Avun Maailma 2/2014 - Lehtiluukku.fi

2 suomen punaisen ristin lehti finlands röda kors tidninG 2014 Perhesiteitä Uutta! Nytt! Avun maailma on nyt myös verenluovuttajan lehti. Hjälpens värld är nu också blodgivarens tidning. Familjebandage 14 Salosen perheessä osataan ensiapu 17 Familjen Salonen kan första hjälpen 25 Paperinukke Henry Dunant Pappersdockan Henry Dunant 30 Festaripäivystäjät juhlijan turvana 20 Punaisen ristin merkki 150 vuotta 22 Rödakorsmärket fyller 150 år
Eeva Anundi asenne talkoilla rasismia vastaan! TesTaa TieTosi rasismisTa eirasismille.fi / asenneTalkooT / rasismivisa – nainen, 21, Jyväskylä Mikä on sinun rasisminvastainen hyvä tekosi? Ole osa turvaverkkoa. Liity jäseneksi. punainenristi.fi/jasen Tutustu rasisminvastaiseen työhömme ja tsekkaa Asennetalkoiden video: eirasismille.fi Jarkko Mikkonen ”Lukioaikainen tuttavani kirjoittelee joskus rasistisia päivityksiä face bookiin. Kerran sain tarpeekseni niiden lukemisesta ja kommentoin postaukseen mitä mieltä tuttavas tani ja hänen postauksistaan olin. Hän ymmärsi yskän, eikä tämän jälkeen rasistisia postauksia ole näkynyt.”
S-ryhmä tukee Suomen Punaisen Ristin työtä turvallisen arjen puolesta. Hei Satu, Tommi, Riitta ja Antti… …Eero, Ville, Heidi, Annika ja 2 miljoonaa muuta asiakasomistajaa. Moni meistä asiakasomistajista on jo mukana Punaisen Ristin toiminnassa, niin kuin sinäkin. Hienoa, että olet, sillä ihmisistä kaikki lähtee. Yhdestä ihmisestä, ja kun meitä on monta, saamme aina enemmän aikaan. Nähdään, kohdataan ja tehdään yhdessä! T: Marjaana, Kaisa, Inka, Jukka ja muut s-ryhmäläiset
Avun maailma ? Hjälpens värld 2/2014 rIstIIN rAstIIN / KOrs & tvärs 6 Rasisminvastainen viikko oli menestys. 7 Veckan mot rasism var en succé. 8 Vapepa juhli 50-vuotista taivaltaan. 8 Vapepa firar 50 år. 10 Uutuushanke haastaa Suomen leikkimään. 11 Nytt projekt manar Finland att leka. HANNU-PEKKA LAIHO PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 12 Vielä ehtii leirille Ahvenanmaalle! 12 Du hinner till Åland på läger i sommar! Miksi liput liehuvat? Varför flaggar vi? PUNAIsEN rIstIN vIIKKO / rödAKOrsvEcKAN LIPUt OvAt täNä vUONNA liehuneet eri I år HAr dEt fLAggAts en hel del på puolilla Eurooppaa ja maailmaa. Alkutalvesta liput nousivat salkoihin Sotshin rannoilla ja läheisillä lumisilla vuorilla. Sitten liput liehuivat Kiovan torilla ja pian sen jälkeen Krimin niemimaalla. Kohta liput liehuvat Euroopan unionin 28 jäsenmaassa vaalien merkeissä. Miksi ihmiset nostavat lipun salkoon? Nostetaanko se ylös ihmisten puolesta vai toisia ihmisiä vastaan? Myös Punaisen Ristin maailmassa liput ovat tänä vuonna liehuneet näyttävästi. On kulunut 150 vuotta siitä, kun Genevessä sovittiin, että punainen risti on se kansainvälinen suojamerkki, jonka turvin avustustyöntekijät voivat taistelukentillä auttaa haavoittuneita sotilaita. Punainen risti nostettiin salkoon ihmisten puolesta. Se kiinnitettiin haavoittuneita kuljettaneiden hevoskärryjen kylkeen suojaamaan haavoittuneiden ihmisarvoa. Punainen risti – ja jo vuosikymmenien ajan myös punainen puolikuu – on suojannut avustustyöntekijöitä ja loukkaantuneita. Niin sen oletetaan tekevän tänäkin päivänä. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun työntekijät ja vapaaehtoiset ovat auttaneet ihmisiä niin Kiovan torilla kuin Syyrian rikkiammutuissa kaupungeissa – usein oman henkensä kaupalla. 150 vuotta sitten kirjatut ylevät periaatteet ovat edelleen voimassa, vaikka kaikki eivät niitä aina suostu noudattamaan. Punainen risti nousee kesäkuun alussa salkoon myös Turussa, jossa 7. ja 8. kesäkuuta järjestetään Suomen Punaisen Ristin yleiskokous. Liput liehuvat Aurajoen rannoilla paitsi vapaaehtoisten kunniaksi myös inhimillisyyden ja suvaitsevaisuuden puolesta. Punaisen Ristin lippu ei ole ketään vastaan. olika håll i Europa och världen. I vintras hissades flaggor på stränderna i Sotji och på de snöiga bergen intill. Sen vajade flaggor på torget i Kiev och strax därefter på Krim. Snart flaggar Europeiska unionens 28 medlemsländer för att signalera val. Varför flaggar vi? Hissar man en flagga för vissa människor eller mot andra? Även i Röda Korsets värld har flaggor vajat stolt i år. Det har gått 150 år sedan man i Genève kom överens om att ett rött kors ska vara ett internationellt skyddstecken som ger biståndsarbetare möjlighet att tryggt hjälpa sårade soldater på slagfältet. Det röda korset har man hissat för människor. Det har fästs längs med sidan av hästdragna kärror som transporterat sårade för att skydda de sårades människovärde. Det röda korset – och sedan flera decennier också den röda halvmånen – har gett skydd åt biståndsarbetare och sårade. Så förväntas det göra även idag. Röda Korsets och Röda Halvmånens anställda och frivilliga har hjälpt människor såväl på torget i Kiev som i Syriens sönderskjutna städer – ofta med risk för sina egna liv. De fina principer som slogs fast för 150 år sedan är fortfarande i kraft, även om alla människor inte alltid följer dem. Rödakorsflaggan hissas i början av sommaren också i Åbo, där Finlands Röda Kors samlas till ordinarie stämma den 7 och 8 juni. Flaggorna vajar vid Aura å inte bara för att hedra alla frivilliga, utan också för att signalera stöd för humanitet och tolerans. Röda Korsets flagga är inte mot någon alls. 14 Ensiapu on koko perheen juttu. 17 Första hjälp engagerar hela familjen. YLEIsKOKOUs 2014 / stäMMAN 2014 18 Erkki Liikanen katsoo eteenpäin. 19 Erkki Liikanen ser framåt. AvUN tArINOItA / HJäLPENs HIstOrIEr 20 Punaisen Ristin merkki 150 vuotta. 22 Rödakorsmärket fyller 150 år. 24 Henry Dunant’n henki elää. 24 En eloge till Henry Dunant. 26 Kiinassa varaudutaan katastrofeihin. 29 Kina är berett på katastrofer. 30 Vapaaehtoiset festarikansan tukena. 31 Frivilliga hjälper festivalfolket. 34 Harvinaista verta suonissa. 37 Sällsynt blod i generösa ådror. 38 Suurarvan päävoitto meni Varkauteen. 38 Huvudvinsten i storlotteriet till Varkaus. 39 Sonkajärveläiset turvatalkoissa. 41 Trygghetstalko i Sonkajärvi. LOPUKsI / tILL sIst 44 Korsord & Sudoku 45 Vuosien takaa / Åren går 46 Kysy Punaisesta Rististä / Fråga om Röda Korset 47 Risto Paukku valmistelee yleiskokousta. AvUN MAAILMA HJäLPENs värLd 2/2014 23.4.2014 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kannen kuva/Pärmbild: Leena Koskela Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaankatu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriksgatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/chefredaktör: Hannu-Pekka Laiho toimitussihteeri/redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainenristi.fi, 020 701 2229 Layout: Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@ punainenristi.fi översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Jukka Vivolin, 050 502 9706 Ilmoitusaineistot: jukka.vivolin@gmail.com tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avunmaailma@punainenristi.fi Paino/tryckeri: Forssa Print Oy tilaushinta/ Beställningsavgift 22 € sähköposti: avunmaailma@ punainenristi.fi Levikki noin 100 000. ISSN 2243-0229 Aikakauslehtien liiton jäsen suomen Punaisella ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 550 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Erkki Liikanen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero 221918-67846. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, pakolaisten vastaanotto, ensiapuryhmät, vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhdysside, nuorisoryhmät, ensiapu- ja muu koulutus. Kotimaan toiminnan tuki: Nordea 157230-372730. sPr veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: rahaa, avustushenkilöitä ja tavaroita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Okopankki 578007-111649. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maassa toimivan yhdistyksen yhdyssiteenä on Punaisen ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, joka auttaa rauhanajan onnettomuuksien uhreja sekä tukee kehitysyhteistyötä. Punaisen ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 avun maailma hjälpens värld 2 / 2014
