyspalvelut.? Jussi-Pekka Ahonen Twitterissä PAMin Selin: Suurkeskusjärjestö syntyy ?Olen järkyttynyt opposition toiminnasta sivistysvaliokunnassa. Jos järjestämislaki kaatuu, joudutaan aloituspaikkoja vähentämään 3 500.? Kauneusleikkaukset Intiassa Merja Mäkisalo-Ropponen Twitterissä Avaus 8?10 -3...2 Demokraatti.fi Uutiset 3 4?5 Uutiskertaus Aurinko nousee: Helsingissä 6.54 Oulussa 6.57 Aurinko laskee: Helsingissä 18.09 Oulussa 18.01 Kotiapulainen voi joutua orjaksi Pakistanissa Punaista ja mustaa sekä valkoista Päivä kuvana n Euroryhmän Kreikka-keskustelu päättyi, ei yhteistä lausuntoa. Euro- n Stubb tukee EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä. Pääministeri Ale- n Norwegianin lentoja peruuntuu edelleen ? neuvottelut jatkuivat. ryhmän valtiovarainministerit ovat päättäneet keskustelun, jossa tarkasteltiin Kreikan lupaamia talousuudistuksia. EU:n edustajan mukaan euroryhmä ei anna Kreikasta yhteistä lausuntoa. Uutistoimisto Reutersin mukaan ministerit kuitenkin ilmoittivat Kreikalle, että nyt olisi jo aika edistyä uudistuksissa. Kreikka toimitti viime viikolla muille euromaille tarkennetun listan toimenpiteistä, joilla se aikoo panna talouttaan kuntoon. xander Stubb (kok.) ei pidä realistisena ajatusta yhteisestä EU-armeijasta, vaikka muuten kannattaa lämpimästi EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä. Hänen mukaansa Suomi on koko EU-jäsenyyden ajan kannattanut EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista. Stubb huomauttaa, ettei EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin idea EUarmeijasta ole uusi. Stubbin mukaan on selvää, että Nato on jatkossakin EU-puolustuksen kova ydin. Norjalaisen lentoyhtiö Norwegianin lentovuoroja peruuntuu Suomessa myös tänään. Lentäjälakon vuoksi Helsinki-Vantaalla jää lentämättä neljä lähtevää ja neljä saapuvaa Pohjoismaiden vuoroa. Lentäjien ammattiliitto Parat ja työnantajapuolen edustajat käyvät neuvotteluja kiistan ratkaisemiseksi edelleen. Lehtikuva / Tero Heiska Arki 16?17 18?19 20 SDP hakee kannattajiaan katsomosta Sarjakuvat, yhdistystoiminta, radio ja TV Aimo Massisen kolumni Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki harjoittelee parhaillaan leirillä Etelä-Afrikasssa Potchefstroomissa. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: ? Helsinki, Uusimaa, ? Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus ? Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477 ? Vaasa Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 ? Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: ? Pohjanmaa, varhaisjakelu: ? Tampere ja ympäristö: ? Muu Suomi: puh. 0200 30011 puh. 0200 55888 puh. 0800 96675 puh. 0200 71000
• UUTISET 10.3.2015 3 Timo Nokkala Kouluasiat ovat jälleen pinnalla, kun ylioppilaskirjoitukset pyörivät täyttä vauhtia. Eilen vuorossa oli äidinkielen essee. Kuvassa penkinpainajaiset Turussa. ??SDP:n Eloranta pitää kouluverkkolain kaatumista valitettavana ?Oppositio vitkutteli ja vääristeli? Sivistysvaliokunnan jäsen, SDP:n kansanedustaja EevaJohanna Eloranta poistui apeana valiokunnan maanantaisesta kokouksesta. Laki toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon karsimisesta kaatui, kun aika loppui kesken. Elorannan mielestä oppositio pitkitti kokousta tahallaan. ? Aivan selvästi. Meillä meni aamusta kolme tuntia valmistavaan keskusteluun. Oppositio oli lähes pelkästään äänessä ja kertasi samoja asioita yhä uudelleen. Eloranta pitää lain kaatumista todella valitettavana. ? Olisihan se ollut järkevämpää, että raha pysyy opetuksen sisällössä kuin tyhjissä seinissä. Tästä laissa oli viime kädessä kysymys. suurissa kaupungeissa lukioita on muutaman kilometrin säteellä ? varsinkin jos ne ovat vielä vajaakäytössä. ? Rahaa menee näin turhaan jo pienten oppilaitosten hallinnon pyörittämiseen, Eloranta huomauttaa. Heti vaalien jälkeen uuteen käsittelyyn Ei olisi automaattisesti sulkenut kouluja Oppositio väitti pitkin matkaa, että kouluverkkouudistus olisi Tarkoitus oli harventaa järjestäjäverkkoa optimaaliseksi, järkevän kokoiseksi. Yhden järjestäjän alaisuuteen olisi koottu useampia oppilaitoksia. Eeva-Johanna Eloranta lakkauttanut syrjäseutujen pieniä lukioita. Eloranta kiistää tällaisen vääristelyn jyrkästi. ? Tarkoitus oli harventaa järjestäjäverkkoa optimaaliseksi, järkevän kokoiseksi. Yhden järjestäjän alaisuuteen olisi koottu useampia oppilaitoksia. Hän pitää nykytilannetta järjettömänä, kun joissakin keski- Jos laki olisi saatu hyväksytyksi, kaikki ammattikoulut ja lukiot olisivat joutuneet hakemaan uutta toimilupaa. Kouluverkkouudistuksen säästöiksi oli laskettu noin 70 miljoonaa euroa. Eeva-Johanna Eloranta pitää ehdottoman tärkeänä, että asiaan palataan heti eduskuntavaalien jälkeen. ? Voisi kuvitella, että oppositiokin viimein ymmärtää sen, miten tärkeää on, ettei tuhlata resursseja turhaan, Eloranta patistaa. Stubbille varoitus: ?Seuraavan kortin väri on punainen? Pääministeri Alexander Stubb (kok.) oli lauantaina Ylen ykkösaamun vieraana. Stubb esitti ohjelmassa muun muassa etuuksien jäädyttämistä keinona talouden tasapainottamiseksi. SDP:n kansanedustaja Jukka Gus- tafsson muistuttaa, että aiemmin kokoomus on jarruttanut muun muassa vanhainkotien hoitajamitoitusten saamista lakiin ja takuueläkkeen nostoa. ? Nyt monet vanhukset elävät olosuhteissa, jotka muis- tuttavat heitteillejättöä. Miksi kokoomus ja Alexander Stubb pyrkivät estämään tilanteen korjaamisen? ? Olen yrittänyt olla entiselle ministeritoverille lojaali, mutta nyt olen kaivamassa taskustani keltaisen kortin eli va- roituksen. Seuraavan kortin väri on punainen. Urheilumies Stubb tietää, ettei sellaista mielellään anneta pääministerille, aprikoi ex-opetusministeri Gustafsson. Demokraatti Marja Luumi Demokraatti
• 4 10.3.2015 UUTISET ??SDP kertoi kolmesta uudesta ehdokkaasta Uudeltamaalla Arto Bryggare janoaa taas vaalimenestystä Ex-kansanedustaja ja moninkertainen arvokisamitalisti Arto Bryggare lähtee ehdolle eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä. Näin SDP:llä on myös Uudellamaalla täydet 35 ehdokasta. Piiristä valitaan saman verran kansanedustajia kevään vaaleissa. ? Kerran poliitikko, aina poliitikko. Yhteisten asioiden ajaminen on verissä. Tammikuussa en vielä ajatellut, että olen tässä tänään. Sitten Rinteen Antti soitti ja puhuin myös Kalliomäen Antin kanssa. Näiden keskustelujen perusteella otin kutsun vastaan. Rinteen Antti on SDP:n puheenjohtaja ja Kalliomäen Antti entinen valtiovarainministeri ja Bryggaren hyvä ystävä. Bryggare on täysillä mukana vaaleissa. Entinen aituri sanoo, että hänellä on kokemusta lajissa, jossa tarvitaan kovaa kiihdytystä ja kykyä mennä aitojen yli. Aikaa vaaleihin on hieman yli kuukausi. ? Kun olen seurannut nykyistä keskustelua ja poliittista hajaannusta, toivon, että ihmiset miettivät vahvasti sitä, ketkä haluavat rakentaa tätä maata yhteistyöllä ja konsensuksella. ? Tarja sanoi minulle, että vaalit tulevat olemaan hyvin erikoiset. Vielä ei tiedä, missä ollaan vaalipäivänä. Olen samaa mieltä. Suomalaiset ovat kysymysmerkkinä, kuka haluaa ottaa vastuuta. Tiedämme, että sosialidemokraatit ovat siihen kykeneviä ja valmiita. Tarja on kansanedustaja Filatov, toinen Bryggaren pitkäaikainen ystävä, joka oli myös paikalla tiedotustilaisuudessa. Kova kamppailu suurimmassa vaalipiirissä SDP:llä on Uudeltamaalta seitsemän kansanedustajaa nykyisessä eduskunnassa. Piiri on paljon vartija. Demariseitsikosta koko piirin toiseksi eniten ääniä viime vaaleissa saanut työministeri Lauri Ihalainen on nyt ehdolla Keski-Suomen vaalipiiristä. Mikael Jungner puolestaan jättää eduskunnan ja siirtyy viestintäalalle. Matti Saarinenkaan ei ole enää ehdolla. Lähtijät keräsivät edus- Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demari.fi kuntavaaleissa 2011 yli 27 000 ääntä. Bryggare, 56, oli ensimmäisen kerran ehdolla eduskuntaan jo vuonna 1991. Paikka Arkadianmäeltä avautui ensimmäisen kerran Helsingin vaalipiiristä vuoden 1995 vaaleissa. Toisen kerran hän nousi eduskuntaan vuonna 2003, silläkin kertaa vaalikaudeksi. ? Artolla on jo pidempää valtiomiesuraa takana ja uutta edessä, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen hehkuttaa. Myös Harakka ja Hämeessä Läntinen valmiina taistoon Toimittaja, kirjailija Timo Harakka ja laulaja Tommi Läntinen lähtevät niinikään hakemaan paikkaa eduskunnasta Uudenmaan vaalipiirissä. SDP ilmoitti nimistä viime perjantaina. Harakka oli ehdolla europarlamenttiin viime keväänä. Ensikertalainen pärjäsi komeasti: 22 839 ääntä ja varasijalle SDP:n kolmanneksi suurimmalla äänimäärällä. Pelkästään Uudenmaan vaalipiiristä Harakka keräsi yli 4300 ääntä. Viime eduskuntavaaleissa viimeinen SDP:n ehdokas, joka meni läpi Uudeltamaalta, sai 4200 ääntä. Läntinen on hänkin tullut tutuksi demariväelle jo aiemmin. Ei kuitenkaan poliitikkona vaan puolueen eri tilaisuuksissa esiintyvänä artistina. ? Tommin ja Timon myötä saamme Uudenmaan jo aiemmin hyvään ehdokaslistaamme lisää osaamista ja uutta kosketuspintaa. Molemmilla ehdokkailla on hyvä tuntuma suomalaiseen arkeen ja yrittämiseen, kommentoi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. löydettiin ehdokas Koskisen tilalle SDP:n Hämeen piirissä kansanedustaja Johannes Koskisen nimitys Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtajaksi jätti eduskuntavaaliehdokkaiden listalle yhden tyhjän paikan täytettäväksi. Hämeen piiri nimesi maanantaina listalle Risto Paulomäen. 60-vuotias Paulomäki asuu Lahdessa ja on ammatiltaan luokanopettaja. Hämeen piirin puheenjohtaja Jouni Mäkelä kertoi De- mokraatille, että Paulomäen valintaan vaikutti muun muassa hyvä tulos taannoisessa jäsenäänestyksessä. Listalle oli myös tervetullut toinenkin opetusalan asiantuntija. ? Paulomäen valinnan myötä listan nais-mies-tasapaino säilyi ennallaan ja ikäluokkakin osui kohdalleen, Mäkelä kertoo. Demokraatti SDP:n Marin: ?Yhteisöveron alentaminen oli virhe? SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin arvioi, että yritysten veroale ei ole tuonut hyötyä: Yritykset eivät ole pitäneet työntekijöitä eivätkä investoineet. Yritysverotuksen keventäminen on ollut SDP:n varapuheenjohtajan Sanna Marinin mukaan väärää politiikkaa. ? Oli aivan liian iso alennus antaa 4,5 prosenttiyksikköä pois, Sanna Marin sanoo Kauppalehdessä. Hänen mielestään Euroopassa pitäisi sopia paljon jämäkämmät yhteiset pelisäännöt yhteisöverotasolle. ? Suomen verokannan laskeminen 20 prosenttiin aiheuttaa sen, että meidän naapurimaissamme veroa lasketaan edelleen ja olemme loputtomassa kierteessä, joka ei pääty ennen kuin joku sen pysäyttää, Marin arvioi. Verotuksen ei pidä poukkoilla vuodesta toiseen. Virhettä on kuitenkin vaikea korjata hänen mukaansa, koska yritykset odottavat ennustettavaa politiikkaa. ? Verotuskysymykset eivät ole sellaisia, että ne voivat poukkoilla vuodesta toiseen. Yritysten veroale oli SDP:n Virhettä on kuitenkin vaikea korjata, koska yritykset odottavat ennustettavaa politiikkaa. varapuheenjohtajan mukaan iso virhe etenkin siitä syystä, että juuri edellisellä hallituskaudella oli päätetty työnantajien Kela-maksun poistosta. ? Nämä ovat maksaneet tähän vuoteen mennessä kuusi miljardia euroa. Jos olisimme käyttäneet sen rahan investointeihin, olisimme saaneet muutettua koko Suomen energiapolitiikan ja saaneet koko tiestön kuntoon. Lisäksi olisi rakennettu Pisara-rata ja Tampereen raitiotie. Marin kritisoi myös sitä, että yritysten verohelpotukset eivät ole toimineet. ? Yritykset eivät ole pitäneet työntekijöitä eivätkä investoineet, hän huomauttaa Kauppalehden haastattelussa.AnnaLiisa Blomberg Demokraatti SDP:n varapuhenjohtaja Sanna Marin arvioi, ettei yritysten veroalesta juuri ole ollut hyötyä.
