• Ajankohtaista asiaa koirien, kissojen sekä pienempien lemmikkien hoidosta Ota m ukaa n, ole h yvä! 2/2011 Tunnistatko koirasi kivun? Kissan käyttäytyminen ja aistit Pehmoinen Chinchilla
• Prazitel Plus (febantel./pyrantel./praziquantel.) Laajakirjoinen matolääke koirille Tehokas loishäätö kertaannoksella Prazitel Plus -tabletti. Vaikuttavat aineet: febanteeli, pyranteeli ja pratsikvanteli. Indikaatiot: matolääke koirien sukkula- ja heisimatojen häätöön. Annostus: 1 Prazitel Plus -tabletti 10 kg kohden kerta-annoksena suun kautta. Liha-aromilla maustetut tabletit voidaan antaa joko sellaisenaan tai ruokaan sekoitettuna. Lue pakkausseloste ennen käyttöä. Pakkaus: 4 tablettia. Scanvet Animal Health Oy, PL 27, 13721 Parola, p. 03 630 3100. Apteekeista ja eläinlääkäreiltä ilman reseptiä. 2 CityLemmikit
• Pääkirjoitus Kuva Anna E. Vähäkuopus Tässä numerossa 4 Tunnistatko koirasi kivun? 4 7 Lemmikkien geenitutkimus jatkuu aktiivisena 8 Kissan käyttäytyminen ja aistit 8 Talven alku Tänä aamuna oli piharuoho ensi kertaa huurussa, vaikka ollaan jo pitkällä marraskuussa! Kyllä se talvi kohta pääsee perille, hitaasti mutta varmasti. Meillä ainakin koko joukko jo odottaa lumisia kelejä, valoisampia iltalenkkejä ja puhtaampia lattioita. Lemmikkimme voivat sitä paremmin mitä paremmin me ihmiset niitä ymmärrämme. Lemmikin muuttunut ja erikoinen käytös on aina merkki jostain ja syyt on tärkeä selvittää. Esimerkiksi koiran kipua on monesti vaikea havaita, koira kun ei valita. Lehden artikkelista löytyykin hyviä neuvoja koiran kivun tunnistamiseen ja myös kissan käytöshäiriöihin. Koirilla tehtävä geenitutkimus tuottaa arvokasta tietoa koirien periytyvistä sairauksista, jotka yleistyvät nopeasti pitkälle viedyn jalostuksen vuoksi. Geenitutkimuksista hyötyvät myös ihmiset, sillä ihmisen ja koiran geenit ovat aika pitkälti samat, joten koirien geenilöydöillä voidaan nopeuttaa myös omien sairauksiemme kartoitusta. Tutkimuksesta lisää sisäsivuilla. Eläimet saavat ihmiset toimimaan! Se on osoitus siitä, kuinka tärkeäksi me koemme eläinystävämme. Kun syyskuussa Nurmijärvellä paloi talli, hevosharrastajat lähtivät aktiivisesti apuun Facebookin välityksellä. Juttu hyväntekeväisyyskisoista ja siitä, mitä sitten tapahtui, on hieno tarina siitä mitä saadaan nopeallakin aikataululla aikaan, kun laitetaan hihat heilumaan. Iloista talvea! Ja muistakaa käyttää heijastimia! 12 Uutispalsta 13 13 Traaginen tallipalo herätti hyväntekeväisyyteen 14 Pehmoinen Chinchilla 14 16 Eläinsuojelullinen näkökulma rescue-toimintaan 16 Sanna 18 Kaupungit tiedottavat Ilmoitusmyynti Danubo Oy Jakelu Eläinkaupat, eläinlääkäriasemat, tapahtumat Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä ISSN 1796-9727 CityLem mikit -lehti Julkaisija ja kustantaja Danubo Oy Sanna Tirkkonen Sofiantie 4 06750 Tolkkinen gsm 040-516 8115 e-mail: danubo@kolumbus.fi Lue CityLemmikit myös netissä www.citylemmikit.fi CityLemmikit 3
• Tunnistatko koirasi kivun? TEKSTI Katariina Mäki ja Anna Hielm-Björkman K ipu on jokaiselle meistä tuttu käsite, joka kuitenkin on täysin subjektiivinen. Jokainen kokee kivun eri tavalla. Kipu ulottuu paikallisesta fyysisestä särystä totaaliseen, koko olemuksen käsittävään kärsimykseen. Koira tuntee kipua aivan samoin kuin ihminen. Kun kerran eri ihmiset käsittävät kivun hyvin eri tavoilla, niin kuinka voimme arvioida ja ymmärtää koiran kokemaa kipua? Aiheesta kuultiin eläinlääketieteen tohtori Anna HielmBjörkmanin pitämä esitelmä Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan lokakuussa järjestämässä luentopäivässä. Kipeä koira ei välttämättä näytä kipua Akuutti kipu aiheuttaa sympaattisen hermoston aktivoitumisen, mikä voidaan nähdä fysiologisina muutoksina: sydämen syke kiihtyy, verenpaine nousee, hengitys tihenee ja pinnallistuu, pupillit suurenevat, verisuonet supistuvat, eläin turpoaa koska kroppaan kertyy nestettä, suu kuivuu, virtsaaminen vähenee, ja keho voi olla jännittynyt. Eläimet ilmaisevat kipua monin tavoin. Ne väistävät vaistomaisesti asiaa, joka tuottaa kipua. Ne pakenevat. Ne huutavat kivusta, tai sitten ne jähmettyvät paikalleen vapisemaan ja hikoilemaan. Ne voivat ontua, ja ne voivat virtsata alleen. Reaktion laatu riippuu kivun merkityksestä kussakin tilanteessa. Eri koirarotuja on jalostettu käyttäytymiseltään erilaisiksi: toisten työtehtävät edellyttävät korkeaa kipukynnystä ja työskentelyn jatkumista, vaikka sattuu. Näissä tilanteissa koira kuitenkin tuntee kipua, vaikka ei näytä sitä eikä välitä siitä. Krooniselle kivulle ei ole mitään selviä ja tyypillisiä, koirasta luettavia merkkejä. Merkit ovat hyvin pieniä muutoksia koiran käyttäytymisessä. Monet koirat eivät halua näyttää kipuaan, koska luonnossa se merkitsisi laumasta karkoittamista. Jos näet koirallasi kipukäyttäytymistä, sillä on todennäköisesti kipuja. Mutta vaikka et näkisi mitään kipuun viittaavaa, koirallasi voi silti olla kipuja. Kipukäyttäytymiseen kuuluu myös erilaisia, sosiaalisesti määräytyviä, opittuja käyttäytymistapoja. Pikkulapsilla nähdään erilaisia tai- kauskoisia riimejä, ja koiralla voi alkaa esiintyä häiriökäyttäytymistä, esimerkiksi ylivilkkautta tai aggressiivisuutta. Krooninen kipu ei lopu itsestään Kipu voidaan jaotella kudosvaurio- eli nosiseptiiviseen kipuun, hermovaurio- eli neuropaattiseen kipuun ja psyykkiseen eli psykogeeniseen kipuun. Lisäksi on olemassa myös idiopaattista kipua, mikä tarkoittaa, että kivun syy ei ole selvinnyt. Kipu voidaan jaotella myös edellä mainittuihin akuuttiseen ja krooniseen kipuun. Akuutti kipu kestää vain vähän aikaa, sekunnista pariin kolmeen viikkoon, johtaen varovaisuuteen ja pyrkimiseen pois kivun aiheuttajan luota. Kun kivun kesto ylittää tavallisen kudoksen paranemisajan, kipu on kroonista. Krooninen kipu kestää kuukausia, vuosia, jopa kymmeniä vuosia ja muuttuu usein hankalammaksi hermovauriokivuksi. Hermovauriokipu on kroonista kipua, jota on vaikea hoitaa tavallisilla kipulääkkeillä. Se voi johtua esimerkiksi vauriosta tai toiminta- häiriöstä kipua välittävässä hermojärjestelmässä: selkäydinvammasta, aivoverenkiertohäiriöstä, ääreishermovammoista, esimerkiksi tassuleikkauksen yhteydessä vaurioituneesta hermosta, tai välilevyn pullistuman tai spondyloosin aiheuttamista hermojuurivaurioista. Myös esimerkiksi aavesärky on hermovauriokipua. Usein hermovauriokipu on monen eri tekijän summa Ihmiset kuvailevat hermovauriokipua jatkuvana, polttavana kipuna, jonka välillä keskeyttävät viiltävät, sähköshokin tapaiset kipuepisodit. Koska ihmisen ja koiran hermokudoksen fysiologia on hyvin samankaltaista, ei ole mitään syytä epäillä, etteikö koira kokisi tätä kipua samantyyppisenä. Kroonisessa kivussa myös psyykkiset tekijät, kuten masennus, pelko ja avuttomuus, toimivat altistavina tekijöinä todennäköisesti myös koirilla, ja ne voivat ylläpitää kipua sen kroonistuessa. Myös geneettiset tekijät voivat vaikuttaa kivun kroonistumiseen. Krooninen kipu voi aiheuttaa kivuntunnon herkistymistä ja aiemmin kivuttoman ärsyk- 4 CityLemmikit
• keen, kuten kosketuksen, muuttumista kivuliaaksi. Koira voi kokea esimerkiksi silittämisen sietämättömänä kipuna. Krooninen kipu ei niinkään ole merkki sairaudesta, vaan pikemminkin oma sairautensa. Se ei lopu itsestään, vaan sitä on hoidettava. On tärkeää estää kivun kroonistuminen aloittamalla kivun tehokas hoito riittävän varhain. Esimerkkinä kroonisesta kivusta on myös nivelrikon aiheuttama kipu. Nivelrikkoa syntyy esimerkiksi ristisiteen repeytymisen, polvilumpion sijoiltaanmenon, osteokondroosin sekä kyynärnivelen tai lonkan kasvuhäiriön seurauksena. Hoitamattomana se tarkoittaa pitkäaikaista, jomottavaa, tylsää kipua, joka johtaa eläimen liikuntahaluttomuuteen. Tämä taas aiheuttaa lihaskudoksen katoamista, kramppeja, triggerpisteitä eli lihaksen sidekudoksessa olevia aristavia pisteitä, jotka saattavat aiheuttaa heijastuskipuja läheisiin lihaksiin, uudisluumuodostusta, liikapainoa ja lisää kipua. Kaikesta tästä muodostuu jatkuva noidankehä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa kehän saa katkaistua, sitä parempi elämänlaatu koiralle saadaan aikaan. se alkaa välttää muita koiria ja murisee niille, se vetäytyy useammin omiin oloihinsa, ja se on vanha ja väsynyt, kuurokin. Mikään yksittäinen oire ei kuvaa kipua luotettavasti. Kun kaikkia koiran käyttäytymisen muutoksia seurataan yhdessä, koiran kivun voimakkuutta ja sen muutoksia voidaan arvioida. Oireista voi olla vaikea tunnistaa useita, mutta kaksi tai kolme oiretta löytyy kipeän koiran käyttäytymisestä yleensä helposti. Koiran kipuun liittyviä positiivisen käyttäytymisen muutoksia: Onko koira: Virkeä ja iloinen vai apea ja masentunut? Normaali, apaattinen tai yliaktiivinen? Tutkimuksia kivun tunnistamisesta Hielm-Björkman kertoi kivun tunnistamistutkimuksistaan lonkkavikaisilla koirilla. Koirat jaettiin kahteen ryhmään: yhdellä ryhmällä oli kroonista kipua (40 koiraa), toisella ei (24 koiraa). Omistajilta kysyttiin 25 koiran kipukäyttäytymiseen oletettavasti liittyvää kysymystä. Ryhmien välille saatiin eroja näistä 17:ssä. Kysymyksistä karsittiin edelleen pois kaikki, jotka olivat omistajille vaikeita tulkita - kaikki omistajat eivät tunnista esimerkiksi peitsausta - jolloin jäljelle jäi 11 kysymystä, jotka olivat helppoja omistajille ja jotka kaikki kielivät kivusta. Toisessa tutkimuksessa oli kaksi ryhmää koiria, joista toinen sai kipulääkettä ja toinen lumelääkettä. Lumelääkkeellä ei ole kipua