Onni yksillä, kesä ja Punaisen R istin yleiskokous kaikilla! Tavataan Turussa! SuOMEN PuNAISEN RISTIN KuVA-ARKISTO 20 / 22 ENEMMäN KUIN LOgO Punaisen Ristin tunnuksen käytöstä määrää laki. MEr äN EN LOgOtYP Lagen bestämmer hur rödakorsmärket används. 30 / 31 fEstArI-PäIvYstäJä väLIttää Vapaaehtoiset ovat juhlakansan tuki ja turva. fEstIvALJOUr BrYr sIg Frivilliga ger festande människor stöd och hjälp. TEEMu uLLGRéN KIMMO HOLOPAINEN 18 / 19 39 / 41 vAHdINvAIHdON AIKA Yleiskokous nimittää Erkki Liikasen seuraajan Turussa. sONKAJärvI PUHALtAA YHtEEN HIILEEN Kyläläiset rakentavat turvallisempaa arkea. PETERI KIVIMÄKI dAgs för vAKtOMBYtE Stämman utser Erkki Liikanens efterträdare i Åbo. I sONKAJärvI drAr MAN åt sAMMA HåLL Talkoarbete ger en tryggare vardag. finlands röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 550 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Erkki Liikanen och generalsekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto 221918-67846. frK i hemlandet: vänverksamhet, flyktingmottagande, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: Nordea 157230-372730. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. frK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. frKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Oko 578007-111649. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen, som bistår vid fredstids katastrofer och stöder utvecklingssamarbetet. Internationella rödakorskommittén ICRC bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 5
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma LEENA KOSKELA Harvoin saa sotkea puhtaan valkoisen lakanan oikein ministerin luvalla! Opetusministeri Krista Kiuru veti Jakomäessä yhdeksäsluokkalaisille rasisminvastaiset talkoot. Lakanalle kirjattiin ylös rasisminvastaisia tekoja. Undervisningsminister Krista Kiuru höll antirasismtalko för eleverna i nionde klass i Jakobacka. Gärningar mot ra sism antecknades på ett lakan. Talkoovoimin rasismia vastaan Punaisen Ristin rasisminvastaisella viikolla kerättiin Asennetalkoilla rasisminvastaisia tekoja ja palkittiin ennakkoluulottomia edelläkävijöitä. ? PUNAIsEN rIstIN rasisminvastaista viikkoa vietettiin tänä vuonna 17.–23.3. uutuutena teemaviikolla järjestettiin Asennetalkoot-tilaisuuksia, joissa kerättiin rasisminvastaisia tekoja ja mietittiin, miten rasismiin ja syrjintään voi puuttua. Helsingissä Jakomäen peruskoulussa oppilaat pääsivät osallistumaan talkoisiin arvovaltaisessa seurassa, kun opetusministeri Krista Kiuru vieraili koululla. Kiuru oli yläkoululaisten keskellä kuin kotonaan, mikä ei ole ihme, sillä hän on taustaltaan opettaja. Ministeri haastoi yhdeksäsluokkalaisia kirjaamaan rasisminvastaisia tekoja lakanalle, joka pienen 6 miettimisen jälkeen täyttyi vauhdilla: en syrji, en hauku, en kiusaa... Ja missä kulkee kiusaamisen raja? – Kiusaamista on se, jos kiusattu tulkitsee asian kiusaamiseksi. Se riittää, Kiuru linjasi. – Kiusaamiselle pitää olla nollatoleranssi. Seitsemäsluokkalaisten kanssa ministeri kokeili Punaisen Ristin Rasismivisaa, joka osoittautui odotettua kinkkisemmäksi. Avarakatseisimmalta kuulostava vastaus ei aina olekaan paras. – Mitä kieltä Suomessa kannattaa ensiksi puhua ulkomaalaisen näköiselle henkilölle: suomea, englantia vai viittomakieltä? – Englantia? No viittomakieltä! – Eikö se ole vähän ennakkoluuloista? Entä jos toinen on monta vuotta nähnyt vaivaa ja opiskellut suomea, ja sitten me emme puhu sitä hänelle, Kiuru kysyi. Asennetalkoita järjestettiin Rasisminvastaisella viikolla myös kymmenissä muissa kouluissa ja yleisötapahtumissa. Rasisminvastaisia tekoja kirjattiin tilaisuuksissa ja netissä tuhansia. avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 r AsIsMINvAstAIsELL A viikolla jaettiin tuttuun tapaan myös Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksia. Punaisen Ristin piirien myöntämien tunnustusten tarkoituksena on nostaa esiin ihmisiä, yrityksiä ja muista yhteisöjä, jotka edistävät yhdenvertaisuutta ja myönteisiä asenteita suomalaisessa yhteiskunnassa. Punaisen Ristin Hämeen piirin Ennakkoluulottomiksi edelläkävijöiksi nostettiin K-market Kattimatin kauppiaat sari ja Kari Laurila. Laurilat ovat näyttäneet hyvää esimerkkiä maahanmuuttajien kohtelusta työmarkkinoilla palkkaamalla pitkäjänteisesti maahanmuuttajia yhdenvertaisiin tehtäviin kantasuomalaisten kanssa. Helsingin ja uudenmaan piirissä tunnustus myönnettiin iranilaissyntyiselle golaleh Lotfollahille, joka on tullut suurelle yleisölle tutuksi televisio-ohjelmasta Suomen Tulli. Lotfollah on kurditaustaisena naisena saavuttanut työkavereidensa varauksettoman arvostuksen perinteisesti miehisessä työ- paikassa ja on nuorille loistava roolimalli. Lapin piirissä tunnustus annettiin terveydenhoitaja Alli tulkille uraauurtavasta rasisminvastaisesta työstä Lapin alueella. Länsi-Suomen piirin tunnustuksen sai Jyväskylän monikulttuurisuuskeskus Glorian johtaja Arja seppälä ja Savo-Karjalan piirin tunnustuksen Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen pakolaisyksikön terveydenhoitaja Leila savolainen. Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksen saivat myös Ahvenanmaan piirissä Ahvenanmaan Emmaus-ryhmä, Kaakkois-Suomen piirissä Kouvolan Mansikka-ahon koulu, Oulun piirissä Siikajoen kunta, Savo-Karjalan piirissä Joensuun ViaDia ry:n Lähiötalo-toiminta, Satakunnan piirissä Rauman kaupunki sekä Varsinais-Suomen piirissä Turun kristillinen opisto. KIMMO HOLOPAINEN Tule mukaan rasisminvastaiseen toimintaan: www.eirasismille.fi
Hjälpens värld nu också som digitaltidning: lehtiluukku.fi > Avun maailma Kors & tvärs ? Ristiin rastiin TATu BLOMqVIST Attitydtalko mot rasism under Röda Korsets vecka mot rasism samlade frivilliga in antirasismgärningar i ett Attitydtalko och fördomsfria föregångare fick pris. ? rödA KOrsEts vEcKA mot rasism firades i år 17–23.3. En nyhet i år var de Attitydtalko-evenemang som ordnades under temaveckan och där man samlade ihop goda gärningar mot rasism. Dessutom funderade man över hur man kan åtgärda rasism och diskriminering. Den finska skolan i Jakobacka, Jakomäen peruskoulu, fick delta i talkoarbetet under ledning av undervisningsminister Krista Kiuru. Kiuru är utbildad till lärare och det märktes att hon rörde sig på bekanta vatten med ungdomarna. Ministern utmanade eleverna i nionde klass att skriva upp gärningar mot rasism på ett vitt lakan. Efter lite uppvärmning fylldes lakanet snabbt: inte diskriminera, inte använda skällsord, inte mobba. Men var går gränsen för mobbning? – Det är mobbning om den som blir mobbad upplever det så. Det räcker, slog Kiuru fast. – För mobbning ska nolltolerans gälla. Med en sjunde klass testade ministern Röda Korsets frågesport om rasism och den visade sig knepigare än väntat. Det svar som verkar mest vidsynt är inte alltid bäst. – Vilket språk lönar det sig att ta till i Finland om man vill tala med en person som ser utländsk ut: finska, engelska eller teckenspråk? – Engelska? Inte? Nå, teckenspråk då! – Kör vi inte med förutfattade meningar då? Den personen kan ha jobbat hårt i många år för att lära sig finska och så kommunicerar vi på alla sätt utom på finska, påpekar Kiuru. Attitydtalko ordnades under Veckan mot rasism också i flera dussin andra skolor och publikevenemang. Tusentals gärningar mot rasism skrevs upp under evenemangen och på webben. UNdEr vEcKAN mot rasism delade man i bekant ordning också ut utmärkelsen Fördomsfri föregångare. Tanken med utmärkelserna som beviljas av Röda Korsets distrikt är att lyfta fram olika människor, företag och samfund som arbetar för likabehandling och positiva attityder i det finländska samhället. I Tavastlands distrikt blev K-market Kattimattis handelsmän sari och Kari Laurila Fördomsfria föregångare. Paret Laurila har föregått med gott exempel på hur man kan satsa på likabehandling på arbetsmarknaden genom att långsiktigt anställa invandrare för samma arbeten som infödda finländare. I Helsingfors och Nylands distrikt gick utmärkelsen till iranskfödda golaleh Lotfollah, som har blivit bekant för den stora allmänheten genom teveprogrammet Suomen Tulli. Lotfollah, en kvinna med kurdisk bakgrund, har lyckats vinna sina arbetskamraters förbehållslösa uppskattning inom en traditionellt mansdominerad bransch och är en ypperlig modell för ungdomar. I Lapplands distrikt gavs utmärkelsen till Alli tulkki för en banbrytande insats mot rasism i Lappland. Röda Korsets Västra Finlands distrikts utmärkelse gick till chefen för Jyväskyläs mångkulturcenter Gloria, Arja seppälä, för hennes insatser mot rasism och fördomar och för mångkulturcentret. I Savolax-Karelens distrikt mottogs utmärkelsen av är mobbning