3 CURLY 2/2017 konsepti. Ehkä Curlystä siis kuullaan vielä! Toiveena myös olisi jatkaa Curly-lehden julkaisemista tulevaisuudessakin. Tämän toiveen ovat esittäneet jatkuvasti eri puolelta Suomea toimintaan mukaan tulevat nuoret kirjoittajat ja kuvittajat. He haluavat edelleen olla mukana Suomen ainoan, nuorten itse tekemän printtijulkaisun tekemisessä. Nämä nuoret ovat ehkä marginaalissa, mutta niin on moni muukin nuori näinä individualismin kulta-aikoina. Keskiössä ovat ilmeisesti vain ne keskisuomalaiset (keskustalaiset) nuoret ja järjestöt, joiden urheiluharrastuksia halutaan tukea jatkossa Curlynkin rahoilla. Onnea vaan heille! Hyvä asia myös on, että kädessäsi on jälleen paperinen Curly ja mukana sen teossa on ollut ihana, tärkeää työtä maailmanlaajuisesti tekevä yhteistyökumppanimme Taksvärkki ry. Onnea heille 50v. juhlavuoden johdosta! Lehden teemana on Rauha ja Rakkaus ihan vaan siitä syystä, että vaikka maailma on kova ja valtion virkamiehet perseestä, elämä jatkuu. Vihapidon tai katkeruuden sijaan Curly ja päätoimittajakin haluavat jakaa rakkauden sanomaa. E nsiksi huonot uutiset. Opetusja kulttuuriministeriö ei myöntänyt Curly ry:lle valtionavustuskelpoisuutta vuodelle 2018. Tämä tarkoittaa, että ainakaan nuorisojärjestöjen avustuksista Curlyä ei enää tueta. Ajojahti alkoi jo vuosia sitten eikä pääkaupunkiseutulaista nuorisomediaa haluttu enää tukea. Virkamiesten (erään heistä) heitot että ”ei nuoret lue enää lehtiä” tai että ”te olette jo niin kauan tehneet tätä” eivät ole luoneet luottamuksen ilmapiiriä tai kunnioittavaa suhdetta enää pitkään aikaan. Ja vaikka kuinka sieltä hoettiin venyvällä aksentilla että ”ei kaikkea pysty mittaamaan numeroissa” ei Curlyn luvut kelvanneet. Vuosikausia vähennetyn avustuksen mahdollistama toiminta ei riittänyt enää heille. Eikä tiskiin lyöty, johtaja Wreden peräänkuuluttama ”kova fakta” ollut enää tarpeeksi kovaa. Se siitä sitten. Kiitos menneistä vuosista ja hyvästi! Hyvä uutinen on se, että Curlylle myönnettiin hankeavustus mediakasvatuksen kehittämiseen kuluvalle vuodelle. Sen turvin olemme toteuttaneet ja toteuttamassa paljon erilaista toimintaa mm. mediakasvatuksellisia pajoja ympäri Suomen. Niistä enemmän lehdessä. Viimeisin pajakokonaisuus keskittyy draamakäsikirjoittamiseen ja projektin tavoitteena on luoda tv-nuorisosarjan Rakkaus on tärkeintä PÄÄKIRJOITUS TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehden veloituksetta suoraan kotiin. CURLYN VOI TILATA ILMAISEKSI MYÖS NETISTÄ OSOITTEESTA: WWW.CURLY.FI Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Syntymävuosi Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Curly on nuorten tekemä lehti nuorille. Vuonna 2017 Curly ilmestyy paperisena yhden kerran. Tutustu ja ihastu! Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Curly ry Sörnäisten rantatie 31 00500 Helsinki Kirjepostimerkki MIKÄ CURLY? Curly on nuorten mediaprojekti, jossa tehdään mm. lehteä, videoita ja internetsivuja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten mediakulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Toiminnassa nuoret oppivat mediataitoja monipuolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista, videoiden toteutusta, internetin käyttöä ja mediakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskentelevät nuorisotyön ja viestinnän ammattilaiset. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta www.curly.fi Tervetuloa Curlyn ihmeelliseen maailmaan! 1 CURLY 1/2017 Summerin Emma CURLY B ring M e T he H orizon LEHTI NUORILTA NUORILLE 1/2017 | #72 | 11.5.2017 | ISSN 1455-2574 | www.curly.fi 20. Vuosikerta 20. Vuosikerta GHOST IN THE SHELL Unelmat Huom! Tämä kirjoitus edustaa vain ja ainoastaan päätoimittajan näkemyksiä ja kokemuksia. Rakkaus on ainoa universaali kieli ja tärkein asia maailmassa. Kaikesta huolimatta ei unohdeta sitä! <3 Ja loppuun vielä: Paljon onnea 20-vuotias Curly! Pipsa, päätoimittaja
4 CURLY 2/2017 SILPPURI Farkkutakit ovat jälleen tulleet muotiin, mutta miten erottua massasta? En mennyt kauppaan ja ostanut sitä liian isoa vaaleaa farkkutakkia, jota näkee tosi monella, vaan menin yläkerran komeroon ja löysin äidin farkkurotsin jostain ysäriltä. Kysyin häneltä jos voisin saada sen ja kyllä sain. Farkkurotsit oli etenkin kasarirokkareitten tärkeä osa asua ja itse rokkarina se on sopinut jokaiseen mun asuun. Käytän sitä kaikkialla. Rotsi oli vähän tylsä, joten päätin tilata siihen kangasmerkkejä, joissa on lempibändieni logoja ja levyjen kansikuvia. Selkään tilasin Guns N’ Rosesin selkämerkin, joka oli heidän ensimmäisen ja parhaan levyn kansikuva. Odottelin merkkejä muutaman päivän ja kun ne saapui aloitin heti ompeluprojektin. Siinä meni mukavasti koko ilta ja sain takista itseni näköisen. Nyt takista löytyy lisäksi Skid Rown, Metallican, Motörheadin, The Doorsin, System Of A Downin, Nirvanan, Kissin ja Mötley Crüen merkit. Lisää olisi kiva saada, mutta tilasta on vähän puutetta. Ehkä täytyy hankkia uusi takki kirpparilta, johon voi sitten tilailla uusia pätsejä. On ihan mahtavaa kulkea kadulla pukeutuneena lempibändeihini. Minulla on myös farkkuliivi, johon olen tehnyt todella paljon itse. Kiinnitin siihen hakaneuloja, piirsin tekstiilitussilla logoja ja kirjoittelin kankaanpaloihin tekstejä, jotka sitten kiinnitin. Yllättäen siinäkin on muutama kangasmerkki, mutta itsekin tekemällä saa tosi kivaa jälkeä ja uniikin lopputuloksen. Haluaisin kannustaa kaikkia tuomaan jotain omaa farkkutakkiin, liiviin tai vaikka farkkuihin. Niiden ei tarvitse tietenkään olla just kangasmerkkejä, vaan jotain semmosia yksityiskohtia mistä just sä tykkäät. Olen nähnyt esim. semmosia mihin on piirretty selkään tusseilla joku älyttömän hieno kuva, hihoja on vaalennettu kloriitilla tai kiinnitetty erilaisia nauhoja ympäri rotsia. Antakaa luovuuden päästä valloille. Olisi ihan mahtavaa nähdä muidenkin tekeleitä! Postatkaa teidän tuunauksista Instagramissa, Facebookissa tai Twitterissä: #tuunaatakkisi tai lähetä mulle kuva Instagram directissä: @muistipalapeli FARKKU-UNELMII Teksti ja kuvat: Sonja Pellikka, 14v., Karkkila Länsimetron budjetti on jo melkein kolminkertaistunut. Myöhästymiset ja ongelmat rakentamisessa ovat nostaneet hinnan 452 miljoonasta 1,08 miljardiin. Länsimetro on kahdessa osassa rakennettava metrolinja Helsingin ja Espoon välille. Länsimetro tuo 13 uutta asemaa. Länsimetron valmistuminen on toistuvasti myöhästynyt. Alunperin Helsingin ja Espoon välille lupailtiin metroyhteyttä jo vuoteen 2012 mennessä. Kaavavalitusten ja teknisten ongelmien vuoksi arviota on lykätty monta kertaa. Viimeisin arvio metron valmistumiseksi on syyskuussa 2017. Helsingin Seudun Liikenne HSL on varautunut korvaavaan liikenteeseen vuoteen 2018 asti. Curly toivoo, että tämän lehden Teksti: Reea Siikala, 16v. Helsinki LÄNSIMETRON BUDJETTI KOLMINKERTAISTUNUT ilmestyessä länsimetro kulkee jo. Länsimetron viivästyminen aiheuttaa tappioita mm. Espoon Matinkylässä sijaitsevalle Iso Omena -kauppakeskukselle. Uudet kaupat ja ravintolat ovat seisseet tyhjinä metroa odotellessa ja palkatut työntekijät ovat joutuneet lopettamaan työnsä. Erityisen vaikeaksi tilanne on käynyt liikkeiden työntekijöille, jotka ovat muuttaneet alueelle työn takia. Myös Länsimetron toinen vaihe Matinkylästä Kivenlahteen tulee myöhästymään vuodesta 2020. Reea työskenteli Curly ry:ssä kesällä kaksi viikkoa. Hänen palkkauksessaan yhdistystä tuki Helsingin kaupunki 300 €:n Kesäsetelillä. kesaseteli.munstadi.fi
