• 3 SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI FINLANDS RÖDA KORS TIDNING 2014 Jäähyväiset ydinaseille? 30 Uutta! Nytt! Avun maailma on nyt myös verenluovuttajan lehti. Hjälpens värld är nu också blodgivarens tidning. Värikästä Nälkäpäivää! Färgglad Hungerdag! 12 Porukalla hyvä tulee 15 Gör gott i grupp 17 Yleiskokous valloitti Turussa 20 Stämman intog Åbo 22 Turvapaikasta tuli kauppatavaraa
• S-ryhmä tukee Suomen Punaisen Ristin työtä turvallisen arjen puolesta. Hei Satu, Tommi, Riitta ja Antti… …Eero, Ville, Heidi, Annika ja 2 miljoonaa muuta asiakasomistajaa. Moni meistä asiakasomistajista on jo mukana Punaisen Ristin toiminnassa, niin kuin sinäkin. Hienoa, että olet, sillä ihmisistä kaikki lähtee. Yhdestä ihmisestä, ja kun meitä on monta, saamme aina enemmän aikaan. Nähdään, kohdataan ja tehdään yhdessä! T: Marjaana, Kaisa, Inka, Jukka ja muut s-ryhmäläiset
• Jo ennestään mainioista vakuutuksista tuli nyt jopa 5% parempia. Nyt saat LähiTapiolasta jopa 5% Bonusta. LähiTapiolasta saat tutkitusti Suomen parasta palvelua.* Ja nyt myös jopa 5% Bonusta. Asiakkaidensa 100%:sti omistamassa yhtiössä eduista hyödymme me kaikki. Välitetään toisistamme. *EPSI Rating 2013: LähiTapiolan palvelun laatu koetaan erinomaisena; 1. sija | Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.
• Avun maailma ? Hjälpens värld 3/2014 RISTIIN RASTIIN / KORS & TVÄRS 6 Harhaluulot vaikeuttavat ebolan torjuntaa. 7 Vidskepelse försvårar kamp mot ebola. 9 Nynäsin killan historia kirjaksi. 9 Nynäs Gillets historia blev bok. HANNU-PEKKA LAIHO PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 10 Inhimillinen kädenojennus musiikkivideolle. 11 Humanitär handräckning till musikvideo. Ei anneta periksi Vi ger inte upp SAIN VASTATTAVAKSENI yllättävän kysy- HÄROMDAGEN FICK jag svara på en överraskande fråga: Hur långt räcker Röda Korsets resurser när ett ovanligt stort antal besvärliga väpnade konflikter pågår som bäst och många länder dessutom lider av översvämningar och stormar eller dödliga farsoter? Visst är det sant att förteckningen över regioner i behov av hjälp är lång: krigshärjade Syrien, Irak, palestiniernas Gaza, Egypten, Libyen, Sydsudan, Afghanistan, Ukraina. Och Liberia, Sierra Leone, Nigeria och Guinea lider av den farliga sjukdomen ebola. Här hemma har hjälp från Röda Korset också behövts på grund av stormar och olyckor. Det här alltid funnits nöd i världen och det är inte ens sagt att mängden nöd har ökat. Men det är faktiskt osedvanligt många svåra konflikter på gång just nu. Att hjälpa människor i nöd under pågående strider är svårt, ibland rent av omöjligt. Röda Korsets och Röda Halvmånens hjälpande anställda och frivilliga har dött bl.a. i Syrien och Afghanistan. Det är inte alls lättare att hjälpa ebolapatienter eller att förhindra att sjukdomen sprids. Biståndsoperationen i Västafrika är ovanligt krävande. Förutom risken för smitta försvåras situationen av stekande hetta och i vissa områden har lokalbefolkningen till och med varit fientligt inställd mot hjälpare. På grund av hettan kan hjälparna i sin tättslutande skyddsutrustning jobba bara en timme åt gången. Trots alla utmaningar ger Röda Korset och dess miljontals frivilliga världen över inte upp. Tillsammans med andra biståndsorganisationer kan vi hjälpa hundratusentals människor varje dag. Men när hjälpen når fram skapar det inte lika stora rubriker som när hjälp uteblir. För att kunna fortsätta våra hjälpinsatser behöver vi också stöd. Vi gör oss redo för vår traditionella Hungerdag för att samla in medel till katastroffonden. Genom att delta som insamlare eller givare kan du också vara med och hjälpa. myksen: Miten kauan Punaisen Ristin voimavarat riittävät, kun maailmalla on käynnissä poikkeuksellisen monia vaikeita aseellisia konflikteja ja kun tulvat ja myrskyt sekä tappavat kulkutaudit lisäksi riivaavat monia maita? On totta, että avun tarpeessa olevien alueiden lista on pitkä: taistelujen repimät Syyria, Irak, palestiinalaisten Gaza, Egypti, Libya, Etelä-Sudan, Afganistan, Ukraina. Tai vaarallisen Ebola-taudin koettelemat Liberia, Sierra Leone, Nigeria ja Guinea. Täällä kotimaassakin Punaisen Ristin apua on tarvittu myrskyjen ja onnettomuuksien keskellä. Maailmalla on aina ollut hätää, eikä sen määrä välttämättä ole edes lisääntynyt. Käsillä on kuitenkin monia poikkeuksellisen vaikeita konflikteja. Hädässä olevien ihmisten auttaminen on aseellisten taistelujen keskellä vaikeaa, joskus jopa mahdotonta. Apua jakavia Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun työntekijöitä ja vapaaehtoisia on kuollut mm. Syyriassa ja Afganistanissa. Yhtään helpompaa ei ole Ebolaan sairastuneiden auttaminen tai taudin leviämisen estäminen. Avustusoperaatio on poikkeuksellisen vaativa. Tartuntariskin lisäksi riesana on paahtava helle, ja joillakin alueilla auttajiin on suhtauduttu jopa vihamielisesti. Tiiviissä suojavarusteissa työtä tekevät auttajat pystyvät kuumuuden takia työskentelemään vain vajaan tunnin kerrallaan. Haasteista huolimatta Punainen Risti ja sen miljoonat vapaaehtoiset kaikkialla maailmassa eivät anna periksi. Yhdessä muiden avustusjärjestöjen kanssa pystymme auttamaan satoja tuhansia ihmisiä joka päivä. Perille mennyt apu ei kuitenkaan ole yhtä isojen otsikoiden aihe kuin avun puute. Pystyäksemme jatkamaan auttamista tarvitsemme myös tukea. Valmistaudumme taas perinteiseen Nälkäpäivään, jolla kerätään varoja katastrofirahastoon. Osallistumalla kerääjänä tai lahjoittajana sinäkin voit olla mukana auttamassa. 11 Espoosta tuli hengenpelastajakaupunki. 11 Esbo blev livräddarstad. NÄLKÄPÄIVÄ / HUNGERDAGEN 12 Yhteistyö on voimaa myös Nälkäpäivänä. 15 Bra att samarbeta även på Hungerdagen. TURUN YLEISKOKOUS / STÄMMAN I ÅBO 17 Tuoreita kasvoja Punaisen Ristin johtoon. 20 Nya förmågor i Röda Korsets ledning. AVUN TARINOITA / HJÄLPENS HISTORIER 22 Kuka voittaa turvapaikkabisneksessä? 25 Vem skor sig på asylsökande? 26 Emmanuel Sibomana on selviytyjä. 27 Emmanuel Sibomana är en överlevare. 28 Terveystietoa Hondurasin vuoristokyliin. 29 Hälsokunskap i bergsbyar i Honduras. 30 Punainen Risti tahtoo kieltää ydinaseet. 32 Röda Korset vill förbjuda kärnvapen. 34 Vertaistuella takaisin kiinni elämään. 35 Kamratstöd hjälper när det är svårt. 36 Terhokerho hurmaa nuoret ja vanhat. 37 Terhoklubbar för ung som gammal. 38 Veolian kuljettajat luovuttavat porukalla. 40 Veolias chaufförer ger blod i grupp. LOPUKSI / TILL SIST 44 Ristikko 45 Vuosien takaa / Åren går 46 Kysy Punaisesta Rististä / Fråga om Röda Korset 47 Pinja Malinen hurahti Punaiseen Ristiin. AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 3/2014 10.9.2014 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kannen kuva/Pärmbild: Mikko Vähäniitty Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan­katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks­ gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chefredaktör: Hannu­-Pekka Laiho Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen­risti.fi, 020 701 2229 Layout: ­Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@ punainenristi.fi Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Jukka Vivolin, 050 502 9706 Ilmoitusaineistot: jukka.vivolin@gmail.com Tilauk­set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun­maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Tilaus­hinta/ Beställnings­­­avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@ punainenristi.fi Levikki noin 100 000. ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 550 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri ­K ristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero 221918-67846. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, pakolaisten vastaanotto, ensiapuryhmät, vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhdysside, nuorisoryhmät, ensiapu- ja muu koulutus. Kotimaan toiminnan tuki: Nordea 157230-372730. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: rahaa, avustushenkilöitä ja tavaroita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Okopankki 578007-111649. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maassa toimivan yhdistyksen yhdyssiteenä on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, joka auttaa rauhanajan onnettomuuksien uhreja sekä tukee kehitysyhteistyötä. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 avun maailma hjälpens värld 3?/?2014
• NUORNA VIHTA VÄÄNNETTÄVÄ Terhokerhossa leikkivät nuoret ja vanhat. MIISA KAARTINEN 36?/?37 17?/?20 KOKO KANSAN KOKOUS Punaisen Ristin yleiskokous valloitti kesäisen Turun. HELA FOLKETS STÄMMA Röda Korsets stämma intog somrigt Åbo. GENERATIONER MÖTS I Terhoklubbar leker unga och gamla tillsammans. JUSSI VIERIMAA TATU BLOMQVIST 26?/?27 ODOTTAVAN ÄIDIN TUKENA Punaisen Ristin vapaa­ ehtoiset kiertävät Hondurasin vuoristossa. PALJAIN JALOIN PAKOMATKALLE Emmanuel Sibomanan pitkä pakoretki päättyi Jyväskylään. STÖD FÖR GRAVIDA Rödakorsfrivilliga ställer upp i Honduras bergstrakter. PÅ FLYKT MED BARA FÖTTER Emmanuel Sibomanas långa flykt slutade i Jyväskylä. PETTERI KIVIMÄKI 28?/?29 Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 550 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general­sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto 221918-67846. FRK i hemlandet: vänverksamhet, flyktingmottagande, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: Nordea 157230-372730. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Oko 578007-111649. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen, som bistår vid fredstids katastrofer och stöder utvecklingssamarbetet. Internationella rödakorskommittén ICRC bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 5
• Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma KATHERINE MÜLLER / IFRC Ebolaan kuolleiden hautaaminen edellyttää tartuntavaaran vuoksi täydellistä kosketuseristystä. På grund av risken för smitta krävs komplett skyddsutrustning för att begrava dem som har dött i ebola. 417 PUNAISEN RISTIN OSASTOA JÄRJESTI viime vuonna omalla paikkakunnallaan Nälkäpäivä-­ keräyksen katastrofirahaston hyväksi. L ÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATIL ASTO 2013 417 Ebola kuriin oikealla tiedolla Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijät ja paikalliset vapaaehtoiset tekevät Länsi-Afrikassa kaikkensa, jotta Ebola ei leviäisi enää laajemmalle. ? SIERRA LEONESSA paikallisten vapaaehtoisten T-paitoja koristaa tiukka teksti: ”Levitä sanaa, älä tautia! Potkaise Ebola ulos Sierra Leonesta!” Tästä taudista todella halutaan eroon. Länsi-Afrikkaa koetteleva Ebola-epidemia voimistui kesän aikana historian vakavimmaksi. Useisiin alueen maihin on julistettu hätätila. Guinean, Liberian ja Sierra Leonen julkiset tilat ovat hiljentyneet, ja ihmiset ovat joutuneet tottumaan siihen, että toisia ei kosketeta esimerkiksi tervehdittäessä. Suomen Punainen Risti on osallistunut Ebolan taltuttamiseen alusta asti. Ensimmäiset avustustyöntekijät lähtivät Länsi-Afrikkaan jo keväällä, kun epidemia alkoi näyttää poikkeuksellisen vaaralliselta. Alueella on kevään ja kesän aikana ollut neljä Punaisen Ristin avustustustyöntekijää, logistikko sekä viimeisimpänä Sierra Leonen Ebola-klinikalla työskentelevä sairaanhoitaja. 6 Ebolaan sairastuneiden hoidon lisäksi Punaisen Ristin toimilla tue­ taan tiedottamista ja tautitapausten varhaista löytämistä. Lisäksi Punainen Risti kouluttaa paikallisia kuolleiden turvallisessa käsittelyssä sekä hankkii suojavälineitä ja neuvoo niiden käytössä. Yksi paikalla olleista Punaisen Ristin avustustyöntekijöistä on erikoissairaanhoitaja ja kätilö Eeva Matsuuke , joka lähti kesäkuun puolivälissä kuudeksi viikoksi Kailahunin kaupunkiin Sierra Leoneen. Matsuuke koulutti vapaaehtoisia ja kiersi Kailahunissa tiedottamassa Ebolan vakavuudesta ja tartuntavaarasta – sekä ylipäätään taudin olemassaolosta. Matsuuke tavoitti yhdessä paikallisten vapaaehtoisten kanssa kasvotusten lähes 8 000 ihmistä. Radion kautta tietoa saivat sadat tuhannet, ja lapsille tiedotettiin taudista esimerkiksi draaman keinoin sekä kuunnelmilla. – Jos tavoittamamme ihmiset avun maailma hjälpens värld 3?/?2014 RÖDAKORSAVDELN INGAR ordnade en Hungerd agen-insamling på sin ort till förmån för katastrof fonden förra året. KÄL L A: RÖD A KOR SETS VERK SAM HET SSTATIST IK 2013 jakavat tietonsa edes yhdelle muulle, on siinä jo paljon Ebolasta tietäviä ihmisiä, Matsuuke sanoo. Työ Ebola-viruksen parissa on taudin luonteen vuoksi erityisen vaativaa. Virukseen kuolleiden hautaaminen on tartuntavaaran vuoksi tarkkaa työtä. Ruumiiden käsittely aiheutti monille vapaaehtoisille alkuun painajaisia. Matsuuke ihailee nuorten vapaaehtoisten määrätietoisuutta, kun he jatkoivat avustustyötä siitäkin huolimatta, että heidät suljettiin tartunnan pelossa kylän ja jopa oman perheen ulkopuolelle. – Vaikutuin syvästi siitä, miten paikalliset Punaisen Ristin vapaaehtoiset hoitivat vaikean työnsä. Alle parikymppiset miehet ottivat esimerkiksi hautaukset kokonaan hoitaakseen. Ujoista pojista kasvoi määrätietoisia johtajia. Ebola-epidemian kitkemistä vaikeuttavat tautiin liittyvät ennakkoluulot ja huhut. Pelot ja väärä tieto tuntuvat leviävän nopeammin kuin itse virus, ja siksi kylän vanhimpien ja yhteisöjen johtajien valistaminen on erityisen tärkeää. Ebolan tartuntaluvut kasvoivat räjähdysmäisesti elokuussa. Parhaassa tapauksessa lukujen taak- se kätkeytyy silti hyviä uutisia: – On mahdollista, että tartuntalukujen suuri kasvu selittyy ainakin osittain sillä, että valistus alkaa purra: ihmiset alkavat uskoa viruksen olemassaoloon ja hakeutuvat hoitoon, Matsuuke toivoo. HENNA RA ATIKAINEN Ebola-­ verenvuotokuume ?? Ebola tarttuu kosketustartunta­ na, kun sairastuneen eritteet jou­ tuvat kosketukseen rikkoutuneen ihon tai limakalvon kanssa. Tartun­ ta voi tulla myös pinnoilta, joilla on sairastuneen eritettä. ?? Tartunnan voi välttää kosketus­ eristyksellä ja infektiokontrollilla. ?? Ebolaan sairastunut ei tartuta virusta oireettomana. ?? Tavallisimmat alkuoireet ovat kuume, lihaskivut, päänsärky, kurkkukipu, voimattomuus ja niele­ misvaikeudet. Muita oireita ovat oksentelu, ripuli, ihottuma, mu­ nuaisen ja maksan vajaatoiminta ja sisäinen ja ulkoinen verenvuoto. ?? Itämisaika on 2–21 päivää. ?? Ebolaan ei ole lääkettä. Ylläpitä­ vä hoito keskittyy mm. nesteytyk­ seen, kuumeen alentamiseen ja muiden infektioiden hoitamiseen.
• Hjälpens värld nu också som digitaltidning: lehtiluukku.fi > Avun maailma Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Korrekt information för att besegra ebola Finlands Röda Kors biståndsarbetare och lokala frivilliga gör sitt yttersta i Västafrika för att förhindra ebola från att spridas ytterligare. ? I SIERRA LEONE bär lokala frivilliga t-tröjor med tuff text: ”Sprid budet, inte sjukdomen! Sparka ut ebola ur Sierra Leone!” Det är en sjukdom som man verkligen vill bli av med. Den ebolaepidemi som härjar i Väst­ afrika förvärrades under sommaren och blev den värsta hittills. Undantagstillstånd har utlysts i flera länder i regionen. De offentliga rummen i Guinea, Sierra Leone och Liberia har blivit tysta. Finlands Röda Kors har deltagit i kampen mot ebola från början. De första biståndsarbetarna reste till Västafrika redan i våras, när epidemin började verka exceptionellt farlig. Under våren och sommaren har flera finländare jobbat i regionen: fyra personer har arbetat med upplysning, en person har arbetat med logistik och nu senast en sjukskötare på en ebolaklinik i Sierra Leone. Röda Korsets insatser hjälper informationsarbetet i regionen, bidrar till att upptäcka sjukdomsfall i ett tidigt skede samt att följa med situationen bland dem som blivit utsatta för eller smittade av viruset. Dessutom utbildar Röda Korset lokalbefolkningen i hur man tryggt kan hantera och begrava de döda. Röda Korset köper också skyddsutrustning och ger anvisningar om hur den används. En av Röda Korsets biståndsarbetare som har varit i Västafrika är specialsjukskötaren och barnmorskan Eeva Matsuuke. Hon reste till staden Kailahun i Sierra Leone i mitten av juni och jobbade i sex veckors tid med att sprida information. Matsuuke utbildade frivilliga och reste runt i Kailahun för att upplysa invånarna om hur allvarlig ebola är och om risken för smitta – och om att sjukdomen existerar överhuvudtaget. Tillsammans med lokala frivilliga hade Matsuuke direkt kontakt med närmare 8 000 människor. Via radioprogram spreds information till hundratusentals och barn fick information om blödarfebern t.ex. via drama och hörspel. – Om man har information ska man dela med sig av den, tycker jag. Om de människor vi nådde ut till delar med sig vidare till ens en annan person blir det redan ganska många människor som vet något, säger Matsuuke. Arbetet med ebola är speciellt krävande på grund av sjukdomens natur. När man begraver dem som har dött i virussjukdomen måste man vara speciellt noga på grund av risken för smitta. Matsuuke beundrar de unga volontärernas målmedvetenhet: de fortsatte sina biståndsinsatser trots att de på grund av rädslan för smitta blev uteslutna ur sina byar och i vissa fall till och med ur sina familjer. – Det gjorde ett djupt intryck på mig hur de lokala rödakorsfrivilliga skötte sina svåra uppdrag. Män under 20 tog till exempel helt över jobbet med att begrava de döda. Blyga pojkar växte till sig och blev målmedvetna ledare. Arbetet med att bekämpa ebola-epidemin försvåras av de fördomar och rykten som florerar kring sjukdomen. Rädsla och desinformation verkar spridas snabbare än själva viruset, vilket gör det speciellt viktigt att nå byäldste och ledarna i samhället med informationen. Siffrorna över antalet ebolasmittade ökade explosionsartat i augusti. I bästa fall finns det ändå en god nyhet inbakad i den dystra statistiken: – Det är möjligt att den stora ökningen i de officiella smittotalen åtminstone delvis förklaras av att upplysningen börjar bita: folk börjar tro på att det här viruset finns och söker vård, säger Matsuuke hoppfullt.­ Katastrofitietoutta tablettiin ? Punainen Risti julkaisi alkukesästä ensimmäisenä suomalaisena kansalaisjärjestönä sovelluksen tabletti­ tietokoneille. Riskien keskellä -nimeä kantava sovellus on tarkoitettu kaikille kehitys- ja katastrofiavusta kiinnos­ tuneille ja opetuskäyttöön kouluissa. Riskien keskellä kertoo kuvien, videoiden, tarinoiden ja grafiikan avulla, millaiset riskit yhteisöjä eri puolilla maailmaa koskettavat ja miten Punainen Risti auttaa mi­ nimoimaan vaaratekijöitä ja varautumaan katastrofeihin. Sovelluksen ensimmäisessä versiossa esitellään kahdek­ san riskiä: maanjäristys, kuivuus, tulva, hirmumyrsky, konflikti, malaria, kolera ja hiv. Riskien keskellä -sovellus on osa Punaisen Ristin ­Jotta pahin ei tapahtuisi -kampanjaa, jonka tarkoituksena on levittää tietoa kestävän kehityksen ja katastrofien yh­ teydestä. Tutustu kampanjaan ja lataa ilmainen sovellus suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi: jottapahineitapahtuisi.fi Blödarfebern ebola ?? Ebola smittar via direkt kontakt när kroppsvätskor från en person som in­ sjuknat i viruset kommer i kontakt med sår eller slemhinnor. Smittan kan också överföras via ytor med kroppsvätskor från en ebolapatient. ?? Man kan undvika smitta genom kor­ rekt kontaktbegränsning och infektions­ kontroll. ?? Smitta överförs inte från en ebola­ patient som är utan symptom. ?? De vanligaste första symptomen är fe­ ber, muskelvärk, huvudvärk, ont i halsen, kraftlöshet och svårighet att svälja. Sena­ re symptom kan vara kräkning, diarré, utslag, bristande njur- och leverfunktio­ ner samt interna och externa blödningar. ?? Inkubationstiden är 2 till 21 dagar. ?? Det finns inget botemedel mot ebola. Vården är upprätthållande och fokuserar alltså på att ge patienten vätska, sänka febern och ge vård för andra liknande infektioner. Katastrofkunskap på platta ? Röda Korset blev i början av sommaren den första finländska medborgarorganisationen som lanserade en app för surfplattor. Riskzoner-appen är avsedd för alla som är intresserade av utvecklingsbistånd och katastrof­ hjälp. Den lämpar sig också för användning i skolor. Riskzoner berättar med hjälp av bilder, videomaterial, berättelser och grafik hur olika risker berör samhällen i olika delar av världen och hur Röda Korset bidrar till att minimera riskfaktorer och ökar beredskapen för katast­ rofer. I den första versionen av appen presenteras åtta risker: jordskalv, torka, översvämning, storm, konflikt, malaria, kolera och hiv. Riskzoner-appen är en del av Röda Korsets kampanj Förhindra det värsta som tar sikte på att sprida kunskap om sambandet mellan hållbar utveckling och katastrofer. Bekanta dig med kampanjen och ladda ner gratisappen på finska, svenska eller engelska: jottapahineitapahtuisi.fi/se/ 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 7
• Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma nro 4/2014 ilmestyy 12. marraskuuta. JANI RUTANEN KATJA LÖSÖNEN VERIPALVELU Ylen kampanja tuo vanhat ja nuoret yhteen. Yles kampanj för samman gamla och unga. Veripalvelu muuttaa Lahdessa. Blodtjänstbyrån i Lahtis flyttar. Lupa välittää Lahden veri­ palvelutoimisto muuttaa Trioon Vapaaehtoistoiminta tuo iloa ja merkitystä suomalaisten elämään. Frivilligverksamhet ger glädje och innehåll i många finländares liv. Syrjäytyminen ja eri­arvoisuus huolettavat ? SUOMEN PUNAINEN Risti selvitti suomalaisten ilon ja huolen aiheita kyselytutkimuksella, jonka tulokset julkistettiin heinäkuussa. Eniten vastanneita mietitytti nuorten syrjäytyminen, josta kantoi huolta kaksi kolmesta vastaajasta. Lähes yhtä moni kertoi olevansa huolestunut Ukrainan kriisistä ja taloudellisesta eriarvoistumisesta Suomessa. Harvempi kuitenkin kantoi huolta omasta taloudellisesta tilanteestaan. Ilmastonmuutos, maahanmuutto ja ääriliikkeet eivät nousseet tutkimuksessa suomalaisten huolenaiheiden kärkeen. Vain seitsemisen prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa erittäin huolissaan maahanmuutosta. Ilahduttavan moni vastaajista ilmoitti saavansa elämäänsä iloa vapaaehtoistoiminnasta, ja peräti 63 prosenttia ilmoitti olevansa valmis sellaiseen osallistumaan. Kaikkein suurinta innokkuus oli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Muita tärkeitä ilonaiheita suomalaisille olivat perhe, läheiset ja luonto. Taloustutkimuksen toteuttamaan tutkimukseen vastasi kesäkuun aikana 1 085 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista. Utslagning och ojämlikhet oroar ? Finlands Röda Kors kartla­ de finländarnas glädje- och orosämnen genom en enkät vars resultat publicerades i juli. Mest oroade sig responden­ terna över utslagning bland unga; två av tre enkätdeltagare upp­ gav sig vara bekymrade på den punkten. Nästan lika många upp­ gav att de oroar sig över krisen i Ukraina och den ökande eko­ nomiska ojämlikheten i Finland. Den egna ekonomiska situatio­ nen väckte inte lika mycket oro. Klimatförändring, invandring och extremistiska rörelser nåd­ de inte toppen på listan över så­ dant som finländare bekymrar sig över. Bland respondenterna 8 var ungefär sju procent mycket oroliga över invandringen. Den siffran är lägre än vad den of­ fentliga debatten på sistone kunde ha gett anledning att tro. En glädjande stor del av en­ kätdeltagarna uppgav sig få gläd­ je i livet av sitt frivilligengage­ mang och hela 63 procent sade att de är redo att ställa upp på frivilligarbete. Störst var entusi­ asmen i åldersgruppen mellan 15 och 24 år. Övriga viktiga glädje­ ämnen för finländare är familj, anhöriga, natur och fritid. Undersökningen genomfördes av Taloustutkimus i juni och i den deltog 1 085 finländare i åldern 15–79 år. avun maailma hjälpens värld 3?/?2014 ? Ylen Lupa välittää – Använd hjärtat -kam­ panja haastaa 23.11.–24.12. nuoria kohtaa­ maan yksinäisiä vanhuksia. Kampanjan pää­ kumppaneina toimivat Suomen Punainen Risti ja Opetushallitus. Kampanja on suunnattu yläkouluille, lukioil­ le ja ammatillisille oppilaitoksille, joita haaste­ taan järjestämään virkistävää toimintaa esi­ merkiksi paikallisen vanhainkodin asukkaille, kotona asuville vanhuksille tai vaikka vain opis­ kelijoiden omille isovanhemmille. Kampanjan tavoitteena on saattaa nuoret ja vanhat yhteen kuuntelemaan toisiaan. Samalla haetaan kai­ kilta suomalaisilta lupauksia tarttua toimeen ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi. Punainen Ristin piirit ja osastot tukevat Lupa välittää -kampanjaa tarjoamalla mukaan läh­ teville oppilaitoksille apua esimerkiksi yksinäis­ ten vanhusten löytämisessä ystävätoiminnan kautta ja tapahtumien järjestämisessä. Lupa välittää -kampanjan etenemistä seu­ rataan Ylen TV1:llä, radiokanavilla ja netissä jouluun asti. Använd hjärtat ? ? Lahden veripalvelutoimis­ to muuttaa syksyllä uu­ siin isompiin ja toimivampiin tiloihin Kauppakeskus Trioon Hansakujalle. Uuteen veripalvelutoimis­ toon tavoitellaan lisää luovut­ tajia, varsinkin uusia luovut­ tajia. Kauppakeskus tarjoaa hyvät mahdollisuudet näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Lisäksi luovuttajille voidaan tarjota pysäköintipaikka. Blodtjänstbyrån i Lahtis flyttar till Trio ? Blodtjänstbyrån i Lahtis flyttar i höst till nya, stör­ re lokaliteter vid Hansagränd i köpcentret Trio. Förhoppningen är att fler givare – i synnerhet nya giva­ re – hittar till den nya blodt­ jänstbyrån. Att finnas i ett kö­ pcentrum ger goda förutsät­ tningar att nå de målen. Des­ sutom ger de nya lokalerna möjlighet till parkeringsplatser för blodgivare. Yles kampanj Använd hjärtat (fi. Lupa välittää) utmanar unga att söka kontakt med ensamma åldringar under kampanjperio­ den 23.11–24.12. Finlands Röda Kors och Utbild­ ningsstyrelsen är huvudsamarbetsparterna i kampanjen. Kampanjen är riktad till högstadier, gymna­ sier och yrkesskolor – de utmanas att ordna rekreationsverksamhet t.ex. för invånarna i ett lokalt servicehus, åldringar som bor hemma eller t.ex. de studerandes egna mor- och farföräldrar. Syftet med kam­ panjen är att unga och äldre ska träffas och lyssna på varandra. Samtidigt vill man att alla finländare förbinder sig att göra något för att lindra ensamheten HENKEÄ OSALLISTUI bland äldre människor. viime vuonna vapaaehtois­ Röda Korsets distrikt och avdelning­ toimintaan Suomen ar stöder Använd hjärtat-kampanjen Punaisessa Ristissä. genom att erbjuda skolor som deltar i L ÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATIL ASTO 2013 kampanjen hjälp t.ex. med att hitta en­ samma åldringar genom vänverksam­ heten samt med ordnandet av evene­ mang. Hur Använd hjärtat-kampanjen fort­ skrider kan man följa med på Yle TV1 samt på Yles radiokanaler och webb­ plats fram till jul. PERSONER 24 804 24 804 DELTOG FÖR RA ÅRE T I FRIV ILLI GVE RKS AM HET INO M FIN L AND S RÖD A KOR S. KÄL L A: RÖD A KOR SETS VERK SAM HET SSTATIST IK 2013
• Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Hjälpens värld 4/2014 utkommer den 12 november. TATU BLOMQVIST Nynäsin ­killalta 40-vuotis­ historiikki ? Punaisen Ristin ensiapu­ r yhmänjohtajakurssin käyneiden Nynäsin kilta pe­ rustettiin 40 vuotta sitten sil­ loisessa Heinolan maalaiskun­ nassa sijaitsevassa Nynäsin kartanossa, joka nykyisin toi­ mii Punaisen Ristin koulutus­ keskuksena. Tänä päivänä Ny­ näsin kiltaan kuuluu noin 2 000 ryhmänjohtajakoulutuksen saanutta jäsentä, ja sen vuo­ tuiset kiltapäivät ovat tärkei­ tä yhdessäolo- ja koulutusta­ pahtumia. 40 vuotta täyttävän toimin­ nan juhlistamiseksi Nynäsin kiltaneuvosto päätti kolmisen vuotta sitten koota toimin­ nasta historiikin, joka julkis­ tettiin kesällä Jämijärven kil­ tapäivillä. Kirjan on toimittanut killan jäsen Ari Misukka apu­ naan 11-jäseninen historiikki­ työryhmä. Neljän vuosikymmenen jotos -historiikkia voi tilata säh­ köpostilla osoitteista hannu. nuutinen@pp2.inet.fi ja seppo. valkama@luukku.com. Kirjan hinta on 20 euroa, johon lisä­ tään lähetys- ja postiennak­ kokulut. 40-årshistorik av Nynäs Gillet ? För 40 år sedan grunda­ des Nynäs Gillet, ett gil­ le för dem som gått Röda Kor­ s e t s ku r s fö r fö r s t a h j ä l­ pen-gruppledare, på Nynäs gård, i vad som då var Heino­ la landskommun. Idag är Ny­ näs Röda Korsets kurscentral. Till Nynäs Gillet hör omkring 2 000 personer som har fått gruppledarutbildning och de årliga gillesdagarna är viktiga sammankomster för utbildning och samvaro. För at t fira sin 40-åriga verksamhet beslutade Nynäs Gillets gillesråd redan för cir­ ka tre år sedan att samman­ ställa en historik över verk­ samheten. Jubileumsskriften publicerades vid gillesdagarna i Jämijärvi i somras. Boken har redigerats av gillesmedlem Ari Misukka assisterad av en his­ torikarbetstrupp på 11 perso­ ner. Historiken Neljän vuosikymmenen jotos kan beställas per e-post på adresserna hannu. nuutinen@pp2.inet.fi eller sep­ po.valkama@luukku.com. Bok­ en kostar 20 euro och därtill kommer porto och avgift för postförskott. Nenäpäivän tuotoilla parannetaan muun muassa burundilaisen Marie Ntamikevyon kotikylän vesijärjestelmiä. Intäkterna från Näsdagen används bl.a. till att förbättra vattenförsörjningen i den by i Burundi där Marie Ntamikevyo bor. Nenäpäivä tulee taas 7.11. Näsdagen kommer igen 7.11 ? ? Lue lisää ja tule mukaan: www.nenäpäivä.fi Läs mera ock kom med: www.näsdagen.fi Suomen Punainen Risti on jälleen mukana Nenä­päiväkampanjassa, jolla kerätään varoja maailman lasten auttamiseksi. Punaisen Ristin osuus Nenäpäivän tuotosta käytetään kehitysohjelmiin Boliviassa ja Burundissa. YSTÄV Y YDEN TAKSI Taksiliitto tempaisee Taksiviikolla 13.–19.10. Punaisen Ristin ystävätoiminnan puolesta. Viikon ajan takseja koristavat Iloa ystävyydestä -tunnukset ja kuljettajat jakavat esitteitä ystävätoiminnasta. VÄNSK AP STA XI Taxiförbundet ordnar under Taxiveckan 13–19.10 en kampanj för R ­ öda Korsets vänverksamhet. Under kampanjveckan kör taxibilarna med Vänskap ger glädje-­ emblem och chaufförerna delar ut broschyrer om vänverksamheten till intresserade. Röda Korset deltar igen i kampanjen Näs­dagen som samlar in pengar för att hjälpa barn världen över. Röda Korsets andel av intäkterna från insamlingen an­ vänds till utvecklingsprogrammen i Bolivia och Burundi. Täyttä elämää eläkkeellä Fullt liv som pensionär ? ? Suomen Punainen Risti osal­ listuu Raha-automaattiyhdis­ tyksen ja Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -avustusohjelmaan uu­ della hankkeella. Täyttä elämää eläkkeellä -hankkeen tarkoitukse­ na on tarjota eläkkeelle jääville mielekästä tekemistä ja sosiaalisia verkostoja valmentamalla heitä va­ paaehtoistoimintaan. Hankkeen taustalla on tieto sii­ tä, että yksinäisyys heikentää hy­ vinvointia ja että yksinäisyydellä on taipumus lisääntyä työelämästä pois jäämisen ja ikääntymisen myö­ tä. Tutkimusten mukaan moni työ­ elämästä vapautuva yli 60-vuotias olisi kuitenkin halukas osallistu­ maan toisten auttamiseen ja itsen­ sä kehittämiseen. Eläkkeelle jäävien saaminen mu­ kaan vapaaehtoistoimintaan pal­ velee näin samalla kertaa montaa päämäärää: uudet vapaaehtoiset auttavat muita ihmisiä toiminnal­ laan, ja samalla harrastus tuo hei­ dän omaan elämäänsä merkityk­ sellistä sisältöä. Eloisa ikä -ohjelma on Raha-au­ tomaattiyhdistyksen rahoittama kokonaisuus, jossa rakennetaan yhdessä järjestöjen kanssa edelly­ tyksiä ikäihmisten hyvälle arjelle vuosina 2012–2017. Finlands Röda Kors deltar i Penningautomatföreningens och Centralförbundet för de gam­ las väl rf:s biståndsprogram Livfullt liv genom det nya projektet Fullt liv som pensionär. Avsikten är att er­ bjuda personer som går i pension meningsfull sysselsättning och so­ ciala nätverk genom att ge dem beredskap för frivilligverksamhet. Bakom projektet finns insikten om att vi mår sämre om vi är en­ samma och att ensamheten ten­ derar att öka när man blir borta från arbetslivet och åren går. Un­ de r sök ning ar v i s ar at t m ång a människor som har fyllt 60 och lämnar arbetslivet bakom sig är in­ tresserade av att hjälpa varandra och utveckla sig själv. Att engagera nya pensionärer i frivilligverksamheten är därmed till nytta på flera sätt: de nya frivilliga hjälper andra människor genom sina insatser samtidigt som deras hobby ger dem meningsfullt inne­ håll i livet. Programmet Livfullt liv är en hel­ het som finansieras av Penningau­ tomatföreningen och som i samar­ bete med organisationsfältet byg­ ger upp förutsättningar för en god vardag bland äldre människor under åren 2012–2017. 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 9
• Ristiin rastiin ? Kors & tvärs SMOTO Suomen Motoristit ry on vuonna 1989 perustettu suo­ malaisten motoristien, moot­ toripyöräkerhojen ja -järjes­ töjen yhteenliittymä ja yhteis­ työelin, jonka tarkoituksena on valvoa suomalaisten mo­ toristien etuja. SMOTOon kuu­ luu yli 17 000 motoristia. Motoristit luovuttavat verta. Motoristerna ger blod. Veripalvelu kiittää motoristeja ? Punaisen Ristin Veripal­ velu on myöntänyt Suo­ men Motoristit ry:lle (SMOTO) pronssisen H. R. Nevanlinna -mitalin kiitokseksi Veripalve­ lun periaatteiden ja toiminnan hyväksi annetusta panokses­ ta. Veripalvelun yhteistyö Suo­ men Motoristit ry:n kanssa on kestänyt jo lähes 20 vuotta. Alkuun yksittäisen harras­ tajan aktiivisuudesta alkanut verenluovutuksen markkinoin­ ti laajeni valtakunnalliseksi kampanjoinniksi SMOTOn yli 50 jäsenkerhoon vuonna 1999. Kampanjan piirissä kerätään vuosittain lähes tuhat pussia verta. SMOTO on myös tehnyt verenluovutusta tunnetuksi aktiivisella viestinnällään niin jäsenistönsä piirissä kuin ylei­ sestikin. Petri Krook (t.v.) och Ossi Kajas mottog utmärkelsen Humanitär handräckning på arbetsgruppens vägnar vid stämman i Åbo. Blodtjänst tackar motoristerna ? Finlands Röda Kors Blo­ dtjänst har beviljat H.R. Nevanlinna-medaljen i brons till de finländska motorister­ nas organisation Suomen Mo­ toristit ry (SMOTO), som er­ känsla för deras insats för Blodtjänsts ideal och verk­ samhet. Blodtjänsts samar­ bete med Suomen Motoristit ry inleddes redan för närma­ re 20 år sedan. Det som från början var en enskild entusiasts aktiva up­ prop till blodgivning utveckla­ des år 1999 till en riksomfat­ tande kampanj. Inom ramen för kampanjen ger medlem­ marna i SMOTOs drygt 50 med­ lemsklubbar årligen nästan 1 000 påsar blod. SMOTO har också genom sin aktiva kam­ panj gjort blodgivningen känd såväl inom den egna medlems­ kåren som bland allmänheten. Suomen Motoristit ry grun­ dades år 1989 och är en int­ resse- och samarbetsorgan för de finländska motorister­ na, motorcykelklubbarna och -organisationerna. SMOTO har över 17 000 medlemmar. HALLITSETKO ENSIAVUN? Maailman ensiapupäivä muistuttaa jälleen 13. syyskuuta, miten tärkeää on osata ensi­apua. Osaatko sinä auttaa, jos satut ensimmäisenä onnettomuuspaikalle? Tutustu ensiapuohjeisiin ja ilmoittaudu ensiapukurssille: www.punainenristi.fi K AN DU FÖRSTA HJÄLPEN? Internationella första hjälpen-dagen påminner igen den 13 september om hur viktigt det är att kunna första hjälpen. Kan du hjälpa om du råkar vara den första vid en olycksplats? Bekanta dig med våra anvisningar för första hjälpen och anmäl dig till en kurs: www.rodakorset.fi 10 Petri Krook (vas.) ja Ossi Kajas vastaanottivat Inhimillinen kädenojennus -tunnustuksen koko työryhmän puolesta Turun yleiskokouksessa. avun maailma hjälpens värld 3?/?2014 Inhimillinen kädenojennus ? SUOMEN PUNAISEN RISTIN Inhimillinen kädenojennus -tunnustus myönnettiin tänä vuonna Olen suomalainen -musiikkivideon toteuttaneelle Kansalaiset feat. Medborgare -työryhmälle. Kevättalvella julkaistu musiikkivideo on uusi sovitus Kari Tapion Suomessa tunnetuksi tekemästä, alun perin italialaisesta Toto Cutugnon iskelmästä. Uudessa versiossa kappaleen esittää 12 laulajaa, joista jokaisella on Suomen kansalaisuus, mutta joiden juuret ovat ympäri maailmaa. Suomalaisuudestaan laulavat esimerkiksi perulainen oopperalaulaja Milagros Samanamud, Intiasta Suomeen adoptoitu Sade Kiiskinen ja Tatarstanissa lukuisia listahittejä tehnyt järvenpääläinen Cemile Nisametdin. Muita esiintyjiä videolla ovat mm. Hossni Boudali, Neva De Vizcaya, Yonca Kurtoglu Ermutlu, Henry Friman, Burhan Hamdon , David Dunfei He, Abdirahim Hussein, Julieth Leinola ja Fatou-Maaria Niang. Projektin tuottajana toimi toimittaja Pekka Mykkänen ja kappaleen uudesta sovituksesta vastasi muusikko Totte Rautiainen. Videon tekivät talkootöinä ohjaaja Petri Krook sekä kuvaajat Ossi Kajas ja Sami Kero. Kaikkiaan musiikkivideon toteuttamiseen osallistui lähemmäs 50 vapaaehtoista. Inhimillinen kädenojennus -tun-
• Kors & tvärs ? Ristiin rastiin OTTO-VILLE VÄ ÄTÄINEN SUSA JUNNOL A Humanitär handräckning till musikvideo ? musiikkivideolle nustuksen perusteluissa Suomen Punaisen Ristin hallitus kiitti tekijöitä positiivisesta tavasta, jolla teos lähestyy aihettaan ja saa katsojansa pohtimaan omaa suhdettaan suomalaisuuteen ja erilaisuuteen vuonna 2014. Vuodesta 1989 alkaen jaettu Inhimillinen kädenojennus -huomionosoitus myönnetään vuosittain Suomen Punaisen Ristin työtä tai humanitaarista ja inhimillistä arvomaailmaa tukevalle henkilölle tai yhteisölle. Viime vuonna palkinnon vastaanotti toimittaja Rauli Virtanen ja kaksi vuotta sitten paperittomille ulkomaalaisille terveyspalveluita tarjoava Global Clinic. Finlands Röda Kors ut­ m ä r ke l s e H u m a n i t ä r handräckning gick i år till ar­ betsgruppen Kansalaiset feat. Medborgare som gjorde mu­ sikvideon Olen suomalainen (Jag är finländare). Musikvideon publicerades i vintras och är ett nyarrang­ emang av en schlager som Kari Tapio gjorde känd i Fin­ land men som ursprungligen skapades av italienska Toto Cutugno. I den nya versionen fram­ förs låten av 12 sångare som alla är finländska medborga­ re, men som har sina rötter på olika håll i världen. Med på videon är till exempel ope­ rasångaren Milagros Samanamud, som kommer från Peru,Sade Kiiskinen, som adopterades till Finland från Indien, och Cemile Nisametdin, som har gjort flera hit­ låtar i Tatarstan, men som nu bor i Träskända. Producent för projektet var redaktören Pekka Mykkänen och för nyarrange­ manget svarade musikern Totte Rautiainen. Videon skapades som talkoarbete av regissören Petri Krook till­ sammans med fotograferna Ossi Kajas och Sami Kero. Flygfotograferingssekven­ serna på videon har gjorts av Teppo Moisio och Mika Ranta. Sammanlagt deltog när­ mare 50 frivilliga i arbetet med musikvideon. I motiveringen till beslutet att ge arbetsgruppen utmär­ kelsen Humanitär handräck­ ning konstaterar Finlands Röda Kors styrelse att man har använt sig av ett nytt och positivt grepp och att videon får tittare och lyssnare att tänka på sitt eget förhållan­ de till att vara finländare och till olikhet. Utmärkelsen Humanitär handräckning har sedan år 1989 årligen överräckts till en person eller ett samfund som stöder Finlands Röda Kors arbete eller humanitära och medmänskliga värderingar. Förra året gick utmärkelsen till redaktören Rauli Virtanen och för två år sedan till Glo­ bal Clinic, som erbjuder häl­ sovård till papperslösa ut­ ländska patienter. Veolia Transportin bussikuskit ovat innokkaita veren­ luovuttajia. Lue lisää sivulta 38. Busschaufförerna på Veolia Transport är ivriga blodgivare. Läs mera på sidan 40. Espoo on Suomen ensimmäinen Hengenpelastaja-­kaupunki ? Veripalvelu on aloittanut Espoon kaupungin kanssa yh­ teistyön, jonka tavoitteena on innostaa espoolaisia säännölliseen verenluovutukseen. Espoo on siis Suomen en­ simmäinen Hengenpelastaja-kaupunki. Erityisesti kaupungin 14 000 työntekijää on haastettu mukaan perustamaan ve­ renluovutusporukoita eli VeriRyhmiä. VeriRyhmän voi perus­ taa myös opiskelu-, työ- tai harrastuskavereiden kesken. – Haluamme vahvistaa inhimillisyyttä, auttamisvalmiutta ja yhteisöllisyyttä Espoossa. Kuka tahansa meistä voi joskus tarvita verenluovuttajien apua, joten haastan kaikki ryhty­ mään hengenpelastajiksi, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kannustaa. Suomessa tarvitaan päivittäin lähes 1 000 verenluovuttajan apua. HUS on Suomen suurin verivalmisteiden käyttäjä. Sen 22 sairaalassa tarvitaan verta potilaiden hoitoon joka päivä. Es­ poossa on helppo luovuttaa verta kauppakeskus Isossa Ome­ nassa joka arkipäivä sekä esimerkiksi Sellossa kerran kuussa. Esbo, den första livräddarstaden ? Blodtjänst och Esbo stad har inlett ett samarbete för att sporra esboborna att ge blod regelbundet. Esbo är alltså nu Finlands första livräddarstad. En utmaning har ut­ gått speciellt till stadens 14 000 anställda att grunda grupper med blodgivare, eller så kallade BlodGrupper. T.ex. studen­ ter, arbetskamrater och hobbyaktiva kan också bilda en Blod­ Grupp. – Vi vill stärka medmänskligheten, beredskapen att hjälpa och samhörigheten i Esbo. Vem som helst av oss kan en dag behöva blodgivarnas hjälp. Därför utmanar jag alla att bli liv­ räddare, säger stadsdirektör Jukka Mäkelä. Varje dag behövs det i Finland hjälp av ungefär 1 000 blod­ givare. HNS är Finlands största användare av blodprodukter. Vid dess 22 sjukhus behövs det varje dag blod i vården av patienter. I Esbo kan man varje dag enkelt ge blod på blod­ tjänstbyrån i köpcentret Iso Omena och till exempel en gång i månaden i köpcentret Sello. 17 415 HENKILÖÄ SAI APUA Punaisen Ristin ensiapu­ päivystyksestä vuonna 2013. Punainen Risti päivysti vuoden aikana yhteensä 2 514 tilaisuudessa. L ÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATIL ASTO 2013 17 415 PERSONER FICK HJÄL P av Röda Korsets för sta hjälpen-jour år 2013 . Röda Korset hade jou r vid sammanlagt 2 514 evenemang under åre t. KÄL L A: RÖD A KOR SETS VERK SAM HET S­S TATI STIK 2013 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 11
• Nälkäpäivä 18.–20.9.2014 Mon Min Niyarma ja Fauzia Likki toivovat, että heidän esimerkkinsä innostaa muitakin aikuisopiskelijoita kerääjiksi. Mon Min Niyarma och Fauzia Likki hoppas att deras exempel ska locka andra vuxna studerande att bli insamlare. Porukalla lippaat kilisemään Moni tekeminen on hauskempaa, kun tehdään porukalla. Se pätee erinomaisesti myös Nälkäpäivään, joka panostaa tänä vuonna erityisesti ryhmiin. TEKSTI MINNA KURVINEN KUVAT MIKKO VÄHÄNIITT Y E RIL AISE T KER Ä ÄJÄPORUK AT ovat vuosi vuodelta kasvattaneet suosiotaan Nälkäpäivänä, ja tänä syksynä ryhmien kutsumiseen mukaan panostetaan entistäkin enemmän. Mukaan on jo lupautunut iso joukko esimerkiksi opiskelijaryhmiä, työporukoita, urheilujoukkueita ja partiolippukuntia. 12 Perinteinen lipaskerääjäksi lähteminen on ja pysyy helpoimpana tapana lahjoittaa Nälkäpäivälle aikaansa, mutta ainoa tapa se ei suinkaan ole. Nälkäpäivänä saa keksiä ja kokeilla uusia tapoja auttaa. Niin tekevät myös Jyväskylän aikuisopiston kotoutumiskoulutuksen opiskelijat, jotka järjestävät Nälkäpäivänä kirpputorin ja kahvilan. Tuotto lahjoitetaan Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Porukka kokeili samanlaista tapahtumaa jo toukokuussa, jolloin kahvilan pöydän takana ahkeroivat muun muassa kenialainen Fauzia Likki ja burmalainen Mon Min Niyarma. Tuolloin tarjolla oli kahdenlaista pizzaa, juustosarvia, omenapiirakkaa ja korvapuusteja, kaikki itse leivottua. – Meitä oli 17 leipojaa ja keittiöopettaja neuvomassa. Pizzaa tehtiin kahdeksan pellillistä, Mon kertoo. Kirpputorilla myynnissä oli etenkin naisten ja lasten vaatteita, kenkiä ja le- avun maailma hjälpens värld 3?/?2014 Fazer leipoo Nälkäpäivä-­ leipää Fazer Leipomot leipoo koko syys­ kuun ajan S-ryh­ män Prismojen ja Keskon Citymarke­ tien kaikissa 46 myymäläleipomos­ sa Nälkäpäivä-lei­ pää. Kampanja­ tuotteena toimii Fazerin suosittu Paesano-maalais­ leipä koristeltuna Nälkäpäivä-tarral­ la. Fazer lahjoittaa jokaisesta myy­ dystä leivästä 10 senttiä Punaisen Ristin katastrofi­ rahastoon. luja. Myytävät tavarat kerättiin omasta ryhmästä, opiskelukavereilta sekä aikuisopiston henkilökunnalta. Kahvilan ja kirpputorin järjestäminen on kotoutumiskoulutuksen opettajan Ulla Koukkari-Anttosen aloittama perinne, joka saa opiskelijoilta kiitosta. – Se on tosi hyvä idea, Fauzia ja Mon kehuvat. Keväällä opiskelijat ideoivat tapahtuman oheen kynsi- ja hiusstudion, jossa tapahtumavieraiden hiuksiin tehtiin afrikkalaisia lettejä ja kynsiin taidokkaita lakkauksia. Päivä tuotti Punaiselle Ristille yhteensä 750 euroa. Luvassa mukava päivä Fauzialle ja Monille Punaisen Ristin auttamistyö tuli tutuksi jo heidän kotimaissaan, mutta suomalaisesta Nälkäpäivästä he kuulivat vasta aikuisopistossa. – Opettaja sanoi, että Nälkäpäivänä
• Nälkäpäivä 18.–20.9.2014 ”? Köyhiä ja sodasta kärsiviä maita pitää auttaa. Siitä tulee hauska päivä.? Teatterikoneen ­A aro Vuotila (vas.), Aapo O ­ ranen, Annu Sankilampi ja Kirsi Sulonen lähtevät Nälkäpäivään iloisella ja rempseällä asenteella. ” Aaro Vuotila (t.v.), Aapo Oranen, Annu Sankilampi och Kirsi Sulonen från gruppen Teatterikone deltar i Hungerdagen med gott humör och friskt mod. MON MIN NIYARMA Suomessa syödään vain vähän ja autetaan ihmisiä, Mon kertoo. Opiskelijat saivat tietoa myös Punaisen Ristin katastrofirahastosta. Ryhmä pitää tärkeänä, että rahaston kautta saadaan apua sitä tarvitseville. – Köyhiä ja sodasta kärsiviä maita pitää auttaa, Mon painottaa. Fauzia uskoo Nälkäpäivä-keräyksen hyötyvän siitä, että se on suomalaisille niin tuttu perinne. Hän toivoo, että aikuisopiston kerääjät saisivat kokoon muhkean summan. – Siitä tulee hauska päivä, Mon uumoilee. Mon on levittänyt omassa kaveripiirissään sanaa Nälkäpäivänä järjestettävästä kahvilasta ja kirpputorista. Fauzia kertoo, että he houkuttelevat tapahtumaan kävijöitä myös koululla. – Moni aikoo tulla, hän toteaa tyytyväisenä. Tempaus osana opiskelua Opettaja Ulla Koukkari-Anttonen on osallistunut ryhmiensä kanssa Nälkäpäivään jo viiden vuoden ajan. Hän kertoo, että opiskelijat ovat olleet hyvin motivoituneita kerääjiä. – Osa opiskelijoista tulee itsekin maista, joissa on tarvittu katastrofirahaston apua. Koukkari-Anttosen mielestä vapaaehtoistoiminta sopii kotoutumiskoulutukseen hyvin, sillä opetussuunnitelmaan kuuluu järjestöihin tutustumista. Samalla kun opiskelijat keräävät tempauksissaan varoja hyvään tarkoitukseen, he pääsevät harjoittelemaan suomen kielen puhumista. Fauzia ja Mon vahvistavat opettajansa sanat. – Vapaaehtoistyö sopii kaikille. Meidän ryhmä ainakin on tosi innoissaan, he sanovat ja haastavat saman tien kaikki Suomen aikuisopisto-opiskelijat osallistumaan Nälkäpäivään. Fauzia ja Mon aikovat jatkaa työtään Punaisen Ristin hyväksi myös tempauksen jälkeen. – Toivottavasti saamme houkuteltua mahdollisimman paljon muitakin ihmisiä mukaan auttamaan! HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ HASSUTELLEN Teatterikoneen kerääjät eivät taatusti jää Nälkäpäivänä huomaamatta. J yväskyläläinen teatteri­ ryhmä Teatterikone lähet­ tää Nälkäpäivänä neljä Värk­ käri-värihahmoaan kaupun­ gille hassuttelemaan. Tiukkoi­ h i n ko ko v a r t a l o p u k u i h i n sonnust autune et hahmot saattavat esimerkiksi matkia ohikulkijoita. – Katsotaan, millaista iloa ja hämmennystä saadaan he­ rätettyä samalla kun kerätään, Teatterikoneen Aaro Vuotila sanoo. Värkkärit eivät osaa suo­ mea kuin muutaman sanan, mutta ovat kovin sosiaalisia ja hyväntahtoisia olentoja. – He haluavat aiheuttaa hy­ vää mieltä ja koettavat herä­ tellä ihmisiä ajattelemaan, Kirsi Sulonen kuvailee. Nälkäpäivään Teatterikone lähtee nyt mukaan ensimmäis­ tä kertaa, mutta Värkkärit ovat aiemmin esimerkiksi saatel­ leet koululaisia tien yli ja osal­ listuneet katujen siivoustal­ koisiin. – Nälkäpäivä on hyvää jat­ koa sille, mitä olemme jo teh­ neet, teatterinjohtaja Annu Sankilampi sanoo. Teat terikoneen jäsenet muistavat Nälkäpäivän jo lap­ suudestaan, ja ympäröivästä maailmasta välittäminen on muutenkin mukana kaikessa porukan toiminnassa. Annu Sankilammen mieles­ tä meillä suomalaisilla on vel­ vollisuus auttaa huonompi­ osaisia, koska omat asiamme ovat niin hyvin. Suurimmalla osalla suomalaisista on varaa pudottaa keräyslippaaseen muutama roponen. Teatterilaiset arvelevat, et­ tä hyväntuulisen hahmon tur­ vin ohikulkijoita on helppo lä­ hestyä. Eivätkä värikkäät ko­ heltajat taatusti jää keneltä­ kään huomaamatta. – Uskallan väittää, että kyl­ lä me siellä jotain aikaan saam­ me, näyttelijä Aapo Oranen sanoo. Teat terin ammat tilaiset haastavat muutkin työporu­ kat toteuttamaan omannäköi­ sensä tempauksen Nälkäpäi­ vänä. He kannustavat kerää­ jiä iloon ja luovuuteen. – Jos tuntuu vaikealta men­ nä keräämään omana itse­ nään, ei muuta kuin peruukki päähän, Kirsi vinkkaa. Lipaskerääjäksi yksin tai porukalla: www.nälkäpäivä.fi > tule kerääjäksi 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 13
• Nälkäpäivä 18.–20.9.2014 Vaihtoehtoja käteiselle KERÄÄMINEN ON HAUSKAA Puistokoulun oppilaat kannus­ tavat alakouluja osallistumaan Nälkäpäivään. J yväskyläläisen Puistokoulun oppilaat Immi Renko, Ainara Becker ja Miida Liminka suuntaavat Nälkäpäivänä koulukavereidensa kanssa kadulle lipaskerääjiksi. – Nälkäpäivä on tärkeä, koska silloin ihmiset voivat vapaaehtoisesti auttaa köyhissä maissa asuvia, Ainara sanoo. Ainaran ja Miidan luokka osallistui Nälkäpäivään jo viime syksynä. Ennen kuin oppilaat lähtivät lippaineen liikkeelle, Punaisen Ristin edustaja kävi koulussa kertomassa Nälkäpäivästä. Puistokoulussa on tapana, että Nälkäpäivästä jutellaan luokissa myös opettajan kanssa. Oppilaat ovat kuulleet katastrofirahastosta ja tietävät, että apua menee niin ulkomaille kuin kotimaahankin. – Esimerkiksi ihmisille, jotka ovat menettäneet kotinsa luonnonilmiöiden takia, Immi tietää. Miida ja Ainara kertovat, että keräyskokemus oli viime vuonna hauska. – Ihmiset suhtautuivat iloisesti. Melkein jokainen antoi rahaa, Ainara muistelee. Puistokoulun kuudesluokkalaisilla on nuoresta iästään huo- limatta jo kokemusta hyväntekeväisyydestä. Immi on osallistunut äitinsä mukana Naisten Pankin tapahtumiin ja keräyksiin. Ainaran perhe on lahjoittanut vaatteita Punaisen Ristin kirpputorille, ja Miidan kotona on annettu rahaa Nälkäpäivä-keräykseen. Kolmikko uskoo, että he jatkavat vaikuttamista myös tulevaisuudessa. Heidän mielestään vapaaehtoistoiminta sopii ikään katsomatta kaikille. Immi uskoo, että ihmiset pudottavat erityisen mielellään rahaa juuri koululaisen pitelemään lippaaseen. – Se kannustaa. Vanhemmat ihmiset näkevät, että nuoretkin ovat asiasta innostuneita. Entistä harvempi kantaa enää käteistä rahaa mukanaan, kun maksukortteja on joka lähtöön. Muutos on haaste myös Nälkäpäivälle. Yhä useampi vastaantulija harmittelee, ettei voi osallistua vaikka haluaisi. Ratkaisuksi on jo pitkään etsitty tapo­ ja lahjoittaa ilman käteistä. Lahjoituspu­ helinten ja tekstiviestien rinnalla on ko­ keiltu jopa korttimaksupäätettä, mutta ratkaisu on ollut raskas ja tyyris käyttää. Vaan eipä ole enää! Tästä Nälkäpäi­ västä alkaen melkein jokaisella on nimit­ täin maksupääte taskussaan: oma puhe­ lin. Sen tekee mahdolliseksi DanskeBan­ kin helppokäyttöinen MobilePay-sovel­ lus älypuhelimille. MobilePayta voivat käyttää kaikkien pankkien asiakkaat, eikä tilisiirron teke­ minen vaadi edes tilinumeron näpytte­ lyä, kun vastaanottaja on MobilePayn käyttäjä. Esimerkiksi Nälkäpäivän lahjoi­ tukset löytävät perille puhelinnumerolla 040 135 8800. Tekninen ratkaisu hektisen ajan haas­ teisiin on myös virtuaalinen keräyslipas, joka jatkaa Nälkäpäivässä tänäkin vuon­ na. Nettilippaan avulla kerääjäksi voivat ryhtyä nekin, jotka eivät ehdi lippaan kanssa kadulle. Virtuaalilipasta voi jakaa esimerkiksi sähköpostilla ja sosiaalises­ sa mediassa, ja siihen lahjoitetaan verk­ kopankkitunnuksilla. MobilePayn voi ladata App Storesta, Goog­le Playsta tai Windows Storesta. Lisätietoja: www.mobilepay.fi Virtuaalilipas: www.lahjoituslipas.fi/ punainenristi Kiitos kun osallistut! Tänä vuonna jo 34. kertaa järjestettävän Nälkäpäivän historian huikein saavutus on tapa, jolla suomalaiset ovat ottaneet vapaaehtoisvoimin toteutettavan kerä­ yksen omakseen. Lipaskerääjien ainut­ laatuisen panoksen ansiosta Nälkäpäi­ vään osallistuminen ei ole edes talousti­ lanteesta kiinni. Kerääjänä annettu aika on jopa rahaa suurempi lahja apua tar­ vitseville. Aina keräämään lähteminen ei tieten­ kään ole mahdollista. Silloin vaihtoehto­ na on osallistuminen lahjoittajana – pie­ nikin summa auttaa! LAHJOITUS NETISSÄ: www.nälkäpäivä.fi Aatu Koskinen ja Nelli Pintilä tietävät, että nuorissa on voimaa – myös hyvän tekemisessä. Aatu Koskinen och Nelli Pintilä vet att unga har styrkan – också när det gäller att göra gott. 14 avun maailma hjälpens värld 3?/?2014 LAHJOITUS PUHELINSOITOLLA: Soitto numeroon 0600 12220 (20,28 € + pvm) Soitto numeroon 0600 12210 (10,01 € + pvm) LAHJOITUS TEKSTIVIESTILLÄ: Viesti SPR numeroon 16499 (viestin hinta 15 €) LAHJOITUS PANKKISIIRROLLA: Katastrofirahaston tilinumerolla FI06 2219 1800 0680 00 Poliisihallituksen lupa nro 2020/2013/2937/11.10.2013. Keräysaika 1.1.2014-31.12.2015 koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Ålands landskapsregering, lupa nro ÅLR 2013/9215/6.11.2013. Humanitaariseen toimintaan.
