SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI FINLANDS RÖDA KORS TIDNING 2 2015 Ylöjärven äänilehti juhlii 24 Uuteen elämään eläkkeellä 20 Ensiapu kuuluu kaikille 14 Jubileum för ljudtidning i Ylöjärvi 25 Nytt liv som pensionär 23 Första hjälpen för alla 15 Elinluovutus on elävä lahja 34 Periaatteista ei tingitä 40 Punainen rasti tuli kouluun 26 Muuttolinnut suomea oppimassa 29 Goda nyheter Iloisia uutisia Avun maailma on myös veren luovuttajan lehti. Hjälpens värld är också blodgivarens tidning. AVM1502_s1-28.indd 1 13.4.2015 15.32
Iloista arkea ja juhlaa! Glad vardag och fest! PUNAISENRISTINKAUPPA.FI Virpi Pekkalan ihastuttavat kesäkortit Pakkaus sisältää 6 postikorttia. Virpi Pekkalas förtjusande sommarkort Förpackningen innehåller 6 postkort. 9 € Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Huppari Materiaali 70 % puuvillaa ja 30 % polyesteria, mallina ladyfit ja unisex, koot S-XXXL. Munkjacka Material 70 % bomull, 30 % polyester, modell ladyfit och unisex, storlek S-XXXL. 43 € Hyttysverkko Tällä lahjalla voidaan hankkia hyttysverkot nelihenkiselle perheelle. Myggnät till en familj Den här bidraget kan användas till att förse en familj på fyra personer med myggnät. 12 € Merkkiteko on lahjoitus katastrofirahastoon. En Märkesgärning är ett bidrag till katastroffonden. Bandana-päähuivi Valmistettu myynnistä poistetuista PiA-paidoista, joten jokainen huivi on uniikki. Bandana-scarf Tillverkad av PiA-tröjor som har återkallats, så varje scarf är unik. 10 € Lippalakki 100 % puuvillaa, koko M (55–58) Keps 100 % bomull, storlek M (55–58) 5 € T-paita Kuvituksena periaate-sanoista muodostettu kuva avustustyöstä. Materiaali 100 % puuvillaa, koot S-XXXL. T-paita Illustrationen är en bild av biståndsarbete uppbyggd av principerna. Material 100 % bomull, storlek S-XXXL. 28 € Punaisen Ristin periaatteet täyttävät 50 vuotta. Principles in Action tuotteilla kerrot muillekin näistä tärkeistä periaatteista. Tuotteiden kuvituksena on periaatteet kirjoitettuna usealla eri kielellä. Röda Korsets principer fyller 50 år. Med våra Principles in Action-produkter informerar du andra om våra viktiga principer. Produkterna är illustrerade av alla sju principer på många olika språk. Uutta! Nyhet! Uutta! Nyhet! SPRkauppa_230x297mm_AM_aukeama.indd 1 9.4.2015 8.58 Huoletonta kesää ja matkailua! Bekymmersfri sommar och semesterresa! RODAKORSBUTIKEN.FI Punkinpoistaja Kulkee kätevästi mukana lompakossa, taskussa tai laukussa. Mukana käyttöohjeet. Fästingplockare Behändig att ha med i plånboken, fickan eller väskan. Bruksanvisning ingår. 3,50 € Jäsenhinnan saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemspris får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Jäsen tarjous! Medlems förmån! Silkkimakuupussi Ihanteellinen niin matkoilla kuin vierasvarana kotona. Lisää värejä verkkokaupassa. Sidensovpåse Idealisk både på resa och som gästbädd hemma. Fler färger i webbutiken. 42 € Lasten inforanneke Turvallisin mielin ihmisvilinään. Viisi ranneketta / pakkaus. Infoarmband för barn Trygg ute i folkvimlet. Fem armband / förpackning. 4,50 € Toilettipussi Valmistettu käyttämättömistä, käytöstä poistetuista keräysliiveistä. Jokainen pussi on uniikki. Toalettpåse Tillverkad av oanvända och återkallade insamlingsvästar, så varje påse är unik. 16 € Kesäkassi Valmistettu käytöstä poistetuista banderolleista, jokainen kassi on uniikki. Sommarkasse Tillverkad av gamla banderoller, varje kasse är unik. 5 € Matkailijan setti Tarpeellinen setti reppureissaajille ja matkailijoille. Settiin kuuluu käsigeeli, paketti vedenpuhdistustabletteja ja Matkailijan ensiapupakkaus. Ensiapupakkaus sisältää mm. haavapyyhkeitä, joustositeitä, laastareita, sideharsotaitoksia ja kolmioliinan, pakkauksen voi kiinnittää myös vyöhön. Resenärspaket Ett paket som lämpar sig för resenärer och fotvandrare. I paketet ingår handgel, ett paket vattenreningstabletter och Resenärens första hjälpen-förpackning. I första hjälpen-förpackningen finns bl.a. sårtvättare, idealbinda, plåster, kompresser och mitella och den går att fästa vid bältet. 20 € 20 € (25 €) Joka kodin ensiapulaukku Osta ensiapulaukku kotiin tai mökille. Säilytä ensiapulaukkua aina samassa paikassa, jotta se löytyy tarvittaessa heti. Sisältää mm. laastareita, haavapyyhkeitä, ihoteippiä, sideharsotaitoksia, joustositeitä, kolmioliinan ja kylmähauteen. Första hjälpen-väska för hemmet Beställ en första hjälpen-väska till hemmet eller sommarstugan. Förvara alltid väskan på samma plats, så att den går att hitta snabbt när den behövs. Innehåller bl.a. plåster, sårtvättare, kirurgtejp, kompresser, elastiskt förband, mitella och kylkompress. SPRkauppa_230x297mm_AM_aukeama.indd 2 9.4.2015 8.58 AVM1502_s1-28.indd 2 13.4.2015 13.30
Iloista arkea ja juhlaa! Glad vardag och fest! PUNAISENRISTINKAUPPA.FI Virpi Pekkalan ihastuttavat kesäkortit Pakkaus sisältää 6 postikorttia. Virpi Pekkalas förtjusande sommarkort Förpackningen innehåller 6 postkort. 9 € Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Huppari Materiaali 70 % puuvillaa ja 30 % polyesteria, mallina ladyfit ja unisex, koot S-XXXL. Munkjacka Material 70 % bomull, 30 % polyester, modell ladyfit och unisex, storlek S-XXXL. 43 € Hyttysverkko Tällä lahjalla voidaan hankkia hyttysverkot nelihenkiselle perheelle. Myggnät till en familj Den här bidraget kan användas till att förse en familj på fyra personer med myggnät. 12 € Merkkiteko on lahjoitus katastrofirahastoon. En Märkesgärning är ett bidrag till katastroffonden. Bandana-päähuivi Valmistettu myynnistä poistetuista PiA-paidoista, joten jokainen huivi on uniikki. Bandana-scarf Tillverkad av PiA-tröjor som har återkallats, så varje scarf är unik. 10 € Lippalakki 100 % puuvillaa, koko M (55–58) Keps 100 % bomull, storlek M (55–58) 5 € T-paita Kuvituksena periaate-sanoista muodostettu kuva avustustyöstä. Materiaali 100 % puuvillaa, koot S-XXXL. T-paita Illustrationen är en bild av biståndsarbete uppbyggd av principerna. Material 100 % bomull, storlek S-XXXL. 28 € Punaisen Ristin periaatteet täyttävät 50 vuotta. Principles in Action tuotteilla kerrot muillekin näistä tärkeistä periaatteista. Tuotteiden kuvituksena on periaatteet kirjoitettuna usealla eri kielellä. Röda Korsets principer fyller 50 år. Med våra Principles in Action-produkter informerar du andra om våra viktiga principer. Produkterna är illustrerade av alla sju principer på många olika språk. Uutta! Nyhet! Uutta! Nyhet! SPRkauppa_230x297mm_AM_aukeama.indd 1 9.4.2015 8.58 Huoletonta kesää ja matkailua! Bekymmersfri sommar och semesterresa! RODAKORSBUTIKEN.FI Punkinpoistaja Kulkee kätevästi mukana lompakossa, taskussa tai laukussa. Mukana käyttöohjeet. Fästingplockare Behändig att ha med i plånboken, fickan eller väskan. Bruksanvisning ingår. 3,50 € Jäsenhinnan saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemspris får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Jäsen tarjous! Medlems förmån! Silkkimakuupussi Ihanteellinen niin matkoilla kuin vierasvarana kotona. Lisää värejä verkkokaupassa. Sidensovpåse Idealisk både på resa och som gästbädd hemma. Fler färger i webbutiken. 42 € Lasten inforanneke Turvallisin mielin ihmisvilinään. Viisi ranneketta / pakkaus. Infoarmband för barn Trygg ute i folkvimlet. Fem armband / förpackning. 4,50 € Toilettipussi Valmistettu käyttämättömistä, käytöstä poistetuista keräysliiveistä. Jokainen pussi on uniikki. Toalettpåse Tillverkad av oanvända och återkallade insamlingsvästar, så varje påse är unik. 16 € Kesäkassi Valmistettu käytöstä poistetuista banderolleista, jokainen kassi on uniikki. Sommarkasse Tillverkad av gamla banderoller, varje kasse är unik. 5 € Matkailijan setti Tarpeellinen setti reppureissaajille ja matkailijoille. Settiin kuuluu käsigeeli, paketti vedenpuhdistustabletteja ja Matkailijan ensiapupakkaus. Ensiapupakkaus sisältää mm. haavapyyhkeitä, joustositeitä, laastareita, sideharsotaitoksia ja kolmioliinan, pakkauksen voi kiinnittää myös vyöhön. Resenärspaket Ett paket som lämpar sig för resenärer och fotvandrare. I paketet ingår handgel, ett paket vattenreningstabletter och Resenärens första hjälpen-förpackning. I första hjälpen-förpackningen finns bl.a. sårtvättare, idealbinda, plåster, kompresser och mitella och den går att fästa vid bältet. 20 € 20 € (25 €) Joka kodin ensiapulaukku Osta ensiapulaukku kotiin tai mökille. Säilytä ensiapulaukkua aina samassa paikassa, jotta se löytyy tarvittaessa heti. Sisältää mm. laastareita, haavapyyhkeitä, ihoteippiä, sideharsotaitoksia, joustositeitä, kolmioliinan ja kylmähauteen. Första hjälpen-väska för hemmet Beställ en första hjälpen-väska till hemmet eller sommarstugan. Förvara alltid väskan på samma plats, så att den går att hitta snabbt när den behövs. Innehåller bl.a. plåster, sårtvättare, kirurgtejp, kompresser, elastiskt förband, mitella och kylkompress. SPRkauppa_230x297mm_AM_aukeama.indd 2 9.4.2015 8.58 AVM1502_s1-28.indd 3 13.4.2015 13.30
Kiitos luottamuksesta AVUN TARPEESSA olevien auttaminen on ihmissuhde. Ihminen pitää toisen hätää niin tärkeänä asiana, että haluaa toimia hänen puolestaan. Kun apu tavoittaa, maailma vahvistuu hieman. Järjestöt voivat tarjota tälle työlle puitteet, mutta päätöksen ja työn tekevät aina ihmiset. Joskus apu ulottuu kauas ja ihmissuhde syntyy kahden toisistaan tietämättömän ihmisen välille. Suomalainen osallistuu keräykseen, jonka turvin ebola-klinikalla parantunut potilas pääsee kotiin. Suhde on välitön, kun yksinäinen ikäihminen ja auttaja kohtaavat, tai elämän suuntaa etsivä nuori löytää kaipaamaansa juttuseuraa turvakodista. Olipa osallistumisesi vapaaehtoistyötä, verenluovutusta tai rahallista tukea, siinä on aina kyse auttamisen lisäksi luottamuksesta. Tukesi antaa järjestölle enemmän mahdollisuuksia tehdä työtä. Minulle se tarkoittaa ennen kaikkea sopimusta. Tuen, koska luotan, että te toimitatte avun perille. Punaisen Ristin on oltava tuon luottamuksen arvoinen joka päivä. Työtä pitää tehdä pitkäjänteisesti ja muuttuvaa ympäristöä pitää seurata jatkuvasti. Vielä tärkeämpää on arvioida väsymättä omaa toimintaansa. Luottamus lunastetaan avoimuudella, asiantuntemuksella ja rehellisyydellä. Kun luottamusta löytyy, on järjestöön helppo palata tauon jälkeen tai uuden toiminnan pariin. Suomen Punaisen Ristin oma lehti Avun maailma on yksi kanavamme kertoa, mitä teemme ja miten työssämme onnistumme. Kun muut viestit ympärillämme lyhenevät ja niitä on jatkuvasti enemmän, lehdessä on tilaa käsitellä asioita rauhassa ja monipuolisesti, selittäen ja ymmärtäen ilmiöitä Suomessa ja maailmalla. Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi RISTIIN RASTIIN / KORS & TVÄRS 6 Asennematka herätti tunteita. 6 Attitydresa väckte känslor. 8 Vapaaehtoinen on Nälkäpäivän tähti. 8 Volontärerna Hungerdagens stjärnor. 10 Terveyttä Tadzhikistaniin. 10 Hälsa i Tadzjikistan. AVUN TARINOITA / HJÄLPENS HISTORIER 14 Ensiapu avaa ovia Suomeen. 15 Första hjälpen väg in i Finland. 18 Ensiapu kuuluu kaikille. 19 Första hjälpen för alla. 20 Identiteetti uusiksi eläkkeellä. 23 Ny identitet som pensionär. 24 Ylöjärven äänilehti pitää pintansa. 25 Ylöjärvi ljudtidning omtyckt service. 26 Punainen rasti opettaa auttamaan. 28 Röda rappet lär skolelever hjälpa. 29 Muuttolinnut suomea oppimassa. 31 Flyttfåglar lär sig finska. 32 Feissari kertoo Punaisesta Rististä. 33 Fejsare berättar om Röda Korset. 34 Suvi Saukkoriipi sai uuden elämän. 37 Suvi Saukkoriipi fick ett nytt liv. 38 Malawissa varaudutaan äärisäähän. 39 Malawi redo för extremt väder. 40 Periaatteet ovat liikkeen perusta. 42 Principerna är grunden. LOPUKSI / TILL SIST 43 Ristikko 44 Korsord 45 Vuosien takaa / Åren går 46 Kysy Punaisesta Rististä / Fråga om Röda Korset 47 Aarno Vitikainen huomaa hädän. AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 2/2015 22.4.2015 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kannen kuva/Pärmbild: Jenna Lehtonen Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriksgatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chefredaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi, 020 701 2229 Layout: Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@ punainenristi.fi Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Kimmo Holopainen, 020 701 2229 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Tilaus hinta/ Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@ punainenristi.fi Levikki noin 100 000. ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Tack för förtroendet ATT BISTÅ människa som behöver hjälp upprättar en relation mellan två människor. Den ena ser den andras nöd och det är för henne en så viktig angelägenhet att hon vill hjälpa. Organisationer kan skapa ramarna för det här hjälpandet, men både beslutet att hjälpa och själva hjälpen går alltid från människa till människa. Ibland är det långt mellan hjälpare och hjälpt och relationen uppstår mellan två människor som inte känner till varandra. En finländare deltar i en insamling som gör att en patient som blivit frisk på en ebolaklinik får resa hem. I andra fall är relationen direkt: när en ensam åldring och en hjälpare träffas eller när ungdomar som söker sin väg i livet hittar någon att tala med i ett skyddshus. Oberoende av om du hjälper genom frivilligarbete, blodgivning eller ekonomiskt stöd handlar hjälpandet också alltid om förtroende. Du ger ditt stöd till Röda Korset och det ger oss möjlighet att arbeta vidare. Det är också en överenskommelse: jag ger er mitt stöd för att jag litar på att ni ser till att hjälpen når fram. Varje dag ska Röda Korset också vara värt det förtroendet. Det är ett arbete som kräver långsiktighet och att vi ständigt följer med vad som händer i en föränderlig värld. Vi måste också oförtrutet utvärdera våra egna insatser. Förtroende får man när man är öppen, kunnig och ärlig. Finlands Röda Kors egen tidning Hjälpens värld är en av våra kanaler för att informera om vad vi gör och hur vi lyckas i vårt arbete. Medan man från andra håll bombarderas av allt kortare och allt fler budskap har vi i vår tidning rum att ta upp frågor i lugn och ro; vi kan vara mångsidiga och förklarande; vi kan ta oss tid att förstå fenomen i Finland och ute i världen. ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR JA R KK O MI KK O N E N 4 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 Avun maailma ? Hjälpens värld 2/2015 AVM1502_s1-28.indd 4 13.4.2015 13.30
Onnittelut vaalivoittajille! Ettehän unohda kaikkein heikoimpia vaalien jälkeenkään! 32/33 REIPAS PÄRJÄÄ AINA Punaisen Ristin feissarin työ kantaa kauas. JOBBAR PÅ SIKT Fejsare för Röda Korset lägger viktig grund. 14/15 ENSIAPU YHDISTÄÄ Helsingin kansainvälinen ensiapuryhmä vetää väkeä. FÖRSTA HJÄLPEN FÖRENAR Helsingfors internationella första hjälpen-grupp drar folk. 29/31 KIELEN KAUTTA Muuttolinnut-ryhmä tasoittaa tietä Suomeen. SPRÅKET INKÖRSPORT Gruppen Flyttfåglar gör det lättare för nykomlingar. 38/39 SÄÄN ARMOILLA Malawissa sopeudutaan ilmastonmuutokseen. VÄDRETS MAKTER Malawi lär sig leva med klimatförändringen. LI IS A T AK AL A LEEN A K O S K EL A Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi TAT U B LO M Q V IS T Kesäloma veneessä ? Meripelastu ksen suora hälytysnu mero on muuttunut . Muista ottaa uusi numero merelle mukaan: 0294 1000 M AR K U S L A AK S O 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 5 AVM1502_s1-28.indd 5 13.4.2015 13.30
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma Hjälpens värld nu också som digitaltidning: lehtiluukku.fi > Avun maailma Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Suomen Punaisen Ristin Rasisminvastaisen viikon Asennematka-rekkakiertue rohkaisi puuttumaan rasismiin. ?SUOMEN PUNAISEN RISTIN Rasisminvastaisella viikolla 16.–22.3. järjestettiin jälleen kymmeniä keskustelutilaisuuksia, tapahtumia ja tempauksia ympäri Suomea. Suurimman huomion keräsi Asennematka-rekkakiertue, joka matkasi Suomen halki pohjoisesta etelään huipentuen päätöskonserttiin Helsingissä YK:n rasisminvastaisena päivänä 21.3. Asennema tka halki Suomen Attitydresa genom Finland Finlands Röda Kors Attitydresaturné under veckan mot rasism uppmuntrade folk att ingripa mot rasism. ? UNDER FINLANDS RÖDA KORS veckan mot rasism 16–22.3 ordnades igen dussintals diskussioner, evenemang och jippon runt om i Finland. Mest uppmärksamhet fick Attitydresan, en långtradarturné från norr till söder genom Finland som kulminerade i en avslutande konsert i Helsingfors på FN:s dag mot rasism 21.3. Under Attitydresan pågick en livlig debatt om en gruppvåldtäkt som hade ägt rum veckan innan i Mosabacka i Helsingfors. En grupp unga män av utländsk härkomst greps för dådet och på sociala medier gick känslorna heta. Många var redo att utpeka en hel etnisk grupp vid sidan av dem som hade begått det ohyggliga brottet. Musikern Kasmir som uppträdde vid Attitydresans öppning i Rovaniemi påminde om att rasism handlar om just sådana generaliseringar. – Det är precis på grund av den här debatten som kampanjer behövs, kanske nu mer än någonsin. Vi ska inte ge oss in på en väg där en människas dumma handlingar stämplar hela gruppen, vi måste kunna se mer än så, sade Kasmir. Attitydresan-turnén var framför allt riktad till unga och bjöd på toppkonserter inte bara i Rovaniemi, utan också Kemi, Vasa, Idensalmi, Joensuu och Kouvola. På scenen stod bl.a. Stig, Musta Barbaari, Fredrik Furu, Markojuhani Rautavaara och gruppen Pimeys. I slutfesten i Helsingfors ansvarade för musiken bl.a. Prinssi Jusuf, kören Maailma under ledning av Saara Launio samt gruppen Kuningasidea. I ett anförande i slutet av kampanjen konstaterade Finlands Röda Kors ordförande Pertti Torstila att attityder och småsaker är viktiga i arbetet mot rasism. – När vi bygger ett likvärdigt Finland har varje blick och gest en inverkan, påpekade Torstila. Under veckan mot rasism delade Röda Korsets distrikt också ut utmärkelsen Fördomsfri föregångare för insatser för ett mer rättvist samhälle. Helsingfors och Nylands distrikt betonade i sitt val små handlingar i vardagen och beviljade utmärkelsen till klass 5A i skolan Tähtiniityn koulu i Esbo samt klassens lärare Reija Lampi-Parvela och Johanna Kivi. I Tähtiniityn koulu i Olars finns tre olika skolformer: undervisning på finska, tvåspråkig undervisning på finska och engelska och specialundervisning för personer med lindrig eller medelsvår utvecklingsstörning. Eleverna deltar regelbundet i lektioner och övrig verksamhet som blandar om grupperna. Skolan är också väldigt internationell och föräldrar med olika bakgrund deltar aktivt i verksamheten. I klass 5A talar eleverna åtta olika språk. – Den här klassen är som Finland i miniatyr, den är vår framtid. För de här barnen är mångkultur ingenting, det finns bara olika elever, sade läraren Johanna Kivi i samband med utdelningen av utmärkelsen Fördomsfri föregångare. Utmärkelsen Fördomsfri föregångare beviljades i år också till Postmuseet i Tammerfors, till Lassila & Tikanoja Oyj och Satu Kurri i Kouvola, Ulla Koukkari-Anttonen i Jyväskylä, OuToGo-teamet i Uleåborg, föreningen Porin Akateemiset Naiset ry i Björneborg, Tarja Rönkä på SOL Palvelut Oy i Idensalmi, teaterföreningen RanKids i Joensuu och undervisningsenheten Luuppi i Åbo. KIMMO HOLOPAINEN Läs mer om arbetet mot rasism: motrasism.fi Espoon Kontti-päällikkö Pauliina Jalola kiittää kaikkia lahjoittajia. Pauliina Jalola, chef för Kontti i Esbo, tackar alla givare. KAISA RAUTIAINEN Ostoksille Espoon Konttiin ? Suomen Punaisen Ristin Kontti-perhe sai jälleen uuden jäsenen, kun ketjun 11. kierrätystavaratalo avasi ovensa maaliskuussa Espoon Muuralassa. Espoon Kontti löytyy osoitteesta Nimismiehenpelto 6 ja on avoinna maanantaista perjantaihin 9–20, lauantaisin 10–17 ja sunnuntaisin 12–16. Konteilla on tärkeä osa Punaisen Ristin auttamisen ketjussa, sillä kierrätystavaratalojen tuotot käytetään Punaisen Ristin toimintaan ja avustustyöhön. Lisäksi Kontti työllistää pitkään työttömänä olleita ja toimittaa vaateapua maailmalle. Lue lisää: kontti.punainenristi.fi Shoppa på Kontti i Esbo ?Finlands Röda Kors Kontti-familj fick tillökning när kedjans elfte återanvändningsvaruhus slog upp dörrarna i Morby i Esbo i mars. Kontti i Esbo finns på adressen Länsmansåkern 6 och har öppet måndag till fredag kl. 9–20, lördag kl. 10–17 och söndag kl. 12–16. Kontti-varuhusen spelar en viktig roll i Röda Korsets kedja av hjälp, eftersom intäkterna används till rödakorsverksamhet och biståndsarbete. Dessutom sysselsätter Kontti personer som har varit arbetslösa länge och bidrar med klädesbistånd. Läs mer: kontti.rodakorset.fi 6 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 AVM1502_s1-28.indd 6 13.4.2015 13.31
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma Hjälpens värld nu också som digitaltidning: lehtiluukku.fi > Avun maailma Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Suomi pienoiskoossa ? Punaisen Ristin piirit jakoivat Rasisminvastaisella viikolla 16.–22.3. perinteiseen tapaan Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksia yhdenvertaisuuden edistämisestä. Helsingin ja Uudenmaan piiri korosti valinnassaan arjen pieniä tekoja ja myönsi tunnustuksen espoolaisen Tähtiniityn koulun 5A-luokalle ja sen opettajille Reija Lampi-Parvelalle ja Johanna Kivelle. Tähtiniityn koulussa on kolme erilaista koulumuotoa: suomenkielinen opetus, kaksikielinen suomi– englanti sekä lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisten erityisopetus. Oppilaat osallistuvat säännöllisesti koulun kehitysvammaisten oppitunneille ja toimintaan. Tähtiniityn koulu on myös hyvin kansainvälinen koulu, jonka toiminnassa eri taustoista tulevat vanhemmat ovat aktiivisesti mukana. Tähtiniityn 5A-luokalla puhutaan kahdeksaa eri kieltä. – Tämä luokka on kuin Suomi pienoiskoossa, meidän tulevaisuus. Näille lapsille monikulttuurisuus ei ole mikään juttu, on vain erilaisia oppilaita. Painotamme kovasti vuorovaikutusta ja sitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua, opettaja Johanna Kivi kertoi Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksen luovutustilaisuudessa. Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustus myönnettiin tänä vuonna myös Postimuseolle Tampereella, Lassila & Tikanoja Oyj:lle ja Satu Kurrille Kouvolassa, Ulla Koukkari-Anttoselle Jyväskylässä, OuToGo-tiimille Oulussa, Porin Akateemiset Naiset ry:lle, Tarja Röngälle SOL Palvelut Oy:stä Iisalmessa, teatteriyhdistys RanKidsille Joensuussa sekä opetusyksikkö Luupille Turussa. Asennema tka halki Suomen Hacer Bagdat, 11, esittelee Tähtiniityn 5A:n saamaa kunniakirjaa. Hacer Bagdat, 11, visar diplomet som 5A i Tähtiniityn koulu fick. INKA KOVANEN Asennematkan varrella herätti kiihkeätäkin keskustelua edellisellä viikolla Helsingin Tapanilassa tapahtunut joukkoraiskaus, josta pidätettiin joukko ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä. Sosiaalisessa mediassa tunteet kävivät kuumina. Moni oli valmis osoittamaan syyttävällä sormella järkyttävän rikoksen tehneiden ohella koko etnistä ryhmää. Asennematkan avajaisissa Rovaniemellä esiintynyt muusikko Kasmir muistutti, että juuri tällaisesta yleistämisestä rasismissa on kysymys. – Juuri tämän keskustelun takia näitä kampanjoita tarvitaan, ehkä nyt enemmän kuin koskaan. Ei pidä lähteä sille polulle, että yhden typerät teot leimaavat koko porukan, pitää osata nähdä sellaisen yli, Kasmir sanoi. Erityisesti nuorille suunnattu Asennematka-kiertue järjesti huippukonsertteja Rovaniemen lisäksi Kemissä, Vaasassa, Iisalmessa, Joensuussa, Kouvolassa ja Helsingissä. Asennematkan lavalle nousivat mm. Stig , Musta Barbaari , Fredrik Furu , Markojuhani Rautavaara ja Pimeys-yhtye. Kampanjan päätöspuheenvuorossaan Helsingin Savoy-teatterissa Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstila painotti asenteiden ja pienten asioiden merkitystä rasisminvastaisessa työssä. – Yhdenvertaista Suomea rakennettaessa jokaisella katseella ja eleellä on vaikutusta, Torstila muistutti. Helsingin päätösjuhlassa olivat Punaisen Ristin lisäksi mukana Yhteiset Lapsemme ry, Suomen pakolaisapu ry, Amnesty International Suomen osasto sekä Vapaa liikkuvuus -verkosto. Musiikista vastasivat mm. Prinssi Jusuf , Saara Launion johtama Maailma-kuoro sekä Suomi-reggaeta ja räppiä sekoittava Kuningasidea-kokoonpano. Vaikka Asennematka-kiertue ja rasisminvastainen viikko ovat tältä vuodelta ohi, työ yhdenvertaisen ja rasismista vapaan Suomen puolesta jatkuu arjessa joka päivä. Tai kuten Fredrik Furu Vaasassa ehdotti: viikon sijasta voitaisiin saman tien siirtyä viettämään rasisminvastaista vuotta. KIMMO HOLOPAINEN Lue lisää rasisminvastaisesta toiminnasta: eirasismille.fi Vaasassa nähtiin komea rasisminvastainen flashmob, jonka koreografiaa oli voinut opetella etukäteen netistä. I Vasa ordnades en snygg antirasistisk flashmob. Koreografin kunde man lära sig på webben på förhand. ANNE KYTÖLÄ 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 7 AVM1502_s1-28.indd 7 13.4.2015 13.31