om ” Det den som blir mobbad upplever det så. För mobbning ska nolltolerans gälla. ” Kansanedustajat Tarja Filatov (vas.), Oras Tynkkynen, Päivi Storgård ja Annika Lapintie tutustuivat pakolaistelttaan. Riksdagsledamöterna Tarja Filatov (t.v.), Oras Tynkkynen, Päivi Storgård och Annika Lapintie satte sig ner i ett flyk tingtält i riksdagen. Pakolaisteltta haastaa miettimään ? Suomen Punainen Ristin pakolaistelttakiertue vetoaa kevään ja kesän aikana inhimillisen pakolaispolitiikan puolesta yli 20 paikkakunnalla ympäri maata. Vaikuttamiskampanjassa Suomea kiertää kolme Punaisen Ristin pakolaistelttaa, joiden ympärillä järjestetään ohjelmaa, kerrotaan elämästä pakolaisleirillä ja vastataan kysymyksiin pakolaisuudesta. Pakolaisteltassa vieraat voivat eläytyä hetkeksi pakolaisen arkeen esineiden, äänten ja jopa hajujen kautta. – Toivomme, että vierailu teltassa herättäisi ihmiset pohtimaan, miten he itse selviytyisivät elämästä pakolaisleirillä ja mitä he silloin ajattelisivat tulevaisuudesta, sanoo Punaisen Ristin maahanmuuttajaohjelman kehittämispäällikkö Johanna Matikainen. Pakolaistelttakiertue toteutetaan suurelta osalta Punaisen Ristin vapaaehtoisten voimin. Kiertueen avajaistapahtumassa eduskunnassa poliitikoille luovutettiin myös Suomen Punaisen Ristin vetoomus Syyrian pakolaisten auttamiseksi. Flyktingtält väcker till eftertanke KRISTA KIuRu hälsovårdare Leila savolainen på flyktingenheten vid Kuopio social- och hälsovårdscenter, som under 21 år har hjälpt hundratals flyktingfamiljer på sin mottagning. Fördomsfria föregångare blev också Emmaus Åland i Ålands distrikt, skolan Mansikka-Ahon koulu i Sydöstra Finlands distrikt, Siikajoki kommun i uleåborgs distrikt, Joensuun ViaDia ry:s Lähiötaloverksamhet i Savolax-Karelens distrikt, Raumo stad i Satakunta distrikt och Turun kristillinen opisto i Egentliga Finlands distrikt. KIMMO HOLOPAINEN Kom med i verksamheten mot rasism: www.motrasism.fi ? Finlands Röda Kors flyktingtältsturné vädjar under våren och sommaren för en human flyktingpolitik på mer än 20 orter runt om i landet. Sammanlagt tre av Röda Korsets flyktingtält reser runt i Finland under påverkanskampanjen och där tälten ställs upp ordnar man program, informerar om livet i ett flyktingläger och svarar på frågor om flyktingskap. I flyktingtältet kan besökarna leva sig in i en flyktings vardag för ett ögonblick genom föremål, ljud och till och med lukter. – Vi hoppas att ett besök i tältet ska få folk att tänka efter hur de själva skulle klara av att leva i ett flyktingläger och hur de skulle tänka sig sin framtid i den situationen, säger utvecklingschefen för Röda Korsets invandrarprogram Johanna Matikainen. Flyktingtälten turnerar i Finland i stor utsträckning med frivilliga krafter. När turnén inleddes med ett evenemang i riksdagen överräcktes också Finlands Röda Kors vädjan för att hjälpa flyktingar från Syrien till politiker. 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 7
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Vapepa juhli viisikymppisiä vAPAAEHtOINEN pelastus- palvelu eli Vapepa juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden näkyvin tapahtuma oli Tampere-talossa maaliskuun lopussa vietetty pääjuhla, jossa palkittiin ansioituneita vapaaehtoisia. Yksi tunnustuksen saaneista oli Kemissä asuva Urpo rainto, joka oli jo nuorena poliisina mukana etsimässä vuonna 1963 Muoniossa kadonnutta viisivuotiasta tyttöä. Paljon julkisuutta saanut suuretsintä antoi alkusysäyksen Vapepan perustamiselle. Tänä päivänä Vapepa on 50 järjestön ja yhteisön yhteenliittymä, jonka vapaaehtoiset hälytysryhmät avustavat viranomaisia paljon henkilöstöä vaativissa tehtävissä. Tyypillisin tehtävä on edelleen kadonneen etsintä. Punaisen Ristin väelle Vapepan juhlavuosi näkyy selvimmin 7.–8. kesäkuuta pidettävässä Suomen Punaisen Ristin yleiskokouksessa, jossa Vapaaehtoinen pelastuspalvelu esittäytyy. – Vapepan koordinoiminen on valmiuden osalta yksi Suomen Punaisen Ristin päätehtävistä, valmiustoiminnan koordinaattori Heikki väätämöinen toteaa. ? Samarbetet mellan biståndsorganisationer och företag fungerar allra bäst när ett företag kan erbjuda tjänster och kunnande som direkt bidrar till hjälparbetet. För Finlands Röda Kors är Finnair och dess dotterbolag Finnair Cargo sådana partners: i katastrofsituationer står bolagets transport- och logistiktjänster till Röda Korsets tjänst. Senast donerade Finnair hela packningen och lastningen av utrustningen för det fältsjukhus som skickades till Jordanien till Röda Korset – sammanlagt 144 kubikmeter och 24 000 – Punaisella Ristillä on muutenkin läheinen suhde viranomaisiin, ja Vapepa on luonteva lisä tähän auttamisen kenttään. Juhlavuoden aikana Vapepa näkyy myös Riihimäen kansainvälisillä erämessuilla kesäkuun alussa ja marraskuun Vapepa-foorumeilla, joita järjestetään tänä vuonna kaksi – toinen etelässä ja toinen pohjoisessa. Lisäksi paikallis- ja aluetoimikunnat järjestävät vuoden varrella omia tapahtumiaan. kilo last. Finnair upprätthåller också beredskap för att skicka ett ambulansplan utrustat med Röda Korsets evakueringssjukhus för att hjälpa finländare ute i världen. – Det här är ett naturligt sätt för Finnair att göra gott, eftersom samarbetet bygger på vårt kunnande i den egna branschen, säger Kati Ihamäki, Finnairs chef för hållbar utveckling. I samarbetet har man också engagerat kunderna: på Finnairs Plus-sidor har man redan i flera års tid kunnat donera Plus-poäng till Röda Korsets katastroffond och nödhjälpsinsamlingar. EERO SARIO ? Finnair donerar transporthjälp Urpo Rainto palkittiin Vapepan kultaisella ansiomitalilla. Urpo Rainto belönades med Vapepas förtjänstmedalj i guld. Vapepa firade femtio år ? Frivilliga räddningstjänsten, även kallad Vapepa, firar sitt 50-årsjubileum i år. Jubileumsårets mest synliga evenemang var den huvudfest som firades i Tammerfors huset i slutet av mars. Då premierades också duktiga frivilliga. En av dem som fick motta en utmärkelse var Kemibon Urpo rainto, som var med som ung polis år 1963 när man letade efter en försvunnen femårig flicka i Muonio. Det stora efterspaningspådraget fick mycket publicitet och ledde till att Frivilliga räddningstjänsten grundades. Idag är Frivilliga räddningstjänsten en sammanslutning av 50 organisationer och samfund och dess frivilliga larmgrupper bistår myndigheterna i uppdrag som kräver ett stort antal hjälpare. Det vanligaste uppdraget är fortfarande efterspaning efter en försvunnen person. För rödakorsare märks Frivilliga räddningstjänstens jubileumsår mest i samband med Röda Kors ordinarie stämma 7-8 juni, för där kommer också Frivilliga räddningstjänsten att presentera sig. – Att koordinera Frivilliga räddningstjänsten är en av Finlands Röda Kors viktigaste beredskapsuppgifter, säger beredskapskoordinator Heikki väätämöinen . – Röda Korset har ett nära förhållande till myndigheterna i övrigt också och Frivilliga räddningstjänsten är ett naturligt tillskott. Under jubileumsåret syns Frivilliga räddningstjänsten också under den internationella vildmarksmässan i Riihimäki i början av juni och på Vapepa-forumen under november – i år blir det nämligen två forum, det ena i söder och det andra i norr. Dessutom ordnar lokaloch regionkommissionerna egna evenemang under året. AlennustA ensiApuKuRsseistA Osaatko sinä toimia hätätilanteessa? Jäsenenä saat 10 prosentin alennuksen Punaisen Ristin ensiapukursseista. Lisää Punaisen Ristin jäsenetuja osoitteessa www.punainenristi.fi/jasenedut R AbAt t på föRstA Hjälpen-KuRseR Vet du hur du ska göra i en nödsituation? Som medlem får du 10 procents rabatt på Röda Korsets kurser i första hjälpen. Fler medlemsförmåner på www.rodakorset.fi/ medlemsformaner HANNA LINNAKKO 8 avun maailma hjälpens värld 2 / 2014