5 CURLY 2/2017 SILPPURI ELLA PIIRTÄÄ: ”Piirrän kuvani tietokoneella, PaintTool SAI -nimisellä piirto-ohjelmalla ja Wacom Intuos Draw -piirtopöydällä. Piirrän kaikkea aina lohikäärmeistä ihmisiin. Kuvillani ei yleensä ole mitään merkitystä, piirrän sitä mitä huvittaa milloinkin. Kuvaan usein viCurly ry järjesti keväällä toiminnallisia mediakasvatuspajoja eri puolella Helsinkiä. Yhdessä pajassa tehtiin podcast -haastatteluja. Äänityöpajojen tarkoituksena oli tukea yläluokkaikäisten nuorten monilukutaitoa ja tutustuttaa heidät podcact -julkaisemiseen Opinion -sovelluksella. Äänittämiseen käytettiin oppilaiden omia älypuhelimia. Samalla haluttiin tarjota opettajille uusi tapa käsitellä oppitunneilla eri aiheita. Kahden oppitunnin mittaisisCURLYN MEDIAKASVATUSPAJAT: PODCAST OSAKSI KOULUTYÖTÄ sa pajoissa nuoret tuottivat ryhmätyönä 3-5 min. kestävän podcast -haastattelun tai puheenvuoron. Aiheina olivat erilaisuus, aikuisuus ja tasa-arvo tai oppilaiden itse keksimä aihe. Oppilaat suunnittelivat, äänittivät ja editoivat podcastit itse ohjaajan avustuksella. Tuntien lopuksi ohjelmat kuunneltiin yhdessä. Kaikki työt olivat hyvin tehtyjä ja kiinnostavia. Haastattelut olivat aitoja ja keskustelunomaisia, sillä oppilaiden oli ryhmissä helppoa puhua avoimesti mielipiteistään ja tunteistaan toisilleen. Kaikista anneRakkaus on ruma sana. Siinä on aivan liikaa pärisevää ärrää ja kovaa koota. Englanninkielen love, ruotsin kärlek ja varsinkin Ranskan sulosointuinen amour kuulostavat paljon enemmän rakkaudelle. Rakkaus on keksitty sana kemiallisille reaktioille ja ihmisen biologisen primitiiviselle tarpeelle löytää kumppani ja jatkaa sukua. Rakkauden kemiallinen kaava on aivan liian monimutkainen tähän kirjoittaa, joten saatte tyytyä pieneen runontapaiseen: Rakkaus on ruma sana ei se oo tunne. Anna kun mä selitän sulle. Se on pelkkää KEMIAA toisensa perään. Oota hetki niin unesta sä heräät. * vihellys * Mikä nainen! Siellä menee toinen samanlainen. Kaikki aina sanoo: ”Mee ettii Prinssi Hurmaava”. Entä jos tää Lumikki ois mun syömmein surmaaja? Se tulee odottamatta. Rakkaus meinaan… ”Oota nyt hetki v*ttu et kerkeen sheivaa!” Se tulee suoraan puskista. Hyppää niskaas nurkista. Pitää olla valmiina, jos se tulee koputtaa oveen. KOP KOP! Nytkö sitä mentiin rakkauden poveen? Teksti: Pauliina Ropponen, 21.v, Kuopio Kuva: Anniina Ropponen, 21.v, Kuopio RAKKAUS ON RUMA SANA tuista aiheista tehtiin ohjelmia. Eräs 9-luokkalainen ryhmä teki todella kiinnostavan haastattelun seksuaalivähemmistöjen asemasta Suomessa. Oppilaat antoivat hyvin myös palautetta toisilleen, kertoo pajat ohjannut dokumentaristi ja toimittaja Carmen Balzar. deota kun piirrän ja laitan ne YouTube -tililleni. Jos en kuvaa piirroksiani pidän ne tallessa koneellani ja jos ne ovat hyviä laitan ne Deviantart -tililleni. Tähän kuvaan inspiraatio lähti siitä kun olin aikaisemmin piirtänyt tanssijan ja halusin piirtää jotain samanlaista. Halusin harjoitella ihmisen anatomiaa vaikka en realistisesti piirräkään. Piirrän joskus myös ihan paperille, siihen käytän Touch twin markereita ja puuvärejä. Youtubettamisen ja netin kautta olen saanut todella paljon uusia ystäviä ja toivon tutustuvani tulevaisuudessakin uusiin ihmisiin!” Tsekkaa Ellan kuvia ja videoita: Youtube: Muta (www.youtube.com/c/Mutatassu) Instagram: Ellaheikkinen Deviantart: Marsutti Piirros ja teksti: Ella Leskinen, 14v., Siikajoki
6 CURLY 2/2017 P idän kotipaikkakunnallani Torniossa animekerhoa siksi, että se on hauskaa ja sillä voin pitää edes jollain tapaa internetin ulkopuolella olevat sosiaaliset kontaktini kunnossa. Luen mangaa, editoin videota ja kuvaa sekä katson animea ja showpainia, jotta voisin rauhoittua päivän riennoista, vaikka olenkin työtön. Harrastukseni ovat minulle kaikki kaikessa. Ne on tapa nollata, mutta ne voivat olla myös mahdollisuus työllistyä. Kaikki sanovat että “Et sinä tule noista harrastuksistasi mitenkään kostumaan!” Ai en vai? Kyllä minä vielä teille näytän! Meillä on olemassa eläviä esimerkkejä suomalaisista, jotka ovat tehneet sitä mitä rakastavat ja tehneet siitä leipätyönsä. Esimerkkinä tästä ovat vaikkapa muusikot. Suomalaisista bändeistä paras esimerkki on Apulanta. Hehän loivat yhtyeen ihan huvin vuoksi ja mihin he ovat päätyneet? Aika korkealle siitä mitä he olivat alussa. Jos Apulanta pystyy luomaan työnsä musiikilla, niin minäkin voin luoda itse urani tekemällä sitä mistä eniten tykkään. Jos joskus saisin työn omasta harrastuksestani, se voisi hyvinkin merkitä täydellistä euforiaa minulle. Sitä täydellistä tilannetta, jota olen hakenut elämälleni. Mikä minun unelmatyöpaikka sitten oikein on? Haluaisin tehdä jotain showjuttuja esim. toimia kehäkuuluttajana showpainikehässä tai radiojuontajana tai taittaa mangapokkareita julkaisukuntoon meille suomalaisille. Maailma on avoin ja mahdollisuuksia täynnä ja olen valmis tekemään sitä varten mitä vain. Jopa muuttamaan kauas kotipaikkakunnaltani. Teksti: Toni Jefremoff, 23v., Tornio Kuva: Lusku Korealaisen ohjaajan Park Chan-wookin The Handmaiden (Ah-ga-ssi) on yksi vuoden odotetuimmista ja kehutuimmista elokuvista. Sitä on kuvailtu niin psykologiseksi trilleriksi, draamaksi, kuin erotiikaksikin. The Handmaiden perustuu löyhästi brittikirjailija Sarah Watersin historialliseen romaaniin Silmänkääntäjä, joka sijoittuu viktoriaaniseen aikakauteen. Chan-wook puolestaan on siirtänyt tapahtumat Japanin siirtomaaksi alistettuun Koreaan. Elokuva on puhuttu osittain japaniksi, osittain koreaksi. Nam Sookee (Min-hee Kim) on köyhän huijarijoukon kasvattama korealainen taskuvaras. Elokuvan varsinainen juoni alkaa, kun Kreivi Fujiwaraksi (Jung-woo Ha) itseään nimittävä huijari pyytää hänet mukaan rikolliseen juoneen. Nuori Nam Sookee viedään japanilaisen perijättären Hidekon (Tae-ri Kim) palvelijattareksi. Nuorena orvoksi jäänyt Hideko asuu eristyksissä muusta maailmasta setänsä Kouzukin (Jin-woong Jo) luona, missä hän ei saa poistua kauas talosta tai tavata kuin setänsä hyväksymiä vieraita. Nam Sookeen tehtävä on saada Hideko karkaamaan naimisiin Kreivi Fujiwaran kanssa, jotta he voisivat sitten lähettää Hidekon psykiatriseen sairaalaan ja kavaltaa tämän rahat. Kreivi Fujiwaran suunnitelman toteuttaminen kuitenkin vaikeutuu äkkiä, kun naiivin Nam Sookeen ja yksinäisen Hidekon välille muodostuu odottamattoman tiukka side. The Handmaiden on jaettu kolmeen osaan, joista jokainen kantaa aivan omanlaistansa tunnelmaa. Teoksen alkuasetelma on kiinnostava ja THE HANDMAIDEN HHHHH Amelia HHHHH Cleveland Plain Dealer HHHHH Detroit News HHHHH Globe and Mail HHHHH Scotsman HHHHH IGN Movies HHHHH AV Club HHHHH ComingSoon.net HHHH Collider HHHH The Guardian HHHHH The Upcoming “The Handmaiden on vuoden upeimpia elokuvia … Hiuksia nostattava juoni vetää vertoja Hitchcock-klassikoille” Helsingin Sanomat HHHHH “Saumaton mestariteos” Göteborgs-Posten HHHHH “Hipoo täydellisyyttä” Vox “Visuaalinen vastine sampanjan juomiselle kylvyssä” Time Out ELOKUVATEATTEREISSA 19.5.2017 Ohjaajamestari CHAN-WOOK PARKin uusin luomus KOLUMNI Maailma on avoin Teksti: Kaisa Vahteristo, 16v., Nurmijärvi Kuva: Filmikamari MESTARITEOS HERÄTTÄÄ TUNTEITA THE HANDMAIDEN Ohjaaja: Park Chan-wook Pääosissa: Min-hee Kim, Tae-ri Kim, Jung-woo Ha Genre: draama, psykologinen trilleri Kesto: 145 min Ikäraja: K-16 tapahtumat etenevät vaivattomasti. Ensimmäinen osa on täynnä herkän tunnelmallista kuvausta päähenkilöiden välisistä tunteista ja suhteista. Sen vuoksi katsojan onkin vaikea uskoa silmiään, kun elokuvan yleistunnelma muuttuu kertarysäyksellä paljon synkemmäksi ja epämiellyttävämmäksi, mutta sitäkin kiehtovammaksi. Lahjakkaine näyttelijöineen ja loputtomine juonenkäänteineen The Handmaiden on oikea mestariteos. Ennen kaikkea se on elokuva, joka herättää tunteita. Riippumatta siitä ahdistaako vai sykähdyttääkö se, en usko monen katsojan jäävän kylmäksi. Chan-wook on loihtinut elokuvasta samaan aikaan ennennäkemättömän herkän ja kauniin sekä rujon ja kieron. Vaikka elokuvaa tekisikin mieli suositella kaikille, ei sitä voi suositella kovin nuorille katsojille vahvasti seksuaalissävytteisen sisällön ja rankkojen teemojen vuoksi.