• UUTISET Pääkirjoitus 10.3.2015 5 Matti Linnanahde Lehtikuva / Jussi Nukari Kari Hulkko Laskevaa kannatusta vastaan taistelevan Alexander Stubbin työlista haastaa suhteet ay-kenttään. Kokoomuksen lista tarjoaa kylmää kyytiä puolueen kampanjaristeilyllä ?työlistan?, jonka olisi määrä korjata taloutta ja lisätä työpaikkojen määrää. Listassa on sekä tarkennettuja että yleisluontoisempia kohtia, mutta yksi asia on selvä: kokoomus tarjoaa ensi vaalikaudeksi kylmää kyytiä palkansaajille. Kokoomuslistassa näkyy puolueen kansanedustajaehdokkaaksi loikanneen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen kädenjälki. Pääministeri Alexander Stubb hehkuttikin nostaneensa Vartiaisen oikeaksi kädekseen talouspolitiikassa. Siis nimenomaan oikeaksi eikä vasemmaksi. KoKoomus julKisti viiKonvaihteessa n n n työelämää suuntaan, joka on epäilemättä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mieleen. Työntekijöille tulisi periksiantajan ja maksumiehen osa laajalla rintamalla työelämän suhteissa ja palkkaratkaisuissa. Samalla isäntävalta saisi lisää tilaa. Kun kokoomus lisäksi ajaa ? työnantajien tavoin ? mittavia veronkevennyksiä kaikissa tuloluokissa, ei ole ihme, että yhteiskunnan suurituloiset taputtavat kokoomusvetoisen hallituspolitiikan puolesta ensi vaalikaudelle. Eri asia on, mitkä puolueet ovat valmiita yhtymään tällaiseen politiikkaan. Merkillepantavaa on, että monet kohdat kokoomuksen listassa edellyttäisivät yhteisymmärrystä työmarkkinajärjestöjen kanssa tai ovat täysin niiden päätettävissä. Pääministeri Stubb on lieventänyt konsensuksenvastaisia puheitaan konsensuksen tulosvastuuksi, mutta selvästikin hän haluaa hallituksen sanelijan paikalle yli sen, mihin Suomessa on totuttu. Tämä on sitäkin oudompaa siksi, että Kataisen-Stubbin johtamat hallitukset ovat ajaneet lähes kaikki tavoittelemansa kärkihankkeet kiville. Parhaiten ovat onnistuneet työmarkkinajärjestöt, kuten eläkeja palkkaratkaisut osoittavat. Järjestöjen kanssa kannattaisi tulla tasapuolisesti toimeen myös jatkossa. KoKoomuKsen ?työlista? muuttaisi Kansanedustaja Tarja Filatov ja ex-ministeri Antti Kalliomäki olivat tukemassa Arto Bryggaren kampanjanavausta. Kumpikin korosti ehdokkaan pitkää kokemusta. Kupla AFP Photo / Sergei Karpukhin n n n aivan oikein päätelty, että Stubb ja kokoomus pyrkivät haastamaan tavoitteillaan nimenomaan sosialidemokraatteja. SDP ottanee haasteen vastaan, kunhan keskustelu käy yhteismitallisista asioista tavalla, jota kansalaiset voivat arvioida. Kokoomuksen kärjet suuntautuvat tietysti myös keskustaan, jonne on valunut paljon kokoomuskannatusta. Puheenjohtaja Juha Sipilä on varmaankin valmis keskustelemaan ainakin osasta kokoomuksen tavoitteita, mutta yhteistyöhakuisemmassa äänilajissa kuin palkansaajia ja ay-liikettä röykyttävä kokoomus. julKisuudessa on jo Mitenkäs laki menikään? Riittääkö että pidätetty on sopiva vai pitääkö olla myös syyllinen? matti.linnanahde@kolumbus.fi Twitter: @MattiLinnanahde Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne
• 6 10.3.2015 UUTISET ??Suomen Rengastehdas irtisanoo ja tarjoaa työtä vuokrafirman kautta ?Jos työtä on tarjolla, mikä on irtisanomisperuste?? Lieksassa renkaita valmistava Suomen Rengastehdas on antanut potkut työntekijöilleen mutta tarjoaa osalle mahdollisuuden palata töihin henkilöstövuokrausyrityksen kautta. Asiasta kertoi ensin Yle viime viikolla. ? Erikoista, sanoo Teollisuusalojen ammattiliitto Teamin puheenjohtaja Timo Vallittu Demokraatille maanantaina. ? Meillä on sellainen ajatus, ettei tämä täytä irtisanomisen perusteita, jos kerran vuokrafirman kautta kuitenkin tarvitaan ihmiset töihin. Suomen Rengastehtaan toimitusjohtaja Arto Huhtinen perusteli päätöstä Ylelle sillä, että yritys on lopettanut sisärenkaiden valmistuksen ja on käytännössä vuokrannut tuotantotyöntekijöitään jo 1,5 vuoden ajan sisärenkaiden valmistajalle. Hän korosti, että työn jatkuvuus Lieksassa turvattiin ulkoistamalla. Kari Hulkko Rane Aunimo Demokraatti ? No ei käy? Vallittu ei niele selitystä. ? Jos työtä on tarjolla, mikä on irtisanomisperuste? Sehän se erikoisuus on. Erikoiselta kuulostaa, että näin voisi menetellä. 13 työntekijälle on tarjottu sopimusta samalla palkalla kuin aiemminkin. Työnantaja on kuitenkin siirtämässä muiden hoidettavaksi kaikki työsuhteista riippuvat ja niihin liittyvät velvoitteet. ? Lomaetuudet ja kaikki työsuhteen kestoon liittyvät etuudet palavat. Menettelytapa ei ole suomalaisen työelämän hengen mukaista, Vallittu muistuttaa. Vallittu sanoo, ettei ole kuullut vastaavasta ainakaan Teamin sopimusalalla. Työtuomioistuinkaan ei ole poissuljettu vaihtoehto. ? Ainakin asia selvitetään, missä tästä on tarkasti ottaen kysymys. Loppuun asti katsotaan, voidaanko näin tehdä. Käsitykseni mukaan ei voida. Teamin työehtosihteeri Paavo Salo rinnastaa jutun orjakauppaan. ? Kauppaehdot sovitaan tilaajan ja työvoimaa toimittavan yrityksen välillä. Kaupan välineellä eli välitettävällä työvoimalla ei ole sanaa sanottavana tässä vaiheessa. ?Lomaetuudet ja kaikki työsuhteen kestoon liittyvät etuudet palavat. Menettelytapa ei ole suomalaisen työelämän hengen mukaista.? Timo Vallittu tuomitsee jyrkästi rengastehtailijan menettelyn. ?Enemmistöryhmän kannatus nousee? Team järjestää historiansa ensimmäiset liittokokousvaalit tänä keväänä. Vaalissa on 636 ehdokasta, joista 465 on Teamin demarit ja sitoutumattomat -vaaliliitossa. Team Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmällä on 171 ehdokasta. Vaalissa valitaan 155 edustajaa liittokokoukseen, joka pidetään kesäkuun alussa Helsingissä. Käynnissä on nyt nettija postiäänestys. Maanantaihin mennessä annettuna oli hieman vajaat 7 000 ääntä. Liitossa on 58 000 jäsentä. Timo Vallittu odottaa, että äänestysaktiivisuus ylittää 50 prosentin. ? Ammattiliittovaaleissa se olisi asiallinen tulos. Uskon, että enemmistöryhmän kannatus tulee nousemaan, todennäköisesti yli 70 prosentin. Timo Vallittu jää kesällä eläkkeelle. Teamin demarit ja sitoutumattomat on asettanut hänen seuraajaehdokkaakseen STTK:ssa sosiaaliasioiden päällikkönä työskentelevän Heli Puuran.
• UUTISET 10.3.2015 7 ??Työelämän rakennemuutoksesta ei ole ihmelääkkeeksi palkkaeroihin Naisten koulutustason nousu ei näy palkkojen nousuna Suomessa on aina ollut miesten töitä ja naisten töitä. Ammattialojen ja tehtävien voimakas eriytyminen sukupuolen mukaan antaisi aiheen olettaa, että kun työmarkkinoiden rakenteet voimakkaasti muuttuvat, se voisi myös kaventaa miesten ja naisten välistä palkkaeroa. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Pääasiassa yksityissektoriin keskittyneen tutkimuksen mukaan osa työelämän muutoksista on vaikuttanut eroa kaventavasti, mutta osa on samalla leventänyt kuilua entisestään. Loppu- tulos on käytännössä plus miinus nolla. ? Hämmästyttävällä tavalla ammatillinen eriytyminen on pysynyt hyvin voimakkaana. Emme voi tuudittautua rakennemuutoksen varaan, sanoo kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ammattirakenteen muutoksen osalta erilaiset asiantuntijatehtävät ovat lisääntyneet samalla kun rutiiniluontoiset tehtävät ovat vähentyneet. Naispalkansaajien koulutustason kohoaminen huimasti miehiin verrattuna ei ole kuitenkaan näkynyt parempana sijoittautumisena ja palkkauksena työelämässä. Sillanaukeen mielestä tämä on tutkimuksen huolestuttavin tulos. ? Ilmeisesti naiset tarvitsevat miehiä korkeamman koulutuksen päätyäkseen heidän kanssaan samoihin tehtäviin, arvioi erikoistutkija Pekka Laine Tilastokeskuksesta. Osa- ja määräaikaiset edelleen naisia Toinen palkkaerojen kaventumista jarruttava tekijä on naisten jatkuvasti miehiä suurempi osuus osa-aikaisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa. Tällaisessa työsuhteessa olevat vaihtavat työpaikkaa muita useammin, mutta vaihdon tuoma palk- kahyöty näyttää olevan miehillä jälleen kerran suurempi kuin naisilla. Vuosina 2008?2010 naisten keskiansiot toki kasvoivat miesten vastaavia nopeammin teollisuudessa, rakentamisessa sekä yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Työpaikka- ja henkilörakenteiden muutos tuki tätä kehitystä, muttei merkittävästi, vaan suurin osa muutoksesta oli samassa tehtävässä jatkaneiden palkkatason kohentumisen ansiota. Vuonna 2006 alkaneen ja pian päättyvän hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuusohjelman tavoite oli kaventaa miesten ja naisten palk- kaero 20 prosentista 15 prosenttiin. Tavoitteesta jäätiin, sillä ero on nyt noin 17 prosenttia. Niilo Simojoki STT ?Naispalkansaajien koulutustason kohoaminen huimasti miehiin verrattuna ei ole kuitenkaan näkynyt parempana sijoittautumisena ja palkkauksena työelämässä.? Lehtikuva / Vesa Moilanen Kuusitoista tärkeätä ammattia naisille ? ja palkkaeroille Yksityisellä sektorilla on 16 naisten kannalta erityisen tärkeää ammattia. Niissä työskenteli sekä vuonna 1995 että vuonna 2008 yli puolet yksityisen puolen kaikista naispalkansaajista. Tutkijat arvioivat palkkaerojen näissä ammateissa selittäneen vuonna 1995 vajaat 57 prosenttia naisten ja miesten keskimääräisestä kokonaispalkkaerosta ? ja vielä noin puolet vuonna 2008. Ammattinimikkeiden ryhmä ei koostu pelkästään matalapalkka-ammateista, eivätkä ai- van kaikki ammatit ole edes naisvaltaisia. Kyseisistä 16 ammatista lukumääräisesti eniten naisia työskenteli vuosina 1995 ja 2008 myyjinä ja tuote-esittelijöinä, myyntineuvottelijoina ja -edustajina, sairaala-, hoito- ja keittiöapulaisina sekä siivoojina, posti- ja pankkitoimihenkilöinä, sihteereinä, tarjoilutyöntekijöinä sekä kirjanpitäjinä. Lähde: Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja samapalkkaisuuteen (STM: 2015:10). Ammatillinen eriytyminen on pysynyt hyvin voimakkaana. Laitoshuoltaja työssään Meilahden sairaalassa Helsingissä. Ay-pomot suomivat kokoomuksen työlistaa Palkansaajajärjestöjen työmarkkinajohtajat arvioivat kokoomuksen viikonloppuna julkaisemaa työlistaa kovin sanoin. SAK:n Lauri Lyly sanoo puolueen työlistan vaikuttavan siltä, että vastuuta sysätään niille, jotka kykenevät ratkaisuja tekemään eli työmarkkinajärjestöille. ? Teimme vaalikauden aikana kaksi maltillista palkkaratkaisua ja eläkeuudistuksen. Hallituksen saldo jäi kevyemmäksi, Lyly sivaltaa. Ay-pomot kehottavat kokoomusta jättämään työmarkkinajärjestöille kuuluvat asiat niiden neuvottelupöytiin. Kokoomuksen pitäisi ensisijaisesti keskittyä pohtimaan isoja ra- Oma näkökulma. Vuodesta 1895. kenneuudistuksia, työmarkkinajohtajat huomauttavat. Työmarkkinapomot kummeksuvat muun muassa kokoomuksen haluja kiristää vuorotteluvapaata. ? Vuorotteluvapaajärjestelmä ei taida olla este sille, että Suomeen investoidaan tai että tänne tulee uusia yrityksiä. Kaikkien puolueiden kannat- taisi keskittyä isoihin maaleihin seuraavalla vaalikaudella, sellaisiin, joilla on todellista merkitystä, korkeastikoulutettujen Akavan Sture Fjäder summaa. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat touko-kesäkuussa palkoista vuotta 2016 koskien. ? Siinä yhteydessä katsotaan uuden hallituksen talouspoliittista, maksupoliittista ja vero- poliittista linjaa. Työmarkkinat ja talouspolitiikka pitää saada toimimaan samaan suuntaan, sanoo Lyly. Myös STTK:n Antti Palolan mukaan maltillinen palkkaratkaisu kaipaa vastapainoksi sitä, että hallituksen linjauksilla pidetään ostovoimaa yllä. Demokraatti MAAILMAA VOI MUUTTAA - Tarvitaan vain rohkeita ihmisiä Keskustelua Suomen ja maailman tilasta. Miten voimme sitä parantaa? TO 12.3. klo 18 Paasitorni Paasivuorenkatu 5 A Puhemies EERO HEINÄLUOMA Ulkoministeri ERKKI TUOMIOJA Kansanedustaja PÄIVI LIPPONEN Valtiotiet. tohtori PILVI TORSTI TERVETULOA!
