Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja ? ? Hinta 2 € 8. JOULUKUUTA 2016 N0 49 POLITIIKKA ? 6 LIIKE ? 27 Poliitikko pärjää itsenään POLITIIKKA ? 12 KULTTUURI ? 21 Mannerheimin kahdet kasvot Avoimuuden voi pakata kuoreen Populismi testaa Ranskaa Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... www.wotkins.fi
2 8. JOULUKUUTA 2016 Lehdessä 6 Jemmaomistamista vai avoimuutta 8 Uutiskertaus: Hakaniemen ”häirikkö” yllätti ja teki sopimuksen 9 Demokraatti.fi: Terrafameja Yle-gate 10 Meppi Pitkätossu 12 Ranskan vaalimylly jo vauhdissa 13 Lumikiteen lumo 14 Olipa kerran minä: Kaj Chydenius 18 Koiraa ei kannata kutsua joulupöytään 19 Kasvot peilissä: Elina Lepomäki 20 Pakkanen ei hyydytä pyöräilijää 21 Mannerheim kasvoi hulttiosta myytiksi 22 Selvisikö Suomi sodista Mannerheimin ansiosta, vai hänestä huolimatta 24 Kirjavisa 25 Elokuvat: Elle 26 Demokraatti 100 vuotta sitten 27 Ehdokas, älä sotkeudu kravattiin tai kompastu korkoihin 29 Ensi kertaa puoluekokoukseen 30 Joulupukki tekee paljastuksia 31 MIelipide 32 Suomalainen demari 33 Nieminen Vee 34 Järjestötoiminta 37 Ristikko 38 Tv-ohjelmat 40 Mun luonto, Närästäjä ja Radio 27 Liike 21 Kulttuuri 13 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Niklas Kaskeala 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Kaj Chydeniuksen kanssa Kaj saa sydämen soimaan, lempisäveltäjäni! HOTTIS Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi
3 8. JOULUKUUTA 2016 Suksilla ilmastonmuutosta torjumaan Voiko ilmastonmuutoksen pysäyttää sukset jalassa? Me talvilajien harrastajat olemme riippuvaisia talvesta ja lumesta. On meidän intresseissämme toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sukset jalassa voi olla edelläkävijä, joka näyttää tietä ja houkuttelee muitakin mukaan ilmastotalkoisiin. Talviurheiluyhteisö voi olla osa ratkaisua eikä osa ongelmaa. Ennustiko Marrakechin ilmastokokous valkeaa talvea? Se riippuu nyt päättäjistämme. Ratkaisut ja keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat olemassa. Se mitä ei ole enää, on aika. Pöytä on katettu päättäjillemme, ja nyt on aika siirtyä Pariisin sopimuksen hengessä puheesta tekoihin. MIten voi hidastaa ilmastonmuutosta? Kannattaa suosia kasvisruokaa, käyttää joukkoliikennettä ja vaihtaa ympäristömerkittyyn uusiutuvaan sähköön. Pieniä helppoja keinoja on lukuisia. Tärkeintä on kuitenkin vaikuttaa yhteiskuntaan laajemmin ja vaatia, että päättäjämme alkavat heti paiskia töitä ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Ilmastokriisin hillitsemistä ei voi jättää vain yksilöiden vastuulle. Onko maailmanparantamista helppo markkinoida harrastuksen pelastamisella? Lumen katoaminen konkretisoi monelle ilmastonmuutoksen. Moni herää, kun huomaa, että hiihtolomia ei voi enää viettää mäessä. Toivottavasti se saa ihmiset ymmärtämään, että asialle on tehtävä jotakin. Viekö Donald Trump lumet laskettelijoiden alta? Trump tulee aivan varmasti aiheut tamaan takapakkia kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Siksi onkin entistä tärkeämpää viedä ilmastotoimet paikallistasolle. Iso murros on kuitenkin jo tapahtumassa ja siirtyminen uusiu tuvaan energiaan, vähäpäästöisiin liikkumismuotoihin ja ilmastoystävälliseen ruokavalioon etenevät vääjämättä, vaikka Yhdysvallat Trumpin johdolla nyt seuraisikin vähän aikaa perässä. Maailmanparantaja ? ? Protect Our Winters Finland ry:n (POW) puheenjohtaja ? ? Viestintä ja kehitys -säätiön toiminnanjohtaja ? ? Kepan hallituksen varajäsen ? ? Monessa maassa toimivan POW:n tavoite on saada talviurheilun harrastajat ja talviurheiluala toimimaan ilmastonmuutosta vastaan NIKLAS KASKEALA TEKSTI HEIKKI SIHTO ? KUVA JARI SOINI D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Juha Sipilä Timo Soini ” Lumen katoaminen konkretisoi monelle ilmastonmuutoksen. Terve Timo, miten sä pidät vatuloivan kansan ja median kurissa? Vaihda kansa. Kihihi. Leikki sikseen Timo. Ei mullakaan ole kuoressa niin paljon rahaa, että sillä saisi ostettua uuden kansan. Vaikka mieli tekisi. Me pohdittiin kerran saunassa näitä juttuja Silvion ja Vladimirin kanssa. Perusta oma lehti, tee sille omat pelisäännöt ja ota telkkari hallituksen talutusnuoraan. Niskottelevat toimittajat viet nurkan taakse. Olet nero ! Menen heti autotalliin tekemään tähän sopivaa kakkaraa, jossa vallan kolmijako toimii liukkaasti kuin giljotiini. Kuittaa tämä puhumalla medialle vähän räjähtävistä lepakoista.
4 8. JOULUKUUTA 2016 VIIKON SANA » Mauno Koivisto: Ei pidä provosoitua, kun provosoidaan. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo HANNA ISBOM Älykäs ja ketterä kaupunki JULKISTA SEKTORIA MOITITAAN usein jäykäksi ja hidasliikkeiseksi, eikä tämä havainto aina aivan väärä ole. Mutta ketteriä keksintöjäkin löytyy. Pääkaupunkiseudun kunnilla on yhteinen avoimen datan palvelu, josta löytyy muun muassa väestöä, taloutta, hyvinvointia, työllisyyttä ja liikkumista koskevaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Sovellusten kehittäjät ovat luoneet avoimen datan avulla muun muassa Helsingin kaupunkifillarien karttapalvelun ja joukkoliikenteen reittioppaita, joita HSL ei edes ole itse lähtenyt kehittämään. Kaikki tämä ilman byrokratiaa ja rahaa. Julkinen sektori avoimella datalla mahdollistaa, mutta ei itse tuota näitä palveluja. Kaupunki voi osoittaa ketteryyttä myös omissa palveluissaan. Avoimen datan avulla luodut sovellukset voisivat toimia vertailukohtana julkisen sektorin hankinnoissa, joissa usein it-järjestelmien hinnat ovat päätä huimaavia. Valitettavia esimerkkejä löytyy, joissa julkinen sektori on tilannut yritykseltä kalliin järjestelmän, ja avoimen datan avulla joku koodari on itse tehnyt toimivamman, vastaavan sovelluksen. Joka kunnassa ei tarvitse tehdä suunnittelutyötä itse, vaan parhaita ideoita ja käytäntöjä pitäisi pystyä jakamaan. Voisiko vaikka Kuntaliitto toimia älykkäiden kuntien alustana? Kirjoittaja on Helsingin Demarien toiminnanjohtaja. Kaupunki voi osoittaa ketteryyttä myös omissa palveluissaan. Ratkaiseeko vastikkeellisuus työllisyysongelmat? VASTIKKEETTOMAN SOSIAALITURVAN LAKKAUTTAMINEN on herättänyt jälleen paljon keskustelua. Aihe ei ole uusi, sillä sitä on moni esittänyt kuluvalla ja edellisellä hallituskaudella. Ajatuksen tasolla passivoivan sosiaaliturvan uudistaminen on kannatettava idea. Kun mennään käytäntöön, ei ratkaisuja olekaan yhtä helppo nimetä. Kelan etuuksista leijonanosa – jopa 70 prosenttia – muodostuu sairausvakuutus-, eläke-, perheja vammaisetuuksista. Näihin vastikkeellisuus työn muodossa sopii ajatuksena heikosti. Mitä vastiketta olisi oikein vaatia eläkeläisiltä tai lapsilisän saajilta? Loppusummasta puolet kuluu työttömyysturvaan ja loput opiskelijoiden etuuksiin ja yleiseen asumistukeen. Opintotuessa on jo nyt tiukat opintosuoritustavoitteet ja ankarat takaisinperintäkäytännöt. AsumiOpposition ääni TUULA HAATAINEN SDP:ssä on ehdotettu mallia, jossa työtön voisi tarjota työllistymisseteliä työnantajalle. Seteli kattaisi palkasta työmarkkinatuen verran. Mallissa olisi kysymys työttömyysturvan käytöstä aktiivisena palkkatukena. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan malli antaisi työtä noin 15 000 hengelle ja kasvattaisi taloutta. Kun keskustelu vastikkeellisuudesta jatkuu, on tärkeää ymmärtää, miten suuret ratkaisut löytyvät usein muualta kuin etuuspolitiikasta. Juuri siksi nyt tarvittaisiinkin suurempaa politiikan kuvaa, joka auttaa kouluttautumaan, parantaa työllisyyttä ja vahvistaa talouden kasvua. Vain siten voidaan kestävä sosiaaliturvakin taata. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) ja sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja. sen tuen uudistaminen on tarpeen, mutta vastikkeellisuus olisi keinona omituinen. Ongelmathan ovat asuntojen hinnoissa ja rakentamisen määrän laahaamisessa. Vastikkeellisuutta voidaan siis ajatella vaadittavaksi lähinnä työttömyysturvassa. Nykyinen turva ei tosin ole vastikkeetonta sekään. Saadakseen etuutta on haettava jatkuvasti kokoaikatyötä, otettava tarjottu työ tai koulutus vastaan ja osallistuttava aktivointitoimenpiteisiin. Ongelma ei ole niinkään työhaluttomuudessa vaan työn puutteessa. Joulukuun alussa mol.fi-palvelussa oli alle 12 000 avointa työpaikkaa. Työttömiä taas oli TEMin viimeisimmän tilaston mukaan 328 900.