vaimentavaa vaikutusta. Omistajilta kysyttiin 18 kipukäyttäytymiseen liittyvää kysymystä, ja heitä pyydettiin arvioimaan koiransa kipua kymmensenttisen janan avulla. Janan vasemmassa päässä oli määre "ei kipua" ja oikeassa määre "pahin mahdollinen kipu". Ryhmät erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi 16 kysymyksen kohdalla. Näiden tutkimusten perusteella syntyi käyttökelpoinen 11 kysymyksen kivunarviointiväline "Helsinki krooninen kipuindeksi" eli "Helsinki chronic pain index". Jälkimmäisen tutkimuksen sivulöydöksenä tutkija huomasi, että omistajat kyllä näkivät koiransa oireet, mutta eivät tunnistaneet niitä kivuksi. Lomakkeita täytettiin ennen kipu- ja lumelääkityksen aloittamista sekä neljä ja kahdeksan viikkoa lääkityksen aloituksesta. Tämän jälkeen kaikki lääkitys lopetettiin, ja omistajat täyttivät kyselyn vielä kertaalleen tästä neljän viikon kuluttua. Molempien ryhmien omistajat vastasivat kipuindeksin kysy- Tekeekö koira seuraavia: Hakee kontaktia perheenjäseniin, usein vai harvoin? Heiluttaa häntäänsä, usein vai harvoin? Leikkii mielellään, harvoin vai ei ollenkaan? Syö normaalisti? Vai valikoiden tai ahmien? Ravistelee itseään? Usein vai harvoin? Venyttelee? Usein vai ei ollenkaan? Millainen koiran ilme on? Normaali, surullinen, ylikierroksilla? Kipua voidaan tutkia koiran käyttäytymisestä Subjektiivisiin kivuntutkimusmenetelmiin kuuluvat eläinlääkärin tutkimus ja omistajan kertomus koiran käyttäytymisestä ja taustasta. Objektiivisia menetelmiä taas ovat fysiologisten muutosten, kuten pulssin ja stressihormonien, tutkiminen, koiran liikkumisen videointi ja liikkeiden tutkiminen askelvoimalevyn ja -maton avulla. Eläinlääkäri näkee koiran yleensä vain muutamia kertoja vuodessa, omistaja taas seuraa koiraansa vähintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Usein omistajaa pitää kuitenkin neuvoa koiransa kivun tunnistamisessa, koska hän ei osaa lukea sitä koiran käyttäytymisestä. Äkilliset muutokset huomataan aina helpommin kuin pikku hiljaa tulleet. Eräänä päivänä koira ei esimerkiksi enää suostu hyppäämään autoon, tai oli jokin tietty päivä, jolloin se ei enää tullut yläkerran makuuhuoneeseen nukkumaan. Hitaasti kehittyviä käyttäytymisen muutoksia tulee varsinkin vanhemmalla koiralla helposti pidettyä luonnollisena. Koira kävelee yhä vain hitaammin, sen lenkit lyhenevät, Koiran kipuun liittyviä negatiivisen käyttäytymisen muutoksia: Onko koiralla tai onko koira: Normaali mieliala vai hermostunut, rauhaton tai pelokas? Ystävällinen vai aggressiivinen ihmisiä tai toisia koiria kohtaan? Tekeekö koira seuraavia: Läähättää tai lipoo huuliaan? Pitää itseään epänormaalissa asennossa? Roikottaa päätään, pitää jalkoja korostetusti mahan alla? Pitää korviaan taka-asennossa? Häntää koipien välissä? Väristelee tai vapisee? Nuolee etujalkojaan? Katsoo, nuolee tai puree tiettyä paikkaa? Ylireagoi kosketukseen? Valittaa: huutaa, murisee, vikisee, inisee? Tai on aivan hiljaa? Valittaa, kun niveliä taivutetaan esimerkiksi tassuja pyyhittäessä? Raivoaa tai alistuu laumassa? Näyttää hampaita kosketettaessa? Alkaa purra? Tekee enemmän vahinkoja sisälle? Kivun arvioiminen koiran liikkumisessa tapahtuvista muutoksista: Liikkuu kuin nuori eläin vai ei halua liikkua? Yliaktiivinen liikkuja? Makaa paikallaan tuntikausia? Hyppää kuten aina vai eikö hyppää enää? Normaalit askellajit vai peitsaako? Laukkaa "pupulaukkaa" (molemmat takajalat samaan aikaan)? Kulkee suoraan vai jakautuuko paino epätasaisesti? Pomppiiko pää askelien tahtiin? Ontuu? Liikkuu lenkillä edessäsi vai raahautuen takana? Istahtaa tai menee makuulle kesken lenkin? Kulkee portaita normaalisti vai eikö enää halua mennä alas tai ylös? Miten kulkee portaissa? Istuu normaalisti tai ei ollenkaan, tai polvi ulos sivulle kääntyneenä? Menee makuulle normaalisti tai hyvin hitaasti, hakee paikkaa pitkään, pyörii? Nousee ylös normaalisti vai etu- tai takajalat ensin? Hitaasti? Nousee istumisen kautta? Nukkuu koko yön vai vaihtaa usein paikkaa (voi kivun lisäksi myös olla merkki esim. sydämen vajaatoiminnasta)? Vatsa- ja rintaontelon kipuja voidaan arvioida koiran asennoista: Seisooko koira suorana pää pystyssä vai onko koiralla selkä köyryssä? Onko koira usein "rukousasennossa": etupää makaa, perä ylhäällä? Ei halua käydä makuulle ollenkaan? Röyhtäilee, piereskelee, oksentaa, yökkäilee? Ei pysty ulostamaan? Jos virtsaaminen kivuliasta: katkaisee suihkun tai istuu hyvin pitkään? CityLemmikit 5
• www.vermo.fi myksiin tavalla, joka osoitti että heidän koirillaan oli kipua. Harva omistaja kuitenkaan merkitsi janalle, että koiralla olisi ollut kipua. Kipulääkettä syöneiden koirien omistajat huomasivat vasta lääkkeen lopettamisen ja kipuoireiden palautumisen jälkeen, että tietty koiran käyttäytyminen oli johtunut kivusta. Tämä auttoi omistajia ymmärtämään, että heidän koiransa olivat kärsineet kivusta myös aiemmin. Lumelääkettä saaneiden koirien omistajat taas eivät missään vaiheessa osanneet yhdistää kipuoireita ja kipujanaa toisiinsa. Monet koiranomistajat luulevat, ettei heidän koirallaan ole kipuja, koska se ei valita. Koira ei kuitenkaan ääntele, jos sillä on kroonista kipua tai särkyä. Akuutissa kivussa se saattaa vingahtaa. Yleinen harhaluulo on myös, että jos koira leikkii, juoksee tai haluaa kilpailla, sillä ei ole kipuja. Monilla koirilla on kuitenkin niin vahva vietti toimintaan, johon niiden rotu on jalostettu, etteivät ne työskennellessään välitä kivusta. On kuitenkin ihmisen velvollisuus tarkkailla koiraansa ja lukea mahdollisia kivun merkkejä sen käyttäytymisestä. keilla muita. Moneen kipuvaivaan on olemassa myös täysin sivuvaikutuksettomia vaihtoehtoja, kuten akupunktio, fysioterapia ja ravintoaineet. Kipua lääkittäessä tulee helposti ajateltua, että jos koira ei kipulääkkeen avulla lopeta esimerkiksi kyynärnivelen nivelrikosta johtuvaa ontumista, kipulääkitys ei toimi. Ontuminen voi kuitenkin jäädä tavaksi, jos se on saanut jatkua pitkään. Siitä on jäänyt aivojälki, tai nivel voi olla liikuntarajoitteinen liikaluun ja ruston takia. Luennon lopuksi Hielm-Björkman esitti, että kipukyselyn tulisi olla osa normaalia eläinlääkärikäyntien anamneesia, varsinkin koiran saavuttaessa kuuden, seitsemän vuoden iän, tai jopa vielä aikaisemmin. Näin omistaja oppisi arvioimaan kipua jo ennen kiputilan kehittymistä. Omistaja voisi myös säännöllisesti arvioida koiran liikkumista tarkkailukortin avulla. Vanhenevan koiran nivelet voitaisiin tutkia rutiinisti röntgenillä, vaikka mitään suurta kremppaa ei koirasta olisikaan havaittavissa. Jalostuksen osalta Hielm-Björkman kehotti vähentämään piirteitä, jotka tuottavat akuuttia, kroonista tai neuropaattista kipua. Myös "pelkkää" epämukavuutta aiheuttavat piirteet, kuten silmiä hankaavat silmäripset tai liian ahtaat hengitystiet ja sen aiheuttamat sierain-, nielu- ja henkitorviahtaumat ovat kammottavia, jos niiden kanssa joutuu elämään koko ikänsä. Emme tiedä miten paljon kipua tai kärsimystä ne tukehtumisen tunteen kautta aiheuttavat, mutta voimme kaikki varmasti kuvitella miltä tuntuisi elää tällaisten ongelmien kanssa päivittäin. Viihdy Vermossa! JOKA KESKIVIIKKO KLO 18.30 PÖYTÄ- JA AITIOVARAUKSET 010 5407 500 (Myynti) · 09-3488 3370 (Raviini) Harhakäsityksiä ja tulevaisuutta Paitsi etteivät omistajat osaa tunnistaa koiransa kivuliaisuutta, heillä on usein myös harhakäsityksiä kivun hoidosta. Luullaan, että kipulääkkeen syöminen saa koiran tottumaan siihen, jolloin lääkkeen teho häviää. Myös sivuvaikutuksia pelätään. Eri kivuille on kuitenkin olemassa erilaisia kipulääkkeitä, ja samallekin kiputyypille on eri vaihtoehtoja. Jos yksi ei auta tai aiheuttaa sivuvaikutuksia, kannattaa ko- · 6 CityLemmikit
• Lemmikkien geenitutkimus jatkuu aktiivisena K oiria ja kissoja on jalostettu voimakkaasti kuluneen parin sadan vuoden aikana. Tuloksena on ainutlaatuinen rotukirjo erilaisine rakenne- luonne ja käyttäytymisominaisuuksineen. Monien hurmaavien piirteiden ohessa jalostus on valitettavasti kaventanut myös rotujen perimää niin, että koirista ja kissoista on kuvattu useita satoja erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Ne uhkaavat vakavasti monien rotujen hyvinvointia ja harrastamista. Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa on käynnissä koirien ja kissojen geenitutkimus. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa mm. erilaisten perinnöllisten sairauksien ja käyttäytymisongelmien taustalla vaikuttavia geeniä eri roduissa. Geenilöytöjen avulla roduille voidaan kehittää geenitestejä rodunjalostuksen parantamiseksi. Geenitestillä voi todeta kantaako lemmikkisi geenivirhettä ja arvioida sen jalostuskäyttöä ja sairastumisriskiä. Lemmikkiemme perimä ja sairaudet ovat lisäksi usein samankaltaisia omien sairauksiemme kanssa niin, että geenilöydöt saattavat edistää myös omien sairauksiemme diagnostiikkaa ja hoitoa. Tutkimuksemme on johtanut jo monien uusien sairausgeenien löytymiseen muun muassa koirien epilepsiaan sekä luusto-, silmä-, hermosto- ja autoimmuunisairauksissa. Tuhansia suomalaisia lemmikkejä on testattu erilaisia uusilla geenitesteillä. Perinteisimpien sairauksien lisäksi tutkimme myös käyttäytymiseen ja käyttäytymishäiriöihin altistavia geenejä. Jalostus on muokannut rotujen käyttäytymistä ja luonteen piirteitä eri tavoin. Osa koirista paimentaa, osa vartioi, osa noutaa ja osa viihtyy pelkkinä seuraeläiminä. Rotutyypilliset piirteet kertovat geenien merkityksestä käyttäytymisen taustalla. Keräämme näytteitä koirien erilaisiin ahdistuneisuushäiriöihin mukaan lukien erilaiset pelot, arkuudet, ääniarkuudet ja vaikkapa hännänjahtauksena ilmenevä pakko-oireisuus. Alustavat tulokset geeninpaikannuksista ovat lupaavia. Geenilöytöjen avulla ymmärrettäisiin paremmin käyttäytymisen ja siihen liittyvien häiriöiden biologista taustaa diagnostiikan, hoidon ja ennaltaehkäisyn kehittämiseksi. Geenitutkimus on ainoa tie geenilöytöihin. Geenilöytöjen tekemiseksi terveiden ja sairaiden yksilöiden perimää verrataan toisiinsa. Vertailun tekemiseen käytetään kehittynyttä geeniteknologiaa. Koirien ja kissojen verinäytteistä eristetään tutkimusta varten DNA:ta, jossa geenit sijaitsevat. Olemme rakentaneet maailman suurimpiin kuuluvan koirien DNA-pankin, jossa on jo reilut 36 000 näytettä 250 eri rodusta. Kissojen noin 2000 näytteen pankki kasvaa myös jatkuvasti. Muistathan osallistua Monissa projekteissamme on edelleen tarvetta lisänäytteistä. Mahdollisimman kattava tutkimusaineisto nopeuttaa tutkimuksia ja antaa varmimman tuloksen. Jos omistat puhdasrotuisen koiran tai kissan, toivomme, että sopivan tilaisuuden tullen luovutat lemmikistäsi näytteen ja terveystiedon tutkimustamme varten. Näytteen voi luovuttaa eläinlääkärisi luona esim. rokotuksen yhteydessä tai osallistumalla kasvattajan tai rotuyhdistyksen järjestämiin näytteenottotilais uuksiin. Näytteitä tarvitaan sekä terveistä että sairastuneista koirista ja kissoista. Lemmikkiystäväsi näyte on meille arvokas! Lisätietoa tutkimusprojekteista, uutisista ja osallistumisohjeista sivuiltamme: www.koirangeenit.fi tai www.kissangeenit.fi. Loppusyksyn terveisin, Hannes Lohi, professori Tutkimusryhmänjohtaja · Lemmikkiemme perimä ja sairaudet ovat lisäksi usein samankaltaisia omien sairauksiemme kanssa niin, että geenilöydöt saattavat edistää myös omien sairauksiemme diagnostiikkaa ja hoitoa. CityLemmikit 7
• Kissan käyttäytyminen ja aistit TEKSTI ELT Suvi Pohjola-Stenroos, Felina ­ kissaklinikka K issa on ollut erityisesti ihmisen seuralaisena jo noin 2000 eKr, varhaisemmat merkit jo Egyptin hautalöydöissä. Ihmiseen sosiaalistunut kissa on ollut kooltaan koko historiansa ajan suunnilleen samankokoinen kuin nykyinen kissa, eli pienehkö. Liekö asiaan vaikuttanut kissan perimmäinen luonne lihansyöjänä ja asian ihmisessä synnyttämä kunnioitus. Koiria sen sijaan ihminen on valinnut erikokoisia ja jalostanut nyttemmin jättirotujakin. Kissojen pitäminen lemmikkinä on lisääntynyt viime vuosina nopeasti, ja useissa maissa kissoja on enemmän kuin koiria. Esimerkiksi USAssa on noin 55 miljoonaa koiraa ja 60 miljoonaa kissaa. Euroopan maista Sveitsissä kissojen määrä ylitti koirien määrän ensimmäisenä. Koirilla on yleensä enemmän käytösongelmia kuin kissoilla. Yleisin kissojen käytösongelma koskee virtsaamista vääriin paikkoihin. Käytösongelmien määrä kissoissa tulee kasvamaan lähivuosina, koska kissojen määrä lisääntyy. Kissa on kaupunkimaiseen ympäristöön sopiva lemmikki, se on pieni, siisti, ei vaadi ul- koilutusta, on sosiaalinen ja tulee jonkin aikaa itsekseenkin toimeen. Kissa useimmiten nauttii pieneen populaatioon kulumisesta, yhdestä tai kahdesta kaverista. Suurempi joukko kissoja, etenkin jos niitä ei ole kastroitu tai steriloitu, synnyttää reviiriristiriitoja ja stressiä. Ja jos kissat ovat eri lähteistä ja eri-ikäisiä, syntyy käytösongelmia sekä populaatiosta johtuen tarttuvien tautien ongelmia. Yleinen harhaluulo on edelleenkin, ettei kissan käytökseen ei voida vaikuttaa. Ongelmiin puuttumisen voidaan osoittaa auttavan jopa 81 % tapauksista, kuten aggressioihin tai hiekkalaatikon ulkopuolelle tarpeiden toimittamisiin. Kissa on kaupunkimaiseen ympäristöön sopiva lemmikki, se on pieni, siisti ja sosiaalinen Näkökenttä on laaja, 105- 205 astetta ja päällekkäisyys näkökentillä 90 - 130 astetta. Kissat erottavat värejä. Kuuloalue on noin 10,5 oktaavia ja kissat erottavat erittäin korkeita ääniä, jopa 85 kHz. Korvat ovat erittäin tehokkaat äänen suuntimet ja ne voivat liikkua toisistaan riippumatta 180 astetta. Sisäkorvien kaarikäytävät ovat huippukehittyneet tasapainon aistijat jotka mahdollistavat herkän ohjautuvuuden esimerkiksi pudotessa. Karvapeitteen päällyskarvat toimivat välittöminä ympäristön aistimina kuten tuulensuunnan. Viikset toimivat hakututkina jotka tervehtiessä asettuvat taaksepäin ja ne sietävät ympäristön korkeita lämpötiloja muita paremmin. Kissan herkin erottelukyky on kirsussa. Hajuaisti on superherkkä 67 miljoonalla aistinsolulla. Makuaisti ei erota hyvin makeaa, mutta erottaa happamen, karvaan ja suolaisen. Kissojen visuaalinen kommunikaatio edellyttää silmien, korvien, suun, hännän ja vartalon karvapeitteen reaktioiden seurantaa. Kaveria ei samassa mielessä kuin ihmisellä tunnisteta. Toisilleen tutuistakin kissoista tulee viholliset sekunnin murto-osassa, jos väärät reaktiot laukeavat päälle eli koetaan uhkaa. Kissan ajattelu ja tiedostaminen Koiran käytös on loogisempaa kuin kissan jonka teoissa on enemmän näppäryyttä ja toiminnan käynnistää vaistot tai tarpeet. Kissa ei muista eikä suunnittele tekemisiään, ei tiedä oikeaa tai väärää, vaan elää hetkessä, joten opettamisen pitää tapahtua itse tilantees- Kissan aistit Kissa on päätyypiltään yöllinen saalistaja. Kissan näkökyky huippuluokkaa, syvyysnäkö tarkkaa aina 75 cm:iin saakka, sitä lähemmät kohteet paikannetaan hajulla ja kuulolla. 8 CityLemmikit
• sa. Säännöt ovat ihmisen luomia, kissan tietyn käyttäytymismallin luomisen pitää ehdollistua sen aisteihin. Kissan vaistonvarainen käytös Kissa hakee laumaansa, joko muita kissoja tai ottaa omistajan kissakaverikseen. USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan saman talouden kissoista 71% leikkii keskenään, 66% nukkuu yhdessä ja 58% nuolee toisiaan. Kissayhteisöjen hierarkkinen rakenne vaihtelee, yleensä kun ruokaa ja suojaa on riittävästi, muodostuu sosiaalisia kissayhteisöjä luonnossakin, keskeinen kiinteä yhteys on emoilla ja pennuilla, löyhin yhteys on uroksilla. Sosiaalistumisen kannalta tärkein ajanjakso kissan elämässä on 2-7 viikon iässä. Tuolloin lemmikiksi otettavaa kissaa tulee käsitellä päivittäin, mieluiten kokemusta tulee syntyä sekä miehiin että naisiin ja myös lapsiin. "Sosiaalisessa tyhjiössä" kasvaneesta kissasta tulee arka ja se helposti puolustautuu uusia kokemuksia kohdatessaan. Kissan pitäsi saada kasvaa emonsa ja muun pentueen kanssa noin 12 viikon ikään. Kissaemo on hyvä äiti, joka opettaa pentuja antaumuksella. Pennut lähtevät yleensä pesälaatikosta noin 3 viikon iässä, samalla alkaa varhainen vierottuminen emon maidosta ja saalistamisen opettaminen kuten leikit leluhiirillä. Hiekkalaatikolla käyminen opitaan 3-4 viikon iässä. Kissan elekieli Ystävällinen signaali on hieman kohollaan oleva häntä, kissa hieroo itseään objektia vasten jättääkseen hajunsa ja saadakseen kaverin hajun itseensä. Uho - yrittää näyttää suuremmalta, pörhistelee, lantio ylhäällä, takaraajat ojennettuina ja korvat osoittavat eteenpäin. Pelokas kissa - tekeytyy pieneksi ja turkki on vartalonmyötäinen, korvat luimussa ja saattaa sihistä. Uhkaavalla kissalla on selkä köyryssä, karvat pystyssä ja korvat luimussa. Häntä kuin sähköiskun saaneella. Kissa itse valitsee ihmisensä. Tutkimuksen Uhoava kissa yrittää näyttää suuremmalta. mukaan mitä innokkaammin ihminen kissan kaveriksi tuppautuu, sitä vähemmän kissa hänen kanssaan aikaa viettää Kissan kuviot eli territorio Sisäkissan territorio on talo, ulkokissan talo ja sen ympäristö, monien ulkokissojen territoriot kohtaavat ja siitä aiheutuu tappeluongelmia. Ulkokissan reviiri saattaa olla jopa 11 ha. Kissa on erittäin sidonnainen ympäristöön- sä. Kissa merkkaa territorionsa, useimmiten virtsalla ja rauhaseritteillä. Hajukirjeessä on viesti kissan iästä, sukupuolesta ja terveydestä. Joskus ulosteillakin merkataan. Myös pystysuorien pintojen raapiminen on merkkaamista, hajumerkkejä jää varpaiden rauhasista. Virtsalla merkkaaminen liittyy sukupuolikäyttäytymiseen ja se saattaa liittyä uusien asioiden tuloon territorioon, kuten uusi kissa, uusi perheenjäsen tai uusi muu asia. Tuntemattoman kissan lähestyminen Viestitä olevasi kissa, lähesty kissan korkeudelta, älä tuijota avonaisin silmin, vaan silmät sirrillään, vinkkaa silmää, älä lähesty vauhdilla vaan venyttelevästi ja hitaasti, lämpimin käsin, kun kissa ojentaa päätään , rapsuta leuan alta ja poskesta hajujen vaihtamiseksi. Liian ylös rapsuttaminen tulkitaan dominointiyritykseksi. Kissa ei pidä yllätyksistä eikä alistamisesta. CityLemmikit 9