KOLUMNI RAKKAUDESTA KIRJOIHIN Suomalaisten nuorten lukemismotivaatio on kansainvälisellä tasolla toisiksi huonointa. Yksi neljästä pienen lapsen vanhemmasta ei lue lapselle iltasatua. Vanhemmat ovat kiireisiä ja lukeminen jää helposti välistä. Ei siis ole mikään ihme, ettei lapsi muutu myöhemminkään himolukijaksi. Teksti ja kuva: Reea Siikala, 16v., Helsinki Tutkimusten mukaan lukeminen laajentaa sanavarastoa ja virkistää aivoja. Kirjoja läpi elämän lukevien ihmisten aivoista löytyi kuollessa vähemmän rappeumia. Chicago Rushin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella lukeminen voi hidastaa jopa dementian puhkeamista. Lukeminen ennen nukkumaanmenoa puhelimen sijasta parantaa myös unenlaatua. Tilastot ja tutkimukset löytyvät Yle.fi –artikkelista viimevuodelta. Miksi niin harva silti lukee? Olen itse ollut aina se lukutoukka, jonka kesäpäivän unelmaan kuuluu kirja ja auringonpaiste. Sosiaalinen media ja internet ovat kuitenkin muuttaneet omaakin ajankäyttöäni. En usko, että luen yhtään sen vähempää kuin aikaisemmin, mutta perinteisten kirjojen sijaan lukeminen on painottunut nettilehtiin ja blogeihin. Monet syyttävät internetiä ja puhelimia lukemattomuudesta. Asia ei kumminkaan ole niin mustavalkoinen. Vaikka perinteisten kirjojen lukeminen olisikin vähentynyt se ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti, että ihmiset eivät lue. Ihmiset ovat vain alkaneet lukea yhä enemmän puhelimen näytöltä. Nettilehtien ja e-kirjojen suosio on jatkuvassa kasvussa. Monet nuoret, jotka eivät omien sanojensa mukaan lue ikinä, lukevat oikeasti päivittäin netistä. Painetut kirjat tuntuvat silti jääneen unohdukseen. Ne ovat vaikeammin saatavilla ja eivät ole nuorten keskuudessa kovin suosittuja. Harvemmin oppilaita nähdään koulun käytävillä puhelimen sijasta kirjan kanssa. Ja yhä harvempi käy kirjastossa lainaamassa kirjoja. Monista kouluista hädin tuskin enää edes löytyy kirjastoa. Monet nuoret sanovat, etteivät pidä kirjoista. Se on kuitenkin vähän sama kuin kertoisi, ettei pidä musiikista. Monet tällaiset ihmiset eivät vain ole antaneet kirjoille mahdollisuutta tai löytäneet itselleen sopivia kirjoja. Miten nuoret saataisiin lukemaan enemmän? Koululla ja vanhemmilla on lapsen ja nuoren lukumotivaatiossa suuri merkitys. Vanhemmille tulisi kertoa lukemisen ja esimerkiksi iltasadun tärkeydestä pienelle lapselle. Hyvät kirjastot kouluissa helpottaisivat kirjojen hankintaa ja niitä olisi helppo lainata esimerkiksi välitunneilla. Päiväkodissa ja eskarissa tulisi panostaa lukemiseen ja kirjoihin. Sen sijaan esimerkiksi yläkoulun pakolliset lukukirjat moni jättää lukematta. Olisiko järkevämpää antaa nuorten itse päättää mitä lukevat, kuin pakottaa yksittäisen kirjan lukemiseen? Lukeminen on aina ollut itselleni lähellä sydäntä. Huonojen kirjojen lukeminen tuntuu silti lähes mahdottomalta. Yritän siis aina löytää itseä kiinnostavia kirjoja. Luen myös paljon englanniksi, sillä mikä sen parempi tapa oppia englantia kuin lukeminen. Vaikeinta lukemisessa on kirjan valinta ja sen aloittaminen. Yritän lukea kirjaa aina ainakin 100 sivua ennen sen arvostelua, sillä harvemmin jään kirjaan koukkuun jo ensimmäisten sivujen aikana. En minä TV-sarjaakaan ala tuomitsemaan ensimmäisen jakson perusteella. Nyt siis puhelimet sivuun ja kirjaa lukemaan! 7 CURLY 2/2017
8 CURLY 2/2017 M uuttaessani Tanskaan olin asunut koko elämäni syntymäkaupungissani Espoossa. Moni asia jännitti ulkomaille muutossa, mutta rauhoituin kun astuin ensimmäisen kerran ulos juna-asemalta Herningissä. Ihastuin heti kaupungin pieniin pastellinsävyisiin taloihin ja keskustan viihtyisään kävelykatuun. Kun näin ensimmäisen kerran yliopistokampukseni olin onnellinen, sillä se näytti juuri niin upealta, kun olin toivonutkin. Koulun ympärillä olevat taidemuseotkin ilahduttivat. Kuulostaa ehkä tylsältä, mutta koulu on tavallaan lempipaikkani kaupungissa; tanskalaista design-osaamista edustavat valoisat rakennukset muistuttavat kerta toisensa jälkeen minua siitä, että olen todellakin matkalla kohti unelma-ammattiani opiskellessani muotisuunnittelua. Koulu on myös paikka, josta olen saanut useimmat ystäväni Tanskassa, joten senkin takia paikka on rakas. Herning on huomattavasti pienempi verrattuna kotikaupunkiini Suomessa, mutta se ei ole juurikaan minua haitannut. Opiskelijayksiöni on rivitaloasunto ja koulumatkallani pyöräilen lehmien ohi. Tuntuu vähän siltä, että asuisin maaseudulla, vaikka asunkin vain noin viitisen kilometriä keskustasta. Minusta ympäristö on kuitenkin ihana. Rauhallinen pikkukaupunki sopii luonteelleni mainiosti. Vieraillessani Suomessa tai jossain isommassa kaupungissa Tanskassa, huomaan välillä kaipaavaani kaupunkien eläväisempää katukuvaa ja runsaampaa valinnanvaraa esim. kahviloissa. Myös lyhyet aukioloajat kaupoissa ja julkisen liikenteen harvat kulkuvälit ärsyttävät Herningissä välillä. Täällä on kuitenkin kaikki mitä tarvitsen ja on ihanaa, kun kaikkialle pääse kätevästi pyöräillen. Vaikka Herningistä on tullut kotini, olen melko varma muuttavani pois valmistumisen jälkeen. Pikkukaupunki saattaisi käydä tylsäksi, kun ystäviäkään ei enää silloin asu lähellä. Teksti ja kuvat: Stina Henriksson, 22v., Espoo/Herning, Tanska HERNING RAKAS JA RAUHALLINEN ASUINKAUPUNKINI • Sijainti: Keski-Jyllanti, Tanska • Pinta-ala: 1323,5 km² • Asukasluku: 49 229 Herning KOTIPAIKKAKUNTANI Fuglsang -järvi on yksi lempipaikoistani Herningissä, ainakin silloin kun sattuu olemaan aurinkoinen sää. Kuvassa myös minua hyvin palvellut pyörä. Ihanan värikäs taidemuseo, joka sijaitsee aivan kouluni naapurissa. Kun näen tämän lehmäjengin koulutai kotimatkalla tulen väkisinkin hyvälle tuulelle. Valtava Elia -veistos on yksi Herningin nähtävyyksistä.