5 8. JOULUKUUTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 KAJ CHYDENIUKSEN HAASTATTELU SIVULLA 14 Löytämisen ihme Säveltäjä Kaj Chydenius avaa runokirjan ja lausuu muutamia itseäänkin koskettaneita säkeitä. Silmät tuikkivat. Säkenöivä innostus vie mukaansa ja saa unohtamaan hetkeksi ajan kulun. Työhuone kertoo uutterasta puurtajasta. Siinä tuntuu olevan kaikki olennainen, mitä hän tarvitsee. Tietokoneen sävellystiedostojen määrää voi vain ihmetellä. Chydeniuksesta ei havaitse piiruakaan tympääntymistä säveltämiseen. Musiikki on lahja, jota hän saa käyttää. Chydenius on säveltäjänä myös selkeä vastuunkantaja. Hän ei halua opettamalla opettaa mutta on mukana juonessa tarjoamassa oival luksia, jos joku haluaa löytää musiikin sydämen. Säveltäjä kylvää huumoria aina, kun siihen löytyy mahdollisuus. Chydenius on niitä vanhan ajan herrasmiehiä, jotka tuntuvat olevan katoavainen luonnonvara. Hän on tottunut avaamaan aina naisille oven. Hänet kohdattuaan voi todeta tavanneensa ei pelkästään upeiden sävellysten isän vaan myös hienon ihmisen, jolla on paljon annettavaa. Chydenius ei ole vielä säveltänyt omasta mielestään itselleen tärkeintä laulua. Se kertoo siitä, miten hän pyrkii jatkuvasti eteenpäin ja parempaan. Kun hän sellaisen tekee, odotukset ovat sanomattakin korkealla. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN JK Asiakasmaksut syöksevät köyhät ihmiset kurjuuteen S uomen terveydenhuollon asiakasmaksut ovat kasvaneet huolestuttavaa tahtia viimeisen kahden vuoden aikana. Vuonna 2015 asiakasmaksuja korotettiin 9,4 prosenttia ja tänä vuonna ällistyttävät 30 prosenttia! Onneksi osa kunnista tajusi tilanteen kohtuuttomuuden ja pidättäytyi maksujen korotuksista. Kuitenkin suurin osa kunnista eli noin 60 prosenttia korotti palvelumaksuja täysimääräisesti. Sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksujen lainsäädännön uudistustyö aloitetaan alkuvuodesta 2017. Uudistus liittyy maakuntalakiin, joka vahvistaa kunkin maakunnan itsemääräämisoikeuden päättää asiakasmaksujen suuruudesta. Koska maakuntauudistuksen lähtökohtana on ollut veroasteen pitäminen ennallaan, kohdistuu paine jo nyt kovassa korotustahdissa oleviin asiakasmaksuihin. Tuleva ”maakuntien Suomi” näyttäytyy varsinkin sosiaalija terveyspalvelujen maksujen näkökulmasta hyvin eriarvoisena. Voi hyvinkin olla, että väestöltään suuret maakunnat kuten Uusimaa pystyvät pitämään asiakasmaksut kohtuullisena, kun taas pienet maakunnat rokottavat asukkaitaan palvelujen käytöstä huomattavasti rankemmin. Maksurasitus kohdistuisi paljon palveluja käyttäville, jotka ovat usein pienituloisia, eläkeläisiä ja työttömiä. Suomalaiset elävät terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta hyvin erilaisissa todellisuuksissa. Työterveyden etuoikeutetut asiakkaat eivät maksa perusterveydenhuollostaan asiakasmaksuja lainkaan. Toinen etuoikeutettu joukko on sairausvakuutuksen ottaneet henkilöt, jotka pääsevät yksityisiin sairaaloihin hoitamaan vaivansa pikavauhtia. Toinen todellisuus on pitkäaikaistyöttömän ja monisairaan ihmisen tilanne, jonka asiakasmaksuihin menee 2–3 kuukauden peruspäiväraha vuodessa. Eikä asiakasmaksujen maksukattoon kuulu edes hammashuolto tai lyhyt laitoshoito. Tällaisesta tilanteesta seuraa lähes automaattisesti laskujen perintäkierre, jolloin kustannukset kasvavat entisestään. Näin kuntaja maakuntavaalien lähestyessä SDP:n tulisi palata tavoitteellisen politiikan tielle. Pitkän tähtäimen maalina tulisi olla asiakasmaksujen poisto peruspalvelujen osalta. Kenenkään ei Suomessa pitäisi jättää sairauksia hoitamatta lääkärin asiakasmaksun vuoksi. Lisäksi maksujen perintä ja laskutus pitäisi ottaa pois yksityisiltä yrityksiltä, jotka rahastavat ihmisten ahdingolla. Nykytilanteessa löytyy esimerkkejä, jossa maksamatta jäänyt 37 sentin lasku on kasvanut 22 euroon. Tänä vuonna asiakasmaksujen katto on 691 euroa. Ongelmana maksukatossa on kuitenkin se, että nykyinen järjestelmä edellyttää asiakkailta omaa aktiivisuutta maksujen seurannassa. Palvelun käyttäjän tulee siis itse pystyä osoittamaan maksukaton ylittyminen. Maksukaton seuraaminen on kuitenkin tehty yllättävän monimutkaiseksi, eikä asiasta ainakaan tiedoteta tarpeeksi. Siksi monet ihmiset maksavat asiakasmaksuja maksukaton ylittymisen jälkeenkin. Tämän vuoksi asiakasmaksujen seuranta tulisi viipymättä automatisoida lääkekorvausten tavoin. ”Maakuntien Suomi” näyttäytyy varsinkin sosiaalija terveyspalvelumaksuissa hyvin eriarvoisena. SDP:n ex-puoluesihteeri Mikael Jungner ilmoittautui Yle-Sipilä-väännössä päätoimittaja Atte Jääskeläisen vankkumattomaksi tukijaksi. Hän nosti Jääskeläisen Steve Jobsin kaltaiseksi neroksi, joka kärsii ainoastaan ”liiallisesta empatiasta”. Mistähän mielipidebingosta Jungner omat aivoituksensa oikein suoltaa?