• Mikä avuksi kun ongelmia syntyy Kissan rankaisu vaikeaa, mikä tapa, kuinka voimakas, milloin? Rankaisu yleensä pelottaa kissaa, luo jännitteitä, pahentaa tilannetta varsinkin jos se rinnastetaan omistajaan. Sopivin ratkaisu on palkitsemalla vahvistaa vaihtoehtoista käyttäytymistä tai ulkopuolisen voiman, kuten suihkepullon käyttö, jolloin kissa edelleenkin pitää omistajaa liittolaisenaan. Tässä tiivistettynä käytännön tilanteita ja vaihtoehtoisia ratkaisuja: lämpimässä, mutta siirtyy varmasti, jos lapsi liikkuu tai alkaa huutaa. - Useimmat kissat vahtivat lapsia, leikkivät vähän vanhempien kanssa, ja tuntuvat kunnioittavan lapsen tapoja. - kun naaraalla kiima - leikkaamaton uros taloudessa - merkkaaminen ovien ja ikkunoiden lähelle jos ulkona vieraita kissoja - ylisuuri kissamäärä samassa taloudessa - kastraation tai steriloinnin jälkeen, jos jäljelle on jäänyt pieni osa hormonia erittävää kudosta, - leikattu kolli, jolla ollut naaraita astuttavana, vanhasta muistista kiimaisen naaraan lähellä - Hiekkalaatikon tai hiekan takia - liian monta kissaa käyttää samaa laatikkoa - likainen laatikko - laatikkoon ei pääse (asunto useammassa kerroksessa ja ovi kiinni vahingossa) - hiekan merkki vaihdettu - hiekkalaatikon paikka vaihdettu - laatikko liian julkisella paikalla - laatikon vieressä on jotain pelottavaa (esim. pesukone käynnissä) - ruoka- tai juoma-astiat liian lähellä hiekkalaatikkoa - laatikko pesty desinfiointiaineella jonka tuoksu vastenmielinen - Psyykkisen stressin takia - populaatio muuttunut, kissoja on poissa tai tullut uusia - perheellä vieraita, kutsut, remonttia tms. - uusi ympäristö - perheen aikataulujen muuttuminen - toimeentulovaikeuksia muiden kissojen kanssa - Merkatun alueen haju edelleenkin vetää puoleensa - uskolliset paikat, joista on vaikea poistaa hajua, esim. kodinkoneet (kahvinkeitin), kaappien välit ym. - myös muut kissat alkavat merkata sampaikkaa Sähköjohtojen pureskelu - Sivele sähköjohto Tabascolla, cayennepippurilla, omenaviinietikalla, kynsien pureskelua estävällä lakalla tai muulla vastaavalla, erittäin pahalla aineella. - Vedä johto seinästä. Virtsalla merkkailu - Eliminoi eläinlääketieteelliset syyt pois. - Miten kissa virtsaa: kyykistyykö (= virtsatieongelma) tai valitseeko pystysuoran pinnan ja roiskaisee (merkkaamista). - Poista virtsan haju valitusta pinnasta: sekoita omenaviinietikka ja soodavettä yhtä paljon kumpaakin ja puhdista pinta, älä käytä ammoniakkia sillä se provosoi lisää. - Lisää hiekkalaatikkojen määrää, minimi on vähintään yhtä monta kuin kissoja. - Laita kissan ruoka-astiat väliaikaisesti paikkaan jossa kissa merkkasi. Käsien pureminen - Kilju, kun kissa satuttaa, paina sen päätä koko kämmenellä lujasti taaksepäin, vieritä se selälleen (alistettu asema) tai kiinnitä huomion leluun. - Älä leiki kädellä, leikitä lelulla. - Uhkaa sihisemällä. Yleistä - Kissat muodostavat oman sosiaalisen verkoston, johtajaa ei ole. - Älä lyö kissaa, se vain oppii pelkäämään sinua. - Jos kissa tekee väärin, ohjaa se vaihtoehtoiseen toimintaan huomauta heti; taputa käsiä, käytä suihkepulloa ja sano lyhyt kielto samalla. - Paina kämmen kissan päätä vasten esimerkiksi, kun kissa puree. - Ennakoi tilanteet, eliminoi vaarat. - Aloita opetus jo heti pienenä. Kissa vetää wc-paperia pitkin huushollia - Aseta rulla eripäin telineeseen, paperi seinän viereen. - Aseta rullan päälle pieni vesikuppi, joka putoaa. - Aseta rullan päälle litistetty rullapideke, joka putoaa. - Aseta rapisevaa alumiiniafoliota putoamaan. - Sulje WC:n ovi. Raapiminen - Tarjoa sopivia pintoja, kokolattiamaton pala on hyvä kulmaan kiinnitettynä. - Sirota pippuria tms, laita kaksipuoleinen teippi tai muuta tahmeaa sellaiseen paikkaan, jota kissa ei saa raapia, kissa oppii nopeasti. Kasvit - Suihkuta lehdille esim. omenaviinietikkaa samoin multaan, tai esim. cayennepippuria, - Kasvata kissalle oma ruoho - Kata kasvin multa alumiinifoliolla tai muulla rapisevalla, laita kukkupurkin reunaan kaksipuolinen teippi. Sisäsiisteys Yleensä kissaäiti opettaa jälkikasvun hiekkalaatikolle, mutta ongelmia saattaa tulla: - Lääketieteellisistä syistä - Territoriaalisista syistä Liian aikaiset aamut - Syötä kissa myöhään, jätä yöksi ruokaa. - Hanki kissalle kaveri. - Leikitä reilusti ennen nukkumaanmenoa. - Ehdollista kissa käyttämällä apuna pölynimuria, kun kissa lähestyy makuuhuoneen ovea, käynnistä imuri. - Hanki tehokkaat pimennysverhot, auttavat etenkin maaliskuusta syyskuuhun, jolloin valo stimuloi kissoja eniten Vauva kotiin - Tutustuta kissa mahdollisimman pian vauvaan, anna haisteltavaksi vauvan peitto jo ennen vauvan tuloa - Osoita kissalle enemmän huomiota. - Myytti kissa tukehduttaa lapsen vaunuihin tai sänkyyn: kissa saattaa viihtyä Ongelmiin sopivin ratkaisu on palkitsemalla vahvistaa vaihtoehtoista käyttäytymistä Palkkioita kissalle Leikki, tietty lepopaikka, mahdollisuus tutkimiseen. Verhoissa kiipeily - Vaihda rullaverhoihin. - Lavasta putoavat verhot joksikin aikaa. · 10 CityLemmikit
• KOIRA Pitkä kokemuksemme hevostuotteista on opettanut meille, että materiaalien tulee olla laadukkaita ja kovia otteita kestäviä. Koiravalikoimamme käsittää käytännöllisiä ja kestäviä tuotteita, tietysti edulliseen hintaan - sinun ja koirasi parhaaksi! 30 - 70 cm 51-045588-70 Ruskea * Syksyn suurtapahtuma lemmikkien ystäville Bozz 20,SHOWMASTER® SPORT Vuorillinen koirantakki, jossa aukko taluttimelle sekä mukavuutta parantava kiristys kaulassa. Pesu 30°. · 100 g täyte · Hengittävä · Vedenpitävä. 29 myymälää Pohjoismaissa, www.hooks.fi ja postimyynti 0800-770 700 VANTAA · Puh. 09 231 340 10 Ma - pe 10 - 20, la 10 - 16. YLÖJÄRVI · Puh. 03 273 0506 Ma - pe 10 - 19, la 10 - 16. - Kaikkea sinulle, hevoselle ja koiralle - Hööks eläinkoulutuskeskus alk. 5/kk Mediayhteistyössä: Hrask t mak! Koulutusohjelmissamme opiskellaan eläinkoulutusalaa noin 6-18 kuukauden jaksoissa. Oppisisällöt on rakennettu alan virallisen ammatillisen perustutkinnon (eläintenhoitaja, osaamisalana eläintenkouluttaja) tutkintovaatimukset huomioiden. Eläinkoulutuskeskuksesta löydät tunnetusti laadukkaat kurssit ja koulutusohjelmat, jotka ovat opetusalan ammattilaisten tuottamia ja ohjaamia. Sisällöllisesti ne perustuvat eri tieteenalojen nykyaikaisiin näkemyksiin. Osa kursseistamme on mahdollista suorittaa täysin etäopiskeluna. 12.­13.11.2011 Helsingin Messukeskuksessa Kesyrottanäyttely · Grand Gala-marsunäyttely · Grand Gala -kaninäyttely · Estekanikisat · Kansainvälinen kissanäyttely · Kotimaisia koirarotuja · Pentunäyttely · Junior Handler-kilpailu · kuningaspytoneita · argentiinantorakoita · akaattikotiloita · mattopytoneita · brasiliansateenkaariboia · leopardigekkoja · jemeninkameleontteja · lintuja · hyönteisiä · siilejä · hiiriä Lue lisää osoitteesta: Perusopinnot (15 op) antavat kattavat ja nykyaikaiset perustiedot eläinten oppimisesta ja kouluttamisesta. Syventävät opinnot (15 op) mahdollistavat erikoistumisen esimerkiksi ongelmakoirakoulutukseen. KURSSIT ALKAVAT TAAS TAMMIKUUSSA! ' Meillä voit opiskella teoriaa ja sen soveltamista käytäntöön -- siis niitä jokapäiväisiä koulutustaitoja arjen tarpeisiin! www.lemmikkimessut.fi » www.elainkoulutuskeskus.fi Samalla lipulla viisi tapahtumaa: ELMA, Metsä, Kädentaito, Lemmikki, OutletExpo Avoinna: la 12.11. klo 10­18, su 13.11. klo 10­17. Liput: 14 ¤ / 10 ¤ / 3 ¤ / 29 ¤ CityLemmikit 11
• Uutispalsta Jahti&Vahti - sarjaan uutuuksia! Koiranruokasarja Jahti&Vahti on täydentynyt uusilla tuotteilla. Sarjaan kuuluvat nyt myös lisäravinteena koirien omegaöljy sekä hoitotuotteina koirien shampoo ja kiiltosuihke. Tassut pysyvät kunnossa sarjan tassuvoiteella. Kaikki tuoteuutuudet valmistetaan Suomessa laadukkaista raaka-aineista. Omegaöljy on seos rypsi-, helokki ja kalaöljyistä ja se sisältää runsaasti välttämättömiä rasvahappoja, jotka edistävät koiran terveyttä. Tuotteeseen on lisätty myös E-vitamiinia. Väriaineeton ja hajustamaton shampoo sisältää ihoa hoitavia ja turkin sähköisyyttä vähentäviä luonnonöljyjä. Alkoholiton kiiltosuihke viimeistelee ja antaa turkille kauniin ja terveen kiillon. Antiseptinen, teepuuöljyä ja MSM:ää sisältävä tassuvoide pitää myös pienet haavat puhtaana. Tuotteet löydät Agrimarketeista kautta maan. www.agrimarket.fi. RATIA-koiratarvikkeet saapuneet! Uudet upeat Ratia Grafico dog international -koiratarvikkeet ovat nyt saatavana hyvinvarustelluista eläintarvikeliikkeistä kautta maan. Sarjaan kuuluvat ihanan pehmeät pannat, valjaat, taluttimet, narttu- ja urossuojat ja kaksiosaiset koiran ulkoiluvaatteet. Valjaiden ja pantojen suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota ergonomisuuteen ja siihen että ne hellivät koirasi kaunista turkkia. Samaan sarjaan löytyy myös kauniit perus- ja monitoimitaluttimet. Uros- ja narttusuojien valmistuksessa on käytetty laadukasta ja napakkaa, kosteuden pitävää Softsell-kangasta. Vaatteissa on vara valita softsellistä valmistetun ja lämpimän toppa-asun väliltä. Vaate on kaksiosainen. Näin sinun on helppo valita koirallesi paras mahdollinen takki/housu -yhdistelmä. Voit käyttää takkia myös ilman housu-osaa. Takista löytyy uusi innovatiivinen esiintaittuva vatsaläppä lämmittämään narttukoiran herkkää vatsanalusta. Vaatteen kaksiosaisuus antaa koirallesi vapaat, luonnolliset liikeradat. Näin koirallasi on koiramainen, hyvä olo myös puettuna. Lisätietoa tuotteista saat Facebook sivultamme Ratiaosiosta. Kissoille apua hammashoitoon Markkinoille on tullut ProDen PlaqueOff® Cat joka poistaa hammaskiveä ja tekee hengityksestä hyvänhajuisen sekä ikeneistä terveet! Hammaskivi, plakki ja pahanhajuinen hengitys ovat tunnetusti yleisiä ongelmia koirilla, mutta paljon vähemmän tunnettu tosiasia on se, että ne ovat vielä suurempia ongelmia kissoilla. 70 % kaikista kissoista kärsii parodontiitista kahden vuoden iässä. Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoittaa, että käytännössä kaikilla yli 7-vuotiailla kissoilla on jonkinlainen ongelma hampaiden kanssa. ki alkaa muuttua hammaskiveksi. Plakki aiheuttaa myös ientulehdusta - se on parodontiitin ensimmäinen vaihe. Vakavissa tapauksissa bakteerit voivat levitä kehoon ja vaikuttaa elintärkeisiin sisäelimiin. Luonnollinen apu Kansainvälisesti tunnetun hammaslääkärin Sune Wiknerin tekemän löydön pohjalta on kehitetty tuote, jolla on nyt maailmanlaajuinen patentti ja jota myydään ympäri maailman. ProDen PlaqueOff® Cat poistaa hammaskiveä, plakkia ja pahanhajuista hengitystä. Tuote on täysin luonnollinen ja sitä sirotellaan ruokaan kerran päivässä. Lisäksi se maistuu erityisen herkulliselta. Tuote on saanut selkeän hyväksynnän kissojen makutesteissä. Plakki - Hammaskivi - Lentulehdus Parodontiitti Iensairauksien pääsyy on paljon bakteereita sisältävän plakin kertyminen hampaisiin. 24 tunnin kuluessa plak- · · 12 CityLemmikit