Hjälpens värld 3/2014 utkommer den 10 september. MIKKO VÄHÄNIITTY Kors & tvärs ? Ristiin rastiin TEIJA TAMMINEN-SAREMAA VERIPALVELu Finnair lahjoittaa kuljetusapua ? Avustusjärjestöjen ja yritysten yhteistyö on parhaimmillaan, kun yritys pystyy tarjoamaan sellaisia palveluita ja osaamista, jotka hyödyttävät suoraan auttamistyötä. Suomen Punaiselle Ristille tällaisia kumppaneita ovat esimerkiksi Finnair ja sen tytäryhtiö Finnair Cargo, joiden kuljetus- ja logistiikkapalvelut ovat katastrofitilanteissa Punaisen Ristin käytettävissä. Viimeksi yhtiö lahjoitti Punaiselle Ristille Jordanian kenttäsairaalan varusteiden – yhteensä 144 kuutiota ja 24 000 kiloa – täydet pakkaus- ja lastauspalvelut veloituksetta. Finnair pitää myös yllä valmiutta lähettää Punaisen Ristin evakuointisairaalalla varustettu ambulanssikone auttamaan suomalaisia maailmalla. – Tämä on Finnairille luonnollinen tapa tehdä hyvää, koska yhteistyö pohjaa omaan toimialaamme, sanoo Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki. Mukaan yhteistyöhön on otettu myös asiakkaat, sillä Finnairin Plus-sivuilla on jo useamman vuoden voinut lahjoittaa Plus-pisteitä Punaisen Ristin katastrofirahastoon ja hätäapukeräyksiin. Finnair ja Finnair Cargo tukevat Punaista Ristiä tarjoamalla kuljetus- ja lastauspalveluita. Finnair och Finnair Cargo stöder Röda Korset genom att erbjuda transport och lastningsservice. Punainen Risti kuuluu Spin FM:llä Röda Korset hörs på Spin FM ? ? Spin FM -kanava on Suomen Punaisen Ristin uusi pääradiokumppani. Kumppanuuden myötä Spin FM tarjoaa Punaisen Ristin viesteille kuuluvuutta radiossa ja auttaa Punaista Ristiä tavoittamaan varsinkin Suomessa asuvat ulkomaalaiset, joita on kanavan kuulijakunnassa paljon. – Meillä on Punaisen Ristin kanssa yhteinen arvomaailma, ja olemme innoissamme päästessämme kertomaan Punaisen Ristin toiminnasta ja kampanjoista, Spin FM:n toimitusjohtaja vesku Matara sanoo. – Toivottavasti yhteistyö Punaisen Ristin kanssa rohkaisee muitakin kumppaneitamme kiinnittämään entistä enemmän huomiota sosiaaliseen vastuuseen. Spin FM on kansainväliseen urbaaniin musiikkiin erikoistunut radiokanava nuorille aikuisille. Kaksikielinen (suomi ja englanti) kanava haluaa suomalaisten kuulijoiden lisäksi palvella kasvavaa joukkoa maahanmuuttajia ja Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Kanalen Spin FM är Finlands Röda Kors nya huvudradiopartner. Genom partnerskapet ger Spin FM hörbarhet åt Röda Korsets budskap i radio och hjälper Röda Korset att i synnerhet nå utlänningar som är bosatta i Finland och som utgör en stor del av kanalens lyssnare. – Vi och Röda Korset har gemesamma värderingar och vi är ivriga över att få berätta om Röda Korsets verksamhet och kampanjer, säger Spin FM:s VD vesku Matara. – Förhoppningsvis uppmuntrar vårt samarbete med Röda Korset också våra andra partners att engagera sig och fästa mer uppmärksamhet vid socialt ansvar. Spin FM är en radiokanal för unga vuxna som är specialiserad på internationell urban musik. Den tvåspråkiga (finska och engelska) kanalen vill förutom finländska lyssnare tjäna den växande gruppen invandrare och utlänningar som är bosatta i Finland. Canonin Mika Suhonen ja Heidi Koistinen luovuttavat verta. Mika Suhonen och Heidi Koistinen hör till Canons blodgivningsgrupp. Kantasolusiirre voi matkata Pohjois-Amerikkaan asti. Ett lämpligt stamcells transplantat kan resa ända till Nordamerika. Canon panostaa nuoriin Kantasolu rekisteri välitti 146 siirrettä ? ? Kameroistaan ja tulostimistaan tunnettu Canon tukee Punaisen Ristin nuorisohankkeita ympäri Eurooppaa huomattavilla panostuksilla. Suomessa Canon Oy panostaa nuoriin tukemalla Punaisen Ristin Nuorten turvataloja. Myös Canonin henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan yhteisen hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi yhtiön verenluovutusryhmässä, joka kantaa nimeä C+. – Jokaisella canonilaisella on oikeus käyttää yksi työpäivä vuodessa yhteiseksi hyväksi kumppaniemme Suomen Punaisen Ristin ja WWF:n hankkeissa. Meillä on todella paljon aktiivisia verenluovuttajia, kertoo verenluovutusryhmää vetävä Heidi Koistinen Canonin myyntipalvelusta. Canon satsar på unga ? Canon är känt för sina kameror och skrivare, men stöder också Röda Korsets ungdomsprojekt på olika håll i Europa på ett betydande sätt. I Finland satsar Canon Oy på ungdomar genom stöd till Röda Kors skyddshus för unga. Även Canons personal uppmuntras att delta i arbetet för det gemensamma goda till exempel genom bolagets blodgivningsgrupp, som heter C+. – Alla på Canon har rätt att använda en arbetsdag om året till att främja det gemensamma goda inom våra samarbetsparter Finlands Röda Kors och WWF:s projekt, säger blodgivningsgruppens ledare Heidi Koistinen på Canon. Kantasolurekisterin välit tämien siir teiden määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2013 välitettiin jo 146 kantasolusiirrettä, joista suurin osa suomalaisille. Kansainvälisen yhteist yön kautta kantasolusiirteitä toimitetaan myös ulkomaille ja niitä myös haetaan ulkomailta Suomeen. Veripalvelussa toimii 23 kuriiria, jotka viime vuonna kuljettivat 63 siirrettä Ke sk i- Euroop a st a j a P ohjois-Amerikasta Helsingin ja Turun yliopistollisiin keskussairaaloihin. Stamcellsregist ret förmedlade 146 transplantat ? Antalet transplantat som stamcellsregistret förmedlar har ökat under de senaste åren. År 2013 förmedlades hela 146 stamcellstransplantat, största delen av dem till finländare. Genom internationellt samarbete förmedlas stamcellstransplantat även till utlandet och transplantat hämtas också från utlandet till Finland. Blodtjänst har 23 kurirer som förra året förde 63 transplantat från Centraleuropa och Nordamerika till universitetscentralsjukhusen i Helsingfors och Åbo. ill e? Kesä ll ä vesn suora stuk se M eripelaumero on v aihn s ty ly umero ä h ta uusi n tunut. O lle muk aan: mere 00 0294 10 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 9
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs HARRI MÄENPÄÄ Koko Suomi leikkii -hanke kutsuu sukupolvia kohtaamaan leikin merkeissä. Punaisen Ristin osastoja ja vapaaehtoisia kannustetaan lähtemään leikkiin mukaan. Punaisen Ristin maskotti Reddie-koira ja LähiTapiolan Herra Palkkapussi jatkavat yhteistyötään ystävätapahtumissa. Röda Korsets Reddie och LokalTapiolas maskotbörs fortsätter sitt samarbete. LähiTapiola kannustaa välittämään LokalTapiola manar folk att bry sig om ? ? LähiTapiolan ja Suomen Punaisen Ristin tiivis kumppanuus jatkuu. Alkuvuodesta päivitetyn yhteistyösopimuksen mukaan LähiTapiola jatkaa ystävätoiminnan pääyhteistyökumppanina auttaen Punaista Ristiä edistämään yhteisöjen hyvinvointia lievittämällä yksinäisyyttä vapaaehtoistoiminnan kautta. Tavoitteena on innostaa ystävätoimintaan uusia vapaaehtoisia ja lisätä alueellista yhteistyötä ja näkyvyyttä. – LähiTapiolan ja Punaisen Ristin yhteistyön perusta on yhteensopivassa arvomaailmassa. 1,5 miljoonan asiakkaansa omistamassa LähiTapiolassa yhteiskuntavastuu on kiinteä osa liiketoimintaa. Haluamme yhdessä Punaisen Ristin kanssa edistää hyvinvointia ja turvallisuutta yhteiskunnassa ja lähiyhteisöissä, sanoo yhteiskuntavastuun ja edunvalvonnan johtaja Anu Pylkkänen LähiTapiolasta. 132 000 HENKILöä LUOvUttI verta vuonna 2013. jista ensikertalaisia oli 11 prosenttia. jat auttoivat potilaita 228 000 veripussilla. LÄHDE: VERIPALVELuN TILASTO 2013 Det nära samarbetet mellan LokalTapiola och Finlands Röda Kors fortsätter. Enligt ett samarbetsavtal som uppdaterades i början av året fortsätter LokalTapiola som huvudsamarbetspartner för vänverksamheten och hjälper Röda Korset att främja välmående i lokalsamhället genom att med sin vänverksamhet lindra ensamhet. Målet är att locka nya frivilliga att engagera sig i vänverksamheten och öka det regionala samarbetet och synligheten. – Samarbetet mellan LokalTapiola och Röda Korset vilar på vår gemensamma värdegrund. Det är LokalTapiolas 1,5 miljoner kunder som äger bolaget och samhällsansvar är en integrerad del av affärsverksamheten. Vi vill tillsammans med Röda Korset främja välmående och trygghet i samhället, säger Anu Pylkkänen, LokalTapiolas direktör för samhällsrelationer och ansvarsfull företagsverksamhet. 132 000 PErsONEr g Av B LOd år 2013. Av de m var kring 11 procent fö rstagångsgivare. Blodgi varna hjälpte patienter med närmare 228 00 0 påsa r blod. KÄ LLA : BLOD TJÄ NS TS STATIS TIK 20 13 Koko Suomi leikkimään! ? sUOMEN PUNAINEN rIstI toteuttaa yhdessä Mannerheimin Las- tensuojeluliiton kanssa kolmevuotisen Koko Suomi leikkii -suurhankkeen. Hankkeen rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. Hankkeen päämääränä on muistuttaa leikkimisen tärkeydestä ja kannustaa kaikenikäisiä leikkimään yhdessä. Kunnianhimoisena tavoitteena on synnyttää jokaiseen Suomen kuntaan Terhokerho-niminen sukupolvien kohtaamispaikka, jossa lapset, eläkeläiset ja muut aikuiset voivat tavata, leikkiä ja viettää aikaa yhdessä. – Punainen Risti haluaa vahvistaa yhteisöjä, ja ne vahvistuvat kohtaamisilla ja yhdessä tekemisellä. Tässä hankkeessa leikki ja mielikuvitus tuovat yhteen lähiyhteisön kaikenikäiset ihmiset, Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula sanoo. Suomen Punaisen Ristin osastoille hanke on mahdollisuus saada uusia vapaaehtoisia, luoda sukupolvia yhdistävää toimintaa ja hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista. Osastojen tukena Terhokerhoja perustettaessa ovat leikkilähetit eli hankkeen alueelliset työntekijät, joiden yhteystiedot löytyvät hankkeen nettisivuilta. Koko Suomi leikkii -hankkeen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Lisää hankkeesta: www.kokosuomileikkii.fi 10 avun maailma hjälpens värld 2 / 2014