9 CURLY 2/2017 Aasish Sedai 9. luokka oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Saraswati Secondary School Jhapa, Nepal MINUN KOULUNI ”Oppiminen ja koulutus ovat oppilaiden ja opettajien välistä kanssakäymistä. Minun kouluni nimi on Shree Saraswati Secondary School. Siellä on yli 600 oppilasta ja 24 opettajaa. Koulussani on neljä rakennusta ja 30 luokkahuonetta. Tunneilla käytetään multimediavälineitä. Vähän aikaa sitten koulussa aloitettiin englanninkielisten materiaalien käyttö. Koulumme onkin saanut paljon kehuja. Koulullani on kaunis jumalatar Saraswatin temppeli. Kaikkialla on puita ja koulua ympäröi kaunis puutarha. Meillä on leikkikaluja nuorimmille oppilaille sekä mukavia patjoja, joilla he voivat istua ja opiskella. Nuorimmat saavat myös ilmaisen lounaan. Tämä on motivoinut heitä tulemaan kouluun säännöllisesti. Minun kouluni on mahtava, mutta parannettavaa löytyy vielä. Oppilaskunnalla on tärkeä rooli oppilaiden elämässä. Oppilaskunnan hallituksessamme on 11 jäsentä, joista neljä on tyttöjä ja seitsemän poikia. Toimimme oppilaiden oikeuksien parantamiseksi. Oppilaskunta esimerkiksi edistää tietoisuuden levittämistä huumeiden väärinkäytön vaaroista, ympäristön saastumisesta, lasten oikeuksista sekä hygieniasta ja puhtaasta juomavedestä.” Kuvat: Rabindra Khatri Yhdessä tehdään parempi koulu Reshma Mishra 8. luokka oppilaskunnan hallituksen sihteeri Shree Jyoti Jyoti Basic School Jhapa, Nepal MILLAINEN ON HYVÄ KOULU? ”Koulussa vietetään 6–8 tuntia päivässä. Se on kuin oppilaiden toinen koti. Koulun pitäisi olla siisti ja turvallinen. Kaunis puutarha ja leikkikenttä ovat tärkeitä. Hyvässä koulussa on erilliset vessat tytöille ja pojille. Opettajien tulisi käyttää hauskoja ja innostavia menetelmiä. Oppilaiden motivoiminen on oleellista. Heitä pitäisi kannustaa erilaisiin aktiviteetteihin kuten tanssiin, laulamiseen, runoiluun ja kilpailuihin. Ne auttavat taitojen ja itseluottamuksen kehittämisessä. Minun koulussani nuoremmat oppilaat saavat käyttää oppimisen apuna erilaisia leluja. Ruokakioskimme ei myy ollenkaan roskaruokaa. Tärkeintä on, että oppilaat, opettajat ja vanhemmat tekevät yhteistyötä. Yhdessä teemme koulusta hyvän paikan kaikille.” Sushma Tamang 9. luokka oppilaskunnan hallituksen jäsen Shree Kavi Siromani Secondary School Jhapa, Nepal OPPILASKUNTATOIMINTA MOTIVOI ”Oppilaiden todellinen potentiaali paljastuu luokkahuoneen ulkopuolella. Oppilaskuntatoiminta on mahdollisuus oppia ja kehittää taitojaan. Kouluni oppilaskunnan hallituksessa on 15 jäsentä. Pidämme huolta koko oppilaskunnan hyvinvoinnista ja järjestämme erilaisia koulutuksia. Niiden teemoja ovat esimerkiksi viestintä, yhteistyö, johtamistaidot ja itseluottamus. Järjestämme myös maalauskilpailuja ja teemme katuteatteria sekä perheväkivallan ja huumeiden vastaista tiedotustyötä. Huolehdimme, että jokaisessa luokkahuoneessa on vedenpuhdistuslaite ja vesipulloja. Näin oppilaat saavat puhdasta juomavettä, eikä heidän tarvitse lähteä etsimään sitä ulkopuolelta kesken tuntien. Meillä on myös oma huone! Oppilaskunnan huoneessa on kirjoja, lehtiä, pelejä, urheiluvälineitä ja terveystietoa oppilaille. Oppilaskuntatoiminta on auttanut monia. Oppilaat ovat itsevarmoja ja he ovat saaneet taitoja, joita he voivat käyttää koko elämänsä ajan. ” Reshma, Sushma ja Aasish saavat tukea oppilaskuntatoimintaan Taksvärkki ry:ltä. Suomalaisten nuorten Taksvärkki-keräyksen varat kohdistettiin Nepaliin lukuvuonna 2015–2016. Lue lisää ja katso nuorten videoviestit: www.taksvarkki.fi/nepal
Asioita on helpompi ymmärtää ja käsitellä, kun niitä pilkotaan pienempiin osiin. Mitä rauha tarkoittaa juuri minulle? Rauhaa on kahdenlaista: ulkoapäin tulevaa, sekä sellaista, joka lähtee itsestä ulospäin. Uskon, että yleisesti puhutaan enemmän ulkoapäin tulevasta rauhasta. Se kumpuaa ulkoisista tekijöistä ja vahvistaa yksilön rauhan tunnetta. Tähän liittyy yhteiskunnallinen turvallisuudentunne, rauhaa edistävä ilmapiiri arjessa ja konfliktitilanteiden minimointi lähipiirissä. Ulkoapäin tuleva arkinen rauha on todella tärkeää, koska se on osa päivittäistä elämäämme. Minulle arkinen rauha on sitä, että minulle suodaan rauha tehdä innostavia asioita. Kenelläkään ei silloin ole oikeutta arvostella tai vähätellä minua tai tekemisiäni. Arkinen rauha on tärkeää myös kouluissa ja työpaikoilla. Se voi olla työrauhan antamista tai sitä, että jokaisen mielipidettä ja puheenvuoroa kuunnellaan. Tärkeintä arkista rauhaa on saada olla sellainen tyyppi kuin on. Oli kyseessä sitten persoonallisuus, puhetapa tai pukeutumistyyli. Muiden antama rauha on silloin hyväksyntää, ymmärtämistä ja kannustamista. Ystävät ja perhe luovat myös rauhantunnetta, joka tulee ulkoapäin. On tärkeää, että perheen sisällä vallitsee rauhallinen ja turvallinen ilmapiiri. Lisäksi on hyvä ympäröidä itsensä sellaisilla kavereilla, joista heijastuu rauhallinen ja positiivinen energia itselle. Tietenkin kaikki riitelevät joskus ja välillä tekee hyvää KOLUMNI Teksti: Sara Salo, 26v., Helsinki Kuva: Heikki Luoto Minä, rauhanlähettiläs Rauha on tila, jota tavoitellaan maailmanlaajuisesti sen kaikissa ulottuvuuksissa. Jokainen tietää mitä rauhalla tarkoitetaan. Kuitenkin kyseessä on kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia. puhdistaa ilmaa. Se on luonnollista, mutta on tärkeää päästä niistä myös yli rakentavasti. Anteeksipyyntö, ystävällinen käytös ja neuvottelutaidot ovatkin isossa roolissa rauhan edistämisessä – niin perheen ja ystävien kanssa, kuin laajemmissa yhteiskunnallisissa tilanteissakin. Sisältäpäin tuleva rauha on puolestaan rauhaa, jota me itse välitämme ulospäin. Voimme vaikuttaa siihen, miten ja kuinka paljon sitä heijastuu meistä. Sisäiseen rauhaan liittyy vahvasti oma mielenhallinta, tasapainoinen hyvinvointi ja vuorovaikutustaidot. Voimme vaikuttaa paljon siihen, koemmeko olomme rauhalliseksi. Voimme esimerkiksi pyrkiä olemaan huolehtimatta asioista, joihin emme itse voi vaikuttaa. Lisäksi voimme käyttäytyä muita kohtaan ystävällisesti ja kommunikoida vuorovaikuttaen, jolloin ennaltaehkäisemme riitatilanteita. Yksilön sisältäpäin lähtevä rauha onkin kaikkein tärkeintä rauhan vahvistamista, koska jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen. Kenenkään vastuulla ei ole ratkaista konfliktialueiden sotatilanteita, poliisin resurssipulaa tai valtakunnallista koulukiusaamista. Silti jokainen voi omassa arjessaan käyttäytyä itse rauhallisesti ja sovinnollisesti, sekä keskustella rauhallisella tavalla muiden kanssa. Näiden eleiden ja ajatusten avulla olemme omalta osaltamme luomassa rauhallista ympäristöä ja sitä kautta hiljalleen myös maailmaa. Nyt kun uudelleen ajattelen, rauhassa lopulta on kyse yksinkertaisista asioista. Sara on nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n työharjoittelija, joka aikoo juhlistaa kansainvälistä rauhanpäivää 21.9 hymyilemällä jokaiselle naapurille. 10 CURLY 2/2017