• 8 10.3.2015 AVAUS Ann Selin on satavarma uudesta jättijärjestöstä, vaikka... ?Ay-liikkeen punaväri saattaa haalistua? Ikimuistoiset ajat ammattiyhdistysliikkeen tahtipuikkoa on heiluteltu Helsingin Hakaniemen torin vierestä. Siellä sijaitsee SAK:n päämaja. Saattaa olla, että vuoden 2017 alusta kaikki on toisin, mikäli kaavailtu uusi ammatillinen jättikeskusjärjestö aloittaa toimintansa. ? Voi olla, että punaväri haalistuu. Pidän poliittisesti tärkeänä, että uusi keskusjärjestö on moniarvoinen. Muuten sitä ei synny, Palvelualojen ammattiliiton Pamin (SAK) puheenjohtaja Ann Selin sanoo. Seliniä pidetään yhtenä keskeisenä ideanikkarina superkeskusjärjestön rakentelussa. ? Toisaalta se pitää sallia, mikäli uuden järjestön sisällä on halukkuutta poliittiseen toimintaan, hän lisää. mihenkilöiden STTK ja osa akateemisten työntekijöiden Akavan liitoista yhdeksi vähintään 1,7 miljoonan jäsenen palkansaajakeskusjärjestöksi. Uuden organisaation pitäisi aloittaa vuoden 2017 alusta. ? Se aloittaa silloin takuuvarmasti, Ann Selin sanoo. Hänen mukaansa ainekset jättijärjestölle ovat nyt paremmat kuin koskaan aiemmin. ? Nyt ei puhuta mistään keskusjärjestöjen fuusiosta, vaan siitä, että perustetaan ihan uusi keskusjärjestö, hän tähdentää. ? Jokainen liitto tekee päätöksen mukaanmenosta itsenäisesti. Siihen ei välttämättä tarvita hirveän pitkiä aikoja, mutta hoputtamaankaan ei ole syytä ryhtyä, Ann Selin sanoo. Yhtäläisyysmerkit liioittelua Vahva tahtotila Moni vetää usein yhtäläisyysmerkit SAK:n ja SDP:n välille, vaikka tämän kaksikon suhteissa on aika ajoin ollut havaittavissa myös viileyttä. Selinin mukaan tiedetään, että SAK:n ammattiliittojen jäsenten poliittinen kirjo on laaja. Luottamustehtäviin hakeutuu kuitenkin sosialidemokraatteja ja vasemmistoliittolaisia. Hyvin vähän muiden puolueiden kannattajia. Selinin sanoo, että SAK:n ja SDP:n kiinteää yhteistoimintaa on liioiteltu. ? Minä olen sosialidemokraatti, ja olen sitä senkin jälkeen, kun uusi keskusjärjestö on syntynyt, Ann Selin tekee selväksi. Uudella palkansaajakeskusjärjestöllä ei ole nimeä. Ei tiedetä, mihin sen päämaja sijoittuu, eikä sitäkään, kuka sitä johtaa. Miten on Ann Selin, oletko käytettävissä uuden keskusjärjestön puheenjohtajaksi? ? En minä vielä tässä vaiheessa vastaa tällaisiin kysymyksiin, kuuluu vastaus. ? Tahtotila järjestön perustamiseksi on vahva. Olen varma, että tämä viedään maaliin. Homma kompastuu, jos ensimmäiseksi mietitään, miten johtopaikat täytetään, Selin toteaa. Syntyy takuuvarmasti Hotelli Tornissa Helsingissä tehtiin marraskuun lopussa historiaa. Merkittävien ammattiliitojen johtajat kokoontuivat panemaan alulle uutta aykeskusjärjestöä. Kaikessa hiljaisuudessa varsin pitkälle valmisteltu hanke palkansaajien yhteisestä keskusjärjestöstä näki päivänvalon. Projektin tarkoituksena on yhdistää duunarien SAK, toi- ?Nyt ei puhuta mistään keskusjärjestöjen fuusiosta, vaan siitä, että perustetaan ihan uusi keskusjärjestö?. Liitot säilyvät Ann Selin muistuttaa, että Teollisuuden palkansaajat eri keskusjärjestöistä ovat jo vuosia tehneet hyvää yhteistyötä. Siellä on huomattu, että yhteistyö on tärkeää tavallisen duunarin etujen turvaamiseksi. Yhteinen nimittäjä on sama työnantaja. Selinin mukaan superjärjestöstä etsitään samansuuntaisia elementtejä. ? Liitot säilyvät, ne eivät häviä minnekään. Sitä paitsi liittojen jäsenmaksut ja hallinto saataisiin yhdistymisellä tehokkaampaan käyttöön. van kasvu- ja työllisyyssopimuksen jatkamisen. ? Kytky oli omituinen. Siinä oli uhkailun makua. Juuri nyt, kun näyttää, että talous ei näytä kohenevan luulisi, että olisi työnantajien erityisessä intressissä saada kolmas sopimusvuosi aikaiseksi, Ann Selin toteaa. Selinin mielestä kolmas sopimusvuosi olisi järkevää. Liittokierroksella paine isoihin palkankorotuksiin on aina olemassa. Selin perää yhteisvastuuta ay-liikkeeltä kohtuullisen sopimuksen aikaansaamiseksi kaikille palkansaajille. ? Minua kiusaa työnantajien termi ?äärimaltillinen työehtosopimus?. ? Pitää kantaa huolta julkisesta sektorista. Jos he jäävät yksin, heidän on kaikkein vaikeinta saada aikaan kohtuullisia sopimuksia. Teksti Seppo Peltoniemi Demokraatti Kuvat Jari Soini Demokraatti Ykköstila vaihtuu? Kaksi yli 200 000 jäsenen SAK-laista ammattiliittoa on jo useamman vuoden kisaillut, kumpi on jäsenmäärältään maan suurin. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on ollut hiuksenhienosti niskan päällä. Mahtiliitoissa porukkaa tulee ja menee kuukaudessa enemmän kuin monessa pikkuliitossa on ylipäätään jäseniä. Vaihtuvuus on suurta. Pamissa vaihtuu 25 000 jäsentä vuodessa. ? Arvelen, että kohtapuoliin Pam nousee suurimmaksi. Ykkösasemalla ei ole erityistä merkitystä. Merkitys on siinä, mitä saa aikaiseksi, Ann Selin sanoo. Omituinen kytky Vähän aikaa sitten työnantajien ja työntekijöiden pyrkimys sopimukseen työmarkkinoiden pelisäännöistä karahti kiville. Työntekijöitä närästivät erityisesti aikeet lakkosakkojen tuntuvista korotuksista. Työnantajien EK:n suunnasta kuului viestiä, jonka mukaan pelisääntöjen uudistamisen kaatuminen saattaa kaataa myös kesällä katkolla ole- ?Ykkösasemalla ei ole erityistä merkitystä. Merkitys on siinä, mitä saa aikaiseksi.?
• AVAUS ? Minä olen sosialidemokraatti, ja olen sitä senkin jälkeen, kun uusi keskusjärjestö on syntynyt, Ann Selin sanoo. 10.3.2015 9
• 10 10.3.2015 AVAUS Ani johtaa Unia Palvelualojen ammattiliitto Pamin puheenjohtaja Ann Selin (tuttavien kesken Ani) valittiin joulukuussa kansainvälisen ammattiliittojen kattojärjestön UNI Global Unionin puheenjohtajaksi. Se ei ole mikään pikkupulju. Jäseniä siinä on melkein neljä kertaa niin paljon kuin Suomessa on asukkaita. UNI edustaa maailmanlaajuisesti noin 20 miljoonan palvelualojen työntekijän oikeuksia. ? Luulen, että valintani oli pragmaattinen juttu. Minä olen ollut jo kauan mukana UNI:n ja sen edeltäjäjärjestöjen toiminnassa, itse asiassa jo Pamin nuorisosihteeriajoiltani 1980-luvun loppupuolelta. Tunnen järjestön ihmisiä ja toimintatapoja aika hyvin, Selin sanoo. ? Järjestön pääsihteeri jää kohdakkoin eläkkeelle ja liitolle valitaan uusi pääsihteeri. On ?En usko valtioiden rajat ylittäviin ammattiliittoihin.? hyvä, että saan olla mukana hänen sisäänajossaan, Selin lisää. Ann Selin vakuuttaa, että homma pysyy järjestön valtavasta koosta huolimatta hanskassa. Tällä hetkellä eniten pinnalla on EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimus ja siihen liittyvät demokratiapulmat. UNI:n päämaja sijaitsee Sveitsissä. Selin arvelee, ettei hän jatkuvasti reissaa Helsingin ja Geneven väliä. Pääsihteeri hoitaa paikanpäällä käytännön asioita. ? Ehkä käyn vuodessa kymmenkunta päivää Genevessä. Toki on paljon muita järjestön toimintaan liittyviä kansainvälisiä kokousmatkoja. Päätyöni on Pamin johtaminen. Firmat ovat usein ylikansallisia. Ammattiliitot sen sijaan toimivat kotimaittensa rajojen sisäpuolella. Ann Selin pitää nykytilannetta toimivana. ? En usko valtioiden rajat ylittäviin ammattiliittoihin. Sen sijaan palkansaajien yhteiset eurooppalaiset tai vaikkapa maailmanlaajuiset järjestöt ovat parempi toimintatapa kuin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin jonkun ammattiliiton yhdistäminen, hän toteaa. Liittokokoukseen parkkivalot päällä Ann Selin valitaan näillä näkymin yksimielisesti jatkamaan Palvelualojen ammattiliiton Pamin puheenjohtajana järjestön liittokokouksessa kesäkuun alussa Helsingissä. Liittokokousvaalit käydään 23.3.?12.4. Tunkua kokoukseen on vähintäinkin riittävästi. Tarjolla on 1 574 ehdokasta. Vaaleissa valitaan 393 edustajaa liittokokoukseen. Äänestäminen tapahtuu joko postitse, sähköisesti internetissä tai mobiililaitteella. Näissä vaaleissa ensisijainen äänestysmuoto on sähköinen äänestäminen. Kun Pam edellisen kerran valitsi päättäjiään, vaalin poliittisesta lopputuloksesta oli asioita tarkemmin seuraavillekin vaikea päätellä, mikä suuntaus voitti, ja mikä hävisi. Vaalit käytiin, jos nyt ei ihan poliittisesti sammutetuin lyhdyin, niin vähintäänkin parkkivalot päällä. Ann Selinin mukaan sama tyyli jatkuu. Ajovaloja ei sytytetä. ? Kyllä näin tapahtuu, ja ihan tietoisesti. Pamilainen tapa on toisenlainen kuin useissa muissa SAK:n liitoissa. Meillä jäsenet eivät tahdo puoluepoliittisia vaaleja. Enemmänkin halutaan samaistua ammattikuntaan tai paikkakuntaan. Halutaan, että päätöksiä on tekemässä tietyn ammatin edustaja tai tietyllä paikkakunnalla asuva pamilainen, Selin selvittää. Liiton tyttö ? perinjuurin Mikäli maailman ammattiliittojen puheenjohtajien kesken järjestettäisiin kilpailu, kuka heistä on kaikkein ulospäinsuuntautunein, pirtein ja tehokkain, saattaisi Palvelualojen ammattiliitto Pamin (SAK) puheenjohtaja, energiapakkaus Ann Selin (sd.) pärjätä tuossa kisassa erinomaisesti. Hän olisi joka tapauksessa kärkitiloilla. 1960 Helsingissä syntynyt Selin on perinjuurin sekä Stadin friidu että liiton tyttö. Pam on ollut hänen ainoa työnantajansa koko työelämän ajan. Selin tuli liiton hommiin 1976 tsuppariksi. Silloin liiton nimi oli Liikealan ammattiliitto. Kaksikielisen nuoren naisen into ay-rientoihin pantiin merkille. Hän ylsi portailla askel askeleelta ylemmäksi. Ensin hänet otettiin konttorin puolelle paperihommiin. Sen jälkeen liikkeelle jäänyttä junaa ei pysäyttänyt kukaan. Tittelit vaihtuivat tiuhaan. Selinistä tuli liiton nuorisosihteeri, sittemmin aluetoimitsija ja aluepäällikkö ja paljon muuta. Vuonna 2002 liiton silloiselle puheenjohtajalle Maj-Len Remahlille etsittiin seuraajaa. Ann Selin oli yksi kandidaatti puheenjohtajaksi. Moni asiantuntijanakin itseään pitänyt ihmetteli tuolloin, kuka on tämä Ann Selin? Kommentti ?Asiantuntijoiden? yllätykseksi Selin valittiin Pamin johtoon, eikä hänen asemaansa sen jälkeen ole kyseenalaistettu. Musiikkia lukemista,lenkkeilyä ja golfia harrastava Selin on perheetön. n n n Mikäli edellä kerrotusta välittyy kuva pelkästään rennosti jäsenten edunvalvontaan suhtautuvasta aypomosta, tuo kuva on väärä, täysin väärä. Ulkoinen habitus hämää. Seliniä paremmin tuntevat ammattiliittoihmiset sanovat, että leppoisan ulkokuoren alta paljastuu todellinen asiat hyvin hallitseva ay-tiikeri, joka on omistautunut täydellisesti jäsenkuntansa etujen valvontaan, ja vie myös tahtonsa läpi. Ann Selin osaa myös vaihtaa vapaalle. Ystäväpiirissä hän saattaa innostua vaikkapa laulamaan. Aatteen ihmisenä yksi laulu on hänelle yli muiden Woody Guthrien Liiton tyttö (Union maid). Sen suomalaisversion kertosäkeen aikana Ann Selin innostuu erityisesti. Se on samalla viesti työnantajien suuntaan: ?Teitä pelkää en, teitä pelkää en, mä kuulun liittoon, mä kuulun liittoon, joka taistelee?. Seppo Peltoniemi Liittokokous käyttää Pamissa ylintä päätösvaltaa ja päättää liiton linjauksista. Se valitsee liiton puheenjohtajan, valtuuston, hallituksen sekä hallituksen puheenjohtajan henkilökohtaisen varajäsenen. Valtuustoon valitaan 50 ja hallitukseen viisitoista varsinaista jäsentä. seppo.peltoniemi@demari.fi ?Meillä jäsenet eivät tahdo puoluepoliittisia vaaleja.? Uuden organisaation pitäisi aloittaa vuoden 2017 alusta. ? Se aloittaa silloin takuuvarmasti, Ann Selin sanoo.