6 8. JOULUKUUTA 2016 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Mari K. Niemi: Populismin nousua pitäisi arvioida rinnakkain sosialidemokratian romahduksen kanssa. Kyllä. Mininisterien talouskytkökset ovat edelleen ongelma ” Ketä niissä rahastoissa on ja onko siellä poliittisia sidoksia, se pitäisi avoimuuden nimissä katsoa ainakin poliittisen päätöksenteon ytimen osalta.” Professori avaisi poliitikkojen vakuutuskuoret ja pääomasijoitukset P ääministeri Juha Sipilän (kesk.) omaisuuteen liittyvät kysymykset ovat pulpahdelleet pinnalle säännöllisin väliajoin, vaikka Sipilä itse on suhtautunut kysymyksiin tulehtuneesti. Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) käynnisti puolitoista vuotta sitten keskustelun Sipilän vakuutuskuorista ja luonnehti Sipilän ministereille pakollista sidonnaisuusilmoitusta epämääräiseksi ja vältteleväksi. Sipilä ei ole kertonut julkisesti vakuutuskuoriensa sisällöstä tai niihin tekemiensä sijoitusten koosta. Kertomatta jättämisessä ei ole mitään laitonta. Ministereiden sidonnaisuuksia koskeva lainsäädäntö on niin yleisluontoinen, ettei se edellytä tarkempaa selvitystä. Sidonnaisuusilmoituksista säädetään perustuslaissa (63 §), jonka mukaan ”ministerin on viivytyksettä nimitetyksi tultuaan annettava eduskuntaa varten selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.” Vakuutuskuorien kaltaisia yksityiskohtia laissa ei mainita. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan tarkentavaa lainsäädäntöä ministereiden sidonnaisuuksista ei ole. – Tämä on tässä. Pitäisikö olla, on oma kysymyksensä. Lainsäädäntöä jouduttiin muuttamaan vaalirahoituksen osalta, kun asiasta nousi julkinen häly, Voutilainen sanoo. Kun sidonnaisuusilmoituksesta on ministereiden osalta säädetty suoraan perustuslaissa, tarkentaminen edellyttäisi Voutilaisen mukaan joko perustuslain säännöksen muuttamista tai yksityiskohtaisempaa ohjeistusta. – Olisi syytä arvioida, että onko täsmentämiseen tarvetta, koska se aiheuttaa ministeritoimintaan tällaista spekulointia. Sipilän vakuutuskuoria ei Tomi Voutilaisen mukaan voi laskea laissa mainituksi yritysomaisuudeksi. – Kun rahastot omistavat, kyse ei ole ministerin suorista omistuksista. Vakuutuskuorien lisäksi sidonnaisuusilmoituksissa ei tarvitse kertoa myöskään rahastosijoitusten sisältöä, vaikka sinällään asiaan liittyy tulkinnanvaraisuutta. Voutilainen näkee ohjeistuksen puutteessa ongelmia, koska Suomessa harrastetaan valtion tukemaa riskisijoittamista rahastojen kautta. Pääomasijoituksien taakse pääsee piiloon Viime vaalikaudella perustettu Tekes pääomasijoitus Oy kanavoi Tekesiltä saamiaan valtion budjettivaroja rahastoihin, jotka tekevät ICT-yrityksiin tehtävistä riskisijoituksista turvallisempia yksityisille sijoittajille. Järjestelystä voisi hyötyä esimerkiksi vakuutuskuoriin yksityisiä varojaan sijoittanut poliitikko. – Rahastot ovat matalariskisempiä, kun ensisijaiset tappiot kärsii valtio. Pääomasijoitus Oy saa myös voittoja rahastoista vasta toissijaisesti, yksityisten sijoittajien jälkeen. Ketjutus on hyvin monimutkainen. Ketä niissä rahastoissa on ja onko siellä poliittisia sidoksia, se pitäisi avoimuuden nimissä katsoa ainakin poliittisen päätöksenteon ytimen osalta, Tomi Voutilainen sanoo. Voutilainen ei näe Sipilän vakuutuskuoria ensisijaisesti juridisena kysymyksenä vaan asiana, joka on Sipilän itsensä ratkaistavissa. Vaikka laki ei edellytä tarkempaa ilmoitusta, ei tarkentamista ole erikseen kielletty. – Jos mahdollisia sidonnaisuuksia halutaan pitää poissa ilmoituksesta, keskustelu nousee uudelleen ja uudelleen esille. Ehkä on parempi julkistaa kuin jättää julkistamatta, Voutilainen sanoo. Ministereiltä edellytetään suurempaa omistusten läpinäkyvyyttä kuin valtion ylemmiltä virkamiehiltä tai tuomareilta, joiden sidonnaisuusilmoitukset ovat omistusten osalta salaisia. Päättäjien sidonnaisuuksien julkisuus auttaa yleisöä arvioimaan julkisia varoja koskeviin päätöksiin liittyviä kytköksiä. – Henkilöt voisivat havahtua myös itse arvioimaan sidonnaisuuksiaan eivätkä he voisi myöhemmin vedota tietämättömyyteensä. Sidonnaisuuksista voi tarvittaessa myös luopua. Voutilainen täsmentäisi ministerien sidonnaisuusilmoituksen ohjeistusta. – Samalla voisi avata sitä, mitä erilaisilla sidonnaisuuksilla tarkoitetaan erityisesti rahasto-osuuksien osalta. Simo Alastalo Demokraatti
7 8. JOULUKUUTA 2016 Mari K. Niemi: Populismin nousua pitäisi arvioida rinnakkain sosialidemokratian romahduksen kanssa. Kyllä. ANTAKAA INDEKSI TAKAISIN! Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamiseksi palkkatasoindeksiksi luovutetaan eduskunnan puhemiehelle. Aloite sai yhteensä 84 820 kannatusilmoitusta. SÄÄLLISTÄ TYÖTÄ Presidentti Tarja Halosen TH Globaalin kestävän kehityksen säätiö julkaisee kirjan kestävästä kehityksestä ja säällisestä työstä. Kirja perustuu SASKin kanssa yhteistyössä pidettyyn seminaariin NUORETKIN TEKEVÄT RAUHANTYÖTÄ Historiallinen Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma hyväksyttiin vuosi sitten YK:n turvallisuusneuvostossa. Nyt, päätöslauselman vuosipäivänä kansanedustaja Antti Kaikkonen ja nuorisojärjestöjen 2250-verkosto järjestävät seminaarin nuorista osana rauhantyötä. to 8.12. pe 9.12. to 8.12. Viikon tärpit
8 8. JOULUKUUTA 2016 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA P ääministeri Juha Sipilä oli juuri selviämässä Terrafame-sotkustaan, kun hän upposi itse leipomaansa Yle-gateen. Sipilä olisi saanut viimeisen sympatiapisteen, jos olisi lopettanut sukunsa Terrafame-kytköksistä puhumisen siihen, kun hän totesi, että jääviysasia pitää tutkia. Miksi Sipilä jatkoi? Kyse tuskin oli perheestä, vaan hänen ja perheen sijoituksista – vakuutuskuorista, joiden sisältöä Sipilä suojaa. Merkittävä tekijä Sipilän toiminnalle on todennäköisesti hänen taustansa. Yritysmaailmasta tullut Sipilä HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Rahalla saa Sipilä ehkä näkee itsensä Jumalan sijaisena, ja alamaisten on luotettava häneen. on tottunut siihen, että johtaja ja omistaja määrää. Ylen rahoitus tulee valtiolta. Ehkä Sipilä katsoo, monien perussuomalaisten tavoin, että Ylellä, yhdellä Suomen merkittävimmällä medialla, ei pitäisi olla poliitikkoja käsitellessä omaa journalistista tahtoa. Tämä on pelottava ajatus valemedioiden yleistyessä. Pidemmälle Sipilän johtamisarvioissa menivät tutkija Jouni Tilli ja päätoimittaja Johanna Vuorelma, jotka näkevät Sipilän toiminnassa luterilaista auktoriteettiuskoa. Heidän mukaansa Sipilä ehkä näkee itsensä Jumalan sijaisena, ja alamaisten on luotettava häneen. Olennaista on, että Sipilän toimintaa Ylen kanssa ei leimata vain viestintäongelmaksi. Kyse on vallankäytön vääristymisestä. Luoja Suomea oikeilta kriiseiltä suojatkoon. AKT yllätti Kiky ei olisi kannattanut AKT:n Autoliikenteen aloille. Ne pääsivät viikko sitten neuvottelutulokseen työehtosopimuksesta, joka on Autoliikenteen Työnantajaliiton (ALT) mukaan historiallisen pitkä. Samalla työntekijäpuoli sai sovittua alaa koskevista laadullisista parannuksista. Autoliikenteen sopimus on kolmivuotinen