11 Etelä-Savossa sijaitseva Mäntyharju on pieni paikkakunta, jossa lähes kaikki tuntevat tai ainakin tietävät toisensa. Täältä on matkaa Mikkeliin n. 45 km ja Lahteen n. 100km. Mäntyharjun keskustasta löytyy KSupermarket, S-market, Tokmanni, Tarjan MuotiPuoti, Veikon Kone sekä Kahvila Kaneliässä. Nuoria löytää usein viettämässä aikaa uimarannoilla, rantapuistossa tai Freston terassilla. Mäntyharjussa on terveyskeskus, mutta suuren hädän sattuessa täytyy lähteä Mikkelin keskussairaalaan. Mäntyharjun Virkistys antaa mahdollisuuden harrastaa liikuntaa, kuten lentopalloa, yleisurheilua, tanssia ja salibandya. Mäjän eli Mäntyharjun Jäntevän kautta pääsee harrastamaan jalkapalloa. Musiikkia voi harrastaa Musiikkiopistossa. Myös Mäntyharjun kansalaisopisto järjestää oppitunteja, joissa on mahdollista opiskella esimerkiksi musiikkia, kieliä, käsitöitä ja liikuntaa. Mäntyharjusta löytää paljon taidetta. Täällä sijaitsee Taidekeskus Salmela ja Nuorten työpaja ASKEL on maalannut tunneleihin maalauksia. Keskustassa sijaitsevan liikenneympyrän keskelle vaihdetaan vuoden välein uusi patsas. Tämän kesän erikoisuus on kesänäyttely Katajainen kansa. Näyttely sijaitsee vanhassa punatiilisessä kerrostalossa Mäntyharjun keskustassa. Näyttely suljetaan elokuussa, minkä jälkeen talo puretaan ja kaikki taide KOTIPAIKKAKUNTANI: MÄNTYHARJU Teksti ja kuva: Sanni Uotinen, 14v., Mäntyharju tuhoutuu talon mukana. Näyttelyssä on esimerkiksi maalattu yhden asunnon seinät täyteen kartoista poimittuja yksityiskohtia terroristiiskujen paikoista ja reiteistä. Mäntyharjussa on kesäisin paljon mökkiläisiä. Myös Taidekeskus Salmela ja Mäntyharjunja Koirakiven kesäteatterit houkuttelevat ihmisiä tänne. Mäntyharjussa toimii kolme koulua: Mäntyharjun Yhtenäiskoulu, Toivolan koulu ja Kirkonkylän koulu. Toivolassa ja Kirkonkylällä on ainoastaan ala-aste, joten Yhtenäiskoulussa opiskelee kaikki Mäntyharjun yläkoululaiset. Peruskoulujen lisäksi Mäntyharjussa on myös lukio ja päiväkoti Mustikkatassu. Minä pidän opiskelusta Mäntyharjun Yhtenäiskoulun yläasteella. Opetus on hyvää ja opettajat mukavia. Asun mielelläni Mäntyharjussa, sillä vaikka se ei ole kovin suuri paikka, täältä löytyy paljon tekemistä. Voin mennä uimarannalle, rantapuistoon, kahville, kirjastoon tai elokuviin. Harrastusvalikoima on laaja, joten valinnanvaraa riittää. Täällä on myös juna-asema, joten jos haluan esimerkiksi ostoksille, voin lähteä junalla. • Alue: Etelä-Savo • Pinta-ala: 1210,98km2 • Perustettu: v.1595 • Asukasluku: 6068 Mäntyharju Rantapuistosta löytää kesäisin usein ihmisiä viettämässä päivää mm. pelaten frisbeegolfia. CURLY 2/2017 Nuortenelämä.fi:ssä saat äänesi kuuluviin. Linkitä Nuorten äänitorveen omia juttujasi, blogiteksteistä videoihin. Ilmoita omat juttusi osoitteessa www.nuortenelama.fi/yhteydenotto www.nuortenelama.fi/aanitorvi KOTIPAIKKAKUNTANI
S ydän pamppailee hulluna rinnassa, hengitys tihenee ja vatsassa ei ole enää vain perhosia vaan kokonainen eläintarha. Rakastuneen ihmisen ajatuksiin ei tunnu uppoavan mikään muu kuin kiinnostuksen kohde. Kaikki laulut on äkkiä kirjoitettu juuri teistä, eikä maailmassa ole miTeksti: Outi Turunen, 15v.,Vihti Kuvat: Outi Turunen ja Curly. Mitä rakkaus todella on? Mitä rakkaus todella on? Minä rakastan sinua. Mahdollisesti koko maailman vaikuttavin lause, silti niin kulutettu ja väärin käytetty. Miten nuo sanat voi sanoa, jos ei edes ymmärrä mitä rakkaus on? 12 CURLY 2/2017 tään niin kaunista kuin hänen silmänsä, koko hänen olemuksensa johon katseesi harhailee tahtomattakin. Et saa unta, sillä hän on mielessäsi. Kuvittelet kaikki mahdolliset skenaariot, joissa te olette keskipisteenä, joissa te olette yhdessä, täydellisenä parina. Kuulostaako tutulta? Jokainen joka on koskaan ollut ihastunut käy läpi saman. Kun äkkiä joku menettää kaikki huonot puolensa ja hänestä tulee sinun silmissäsi virheetön. Mutta onko se rakkautta? RAKKAUS HORMONEINA Rakkaus on aivojen aiheuttama reaktio, jossa ensin kehon valtaavat kemikaalit ja sitten kiintymyksen hormonit. Kaikki alkaa huumasta, ihastuksen ensihetkistä jolloin kaikki on ruusunpunaista. Keholle tämä on raju stressitila, sillä sydän hakkaa ja verenkierto nopeutuu. Tämä johtuu kortisolista, stressihormonista, jota syntyy henkisen ja ruumiillisen rasituksen johdosta. Samalla noradrenaliini tuottaa mielihyvää ja energiaa aiheuttaen ihastumiselle ominaisen hyvän olon tunteen. Serotoniini puolestaan lisää ääritunteita kehossa vahvistaen noradrenaliinin ja dopamiinin vaikutuksia. Näiden aineiden tuloksena rakastuneen olotila on lähes epärealistinen mutta silti suloinen. Suhteen alkuvaiheessa eletään yhteisessä, pienessä illuusiossa, jossa toisen puutteita ei huomaa. Tutkimukset osoittavat, että tätä olotilaa kestää maksimissaan kaksi vuotta, jonka jälkeen uutuudenviehätys häviää ja todellisuus iskee. Pari alkaa toimia tiiminä, joka ei enää kulje rakkauden sokaisemana, vaan näkee toisensa aitona virheineen kaikkineen. Silloin alkaa vaikuttaa oksitosiini, kiintymyshormoni, joka kasvattaa luottamusta, empatiaa ja kiintymystä. Sen tarkoituksena on alkaa rakentaa sosiaalisia siteitä. Samalla