• Traaginen tallipalo herätti hyväntekeväisyyteen Tallialueella oli markkinatunnelmaa. TEKSTI JA KUVAT Tiina Sorjonen Syyskuun lopussa Nurmijärvellä Uotilan Ratsastuskoulun palossa menehtyi 12 hevosta. Kolmesta tallista yksi paloi käytännössä kokonaan. Kaksi muuta tallia ja niissä olleet hevoset saatiin varjelluksi tulelta. Kuullessaan palosta Sipoolainen ratsastuksenopettaja Kiki Riekkinen järkyttyi suuresti vaikka ei vielä tiennyt tuhon määrää. -Kun Facebookissa sitten näin viestin, että Uotilassa tarvitaan apua, keksin kilpailut ja esitin, että jos Suna Koljonen ryhtyy niitä järjestämään, lupaan mieheni Pauli Riekkisen ilmaiseksi ratamestariksi. Mietittyään sekunnin Suna tarttui haasteeseen, sen jälkeen tulivat mukaan eläinlääkäri, stewardit ja muutkin kilpailuissa tarvittavat toimihenkilöt. Vuorokauden sisään meillä oli 250 innostunutta vapaaehtoista toimihenkilöä ja palkinnotkin olivat kasassa, vaikka vielä emme tienneet missä ja milloin kisat olisivat! Auttamisen halu on yhdistänyt hevosihmiset laajalta alueelta. Tässä nähtiin sosiaalisen median voima ja teho ison, toisilleen tuntemattomien ihmisten joukon viestinnässä, analysoi Kiki. Kilpailut organisoinut Koljonen on samaa mieltä. - Näiden kilpailujen järjestämisessä erityistä oli juuri se, etteivät ihmiset tunteneet toisiaan, he ovat eri talleilta ja ratsastusseuroista ympäri Suomea. Järjestelyt tehtiin kolmen viikon aikana ja Facebook toimi loistavana kanavana koordinoida tehtäviä ilman että ehdittiin kaikkien kanssa tapaamaan ennen kilpailua. Järvenpään ratsastusseura tarjosi tilat kilpailujen toteutukseen. - Tämä on aivan mieletöntä, Uotilan tallin ratsastuskoulun omistajat ja sisarukset Mona ja Nora Grönlund toteavat kuin yhdestä suusta. Meiltä kysyttiin suostumusta aika alkuvaiheessa, ja nyt kuukauden kuluttua olemme täällä toteamassa, että nämä kilpailut todella järjestettiin. - Koulumme toimii tällä hetkellä lainaponien ja ­hevosten varassa. Olemme tilanneet neljän hevosen siirtotallin, joka tulee tällä viikolla. Näiden kilpailujen tuotosta saamme siihen tukea. -Asiakkaat ovat olleet hyvin lojaaleja tässä hankalassa tilanteessa. Meillä on oppilaina paljon pieniä lapsia, jotka viettävät aikaansa tallilla. Olemme keksineet yhteistä tekemistä ja käyneet yhdessä tapahtunutta läpi, Mona Grönlund kertoo. Lokakuun viimeisenä sunnuntaina sää oli pilvinen ja tuulinen, mutta tunnelma Järvenpään ratsastuskoululla oli aurinkoinen. Erilaisten myyntikojujen edessä oli vilskettä aamusta asti. Muun muassa kaikki arpajaisten 400 arpaa oli myyty jo hyvissä ajoin ennen kello kahta. Yleisömäärä ylitti odotukset. Kahvikojulla oli kiirettä kaiken aikaa, silti arveltiin, että leivonnaiset ja muut syötävät riittäisivät iltaan asti, niin paljon oli myytävää tuotu. Uotilan ratsastuskoulun oppilaat olivat tehneet "hirveän paljon" keppihevosia, jotka kaikki saatiin myydyksi. Kirpputorilla tavarat vaihtoivat omistajaa, kengityssepät olivat työllistettyjä ja kengitysten lisäksi he takoivat myyntiin kaviokoukkuja. Järvenpään ratsastuskoululla järjestetty tapahtuma oli ehdottomasti enemmän kuin esteratsastuskilpailut ­ se oli iloinen, lämminhenkinen tapahtuma, joka yhdisti hevosten ystäviä eri alueilta ja seuroista. Itse kilpailutkin sujuivat aikataulussaan. Osallistujia oli Ypäjältä ja Tampereelta asti, ja seuroja edustettuina kymmeniä. Luokkia ratsastettiin seitsemän, kaksi seuraluokkaa ja muut alueluokkia. · Sipoolainen Kiki Riekkinen, idean äiti, myhäili tyytyväisenä kilpailualueella. Esteratsastuskilpailut Uotilan ratsastuskoulun hyväksi onnistuivat yli odotusten - 160 starttia ja yleisöä maneesin täydeltä koko päivän. Tuottoa kertyi lähes 18 000 euroa! Sillä katetaan neljän hevosen siirtotallin ja perustusten teon kulut kokonaan! CityLemmikit 13
• Pehmoinen Chinchilla A TEKSTI JA KUVAT Maria Nokso taakseen, etten ole unohtanut heitä tänäkään iltana, ovat ne parilla loikalla häkin luukun takana ja tassut tarttuneet luukkuun kuin auttaakseen sen avaamisessa. Vuorossa on iltajuoksut ympäri olohuonetta: sohvalta pöydälle, pöydältä nojatuolille, nojatuolin selkänojalta taas lattialle tuuhean hännänpään vilahdellessa siellä täällä. Kylpypäivän merkiksi raotan hiekkalaatikon kantta, ja karvapallo sujahtaakin hiekkaan kierimään salamana. Perusteellisen "pesun" jälkeen on hyvä siirtyä takaisin häkkiin ja ruokakupin äärelle illalliselle. Kyseessä ei ole chihuahua tai muukaan erikoinen koirarotu vaan hieman lihavalta oravalta ja kanin sekoitukselta näyttävä jyrsijä, chinchilla, joka on kuuluisa ainutlaatuisen pehmeästä turkistaan. Lemmikkinä chinchilla on paljon harvinaisempi kuin esim. marsu tai kani, mutta tietoisuus lajista on levinnyt nopeasti. Turkin lisäksi chinchillat hurmaavat luonteellaan. Ne ovat vilkkaita, uteliaita ja seurallisia. Toiset viihtyvät paremmin sylissä amun rutiineihin kuuluu kierros oksilla ja riippumatoilla sisustettujen häkkien ohitse. Joku asukeista on ollut yön aikana selvästi tyytymätön asumuksensa feng shuihin ja pesämökki on käännetty ylösalaisin. Käännän sen takaisin omalle paikalleen nappisilmien katsellessa ylemmältä tasolta touhujani ja viestiessä huomenet. Ikään kuin varmistaakseen, etten "sotke" yhtään ylimääräistä, pienet, mutta vahvat tassut hyppäävät ylimmältä tasanteelta mökin katolle. Etutassut ottavat tarjotun heinänkorren ja parhaat palat valikoidaan tyytyväisinä parempiin suihin. Häkeissä kaikki hyvin, ja on aika keskittyä omiin aamutoimiin. Töihin lähtiessäni häkkien asukkaat ovat jo valloittaneet parhaat nukkumapaikat, joten voin hyvillä mielin sulkea oven perässäni ja sanoa heipat iltaan saakka. Illalla palatessani kotiin kukaan ei nalkuta, vaikka olenkin hieman myöhässä. Häkeissä asukkaat heräilevät vähitellen ja taas nappisilmät tuijottavat odottavasti. Ikään kuin varmis- Chinchillat ovat vilkkaimmillaan aamuhämärällä, iltaisin ja öisin. kuin toiset, mutta kaikilla niillä on oma tahto, luonne ja persoona. Chinchillojen älykkyyttä ei myöskään saa aliarvioida. "Parhaimmillaan" ne oppivat jopa avaamaan häkin luukut päästäkseen tutkimusmatkalle häkkiä pidemmälle. Chinchilla (Chinchilla lanigera) on EteläAmerikan Andeilta kotoisin oleva jyrsijä, joka on saanut nimensä chincha-intiaaneilta. Muun muassa Perun, Argentiinan ja Chilen vuoristoissa chinchilloja elää yhä villeinä kallioilla käyttäen ravinnokseen kasvien eri osia, hedelmiä ja siemeniä. Kotona asuvat lemmikkichinchillat tai turkiksiksi kasvatettavat tarhachinchillat ovat kuitenkin pitkän jalostuksen tulos, mikä näkyy suoraan elintavoissa: Lemmikkichinchillan pääravintoa on kuivattu heinä sekä hyvälaatuinen chinchillapelletti. Siementangot, jyväsekoitukset, pähkinät tai mikään tuore ruoka ei kuulu niiden terveelliseen ruokavalioon. Raikasta vettä täytyy olla aina saatavilla. Hampaistaan ne pitävät huolta nakertelemalla esimerkiksi omenapuun oksia. Suurin eroavaisuus muihin jyrsijöihin nähden lienee chinchillan eliniässä. Chinchillat elävät oikealla hoidolla 10­18 vuotta, jopa yli 20-vuotiaiksi. Suomessa vanhimmat tiedossa olevat chinchillat ovat olleet kuollessaan 24-vuotiaita. Elinikä onkin eräs merkittävä tekijä, joka täytyy huomioida chinchillaa han- 14 CityLemmikit
• kittaessa. Pitkä ikä kuulostaa tietysti hienolta ja mahtavalta - kerrankin lemmikki, jonka kanssa voi miettiä tulevaisuutta paria vuotta pidemmälle! Pitkää ikää voi kuitenkin olla vaikeaa hahmottaa: Vanhemmat hankkivat 8-vuotiaalle tyttärelleen luovutusiässä olevan chinchillan. Kaverit ovat innostuneita ja chinchilla saa runsaasti huomiota osakseen. Tytön mennessä yläasteelle lemmikki on 5-vuotias. Murrosiässä muut asiat, kuten kaverit ja pojat, alkavatkin viedä huomion ja chinchilla saa pärjäillä yksikseen. Lukion jälkeen tytär lähtee opiskelemaan ja chinchilla muuttaa mukana. Opiskelijakämpällä lemmikki saa taas huomiota ja olla vapaana. Tyttö löytää poikaystävän 23-vuotiaana ja he menevät naimisiin. Chinchillalla on ikää 15 vuotta. Parin vuoden päästä syntyy esikoinen. Lapsi saattaa ehtiä jopa 7-vuoden ikään, kun chinchilla kuolee. 