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma 3/2015 ilmestyy 9. syyskuuta. Hjälpens värld 3/2015 utkommer den nionde september. Kors & tvärs ? Ristiin rastiin KUVASSA KAMERALLE POSEERAAVA henkisen tuen vapaaehtoinen Raisa Kaukonen on yksi tämänvuotisen Nälkäpäivä-kampanjan kasvoista. Raisa ja muut Nälkäpäivän tähdet edustavat kaikkia niitä 17 miljoonaa Punaisen Ristin vapaaehtoista, jotka ovat paikalla ja valmiina auttamaan. Ole sinäkin paikalla Nälkäpäivänä 17.–19.9.2015 ja ilmoittaudu jo nyt vapaa ehtoiseksi lipaskerääjäksi osoitteessa www.nälkäpäivä.fi ! Vapaaehtoiset Nälkä päivän tähtinä Frivilliga Hungerdagens stjärnor Raisa Kaukonen poserar för kameran. Hon är en rödakorsfrivillig som bistår behövande med psykiskt stöd, men hon är också ett av ansiktena för årets Hungerdagskampanj. Raisa och Hungerdagens övriga stjärnor representerar alla de 17 miljoner rödakorsvolontärer som finns på plats och är redo att hjälpa. Var på plats du också under Hungerdagen 17–19.9.2015 och anmäl dig redan nu som frivillig insamlare på www.hungerdagen.fi! 8 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 JARI HÄRKÖNEN 127 000 luovutti verta ?Suomessa luovutti viime vuonna verta kaikkiaan 127 000 henkilöä yhteensä 221 000 kertaa. Uusien verenluovuttajien osuus kaikista kävijöistä oli 13 prosenttia. Verenluovutukset riittivät turvaamaan potilaiden tarpeen. Veripalvelu kerää verta sairaaloiden tarpeen mukaan. Punasolujen käyttö sairaaloissa on viime vuosina vähentynyt leikkaustekniikan kehittymisen myötä, mutta verihiutaleiden tarve on pysynyt ennallaan. Verenluovuttajien toivotaan seuraavan oman veriryhmänsä tilannetta Veripalvelun nettisivujen tai mobiilisovelluksen kautta ja tulevan verenluovutukseen varsinkin kutsun saadessaan. – Kutsumme verenluovuttajia potilaiden veriryhmätarpeen mukaisesti. Pyydämme verenluovuttajia tulemaan luovutukseen ainakin kutsuviestin saatuaan, koska silloin hänen veriryhmänsä tarve on erityinen, kertoo verenluovutustoiminnan johtaja Satu Pastila. Verenluovuttajien riittävyys ei koskaan ole itsestään selvää ja uusia luovuttajia tarvitaan jatkuvasti poistuvien tilalle erityisesti O Rh-negatiivisessa veriryhmässä. Verta voi luovuttaa veripalvelutoimistoissa yhdeksällä eri paikkakunnalla sekä verenluovutustilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Verenluovutustilaisuuksia järjestetään myös isoilla työpaikoilla, varuskunnissa ja oppilaitoksissa. 127 000 gav blod ?I Finland gav 127 000 personer blod sammanlagt 221 000 gånger förra året. Av alla blodgivare var andelen nya givare 13 procent. Blodgivningarna räckte till för att trygga blodbehovet bland patienterna. Blodtjänst samlar in blod enligt sjukhusens behov. På senare år har sjukhusens behov av erytrocyter minskat eftersom operationsteknikerna har utvecklats, men behovet av trombocyter är oförändrat. Blodtjänst ser gärna att blodgivare följer med läget inom sin egen blodgrupp via blodtjänsts webbsajt eller mobilapp och kommer och ger blod i synnerhet när de får en kallelse. – Vi skickar kallelser till blodgivare enligt patienternas blodgruppsbehov. Vi ber blodgivare komma och ge blod åtminstone när de får ett meddelande eftersom det innebär att det finns ett speciellt behov av blod av just deras blodgrupp, säger Satu Pastila, direktör för blodgivningsverksamheten. Det är aldrig en självklarhet att det finns tillräckligt med blodgivare och nya givare behövs kontinuerligt för att ersätta dem som inte längre kan ge blod. Det här gäller i synnerhet O Rh-negativa givare. Man kan ge blod på blodtjänstbyråer på nio orter och vid blodgivningar på olika håll i Finland. Suomessa tarvitaan joka päivä noin 1 000 verenluovuttajaa. I Finland behövs dagligen närmare 1 000 blodgivare. KETJUREAKTIO KUTSUU Kaikille pyöräilijöille suunnattu Punaisen Ristin Ketjureaktio-kampanja kutsuu jälleen kohottamaan kuntoa ja tekemään ajetuilla kilometreillä muutakin hyvää. Ketjureaktio järjestetään osana Pyöräilykuntien verkoston leikkimielistä Kilometrikisaa, ja siihen ilmoittaudutaan osoitteessa www.kilometrikisa.fi. Kilometrien kerääminen alkaa 1. toukokuuta. Lue lisää: www.punainenristi.fi/ketjureaktio AVM1502_s1-28.indd 8 13.4.2015 13.31
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma 3/2015 ilmestyy 9. syyskuuta. Hjälpens värld 3/2015 utkommer den nionde september. Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Ensimmäiset arvontapalkinnot jaettu! ? Suomen Punainen Risti innostaa tänä vuonna väkeä jäsenyystalkoisiin kolmella valtakunnallisella arvonnalla. Ensimmäisessä arvonnassa huhtikuussa onni suosi Sara Säilää Vampulasta ja Tomi Eskolaa Vääksystä, jotka saivat palkinnoksi 200 euron arvoiset Sokos Hotelsin hotellilahjakortit. Elokuun arvonnassa palkintona on Kolmen Kaverin Jäätelöä loppuvuodeksi kahdelle voittajalle, ja vuoden viimeisessä arvonnassa joulukuussa jaossa on kak si iPad mini -tablettitietokonetta. Punaisen Ristin jäsenet voivat moninkertaistaa omat voittomahdollisuutensa hankkimalla järjestöön uusia jäseniä. Lue lisää: www.punainenristi.fi/jäsen Första lottningspriserna utdelade! ?Finlands Röda Kors lockar i år folk att värva medl e m m a r m e d h j ä l p a v t r e riksomfattande utlottningar. I den första utlottningen i april var det Sara Säilä från Vambula och Tomi Eskola från Vääksy som hade turen att vinna Sokos Hotels-presentkort värda 200 euro. I utlottningen i augusti vinner två personer 3 Kaverin Jäätelöä-glass för resten av året och i den sista dragningen i december är det två iPad mini-surfplattor som står på spel. Rödakorsmedlemmar kan mångdubbla sin vinstchans genom att värva nya medlemmar till Röda Korset. Läs mer: www.rodakorset.fi/ membership TATU BLOMQVIST Punaisen Ristin FiRE-leiri on tarkoitettu 13–25-vuotiaille. FiRE-storlägret är avsett för 13–25-åringar. JANI RUTANEN FiRE-leirille ehtii vielä! ? Punainen Risti järjestää Hämeenlinnan Evolla 2.–7. elokuuta kansainvälisen FiRE – Finnish Red Cross Experience -suurleirin. Leirillä majoitutaan oikeissa Punaisen Ristin katastrofiavun teltoissa ja nautitaan kansainvälisestä tunnelmasta, ympäröivästä luonnosta ja tutustutaan tietenkin Punaisen Ristin toimintaan. Leirin kielet ovat englanti ja suomi. Leirille kannattaa ilmoittautua viimeistään nyt, sillä huhtikuun loppuun mennessä ilmoittautuneet saavat alennusta leirimaksusta. Leirin hinta on Punaisen Ristin jäsenille 110 euroa (1.5. alkaen 130 euroa) ja ei-jäsenille 130 euroa (1.5. alkaen 150 euroa). Lue lisää ja ilmoittaudu: www.thefirecamp.com Du hinner till FiRE-lägret! ?Från andra till sjunde augusti ordnar Röda Korset det internationella storlägret FiRE – Finnish Red Cross Experience i Evois i Tavastehus. Under lägret sover deltagarna i riktiga katastrofhjälpstält och njuter av internationell stämning, den omgivande naturen och bekantar sig naturligtvis med Röda Korsets verksamhet. Huvudspråken på lägret är engelska och finska. Anmäl dig till lägret bums, för de som anmäler sig före slutet av april får rabatt på lägeravgiften. Lägret kostar 110 euro för rödakorsmedlemmar (130 euro från och med 1.5) och för icke-medlemmar 130 euro (150 euro från 1.5). Mer information och anmälan: www.thefirecamp.com Vapaaehtoiset Nälkä päivän tähtinä Maistuisiko jäätelöt koko loppuvuodeksi? Glass för resten av året skulle väl smaka gott? Lahjalasit.fi kerää apua ?Suomen Punainen Risti on aloittanut Lahjalasit Oy:n kanssa yhteistyön, jossa yrityksen nettikauppa Lahjalasit.fi edistää Punaisen Ristin työtä tarjoamalla sille näkyvyyttä. Lahjalasit Oy on suomalainen optisen alan tukkukauppa, joka myy silmälaseja ja aurinkolaseja tukkuhintaan Lahjalasit.fi:ssä ja kerää samalla varoja hyväntekeväisyysjärjestöille. Lahjalasit.fi ber om hjälp ?Finlands Röda Kors har inlett ett samarbete med Lahjalasit Oy. Företagets webbshop Lahjalasit.fi främjar Röda Korsets arbete genom att ge det synlighet. Lahjalasit Oy är en finländsk partihandel inom optik som säljer glasögon och solglasögon till partipriser på Lahjalasit.fi och samtidigt samlar in medel till välgörenhet. 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 9 Nälkäpäivän viesti 2015 kannustaa tukemaan vapaaehtoisten työtä. Hungerdagens budskap år 2015 manar till stöd för frivilligarbete. Kedjereaktionen kallar igen Röda Korsets kampanj Kedje reaktion trampar igång igen. Liksom tidigare år är den riktad till alla cyklister: kombinera motion med att göra gott för varje kilometer du cyklar. Kedjereaktion-kampanjen ordnas som en del av Cykelkommunernas lättsamma kilometertävling och anmälningen sker på adressen www.kilometrikisa.fi. Kilometersamlandet börjar den första maj. Läs mera på www.rodakorset.fi/kedjereaktion AVM1502_s1-28.indd 9 13.4.2015 13.31
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Eili-Kaija Kuusniemi kuvittaa veren monivaiheisen matkan. Eili-Kaija Kuusniemi illustrerar blodets väg. VERIPALVELU Ojenna kätesi elämän puolesta ? Punaisen Ristin Veripalvelun nettisivuilta löytyy uusi koskettava video veren matkasta. Noin kolmeminuuttisella videolla kuvittaja Eili-Kaija Kuusniemi kertoo akvarelliväreillä maalaten veren monivaiheisen matkan luovuttajalta potilaalle. Matkasta muodostuu taideteos, jonka lopussa paljastuu, miten kuvittaja itse liittyy ketjuun. Käy katsomassa: www.veripalvelu.fi Sträck ut din hand för livet ?På Röda Korsets Blodtjänsts webbplats finns en ny berörande videofilm om blodets färd. Genom den cirka tre minuter långa filmen berättar illustratören Eili-Kaija Kuusniemi i akvarell om blodets många turer på vägen från givare till patient. Färden blir ett konstverk och i slutet får tittaren se var illustratören själv finns i kedjan. Ta en titt: www.blodtjanst.fi Vettä ja terveyttä Tadzhikistaniin Suomen Punaisen Ristin ja Land Roverin yhteistyön tavoitteena on puhdas vesi ja parempi terveys 24 000 ihmiselle Tadzhikistanissa. ? Finlands Röda Kors och Land Rover samarbetar i avsikt att förse 24 000 människor i Tadzjikistan med rent vatten och bättre hälsa. Tadzjikistan är det fattigaste landet i Centralasien. Endast hälften av invånarna och skolorna på landsbygden har tillgång till rent vatten. Utvecklingsprojektet som får stöd av Land Rover och Finlands Röda Kors fokuserar på Rasht-dalen i centrala Tadzjikistan. Fältarbetet utförs av lokala frivilliga från Tadzjikistans Röda Halvmåne i samarbete med skolor och myndigheter. Dessutom har Finlands Röda Kors en biståndsarbetare i landet. Tillgången till rent vatten förbättras genom att man bygger nya vattenledningar och pumpstationer. Hygienen förbättras när man iståndsätter tvättplatser och dass. Det viktigaste är att sprida kunskap. Rödakorsfrivilliga påverkar via skolor och regelbundna hembesök. – I Tadzjikistan är det långt kvinnorna som ansvarar för hur familjerna mår, eftersom många män har tvingats resa iväg till bland annat Ryssland för att söka jobb. Byarna är isolerade i svårtillgängliga bergstrakter. Därför är förebyggande insatser livsviktiga, säger Röda Kors hälsovårdsrådgivare Tiina Saarikoski, som nyligen besökte Tadzjikistan. Röda Korsets samarbetspart Land Rover står för de fordon som behövs för att genomföra projektet i Tadzjikistan och samarbetar lokalt med Finlands Röda Kors. Finlands Röda Kors utvecklingsprojekt i Tadzjikistan är bara en liten del av det allt tätare samarbetet mellan Land Rover och Röda Korset. Målet är att biltillverkaren, som är känd för sina terrängbilar, och internationella Röda Korset fram till år 2018 ska ha ett globalt samarbete. Finlands Röda Kors har samarbetat med Röda Halvmånen i Tadzjikistan i mer än tio års tid. Genom utvecklingsprojekt har man byggt upp katastrofberedskapen i det fattiga landet, förbättrat hälsa och välmående i lokalsamhällen samt stärkt Tadzjikistanska Röda Halvmånens egen hjälpberedskap. Vatten och hälsa i Tadzjikistan 10 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 9 790 KÄVIJÄÄ VIERAILI viime vuonna Suomen Punaisen Ristin terveyspisteis sä. Asiakasmäärä kasvoi edellisvuodest a melkein 2 000 hengellä. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATILA STO 2014 Punainen Risti ja Land Rover rakentavat maailmanlaajuista kumppanuutta. Röda Korset och Land Rover bygger upp ett globalt partner skap. AVM1502_s1-28.indd 10 13.4.2015 13.31
P O S T IM A K S U M A K SE T T U P O R TO B E TA LT Som medlem deltar du i våra utlottningar! Be också din bekant att bli medlem– dina vinstmöjligheter förbättras! LEIKKAA KORTTI IRTI, TAITA KAHTIA JA SULJE TEIPILLÄ TAI NIITILLÄ. LÖSGÖR KORTET, VIK DET PÅ MITTEN OCH FÖRSEGLA MED TEJP ELLER HÄFTA. Su o m e n P u n ai n e n R ist i/ Finl an d s R ö d a K o rs Inf o : J ä sk i Tu nnu s/ A vt al sk o d : 5 01 67 4 3 V a st au slähe ty s/ Sv ar sf ö rs änd e ls e Voita koko syksyn jäätelöt tai iPad mini Vinn glass för hela hösten eller en iPad mini Jäsenenä osallistut arvontoihimme! Pyydä tuttusikin jäseneksi – voittomahdollisuutesi paranevat! AVM1501_jasenlomake_lehteen.indd 1 30.3.2015 13.16 Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Edullista majoitusta HI-hostelleissa ? Tiesitkö, että Suomen Punaisen Ristin jäsenenä majoitut edullisemmin hostelleissa Suomessa ja maailmalla? Tänä vuonna 80. juhlavuottaan viettävä Suomen Hostellijärjestö antaa Punaisen Ristin jäsenille 10 prosentin alennuksen majoituksesta HI-hostelleissaan. Verkostoon kuuluu yli 40 yksilöllistä majoitusliikettä Ahvenanmaalta Lemmenjoelle. Suomen Hostellijärjestö on osa kansainvälistä Hostelling International -verkostoa, johon kuuluu noin 3 500 hostellia ympäri maailmaa. Suomen Punaisen Ristin jäsenet voivat ostaa alennuksella myös kansainvälisen hostellikortin, jolla saa kaikissa verkoston hostelleissa vähintään 10 prosentin alennuksen. Lue lisää: hihostels.fi Förmånligt att bo på HI-hostell ?Visste du att du som medlem i Finlands Röda Kors bor billigare på vandrarhem i Finland och utomlands? Hostelling International Finland firar 80-årsjubileum i år och organisationen ger Röda Korsets medlemmar tio procents rabatt på inkvartering på sina HI-hostell. Till nätverket hör mer än 40 individuella inkvarteringsplatser från Åland till Lemmenjoki. Hostelling International Finland är den finländska delen av Hostelling International-nätverket, som består av cirka 3 500 hostell världen över. Medlemmar i Finlands Röda Kors får också rabatt på organisationens internationella hostellkort som ger rätt till en rabatt på minst tio procent i alla nätverkets vandrarhem. Läs mer: hihostels.fi JAGUAR LAND ROVER LIMITED ? TADZHIKISTAN on Keski-Aasian köyhin maa, jossa noin 40 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Puhdasta vettä riittää vain noin puolelle maaseudun asukkaista ja kouluista. Tarvetta on myös tiedon jakamiselle hyvästä hygieniasta sekä tuberkuloosin ja muiden hengitystieinfektioiden ehkäisystä. Lisäksi osaamista tarvitaan odottavien äitien terveydenhuollossa ja synnytysturvallisuudessa. Land Roverin ja Suomen Punaisen Ristin tukema kehityshanke keskittyy vuoristoiseen Rashtin laaksoon Tadzhikistanin keskiosissa. Kenttätyön tekevät paikalliset Tadzhikistanin Punaisen Puolikuun vapaaehtoiset yhteistyössä koulujen ja viranomaisten kanssa, minkä lisäksi Suomen Punaisella Ristillä on maassa yksi avustustyöntekijä. Puhdasta vettä saadaan rakentamalla uusia vesijohtoja ja pumppuasemia. Hygieniaa kohennetaan pesupaikkojen ja käymälöiden korjauksilla. Tärkeintä on kuitenkin ihmisten opastus. Vapaaehtoiset vaikuttavat koulujen kautta ja säännöllisillä kotikäynneillä. – Tadzhikistanissa perheiden hyvinvointi on pitkälti naisten vastuulla, sillä monet miehet ovat joutuneet lähtemään etsimään työtä esimerkiksi Venäjältä. Kylät ovat hankalien vuoriteiden takana, joten ne elävät omillaan. Siksi ennaltaehkäisy on elintärkeää, kertoo Suomen Punaisen Ristin terveydenhuollon neuvonantaja Tiina Saarikoski, joka kävi äskettäin Tadzhikistanissa. Punaisen Ristin yhteistyökumppani Land Rover toimittaa Tadzhikistaniin hankkeessa tarvittavaa ajoneuvokalustoa ja tekee paikallista yhteistyötä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Suomen Punaisen Ristin kehityshankkeet Tadzhikistanissa ovat vain pieni osa Land Roverin ja Punaisen Ristin tiivistyvää yhteistyötä. Tavoitteena on, että maastoautoistaan tunnettu autonvalmistaja ja kansainvälinen Punainen Risti tekevät vuoteen 2018 mennessä maailmanlaajuista yhteistyötä, jonka päämääräksi on asetettu parantaa jopa miljoonan ihmisen elämää. Suomen Punainen Risti on tehnyt Tadzhikistanin Punaisen Puolikuun kanssa yhteistyötä yli kymmenen vuoden ajan. Kehityshankkeissa on rakennettu köyhään maahan katastrofivalmiutta, parannettu paikallisyhteisöjen terveyttä ja hyvinvointia sekä vahvistettu Tadzhikistanin Punaisen Puolikuun omaa auttamisvalmiutta. Työtä on rahoitettu ulkoministeriön ja Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun toimiston ECHO:n varoilla. KIMMO HOLOPAINEN AVM1502_s1-28.indd 11 13.4.2015 13.31
Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Suurarpajaiset käyntiin ? Suomen Punaisen Ristin tämänvuotiset suurarpajaiset pyörähtävät käyntiin huhtikuussa. Viisi euroa kappaleelta maksavat arvat postitetaan Punaisen Ristin jäsenille ja tukijoille, jotka voivat lunastaa arvat itselleen tai myydä ne eteenpäin. Pääpalkintona on tällä kertaa Renault Clio -henkilöauto. Arpajaistuotoilla tuetaan Punaisen Ristin kotimaan toimintaa. Storlotteriet drar igång ?Finlands Röda Kors storlotteri ordnas i år från och med april. Lotterna kostar fem euro styck och postas i knippen på fem lotter till Röda Korsets medlemmar och stödjare. Mottagarna kan lösa in lotterna eller sälja dem vidare. Huvudvinsten i år är en personbil av modell Renault Clio. Intäkterna från lotteriet används till Röda Korsets verksamhet i hemlandet. Abdirahim "Husu" Hussein luovutti verta ja haastatteli samalla Veripalvelun Susanne Ekblom-Kullbergia. Abdirahim ”Husu” Hussein gav blod och passade på att intervjua Blodtjänsts Susanne Ekblom-Kullberg. VERIPALVELU UUDEN JÄSENEN TIEDOT / DEN NYA MEDLEMMENS UPPGIFTER ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO / POSTNUMMER POSTITOIMIPAIKKA / ORT SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) PUHELIN / TELEFON SÄHKÖPOSTI / E-POST PUNAISEN RISTIN PAIKALLISOSASTO, JOHON HALUAN LIITTYÄ (jos tiedossa). RÖDA KORSETS LOKALAVDELNING SOM JAG VILL GÅ MED I (om känd). MINUUN VOI OLLA YHTEYDESSÄ / NI KAN TA KONTAKT MED MIG ? SÄHKÖPOSTITSE / PER E-POST ? TEKSTIVIESTILLÄ / PER SMS. JÄSENEKSI LIITTYVÄ SAMASSA OSOITTEESSA ASUVA PERHEENJÄSEN: MEDLEM BLIR OCKSÅ FÖLJANDE FAMILJEMEDLEM PÅ SAMMA ADRESS: ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) JÄSENHANKKIJAN TIEDOT / MEDLEMSVÄRVARENS UPPGIFTER NIMI / NAMN PUHELIN / TELEFON OSOITETIEDOT / ADRESSUPPGIFTER JÄSENNUMERO / MEDLEMSNUMMER Ole osa turvaverkkoa. Liity jäseneksi. Skyddsnät behövs. Bli medlem. JÄSENMAKSUT / MEDLEMSAVGIFTER ? vuosijäsen / årsmedlem 20 € ? nuorisojäsen (alle 29 v.) / ungdomsmedlem (under 29 år) 10 € ? ainaisjäsen / ständig medlem 300 € PERHEJÄSENYYS / FAMILJEMEDLEMSKAP Samassa taloudessa asuvat voivat liittyä perhe jäseniksi. Ensimmäinen maksaa normaalin jäsenmaksun, muut samassa osoitteessa asuvat perheenjäsenet maksavat seuraavasti: De som bor i samma hushåll kan bli familjemedlemmar i Röda Korset. Den första medlemmen betalar en normal medlemsavgift, övriga familjemedlemmar på samma adress betalar: ? aikuiset / vuxna 10 € ? nuorisojäsenet (alle 29 v.) / ungdomsmedlemmar (under 29 år) 5 € Sekä jäsenhankkija että uusi jäsen osallistuvat arvontoihin! Värvaren och den nya medlemmen deltar både i utlottningarna! punainenristi.fi/jasenyys rodakorset.fi/membership 2 01 5 AVM1501_jasenlomake_lehteen.indd 2 30.3.2015 13.16 Suurarpajaisten tuotoilla tuetaan Punaisen Ristin kotimaan toimintaa kuten festarityötä. Intäkterna från Storlotteriet används till verksamhet i hemlandet, bl.a. festivalarbete. TEEMU ULLGRÉN Moninaista verta tarvitaan ? Ulkomaalaistaustaisen väestön kasvaessa tarvitaan myös entistä enemmän verenluovuttajia eri etnisistä ryhmistä. Veriryhmät perustuvat punasolujen ominaisuuksiin. Veriryhmäjärjestelmiä on yli 30, joista tärkeimmät ovat ABOja Rhesus-veriryhmäjärjestelmät. Verivalmisteen tulee vastata potilaan veriryhmää. Veriryhmät ovat perinnöllisiä ja väestöryhmien välillä on veriryhmäeroja vaihtelevassa määrin. Eri väestöissä esiintyy juuri heille ominaisia veriryhmiä, joita ei löydy juuri lainkaan muihin väestöryhmiin kuuluvilta. Erityisesti Punaisen Ristin Veripalvelu toivoo afrikkalaistaustaisia verenluovuttajia, sillä heillä esiintyy sellaisia harvinaisia veriryhmiä tai veriryhmäyhdistelmiä, joita ei pohjoiseurooppalaisilta juuri löydy. Många slags blod behövs ?I takt med att befolkningen med rötter i utlandet ökar i Finland behövs också mer blodgivare från olika etniska grupper. Blod indelas i blodgrupper enligt de egenskaper som blodets erytrocyter har. Det finns mer än 30 olika blodgruppssystem och viktigast bland dem är ABOoch Rhesus-systemen. Det blodpreparat som ges bör motsvara patientens blodgrupp. Blodgrupperna går i arv och skillnader i blodgrupp finns i varierande grad mellan olika etniska befolkningsgrupper. I befolkningar kan det förekomma blodgrupper som är kännspaka för ett givet folk och som är väldig t sällsynta bland människor från andra folk. I synnerhet efterlyser Röda Korsets Blodtjänst därför blodgivare av afrikansk härkomst, eftersom de bär på blodgrupper eller blodgruppskombinationer som är extremt sällsynta bland nordeuropéer. P al ve lu n ta rj oa ja t: L äh iT ap io la K es k in äi n en V ak u u tu sy h ti ö, Lä h iT ap io la Ke sk in äi ne n He nk ivak uutusyhtiö, LähiTapiola alueyhtiöt ja Dextra. PARANET PIAN LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkaana voit soittaa maksutta TerveysHelppiin, jossa Lääkärikeskus Dextran ammattilaiset luunmurtumiin, kaikkialla Suomessa. Tarvittaessa saat heti ajan erikoislääkärille ja korvausasiasi vireille. Kuntoudut nopeammin, kun hoito hoidetaan alusta asti oikein. lahitapiola.?/terveyshelppi SAIRAUDEN TAI TAPATURMAN SATTUESSA, SOITA 3 123 IHMISTÄ ILMOITTAUTUI viime vuonna internetissä Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi. Netin osuus ilmoittautumisista on kasvanut nopeasti. Vuotta aiemmin uusista vapaaehtoisista 2 691 tuli netin kautta. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATILASTO 2014 3 123 MÄNNISKOR ANMÄLDE SIG som rödakorsvolontärer via webben förra året. Andelen webbanmälningar har ökat snabbt. Året innan anmälde sig 2 691 av våra nya frivilliga via webben. KÄLLA: RÖDA KORSETS VERKSAMHETSSTATISTIK 2014 AVM1502_s1-28.indd 12 13.4.2015 13.31
Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin ja HOK-Elannon Hyvän elämän eväät -yhteistyö tukee arjessa selviytymistä. Tikkurilan osasto järjestää hankkeen puitteissa kuukausittaisia kahvikohtaamisia Vantaan Kontissa. ? KESÄLLÄ 2013 käynnistetty Hyvän elämän eväät -hanke edistää ihmisten hyvinvointia järjestämällä kohtaamispisteitä ja teematilaisuuksia, joissa Punaisen Ristin vapaaehtoiset keskustelevat osallistujien kanssa terveydestä, turvallisuudesta ja onnellisuudesta. Vantaan Kontti-kierrätystavaratalon kuukausittaisessa kahvitilaisuudessa Tikkurilan osaston vapaaehtoisten ja osallistujien puheenvaiheet vaihtelevat arkipäivän kuulumisista Kontti-löytöihin. – Kohtaamiset ovat olleet monelle juttuseuraa kaipaavalle hyvin merkityksellisiä. Keskustelun keskiössä on aina henkinen ja fyysinen hyvinvointi, Tikkurilan osaston tiedottaja ja rahastonhoitaja Irma Laine taustoittaa. Tärkeintä kahvikohtaamisissa on läsnäolo ja välittäminen. Keskusteluiden keskiössä on myös hyvän mielen välittäminen läheisille. – Hanke on läsnä siellä, missä ihmiset liikkuvat. Järjestämme kohtaamisia Kontin lisäksi kauppakeskuksissa, toreilla ja erilaisissa tapahtumissa, kertoo projektipäällikkö Pirjo Vesala Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiristä. Hyvän elämän eväät -hankkeen kahvikohtaamisissa on välillä syntynyt jopa jonoja vapaaehtoisten juttusille. Ihmisillä on tarve vaihtaa ajatuksia arjen haasteista ja iloista. – Kohtaamisten suosio johtuu varmasti osittain siitä, että annamme matalan kynnyksen keskusteluapua. Meitä on helppo lähestyä, Tikkurilan vapaaehtoiset kertovat yhteen ääneen. Alkuvuonna 60-vuotispäiväänsä juhlinut Tikkurilan osasto järjestää aktiivisesti toimintaa Vantaan alueella. Useat osaston toimintamuodot perustuvat kohtaamiseen: Hyvän elämän eväät -hankkeen lisäksi tarjolla on muun muassa ystävätoimintaa, Kansainvälistä klubia ja Terhokerhoa. Osaston 60-vuotisjuhliin varatut rahat päätettiin sittenkin lahjoittaa Punaisen Ristin katastrofirahastoon. – Maailma on täynnä apua tarvitsevia ihmisiä. Tällä tavoin rahat menevät varmasti hädässä oleville ihmisille niin Suomessa kuin maailmallakin, osaston puheenjohtaja Merja Nieminen sanoo. EEVA-KRISTIINA HEMANUS Kahvipöytäkeskustelua hyvinvoinnista LEENA KOSKELA Punaisen Ristin Tikkurilan osaston vapaaehtoiset tapaavat joka kuukausi juttuseuraa kaipaavia Vantaan Kontissa osana Hyvän elämän eväät -hanketta. P al ve lu n ta rj oa ja t: L äh iT ap io la K es k in äi n en V ak u u tu sy h ti ö, Lä h iT ap io la Ke sk in äi ne n He nk ivak uutusyhtiö, LähiTapiola alueyhtiöt ja Dextra. PARANET PIAN LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkaana voit soittaa maksutta TerveysHelppiin, jossa Lääkärikeskus Dextran ammattilaiset luunmurtumiin, kaikkialla Suomessa. Tarvittaessa saat heti ajan erikoislääkärille ja korvausasiasi vireille. Kuntoudut nopeammin, kun hoito hoidetaan alusta asti oikein. lahitapiola.?/terveyshelppi SAIRAUDEN TAI TAPATURMAN SATTUESSA, SOITA AVM1502_s1-28.indd 13 13.4.2015 13.31
Enemmän kuin ensiapuryhmä Helsingin kansainvälisen ensiapuryhmän ovet ovat auki kaikille, jotka haluavat vahvistaa ensiaputaitojaan kansain välisessä ja iloisessa porukassa. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT LEENA KOSKELA 14 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 AVM1502_s1-28.indd 14 13.4.2015 15.42
HELSINGFORS internationella första hjälpen-grupp inledde sin verksamhet i april förra året. Initiativet till gruppen kom från britten Craig Mitchell , som har arbetat som biståndsarbetare för Röda Korset och saknade första hjälpen som hobby – på engelska. Det fanns ett tydligt behov av en internationell grupp, ansåg Mitchell, eftersom det i huvudstadsregionen finns tusentals utländska studerande och arbetstagare som inte kan finska eller svenska. – Många har en bakgrund inom första hjälpen eller vilja att lära sig, men en språkmur hindrar dem från att engagera sig, säger Mitchell. Han är själv ett levande exempel på den situationen. – Jag kom till Finland för att jobba på Nokia redan år 1999, mutta finskan är fortfarande svår, eftersom man inte får tillfälle att öva språket. Jag arbetar på engelska och finländare byter alltid till engelska om jag försöker tala finska. Och hur är det med dem som tillbringar en kortare tid här i landet? Gruppen verkar under Länsi-Helsingin osasto i västra Helsingfors och har i dagsläget 10–15 regelbundet aktiva medlemmar, men emellanåt har antalet varit betydligt större. Språkkunskap för jour Gruppledaransvaret axlar Inari Kaustinen och Katja Meriläinen tillsammans med Craig Mitchell. – Alla är välkomna. Det är viktigt att finländare är med: vi inte vill att gruppen bara är för utlänningar och att de håller sig för Mer än en första hjälpen-grupp Helsingfors internationella första hjälpengrupp är öppen för alla som vill lära sig första hjälpen i ett bra gäng. 1 Ensiapu yhdisti amerikkalaisen Heidi Henricksonin (vas.), suomalaisen Inari Kaustisen, itävaltalaisen Michaela Tiefenbacherin ja englantilaisen Craig Mitchellin. Första hjälpen förde samman amerikanska Heidi Henrickson (t.v.), finländska Inari Kaustinen, österrikiska Michaela Tiefenbacher och brittiska Craig Mitchell. 2 Egyptiläinen Bishoy Awadalla auttaa ”liikaa juoneen” Julia Casadon ylös ensiapuharjoituksessa. Egyptiska Bishoy Awadalla hjälper upp "överförfriskade” Julia Casado i en första hjälpenövning. 3 Katja Meriläisen ja Craig Mitchellin täysin asiallisesti alkanut harjoitus lipsahtaa komedian puolelle. Katja Meriläinens och Craig Mitchells övning började allvarligt, men slutar i komedi. KÄ ÄNNÄ ? 2 3 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 15 ALOITTAMAAN PÄÄSTÄÄN vähän yli kuusi. Nopeasti käy selväksi, että nyt ei istuta tuppisuuna. Kysymykset ja kommentit keskeyttävät vähän väliä Michaela Tiefenbacherin alustuksen. Se kuuluu asiaan. Meneillään ovat Helsingin kansainvälisen ensiapuryhmän joka toinen torstai järjestettävät harjoitukset. Illan aihe on intoxication, myrkytykset, joka kattaa niin alkoholin, huumausaineet kuin muutkin myrkyt. Puhetta johtava Tiefenbacher on suorittanut laajan ensiauttajan koulutuksen Itävallassa, mutta alan ammattilainen hän ei ole. Muutama kuulijoista sitä vastoin on. – Kaikki osaavat varmasti mitata potilaan pulssin ranteesta. Helpointa on laskea 30 sekuntia ja kertoa tulos kahdella, Tiefenbacher neuvoo. – Eikö se kannattaisi mitata kaulasta? Olen kuullut, että jos verenpaine on alle 60, pulssi ei tunnu ranteesta, yksi kuulijoista ehdottaa. Tiefenbacher kääntää kysymyksen Tuomas Telkille . – Jos verenpaine on niin alhainen, että pulssi ei tunnu ranteesta, se ei riitä kunnolla elintoimintojen ylläpitoon. Kysymyksessä on joka tapauksessa hätätilanne, Telkki vastaa. Hän on ammatiltaan ensihoitaja ja ensivastekouluttaja ja paikalla varmistamassa, että hankalampiin kysymyksiin löytyy vastaus. Lisäksi Telkki on Punaisen Ristin Länsi-Helsingin osaston valmiusvastaava. Ryhmäläisten kotimaiden veikkaaminen käy haastavasta seuraleikistä. Noin 15 paikallaolijasta neljä on suomalaisia, muut kuka mistäkin. Englannin ääntämyksestä päätellen useampi puhuu äidinkielenään espanjaa tai italiaa, pari saksaa tai englantia. Tarkempi selvitys paljastaa, että osataan täällä esimerkiksi hindiä, urdua ja punjabiakin. Ei ihme, että häkämyrkytyksiä käsittelevä osio herättää kysymyksiä suomalaiskansallisista erityispiirteistä: – Sattuuko Suomessa paljon häkämyrkytyksiä, kun saunoja on niin paljon? Selvä tilaus toiminnalle Länsi-Helsingin osastossa toimiva Helsingin kansainvälinen ensiapuryhmä aloitti huhtikuussa vuosi sitten. Aloitteentekijänä toimi Punaisen Ristin kansainvälisenä avustustyöntekijänä työskennellyt britti Craig Mitchell , joka kaipasi paikkaa harrastaa ensiapua englannin kielellä. Helsingin ja Uudenmaan piirin ensiaputoiminnan suunnittelija Rina Oksanen ryhtyi porukan ”kummiksi”, ja tilat saatiin keskeltä kaupunkia Kampin koulutuskeskuksesta. Kansainväliselle ryhmälle oli Mitchellin mukaan tarvetta, sillä pääkaupunkiseudulla asuu tuhansia ihmisiä, jotka puhuvat muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. – Pelkästään EU:n sisällä liikkuu paljon opiskelijoita ja työntekijöitä, joista monella on taustaa ensiavussa tai halu oppia, mutta kielimuuri estää heitä osallistumasta ryhmiin, Mitchell sanoo. Hän on itse aiheesta elävä esimerkki. – Tulin Suomeen töihin Nokialle jo vuonna 1999, mutta suomi on edelleen vaikeaa, koska mahdollisuuksia harjoitella on vähän. Työkieleni on englanti, ja suomalaiset vaihtavat aina englantiin, kun yritän puhua suomea. AVM1502_s1-28.indd 15 13.4.2015 13.31
sig själva. Men engelska är verksamhetsspråket, så lite kunskaper i engelska måste man ha, säger Kaustinen. Många gör tillfälliga besök vid gruppens övningar, men en del medlemmar har siktet inställt på något mer. – Vi har fått ihop en liten kärntrupp som vill utbilda sig till första hjälpen-jour. Gruppen har gått kurserna FHJ1 och FHJ2, jourkursen är kvar, berättar Meriläinen. En jourgrupp med omfattande språkkunskaper är en styrka under idrottstävlingar, konserter och i samband med övriga internationella evenemang. – Vi kan bilda första hjälpen-par där den ena talar finska som modersmål och den andra t.ex. spanska, tyska eller franska. Språkbredden är viktig eftersom det är väldigt bra om man kan hjälpa en människa i nöd på hennes modersmål, säger Mitchell. Vänner världen över Den internationella första hjälpen-gruppens främsta mål är att ge utlänningar möjlighet att öva sina kunskaper i första hjälpen, men det är inte det enda målet. Rina Oksanen planerar första hjälpen-verksamhet inom Helsingfors och Nylands distrikt och är "fadder" för gruppen. Hon påminner om att gruppen också bidrar till att stärka Röda Korsets hjälpberedskap. – Det rör sig mycket turister i huvudstadsregionen, det ordnas internationella evenemang, det finns flygfält och universitet – om en storolycka inträffar behöver vi folk som är vana att agera på andra språk. Att bli bekant med nya människor och göra något i grupp är sådant som lockar folk till gruppen, i synnerhet bland utlänningar som i övrigt bara träffar studieeller arbetskamrater. En av dem är Michaela Tiefenbacher , som studerar turism som utbyteselev vid yrkeshögskolan Haaga-Helia. – Det finns mycket i finländarna som påminner om oss österrikare: vi är lite reserverade och det kan vara svårt att lära känna oss. Därför är den här gruppen viktig, man blir bekant med folk och får vänner från olika länder, säger Tiefenbacher. ? 4 Michaela Tiefenbacher ja Julia Casado harjoittelevat "tiedottoman" Xeven Edward Sadlerin hengitysteiden avaamista. Michaela Tiefenbacher och Julia Casado övar att öppna luftvägarna på "medvetslös" patient Xeven Edward Sadler. 16 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 – Minut toivotettiin kyllä tervetulleeksi Länsi-Helsingin osaston ensiapuryhmään, mutta haluan opiskella ensiapuryhmässä nimenomaan ensiapua, en suomea. Ja entä sellaiset ihmiset, jotka oleskelevat Suomessa vain vähän aikaa? Toden teolla ryhmän toiminta lähti käyntiin viime syksynä. Ryhmän tapaamisissa käy säännöllisesti 10–15 henkeä, mutta välillä ovat tuolit tahtoneet loppua kesken. Tärkein tiedotuskanava on Facebook-sivu, jolla on yli 350 seuraajaa. Kielitaitoa päivystyksiin Ryhmän vetovastuun jakavat Craig Mitchellin kanssa Inari Kaustinen ja Katja Meriläinen . Molemmat ovat asuneet pitkään ulkomailla, joten kansainvälinen ryhmä tuntui luontevalta valinnalta. – Ryhmän ovet ovat auki kaikille. Suomalaisten mukanaolo on tärkeää, koska emme halua ryhmää, jossa ulkomaalaiset pyörivät vain omassa porukassaan. Englanti on kuitenkin ryhmän toimintakieli, joten sitä pitää jonkin verran osata, Kaustinen sanoo. Suomenkielisiä tarvitaan myös toisesta syystä. Ryhmän harjoituksissa vierailee paljon satunnaisia kävijöitä, mutta osan tavoitteet ovat pitemmällä. – Meille on muodostunut sellainen ydinporukka, joka tahtoo kouluttautua ensiapupäivystäjiksi. EA1ja EA2-kurssit on suoritettu, vielä pitää käydä päivystyskurssi, Meriläinen kertoo. Kielitaitoinen päivystäjäjoukko taipuu moneen esimerkiksi urheilukilpailuissa ja muissa kansainvälisissä tapahtumissa. – Voimme muodostaa ensiapupareja, joissa toinen päivystäjä puhuu äidinkielenään suomea ja toinen esimerkiksi espanjaa, saksaa tai ranskaa. Kielivalikoimalla on iso merkitys, koska hätääntynyttä ihmistä olisi tärkeää pystyä auttamaan äidinkielellä, Mitchell sanoo. Ryhmän ykköstavoite on tarjota paikka ensiaputaitojen harjoitteluun, mutta ainoa tavoite se ei ole. Rina Oksanen muistuttaa, että ryhmä vahvistaa myös Punaisen Ristin auttamisvalmiutta. – Pääkaupunkiseudulla liikkuu bussilasteittain turisteja, käy risteilyaluksia, on tapahtumia, lentokenttä ja yliopistot. Suuronnettomuuden sattuessa me tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat tottuneet toimimaan vieraalla kielellä. – Samalla ryhmä on väylä kutsua uusia tekijöitä Punaiseen Ristiin, Oksanen toteaa ja toivoo, että vastaavia ryhmiä syntyisi lisää ympäri Suomea. Nauru herkässä Illan ohjelmassa koittaa harjoittelun vuoro. Ryhmän vetäjät valmistelevat ympäri koulutustiloja rasteja myrkytystilojen hoidosta. Sammuneita herätellään, tiedottomia käännellään kylkiasentoon ja apua hälytetään. Välillä vaihdetaan osia auttajasta autettavaksi. Vaikka aihe on vakava, nauru on herkässä monikansallisten pienryhmien eläytyessä rooleihinsa. Inari Kaustisen ja Katja Meriläisen ensiapupari yrittää herätellä maassa makaavaa Craig Mitchelliä. Vieressä lojuu pari pulloa esittämässä tiedottoman nauttimia myrkyllisiä aineita. – Ei, en saa häntä hereille, Katja toteaa Inarin soittaessa hätäkeskukseen. – Hengitys on normaali. Käännetään kylkiasentoon. Yks, kaks, kolme... – Oletteko saaneet selville, mitä hän on nauttinut, harjoituksen valvojana toimiva Michaela Tiefenbacher kysyy. – Jotain myrkyllisiä aineita. Mitä nämä edes ovat – nestemäinen pesuliuos ja vettähylkivä spray? – Voi Craig-parka, miten alas olet vajonnut! – No, sillä on pakko pärjätä, mitä löytyy, potilas virnistää silmät kiinni. Naurunremakkaan on hyvä lopettaa. Kaksi tuntia ei riittänyt tälläkään kertaa, mutta yhteenvedon jälkeen ryhmäläiset suuntaavat silti porukalla syömään. Kansainvälinen ryhmä palvelee kaiken muun ohessa vielä yhtä tarkoitusta. Uusiin ihmisiin tutustuminen ja porukassa tekeminen on iso osa ryhmän viehätystä varsinkin niille ulkomaalaisille, joiden sosiaaliset piirit rajoittuisivat muuten työhön tai opiskeluun. Sellaisille kuin Tiefenbacher, joka opiskelee matkailualaa vaihto-oppilaana Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. – Suomalaisissa on paljon samaa kuin meissä itävaltalaisissa, olemme vähän varautuneita eikä meihin ole aina niin helppo tutustua. Siksi tämä ryhmä on tärkeä, täällä tutustuu ihmisiin ja saa ystäviä eri maista, Tiefenbacher sanoo. – Ja kuten näkyy, meillä on aina tosi hauskaa. ? Kansainvälinen ensiapuryhmä netissä: www.facebook.com/FirstAidHelsinki AVM1502_s1-28.indd 16 13.4.2015 13.31
Kuka vain voi olla KÄ ÄNNÄ ? Olga Mertaniemi oli opiskellut ensi apua yhden teoriatunnin verran, kun hän pelasti koulumatkansa varrella sairauskohtauksen saaneen nuoren hengen. Nyt hän aikoo kunnolliselle ensiapukurssille – ja suosittelee samaa muillekin. TEKSTI ANNI JYRINKI KUVAT TEIJA SOINI HENGENPELASTAJA 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 17 SEN PITI OLLA ihan tavallinen arki-iltapäivä. Oululainen Olga Mertaniemi , 16, oli pyöräilemässä koulusta kotiin, kun hän huomasi ihmisen makaavan maassa pyörätien vieressä. – Ei siinä ollut kahta puhetta, pitääkö pysähtyä auttamaan vai ei. Totta kai menin katsomaan, mikä on hätänä, Olga kertaa helmikuun lopun tapahtumia. Olgan tullessa paikalle sairauskohtauksen saaneen Sami Aaltosen , 17, kaveri oli juuri aloittamassa puhelua hätäkeskukseen. Olga ryhtyi toimeen. Hän yritti ensin saada tajutonta hereille, mutta vastausta ei kuulunut. Kun Samin hengitys katkesi, Olga aloitti paineluelvytyksen. Aikaisempaa kokemusta elvyttämisestä hänellä ei ollut. Takana oli vain tunnin verran teoria oppia koulun terveystiedon tunnilta. Sari Aaltonen (vas.) halaa poikansa Samin elvytyksellä pelastanutta Olga Mertaniemeä. Sari Aaltonen (t.v.) kramar om Olga Mertaniemi vars hjärt-lungräddning räddade sonen Sami. AVM1502_s1-28.indd 17 13.4.2015 13.31
DET SKULLE vara en vanlig vardagseftermiddag i Uleåborg. Olga Mertaniemi, 16, var på väg hem från skolan på sin cykel när hon såg en pojke ligga på marken intill cykelvägen. – Det var inte något att fundera på, om jag skulle stanna för att hjälpa eller inte. Klart att jag kollade vad som stod på, berättar Olga om det som hände i slutet av februari. När Olga kom till platsen höll en kompis till avtuppade Sami Aaltonen, 17, precis på att ringa nödcentralen. Olga började hjälpa. Först försökte hon väcka Sami, men fick ingen kontakt med honom. När Sami slutade andas övergick Olga till hjärt-lungräddning. Någon tidigare erfarenhet av HLR hade hon inte. Det hon hade med sig var en timme teori från hälsokunskapstimmen i skolan. – Men det var ganska nyligen vi hade talat om det, så jag kom ihåg att det var viktigt med kompressionerna, säger Olga. I ett skede började Sami andas för egen maskin igen, så Olga lade honom i framstupa sidoläge enligt anvisningar från nödcentralen. En stund senare slutade han andas på nytt så Olga fortsatte med hjärtlungräddningen tills ambulansen kom. Hög tid för en riktig kurs I mars fick Olga ta emot Finlands Röda Kors första hjälpen-utmärkelse i Uleåborg som tack för sitt rådiga handlande: hon räddade sannolikt livet på Sami. Sami hade drabbats av en hjärtVem som helst kan rädda liv Olga Mertaniemi hade haft en enda teorilektion i första hjälpen när hon räddade livet på en sjuk yngling. Terveystiedon opettaja Soile Helisten-Mikkola on syystäkin ylpeä oppilaastaan Olga Mertaniemestä. Hälsokunskapsläraren Soile Helisten-Mikkola har orsak att vara stolt över eleven Olga Mertaniemi. 18 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 – Siitä oli kuitenkin puhuttu ihan vastikään, joten muistin, että kaikkein tärkeintä on painelu elvytys, Olga sanoo. Välillä Sami alkoi jälleen hengittää itse, joten Olga käänsi hänet kylkiasentoon hätäkeskuksen ohjeiden mukaan. Hetken myöhemmin hengitys kuitenkin lakkasi uudestaan. Olga jatkoi tarmokkaasti paineluelvytystä ambulanssin tuloon saakka. Oikealle ensiapukurssille Olga vastaanotti Oulussa maaliskuussa Suomen Punaisen Ristin myöntämän Ensiavun huomionosoituksen rohkeasta ja neuvokkaasta toiminnastaan, joka hyvin todennäköisesti pelasti Samin hengen. Samin sydänkohtauksen todettiin myöhemmin sairaalassa johtuneen täysin oireettomana pysyneestä synnynnäisestä sydänviasta, joka on korjattavissa leikkauksella. Operaation jälkeen potilas voi palata täysin normaaliin elämään. Olga vieraili sairaalassa katsomassa Samia noin viikko ensiaputilanteen jälkeen. – Kovasti hän kiitteli. Juteltiin monista asioista siinä, Olga sanoo vaatimattomasti ja kertoo suunnittelevansa nyt kunnollisen ensiapukurssin suorittamista. – Varmasti siitä olisi paljon hyötyä. Toivoisin, että mahdollisimman moni nuori kävisi ensiapukurssin. Olgan lisäksi tunnustusta sai samassa tilaisuudessa myös hänen koulunsa Oulun Lyseon lukio, jolle myönnettiin ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa kunniamaininta ansiokkaasta ensiaputaitojen opetuksesta. Huomionosoituksen vastaanotti lukion terveystiedon opettaja Soile Helistén-Mikkola . – Lisää Olgan kaltaisia tarvitaan. Toivoisin, että ensiapuoppia olisi mahdollista jakaa terveystiedon tunneilla enemmänkin. Olisi hienoa, jos ensiapukurssi saataisiin vaikka valinnaiseksi kurssiksi lukioon, Helistén-Mikkola näkee. Ensiapu kuuluu kaikille Samin ja Olgan tarina on arvokas muistutus siitä, että kuka tahansa meistä saattaa joutua autettavaksi tai auttajaksi ilman ennakkovaroitusta. Vähintään pieniä tapaturmia ja sairastumisia sattuu joskus jokaisen kohdalle, mutta monissa vakavissakin onnettomuuksissa jo ensiavun alkeet voisivat pelastaa ihmishenkiä – tiesitkö esimerkiksi, että lähes puolet kolareissa menehtyneistä kuolee tukehtumalla, koska kukaan ei avaa tajuttoman uhrin hengitysteitä? Suomen Punainen Risti muistuttaa tänä vuonna Punaisen Ristin viikolla 4.– 10.5. ensiaputaitojen tärkeydestä erityisesti nuoria aikuisia, mutta myös kaikkia muita. Useimmiten ensiaputaitoa tarvitaan vapaa-ajalla ja omassa kodissa, ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat vain harvoin heti paikalla. Siksi jokaisen tulisi hallita vähintään ensiavun alkeet – kaikilla on oikeus saada apua, joten kaikkien pitäisi osata sitä myös antaa. ? Ensiapuohjeet ja tiedot tulevista kursseista: www.punainenristi.fi/ensiapu AVM1502_s1-28.indd 18 13.4.2015 13.31