• Hungerdagen 18–20.9.2014 sprungsländer, men den finländska Hungerdagen lärde de känna till först när de började studera vid vuxeninstitutet. De tycker att det är viktigt att man samlar in pengar till katastroffonden för att hjälpa behövande. – Länder som är fattiga och lider av krig måste få hjälp, framhåller Mon. Fauzia tror att Hungerdagen vinner på att den är en så bekant insamling för finländarna. Hon hoppas att vuxeninstitutets insamlare får ihop en stor summa. – Det blir en rolig dag. Mon har spridit budet om Hungerdagen och kaféet och loppiset bland sina vänner och bekanta. Fauzia berättar att de också lockar besökare på skolan. Ulla Koukkari-Anttonen tycker att frivilligarbete passar bra i integrationsutbildningen eftersom det står i läroplanen att de studerande ska bekanta sig med finländska organisationer. Samtidigt som de samlar in pengar till ett gott ändamål kommer de åt att öva sin finska. Fauzia och Mon håller med sin lärare. – Frivilligarbete passar alla. Åtminstone i vår grupp är alla ivriga, berättar de och utmanar samtidigt alla studerande vid vuxeninstitut i Finland att delta i insamlingen Hungerdagen. Ghanalainen Augustina ­L aukkanen iloitsee siitä, että voi Nälkäpäivään osallistu­ malla auttaa ihmisiä. Augustina Laukkanen från Ghana är glad åt att kunna hjälpa andra genom att delta i Hungerdagen. Gruppinsats ger klirr i bössan Skrattglad välgörenhet Det är mycket som är roligare när man gör det i grupp. Den sanningen gäller också Hungerdagen, som i år i synnerhet satsar på grupper. TEXT MINNA KURVINEN BILDER MIKKO VÄHÄNIITT Y I NSAMLING I GRUPP har blivit allt mer populärt i samband med Hungerdagen och i år satsar vi speciellt på att bjuda in grupper att ställa upp som insamlare. Ett stort antal grupper som består av studerande, arbetskamrater, idrottslag och scoutkårer har redan anmält sig. Att ställa upp som insamlare med insamlingsbössa i handen är det traditionella sättet att donera tid till Hungerdagen och det är fortfarande det enklaste sättet, men det är inte alls det enda alternativet. I samband med Hungerdagen är det fritt fram att hitta på och testa nya sätt att hjälpa. Det gör studerande vid integrationsutbildningen vid vuxeninstitutet i Jyväskylä: de ställer upp ett lopptorg och kafé i samband med Hungerdagen. Intäkterna går till Finlands Röda Kors katastroffond. Gruppen testade ett liknande evenemang i maj, då bl.a. kenyanska Fauzia Likki och burmesiska Mon Min Niyarma höll igång kaféverksamheten. Då serve- rades två sorter pizza, ostgifflar, äppelpaj och kanelbullar – allt hembakt. – Vi var 17 som bakade och hushållsläraren gav råd. Vi bakade åtta plåtar pizza, berättar Mon. På loppiset såldes framför allt damoch barnkläder, skor och leksaker. Varorna som såldes samlade man in inom gruppen, av studiekamrater och av de anställda på vuxeninstitutet. Initiativet till loppmarknaden och kaféet kom från integrationsutbildningens lärare Ulla Koukkari-Anttonen och den har fått ett gott mottagande bland de studerande. – Det är en jättebra idé, säger Fauzia och Mon. I våras hittade de studerande på att utöka servicen med en nagel- och hårstudio där evenemangsbesökare kunde få afrikanska frisyrer fint lackade naglar. Dagen gav Röda Korset sammanlagt 750 euro. Både Fauzia och Mon är bekanta med Röda Korsets hjälpinsatser från sina ur- Fazer bakar Hungerdags­ bröd Fazers bagerier bagar Hunger­ dagsbröd i alla sina 46 bagerier i S-gruppens Pris­ ma-affärer och Keskos Citymar­ ket-affärer. Kam­ panjprodukten är Fazers omtyckta lantbröd Paesano som kompletteras med ett Hungerda­ gen-klistermärke. Fazer donerar 10 cent per sålt bröd till Röda Korsets katastroffond. Jyväskyläbaserade teatergruppen Teatterikone markerar Hungerdagen med att skicka ut fyra av sina Värkkäri-färgfigurer i Jyväskylä. Figurerna är klädda i åtsittande kroppsstrumpor och kan t.ex. börja imitera förbipasserande. – Vi får se hurdan glädje och förvåning vi kan lyckas väcka samtidigt som vi samlar in pengar, säger Aaro Vuotila från Teatterikone. Värkkärit kan bara något enstaka ord finska, men de är väldigt sociala och välmenande typer. – De vill sprida gott humör och försöker få människor att tänka efter, beskriver Kirsi Sulonen. Det är första gången Teatterikone engagerar sig i Hungerdagen, men Värkkärit har tidigare t.ex. följt skolelever över vägen och deltagit i städtalko för att hålla staden snygg. – Hungerdagen är en bra fortsättning på det vi har gjort förr, säger teaterchef Annu Sankilampi. Medlemmarna i Teatterikone kommer ihåg Hungerdagen från sin barndom och även annars präglar ett engagemang för omvärlden allt gruppen gör. Teatergänget tror att det blir lätt att närma sig förbipasserande genom en gladlynt rollfigur. De färgranna figurerna kommer åtminstone att synas under Hungerdagen. VÄND ?? 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 15
• Alternativ till kontanter Immi Renko (vas.), Ainara Becker ja Miida L ­ iminka ovat jo kokeneita vapaaehtoistyön tekijöitä. Immi Renko (t.v.), Ainara Becker och Miida ­L iminka har erfarenhet av frivilligarbete. Allt färre människor har kontanter på sig nu när man kan betala det mesta med kort. Förändringen utgör en utmaning även för insamlingen Hungerdagen. Allt fler förbipasserande irriterar sig över att inte kunna delta fast viljan finns. Man har redan länge försökt hitta på sätt att lösa problemet med att kunna ge bidrag utan kontanter. Vid sidan om bidragstelefoner och bidrag per SMS har man till och med testat kortbetalnings­ automater, men den lösningen var båda osmidig och dyr i drift. Men så är det inte längre! Från och med årets Hungerdag har nästan alla nämligen en betalapparat i fickan: en telefon. Lösningen stavas DanskeBanks enkla MobilePay-app för smarttelefoner. MobilePay kan användas av alla ban­ kers kunder och för att göra en betal­ ning behöver man inte ens knacka in ett kontonummer, förutsatt att mottagaren använder MobilePay. Till exempel Hung­ erdagens bidrag hittar rätt på telefon­ numret 040 135 8800. En annan teknisk lösning på dagens hektiska problem är den virtuella insam­ lingsbössan. Genom att skapa en on­ linebössa kan även de som inte har möj­ lighet att gå ett varv med en fysisk bös­ sa bli hunger­dagsinsamlare. Den webba­ serade insamlingsbössan kan man t.ex. dela per e-post och i sociala medier. För att ge ett bidrag i bössan använder giva­ ren sina webbankskoder. MobilePay kan du ladda ner i App Store, Google Play eller Windows Store. Mer information: www.mobilepay.fi Onlinebössan: www.lahjoituslipas.fi/ rodakorset Hunger”? dagen är viktig för då kan folk frivilligt hjälpa dem som bor i fattiga länder.? ” AINARA BECKER 16 – Jag vågar påstå att vi nog får något till stånd, säger skådespelaren Aapo Ora­nen. Teaterproffsen utmanar övriga arbetsplatsgrupper att genomföra egna jippon i samband med Hungerdagen. – Och om det känns svårt att gå ut och samla in pengar när man är sig själv så är det bara att sätta en peruk på huvudet, tipsar Kirsi. Skramlande bössor med skolkompisarna När det blir Hungerdag styr eleverna Immi Renko, Ainara Becker och Miida Liminka i Puistokoulu-skolan i Jyväskylä ut på stan tillsammans med sina skolkamrater för att samla in pengar. – Hungerdagen är viktig för då kan folk frivilligt hjälpa dem som bor i fattiga länder, säger Ainara. Ainaras och Miidas klass deltog i Hungerdagen ren förra året. Innan eleverna gav sig iväg med insamlingsbössor i händerna besökte en representant för Röda Korset skolan och berättade om Hungerdagen. I Puistokoulu brukar man också tala avun maailma hjälpens värld 3?/?2014 om Hungerdagen i klassen. Lärarna har berättat för eleverna om katastroffonden och de vet att hjälpen går till behövande utomlands och här i Finland. – Till exempel till människor som har mist sina hem på grund av naturkatastrofer, säger Immi. Miida och Ainara berättar att de hade roligt när de var insamlare förra året. – Folk var glada. Nästan alla gav pengar, minns Ainara. Trots sin unga ålder har eleverna i sjätte klass i Puistokoulu erfarenhet av välgörenhet. Immi har deltagit i Kvinnobankens evenemang och insamlingar tillsammans med sin mamma. Ainaras familj har gett kläder till Röda Korsets lopptorg och i Miidas hem har man gett bidrag till Hungerdagen. Immi tror att folk speciellt gärna ger pengar i en insamlingsbössa som en skolelev håller i. – D e t ä r u p p m u n t r a n d e. Ä l d r e människor ser att ungdomar också bryr sig om att hjälpa.? Bli insamlare på egen hand eller i grupp: www.hungerdagen.fi > Bli insamlare! Tack för att du deltar! I år ordnas Hungerdagen för 34:e gång­ en och det mest otroliga med hela in­ samlingen är hur finländarna har tagit Hungerdagen till sig. Tack vare den unika insatsen från insamlingarna är det inte beroende av hur ens eget ekonomiska läge ser ut om man kan delta i Hunger­ dagen. Den tid en insamlare ger är till och med större än en penninggåva till hjälpbehövande. Alltid har man inte möjlighet att ställa upp som insamlare. Då är alternativet att delta som bidragsgivare – även en liten summa hjälper! GE ETT BIDRAG PÅ WEBBEN: www.hungerdagen.fi GE ETT BIDRAG GENOM ATT RINGA: Ring numret 0600 12220 (20,28 € + lna) Ring numret 0600 12210 (10,01 € + lna) BIDRAG PER SMS: Skicka meddelandet SPR till numret 16499 (15 €/SMS) GE ETT BIDRAG VIA BANKGIRO: Katastroffondens konto FI06 2219 1800 0680 00 Polisstyrelsens tillstånd nr 2020/2013/2937/11.10.2013. Insamlingstid 1.1.2014-31.12.2015 i hela landet, utom på Åland. Ålands landskapsregering, tillstånd nr ÅLR 2013/9215/6.11.2013. För humanitär hjälpverksamhet.
• Turun yleiskokouksen motto "Iloa auttamisesta" on seuraavat kolme vuotta koko Suomen Punaisen Ristin johtoajatus. Mottot för stämman i Åbo, "Att hjälpa ger glädje", är den ledande tanken i Finlands ­Röda Kors under de närmaste tre åren. Enemmän kuin KOKOUS Suomen Punainen Risti sai Turun yleiskokouksessa uuden johdon, uuden toimintalinjauksen ja paljon uusia ystäviä. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT JUSSI VIERIMA A , OTTO-VILLE VÄ ÄTÄINEN JA KIMMO HOLOPAINEN P AINAVIA ASIOITA oli pöydällä, kun Suomen Punaisen Ristin yleiskokous 2014 kokoontui 7.–8. kesäkuuta viikonlopuksi Turkuun. Järjestön seuraavien kolmen vuoden toiminnan linjaamisen lisäksi oli vallanvaihdon aika, kun puheenjohtaja Erkki Liikasen kausi Punaisen Ristin johdossa päättyi. Kokouksen virallisia avajaisia vietettiin lau- antaina Turun Messukeskuksessa. Tilaisuudessa esiintyivät nuorisobändi Antonius Block, Raisionseudun lausujien Satu Salovaara ja Seija Jokinen sekä Carmeninae-kuoro. Tunnelmaa salissa nosti myös Kansalaiset feat. Medborgare -ryhmän musiikkivideo Olen suomalainen, jolle myönnettiin Suomen Punaisen Ristin tämänvuotinen Inhimillinen kädenojennus -tunnustus. Palkinnon vastaanottivat työryhmän puolesta ohjaaja Petri Krook ja kuvaaja Ossi Kajas. Asialista avattiin katsauksella päättyneeseen kolmivuotiskauteen, josta edettiin vaalikeskusteluihin ja uuden toimintalinjauksen käsittelyyn. Kokouspäivän aikana hyväksyttiin myös Suomen Punaisen Ristin julkilausuma, jossa vaadittiin 150 vuotta täyttävän punaisen ristin suojamerkin kunnioittamista ja avustustyön turvaamista konfliktien keskellä. Suomen hallitukselle ja tuoreelle Euroopan parlamentille osoitettu vetoomus on valitettavan ajankohtainen, sillä kansainvälisten sopimusten avustustyöntekijöille lupaama suoja on muutaman viime vuoden aikana osoittanut uhkaavia rapistumisen merkkejä. Satoja ihmisiä on menettänyt henkensä tai haavoittunut hoitotai lääkintätyötä tehdessään mm. Syyriassa, Afganistanissa ja Afrikan kriisialueilla. Avustustyön turvallisuustilanteen heikentymisen ansiosta miljoonat ihmiset ovat vaarassa jäädä ilman kipeästi tarvitsemaansa humanitaarista apua. Iloisempiin tunnelmiin palattiin lauantain kääntyessä iltaan, kun Suomen Punainen Risti jakoi kultaisia ja hopeisia ansiomitaleja ansioituneille vapaaehtoisilleen ja työntekijöilleen Suomen Joutsenen kannella ilta-auringon loisteessa. Kultaisen ansiomitalin yli 30 vuoden huomattavasta panoksesta Suomen Punaisessa Ristissä otti Turussa vastaan 40 vapaaehtoista. Kaikkiaan kultaisia ja hopeisia ansiomitaleja myönnettiin tänä vuonna 110. Pertti Torstila aloitti kautensa Päätösten aika koitti yleiskokouksessa sunnuntaina. Suomen Punaisen Ristin uudeksi puheenJATKUU ?? 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 17
• 1 2 johtajaksi valittiin odotetusti vaalitoimikunnan ehdokas Pertti Torstila, 68, maaliskuussa ulkoministeriön valtiosihteerin virasta eläkkeelle jäänyt pitkän linjan diplomaatti ja Punaisen Ristin Hämeenlinnan osaston jäsen. – On hienoa päästä mukaan Suomen Punaisen Ristin toimintaan jatkamaan työtä niiden samojen tavoitteiden puolesta, joiden eteen olen työskennellyt 43 vuotta Suomen ulkopolitiikassa. Suomen Punainen Risti on erittäin arvostettu järjestö, jonka hyvää mainetta ryhdyn ilolla ylläpitämään, Torstila kiitti valintansa jälkeen. – Kotimaan kentällä avainsana on jatkossakin suvaitsevaisuus, jonka edistäminen on meidän kaikkien tehtävä Suomen Punaisessa Ristissä. Me suomalaiset emme saa kääntyä sisäänpäin ja kuvitella, että jos vedämme verhot kiinni, maailman ongelmat eivät koske meitä. – Kansainvälisellä puolella haaste on avustustoiminnan politisoituminen, josta on viime aikoina ollut merkkejä nähtävissä. Punaisen Ristin täytyy taistella tiukasti sitä vastaan, että hädänalaisten ihmisten asemaa yritetään hyväksikäyttää poliittisten tarkoitusperien vuoksi, puheenjohtaja linjasi. Kolmesta Suomen Punaisen Ristin varapuheenjohtajan paikasta käytiin tiukka kisa. Äänestyksen jälkeen varapuheenjohtajiksi valittiin Christel von Frenckell-Ramberg ja uusina ni18 avun maailma hjälpens värld 3?/?2014 minä Henry Backman ja Otto Kari. Uuden hallituksen täydensivät Eija Karine, Hannu Harri, Maria Pietikäinen, Markku Suokas, Alpo Tanskanen ja Irmeli Metsänen. Suomen Punaisen Ristin valtuuston puheenjohtajaksi nimitettiin Eero Rämö ja varapuheenjohtajaksi Pia Yli-Pirilä. Suomen Punainen Risti sai Turussa myös kaksi uutta kunniajäsentä. Viime hetkeen asti salassa pidetty kunnianosoitus yllätti iloisesti kunniajäseniksi valitut Kalevi Kivistön ja Markku Niskalan. Kivistö toimi Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana vuosina 1999–2008 ja Niskala pääsihteerinä 1988–2003. Yleiskokoukselle tehdyistä aloitteista eniten keskustelua herätti ehdotus Nälkäpäivä-keräyksen siirtämisestä syyskuulta toukokuulle. Yleiskokouksen mielipide oli kuitenkin selvä: neljä viidestä äänivaltaisesta edustajasta vastusti muutosesitystä, joten Nälkäpäivä on jatkossakin syksyllä. Suuria mullistuksia yleiskokous ei tahtonut myöskään Suomen Punaisen Ristin toiminnan painopisteisiin. Vahvistetun toimintalinjauksen mukaan järjestö panostaa lähivuosina erityisesti lähiympäristöjen hyvinvointiin. Tavoitteena on tukea ihmisiä huolehtimaan itsestään ja läheisistään ja vaikuttaa rohkeasti apua tarvitsevien puolesta. Suomen Punaisen Ristin päämääränä Kotimaan kentällä ? ” avainsana on jatkossa- kin suvaitsevaisuus, jonka edistäminen on meidän kaikkien tehtävä Suomen Punaisessa Ristissä. ?” PERTTI TORSTIL A, SUOMEN PUNAISEN RISTIN PUHEENJOHTAJA on olla myös tulevina vuosina maamme johtava humanitaarista apua antava kansalaisjärjestö. Järjestön teemaksi vuosina 2015–2017 yleiskokous nosti "Iloa auttamisesta", joka oli mottona Turussakin. Sunnuntaina hyväksyttiin myös yleiskokouksen toinen Suomen Punaisen Ristin julkilausuma, joka kiinnitti huomiota hyvinvointia uhkaavaan eriarvoistumiseen ja syrjäytymiseen Suomessa. Koko kansan yleiskokous Kaikki tämä oli vasta yleiskokouksen virallinen puoli.