20 vuotta on siis pitkä aika. Olisi Chinchillan edun mukaista, että se saisi viettää koko elämänsä samassa kodissa. Eläimen hoito ei voi olla pelkästään lapsen vastuulla. Chinchillat ovat vilkkaimmillaan aamuhämärällä, iltaisin ja öisin. Päivisin ne suurimmaksi osaksi torkkuvat, mutta saattavat myös heräillä tarpeen tullen. Päiväeläimiksi chinchilloja ei saa opetettua, joten on tärkeää, että ne saavat päivällä nukkumisrauhan. Lemmikkichinchillat ovat täysin sisäeläimiä, eikä niitä saa päästää ulos jaloittelemaan missään olosuhteissa. Niiden kanssa voi kuitenkin harrastaa näyttelyitä sekä ulkomuoto- että lemmikkiluokassa. Chinchillan häkin on oltava mahdollisimman suuri, mutta myös turvallinen eläimen pystyessä tunkemaan itsensä läpi hyvin pienistäkin raoista. Aikuinen chinchilla painaa noin 500­800 grammaa, mutta tiheä turkki saa eläimen näyttämään suuremmalta. Häkin minimipohjapinta-ala 1­2 chinchillalle on 0,4 neliömetriä ja korkeutta on oltava vähintään 70 cm hyppimisen mahdollistamiseksi. Häkin kokoa ei voi korvata juoksuttamalla eläintä usein, koska suurimman osan vuorokaudesta se elää häkissään. Chinchillaa ei voi myöskään pitää jatkuvasti vapaana eläimen turvallisuuden takaamiseksi. Häkissä on hyvä olla vähintään puisia tasoja ja pesämökki. Hyvänä lisänä toimivat esim. kuivatut puiden oksat ja riippumatot. Muovisia osia häkissä ei saa olla, ettei chinchilla järsi niitä ja saa elimistöönsä vahingossa muovia. Suomessa chinchillaharrastajat kokoaa yhteen Suomen Lemmikkichinchillat ry (www. slcry.net). Yhdistys on perustettu vuonna 1991, joten tänä vuonna vietetään yhdistyksen 20-vuotisjuhlia. Luvassa onkin 26. marraskuuta juhlanäyttely Riihimäen kerhotalolla. Paikalle on tulossa ulkomaiset tuomarit Norjasta Näyttelyssä pääsee ja Hollannista juhlan kunninäkemään chinchillojen aksi. Ilta huipentuu samassa paikassa pidettävään juhlaillaajan värien kirjon lalliseen. Olisi mukava nähdä sekä näyttelyssä että illalstandard-väristä lisella myös uusia ihmisiä tuerilaisiin violetteihin ja tustumassa toimintaamme. Näyttelyssä pääsee myös valkoisiin helposti näkemään chinchillojen laajan värien kirjon tavallisimmasta standard-väristä erilaisiin violetteihin ja valkoisiin. · Lisätietoja Suomen Lemmikkichinchillat ry www.slcry.net INFOnurkka Chinchilla · · · · · · · · hämärä- ja yöeläin, joka torkkuu päivisin ruokavalio koostuu laadukkaasta pelletistä, kuivatusta heinästä ja vedestä oikealla hoidolla elää jopa 20 vuotta kantaa poikasia noin 111 vuorokautta synnyttää yleensä 1­3 poikasta kerrallaan erilaisia värimutaatioita kymmeniä painaa noin 500­800 grammaa maksaa väristä riippuen noin 80­150 CityLemmikit 15
• Eläinsuojelullinen näkökulma rescue-toimintaan Kuvan koirat eivät liity rescuekoiratoimintaan. TEKSTI HESY Ry Hannele Luukkainen Jokainen koira ­ myös löytökoira ­ toivoo itselleen kunnollista ja rakastavaa kotia. Kotia, joka olisi juuri hänelle sopiva. Eläinsuojeluyhdistysten ja rescue-järjestöjen tehtävänä on täyttää koirien toiveet, mutta meillä kaikilla pitäisi olla myös yksi yhteinen tavoite: vähentää löytökoirien määrää. Toki ensin pitää olla selvillä mistä näitä löytökoiria oikein tulee. Valtaosa varmastikin on kylmästi jätetty heitteille ja monet ovat alun perin lähtöisin pentutehtaista. Pentutehtaissahan koirista otetaan maksimihyöty minimipanoksin. Ongelmina ovat muun muassa toistuvat tiineydet, sisäsiittoisuus, liian varhaiset vieroitukset ja sairaudet sekä koirien kasvattaminen kurjissa oloissa ja ahtaissa häkeissä. Kaiken takana ovat ahneet ja julmat ihmiset. He tienaavat myymällä koiria kaduilla, toreilla ja ilmaislehdissä sekä netissä tyyliin "rotukoiria alehintaan" tai "pieniä koiria edullisesti". Heitteillejättöjen taustat voivat olla moninaiset, mutta eihän kukaan eläinrakas ihminen voi hylätä lemmikkiään. Rangaistusten ohella tarvitaan myös asennekasvatusta. Löytöeläinten pelastamisessa ei kuitenkaan riitä pelkkä eläinrakkaus, mukana on oltava sekä järki että tunteet. Mitään eläintä ei pidä ottaa tai ostaa hetken mielijohteesta eikä säälistä, vaikka trokarin kassista kurkottaisi kuinka suloinen koiranpentu tahansa. Monissa maissa lemmikkieläinbisneksessä on mukana kansainvälisiä liigoja, jotka teettävät koiranpentuja yhdessä maassa ja rahtaavat niitä sitten myyntiin toiseen maahan muka pelastettuina eläiminä (esimerkiksi Unkari/Italia). Eläinyksilön kannalta on tietenkin tärkeää se, että juuri hänet pelastetaan, mutta se ei riitä, sillä se ei ratkaise itse ongelmaa. Monissa tapauksissa se johtaa vain loputtomaan ketjuun koirasukupolvien kärsimyksiä, jos kauppa käy ja hämärä bisnes kannattaa. Yhden kaupaksi saadun pennun tilalle tuotetaan välittömästi uusia. Ongelman alkulähteille Ponnistukset pitää suunnata ongelman alkulähteille ja pyrkiä saamaan muutoksia lainsäädäntöön siten, että pentutehtailu loppuu ja eläinten heitteillejätöt tulevat rangaistaviksi teoiksi. Eläinsuojeluvalvontaa on lisättävä rutkasti kaikissa ongelmamaissa. Lisäksi kunkin maan omia eläinsuojeluyhdistyksiä voidaan auttaa käytännön työssä, adoptiotoiminnassa, rokotus- ja sterilointikampanjoissa sekä materiaali- että raha-avustuksin ja osaamista jakamalla. Tätä HESY tekee monissa maissa Intiaa myöten. Eläinten kohdalla pätee sama taloudellinen lainalaisuus kuin kehitysavussakin eli sillä rahalla, joka kuluu Suomessa yhden yksilön aut- tamiseen, pystytään kohdemaassa auttamaan useampia. Vastaavasti on mietittävä miten apu saadaan parhaiten perille. Löytökoirien auttamista voidaan varmasti tehostaa myös järjestöjen yhteistyöllä. Ehkä kannattaisi perustaa myös jonkinlainen kokemuspankki, johon voisi kasata hyödyllistä tietoa löytökoirien tilanteesta eri maista. Löytöeläinten maahantuontiin liittyy myös useita riskejä riippuen siitä, miten vastuuton tai vastuullinen tuojataho on. Suomeenkin eläimiä salakuljetetaan ja tuodaan muka omina lemmikkeinä, vaikka eläimet on tarkoitus kuitenkin myydä myöhemmin. Laittomasti tuotu eläin on terveysriski paitsi muille eläimille myös ihmisille. Eläimellä voi olla punkkien ja kirppujen lisäksi esimerkiksi penikkatauti, rabies tai heisimato, joka ihmiseen siirtyessään aiheuttaa vaarallisen ekinokokki -tartunnan. Eläimen kannalta tässä on surullisinta se, että laiton tuontieläin joko palautetaan alkuperämaahan tai lopetetaan. Viime vuosina jopa monta kymmentä eläintä on kokenut tämän kohtalon. vain taustaltaan tunnettuja ja terveitä eläimiä. Toiseksi on huolehdittava jälkivalvonnasta ja annettava tukea adoptiokodeille koirien koko eliniän ajan. Kolmanneksi joku raja on asetettava myös sille, montako koiraa sijoitetaan yhteen perheeseen. Neljänneksi uudelle kodille on rehellisesti kerrottava mitkä ovat kokonaiskustannukset kuin myös ne haasteet ja ongelmat, joita löytökoiran sopeuttamisessa kotikoiraksi ja yhteiskuntakelpoiseksi voi koitua. Koirankin tulevaisuuden kannalta on parempi kertoa sen olevan "kävelevä katastrofi" kuin antaa kiiltokuvamainen kuvaus koiran luonteesta tai tavoista. Ja viidenneksi on oltava varma, ettei toiminnallaan lisää pentutehtailua tai heitteillejättöjä. Paras työkalu estää lemmikkien laitonta kauppaa ja ehkäistä varkauksia on tunnistusmerkitä kaikki eläimet ja perustaa ei vain valtakunnallinen, vaan EU:n laajuinen lemmikkieläinrekisteri. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on asiaa ajanut ja itsekin toivon, että se menisi läpi. · Tunnistusmerkitsemällä laitonta kauppaa vastaan Eläinten maahantuontia harjoittavien eläinsuojelu- tai rescue ­järjestöjen vastuu on suuri. Ensinnäkin on vastattava siitä, että sijoitetaan 16 CityLemmikit
• Onko villikanien tehopyynnille enää perusteita? H elsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry vaatii villikanien tehopyynnin lopettamista. Metsästyksen jatkaminen syyskuussa alkaneella pyyntikaudella on tarpeetonta, sillä kanta on pienentynyt luontaisesti kahden hyvin kylmän ja lumisen talven takia. Metsästyskautena 1.9.2009­31.3.2010 pääkaupunkiseudulla pyydystettiin yhteensä noin 3000 kania. Viime metsästyskaudella kaneja pyydystettiin enää reilu tuhat. Saaliin määrän radikaali vähentyminen kolmasosaan osoitti kanikannan romahtaneen jo viime vuonna niin, että tehopyynnille ei ole perusteita. Kauhuskenaariot kanien lisääntymisestä ja leviämisestä eivät pidä paikkaansa. Tehometsästys on aiheetonta senkin takia, että Helsingissä suuri osa kantakaupungin istutuksista on ehditty suojata: kanituhoja ei siis pääse enää syntymään samaan tapaan kuin aikaisempina vuosina. Hesy Ry:n mukaan kaupunkikanien tehopyyntiä ei voida enää perustella kanien aiheuttamilla puisto- ja puutarhavahingoilla ja tästä koituvilla kustannuksilla ellei tarkoituksena sitten ole hävittää pääkaupunkiseudun koko kanikantaa. - Tehopyynti on paitsi kallis, myös tehoton ja epäeettinen keino torjua kanituhoja. Viime pyyntikautena rakennusviraston kanijahti nieli 300 000 euroa eli noin 300 euroa yhtä kania kohden. Puistoistutusten verkotus on huokeampi tapa torjua kanituhoja: viime vuonna siihen laitettiin 200 000 euroa, mikä oli pääosin työvoimakuluja. Verkot kuitenkin pysyvät pystyssä vuosia, joten istutusten suojaukseen kuluu jatkossa huomattavasti vä- hemmän rahaa kuin edeltävinä vuosina, HESY ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen vertailee. Yhdistys on ilahtunut siitä, että kaupunkikanit ovat saaneet negatiivisen julkisuuden vastapainoksi vihdoin myös myönteistä julkisuutta pääsemällä maailman muotoilupääkaupungiksi 2012 valitun Helsingin omiin designpääkaupungin postimerkkeihin. ­ Juhlamerkkiä koristavan eläinlajin vainoaminen olisi kaupungille imagotappio. Villikanit valittiin postimerkkeihin juuri sen takia, että ne ovat olennainen osa kaupunkiympäristöä, jonka luontoa ne myös hyödyttävät. HESY:n mielestä villikani on jo vakiintunut osaksi Suomen luontoa, ja sen kanssa on vain opeteltava tulemaan toimeen. Yhdistys vastustaakin maa- ja metsätalousministeriön kansallisessa vieraslajistrategialuonnoksessa esittämää ehdotusta, jossa villikani luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi, ja muistuttaa, että villikania ei ole lisätty myöskään DAISIE-tietokantaan, jossa on listattu oman maanosamme haitallisia vieraslajeja. Kaniini (Oryctolagus cuniculus) on Euroopassa kotoperäinen laji. · Lisätietoja HELSINGIN ELÄINSUOJELUYHDISTYS HESY ry Hannele Luukkainen, puheenjohtaja p. 040 547 7770, hannele.luukkainen@clarinet.fi