Öppna dörrarna till första hjälpen! Rödakorsveckan firas varje vår den vecka som Röda Korsets grundare Henry Dunants födelsedag den åttonde maj infaller – i år firar vi alltså Rödakorsveckan 4–10 maj! Det här året lyfter Röda Korset under Rödakorsveckan fram första hjälpen: vi talar om trygghet i vardagen och lockar i synnerhet unga vuxna att engagera sig i första hjälpen-verksamhet under parollen Lär dig hjälpa! Under veckan presenterar rödakorsavdelningar runt om i landet sin verksamhet och informerar om Röda Korset. Målet är att öppna dörrarna för nya volontärer, medlemmar och givare. Röda Korsets huvudsamarbetsparter S-gruppen och LokalTapiola bidrar till ordnandet av evenemangen. Mer information om Rödakorsveckans teman och evenemang: www.lardighjalpa.fi GE EN BÄT TREDAG ! Till Rödakorsveckan hör också insamlingen Bättredag för att stöda Röda Korsets verksamhet i hemlandet. Genom att ge ett Bättredag-bidrag stöder du vårt arbete för en tryggare vardag. Insamlingsintäkterna används bl.a. till att stöda avdelningarnas första hjälpen-verksamhet, vänverksamhet och hälsorådgivning. GE ETT BIDRAG PER BANKGIRO: Nordea FI29 1572 3000 3727 30 GE ETT BIDRAG GENOM ATT RINGA: 0600 155 90 (10,01 euro + lna/msa) GE ETT BIDRAG PÅ WEBBEN: www.rodakorset.fi/bidra Insamlingstillstånd: Polisstyrelsens tillstånd nr 2020/2013/2937/11.10.2013. Insamlingsperiod 1.1.2014–31.12.2015 i hela Finland utom Åland. Insamlingstillstånd på Åland: landskapsregeringens tillstånd nr ÅLR 2014/9086/3.12.2014. infarkt som man senare på sjukhuset kunde konstatera att hade orsakats av ett medfött hjärtfel som aldrig tidigare hade gett några symptom och som går att åtgärda genom en operation. Olga berättar att hon nu planerar att gå en riktig kurs i första hjälpen. – Det skulle säkert vara till nytta. Jag hoppas att så många ungdomar som möjligt går en första hjälpen-kurs. Olgas skola, Oulun Lyseon lukio, fick också en utmärkelse. Gymnasiet blev den första skolan i Finland som har fått ett hedersomnämnande för förtjänstfull undervisning i första hjälpen. Utmärkelsen mottogs av gymnasiets hälsokunskapslärare Soile Helistén-Mikkola. Första hjälpen för alla Samis och Olgas historia är en värdefull påminnelse om att vem som helst av oss kan behöva hjälp eller behöver kunna hjälpa – utan förvarning. Finlands Röda Kors påminner i år under Rödakorsveckan 4–10.5 i synnerhet unga vuxna om vikten av kunskaper i första hjälpen. Oftast behöver man kunna första hjälpen på fritiden och i sitt eget hem och då finns hälsovårdsproffs sällan genast på plats. Därför bör alla kunna åtminstone grunderna i första hjälpen: alla har rätt att få hjälp, så alla borde också kunna hjälpa. Anvisningar i första hjälpen och information om kurser: www.rodakorset.fi/lar-dig-forsta-hjalpen Ovet auki uusille auttajille Punaisen Ristin viikolla! PUNAISEN RISTIN viikkoa vietetään joka kevät sillä viikolla, jolle Punaisen Ristin perustajan Henry Dunant’n syntymäpäivä 8. toukokuuta osuu – tällä kertaa Punaisen Ristin viikko on siis 4.–10. toukokuuta! Tänä vuonna Punaisen Ristin viikolla kampanjoidaan ensiaputaitojen puolesta, puhutaan arjen turvallisuudesta ja houkutellaan varsinkin nuoria aikuisia mukaan toimintaan ytimekkäällä viestillä: Osaa auttaa! Viikon aikana Punaisen Ristin osastot ympäri maata esittelevät toimintaansa ja kertovat Punaisesta Rististä. Tavoitteena on avata ovet uusille vapaaehtoisille, jäsenille ja lahjoittajille. Apuna tapahtumien järjestämisessä ovat Punaisen Ristin pääyhteistyökumppanit S-ryhmä ja LähiTapiola. Lisätietoja Punaisen Ristin viikon teemoista ja tapahtumista: www.osaa-auttaa.fi L AHJOITA HY VÄPÄIVÄ! Punaisen Ristin viikkoon kuuluu myös Hyväpäiväkeräys Punaisen Ristin kotimaan toiminnan tueksi. Tekemällä Hyvä päivä-lahjoituksen tuet työtämme turvallisemman arjen puolesta. Keräyksen tuotoilla tuetaan mm. osastojen ensiaputoimintaa, ystävätoimintaa ja terveyspisteitä. LAHJOITUS TILISIIRROLLA: Nordea FI29 1572 3000 3727 30 LAHJOITUS PUHELINSOITOLLA: 0600 15590 (10,01 euroa + pvm/mpa) LAHJOITUS NETISSÄ: www.punainenristi.fi/lahjoita Keräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro 2020/2013/2937/11.10.2013. Keräysaika 1.1.2014–31.12.2015 koko Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Insamlingstillstånd på Åland: landskapsregeringens tillstånd nr ÅLR 2014/9086/3.12.2014. Punaisen Ristin Hyväpäivä-keräyksen tuotoilla tuetaan mm. kotimaan ensiaputoimintaa. Intäkterna från Röda Korsets Bättredaginsamling används till bl.a. första hjälpenverksamhet. TAT U B LO M Q V IS T 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 19 AVM1502_s1-28.indd 19 13.4.2015 13.31
” Työssä aivot täyttyvät haasteista, joihin energia sitoutuu. Johonkin se kaikki on eläkkeellä ollessakin kanavoitava. ” 20 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 Tuula Lehtonen harrastaa joogaa ja liikkuu muutenkin runsaasti. Vaikka tekemistä riittää, eläkkeelle jääminen askarruttaa. Tuula Lehtonen har yoga som hobby och motionerar flitigt. Hon har mycket att göra men pensioneringen väcker oro. AVM1502_s1-28.indd 20 13.4.2015 13.32
MUUTAMA VUOSI SITTEN Tuula Lehtonen , 61, oli juuri saanut valmiiksi lisensiaattityön, jossa hän osoitti rauhallisen työtahdin tärkeyden työhyvinvoinnille. Kun hän sen jälkeen palasi opintovapaalta hoitamaan lehtorinpestiään WinNova-koulutusyhtiössä, hän joutui huomaamaan, että ei enää itse pysy alan kiihtyvän työtahdin vauhdissa. Tuula päätti noudattaa omia oppejaan ja jäädä osa-aikaeläkkeelle, kun siihen kerran oli mahdollisuus. Ensimmäinen tunne oli huojennus. – Vaikka nautin työstäni ja olen aika työkeskeinen, oli selvä helpotus jättää taakse hirveä työtahti ja pirstottu työprosessi, hän sanoo. Työ antaa puitteet Nyt osaaikaisesti työhyvinvointikoulutuksen ja erilaisten hankkeiden parissa työskentelevä Tuula näkee työssään paljon myönteistä: suuri koulutusyhtiö tarjoaa mielenkiintoisia haasteita, työkaverit ja ammatillisen yhteisön sekä arjelle tutut ja turvalliset puitteet työterveydenhuoltoa myöten. Työ antaa elämälle rutiineja, merkitystä ja arjen raamit. Ei siis ihme, että helpotuksen jälkeen Tuulan mieltä alkoi kaihertaa ristiriita. Millä täyttäisi kaiken työltä vapautuvan ajan? Mistä saisi uusia ystäviä työkavereiden tilalle? – Arki haastaa eniten. Olen jo nyt miettinyt ajankäyttöäni paljon, mutta saman kysymyksen eteen joudun uudestaan silloin, kun jään kokoaikaiselle eläkkeelle. Myös yksinäisyyden mahdollisuus askarruttaa ja suurin kauhukuvani on kodin vangiksi jääminen. Se on kamala skenaario, Tuula tunnustaa. Tekemisestä hänellä ei sinänsä ole pulaa: hän harrastaa koko perheensä tavoin aktiivisesti joogaa ja liikkuu muutenkin ahkerasti, kuuluu lukupiiriin ja performanssiryhmään ja entisöi ehtiessään huonekaluja. – En ole taitava, mutta yritteliäs, hän nauraa. Puutarhassa möyriminenkin maistuisi, mutta selkä ei enää siihen taivu. Kokemus etsii kanavaa Silkan tekemisen lisäksi hyvin koulutetun, kokeneen ammattilaisen mieli kaipaa haasteita eläkkeelläkin. Jos terveyttä riittää, koulutuksen ja pitkän kokemuksen kerryttämän tietotaidon haluaa edelleen antaa käyttöön. Ja jos siihen on mahdollista yhdistää muita itselleen tärkeitä asioita, aina parempi. – Työssä aivot täyttyvät haasteista, joihin energia sitoutuu. Johonkin se kaikki on eläkkeellä ollessakin kanavoitava. Joillekin eläkkeelle siirtyminen on vain siirtymistä tehtävästä toiseen. He alkavat hoitaa lastenlapsiaan tai pyörittämään omaa yritystään. Minulla ei ainakaan toistaiseksi ole lapsenlapsia eikä senioriyrittäjyys ole minun juttuni. Matkustellakin olen saanut työn puolesta niin paljon, ettei se tällä hetkellä kiinnosta, Tuula puntaroi. Sen sijaan omaa päivätyötä läheltä sivuava Punaisen Ristin Täyttä elämää eläkkeellä -valmentajan tehtävä niin sanotusti kolahti Tuulalle, joka osallistui ensimmäisten joukossa valmentajien koulutukseen. Valmentaja järjestää oman piirinsä alueella yleisölle ja työyhteisöille eläkkeelle siirtymisen tueksi tarkoitettua valmennusta. Hankkeeseen Tuula tutustui Porissa pidetyssä esittelytilaisuudessa, ja häntä houkutteli mukaan myös tuttu Punaisen Ristin aktiivi. Arki haastaa eläkkeelle siirtyjän Eläkkeelle siirtyy nyt joukoittain hyväkuntoisia ja hyvin koulutettuja ihmisiä, jotka kaipaavat työelämän tilalle muuta mielekästä ja haastavaa toimintaa. Yksi heistä on porilainen sosiaalija terveydenhuollon lehtori Tuula Lehtonen, joka on tänä keväänä kouluttautunut Punaisen Ristin Täyttä elämää eläkkeellä -hankkeen valmentajaksi. TEKSTI TIINA PIHA KUVAT JUSSI VIERIMAA KÄ ÄNNÄ ? 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 21 AVM1502_s1-28.indd 21 13.4.2015 13.32
VALTAVA VOIMAVAR A Täyttä elämää eläkkeellä -hankkeen koordinaattorin Saija Ohtonen-Jonesin mukaan tavoitteena on eläkkeelle siirtyvissä piilevien valtavien voimavarojen vapauttaminen. – Näemme eläkkeelle jäämisen yhdeksi elämän suurista käännekohdista, ja eläkkeelle siirtyville suunnatun valmennuksen ideana on ennen kaikkea herättää pohtimaan tulevaa muutosta, Ohtonen-Jones kiteyttää. Ikääntyminen ja eläkeläisyys on tänä päivänä jotakin muuta kuin ennen. Eläkkeelle siirtyvien joukko on aikaisempaa monimuotoisempi ja yhteiskunta moniarvoisempi. Valmista ja toimivaa eläkeläisen elämänmallia ei välttämättä löydy noin vain. – Tämän päivän eläkkeelle jäävä ei voi suoraan samaistua esimer– Punaisen Ristin toiminta vastaa minun kohdallani tarpeeseen kanavoida oma osaaminen ja energia. Lisäksi hankkeessa tehdään pitkälti samoja asioita kuin työssäni. Siinäkin mielessä siihen on helppo lähteä mukaan. Minäkuva uusiksi Täyttä elämää eläkkeellä -valmennus lähtee siitä ajatuksesta, että eläkkeelle jääminen on suuri elämänmuutos, joka ravistelee arkirutiinien lisäksi koko identiteettiä. Tuula sovittaa ajatuksen kohdalleen vaivatta. – Identiteetin rakentaminen uudelleen on tässä aivan ydinkysymyksiä. Eläkkeelle siirtyminen on siirtymistä kategoriasta toiseen, ammattilaisesta elä” Jotkut tituleeraavat itseään ammattinimikkeellä myös eläkkeellä. Itse en aio tehdä niin. ” keläiseksi, hän hahmottelee. – Jotkut ratkaisevat asian niin, että tituleeraavat itseään ammattinimikkeellä myös eläkkeellä ollessaan. Itse en aio tehdä niin. Sosiaalija terveysalan ammattilaisena Tuulalla on paljon ihmisen hyvinvointiin liittyvää tietoa, mutta onko siitä hänelle itselleen tukea eläkkeelle jäämiseen liittyvissä muutoksissa? – Tieto voi antaa syyn ja rohkeutta tehdä asioita, esimerkiksi mennä mukaan erilaisiin ryhmiin. Se ei kuitenkaan vapauta omista tuntemuksista. Tuulan olohuoneessa riippuu vanhan näköistä naista esittävä taulu. Huivipäinen, säkkimäiseen mekkoon ja työesiliinaan pukeutunut, ilmeettömästi eteensä katsova nainen voisi olla kenen tahansa sukulainen parin sukupolven takaa. Tuulalle kuva puhuu ikääntyvien elämäntavan huikeasta muutoksesta: – Hän näyttää 70-vuotiaalta, mutta voisi olla myös 40-vuotias. Ennen ryhdyttiin vanhoiksi jo siinä iässä ja niin elettiin kuolemaan saakka. Tuo nainen ei olisi lähtenyt mihinkään salsaan tai joogaan. ? 22 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 Tuula Lehtonen arvelee, että eläköityminen ravistelee arkirutiinien ohella koko identiteettiä. Att bli pensionär vänder upp och ner på vardag och identitet inser Tuula Lehtonen. AVM1502_s1-28.indd 22 13.4.2015 13.32
Vardagen utmaning för nyblivna pensionärer Bland alla nyblivna pensionärer finns ett stort antal välutbildade människor i gott skick som vill ha något meningsfullt att göra. En av dem är Tuula Lehtonen från Björneborg. TEXT TIINA PIHA FOTO JUSSI VIERIMAA FÖR NÅGR A ÅR SEDAN hade Tuula Lehtonen , 61, precis skrivit färdigt sitt licentiatarbete om hur viktig en lugn arbetstakt är för välmående på arbetsplatsen. När hon återvände från studieledigheten till sin lektorstjänst på utbildningsbolaget WinNova kunde hon konstatera att hon själv inte längre hängde med i den allt mer hektiska arbetstakten i branschen. Tuula bestämde sig för att gå i deltidspension eftersom hon hade möjlighet till det. Den första känslan var av lättnad. – Trots att jag njöt av mitt jobb och kan vara rätt arbetscentrerad var det en lättnad att komma ifrån den hemska arbetstakten och en splittrad arbetsprocess, säger hon. Nu jobbar Tuula deltid med utbildning inom välmående på arbetsplatsen och olika projekt och hon ser mycket positivt i jobbet: utbildningsföretaget är stort och erbjuder intressanta utmaningar, arbetskamrater och en professionell gemenskap, och hon har tryggheten i en bekant företagshälsovård. Jobbet ger livet rutiner, innehåll och stakar ut ramarna för vardagen. Det var inte så konstigt att Tuula kände en viss konflikt efter den första lättnaden. Vad skulle hon göra med all den tid hon inte jobbade? Var skulle hon få nya vänner i stället för arbetskamraterna? – Det är vardagen som är den stora utmaningen. Jag har redan nu tänkt mycket på hur jag använder min tid och jag ställs inför samma fråga igen när jag går i pension på heltid. Tanken på ensamhet är också oroande. Det värsta skräckscenariet är att bli fånge i mitt hem, säger Tuula. Sysselsättning har hon inte brist på: hon går på yoga och motionerar flitigt, är med i en bokkrets och en performansgrupp och när hon har tid restaurerar hon möbler. – Jag är inte skicklig, men jag är trägen, skrattar hon. Erfarenhet att kanalisera En utbildad och erfaren huvudknopp vill ha utmaningar även som pensionär. Om hälsan tillåter det vill man gärna utnyttja den kunskap man har samlat på sig i arbetslivet. För Tuula var lösningen att bli handledare inom rödakorsprojektet Fullt liv som pensionär. Det kändes rätt. Tuula var bland de första som deltog i utbildningen för frivilliga handledare efter att hon hade fått höra om projektet vid en presentation i Björneborg. – För mig svarar Röda Korsets verksamhet på ett behov att kanalisera mitt kunnande och min energi. Dessutom tar projektet i mycket upp precis samma saker som mitt jobb. Fullt liv som pensionär-handledaren organiserar verksamhet för allmänhet och arbetsgemenskaper för att hjälpa människor med övergången till livet som pensionär. Handledningen bygger på tanken att det är en omvälvande förändring att gå i pension. Det vänder upp och ner på vardagen och hela ens identitet. – Det är helt avgörande i sammanhanget att man bygger upp en ny identitet åt sig. När man går i pension byter man kategori från yrkesmänniska till pensionär, säger Tuula. En enorm resurs Fullt liv som pensionär-projektets koordinator Saija Ohtonen-Jones säger att pensionärslivet idag är helt annat än det var förr. De som går i pension är en mer heterogen grupp och samhället är också mer öppet för olikhet. Det är inte sagt att man direkt kan stiga in i en färdig och fungerande pensionärslivsmodell. – Den som går i pension idag kan inte direkt ta efter t.ex. sina föräldrar. Man måste finna sin egen identitet som pensionär på basis av sina värderingar och det som är viktigt för en själv, framhåller Ohtonen-Jones. En central del av handledningen är det psykiska och fysiska välmåendet. Det handlar om att upprätthålla och främja hälsan, men man tar också upp praktiska frågor som pensioneringen påverkar, som ekonomi och sociala relationer. Ett annat viktigt delområde är att man bekantar sig med frivilligarbete. Saija Ohtonen-Jones säger att man på så sätt hoppas kunna engagera många nya volontärer inom Röda Korset. Men att ställa upp som frivillig är inget villkor för deltagande i handledningen: man kan bra hitta det som passar en själv inom ett annat område. – Den offentliga debatten om äldre människor är för negativ. Pensionärer stämplas som storkonsumenter av vårdtjänster trots att det i verkligheten är en minoritet som behöver dem. De som går i pension har så mycket att ge samhället och Röda Korset vill se till att den resursen utnyttjas. Målet är att rekrytera 40 personer som Fullt liv som pensionär-handledare och ge 2 000 personer som går i pension handledning före slutet av år 2017. ? ” Det värsta skräckscenariet är att bli fånge i mitt hem. ” kiksi vanhempiinsa. Hänen on löydettävä oma eläkeläisen identiteettinsä omien arvojensa ja merkitystensä pohjalta. Keskeinen osa valmennusta on henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Perusterveyden ylläpitämisen ja edistämisen lisäksi valmennuksessa käydään läpi käytännön kysymyksiä, joihin eläkkeelle jääminen vaikuttaa, kuten esimerkiksi talous ja sosiaaliset suhteet. Toinen tärkeä painopiste on tutustuminen Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaan. Saija Ohtonen-Jonesin mukaan toiveena on tätä kautta saada järjestön toimintaan runsaasti uusia vapaaehtoisia. – Nyt eläkkeelle jää esimerkiksi sosiaalija terveysalalta paljon hyväkuntoisia ja hyvin koulutettuja ihmisiä. Punainen Risti voi tarjota heille mielekästä vapaaehtoistoimintaa esimerkiksi terveyspisteissä, ensiaputoiminnassa tai valmiuspuolella. Mahdollisuuksia on paljon jo nyt, ja tuemme mielellämme myös uusia toimintamuotoja, Ohtonen-Jones lupaa. Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi lähteminen kuitenkaan ole ehto valmennukseen osallistumiselle, vaan omaa toimintakenttää voi yhtä hyvin etsiä muualtakin. Punainen Risti haluaa hankkeen kautta vaikuttaa myönteisesti myös ikäihmisistä käytävään julkiseen keskusteluun ja eläkkeelle jäämiseen liittyviin mielikuviin. – Julkinen keskustelu on liian kielteisesti värittynyttä. Eläkeläiset leimataan hoivapalveluiden suurkuluttajiksi, vaikka todellisuudessa vain pieni joukko tarvitsee niitä. Eläkkeelle jäävillä on yhteiskunnalle valtavasti annettavaa, ja Punainen Risti haluaa saada heidän voimavaransa käyttöön. Tavoitteena on rekrytoida Täyttä elämää eläkkeellä -valmentajiksi 40 henkeä ja valmentaa eläkkeelle 2 000 henkeä vuoden 2017 loppuun mennessä. Lisätietoa Punaisen Ristin vapaaehtoisverkosta: rednet.punainenristi.fi/ tayttaelamaa Täyttä elämää eläkkeellä -hanke: ) Tukee eläkkeelle siirtyviä ja hiljattain siirtyneitä elämänmuu toksessa ja antaa heille työkaluja hyvinvoinnin vahvistamiseen ) Kannustaa varhaisessa seniori-iässä olevia vapaaehtoisiksi Punaisen Ristin monipuoliseen toimintaan, esimerkiksi ystäviksi tai vapaaehtoisiksi terveyspisteisiin ) Kehittää toimintatapoja, joilla lisätään senioreiden keskinäistä tukea sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta ) Puhuu myönteisesti ikäihmisistä tuomalla esiin heidän osaamistaan ja elämänviisau ttaan sekä niiden yhteiskunnallista merkitystä Hankkeessa kehitetään uudenlainen valmennusohjelma, joka tarjoaa eläkkeelle siirtyville työkaluja muutokseen valmistautumiseen sekä omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntämiseen. Uusi arki on täynnä mahdollisuuk sia! Lisäksi valmennus tutustuttaa osallistujat vapaaehtoisja harrastustoiminnan muotoihin, joilla lisätään hyvinvointia. Osallistujat pääsevät suunnittelemaan ja kokeilemaan eri toimintamuotoja ilman sitoutumispakk oa. Valmennusohjelmaa kehitetään ja arvioidaan yhdessä osallistujien kanssa, ja se otetaan valtakunnallisesti osaksi Punaisen Ristin perustoimintaa vuoden 2017 loppuun mennessä. Virtaa valmennuksesta Täyttä elämää työelämän jälkeen! Suomen Punaisen Ristin Täyttä elämää eläkkeellä -hanke edistää aktiivista ja merkityksellistä arkea työuran jälkeen. Hanke tukee eläkkeelle siirtyviä ja juuri siirtyneitä elämänmuu toksessa ja tarjoaa työkaluja hyvinvoinnin ylläpitämiseen uudessa tilanteessa. Eläkkeelle siirtyvät ovat nykyisin entistä terveempiä. Heillä on runsaasti tietoa ja osaamista sekä yleensä myös halua osallistua aktiivisesti lähiyhteisönsä kehittämiseen. Hanke edistää sekä eläkkeelle siirtyvien että heidän lähiyhteisönsä hyvinvointia. JUS SI V IERI MAA Virtaa valmennuksesta! TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ Täyttä elämää eläkkeellä rednet.punainenr isti.fi/tayttaelamaa Projektikoordinaattori Saija Ohtonen-Jones p. 020 701 2174 saija.ohtonen-jones@punainenr isti.fi Projektityöntekijä Merja Joro p. 020 701 2173 merja.joro@punainenr isti.fi Suomen Punainen Risti Tehtaankatu 1 A 00140 Helsinki punainenristi.fi Jos olet siirtymässä tai juuri siirtynyt eläkkeelle, tai jos haluat tehdä yhteistyötä, otathan yhteyttä! Tule mukaan eloisaan joukkoomme! TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ Hanke tähtää laajasti kumppanuuksien solmimiseen ja yhteistyöverkostojen kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään erityisesti työnantajien sekä muiden järjestöjen ja kuntien kanssa. Työnantajille tarjotaan mahdollisuu tta sisällyttää valmennukset osaksi ikäjohtamista ja iäkkäämpien työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämistä. Järjestöjen ja kuntien kanssa pyritään tiivistämään yhteistyötä sekä tavoittamaan apua tarvitsevia eli esimerkiksi yksinäisiä ikäihmisiä, joille eläkkeelle jääneet voisivat toimia vapaaehtoisina ystävinä. Punainen Risti haluaa yhdessä yhteistyöverkostonsa kanssa myös vaikuttaa asenteisiin ja päätöksentekoon ikäihmisten arvokkaan elämän turvaamiseksi. Otathan yhteyttä, jos kiinnostuit valmennuksesta tai haluat tehdä yhteistyötä! Yhteistyöstä voimaa vaikuttamiseen JARK KO M IK KO NEN 20 14 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 23 AVM1502_s1-28.indd 23 13.4.2015 13.32
TAMMIKUUN 3. PÄIVÄ vuonna 1985 joukko ylöjärveläisiä kokoontui neuvonpitoon. Alueen näkövammaisilta oli tullut toive, että paikallislehteä, silloista Ylöjärven Sanomia, olisi hienoa saada äänilehtenä. Paikalla oli seurakunnan, Ylöjärven Sanomien ja Punaisen Ristin ystäväpalvelun edustajia. Jo samana päivänä ensimmäinen lehti luettiin nauhalle. Päivän uutisia oli muun muassa se, että postinkuljettaja Niilo Lehtisen talossa oli ollut tulipalo ja että Ylöjärvellä kuvattiin Niskavuori-elokuvaa. Nyt vastaavia uutisia on luettu ja äänitetty viikoittain jo 30 vuoden ajan. Se tarkoittaa noin 1 200 luettua lehteä ja 12 000 juttua. Vapaaehtoisia lukijoita on vuosien varrella ehtinyt olla mukana ainakin 80. – Koskaan ei ole ollut pulaa lukijoista. Toiminta on pyörinyt lähes itsestään, kertoo toiminnassa alusta asti mukana ollut Ritva Kokko . Uutisia komerosta Vuosien varrella äänilehden tekemisessä on oikeastaan muuttunut vain kaksi asiaa: tilat ja teknologia. Alkuun äänilehteä nauhoitettiin seurakuntakeskuksessa, mikä oli toisinaan haastavaa. Jo ensimmäisessä nauhoituksessa mukana ollut, nyt jo 97-vuotias Leena Häme muistaa erään erityisen lukukokemuksen. – Se oli koulujen hiihtoloma-aikaa, ja seurakuntakeskuksessa kokoontui lastenkerho. Lapset olivat samassa huoneessa, missä minun piti lukea uutisia. Eihän siitä mitään tullut. Lopulta löysin pienen komeron, jonne melu ei kuulunut. Luin sitten siellä. Tätä nykyä lehdet luetaan Ylöjärven Lehti luetaan vaikka komerossa 1 Pitkän linjan vapaaehtoiset Jorma Sinisalo ja Ritva Kokko koordinoivat lukuvuoroja ja varmistavat, että homma toimii. Hänen mukaansa toiminta pyörii lähes itsestään, joten koordinaattoreille jää aikaa vaikka vähän pelleillä lehden kanssa. Jorma Sinisalo och Ritva Kokko koordinerar inläsningsturerna och ser till att systemet fungerar. Det hela rullar på så gott som av sig själv, så det blir tid över att ha skoj med tidningen. pääkirjastolla pienessä, äänitykseen varatussa hiljaisessa huoneessa. Sinne ei ylimääräisiä ääniä kantaudu. Sen sijaan muunlaisia kommelluksia voi sattua edelleen. Tekniikka tuli taloon – Yhtäkkiä siihen vain tuli ilmoitus, että ”error”, päivittelee lukuvuorossa oleva Anne Niemenmaa ja osoittaa tietokoneen näyttöä. Lukematta olisi vielä muutama juttu, mutta tekniikka temppuilee. Niemenmaa kertoo lukeneensa äänilehteä vapaaehtoisena pari vuotta. – Olen aina tykännyt lukea. Lisäksi tästä saa hyvän mielen ja tutustuu uusiin ihmisiin, eläkkeellä oleva opettaja kertoo kirjaston äänityshuoneessa. Äänilehden teossa astuttiin Ylöjärvellä digiaikaan vuosina 2007–2008. Siihen saakka uutiset nauhoitettiin kunnan lahjoittamalla magnetofonilla ja ne jaettiin kuulijoille c-kasetilla. – Tyhjä kasetti piti hakea läheisestä koulutoimistosta, ja äänitysten jälkeen kasetti vietiin takaisin toimistolle, missä se kopioitiin. Se oli toisinaan melkoista ravaamista, Ritva Kokko muistelee. 1 2 Punaisen Ristin Ylöjärven osastossa on luettu paikallista äänilehteä jo 30 vuotta. Vuosien varrella on sattunut jos jonkinlaista, mutta vapaaehtoisista lukijoista ei ole koskaan ollut pulaa. TEKSTI HANNA HYVÄRINEN KUVAT JENNA LEHTONEN 24 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 AVM1502_s1-28.indd 24 13.4.2015 13.32