• TRL ? 44 vuotta toimintaa Nro 1 10.3.2015 Kohti tuntureita! Kun katsoo kuvaa, tuntuu jaloissa siltä, että niissä pitäisi olla sukset! Vielä ne ehtii hankkia ja jalat niihin sujauttaa. Tervetuloa siihen porukkaan, joka tykkää hiihtämisestä. Retkiä on moneen lähtöön, maisemaa monenlaista ? tunturiladuilta kotiladuille. Lähiretki kotiladuilla pitää kunnon yllä ja viihteestä huolehtii talitintti. Ajankohtaiset retkivinkit sivuilla 2 ja 7 Näkymä Varkhanmukkasta keroille, jotka vasemmalta: Vuontiskero, Saivokero ja Lumikero. Kuva: Hilkka Laitinen Kyrönperän ladut ry:n ajantasainen latuinfo löytyy osoitteessa www.hiihdaraattamassa.fi TRL:n ja retkeilyseurojen majat ja yhteistyökumppanit Luonnonläheistä retkeilyä ja maltillista matkailua Työväen Retkeilyliitto on maltillisen matkailun ja luontevan lomailun järjestö, joka välittää tietoa sekä omista, jäsenjärjestöjensä että liiton kanssa yhteistoimintaa harrastavista luontevan lomailun kohteista. Tässä esiteltävä ruudukko on kooste maltillisen matkailun kohteistamme. Sitä täydennetään ja päivitetään sitä mukaa kuin halua ja harrastusta löytyy. TRL:n majavuokrat löytyvät sivulta 2 netistä. Suaskumpu, Enontekiö Rihmakuru, Kittilä TRL: +358451369744 TRL: +358451369744 Varkhanmukka, Enontekiö Varkhanmukkan Kelo-, Tiira- ja Liiteri-kämpiltä on tukeva suon ylitys pitkossiltaa pitkin kauniille harjulle ja suositulle Suaskummun kammille. Kuva: Hilkka Tikka. Käkkälö, Enontekiö TRL: +358451369744 Ukonjoki, Lieksa TRL: +358451369744 www.tyovaenretkeyliitto.com Savonlinnan Työväen Retkeilijät Putretti, Savonlinna TRL: +358451369744 Puh: +358155714766 www.tyovaenretkeyliitto.com www.tyovaenretkeyliitto.com www.tyovaenretkeyliitto.com www.tyovaenretkeyliitto.com erkki.muukkonen@savonlinna.fi Kuopion Retkeilijät Kallioniemi, Sipoo Utkujärvi, Muonio Lomakoti Kotoranta Kilpisjärventie Unarin kämppäkartano, Sodankylä Puh: +358440556523 www.utkujarvenmajat.fi heikki.virkkunen@udepa.fi www.unarinkamppa.fi heikki.virkkunen@udepa.fi Koivula, Kuopio Pauli Komonen +358400350515 pauli54@msn.com www.kuopionretkeilijät.fi/page3.php international services: eeva.mehtonen@ dnainternet.net phone. +358400696067 Auki vain kesällä Auki ympäri vuoden Telttailumahdollisuus www.kesakotikallioniemi.fi Sähköt Komposti Täysihoitomahdollisuus Invalidiystävällinen Kahvila Oleskelutilat Soveltuu kokouskäyttöön Keittomahdollisuus Oma vesi Soveltuu perheille Kalastusmahdollisuus Retkeilijöille Sauna Savusauna Luontopolku Puh: +358103875800 www.kotoranta.fi lomakoti@kotoranta.fi Puhelin
• 2 TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Kansainvälisen Luonnonystävien Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971. Toimisto: Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki, 1.4. alk. Sturenkatu 27, 4. krs. 00510 Helsinki, puh. 045 1369 744 ? sähköposti tyovaenretkeilyliitto@gmail.com www.tyovaenretkeilyliitto.com ? NFI internetissä www.nf-int.org Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Pauli T. Komonen, puh. 0400 350 515 TRL:n tili: Nordea IBAN F166 1521 3007 119458. Puheenjohtajan palsta Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh. 0440-500354, hilkka.laitinen@gmail.com Seuraava Retkeilijä ilmestyy 5. 5. Demokraattilehden liitteenä. Aineistot kuukautta aiemmin. Kysy TRL:sta vapaita kämppiä ja tilaa Kämppäopas, puh. 045 1369 744. myös viime vuoden a, ss vi ta et lu on i ht le älij Retkei lla näköissivuina. numerot TRL:n nettisivui o.com www.tyovaenretkeilyliitt Kevät keikkuen tulevi Poikkeuksellisen leudot säät helmikuussa ovat saaneet rohkeimmat muuttolinnut rantautumaan Suomeen. Talitintit virittelevät lauluaan ja aurinko nousee yhä korkeammalle. Tervetuloa kevät ja valo. Lapissa alkaa paras hiihtokausi. Siispä tervemenoa majoillemme nauttimaan valkeista hangista ja kevätauringosta! Järvet ja lammet tarjoavat pilkkijöille lähes varman saaliin. Jokien jäille en suosittele menemään. Saattaa tulla pitkän matkan sukellus, jolta ei ole paluuta. Opetusministeriö jakoi taas toiminta-avustuseuroja liikuntajärjestöille. Ministerin punakynä oli Työväen Retkeilyliiton kohdalla ?lipsahtanut? kynnen kupeesta ja avustusmäärärahaamme oli pienennetty, ainoana liikuntajärjestönä kategoriassa muut liikuntajärjestöt. Politiikkahan on tälläistä. Kaiketi se tuntuu mukavalta loppumetreillä tirvaista alakoukulla vyön alle. Tosin olihan tämmöinen päätös arvattavissa kun tietoon tuli kuka ministeri avustuksista päättää. Sinänsä päätös ei ole toiminnallemme katastrofi. Olemme osanneet varautua avustuseurojen vähenemiseen. Talkoilla ilman kulukorvauksia on tehty paljon majojemme kunnostustöitä ja Lapin majojen puuhuollossa olemme pystyneet säästämään jonkin verran. Pientä viilaamista sieltä ja täältä on tehty kulujen karsimiseksi. Pää tulee kuitenkin vetävän käteen jos valtion avut vielä pienenevät. Vakuutusyhtiöt nostavat surutta maksujaan, jätehuolto maksaa vuosi vuodelta enemmän, kiinteistöverot eivät ainakaan pienene tulevaisuudessa. Toimiston vuokra ja toimistonhoitajan palkkakin on jostain repäistävä. Mietinnän paikka miten voimme tarjota jäsenistöllemme ja sidosryhmillemme kohtuuhintaisia yöpymisja retkeilypaikkoja tulevaisuudessa. Kai- killa kun ei ole varaa mennä helikopterilla Lappiin porealtaisiin lillumaan. Sopeutetaan, sehän on muotia. Kairataan vyöhön lisää reikiä, eiköhän se selkäranka sieltä vastaan tule. Liiton toimisto muuttaa pienempiin tiloihin maaliskuun lopussa. Vuokramme Säästöpankinrannassa olisi noussut yli kestävyysrajan. Pientä säästöä tästäkin syntyy. Katsotaan sitten miten toimistotavarat ja henkilökunta uuteen paikkaan mahtuvat. Majatalkoot pidetään kesän alussa Ukonjoella ja Lapin majoilla. Jälleen tarvitaan tekeviä käsiä. Töitä riittää kaikille. Pidetään majamme kunnossa. Näin voimme kaikki nauttia Pohjois-Karjalan ja Lapin puhtaasta luonnosta. Hiihdellään, luistellaan, pyöräillään ja liikutaan luonnossa. Hyvää kevättä kaikille, t. Pauli T. Komonen Kuva: Hilkka Laitinen Paista päivä a se vielä risukasaa nkin! TRL-Retket www.tyovaenretkeilyliitto.com Lisää retkiä sivulla 7. Meidän majat Talkoot majoillamme Ukonjoella 22. - 24.5. Lapin majoilla 6.- 13.6. Matkakustannuksissa avustetaan ja ruoka tarjotaan. Ukonjoen osalta ilmoittautumiset Ilmolle, puh. 050 543 1954, ilmo.nousiainen@elisanet.fi. Ja lapintalkoiden osalta Paulille (0400 350 515, paulitkomonen@ gmail.com) tai liiton toimistolle. Hyvän mielen keräys Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. Haluamme pitää majamme sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaa-aikaa. HYVÄN MIELEN TALKOOT -lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa. Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ?hyvän mielen? panoksellasi. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, IBAN FI66 1521 3007 119458. Viitenumero on 11633. Hyvän mielen keräykseen ovat joulu-tammikuussa osallistuneet Armi Salenius, Markku Pohjola, LU-Laskentapalvelu, Matti Vikström Kiitokset lahjoittajille! TRL:n toimisto muuttaa Säästöpankinrannasta Sturenkadulle Muuttoapua tarvitaan sunnuntaina 29.3. klo 10 alkaen. Talkookahvit ainakin tarjotaan ja jotain purtavaakin. Pauli T. Komonen Karjalan kunnaille! UKONJOKIPÄIVÄT 31.7. - 2.8. pe-su TRL-väen yhteiset tapaamiset ovat aina olleet antoisia ja hauskoja. Lisätietoja liiton nettisivuilla ja seur. Retkeilijälehdessä.  Tervetuloa marjastamaan, kalastamaan, vaeltamaan ja ennen kaikkea tapaamaan tuttuja! Varaa majoitus ajoissa liitosta! TRL:N MAJAVUOKRAT 2015 Vuodepaikkamaksut aikuinen 8 e aikuinen 12 e Ennakkotietoja: Kuopio Tanssii ja Soi, samanaikaisesti kutsutaan TRL:n ihmiset kuntoa ja kulttuuria -tapahtumaan Koivulaan, 12.-14.6. Osallistutaan tanssiviikon tapahtumiin ja tutustutaan Kuopioon kävellen ja kivutaan Puijolle Minna Canthin jalanjäljillä. 14.6. Luonnonkukkienpäivänä teemme retken Metsähallituksen Telkkämäen perinnetilalle Kaaville. Ilmoita kiinnostuksesi Liisa Niskaselle, p.040 7516 143 tai lm.niskanen@suomi24.fi 4.-11.7. TRL:n melontaviikko. Läh. P. Mikkelä, 0400 475254, pertti.mikkela@ gmail.com 19.- 25.7. su-la TRL-pyöräretki savolaisittain Kuopio-Valamo. Lisätietoja: helena. nurmio@gmail.com puh. 0400 432099. 11.-19.9. TRL:n Loistava ruskaviikko Varkhanmukkassa. Lisät. armi.salenius@ gmail.com puh. 040 5098259. TRL-jäsenseuroilla keväisiä hiihtoviikkoja Lapissa. Ks. s. 7 toimintakalenteri. Kevättä kuvaamaan! Varkhanmukkassa (Enontekiöllä) jäsen ei-jäsen MERELLINEN LUONTO YLLÄTTÄÄ! 14.-15.3. la-su Eräretki Kirkkonummen laajaan Linlo-saareen, jonne silta. Koettavissa: telttailu, ruokaa tulilla, lintujen tarkkailua, suunnistusta, patikointia, valokuvausta ym. Omat kunnon eväät mukaan. Jäähiihto tuskin mahdollista. Kokoontuminen Kirkkonummen kirkon edessä klo 10. Läh. hilkka.laitinen@gmail.com puh. 0440 500354. Järj. ER, mutta avoin kaikille kiinnostuneille. Varusteita lainataan. 26.4. su TRL:n linturetki Porkkalanniemelle Kokoonnutaan klo 9 Vetokannaksen parkkipaikalla, jossa yleensä on tilaa. Sieltä kävellään kärkeen. Ylle lämmintä, tuulenpitävää vaatetta. Omat eväät ja kiikari. ER tarjoaa kahvit ja pullat tulipaikalla. Kimppakyytejä sovitellaan. Osallistumismaksu 10,- sis. opastuksen ja kahvit. Ilm. ja lisätiedot: Armi Salenius, 040 5098259, armi.salenius@gmail.com 30.5. Yrttikurssi Nuuksion Stenbackassa. Katso sivu 7. 1.5. Vappupäivänä TRL:n Haastepatikka Mummosali-vuorelle Uudenmaan virk. alueelle Vihdin Palojoelle. Tapaaminen klo 11 Veikkolan Nesteellä. Vuorella keitetään kahvit, saa pullaakin. TRL:n Wiksten-rahastoon maksetaan 5,-/hlö.Kerätään retkellä. Läh. hilkka.laitinen@gmail.com Järj. ER ja Nuuka ry alle 12-vuotiaat 4 e alle 12-vuotiaat 7 e Nyt tarkkana, mikä on mielestäsi varma kevään merkki? Ota kuva ja lähetä kuvatekstin kera Retkeilijän toimitukselle. Minkälainen tarina siitä syntyykään? Osoite: hilkka.laitinen@gmail.com Kiitos. Rihmakurussa (Kittilässä) ja Ukonjoella (Lieksassa) jäsen aikuinen 10 e alle 12-vuotiaat 5 e ei-jäsen aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 8 e Majoja voi varata vuodepaikkamaksulla tai viikko/vrk-hinnalla. Tarkemmat hintatiedot netissä www.tyovaenretkeilyliitto.com sivulta Majat / Majamaksut. Käkkälön majaa Enontekiöllä vuokrataan vain kesäaikaan viikko- tai vrk-hinnalla. Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458 Somea Suomen suvessa 10.-14.8. Sosiaalisen median taitoja järjestötoiminnan tukena voi opiskella elokuussa, kun HTR/Hgin Luonnonystävät järjestää luonnonkauniissa saaressa, Sipoon Kallioniemessä SOME-kurssin. Hinta 275 euroa/osanottaja sisältää ohjelman, ruokailut ja majoituksen. Lisätietoa ja ilmoittautumiset kurssille kesäkuun loppuun mennessä Ilpo Rossille, ilporossi5@gmail.com tai puh. 0400 700 787. Nokipannukahvit. Kuva: Hilkka Tikka Kuvaaja Hietajärven laavulla lumituiskua kuvaamassa. Kuva: Pertti Mikkelä.