Anja Lampio, Hesyn villikaniasiantuntija, anja.lampio@hesy.fi Erja Veivo, tiedottaja p. 040 577 4733, erja.veivo@hesy.fi Kuva Mikko Virta Löytöeläimet kärsivät arvostuksen puutteesta H Kuva Mikko Virta Kissaa ei tule määritellä vieraslajiksi Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry sekä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry vastustavat villiintyneen kissan määrittelyä vieraslajiksi. Kissan statuksen muutos on ollut esillä ehdotuksessa kansalliseksi vieraslajistrategiaksi, jota on esitetty lisättäväksi tulevaan hallitusohjelmaan. Määritelmänsä mukaan haitallinen vieraslaji lisääntyy ja leviää voimakkaasti ja sillä on huomattavia kielteisiä vaikutuksia lajistoon. Vieraslajin määritelmän mukaan kissan tulisi siten selviytyä ja lisääntyä Suomen luonnossa, jotta se voitaisiin luokitella vieraslajiksi. Kissa ei kuitenkaan selviä Suomen luonnossa ilman ihmisen talvista apua, joten Suomeen ei voi kehittyä "villiintyneiden" kissojen luonnossa lisääntyvää kantaa, joka aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa. Tämä on muun muassa maailman eläinsuojeluliiton WSPAn (World Society for the Protection of Animals) sekä johtavien eurooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen kanta, johon HESY ja SEY yhtyvät. ­ Kuntien, valtion ja järjestöjen yhteistyönä tulisi toteuttaa kissojen valtakunnallinen leikkautuskampanja. Valvomatta liikkuvien kissojen sterilisaatio tai kastraatio tulisi määrätä Suomessa pakolliseksi. Lisäksi lemmikkikissojen, kuten koirienkin, tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on säädettävä pakolliseksi ja tähän on saatav valtiovallalta rahallista tukea, toteaa SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö. elsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry muistutti eläinten viikolla 4.­10.10. suomalaisia kodittomien eläinten ahdingosta. Suomessa hylätään joka vuosi tuhansia lemmikkieläimiä. Kaikista eläimistä ei edes tule tietoa eläinsuojeluväelle, ja silloin ne kuolevat kylmään ja nälkään. Lisäksi uusien eläinrakkaiden kotien löytäminen on toisinaan vaikeaa. HESY:n koiratalollakin on tällä hetkellä pari mäyräkoiran näköistä koiraa, jotka ovat odottaneet uuteen kotiin pääsyä jo yli vuoden. Saman kohtalon on kokenut moni muukin eläinsuojeluyhdistyksen eläin ympäri maan. ­ Tämän hetken suurimpana haasteena on tehdä heitteille jätetyistä eläimistä arvostettuja ja haluttuja. Toivomuksena on, että yhä useampi eläimen hankintaa harkitseva tiedustelisi adoptioeläintä eläinsuojeluyhdistyksiltä ja löytöeläintaloista, HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen kertoo. Yhdistys huomauttaa, että eläinten ylitarjonta ja heitteillejätöt lisääntyvät, mikäli lemmikkejä hankitaan vastuuttomilta kasvattajilta, jotka teettävät eläimillään pentuja liian tiheään tavoitellakseen taloudellista voittoa. ­ Kysyntä luo tarjonnan samaan tapaan kuin lemmikin hankinnan helppous houkuttelee heräteostoksiin. Harkitsemattomasti otettuun eläimeen ei olla aina valmiita sitoutumaan muuttuneissa elä- mäntilanteissa ja niistä halutaan usein päästä eroon pienienkin pitovaikeuksien takia ­ joskus jopa muutaman kuukauden kuluttua lemmikin hankinnasta, Luukkainen kuvailee. Kotimaiset eläinsuojeluyhdistykset selvittävät usein tarkkaan uuden omistajan elämäntilanteen ja aikaisemman kokemuksen eläimistä. Näin varmistetaan, että sijoitettava eläin pääsee pysyvään ja rakastavaan kotiin eikä joudu enää kiertoon. Ennen uuteen kotiin luovuttamista kissat, koirat ja kanit leikataan, tunnistusmerkitään, rokotetaan ja madotetaan. Heitteille jätettyjen eläinten hätä pistää silmään usein räikeimmin ulkomailla, mutta hylättyjä, uutta kotia tarvitsevia eläimiä on runsain mitoin myös suomalaisten eläinsuojeluyhdistysten suojissa ja löytöeläintaloilla. · CityLemmikit 17
• Helsingin Kaupungin järjestyssäännöt Koirat on järjestyslain mukaan pidettävä kytkettyinä taajamassa. Kiinnipitomääräysten noudattaminen on olennainen osa lemmikkieläinten turvallisuutta. Tiheään asutussa kaupungissa on liikennetapaturman riski irti liikkuvalle eläimelle erittäin suuri. Jokainen koiranomistaja on myös vastuussa siitä, ettei koira pääse puremaan ja vahingoittamaan ihmisiä tai muita eläimiä. Myös kissanomistaja on vastuussa kaikesta kissansa ulkona ympäristölle aiheuttamasta haitasta. Ulkoilu valjaissa, verkolla aidatulla pihalla tai parvekkeella antaa kissalle mahdollisuuden nauttia ulkomaailman virikkeistä turvallisesti. Eläinsuojelu Helsingin kaupungilla on oma eläinsuojelueläinlääkäri, joka tekee tarvittavat eläinsuojelutarkastukset ja neuvoo tarvittaessa eläinsuojelukysymyksissä. Eläinsuojelueläinlääkäri on parhaiten tavattavissa puhelinnumerosta puh. (09) 310 31531 arkipäivisin klo 9­10. Eläinsuojelulain toteutumista Helsingissä valvoo myös poliisi. Viranomaisten apuna toimii Suomen eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia sekä Helsingin eläinsuojeluyhdistys. Löytöeläimet Löytöeläinpalvelut ovat siirtyneet Helsingin yliopistolta Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteiseen löytöeläintaloon Viikkiin. Tarkempia tietoja löydät Löytöeläintalon sivuilta. Luonnonvaraiset loukkaantuneet eläimet Korkeasaaren eläintarhassa, karanteenialueella Palosaaressa, on alkanut luonnonvaraisten loukkaantuneiden eläinten hoito. Kuntoutetut eläimet vapautetaan takaisin luontoon. Hoitoa tarvitsevia luonnonvaraisia eläimiä otetaan vastaan joka päivä eläintarhan aukioloaikana. 3. Keskuspuiston koira-aitaus, Fanninpenger 1 LP / Maistraatinkatu 2a LP / Sannanpenger 6 luoteeseen Tilkanvierto, Tilkanvierto 5 EP / Ratsastie Puutarhurinlehto, Puutarhurinkujan pääty Rajasaari, Rajasaarenpenger Eläintarha, Uimastadioninpolku PP Korkeasaaren eläintarha ei pysty noutamaan eläimiä. Eläinten toimittamisesta hoitoon tulee sopia puhelimitse luonnonvaraishoitolan henkilökunnan kanssa. Varsinainen puhelinneuvonta vastaa päivittäin kello 12­13 numerossa (09) 169 5948. Luonnonvaraisia eläimiä ei enää hoideta Yliopistollisen eläinsairaalan tiloissa. Loukkaantuneen luonnonvaraisen eläimen voi kuitenkin tuoda eläinsuojelullisista syistä lopetettavaksi Yliopistolliseen eläinsairaalaan. · · Rakennusvirasto on rakentanut yli 80 koirapuistoa eli koira-aitausta eri puolille kaupunkia. Joissakin koirapuistoissa on erilliset aitaukset pienille ja isoille koirille. 4. 5. 6. 7. Läkkisepänkäytävä 1 EP 11. Roineenpuisto, Roineentie 7 EP 12. Kumpulanlaakso, Limingantie 23-25 27 kaakkoon Pakila - Oulunkylä - Tuomarinkylä 1. Maunulanpuiston koira-aitaus, Rajametsäntie/ Metsäläntie 2. Suursuo, Suursuontie 29 PP 3. Risupadonpuisto, Risupadontie 2 PP 4. Heinämiehentien koirapuisto , Heinämiehentie 21 EP 5. Pitkäkoski, Pitkäkosken retkeilymaja Kuninkaantammentie 17 IP 6. Taiteilijanpuisto, Larin Kyöstin tie 15 LP / Oulunkyläntie IP 7. Risulanmäki, Tuomarinkylänpolku / Vanha Tuusulantie Malmi - Suutarila - Suurmetsä - Viikki 1. Savelanpuisto, Lucina Hagmanin polku 2 EP 2. Vuolukivenpuisto, Vuolukiventie 3-5 LP 3. Pihlajiston metsikkö, Aulangontie 12 IP 4. Maasälvänpuisto, Maasälväntie 14 PP Leivosenpuisto, Tapaninkyläntie/ Leivosenkujan 4 LP 5. Malmin kirkkopuisto, Pukinmäenkaari / Markkinatie 25-27 EP 6. Närepuisto, Pieksupolku 5 PP 7. Siltalanpuisto, Siltakylänkuja 3 EP 8. Siltamäen aluepuisto, Kaksostentie 1 PP 9. Longinojanpuisto, Lallintie 12 IP / Vanhanradanraitti 10. Fallkullan aluepuisto, Malminkaari 11. Maatullinpuisto, Moisiontien 16 PP 12. Vaskipellonpuisto, Henrik Forsiuksentie 31 LP 13. Jakomäen hiekkakuoppa, Somerikkotie / Kankaretien kulmausta vastapäätä IP 14. Viikin koira-aitaus, Maakaari 3 IP 15. Heikinlaakson koira-aitaus, Suurmetsäntien ja Vanhan Porvoontien kulmaus LP ITÄ-HELSINKI Herttoniemi - Myllypuro -Laajasalo - Kulosaari - Vartiokylä 1. Myllypuro, Myllymatkantie 1-3 2. Vartiokylän koira-aitaus, Myllytontunpolku 3. Herttoniemen koira-aitaus, Siilitie 18 LP 4. Tuorinniemen koirapuisto / Linnanrakentajantie 16 LP 5. Santahaminan koira-aitaus, Santahamina 6. Yliskylän koira-aitaus, Reposalmentie / Ilomäentie EP 7. Vesitornin niitty ja kenttä, Sahaajankatu 4 IP 8. Roihuvuoren selänne - metsän pohjoisosa, Vuorenpeikont 7 koilliseen 9. Sarvaston aluepuisto, Sarvastonkaari 15 IP 10. Puotilan kartanon puisto, Kuutsalontie 25-27 EP 11. Ystävyydenpuisto, Kunnallisneuvoksentie 18-20 PP 12. Kulosaaren koira-aitaus, Tupasaarentie 2 PP Vuosaari - Mellunkylä - Östersundom 1. Kontulan kelkkapuisto, Porttitie 5 EP 2. Suopuisto, Lampipolku 12 LP 3. Panosaukion puistikko, Kivikonkaari 2935 IP 4. Naulakallionpuisto, Länsimäentie / Untamalantien kulmaus IP 5. Satamasaarenpuisto, Punakivenpolku / Punakiventie 7 IP 6. Haruspuisto, Prammikuja 2-3 PP 7. Ullaksen koirapuisto, Kalkkihiekanpolku 3 LP 8. Uutelan koirapuisto, Särkkäniemi 9. Östersundomin koirametsä (aitaamaton), Puroniityntie 38 PP Ulkoilualue myös pienille koirille PP = pohjoispuoli, IP = itäpuoli, EP = eteläpuoli, LP = länsipuoli ETELÄ- JA LÄNSI-HELSINKI 1. Laivastopuisto, Laivastok. 