Ljudtidning i ur och skur – eller skrubb Rödakorsavdelningen i Ylöjärvi har läst upp lokaltidningen för blinda i 30 år. DEN TREDJE JANUARI 1985 samlades en grupp ylöjärvibor till rådslag. De synskadade i regionen hade framfört ett önskemål om att få lokaltidningen, som då hette Ylöjärven Sanomat, som ljudtidning. På plats fanns representanter för församlingen, Ylöjärven Sanomat och Röda Korsets väntjänst. Den första tidningen lästes in på band redan samma dag. Nu har man hållit på och läst och bandat in lokalnytt i 30 års tid. Det betyder att man har läst ungefär 1 200 tidningar och 12 000 artiklar. Minst ett 80-tal frivilliga läsare har under årens lopp deltagit i projektet. – Aldrig har vi haft brist på uppläsare. Verksamheten har mer eller mindre skött sig själv, berättar Ritva Kokko som har varit med sedan starten. Det enda som har förändrats under årens lopp är egentligen lokaliteterna och teknologin. I början bandades ljudtidningen in på församlingscentret och det var ibland en utmaning. Leena Häme var med vid den första bandningen och har hunnit fylla 97 år, men minns en annorlunda läsupplevelse. – Det var sportlov i skolorna och barnklubben samlades i församlingscentret. Jag skulle läsa in tidningen i samma rum som barnen lekte. Till slut hittade jag en liten skrubb där det var tyst. Där läste jag sen in det numret. Idag läses tidningarna in på Ylöjärvi huvudbibliotek, i ett tyst rum som är avsett för bandning. Klivet in i det digitala tog ljudtidningen åren 2007– 2008. Fram tills dess hade nyheterna bandats in på en magnetofon som kommunen hade donerat och så delades den ut på C-kassetter. – Man hämtade en tom kassett i skolbyrån intill och efter bandningen förde man tillbaka kassetten för kopiering. Det var nog en hel del trafik ibland, minns Ritva Kokko. I mars firade man ljudtidningens 30-årsjubileum i Ylöjärvi. Till festligheterna bjöd man in såväl de frivilliga uppläsarna som prenumeranterna. En av dem är Pekka Sutinen . Han har prenumererat på ljudtidningen i 10 års tid och är mest intresserad av artiklar om lokala företagare, evenemang och kommunalpolitik. För Sutinen är ljudtidningen viktig. – Utan den finns det mycket jag inte skulle ha koll på. Det enda problemet är ljudet ibland hörs dåligt och man får pilla på knapparna. Både lyssnare och läsare hoppas att ljudtidningen fortsätter att utkomma. Jorma Sinisalo sköter inläsningsturlistan och tycker att det önskemålet är helt realistiskt om samarbetet mellan olika parter fortsätter lika smidigt som förut. – Det här har varit ett fint exempel på fungerande samarbete. Läsarna är volontärer från Röda Korset och församlingen, kommunen står för lokaliteterna och Ulöjärven Uutiset donerar en tidning varje vecka. ? kuuluu huonosti ja ääninappia joutuu räpläämään. Samanlaisia terveisiä lähettää toinen pitkän linjan tilaaja Arja-Liisa Konttinen . – Osa lukijoista voisi puhua kovempaa ja selkeämmin. Muuten olen tyytyväinen. Minulle tärkeimpiä ovat seurakuntauutiset ja järjestöuutiset. Sekä kuulijat että lukijat toivovat, että äänilehti ilmestyy myös jatkossa. Lukuvuoroista vastaavan Jorma Sinisalon mukaan se on ihan realistinen toive. Ratkaisevaa on, että eri tahojen yhteistyö jatkuu yhtä hyvänä kuin tähänkin asti. – Tämä on ollut hieno esimerkki toimivasta yhteistyöstä. Lukijat ovat Punaisen Ristin ja seurakunnan vapaaehtoisia, kunta antaa käyttöön tilat ja nykyinen Ylöjärven Uutiset lahjoittaa joka viikko lehden. Ja näin on jatkunut jo 30 vuotta. Panostusta nuoriin ja monikulttuurisuuteen Äänilehden lukeminen on osa Punaisen Ristin Ylöjärven osaston ystävätoimintaa. Muita tärkeitä toimintamuotoja ovat nuorisotoiminta yhdessä Hämeenkyrön kanssa sekä monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen yhdessä seurakunnan kanssa. Punainen Risti ja seurakunta järjestävät yhdessä muun muassa kansainvälisiä naisteniltoja. – Alueella asuu paljon muun muassa Afganistanista tulleita maahanmuuttajaperheitä. Haluamme järjestää etenkin perheenäideille vapaa-ajan toimintaa, Ylöjärven osaston puheenjohtaja Arja Sonne kertoo. Nuorisotyössä taas panostetaan muun muassa yrittäjyysopetukseen lukioissa ja ammattikouluissa. Sonnen mukaan juuri nuorisotoiminta on se osa-alue, jota halutaan lähitulevaisuudessa kehittää ja kasvattaa. ? Periaatteessa nykytekniikka sujuvoittaa hommaa, mutta aina joskus teknologia tekee tepposet. Tällä kertaa ongelma ratkeaa nopeasti. Se on hyvä, sillä päivän toisella lukijalla Irma Lassilalla on kiire lastenlasten hoitohommiin ja Niemenmaan pitäisi ehtiä iltapäiväksi juhlaan, jonka aiheena on äänilehden lukemisen 30-vuotinen taival. Juhlaan on kutsuttu niin vapaaehtoiset lukijat vuosien varrelta kuin äänilehden tilaajatkin. Lehti on tärkeä Ensimmäisinä juhlapaikalle ennättävät Pekka Sutinen ja labradorinnoutaja Honey. Sutinen kertoo tilanneensa äänilehteä 10 vuotta. Eniten kiinnostavat jutut uusista paikallisista yrittäjistä sekä paikallisista tapahtumista ja kuntapolitiikasta. Lehti on Sutiselle tärkeä. – Ilman sitä monesta asiasta olisi ihan pihalla. Ylöjärven Uutisten lisäksi Sutinen seuraa muun muassa Aamulehteä ja Helsingin Sanomia sekä opaskoirayhdistyksen Valjaissa-lehteä. Paikallinen julkaisu pärjää vertailussa hyvin. – Ainoa ongelma on, että joskus ääni 2 Pekka Sutinen on tilannut äänilehteä 10 vuotta. Lehden ansiosta kuntapolitiikasta kiinnostunut mies pysyy paikallisista päätöksistä ajan tasalla. Muissa kuin lukuhommissa auttaa opaskoira Honey. Pekka Sutinen har prenumererat på ljudtidningen i 10 år. Tack vare den håller han sig à jour med lokala beslut. I annat än läsning får han hjälp av guidehunden Honey. 3 Äänilehteä luetaan aina pareittain. Anne Niemenmaa (oik.) on lukenut äänilehteä pari vuotta. Tämänkertainen pari Irma Lassila on ollut mukana viitisen vuotta. Inläsningen av ljudtidningen sker alltid parvis. Anne Niemenmaa (t.h.) har läst in tidningsnotiser i ett par års tid. Hennes par den här gången är Irma Lassila som har varit med i cirka fem år. 3 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 25 AVM1502_s1-28.indd 25 13.4.2015 13.32
Ei mikään paha rasti! Punaisen Ristin alakouluille tarkoitetulla Punainen rasti -tehtäväradalla opitaan käytännön kautta auttamisen taitoja ja tietoja. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT LEENA KOSKELA VALOT SAMMUVAT ja opettajan napakka kehotus vaimentaa jumppasalin puheensorinan. Valkokankaan täyttävät kuvat rikki piiskatuista rakennuksista ja lehdettömistä palmupuista. Kalastusalus nököttää raunioiden keskellä avuttomana kuin kala kuivalla maalla, kaatuneet sähköpylväät reunustavat ” Tällaisia päiviä saisi olla useamminkin. ” NOA MATHESON Punainen rasti ja paljon muuta ohjelmaa kouluille: www.pun ainenristi .fi/ koulusivu t Piirros: Julia Vuori SPR_Punainenrasti_tarra-arkki_A4.indd 1 7.7.2014 16.07 teiden varsia. Sininen rekka-auto makaa ojassa tunnettu merkki taivasta kohti. – Eeei, Pepsi! jumppasalin lattia huokaa. Rekankin on kaatanut hirmumyrsky Haiyan, joka iski Filippiineille marraskuussa 2013. Lattialla istuvat koululaiset ovat helsinkiläisen Tehtaankadun ala-asteen kolmasluokkalaisia. Käynnissä on Punaisen Ristin kouluvierailun ensimmäinen ohjelmanumero, avustustyöntekijä Johan Ehnbergin esitys vuodentakaisesta avustusoperaatiosta Filippiineillä. Katastrofin iskettyä ensimmäisen vaiheen apua kutsutaan hätäavuksi. Se tarkoittaa ihmisten pelastamista ja veden, ruoan ja tilapäisen majoituksen järjestämistä. – Kun siitä on selvitty, mitä luulette, että seuraavaksi pitäisi tehdä, Ehnberg kysyy kuulijoilta. – Pitää paikata katot! – Korjata talot! Aivan oikein. Jälleenrakennusvaiheessa kunnostetaan tuhoutuneita rakennuksia ja rakennetaan uusia. Punainen Risti auttaa ihmisiä myös saamaan elinkeinonsa takaisin ja varautumaan tuleviin katastrofeihin. Filippiinit on yksi maailman katastrofiherkimmistä maista, jota koettelevat vuotuisten hirmumyrskyjen lisäksi tulvat, maanjäristykset ja jopa tulivuorenpurkaukset. – Jos asukkaat tietävät, että hirmumyrsky tulee, niin mikseivät he rakenna kestävämpiä taloja, Ottilia Martikainen kysyy. – Se on hyvä kysymys. Valitettavasti se ei ole ihan helppoa, sillä Filippiinit on aika köyhä maa. Asukkailla ei ole varaa rakentaa niin vahvoja taloja, että ne kestäisivät hirmumyrskyn voiman, Ehnberg vastaa. 26 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 1 AVM1502_s1-28.indd 26 13.4.2015 13.32
kilpaa puolentoista litran vesipulloja kantaen. Siinäkin on silti taustalla vakava ajatus: suuressa osassa maailmaa puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys niin kuin meillä – monessa kehitysmaassa vedenkanto on nimenomaan lasten työtä. Vesiviesti vie voiton Loput rasteista ovat pohdintatehtäviä, jotka suoritetaan luokassa opettajan johdolla. Monivalintatehtävissä mietitään esimerkiksi toisten auttamisen tärkeyttä, puhtaan veden merkitystä sekä katastrofeja maailmalla. Teemapäivän päätteeksi oppilaat saavat vielä kotiin vietäväksi kirjekuoren, jossa kerrotaan vanhemmille lasten osallistumisesta Punaisen Ristin tehtävärataan ja tarjotaan mahdollisuutta antaa vapaaehtoinen lahjoitus katastrofirahastoon. Nyt on kuitenkin suoran palautteen aika. Kolmasluokkalaisten suosikiksi rasteista kohoaa lopulta vesiviesti, mutta muutkin tehtävät saavat 3A:lta kehuja. – Ihan mukavia tehtäviä. Kyllä näitä taitoja tarvitsee, Noa Matheson tietää. – Kiinnostavin tehtävä oli varmaan jalan paketointi ja kylmä-koho-kompressio. Se oli ennestäänkin tuttua, koska pelaan jalkapalloa. Kyllä tällaisia päiviä saisi olla vaikka useamminkin, mukavaa vaihtelua koulupäivään. Samoilla linjoilla on Ottilia Martikainen. – Fiilis on hyvä mutta vähän väsynyt, otin kaiken aika innoissani. Tykkäsin kaikista tehtävistä, mutta ehkä eniten vesijuoksusta, kun sain olla valmentaja ja kirittää muita. – Hyödyllisin taito on varmaan haavan sidonta. Haava voi aina tulla vaikka ruoanlaitossa. Tärkeitä kansalaistaitoja Punainen rasti -rata on Suomen Punaisen Ristin kouluyhteistyön uusi tehtäväpaketti, jonka tarkoituksena on opettaa tärkeitä kansalaistaitoja ja esitellä samalla järjestön toimintaa alakoululaisille. Kouluissa Punaisen Ristin vierailuihin suhtaudutaan yleensä hyvin myönteisesti, eikä Punaisen rastin ensiesiintyminen tuota poikkeusta. Tehtaankadun ala-asteen 3C:n luokanopettajan Tapio Vartiaisen mukaan opettajakunta arvostaa erityisesti sitä, että tapahtuma on valmis paketti eikä teetä opettajilla juuri ylimääräistä työtä. – Kouluille tulee sellaisiakin yhteistyöehdotuksia, jotka vaikuttavat ensi alkuun tosi hyviltä, mutta vaativat lopulta opettajilta kohtuuttoman paljon työtä. Huolellisesti mietityt, valmiit materiaalit ovat ehdoton vahvuus, Vartiainen sanoo. Itse asian tärkeydestä ei Vartiaisen mukaan ole kahta sanaa. – Rastien sisällöt ovat sellaisia, että ne pitäisi kaikkien lasten ja aikuisten osata, ja opetussuunnitelmassa on samoja asioita ympäristöja luonnontiedossa. Lisäksi tässä on se etu, että asioita opitaan tekemällä itse, jolloin asiat jäävät aina paremmin mieleen kuin pelkästään kirjasta lukemalla. – Totta kai tällainen toimintapäivä on myös virkistävää vaihtelua siihen puurtamiseen, jota koulunkäyntiin väkisinkin kuuluu. Kyllä me ilolla otimme tämän tapahtuman vastaan, Vartiainen kiittää. ? Kolmasluokkalaiset jaksavat puolituntisen esityksen loppuun kiitettävästi. Sen jälkeen vuorossa on päivän varsinainen uutuus: Punainen rasti -tehtävärata. Tarroja passiin Rastirataa varten porukka jaetaan pienempiin ryhmiin: 3B ja 3C siirtyvät luokkiinsa pohtimaan Punaisen Ristin tehtäviä, 3A aloittaa käytännön harjoituksilla. Sitä varten Elina Lahikainen , Mia Ekström-Huttunen , Vivian Tuominen ja Eeva Arrajoki Punaisesta Rististä ovat valmistelleet jumppasaliin neljä tehtävärastia. Kahdella niistä harjoitellaan ensiapua, kolmannella kootaan auton varoituskolmiota ja neljännellä kisataan leikkimielisessä vesiviestissä. Iloinen hälinä täyttää jumppasalin, kun kolmasluokkalaiset heittäytyvät 4–5 hengen porukoissa rastitehtäviin. Mia Ekström-Huttusen rastilla tehtävänä on sitoa kämmeneen tullut haava, josta vuotaa paljon verta. – Haavan voi puhdistaa ihan vedellä, jos se on mahdollista, mutta jos vettä ei ole, niin sitten aletaan vaan sitoa. Leikitään nyt, että minulla on tässä kädessä haava eikä ensiaputarvikkeita missään, keksittekö mitä silloin voisi tehdä, Ekström-Huttunen kysyy. – Sido se haava kaulahuivilla! – Hyvä! Jos ei ole sidetarpeita, mikä tahansa vaate käy. Tärkeintä on saada verenvuoto loppumaan, Ekström-Huttunen sanoo ja kietoo huivista improvisoidun siteen kätensä ympäri. – Tärkeää on kääriä tarpeeksi napakasti. Jos haava on paha, siihen kannattaa laittaa vielä jotain lisäämään painetta, vaikka maasta löytyvä kivi tai toinen sideharsorulla. Mallisuorituksen jälkeen on oppilaiden vuoro. Ottilia Martikainen ja Kristian Blomstedt sitovat parina siteen ensin toiseen käteen, sitten toiseen. – Entä jos ei ole kaveria? – Sitten täytyy vaan itse sitoa, kyllä sen pystyy tekemään. – Entä jos on oikeakätinen ja haava on oikeassa kädessä? Mä kokeilen! Ottilia keksii. – On tää tosi paljon vaikeampaa ainakin... Hei, tästä tuli hieno! – Kunnon my t t y se ainakin on, Ekström-Huttunen hymyilee. Rastin päätteeksi oppilaat saavat tarran Punainen rasti -passiinsa. Matka jatkuu rastilta toiselle, kunnes kaikki on koluttu läpi. Toisella ensiapurastilla harjoitellaan nyrjähtäneen nilkan hoitoa ja varoituskolmiorastilla käydään läpi perusasioita liikenneonnettomuuden sattuessa. Vesiviestissä mennään jo reilusti hauskanpidon puolelle, kun tehtävänä on juosta KÄ ÄNNÄ ? 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 27 1 Leo Vartiainen (vas.) ja Daniel Tiessalo kokoavat varoituskolmion. Leo Vartiainen (t.v.) och Daniel Tiessalo bygger ihop en varningstriangel. 2 Ohjaaja näyttää Mona Vanhalalle (vas.), Liina Honkaselle ja Salma Salaspurolle, miten nyrjähtänyt nilkka sidotaan. En ledare visar Mona Vanhala (t.v.), Liina Honkanen och Salma Salaspuro hur man lägger bandage på en stukad fot. 3 Aada Kivi-Keskinen vauhdissa vesijuoksurastilla. Aada Kivi-Keskinen i farten på vattenstafettbanan. 4 Kristian Blomstedt (oik.) ja Ottilia Martikainen innostuivat erilaisesta koulupäivästä. Kristian Blomstedt (t.h.) och Ottilia Martikainen tyckte det var kul med en annorlunda skoldag. 2 3 4 AVM1502_s1-28.indd 27 13.4.2015 13.32
28 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 LAMPORNA SLOCKNAR och en bestämd uppmaning från läraren får sorlet att tystna. Den vita duken fylls av sönderslitna byggnader. Elstolpar har fallit intill vägen. En blå långtradare ligger i diket med en känd logotyp vänd mot skyn. – Neej, Pepsi! suckar någon på golvet i gymnastiksalen. Det är tyfonen Haiyan som har vält bilen. Stormen svepte fram över Filippinerna i november 2013. Skoleleverna i gymnastiksalen går i tredje klass i det finska lågstadiet på Fabriksgatan i Helsingfors. Det är den första programpunkten under Röda Korsets skolbesök: biståndsarbetare Johan Ehnbergs föredrag om biståndsoperationen i Filippinerna. Eleverna får höra att det första hjälpskedet efter en katastrof kallas nödhjälp. Då ligger fokus på att rädda människor och se till att alla får vatten, mat och tillfälligt skydd. – När man har klarat av det, vad tror ni man borde göra sen då? frågar Ehnberg. – Man måste reparera husen! Precis. I återuppbyggnadsskedet fixar man de byggnader som har skadats och bygger nya. Röda Korset hjälper också människor att kunna försörja sig igen och att förbereda sig på framtida katastrofer. Efter den halvtimmeslånga presentationen står något nytt i tur: aktivitetsbanan Röda rappet. För den har Elina Lahikainen , Mia Ekström-Huttunen , Vivian Tuominen och Eeva Arrajoki från Röda Korset förberett fyra kontroller i gymnastiksalen. Klistermärken i ett pass Glatt stoj fyller salen när tredjeklassarna i grupper på 4–5 elever ger sig i kast med uppgifterna vid kontrollerna. Vid Mia Ekström-Huttunens kontroll ska man förbinda ett sår i handflatan som blöder ymnigt. – Nu leker vi att jag har ett sår i den här handen och ingen första hjälpen-utrustning alls. Kommer ni på vad man kan göra då? frågar Ekström-Huttunen. – Använd en scarf som förband! föreslår Ottilia Martikainen . – Bra! Det viktigaste är att se till att såret slutar blöda, säger EkströmHuttunen och binder ett improviserat förband av scarfen. Efter att ha fått se hur det ska göras får eleverna själva öva att lägga förband med gasbinda. När kontrollen är avklarad får eleverna ett klistermärke i sitt Röda rappet-pass. Färden går vidare från kontroll till kontroll tills alla är avklarade. Vid en annan första hjälpen-kontroll gäller det att ta hand om en stukad vrist och vid kontrollen med varningstriangeln går man igenom det viktigaste i samband med en trafikolycka. Vattenstafetten är roligare och mindre kunskapsbetonad: det gäller att springa stafett med 1,5-litersflaskor med vatten. De övriga kontrollerna är diskussionsuppgifter som utförs i klassen tillsammans med läraren. Viktiga medborgarfärdigheter När temadagen är slut får eleverna ett kuvert med sig hem. I kuvertet finns ett brev som informerar föräldrarna om att barnen har deltagit i Röda Korsets aktivitetsbana och ger möjlighet till en frivillig donation till katastroffonden. Men nu är det dags för direkt återkoppling. Tredjeklassarna kommer till att den bästa kontrollen var vattenstafetten, men de andra uppgifterna får också beröm av 3A. – Helt bra uppgifter. Nog behövs sådana kunskaper, säger Noa Matheson . – Intressantast var nog att göra ett paket om foten och kyla-högläge-kompression. Det visste jag om från förut, för jag spelar fotboll. Dagar som den här kunde vi ha fler av. I skolorna är inställningen till besök från Röda Korset i allmänhet positiv och Röda rappet-banans premiärbesök är inget undantag. Tapio Vartiainen är klasslärare i 3C i Tehtaankadun ala-aste och han konstaterar att lärarkåren uppskattar att programmet är en helhet som inte orsakar en massa extrajobb för lärarna. Att innehållet är viktigt kan man inte heller förbise. – Innehållet i kontrollerna är sådant som alla barn och vuxna borde kunna och vi har samma saker i läroplanen för miljöoch naturkunskap. Dessutom är det en fördel att man lär sig genom att göra det själv, då brukar det fasta bättre. Vi var nog glada att få en sådan här aktivitetsdag i skolan, säger Vartiainen. ? Aktivitetsbana i rödaste rappet Röda rappet är Röda Korsets aktivitetsbana för lågstadier. Banan lär ut hjälpkunskap genom praktiska övningar. TEXT KIMMO HOLOPAINEN FOTO LEENA KOSKELA MIK Ä IHMEEN PUNAINEN R ASTI? Punainen rasti on Suomen Punaisen Ristin uusi, alakouluille tarkoitettu toimintapaketti, jossa lapset oppivat auttamisen taitoja ja pääsevät myös itse auttamaan. Punainen rasti -tehtäväradan kymmenen rastia sisältävät ensiapuharjoituksia, muita kansalaistaitoja opettavia toimintatehtäviä sekä pohdintatehtäviä. Punainen rasti -tapahtuman voi toteuttaa isommassa tai pienemmässä mittakaavassa joko koulun omin voimin tai yhdessä oppilaiden vanhempien ja Punaisen Ristin kanssa. Lue lisää Punaisesta rastista ja muista Punaisen Ristin kouluille ja oppilaitoksille suunnatuista opetusmateriaaleista ja kampanjoista: www.punainenristi.fi/koulusivut. Vad är Röda rappet? Röda rappet är Finlands Röda Kors nya aktivitetspaket för lågstadier. Eleverna lär sig hur man kan hjälpa och får också prova på hjälpandet själv. I de tio kontrollerna i aktivitetsbanan Röda rappet ingår första hjälpen-övningar, aktiviteter som lär ut andra medborgarkunskaper och uppgifter att fundera över. Ett Röda rappet-evenemang kan man genomföra i större eller mindre skala antingen med skolans egna krafter eller i samarbete med elevernas föräldrar och Röda Korset. Läs mer om Röda rappet och Röda Korsets övriga undervisningsmaterial och kampanjer för skolor: www.rodakorset.fi/ skolor. PIIRROS: JULIA VUORI Rastiradalla opetellaan tärkeitä ensiaputaitoja kuten haavan sitomista. På kontrollbanan får man lära sig viktiga första hjälpen-kunskaper, bl.a. att lägga förband. ” Dagar som den här kunde vi ha fler av. ” AVM1502_s1-28.indd 28 13.4.2015 13.32
KAARLENKADUN vastaanottokeskuksen aulassa on ruuhkaa. On maanantai-ilta, kello puoli seitsemän ja talon asukkaille jaetaan postia. Samasta syystä kerrosta ylempänä on vielä tyhjää. Suomen Punaisen Ristin kielenopetusryhmän piti kokoontua siellä jo hetki sitten, mutta kuten tavallista, aloitus viivästyy. Vapaaehtoiset järjestelevät pöytiä pieniin ryhmiin ja valitsevat yhteisestä kansiosta opetusmateriaaleja. Vapaaehtoinen voi opettaa esimerkiksi aakkosia, numeroita ja kellonaikoja. Jotkut ryhmän oppilaista ovat jo niin pitkällä, että kielenopiskelussa keskitytään kansion loppuosan materiaaleihin: verbeihin ja helppoihin lukukappaleisiin. Tunti aloitetaan jakamalla osallistujat tasoryhmiin. Muutamat tulijoista ovat ensikertalaisia, mutta suurin osa tuttuja kasvoja. Muuttolinnut-ryhmän vastuuvetäjä Satu Vaara kertoo, ettei koskaan voi tietää, näkeekö opiskelijaa enää seuraavalla kerralla. Turvapaikkaa odottava asukas saatetaan koska tahansa siirtää toiseen vastaanottokeskukseen. Moni käännytetään kokonaan pois maasta. Viime vuonna 3 651:sta turvapaikkaa hakeneesta 1 346 sai jäädä Suomeen. Epävarmuudesta huolimatta tahto oppia kieltä on Vaaran mukaan kova. – Ehkä aloitamme tänään verbeillä? Katri Särkkä ehdottaa Ala-a el-Abdullahille . El-Abdullah on ollut Suomessa nyt "tasan 55 päivää" ja toivoo saavansa jäädä. On siis opittava hankala kieli. Tietokoneinsinööri puhuu jo bosniaa, arabiaa ja englantia. Suomen kieltä hän kuvailee painajaismaisen vaikeaksi. Muuttolintujen matkaoppaat KÄ ÄNNÄ ? Punaisen Ristin Muuttolinnut-ryhmässä vapaaehtoiset näyttävät tulokkaille suomalaisen yhteiskunnan lempeämmät kasvot. TEKSTI VEERA MOLL KUVAT LIISA TAKALA 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 29 Muuttolinnut-ryhmän Anu Seppälä opettaa suomen sanastoa kuvakirjan avulla. Anu Seppälä i gruppen Flyttfåglar lär deltagarna finska ord med hjälp av en bilderbok. AVM1502_s29-48.indd 29 13.4.2015 15.10