• 3 Danielle Lind 1 holm äänessä varapuheenjohtajatentissä. Ehdokkaita tenttasi Arto Nyberg (vas). Danielle Lindholm under utfrågningen av kandidaterna till vice ordförande. Utfrågningen leddes av Arto Nyberg (t.v). Jorma Jokela 2 (vas.), Jari Autti ja Kosti Koivisto-Kokko pystyttivät evakuointisairaalaa. Jorma Jokela (t.v.), Jari Autti och Kosti Koivisto-Kokko byggde upp ett evakueringssjukhus. 4 Kalle Tuulos ja 3 australiankarjakoira Trillian esittäytyivät pelastuskoiranäytöksessä. Kalle Tuulos och australian cattledog-hunden Trillian presenterade sig vid en räddningshunduppvisning. Nukkesairaala oli 4 lasten suosikki. Vapaaehtoinen Dinah Arifulla (vas.) neuvoi pieniä hoitajia. Docksjukhuset var barnens favorit. Frivilliga Dinah Arifulla (t.v.) gav de små skötarna goda råd. Edellisten kokousten tapaan Turusta tehtiin avoin suurtapahtuma, joka kutsui kaikkea kansaa tutustumaan Suomen Punaisen Ristin toimintaan. Virallisen kokouksen istuessa Messukeskuksessa lähempänä keskustaa Forum Marinumilla kävijöitä houkutteli Iloa auttamisesta -ylei­s ötapahtuma, jossa esittäytyivät lähes kaikki Punaisen Ristin toimintamuodot Terhokerhoista Konttiin ja Veripalvelusta Nuorten turvataloihin. Tunnelmaa Aurajoen rannassa ei onnistunut latistamaan edes lauantaiaamun sade, joka hellitti parahiksi ennen päivän kohokohtaa, Punaisen Ristin kansainvälisen avun uuden evakuointisairaalan esittäytymistä evakuointiharjoituksessa. Mukavasti yleisöä ja mediaa houkutellutta harjoitusta poikkesivat seuraamaan myös Punaisen Ristin vapaaehtoiset Henna Väisänen Iisalmesta ja Aija Pellikka Sonkajärveltä. Naapuriosastojen ensiapupäivystäjät osallistuivat yleiskokoukseen omilla sanojensa mukaan ”hengailijoina”. – Teimme osaston virallisten edustajien kanssa työnjaon, että kun he istuvat kokouspaikalla, me jalkaudumme tutustumaan muuhun ohjelmaan ja keräämään tietoa. Avajaiset ja tärkeimmät hetket olemme tietysti kokouspaikalla, Väisänen kertoi. – On tosi hieno juttu, että yleiskokoukseen 5 6 huolitaan nykyisin meitä hengailijoitakin. Avoimuus on tärkeää. Päätöksiin on myös helpompi sitoutua, kun ne eivät tule paperilla ylhäältä päin vaan kaikki saavat osallistua keskusteluun, Pellikka ja Väisänen kiittelivät. Seuraavaksi Helsingissä 2017! Kaikkiaan yleiskokous keräsi Turkuun noin 1 300 Punaisen Ristin vapaaehtoista, työntekijää ja kutsuvierasta. Reilun 700 virallisen edustajan lisäksi paikalla oli ilahduttavan monesta osastosta myös tukijoukkoja seuraamassa kokousta ja nauttimassa oheisohjelmasta. Punaisen Ristin vapaaehtoisuuden voimannäytön kruunasivat ne noin sata isäntäpiirien Varsinais-Suomen ja Åbolandin vapaaehtoista, jotka uurastivat suurtapahtuman kulisseissa: huolehtivat ensiavusta, vastaanottivat tulijoita, ohjasivat liikennettä, muonittivat, pystyttivät ja purkivat näyttelytiloja – ja paljon muuta. Koko viikonlopun lämpimimmät kiitokset taisi silti kerätä pienen pieni teltta Forum Marinumin tapahtumatorin laidalla. Nukkesairaalassa lapset pääsivät harjoittelemaan ensiapua Punaisen Ristin ammattilaisten opastuksessa. Keskittynein ilmein pienet hoitajat mittasivat lämpöä ja sitoivat nukkejaan ja pehmoeläimiään vanhempien seuratessa liikuttuneina vierestä. Suomen ­P unaisen 5 Ristin kultaiset ja hopeiset ansio­mitalit jaettiin Turussa Suomen Joutsenen kannella. Röda Korsets förtjänstmedaljer i guld och silver delades ut på Suomen Joutsens däck. Henna Väisänen 6 Iisalmesta (vas.) ja Aija Pellikka Sonka­ järveltä lähtivät tukijoukoiksi Turkuun. Henna Väisänen från Iisalmi (t.v.) och Aija Pellikka från Sonkajärvi var på plats i Åbo. – Täällä olisi vaikka mitä nähtävää, mutta emme ole päässeet nukkesairaalaa pidemmälle, kun lapset innostuivat tästä niin paljon. Tämä on lapsille ihana kokemus, turkulainen Janita Laivo kiitti. Seuraavalla kerralla Suomen Punaisen Ristin yleiskokous kaikkine oheistapahtumineen valloittaa Helsingin vuonna 2017. Luvassa on silloin poikkeukselliset juhlat, koska kolmen vuoden kuluttua juhlitaan 140-vuotiasta Suomen Punaista Ristiä – sekä tietysti 100-vuotiasta itsenäistä Suomea. ? Yleiskokouksen päätökset ja tapahtumat verkossa: rednet.punainenristi.fi/ yleiskokous2014 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 19
• Kansainvälisten 9 kokousvieraiden keskellä Hang Pisey (oik.) ja Nhoek Siphon Kambodzhan Punaisesta Rististä. Hang Pisey (t.h.) och Nhoek Siphon från Kambodjanska Röda Korset bland övriga internationella stämmogäster. Avustustyöntekijä 10 Jaana Laine tarkisti Alfons Rajahalmeen voinnin evakuointiharjoituksessa. Biståndsarbetare Jaana Laine kollar hur Alfons Rajahalme mår under evakueringsövningen. 7 Eeva-Liisa Silvola Turusta oli yksi niistä noin 7 sadasta vapaaehtoisesta, jotka uurastivat suurtapahtuman taustalla. Eeva-Liisa Silvola från Åbo var en av de cirka hundra frivilliga som jobbade bakom kulisserna på det stora evenemanget. 8 Nimitys Suomen Punaisen Ristin kunnia 8 jäseniksi yllätti Markku Niskalan (vas.) ja Kalevi Kivistön. Att bli utsedda till Finlands Röda Kors heders­ medlemmar kom som en överraskning för Markku Niskala (t.v.) och Kalevi Kivistö. EN STÄMMA för alla stämmor Finlands Röda Kors fick en ny ledning, en ny strategi och många nya vänner vid stämman i Åbo. TEXT KIMMO HOLOPAINEN FOTO JUSSI VIERIMA A , OTTO-VILLE VÄ ÄTÄINEN OCH KIMMO HOLOPAINEN T UNGA FRÅGOR fanns på agendan när Finlands Röda Kors ordinarie stämma 2014 samlades i Åbo över veckoslutet 7–8 juni. Förutom riktlinjerna för de närmaste tre åren var det dags för ett maktskifte, i och med att Erkki Liikanens mandatperiod som ordförande för Röda Korset tog slut. Stämman öppnades officiellt i Åbo Mäss- och Kongresscentrum på lördagen. Efter öppningsceremonierna följde en stämningsförhöjare i form av gruppen Kansalaiset feat. Medborgares musikvideo Olen suomalainen (Jag är finländare), som beviljades Finlands Röda Kors utmärkelse Humanitär handräckning i år. Utmärkelsen mottogs å arbetsgruppens vägnar av regissören Petri Krook och filmaren Ossi Kajas. Det första ärendet som behandlades var en återblick över den treårsperiod som har gått. Därefter följde valdebatter och behandling av 20 avun maailma hjälpens värld 3?/?2014 den nya strategin. Under den första stämmodagen godkändes också ett ställningstagande där Finlands Röda Kors kräver att det 150-åriga rödakorsemblemet ska respekteras och att biståndsarbetet ska tryggas i konfliktsituationer. Vädjan riktades till Finlands regering och Europaparlamentet och var dessvärre väldigt aktuell, eftersom hundratals människor har mist livet eller sårats i samband med vård- och biståndsarbete i krisområden i bl.a. Syrien, Afghanistan och Afrika de senaste åren. På grund av att säkerheten för biståndsarbetare har försämrats riskerar miljontals människor att bli utan den humanitära hjälp de behöver. Gladare blev stämningen mot kvällen på lördagen, då Finlands Röda Kors på Suomen Joutsens däck delade ut förtjänstmedaljer i guld och silver till förtjänstfulla frivilliga och anställda. Förtjänstmedaljen i guld för omfattande och aktiv verksamhet i minst 30 år överräcktes i Åbo till 40 frivilliga. Pertti Torstila ny ordförande Beslut fattades vid stämman på söndagen. Till ny ordförande för Finlands Röda Kors valdes som väntat enligt valnämndens förslag Pertti Torstila, 68, som i mars gick i pension från tjänsten som statssekreterare vid utrikesministeriet. Han är erfaren diplomat och med- lem i rödakorsavdelningen i Tavastehus. – Det är fint att få engagera sig i Finlands Röda Kors verksamhet och fortsätta arbeta för samma mål som jag har jobbat för inom finländsk utrikespolitik i 43 år. Finlands Röda Kors är en ytterst ansedd organisation och det ger mig stor glädje att få bidra till att upprätthålla det anseendet, sade Torstila efter valet. Kampen om de tre viceordförandeposterna var hård. Efter omröstning blev Christel von Frenckell-Ramberg återvald tillsammans med nya namnen Henry Backman och Otto Kari. Övriga medlemmar i den nya styrelsen är Eija Karine, Hannu Harri, Maria Pietikäinen, Markku Suokas, Alpo Tanskanen och Irmeli Metsänen. Till ordförande för Finlands Röda Kors råd utsågs Eero Rämö och till vice ordförande Pia Yli-Pirilä. Finlands Röda Kors fick också två nya hedersmedlemmar. De nyvalda hedersmedlemmarna Kalevi Kivistö och Markku Niskala var glatt överraskade av utmärkelsen, eftersom man hade lyckats hålla planen hemlig. Kivistö var ordförande för Finlands Röda Kors åren 1999–2008 medan Niskala var generalsekreterare åren 1988–2003. Av de initiativ som stämman fick ta ställning till var det förslaget att flytta Hungerdagen från september till maj som väckte mest debatt. Stämman var dock tydlig i sin åsikt: fyra av fem
• 9 10 Avajaisjuhlassa viihdytti 11 muun muassa showkuoro Carmeninae. Vid öppningen underhölls stämman bl.a. av showkören ­C armeninae. Yleiskokous näkyi 12 Twitterissä ja muualla sosiaalisessa mediassa. Stämman syntes också på Twitter och andra sociala medier. Erkki Liikanen (vas.) ­jätti 13 puheenjohtajan tehtävät Pertti Torstilalle. Erkki Liikanen (t.v.) ­överlämnade ordförandeklubban till Pertti Torstila. 11 röstberättigade representanter motsatte sig ändringsförslaget, så Hungerdagen hör fortsättningsvis hösten till. Några större omvälvningar ville stämman inte heller se i tyngdpunktsområdena i Finlands Röda Kors arbete. Enligt den strategi som godkändes av stämman satsar Röda Korset under de närmaste åren i synnerhet på hur det är ställt i närmiljön. Målet är att ge folk stöd att ta hand om sig själva och sina anhöriga och modigt påverka för dem som är i behov av hjälp. Finlands Röda Kors siktar även framöver på vara den ledande medborgarorganisationen i vårt land som ägnar sig åt humanitärt bistånd. Till tema för Finlands Röda Kors under åren 2015–2017 valde stämman ”Att hjälpa ger glädje”. Under söndagen godkändes också ett andra ställningstagande där Finlands Röda Kors fäste uppmärksamhet vid ojämlikhet och social utslagning i det finländska samhället. Hela folkets stämma Liksom de senaste stämmorna gjordes stämman i Åbo till ett storevenemang som var öppet för allmänheten som ett skyltfönster för Röda Korset. Medan de officiella stämmodeltagarna samlades i mässcentret lockade Forum Marinum vid Aura å besökare med ett Att hjälpa ger 12 glädje-evenemang där så gott som alla Röda Korsets verksamhetsformer från Terhoklubbar till Kontti och från Blodtjänst till De ungas skyddshus presenterades. Atmosfären vid evenemanget blev inte sämre ens av lördagsmorgonens regn. Till all tur slutade det regna inför dagens höjdpunkt: presentationen av Röda Korsets internationella biståndsavdelnings nya evakueringssjukhus i en evakueringsövning. Övningen lockade folk och representanter för massmedia. Bland dem som följde med fanns också rödakorsfrivilliga Henna Väisänen från Iisalmi och Aija Pellikka från Sonkajärvi. Grannavdelningarnas två förstahjälpare uppgav sig delta i stämman som ”medhängare”. – Vi kom överens med de officiella representanterna för våra avdelningar om att de deltar i stämman medan vi bekantar oss med de övriga programmet och samlar in information. I öppningsceremonin och annat viktigt deltar vi förstås också i stämman, berättade Väisänen. – Det är toppen att vi som bara hänger med också får vara med på ett hörn på stämman nuförtiden. Det är viktigt med öppenhet. Det är också lättare att engagera sig för beslut när de inte bara kommer von oben till pappers, utan alla kan delta i debatten, påpekade Pellikka och Väisänen. Totalt samlade stämman ungefär 1 300 rö- 13 dakorsfrivilliga, -anställda och inbjudna gäster till Åbo. De verkliga hjältarna bakom Röda Korsets storsatsning var de cirka hundra frivilliga från värddistrikten, Egentliga Finlands distrikt och Åbolands distrikt, som arbetade bakom kulisserna genom att sköta om första hjälpen, ta emot deltagare, dirigera trafiken, ordnade bespisning, ställde upp och rev utställningsrum – och mycket, mycket annat. Trots det gick det varmaste tacket under hela stämmoveckoslutet sannolikt till ett litet tält i utkanten av evenemangstorget vid Forum Marinum. På docksjukhuset fick barn öva på första hjälpen under ledning av rödakorsproffs. Med koncentrerade miner mätte små skötare tempen på sina dockor och lade förband på sina mjukisdjur medan föräldrar rörda såg på. – Här skulle finnas hur mycket som helst att se, men vi har inte kommit längre än till docksjukhuset eftersom barnen blev så förtjusta. Det här är en underbar upplevelse för barn, konstaterade åbobon Janita Laivo. Nästa gång ordnas Finlands Röda Kors ordinarie stämma – och alla evenemang i samband med stämman – i Helsingfors år 2017. ? Stämmobeslut och -evenemang på webben: rednet.rodakorset.fi/stamman2014
• Ihmisen sija RAHA RATKAISEE TURVAPAIKKA­BISNEKSESSÄ 22 avun maailma hjälpens värld 3?/?2014
• Maahanmuuton ympärille on kasvanut laillinen tai laillisen rajamailla toimiva miljardi­bisnes, jossa inhimillisyydellä on vain vähän paino­arvoa. Vastuutaan yrittävät yhä useammin väistää myös valtiot, jotka kilvan ulkoistavat maahan­muuttonsa valvontaa. TEKSTI MAIPPI TAPANAINEN KUVA LEHTIKUVA/ROBERTO SALOMONE V ÄLIMEREN KUTSUMINEN joukkohaudaksi kuulostaa väsyneeltä kliseeltä, mutta se on totta. Epäonnisia siirtolaisia on viimeisen kahdenkymmenen vuoden mittaan vaipunut Välimeren syvyyksiin parikymmentä tuhatta – ehkä enemmänkin. Pelkäs­tään vuonna 2013 hukkuneiksi mainitaan lähteestä riippuen seitsemän- tai kahdeksansataa ihmistä. Välimeren turmista raportoiva italialainen Fortress Europe -sivusto on lohdutonta luettavaa: yksittäisiä kuolemantapauksia tapahtuu päivittäin, ja aina välillä käyrä singahtaa ylös, kun kokonaiset laivat uppoavat ja vievät matkustajat mennessään. Toisella puolella maapalloa Australia ja Indonesia ovat tukkanuottasilla. Vauras Australia ei halua vastaanottaa indonesialaisilta pakolaisleireiltä siirtolaisiksi pyrkiviä ihmisiä. Australian laivasto käännyttää heitä kuljettavat alukset vesiltään takaisin Indonesian alueelle. Hiljakkoin käännytettyyn alukseen jopa lastattiin kolme ihmistä lisää ennen kuin se pakotettiin takaisin Indonesian aluevesille. Kun sekä Indonesia että Australian oppositio peräsivät selitystä, maahanmuuttoministeri Scott Morrison totesi lakonisesti, että "maan hallitus ei kommentoi merellä tapahtuneita". Ihmisoikeuksia ei voi ulkoistaa Tuhannet siirtolaiset hukkuvat yrittäessään henkensä kaupalla Välimeren yli Eurooppaan. Monen matkan pää on nimetön hauta Lampedusan saarella. Tusentals invandrare drunknar när de riskerar livet för att försöka ta sig över Medelhavet till Europa. Mångas resa slutar i en namnlös grav på ön Lampedusa. Kymmenien ihmisten kuolemasta kertomiseen riittää pikku-uutinen. Poliitikot pahoittelevat ja vaativat ratkaisua tilanteeseen, ”josta ei hyödy kukaan”. Väite on epätosi. Bisnekseksi muuttuneesta siirtolaisuudesta hyötyy moni. Itsestään selviä hyötyjiä ovat matkanjärjestäjät, ihmissalakuljettajat ja ylilastattujen veneiden kapteenit. He ottavat riskin, mutta se kannattaa, sanoo Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling. – Oletetaan, että matkalainen on maksanut koko matkasta 5 000 euroa. Se jakaantuu etapin varrella suunnilleen viiteen osaan. Matkan järjestäjä eli liigan pomo, etappimiehet ja laivuri ottavat kukin noin 1 000 euroa. Jos laivalla on vaikkapa 300 henkeä, saa laivuri 300  000 euroa. Yleensä laivan hinta on 10 000 euron luokkaa. Vaikka laivuri istuisi Italiassa vankilassa vuoden tai pari, hän pääsee silti kohtuullisille vuosipalkkioille. Ironista on, että Eurooppaan suuntautuvan ”matkabisneksen” pomot palkkaavat alusten kapteeneiksi usein senegalilaisia tai ghanalaisia entisiä kalastajia, joiden elinkeinon Euroopan unioni on vienyt ostamalla kalastusoikeuksia Länsi-Afrikan rannikolta omille troolareilleen. Paljon suuremman taloudellisen hyödyn kerää maahanmuuton ympärille kietoutunut laillinen tai laillisen rajamailla toimiva bisnes. Tanskan Ihmisoikeusinstituutin tutkimusjohtaja Thomas Gammeltoft-Hansen on perehtynyt siirtolaisuuden ympärille kasvaneeseen liiketoimintaan ja sen vaikutuksiin ihmisoikeuksien toteutumiselle. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohtelua säädellään kansainvälisillä sopimuksilla, joista tärkeimpiä ovat Geneven sopimukset, sekä kansallisella lainsäädännöllä, joka yleensä ei salli turvapaikkaa hakevien huonoa kohtelua. Ulkoistamalla maahanmuuton valvonnan yksityisten yritysten tehtäväksi esimerkiksi ei-kenenkään-maata olevalla avomerellä valtiot yrittävät yhä useammin välttyä solmimiensa kansainvälisten pakolaissopimusten ja omien lakiensa rikkomiselta. Sama tavoite on mailla, jotka rajaavat osan alueestaan – esimerkiksi lentoasemat – tavanomaisen säätelyn ulkopuolelle ja antavat kontrollin yksityisten firmojen tehtäväksi. Gammeltoft-Hansenin mukaan valtio ei kuitenkaan voi ulkoistamalla ja yksityistämällä väistää vastuutaan. Diktaattori palveluntarjoajana Vastuutaan eivät voi välttää edes ne maat, jotka siirtävät maahanmuuttokontrollin kokonaan toisen valtion alueelle – luonnollisesti maksua vastaan. Gammeltoft-Hansen ottaa esimerkiksi Italian, joka ennen Muammar Gaddafin syrjäyttämistä sopi Libyan kanssa yhteisestä rajavalvonnasta. Todellisia kustannuksia on mahdotonta selvittää, mutta Tripoliin rakennetun tutka-aseman ja kuuden partioivan merivoimien aluksen lisäksi yhteistyösopimus maksoi arvioiden mukaan Italialle viisi miljardia dollaria selvää rahaa. Vielä JATKUU ?? 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 23
• YKSITYISTÄMISESSÄ FOKUS SIIRTYY VÄÄJÄÄMÄTTÄ "ASIAKKAIDEN" HYVINVOINNISTA TALOUDELLISEN TULOKSEN TAVOITTELUUN. TOMMASO DELL A LONGA / ITALIAN PUNAINEN RISTI hetkeä ennen kansannousua Libyan diktaattori vaati Euroopan unionilta lisää varoja siirtolaisiksi pyrkivien aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi. Mutta osataan sitä muuallakin. Australia on ulkoistanut turvapaikanhakijat Naurulle ja Papua-Uuteen Guineaan. Kansalaisjärjestöt arvioivat valtion maksaneen yksityiselle yritykselle miljardin verran kuudessa vuodessa. Järjestöjen mukaan rahalla saatiin palvelut 1 700 turvapaikanhakijalle. Järjestelyjen hinta antaa ymmärtää, että ratkaisuja ovat ohjanneet pikemminkin ideologiset kuin taloudelliset motiivit. Turvapaikkabisneksen saamapuolella oleviin kuuluu esimerkiksi kansainvälinen turvallisuus­alan jättiläinen G4S, joka Suomessa vastaa muun muassa Helsingin yliopiston turvallisuudesta. Hiljakkoin joukko professoreita ja tutkijoita allekirjoitti vetoomuksen, jossa he vaativat yliopistoa lopettamaan yhteistyönsä G4S:n kanssa. Vetoomuksen mukaan yritys ei sovi hoitamaan Helsingin yliopiston vartiointia, koska se on osallisena ihmisoikeusloukkauksiin palestiinalaisalueilla. Yhtiötä on syytetty ihmisoikeusloukkauksista myös Australiassa ja Britanniassa. Molemmissa maissa sen vastuulle on luovutettu maahanmuuttokontrolliin kuten vastaanottokeskusten hoitamiseen ja käännytyksiin liittyviä tehtäviä. Business as usual Australiassa G4S:n sopimus irtisanottiin keväällä 2014 sen jälkeen, kun iranilainen Reza Berati kuoli vastaanottokeskuksen asukkaiden mielenosoituksen yhteydessä Papua-Uuteen Guineaan kuuluvalla Manuksen saarella. Muiden asukkaiden todistusten mukaan Beratin hakkasivat hengiltä paikalliset asukkaat ja turvafirman vartijat. Britanniassa angolalainen Jimmy Mubenga kuoli G4S:n vartijoiden käsittelyssä, kun häntä oltiin karkottamassa maasta. Viime syksynä valtion tarkastusvirasto moitti yritystä siitä, että se majoitti turvapaikanhakijoita asuinkelvottomissa olosuhteissa. Niin ikään sen syytetään laskuttaneen liikaa – jopa kuolleista ”asiakkaista”. Kreikka avasi 2012 paperittomien pidätyskeskuksia, joiden hoidon se antoi yksityisten turvallisuusfirmojen vastuulle. Toiminta alkoi elokuussa 2012, ja seuraavan vuoden kesäkuussa pidätettyjen määrä oli jo 120 000. Pidätysajat venyvät jopa puoleentoista vuoteen huolimatta siitä, että Kreikka sai Euroopan unionilta viime vuonna 35 miljoo24 avun maailma hjälpens värld 3?/?2014 naa euroa palautusten järjestämiseen. Keväällä paperittomista siirtolaisista huolehtimiseen EU:lta 14 miljoonan euron avustuksen saanut maa kilpailuttaa uusien pidätyskeskusten valvonnan. Myös G4S on mukana tarjouskilpailussa. Kun valtio siirtää vastaanottokeskuksia yksityisten yritysten hoidettavaksi, pitäisi hälytyskellojen soida, sanoo sveitsiläistä Global Detention -tutkimusprojektia johtava Michael Flynn. Yksityistäminen johtaa vääjäämättä siihen, että toiminnan fokus siirtyy ”asiakkaiden” hyvinvoinnin tavoittelusta parhaan mahdollisen taloudellisen tuloksen tavoitteluun. – Se on väistämätöntä, koska se kuuluu liiketoiminnan luonteeseen. Australiassa G4S:n seuraajaksi valittiin Trans­field Services. Yhtiön osakkeen arvo nousi 25 prosenttia välittömästi, kun tieto uudesta sopimuksesta julkistettiin. Myös brittiläinen Serco toimii Australian siirtolaismarkkinoilla. Sen "palveluista" valtio on Financial Times -lehden mukaan maksanut vuoden 2009 jälkeen yli miljardi euroa. Italian Punainen Risti vastaanottaa ja avustaa Lampedusan saarelle ­rantautuvia pakolaisia. Italienska Röda Korset tar emot och bistår flyktingar på ön Lampedusa. Tapaus Lampedusa Lokakuun 3. päivänä 2013 Italian eteläisin saari Lampedusa nousi hetkeksi ykkösuutiseksi koko Euroopassa. Sadat Libyassa pakolaisia kuljettaneeseen laivaan nousseet eritrealaiset, somalialaiset ja ghanalaiset siirtolaiset olivat hukkuneet Lampedusan edustalle sen jälkeen, kun aluksella oli syttynyt tulipalo. Eurooppa kohahti. Välimeren maat, Italia etunenässä, olivat vaatineet apua siirtolaisten vastaanottoon muilta EU-mailta, ja nyt viimein reagoitiin. Valvontaa Välimerellä päätettiin lisätä. Myös Suomesta lähetettiin kuukaudeksi valvontalentokone miehistöineen avustamaan EU:n rajaturvallisuusvirastoa Frontexia. Kuukauden kestäneen partioinnin hinta oli noin 400  000 euroa, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Kaksi kuukautta katastrofin jälkeen Lampedusa nousi uudelleen uutisiin. Julkisuuteen tuli video, jossa afrikkalaisia siirtolaisia myrkytettiin vastaanottokeskuksessa syöpäläisten torjumiseksi. Miehet seisoivat ruiskutet tavina taivasalla, osa alastomina. Lampedusan pormestari Giusi Nicolini ei ollut ainoa, jonka mieleen tulivat kuvat keskitysleireiltä. EU:n sisäasiainkomissaari Cecilia Malmström ilmaisi tuohtumuksensa välittömästi ja uhkasi keskeyttää tuen Italialle, jos maa ei pysty takaamaan siirtolaisille ja turvapaikanhakijoille inhimillistä ja kunnioittavaa kohtelua. Lampedusan vastaanottokeskuksen johtaja Cono Galipò puolustautui voimakkaasti Italian mediassa. Hän sanoi, että kyseessä oli vakiintunut käytäntö ja huomautti, että miehiä sentään ruiskutettiin apteekista hankitulla myrkyllä, ei DDT:llä tai kaasulla. Salaa kännykällä kuvattu video paljasti joka tapauksessa vastaanottokeskuksen tilanteen: tilat olivat ahtaat ja siivottomat, ruoka kelvotonta. Myös Italia on ulkoistanut vastaanottokeskusten hoitoa. Lampedusan vastaanottokeskuksen hoito oli delegoitu osuuskunnalle, jonka toimitusjohtaja Galipò itse oli. Ennen Lampedusalle tuloaan Cono Galipòa syytettiin Sisiliassa jatketusta törkeästä petoksesta. Hän oli yksi vastuullisista sosiaalisia palveluita tuottavassa, osuuskuntien keskusjärjestö Sisyfokseen kuuluvassa osuuskunnassa, joka huolehti vastaanottokeskuspalveluista S.Angelo di Brolossa Sisiliassa. Syytteen mukaan osaa maahan pyrkineistä pidettiin vastaanottokeskuksessa tarpeettoman kauan siitä huolimatta, että keskus oli tupaten täynnä. Vuodesta 2007 toiminut vastaanottokeskus ehti parin vuoden aikana majoittaa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Jokaisesta "asiakkaasta" osuuskunta rahasti 34 euroa päivässä. ?