Mitä rakkaus todella on? 13 CURLY 2/2017 vasopressiini kasvattaa vetovoimaa. Rakkaus on siis muutakin kuin tunne tai fyysistä kosketusta. Se on kehon kemiaa ja asia, johon ihmisen on lähes mahdoton vaikuttaa. VANHEMPIEN RAKKAUS JA PUHDAS VÄLITTÄMINEN Minä rakastan sinua. Vuosien varrella lause on alkanut menettää merkitystään, kun sitä tungetaan joka paikkaan. Kun ajattelee rakkautta, mieleen tulevat ensimmäisenä ystävänpäivä, sydämet, pariskunnat ja suhteet, mutta sitä on muutakin. Puhtain muoto rakkaudelle ja kiintymykselle on se, mitä saat vanhemmiltasi. Rakkaus on vuorovaikutusta eikä suhde, jossa toinen vain antaa ja toinen ottaa, ole terve. Vanhempien ja lasten kohdalla on kuitenkin toisin. Ensimmäisinä vuosina lapsi vaatii paljon työtä ja hoivaa eikä osaa olla siitä kiitollinen. Vaikka vuosien myötä tilanne helpottuu, todellisuudessa vanhemmat ovat aina tukemassa lapsiaan odottamatta mitään vastineeksi. Vanhemmat ja perhe tuntevat meidät läpikotaisin ja silti rakastavat meitä. Se on ehdotonta rakkautta ja sellaista löytyy vain harvoin. RAKKAUS PARISUHTEESSA Suurin osa meistä, etenkin nuorista, kuvittelee olevansa rakastunut. Tosiasiassa me olemme rakastuneet rakkauden kuvaan, jonka jokainen satu, kertomus ja tv-ohjelma meille opettaa. Se on kuva kahdesta henkilöstä, jotka istuvat tähtien alla, pitelevät toisiaan käsistä ja olisivat valmiita ottamaan luodin toisen puolesta. Me etsimme sitä yhtä ja oikeaa, joka halaisi meitä, kutsuisi meitä kauniiksi joka aamu, toisi meille kukkia ja tekisi meidät iloiseksi. Sitten me valitsemme jonkun ja päätämme, että hän on se joka tekee tämän kaiken minulle. Jokaisessa on kuitenkin huonot puolensa, mitä emme huomaa alkuhuumassa. Vasta myöhemmin alkaa hitaasti ymmärtää, ettei tämä välttämättä olekaan sitä mitä kuvittelin. Että satu jonka luuli saavansa, ei välttämättä toteudukaan tämän henkilön kanssa. Todellinen rakkaus on kiintymystä, ottamista ja antamista, toisen hyväksymistä virheineen kaikkineen. Kun haluaa toisen parasta, toivoo toisen menestystä ja onnistumista ja on valmis tukemaan toista kaikessa mitä hän tekee. Sitten kun luottaa toiseen ihmiseen niin vahvasti, että voi näyttää jokaisen puolen itsestään, voi todella sanoa rakastavansa tätä ihmistä. Ja jos toinen osapuoli hyväksyy sinut, näkee sinut kauniina virheistäsi huolimatta, voit luottaa, että hänkin rakastaa sinua. Lähde: Tiede, 8/2017
14 CURLY 2/2017 Martha Mphwele, 18, on kotikylänsä Mdzodzon nuorten ryhmän puheenjohtaja. Taona Kayiwe, 20, käy kolmatta luokkaa Matenjin lukiossa. Juttelimme koulusta, tulevaisuuden haaveista sekä tyttöjen mahdollisuuksista opiskella Malawissa, eteläisessä Afrikassa. TAONA: Kouluni on osaksi sisäoppilaitos. Minulla on siellä paljon kavereita. Minulle täällä oleminen on hyvä asia. Voin keskittyä kouluun eikä minun tarvitse lakaista taloa, pestä astioita, keittää puuroa tai hoitaa ja kylvettää sisaruksiamme. Kotona minut pidetään kiireisenä kotitöillä. MARTHA: Olen ylpeä itsestäni, sillä olen edelleen koulussa ja voin opettaa muille asioita, joista minulla on tietoa. Kaikista ylpein olen siitä, että sain peruskoulun päättökokeesta hyvät arvosanat ja pääsin lukioon. Isona haluan olla poliisi, koska haluan muuttaa asioita yhteisössäni. Haluan varmistaa, että ihmiset ovat turvassa eikä mikään uhkaa heitä. TAONA: Koulussa meillä on yhdeksän 40 minuutin pituista oppituntia päivän aikana. Iltapäivällä saamme ruokaa ja voimme halutesÄÄNI TYTÖILLE samme peseytyä, jolloin menemme kaivolle ja haemme vettä. Sen jälkeen menemme läksyryhmiin. Harrastan verkkopalloa. Koulumme joukkueella on kenttä, jossa voimme harrastaa urheilua. Minä pelaan paikkaa keskellä, mistä syötän palloa muille. Tykkään opiskelusta ja ajanvietosta kavereiden kanssa. Pidän myös kirkossa käymisestä sunnuntaisin. MARTHA: Olen kyläni nuorten ryhmän puheenjohtaja ja myös koulutettu vertaiskouluttaja. Tapaamme sunnuntaisin kahdelta iltapäivällä ison mangopuun alla. Tapaamisissa on paikalla noin 20 jäsentä. Annamme toisillemme mahdollisuuden opettaa eri aiheita sen mukaan mistä kukin tykkää keskustella. Haluamme toteuttaa unelmiamme, parantaa kylän tyttöjen elämää ja saada nuoret opiskelemaan ahkerasti. Keskustelemme yhdessä haasteista, joita kohtaamme. TAONA: Tulevaisuudessa toivon voivani jatkaa opiskelemista. En usko, että kukaan voi nykyisin selviytyä ilman koulutusta. Minun tavoitteeni on olla opettaja. Kukaan ei voi nykyisin käskeä minua tekemään asioita, joita en vielä halua. Olen erityinen, koska monet muut tytöt ovat naimisissa. Minä teen kuten itse haluan. MARTHA: Vanhempien kanssa puhumme lapsiavioliittojen vaaroista. Kerromme, ettei lasta voi pakottaa naimisiin. Naimisiinmeno ei ratkaise perheen ongelmia, vaikka niin toivotaan. Suurin osa täällä ajattelee kuten minä. Ihmisten tiedot ovat lisääntyneet ryhmämme ansiosta. TAONA: Perheessäni minua kohdellaan tasavertaisesti, mutta joissakin toisissa perheissä puolestaan eriarvoisesti. He sanovat, että tytön pitää huolehtia perheestä ja poika voi mennä kouluun. Esimerkiksi täällä kylässä jotkut naiset ja miehet eivät ymmärrä tyttöjen koulutuksen tärkeyttä. He keskittyvät vain siihen, että löytävät tälle pojan, jonka kanssa mennä naimisiin. He eivät ajattele sitä, kuinka tytön koulutuksen kautta voisi tukea perhettä, eli heitä itseään. MARTHA: Olen erilainen, koska olen edelleen koulussa ja minulla on tietoa, jota suurimmalla osalla tytöistä ei ole. Kohtaan haasteita ja olen valmis ratkaisemaan niitä, kun taas toiset tytöt eivät tiedä miten. TAONA: Tytöt ja pojat voivat toimia roolimalleina. Minun roolimallini on isoäitini, joka oli kansanedustaja. Uskon, että minäkin voin olla kansanedustaja ja myös opettaja. MARTHA: Haluan tytöille mahdollisuuden kouluttautua pidemmälle ja päästä hyviin töihin. Jokaisella tytöllä on oikeus hyvään elämään. Ensimmäinen muutos tulisi tapahtua koulutuksen kautta. Pitää tietää, mitä haluamme tulevaisuudelta. Haluan sanoa nuorille, että kannattaa olla aktiivinen ja keskittyä tavoitteisiinsa. Teksti ja kuvat: Pamela Arslan Jokaisella tytöllä on oikeus hyvään elämään. Haluan tytöille mahdollisuuden kouluttautua pidemmälle ja päästä hyviin töihin, Martha sanoo. Olen erityinen, koska voin käydä koulua ja tehdä mitä haluan. Monet muut tytöt ovat jo naimisissa, Taona kertoo. Itsevarmuutta, koulutusta ja tasa-arvoa! Taksvärkki-keräyksessä tuetaan tänä vuonna Malawin nuoria. Ota asia puheeksi oman oppilastai opiskelijakuntasi hallituksen kanssa ja järjestäkää Taksvärkkipäivä. Taksvärkissä tuette tyttöjen ja nuorten ryhmien toimintaa sekä elämäntaitokoulutusta ja vaikutatte siihen, että malawilaiset tytöt voivat kouluttautua ja päättää itseään koskevista asioista. Lue lisää kampanjan sivuilta: www.taksvarkki.fi/malawi
15 CURLY 2/2017 Martha on kylänsä nuorten ryhmän puheenjohtaja. Ryhmän jäsenet haluavat parantaa tyttöjen elämää ja saada nuoret opiskelemaan ahkerasti. Taona (vas.) käy lukion kolmatta luokkaa. Hän haluaa isona opettajaksi. Taonan opiskelu on vaativaa ja päivät pitkiä. Silti hän haluaa jatkaa opintojaan lukion jälkeenkin. Martha esittelee malawilaisten nuorten vertaiskouluttajien toiminnallisia menetelmiä, joita he käyttävät vaikeiden aiheiden käsittelyyn kotikylissään.