• 3 Yksi meistä TRL:ssa Waltter Kärkkäinen, Rovaniemen Retkeilijöiden jäsen 10 kysymystä Waltterille 1. Oletko alkuperäinen rovaniemeläinen? Olen. 2. Mikä veti sinut retkeilyporukkaan? Kuinka kauan oletkaan ollut jäsen? Äitini painosti minut osallistumaan peruskurssille. Olen ollut jäsenenä n. 5 v. Vaellus on ihanteellinen tapa retkeillä. Tahti on sopiva myös ympäristön tutkimiseen. Myös hiihtäminen on minulle mieluisaa. 4. Mitä muuta mahdollisesti harrastat? Lumilautailua ja kuntosalilla käymistä.  5. Olet vielä ?koululainen?, mitä aijot tehdä ?isona?  Olisi mukava työskennellä ihmisten parissa. Kun olen suorittanut lukion ja armeijan loppuun valinta on helpompi. 6. Millaisesta retkestä unelmoit? Ulkomaan reissu olisi upea esim. Norjassa.  ollut mieluisin. Johtuu luultavasti siitä, että kirja herättää ajatuksia. 8. Jos olisit eläin, mikä haluaisit olla? Miksi? Joku lintu ehdottomasti, lähinnä lentokyvyn ja hyönteistä pidemmän elinajan vuoksi. 9. Lempilintusi, miksi ? Tunturipöllö. Se on ulkonäöltään hieno. 10.Seuraava retkesi?  Kesällä pitkä tai keskipitkä vaellus, riippuen siitä mitä on tarjolla. Waltteri (vas.) ja Waltterin kaveri Ylläksellä. 3. Mikä laji retkeilyssä kiinnostaa, minkä vuoksi? 7. Jos harrastat kirjoja, mikä on miellikirjasi tai kirjailijasi? Miksi? Tähän mennessä Sofian maailma on Merkkipäiviä Tapsan tahtiin Suomalaisen musiikin juhlaksi on vuotta 2015 nimitetty Jean Sibeliuksen (18651957) 150-vuotisuuden vuoksi, mutta on toki aihetta muuhunkin muusikkojuhlintaan: 27.2. tuli kuluneeksi 100 vuotta tangokuningas Olavi Virran (1915-1972) ja 8.3. monikuuluisuus Tapio Rautavaaran (1915-1979) syntymästä. Virta syntyi Sysmässä ja Rautavaara Pirkkalassa. Tapsa Rautavaara oli suurten urheilutekojen sankari: Urheiluseura oli Työväen Urheiluliiton Oulunkylän Tähti. Jo 30-luvulla keihäs lensi kauas, toi Lontoon olympialaisissa 1948 kultaa, muuten ensimmäisenä TUL:n olympiavoittajana. Viisi SM-kultaa hän myös leiskautti. Jousiammunnassa hän loisti 50-luvulla, mm. maailmanmestaruuden saavuttaneessa Suomen joukkueessa 1958 ja Suomen mestaruuskilpailuissa 1955. Laulajan ura aukeni varhain 40-luvun puolessa välissä ja jatkui 33 vuotta. Levytettyjen laulujen määrä on 328! Laulelmien kirjo on laaja kansanlauluista balladeihin, kupleteista kantriin. Useat lauluista ovat Toivo Kärjen säveltämiä ja Reino Helismaan tekstittämiä. Itsekin hän sävelsi ja sanoitti, esimerkiksi Isoisän olkihatun. Viimeisin levytys oli ?En päivääkään vaihtaisi pois?, joka on myös nimenä Juha Nummisen toimittamalla Tapsan elämäkerralla. Ikivihreitä Rautavaara-tulkintoja ovat mm. Reppu ja reissumies, Päivänsäde ja menninkäinen, Juokse sinä humma, Tuopin jäljet ja Häävalssi. Hänen tumma, melankolinen äänensä sykähdytti laulaessa ja toi puheeseen miehisyyttä. Se koettiin myös 22 elokuvassa, joissa hän näytteli koko lailla hyvin ja ah! niin komeana. Rautavaara kuoli tapaturmaisesti 64-vuotiaana syksyllä 1979 liukastuttuaan Tikkurilan uimahallissa. Hänet on todettu tunnetuimmaksi oulunkyläläiseksi, Lasse Erola kirjoitti ?Tapsa ? Tapio Rautavaaran elämäkerta? - teoksen, 1999 julkaistiin nimikkopostimerkki ja jalustalle nosto jatkui patsaan pystyttämisellä Oulunkylän torille 2000. Puuhaajina olivat eritoten Tapio Rautavaara -seura ja Oulunkylän Tähti. Kuvassa olevan ?Kulkurin uni? -pronssiveistoksen teki Veikko Myller. Mestarilla on kitara työvälineenään ja hänen edessään nurmella tepastelee lauluista tunnettu joutsen. Alun perin rankoissa töissä uurastaneen työmiehen nousu koko kansan trubaduuriksi ja esimerkillisek- Suomen Hostellijärjestö viettää tänä vuonna 80. juhlavuottaan. Yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö perustettiin joulukuussa 1935 Suomen Retkeilymajajärjestönä eurooppalaisen mallin innoittamana. Eurooppalainen malli painotti nuorten majoittumista nuorisomajoissa, youth hostelleissa, mutta Suomessa haluttiin alun alkaen tarjota majoitusta kaikille matkailijoille ikään katsomatta. Kuitenkin juuri majoituksen edullisuus teki erityisesti nuorten matkailusta mahdollisempaa. ?Olemme jo 80 vuotta huolehtineet, että matkailijat saavat verkostomme hostelleissa viihtyisän ja edullisen majoituksen. Hostelleista on rakennettu yhteisöllisiä paikkoja, joissa muiden matkailijoiden tapaaminen on helppoa. Näillä ajattomilla arvoilla jatkamme yhä ja niillä on hyvä jatkaa seuraavatkin 80 vuotta?, summaa Hostellijärjestön hallituksen puheenjohtaja Sari Murtomäki-Eskelinen. ?Aikaisessa vaiheessa määriteltiin myös ?ihannemaja?, jolla asetettiin taso laadukkaan yöpymisen takaamiseksi. Käytössämme on yhä kansainväliset minimistandardit, jotka verkostomme hostellien tulee täyttää, mutta persoonaltaan hostellimme ovat yksilöllisiä. HI-hostellit ei ole ketju, vaan jokainen hostelli on omistajansa näköinen ja henkii paikallista kulttuuria?, Murtomäki-Eskelinen sanoo. Suomen 43 HI-hostellia ovat osa kansainvälistä Hostelling International (HI) -verkostoa, joka kattaa noin 3 500 hostellia lähes 90 maassa. Suomen Hostellijärjestö ylläpitää HI-hostellien verkostoa Suomessa. www.hihostels.fi www.hihostels.com www.facebook.com/hifinland www.twitter.com/hifinland Tapsan patsas, Kulkurin uni on Oulunkylän torilla. Hän on löytänyt joutsenen. Tapsa on siinä ihmisten parissa kuten eläissäänkin oli. Kuva: Pertti Mikkelä si huippu-urheilijaksi ja salskeaksi filmitähdeksi on ? jos mikään ? monumentin arvoinen saavutus. Kerronpa päätteeksi omakohtaiset lämpimät muistoni Tapsasta. Vuonna 1947 olimme samaan aikaan Pajulahdessa urheiluopistolla: häntä ja muita olympiaehdokkaita valmennettiin Lontoota varten ja minä taasen olin päässyt nuorimmaisena naisten koripalloleirille. Illanistujaisista jäivät mieleen Tapsan kitaralaulelmat ja tarinointi. Ikimuistoisina. Se oli suuren juhlan tuntuista. Seuraavan kerran seurasin, miten auliisti hän tuli Helsingin Ensikodille viihdyttämään nuoria äitejä vauvoineen, kun 80-vuotias sosiaalineuvos Martta Salmela-Järvinen hänet jälleen kerran oli pyy- tänyt. Liikuttavalta tuntui, kun Tapsa päätti laulutuokionsa Päivänsäteeseen ja menninkäiseen ja Siniseen uneen kehottaen äitejä laulamaan kehtolauluja rakkaille lapsilleen. Hän myös kertoi olevansa suuresti rakastamansa yksinhuoltajaäidin lapsi: ?Äiti oli minulle läheisin ihminen kautta koko elämäni ja uskallan kai sanoa, että minä olin kaikki mitä äidillä oli.? Huomasin tätä kirjoittaessani, että 8.3. on sopivasti Naistenpäivä, YK:n vahvistama naisten oikeuksien, tasa-arvon ja kansainvälisen rauhan päivä. Sitä viettäessämme kohotamme maljan myös päivänsankari Tapio Rautavaaralle! Aira Heinänen Laajasalon Reippailijat Andrea Lichtenecker NFI:n johtoon Eurooppalainen kattojärjestömme Naturfreunde Internationale (NFI) on nimittänyt Andrea Lichteneckerin uudeksi pääsihteeriksi. Andrea on järjestön historian ensimmäinen nainen tässä tehtävässä. Wienin yliopistossa tutkintonsa suorittanut Andrea on toiminut pitkään NFI:ssä ja vastannut vuodesta 2002 lähtien NFI:n luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristökasvatukseen liittyvistä hankkeista. Hän on myös suunnitellut Natura Trail -kampanjan, johon kuu- Suomen Hostellijärjestö täyttää 80 vuotta luu jo yli 150 luontoreittiä Euroopassa. NFI:n aiempi pääsihteeri Christian Baumgartner edistää nyt ympäristön ja luonnon suojelua konsulttina oman yrityksensä kautta. EU-yhteistyötä NFI pyrkii lisäämään vaikutusmahdollisuuksiaan EU:ssa. Tätä varten NFI on hakenut Brysselistä avustusta järjestön tavoitteiden edistämiseksi. Hakemuksessa painotetaan lajien monimuotoi- suuden suojelua varsinkin matkailun ja vapaa-ajan toimintojen yhteydessä, ilmastonmuutosta ja matkailua sekä uudistuvia energiamuotoja. Näitä osa-alueita varten on tarkoitus muodostaa foorumeita, joiden avulla lisätään ja tehostetaan jäsenten välistä yhteistyötä EUkysymyksissä. Varsinaiseen ohjelmaan panostaminen on kuitenkin mahdollista vasta, kun EU:lta haetun rahoituksen kohtalo varmistuu. Hannele Pöllä TRL on Suomen Hostellijärjestön jäsen. HI-hostellien kotimaan kohteissa saa TRL-jäsenkorttia näyttämällä 10 % alennuksen/hlö/vrk majoitushinnoista. Kansainvälisen hostellikortin voi hankkia alennettuun hintaan. 2015 HI-hostellit Suomessa ?esitteestä löytyy yhteystiedot kaikkiin verkoston hostelleihin. Maksuttomia esitteitä voi tilata www.hihostels.fi -sivujen kautta. Luonto-matkailun tai ohjauksen ammattilaiseksi! si Niitty k ja a a s o le e k Opis lahdessa! Erä- ja luonto-opaskoulutus ? mm. erätaidot, luonnontuntemus vaellukset, kiipeily, vesistömatkailu ja ohjelmapalvelut Haussa nyt! Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Valitse suuntautumisesi: ? luonto-ohjaus ? liikunnanohjaus ? media- ja verkko-ohjaus ? ikääntyvien ohjaus Yhteishaussa 24.2. - 17.3. Lisätiedot: www.pkky.fi/amoni
• 4 Suaskummun tarina Korsun kurkihirsi kannettiin porukalla rakennuspaikalle. Iloisia kantajia: Vas. Markku Turunen, Heikki Huopainen, Erkki Vilen, Erkki Sakki, pikku apulainen Juuso Jakonen, Pertti Mikkelä, Juuso Manninen, Markku Jakonen ja Arvo Kerovuori. Kuva: Hilkka Laitinen. ?Tehdään korsu? sanoi TRL:n kämppäpomo Erkki Sakki, sodan käynyt mies. Kesäkuussa 1988 korsu tehtiin ja tietysti talkoillen. Edellissyksynä oli ehditty aloittaa kaivuutyöt harjun kupeella. Lumikeron rinteillä oli reilusti lunta kun aloitettiin, mutta kun Lapin arktinen aurinko viikon hellitteli, oli korsu ?katto päällä? ja tunturien lumet vähissä. Suaskummun kammin, kuten korsua rauhanomaisemmin nimitetään, suosio kasvoi, kun 1997 valmistui viereen sauna ahkerien talkoolaisten voimin. Kammilla on myös hyvä kaivo. Keväällä 2005 valmistui Telaojan ylitse kammille uusi pitkospuutie; talkoilla kuinkas muuten. Kämppäkirja aloitettiin 1988. Nyt on uuden kirjan vuoro täyttyä elämänmakuisista jutuista. Hilkka vie täyden kirjan TRL:n arkistoon. Sitä saa lainata kuittausta vastaan liiton toimistosta. Kuva: Pertti Mikkelä. Tarinavihko Korsulla on alusta asti ollut omat ystävänsä, vakiojoukko, joka säännöllisesti tulee hiihtämään, vaeltamaan, sieneen ja marjaan. Kaamosaikana tullaan nauttimaan revontulista ja kirkkaista tähdistä. Korsun yksinäinen sijainti, kiehtoo luonnon ystävää. Nyt on korsun tarinakirja täynnä. Siihen on 26 vuoden ajalta kerääntyneet korsun alkuvaiheet, rakentajien uurastus ja kulkijain riemut ja vastoinkäymisetkin. Tarinakirja vaihtuu uuteen, johon olet tervetullut kertomaan omat tarinasi. Hilkka Laitinen Oodi Korsulle Terveisiä Varkhanmukan Korsulta! Vietimme siellä taas joulun jälkeen pariviikkoisen rauhoittumisloman - vanhuuseläkeläisten elämä, kun tahtoo olla niin kiireistä ja stressaavaa! Iltapäivän hämärässä kiskoimme täpötäysiä ahkioitamme lipsuvilla suksilla. Kelokämpälle asti tulo oli kuitenkin helppoa, koska Saation Ossi ja poromiehet olivat ajelleet tieuraa pitkin kantavan pohjan. Kelolta Korsulle umpihankeen pimeässä olikin sitten jo sitä muotisanaa ?haastetta?. Perille kuitenkin päästiin. Lunta oli oven edessä yllättävän vähän, joten hetkessä olimme sisällä. Kiitos edellisten kävijöiden (syyskuussa -14), kämppä oli erittäin siistissä kunnossa. Ulkoilman lämpötila oli -7 astetta ? sisällä -6, joten korsu lämpisi tuossa tuokiossa. On joskus ollut tullessa sisällä -27 astetta, ja silloinkin jo ennen nukkumaan menoa piti tuulettaa! Se todellinen ?haaste? oli kuinka saamme kaivosta jään rikki! Lunta oli tavanomaista vähemmän ? n. puoli metriä, joten pakkanen oli rauhassa saanut tehdä tekosiaan. Apu löytyi Kelon puuvajan seinustalta, nelimetrinen tukeva riuku, jolla saatiin hakattua kymmensenttinen jää hajalle. Lumikengillä oli kevyt polkea polunpohjat kaivolle ja puuliiterille ? aamulla polku kesti jo saappaitten alla! Tässäpä ne valmistelut, sitten ei kun nauttimaan Korsun vieraanvaraisuudesta. Ja kyllä taas nautittiinkin. Muutamana vuonna luonto on ollut niin hiljainen, että ainoastaan kuukkelit ovat meitä käyneet tervehtimässä. Tällä kertaa ei tarvinnut olla yksin; koko seutu oli täynnä poroja. Meillä oli yhteistyö- ja avunantosopimus: kuljimme samoja latuja! Loppuviikolla latupohjat olivat niin kovia, ettei uponnut poron kopara eikä meidän suksi. Kolmantena aamuna saapuivat verokarhut: 4 komeaa kuukkelia. Tähän olimme jo varautuneet. Oli keitetty vähän ylimääräistä aamupuuroa. Vanhastaan tiesimme, että puuron on oltava Elovenaa - Myllyn Paras minuuttipuuro ei kelpaa! Muutama teeri ja metso pitivät majaansa lähistöllä. Telaojalla nähtiin paljon riekon jälkiä, mutta ei riekkoja. Tynnyrikierroksella nähtiin riekot ja porot lounastamassa riti rinnan ? eivät olleet meistä tietääkseenkään. Mitä sieltä sitten lähdemme hakemaan? Luonnonrauhaa ja ? kauneutta: kaamosajan ?sininen hetki?, Lumikeron silhuetti, kuuraiset tai tykkylumiset puut, keväaurinko, hankhiaiset jne., listaa voisi jatkaa miltei loputtomiin. Sesonkiaikojen ulkopuolella konelatuja ei ole kovin runsaasti. Silloin metsäsuksi on ehdoton hiihtoväline. Ei sillä huippunopeuksia saavuteta, mutta sillä saavutetaan paikkoja, jonne latusuksella ei ole mitään asiaa. Pitkä ja leveä suksi antaa vapauden ?kulkea omia polkujaan?. Sesonkiaikana latuverkko on hyvä. Jos puhtia riittää, voi sujutella vaikkapa Hettaan, Pallakselle, Jerisjärvelle, Ylläkselle, Olokselle? Päivän aherruksen palkitsee tietysti sauna! Korsun sauna on Sauna isolla ässällä! Yleensä alamme virittäytyä illan tähtihetkeen jo aamupäivällä, kun kannamme puut ja vedet valmiiksi. (Kaivon vettä väitämme maailman parhaaksi, täällä ei tarvita kaupallisia virvokkeita!). Hiihtoreissulta palatessa ei sitten tarvitse kuin tulitikku raapaista. Kymmenen asteen pakkasilla sauna lämpenee vajaassa tunnissa. Kolmenkymmenen asteen pakkasilla emme ole raaskineet saunaa lämmittääkään, eipä silloin ole ladulla hikoiltukaan. Korsu ja sen sauna talviturkissa. Korsuloman pahin hetki on kun koittaa kotiinlähdön aika! Tällä kertaa helpotti, kun tiesimme tulevamme pian uudestaan. Se onkin sitten vanhuksille luksuslomaa, saamme puoli sukua mukaamme! Pojantytär tulee omasta vapaasta tahdostaan jo kuudentena talvena paikkaan missä ei ole sähköä eikä sisävessaa. 8-vuotiaalle pikkuveljelle retki on kolmas. Lisäksi vanhempansa tutustuttuaan vuosi sitten Korsuun ja ympäristöön, haluavat myös tulla mukaan. Viime keväänä Vuontisjärven jäältä Lumikerolle päin katsellessaan kertoivat vihdoin ymmärtävänsä mikä meitä vetää tänne vuosi vuoden jälkeen! Meillehän tämä valkeni jo yli 20 vuotta sitten. Korsun tarinakirjasta laskettiin, että olemme viettäneet tähän mennessä elämästämme n. puoli vuotta Korsun suojissa... onnellisen puolivuotisen! Näissä aatoksissa Jorma ja Liisa Okkonen ViRet Silja ja muori etenevät. Silja Suaskummun luontopolulla.