• De gör business på asylsökande Punainen Risti vetoaa pakolaisten puolesta Euroopan maiden Punaiset Ristit vaativat maanosalle yhtenäistä ja turvapaikanhakijoita kun­ nioittavaa maahanmuuttopoli­ tiikkaa. Järjestöt toimittivat ke­ väällä Euroopan neuvostolle jou­ kon suosituksia, joiden toivo­ taan vaikuttavan Euroopan uni­ onin tuleviin maahanmuutto­ poliittisiin linjauksiin. Erityisen huolestuttavana Pu­ naiset Ristit pitävät viime vuo­ sien kehityssuuntaa, jossa EUmaat ovat tiukentaneet maa­ hantulosääntöjään ja rajaval­ vontaansa ehkäistäkseen "laitonta maa­ hantuloa". Tämän periaatteessa ymmär­ rettävän pyrkimyksen kääntöpuolena on se, että maahantulo saatetaan evätä myös kansainvälisen suojelun tarpeessa olevilta henkilöiltä. Monet turvapaikanha­ kijat turvautuvat jo nyt ihmissalakuljetta­ jien apuun, koska virallinen reitti turva­ paikkahakemuksen jättämiselle EU-maa­ han on tehty mahdottoman vaikeaksi tai sitä ei ole lainkaan. Punainen Risti toivoo myös perheen­ yhdistämiskäytäntöjen helpottamista, kaikille siirtolaisille yhdenvertaista pää­ syä terveydenhuollon piiriin sekä vaihto­ ehtoja turvapaikanhakijoiden säilöön­ otolle suljettuihin yksiköihin. Röda Korset vädjar för flyktingar De nationella rödakorsföreningarna i Europa kräver att världsdelen får en en­ hetlig invandringspolitik som respekterar de asylsökande. Organisationerna pre­ senterade i våras Europarådet med en grupp rekommendationer som man hopp­ as att ska påverka EU:s framtida riktlinjer för migrationspolitik. Speciellt oroade var de europeiska Rö­ da Korsen över de senaste årens utveck­ ling: EU-länderna har skärpt sina regler för invandring och sin gränsbevakning för att förhindra ”illegal invandring”. Tanken kan anses vara begriplig i sig, men medal­ jens baksida är att man då kan göra det omöjligt även för personer som är i behov av internationellt skydd att ta sig in i lan­ det. Många asylsökande vänder sig redan nu till människosmugglare för att få hjälp eftersom det är oändligt svårt eller helt omöjligt att lämna in en ansökan om asyl i ett EU-land den officiella vägen. I sina rekommendationer till Europa­ rådet uttryckte Röda Korset också en önskan om att praxis för återförening av familjer ska göras lättare, att alla migran­ ter får lika tillgång till hälsovård och att man hittar alternativ till att placera asyl­ sökande i förvar i slutna enheter. Kring invandring finns idag en miljardverksamhet, en business som är laglig eller rör sig på gränsen till det som är lagligt och där det inte finns mycket plats för humanitet. Allt oftare försöker även stater undvika sitt ansvar genom att lägga ut övervakningen av invandringen på entreprenad. TEXT MAIPPI TAPANAINEN A TT KALLA MEDELHAVET för en massgrav är en trött klyscha, men det är dessvärre sant. Minst tjugotusen olyckligt lottade invandrare har drunknat under de senaste tjugo åren. Den italienska webbplatsen Fortress Europe, som rapporterar om dödsfallen, är tröstlös läsning: varje dag uppdagas enskilda dödsfall i Medelhavet och då och då stiger kurvan kraftigt när hela fartyg sjunker med alla ombord. En liten notis räcker till när några dussin har dött. Politiker beklagar det skedda och kräver att man ska hitta på en lösning på situationen ”som ingen drar nytta av”. Men det påståendet är inte sant. I verkligheten har invandring blivit en business som många drar nytta av. Självklart är ett stort antal kunder till nytta för researrangörer, människosmugglare och kaptenerna på de fartyg som lastas till bristningsgränsen. De tar en risk, men det lönar sig, säger Migrationsinstitutets direktör Ismo Söderling. – Vi kan anta att en resenär betalar 5 000 euro för hela sin färd. Den fördelar sig på ungefär fem etapper. Researrangören, alltså ledaren för ligan, etappmännen och skepparen får ungefär 1 000 euro var. Om det finns t.ex. 300 personer på en båt får skepparen 300 000 euro. I allmänhet är priset på fartyget cirka 10 000 euro. – Även om skepparen sitter ett år eller två i fängelse i Italien så blir hans årslön rätt skaplig. Staten kan inte undvika sitt ansvar En ännu större ekonomisk nytta drar den lagliga eller nästan lagliga business som har vuxit upp kring immigration. Thomas Gammeltoft-Hansen är chef för Institut for Menneskerettigheder i Danmark och insatt i den affärsverksamhet som har vuxit upp kring migration och hur den påverkar förverkligandet av de mänskliga rättigheterna. Hur flyktingar och asylsökande behandlas regleras av internationella avtal, i första hand Genèvekonventionerna, samt av nationell lagstiftning, som i allmänhet inte tillåter att asylsökande behandlas illa. Genom att lägga ut övervakningen av invandringen på privata företag på det ingenmansland som öppet hav utgör försöker stater undvika att bryta mot sina egna lagar och de internationella flyktingavtal som de har undertecknat. Samma syfte styr de länder som avgränsar en del av sitt område – till exempel flygplatser – till att inte omfattas av normal reglering och låter sedan privata firmor sköta kontrollen. Enligt Gammeltoft-Hansen kan en stat ändå inte frånsäga sig sitt ansvar genom outsourcing och privatisering. Inte ens de länder som flyttar över invandringskontrollen att skötas i ett annat land – naturligtvis mot betalning – kan undvika sitt ansvar. Till exempel Italien betalade miljarder för gränsbevakning till Muammar Gaddafis Libyen innan den libyske diktatorn avsattes. Pengarna strömmar till investerare På andra sidan jorden har Australien valt att låta Nauru och Papua-Nya Guinea ta hand om landets asylsökande. Medborgarorganisationer bedömer att den australiska staten har betalat ett privat företag en miljard under en sexårsperiod. För de pengarna fick staten service för 1 700 asylsökande, uppger organisationerna. Priset för det här arrangemanget antyder att det snarare är ideologiska än ekonomiska motiv som ligger bakom. På asylbusinessens mottagarsida finns också den internationella säkerhetsjätten G4S, som har anklagats för brott mot de mänskliga rättigheterna i de palestinska områdena i Israel, Australien och Storbritannien. Australien sade upp sitt avtal med G4S våren 2014 efter att iranska Reza Berati dog i samband med en demonstration bland invånarna på en mottagningscentral på ön Manus i Papua-Nya Guinea. Enligt andra asylsökande på boendet misshandlades Berati till döds av lokala invånare och säkerhetsföretagets vakter. I Storbritannien dog Jimmy Mubenga från Angola i händerna på G4S-väktare när han skulle utvisas från landet. I höstas kritiserade statens revisionsverk företaget för att ha inkvarterat asylsökande i förhållanden som inte lämpade sig för boende. Dessutom anklagas bolaget för att ha saltat sina fakturor – bland annat med döda ”klienter”. När staten låter privatföretag ta över skötseln av mottagningscentraler borde varningsklockorna ringa, säger Michael Flynn, som leder det schweiziska forskningsprojektet Global Detention. – Privatiseringen leder oundvikligen till att verksamhetens fokus flyttar från att sträva efter att "klienterna" har det bra till att sträva efter bästa möjliga ekonomiska resultat. ? 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 25
• Pakolaisesta vaikuttajaksi Kongolainen Emmanuel Sibomana selvisi sodasta ja pakolaisleiriltä. Nyt hän tahtoo auttaa muita. TEKSTI MINNA KURVINEN KUVAT PETTERI KIVIMÄKI – Jos jokin asia koskee maahanmuuttajia, se koskee minua, tiivistää Emmanuel Sibomana. – Om en fråga gäller invandrare så gäller den mig, sammanfattar Emmanuel Sibomana. O N LOKAKUINEN perjantaiaamu Kongon demokraattisessa tasavallassa. 19-vuotias Emmanuel Sibomana on auttamassa naapuriaan, joka on loukkaantunut tapaturmassa. Kun kello lyö yksitoista, kylään hyökkää joka puolelta sotilaita. Ihmiset juoksevat paniikissa metsään. Emmanuel ja kaksi muuta miestä valitaan varoittamaan lähikylien asukkaita. Kolmikko hyppää polkupyöriensä selkään ja lähtee matkaan. Vielä ennen vuodenvaihdetta Emmanuelin perhe viettää kadonneen poikansa muistotilaisuutta. Pimeän päivän muisto Kuusitoista vuotta myöhemmin Emmanuel Sibomana istuu työhuoneessaan jyväskyläläisessä kansalaistoiminnan keskuksessa. Olo ei tunnu 35-vuotiaalta. – Olen monta kertaa sanonut, että olen vanha pappa. Olen nähnyt kauheita asioita ja oppinut kantamaan vastuuta jo nuorena. Emmanuelin kotimaassa on yhä meneillään konflikti, johon on vuosien saatossa osallistunut useita valtioita ja kapinallisryhmiä. Väkivaltaisuudet ovat pakottaneet miljoonat ihmiset jättämään kotinsa. Emmanuel oli 17-vuotias, kun sota ensimmäisen kerran puhkesi. Ennen sotaa kaikki oli hyvin. 26 avun maailma hjälpens värld 3?/?2014 Yhdeksänlapsinen perhe asui isolla maatilallaan. Isä työskenteli pappina. Emmanuel kävi ahkerasti koulua, sillä hän halusi päästä yliopistoon. Lokakuisen perjantain vuonna 1998 Emmanuel muistaa pimeänä päivänä, joka pyyhkäisi kaiken pysyvyyden hänen elämästään. – Sota on alkanut! Paetkaa metsään, Emmanuel ja hänen toverinsa huusivat pyöräillessään läpi kylien. Kolmannessa kylässä sanansaattajien matka katkesi. He törmäsivät asemiehiin, jotka avasivat tulen. Emmanuel ja toinen hänen tovereistaan ehtivät metsän suojaan. Sotilaat olivat matkalla takaisin heidän kotikyläänsä, joten miehet eivät voineet muuta kuin pysytellä piilossa. He olivat jääneet vihollisen puolelle. Nuorukaiset yrittivät palata kotikyläänsä monta kertaa, mutta saivat aina luotisateen niskaansa. Lopulta he päättivät paeta kohti pohjoista. Heillä ei ollut edes kenkiä jalassaan. Pakolaiselämän kauhut Miehet taivalsivat yöllä. Henkensä pitimiksi heidän oli syötävä kaikkea, mikä vain meni alas. Onnekseen kaksikko tapasi Emmanuelin isän ystävän, joka piilotteli ja ruokki heitä kolmisen viikkoa. Häneltä pakomatkalaiset kuulivat, et- Meillä ei ollut mitään ”?toivoa siitä, että elämä jatkuu.?” EMMANUEL SIBOMANA teivät kaikki heidän omaisensa olleetkaan kuolleet. Lymyttyään metsässä pari kuukautta Emmanuel ja hänen kaverinsa saapuivat lähimpään kaupunkiin. Emmanuel arvioi, että he olivat kävelleet ainakin kaksisataa kilometriä. Matka jatkui laivalla. Emmanuel pääsi turvaan isoveljensä luo Ruandaan, jonne veli oli paennut jo aiemmin. Veli auttoi traumatisoitunutta nuorukaista pääsemään psykiatrin vastaanotolle. – Kahteen vuoteen en tehnyt mitään, lepäsin vain. Isoveljeni teki kovasti töitä, että palaisin takaisin arkielämään, Emmanuel kertoo. Vuonna 2000 Emmanuel palasi kotimaahansa ja asettui asumaan isosiskonsa ja tämän lasten kanssa. Seuraavat vuodet olivat sodan ja rauhan vuorottelua. Emmanuel ja hänen läheisensä olivat kaksi kertaa pakolaisleirillä Burundin Gatumbassa. Elämä leirillä oli kärsimystä. Pienessä teltassa, johon suomalaisen käsityksen mukaan mahtuisi ehkä kaksi henkeä, asui kahdeksan ihmistä. Ruoka oli huonoa, eikä sitä ollut riittävästi.
• Puutteellinen hygienia sairastutti monet. – Meillä ei ollut mitään toivoa siitä, että elämä jatkuu. Tulevaisuus oli siinä. 13. elokuuta 2004 Gatumban pakolaisleirille hyökättiin. Verilöylyssä sai surmansa 166 ihmistä. Emmanuel ja hänen pikkusiskonsa pelastuivat, koska olivat käymässä läheisessä kaupungissa, mutta kolme isosiskon lapsista kuoli ja isosisko itse haavoittui pahasti. Perhe sai avustusjärjestön kautta asunnon läheltä sairaalaa, jonne isosisko joutui pitkäksi aikaa. Mies joka kulkee rinnalla Marraskuussa 2007 Emmanuel, kaksi hänen siskoaan ja isosiskon lapset astuivat ulos lentokoneesta Jyväskylässä. Suomi oli valinnut heidät kiintiöpakolaisiksi kolmen vuoden odottelun jälkeen. – Ensimmäinen ajatukseni oli, että pääsen rauhalliseen paikkaan, jossa voin miettiä elämääni ja tulevaisuuttani. Toisaalta minulle tuli olo, että nyt olen ikuisesti pakolainen. Emmanuelin yhteiskuntapolitiikan opinnot olivat jääneet kotimaassa kesken. Jyväskylässä hän pänttäsi suomea ahkerasti. Kun korkeakoulujen ovet eivät auenneet, Emmanuel aloitti ammatilliset opinnot ja valmistui merkonomiksi vuonna 2012. Vapaa-ajallaan hänestä tuli maahanmuuttajien asioita ajava yhdistysaktiivi. Nyt Emmanuel on töissä Mä oon mukana -hankkeessa, joka auttaa maahanmuuttajanuoria ja heidän perheitään kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan. Emmanuel tietää, miten tärkeää on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään. Hän korostaa, että maahanmuuttaja on itse oman elämänsä asiantuntija. – Jos ihminen saa tietoa, hän pärjää itse. Vaikuttamistyöstä on tullut Emmanuelille sydämen asia: hän tahtoo tehdä töitä koko yhteiskunnan puolesta. Projektityöntekijänä Emmanuel auttaa nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Från flykting till påverkare Kongolesiska Emmanuel Sibomana har överlevt krig och livet i ett flyktingläger. Nu vill han hjälpa andra. D ET VAR EN FREDAG i oktober i Demokratiska republiken Kongo. Året var 1998. 19-åriga Emmanuel Sibomana hjälpte till hos en granne när soldater plötsligt angrep byn från alla håll. I panik flydde invånarna till skogs. Emmanuel och två andra unga män utvaldes att varna invånarna i närbelägna byar. – Kriget har börjat! Fly till skogs, ropade Emmanuel och hans kompisar när de cyklade genom byarna. I den tredje byn budbärarna kom till möttes de av beväpnade män som öppnade eld mot dem. Emmanuel och en av de två andra lyckades ta sig i trygghet i skogen igen. Till sin hemby kunde de inte ge sig, så de två ynglingarna flydde norrut till fots. De hade tur: de träffade en vän till Emmanuels pappa och han gömde dem i sitt hem i tre veckors tid. Sedan fortsatte flykten till Emmanuels storebror i Rwanda – brodern hade flytt redan tidigare. År 2000 återvände Emmanuel till sitt hemland och flyttade in hos sin storasyster och hennes familj. De följande åren var det än krig, än fred. Två gånger sökte Emmanuel och hans släktingar skydd i ett flyktingläger i Gatumba i Burundi. Det gör ont att tänka på ? ” att så många fortfarande lider i olika läger.?” EMMANUEL SIBOMANA Hätää ei saa sivuuttaa Vaikeista asioista selvitäkseen ihminen tarvitsee tukipilareita. Emmanuelia ovat auttaneet kongolainen yhteisöllisyys sekä usko. Suomeen saapuessaan hän sai myös hyvän sosiaalityöntekijän, joka rohkaisi katsomaan eteenpäin. Työnsä ohella Emmanuel opiskelee nuoriso-ohjaajaksi ja iloitsee sekä omista onnistumisistaan että kohtaamiensa nuorten menestyksestä. Unelmana on opiskella tohtoriksi. Emmanuel haluaisi tehdä kansainvälistä humanitaarista työtä. Hän ihmettelee, miksi ihmisten hätään ei reagoida. Omakohtaisesti sodan ja pakolaisuuden kokenut mies toivoo, että valtiot ja kansalaiset heräisivät auttamaan apua tarvitsevia, kuten pakolaisleireillä vuodesta toiseen viruvia. – Ehkä yksi pieni ihminen ei pysty paljon vaikuttamaan, mutta jos voin edes puhua näiden ihmisten puolesta, teen sen. ? Livet i lägret var ett lidande: åtta människor bodde i ett litet tält. Det rådde brist på mat och hygienförhållandena var usla. Sjukdomar spred sig i lägret. Den 13 augusti 2004 utsattes flyktinglägret för et t v äpnat anfall. S ammanlag t 166 människor dödades i massakern. Emmanuels storasyster skadades svårt och tre av hennes barn dödades. I november 2007 steg Emmanuel, två av hans systrar och storasysterns barn ut ur ett flygplan i Jyväskylä. Efter tre års väntan hade Finland valt att ta emot dem som kvotflyktingar. – Min första tanke var att jag får vara på ett ställe där det är fred och där jag kan tänka över min framtid. Samtidigt fick jag en känsla av att jag nu är flykting för evigt, berättar Emmanuel i sitt arbetsrum på ett centrum för medborgarverksamhet i Jyväskylä. Han ger inte intryck av att vara 35 år. – Jag har sagt det många gånger: jag är en gammal gubbe. Jag har sett hemska saker och jag har från unga år fått lära mig att ta ansvar. I Jyväskylä började Emmanuel studera och Emmanuel tietää kokemuksesta, et­ tä maahanmuutta­ jan pitää olla määrä­ tietoinen. Emmanuel vet av erfarenhet att man måste vara mål­ medveten som invandrare. år 2012 blev han merkonom. På sin fritid har han engagerat sig i invandrarfrågor och blivit föreningsaktiv. Emmanuel arbetar inom projektet Mä oon mukana (Jag är med), som hjälper unga invandrare att få en koppling till samhället. I hans forna hemland rasar konflikten vidare. För en man som själv har upplevt krig och flyktingskap är det svårt att fatta varför man inte reagerar på människors nöd. Han hoppas att stater och medborgare vaknar upp och börjar hjälpa dem som är i behov av hjälp, till exempel dem som tillbringar år efter år i flyktingläger. – Det gör ont att tänka på att så många fortfarande lider i olika läger. En liten människa kan kanske inte påverka så mycket, men om jag kan tala för dem som lider nöd så gör jag det. ? 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 27
• 1 Eroon kotisynnytyksistä Väli-Amerikan Hondurasissa moni tyttö tulee äidiksi jo teininä ja synnyttää paljon lapsia. Punainen Risti antaa kylissä tietoa ehkäisystä ja tarttuvista taudeista sekä kannustaa synnyttämään terveys­keskuksessa kodin sijaan. Norma Pineda 1 Morales lepää vastasyntyneen tyttövauvansa vierellä. TEKSTI NOORA KERO KUVAT TATU BLOMQVIST Vilma Ciomara 2 Aguilar keskustelee kotikäynnillä Marix Lady Galixin synnytyssuunnitelmasta. HONDUR ASISSA M arix Lady Galix , 26, ripustaa pyykkiä kotonaan Dulcenombren kylässä. Se sijaitsee vuoristoisella seudulla parin tunnin ajomatkan päässä Hondurasin pääkaupungista Tegucigalpasta. Viisivuotias tytär Lauri Elisabeth pyörii jaloissa. Marix on viidennellä kuulla raskaana, joten uuden lapsen syntymä pyörii mielessä jo päivittäin. – Noin viikko ennen laskettua aikaa lähden majataloon Marcalaan, jossa olen synnytykseen saakka. Odottaville äideille tarkoitettu majatalo on ihan terveyskeskuksen vieressä, Marix kertoo. Marcalaan Marix aikoo kävellä. Matka kestää noin tunnin. Auton hän tilaa vain hätätapauksessa, sillä kyyti maksaa suhteettoman paljon. Koska kohtuuhintaisia kuljetuspalveluja ei ole saatavilla, kotisynnytykset ovat yhä tavallisia varsinkin Hondurasin vuoristokylissä. 28 avun maailma hjälpens värld – Suosittelemme odottaville äideille, että he lähtevät ajoissa majataloon, koska jos tulee äkkilähtö, kävellen ei ehdi perille, sanoo Hondurasin Punaisen Ristin vapaaehtoinen Vilma Ciomara Aguilar. Vilma kiertää kotikäynneillä vuoristokylissä ja tekee raskaana oleville naisille synnytyssuunnitelmia. Hän seuraa raskauksien etenemistä ja valistaa äitejä raskauteen liittyvistä vaaroista. Yhdessä tulevan äidin kanssa Vilma miettii, mihin tämän on parasta mennä synnyttämään, milloin ja miten. Monta muutakin asiaa kannattaa ratkaista etukäteen: kuka hoitaa mahdolliset muut lapset, kuka tekee miehelle ruokaa vaimon poissa ollessa? Seksuaalikasvatus on tabu Hondurasin vuoristossa ei ole neuvoloita, joten Punaisen Ristin vapaaehtoiset 3?/?2014 Norma Pineda Morales vilar bredvid sin nyfödda dotter. Vilma Ciomara Aguilar talar med Marix Lady Galix om hennes förlossningsplan. Amparo Romero ­A rgueta (vas.) ja Karina Gómez Domínguez punnitsevat kaksivuotiaan Selman kotikäynnillä. 3 Amparo Romero Argueta (t.v.) och Karina Gómez Domínguez gör sig redo att väga tvååriga Selma under ett hembesök. jatkavat kotikäyntejä vielä synnytyksen jälkeenkin. Lapsen kasvua ja ravitsemustilaa seurataan toiseen ikävuoteen saakka. Amparo Romero Argueta , 27, on käymässä Ermelinda Chicasin luona Sisiguarran kylässä. Ermelindan parivuotias tytär Selma punnitaan ja mitataan. Samalla tarkistetaan, että tytöllä on riittävän monipuolinen ruokavalio. Kaikki on kunnossa: Selma painaa 11 kiloa ja on terve. Amparo puhuu kotikäynneillä myös hivistä ja aidsista sekä perhesuunnittelusta. Hondurasissa teiniraskaudet ovat edelleen ongelma, samoin tietämättömyys tarttuvista taudeista. – Seksuaalikasvatus on meillä tabu, mikä ei edesauta käyttäytymisen muuttumista, Amparo sanoo. Hän osaa samaistua äitien asemaan, sillä tietää itsekin, millaista on saada lapsia hyvin nuorena. Amparo on neljän lapsen äiti ja sai esikoisensa vain 13-vuotiaana. – Olin pitkään vain kotona hoitamassa lapsia, enkä voinut käydä lainkaan koulua. Onneksi pääsin pari vuotta sitten opiskelemaan yhteisöterveyttä ja mukaan Punaisen Ristin koulutuksiin, Amparo kertoo tyytyväisenä.