Viereisen pöydän ääressä puhutaan ranskaa. Aymen Mersni on kulkenut Tunisiasta Italian, Saksan, Hollannin, Tanskan ja Ruotsin kautta Suomeen. – Kiitooss palljjon, lausuu Aino Davidsson hitaasti. Mersni kuuntelee tarkkaan, toistaa perässä ja hymyilee. Riia Järvenpää kehuu oppilaansa Kateryna Subitovan nopeaa oppimistahtia. Itämaisia kulttuureita ja kansainvälisiä politiikkaa Ukrainassa opiskellut Subitova puhuu äidinkielensä lisäksi englantia, turkkia ja indonesiaa. Suomi on kuitenkin se kaikista vaikein. – Hankalampaa kuin indonesia, Subitova vakuuttaa. Kirjava joukko vapaaehtoisia Muuttolinnut-ryhmän vapaaehtoiset ovat kirjavaa porukkaa. Mukana on esimerkiksi sosiaalialan opiskelijoita, kansainvälisen kaupan ammattilaisia, arkkitehteja ja matkatoimistovirkailijoita. Vapaaehtoisia motivoi opettamisen ilo ja halu auttaa. Taustalla on myös tarve näyttää suomalaisen yhteiskunnan lempeämmät kasvot. Ympäröivän yhteiskunnan kiristyvät asenteet maahanmuuttajia kohtaan puistattavat. – Vastaanottokeskuksessa on mahdollisuus antaa asukkaille tunne siitä, että he ovat tervetulleita Suomeen, Satu Vaara kertoo. Kielitunneilla ollaan uutisotsikoita lähempänä maailman tapahtumia. Jotkut kielitunnille osallistuvista kertovat avoimesti tilanteestaan, esimerkiksi sodan jalkoihin jääneistä perheistään. Tunneilla keskitytään kuitenkin kielenopiskeluun, eikä udella liikoja menneisyydestä. Pyrkimyksenä on antaa rento ympäristö uuden kielen oppimiselle. Apua alakuloon Enrico Roverato oli muutama vuosi sitten kahden vaiheilla: jäädäkö Suomeen vai palatako Italiaan. Hän oli saanut Aalto-yliopistossa tutkinnon tehtyä, muttei tuntenut oloaan kotoisaksi Suomessa. Äiti kannusti kokeilemaan vapaaehtoistöitä. – Sillä kerralla taisimme katsoa Chaplinia, Anu Seppälä muistelee ensimmäistä kohtaamistaan Roveraton kanssa. Se tapahtui kaksi vuotta sitten Punaisen Ristin ToimintaTorstai-nimisessä ryhmässä. Ryhmäläiset tekivät yhdessä retkiä, askartelivat, leipoivat ja katsoivat elokuvia. Roveratolla ja Seppälällä oli yhteinen kotimatka. Toisen kerhotapaamisen jälkeen Roverato uskaltautui tekemään aloitteen ja pyysi Seppälää kahville. Myöntävä vastaus yllätti. – En edes tiennyt, minne täällä viedään nainen kahville, Roverato kertoo. Kaksikko sai tyytyä juuri sulkemaisillaan olevaan kahvilaan Kampissa. Lyhyessä vartissa selväksi, että molemmat olivat kiinnostuneita samoista asioista. – Viimeinkin tapasin jonkun, joka halusi lähteä vaeltamaan, hiihtämään ja retkeilemään, Seppälä toteaa tyytyväisenä. Pariskunta on edelleen yhdessä, ja molemmat ovat jatkaneet myös Punaisen Ristin vapaaehtoisina. Odottamattomat seuraukset Roverato ja Seppälä istuvat omien pöytäryhmiensä ääressä opettamassa suomea. Roverato on muuttunut suomen kielen opiskelijasta suomenopettajaksi. – Insinöörin logiikasta saattaa olla apua, Roverato pohtii. Myös omakohtaiset kokemukset suomen opiskelusta auttavat: Roverato joutui opiskelemaan kielen alusta alkaen kielioppisääntöjä myöten. Anu Seppälä on toiminut Muuttolintujen toisena vastuuvetäjänä viime vuodesta alkaen. Tämänkertainen kielitunti on lopuillaan. Salissa sekoittuu vielä arabia, italia, ranska ja suomi. Moni valittelee, että opetuskertoja on vain kerran viikossa. Muuttolinnut-ryhmän ajatuksena onkin toimia varsinaisen vastaanottokeskuksen kolmesti viikossa järjestämän suomenopetuksen täydentäjänä. Muuttolinnut-ryhmä kuuluu Punaisen Ristin Töölön osaston toimintaan. Sen erityisosaamisalueita ovat monikulttuurisuusja nuorisotoiminta. Ryhmä sai alkunsa Kyläsaaren vastaanottokeskuksessa vuonna 2011. Sieltä Muuttolinnut siirtyivät Punavuoreen ja lopulta Kaarlenkadulle. Alun perin ryhmä toimi Punaisen Ristin koululaisille suunnatun LäksyHelppi-nimikkeen alla. Koska opiskelijat koostuvat nykyään lähinnä aikuisista vastaanottokeskuksen asukkaista, nimeä ollaan muuttamassa Kaarlenkadun Kieliklubiksi. Tunnin jälkeen vapaaehtoiset kokoavat monisteet kansioihin, oppilaat kiit1 Satu Vaara on Muuttolintujen toinen vastuuopettaja. Hän käy Farhad Ahkbaen kanssa läpi suomen kielen perusteita. Satu Vaara är en av ansvarslärarna i Flyttfåglarna. Hon repeterar grunderna i finska med Farhad Ahkbae. 2 Riia Järvenpää kehuu Kateryna Subotinan olevan nopea oppija. Riia Järvenpää konstaterar att Kateryna Subotina lär sig snabbt. 3 Enrico Roverato opettaa suomen kieliopin perusteita Mohammed Jafarille. Enrico Roverato undervisar Mohammed Jafar i finsk grammatik. 2 1 3 ” Meillä on mahdollisuus antaa asukkaille tunne siitä, että he ovat tervetulleita Suomeen. ” SATU VAARA 30 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 AVM1502_s29-48.indd 30 13.4.2015 15.10
Mukaan kansainväliseen toimintaan! Kaikki ovat tervetulleita mukaan Suomen Punaisen Ristin kansain väliseen toimintaan. Tarjolla on esimerkiksi ystävätoimintaa, kieli kerhoja, läksykerhoja, kansainvälisiä klubeja, monikulttuurista leiritoimintaa ja asumistoimintaa, jossa vapaaehtoinen auttaa uutta tulijaa uuteen kotiin ja asuinympäristöön asettumisessa. Lue lisää Punaisen Ristin kansainvälisestä toiminnasta ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.punainenristi.fi/ vapaaehtoiseksi! KLOCKAN ÄR HALV SJU en måndag kväll. I övre våningen på mottagningscentralen på Karlsgatan i Helsingfors ordnar rödakorsvolontärer borden i mindre grupper och plockar fram undervisningsmaterial. En lektion i finska med gruppen Flyttfåglar (fi. Muuttolinnut) ska börja. Lektionen inleds med att deltagarna delas in i nivågrupper. För några är det första gången, medan största delen är bekanta från förr. Flyttfåglar-gruppens ansvarsledare Satu Vaara berättar att man aldrig vet om man träffar en given elev nästa gång eller inte. En invånare som väntar på asylbesked kan när som helst flyttas till en annan mottagningscentral. Många utvisas. Förra året gick 1 346 av de 3 651 personer som ansökte om asyl stanna i Finland. Trots osäkerheten är intresset för att lära sig finska stor, säger Vaara. – Kanske vi ska börja med verb idag? föreslår Katri Särkkä för Ala-a el-Abdullahi . El-Abdullah har varit i Finland ”exakt 55 dagar” och hoppas få stanna. Då gäller det att lära sig det besvärliga språket. El-Abdullah är dataingenjör och talar redan bosniska, arabiska och engelska. Finskan känns svår trots det: en mardröm. Vid bordet intill talas det franska. Aymen Mersni har kommit från Tunisien till Finland via Italien, Tyskland, Holland, Danmark och Sverige. – Kiitooss palljjon, säger Aino Davidsson långsamt. Mersni lyssnar noga, upprepar sedan och ler. Riia Järvenpää berömmer sin elev Kateryna Subitovas snabba inlärningsförmåga. Subitova har studerat österländska kulturer och internationell politik i Ukraina och talar förutom sitt modersmål också engelska, turkiska och indonesiska. Men finska är nog allra svårast. – Besvärligare än indonesiska, försäkrar hon. En brokig grupp frivilliga Volontärerna i gruppen Flyttfåglar är en brokig samling. Några studerar inom socialbranschen, någon arbetar med internationell handel, andra är arkitekter eller resebyråtjänstemän. Alla motiveras de av glädjen att undervisa och viljan att hjälpa. De känner också ett behov att visa att det finländska samhället också har ett vänligt ansikte. De allt hårdare attityderna mot invandrare i samhället omkring oss känns inte bra. – På mottagningscentralen har vi möjlighet att ge invånarna en känsla av att de är välkomna i Finland, säger Satu Vaara. På språklektionerna kommer man världshändelser närmare än i nyhetsrubrikerna. En del av dem som deltar i lektionerna berättar öppet om sin situation, till exempel att familjen har splittrats av krig. På lektionerna ligger fokus ändå på språkstudierna och ingen ställer påträngande frågor om det förflutna. Målet är att skapa en avslappnad miljö för att underlätta språkinlärningen. Glädje i mörkret För ett par år sedan kände Enrico Roverato sig splittrad: skulle han bli kvar i Finland eller återvända till Italien? Han hade avlagt sin examen vid Aalto-universitet, men kände sig inte hemmastadd i Finland. Hans mamma uppmuntrade honom att prova på frivilligarbete. – Jag tror vi tittade på Chaplin den gången, minns Anu Seppälä sitt första möte med Roverato. Det var för två år sedan i en rödakorsgrupp vid namn ToimintaTorstai (ung. Aktiv Torsdag). Gruppmedlemmarna gjorde utfärder, pysslade, bakade och såg på filmer tillsammans. För Roverato och Seppälä gick hemvägen åt samma håll. Efter den andra klubbträffen tog Roverato mod till sig och bad Seppälä komma på kaffe. Snabbt stod det klart att de var intresserade av samma saker. – Äntligen träffade jag någon som ville ut och fotvandra, skida och campa, konstaterar en nöjd Seppälä. De tu är fortfarande ett par och båda har också fortsatt som rödakorsvolontärer. Roverato är en av språkklubbens ledare och sedan förra året har Seppälä varit den andra ansvarsledaren i gruppen. Dagens lektion närmar sig sitt slut. Volontärerna samlar ihop kopiorna, eleverna tackar sina lärare och lärarna tackar eleverna. De rödakorsfrivilliga verkar pigga trots att många av dem inte bara har undervisat en lektion utan jobbat en hel dag före det. Att undervisa ger energi och glädje även efter en lång dag, säger Satu Vaara. Aino Davidsson har varit frivillig i två år och tycker att det bästa är att få följa med hur folk lär sig. – Det är så givande när en elev gör framsteg, säger hon. ? Lär mer om Röda Korsets internationella verksamhet och anmäl dig på www.rodakorset.fi/kom-med! Reseledare för flyttfåglar I rödakorsgruppen Flyttfåglar visar frivilliga nykomlingar att det finländska samhället har ett vänligt ansikte. TEXT VEERA MOLL FOTO LIISA TAKALA ” Vi har möjlighet att ge invånarna en känsla av att de är välkomna i Finland. ” SATU VAARA tävät opettajiaan ja opettajat oppilaitaan. Vapaaehtoiset vaikuttavat pirteiltä, vaikka monella on takana kielitunnin lisäksi pitkä työpäivä. Opettaminen antaa energiaa ja iloa pitkänkin päivän jälkeen, Satu Vaara kertoo. Kaksi vuotta vapaaehtoisena toimineelle Aino Davidssonille kaikkein antoisinta on itse oppimisen seuraaminen. – Se kun opiskelija edistyy, se on niin palkitsevaa, hän kuvailee. Anu Seppälä haluaa vielä muistuttaa vapaaehtoistyön odottamattomista ja myönteisistä seurauksista. – Omaa intuitiota kannattaa seurata ja lähteä mukaan, siitä voi seurata suuriakin positiivisia muutoksia, Seppälä sanoo. ? 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 31 AVM1502_s29-48.indd 31 13.4.2015 15.10
Feissaus pelastaa elämiä Feissauksesta eli face-to-face-varainhankinnasta on kasvanut nopeasti yksi Suomen Punaisen Ristin tehokkaimmista varainhankintamuodoista. Feissareiden hankkimat kuukausilahjoittajat takaavat elintärkeän avun Suomeen ja kansainvälisiin avustuskohteisiin. TEKSTI JA KUVAT MARKUS LAAKSO Tahvo Kekkosen ja Sohvi Pylkkösen mukaan valtaosa ihmisistä suhtautuu Punaisen Ristin feissareihin positiivisesti. Kaikille toivotetaan hyvää päivänjatkoa. Enligt Tahvo Kekkonen och Sohvi Pylkkönen är de flesta positivt inställda till Röda Korsets fejsare. Alla önskas en god fortsättning på dagen. AVM1502_s29-48.indd 32 13.4.2015 15.10
Fejsande räddar liv Fejsande har snabbt blivit ett av Röda Korsets mest effektiva medelanskaffningssätt. FINLANDS RÖDA KORS började använda sina anställda som fejsare, alltså medelanskaffare som närmare sig potentiella givare face-to-face, i april 2014. Före det hade man i ett par års tid provat på den här formen av medelanskaffning, men med inköpta fejsare. Resultatet har varit oerhört bra: förra året fick Röda Korset rekordmånga nya månadsgivare, hela 10 367 stycken. Röda Korset har nu egna fejsarteam i 19 städer. I gruppen i Kuopio jobbar åtta flitiga fejsare. Deras uppgift är att diskutera meningen med medelanskaffning med de människor de möter och också ta upp frågan om vad donationsmedlen används till. Målet är att lyckas motivera frågan så väl att folk vill engagera sig och vara med och hjälpa. Fejsarna jobbar i köpcentrum, vid entréer till butiker och på andra livliga offentliga platser, men de knackar också dörr. – Givaren får välja om bidraget ska gå till bistånd i hemlandet, till katastroffonden eller till båda två. Bland de viktigaste bidragsmålen här hemma är skyddshusen för unga, vänverksamheten och utbildning i första hjälpen. Katastroffonden finansierar inte bara katastrofhjälp utan också bland annat utvecklingssamarbete. Under den senaste tiden har Röda Korset spelat en viktig och synlig roll i kampen mot ebola. Det har väckt intresse och aktiverat folk, säger Kuopios fejsarteams ledare Tahvo Kekkonen . Röda Korsets fejsare är alltid klädda i blåa rödakorsvästar med namnlapp. De bär en infopärm och har en penna för att anteckna kontaktuppgifter. I mappen finns information om donationsmål och konkreta exempel på hurdan hjälp man får för en given summa bidragspengar. Den som blir månadsgivare får själv välja vilken summa man vill ge till rödakorsarbete varje månad. Fejsarna ber aldrig om kontantbidrag. Givarnas uppgifter antecknas på blanketter som Kekkonen senare postar till Röda Korsets centralbyrå i Helsingfors. Där förs uppgifterna in i systemet. Det tar mellan två och fem veckor innan själva givandet tar vid. Att vara månadsgivare är ett behändigt sätt både för givarna och för Röda Korset: man kan bidra med en mindre summa per månad men på sikt handlar det om betydande hjälp. – Det regelbundna månadsgivandet har också den fördelen att Röda Korset bättre på förhand kan planera och budgetera hur mycket pengar man har att använda för olika biståndsmål, påpekar Kekkonen. – Och även om den vi talar med väljer att inte bli månadsgivare kan tröskeln att ge ett bidrag till Röda Korset vara lägre i framtiden, eftersom man vet mer om vad Röda Korset gör. ? SUOMEN Punainen Risti aloitti omien työntekijöidensä avulla toteutetun feissauksen huhtikuussa 2014. Sitä ennen feissauksesta oli kerätty muutaman vuoden ajan kokemuksia ulkopuolelta ostettuna palveluna. Omin voimin toteutetun feissauksen tulokset ovat olleet huikeat: Punainen Risti sai viime vuonna ennätykselliset 10 367 uutta kuukausilahjoittajaa. Punaisen Ristin oma feissaustiimi toimii nyt jo 19 kaupungissa. Kuopion ryhmässä ahkeroi kahdeksan varainhankkijaa. Heidän tehtävänään on keskustella kohtaamiensa ihmisten kanssa varainhankinnan tarkoituksesta ja siitä, miten lahjoitetut varat käytetään. Päämääränä on onnistua perustelemaan asia niin hyvin, että ihmiset innostuvat lähtemään mukaan auttamaan. Feissarien työpaikkana toimivat kauppakeskukset, kauppojen aulat ja muut vilkkaat julkiset paikat sekä ovelta ovelle kiertely. – Lahjoittaja saa valita, lahjoittaako hän kotimaan apuun, katastrofirahastoon vai molempiin. Kotimaassa tärkeimpiin avustuskohteisiin kuuluvat nuorten turvatalot, ystävätoiminta ja ensiaputoiminta. Katastrofirahaston varoja käytetään katastrofiavun ohella esimerkiksi kehitysyhteistyöhön. Viime aikoina Punainen Risti on ollut näyttävästi mukana ebolan torjumisessa. Se on puhuttanut paljon ja aktivoinut kansalaisia, Kuopion feissaustiimin vetäjä Tahvo Kekkonen kertoo. Pitkäjänteistä työtä Punaisen Ristin feissareilla on aina siniset Suomen Punaisen Ristin liivit, nimilappu, informaatiokansio ja kynä yhteystietojen kirjaamista varten. Kansio sisältää tietoa lahjoituskohteista ja käytännön esimerkkejä siitä, millaista apua eri lahjoitussummilla saadaan hankittua. Kuukausilahjoittajaksi lähtevä saa itse valita summan, jolla haluaa kuukausittain Punaisen Ristin työtä tukea. Käteistä rahaa feissarit eivät milloinkaan pyydä eivätkä edes saa ottaa vastaan. Lahjoittajien tiedot kirjataan paikan päällä lomakkeisiin, jotka Kekkonen postittaa myöhemmin kirjattavaksi Punaisen Ristin keskustoimistolle Helsinkiin. Käsittelyssä kuluu neljästä seitsemään viikkoa ennen kuin varsinainen lahjoittaminen alkaa. Kuukausilahjoittaminen on kätevää sekä lahjoittajalle että Punaiselle Ristille: kertasumman ei tarvitse olla iso, mutta toistuvista suorituksista kertyy silti pitkässä juoksussa merkittävää apua. – Säännöllisessä kuukausilahjoittamisessa on myös se etu, että Punainen Risti pystyy paremmin etukäteen suunnittelemaan ja budjetoimaan, miten paljon rahaa on käytettävissä eri avustuskohteisiin, Kekkonen sanoo. – Vaikka jututettu ei edes lähtisi kuukausilahjoittajaksi, hän saattaa auttaa jatkossa helpommin, kun on saanut tietoa Punaisen Ristin toiminnasta. Yli ujoudesta Ihmiset kyselevät välillä hyvinkin seikkaperäisiä yksityiskohtia esimerkiksi ebolan levinneisyydestä, rokotteista, ystäväpalvelusta ja muista Punaisen Ristin toimintamuodoista. Feissareilla täytyy olla hyvät tiedot laajalta alueelta. Kun oma tietous loppuu, asioista syvemmin kiinnostuneet ohjataan Punaisen Ristin nettisivuille, joilta löytyy ajankohtaista ja perusteellisempaa informaatiota avun kohteista. Tahvo Kekkonen on toiminut feissarina viime heinäkuusta saakka. Hänen kanssaan työvuorossa oleva Sohvi Pylkkönen aloitti työt syyskuussa. Kaikki Kuopion Punaisen Ristin varainhankkijat ovat 18–26-vuotiaita opiskelijoita, joille joustavat 9–36-tuntiset työviikot sopivat erinomaisesti. Kekkosen mielestä tuntemattomien ihmisten lähestymiseen ja avustustoiminnan markkinointiin perustuva työ vaatii varsinkin pitkäjänteisyyttä: ei pidä lannistua, jos pysäytetty ei ole kiinnostunut keskustelemaan kanssasi. Suurin osa kohdatuista suhtautuu kuitenkin varainkeruuseen positiivisesti. – Koin itseni aiemmin ujoksi. Olen kehittynyt feissauksen myötä sosiaalisemmaksi ja uskallan lähestyä ihmisiä paremmin. Ujous ei ole mikään este, vaan siitä pääsee yli. Joskus joku saattaa yrittää pilata päivän, mutta senkin voi kääntää positiiviseksi sanomalla iloisesti hyvää päivänjatkoa. Ei sitä kannata ottaa itseensä, Sohvi Pylkkönen kertoo. Hän päätyi feissaushommiin onnenkaupalla etsiessään töitä opiskelun ohelle. Punaisen Ristin feissarina hän on paitsi päässyt kehittämään omia sosiaalisia taitojaan, myös pitänyt työstään. – On palkitsevaa tehdä työtä, jonka tulosten tietää aidosti auttavan ihmisiä, Pylkkönen ja Kekkonen summaavat. ? Feissarit ja muut avoimet työpaikat Suomen Punaisessa Ristissä: www.punainenristi.fi/ajankohtaista/ avoimet-tyopaikat ” Koin itseni aiemmin ujoksi. Olen kehittynyt feissauksen myötä sosiaalisemmaksi ja uskallan lähestyä ihmisiä. ” SOHVI PYLKKÖNEN 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 33 AVM1502_s29-48.indd 33 13.4.2015 15.10
Sano kyllä elinluovutukselle Elinluovutuskortti on edelleen paras tapa varmistaa oman tahtonsa toteutuminen. Kortti ilmaisee, että henkilön elimiä ja kudoksia voidaan kuoleman jälkeen käyttää toisten ihmisten hyväksi. – Yhden ihmisen elimillä voidaan pelastaa jopa kuuden henki, tai parantaa jonkun elämänlaatua kudossiirrolla, Munuaisja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa tiivistää. Lain mukaan jokainen on nykyään mahdollinen elinluovuttaja, ellei ole eläessään sitä vastustanut. Jos elinluovutuskorttia ei löydy, tietoja mahdollisen luovuttajan mielipiteestä kysytään omaisilta. – Elinluovutuskortti ilmaisee oman tahdon selkeästi ja helpottaa läheisiä vaikeassa tilanteessa. Allekirjoittamisen lisäksi on tärkeää kertoa asiasta lähipiirilleen, Inomaa suosittelee. Elinluovutuskortteja jaetaan muun muassa apteekeissa ja Veripalvelun toimipisteissä. Kortteja voi myös tilata ilmaiseksi osoitteesta www.kyllaelinluovutukselle.fi. Sivuilta saa myös paljon tietoa oman päätöksenteon tueksi. Suvi Saukkoriipi havahtui musertavaan väsymykseen 27-vuotiaana vuonna 2007. Olkapäätulehdukseen syöty särkylääkekuuri vain pahensi monenlaisia oireita. – Lopulta minulla diagnosoitiin ei-perinnöllinen munuaisten välikudoksen tulehdus, joka voi kehittyä esimerkiksi hoitamattoman virusinfektion tai antibioottien käytön seurauksena, Suvi kertoo. Isku oli kova, sillä tuotantotekniikan opiskelija oli aina pitänyt huolta terveellisistä elämäntavoista. – Pärjäsin kolme vuotta tiukalla ruokavaliolla, mutta keinomunuaishoito eli dialyysi ja paikka elinsiirtojonossa olivat edessä vuonna 2010. Olin valtavan turhautunut, sillä minullahan piti juuri olla koko elämä edessä. Sen sijaan olin sidottu dialyysilaitteeseen, jota ilman olisin menehtynyt viikossa. Elämän lahja SUVI SAUKKORIIPI SAI UUDEN ELÄMÄN SAATUAAN UUDEN MUNUAISEN LIKI KOLMEN VUODEN ODOTUKSEN JÄLKEEN. TEKSTI MINNA KALAJOKI/MEDIAFOCUS KUVAT JARI HÄRKÖNEN Kotona tehtävää peritoneaalidialyysiä varten vatsaonteloon asetetaan ohut muoviletku, PD-katetri, joka pysyy paikallaan niin pitkään kuin dialyysihoitoa tarvitaan. Potilas ohjaa vatsaonteloonsa joka päivä dialyysiliuosta, joka korjaa kehon suolaja happo-emästasapainoa sekä poistaa kuona-aineita ja nestettä. – Olo oli ikävän metallinen, mutta dialyysi selvästi paransi ja puhdisti elimistöä. Järkikin alkoi taas juosta. Kuukauden sairausloman jälkeen pystyin aloittamaan osapäivätyöt, Suvi muistelee. Voimaa muiden tukemisesta Parin vuoden dialyysin jälkeen Suvi ryhtyi vertaistukihenkilöksi. Hän on pitänyt useita kokemuspuheenvuoroja muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensitietopäivillä ja eduskunnassa järjestetyssä seminaarissa. Suvi on ollut aktiivinen myös Munuaisja maksaliiton nuorten aikuisten jaostossa ja strategiatyöryhmässä. – Pyrin arkistamaan asiaa ja keventämään tilannetta huumorin avulla. On ollut mukava jakaa kokemuksia ja nähdä ihmisten helpottuvan huomatessaan, ettei dialyysi niin kamalaa olekaan. Minusta minun kuului auttaa muita, ja muiden rohkaisemisesta saa itselleenkin paljon. Suvi korostaa myös fyysisen kunnon merkitystä, sillä se tukee henkistä jaksamista. – Puolenkin tunnin kuntoilu auttoi paljon. Terveelliset elämäntavat ja kohtuus kaikessa sopii dialyysipotilaankin motoksi, Suvi summaa. Pitkän odotuksen päätös Suvi odotti munuaissiirrettä kolme vuotta harvinaisen kudostyyppinsä ja veriryhmänsä takia. – Tiesin jo alussa, että odotusajasta tulisi pitkä. Sain munuaisen kreivin aikaan, sillä vatsakalvon tulehduksen ja muiden komplikaatioiden riski kasvaa dialyysin pitkittyessä. Päivä, jolloin uusi munuainen vihdoin tuli, ei unohdu. – Sain lääkäriltä puhelun kenkäkauppaan joulukuun alussa vuonna 2013. Ajoin siltä istumalta sairaalaan, ja vain itkin ja nauroin perheenjäsenilleni puhelimessa. En voinut uskoa, että pitkä odotus oli vihdoin päättynyt. Tunsin syvää kiitollisuutta tuntematonta luovuttajaa ja tämän omaisia kohtaan, Suvi kertoo. Lääkärin sanat leikkauksen jälkeen lämmittivät mieltä: uusi munuainen toimii hyvin, eikä dialyysia enää tarvita. KÄ ÄNNÄ ? 34 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 AVM1502_s29-48.indd 34 13.4.2015 15.10
Suvi voi vihdoin elää taas tavallisen nuoren naisen elämää. Suvi kan äntligen leva en vanlig ung kvinnas liv. ” Munuaissiirre todella pelastaa ihmishengen. ” 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 35 AVM1502_s29-48.indd 35 13.4.2015 15.10