Kors & tvärs ? Ristiin rastiin MAIJA POKKINEN ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Projektet Hela Finland leker uppmuntrar till möte över generationsgränserna i lekens tecken. Röda Korsets avdel ningar och frivilliga får gärna vara med och leka. Den övre åldersgränsen för blodgivning nu 70 år ? Natalia Varismäki auttoi Hilkka Määttälää verenluovutuksessa. Natalia Varismäki hjälper Hilkka Määttälä vid blodgivning. Verta saa nyt luovuttaa 70vuotiaaksi asti ? Verenluovutuksen yläikärajaa nostettiin viidellä vuodella. Aktiivinen, perusterve luovuttaja voi nyt jatkaa, kunnes täyttää 71 vuotta. 66 vuotta täyttänyt voi luovuttaa verta vain, jos edellisestä verenluovutuksesta on alle kaksi vuotta. Käytännössä tällä hetkellä verenluovutusta voivat jatkaa korkeintaan 68-vuotiaat. Kahden vuoden sisällä luovuttaneiden, aktiivisten luovuttajien ryhmä on Euroopassa otettu käyttöön kuvaamaan luovuttajia, joiden elimistö on tottunut luovutukseen ja joil- la on tuore kokemus luovutuksesta. Vastaava toimintamalli on käytössä muissakin EU-maissa. Verenluovutuksen yläikäraja nosto perustui verenluovutuksen riskien arviointiin ja verenluovutuksesta aiheutuneiden haittojen tilastoihin. Toimintatapa on yleisesti käytössä Euroopassa. Uuden luovuttajan yläikärajaan ei tullut muutosta, vaan verenluovutuksen voi aloittaa korkeintaan 59-vuotiaana. Uusiksi luovuttajiksi katsotaan myös henkilöt, jotka ovat luovuttaneet verta edellisen kerran ennen vuotta 1995. Ikärajan nostaminen antaa usealle tuhannelle luovuttajalle mahdollisuuden jatkaa potilaiden auttamista. Den övre åldersgränsen för blodgivning har höjts med fem år. En aktiv och i grunden frisk blodgivare får fortsätta ge blod tills han fyller 71. En person som har fyllt 66 år kan ge blod endast om det är mindre än två år sedan föregående blodgivning. Det innebär att det i praktiken är personer som är högst 68 år gamla som kan fortsätta ge blod. I Europa har man tagit i bruk gruppen aktiva blodgivare som har gett blod inom de senaste två åren för att beskriva givare vars kroppar är vana vid blodgivning och som har färska erfarenheter av att ge blod. Motsvarande modell används också i andra EU-länder. Förändringen baseras på bedömning av riskerna vid blodgivning och statistiken öve r s k a d e ve r k n i n g a r p å grund av blodgivning. Det nya verksamhetskonceptet är allmänt i bruk i Europa. Den övre åldersgränsen för nya givare ändras inte, utan vill man börja ge blod ska man vara högst 59 år. Även personer som har gett blod senast före år 1995 räknas som nya givare. Att åldersgränsen höjs gör att över tusen blodgivare kan fortsätta ge blod och hjälpa. Nu ska hela Finland leka! sinut on HA Astet tu ! ? Nimittäin osallistumaan Nälkäpäivään! Keräys järjestetään tänä vuonna 18.–20. syyskuuta, mutta kerääjäksi voi ilmoittautua jo nyt. Ennakkoon ilmoittautuneet saavat hyvissä ajoin ennen Nälkäpäivää muistutuksen hyvästä päätöksestään ja kä tevät ohjeet osallistumiseen. Finlands Röda Kors genomför tillsammans med Mannerheims Barnskyddsförbund ett treårigt storprojekt Hela Finland leker (fi. Koko Suomi leikkii). Projektet finansieras av Finska Kulturfonden. Syftet med projektet är att påminna om hur viktigt det är att leka och uppmuntra människor i alla åldrar att leka tillsammans. Det ambitiösa målet är att i varje kommun i Finland skapa en mötesplats över generationsgränserna (fi. Terhokerho) där barn, pensionärer och andra vuxna kunde träffas, leka och tillbringa tid tillsammans. – Röda Korset vill stärka lokalsamhället så att alla har trygghet och stöd omkring sig. Gemenskapen stärks när vi träffas och gör något tillsammans. Det här projektet för samman människor i alla åldrar i ett lokalsamhälle genom lek och fantasi, säger Röda Korsets generalsekreterare Kristiina Kumpula. Beskyddare för projektet Hela Finland leker är republikens presidents hustru Jenni Haukio. Mer information om projektet (endast på finska): www.kokosuomileikkii.fi Ilmoittaudu kerääjäksi: www.nälkäpäivä.fi Du äR utmAnAD ! Att delta i Hungerdagen alltså! Röda Korsets viktigaste årliga insamling ordnas i år 18–20 september, men du kan anmäla dig som insamlare redan nu. De som har förhandsanmält sig får i god tid före Hungerdagen en påminnelse om sitt goda beslut och behändiga anvisningar för deltagandet. Anmäl dig som insamlare: www.hungerdagen.fi 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 11
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma 3/2014 ilmestyy 10. syyskuuta. TATu BLOMqVIST Punainen Risti leiriytyy kesäkuussa Ahvenanmaalle. Finlands Röda Kors slår läger i Godby på Åland i juni. LAuRA KOTILA Ketjureaktio-konkarit Jukkapekka Sutela ja Asko Pulkkinen. Kedjereaktionen kallar igen Jukkapekka Sutela och Asko Pulkkinen. Verivalmisteita tarvitsevien potilaiden turvallisuus on aina etusijalla sopivia verenluovuttajia etsittäessä. Patientsäkerheten för dem som behöver blodpreparat är det som avgör vem som får bli blodgivare. Ketjureaktio esittäytyi GoExpossa Miesten välinen seksi määrä aikainen veren luovutuseste Sex mellan män blir temporärt hinder för blodgivning ? ? ? Ahvenanmaa kutsuu ? Kesän unohtumattomimmalle leirille ehtii vielä hetken, sillä ilmoittautumisaika Red Cross Camp Ålandille päättyy 24. huhtikuuta. uudenlaisella Punaisen Ristin leirillä vietetään hauska kesäinen viikko tutustuen samalla Punaisen Ristin katastrofiapuun niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Leiripaikkana 15.–19. kesäkuuta on Ahvenanmaan Godby, jossa majoitutaan itse pystytettävässä Punaisen Ristin katastrofileirissä. Osallistujille ei ole muita erityisvaatimuksia kuin 18 vuoden ikä ja palava innostus Punaiseen Ristiin. Suomen Punaisen Ristin ja Ahvenanmaan piirin järjestämän leirin pääkieli on ruotsi ja osallistumismaksu 190 euroa. Lue lisää: rednet.punainenristi.fi Åland lockar ? Du hinner ännu med på sommarens mest oförglömliga läger: anmälningstiden för Red Cross Camp Åland tar slut den 24 april. Ett nytt slags rödakorsläger innebär att man under en rolig sommarvecka bekantar sig med Röda Korsets katastrofhjälp både nationellt och internationellt. Lägret hålls 15–19 juni i Godby på Åland, där inkvarteringen sker i Röda Korsets katastrofläger som lägerdeltagarna själva bygger upp. Förutom att man ska ha fyllt 18 år och ha ett brinnande intresse för Röda Korset finns inga specialkrav. Lägret ordnas av Finlands Röda Kors och Ålands distrikt och lägrets huvudspråk är svenska. Deltagaravgiften är 190 euro. Läs mer: rednet.rodakorset.fi 12 avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Punainen Risti oli näyttävästi mukana liikkumisen ja kuntoilun suurtapahtumassa GoExpossa maaliskuussa. Messuyleisölle kerrottiin mm. Punaisen Ristin pyöräilijöille suunnatusta Ketjureaktio-kampanjasta, jossa tehdään hyvää liikkumalla, sekä esiteltiin ensiaputaitoja. GoExpon järjestäjä Messukeskus tukee Suomen Punaista Ristiä tarjoamalla näkyvyyttä tapahtumissaan ja luottaa Punaiseen Ristiin myös huolehtiessaan noin miljoonan vuotuisen kävijänsä turvallisuudesta. Punaisen Ristin ensiapupäiv ystäjät ovat aina mukana Helsingin Pasilan tapahtumatehtaan yleisö- ja ammattitapahtumissa, joita on jopa sata vuodessa. Pyöräile apua Ketjureaktios sa: www.punainenristi.fi/ ketjureaktio Kedjereaktionen presenterade sig på GoExpo ? Röda Korset syntes fint i mars på det stora motionsevenemanget GoExpo. Mässpubliken fick bl.a. lära sig om Röda Korsets kampanj för cyklister, Kedjereaktionen, där man gör gott genom att röra på sig. Även kunskaper i första hjälpen presenterades. GoExpo arrangeras av Messukeskus, som stöder Röda Kors genom att ge