ja sisältää lisäksi yhden optiovuoden. Kokonaisuudessaan nelivuotisen sopimuskauden viimeinen vuosi on AKT:n irtisanottavissa. AKT jäi aiemmin tänä vuonna pois kilpailukykysopimuksesta. Nyt saavutettu neuvottelutulos ei sisällä työajan pidennystä eikä niin sanottua kriisilauseketta. Ensi vuonna yleispalkankorotuksia ei tehdä, mutta seuraavina vuosina niissä noudatetaan teollisuuden yleistä linjaa. Lisäksi sopimukseen kuuluu joka syksy erikseen tehtävä taulukkopalkkojen liukumakorotus. Sopimus koskee kuorma-autoalaa, linja-autoalaa, huoltokorjaamoja, terminaaleja ja matkahuoltoa. Se kattaa yli puolet AKT:n jäsenistä. Neuvotteluja käytiin tiukasti hiljaisuudessa. Sopu löytyi lopulta lähes vuorokauden viimeisen neuvottelurutistuksen jälkeen. Autoalalla on useasti työehtosopimuksista käyty tiukkoja neuvotteluja, nyt sopu löytyi hyvissä ajoin ennen sopimuskauden päättymistä. Nyt työnantajat hakivat alalle varmuutta pitkäksi aikaa tuovaa kokonaisuutta, jossa kuitenkin on työajan käyttöön liittyviä joustoelementtejä. AKT ja ALT:n uskovat sopimuksen turvaavan kuljetusalan yritysten toimintaa ja työpaikkoja kovenevassa kilpailussa. ” AKT:n neuvottelutulos ei sisällä työajan pidennystä eikä niin sanottua kriisilauseketta. Getty Images Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO
9 8. JOULUKUUTA 2016 Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.) ja kaksi toimittajaa surmattiin ravintolan edustalle viikonloppuna Imatralla. – Imatran Sosialidemokraatit muistaa tänään menehtyneitä ja olemme menossa Imatrankosken kirkkoon. Nyt tarvitaan käsiä, joista pitää kiinni. Näin kirjoitti Twitter-tilillään Imatran Sosialidemokraattien puheenjohtaja Niina Malm sunnuntaina alkuillasta. Hän puki sanoiksi monien imatralaisten ajatukset, puoluekannasta riippumatta. Poliisi on vanginnut 23-vuotias imatralaismiehen, jota epäillään kolmesta murhasta. Mies tuli paikalle ravintola Vuoksenvahdin edustalle omalla autollaan, otti metsästysaseen takakontistaan ja ampui neljästä viiteen laukausta. Sipilä ilmoitti, ettei enää aio vastata journalisteille vaan käyttää muita kanavia. Teettääkö hän Trumpin malliin mainospätkiä vastauksiksi? Pentti Lehto Jos toimitaan kuten itänaapurissa, niin se on ok? Jari Markkanen Eikös ne kansalta kerätyt Yle-maksut menekkään suoraan Ylelle... vai menevätkö nekin Talvivaaraan? Kari Happonen Sipilän stressinsietokyky on olematon. Ikävää, että merkittävässä asemassa on helposti malttinsa ja harkintakykynsä menettävä henkilö. Kuinka hän käyttäytyy kovassa paikassa? Aimo Aaltonen Minulla on ollut käsitys, että kunniamerkeillä palkitaan erikoisesti ansioituneesta toiminnasta, yhteiskunnan tai yhteisön hyväksi. Pikkuisen arveluttaa tuon ylimmän merkin saajista toisen (Juha Sipilä) henkilön saavutukset. Reijo Huusko Painovapauden 250 vuotissyntymäpäivänä Sipilän sensuuritahto paljastui. Pentti Lehto Jääskeläinen nauttii Ylen hallituksen luottamusta, mutta ei maksavien luottamusta. Harri Koskinen Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT HEIKKI SIHTO PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ SIIRTYI SUKULAISTEN OMISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TERRAFAME-SOTKUSTA YLE-GATEEN. SIPILÄN EPÄILLÄÄN YRITTÄNEEN VAIKUTTAA YLEN JUTTUIHIN JA YLEN PUIOLESTAAN TÄSTÄ SYYSTÄ ”SENSUROINEEN” JUTTUJAAN. Rinne: Sipilä töpeksii median kanssa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo Pohjolan Sanomissa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on töpeksinyt totaalisesti median ja etenkin Yleisradion kanssa. Rinteen mielestä Sipilän parinkymmenen sähköpostin palaute Ylen jutusta on herättänyt ison epäilyksen, että hallituksen taholta on kovasti pyritty vaikuttamaan siihen, miten Yle saa asioista kertoa. – Tässä on vielä taustalla se, voiko hallitus kiristää Yleisradiota hallituksen budjetin kautta. Rinne opasti, että poliittisille johtajille tulee aina arvostelua ja sitä pitää sietää. Taantuma Suomen taloudessa jo ehkä selätetty Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 1,6 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Danske Bankin ekonomistien mukaan tuoreet tilastot vahvistavat kuvaa, että taantuma Suomen taloudessa on selätetty, vaikka kasvu onkin vielä maltillista. He huomattavat, että Suomen talouskasvu on jo lähellä euroalueen keskimääräisiä lukuja, kun viime vuosina Suomi on ollut peränpitäjien joukossa. Imatra hiljentyi suruun Nasima Razmyar pormestarikisaan Eurooppademarit – Tähti ry. esittää kansanedustaja Nasima Razmyaria SDP Helsingin pormestariehdokkaaksi. Helsinki tarvitsee näköisensä pormestarin, joka saa helsinkiläiset tuntemaan kaupungin omakseen, yhdistys perustelee. – Ihan puskista tuli. Olen tosi yllättynyt, Nasima Razmyar kommentoi. Julkishallinnon Helsingin sosialidemokraatit puolestaan esittää pormestariehdokkaaksi kansanedustaja Eero Heinäluomaa. Hän miettii asiaa. Veronkorotukset yksi vaihtoehto kevään lisäsopeutuksissa Hallitus on vaikeassa tilanteessa, kun valtiontalouden tasapainottuminen ei etene siinä vauhdissa kuin alun perin on ajateltu, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas. Hänen mielestään taustalla on ennen kaikkea kilpailukykysopimus, muun muassa siihen liittyvät veronkevennykset, joiden negatiiviset vaikutukset valtiontalouteen. – Valtiovarainministeriön arvio on, että kilpailukykysopimuksen valtiontaloutta heikentävä vaikutus on ensi vuonna liki miljardi euroa. Veronkorotukset ovat vaihtoehto, jos hallitus keväällä päätyy lisäsopeutuksiin, Ilmakunnas sanoo. Lehtikuva / Hannu Rissanen Ole yhteydessä ja liity sähköpostilistalle verkkosivuillamme! MIHIN SUUNTAAN, EU? Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D Keskustelemassa europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri, toimittaja-kirjailija Heikki Aittokoski ja Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu, tel. +32 2 284 5540, www.liisajaakonsaari.fi miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu, tel +32 2 284 5294, www.miapetra.fi Ilmoittautuminen viimeistään ma 12.12. s-d.delegationFI@ europarl.europa.eu Etukäteisilmoittautuminen on välttämätöntä turvatarkastuksen takia. perjantaina 16.12. klo 16–18 Eduskunnan Pikkuparlamentin ravintola GLÖGIÄ!