Teksti: Reea Siikala, 16v., Helsinki Kuvat: Sami Kuokkanen/Helsinki-filmi ja Curly HAASTATTELUSSA MIAMIN TÄHDET Pääsin katsomaan Miami -elokuvan ennakkonäytöksen sekä tapaamaan ohjaaja Zaida Bergrothia ja päätähtiä Krista Kososta ja Sonja Kuittista. Oli todella mielenkiintoista ja jännittävää nähdä televisiosta ja elokuvista ennestään tuttu Krista paikan päällä puhumassa ja nauramassa muiden kanssa. Paikanpäälle päästyämme aloitimme tapahtuman katsomalla elokuvan. Yli 300 hengen sali tuntui tyhjältä vain toimittajien ollessa paikalla. Näimme toimittajia niin suuremmista kuin pienemmistäkin lehdistä. Elokuvan jälkeen siirryimme Tennispalatsin yläkertaan, josta löytyi elokuvan tekijätiimi. Zaida Bergroth, Krista Kosonen ja Sonja Kuittinen aloittivat lehdistötilaisuuden kertomalla omin sanoin elokuvasta. Seuraavana vuorossa oli valokuvaus, jonka jälkeen toimittajat pääsivät vuorotellen haastattelemaan tekijätiimiä. Odotellessa noutopöydältä löytyi leipiä ja juomia. Ensimmäisenä haastatteluvuorossa oli elokuvan ohjaaja Zaida. Seuraavana pääsimme haastattelemaan Sonjaa ja viimeiseksi Kristaa. Kaikki kolme korostivat heidän mahtavaa yhteishenkeä kuvauksissa. Näytteleminen ja elokuvan ohjaaminen olivat sujuneet hyvin, vaikka haastavat roolit ja kireä aikataulu teettivätkin työtä. – Yhteistyö Kristan ja Sonjan kanssa oli aivan erityisen mahtavaa. Tuntui että pystyi jakamaan vastuuta täysin erilailla, kuin aikaisemmissa projekteissa. Työ tuntui enemmän yhteistyöltä, Zaida kertoi. SONJA KUITTINEN Millaista sanomaa elokuva mielestäsi lähettää? – Elokuvaa on vaikea paketoida yhteen teemaan. Minua liikuttaa se, että tarinassa nähdään kaksi inhimillistä ihmistä, jotka tekevät virheitä ja ovat heikkoja ja hukassa. Kaikesta huolimatta he rakastavat toisiaan. Heitä ei lokeroida yhden ominaisuuden perusteella, vaan heidät nähdään monisävyisesti ihmisinä. Oletko aina halunnut näyttelijäksi? – Kyllä. Ajatus näyttelemisestä syntyi ja alakoulussa. Aloitin silloin siskoni kanssa kirjoittamaan näytelmiä. Yläasteella olin mukana ilmaisutaiteen kerhossa. Lukiossa valitsin ilmaisutaitopainotteisia kursseja ja haave oli siinä vaiheessa jo aika selvä. Mikä sinua kiinnosti eniten elokuvassa? – Itseäni liikutti eniten sisarusten välinen suhde. Miten ristiriitainen se oli ja miten voi rakastaa ja vihata toista samanaikaisesti. Annan haastava roolihahmo kiinnosti myös. Oliko elokuvan kuvaaminen rankkaa? – Oli. Meillä oli pitkiä kuvauspäiviä, jotka olivat intensiivisiä ja haastavia, mutta samalla antoisia. Saimme luotua Kristan ja Zaidan kanssa rehellisen ja luottamuksellisen suhteen, joka auttoi työskentelyssä. Tämä oli ensimmäinen elokuvaroolisi. Jännittikö kuvauksissa? – Jännitti! Kesällä ennen kuvauksia minua jännitti todella paljon ja Elokuva on sekoitus draamaa, road-movieta ja rikoselokuvaa. Kuvassa pahis Jakke (Christian Lindroos) ja Angela (Krista Kosonen). Elokuvan ohjaaja Zaida Bergroth (vas.) kertoi, että yhteistyö Kristan ja Sonjan kanssa sujui todella hyvin. Zaidaa haastatteli Reea. 16 CURLY 2/2017
17 CURLY 2/2017 KRISTA KOSONEN Mikä on elokuvan tärkein sanoma? – Elokuva käsittelee montaa asiaa samaan aikaan ja on vaikea valita vain yhtä. Yksi toimittaja sanoi, että Miami on inhimillinen elokuva. Päähenkilöt eivät todellakaan ole mitään sankareita. Leffasta löytyy useita teemoja kuten riippuvuus, rakkaus, ystävyys, uskonto ja avunanto. Miksi lähdit elokuvaan mukaan? – Zaidan kanssa olisin lähtenyt tekemään mitä vaan elokuvaa. Pidän paljon Zaidan aiemmista töistä. Angelan kiinnostava roolihahmo ja elokuvan naispääosat kiinnostivat. Oletko aina halunnut näyttelijäksi? – En. Nuorena halusin opettajaksi, kirjailijaksi ja vähän aikaa sihteeriksikin. Hain vielä Kallion ilmaisutaidon lukioon sillä ajatuksella, että minusta tulee kirjailija. Mikä oli parasta elokuvan kuvauksissa? – Elokuvassa parasta oli haastava rooli. Miamin kuvauksissa oli vielä ekstrana myös todella hauskaa. Onko sinulla vinkkejä nuorille näyttelemisestä kiinnostuneille? – Kannattaa lukea mahdollisimman paljon. En itse ollut mikään teatteriharrastaja. Vietin koko lapsuuden kirjastossa ja se on syy miksi minusta tuli näyttelijä. Tietenkin kielen ymmärtäminen ja tekstin käsitteleminen ovat suuri osa nykyistä ammattiani. Lukeminen kehittää myös mielikuvitusta ja empatiakykyä. VAARALLINEN RAKKAUSTARINA Zaida Bergrothin ohjaama elokuva Miami kertoo kahden täysin erilaisen ja erillään asuneen siskoksen välisestä suhteesta ja rakkaudesta. Samalla elokuva kuvaa show-tanssijoiden hohdokasta, mutta julmaa yökerhoelämää. Elokuva muuttuu rikostarinaksi, johon pian liittyy päähenkilöiden Angelan ja Annan lisäksi iso joukko muita ihmisiä. Angela on rohkea ja voimakas hahmo, jolta löytyy myös herkkä puoli. Anna taas on ujompi versio Angelasta. Hän on vastuullisempi ja tosipaikan tullen jopa rohkeampi kuin siskonsa. Angelan ja Annan rakkaus toisiaan kohtaan on todella ainutlaatuista. Elokuva yllätti minut positiivisesti. Tarina on uskottava. Elokuva näyttää, että kaikilla on salattavaa. Yökerhotanssijoita ei arvostella, vaan heille annetaan inhimillinen asema. Juhlimisen ja yökerhojen lisäksi elokuva on paljon muutakin. Se on ennen kaikkea tarina Angelasta ja Annasta ja heidän monimutkaisesta suhteesta. Rakkaudesta joka on paikoin vaarallista ja vaikeaa. Miamista löytyy niin draamaa kuin huumoriakin. Se lähettää mielenkiintoisen juonen lisäksi sanomaa rakkauden tärkeydestä ja saa katsojankin pohtimaan ihmissuhteita. Elokuvan aikana itkettiin ja naurettiin. Elokuva sopii seikkailunnälkäisille ja vaikeista ihmissuhteista kiinnostuneille. Se on sekoitus rikosta ja draamaa. Suosittelen elokuvaa kaikille iästä ja sukupuolesta riippumatta. Aivan perheen pienimille elokuva ei kumminkaan rankan aiheen takia sovi. toivoin vain, että kuvaukset alkaisivat. Valmistelutyö ja tutustuminen Kristaan ja Zaidaan auttoivat. Mikä jännitykseen auttaa? – Olen tottunut jännitykseen ja oppinut hallitsemaan sitä. Minua auttaa ajatus, että kun jännittää on asia tärkeä ja sillä on merkitystä. Saatan myös miettiä, mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua. Jännityksen voi kääntää adrenaliiniksi ja koko kohtauksesta voi saada enemmän irti. ELOKUVA-ARVOSTELU: MIAMI Ensi-ilta: 4.8.2017 Käsikirjoitus: Zaida Bergroth ja Jan Forsström Pääosissa: Krista Kosonen ja Sonja Kuittinen Kesto: 119min Ikäraja: K-12 HHHHH
”T oisia yhdistävä tekijä voi olla yhdelle loukkaus.” Näillä sanoilla aloitettiin Curlyn Sanoilla vaikuttamisen pajat, joissa käsiteltiin toiminnallisten harjoitusten ja keskustelun kautta nuorten sosiaalisen median käyttöä ja siellä esiintyvää vihapuhetta ja kiusaamista. Kolmessa helsinkiläisessä koulussa järjestetty, kahden oppitunnin mittainen paja keräsi lähes 50 osallistujaa, jotka olivat iältään 1529 -vuotiaita. Pajojen tavoitteena oli vahvistaa nuorten monilukutaitoa ja purkaa mahdollisia mediatraumoja sekä tarjota tietoa tekijänoikeuksista ja some-etiketistä. Yllättävää oli, että kaikki nuoret eivät enää käytä sosiaalista mediaa kuten Facebookia, Instagramia, Youtubea tai SnapChatia. Netistä haetaan tietoa ja viestikanavia käytetään yhteydenpitoon. Kiusaamisesta ja vihapuheesta netisTeksti: Peppi Tervo-Hiltula ja Pipsa Sinkko-Westerholm Kuvat: Siiri Lampinen, 17v. ja Noora Jukarainen 17v., Mikkeli sekä Peppi Tervo-Hiltula Curlyn mediakasvatuspajat: Sanoilla vaikuttaminen Curly ry järjesti keväällä 2017 toiminnallisia mediakasvatuspajoja eri puolella Helsinkiä. Yksi pajoista käsitteli sosiaalista mediaa ja vihapuhetta. 18 CURLY 2/2017 Nuoret eivät enää välttämättä käytä somekanavia kuten Facebookia. Silti kaikilla on netissä kiusaamisesta ja vihapuheesta runsaasti kokemuksia.