synlighet vid sina evenemang och som också litar på Röda Korset när det gäller att trygga säkerheten för mässcentrets cirka en miljon besökare per år. Röda Korsets första hjälpen-jour finns alltid på plats vid massevenemang i mässcentret. Suomi on yksi harvoista maista, joka on poistanut pysyvän verenluovutusesteen miesten välisestä seksistä. Riskiarvioon perustuva varoaika on 12 kuukautta. Käytäntö tulee voimaan viimeistään 1.6. Miesten välinen seksi on pysyvänä tai määräaikaisena verenluovutuksen esteenä lähes kaikkialla maailmassa. Tartuntatautitilastojen ja risk in ar v ioinnin p e r u ste e ll a hiv-tartuntariski miesten välisessä seksissä on niin suuri, että se katsotaan kohonneeksi riskiksi verta saavan potilaan turvallisuudelle. Nyt uusitun viranomaismääräyksen perusteella miesten välinen seksi on edelleen verenluovutuksen esteenä Suomessa, mutta pysyvä luovutuskielto muuttuu 12 kuukauden määräaikaiseksi edellisestä seksikontaktista miehen kanssa. Muutos mahdollistaa käytännössä sen, että miehet, joilla on ollut satunnaisia seksikontakteja toisten miesten kanssa voivat määräajan jälkeen luovuttaa verta. Vaikka kaikki luovutettu veri testataan huolellisesti, ei tuore infektio näy parhaimmissakaan testeissä. Näin ollen verenluovuttajan valinnalla on edelleen suuri merkitys turvallisuuden kannalta. Miesten välinen seksi pysyykin yhä verenluovutuksen esteenä, koska sen aiheuttama riski tuoreelle HIV-infektiolle on selvästi korkeampi kuin muun tyyppisissä seksikontakteissa. Finland är ett av få länder som har bestämt att sex mellan män inte längre är ett permanent hinder för blodgivning. Det temporära förbudet bygger på en riskbedömning och varar i 12 månader. De nya föreskrifterna träder i kraft senast 1.6. Sex mellan män är ett permanent eller temporärt hinder för blodgivning i nästan överallt i världen. Utgående från statistik om smittosamma sjukdomar och riskbedömning är smittorisken för HIV vid sex mellan män så stor, att den anses vara en förhöjd säkerhetsrisk för den patient som får blod. Utgående från den nu reviderade myndighetsföreskriften är sex med en annan man for tfarande ett hinder för blodgivning i Finland för män, men det permanenta förbudet omvandlas till ett temporärt förbud på 12 månader. Förändringen möjliggör i praktiken att män med tillfälliga sexuella förbindelser med andra män kan ge blod efter den fastställda tiden. Trots att allt blod som doneras testas noga är det inte möjligt att upptäcka en färsk infektion ens i de bästa tester. Därför har valet av blodgivare fortfarande stor betydelse för säkerheten. Sex mellan män är därmed fortfarande ett hinder för blodgivning, eftersom risken för en färsk HIV-infektion är klart högre än vid andra typer av sexuella förbindelser. JUHLA KIsAssA! ää NEstä tOYOtA N valtaan lii 50-vuotist a tai lahjoit taa Autojätti Toyota juh en kunniaksi Toyota uod lav Juh . ssa me Suo ti jaetaan Pot n. tee syy väi eke 50 000 euroa hyv änt päätty vän äänest yksen 5. tukea avustuskohteisiin 31. Käy siis klik kaamassa 0 tuloksen perusteella. fi/5 ta. oyo w.t ww : Ristille Suomen Punaiselle
Kors & tvärs ? Ristiin rastiin EERO SARIO taan ympäri Suomea Vapepan piireihin, joissa paikalliset valmiuspäälliköt luovuttavat ne jäsenjärjestöjen vapaaehtoisten käyttöön. Karttoja voidaan hyödyntää monipuolisesti koulutuksissa, harjoituksissa ja hälytystilanteissa, valmiustoiminnan koordinaattori Heikki väätämöinen kiittää. Vapepalle suuri karttalahjoitus ? Suomen Punaisen Ristin koordinoima Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa on saanut Maanmittauslaitokselta 125 000 karttalehden lahjoituksen. Maanmittauslaitos luopuu tämän vuoden aikana sellaisten painettujen karttojen varastoinnista, joita ei voi taittaa kokoon. Vapepalle Maanmittauslaitoksen lahjoitus on ainutkertainen. – Yksittäin ostettuna karttojen arvo olisi huomattava. Kartat jae- Stor kartdonation till Vapepa ? Frivilliga räddningstjänsten, som koordineras av Finlands Röda Kors, har fått en donation på 125 000 kartblad av Lantmäteriverket. Lantmäteriverket upphör under det här året med att förvara sådana tryckta kartor som inte går att vika ihop. För Frivilliga räddningstjänsten är Lantmäteriverkets donation unik. – Styckevis skulle kartornas värde vara ansenligt. Kartorna delas ut till Frivilliga räddningstjänstens distrikt så att de lokala beredskapscheferna runt om i landet kan ta dem i bruk bland medlemsorganisationernas frivilliga. Kartorna kan utnyttjas mångsidigt inom utbildningar, övningar och larmsituationer, säger beredskapskoordinator Heikki väätämöinen. All A tiDeRs l ägeR åR Punaisen Ristin per heiden teemavuoden kunniaksi kesän 2014 leiritoiminta on vilkkaampaa kuin koskaan! Punaisen Ristin lasten ja nuorten leirit ilahduttavat sekä lapsia että vanhempia, opettavat hyö dyllisiä taitoja ja te kevät samalla Punaista Ristiä tutuksi. Eftersom det är Röda Korsets tema år för familjer är lägerverksamheten sommaren 2014 livligare än någon sin! Röda Korsets läger för barn och unga gör både barn och vuxna glada; deltagarna lär sig nyttiga kun skaper och blir bekanta med Röda Korset. Kesän leirit ja tapahtumat löydät Punaisen Ristin tapahtumakalenterista: www.punainenristi.fi/ tapahtumat Sommarens läger och evenemang hittar du i Röda Korsets evenemangs kalender: www.rodakorset.fi/ evenemang Lahjoitus lapsille on lahja tulevaisuudelle Osuuskunnan yleishyödyllisistä lahjoituksista on merkittävä osa kohdistettu perinteisesti lasten hyväksi tehtävään työhön. Vuosien ajan olemme tukeneet niin Ensi- ja turvakotien liiton kuin Parasta Lapsille ry:n toimintaa. Näin myös jatkossa. Viimeisimpänä lahjoituskohteenamme on Uusi Lastensairaala 2017 -projekti. Uusi Lastensairaala tulee korvaamaan Lastenklinikan ja Lastenlinnan vanhentuneet tilat ja siellä tullaan hoitamaan vaikeasti sairaita lapsia kaikkialta Suomesta. www.tradeka.fi Maanmittauslaitoksen karttalahjoitus mahtui juuri ja juuri autoon. Lantmäteriverket gav Frivilliga räddningstjänsten en stor kartdonation. K AiKKien AiKojen leiRivuosi 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 13
punaisen Ristin viikko 5.–11.5. Hilkka Salosen innostus ensiaputoimintaan tarttui hänen lapsiinsa Anttiin ja Kaisaan. Perinnettä jatkaa myös Antin tytär Terhi. Hilkka Salonen fick sina barn Antti och Kaisa att också bli intresserade av första hjälpenverksamhet. Anttis dotter Terhi för traditionen vidare. Sukuvikana auttaminen Punaisen Ristin ensiaputoiminta on järvenpääläisessä Salosen perheessä yhteinen harrastus, joka yhdistää jo kolmea sukupolvea. tEKstI ELiNa VENESMäKI KUvAt LEENa KoSKELa 14 avun maailma hjälpens värld 2 / 2014
punaisen Ristin viikko 5.–11.5. TATu BLOqVIST Terhi asettuu paareille harjoituspotilaaksi. Järvenpään osaston ensiapuryhmä harjoittelee joka viikko. Terhi lägger sig på båren för att agera övningspatient. Första hjälpengruppen övar en gång i veckan. Punaisen Ristin viikon rastiradoilla harjoitellaan mm. varoituskolmion pystyttämistä vaaratilanteen merkiksi. På Rödakorsveckans kontrollbanor får man bl.a. öva att bygga ihop en varningstriangel för att signalera en fara eller en olycka. J ärvENPääLäINEN Hilkka salonen sai 1970-luvulla neljä lasta. Pienten lasten kanssa sattui ja tapahtui koko ajan, joten tuntui fiksulta käydä ensiapukurssi. Kurssi oli mukava, ja Hilkka jäi mukaan Punaisen Ristin toimintaan. Hänen miehensä Osmo salonen oli käynyt ensiapukurssin jo armeijassa ja toimi vapaapalokuntalaisena. Kun äiti kävi kursseja, isä oli lasten kanssa. Pikku hiljaa ensiapukursseista ja muusta pelastustoiminnasta tuli Salosten maatilan arkea. Tilalla oli ollut lehmiä, mutta niistä oli luovuttu jo vuonna 1970. Keltaista maataloa ympäröivät pellot, ja niillä oli mahdollisuus pitää usein pelastusharjoituksia. Lapset tottuivat olemaan mukana – ensi alkuun harjoituspotilaina. Vuonna 1983 silloin 13-vuotias Antti salonen ja hänen parikymppinen siskonsa Kaisa kävivät ensiapukurssin ja lähtivät mukaan ensiaputoimintaan. Nykyään Antti, 44, toimii Järvenpään osaston ensiapuryhmän johtajana. Perinnettä jatkaa myös Antin tytär terhi salonen, joka on ensiapuryhmän lisäksi toiminut ohjaajana Punaisen Ristin Järvenpään osaston varhaisnuorten Reddie Kids -kerhossa. – Ensin isä kyllä raahasi harjoituksiin, eivät ne niin kiinnostaneet, mutta kiinnostus heräsi pikku hiljaa, Terhi Salonen sanoo. Hälytykset siirtävät