10 8. JOULUKUUTA 2016 (yksityishenkilöt) EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Meppi pitkätossu MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Onko eurooppalaisen puolustuksen aika? T rumpin voitosta lähtien Euroopan Nato-maat ovat olleet hämmennyksissään. Onko Trumpin johtama sotilasliitto sellainen, jonka voi luottaa tarvittaessa puolustavan eurooppalaisia jäseniään? Kaikissa EU:n tärkeimmissä puolustusta koskevissa sopimuksissa on pitkään korostettu, että EU ja Nato ovat erottamattomat. Se on ymmärrettävää, sillä 28 jäsenmaasta 22 kuuluu Natoon, mutta Suomen kannalta se on epämukavaa. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että useammat jäsenmaat ajattelevat, että eurooppalaista puolustusta voidaan ja ehkä kannattaakin kehittää myös omin päin. Marraskuussa täysistunnossa hyväksyttiin kaksi puolustusta koskevaa päätöslauselmaa. Niissä on hyviä asioita: puolustuksen yhtenäistämistä, yhteistä kyberturvallisuutta, rauhanturvaamista, konfliktien estoa ynnä muuta. Niihin oli myös eksynyt kohtia kuten ”Naton ja EU:n poliittiset prioriteetit eivät ehkä aina ole identtiset”. Tämä ei kuulosta kovin radikaalilta, mutta kertoo siitä, että joissain Nato-maissa mietitään suhdetta uudelleen. Perinteiset ”Naton on oltava Euroopan puolustuksen perusta” -mantrat tosin löytyvät papereista edelleen. Päätöslauselmassa esitettiin jopa Euroopan yhteistä armeijaa ja puolustusteollisuuden verovapautta, mutta kohdat äänestettiin onneksi nurin. Läpi meni kuitenkin myös asioita, joita en voi tukea. Parlamentti haluaisi, että kaikki maat nostaisivat puolustusbudjettinsa kahteen prosenttiin bkt:sta. Suomessa se on nyt 1,36. EU:n pitäisi lisäksi saada päättää 20 prosentista jäsenmaiden puolustusmenoista. Kaiken kukkuraksi puolustuksen tutkimukseen pitäisi varata 500 miljoonaa euroa vuodessa. Toivon, että jäsenmaat kaatavat nämä huonot esitykset, mutta tukevat puolustuksen yhteistä kehittämistä. Tutkimusten mukaan enemmistö suomalaisistakin vastustaa Natoon liittymistä, mutta ei puolustusyhteistyötä ylipäätään. Pohjoismainen tai eurooppalainen yhteistyö kelpaa meille! Onko Trumpin johtama sotilasliitto sellainen, jonka voi luottaa tarvittaessa puolustavan eurooppalaisia jäseniään? Italiassa kuohuu, Itävallassa laitaoikeisto hävisi Italian pääministeri Matteo Renzi ilmoitti eroavansa, kun selvisi, että hän hävisi kansanäänestyksen perustuslain uudistamisesta. Uudistuksella haluttiin kaventaa parlamentin ylemmän kamarin senaatin valtaa ja vähentää sen jäsenmäärää. Jos Italiassa ei järjestetä uusia vaaleja, on Renzin seuraajaksi esitetty muun muassa talousministeri Pier Carlo Padoania. Jos edessä on ennenaikaiset vaalit, on vahvoilla arvioitu olevan Beppe Grillon perustama populistinen Viiden tähden liike. Renzin eron on arvioitu johtavan uudenlaiseen, epävarmaan poliittiseen tilanteeseen Italiassa sekä mahdollisesti myös taloudelliseen kaaokseen. Viiden tähden liike on vihjaillut mahdollisuudella järjestää kansanäänestys Italian euroerosta. Kyselyjen mukaan italialaisten selvä enemmistö kuitenkin kannattaa jäsenyyttä niin eurossa kuin EU:ssakin. Itävallassa presidentinvaalit voitti vihreiden ehdokas Alexander Van der Bellen. Laitaoikeiston ehdokas Norbert Hofer myönsi häviönsä presidentinvaaleissa. Van der Bellen tervehti sunnuntaina äänestystulosta Eurooppa-myönteisyyden voitoksi. Hän sanoi myös edistäneensä vanhoja arvoja eli vapautta, tasa-arvoa ja solidaarisuutta. Itävallan vaaleja seurattiin tarkkaan, koska Hoferin vaalivoitto olisi merkinnyt ensimmäisen oikeistopopulistin – monien mielestä äärioikeistolaisen – presidentin valtaannousua läntisessä Euroopassa. (STT)
12 8. JOULUKUUTA 2016 MIKKO HEIKINHEIMO Uutisanalyysi Ranskan vaalimylly jo täydessä vauhdissa R anskassa alkaa ankara taistelu maltillisen oikeiston ja äärioikeiston ehdokkaiden välillä presidenvaaleissa. Oikeiston tasavaltalaisten (Républicains) ehdokkaaksi valittiin reilu viikko François Fillon. Sosialistien ehdokkaasta ei tiedetä vielä mitään varmaa ja vasemmalla on monia ehdokkaita. Kansallisen rintaman, (Front national, FN) ehdokas Marine Le Pen tunnetaan jo. Ranskassa oletetaan äärikeiston FN:n ehdokkaan pääsevän vaalien toiselle kierrokselle. Vasemmiston yhteisrintaman aikaansaaminen on vaikeaa. Tilannetta hämmentää se, että vasemmiston entinen talousministeri Emmanuel Macron vetoaa niin oikeistoon kuin vasemmistoonkin. Myös entinen naisministeri Michèle Alliot-Marie harkitsee villiä ehdokkuutta vaaleissa. Eräät muutkin henkilöt voivat olla oikeiston ehdokkaita. Sarkozyn lyhyt paluu Oikeiston tasavaltalaisten puheenjohtaja ja entinen presidentti Nicolas Sarkozy joutui hyväksymään avoimen esivaalin. Muita puolueen näkyvimpiä ehdokkaita olivat Sarkozyn ohella entiset pääministerit Alain Juppé ja François Fillon, jota presidentti Sarkozy aikanaan kutsui loukkaavasti ”yhteistyökumppanikseen”. Sarkozy omaksui vaalikampanjassaan äärioikeiston teemoja, jopa sen ilmauksia. Hänen kannattajiaan olivat puolueen aktiivijäsenet. Alain Juppé, Bordeaux’n kaupunginjohtaja, sai aikanaan tuomion vaalisotkuista, jotka hän kai toteutti Chiracin käskystä. Juppé poistui Ranskasta Kanadaan ja palasi sitten Ranskan politiikkaan. Hän oli jonkin aikaa myös Sarkozyn ulkoministeri. Esivaalissa Juppé oli muita pääehdokkaita maltillisempi ja kannatti varovaisempaa suhteutumista maan muslimiväestöön. Hänellä oli kannatusta keskustassa oikeiston lisäksi, myös jopa vasemmistossa. Toinen entinen pääministeri François Fillon, on Juppéä nuorempi. Hän on urheilullinen henkilö, entinen vuorikiipeilijä ja kilpa-autoilija. Hän on uskovainen katolilainen ja Syyrian kristittyjen tukija. Fillonin mukaan Putinin ja Yhdysvaltain kanssa tulisi sopia Syyrian ja Ukrainan kriisien ratkaisusta ja olisi luovuttava lännen Ukraina-pakotteista. Poliittisesti ja talouspoliittisesti Fillon on paljon Juppétä konservatiivisempi. Ehdokasvaalien ensi kerroksella François Fillon sai 44,1 prosenttia äänistä, Alain Juppé 28,3 ja entinen presidentti Sarkozy vain 20,9. Ehdokasäänestyksen toisella kierroksella Sarkozyn kannattajat ja parin muun ehdokkaan äänestäjät ryhmittyivät Fillonin taakse. Fillon voitti Juppén saaden noin 64,5 prosenttia äänistä. Tämä tarkoittanee Juppén kansallisen poliittisen uran loppua. Vasemmisto on sekaisin Tilanne on hyvin sekava vasemmalla. Presidentti François Holland ilmoitti illalla 1.12. lyhyesti, ettei ryhdy ehdokkaaksi. Nuori pääministeri Manuel Valls haluaisi ehdokkaaksi, mutta hän lienee taas luopunut aikeistaan. Puolueella on muitakin jo esivaalien vaalikampanjaa käyviä ehdokkaita. Sellaisia ovat muun muassa entiset ministerit Arnaud Montebourg ja Benoît Hamon. Ensin mainittu lienee liberaalimpi kuin vakaumuksellinen sosialisti (sosialidemokraatti) Hamon. Montebourgilla on kannatusta liike-elämän piirissä, Hamon taas vetoaa nuorempiin ja enemmän vasemmalla oleviin äänestäjiin. Vasemmalla on vielä muitakin ehdokkaita. Sellainen on entinen sosialisti ja Vasemmistopuolueen (PG) puheenjohtaja Jean-Luc Mélanchon. Tämän ”Alistumattoman Ranskan” (La France insoumise) liikkeen johtajan kommunistit kelpuuttivat hiljattain myös kommunistipuoleen ehdokkaaksi. Kuitenkin hän sai äänestyksessä vain prosentin kannatuksen ja monet kommunistit arvostelivat häntä ankarasti. Ranskassa vihreät luetaan myös vasemmistoon. Heillä on nyt kuitenkin ehdokas, joka jo vaalien ensimmäisellä kierroksella käy itsenäistä kampanjaa ja jolla tuskin on mahdollisuuksia toiselle. Näin lienee myös Radikaalivasemmiston puolueen (PRG) kohdalla, jolla on ehdokkaansa vaaleissa, mikä myös heikentää vasemmistoa. Macaron jakaa tunteita oikealla ja vasemmalla ”En Marche!”