19 CURLY 2/2017 D emo sekä Laajan turvallisuuden verkosto ry järjestivät keskustelutilaisuuden Suomi Areena 2017 -tapahtumassa Porin Eetunaukiolla otsikolla Nuoret, rauha ja turvallisuus. Paneelin juonsi RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet. Keskustelemassa olivat RKP:N varapuheenjohtaja Silja Borgarsdóttir Sandelin, asiantuntija Linda Jussila Laajan turvallisuuden Verkostosta, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi, Ylen toimittaja Juho Takkunen sekä Suomen Ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Riina Lumme. Keskustelussa nousi esille muutamaan otteeseen nuorten kasvava kiinnostus asioihin, joka on erilaista kuin aikuisilla. Nuoret eivät vanhempien tapaan lue niin paljon perinteistä printattua uutislehteä vaan katsovat uutisvideoita ja jakavat niitä kavereilleen somessa. Nuoret myös keskustelevat asioista keskenään tai nuorille suunnatuissa keskusteluyhteisöissä internetissä. Keskustelu tapahtuu usein heti niiden kosketettua itseä. Nuorten kiinnostus turvallisuuteen, rauhaan ja maailmaan on lisääntynyt opiskelun myötä. Monet lähtevät opiskeluaikana vaihtoon ulkomaille, jolloin asioihin kiinnittää enemmän huomiota. Keskustelijat nostivat esille myös opiskelun tärkeyden puhuttaessa turvallisuudesta. Maailmalla on helpompi pärjätä ja luottaa omaan turvallisuuteen, kun tietää asioista. Keskustelijat olivat sitä mieltä, että tieto lisää tuskaa, mutta antaa välineitä elämään. Keskustelijat olivat kaikki yksimielisiä siitä, että nuorissa on tulevaisuus, heillä on tietoja ja taitoja pärjätä elämässä, he tuntevat eri kulttuureja paremmin ja osaavat käsitellä tietojaan monipuolisesti. Yleisöstä oli myös havaittavissa heidän olevan samaa mieltä, että nuorten ääntä täytyisi kuunnella enemmän päätöksissä. Keskustelua oli mielenkiintoista kuunnella, keskustelijoilla oli hyvää sanottavaa nuorista, rauhasta ja turvallisuudesta. Ylen toimittaja kertoi heidän mm. panostavan uutisvideoihin, jos halutaan enemmän nuorten huomiota ja että se tuntuu toimivan. Teksti ja kuva: Heikku Ulvinen, 23v., Nurmijärvi sä oli kaikilla kuitenkin runsaasti omia kokemuksia. Pajatunnilla saa käyttää kännykkää Pajat järjestettiin Keskuspuiston ammattioppilaitoksen Valma-luokille Metsälässä ja Espoon Arlassa sekä Pakilan yläkoulussa kasiluokkalaisille. Tunnilla sai luvalla ottaa oman kännykän esille, kertoa viimeisimpiä käyttämiään ja näkemiään asiasanoja eli hashtageja, jakaa ikävimpiä somekokemuksia sekä kertoa, mikä viesti tai kommentti on tuntunut kaikista kivoimmalle. Pajatunnilla pidettiin kiinni yhteisestä narusta mielipidevertailussa sekä leikittiin arvaa kuka -leikkiä eläytyen vähemmistöjen rooliin. Nuoret suhtautuivat kiinnostuneesti aiheeseen ja lähtivät hyvin mukaan keskusteluun, leikkeihin ja harjoitteisiin. Lähes kaikki osasivat mallintaa tyypilliset vihapuhefraasit ja tunnistivat niitä. Lisäksi osattiin nimetä erilaisia ryhmiä ja paikkoja, joissa vihapuhetta kohdataan. Kuka voi auttaa kiusattua? Nuorten mukaan nettikiusaaminen on nälvimistä, seksuaalissävytteisiä kannanottoja ja suoria heittoja. Homottelu on edelleen yleistä. Nuorille heitot ovat läppää, mutta todellisuudessa kukaan ei pidä niistä. Moni ei koe kuitenkaan, että heitoista pitäisi tehdä vaikka ilmianto netissä. Nuoret puhuivat paljon omista ja kavereiden kokemasta vihapuheesta, mutta varsin yleisellä tasolla. Omaa toimintaa ei oikein osattu eritellä tai analysoida. Empatia, muiden huomioiminen ja yhteisöllisyys tuntuvat olevan nuorilta hukassa. Eräässä ryhmässä grooming eli netissä tapahtuva nuoren seksuaalisen hyväksikäytön valmistelu tuli Sanoilla vaikuttamisen pajoissa kerättiin nuorten käyttämiä häshtägejä ja pohdittiin niiden sisältöä ja vaikutusta. SUOMI AREENA 2017: NUORET, RAUHA JA TURVALLISUUS MIKÄ SUOMI AREENA? Vuodesta 2006 järjestetty keskustelutapahtuma Porissa. Tapahtuman järjestävät MTV3 sekä Porin kaupunki samaan aikaan Pori Jazzin kanssa. 2017 tapahtuma järjestettiin 10.-14.7. Pääteemana oli Suomi 100 Yhdessä. Tapahtuma teki kävijäennätyksen, kun 170 tilaisuuteen osallistui 74 000 kävijää. 2018 tapahtuma järjestetään 16-20.7. Pääteemoina Turvallisuus, suvaitsevaisuus ja vastuullisuus. Keskustelutilaisuudet ovat ympäri kaupunkia, maksuttomia sekä niitä seuraamaan voi mennä kuka tahansa. Suomi Areenalta lähetetään suoria lähetyksiä MTV3 -kanavalle. Nuoret, rauha ja turvallisuus -keskustelun juonsi kansanedustaja Eva Biaudet. yllättävän vahvasti esille. Nuorten turvataitoja pitäisikin kehittää. Ei ole hyväksyttävää, että tuntematon kysyy ”annax pesää”, kuten eräältä nuorelta naiselta oli kyselty instagramissa yksityisviestillä. Nuoria kiinnosti se kenelle voi ilmoittaa, jos saa epämiellyttäviä viestejä. Monilla oli tiedossa, että Nettipoliisi, Pelastakaa lasten chat sekä Netari auttavat hankalissa tilanteissa. Mediakasvatusta tarvitaan edelleen Nuorten netinkäytöstä nousi esiin uusia ilmiöitä kuten se, että nuoret hakevat tietoa YouTubesta samaan tapaan kuin Googlesta. Nuoret tarvitsevatkin ohjausta ja opetusta mediasisältöjen hallintaan ja kriittiseen analysointiin sekä somekäyttäytymiseen. Mediakasvatuksen määrää oppilaitoksissa pitäisikin lisätä entisestään. Peruskouluissa otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma viime syksynä. Suunnitelman mukaan monilukutaidon kehittäminen tulisi olla osa jokaista oppiaineitta. Medialukutaito on taas yksi monilukutaidon osista eikä siis ole oma oppiaine tai -kokonaisuus. Käytännössä sen käsitteleminen on opettajien oman kiinnostuksen ja viitsimisen varassa, sillä oppituntien sisältöjen suunnittelu tapahtuu työajan ulkopuolella. Resursseja maksullisiin aineistoihin tai sisältöihin ei kouluilla juurikaan ole. Siksi on tärkeää, että opettajille tarjotaan maksuttomia, medialukutaitoa vahvistavia materiaaleja, oppituntisisältöjä ja valmiita pajatunteja. Huolena on, että toiminnallista, käytännön mediakasvatusta tekevät yhdistykset, kuten Curly ry, eivät ”tuota” tarpeeksi ja siksi ovat jäämässä kiristyneessä avustustilanteessa täysin ilman tukea.
20 CURLY 2/2017 T ubecon on järjestetty vuodesta 2014 alkaen ja se on muuttunut paljon vuosien varrella. Nykyisin Tubeconissa on päälavalla koko ajan ohjelmaa, sekä Hartwall Areenan käytävillä fanitapaamisia, keskustelupaneeleja, aikuisille suunnattu Aikuisparkki ja yhteistyökumppaneiden pisteitä. Päälavalla järjestetään Tube Awards, jossa palkitaan mm. Vuoden Vloggaaja. Tube Awards televisioidaan suorana. Ymmärrän miksi monet tubettajat boikotoivat tapahtumaa, koska itsellekin jäi tapahtumasta vähän huono fiilis. Lippu yhdelle päivälle maksoi ennakkoon 28,50€ sekä kahden päivän lippu 44€. Tapahtumassa ensimmäisenä päivänä kuitenkin kuulutettiin, että huomisen päivän lipun saa tämän päivän lippua näyttämällä kahdeksalla eurolla. Ennakkoon ostettu kahden päivän lippu tuli siis ostajilleen kalliimmaksi. EIKÄ SIINÄ VIELÄ KAIKKI Hartwall Areenalle tullessa oli yleiTeksti ja kuvat: Heikku Ulvinen, 23v., Nurmijärvi TUBECON MIELIPITEIDEN JAKAJA Hartwall Areenalla järjestettiin elokuussa kaksipäivänen Tubecon. Tapahtuma rakentuu YouTuben ympärille, kun videoita tekevät tubettajat sekä heidän faninsa pääsevät tapaamaan toisiaan. Osa tubettajista kuitenkin boikotoi tapahtumaa. Fani ottaa kuvaa Hurjast Kovimmat fanit olivat koko lauantain eturivissä päälavalla. Isac Elliot.