• Slut på att föda hemma I byar i Honduras sprider Röda Korset information om preventivmedel och uppmuntrar kvinnor att föda på hälsovårds­ centraler i stället för hemma. 2 3 Hondurasin Punai 4 sen Ristin vapaaehtoiset Kelin Torres ja Mario Erazo kertovat seksitaudeista ja kondomin käytöstä Show­ time-strippibaarin työntekijöille. Honduranska Röda Korsets frivilliga Kelin Torres och Mario Erazo berättar om sexsjukdomar och kondomanvändning för de anställda på strippbaren Showtime. 4 Ermelinda synnytti Selman ja tämän vanhemman veljen kotona kyläkätilön avustuksella. Onneksi komplikaatioita ei ollut. Jos uusia lapsia vielä tulee, Punainen Risti kannustaa Ermelindaa hakeutumaan ajoissa synnytyslaitokselle. pullonpyörityksen avulla. Vaikka seksityöläisten riski saada hiv-tartunta on korkea, monet heistä eivät osaa suojautua tartunnalta tai uskalla pyytää asiakkaalta kondomin käyttöä. – Tärkein viestimme on: kondomin käytöstä ei neuvotella. Jokaisen pitää huolehtia terveydestään, sitten tulevat Hiv-tietoa riskiryhmille muut asiat, Kelin sanoo. Amerikan halki kulkevaa valtatietä Puutteellinen tietämys sukupuolitaudeista ja ehkäisyn merkityksestä on Hondu- liikkuvat rekkakuskit käyttävät paljon rasissa merkittävä yhteiskunnallinen seksityöläisten palveluita ja kuuluvat ongelma. Maan asukkaista puoli pro- siksi riskiryhmään. Hondurasin Punaisen senttia eli noin 30 000 henkeä kantaa Ristin vapaaehtoiset kertovat Nicaraguan rajalla rekkakuskeille hivistä ja hi-virusta. Hiv-tartunnan saaneista peräti kah- opettavat kondomin käyttöä. Nicaragualaiselle kuskille Rodolfo della kolmesta tauti on testausvaiheessa edennyt jo aids-vaiheeseen, koska Rojasille Punaisen Ristin opit ovat menpikatestejä on huonosti saatavilla ja tes- neet perille. teihin menemistä vältellään pelon, vä– Jos aikoo olla irtosuhteessa, täytyy linpitämättömyyden tai tietämättömyy- huolehtia itsestään, käyttää aina konden takia. domia ja tarkistaa, että kondomi on ehjä, Hondurasin Punainen Risti taistelee Rodolfo tietää. epidemiaa vastaan tarjoamalla hiv-pikaSuomen Punainen Risti tukee Hontestejä ja levittämällä tietoa erityisesti durasin Punaisen Ristin työtä äitien ja riskiryhmille kuten seksityöläisille ja rek- lasten terveyden parantamiseksi sekä kakuskeille. maata vaivaavan hiv-epidemian hillitsePunaisen Ristin vapaaehtoinen Kelin miseksi. Pitkäkestoista yhteistyötä raTorres tapaa seksityöläisiä striptease-­ hoitetaan ulkoministeriön kehitysyhteisbaarissa, jossa tietoa seksitaudeista ja työvaroista ja Suomen Punaisen Ristin kondomin käytöstä välitetään bingon ja katastrofirahastosta. ? M arix Lady Galix , 26, hänger tvätt i sitt hem i Dulcenombre, en bergsby ett par timmars bilfärd från Honduras huvudstad Tegucigalpa. Hennes 5-åriga dotter Lauri Elisabeth leker intill henne. Marix är gravid i femte månaden. – Ungefär en vecka före den beräknade dagen tar jag mig till ett värdshus i Marcala och där bor jag fram till förlossningen. Värdshuset är enkom avsett för blivande mödrar och ligger precis intill hälsovårdscentralen, berättar Marix. Till Marcala tar sig Marix till fots. Det tar ungefär en timme. En bil beställer hon bara i nödfall, eftersom färden blir oproportionellt dyr. Inga transportalternativ till rimligt pris finns att tillgå och det gör att många kvinnor i synnerhet i bergsbyarna i Honduras föder hemma. – Vi rekommenderar att gravida kvinnor tar sig till värdshuset i god tid: om förlossningen går snabbt hinner man inte promenera till hälsovårdscentralen, säger Vilma Ciomara Aguilar. Vilma är en av Honduranska Röda Korsets frivilliga som gör hembesök i byarna i bergen. Volontärerna gör upp förlossningsplaner för gravida kvinnor, följer upp hur graviditeten fortskrider och upplyser mammorna om faror i samband med graviditeten. Vilma funderar tillsammans med den blivande mamman på var, när och hur det är bäst för henne att föda. Många andra frågor är också bra att avgöra på förhand: vem tar hand om eventuella äldre barn och vem lagar maten hemma medan frun är borta? Det finns ingen mödrarådgivning i bergen i Honduras, så Röda Korsets frivilliga fortsätter att göra hembesök efter förlossningen fram till att barnet har fyllt två år. Under hembesöken talar de frivilliga också om hiv och familjeplanering. I Honduras blir många flickor mammor redan i tonåren och antalet barn per familj är stort. Bristande kunskaper om könssjukdomar och preventivmedel är ett stort samhällsproblem i Honduras. En halv procent av invånarna i landet, ungefär 30 000 människor, bär på HI-viruset. Test finns inte enkelt att tillgå och många undviker att testa sig på grund av rädsla, nonchalans eller okunskap. Honduranska Röda Korset bekämpar hiv-epidemin genom att erbjuda snabbtest och genom att sprida information i synnerhet till riskgrupper, som sexarbetare och långtradarchaufförer. Finlands Röda Kors stöder Honduranska Röda Korsets arbete för att förbättra mödrars och barns hälsa samt för att få bukt på den hiv-epidemi som härjar i landet. Det långsiktiga samarbetet finansieras av utrikesministeriets utvecklingssamarbetsmedel och bidrag ur Finlands Röda Kors katastroffond. ? I HONDUR AS 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 29
• – En tiedä, millä aseilla kolmas maailmansota käydään, mutta neljäs käydään kivillä ja kepeillä, vastasi Albert Einstein aikoinaan kysymykseen ydinaseista. – Jag vet inte vilka vapen som används i tredje världskriget, men i det fjärde blir det stenar och påkar, svarade Albert Einstein i tiden på en fråga om kärnvapen. Laiton ase Ydinaseen käyttäminen rikkoisi lähes jokaista kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatetta vastaan. Silti yksikään kansainvälinen sopimus ei kiellä sitä. Punainen Risti haluaa hävittää tämän ristiriidan. Ja ydinaseet. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA EVERETT / LEHTIKUVA 30 avun maailma hjälpens värld 3?/?2014
• E LOKUUN 22. PÄIVÄNÄ tuli kuluneeksi tasan 150 vuotta alkuperäisen Geneven sopimuksen allekirjoittamisesta. Geneven sopimus valoi perustan kansainväliselle humanitaariselle oikeudelle eli IHL:lle (International Humanitarian Law), joka säätelee sodankäyntiä. Vuosien saatossa sopimuksia on uudistettu ja solmittu lisää, mutta humanitaarisen oikeuden ydin on ennallaan: rajoittaa inhimillistä kärsimystä sotatilanteessa suojelemalla siviileitä sekä haavoittuneita ja antautuneita sotilaita. Alkuvuosista lähtien humanitaarinen oikeus on ottanut kantaa myös sodankäynnin keinoihin ja sallittuihin aseisiin. Sopimusten mukaan edes täysimittaisessa sodassa ei ole sallittua käyttää aseita, jotka aiheuttavat tarpeetonta kärsimystä eivätkä erottele sotilaita ja siviilejä. Kiellettyjä aseita ovat esimerkiksi räjähtävät luodit (kielletty vuonna 1868), kemialliset ja biologiset aseet (1925) sekä röntgenkuvassa näkymättömiä sirpaleita levittävät aseet (1980). Tuoreimpia tulokkaita listalla ovat esimerkiksi pysy vää sokeutta aiheuttavat laseraseet (1995) ja rypäleaseet (2008). Kiellettyjen aseiden listaa lukiessa voi vain hämmästellä sitä rajatonta kekseliäisyyttä, johon ihminen yltää tappamisen ja tuhoamisen vuoksi. Yksi on kuitenkin joukosta poissa. Vaikka ydinaseiden tuhovoima jättää kaiken muun varjoonsa, ei niiden käyttöä ole suoranaisesti rajoitettu yhdelläkään kansainvälisellä sopimuksella. Tähän ristiriitaan kansainvälinen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liike ajaa nyt muutosta. Maailmanlaajuisen kampanjan ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, ettei ydinaseita enää koskaan käytetä, ja lopullisena päämääränä on ydinaseeton maailma. Rajoitettukin ydinsota olisi humanitaarinen katastrofi Punaisen Ristin ydinaseiden vastaisen kampanjan suuntaviivat hyväksyttiin Punaisen Ristin kansainvälisen liikkeen valtuutettujen kokouksen päätöslauselmalla Genevessä marraskuussa 2011. Päätöslauselma vetoaa kaikkiin maailman valtioihin, jotta ne varmistaisivat, ettei ydinaseita enää koskaan käytetä, ja jotta ne viipymättä aloittaisivat neuvottelut tavoitteenaan sitova kansainvälinen sopimus ydinaseiden käytön kieltämiseksi ja ydinaseiden hävittämiseksi. Samalla päätöslauselma kutsuu koko Punaisen Ristin liikkeen mukaan humanitaariseen diplomatiaan ydinaseriisunnan puolesta: levittämään tietoa ydinaseiden käytön katastrofaalisista seu- rauksista ja vaikuttamaan kaikin keinoin päättäjiin, että he ottaisivat ydinaseet asialistalleen. Suomen Punaisen Ristin humanitaarisen oikeuden asiantuntijan Jani Leinon mukaan vaatimuksissa ei sinänsä ole paljoa uutta, mutta niiden taustalla olevat perustelut menevät historiallisen pitkälle. – Punaisen Ristin ensimmäinen peruste ydinaseiden kieltämiselle on parantunut ymmärryksemme siitä, millaisia seurauksia ydinsodasta aiheutuisi ihmiskunnalle ja koko maapallolle, Leino sanoo. Sokaiseva valo, aurinkoa kuumempi tulipallo, lähes äänennopeudella etenevä paineaalto ja tappavan voimakas säteily ovat vasta ydinräjähdyksen välittömät vaikutukset. Räjähdyksen radioaktiivinen laskeuma leviää laajalle alueelle ja sen nostattama pöly vaikuttaa ilmakehään. Uusimpien tutkimusten mukaan jopa alueellisesti rajallinen ydinsota, jossa käytettäisiin sataa Hiroshiman atomipommin tehoista ydinasetta eli tuskin 0,5 prosenttia maailman ydinasearsenaalista, voisi pudottaa maapallon keskilämpötilaa keskimäärin 1,3 asteella. Se riittäisi lyhentämään kasvukautta pohjoisella pallonpuoliskolla niin, että ruoantuotanto romahtaisi. Seurauksena olisi ennennäkemätön humanitaarinen katastrofi. Pahimmassa tapauksessa yli miljardia ihmistä uhkaisi nälänhätä. – Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC on myös teettänyt analyysin siitä, millaiset valmiudet Punaisella Ristillä ja muilla kansainvälisillä toimijoilla olisi auttaa ydinsodan uhreja. Tulos on musertava. Kenelläkään ei ole likimainkaan riittäviä voimavaroja vastata ydinsodan aiheuttamaan avuntarpeeseen edes lyhyellä aikavälillä. Ydinaseen käyttäminen on jo käytännössä sotarikos Punainen Risti arvioi päätöslauselmassaan myös ydinaseiden käytön laillisuutta voimassaolevan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden pohjalta. Liikkeen johtopäätös on selvä: ydinaseen käyttäminen melkein missä tilanteessa tahansa olisi jo nyt sotarikos. – Humanitaarisen oikeuden keskeisimpiin periaatteisiin kuuluvat muun muassa siviili- ja sotilaskohteiden erottelu, tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamisen kielto sekä suhteellisuusperiaate, jonka mukaan sotatoimien siviiliväestölle aiheuttamat vahingot eivät saa olla suhteettomat saavutettavaan sotilaalliseen hyötyyn nähden, Jani Leino kertoo. – On hyvin vaikea kuvitella ydinaseiden käyttöä, joka ei olisi räikeässä ris- ”? Millään taholla maailmassa ei ole likimainkaan riittäviä voimavaroja vastata ydinsodan aiheuttamaan hätään.? ”? tiriidassa näiden periaatteiden kanssa. Korkeintaan kysymykseen saattaisi tulla pienitehoisen taktisen ydinaseen rajoitettu käyttö sotilaskohdetta vastaan kaukana asutuskeskuksista. Tällainen skenaario on kuitenkin äärettömän teoreettinen, ja ydinselkkauksen laajenemista olisi hyvin vaikea estää. – Erikseen kiellettyjä ovat myös sellaiset sodankäynnin menetelmät, jotka aiheuttavat pitkäaikaista ja vakavaa vahinkoa ympäristölle. Saman johtopäätöksen on varovaisin sanakääntein myöntänyt myös Kansainvälinen tuomioistuin, joka otti kysymykseen kantaa vuonna 1996 todeten, että ”ydinaseiden käyttäminen olisi pääsääntöisesti humanitaarisen oikeuden vastaista”. Kylmän sodan oppi kauhun tasapainosta ei vakuuta Ydinaseella uhkaamisen – käyttämisestä puhumattakaan – moraaliset ja juridiset ongelmat tiedostetaan toki myös ydinasevaltioissa. Ydinasearsenaalin ylläpitoa puolustellaan tyypillisesti kylmän sodan aikaisilla opeilla ydinpelotteesta ja ”kauhun tasapainosta”. Tämän logiikan mukaan ydinaseita ei ole tehtykään käytettäväksi, mutta ne ovat välttämätön turvatakuu toisten valtioiden uhkaa vastaan. Huomionarvoista on, että useimmat ydinasevaltiot eivät siitä huolimatta rajaa ydinaseidensa käyttötarkoitusta kovin tiukasti. Harva ydinasevaltio lupaa edes, ettei milloinkaan käyttäisi ydinasetta ensimmäisenä. Kysymys pelotevaikutuksen toimivuudesta tai toimimattomuudesta ei varsinaisesti kuulu Punaiselle Ristille vaan politiikan ja historian tutkijoille, mutta Jani Leinoa perustelut eivät vakuuta. – Historia tuntee riittävän monta tapausta, joissa maailma on päätynyt viittä vaille ydinsotaan erehdysten, teknisten vikojen tai vaarallisen pitkälle menneen poliittisen uhkapelin seurauksena, Leino muistuttaa. – Kohtuullisen selvää on, että mitä useammat valtiot ja muut toimijat ydinaseita tai ydinasemateriaalia varastoivat JATKUU ?? 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 31
• THE U.S. NATIONAL LIBRARY OF MEDICINE Olagligt vapen Att använda kärnvapen skulle vara ett brott mot så gott som alla delar av internationell humanitär rätt. Trots det finns det inget internationellt fördrag som direkt förbjuder kärnvapen. Röda Korset vill göra slut på den motsägelsen. Och på kärnvapnen. TEXT KIMMO HOLOPAINEN D Punaisen Ristin sairaala vaurioitui Hiroshiman pommituksessa pahoin, vaikka sijaitsi kaukana räjähdyksen keskuksesta. Atomipommi ei erottele sotilaita ja siviilejä. Röda Korsets sjukhus skadades svårt i bombningen av Hiroshima trots att det låg långt från explosionens epicentrum. En atombomb skiljer inte mellan soldater och civila. tai havittelevat, sitä suuremmiksi riskit kasvavat. Esimerkiksi ydinterrorismin mahdollisuus on otettava entistä vakavammin huomioon. Varmaa on, että riskit olisivat pienimmillään maailmassa, jossa ydinasevarastot olisi purettu ja ydinaseiden valmistaminen olisi kielletty kansainvälisellä sopimuksella, jonka noudattamista valvottaisiin esimerkiksi Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n toimesta. Vaikka ydinräjähdyksen riski ei silloinkaan olisi nolla, se olisi niin lähellä sitä kuin suinkin mahdollista. Totaalisen ydintuhon mahdollisuus olisi käytännössä olematon, sillä ydinaseiden valmistaminen on ja pysyy lähitulevaisuudessa erittäin raskaana ja vaativana prosessina. Päätös on jo olemassa, enää pitäisi kääriä hihat Käynnissä oleva vaikuttamiskampanja ei ole ensimmäinen kerta, kun kansainvälinen Punainen Risti vetoaa ydinaseriisunnan puolesta. Itse asiassa Punainen Risti on kantanut huolta ydinaseista siitä päivästä lähtien, kun Yhdysvallat pudotti ensimmäisen ydinpommin Hiroshimaan toisen maailmansodan lopussa 6.8.1945.?Yksi ensimmäisistä puolueettomista todistajista Hiroshimassa oli Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n edustaja Marcel Junod, ja jo syyskuussa 1945 Punainen Risti kehotti kaikkia kansallisia yhdistyksiään puhumaan ydinaseiden kieltämisen puolesta. 32 Myöhempinä vuosikymmeninä Punainen Risti on herätellyt keskustelua ydinaseriisunnasta tasaisin väliajoin, mutta ilman merkittäviä tuloksia. Väkisinkin herää kysymys: miksi juuri nyt? Hetki tuskin on otollisin ydinaseriisunnalle, kun Ukrainan kriisi on kiristänyt suurvaltojen välit äärimmilleen. – On varmasti totta, ettei kiristynyt poliittinen tilanne helpota aseistariisunnasta sopimista, mutta asian voi kääntää myös toisinpäin: juuri nyt se olisi tärkeämpää kuin koskaan, Jani Leino vastaa. – Tietysti ydinaseeton maailma on kunnianhimoinen päämäärä. Me emme ole niin naiiveja, että kuvittelisimme sen toteutuvan helposti, mutta tämä on pitkän aikavälin hanke. Tärkeintä olisi saada neuvotteluprosessi liikkeelle. Kampanjan onnistumisen mahdollisuuksia miettiessä kannattaa muistaa, miten vähän aikaa sitten henki oli historiallisen toiveikas. Esimerkiksi Barack Obama puhui kautensa alkupuolella painokkaasti ydinaseiden vähentämisen puolesta, ja uusi START-aserajoitussopimus allekirjoitettiin 2010. – Itse asiassa päämäärä ydinaseettomasta maailmasta on kirjattu jo vuoden 1970 Ydinsulkusopimukseen, jossa valtiot sitoutuvat neuvotteluihin ydinaseiden vähentämiseksi. Tämä tavoite on vahvistettu kerta toisensa jälkeen, Leino muistuttaa. – Toisin sanoen ajatus ydinaseettomasta maailmasta on jo hyväksytty, enää pitäisi kääriä hihat ja ryhtyä töihin. ? avun maailma hjälpens värld 3?/?2014 EN 22 AUGUSTI hade det gått exakt 150 år sedan den ursprungliga Genèvekonventionen undertecknades. Den konventionen lade grunden för den internationella humanitära rätten, även kallad IHL (efter International Humanitarian Law) eller krigets lagar. Under årens lopp har konventionerna förnyats, men kärnan i den internationella humanitära rätten är den samma: att begränsa mänskligt lidande genom att skydda civila och sårade soldater samt dem som har kapitulerat. Sedan de första åren har den humanitära rätten också tagit ställning till krigföringsmetoder. Enligt konventionerna får man inte ens i fullskaligt krig använda sig av vapen som orsakar onödigt lidande och som inte gör skillnad mellan kombattanter och civila. Förteckningen över förbjudna vapen är lång, men ett saknas. Trots att kärnvapnens förödande styrka överträffar allt annat har användningen av dem inte specifikt begränsats i ett enda internationellt avtal. Den bristen vill internationella rödakors- och rödahalvmånerörelsen nu åtgärda. Syftet med den globala kampanjen är i första hand att se till att kärnvapen aldrig används igen och det slutliga målet är att få till stånd en kärnvapenfri värld. Använda kärnvapen är ett krigsbrott Riktlinjerna för Röda Korsets kampanj mot kärnvapen godkändes genom en resolution av internationella rödakorsrörelsens Delegatråd i Genève i november 2011. Resolutionen vädjar till alla världens stater att se till att kärnvapen aldrig längre ska användas och att de omgående inleder förhandlingar för att få till stånd ett bindande internationellt avtal för att förbjuda användningen av kärnvapen och förstöra de kärnvapen som finns. Finlands Röda Kors expert på humanitär rätt Jani Leino säger att kravet i sig inte innehåller så mycket nytt, men att motiveringarna bakom det går längre än förr. – Den första motiveringen till varför kärnvapen ska förbjudas är att vi idag bättre förstår vilka följderna av ett kärnvapenkrig skulle bli för mänskligheten och hela jorden, säger Leino. De senaste undersökningarna visar att till och med ett geografiskt begränsat kärnvapenkrig med hundra atombomber av Hiroshimastyrka – knappt 0,5 procent av världens kärnvapenarsenal – skulle kunna sänka medeltemperaturen på jorden med i genomsnitt 1,3 grader. Det skulle räcka för att förkorta växtsäsongen på norra halvklotet så mycket att livsmedelsproduktionen skulle krascha. Det skulle leda till en humanitär katastrof. – Internationella rödakorskommittén ICRC har också
• låtit göra en analys av hurdan beredskap Röda Korset och övriga internationella aktörer har att hjälpa offren i ett kärnvapenkrig. Resultatet är förkrossande. Ingen har närapå de resurser som skulle krävas för att svara på behovet av hjälp ens på kort sikt. I sin resolution kommenterar Röda Korsets Delegatråd också hur lagligt det är att använda kärnvapen på basis av existerande internationell humanitär rätt. Rörelsen drar en tydlig slutsats: att använda kärnvapen är redan nu ett krigsbrott i så gott som vilken situation som helst. – Till de mest centrala principerna för humanitär rätt hör att skilja mellan civila och militära mål, förbudet mot orsakandet av onödigt lidande samt proportionalitetsprincipen, enligt vilken de skador som krigföringen orsakar civilbefolkningen bör stå i rimlig proportion till den militära nytta som uppnås, förklarar Leino. – Det är väldigt svårt att föreställa sig en användning av kärnvapen som inte står i grav konflikt med de principerna. Det enda man eventuellt kunde tänka sig är att man sätter in en liten taktisk kärnstridsspets mot ett militärt mål långt från all bosättning. Ett sådant scenario är ändå oändligt teoretiskt. – Skilt för sig är sådana krigföringsmetoder förbjudna som orsakar långvarig och allvarlig skada på miljön. Dags att kavla upp ärmarna pyydä ystäväsi osaksi turva­ verkkoa, joka kannattelee apua tarvitsevia. Skaffa en ny medlem och vinn en iPad Mini! be din vän med i skyddsnätet för de hjälpbehövande. suomen punainen risti/ Finlands röda kors info: Jäski tunnus/avtalskod: 5001674 00003 Vastauslähetys/ svarsförsändelse postimaksu maksettu porto betalt Försvaret av ett upprätthållande av kärnvapenarsenalen bygger på ”terrorbalansen” och den avskräckande effekten kärnvapen ansågs ha under kalla kriget. Enligt den logiken producerades kärnvapnen inte för att användas, men de är en oumbärlig trygghetsgaranti mot hotet från andra stater. Frågan om huruvida den avskräckande effekten fungerar är inte egentligen en fråga för Röda Korset, utan för forskare i politik och historia, men åtminstone Jani Leino är inte övertygad. – Historien känner tillräckligt många fall där man har hamnat vid randen av ett kärnvapenkrig på grund av misstag, tekniska fel eller ett politiskt vågspel som har drivits farligt lång, påpekar han. – Det är ganska klart att ju flera stater och andra aktörer som har eller fikar efter kärnvapen eller kärnvapenmaterial, desto större blir riskerna. Till exempel måste man ta risken för kärnterrorism på allvar. Den pågående kampanjen är inte den första gången som internationella Röda Korset vädjar för nedrustning och mot kärnvapen. Organisationen har oroat sig för kärnvapen sedan USA fällde den första atombomben i Hiroshima 6.8.1945. Frågan om nedrustning i fråga om kärnvapen har väckts då och då men utan större framgång. Därför måste man ställa frågan: varför just nu? Det är knappast det mest lägliga tillfället för nedrustning, när krisen i Ukraina har lett till spända relationer mellan stormakterna. – Man kan också se det tvärtom: just nu är det viktigare än någonsin, svarar Jani Leino. – Naturligtvis är en kärnvapenfri värld ett ambitiöst mål. Vi är inte så naiva att vi föreställer oss att det går i en handvändning. Det viktigaste just nu är att få igång processen. – De facto har målet, en kärnvapenfri värld, godkänts redan år 1970 i samband med icke-spridningsavtalet, där staterna förband sig att förhandla för att minska på kärnvapenarsenalen. Nu gäller det att kavla upp armarna och börja jobba. ? Hanki uusi jäsen ja voita iPad Mini! K JATKUU Ä ÄNNÄ ?? Leikkaa kortti irti, taita kahtia ja suLje teipiLLä tai niitiLLä. 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 33 Lösgör kortet, vik det på mitten och försegLa med tejp eLLer häfta.
• ole osa turvaverkkoa. liity jäseneksi. Skyddsnät behövs. Bli medlem. Kiinni omaan elämään Sekä jäsenhankkija että uusi jäsen osallistuvat iPad Minin arvontaan. Värvaren och den nya medlemmen deltar båda i utlottningen av en iPad Mini. jäSenMakSUT / meDlemsavgiFter ? vuosijäsen / årsmedlem 20 € ? nuorisojäsen (alle 29 v.) / ungdomsmedlem (under 29 år) 10 € ? ainaisjäsen / ständig medlem 300 € Taistelu nuorten syrjäytymistä vastaan hakee uusia keinoja. Punainen Risti kokeili Joensuussa vapaaehtoisvoimin vedettyä tukiryhmätoimintaa nuorille mielenterveyskuntoutujille. PerHejäSenyyS / FamiLjemedLemskap samassa taloudessa asuvat voivat liittyä perhejäseniksi. ensimmäinen maksaa normaalin jäsenmaksun, muut samassa osoitteessa asuvat perheenjäsenet maksavat seuraavasti: De som bor i samma hushåll kan bli familjemedlemmar i röda korset. Den första medlemmen betalar en normal medlemsavgift, övriga familjemedlemmar på samma adress betalar: ? aikuiset / vuxna 10 € ? nuorisojäsenet (alle 29 v.) / ungdomsmedlemmar (under 29 år) 5 € TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄ Ä A TäyTä UUden jäSenen TiedoT ja PoSTiTa Meille. / Fyll i Den nya meDlemmens uppgiFter och posta till oss. eTUniMi / Förnamn SUkUniMi / eFternamn oSoiTe / aDress PoSTiToiMiPaikka / ort SynTyMäaika (ppkkvv) / FöDelsetiD (ddmmåå) PUHelin / teleFon SäHköPoSTi / e-post MinUUn voi olla yHTeydeSSä / ni kan ta kontakt meD mig ? SäHköPoSTiTSe / per e-post ? TekSTivieSTillä / per sms. jäSenHankkijan TiedoT / meDlemsvärvarens uppgiFter niMi / namn PUHelin / teleFon oSoiTeTiedoT / aDressuppgiFter jäSenekSi liiTTyvä SaMaSSa oSoiTTeeSSa aSUva PerHeenjäSen: / meDlem blir också FöljanDe FamiljemeDlem på samma aDress: eTUniMi / Förnamn SUkUniMi / eFternamn SynTyMäaika (ppkkvv) / FöDelsetiD (ddmmåå) punainenristi.fi rodakorset.fi irrota kortti, taita kahtia ja sulje teipillä tai niitillä. / Lösgör kortet, vik det på mitten och försegla med tejp eller häfta. PoSTinUMero / postnummer nu Väyrysen haave on kouluavustajan työ. Hän pääsi kokeilemaan sitä reilun kuukauden ajan oltuaan pitkään työttömänä ja ihastui saman tien. Vielä hetki sitten Anun tilanne oli toinen. Hän ei uskaltautunut voimakkaiden paniikkioireiden takia edes ulos omasta asunnostaan. – Ovella oli Kiinan muuri. Edes roskia en voinut viedä ulos, työelämään kuntoutuva Anu kertoo nyt avoimesti. – Sairastuin henkisesti, mutta nyt ollaan jo tässä, hän sanoo silmin nähden iloisena hyvästä olostaan ja taakse jääneistä vaikeuksista. Anu Väyrynen on yksi niistä kahdeksasta nuoresta aikuisesta, jotka osallistuivat nuorille mielenterveyskuntoutujille suunnattuun Punaisen Ristin vertaistukiryhmätoimintaan Joensuussa. Pilottihankkeen toteuttivat Punaisen Ristin Savo-Karjalan piiri, Joensuun osasto ja Punaisen Ristin keskustoimisto ANU VÄYRYNEN yhteisvoimin. – Hyvinvointi on laaja käsite. Lähestyimme aihetta hyvinvointiin vahvistavan valmentamisen kautta ja pyrimme pois sairauskeskeisestä ajattelusta, kertoo Tuula Töyrylä, toinen vertaistukiryhmän ohjaajista. Ryhmän tavoitteena oli innostaa ja rohkaista ryhmäläisiä voimaan hyvin. Yhdessä tekemisen lisäksi kullakin ryhmäläisellä oli oma hyvinvointisuunnitelmansa, jonka etenemistä seurattiin. Hyvis-ryhmäksi nimetyn porukan jäsenet olivat Joensuun seudulla asuvia nuoria aikuisia. He olivat määräaikaiseläkkeellä olevia opiskelijoita, pysyvästi eläkkeellä tai kuntoutumassa työelämään. – Kävimme kertomassa uudesta ryhmästämme nuorille tarkoitetuissa palveluyksiköissä, tukiasunnoissa, päiväkeskuksessa ja nuorten asumisvalmennusyksikössä, Tuula kertoo. Paikallisen mielenterveyskeskuksen sairaanhoitaja toimi usean ryhmäläisen omahoitajana ja kannusti nuoria aktiivisesti Punaisen Ristin ryhmään. Anu Väyrysen houkutteli mukaan toinen ryhmän jäsen. – Työttömänä istuin neljän seinän sisällä. Ryhmän ansiosta oli pakko lähteä ulos ja hakea sosiaalista tekemistä, Anu suitsuttaa ryhmän aktivoivaa vaikutusta. Työttömänä is? ” tuin neljän seinän sisällä. Ryhmän ansiosta oli pakko lähteä ulos.? ”?