• 5 ?Yhteistoimin sauna Suaskumpuun? Näin otsikoi Retkeilijä-lehti nro 3 -1997. Hallituksessa oli käyty useaan otteeseen keskustelua Korsun vähästä käytöstä. Arveltiin syyksi saunan puute. Vuonna 1996 liiton hallitus teki päätöksen: Korsun kupeeseen, hiekkaharjuun rakennetaan sauna! Päästiin käsiksi töihin. Puuhamiehinä toimivat Riihimäen Retkeilijöiden pj Olavi Luhti ja Kangasalan Retkeilijöiden pj Väinö Leppänen. He organisoivat ?kerjuukiertueen?, jonka tuloksena oli, että miltei kaikki rakennustarvikkeet saatiin lahjoituksina. Kuljetukset hoituivat VR Cargon toimesta Rovaniemelle ja Uusitalo Ky:n toimesta Varkhanmukkaan. Rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Eero Järvenpää. ty tällä erää. Perjantaina tulivat riihimäkeläiset jatkaman työtä, jota heille vielä jäi paljon. Jäi lattioiden laatoitus, ovien ja ikkunoiden asennus ja ulkoverhoilu. Suuremmitta kommelluksitta saunan rakentaminen sujui, pieniä viimeistelytöitä tehtiin syksyn mittaan. Saunan lopputarkastuspaperit luovutettiin liiton puheenjohtajalle 17.9.1997. Komea siitä saunasta tuli, sen kehtaa kyllä sanoa. Vuotuisten majatalkoiden aikana on saunaan tehty korjauksia, lattiaa oikaistu ja lauderunko uusittu sekä jotain muuta, pientä korjausta. Vuonna 2000 Varkhanmukkassa jär- jestettiin ensimmäiset TRL:n Lapin Retkeilypäivät. Sauna oli kovassa käytössä. Oli mukavaa huomata kuinka tarpeeseen sauna valmistui syksyllä 1997. Kipakoita ja leppoisia löylyjä Korsun saunassa, kullekin makunsa mukaan ? viihtykää! Talkoilla, yhdessä tehden ovat upeat majamme Lappiin ja Pohjois-Karjalaan, Ukonjoelle rakennettu. Käytetään majojamme ? nautitaan! Sanat ja kuvat: Pentti Luostarinen, Kangasalan Retkeilijät Työt alkoivat viikolla 26, jolloin riihimäkeläisten ryhmä Olli Luhdin vetämänä aloitti kaivuutyöt. Kun kangasalaisten ryhmä saapui 30.6. paikalle, oli pohja kaivettu miltei viimeistä lapion pistoa vaille valmiiksi. Osa rakennustarvikkeistakin oli jo tuotu paikalle. Retkeilijä-lehti kertoi työläästä tarvikkeiden kuljetuksesta: ?Loppumatka Korsulle sujui kottikärryillä vaikeassa maastossa jyrkkiä rinteitä ja pitkospuita pitkin. Talkoolaisten kunto kohosi heidän taitettuaan matkaa 60-70 kilon taakat kärryissä lähes 200 kertaa majojen väliä.? Silloin ei vielä ollut nykyistä hienoa kaksoispitkosta, eikä huoltotietä. Telaoja ylitettiin kapeita lankkuja pitkin ja loppumatka kapeaa polkua. Kärrääjien hikisin paikka oli viimeinen nousu saunan takaiselle kumpareelle. Siinä tarvittiin kaveri avuksi vetämään kuormaa ylös. Helppoa ei ollut muillakaan, sää oli helteinen ja hyttysiä pilvin pimein kiusaksi. Pikiöljyä ja offia kului. Kun mukana oli ahkeria ja taitavia miehiä rakennustyö sujui nopeasti. Betonimyllärit Nitsu, Olli ja Arska takasivat, että muurareilla, Kanulla ja Väiskillä piisasi ruukkia ja vieressä betonirautoja harkkojen väliin. Kärrärit Ossi, Matti ja Pena toimittivat harkkoja, sementtiä ym tarvikkeita paikalle. Kolmen vuorokauden ahkeroinnin jälkeen seinät olivat korkeudessa, josta katonteko voitiin aloittaa. Torstaina 3.7. Kangasalan porukka pakkasi tavaransa suunnaten kotimatkalle. Riihimäen ryhmä jäi jatkamaan töitä sunnuntaihin. Tässä ensimmäisessä ryhmässä olivat: Riihimäeltä Olavi Luhti, Olli Saarinen, Ossi Jokela, Arvo Kerovuori, Kauno Laine, Unto Nurmi ja Matti Hyytiäinen. Kangasalan Retkeilijöistä Väinö Leppänen, Niilo Siirtonen ja Pentti Luostarinen. Heinäkuun viimeisellä viikolla jatkettiin. Olavi Luhti kokosi pienen porukan, joka leppoisasti matkasi Varkhanmukkaan Olavin ?Tevellä?, joka oli viiden talkoolaisen lisäksi pakattuna kaikenlaisella rakennustarvikkeella. Siihen mahtuivat myös Olli Saarinen, Juhani Kurki, Jorma Vauhkonen ja Pentti Luostarinen. Töihin päästiin käsiksi, kun ensin haettiin tärkeä työkalu, betonimylly Äkäslompolosta, lähempää ei löytynyt. Työ sujuikin sitten joutuisasti, muutamassa päivässä tuli kattoholvi valmiiksi, valut peitetyksi ja ympäristö siivotuksi. Hyvällä mielellä palasimme kotiin. Elokuun 23 päivä lähdettiin liikkeelle Kangasalta neljän miehen porukalla. Leppäsen Väinö kokosi tällä kertaa porukan, johon Väinön lisäksi kuuluivat Niilo Siirtonen, Reino Asikainen ja Pentti Luostarinen. Tyhjin käsin ei nytkään matkaan lähdetty. Telikärryyn pakattiin katto- ja seinäpaneelia, laattoja, kattohuopaa, pikeä, kiuas tykötarpeineen, nauloja, kestopuuritilöitä, rakennusmuovia, muovitynnyreitä, ilmastointiputkea, työkaluja ym ym. Päivä, sunnuntai, kului tarvikkeiden siirrossa Suaskumpuun, maanantaina aloitettiin työt. Viikon aherruksen jälkeen saunan panelointi oli valmiina, kiuas hormeineen paikoillaan, palosuojaukset tehty, pukuhuoneen panelointi ja tuuletusputket paikoillaan ja jätekaivo ja viemäri asennettuna. Suuren työn aiheutti ulkokaton vesieristys ja kolminkertainen kattohuopakerros. Ympäristö siistittiin, saunan ja korsun välille asennettiin kestopuuritilät. Reino rakenteli saunan lauteet, jotka jäivät odottelemaan paikalleen asentamista. Näin oli meidän osalta talkootyöt teh- Siinähän se sauna on ? laitetaan palikat paikoilleen. ?Kippaa vaan!? Niilo ?Nitsu? Siirtonen ja Kerovuoren Arska. Täytyyhän työmaalla pomokin olla. Tällä kertaa se oli Olli Luhti. 2,5 kerrosta vielä ? Arska, Olli ja Kauno Laine painavat kohti kattokorkeutta. Jorma Vauhkonen ja Jussi Kurki katon teossa komeissa Pallaksen maisemissa. Tästä on hyvä jatkaa. Kuva vuodelta 2007, jolloin ruskaretkeläiset saivat makeat löylyt Korsun saunassa. Kaikki Korsun saunojat lähettävät parhaat terveiset upeille talkoolaisille! Kuva: Helena Isomursu Lahjoittajien laatta pukuhuoneen seinällä.
• 6 Luonnon ihmeitä Koivunmantokuoriainen (Scolytus ratzeburgi) Akkojen retkellä irroteltiin koivupölleistä tuohia, joiden soma reikäkuviointi ihastutti. ?Tikka tietysti siinä on toukkia haeskellut? tuumattiin. Epäilys jäi kuitenkin kytemään ja kuvaa esiteltiin parille biologille, joista toinen oli monelle tuttu Raimo Latja Karjalan Retkeilijöistä. Kumpikin toisistaan tietämättä antoi ilmiölle saman selvityksen. Näin Raimo: ?En ole perehtynyt hyönteisiin, mutta käsittääkseni reikäjonon tekijä on n.5 mm mittainen koivunmantokuoriainen. Kuoriaisnaaras kovertaa elävään koivuun tuohen alle nilakerrokseen emokäytävän ja munii sen varrelle. Kuoriutuvat toukat lähtevät sitten syömällä nilaa kovertamaan omaa käytäväänsä ja näin tuohen alle muodostuu lajille tyypillinen käytäväkuvio. Laji talvehtii toukkana. Reikien selitetään olevan emokäytävän tuuletusreikiä. Tikatkin - käpytikka, pohjantikka - tekevät joskus kolojonoja hyönteisiä etsiessään, mutta niiden reiät ovat isompia ja rosoisempia, eivätkä poralla tehdyn kaltaisia kuten nämä kuvassa?, kertoi Raimo. Komea rivi kaveruksia Stenbackan pihamaalla. Vasemmalta Tarmo Tikka, Arne Wahlström, Riku Rosling, Hannu Auvinen, Markku Pohjola, Pertti Salo, Leo Ketola, Arvo Korkkinen, Jussi Mikkonen, Erkki Laitila, Unto Virnes, Erkki Anttila, Pertti Mikkelä, Reino Tuominen. Henkilöt olivat kuudesta eri seurasta: ER, SalSa, JäRet, Vipeltäjät, HTR, RiRet. Yhdessäoloa ja taitavaa taivallusta Nuuksion kansallispuistossa 30.1. - 1.2.15 Ukkojen luontoretki Nuuksion Stenbackassa Mielestämme palaset olivat kauniita, niistä voisi sommitella taideteoksen, jonka nimenä voisi olla ?Vetää kaikista ikkunoista?. Googlatkaa koivunmantokuoriainen niin näette kuinka kaunis onkaan nilakerrokseen, tuohen alle tehty kuviointi. Kuva: Kaarina Nummela Telkkä on varsin suomalainen lintu, jonka pesinnässä on erikoisia tapoja Pohjoisen asukkaat ovat jo vuosisatoja hyödyntäneet useiden lintulajien keväisiä pesintöjä täydentämään talven jäljiltä loppumassa tai loppuneita ravintovaroja. Pönttöjä telkälle ja koskeloille on ilmeisesti tehty jo vuosisatoja; ainakin on hakattu aukkoja onttoihin keloihin helpottamaan pesien löytämistä. Munittamalla ? ottamalla vain 1-2 munaa kerralla muninnan aikana ? on voitu yhdestä pöntöstä saada runsas parikymmentäkin munaa normaalin 8-12 munan pesyekoon sijasta. Telkkä on levinneisyydeltään sirkumpolaarinen laji ? se pesii sekä Euraasian että Pohjois-Amerikan havumetsävyöhykkeellä. Euroopassa se on varsin suomalainen lintu, sillä Euroopan n. puolen miljoonan parin kannasta kolmasosa pesii Suomessa. Rengaslöytöjen perusteella valtaosa telkistä talvehtii Itämeren eteläosissa Saksassa ja Tanskassa, mutta läntisin löytö on Irlannista, kaakkoisin Mustaltamereltä ja eteläisimmät Välimeren pohjoisrannalta. Telkkää tavataan monenlaisissa vesistöissä sekä isoilla ulappavesillä että pienillä metsäjärvillä ja joilla. Keväällä se on ensimmäisiä muutolta saapujia Ukonjoelle. Ukonjoen varrella kämpän tuntu- massa olevissa viidessä pöntössäni pesii parhaimmillaan neljä paria. Pesinnässä telkällä on erikoisia tapoja. Joillakin naarailla ei ole omaa pesää ollenkaan vaan ne käyvät munimassa toisten pesiin. Mutta myös naaraat, joilla on pesä, voivat munia toisten pesiin. Siten yhdessä pöntössä voi olla usean naaraan munia. Käytöstä on selitetty ainakin sillä periaatteella, että kaikki munat eivät ole ?yhdessä korissa?, ts. jos jokin pesä tuhoutuu, toisessa munia säilyy. Haudonta kestää n. neljä viikkoa ja runsaan vuorokauden kuluttua kuoriutumisesta poikaset hyppäävät pesästä. Ukonjoella olen havainnut 11 poikasen tulevan ulos kahdessa minuutissa. Emo uitti poikaset nopeasti eteenpäin ja vajaassa kymmenessä minuutissa ne katosivat alavirran mutkan taakse. Poikasten hoidossakin telkällä on erikoinen tapa. Se jättää poikueestaan yksittäisiä poikasia metsälammille ja tässäkin käytöksessä voi olla takana tämä ?yhden korin? periaate, mutta myös ravintokilpailun vähentäminen. Poikanenhan ei tarvitse emon ruokinta-apua ollenkaan. Raimo Latja, Karjalan Retkeilijät Isokäpylintu on vuoden 2015 ?Nuuksio-olio? Nuuksion kansallispuiston 21-vuotisjuhlassa Stenbackan pihapiirin nuotiotulilla julkistettiin perinteiseen tapaan kuluvalle vuodelle uusi ?Nuuksio-olio?. Tuo osin salaperäinen, harvalukuinen kävynpurija on ihan aito nuuksiolainen olio, vakuuttivat asiantuntijat Espoon ympäristökeskuksesta. Isokäpylintujen parimäärät vaihtelevat voimakkaasti havupuiden siemensatojen mukaan. Joskus tuntuu, ettei Nuuksiosta löydy isokäpylintuja kirveelläkään, mutta sitten taas tulee useampia havaintoja kalliomänniköiltä ja rämeenreunoilta, kertoivat asiantuntijat. Uros on erittäin värikäs. Kuva on tunnetun taiteilijan Wilhelm von Wrightin (1810-1886) piirros komeasta, punaisesta isokäpylinnusta, jonka koko, 18,5 cm, ja erityisesti nokan koko on tunnistamisen kannalta tärkeää verrattuna pikku käpylintuun. Naaras on ruskeh- tavankeltainen. Katso kuva ja kuuntele ääninäyte esim. LUONTOPORTIN nettisivulta. Nyt kuuntelemaan männiköihin isokäpylinnun raikuvaa kevättalvista laulua. Otan mielelläni vastaan havaintotietoja ja kuvia. Raportoimme niistä Espoon ympäristökeskukselle ja metsähallitukselle. Kiitos. Hilkka Laitinen 0440 500 354 hilkka.laitinen@gmail.com ?Ohjelma oli tänäkin vuonna rennon väljä. Jo perjantaina asettui 14 reipasta ukkoa taloksi. Lauantain pääasia oli suunnistus talvisessa metsässä. Polut ja tiet olivat vasta sataneen lumen alla. Hyvin osuttiin sovitulle nuotiopaikalle, jossa keitettiin tietysti nokipannukahvit makkarain perinteisesti käristessä tikun nokassa. Kämpälle otettiin suunta ja kas ? onnistuimme täydellisesti. Ei pienintäkään harhaaskelta! Todettiin: olemme hyviä. Arveltiin matkaa kertyneen kymmenisen kilometriä paikoin syvässäkin lumessa tarpoen. Kelpo suoritus. Sauna- ja tupatontut olivat häärineet ja kohta istuimme joukolla lauteilla ja ennen pitkää maistuvan aterian äärellä?, jutusteli Erkki Laitila Riihimäeltä. Pertti Mikkelä kertoi savustaneensa muikut edellispäivänä ja ?Stenbackan tupatonttu? oli haudutellut poro-karitsa-possupadan tuttuja ukkoja ajatellen ja salaisia yrttejä pataan sekoitellen. Pata tyhjeni pohjia myöten ja kokki oli suoritukseen tyytyväinen. Ilta kului edellisiä retkiä muistellessa. Taisi olla eka Ukkojen luontoretki 2003? Paperille syntyi jonkinmoinen luettelo, joka päätettiin pistää tarkistukseen. Historian pitää olla oikein, tuumattiin. Ukkojen maine on kiirinyt Karjalaan saakka, jonne on jo nyt tullut kutsu ensi vuodelle. Perinne jatkuu ja laajenee. Kuu-ukko nousi taivaalle ja katseli ystävällisesti pihakoivujen lomitse ikkunain takana tuikkivain kynttiläin valossa jutustelevia retkikavereita, toisilleen tutuksi vuosien varrella tulleita. Sunnuntaiaamu olikin tulvillaan lunta, sitä tuli taivaan täydeltä. Vielä tehtiin retki eläinten ruokintapaikalle lähimetsään. Mahtoivat hirvet, kauriit ja peurat ja jopa pupujussitkin hämmästellä mustia pullia, mistä ne tulivat kaurojen ja leivänkannikkain lisäksi? Nehän olivat vain tupatontun ylikuumenneet harjoituspullat. Ukoille kun piti olla priimaa! Kotiin lähtiessä huudeltiin NÄHDÄÄN! Teksti: Juttuja kuunnellut Stenbackan tupatonttu, jonka mielestä taas oli niin hyviä juttuja, että mieli on hyvä pitkään. Stenbackassa on aina hyvä ilmapiiri! Akkojen rämpimisretki 24. ? 