– Kotiuduin nopeasti, ja kotona aloin pian voida paremmin. Olo oli vapautunut ilman jokailtaisia dialyysivalmisteluja, ja kahden viikon kuluttua siirrosta valmistuin diplomi-insinööriksi. Elinsiirron jälkeen syödään vahvoja lääkkeitä, muun muassa kortisonia. Potilaan olon kohentuessa lääkitystä kevennetään, mutta hyljinnän estolääkitys jää pysyväksi. – Loppuelämän lääkitys on pieni hinta terveen ihmisen olosta ja valtavasta helpotuksesta. Se, että ihminen pelkää henkensä puolesta, on iso juttu, Suvi huomauttaa. Elinsiirto pelastaa ihmishengen Suville koitui rankasta elämänvaiheesta myös paljon positiivista. – Kokemus on antanut paljon. Raskaista hoidoista huolimatta olin aina kiitollinen, että sain olla elossa. Nyt väsymys on kaikonnut, ja voin elää tasapainoista ja terveellistä elämää. Olen saanut uusia ystäviä ja osaan iloita pienistä asioista, Suvi listaa. Vuosi siirron jälkeen hän palasi töihin. Kollegat ovat alusta alkaen tienneet elinsiirrosta ja suhtautuneet siihen mutkattomasti. – On ollut ihanaa olla töissä. Koko dialyysiajan odotin, että saisin taas olla normaali nuori nainen. Voin tehdä mitä haluan, eikä minun enää pidä miettiä, mitä jaksan tehdä. Elinsiirtoja tehtiin Suomessa viime vuonna ennätysmäärä 355 kappaletta. Uuden munuaisen sai 240 henkilöä. Siirtoa kuitenkin odottaa yli 400 ihmistä, ja joka vuosi potilaita menehtyy jonoon. – Munuaissiirre todella pelastaa ihmishengen, sillä dialyysi ei pidä elossa ikuisesti. Kuka tahansa voi tarvita munuaista. On myös todennäköisempää, että itse tarvitsee siirteen, kuin että itse on luovuttaja, Suvi Saukkoriipi huomauttaa. Elinsiirtojen hoitotulokset ovat entistä parempia, ja yhä useampia sairauksia ja entistä huonokuntoisempia potilaita voidaan hoitaa elinsiirteillä. ? 36 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 Suvin hienoimpia kokemuksia sairausajasta on ollut vertaistuen antaminen muille. För Suvi var att kunna ge kamrat stöd till andra bland det bästa med sjukdomstiden. ” Tunsin syvää kiitollisuutta tuntematonta luovuttajaa ja tämän omaisia kohtaan. ” KUDOS SOPIVUUDESTA VASTA A VERIPALVELU Ennen elinsiirtoa pitää varmistaa kudossopivuus. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu tekee kaikkien Suomessa tehtävien elinsiirtojen ja kantasolusiirtojen kudostyypitykset ja -sopivuuskokeet. Siirrettävä elin saadaan useimmiten kuolleelta luovuttajalta, jonka verinäytteet lähetetään Veripalveluun kudostyypitystä ja ristikoetta varten. – Kokeet kestävät yhteensä noin puoli vuorokautta. Veripalvelun bioanalyytikot päivystävät kellon ympäri, Veripalvelun apulais ylilääkäri Jouni Lauronen kertoo. Kudostyypityksen valmistumisesta toimitetaan tieto HYKS:n Helsingin Meilahdessa sijaitsevan elinsiirto toimiston koordinaattorilAVM1502_s29-48.indd 36 13.4.2015 15.10
Livets gåva Suvi Saukkoriipi fick ett nytt liv när hon efter flera års väntan fick en ny njure. TEXT MINNA KALAJOKI / MEDIAFOCUS FOTO JARI HÄRKÖNEN Suvi Saukkoriipi var ung student när hon år 2007 fick diagnosen interstitiell nefrit, en icke-ärftlig njursjukdom. Det var ett hårt slag för henne, eftersom hon alltid hade levt ett sunt liv. – Tre år klarade det sig med en strikt diet, men år 2010 var det dags för dialys och en plats i transplantationskön. Jag skulle ha hela livet framför mig, men i stället var jag bunden vid dialysapparaten. Fast utan den skulle jag ha dött på en vecka, berättar Suvi. För hemdialys placeras en tunn kateter i bukhålan så att patienten kan föra in dialysvätska i buken. Det rättar till saltoch syra-bas-balansen i kroppen och avlägsnar restprodukter och vätska. Medan dialysvården pågick var Suvi en aktiv stödperson för andra drabbade. Dessutom berättade hon om sin situation på olika seminarier och deltog i Njuroch leverförbundets verksamhet. – Det har varit givande att få dela med sig av sina upplevelser och se människor bli lättade över att dialys inte är något alldeles förfärligt. Jag kände att jag måste hjälpa andra och man får själv så mycket av att uppmuntra andra. Slutet på en lång väntan Suvi har en sällsynt vävnadstyp och blodgrupp, så hon fick vänta på njurtransplantation i tre år. Dagen när den nya njuren äntligen kom glömmer hon inte. – I början av december 2013 fick jag ett samtal av min läkare och jag körde direkt till sjukhuset. Jag kunde inte tro att den långa väntan äntligen var över. Jag kände djup tacksamhet mot den okända givaren och dess anhöriga, säger Suvi. Operationen gick bra och Suvi kunde snabbt återvända hem. Utan dialysförberedelserna varje kväll kände hon sig fri och två veckor senare utexaminerades hon som diplomingenjör. Efter en transplantation tar man starka mediciner, men den enda permanenta medicineringen är mot avstötningsreaktioner. – Att ta medicin resten av livet är ett lågt pris för att leva som frisk och den enorma lättnaden man känner. Att vara rädd för ditt liv är en stor sak, påpekar Suvi. Ett år efter transplantationen kunde Suvi återvända till arbetslivet. – Under hela dialystiden väntade jag på att få vara en normal ung kvinna igen. Nu kan jag göra vad jag vill och slipper tänka på vad jag orkar göra. I Finland utfördes förra året 355 organtransplantationer. En ny njure fick 240 människor. Men över 400 väntar på en transplantation och varje år dör patienter i kön. – En njurtransplantation räddar verkligen ett människoliv, för dialys håller en inte vid liv evigt, påpekar Suvi Saukkoriipi. Blodtjänst kollar vävnadstypen Vårdresultatet efter transplantationer blir allt bättre och allt flera sjukdomar och allt flera patienter i allt sämre skick kan idag vårdas med transplantationer. Finlands Röda Kors Blodtjänst utför alla vävnadsoch lämplighetstest som behövs för organtransplantationer och stamcellstransplantationer som görs i Finland. Transplantationsorganet kommer i allmänhet från en död givare. Blodprov tas och skickas till Blodtjänst för bestämning av vävnadstyp. – Bestämningen tar i allmänhet ungefär ett halvt dygn. Blodtjänsts bioanalytiker har jour dygnet runt, berättar Blodtjänsts biträdande överläkare Jouni Lauronen . Information om att vävnadstypen har klarlagts skickas till HUCS’ transplantationsexpedition och därefter väljer kirurgen i genomsnitt tio patienter från transplantationslistan för korstestning. I korstestningen som Blodtjänst jourhavande gör jämför man de utvalda patienternas serum med mjältvävnad från givaren. Vävnadstypen är lämplig om vävnaderna inte reagerar på varandra. Till slut väljer kirurgen ut den patient som bäst lämpar sig för transplantationen. I allmänhet finns det en lämplig patient på listan och organ förmedlas också till behövande via det nordiska nätverket Scandiatransplant. ? Säg JA till organdonation Ett undertecknat organ donationskort visar att personens organ och vävnader kan användas till att hjälpa andra människor efter personens död. – Organen från en människa kan rädda upp till sex människors liv eller förbättra någons livskvalitet genom vävnadstransplantation, sammanfattar Petri Inomaa, kommunikationschef på Njuroch leverförbundet. Enligt lagen är alla idag potentiella organdonatorer om man inte uttryckligen motsätter sig det medan man lever. Om ett givarkort inte finns frågar man de anhöriga vad den potentiella givaren tyckte i frågan. Ett organdonationskort uttrycker den egna viljan tydligt och gör en svår situation lättare för de anhöriga. Organdonationskort får man bl.a. på apoteket och på Blodtjänsts verksamhetsställen och man kan också beställa kort gratis på www.kyllaelinluovutukselle.fi. 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 37 le, minkä jälkeen kirurgi valitsee elinsiirto listalta keskimäärin 10 potilasta risti kokeisiin. Veripalvelun päivystäjän tekemissä ristikokeissa valittujen potilaiden seerumia verrataan luovuttajan pernakudokseen. Kudostyyppi on sopiva, kun kudokset eivät reagoi toisiinsa. Lopuksi kirurgi valitsee sopivimman potilaan elinsiirtoon. Listalta löytyy käytännössä aina sopiva potilas, ja tarvittaessa elin välitetään tarvitsevalle pohjoismaisen Scandiatransplant-verkoston kautta. Elinsiirroissa kudossopivuuden ei tarvitse olla täydellinen, kuten kantasolu siirroissa. – Esimerkiksi munuaispotilaita on kuitenkin niin paljon, että sopivin voidaan valita kudossopivuuden mukaan. Potilaiden pitkän aikavälin ennuste on keskimäärin parempi, jos kudostyyppi on mahdollisimman sopiva, mutta hyvällä hoidolla voidaan kompensoida vähäistä epäsopivuutta, Lauronen selvittää. Vuonna 2014 Veripalvelussa tehtiin lähes 14 000 kudossopeutuvuuskoetta. AVM1502_s29-48.indd 37 13.4.2015 15.10
1 Roskien keräyspiste Salimassa Malawissa saa koristeekseen Suomen Punaisen Ristin ja Ilmatieteen laitoksen logot. Finlands Röda Kors och Meteorologiska institutets loggor på en återbruksanläggning i Salima i Malawi. 2 Agatha Phiri ja hänen poikansa William asuvat Kaliyekassa Malawissa. Molemmat ovat Punaisen Ristin vapaaehtoisia. Agatha Phiri och hennes son William bor i Kaliyeka i Malawi. Båda är rödakorsvolontärer. 3 Punaisen Ristin tuella rakennetut tulvavesikanavat suojaavat rakennuksia Salimassa Malawissa. Översvämningskanaler har byggts med stöd från Röda Korset för att skydda byggnader i Salima i Malawi. Ilmastonmuutos on tehnyt sään ääri-ilmiöistä arkipäivää Malawissa. Punainen Risti auttaa asukkaita varautumaan paremmin myrskyihin ja tulviin, jotka uhkaavat muutenkin uhanalaisia elinkeinoja. TEKSTI VIIVI BERGHEM KUVAT TATU BLOMQVIST ETELÄISEN Afrikan suurten järvien kupeessa sijaitseva Malawin tasavalta on yksi maailman köyhimmistä maista. Yli puolet malawilaisista elää alle 1,25 dollarilla päivässä, mitä pidetään yleisesti äärimmäisen taloudellisen köyhyyden rajana. Kun toimeentulo on valmiiksi erittäin niukkaa, pienikin epäonni suistaa helposti ihmiset toivottomaan tilanteeseen. Valitettavasti malawilaisten epäonni on ollut viime vuosina lisääntymään päin. Ilmastonmuutoksen seurauksena äärimmäiset sääilmiöt ovat yleistyneet Malawissa. Asukkaita ovat piinanneet vuorotellen hirmumyrskyjen ja rankkasateiSääennusteilla köyhyyttä v astaan den synnyttämät tulvat ja maanvyörymät sekä pitkittyneet kuivakaudet. Sään armoilla ovat niin ihmiset kuin heidän omaisuutensa ja elinkeinonsakin: myrskyt huuhtovat olemattomiin koteja ja satoja, kuivuus näännyttää karjaa, tulvavedet levittävät epidemioita. – Yhtenä aamuna heräsin naapurimme karmeaan huutoon: ’Minun taloni, minun taloni!’ Luulin ensin, että rosvot olivat iskeneet ja vieneet kaiken, mutta se olikin tulva, joka oli pyyhkäissyt naapurin talon mennessään. Meidän kotimme säästyi siksi, että se oli rakennettu kauemmas joesta, 13-vuotias William Phiri kertoo. William on Malawin Punaisen Ristin vapaaehtoinen. Koulussa Punaisesta Rististä kuullut nuorukainen on ollut jo pidemmän aikaa mukana ohjelmassa, jolla pyritään ehkäisemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia muun muassa istuttamalla puita rakennusten suojaksi. – Pidän puiden istuttamisesta. Olen istuttanut niitä koulun lisäksi kotona oman talomme turvaksi. Puut ehkäisevät mutavyöryjä ja suojaavat tulvatuhoilta rankkasateiden aikaan, William sanoo. Puiden istutus on vain yksi monista Williamin vapaaehtoistehtävistä. Lisäksi hän on mukana esimerkiksi siivoustalkoissa, joissa viimeksi puhdistettiin alueen ojia puunoksista, kasvillisuudesta ja roskista. Esteiden poistaminen on tärkeää, sillä ne hidastavat rankkasateiden aikaan veden laskua jokeen ja pahentavat näin tulvimista. – Jos emme välitä ympäristöstämme, niin ’Buum!’ Malawi on pahassa pulassa, William tiivistää. Kyläyhteisöt varautuvat Malawi ei voi yksinään vaikuttaa ilmastonmuutokseen eikä estää sään ääri-ilmiöitä, mutta niiden aiheuttamia riskejä voidaan hallita entistä paremmin. Yksi keino ehkäistä vahinkojen kasvamista katastrofeiksi on sääennusteiden ja -varoitusten kehittäminen. Punainen Risti on ollut mukana sääennustusten ja ennakkovaroitusjärjestelmien rakentamisessa. Malawin Punainen Risti toteutti Malawijärven lähellä Salimassa ja Malawin pääkaupungissa Lilongwessa hankkeen, jonka tavoitteena oli auttaa yhteisöjä varautumaan sään ääri-ilmiöihin. Hankkeen piirissä oli yhteensä noin 3 000 kotitaloutta. Mukana hankkeessa olivat myös Suomen ilmatieteen laitos ja Punaisen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n ilmastokeskus. – Suomen ja Malawin ilmatieteen laitokset kehittävät yhteistyössä Punaisen Ristin kanssa ennakkovaroitusjärjestelmää, jolla voidaan tiedottaa sään ääri-ilMAL AWISSA 38 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 1 2 AVM1502_s29-48.indd 38 13.4.2015 15.10
Pitkäjänteistä tukea Malawin Punaiselle Ristille Malawin katastrofija sään ääriilmiöihin varautumishanke toteutettiin vuosina 2012–2014 yhteistyössä Suomen ja Malawin Punaisen Ristien, Suomen ja Malawin ilmatieteen laitosten sekä Punaisen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n ilmastokeskuksen kanssa. Hanketta rahoittivat Punaisen Ristin lisäksi pohjoismainen kehitysyhteistyörahasto Nordic Development Fund (NDF) ja Nordic Environment Finance Corporation (NEFCO). Malawin Punainen Risti on Suomen Punaisen Ristin pitkäaikainen kumppani. Järjestöt ovat toteuttaneet vuodesta 2007 lähtien Malawissa useita terveys-, ruokaturvaja katastrofivalmiusohjelmia Suomen ulkoministeriön ja Punaisen Ristin katastrofirahaston varoilla. Suomen Punainen Risti on auttanut Malawin Punaista Ristiä myös kehittämään omaa organisaatiotaan ja hallintoaan. Väder prognoser mot fattigdom Röda Korset varnar invånarna i Malawi för farligt väder. REPUBLIKEN MALAWI ligger vid de stora sjöarna i Afrika och är ett av världens fattigaste länder. Mer än hälften av landets invånare lever på under 1,25 dollar om dagen. När utkomsten är knapp kan minsta lilla olycka lätt försätta människor i en hopplös situation. Dessvärre har malawierna de senaste åren drabbats av mer snarare än mindre otur, i och med att klimatförändringen gör att extrema väderfenomen blir allt vanligare. Malawierna har drabbats av än översvämningar och jordskred som har orsakats av tropiska stormar och störtregn, än utdragna perioder av torka. Såväl människor som deras egendom och näringsgrenar är hjälplösa mot vädrets nycker. Malawi kan inte påverka vädret, men de risker som vädret för med sig kan man kontrollera bättre. Ett sätt att förhindra att skador växer till sig och blir katastrofer är att utveckla väderprognoser och -varningar. Åren 2012–2014 genomförde Malawiska Röda Korset ett projekt för att hjälpa samhällen att förbereda sig på extrema väderfenomen. Projektet utfördes i Salima nära Lake Malawi och i landets huvudstad Lilongwe. I projektet deltog också Finlands Röda Kors, Meteorologiska institutet i Finland och Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC:s klimatcentral. Finansiärer för projektet är också den nordiska utvecklingssamarbetsfonden Nordic Development Fund och Nordic Environment Finance Corporation. – Inom projektet utvecklade de meteorologiska instituten i Finland och Malawi i samarbete med Röda Korset ett förhandsvarningssystem som gör att man i god tid kan informera invånarna i ett givet område om förestående extrema väderfenomen. Samtidigt utbildades lokalbefolkningen i beredskap och i hur man kan skydda sitt samhälle mot skador, berättar Röda Korsets biståndsarbetare Hanna-Leena Tikkanen som koordinerade projektet i Malawi. I varje samhälle som deltog i projektet genomfördes en sårbarhetskartering och man gjorde upp evakueringsplaner för invånarna. Projektet berörde cirka 3 000 hushåll. En av dem som deltog i Röda Korsets utbildning och evakueringsövningar är trebarnsfadern Batson Nkhoma . Han vittnar om att kunskapen har fastnat: – När dåligt väder är på väg får Röda Korset ett varningsmeddelande av Malawis meteorologiska institut och så förmedlar Röda Korset budet till frivilliga och lokala myndigheter. Byhövdingarna kallar samman folk och om situationen kräver det inleds evakuering och volontärerna hjälper till, berättar han. Tack vare rödakorsprojektet har byarna i Salima-området och utkanterna av Lilongwe blivit avsevärt mycket mer katastroftåliga. Skadorna blir mindre och återhämtningen efter en olycka blir lättare – det är också ett nödvändigt steg upp ur fattigdomen. ? miöistä hyvissä ajoin alueen asukkaille. Samalla koulutettiin paikallisia varautumaan ja suojelemaan yhteisöään erityisesti tulvien, rankkasateiden ja voimakkaiden tuulien aiheuttamilta tuhoilta, Malawissa hanketta koordinoinut Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä Hanna-Leena Tikkanen kertoo. Paikallisia asukkaita on koulutettu toimimaan oikein luonnononnettomuuden uhatessa. Jokaisessa hankkeen piirissä olleessa yhteisössä on suoritettu haavoittuvuuskartoitus, ja asukkaille on laadittu suunnitelmat evakuoinnin varalle. – Hankkeen ansiosta ihmiset tietävät, mistä omassa kylässä löytyy korkea paikka, johon kannattaa paeta tulvan uhatessa, ja missä on lähin myrskytuulelta suojaava, vankka rakennus, Malawin Punaisen Ristin katastrofivalmiuspäällikkö Joseph Moyo kuvaa. Yksi Punaisen Ristin koulutuksiin ja evakuointiharjoituksiin osallistuneista asukkaista on Batson Nkhoma . Hän todistaa opin menneen perille: – Kun huono sää lähestyy, Malawin ilmatieteen laitokselta lähtee varoitusviesti Punaiselle Ristille, joka välittää sen vapaaehtoisille ja paikallisille viranomaisille. Kyläpäälliköt kutsuvat kyläläiset koolle, ja jos tilanne vaatii sitä, evakuointi aloitetaan vapaaehtoisten avustuksella, kolmen lapsen isä kertoo. Punaisen Ristin hankkeen ansiota Saliman alueen kylistä ja Lilongewen laitakaupungista on tullut monta pykälää katastrofikestävämpiä. Kun ihmiset osaavat hätätilanteessa auttaa itse itseään ja toinen toistaan, vahingot jäävät pienemmiksi ja toipuminen sään ääri-ilmiöiden aiheuttamista menetyksistä helpottuu. Se on myös askel matkalla ylös köyhyydestä. ? Sääennusteilla köyhyyttä v astaan I MAL AWI 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 39 3 AVM1502_s29-48.indd 39 13.4.2015 15.10
Punaisen Ristin PERIAATTEET 50 VUOTTA PUNAISEN RISTIN kansainvälinen liike juhli 150-vuotissyntymäpäiviään kaksi vuotta sitten. Alkusysäyksen puolueettoman avustusjärjestön perustamiselle antoivat sveitsiläisen liikemiehen Henry Dunantin (1828– 1910) kokemukset Solferinon taistelukentällä 1859, mutta Punaisen Ristin varsinaisena perustamisvuotena pidetään vuotta 1863, jolloin kokoontui ensimmäinen Geneven komitea. Dunantin kokoaman komitean työn pohjalta syntyi vuonna 1864 allekirjoitettu ensimmäinen Geneven sopimus. Ensimmäisiä kansallisia järjestöjä sodanaikaisen lääkintähuollon järjestämiseksi alettiin perustaa pian sen jälkeen. Vuonna 1876 Geneven komitea vaihtoi nimekseen Punaisen Ristin kansainvälinen komitea, jolla nimellä Punaisen Ristin vanhin instituutio yhä tunnetaan. Punaista Ristiä rakentamaan ryhtyneille arvovaltaisille herroille oli alusta alkaen selvää, että he palvelivat korkeaa ihannetta, joka haki vertaistaan ihmiskunnan historiassa. Ohjenuoranaan heillä oli Henry Dunantin pienessä kirjasessaan Solferinon muisto hahmottelema inhimillinen velvollisuus auttaa erotuksetta kaikkia sodassa haavoittuneita. Alkuperäisen Geneven sopimuksen artiklassa 6 tämä vetoomus sai lupauksen muodon: ”Haavoittuneet tai sairaat taistelijat, riippumatta siitä mitä kansakuntaa he edustavat, kootaan yhteen ja hoidetaan.” Alkuvuosista lähtien tavaksi vakiintui vedota ”Punaisen Ristin periaatteisiin”. Jo vuoden 1869 Berliinin konferenssissa kehotettiin Geneven komiteaa varmistamaan, että sovituista periaatteista pidetään kiinni ja niistä kerrotaan maailmalle. Uusien kansallisten yhdistysten edellytettiin sitoutuvan Punaisen Ristin perusperiaatteisiin pyrkiessään liikkeen jäseniksi. Ongelma oli vain siinä, että missään ei oiketen periaatteiden mukaan nuori liike tosiasiassa toimi. Virallisten sääntöjen tasolle periaatteet kirjattiin ensi kerran vasta vuonna 1921, kun Punaisen Ristin kansainvälinen komitea uudisti sääntöjään ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Neljäksi perusperiaatteeksi vahvistettiin tuolloin tasapuolisuus, poliittinen, uskonnollinen ja taloudellinen riippumattomuus, liikkeen yleismaailmallisuus sekä jäsenten tasavertaisuus. Sodasta rauhaan Punainen Risti kuitenkin kasvoi ja muuttui sitä mukaa kuin maailma sen ympärillä mullistui. Kansallisten Punaisen Ristin yhdistysten yhdyssiteeksi oli perustettu vuonna 1919 Punaisen Ristin kansainvälinen liiga, joka myöhemmin vaihtoi nimekseen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Sen jäsenmäärä kasvoi uusien itsenäisten valtioiden syntymisen myötä, ja vauhti vain kiihtyi Euroopan siirtomaaherruuden rapistuessa. Uusien Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten joukko heijasti maailman poliittista ja kulttuurista kirjoa. Yhtä merkittävä muutos oli Punaisen Ristin tehtäväkentän laajentuminen. Sodan uhrien Useimmille meistä on joskus sattunut niin. Olemme pitäneet jotain asiaa niin itsestäänselvyytenä, ettei se ole selityksiä kaivannut. Kunnes joku on kysynyt, mitä se oikeastaan tarkoittaa, emmekä olekaan osanneet vastata. Tai olemme omasta mielestämme osanneet, mutta toiselle sama asia onkin tarkoittanut aivan muuta. Niin sattui myös Punaiselle Ristille – eikä ihan pikkuasioissa vaan perusperiaatteiden tasolla. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN astaan kerrottu, mitä nämä ”perusperiaatteet” pitivät sisällään. Ensimmäiset periaatteet Geneven sopimuksen riveiltä kuka tahansa saattoi lukea, että päämääränä oli auttaa sodan uhreja ja että tätä työtä suorittava lääkintähenkilöstö ja vapaaehtoiset olivat oikeutettuja suojeluun. Sitä, miksi näin oli, pidettiin ilmeisesti sellaisena moraalisena itsestäänselvyytenä, ettei sitä ollut tarpeen avata. Sekin oli selvää, että tätä tarkoitusta varten piti perustaa järjestöjä eri maihin, mutta miten tällaisten yhteisöjen piti järjestäytyä ja millaisin säännöin, siitä ei ollut olemassa minkäänlaista yhtenäistä esitystä. Tätä puutetta ryhtyi ensimmäisenä korjaamaan Geneven komitean alkuperäinen jäsen ja myöhemmin puheenjohtaja, sveitsiläinen juristi Gustave Moynier (1826–1910) vuonna 1875. Hän erotti liikkeen toiminnassa neljä yleisesti hyväksyttyä periaatetta: ennakoivuuden, yhteisvastuullisuuden, keskittyneisyyden ja vastavuoroisuuden. Ennakoivuus merkitsi sitä, että Punaisen Ristin yhdistysten tehtävänä oli varautua jo rauhan aikana toimimaan sodan syttyessä, yhteisvastuullisuus sitä, että yhdistykset sitoutuivat auttamaan toisiaan, ja keskittyneisyys sitä, että yhdistysten oli palveltava koko maataan eikä yhdessä maassa saanut olla kuin yksi Punaisen Ristin yhdistys. Lopulta vastavuoroisuus alleviivasi sitä, että kaikkien Punaisen Ristin yhdistysten tuli huolehtia kaikista haavoittuneista ja sairaista kansallisuudesta riippumatta. Punaisen Ristin virallisina periaatteina näitä sääntöjä ei silti voinut pitää. Pikemminkin kysymyksessä oli Moynierin kuvaus siitä, millais40 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 MARKO KOKIC AVM1502_s29-48.indd 40 13.4.2015 15.10