• Få grepp om livet I Joensuu har Röda Korset provat på frivilligledd stödgrupps­ verksamhet för unga mentalvårdskonvalescenter. A Marja Haapala (vas.) ja Tuula Töyrylä toimivat nuorten mielenterveyskuntoutujien tukiryhmän vetäjinä. Anu Väyrynen kiittää ryhmän tarjoamaa tukea ja sosiaalista tekemistä. Marja Haapala (t.v.) och Tuula Töyrylä var frivilliga ledare för en stödgrupp för mentalvårdskonvalescenter. Anu Väyrynen är tacksam för det stöd som gruppen gav henne. – Elokuvissa en käynyt neljään vuoteen, mutta nyt on sielläkin käyty, hän sanoo ja kiittää ryhmän tukea. Oma tekeminen parasta Joensuun keskustassa sijaitsevan Vatakka-toimitilan täyttää eloisa pulpatus, kun Anu ja kaksi muuta ryhmäläistä, Saija ja Antti, muistelevat Hyvis-ryhmän taivalta. Erilaisten tekemisten lista on mittava. – Yö-yhtyeen keikka, jääkiekko-ottelu, elokuvia, hemmotteluhoitoja, kylpyläkäynti, omin käsin tekemistä, improvisaatioharjoituksia... Erityisesti omin käsin tekeminen sai ryhmäläisten keskusteluissa myönteistä palautetta. Lähes kaikkiin tapaamisiin osallistunut Antti vahvistaa toiminnallisuuden tarpeen. – Se toi hyvää vaihtelua, kun ei vain puhuttu. Yksi mieleen jäänyt urakka oli Joensuun Nuorisoverstaalla toteutettu Oma tuoli -projekti. Ryhmän jäsenet tuunasivat omien toiveidensa mukaiset istuimet vanhoista koulutuoleista. – Alussa keräsimme ryhmäläisten toiveita, ja toimintaa räätälöitiin niiden pohjalta, kertoo Marja Haapala, toinen Hyvis-ryhmän vapaaehtoisista vetäjistä. Ryhmä tapasi viimeisen kerran tammikuussa. Sekä vetäjät että ryhmäläiset saivat kokeilusta hyvää kokemusta. – Ryhmässä oli helpompi puhua omista asioista. Kynnys oli matala, Anu sanoo. Hän myöntää, että ilmassa on haikeutta, kun ryhmän toiminta loppuu. Katseet on kuitenkin suunnattu eteenpäin. – Kun yksi ovi elämässä sulkeutuu, niin uusia avautuu. Ammattiosaajien toimintaa Hyvis-ryhmän vastuuvetäjät Tuula ja Marja kokivat jakson mielenkiintoisena mutta myös haastavana. Suurena etuna he pitivät omaa koulutustaan ja kokemustaan. Sekä Marja että Tuula ovat henkisen tuen kouluttajia, joilla on yhteistä työhistoriaa psykiatrisina sairaanhoitajina. He muistuttavat vastuusta. Vapaaehtoinen ryhmätoiminta ei riitä eheyttämään nuoren haavoittunutta minuutta, vaan siihen tarvitaan ammatillista hoitoa. – Ryhmäläisten sairaudet näkyivät keskusteluissa yllättävänkin paljon. Vaikka keskustelua pyrittiin suuntaamaan nuorten hyvinvointiin laajemmin, sairaushuolet nousivat esille, Tuula kertoo. Ryhmän ohjaajat olivat tekemisissä myös virallisten hoitotahojen kanssa. Viranomaisten vaitiolovelvollisuudesta johtuen yhteydenpito ei voinut olla avointa. – Joskus jouduimme tilanteisiin, joissa oli vain pakko toimia. Meidän piti olla yhteydessä hoitohenkilökuntaan, jotta joku ryhmäläinen saatiin ohjattua hoitoon. – Jälkikäteen pohdimme, että siinä olisi yksi kehittämisen paikka tulevia kokeiluja silmällä pitäen. Virallistettu yhteistyö lisäisi joustavuutta, kun tarvitaan yhteistyötä julkisen terveydenhuollon kanssa. Vaikka kokemukset pilottihankkeesta olivat hyvät, Marja ja Tuula korostavat, ettei vaativan vertaistukiryhmän ohjaamisesta ole kenelle tahansa soveltuvaksi vapaaehtoistoiminnaksi. – Vaikeasti oireilevien mielenterveyskuntoutujien ryhmässä myös vapaaehtoisilta vetäjiltä vaaditaan kovaa ammatillista osaamista. ? nu Väyrynen drömmer om att bli skolassistent. Hon fick prova på det i en dryg månad efter att ha varit arbetslös en längre tid och kände direkt att det passar henne. För en kort tid sedan var Anus situation en helt annan. På grund av paniksymptom vågade hon sig inte ut ur sin lägenhet. – Det var som kinesiska muren vid ytterdörren. Jag kunde inte ens föra ut soporna, berättar Anu, som nu är på väg tillbaka. – Jag blev psykiskt sjuk, men nu har jag redan kommit så här långt, säger hon, och man ser hur glad hon är åt att må bra igen. Anu Väyrynen är en av åtta unga vuxna som har deltagit i Röda Korsets kamratgruppsverksamhet för mentalvårdskonvalescenter i Joensuu. Pilotprojektet har genomförts genom ett samarbete mellan Savolax-Karelens distrikt, rödakorsavdelningen i Joensuu och Röda Korsets centralbyrå. Kamratstödstruppen fick namnet Hyvis (ung. Goding) och tog sikte på att uppmuntra medlemmarna i gruppen att må bättre. Vid sidan av den gemensamma verksamheten fick var och en dessutom en individuell plan. Gruppen bestod av unga vuxna från Joensuutrakten som var sjukpensionerade eller tillfälligt sjukpensionerade eller som fick rehabilitering för att kunna återvända till arbetslivet. – Det var lättare att tala om sin situation i gruppen. Som arbetslös satt jag bara hemma. Gruppen gjorde att jag var tvungen att ge mig ut och vara social, konstaterar Anu om den aktiverande verkan gruppen hade på henne. – Jag hade inte gått på bio på fyra år, men nu har jag gjort det också. De ansvariga frivilliga som leder gruppen, Tuula Töyrylä och Marja Haapala, tycker också att experimentet blev lyckat, trots att det var utmanande. I fråga om att leda gruppen visade det sig oändligt värdefullt att både Marja och Tuula har en bakgrund inom hälsovården. – Vi hade tänkt oss en infallsvinkel där coaching hjälper ungdomarna att må bra och frångå ett sjukdomsfixerat tankesätt, men de unga var väldigt oroade av sin sjukdom, berättar Tuula Töyrylä. Emellanåt var handledarna tvungna att ta kontakt med officiella vårdkanaler för att se till att någon i gruppen skulle få den vård som behövdes, men samarbetet med den offentliga sjukvården var problematiskt eftersom det var frågan om frivilligverksamhet. – Det är något man borde utveckla för eventuella framtida experiment. Ett mer formellt samarbete skulle ge mer flexibilitet i samarbetet med hälsovården. Trots att erfarenheterna av pilotprojektet i huvudsak var goda framhåller Marja och Tuula att det inte är en frivilligverksamhetsform som passar vem som helst att leda en såpass krävande kamratstödsgrupp. – I en grupp med mentalvårdskonvalescenter med svåra symptom måste man vara ett benhårt proffs. ? 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 35
• 1 Ensin kuhistaan kerhossa ja sitten viedään isälle vasta Pälkäneen Terhokerhossa nuoret ja vanhat kohtaavat laulun, leikin ja vihtatalkoiden merkeissä. Parin vuoden päästä vastaavanlaista toimintaa pitäisi löytyä jokaiselta Suomen paikkakunnalta. TEKSTI HANNA HY VÄRINEN KUVAT MIISA KA ARTINEN P ÄLKÄNELÄISEN Kostiakodin si- säpihalla on vilskettä. Palvelutalon pihakiveys on peittynyt koivunoksiin ja ilman täyttävät viulunsointi, laulu ja nauru. Ollaan Pälkäneen Terhokerhon vihtatalkoissa. Tai vastatalkoissa, kuinka vain. – Lisää oksia! Haluan tehdä tästä ison ja tuuhean. Vien tämän isille. Isi tykkää tuuheasta, Elias Haavikko ilmoittaa. Elias ja pikkusisko Elviira ovat päässeet vihdanteon vauhtiin äiti- Marikan ja Kostiakodissa asuvan Elsa Seppälän avustuksella. – Elsa vähän opasti meitä. Hän on ilmeisen kokenut vihdantekijä, Marika Haavikko kertoo. Seppälä vahvistaa, että kokemusta tosiaan on. – Vastanteko on tuttua puuhaa. Isäni oli kova kylpijä. Hänelle tehtiin aikoinaan vastoja. 36 avun maailma hjälpens värld Toisaalla sisarukset Asla ja Eela Suutari ovat saaneet vihtansa ja vastansa hyvälle mallille. Niin hyvälle, että Asla ehtii viihdyttää vieressä istuvia Maija Tupakkaa ja Eliisa Palorantaa itse keksimällään lorulla: – Olen Asla Urho Otava, tähtitaivaan tutkija, nakkimakkaran hotkija ja jalkapallon potkija! Loru saa kuulijansa niin hämmennyksiin, että se on kuultava uudestaan. Sitten alkaa naurattaa niin, ettei hekottelusta tahdo tulla loppua. Juuri tästä Terhokerhossa on kysymys. Nuoret ja vanhat kohtaavat mukavan tekemisen merkeissä ja jakavat keskenään spontaaneja, hauskoja hetkiä. Pälkäne innostui kerhosta Terhokerho on Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin lastensuojeluliiton yhteisponnistus, jonka ideana on innostaa erilaisia ja eri-ikäisiä suomalaisia leikkimään yhdessä. Kerhotoiminta on osa 3?/?2014 Helmi Dahl oli 1 sonnustautunut kerhoa varten tyylikkäisiin aurinkolaseihin. Helmi Dahl hade tagit fram ett par snygga ­solglasögon för Terhokerho-­ klubbträffen. Terve naiseen! 2 Eedla Haavikko ja Kostiakodissa asuva Elsa Seppälä tutustuivat vastanteon merkeissä. Hej på dig! Eedla Haavikko och Kostiakoti-invånaren Elsa Seppälä blev bekanta när de gjorde bastukvastar tillsammans. Asla Suutari 3 viihdytti Kostia­kodin asukkaita Eliisa Palorantaa ja Maija Tupakkaa lorulla. Asla Suutari under­ höll invånarna i servicehuset Kostiakoti samt Eliisa Paloranta och Maija Tupakka med en vers han hade hittat på själv. Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Koko Suomi Leikkii -hanketta. Keväällä aloittanut Pälkäneen kerho on järjestyksessään Pirkanmaan ja Hämeen alueen ensimmäinen. Alueen leikkilähetti Noora Pajari kiittelee innostusta, jolla ajatus kerhosta otettiin Pälkäneellä vastaan. – Pälkäne otti kerhon heti omakseen ja idea eteni vikkelästi, Pajari kertoo. Pälkäneellä on ennestäänkin pitkät perinteet Punaisen Ristin toiminnalle ja pioneerina olemiselle, sillä esimerkiksi Nälkäpäivä on alun perin pälkäne­läistä keksintöä. Paikkakunnalla on myös aktiivista ystävätoimintaa. – Kaipasimme kuitenkin jo jotain uutta ja nimenomaan lapsille suunnattua, joten ajatus kerhotoiminnasta tuli kuin tilauksesta, kertoo Pälkäneen osaston puheenjohtaja Sari Nousiainen. Vetäjäksi kerhoon löydettiin paikallinen vapaaehtoisaktiivi Annu Leppänen. Hän puolestaan keksi, että kerho voisi kokoontua palvelutalo Kostiakodissa. Leppänen oli aikaisemminkin tehnyt talossa vapaaehtoistyötä ja arveli, että voisi olla toimiva ajatus tuoda kerho vanhusten tykö. – Kysyin Kostiakodin johtajalta, miltä tällainen kerho kuulostaisi. Häneltä tuli
• Livat i klubben Terhokerho I klubben Terhokerho i Pälkäne möts unga och gamla kring sånger och lekar – och för att binda bastukvastar. 2 I 3 saman tien vihreää valoa, Leppänen kertoo. Paras kerho Pälkäneen ja Kostiakodin Terhokerho on tähän mennessä kokoontunut neljä kertaa. Toiminnasta on tiedotettu muun muassa neuvolan ja MLL:n kautta, minkä lisäksi siitä on kerrottu paikallislehdessä ja kauppojen ja kirjaston ilmoitustaululla. Alku oli varovainen, mutta kerta kerralta yhä useampi perhe on löytänyt kerhoilemaan. Vasta- ja vihtatalkoissa mukana oli jo lähes 50 henkeä. Palautekin on ollut positiivista. – Eräs tyttö oli kotona sanonut, että Terhokerho on paras kerho. Hienoin palaute tuli kuitenkin täällä Kostiakodissa muistisairaalta rouvalta. Olimme edellisenä päivänä kerhossa laulaneet lasten kanssa, ja kun palvelutalossa sitten oli oma lauluhetki, tämä vakavasti dementoitunut vanhus kysyi, että missä ne lapset ovat. Lasten laulu oli jäänyt hänen mieleensä, Annu Leppänen kertoo. Tippa tulee silmään Koska kerho kiinnostaa, toiminta aiotaan syksyllä juurruttaa Pälkäneelle pysyvästi. Kerhopäiviä järjestetään kahden viikon välein, ja Punaisen Ristin ja MLL:n vapaaehtoiset vuorottelevat vetovastuussa. Annu Leppäsen mukaan kerhon vetäjältä vaaditaan paitsi leikkimieltä, myös todellista intoa. Toiminta ja sen suunnittelu vaativat aikaa, mutta työ on myös parhaimmillaan todella palkitsevaa. – Parasta palautetta on, kun vanhukset toteavat, miten mukavaa on katsella lasten touhuja. On hienoa nähdä, kun yhteyksiä syntyy, Leppänen kertoo. Hiljattain Kostiakotiin muuttanut Pirkko Makkonen allekirjoittaa Leppäsen sanat. - Onhan tämä mahdottoman ihanaa. Lapset tuovat taloon mukavaa kuhinaa, Makkonen miettii katsellessaan, kun osa lapsista vaihtaa vihdanteon spontaaniin piirileikkiin. - Voi että! Ihan tippa tulee silmään. ? Terhokerho Terhokerhot ovat osa Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Koko Suomi Leikkii -hanketta. Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman hankkeen ajatuksena on innostaa erilaisia ja eri-ikäisiä suomalaisia leikkimään yhdessä. Tavoitteena on, että vuoden 2016 loppuun mennessä jokaisella Suomen paikkakunnalla toimisi oma Terhokerho, jossa sukupolvet voisivat kohdata toisensa leikin ja laulun merkeissä. Terhokerhoihin ovat tervetulleita kaikki lapset, vanhukset, perheet ja aikuiset, jotka kaipaavat kiireetöntä yhdessäoloa ja mukavaa tekemistä. Terhokerhoja toimii Suomessa jo yli 20 paikkakunnalla. Toimintaa koordinoivat alueelliset leikkilähetit, joita on kaikkiaan 10. Toiminnasta ja vaikkapa kerhon perustamisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä oman alueensa leikkilähettiin. Erityistaitoja ei tarvita, vaan tärkeintä on kyky iloita leikkimisestä sekä kiinnostus työskennellä sekä lasten että vanhusten kanssa. Aluetyöntekijät järjestävät tarvittavan perehdytyksen kerhon vetämisestä kiinnostuneille. Lisätietoa Koko Suomi Leikkii -hankkeesta ja Terhokerhosta: www.kokosuomileikkii.fi NNERGÅRDEN vid servicehuset Kostiakoti i Pälkäne är fylld av björkkvistar och luften är full av violinspel, sång och skratt. Det är bastukvasttalko i klubben Terhokerho. – Mera kvistar! Jag vill göra en som är stor och yvig. Jag ska ge den åt pappa. Pappa vill ha den yvig, meddelar Elias Haavikko. Elias och lillasyster Elviira har fått hjälp att komma igång med sina bastukvastar av mamma Marika och Kostiakoti-invånaren Elsa Seppälä. – Elsa gav oss några tips. Hon är alldeles tydligt en erfaren bindare av bastukvastar, säger Marika Haavikko. Seppälä bekräftar att hon faktiskt har lång erfarenhet inom området. – Att binda bastukvastar kan jag. Min pappa var i tiden hård på att bada. Jag band ruskor åt honom. Klubben Terhokerho är en gemensam satsning av Finlands Röda Kors och Mannerheims Barnskyddsförbund. Idén är att få unga och gamla att träffas för att göra något trevligt, så att de får uppleva roliga och spontana stunder tillsammans. Verksamheten ingår i projektet Koko Suomi Leikkii (Hela Finland leker), som finansieras av Finska Kulturfonden. Klubbar finns redan på drygt 20 orter och målet är att en Terhokerho-klubb ska finnas på alla orter i Finland före slutet av år 2016. Klubben i Pälkäne drog i gång i våras och SARI NOUSIAINEN är den första i sitt slag i Birkaland och Tavastland. Den nya verksamhetsmodellen fick ett entusiastiskt mottagande i rödakorsavdelningen i Pälkäne. – Vi kände att vi behövde något nytt och i synnerhet något som är riktat till barn, så för oss kom Terhokerho som på beställning, säger Sari Nousiainen, ordförande för rödakorsavdelningen i Pälkäne. Klubbledare blev lokala volontären Annu Leppänen. Hon hade gjort frivilligarbete i servicehuset Kostiakoti och kom att tänka på att det kunde vara klokt att organisera verksamheten där äldre människor redan fanns. Leppänen säger att en Terhokerho-ledare ska vara lekfull men också brinna för verksamheten. Det tar sin tid att planera programmet och hålla i trådarna, men det är oändligt givande när man engagerar sig. – Den bästa responsen är när gamlingarna säger hur roligt det är att få se barn och titta på när de är igång, konstaterar Leppänen. Terhokerho-klubbarnas verksamhet koordineras av regionala lekambassadörer som intresserade kan ta kontakt med. Några specialkunskaper behövs inte, utan det viktiga är att man gillar att jobba med ung som gammal. För oss kom ? ” Terhokerho som på beställning. ” Mer information om projektet (endast på finska): www.kokosuomileikkii.fi 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 37
• PORUKALLA VERTA LUOVUTTAMAAN Veolian Valiot näyttää mallia VeriRyhmänä luovuttamisesta saa pienellä vaivalla ison ilon itselleen ja muille. TEKSTI MINNA KALAJOKI KUVAT SUSA JUNNOLA K ESÄISENÄ tiistaipäivänä Espoon kauppakeskus Ison Omenan verenluovutustoimistoon on kerääntynyt komea joukko luovuttajia. Läheisen Veolian linja-autovarikon VeriRyhmä Veolian Valiot siirtyy tottuneesti alkukyselyn kautta luovutuspedeille. – Ryhmä perustettiin pari vuotta sitten kahvipöydässä, kun totesimme porukan toisen vetäjän Sven Nyholmin kanssa, että meillä molemmilla on verenluovuttajataustaa. Kaikki edellytykset VeriRyhmän perustamiselle olivat olemassa, sillä meillä on paljon auttamishaluista porukkaa ja sijaitsemme Espooseen tuolloin juuri avatun verenluovutustoimiston naapurissa, liikennejohtaja Tom Roth kertoo. Hän lisää, että ensimmäisenä vuonna mukaan saatiin paljon ensikertalaisiakin. Veolian Valiot on saanut jokaisesta toimintavuodestaan kunniakirjan. Ne komeilevat kuljettajien taukotilan seinällä kannustamassa muitakin mukaan. Liikennepäällikkö Sven Nyholm muistaa, kuinka ryhmän nimi syntyi. – Meillä ei ole kuin valioyksilöitä töissä, joten nimi oli siinä. Yhteen hitsautuneesta porukastamme löytyy paljon sellaisia kavereita, jotka lähtevät rohkeasti mukaan mihin vaan, Nyholm kehaisee. Ryhmän kantaville voimille on vuosien varrella kertynyt kunnioitettava määrä luovutuskertoja, Svenille 63 ja Tomille 59. Monta hyvää syytä olla mukana Linja-autonkuljettaja ja luottamusmies Marko Hentusen mielestä verenluovuttaminen kuuluu itsestäänselvästi humaaniin ajattelutapaan, ja on hänelle tietoinen valinta. – Kun näin helpolla ja mukavalla tavalla voi tehdä jotakin merkityksellistä ja auttaa muita, ei ole kerrassaan mitään syytä jäädä pois. VeriRyhmä on myös kiva tapa tuntea kuuluvansa isompaan, 38 avun maailma hjälpens värld hyvää tekevään joukkoon. Käytännössä emme juuri koskaan käy ryhmänä luovuttamassa, mutta ryhmän olemassaolo on tärkeä liikkeelle paneva voima, Marko pohtii. Veolian Valiot käyvät usein luovuttamassa ennen tai jälkeen työpäivän. Monesti napataan työkaverikin mukaan ja mennään pareittain. Esimiehet järjestävät työvuorot ja vapaat tarvittaessa niin, että ryhmän jäsenet pääsevät halutessaan luovuttamaan. Ajojärjestelijä Markku Meronen tuli ryhmän mukana luovuttamaan suoraan kesälomalta. – Olen ollut VeriRyhmässä mukana alusta asti, ja sitä ennenkin käynyt luovuttamassa. Tästä on tullut minulle niin mieluinen tapa, ettei minua ollut vaikea houkutella mukaan edes suoraan kesämökiltä, Markku naurahtaa. Linja-autonkuljettaja Touko Renko on pitkän linjan luovuttajia, kuten kaikki muutkin tänä päivänä luovuttamassa olleet Veolian Valiot. – Olen ensimmäistä kertaa ryhmän mukana, mutta aion tulla vastakin. Jos näin pienellä vaivalla voi auttaa kanssaihmisiä, niin ilman muuta. Kuljetusammatissa toimivana mieleen tulevat esimerkiksi liikenneonnettomuudet, joiden uhrit saattavat hyvinkin tarvita verta, Touko toteaa. Valiojoukko on Ison Omenan verenluovutustoimistossa kuin kotonaan. – Iso motivoiva tekijä on kyllä tämän paikan mahtava henkilökunta. Juttu lentää kuin varikolla konsanaan, Sven kiittelee. Ryhmän laajentaminen suunnitteilla Tom Roth on miettinyt luovuttajaryhmän laajentamista. Potentiaalia on, sillä Veolialla on pääkaupunkiseudulla yli 700 linja-autonkuljettajaa. – Muiden toimipisteiden lähellä ei vain ole Veripalvelua näin kätevän matkan päässä. Jos emme olisi linja-autonkuljettajia, voisimme jopa kävellä tänne Isoon Omenaan, Tom veistelee. 3?/?2014 VeriRyhmän vetäjä miettii myös tiedotuksen tärkeyttä. Jos tietoa verenluovutuksen merkityksestä ja helppoudesta saataisiin paremmin henkilökunnalle, moni muukin ehkä innostuisi luovuttamaan. Seuraavaksi Tom aikoo jututtaa naiskollegoita, jotka hänen mukaansa olisivat varmasti valmiita auttamaan apua tarvitsevia. Pari toimihenkilönaista on jo käynyt miesporukan mukana luovuttamassa. Lopuksi Veolian Valioista otetaan vielä ryhmäkuva. – Valokuvaajalle poseeraaminen kylmiltään oli kyllä ensimmäinen kerta, kun minua huimasi verenluovutuksen jälkeen, Marko heittää. ? Linja-autonkuljettaja ja luottamus­ mies Marko Hentuselle verenluovuttaminen Veri­ Ryhmässä on kiva tapa tuntea kuuluvansa hyvää tekevään joukkoon. För busschaufför och förtroendeman Marko Hentunen är blodgivning i BlodGruppen ett trevligt sätt att känna att man hör till en grupp som gör gott.