25.1.15 Lopella Saukon jäljillä essulla ja ilman Joskus on rämmitty hameet päällä, nyt ei. Hame kyllä on erinomainen lämmittäjä. Tuuli ja pakkanen jäävät ulkopuolelle norkoilemaan. Lumisessa umpimetsässä se on hieman hankala, mutta iltanuotiolla istuskellessa hame lämmittää suloisesti, varsinkin, jos se on villakankainen. Nyt nuotiolla hääri essullinen akka kotoisasti. Hieman tuo hihitytti porukkaa. Se lienee tarkoituskin. Essu pysyi hyvin matkassa Kaarinan päällä metsässäkin. Me sukset kotiin unohtaneet lähdimme rämpimään saukon jäljille. Saukko oli taittanut matkaa ketterästi, lasketellut mäkeä sukkelasti ja kömpinyt seuraavan mäen päälle pontevasti sujutellen alas leikkisästi. Pysyttelimme sympaattisen eläimen jäljillä ja meitä nauratti saukon touhut. Lienee sama saukolla: 2 akkaa, toinen essullinen ja lumikenkäinen, toinen perässä pyristellen lakki vinossa. Saukon jäljet katosivat, mutta ilmestyivät jälleen kadotakseen ojan suulla järveen. Laskimme kulkeneemme n. 5 km saukon jäljillä. Hiihtävä porukka oli löytänyt saukon jäljet myös. Saukko oli ylittänyt Pääjärven, tullut kai Rengosta tavoitteena Tammela. Hauskaa oli seurata myös Armin ja Riitan suunnistuksia. Ensin kierrettiin ison saaren taakse, sieltä pitkän, kapean harjun yli ja ihme, sama järvi jatkui sielläkin. Vihdoin, kun ranta läheni saatiin meitä tarkkailleelta mökkiläiseltä varoitus puron suistosta. Niinpä rämmittiin turvallisesti metsässä mutkitellen puron varsia seuraten ja kuunnellen sen pieniä kohinoita ja solinoita. Iltahämärissä pystytettiin leiri ja tehtiin nuotiopuita. Retkigurmettejakin syntyi. Kun saatiin puhuttua maailman asiat järjestykseen, laulettua iltalaulu ja luettua iltasatu, oli aika ja mukavakin ryömiä telttaan makuupussin lämpöön. Yksi urhea akka nukkui laavussa. Sunnuntai on lepopäivä, mutta akat ottivat sen omalla tavallaan vähän rämpien ja sitten empien istahtaa savusaunan äkkikuumiin löylyihin. Vähempikin olisi riittänyt. Retkestämme kertoilivat Hilkka Laitinen ja Helena Nurmio Telkänpönttöä ihmeteltiin suut ammollaan. Kas ? niihin ei ehtinyt sujahtaa telkkä tai vaikkapa hömötiaisparvi. Kuvassa Sikke Savonne, Tarja Björninen, Riitta Sairinen, Helena Nurmio ja Armi Salenius. Akkoja oli kolmesta eri seurasta: ER, JäRet, SalSa. Kuva: Sirpa Kaipiainen Kaarina Nummela keitti tervetulokahvit somassa essussaan. Kuva: Hilkka Laitinen
• 7 n Espoon Retkeilijät (ER) 14. - 15.3. Eräretki Linlo-saareen. Kts. sivu 2. 3.4. Pitkäperjantaita pitkin päivää Stenbackassa. Liikuntaa ja perinteitä alk. klo 11.  Läh. Hilkka  10.-18.4. Hiihtoviikko Varkahanmukkan Korsussa. Läh. Hilkka  26.4. su TRL:n Linturetki. Kts. sivu 2 30.4.- 1.5. Luonnon ja työn juhlaa Stenbackassa. Myös liiton Haastepatikka 1.5. Kts. s.2 30.5. Yrttikurssi Stenbackassa. Läh. Hilkka  Kesäretki perheille: Jokioisten museojunalla ajelua. Lisätietoa myöhemmin. 2.10.- 16.11. NEPAL-VAELLUS Lover Dolpossa. Läh. Juha Saarinen, jpt@kolumbus.fi Seuran tukikohta Stenbacka Nuuksiossa, vuokrat: 10,-/vrk/ ER:n jäsenet, ulkop.15,-, lapset 0/2,- alle 16v. Yhteyshenkilöt: Juha Saarinen puh. 050 5430067, armi.salenius@gmail.com puh. 0405098259 Tiedottaja: hilkka.laitinen@ gmail.com p. 0440 500 354. Nettisivut:www.trekkari.fi Sivulle ilmestyy myös näköispainos Satakielestä, jossa koko vuoden ohjelma. HUOMIO: Satakieli tulee myös maapostissa jäsentalouteen, sen mukana jäsenmaksulappu maaliskuun aikana. n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR) /Helsingin Luonnonystävät to 12.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 17 toimistolla Säästöpankinranta 6 C 6.krs. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Maaliskuussa viikot 13-14 olemme hiihto/pilkkiviikoilla Raattaman Rihmakurussa. 13.4. Tiedustelut: Eila Oranen, 040 7344913, oranen.eila@ gmail.com Vanhojen valokuvien tunnistusta klo 10 alk. Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1. Lisätietoja: kirsti.lumiala@tyovaenperinne.fi 7.5. Tutustuminen Sturenkadun kokoustilaamme. Kokoontuminen Sturenkatu 27:n edessä. Lisätietoja: Matti Huttunen, 040 8324302, mk.huttunen@ pp.inet.fi 24.5.Tutustumisretki Helsingin Harakkasaareen. Lähtö Ursulan rannasta klo 10. Ilmoittaudu Matti Huttuselle tai Eila Oraselle. SOME-kurssi 10.?14.8. Sosiaalisen median taitoja järjestötoiminnan tukena Sipoon Kallioniemessä. Viikolle voi tulla myös ilman Some-kursille osallistumista. Luonto ja tila ei tästä parane! Ilmoittautuminen 30.6. mennessä: Ilpo Rossi, 0400700787, ilporossi5@gmail.com Toimintakalenteri Retkiä tapahtumia kursseja l Tapahtumat ovat kaikille avoimia! Rinkan pakkauskurssi, samalla meteorologin opastusta aiheesta ?Miten taivaalta voi ennustaa lähituntien säätä? Vaellus kesäkuussa Perheleiri ja vaellusreissu heinäkuussa Tiedustelut: Hannu Puhalainen, puh. 040 588 1439, Tiina Pesola p. 0400 474 477, sähköposti rovaniemenretkeilijat@gmail.com n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) Tiedustelut: Hannu Joensuu, 050 526 9814. n Jyväskylän Kunto- ja Luontoliikkujat (JyKuLuLi) Tiedustelut: Leena Yksjärvi puh. 040-769 6198 tai Hannu Tuovinen puh. 040-7066071. n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) 19.3.-25.4. Retkeilyn peruskurssi Mikko Järvinen vetää Järvenpään Opiston kaikille avoimen kurssin. Lisätietoja opiston oppaasta ja Mikolta, p. 040 844 5295. Ilmoittautumiset Opistoon. su 22.3. Sääntömääräinen kevätkokous Tammirannassa klo 12 alk. ulkoilua ja klo 15 kokous. su 29.3. Koko perheen touhupäivä Tammirannassa ulkoillaan ja harjoitellaan retkitaitoja klo 11-14. Talo tarjoaa kahvit, mehut ja pullat ? muuten omat eväät. Tarjolla myös keittoa kohtuuhintaan. Ilmoittaudu Erkille, p. 0400 64 899. Kotisivut www.jarvenpaanretkeilijat.com n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) 25.3. Sääntömäär. kevätkokous klo 18 JHL:n toimitiloissa, Ainontie 2, Kangasala 15.4.Ulkoilupäivä Pikku-Herityssä klo 15 alk. 6.5. Torpan talkoot iltapäivällä 14.5.Helatorstain perinteinen ulkoilupäivä Torpalla alk. klo 10. 23.5.Melontaretki Vääräjoella 17.6.Mato-ongintakisat Suinulan Lapinsaaressa 27.6.Kansallispuistoretki Seitsemiseen Seuraa Kangasalan Sanomien ?Seurat-toimii?-palstaa. Tiedustelut: Risto Mäntylä puh. 040 828 9146 tai mantylaristo@ gmail.com n Karjalan Retkeilijät (KR) 21.?28.3. Hiihtoviikko Pyhätunturille. Pietarhovin retkeilykerho tulee mukaan. Lisätietoja antaa Ilmo Nousiainen, p. 050 543 1954 tai ilmo.nousiainen@elisanet.fi 11.4. Pilkkikilpailut Ukonjoella klo 10-13. Ilmoittautuminen 6.4. mennessä Liisi Juvoselle, p. 050 4066 819 tai e-mail liisijuvonen@gmail.com 11.4. Kevätkokous klo 15. Ilmoitt. 6.4. menn. Liisi Juvoselle. Vielä ehtii avantoon! Kuva: HL 14.?17.5. Kummiseuraretki Petkeljärvelle. Ilm. 7.5. menn. Ilmolle. 22.?24.5. TRL:n talkoot Ukonjoella, ilm. 15.5. menn. Ilmolle. n Kuopion Retkeilijät (KuRet) 29.3. kevätkokous klo 15. Koivulaan kokoonnutaan jo klo 12 pilkkimään, napakelkkailemaan, lumikenkäilemään, verkonnostoon ja makkaran paistoon, ennen kokousta. Koivulassa pihatyöt aloitetaan kunhan lumet sulavat. 19.4. alkaa kevätkunnostus sisätiloissa; talkooruuat ja sauna. KuoSun iltarasteille ohjattu osallistuminen. Päivä ilmoitetaan myöh. Koivulassa toukokuusta alkaen talkoillaan ja vietetään yhteistä aikaa su klo 13 - ti klo 12, sekä muulloin sopimusten mukaan. 5.-7.6. Linnasaaren kansallispuistoon retki. Ilmoittaudu Pertille 1.6. mennessä: p. 040 867 8638 tai pertti.taskinen@dnainternet.net Kuntoa ja kulttuuria Koivulassa 12.-14.6. TRL-väelle Kuopio Tanssii ja Soi -viikolla. Kts. ilmoitus s. 2. Ennakkoilm. Liisalle 15.5.menn. p. 0407516143 tai lm.niskanen@suomi24.fi. n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) 15.3. Ulkoilu- ja pilkkipäivä klo 9 Sompasella. 24.3. Kevätkokous klo 18 Kettumäen palvelukeskuksessa. Keilailua keskiviikkoisin KSNK:n keilahallissa klo 18-19. 6.6. Retki Loviisaan klo 9-18; Malgårdin kartano ja Strömforsin ruukki. Unkarin matka; Balaton 27.9.3.10. Loviisan ja Unkarin reissuista lähemmin: Tauno p. 0400 654821. Seuraile KVL-Sanomia ja PK:ta. HTR/HLy Runebergin päivän kävelyllä 5.2.2015 Kotiseututapahtuma alkoi Runebergin patsaalta Etelä-Esplanadilta. Paikka oli juhlavasti hunnutettu havuin ja tulisoihduin. Ensimmäistä Runebergin päivää vietettiin 5.2.1854 kun Runeberg täytti 50 vuotta. Tavaksi tuli, että ylempien oppikoulujen oppilaat kävivät laulamassa Runebergin ikkunan alla l hänen syntymäpäivänään. Tapa on säilynyt tähän päivään saakka, näimme monien koululaisryhmien esityksiä. HTR:n ja HLY:n ryhmä jatkoi matkaa kohti Katajanokan kulttuurinähtävyyksiä, kuten 1837 perustettua lääninvankilan aluetta, joka on nykyään korkeatasoisen hotellimajoituksen ja ravin- tolapalvelujen käytössä. Johan Ludvig Runeberg on myös kuljeskellut 1860-luvulla runon saattamana. Luonnolla oli tärkeä asema runoudessa ja luonnonilmiöiden avulla hän pyrki kuvaamaan ihmisen syvimpiä tunteita. Eila Oranen, HTR Niin mä myöskin kuljeskelen Miksi puro huokaileepi, Valittaapi lähteen laine, Pellon käypi koukuillensa, Mutkitellensa nurminiityn, Palajaapi heti jälleen. Runebergin päivän tunnelmaa Esplanadilla. Kuva: Eila Oranen Niin mä myöskin kuljeskelen Kohti outoo onneani Astun kerran, katson taaksein Käyn eteenpäin, käännyn jälleen, Tahdon nähdä kotiseudun, Vielä isäni asunnon Johan Ludvig Runeberg Tiedustelut: jaana.hyvonen@kotikone.fi tai 040 7032668 n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R) 21.3. Valamon hiihtoon osallistutaan muiden yhdistysten kanssa. 26.3.Kevätkokous 15 klo 18. (Paikka myöh.) Kanoottien maalaustalkoot toukokuussa 14. -17.5. Retki Petkeljärvelle ja Kotajoelle Karjalan Retkeilijöiden kanssa. Korvasieniretki touko-kesäkuun vaihteessa Tiedustelut: heikki.haapea@ pp.inet.fi, puh. 0400 210 011. n Retkeilyseura Vipeltäjät Tiedustelut: Erkki, 0500 971608, Leena, 040 8398668. n Riihimäen Retkeilijät (RiRet) Lapin hiihtoviikko 27.3.- 4.4. Enontekiön Vuontispirtin maisemissa. Lisätietoja: puh. 040  725 4898 tai 040 761 0415. Viikoittaiset kokoontumiset Heiskan majalla tiistaisin klo 9-11. Aiheena mm. erilaiset seurapelit. Heiskan maja on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin hiihtokaudella klo 10-15. su 22.3. Seuran kevätkokous klo 15 Heiskan majalla. 10.5. Äitienpäiväpyöräily Onki- ja patikkaretki toukokuussa Lopen Räyskälään Melkuttimelle kimppakyydeillä. Ajankohta paikallislehdessä. la 6.6. Kesäkauden avajaiset majalla  n Rovaniemen Retkeilijät 17.3.  Kevätkokous Hiihtotapahtuma huhtikuussa 21.4.-26.5. Retkeilyn perusteet Opistotalossa ja harjoitusvaellus 6.-7.6. Ilmoitt. 13.4. menn. Pyörät kuntoon toukokuussa n Salpausselän Samoojat (SalSa) 15.3. Hiihtoretki Kymijärvellä. Yhteyshenk. Leo Ketola, puh. 040 7568444. Kokoonnutaan Karisman pysäköintipaikalla klo 10. Suunnistuksen peruskurssi huhtikuussa 26.4. Lintu/suoretki Sairakkalan järvellä 6.5. Retki Takkula-Ahtiala-Takkula 17.5. pyöräillään Nettisivut: www.salpausselansamoojat.com n Savonlinnan Työväen Retkeilijät (STR) Tiedustelut: Erkki Muukkonen, 044 361 7953, Raili Muukkonen, 050 581 6320. n Tapiolan Maa- ja Meriretkeilijät (TMMR) su 22.3. klo 14 Kevätvuosikokous, Nupurintie 24. Espoon asemalta bussi 243, Leppävaaran asemalta 28BK tai 28TK. la-su 28.