-liikkeen, johtajaan Emmanuel Macroniin suhtaudutaan nuivasti niin oikealla kuin vasemmallakin. Oikealla pelätään Macronin vetävän puoleensa liberaaleja äänestäjiä. Vasemmalla taas Macronia, joka oli ensin presidentti Hollanden asiantuntija ja myöhemmin ministeri, pidetään ”petturina”. Jää nähtäväksi saako hänen liikkeensä kannatusta vaaleissa. Ranskassa ehdokkaat ilman puoluetta eivät ole tähän mennessä menestyneet. Yleinen arvio on, että vaalien ratkaisevalla toisella kierroksella ovat lopulta vastakkain maltillisen oikeiston ja äärioikeiston ehdokkaat, jolloin maltillisempi ehdokas vetäisi taas pitemmän korren, kuten presidentti Chirac vuonna 2002 Marine Le Penin isää, Jean-Marie’ta, vastaan. Tuolloin sosialistien ehdokas, pääministeri Lionel Jospin, karsiutui yllättäen jo ensimmäisellä kierroksella. Tällä kertaa sellainen tapahtuma ei olisi mikään yllätys. Tuoreimman arvion mukaan François Fillon saisi vaalien ensi kerroksella 27 ja Marine Le Pen 24 prosenttia äänistä. Monet Le Penin kannattajista tukivat kai Fillonia oikeiston esivaaleissa. Seuraavina mielipidemittauksissa ovat Macron ja Mélanchon. Vasta sitten, selvästi jäljessä, on presidentti Hollande. Kirjoittaja on Pariisissa asuva vapaa toimittaja Oikeiston tasavaltalaisten Francois Fillonia pidetään vahvana ehdokkaan Ranskan presidentinvaalien toiselle kierrokselle. AFP / Eric Feferberg
13 8. JOULUKUUTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Kukapa ei olisi joskus ihaillut lumihiutaleita, noita luonnon ihmeellisiä, mikroskooppisen pieniä taideteoksia. Japanilainen fyysikko Ukichiro Nakaya ei malttanut jättää lumikiteiden katoavan kauneuden ihmettelyä pelkän ihailun asteelle vaan päätti selvittää niiden synnyn salaisuuden. Nakaya ryhtyi tuumasta toimeen ja alkoi kasvattaa lumihiutaleita missäpä muuallakaan kuin japaninjäniksen karvojen päissä Hokkaidon yliopiston laboratoriossa 1930-luvulla. Hän tutki suurella tarkkuudella lämpötilan ja kosteuden vaikutusta lumihiutaleen syntyyn. Nakaya huomasi, että lumihiutale syntyy, kun vesihöyry härmistyy 12–40 asteisessa pakkasilmassa eli tiivistyy kaasusta suoraan kiinteäksi jääksi. Lumihiutaleen muotoon vaikuttaa sen syntypaikassa vallinnut lämpötila sekä sen kohtaamat lämmönvaihtelut putoamismatkalla pilvestä maahan. Nakaya huomasi, että jääkiteen rakenteen takia lumihiutaleista voi tulla muodoltaan levyjä, neulasia tai haaroittuvia tähtiä. Levymäisessä hiutaleessa on aina kuusi kulmaa, tähtimäisessä kuusi sakaraa. Kun lumihiutaleita yhdistyy toisiinsa, muodostuu useampisakaraisia hiutaleita, kuten 12, 18 ja 24 sakaraisia. Jäniksenturkkitutkimuksissaan Nakaya havaitsi, että mitä kuivempi ilma, sitä yksinkertaisempi lumihiutale on rakenteeltaan ja mitä kosteampi ilma, sitä monimutkaisempi. Sanotaan, että kahta samanlaista lumikidettä ei voi olla olemassa. Tästä ajatuksesta otti aikoinaan kopin amerikkalainen valokuvaaja ja tutkija Wilson Bentley, joka 46 vuoden aikana kuvasi mikroskoopilla yli 5000 lumihiutaletta. Bentley totesi kaikkien kuvaamiensa lumihiutaleiden olevan keskenään erilaisia. Hän julkaisi suositun valokuvakirjan kuvaamistaan lumihiutaleista kuolinvuotenaan 1931. Pääasiallinen lähde: Wikipedia Lumikiteen lumo To th G ab or G yu la
14 8. JOULUKUUTA 2016 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN ? KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä
15 8. JOULUKUUTA 2016 Intohimoinen etsijä Säveltäjä Kaj Chydenius istuu kotonaan työhuoneessa. Ulkona on kirpeä pikkupakkanen. Pikkulinnut parveilevat lähikadun puissa. Pöytä on täynnä nuotteja ja nuottipaperia. Vain osan hän on kirjoittanut puhtaaksi koneelle. Rakkaus runoihin on saanut Chydeniuksen syttymään säveltämisestä yhä uudestaan. Joka kerta pitää yrittää tehdä parhaansa, vähempi ei riitä. Hän oppi intohimoisen suhtautumisen musiikkiin Helsingin yliopiston musiikkitieteen professori Erik Tawastjernalta, joka opetti myös musiikin historiaa Sibelius-Akatemiassa. – Edellytän hyvältä laululta, että se on puoleksi viihdyttävä ja puoleksi opettava, Chydenius luonnehtii. Työhuoneen kirjahylly on täysi. Chydeniuksen tämänhetkisiä suosikkirunoilijoita ovat Eino Leino, L.Onerva, Aaro Hellaakoski, P. Mustapää ja Aale Tynni. – Jos tekee neljä laulua vuodessa, voi olla, ettei mikään niistä ole hyvä. Jos teet sata laulua, niistä neljä voi olla hyvää. Silloin ne 96 muuta ei haittaa ollenkaan. Kaloja täytyy mennä ottamaan leveällä haavilla, säveltäjä kuvailee työskentelyään. Chydeniuksella voi parhaimmillaan syntyä kuusikin laulua päivässä. Kuitenkin on päiviä, jolloin säveltämiseen ei ole mahdollisuutta. Nykyisin hän on hieman hidastanut tahtia aiemmasta. Tänä vuonna on syntynyt yli kaksisataa laulua. – Jos tunnin päästä ei ala olla valmista, menen ulos kävelemään tai teen jotain muuta, Chydenius kiteyttää. Nöyryyttä omaan tekemiseen Chydenius on huomannut vuosien varrella kateuden turhaksi. Kehumisessa on syytä olla varovainen, koska kaikki eivät osaa ottaa sitä oikealla tavalla vastaan. Olennaisinta on keskittyä omaan tekemiseen. Säveltäjä on ottanut elämänohjeekseen Karl Marxin Pääomasta ajatuksen ”kulje omaa tietäsi ja anna ihmisten puhua”. Chydenius oudoksuu, kun kuulee itseään kutsuttavan maestroksi. – Saavutukseni maestrona on enemmän sitä, että olen pysynyt hengissä kuin tehnyt hyvää työtä. Oikeat muusikot tietävät, miten vähän minä tiedän musiikista, Chydenius luonnehtii. Jatkuva puurtaminen hioo omaa tekemistä. Chydenius ei sävellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Menestys on suhteellista. – Kun olet omasta mielestäsi parempi kuin kenenkään muun mielestä, koko juttu on menetetty, hän tähdentää. Ihmiset luulevat toisinaan Chydeniusta Kari Rydmaniksi. Kerran tuntematon mies soitti Chydeniukselle kahdelta yöllä. Soittaja sanoi, että Rydmanin sävellys Niin kaunis on maa esti häntä tekemästä juuri itsemurhan. Chydenius ei kyseisessä tilanteessa korjannut väärinkäsitystä henkilöllisyydestään. Ehkä säästyi ihmishenki. – Kari Rydman kertoi puolestaan saaneensa bensa-alennusta, koska häntä oli luultu minuksi, Chydenius naurahtaa. Sanoilla leikittelyä Kaikki alkaa rakkaudesta runoihin. Huonoa tekstiä on turha säveltää – tai sellaista, mitä ei koe omakseen. Tekstissä pitää olla jokin juju, oli kyse sitten rakkausrunosta, virrestä tai työväenlaulusta. Chydenius on säveltänyt satoja työväenrunoja, kaikenkaikkiaan lauluja on kertynyt tuhansia. Määrä ei ole kuitenkaan olennainen, vaan laatu. – Hyviä runoja on paljon, mutta ne pitää kaikki löytää. Kun löytää yhdenkin, se on suuri juttu, Chydenius säteilee. Säveltäjä iloitsee sanoista ja niillä leikittelemisestä. Hän kääntää mielellään temppelin vaikka tomppeliksi. Ruotsinkielisenä Chydenius yllättyi aikoinaan, miksei suomen kielessä sisäkkö ja ullakko ole toistensa vastakohtia. Hän käyttää aikaa sanojen ymmärtämiseen. Sitä hän on teroittanut myös oppilailleen. – Ei voi tietää, mikä laulu tuntuu vielä kymmenen vuoden jälkeen hyvältä, Chydenius kertoo. Sibelius-Akatemiassa Chydenius sai opetusta siitä, ettei poliittista sisältöä omaava laulu voi koskaan onnistua. – Bertol Brecht taas opetti, että jos laulussa ei ole ole asiaa, se on huono. Joillekin turhanpäiväinen on parasta, mitä he tietävät, hän pohtii. ” Kun olet omasta mielestä parempi kuin kenenkään muun mielestä, koko juttu on menetetty.”