1-7, Katajanokanranta 2. Katajanokan puisto, Satamakatu 3 LP 3. Tehtaanpuisto, Sepänkatu 17 EP 4. Sinebrychoffin puisto, Bulevardi 46-40 5. Norssin pääty, Laivurinrinne 4 IP 6. Merisatamanranta, Merisatamanranta/ Eiranranta 7. Lapinlahden puistikko, Lapinlahdenkatu 3 EP 8. Lapinlahti koira-aitaus, Lapinlahdentie 6 9. Kaivopuisto, Puistokatu 11 IP 10. Ruoholahti, Laivapojankatu 15 EP 11. Tervasaari, Tervasaarenkannas 3 Lauttasaari - Etu-Töölö 1. Taivallahden ranta, Eteläinen Hesperiankatu 40 PP 2. Lauttasaaren Veijarivuoren puisto: itäkulmassa, Purjeentekijänkuja eteläpää 3. Nervanderin puistikko, Nervarderinkatu 8a 4. Myllykallio, Lauttasaarenmäki 6 EP Munkkiniemi - Meilahti - Taka-Töölö 1. Munkinpuisto, Munkkiniemen puistotie - Turunväylä / Ritokalliontie 17 PP 2. Meilahdenpuisto, Meilahdentie/ Paciuksenkatu 19 EP Haaga - Pitäjänmäki -Kaarela 1. Poutamäenpuisto, Poutamäentie 8-10 EP 2. Haagan puisto, Vihdintie 21 PP 3. Talinhuippu, Poutamäentie 16-18 / Arinatie 12 LP/ Kaupunginraja 4. Vanhaistenpuisto, Vanhaistentie 4 - 6 5. Taka-Lassilan reunapuisto, Niitynperäntie 14 luoteeseen 6. Aino Acktén puisto, Ohjaajantie 32-34 7. Kartanonhaka, Ruosilantie 8-12 8. Malminkartanon koira-aitaus, Malminkartanontie 3 IP 9. Jyrkinkallio, Henrikintie 5 lounaaseen 10. Konalanpuisto, Vähätuvantie 4a / Kehä I 11. Strömbergin puisto, Strömbergintie 4 kaakkoon / Hiomotie 2a länteen KESKINEN JA POHJOIS-HELSINKI 1. 2. Tokoinranta, Eläintarhantie 14-18 Brahenpuistikko, Itäinen Brahenkatu 2 PP 3. Alppipuisto, Viipurinkatu 31 EP 4. Alli Tryggin puisto, opaskoira-aitaus, Kaikukuja 7 EP 5. Pengerpuisto, Pengerkatu 16 EP 6. Katri Valan puisto, Käenkuja 6-8 7. Pähkinäpuisto, Radanrakentajantie 1 IP/ Mäkelänkatu 8. Sähköttäjänpuisto, Vislauskuja 11 EP 9. Vallilanlaakso, Vallilantaival / Sammatintie 7 PP 10. Louhenpuisto, Vaakalinnuntie 3 PP / Porvoon koirapuistot Lintujen ruokinta Terveydensuojeluviranomaisille tulee usein kyselyjä lintujen ruokintaan liittyvistä terveyshaitoista. Väärin järjestettynä lintujen ruokkimisesta voikin aiheutua terveyshaittoja taajaan asutulla alueella. Linnut ja muut pikkueläimet tahraavat ulosteillaan piha-alueita, parvekkeita, lasten leikkipaikkoja ja muita oleskelupaikkoja. Lisäksi eläimet voivat levittää tarttuvia tauteja, kuten salmonellaa. Ruokintapaikoille ja sen ympäristöön jäävät leivän ja pullan murut houkuttelevat paikalle myös haittaeläimiä kuten rottia, lokkeja, puluja, ja variksia. Lintuja saa ruokkia vain talvella. Kesällä linnut löytävät ravintoa luonnosta ja ruokinta voi vääristää niiden luonnollista käyttäytymistä. Taajamissa ruokinnan tulee aina olla pienimuotoista ja sen tulee tapahtua erikseen sitä varten tehdyltä lintulaudalta. Lintulaudan on tautien leviämisen kannalta oltava sellainen, että linnut eivät pääse ulostamaan siementen sekaan. Isojen lintujen pääsy laudalle tulee estää. Ruokintalaite ja sen ympäristö tulee pitää puhtaana säännöllisellä siivouksella. Ruokaa ei koskaan saa laittaa suoraan maahan. Huonosti hoidetusta ruokintapaikasta taudit voivat levitä lintujen lisäksi muihin eläimiin (esim. kissat ja koirat). Ruokintapaikka tulee olla sijoitettu niin, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa naapureille tai piha-aluetta käyttäville. Ruokintapaikkaa ei tule sijoittaa lasten leikkipaikan tai muiden yleisessä käytössä olevien kulkuväylien välittömään läheisyyteen. Taloyhtiöt voivat ohjeistaa ja antaa määräyksiä miten ja missä ruokinnan tulee tapahtua taloyhtiön hallinnoimalla alueella. Lintujen ruokintapaikalle on aina hankittava maanomistajan lupa. Jos ruokinnasta aiheutuu terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa, voi terveydensuojeluviranomainen antaa määräyksiä terveyshaittojen ehkäisemiseksi tai tarvittaessa kieltää lintujen ruokinnan kyseisellä paikalla. - Ritarinpuiston koirapuisto, Huhtisentie 3-5, pienille ja isoille koirille erikseen aidatut alueet. - Humlantien koirapuisto, Humlantien ja Pihlajatien risteys. - Suiston koirapuisto, Rantakatu 7-9 Meritullinkadun ja Sikosaarentien välisellä pienille ja isoille koirille erikseen aidatut alueet. - Gammelbackan koirapuisto, Peipontie 1-3. - Perttelintien koirapuisto, Perttelintie 20 Hamarintien risteys pienille ja isoille koirille erikseen aidatut alueet. Sipoon koirapuistot - Söderkulla Torpanmäki - Nikkilä Suursuon alue, Lukkarinmäenpolku, isoille ja pienille koirille eri alueet 18 CityLemmikit ·
• Espoon kaupunki Espoon alueella yli 7000 koiraa, jotka on rekisteröity, mutta joista ei enää vuoden 2008 alusta makseta koiraveroa. Todellisuudessa koiria on jonkin verran enemmän. Valmiita koira-aitauksia on yhteensä 19. Espoon keskus Kirkkojärvenrannan koira-aitaus, Kaivomestarinkatu 8, 02770 Espoo - Aitauksen pinta-ala on 3600 m2. Saarnilaakson koira-aitaus, Saarnilaakso, 02760 Espoo - Aitauksessa on metsää, mäkeä ja peltoa. - Aitauksen pinta-ala on 3600 m2. Järvenperä Järvenperän koira-aitaus, Kulloonmäentie 2, 02940 Espoo - Aitauksen pinta-ala on 3400 m2. Nöykkiö Nöykkiönpuiston koira-aitaus, Oxfotintie 8b, 02330 Espoo. - Aitauksen pinta-ala on 1000 m2. Kaitaa Iivisniemenpellon koira-aitaus, Hyljelahdentie 17b, 02260 Espoo - Aitausten yhteispinta-ala on 3800 m2. Latokaski Pisan koira-aitaus, Vanha Pisantie 11, 02280 Espoo. - Aitausten yhteispinta-ala on 5000 m2. Kivenlahti Kivenlahden koira-aitaus, Kivenlahdentie 17, 02320 Espoo - Aitauksen pinta-ala on 4000 m2. Soukka Soukan koira-aitaus, Kaitaantie 24, 02260 Espoo - Aitauksen pinta-ala on 2800 m2. Kilo Kilon koira-aitaus (Kellaripuisto), Nuijalantie 16,02630 Espoo - Aitauksen pinta-ala on 2500 m2. Leppävaara Topparoikan koira-aitaus, Pikkulinnunreitti 18-20, 02660 Espoo - Aitauksen pinta-ala on 2600 m2. Hatsinanpuiston koira-aitaus, Perkkaantie 2-6, 02600 Espoo - Aitauksen pinta-ala on 3000 m2. Palokaivonpuiston koira-aitaus, Palokaivonkuja 8, 02600 Espoo. - Aitauksen pinta-ala on 1500 m2. Viherlaakso Viherkallionpuiston koira-aitaus, Viherkalliontie 11, 02710 - Aitausten yhteispinta-ala on n. 5000 m2. Espoo. - Aitausten yhteispinta-ala on 2200 m2. Olari Olarin koira-aitaus, Ylismäentie 2, 02210 Espoo Ylismäentien pohjoispuolella. - Aitausten yhteispinta-ala on 5400 m2. Mankkaa Lukupuron koira-aitaus, Lukupurontie 1, 02200 Espoo - Aitausten yhteispinta-ala on 4400 m2. Laajalahti Kurkijoenpuiston koira-aitaus, Lumivaaranpolku 4, 02140 Espoo - Aitausten yhteispinta-ala on 2000 m2. Matinkylä Rantametsän koira-aitaus, Koukkuniementie 4C, 02230 Espoo - Aitausten yhteispinta-ala on 3300 m2. Tapiola Tuuliniityn koira-aitaus, Tuulikuja 3, 02100 Espoo - Aitausten yhteispinta-ala on 2700 m2. Aitaus on valmistunut 2010, tällöin Hakalehdon koira-aitaus purettiin metrotyömaan tieltä pois. Koirien ulkoiluttaminen Koira ovat omistajilleen tärkeitä perheenjäseniä. Koirattomille ja tunnollisille koiran omistajille koirien jätökset ja vapaana juoksevat koirat ovat vuosittainen närän aihe. Koirien ulkoiluttamista säätelee ensisijaisesti lait, joiden mukaan mm. · ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella · koira on yleisillä alueilla pidettävä kytkettynä paitsi kaupungin erityisesti osoittamilla jaloittelualueilla. Yhteystiedot: Koira-aitausten ylläpito ja suunnitteluttaminen, asiakaspalvelu puh. 09-8162 5100. Koirien koulutuskenttien vuokrauskyselyt, Kiinteistöpalvelukeskus, Eero Haataja puh. 09-8162 5912. Niittykumpu Niitynlaidan koira-aitaus, Niittykuja 4, 02200 Ku vat Anna Vähäkuopus. Vantaan koira-aitaukset palvelualueittain Palvelualue Myyrmäen palvelualue 1. Pähkinäpuiston koira-aitaus 2. Raappavuorenpuiston koira-aitaus 3. Sahapuiston koira-aitaus 4. Vapaalanaukeen koira-aitaus Martinlaakson palvelualue 5. Askistonpuiston koira-aitaus 6. Jokiuomanpuiston koira-aitaus 7. Laajakorvenpuiston koira-aitaus 8. Lounaniityn koira-aitaus 9. Punakivenpuiston koira-aitaus Korson palvelualue 10. Kalmuurinpuiston koira-aitaus 11. Tussinkoskenpuiston koira-aitaus osoite Pähkinärinteentie 60 Raappavuorentie 16 Sahatie 16 Luhtitie 15-17 pienten puoli erikseen on on ei on Palvelualue Koivukylän palvelualue 12. Kytöpuiston koira-aitaus 13. Rekolanrannan koira-aitaus Tikkurilan palvelualue 14. Simonkylänpuiston koira-aitaus 15. Illenpuiston koira-aitaus 16. Maitikkapuiston koira-aitaus 17. Malminniityn koira-aitaus 18. Viertolanrannan koira-aitaus Hakunilan palvelualue 19. Harmopuiston koira-aitaus 20. Kormuniitynpuiston koira-aitaus 21. Rimapuiston koira-aitaus 22. Länsimäentien eteläinen koira-aitaus 23. Länsimäentien pohjoinen koira-aitaus osoite Halmekuja Peijaksentie 25 ei ei Kimaratie 12:n länsipuolella Haltiantie 9 Laajakorvenkuja 1 Usvatien itäpäästä puistoon Punakiventie 5 on on on ei ei Kallioimarteentie Hagelstamintie 26 Kallioruohontien päässä Malminniityntien päässä Kaislatie 22-24 ei on ei on on Urpiaisentie 9 Varpusenkuja 4 on on Ponikuja 1 B Vuorilehdontie 1 Maratontie 25 b Suunnistajankuja 5 Länsimäentie 43 ei on on ei ei CityLemmikit 19
• UU et! tis Cat Kuinka usein kissasi pesee hampaat? sirottele PlaqueOff® Catia kissanruokaan joka päivä, ja voit ylläpitää kissasi suun terveyttä. PlaqueOff® Cat poistaa hammaskiveä, plakkia ja pahanhajuista hengitystä. Lisäksi se maistuu kissoista herkulliselta. tuote on saanut selkeän hyväksynnän makutesteissä. Myyntipisteet: eläinkaupat ja eläinlääkärit. Markkinoija Biodistra AB. Lue lisää osoitteessa: www.hammaskivi.com Veterinary Diets kalaöljy Kiilloton turkki, kipeät tassut ja jäykät jäsenet? Apu on lähellä! Biopet Omega-3 on puhdas, luonnollinen kalaöljy. tekee hyvää turkille, iholle, nivelille ja tassuille. eläinlääkärit suosittelevat seuraavista ongelmista kärsiville kissoille ja koirille: · Nivelongelmat/niveltulehdus · Iho-ongelmat/kutina · Turkin ongelmat/karvanlähtö · Tärkeää hermoston kehitykselle Löytyy hyvinvarustelluista eläinliikkeistä. Markkinoija Biodistra AB. Lue lisää osoitteessa: www.biopet.fi 20 CityLemmikit