auttamiseksi syntynyt liike oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä alkanut enenevässä määrin auttaa myös rauhan aikana. Punaisen Ristin yhdistykset jakoivat ruoka-, vaateja lääke apua, pyörittivät veripalvelutoimintaa, kouluttivat ensiapua ja tekivät opetusja kehitystyötä. Käytännössä liike oli ottanut asiakseen lievittää inhimillistä kärsimystä sen kaikissa muodoissa. Muutosten myötä kasvoi tarve yhä täsmällisemmälle ymmärrykselle Punaisen Ristin säännöistä ja periaatteista. Kansainvälisen liiton hallintoneuvosto tarttui asiaan toisen maailmansodan jälkeen. Se vahvisti vuonna 1946 niin kutsutut Oxfordin periaatteet, joihin kuuluivat neljä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean 1921 hyväksymää perusperiaatetta, 13 muuta periaatetta sekä 6 edellisten soveltamisohjetta. Kauniisti jäsenneltynä lopputulosta piti tuskin kukaan. Työ oli kuitenkin saatu alkuun, joten se piti saattaa päätökseen. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ja liitto nimittivät tehtävään yhteisen komitean, jonka johtoon tuli sveitsiläinen tohtori Jean Pictet (1914–2002), humanitaariseen oikeuteen erikoistunut juristi ja yksi vuonna 1949 uusittujen Geneven sopimusten pääarkkitehdeistä. Inhimillisyys ensin Vuonna 1959 Pictet jätti raporttinsa Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle, joka laati sen pohjalta oman luonnoksensa Punaisen Ristin perusperiaatteiksi. Luonnoksesta pyydettiin lausunto kaikilta liikkeessä mukana olleilta kansallisilta yhdistyksiltä. Huomautuksia ja muutosehdotuksia tuli runsaasti, mutta näkemyserot eivät vaikuttaneet ylipääsemättömiltä. Lopullisen muotoilun sopiminen annettiin tehtäväksi Prahaan 1961 kokoontuneelle valtuutettujen kokoukselle, johon osallistuivat edustajat kaikista Punaisen Ristin kansallisista yhdistyksistä, kansainvälisestä liitosta sekä komiteasta. Tehtävä ei osoittautunut aivan mutkattomaksi, olihan päämääränä löytää sitovat periaatteet liikkeelle, joka yhdisti lähes kaikkia maailman kansoja. Maailma oli vuonna 1961 jakautunut jyrkästi kahtia, ja suurvaltapolitiikan lonkerot ulottuivat Punaisen Ristin kokoukseen saakka. Lopullinen sopu ei ollut mahdollinen ilman Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain Punaisten Ristien välistä yhteisymmärrystä. Esitettyjen periaatteiden tulkinnasta ja perimmäisestä merkityksestä käytiin pitkiä keskusteluja suurvaltojen edustajien kesken. Lopulta valtuutettujen kokous saattoi luovuttaa eteenpäin yksimielisen ehdotuksen. Siinä ensimmäiseksi periaatteeksi nostettiin inhimillisyys, jota seurasivat tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yhtenäisyys ja yleismaailmallisuus. Inhimillisyyden kohottaminen periaatteeksi muiden yläpuolelle oli ratkaisuna uusi, mutta jälkikäteen ajatellen itsestään selvä – yhtä selvä Punaisen Ristin periaatteet INHIMILLISYYS Punainen Risti on syntynyt halusta auttaa erotuksetta kaikkia sodassa haavoittuneita. Se pyrkii kaikissa olosuhteissa sekä kansainvälisesti että kansallisesti ehkäisemään ja lievittämään inhimillistä kärsimystä. Sen tarkoituksena on suojella elämää, terveyttä ja ihmisarvoa. Se haluaa edistää kaikkien kansojen keskinäistä yhteisymmärrystä, ystävyyttä, yhteistyötä ja pysyvää rauhaa. TASAPUOLISUUS Punainen Risti ei tee minkäänlaista erotusta kansallisuuden, rodun, uskonnon, yhteiskunnallisen aseman tai poliittisen mielipiteen perusteella. Sen pyrkimyksenä on torjua ja lievittää kärsimyksiä ja auttaa ensisijaisesti suurimmassa hädässä olevia. PUOLUEETTOMUUS Säilyttääkseen kaikkien luottamuksen Punainen Risti pidättäytyy kannanotoista vihollisuuksien syntyessä. Se ei milloinkaan sekaannu poliittisiin, rodullisiin, uskonnollisiin tai aatteellisiin ristiriitoihin. RIIPPUMATTOMUUS Punainen Risti on riippumaton. Kansallisten yhdistysten tulee säilyttää itsemääräämisoikeutensa ja toimia Punaisen Ristin periaatteiden mukaan. Ne toimivat kuitenkin maidensa lakien alaisina ja yhteistoiminnassa viranomaisten kanssa. VAPAAEHTOISUUS Punainen Risti on vapaaehtoista ja pyyteetöntä apua antava järjestö. YKSEYS Kussakin maassa voi olla vain yksi Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistys. Sen tulee olla kaikille avoin ja sen toiminnan tulee ulottua koko maahan. YLEISMAAILMALLISUUS Punainen Risti ja Punainen Puolikuu on yleismaailmallinen järjestö. Kaikilla kansallisilla yhdistyksillä on yhteiset oikeudet ja velvollisuudet auttaa toinen toisiaan. 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 41 Tuhannet Punaisen Ristin nuoret kokoontuivat soihtukulkueeseen Solferinon taistelun 150-vuotispäivänä 2009. MARKO KOKIC Tusentals rödakorsungdomar samlades till fackeltåg år 2009 för att markera 150-årsdagen av slaget vid Solferino. AVM1502_s29-48.indd 41 13.4.2015 15.10
Röda Korsets principer 50 år Röda Korsets sju principer har utgjort en gemensam grund för hela rödakorsrörelsen i snart ett halvt sekels tid. TEXT KIMMO HOLOPAINEN INTERNATIONELLA RÖDA KORSETS anses ha grundats år 1863, då den första kommittén sammanträdde i Genève, sammankallad av Henry Dunant (1828–1910). Från första början blev det kutym att hänvisa till ”Röda Korsets principer”. Nya nationella föreningar skulle till exempel förbinda sig vid dem när de ansökte om medlemskap i rörelsen. Lustigt nog hade man ändå inte definierat vilka de här ”principerna” egentligen var. Redan år 1875 började en av ursprungsmedlemmarna i Genèvekommittén, Gustave Moynier (1826–1910), åtgärda den bristen. Han formulerade fyra principer som var allmänt accepterade inom rörelsen: förutseende, solidaritet, centralisering och ömsesidighet i vården av sårade soldater. Principerna skrevs in i de officiella stadgarna först år 1921, när Internationella rödakorskommittén förnyade sitt regelverk. Fyra grundprinciper slogs då fast: opartiskhet; politisk, religiös och ekonomisk självständighet; rörelsens universalitet och medlemmarnas jämställdhet. Men Röda Korset förändrades i takt med omvälvningar i världen omkring. År 1919 grundades Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen för att binda samman de nationella rödakorsföreningarna och antalet medlemmar ökade och återspeglade den kulturella och politiska diversiteten i världen. Rörelsens arbetsfält hade också vuxit. Rödakorsrörelsen hade uppstått för att hjälpa krigets offer, men nu hjälpte man i allt högre grad också i fredstid. Förändringarna födde ett behov att förstå Röda Korsets regler och principer i större detalj. I slutet av 1950-talet fick en kommitté i uppgift att slutligt formulera principerna under ledning av Jean Pictet (1914–2002), en jurist som hade specialiserat sig på humanitär rätt. Vid ett delegatmöte i Prag år 1961 finslipades Pictets formuleringar. I mötet deltog representanter för alla Röda Korsets nationella föreningar, Federationen och Kommittén. En deklaration om Röda Korsets grundprinciper godkändes enhälligt vid den XX Internationella rödakorskonferensen i Wien i oktober 1965. ? kuin inhimillisyyden asema Punaisen Ristin liikkeellepanevana voimana aina Solferinon taistelukentältä asti. ”Punaisen Ristin opissa on inhimillisyyden periaatteen, jonka johdannaisia kaikki muut periaatteet ovat, aina säilyttävä ensimmäisellä sijalla. Instituution perustana inhimillisyys on samalla kertaa sen ihanne, vaikutin ja päämäärä. Se on liikkeen päävaikutin, kipinä joka sytyttää ruudin, koko sen toiminnan voimalinja. Jos Punaisella Ristillä pitäisi olla vain yksi periaate, se olisi juuri tämä”, Jean Pictet kirjoitti. Julistus Punaisen Ristin perusperiaatteista hyväksyttiin Punaisen Ristin 20. kansainvälisessä konferenssissa Wienissä lokakuussa 1965. Periaatteiden takana vahvistivat näin seisovansa koko Punaisen Ristin liikkeen lisäksi kaikki Geneven sopimusten allekirjoittajavaltiot. Julistus on tehtävä Punaisen Ristin seitsemän perusperiaatetta ovat ensi syksynä muodostaneet liikkeelle selkeästi määritellyn perustan jo 50 vuoden ajan. Maailmanlaajuisesti tunnustetut periaatteet ovat lujittaneet Punaista Ristiä sekä sisäisesti että ulkoisesti ja innostaneet kaikkia sen jäseniä tavoittelemaan Henry Dunantin ja hänen seuraajiensa unelmaa. Maailma ei ole täydellinen, eivätkä sitä ole Punaisen Ristin periaatteetkaan. Jean Pictet huomautti itsekin, että periaatteet ovat osittain päällekkäisiä, joissain tilanteissa jopa ristiriidassa keskenään, ja että osaan niistä kätkeytyy itse asiassa useampia periaatteita niputettuna yhden käsitteen alle. Aikamoista tekopyhyyttä olisi myös väittää, että periaatteita on kuluneen puolen vuosisadan aikana joka tilanteessa pilkuntarkasti noudatettu. Siihen ei onneksi ole tarvettakaan, sillä Punaisen Ristinkin muodostavat tavalliset ihmiset kaikkine vikoine ja heikkouksineen. Juuri siksi 50 vuotta täyttävää Punaisen Ristin periaatteiden julistusta kutsutaan julistukseksi. Se ei kerro meille, millainen paikka maailma tänä päivänä on – vaan millainen paikka meidän pitää siitä tehdä. ? Röda Kors sju principer HUMANITET Vi arbetar internationellt och nationellt för att förhindra och lindra mänskligt lidande. Målet är att skydda liv och hälsa och att värna respekten för människovärdet. Vi främjar ömsesidig förståelse och vänskap, samarbete och varaktig fred mellan alla folk. OPARTISKHET Röda Korset gör ingen åtskillnad mellan nationalitet, etnisk tillhörighet, religion, samhällsställning eller politisk åsikt. Vi arbetar uteslutande för att lindra människors lidande och att i första hand hjälpa de mest nödställda. NEUTRALITET Röda Korset tar inte ställning i fråga om politik, etnisk tillhörighet, religion eller ideologi. Vi är neutrala för att bevara människors förtroende. SJÄLVSTÄNDIGHET Röda Korset är en självständig förening. Som nationell rödakorsförening hjälper vi staten på det humanitära området. Men vi ska behålla ett oberoende som gör att vi alltid kan handla i enlighet med Röda Korsets principer. FRIVILLIGHET Röda Korset ger hjälp frivilligt och osjälviskt. Frivillighet gäller både givare och mottagare. Den frivilliga hjälpen får inte innebära att man ger avkall på kvaliteten. Med osjälvisk hjälp menas att vi inte har några egna intressen att tillgodose. ENHET I varje land får endast finnas en rödakorseller röda halvmåneförening. Den ska vara öppen för alla och den humanitära verksamheten ska omfatta hela landet. UNIVERSALITET Röda Korset är en världsomfattande organisation inom vilken alla nationella rödakorsoch rödahalvmåneföreningar har samma skyldigheter och rättigheter att bistå varandra. 42 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 Puolueeton Punaisen Ristin kansainvälinen komitea saattoi kotimaahansa palaavia egyptiläisiä sotavankeja Jemenin sisällissodassa 1965. Internationella rödakorskommittén ledsagade egyptiska krigsfångar som återvände hem efter inbördeskriget i Yemen år 1965. J. D E P A LE ZIE U X AVM1502_s29-48.indd 42 13.4.2015 15.10
RISTIKON LAATIJA HANNU NIITTYMÄKI Ristikko 2/2015 K U V A : LA U R A K O T ILA SUDOKUN 4/2014 OIKEA RATKAISU Lähetä ratkaisusi ristikkoon 2/2015 toukokuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2015”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. NIMI: OSOITE: Sudoku jää tästä numerosta alkaen pois Avun maailman sivuilta. Sen sijaan jokaisessa numerossa julkaistaan suomenkielinen sanaristikko tai krypto. Punaisen Ristin tuotepalkinnot arvotaan kaikkien suomentai ruotsinkielisen tehtävän ratkaisseiden kesken. ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 43 AVM1502_s29-48.indd 43 13.4.2015 15.11
Korsord 2/2015 KORSORD SOLVEIG SJÖSTEDT Lösningarna på korsordet 2/2015 bör sändas inom maj under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 2/2015”. Bland insändarna på korsordet och sudoku 4/2014 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Sol-Britt Sundell från Godby och Geir Boström från Pargas. Gratulerar! NIMI: OSOITE: DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 4/2014 Onni yksillä, kesä kaikilla, ja tästä eteenpäin suomenkielinen kuvaristikko tai krypto jokaisessa Avun maailman numerossa! 44 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 AVM1502_s29-48.indd 44 13.4.2015 15.56
1925 veripalvelu.fi ? blodtjänst.fi ? sovinkoluovuttajaksi.fi ? kanjagdonera.fi espoo: Iso Omena, Piispansilta 9 Helsinki: Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 Helsinki: Kivihaka, Kivihaantie 7 jyväskylä: Kalevankatu 8 kuopio: Sektori, Puijonkatu 23 lahti: Erkonkatu 11 oulu: Isokatu 32 C seinäjoki: Kauppakatu 26 tampere: Rautatienkatu 21 B turku: Yliopistonkatu 16 C sinä voit pelastaa elämän. Yksi kädenojennus auttaa jopa kolmea potilasta ja voi pelastaa hengen. Tervetuloa verenluovutukseen! Lisäksi järjestämme vuosittain noin 1500 verenluovutustilaisuutta eri puolilla maata: veripalvelu.fi/ verenluovutustilaisuudet Lataa mobiilisovellus sovelluskaupasta tai QR-koodista: Tee testi ennen verenluovutukseen tuloa osoitteessa sovinkoluovuttajaksi.fi. Jos haluat kysyä verenluovutuksesta tarkemmin, vastaamme mielellämme kysymyksiisi maksuttomassa infonumerossamme 0800 5801 arkisin klo 8–17. Voit auttaa myös liittymällä Kantasolurekisteriin. Lue lisää ja pelasta tuntematon potilas: soluistaelämää.fi. Joko seuraat meitä Facebookissa? SPR_204x128mm_VP_palveluboksi.indd 1 23.1.2014 10.07 TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN Vuosien takaa ? Åren går Päätoimittaja Armi Hallsten-Kallia esitteli Suomen Punaista Ristiä järjestön samannimisen lehden ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa toukokuussa 1925. Julkaisun nimi vaihtui vuonna 2006 Avun maailmaksi. Ei juhlia eikä vastaanottoa – katsotaan sitten vuonna 2025. Erään lehden synty ” Kun Suomen Punainen Risti lähettää ensimmäisen numeronsa julkisuuteen, tapahtuu se siinä uskossa, että myös meidän maassamme kaivataan vakituista äänenkannattajaa aatteille, joita Punaisen Ristin merkki kaikkialla maailmassa symbolisoi. Punaisen Ristin ohjelma, haavoittuneiden ja sairaiden hoivaaminen, kärsivien, pienten ja vähäosaisten huolto, nuoren kansan kasvatus yhteiskunnalliseen henkeen ja lähimmäisenrakkauteen ja kansainvälinen avunanto suurten onnettomuuksien sattuessa, on maailmansodan aikana ja sen jälkeen saanut hereille kokonaisten kansakuntien harrastuksen.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 1/1925 Ett språkrör föds ” När det första numret av Finlands Röda Kors medlemsblad publiceras sker det i tron att det även i vårt land finns ett behov av ett permanent språkrör för den ideologi som Röda Korsets emblem symboliserar världen över. Röda Korsets program – vård av sårade och sjuka, omsorg om dem som lider, om dem som är små eller sämre lottade samt fostran av ett ungt folk i samhällelig anda; kärlek till nästan och internationellt bistånd om och när stora olyckshändelser inträffar – har under världskriget och i synnerhet efter dess slut väckt och engagerat hela folk.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 1/1925 Chefredaktör Armi Hallsten-Kallia presenterade Finlands Röda Kors i ledaren till det första numret av medlemsbladet i maj 1925. Sedan år 2006 har medlemstidningen hetat Avun maailma – Hjälpens värld. I år firar vi inte – får se hur det blir år 2025. 2 / 2015 hjälpens värld avun maailma 45 AVM1502_s29-48.indd 45 13.4.2015 15.11
KOTIMAAN AVUSTUSTOIMINTA Miksei Punainen Risti auta tulipalossa kotinsa menettäneitä? Suomen Punaisen Risti auttaa ihmisiä äkillisissä onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa, joiden vaikutukset ovat yksilölle tai perheelle kohtuuttomat. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi tulipalo, liikenneonnettomuus tai luonnononnettomuus. Punaisen Ristin antama apu voi olla esimerkiksi henkistä tukea, ohjausta ja neuvontaa, talkootyötä tai aineellista apua katastrofirahaston varoin. Aineellista apua myönnetään välttämättömiin hankintoihin, eikä sitä anneta käteisenä rahana. Avun saamisen edellytys on tietenkin, että Suomen Punainen Risti saa tiedon tapahtuneesta. Kun Punaisen Ristin edustaja, yleensä paikallisen osaston kotimaan avun yhteyshenkilö, saa tiedon onnettomuudesta, hän selvittää avun tarvetta yhdessä onnettomuuden uhrien ja tilanteessa auttavien viranomaisten kanssa. Tarvekartoituksessa kartoitetaan mahdollisuuksien mukaan myös muiden organisaatioiden kuten vakuutusyhtiöiden ja seurakuntien antama apu. Onnettomuuksien uhrien auttamisesta vastaa Suomessa viime kädessä aina viranomainen, jonka antamaa apua Punainen Risti täydentää. ARI SAARINEN, PSYKOSOSIAALISEN TUEN SUUNNITTELIJA KANTASOLUREKISTERI Näin Facebookissa ryhmän, jossa etsittiin kantasolujen luovuttajia. Onko luovuttajia tullut lisää? Suomen Kantasolurekisterissä on 30 000 luovuttajaa. Määrä on kasvanut vuoden aikana usealla tuhannella. Sosiaalisessa mediassa syntyneet kantasolujen luovutukseen kannustavat ryhmät ovat lisänneet tuntuvasti kantasolurekisteriin liittyneiden määrää. Esimerkiksi Facebookissa kiersi Pieni poika tarvitsee apuasi -ryhmän postaus. Ryhmän oli perustanut leukemiaan sairastuneen pojan kummi, joka halusi auttaa kantasoluluovuttajan löytymisessä. Kampanjan aikana rekisteriin liittyi paljon uusia jäseniä ja pojalle löytyi luovuttaja. ANNE ARVOLA, KANTASOLUPALVELUIDEN OSASTONJOHTAJA PÅVERKANSARBETE Röda Korset ska vara neutralt. Varför blandar ni er i politik med en valenkät? Röda Korset är politiskt neutralt, men neutralitet kan inte betyda att vi inte får ta ställning för humanitet. Som en del av en global rörelse känner Finlands Röda Kors till den nöd och de svårigheter människor lever med här hemma och ute i världen. Vi har ett ansvar att föra de svagastes talan, i synnerhet när samhällsattityderna hårdnar. Syftet med Finlands Röda Kors valenkät var att väcka debatt och lyfta fram frågor som är viktiga för oss och som vi hoppas att alla politiska grupperingar fäster uppmärksamhet vid. KIMMO HOLOPAINEN, REDAKTÖR FÖR VALENKÄTEN BISTÅNDSVERKSAMHET I HEMLANDET Varför hjälper Röda Korset inte människor som har mist sitt hem i en eldsvåda? Finlands Röda Kors hjälper människor i samband med plötsliga olyckor och störningar när inverkan på individen eller familjen är orimlig. Sådana situationer kan till exempel vara en eldsvåda eller en naturkatastrof. Röda Korsets hjälp kan bestå av psykiskt stöd, handledning och råd eller materiellt bistånd ur katastroffonden. Materiellt bistånd beviljas för nödvändiga behov som orsakas av olyckan och det ges aldrig i form av kontanta pengar. En förutsättning för att Röda Kors ska kunna hjälpa är förstås att organisationen känner till att en olycka har inträffat. När en representant för Röda Korset, i allmänhet lokalavdelningens kontaktperson för bistånd i hemlandet, informeras om en olycka reder hen ut behovet av hjälp tillsammans med olycksoffren och de myndigheter som är engagerade i fallet. ARI SAARINEN, PLANERARE AV PSYKOSOCIALT STÖD STAMCELLSREGISTRET Jag såg ett meddelande på Facebook som efterlyste stamcellsgivare. Har antalet givare ökat? I Stamcellsregistret i Finland finns nu 30 000 givare. Antalet har ökat med flera tusen under det senaste året. Grupper som på sociala medier uppmuntrar till stamcellsdonation har ökat antalet personer som registrerat sig i stamcellsregistret med upp till flera hundra. Till exempel i början av det här året spreds en uppdatering från gruppen Pieni poika tarvitsee apuasi (En liten pojke behöver din hjälp) på Facebook. En leukemisjuk pojkes gudmor hade grundat gruppen för att försöka bidra till att en lämplig stamcellsdonator hittades. Under kampanjen registrerade sig flera nya givare och pojken fick en lämplig donator. ANNE ARVOLA, DIREKTÖR FÖR STAMCELLSVERKSAMHETEN VAIKUTTAMISTYÖ Punainen Risti sanoo olevansa puolueeton. Miksi sotkeennutte politiikkaan vaalikyselyllä? Punainen Risti on poliittisesti puolueeton, mutta puolueettomuus ei voi tarkoittaa sitä, että emme saisi olla inhimillisyyden puolella. Osana maailmanlaajuista inhimillistä liikettä Suomen Punainen Risti tuntee ihmisten hädän ja vaikeudet sekä kotimaassa että maailmalla. Velvollisuutemme on puhua heikoimmassa asemassa olevien puolesta varsinkin yhteiskunnallisten asenteiden koventuessa. Suomen Punaisen Ristin vaalikyselyn tavoitteena oli synnyttää keskustelua ja nostaa esiin meille tärkeitä vaikuttamisen kohteita, joihin toivomme aivan kaikkien poliittisten ryhmittymien kiinnittävän huomiota. KIMMO HOLOPAINEN, VAALIKYSELYN TOIMITTAJA Kysy Punaisesta Rististä ? Fråga om Röda Korset avunmaailma@punainenristi.fi KOONNUT KIMMO HOLOPAINEN Suomen Punaisella Ristillä on valmius hätäavun antamiseen myös kotimaassa. Finlands Röda Kors har beredskap att ge nödhjälp även i hemlandet. VE S A -M A T T I V Ä ÄR Ä 46 avun maailma hjälpens värld 2 / 2015 AVM1502_s29-48.indd 46 13.4.2015 15.11
Miten sinusta tuli ensiavun vapaaehtoinen? – Olen lasketellut vuodesta 1965 lähtien. Kun näin, että rinteissä tapahtuu onnettomuuksia, halusin auttaa. Poikani kannustivat minua lähtemään ensiapukurssille vuoden 2004 alussa. Kun vanhempi poikani lähti ensivastekoulutukseen, hän alkoi houkutella minuakin mukaan. Olen nyt ollut ensivaste tasolla yhdeksän vuotta. Päivystän sekä rinteessä että yleisötilaisuuksissa. Millaisissa tilanteissa taidoistasi on ollut hyötyä? – Tilanteita on päivystysten ulkopuolellakin tullut paljon. On ollut murtuneiden käsien lastoittamista, liikenneonnettomuuksia ja kaatumisia kadulla. Kun on kouluttautunut antamaan ensiapua, kulkee yleisön seassa silmät auki. Teen sitä, olin päivystämässä tai en. Kerran oli hengenpelastus järvestä. Olin Uuraisilla karavaanarialueella, kun noin viidensadan metrin päässä rannasta kaatui vene ja veden varaan joutui yli kuusikymppinen pariskunta. Minä ja karavaanarikaverini käänsimme talviteloilla olleen veneen ja vedimme sen rantaan. Soudettuamme paikalle saimme nostettua naisen veneeseen. Miestä emme saaneet nostettua, joten solmimme hänet keulaan kiinni. Molemmat selvisivät onnettomuudesta, ja meistä tuli erittäin hyvät ystävät. Osallistut kesäkuussa jo toista kertaa ensiavun SM-kilpailuihin. Millainen kokemus Rovaniemellä on odotettavissa? – Haasteita, mielenkiintoisia rasteja ja paljon tekemistä. Kilpailu kestää pari kolme tuntia, ja yhdellä rastilla on aikaa kymmenen minuuttia. Ensivastesarjassa voi olla esimerkiksi rintakipupotilas, hengitysvaikeuksia tai elvytys. Etukäteen ei tiedä, mistä tilanteesta potilas löytyy. Meille annetaan etukäteen vain varusteluettelo tarvikkeista, joita saa olla mukana. Minun ja parini yhteisikä on yli 116 vuotta, joten on mukava lähteä haastamaan nuoria. Tavoite on onnistua hyvin omassa suorituksessa, päästä läpi kunnialla ja jaksaa täysillä. On myös kiva tavata muita kilpailijoita ja viettää iltaa 1950-luvun meiningillä. Mitä vapaaehtoistyö sinulle antaa? – Voimaa ja jaksamista. Saan tosi paljon henkistä kapasiteettia työelämään ja äärettömän määrän ystäviä ympäri Suomen. On myös mukavaa, kun joku tulee sanomaan, että muistan, kun autoit minua tai kaveriani. Tulee hyvä sisäinen tunne, kun on pystynyt auttamaan. Päivystäjä huomaa hädän Muuramelainen Aarno Vitikainen, 56, lähti Punaisen Ristin toimintaan lastensa kannustamana. Nyt hän toimii Jyväskylän osaston ensiapuryhmässä päivystäjänä ja koulutusvastaavana sekä kuuluu Punaisen Ristin piirin valmiusryhmään. TEKSTI MINNA KURVINEN KUVA PETTERI KIVIMÄKI Avun kasvo Aarno Vitikainen noudattaa vapaaehtoisena periaatetta ”minkä teet, tee se kunnolla”. Ensiavun SM-kilpail ut Rovanieme llä 5.–7.6.2015 AVM1502_s29-48.indd 47 13.4.2015 15.11
S-ryhmä tukee Suomen Punaisen Ristin työtä turvallisen arjen puolesta. …Eero, Ville, Heidi, Annika ja 2 miljoonaa muuta asiakasomistajaa. Moni meistä asiakasomistajista on jo mukana Punaisen Ristin toiminnassa, niin kuin sinäkin. Hienoa, että olet, sillä ihmisistä kaikki lähtee. Yhdestä ihmisestä, ja kun meitä on monta, saamme aina enemmän aikaan. Nähdään, kohdataan ja tehdään yhdessä! T: Marjaana, Inka, Jukka ja muut s-ryhmäläiset Hei Satu, Tommi, Riitta ja Antti… AVM1502_s29-48.indd 48 13.4.2015 15.11