16 8. JOULUKUUTA 2016 Juankosken poika Chydenius ei ole missään vaiheessa kokenut helsinkiläistyvänsä, vaikka on asunut siellä vuodesta 1957. Hän pitää Juankoskea edelleen kotipaikkanaan, jossa asui lapsuutensa ja osan nuoruuttaan. Sisimmältään hän on maalaispoika. Tehdaspaikkakunnalla herrojen ja työläisten ero tuli tutuksi. Juankosken ruotsinkieliset perheet oli laskettavissa yhden käden sormin. Chydeniuksen perhe oli yksi heistä. Naapurissa asunut musiikinopettaja Ulla Mattson oli ensimmäinen kannustaja ja esimerkki musiikissa. Koulunkäynti ei kiinnostanut, mutta opettaja näki pojan lahjakkuuden. – Kun ensimmäinen musiikinopettaja on hyvä, se riittää. Ulla Mattson oli intohimoinen musiikin palvelija ja muutenkin hieno ihminen, Chydenius selvittää. Lukion musiikinopettaja Pentti Paalanen Joensuun lyseossa raotti nuorukaiselle tietä säveltämisen maailmaan. Tuolloin syntyi myös Chydi-kvartetti. Pian olikin vuorossa jo Sibelius-Akatemia, vaikka Chydenius lupasi isälleen hakea myös kauppakorkeaan, koska isä epäili, ettei musiikilla voisi elättää itseään. Epäilys osoittautui pian turhaksi. Ensimmäinen merkittävä työ oli musiikin säveltäminen Arvo Salon Lapualaisoopperaan. Pasifismin vaikuttama Armeijaan Chydenius joutui 25-vuotiaana keskellä talvea. Sa
17 8. JOULUKUUTA 2016 dankomitea oli perustettu samana vuonna, ja ihmisten puheisiin oli tullut pasifismi. Chydenius luki pasifistista kirjallisuutta, ja mielessä myllersi. Hän oli juuri mennyt naimisiin ensimmäisen vaimonsa Kaisa Korhosen kanssa ja joutui suorittamaan palveluksensa kaukana kotoa Örön linnakkeessa Kemiönsaaressa. – Sen ainoan kerran olen ollut elämässäni masentunut, Chydenius sanoo. Hän makasi viikon tuskaisena sotilassairaalassa. Säveltäjä kuitenkin kokosi itsensä ja suoritti asepalveluksensa loppuun asti. Myöhemmin sotilaspassikuvassa hän irvisti. Sitä ennen hän varmisti, ettei tietynlaiseen ilmeeseen ollut määräystä. Moskova vahvisti Kaj Chydenius lähti Moskovan Tsaikovski-konservatorioon vuonna 1981. Hän puntaroi, joko sävellysten määrä riittäisi, vai pitäisikö tehdä jotain muuta. Tuo aika opetti itselleen uskollisena olemista. – Menin Moskovaan miettimään, olisiko siihenastisesta sävellystuotannosta alkua elämänuraksi. Palasin, kun olin tullut siihen tulokseen, että oli, säveltäjä kertoo. Chydenius aloitti Tsaikosvki-konservatoriossa Puskinin Lumikki-sadun säveltämisen kamarioopperaksi. Työtä ohjasi säveltäjä ja professori Aleksei Nikolajev, joka kertoi viikoittain näkemyksensä työn edistymisestä. Prosessi oli kiinnostava ja se tuotti suurta iloa. – Silloin ajattelin, että tulen säveltämään niin kauan kuin elän, Chydenius muistelee. Epäilystä, kaipausta Chydeniuksen äiti opetti, ettei kirkossa tarvitse käydä, mutta Jumalaan pitää uskoa. Chydenius erosi kirkosta, kun hän sai kuulla, että arkkipiispa Martti Simojoki oli vaatinut Hannu Salaman Juhannustanssit-kirjan kieltämistä. Raamatun kertomukset ja varsinkin runoilijoiden säkeet uskon kysymyksistä ovat herättäneet kiinnostuksen myöhemmällä iällä. Chydenius on ohjeistanut kahta muusikkopoikaansa Kallea ja Jussia ajattelemaan ja opettelemaan itse. Isä on ollut tarvittaessa tukena. Kasvatusperiaatteen hän on omaksunut vanhemmiltaan. Chydeniusta ärsyttää ihmiset, jotka ovat vakuuttuneita oikeassaolemisestaan vakaumuksensa suhteen. Jos on vakuuttunut jostakin asiasta, pitäisi kulkea eteenpäin ja mitata omaa käsitystä, toimiiko se vielä. – Uskominen on kaipausta. En ole erityisen varma siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Löytäminen on enemmän fulaa kuin etsiminen, Chydenius summaa. Chydenius pitää Lars Huldénin runon ajatuksesta ”jos putoat sateenkaarelta, olet käynyt sateenkaarella”. Hän yrittää elää mahdollisimman täyttä elämää. – Elämää ei ole enää julmetusti jäljellä. Nuorena poltin paljon tupakkaa ja join olutta. Ajattelin, että elän lyhyen elämän. Niin ei kuitenkaan käynyt. Kortteja maailmalta Chydeniuksella on valmisteilla monen muun ohessa konsertti helmikuulle KOM-ravintolassa yhdessä Oona Airolan ja Jussi Chydeniuksen kanssa. Sitä varten hän on tehnyt uusia sävellyksiä vanhoihin työväenrunoihin. Suomen juhlavuodelle säveltäjällä on muutenkin lukuisia suunnitelmia ja konsertteja eri puolille Suomea. Säveltäjä on lähdössä Kanarialle, ja edessä on matkalaukkujen pakkaamista. Hän aikoo tältäkin matkaltaan lähettää satakunta korttia. Se on hänelle pitkäaikainen tapa ja elämän merkki. – Antaminen on ytimeltään sama kuin saaminen, Chydenius kiteyttää. Lähde: Chydenius, Kaj: Muistin juuri (Kustannusosakeyhtiö Otava 2009). Kuka säveltäjä on tehnyt sinuun vaikutuksen? Eero Ojanen. Hän on parhaimpia ystäviäni ja tiedän kuuluvani myös hänen ystäviinsä. Minkä teatteriesityksen haluaisit nähdä seuraavaksi? Jos tiedän, että Lauri Maijala ohjaa jonkun esityksen, menen ilman muuta katsomaan. Muuten vaimoni Jaana Jyrkänne-Chydenius saa ne valita. Miten kuvailisit suhtautumistasi autoihin? En ole ikinä ajanut autoa, enkä ole oppinut tietämään, mikä on kytkin. Olen paras auton kyydissä olija. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA ? ? säveltäjä ? ? syntynyt 1939 Kuusankoskella ? ? asui lapsuutensa ja osan nuoruuttaan Juankoskella ? ? opiskeli musiikkia Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin yliopistossa 1957–1965 sekä työskenteli samaan aikaan Hufvudstadsbladetin musiikkitoimittajana ja sen jälkeen säveltäjänä Ylioppilasteatterissa ja KOM-teatterissa ? ? ensimmäinen levy 1966 ? ? kouluttanut ja opettanut laulajia ? ? Pro Finlandia-mitali 1996 ? ? Suomen Teatterijärjestöjen keskusliiton kultainen kunniamerkki 2003 ? ? säveltaiteen valtionpalkinto 2006 ? ? naimisissa, kaksi aikuista poikaa, kolme lastenlasta KAJ CHYDENIUS ” Löytäminen on enemmän fulaa kuin etsiminen.”
18 8. JOULUKUUTA 2016 Joulu lähestyy ja valmisteluja riittää. Koiraperheissä myös karvaiset pikkuapurit osallistuvat mielellään etenkin keittiöhommiin. Tuoksut lumoavat ja ties vaikka keittiöstä heltiäisi joku pieni namupalakin. Niin ihania kuin jouluruoat ovatkin, vain harvat niistä ovat koirille soveltuvia herkkuja. Ihmisten jouluruoissa on koiran kannalta ongelmallista mausteet, suola sekä ylipäätänsä raaka-aineet, mitä se ei ole normaaliarjessa tottunut syömään. Tyypillisesti ahmatteina koirat eivät juurikaan valikoi, mitä suullaan alas imuroivat. Koirien – sekä niiden omistajien – joulunajan tavallinen riesa onkin juhlaruoan sekoittamat vatsat. Varmin keino välttää joulunajan ruikuliralli on olla antamatta koirille ihmisten jouluherkkuja. Jouluvalmistelujen aikaan ruokaa on tyypillisesti esillä tavallista enemmän ja tavallisuudesta poikkeavissa paikoissa. Esillä on leivonnaisia odottamassa uuniin pääsyä, on uunituoreita joululaatikoita, konvehtirasioita ja koirien näkökulmasta se juhlan ihmeellisin ja kiehtovin makupala – joulukinkku. Kinkku on nou nou Koiraeläin on sisimmässään opportunisti ja tilaisuus tekee koirasta kuin koirasta helposti varkaan. Koirataloudessa joulukinkku on jatkuvassa vaarassa siitä hetkestä lähtien kun se kannetaan ulko-ovesta sisään. Kinkun ihmeellinen vetovoima saattaa lumota koiran sen iästä, koosta, koulutustasosta ja aiemmista intresseistä riippumatta. Koira kuin koira voi langeta kinkkuvarkaaksi minä tahansa jouluna. Koiran ja joulukinkun kohtaamisesta seuraavan tapahtumaketjun ongelmallisin anti ei loppujen lopuksi useinkaan ole näppejään nuolemaan jääneet ihmiset tai jouluateria ilman kohokohtaa. Ongelmaksi nousee kinkun ylensyönnin aiheuttamat vaikutukset koiran terveyteen. Vakavimmillaan joulukinkun ahmiminen vie koiran kriittiseen tilaan ja eläinlääkäriaseman