sukujuhlia Järvenpään osastossa pidetään ensiapuharjoitukset joka tiistai, joten Salosten perheen tapaaminen on kätevä sopia tiistaiksi Järvenpään osaston uusiin toimitiloihin. Melkein koko suku olisi paikalla muutenkin. Osaston toimitilat sijaitsevat Järvenpään VPP:n eli paikallisen VPK:n tilojen yhteydessä. Matala, vaalea talo seisoo vähän matkan päässä Järvenpään keskustasta. Toimitilan pöydillä näkyy vielä kukkapuskia muistona edellisen viikonlopun avajaisista. Salosten porukan nuorimmainen, Terhi, 18, valmistuu nyt keväällä lähihoitajaksi. Hänen isänsä Antti työskentelee Itä-uudenmaan poliisissa teknisen rikostutkinnan avustajana. Tähän työhön hän ajautui harrastuksen kautta, ja siinä hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa pitää yhteyttä vapaaehtoisiin. Antin sisko Kaisa, nykyiseltä sukunimeltään Kalinen, 50, työskentelee nuorisotyönohjaajana. Hilkka-äiti, 76, on yhä maatilan emäntä. Ikänsä puolesta hän voisi hyvin olla eläkkeellä, mutta Hilkka ja Osmo viljelevät edelleen peltojaan itse. Ensiapupäivystyksistä Hilkka on hiukan keventänyt. Hän on mukana enää harjoittelijan statuksella, mutta 40 vuoden aktiivisuus on tuonut hänelle ryhmän kunniajäsenyyden. – Toiminta pelastustehtävissä on selvästi sukuvika, summaa Antti Salonen nauraen ja lisää sitten, että harrastustoimintaa helpottaa, kun kaikki ymmärtävät, mistä on kyse. – Muutaman kerran sukujuhlat ovat loppuneet siihen, että meidät on hälytetty kadonneiden etsintään. Kaikki tietävät myös sen, että sukujuhlia ei kannata suunnitella tärkeisiin harjoitusviikonloppuihin. Parhaimmillaan Antti oli joskus pelastusharjoituksissa tai muussa vapaaehtoistoiminnassa lähes joka päivä. Nyt harrastus vie keskimäärin illan tai pari viikossa. JATKUU Perheet ensiapua oppimaan! Punaisen Ristin viikkoa vietetään tänä vuonna 5.–11.5. Kahden edellisvuoden tapaan teemaviikon pääviesti on ensiaputaitojen tärkeys arjen turvana. Koska vuosi 2014 on myös Punaisen Ristin perheiden teemavuosi, ensiapuviestiä viedään kaikille vauvasta vaariin. Punaisen Ristin viikon tapahtumista vastaavat Punaisen Ristin osastojen vapaaehtoiset. Isossa roolissa ovat ensiapuryhmät, jotka järjestävät viikon aikana Osaa auttaa, osaa pelastaa -taitoratoja kouluilla, Punaisen Ristin yhteistyökumppanin S-ryhmän liikkeissä ja muissa näkyvissä paikoissa. Rastiradalla yleisöä kutsutaan mm. tutustumaan kunnollisen ensiapulaukun sisältöön, kertaamaan toimintaa onnettomuuspaikalla ja harjoittelemaan ensiapua tavallisimmissa hätätilanteissa. Uutena rastina mukana on tänä vuonna hätänumeroon soittaminen, jota kannattaa harjoitella varsinkin perheen pienimpien. Ensiaputapahtumien ohessa Punaisen Ristin viikolla esitellään myös muuta Punaisen Ristin toimintaa ja kutsutaan mukaan uusia vapaaehtoisia ja tukijoita. Viime vuonna osastot järjestivät Punaisen Ristin viikolla ympäri Suomea peräti 255 tapahtumaa. Suomen Punaisen Ristin osastoissa toimii yli 3 000 vapaaehtoista ensiapuryhmäläistä, jotka päivystävät vuosittain noin 2 500 tapahtumassa. Punaisen Ristin viikkoa vietetään joka vuosi kansainvälisen Punaisen Ristin isän Henry dunant'n syntymäpäivän aikaan 8. toukokuuta. Lue lisää Punaisen Ristin viikosta: rednet.punainenristi.fi/viikko ? 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 15
punaisen Ristin viikko 5.–11.5. 1 2 Tässä toiminnassa ” mukana olevat ihmiset ovat kaikki tietyn laisia: ulospäin suuntautuneita ja pyyteettömiä. ” ANTTI SALONEN Kaverit pitävät mukana Salosia pitää mukana vapaaehtoistoiminnassa mukava seura. – Tässä toiminnassa mukana olevat ihmiset ovat kaikki tietynlaisia: ulospäin suuntautuneita ja pyyteettömiä. Tämä on vapaaehtoistyötä, josta ei saa palkkaa. Ihan kuka tahansa ei olisi kuitenkaan valmis lähtemään etsimään tuntematonta kadonnutta sateella pimeästä metsästä, Antti Salonen tuumii. Hyvä yhteishenki pitää kasassa myös Järvenpään nuorten ensiapuporukkaa. – Olemme osallistuneet kilpailuihin, ja yhteiset tavoitteet ovat lisänneet yhteishenkeämme entisestään. Harjoituksissa on aina hauskaa, Terhi Salonen sanoo. Tulostakin harjoituksista on tullut. Järvenpään osaston nuoret ovat ensiavun hallitsevia nuorten Suomen mestareita Savonlinnan SM-kilpailuista. Antti Salonen miettii, että ensiapupäivystyksissä pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten välttämättä tulisi lähdettyä. Hän on ollut lavan ja yleisön välissä stadionkonserteissa, ja Puistobluesin ensiapupäivystyksistä Järvenpään osasto huolehti parikymmentä vuotta. 16 Ne olivat erityisen mukavia päivystyksiä: piknik-henkisen tapahtuman tunnelma on rento eikä ensiapua usein tarvittu. Myös motocross-tapahtumissa Antti on päivystänyt paljon, mikä on ollut hauskaa, koska laji kiinnostaa häntä muutenkin. Motocross-kisoissa ensiapupäivystäjät auttavat yleisön sijaan yleensä kuskeja, joilta saattaa rajuissa kaatumisissa mennä esimerkiksi solisluita poikki. – Niissä kisoissa kyllä käydään paljon, vaikka se motocross ei niin kiinnostaisikaan, Kaisa-sisko lisää virnistäen. Punaisen Ristin Järvenpään osastoa on tarvittu myös poikkeuksellisen haastavissa tilanteissa. Vapaaehtoiset ovat olleet auttamassa sekä Jokelan vuoden 1996 junaturman että vuoden 2007 koulusurmien jälkiselvittelyissä. Traagiset tilanteet pyörivät paljon mediassa ja lisäsivät kiinnostusta ensiaputoimintaa kohtaan. Sama ilmiö näkyi myös vuonna 2011, kun Tampereella kadonneen Karoliina Kestin etsinnät saivat paljon julkisuutta. Myös Järvenpään osasto sai paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka halusivat osallistua toimintaan. Aikuisia aktiiveja on Järvenpään osastossa kolmisenkymmentä, ja lisäksi nuorilla on kaksi omaa ryhmäänsä. Juttutuokion jälkeen on käytännön vuoro. Saloset kaivavat välinevarastosta nuken, ”Carlosin”, ja näyttävät hengenpelastuksen mallia. Kaisa ja Hilkka painelevat vuorotellen nuken rintakehää, ja Antti antaa pullosta lisähappea. Terhi kirjaa tilanteen etenemisen papereihin. Sen jälkeen kaapista kaivetaan paarit, joiden viereen Terhi asettuu makuulle ja vitsailee, että teillepä sattui hyvä potilas, kun tietää mennä sopivalle kohdalle. Tottunut tiimi toimii. ? avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 3 Terhi Salonen voitti Järvenpään osaston nuorten joukkueessa viime vuonna ensiavun Suomen mestaruuden. 1 Terhi Salonen och ungdomarna i röda korsavdelningen i Träskända är rege rande Finska mästa re i första hjälpen. Hilkka Salonen tekee vähitellen ensiapuryhmässä tilaa nuoremmilleen ja päivystää enää harjoittelijan statuksella. 2 Lahjoita Hyväpäivä! Punaisen Ristin viikkoon kuuluu myös Hyväpäivä-keräys Punaisen Ristin kotimaan toiminnan tueksi. Tekemällä Hyväpäivä-lahjoituksen tuet työtämme turvallisemman arjen puolesta. Keräystuotoilla tuetaan mm. osastojen ensiaputoimintaa, ystävätoimintaa ja terveyspisteitä. LAHJOItUs tILIsIIrrOLLA: Nordea FI29 1572 3000 3727 30 LAHJOItUs PUHELINsOItOLLA: 0600 15590 (10,01 euroa + pvm) LAHJOItUs NEtIssä: www.punainenristi.fi/lahjoita Hilkka Salonen ger plats åt yngre i för sta hjälpengrup pen. Hon har öv ningsstatus när hon deltar i jourupp drag. Keräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro 2020/2013/2937/11.10.2013. Keräysaika 1.1.2014–31.12.2015 koko Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Insamlingstillstånd på Åland: landskapsregerings tillstånd nr ÅLR 2013/9215/6.11.2013. Giltighetstid 1.1.2014–31.12.2014. Osaston ensi3 apunukke kulkee nimellä Carlos. Hilkka Salonen suorittaa paineluelvytystä ja Antti tarjoaa lisähappea. Till Rödakorsveckan hör också insamlingen Bättredag för att stöda Röda Korsets verksamhet i hemlandet. Genom att ge ett Bättredag-bidrag stöder du vårt arbete för en tryggare vardag. Insamlingsintäkterna används bl.a. till att stöda avdelningarnas första hjälpen-verksamhet, vänverksamhet och hälsorådgivning. Avdelningens första hjälpendocka har fått namnet Carlos. Hilkka Salonen ut för hjärtlungrädd ning och Antti ger extra syre. Ge en Bättredag! gE Ett BIdrAg PEr BANKgIrO: Nordea FI29 1572 3000 3727 30 gE Ett BIdrAg gENOM Att rINgA: 0600 155 90 (10,01 euro + lna) gE Ett BIdrAg På wEBBEN: www.rodakorset.fi/bidra Insamlingstillstånd: Polisstyrelsens tillstånd nr 2020/2013/2937/11.10.2013. Insamlingsperiod 1.1.2014– 31.12.2015 i hela Finland utom Åland. Insamlingstillstånd på Åland: landskapsregerings tillstånd nr ÅLR 2013/9215/6.11.2013. Giltighetstid 1.1 .2014–31.12.2014.