• VeriRyhmä moninkertaistaa avun Veripalvelun VeriRyhmän tavoitteet ovat korkealla. Vuoden 2016 loppuun mennessä verenluovutusryhmiä on tarkoitus olla kaksi tuhatta. Tavoitetta tukee syksyllä käynnistyvä kampanja. V Sven Nyholm (takana) muistaa, kuinka nimi Veolian Valiot syntyi: – Meillä ei ole kuin valioyksilöitä töissä. Marko Hentunen luovuttaa etu­p edillä. Sven Nyholm (i bakgrunden) kommer ihåg hur namnet Veolian Valiot blev till: – Vi är alla snygga karlar på jobbet. Marko Hentunen ger blod på den främre bädden. Lasten piirustukset kiittävät Ison Omenan veren­ luovutustoimiston seinällä luovuttajien antamasta arvokkaasta lahjasta. Barn har ritat sitt tack för den värdefulla gåva som blodgivarna ger på blodgivningsbyrån i köpcentret Iso Omena. VeriRyhmän ? ” kautta auttaminen eripalvelun syksyllä 2012 lanseerattu VeriRyhmä-konsepti on saanut lentävän lähdön. – Kesäkuussa meillä oli yli 850 VeriRyhmää, ja uusia ryhmiä perustetaan lähes joka päivä. Olemme olleet hyvin tyytyväisiä idean suosioon. Aikaisemminkin KAISU MAIJAL A meillä oli työpaikkaryhmiä, mutta vasta VeriRyhmät ovat saaneet luovuttajat todella liikkeelle, Veripalvelun yhteisömarkkinoinnin koordinaattori Kaisu Maijala iloitsee. Maijalan mielestä syy suosioon on toimiva asiakaspalvelu ja ryhmille annettavat valmiit työkalut, joilla ihmiset saadaan kannustettua mukaan. – Perustaminen ei vaadi suuria ponnisteluja, ja parikin luovutuskertaa vuodessa riittää. Luovuttamaan voi tulla yksinkin, kunhan muistaa mainita kuuluvansa VeriRyhmään. Ryhmän jäsenet voivat olla jopa aivan eri puolilla Suomea. VeriRyhmän kautta avun antaminen on yksinkertaisesti helppoa ja palkitsevaa, Maijala summaa. Kampanja uusien VeriRyhmien perustamiseksi alkaa syyskuun alussa ja kestää marraskuun loppuun. – Kaikki VeriRyhmät, joille kertyy kampanja-aikana vähintään neljä luovutusta, osallistuvat yhteistyökumppanimme Elämyslahjat.fi:n lahjoittamien lahjakorttien arvontaan. Syksy on perinteisesti hyvää aikaa kampanjointiin, sillä ihmiset ovat silloin innokkaita aloittamaan jotakin uutta, Maijala tietää. on helppoa ja palkitsevaa. ”? Kunnat Veripalvelun kumppaneiksi VeriRyhmä – yhdessä luovuttamalla apu ja ilo moninkertaistuvat VeriRyhmä on verenluovutusryhmä, jonka voi perustaa kuka tahansa työ-, harrastus- tai kaveriporukan kanssa. Luovutukseen voi tulla yksin tai yhdessä. Ryhmän perustaja saa käyttöönsä valmiin materiaalipaketin, ja VeriRyhmän nimi mainitaan Veripalvelun sivuilla. Vuosittaisen kunniakirjan saa kymmenellä luovutuksella. Aikaa luovutukseen menee vain noin tunti, ja Veripalvelu voi tarvittaessa järjestää kuljetuksen luovutuspaikalle. Perusta oma ryhmäsi jo tänään! Lue lisää: www.veripalvelu.fi/ryhmat Yritykset ja yhteisöt ovat pitkään olleet Veripalvelulle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kumppaneiden verkostojen käyttäminen lisää Veripalvelun toiminnan näkyvyyttä sekä synnyttää yleistä hyvää vipinää. – Sairaanhoitajaliitto on mainio esimerkki toimivasta yhteistyöstä. Kolmellatoista liiton alueyhdistyksellä on VeriRyhmä, ja ne haastavat toisiaan luovuttamaan. Keväällä päättyneessä haastekisassa eniten luovutuksia kertyi Pohjois-Hämeen alueyhdistykselle, Kaisu Maijala mainitsee. Yhteistyömuotoja aiotaan kehittää entistä tavoitteellisempaan suuntaan. Uutena kohteena ovat kaupungit ja kunnat, jotka ovat Veripalvelulle luontevia yhteistyökumppaneita. Niillä on paljon työntekijöitä, ja Veripalvelulla on toimipisteitä sekä luovutustilaisuuksia isoilla paikkakunnilla. – Yhteistyö pilottikaupunki Espoon kanssa on käynnistynyt lupaavasti. Kesän kynnyksellä allekirjoitettu yhteistyösopimus jatkuu vuoden 2017 loppuun saakka. Ensimmäisen Hengenpelastajakaupunki-tittelin saaneella Espoolla on 14 000 työntekijää. Heitä kannustetaan luovuttamaan verta Veripalvelun uusimmassa toimipisteessä Isossa Omenassa sekä Espoon kiertävissä verenluovutustilaisuuksissa. Yhteistyön ympärillä järjestetään syksyn aikana monenmoista tapahtumaa, Maijala kertoo. Myös Suomen Punaisen Ristin osastot ovat perustaneet omia VeriRyhmiä. – Mieleen tulevat esimerkiksi Oulun piirin Verevät, Napapiirin veri Rovaniemeltä ja Tampereen osaston kotipalvelun Kotihengettäret. Myös Punaisen Ristin ensiapuryhmissä on paljon pitkän linjan luovuttajia. Niiden toiminta nivoutuu luontevasti yhteen Veripalvelun toiminnan kanssa. Haastankin tässä samalla kaikki ensiapuryhmät perustamaan oman VeriRyhmän, Kaisu Maijala lisää. ? 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 39
• GE BLOD I GRUPP Veolian Valiot föregår med exempel Att ge blod som BlodGrupp innebär ett litet besvär som ger stor glädje åt såväl gruppens medlemmar som andra. TEKSTI MINNA KAL AJOKI KUVAT SUSA JUNNOL A E N SOMM ARTISDAG har en stilig grupp blodgivare samlats vid blodgivningsbyrån i köpcentret Iso Omena i Esbo. Det är BlodGruppen Veolian Valiot (ung. Veolias vackraste) från Veolias närbelägna bussdepå som med vana steg rör sig från inledningsenkät till blodgivningsbäddar. – Gruppen grundades för ett par år sedan vid kaffebordet, när jag och den andra grundande medlemmen Sven Nyholm konstaterade att vi båda har bakgrund som blodgivare. Alla förutsättningar för att grunda en BlodGrupp fanns, eftersom vi har gott om hjälpvilligt folk och vi dessutom var grannar med blodgivningsbyrån i Esbo som då var nyöppnad, berättar trafikledare Tom Roth. Veolian valiot har fått ett diplom för varje år gruppen har funnits. De hänger på väggen i chaufförernas pausrum och uppmuntrar på så sätt nya givare att engagera sig. Trafikchef Sven Nyholm minns hur gruppen fick sitt namn. – Vi är alla snygga karlar på jobbet, så namnet gav sig självt. Vi är en sammansvetsad grupp och många är sådana att de modigt ställer upp på vad som helst, konstaterar Nyholm. Gruppens bärande krafter har under årens lopp hunnit ge blod ett respektingivande antal gånger: Sven är uppe i 63 och Tom i 59. Många goda skäl att vara med Busschaufför och förtroendeman Marko Hentunen tycker att det här med att ge blod går hand i hand med en human världssyn och för honom är det ett medvetet val. – När det är så här lätt och trevligt att göra något som är viktigt och som hjälper andra så finns det ingen orsak att låta bli. BlodGruppen är också ett trevligt sätt att känna att man är med i en större grupp som gör gott. I praktiken går vi nästan aldrig och ger blod tillsammans, men att gruppen finns är en viktig motiverande faktor, konstaterar Marko. 40 avun maailma hjälpens värld Veolian Valiot går gärna och ger blod före eller efter ett arbetspass. Ofta passar samma tidpunkt bra för någon arbetskamrat, så man ger blod parvis. Cheferna organiserar vid behov arbetsturer och fritid så att gruppens medlemmar kan ge blod när de vill. Markku Meronen hade semester från att schemalägga köror men slöt sig till gruppen för att vara med och ge blod. – Det här är något jag tycker så bra om så det var inte svårt att få mig att komma från stugan för det här, skrattar Markku. Busschaufför Touko Renko är långvarig blodgivare, precis som de andra i Veolian Valiot som är med och ger blod idag. – Det är första gången jag är här med gruppen, men det här gör jag nog om. När det är så här enkelt att hjälpa sina medmänniskor är det klart att man ställer upp. Eftersom man jobbar i transportbranschen är det i första hand offer för trafikolyckor som man kommer att tänka på att kan behöva blod, konstaterar Touko. Veoliagruppen är som hemma på blodgivningsbyrån i Iso Omena. – En viktig motiverande faktor är nog den strålande personalen här. Vi slänger käft som på depån, berömmer Sven. BlodGrupp multiplicerar hjälpen Blodtjänsts BlodGrupp-koncept har ställt siktet högt. Före utgången av år 2016 har man tänkt att det ska finnas tvåtusen blodgivningsgrupper. Idag är antalet drygt 850. Kaisu Maijala är Blodtjänsts koordinator för marknadsföring till samfund och grupper av olika slag och hon tror att en förklaring till framgången är en fungerande kundtjänst och att man presenterar grupperna med färdiga verktyg som hjälper dem att engagera folk. – Att skapa en grupp kräver inte någon stor ansträngning och det räcker om man ställer upp på ett par blodgivningar per år. Man kan också komma och ge blod ensam, det gäller bara att 3?/?2014 Från vänster i bakre raden Tom Roth, Marko Hentunen och Touko Renko. Sittande Markku Meronen (t.v.) och Sven Nyholm. – Posera för en fotograf så här utan förvarning? Ja, det är nog första gången som jag känner mig yr efter en blodgivning! Ylärivissä vasemmalta Tom Roth, Marko Hentunen ja Touko Renko. Istumassa Markku Meronen (vas.) ja Sven Nyholm. – Valokuvaajalle poseeraaminen kylmiltään oli kyllä ensimmäinen kerta, kun minua huimasi verenluovutuksen jälkeen! komma ihåg att säg att man hör till en BlodGrupp. Gruppmedlemmarna kan till och med vara spridda över olika delar av Finland, påpekar Maijala. Från början av september till slutet av november pågår en kampanj för att få till stånd nya BlodGrupper. – Alla de BlodGrupper som ger blod minst fyra gånger under kampanjtiden deltar i utlottningen av presentkort somvår samarbetspartner Elämyslahjat.fi har donerat, säger Maijala. Företag och samfund har länge varit viktiga samarbetsparter för Blodtjänst. Genom att utnyttja sina partners nätverk får Blodtjänsts ökad synlighet för sin verksamhet. Härnäst vill man utveckla samarbetsformerna mer målinriktat. Ett nytt mål är städer och kommuner. – Samarbetet med pilotstaden Esbo har fått en lovande start. Samarbetsavtalet undertecknades inför sommaren och pågår fram till slutet av år 2017. Esbo, som har blivit den första staden att koras till Livräddarstad, har 14 000 anställda. De uppmuntras att ge blod i Blodtjänsts nyaste byrå i köpcentret Iso Omena samt i samband med de blodgivningar som ordnas på andra håll i Esbo, berättar Maijala. ? Läs mera: www.blodtjanst.fi
• Liiku turvallisesti Rör dig tryggt äyttää M uista k nta! heija sti att Kom ihågf lex! e r använda Heijastinliivit aikuisille ja lapsille Aikuisten liivejä keltaisena ja mustana, lasten liivit keltaisia. Useita eri kokoja. Reflexväst för vuxna och barn För vuxna finns västen i gult och svart, för barn i gult. Flera olika storlekar. 7,90 € Heijastinliivit koirille Kolmea eri kokoa. Reflexväst för hundar Sateenvarjo, punainen Kokoon menevä, vankkarakenteinen ja kevyt sateenvarjo on automaattisesti avautuva ja sulkeu­ tuva. Paraply, röd Tre olika storlekar. Snöflinga och Reddie reflex 8,90 € 3,90 € Hyttysverkot perheelle Turvavasara Vakiovarusteeksi autoon. Sisältää turvavyöleikkurin, huomiovalon, led­ lampun ja patterit. Säkerhetshammare Pinnaheijastin Helppo kiinnittää polkupyörän tai lastenvaunun pinnoi­ hin. Pakkauksessa 6 heijastinta. Hiutale- ja Reddie-heijastin Virpi Pekkalan iloiset syyskortit Pakkaus sisältää 8 korttia. Malaria on tappava tauti. Tällä Merkki­ teolla lahjoitat hyt­ tysverkot nelihenki­ selle perheelle. Myggnät till en familj Ekerreflex Hopfällbart, robust och lätt paraply som öppnas och stängs med automatik. Bra att alltid ha i bilen. Hammaren är försedd med bälteskapare, blinkande ljus, led­ lampa och batterier. Lätta att fästa på cykelns eller barn­ vagnens ekrar. 6 st reflexer i ett paket. Virpi Pekkalas glada höstkort Paketet innehåller 8 kort. Med denna Märkes­ gärning ger du ett myggnät åt en familj på fyra personer. 20 € 17,50 € 6,90 € 12 € 12 € PUNAISENRISTINKAUPPA.FI?RODAKORSBUTIKEN.FI Tuotteiden hinnat sisältävät 0 % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Priserna på varorna innehåller 0 % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211
• Hakemisto Missä menet – tunnista tilanteesi Oletko yli 50-vuotias ja mukana vapaaehtoistoiminnassa? Tuottaako toimintaan osallistuminen toisinaan uupumusta tai väsymystä? Onko ennen niin mukava tekeminen muuttunut ahdistavaksi ja ilottomaksi? Jos vastasit kyllä, tule mukaan Missä menet – tunnista tilanteesi -kurssille. Tavoitteena on auttaa tunnistamaan uupumukseen johtaneita syitä, määrittämään oman osallistumisen rajat sekä löytämään voimavaroja jatkaa eteenpäin. Kurssi on kaksiosainen ja edellyttää kummallekin jaksolle osallistumista. Ajankohta: 20.–24.1 ja 26.–28.8.2015 Paikka: Lehmirannan lomakeskus, Salo Kurssin hinta majoituksineen on 85 euroa. Hakuaika päättyy 30.11.2014. Hakulomake ja lisätiedot Eläkeliitosta: puh. 09 7257 1156, tarja.levo@elakeliitto.fi tai www.tunnemieli.fi AIVOT JA TUNNEÄLY UUSIMMAT OIVALLUKSET KIRJA VALMENTAJILLE, GOLEMAN VIHDOINKIN SUOMEKSI! OPETTAJILLE, HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖILLE, PERSONAL-TRAINEREILLE, MINDFULNESS-OHJAAJILLE, PSYKOLOGEILLE, VANHEMMILLE, SAIRAANHOITAJILLE, SAIRAANHOI OMAISHOITAJILLE... SAMSARAA TASAPAINOOOPPAAT facebook.com/samsaraa.? Osaa auttaa Opi ensiapua kurssilla Lisätietoa: Suomen Punaisen Ristin lähin piiritoimisto tai 020 701 2376 (arkisin klo 9-16) (matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min) punainenristi.fi/opi-ensiapua 42 avun maailma hjälpens värld SPR_Osaa_auttaa_100x62mm.indd 11 3?/?2014 24.1.2014 13.39
• Hakemisto TunneMieli-kurssi UUTUUS Vapaaehtoistoiminta on työtä inhimillisen ja hyvän vanhenemisen puolesta. Jos olet kiinnostunut ikääntyvien mielen hyvinvoinnin edistämisestä, lähde mukaan TunneMielikurssille. Kurssilla saat tietoa mielen hyvinvointia uhkaavista tekijöistä, mahdollisuuden jakaa kokemuksia toisten vapaaehtoisten kanssa sekä vahvistaa omaa osaamistasi mielen hyvinvoinnin tukemisessa. TunneMieli-kurssit on tarkoitettu ensisijaisesti 50+-ikäisille vapaaehtoisille. Syksyn 2014 peruskurssit 30.9.– 4.10. Lehmiranta, Salo 20.10.–24.10. Lehmiranta, Salo 11.11.–15.11. Lehmiranta, Salo -APUVÄLINEET APUVÄLINEET SUJUVAAN ARKEEN Kattava valikoima mm. erilaisia avaajia. Tutustu verkossa tai kysy lisää asiakaspalvelustamme. Kurssin hinta majoituksineen on 55 euroa. Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta: puh. (09) 7257 1156 tai tarja.levo@elakeliitto.fi Käy myös tutustumassa TunneMieli-nettisivuihin: www.tunnemieli.fi TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN FENNO MEDICAL OY ? 09 276 360 VERTAISTUKEA    RYHMÄSTÄ   Oletko  mene7änyt  läheisesi?   Oletko  yksinäinen  nuori?     www.mielenterveysseura.?/vertaistukiryhmat   puh.  (09)  61551  706     3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 43
• Ristikko 3/2014 Lähetä ratkaisusi ristikkoon 3/2014 lokakuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 3/2014”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Krypton 1/2014 voittajiksi arvottiin Lassi Oikarinen Jyväskylästä ja Marketta Nuuttila Helsingistä. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: 44 avun maailma hjälpens värld 3?/?2014 KRYPTON 1/2014 OIKEA RATKAISU
• TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN Vuosien takaa ? Åren går 1984 Siskon päivästä se alkoi Det började med Sisko-dagen ”Päiväksi päätettiin silloin Siskon päivä, 26. marraskuuta. Silloin ei vielä ollut listoja eikä lippaita työpaikoilla, vaan keräyspisteet olivat pankeissa. Alun perin meidän piti järjestää haastekampanjakin, mutta lehtilakko osui juuri siihen ajankohtaan, joten sitä ei voitu toteuttaa. Levitimme tietoa jakamalla paikkakunnalla monistettuja vetoomuksia – koululaiset kuljettivat niitä koteihinsa yli tuhat. Katas­trofirahastoon luovutettiin yhden päivän tuottona noin 12 000 markkaa.” ”Dagen beslöt vi då att skulle vara Siskos namndag, den 26 november. Då fanns det inga listor eller insamlingsbössor på arbetsplatser, utan insamlingspunkterna fanns på banker. Ursprungligen skulle vi ha en utmaningskampanj också, men så blev det tidningsstrejk precis då, så den kunde vi inte genomföra. Vi spridde budet genom att dela ut kopior av vår vädjan på orten – skolelever bar hem över tusen stycken av dem. Intäkterna från den dagen var ungefär 12 000 mark till katastroffonden.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 4/1984 SUOMEN PUNAINEN RISTI 4/1984 Pälkäneen osaston silloinen puheenjohtaja Mailis Korhonen (1923–2013) muisteli järjestyksessään neljännen Nälkäpäivän alla ensimmäistä keräystä Pälkäneellä 1980. Korhosen yhdessä Hämeen piirin toiminnanjohtajan Erkki Korkaman (1920–1985) kanssa ideoima keräys laajeni valtakunnalliseksi Punaisen Ristin Nälkäpäiväksi heti seuraavana vuonna. perustakaa veriryhmä –voittakaa elämys! Miltä kuulostaisi koskenlasku, suklaatyöpaja, värikuulasota, hot jooga, retkiluistelu tai sushikurssi hyvässä seurassa? Tulkaa verenluovutukseen yhdessä ystävien tai työkavereiden kesken, niin osallistutte elämysten arvontaan. Luovuttamalla verta yhdessä moninkertaistatte apunne, sillä viisi luovuttajaa auttaa jopa 15 potilasta. Tervetuloa! Inför den fjärde hungerdagen mindes Pälkäne avdelnings dåvarande ordförande Mailis Korhonen (1923–2013) hur insamlingen Hunger­ dagen fick sin början år 1980. Idén till insamlingen kläckte Korhonen tillsammans med Tavastlands distrikts verksamhetsledare Erkki ­Korkama (1920–1985) och genast följande år lanserades insamlingen i hela Finlands Röda Kors och fick då namnet Hungerdagen. Näin osallistutte yhmat : www.veripalvelu.fi/r • Perustakaa VeriRyhmä veluun. ipal Ver a saik utu luov ikaa km). • Kerätkää ryhmä ja sop (väh. 4 hlöä / max 20 suttoman kuljetuksen ssä, nne Saatte tarvittaessa mak me 4 201 11. a 30. henkilöä luovuttaa vert • Kun vähintään neljä nnassa (á 300 €). arvo tin kor hja ysla kana 10 eläm n. VeriRyhmänne on mu ohteissa ympäri Suome kymmenissä elämysk Lahjakortin voi käyttää nnassa. arvo a kan mu t ova t etut VeriRyhmä • Myös aiemmin perust VERIPALVELU.FI • BLODTJÄNST.FI • SOVINKOLUOVUTTAJAKSI.FI • KANJAGDONERA.FI Espoo: Iso Omena, Piispansilta 9 Helsinki: Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 Helsinki: Kivihaka, Kivihaantie 7 Jyväskylä: Kalevankatu 8 Kuopio: Sektori, Puijonkatu 23 Lahti: Erkonkatu 11 (1.10. alkaen Kauppakeskus Trio) Oulu: Isokatu 32 c Seinäjoki: Kauppakatu 26 Tampere: Rautatienkatu 21 B Turku: Yliopistonkatu 16 c Lisäksi järjestämme vuosittain noin 1500 verenluovutustilaisuutta eri puolilla maata: veripalvelu.fi/verenluovutustilaisuudet Yhteistyössä: 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 45
• Kysy Punaisesta Rististä ? Fråga om Röda Korset avunmaailma@punainenristi.fi KOONNUT KIMMO HOLOPAINEN BLODGIVNING Jag fick en kallelse till blodgivning igen. Har ni inte tillräckligt med givare? VERENLUOVUTUS Sain taas kutsun verenluovutukseen. Eikö luovuttajia ole tarpeeksi? Vi samlar in blod enligt sjukhusens behov. Varje dag behöver patienterna hjälp av närmare tusen blodgivare. Vi kallar givare till blodgivning enligt behovet av blod av olika blodgrupper. Du kan följa med läget för din blodgrupps del genom att titta på dropparna på Blodtjänsts webbplats eller i Röda Korsets mobilapp. När du får en kallelse är det just ditt blod som behövs. Keräämme verta sairaaloiden tarpeen mukaan. Potilaat tarvitsevat joka päivä vajaan tuhannen verenluovuttajan apua. Kutsumme verenluovuttajia eri veriryhmien tarpeen mukaisesti. Oman veriryhmän tilannetta voi seurata Veripalvelun nettisivuilla tai Punaisen Ristin mobiilisovelluksessa näkyvistä pisaroista. Aina kun saat kutsun, juuri sinua tarvitaan. SATU PASTILA, DIREKTÖR, BLODGIVNINGS­V ERKSAMHETEN BISTÅNDSVERKSAMHET Varför ska Finlands Röda Kors skicka folk till ebolaområden för att ta hit smittan till oss? SATU PASTILA, VERENLUOVUTUSTOIMINNAN JOHTAJA KIMMO HOLOPAINEN AVUSTUSTOIMINTA Miksi Suomen Punainen Risti lähettää väkeä Ebola-alueelle hakemaan taudin tännekin? Päinvastoin Punainen Risti yhdessä monen muun kansainvälisen avustusjärjestön kanssa lähettää avustustyöntekijöitä Länsi-Afrikkaan juuri siksi, että Ebola ei pääsisi leviämään nykyistä laajemmalle. Ebolan saaminen mahdollisimman nopeasti kuriin nykyisellä epidemia-alueella on myös paras tae sille, että tauti ei ikinä leviä Suomeen asti, ja tähän taisteluun paikallinen väestö ansaitsee tietenkin parhaan mahdollisen avun. Epidemia-alueelle lähtevät avustustyöntekijät ovat alansa ammattilaisia, jotka noudattavat kaikkia varotoimenpiteitä suojautuessaan virukselta. Heidän terveydentilaansa seurataan tarkasti vielä epidemia-alueelta poistumisen jälkeenkin, joten taudin leviämisriski on minimaalisen pieni. Mikäli suomalainen avustustyöntekijä kaikista varotoimista huolimatta sairastuisi Ebolaan ja hänet päätettäisiin tuoda hoidettavaksi kotimaahan, Suomella on tehokas valmius eristää ja hoitaa yksittäistapaukset niin, ettei tauti pääse leviämään. Seuraa veriryhmäsi tilannetta netistä tai Punaisen Ristin mobiilisovelluksesta ja tule ainakin silloin, kun saat kutsun. Följ med situationen för din blodgrupp på webben eller via Röda Korsets mobilapp och kom åtminstone när du blir kallad. TIINA SA ARIKOSKI, TERVEYDENHUOLLON NEUVONANTAJA valmisteiden välityksellä. Jopa osassa Eurooppaa esiintyy verivalmisteiden turvallisuuden kannalta erityisen merkityksellisiä epidemioita, joita Suomessa ei ole lainkaan. Tällainen on kesäisin Välimerin alueella esiintyvä Länsi-Niilin virus -epidemia. Sen vuoksi myös osassa Euroopan maissa matkustamisesta seuraa epidemia-aikana (1.7.–30.11.) yhden kuukauden mittainen verenluovutuseste. Näitä Euroopan maita ovat mm. Italia, Kreikka, Unkari ja Balkanin niemimaan maat. Lue lisää Veripalvelun verkkosivuilta tai soita ilmaiseen infonumeroon 0800 0 5801. VERENLUOVUTUS JOHANNA CASTRÉN, VERENLUOVUTUKSEN LÄ ÄKÄRI Miten Euroopassa matkustaminen voi olla este verenluovutukselle? Verenluovuttajien matkustamiseen ja ulkomailla asumiseen liittyvien verenluovutusesteiden tarkoitus on pyrkiä estämään verta saavien potilaiden tartuntoja veri- KYSY M YK SI Ä KS ES TA? VE RE NL UOVU TU opuhelin n maksuton inf 58 01 Verenluov ut tajie 8–17: 08 00 0 klo in kis ar palvelee EN DE FR ÅGOR AN GÅ BLOD GI VN IN G? ivare elefon för blodg Avgif tsfri infot 00 0 58 01 08 17: 8– ar ag vard Tvärtom är det så att Röda Kors och flera andra internationella biståndsorganisationer skickar biståndsarbetare till Västafrika för att förhindra att ebola sprider sig till ett större område. Att man så snabbt som möjligt får bukt med ebola i det nuvarande sjukdomsområdet är också det bästa sättet att se till att sjukdomen aldrig sprider sig. I den kampen förtjänar lokalbefolkningen naturligtvis bästa möjliga hjälp. De biståndsarbetare som reser till epidemiområdet är proffs inom sina områden och de följer alla försiktighetsåtgärder för att skydda sig. Deras hälsotillstånd följs upp noga även efter att de har lämnat epidemiområdet, så risken för att de ska sprida sjukdomen är minimal. Om en finländsk biståndsarbetare trots allt insjuknade i ebola och man fattade beslutet att ta hem honom eller henne för att vårdas här har Finland effektiv beredskap att vårda enskilda fall så att sjukdomen inte kommer åt att spridas. TIINA SA ARIKOSKI, HÄLSOVÅRDSRÅDGIVARE BLODGIVNING Varför blir en resa i Europa ett hinder för blodgivning? Avsikten med begränsningar i blodgivandet bland personer som har rest eller varit bosatta utomlands är att hindra överföring av smitta till patienter som tar emot blod via blodprodukter. Även i vissa delar av Europa förekommer epidemier som är av stor betydelse för blodpreparatens säkerhet och som vi inte har i Finland överhuvudtaget. En sådan epidemi är virussjukdomen West Nile-virus som förekommer i Medelhavsområdet under sommarmånaderna. Därför följer ett månadslångt blodgivningshinder på resor till vissa Europeiska länder under epidemiperioden (1.7–30.11) Länder i Europa som berörs är bl.a. Italien, Grekland, Ungern och länderna i Balkan-området. Läs mer på Blodtjänsts webbplats eller ring vårt gratisnummer för information 0800 0 5801. JOHANNA CASTRÉN, LÄKARE, BLODTJÄNST 46 avun maailma hjälpens värld 3?/?2014
• TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA JUSSI VIERIMA A Avun kasvo Nuori nuorten asialla Suomen Punaisen Ristin Joensuun osaston puheenjohtaja Pinja Malinen, 20, ideoi nuorten ystävätoimintaa. Pinja Malinen opiskelee Joensuun yliopistolla uskonnon ja filosofian opettajaksi. Mitä kautta päädyit mukaan Punaisen Ristin toimintaan? – Tutustuin Punaisen Ristin ystävätoimintaan ollessani kesätöissä Joensuun kotihoidolla. Halusin jatkaa vanhusten parissa kesän jälkeen, joten otin yhteyttä Punaiseen Ristiin, mutta päädyinkin käynnistämään nuorten ystävätoimintaa Joensuussa. Sen lisäksi olen ollut leiriohjaajana ja kuulun Savo-Karjalan piirin nuorisotoiminnan kehittämistyöryhmään. Mitä ajattelit ehdotuksesta ryhtyä osaston puheenjohtajaksi? – Aluksi jännitti ihan hirveästi, että tuleekohan siitä mitään. Päällimmäisenä oli selviytyä ja saada jotenkin pidettyä asiat kasassa. Nyt kun tässä on reilut puoli vuotta harjoitellut, olemme jo päässeet kehittämäänkin osastoa. Eihän tätä hommaa yksin tehdä, meillä on älyttömän hyvä hallitus. Esimerkiksi sihteerimme Leena Pakarinen on auttanut valtavasti, ilman häntä en olisi mitenkään tullut toimeen. Tietysti olen myös tosi ylpeä siitä, että minua pyydettiin näin nuorena puheenjohtajaksi. Miten nuoria saa mukaan osaston toimintaan? – Tämä ei olekaan ihan helppo kysymys. Nuorisoryhmän perustaminen on hyvä alku. Tärkeintä on löytää se ydinporukka, joka alkaa puuhata toimintaa ja houkuttelee muita mukaan. Alkuun voi pyytää vaikka omia perheenjäseniä tai tuttuja. Tärkeää varsinkin pienellä paikkakunnalla on myös sen oman toimintamuodon löytäminen, sillä samat jutut eivät toimi kaikkialla. Ainakin meillä Joensuussa nuorten ystävätoiminta veti hyvin porukkaa. Paljon on kiinni ihan tiedottamisesta, miten ne nuoret tavoitetaan. Kun aloitimme nuorten ystävätoiminnan Tulisit sie miun kaa -hanketta, saimme ryhmästä ison jutun Karjalan heili -lehteen ja sen kautta monta kymmentä uutta vapaaehtoista. Pitää myös näkyä siellä, missä nuoret nykyään ovat, esimerkiksi Facebookissa ja Instagrammissa. Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä? – Yksi kaverini sanoi, että olen niin hurahtanut tähän hommaan, että olen mukana vielä mummonakin. Ihan varmasti olen Punaisen Ristin aktiivi kymmenen vuoden päästäkin. Mitä vapaaehtoistyö antaa tekijälleen? – Se antaa hirveästi iloa ja joka päivä jotain uutta. Vaikka jonakin päivänä tuntuisi, että tänään ei mitenkään jaksaisi, niin päivän päätteeksi on aina tosi iloinen, että tuli lähdettyä. Se kertoo paljon. ? 3?/?2014 hjälpens värld avun maailma 47
• Kotimaista vaatevalmistusta vuodesta 1978 www.r-collection.com Kajaanin TEHTaanMYYMÄLÄ Kasarminkatu 8 87100 Kajaani Puhelin (08) 633 2440 HELsinKi ateneuminkuja 00100 Helsinki Puhelin (09) 622 1443 KuoPio Tulliportinkatu 25 70100 Kuopio Puhelin (017) 262 3399 joEnsuu siltakatu 14 80100 joensuu Puhelin (013) 223 622 ouLu Pakkahuoneenkatu 10 90100 oulu Puhelin (08) 370 762 RovaniEMi Koskikatu 18 96200 Rovaniemi Puhelin (016) 348 1555