päivystykseen oksennutettavaksi ja tiputukseen. Kinkku sisältää koiralle ylenpalttisesti liikaa suolaa ja rasvaa, ja harva koira malttaa olla ahtamatta itseään räjähdyspisteen rajoille jäädessään kinkun kanssa kahden. Ihmisen herkku, koiralle myrkky Toinen koiralle vakavia seurauksia aiheuttava jouluherkku on suklaa, jonka sisältämä teobromiini on myrkyllistä koiralle. Teobromiinin määrä riippuu suklaan sisältämän kaakaon määrästä. Mitä tummempi suklaa, sitä haitallisempaa se on. Koira saa myrkytysoireita noin 10-15 grammasta maitosuklaata tai 4 grammasta tummaa suklaata per elopainokilo. Suklaata tai muuta sopimatonta ainetta mahaansa hotkaisseen koiran myrkytysoireet saattavat alkaa viiveellä. Herkkuvaras on siis hyvä ottaa silmälläpidon alle. Koiran myrkytysoireita saattavat olla esimerkiksi levottomuus, yliaktiivisuus, ruoansulatuskanavan oireet, tuskainen olo, sydämen rytmihäiriöt ja kouristelu – mutta kaikki muutokset yleistilassa on syytä huomioida. Jos koira on mässännyt suuren määrän kinkkua tai popsinut suklaata, kannattaa eläinlääkäriin ottaa yhteyttä viipymättä. Herkille koirille pienempikin määrä sopimatonta ruokaa voi aiheuttaa myrkytysoireita. Nora Vilva Demokraatti Joulu on opportunistin juhla-aikaa Brian Asmussen
19 8. JOULUKUUTA 2016 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Elina Lepomäki, 35 V iime aikoina olen aika tarkkaan alkanut katsoa ilmeitäni, en niinkään sitä miltä näytän. Erityisesti julkisuuden myötä olen huomannut näyttäväni usein todella vakavalta – mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että pääni sisällä olisi kovinkaan vakavaa. Koen sen ilmeen vähän vieraana, ja toisaalta muut ihmiset kokevat sen ehkä vähän etäisenä. Olen miettinyt, kuinka paljon väärinkäsityksiä johtuu vain siitä, että naamalla on väärä ilme. Omassa päässä saattaa vaikka leipoa pullaa lapsille tai miettiä jotakin jekkua, mutta samaan aikaan näyttää kuitenkin ulospäin todella luotaantyöntävältä ihmiseltä. Minkälainen väärinkäsitysten lähde se onkaan. Ja miten se mahdollisesti alleviivaa sitä sanomaa, mitä yrittää sanoa suuntaan tai toiseen. Samalla se kääntää katsojankin huomion aivan muualle. Sitä olen joskus miettinyt, varsinkin, jos menen telkkariin esiintymään. Että mitähän tästäkin taas tulee. Silti olen sitä mieltä, että ei tarvitse hymyillä jos ei hymyilytä. Koen, että tässä tehtävässä on otettava kuitenkin vähän vastuuta myös siitä, että ilmeet olisivat edes suht harmoniassa sen kanssa, mistä puhuu. Se on joskus kyllä aika vaikeaa. Iän myötä näen itsessäni aika paljon isääni. Hän on aina järkyttävän vakavailmeinen. Kesällä juhlittiin hänen 70-vuotispäiviään ja kuvissa hän näyttää siltä kuin olisi hautajaisissa, vaikka hänellä oli ihan mukavaa siinä. Perhe ja sukulaiset ympärillä. Mitä ilmeisimmin tämä perusvakava ilme on perinnöllistä ja tulee saattamaan minua vielä pitkän aikaa. Sen kanssa voi kyllä oppia elämään. Elina Lepomäki on kansanedustaja (kok.).
20 8. JOULUKUUTA 2016 Ekovinkki MIKKO KOSKINEN, VALONIA Pakkanen ei pyöräilijää pelota Nyt on pyöräilijöidenkin aika kaivaa kaapista talvivarusteet, jotta fillaria ei tarvitse turhaan kiikuttaa varastoon talvikelien saavuttua. Pyöräilykautta voi hyvin jatkaa myös kylmimmän vuodenaikamme yli, kunhan varustus on kunnossa. Talvipyöräilyn perusvarustuksessa on hyvä huomioida erityisesti etu-ja takavalo, heijastimet, nastarenkaat ja toimivat jarrut. Mikäli fillaria ei ole toviin huollettu, kannattaa ennen talviajoa pyörä käyttää ammattilaisen tarkastuksessa. Ennen pyörän satulaan hyppäämistä kannattaa muistella talvikauden pukeutumiskoodia: hyvä kypärä, lämpimät käsineet ja jalkineet sekä lämpötilan huomioiva kerrospukeutuminen. Pakkasen purressa hyvä lisä on myös kypärän alla lämmittävä myssy ja kasvoja suojaava pyöräilynaamio. Lisäksi ennakoiva ajo on hyvä ohje myös pyöräilijälle. Talvisäällä matka-aikaan kannattaakin varata muutama minuutti ekstraa. Arkiliikunnasta voi siis nauttia ja kuntoaan kohottaa pyörän selässä läpi talven. Samalla satulassa välttää autoilijan murheet kuten esimerkiksi tuulilasin putsaamisen ja aamuruuhkat. Taitetaan talvi polkien! ” Ennakoiva ajo on hyvä ohje myös pyöräilijälle. ”N eljässä tunnissa vain kolme tykkäystä eikä kukaan edes kommentoi mitään! Näinkö vähän ihmiset välittävät hengityskoneista irrotetuista syyrialaislapsista?”. Ystäväni silmät kiiltävät pettymyksestä. Sujautettuaan kännykän käsilaukkuunsa hän työntyy kahvilapöydän yli suuntaani ja sihisee silmät viiruina, tuohtuneella äänellä jotakin kissavideoiden ja ruokakuvien satojen tykkäysten suosiosta. Tykkäys, tuo someviestin nopea ja harmiton pikakuittaus. Klik! Peukku pystyyn – luin kirjoituksesi, katsoin kuvasi, huomasin ajatuksesi. Pysähdyin hetkeksi sinua varten. u u u Meillä ihmisillä on sisäsyntyinen tarve tulla hyväksytyiksi, tulla huomatuiksi. Siitä kokemuksesta itsetuntokin lähtee kehittymään. Jo pieni vauva aistii vanhempiensa ilmeiden, äänenpainojen ja kosketuksen kautta, onko hän heille iloa tuottava, rakas pieni olento – vai jotakin muuta. Hellän ja huomioivan hoidon myötä syntyy vauvalle luottamus, että häntä ei jätetä yksin, hän on turvassa ja arvokas lähimmilleen. Luottamus muihin laajenee luottamukseksi itseen. Myöhemmin lapsuudessa itsetunnon kehittymiseen tulee lisää rakennuspalikoita ympäristöstä ja sen suhtautumistavoista, ympäristön antaman huomion laadusta. Sosiaalisessa mediassa ihmisten välinen vuorovaikutus on koko homman juju. Sydäntä avataan tutuille ja tuntemattomille, päästetään lähelle – lähemmäksi kuin oikeassa elämässä konsanaan. Jaetaan ilmoille itselle merkityksellisiä asioita. Kerrotuksi tulee niin ilot, surut, ruokavalio, parisuhdeterapia kuin maailmantuskakin. Ehkä sekaan muutama kuva lapsista, lemmikeistä ja kaventuneesta vyötärölinjasta. Ja sitten jäädään odottamaan yleisön reaktioita. Kuka komppaa, kuka lohduttaa, kuka onnittelee ja kuka intoilee mukana. Jotkut asiat eivät kaipaa sanoja, pelkkä – klik – tykkäyskin tuntuu hyvältä. Viestini – ja minut – on nähty, olen siis olemassa tässä yhteisössä. Hyväksytty ja huomattu, ehkä jopa suosittu. u u u Kalifornian yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan etenkin teini-ikäisen aivot reagoivat vahvasti, kun hänen sosiaaliseen mediaan lähettämänsä kuva on saanut runsaasti tykkäyksiä. Aivoissa aktivoituivat samat alueet, mitkä aktivoituvat henkilön syödessä suklaata tai jos rahapeleissä tulee voitto. Samaisessa tutkimuksessa havaittiin, että teinit klikkasivat tykkäyksen huomattavasti todennäköisemmin sellaiselle kuvalle, jolla oli jo valmiiksi paljon tykkäyksiä kuin sellaiselle, jolla ei ollut. Entä jos tosiaan kukaan ei tykkää, ei kommentoi eikä reagoi mitenkään. Ilmoille heitettyä ajatusta tai ideaa ei noteerata lainkaan. Ei klikkauksen klikkausta, ei viriävää keskustelua. Viesti toisensa jälkeen jää kaikumaan monologiksi läpitunkevaan hiljaisuuteen. Halu keskustella, halu tulla huomatuksi ja nähdyksi jäävät roikkumaan ilmaan, haalistumaan hiljaisuuteen. Miljoonista käyttäjistä huolimatta someyksinäisyyskin on mahdollista ja se voi koetella nuoren lisäksi myös aikuisen itsetuntoa. Ei kai kukaan meistä ole immuuni tahattomalle yksinäisyydelle, somessakaan. u u u Tykkäämisellä on merkitystä. Ei vain oikeassa vaan myös sosiaalisessa mediassa. Päätän muuttaa some-käyttäytymistäni ja alan tykkäämään enemmän. Ihmisten ajatuksista, ruokakuvista, uusista suksista, mistä nyt milloinkin. Pieni klikkaus voi ilahduttaa jotakuta, joka haluaa tulla huomatuksi. Jotkut asiat eivät kaipaa sanoja, pelkkä – klik – tykkäyskin tuntuu hyvältä. Tykkää edes vähän Nora Vilva