-29.3. Tikankolo, tukkikämppä Nuuksiossa. Nuotio, sauna, mahdollisuus yöpyä. Osallistuminen 10 ?. Veikkolasta Lamminpääntietä n. 6 km. Kämppä auki la klo 12 alkaen. Sovi yhteiskuljetuksista perille. su 12.4. Katsaus menneeseen. Suomen Kansallismuseossa ?Finnskogar ? Metsäsuomalaiset?. Hakasalmen huvilassa ?Kaupungin soivat muistot?. Kansallismuseon pääsymaksu 9/7 ?, Hakasalmen huvilaan vapaa pääsy. Kokoonnutaan Kansallismuseon aulassa klo 13. pe 1.5. Osallistumme Haastepatikkaan Mummosali-vuorella Vihdissä. Katso sivu 2. 14.5. Helatorstai Metsäenergiaa Nuuksiossa lapsille ja vanhemmille. Kokoonnumme Ruuhijärventien risteyksen parkkipaikalla klo 13. Bussi 85 Espoon keskuksesta (Haukkalammentien pysäkki). su 31.5. Gallen-Kallelan museo ja Tarvaspää -kävelyretki. Kokoonnumme Munkkiniemessä Raitiovaunu 4:n päätepysäkillä klo 13. Lisätietoja Tuulalta, tuula.touru@gmail.com, puh. 040 502 9399 tai Kerttulilta, kerttuli.karonen@gmail.com, puh. 050 565 8883. n Turun seudun Retkeilijät (TSR) 26.4. kummiseuraretki ViRetin kanssa: Tuorlan planetaario ? Kuusiston linnanrauniot ? Piikkiössä ikivanha tammi ja hiidenkiuas. 7.6. kävelyretki, kohde: Sattmark, Parainen. Tiedustelut: Klaus Vuorinen, puh. 050 340 3394. n Vihdin Retkeilijät (ViRet) 26.3.to ViRetin sääntömääräinen kevätkokous Rientolassa klo 18. Tervetuloa. 19.4. su Kotiseuturetki Lapikkaannummelle. Lähtö kirkonkylän torilta klo 14 kimppakyydeillä Lapikkaalle, juodaan retkikahvit ja muistellaan menneitä. Kyydeistä voidaan sopia puhelimitse 045-1319128 26.4. Kummiseuraretki Turun seuran kanssa. 30.4.- 1.5. Työnjuhlaa vietetään Vappuaattona Stenarissa ER:n kanssa ja Luonnon juhlaa Vapunpäivänä to-pe . Ks. s. 2. 8.-9.5. ViRetin oma linturetki tehdään Tornientaisto-päivänä Hangon Tulliniemen luonnonsuojelualueelle. Majoitumme pe Lappohjan Sjömansrohun ja sieltä lähdemme la auringonnousun aikoihin Tulliniemeen. Majoitusvaraukset hoidetaan ViRetin toimesta. Ilmoitt. 5.4. menn. ja lisätietoja Mialta. 14.- 17.5. Kummiseuraretki Petkeljärvelle. Infoa lähetetty jäsenille ja kummiseuroille. 22.- 24.5. TRL talkoot Ukonjoella. Ks. s. 2. 30.5. la Yrttikurssi (Stenari) ER 6.-13.6. Lapinkämppien talkoot. Ks. s. 2. 5.-7.6. Kummiseuraretki Barösundiin ja Fagervikin kartanoon. Lisätietoja Mialta 045-1319128 pe-su, tai s-postilla miaviret88@ gmail.com VOIMAANTUMISTA LUONNOSTA JA MALTILLISESTA MATKAILUSTA! n Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry 1.5. Vappupäivänä kapuamme Mummosali-vuorelle Vihdissä. Ks. ilmoitus s. 2. Tervetuloa Stenbackan niittotalkoisiin ja saunojaisiin, joissa aina tunnelmaa. Ajankohdat selviävät kesän edistyessä. Lisätietoja: hilkka.laitinen@ gmail.com puh. 0440 500 354 Seuraava Retkeilijä ilmestyy 5.5.2015. Aineistot kuukautta aikaisemmin. Kiitos. Hiihtoa ja historiaa Järvenpään Retkeilijöiden kulttuurihiihto innosti tänäkin vuonna. Yli 20 retkeilijää kokoontui Ystävänpäivänä Tammirantaan, jossa kahviteltiin ja kuunneltiin Riitta Sairisen esitystä Vanhakylän kartanon historiasta. Taustatietojen jälkeen lähdettiin hiihtäen ja kävellen kiertelemään kartanon tiluksia. Kartano on Järvenpään Retkeilijöille läheinen, sillä yhdistyksen toimintakeskus Tammiranta sijaitsee kartanon alueella, kivenheiton päässä kartanon päärakennuksesta. Gammelbyn autiotilasta jo 1600-luvulla muodostettu kartano laajeni ja kasvoi sodan ohessa. Tunnetuin kartanon isännistä lienee Niilo Laurinpoika Stålhane, joka vaikutti muun muassa Tuusulan seurakunnan syntyyn. Kulttuurihiihdossa retkeilijätkin noudattavat historiallisia perinteitä: hiihdon jälkeen saunottiin, syötiin ja vaihdettiin kuulu- Ystävänpäiväväkeä Tammirannassa. Kuva: Hannele Pöllä miset. Tapahtuma kiinnosti myös muita kuin seuran jäseniä, ja tässä kenties olikin hyvä kimmoke liittyä yhdistykseen. Vanhat toimintamuodot eivät turhaan ole tapahtumakalenterissa vuodesta toiseen: kiinnostavat ideat jäävät elämään. Hannele Pöllä, Järvenpään Retkeilijät
• 8 Voiko eksoottisemmassa paikassa katsoa filmejä kuin paljaan tähtitaivaan alla pakkasen paukkuessa metsän keskellä. Katsomona ovat auditoriomaisesti lumesta tehdyt penkit, joiden päälle on levitetty porontaljat. Jos hyvin käy, näkyvät täysin lumesta tehdyn valkokankaan takana revontulet, joiden mukaan elokuvateatteri on saanut nimensä. Ja ellei revontulia näy, niin lumisade voi yllättää ja ihastuttaa, kuten kävi toissa vuonna. Filmien päätyttyä läpsytetään paksuja hanskoja ja kuullaan monikielistä innostunutta puheensorinaa. Ollaan siis saamelaismuseo ja luontokeskus Sajoksen takamaastossa, Inarin kirkonkylässä. Täällä vietetään sydäntalven aikaan filmijuhlia nimeltään Skábmagovat ? Kaamoksen kuvia. Revontuliteatterin lisäksi elokuvia esitetään Siidan pienehkössä auditoriossa ja uuden saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen mainiossa juhlasalissa. Kun ollaan saamelaisten, Euroopan ainoan alkuperäiskansan mailla, niin filmit liittyvät alku- Kaamoksen kuvat innostavat peräiskansoihin ja näiden elinolosuhteisiin kaikkialla maailmassa. Tämän vuoden tammikuun lopulla pidetyillä, järjestyksessä 17:lla festareilla oli erityisteemana Latinalainen Amerikka, Meksikosta Chileen ja Perusta Brasiliaan. Myös Kanadasta ja USA:sta oli vahva osanotto. Saamelaisten omia filmejä nähtiin erityisesti Norjan Kautokeinosta (Sámi Film Lab), Inarista (Sogsakk) ja Ruotsista. Filmejä oli ohjelmistossa runsaat seitsemänkymmentä. Kolmen päivän ja illan aikana tuli nähtyä näistä kaikkiaan 42 lyhytfilmiä ja yksi pitkä filmi kaukaa Siperiasta, Sahan tasavallasta. Tarinoita oli tehty parillakymmenellä kielellä. Tekstitykset olivat englanniksi, joten pelkästään kuvien voimaan ei tarvinnut tukeutua. Pienten kansojen tarinat liikuttavat ja innostavat vuodesta toiseen! Lisätietoja: www.skabmagovat.fi Tarmo Halonen, ER KAKSI KUVAA Toinen pohjoisesta, toinen etelästä. Kumpikin Suomesta. Kummassakin kuvassa on vaikuttava yksinäisyyden tunnelma. Kämpän rappusilla ei istu ketään. Muistomerkin äärellä ei ole kukaan. Kämppäkuvan ottaja on Hilkka Tikka Lahdesta. Tarmo Tikka kertoo, että he hiihtoretkellään pysähtyivät evästelemään Käkkälöjoen rannalla kököttävän TRL:n kämpän suojiin. Samalla he ihailivat kuistin komeita tolppia. Tarinat eivät kerro mistä ne ovat tuodut. Kuka tietää? Toisen kuvan ottaja on Seppo Hanhiniemi. ViRetin kuvausryhmä teki tammikuussa retken Utö-saarelle, jossa oli tuulia, tyrskyjä ja paljon kuvattavaa, kertoi Mia Neuvonen. Saaren eteläkärjessä on muistomerkki ?Tähti ja Risti? 1929 haaksirikkoutuneen Draken-laivan muistoksi. 11 hengen miehistöstä saaren asukkaat saivat pelastettua hyisestä merestä 6 henkeä. Nettisivuilla www.vihdin-retkeilijat.fi löytyy laajempi kertomus kuvineen Utön retkestä. Koko perheen Pyry-päiviä Kuva: Pertti Mikkelä vietettiin Stenbackassa 21. - 22.2. märän pyryn merkeissä, tuli lumiräntää. Säähän nähden väkeä oli ilahduttavasti, jopa perhekunnittain. Pienikin lumimäärä ilahdutti mäenlaskijaa, lumilinnan rakentajaa, pallojen pyörittäjää. Takan lämmössä kuivuivat märät vaatteet, saunan löylyissä lämpeni iso ja pieni pyryläinen. Puroon pulahtaessa sai vapaasti kiljahtaa! Toisena päivänä vietettiin Nuuksion kansallispuiston 21-v-juhlaa puhein, eläköönhuudoin ja Nuuka-purilaisin. Juhlaan kuuluu vuoden Nuuksi-olion esittely, nyt se oli Isokäpylintu. Päivät järjesti Espoon Retkeilijät ja NUUKA. AS/HL Porukalla vietiin metsän eläimille, kau riille, peuroille, hirville ja jäniksille jyviä ja siemeniä. Ilvekset myös liikk ta ne pitävät enemmän elävästä ravinn uvat samoilla seuduilla, mutSalenius kipaisivat yli komeiden kallioid osta. Sara ja Vilma, sekä Armi en ruokintapaikalle ensimmäisinä. Kuva: Juha Saarinen Baruntse-kakku Espoon retkeilijät viettivät joulujuhlaa 13.12.14 Stenbackassa. Illan päätteeksi juhlistettiin Baruntse-vuoren valloituksen 20-vuotismerkkipäivää. 23.10. 1994 kiipesi 4 hengen ryhmä ensimmäisenä suomalaisena retkikuntana vuoren huipulle 7168 metriin. Juhlaan oli tehty Baruntse-vuoren mallinen kakku, jossa kimalsivat lumi ja jää, kivikot, railot ja huippu. Siinä maistui katkera ponnistus (pihlajanmarjahillo) mutta myös makea onnistumisen riemu (mansikkahillo, konjakki). Pullapellillä komeillut kakku maistui, jäljelle jäi murenia ja paperiset Suomen ja Nepalin liput. Ryhmästä olivat paikalla Sami Etelälahti ja Juha Saarinen, jotka kuvassa vielä ehjän kakkuvuoren äärellä. Kuva ei anna oikeutta kakun muodolle, jossa näkyi myös kiipeilyreitti. TRL:n nettisivuilla: Retkeilijä nr 4/2014, jossa on Baruntse-kiipeilystä juttu. Hilkka Laitinen Päätoimittaja Hilkka Laitinen. Työväen Retkeilyliitto ry:n järjestölehti. Toimitus: Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki. Puh. 045 1369744. tyovaenretkeilyliitto@gmail.com ISSN 0783-165X Painopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula ja laivakoira teen äänet nukuttivat Jasminen, Henrinsi retkeilijät?. täsa rän en Öis . alle den pui an telt sti t tyytyväiset ?to Rohkeimmat pystyttivät erähenkise si harjoiteltiin parvekkeella?, tuumasiva nek ?On n. nee lu-u ttai itel Kuva: Petri Mikkelä talv en äise Bellan ensimm
• AVAUS 10.3.2015 AFP Photo / Prakash Singh Intialainen morsian. Lehtikuva / Pia Heikkilä Pari tikkiä voi ratkaista naisen ja perheen kunnian Morsiamille neitsyydenpalautusleikkauksia tekevä intialaislääkäri Sobha Jindal. Juhla ja arki Sobha Jindal vetää vihreän kasvosuojaimen sivuun, pyyhkäisee hikeä otsaltaan. Jindal tekee työkseen kauneusleikkauksia Fortis-sairaalaketjuun kuuluvalla klinikalla Delhissä. Suosituimpia toimenpiteitä ovat rasvaimu sekä nenä- ja rintaleikkaukset. Niiden rinnalle on kuitenkin noussut hymenoplastia eli leikkaus, jossa yhdynnässä revennyt immenkalvo ommellaan takaisin kiinni. Intiassa on edelleen tärkeää, että morsian on neitsyt hääyönään. Jindal kertoo, että se näkyy myös klinikalla: kiireisimpiä ovat talvikuukaudet, koska Intiassa nuoret parit ajoittavat häänsä yleensä talviaikaan astrologian ja muiden uskomusten takia. Jindalin mukaan suurin osa naisista päättää itse tulla leikkaukseen, eikä tee sitä esimerkiksi perheen painostuksesta. Toimenpiteestä on tullut hitti etenkin hyvin toimeentulevien nuorten naisten keskuudessa. ? Leikkaus maksaa meillä noin 40 000 rupiaa (600 euroa), johon monilla on nykyään varaa. Sitä ei pidetä mitenkään epätavallisena, Jindal sanoo. Neitsytmorsiamen myytti elää yhä vahvana kaikissa Intian valtauskonnoissa sekä yhteiskunta- ja kastiluokissa, mutta etenkin vanhakantaisissa yhteisöissä. STT Naisen koskemattomuus on usein ehto avioliitolle ?? ?? ?? ?? Hymenoplastia eli niin sanottu neitsyydenpalautusleikkaus on kirurginen toimenpide, jossa naisen puhjennut immenkalvo suljetaan muutamalla tikillä. Leikkauksen tarkoitus on saada mies uskomaan, että morsian on neitsyt. Immenkalvo voi rikkoutua monin tavoin, esimerkiksi rajua liikuntaa harrastettaessa. Immenkalvoleikkaukset ovat yleisiä arabimaissa, mutta myös Etelä-Aasian kulttuureissa, joissa naisen koskemattomuus on usein avioliiton ehto. 11
• 12 10.3.2015 AVAUS Naisvaltainen ala sai ammattiliiton, jäsenkunta karttuu verkkaan Kotiapulainen voi Pakistanissa joutua orjan asemaan Miltei jokainen keskiluokan perhe Pakistanissa käyttää jonkin verran kotiapua. Miljoonat köy­ hät naiset uurastavat toisten hyväksi surkeilla ehdoilla. Kotiapulaisten ammattiliitto ajaa pa­ rannuksia työehtoihin. Lahoressa asuva yli nelikymppinen kol­ men lapsen äiti Sumaira Salamat tekee puoli­ päivätyötä kolmessa eri kodissa ja saa kuu­ kaudessa kokoon 25 euron ansiot. Salamat kertoo ponnistelleensa neljä viime vuotta am­ mattiliiton perustamiseksi. Toive toteutui jou­ lukuussa. ? Vasta loppuaikoina naiset alkoivat ymmär­ tää voimien yhdistämisen merkityksen, Sumaira Salamat sanoo. ? Haluamme, että meidät tunnustetaan työn­ tekijöiksi, kuten tehtaissa tai sairaaloissa puur­ tavat. Haluamme myös eläkkeen, mutta ennen kaikkea tarvitsemme kunnon palkan ja parem­ mat työehdot. Näkymätöntä työvoimaa Sonam Iqbal, 22, on ollut kotiapulaisena 15­vuo­ tiaasta. ? Työhaastattelussa annetaan ruusuinen kuva, mutta todellinen työmäärä paisuu paljon suu­ remmaksi, eikä meillä ole oikeutta protestoida, Sonam Iqbal kertoo Työministeriön osastonpäällikkö Tahir Manzoor ei halua arvioida kotiapulaisten määrää. IPS / Zofeen Ebrahim Aasia Riaz, 24, on yksi Pakistanin miljoonista kotiapulaisista. Hän ansaitsee noin 70 euroa kuukaudessa.