Rödakorsveckan 5–11.5 att hjälpa har vi i blodet Röda Korsets första hjälpen-verksamhet är en gemensam hobby som förenar tre generationer av släkten Salonen i Träskända. TEXT ELINA vENEsMäKI BILDER LEENA KOsKELA H Första hjälpen kunskaper för familjer! Rödakorsveckan firas i år 5–11.5. Precis som de två senaste åren är huvudbudskapet under temaveckan att kunskaper i första hjälpen ger trygghet i vardagen. Eftersom Röda Korset också markerar 2014 som familjeår vill man i år betona att första hjälpen behövs från vaggan till graven. För evenemangen under Rödakorsveckan ansvarar de frivilliga inom Röda Korsets avdelningar. En viktig roll har första hjälpen-grupperna som under veckan ordnar Att kunna hjälpa, kunna rädda-kunskapsbanor i skolor, i Röda Korsets samarbetspartner S-gruppens affärer och på andra synliga ställen. På kontrollbanan får allmänheten bl.a. bekanta sig med innehållet i en ordentlig första hjälpen-väska, repetera vad man ska göra om man kommer till en olycksplats och öva första hjälpen för vanliga nödsituationer. En ny kontroll i år är hur man ringer till nödnumret: det är något man gärna ska öva i synnerhet med de yngsta i familjen. Vid sidan om första hjälpen-evenemang presenteras även övrig rödakorsverksamhet under Rödakorsveckan och nya frivilliga och stödjare inbjuds att engagera sig. Förra året ordnade rödakorsavdelningarna runt om i landet hela 255 evenemang under Rödakorsveckan. Finlands Röda Kors har mer än 3 000 frivilliga förstahjälpare som har jour under 2 500 evenemang per år. Rödakorsveckan firas årligen i samband med internationella Röda Korsets upphovsman Henry dunants födelsedag den 8 maj. Lär mer om Rödakorsveckan: rednet.rodakorset.fi/veckan ilkka salonen från Träskända fick fyra barn på 1970-talet. Med små barn i knutarna hände det ett och annat hela tiden, så det kändes klokt att gå en kurs i första hjälpen. Kursen var trevlig och Hilkka fortsatte med förstahjälpandet inom Röda Korset. Hennes man Osmo salonen hade gått en kurs i första hjälpen i armén och var aktiv i Frivilliga brandkåren. När mamma gick på kurs var pappa med barnen. Med tiden blev kurser i första hjälpen och annan räddningsverksamhet vardag på den Salonenska gården. Tidigare fanns det kor på gården, men det slutade man med år 1970. Runt den gula mangårdsbyggnaden ligger åkrar och de visade sig lämpa sig bra för räddningsövningar, så barnen vande sig vid att vara med – till en början som övningspatienter. År 1983 gick Antti salonen, då 13 år, och hans syster Kaisa, som var kring 20, en kurs i första hjälpen. Därefter engagerade de sig i första hjälpen-verksamheten. Idag är Antti, 44, ledare för första hjälpen-gruppen i rödakorsavdelningen i Träskända. Traditionen förs vidare i tredje generation genom hans dotter terhi salonen. Hon har inte bara engagerat sig i första hjälpen-gruppen utan också varit ledare för barnklubben Reddie Kids i avdelningen i Träskända. – Först fick pappa nog släpa mig till övningarna, jag var inte speciellt intresserad, men småningom vaknade intresset, berättar Terhi. Larm flyttar släktfesten I rödakorsavdelningen i Träskända ordnas första hjälpen-övning varje tisdag, så vill man träffa familjen Salonen är det enkelt att komma överens om att man dyker upp i avdelningens nya lokal i FBK-huset en tisdag. Då är nästan hela släkten på plats i alla fall. Minstingen Terhi, 18, avslutar sina närvårdarestudier i vår. Pappa Antti jobbar inom polisväsendet i Östnyland som assistent inom teknisk brottsplatsundersökning. Det var ett jobb som han kom till via sin hobby – och till hans arbetsuppgifter hör att hålla kontakt med frivilligfältet. Anttis syster Kaisa, nuförtiden gift Kalinen, 50, jobbar som ungdomsarbetsledare. Mor Hilkka, 76, är fortfarande husmor på gården. Med tanke på åldern kunde hon ha gått i pension, men Hilkka och Osmo odlar fortfarande sina åkrar själva. Lika många första hjälpen-jour tar Hilkka ändå inte på sig längre. När hon är med deltar hon med övningsstatus, men efter 40 aktiva år är hon hedersmedlem i förstahjälpargruppen. – Det här med att jobba med räddningsuppdrag har vi nog i blodet, skrattar Antti Salonen och tillägger att det gör det lättare att alla vet vad det är frågan om. – Ett par gånger har släktfester fått ett abrupt slut när vi har larmats att leta efter försvunna personer. Men alla vet också att det inte är någon idé att planera in en släktfest under ett viktigt övningsveckoslut. I ett skede deltog Antti i räddningsövningar eller annan frivilligverksamhet så gott som varenda dag. Nu tar hobbyn bara en eller två kvällar i veckan. vännerna får dem att fortsätta Familjen Salonen fortsätter sitt frivilligengagemang på grund av det goda sällskapet. – De människor som är med i den här verksamheten är alla av en viss typ: utåtriktade och oegennyttiga. Det här är ett frivilligt arbete som man inte lyfter lön för. Det är inte vem som helst som är redo att ge sig ut i en mörk skog när det regnar för att leta efter någon de inte känner, funderar Antti Salonen. Den fina vi-andan förenar också ungdomarna i första hjälpen-gruppen i Träskända. – Vi har deltagit i tävlingar och att ha gemensamma mål har förbättrat sammanhållningen ytterligare. Vi har alltid roligt på övningarna, försäkrar Terhi Salonen. Övandet har också gett resultat. Sedan FM i Nyslott är ungdomarna i rödakorsavdelningen i Träskända regerande Finska mästare i första hjälpen. Efter vår pratstund är det dags för praktiska övningar. Salonens gräver fram dockan ”Carlos” ur förrådet och visar hur man räddar liv. Kaisa och Hilkka pressar turvis ner dockans bröstkorg medan Antti ger syre ur en flaska. Terhi för bok över hur operationen fortskrider. Nästa moment blir att ta fram en bår ur ett skåp. Terhi lägger sig på golvet bredvid båren och skrattar att det är bra med en patient som vet att lägga sig på rätt ställe. De vana händerna fortsätter att jobba. ? 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 17
YLEIsKOKOUs tUrUssA 7.–8.6.2014 Katse eteenpäin Kautensa Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana Turun yleiskokoukseen päättävä Erkki Liikanen aikoo jatkossakin suunnata Nälkäpäivänä kadulle. S UOMEN PANKIN pääjohtaja Erkki Liikanen valittiin Suomen Punai- sen Ristin puheenjohtajaksi Oulun yleiskokouksessa kesällä 2008. Kuusi vuotta sitten maailma oli syöksymässä talouskriisiin, jonka jälkeen kasvu ei ole palannut entiselleen. Taloustilanne on näkynyt myös Punaisen Ristin toiminnan rahoituksessa. Kesäkuussa Punaisen Ristin puheenjohtajuuden jättävä Liikanen nostaa hallituksensa tärkeimmäksi saavutukseksi tähän tilanteeseen vastaamisen. – Jälkimmäisen yleiskokouskauden aikana järjestön talous on tasapainotettu. Se ei ole ollut aina helppoa tai mukavaa, mutta se on tavattoman tärkeätä Punaisen Ristin riippumattomuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Nyt olemme tilanteessa, jossa toiminta pyörii juoksevalla rahoituksella ja pääoman tuotoilla, eikä pesämunaa syödä tulevilta vuosilta, Liikanen sanoo. Niukat ajat ovat näkyneet myös avustustoiminnan rahoituksessa. Liikanen arvelee, että lahjoitusvarojen eteen täytyy ponnistella entistä kovemmin jatkossakin. – Perusasia on lahjoittajien muistaminen ja kiittäminen. Tärkeä ryhmä ovat kuukausilahjoittajat, joiden merkitys katastrofirahaston ja kotimaan toiminnan rahoitukselle on kasvussa. Säännölliset lahjoittajat ovat meille erittäin arvokkaita, ja meidän pitää näyttää se. Entistä tärkeämpää on myös kumppanuuksien kehittäminen. – Kumppaneista täytyy pitää hyvää huolta ja tarjota esimerkiksi yritystukijoille takaisinpäin näkyvyyttä. Sellaista vastikkeetonta rahaa, että ”tuossa on hyvään tarkoitukseen, tehkää mitä haluatte”, on enää vähän saatavissa. Osastotoiminta on kova laji Puheenjohtajaksi valintansa jälkeen vuonna 2008 Liikanen nosti Punaisen Ristin kotimaan tehtäväkentän suurimmiksi 18 kysymyksiksi ikääntymisen, yksinäisyyden ja maahanmuuton haasteet. Eniten toimintaympäristö on muuttunut maahanmuuton suhteen. Asenteet ja puheet ovat muutamassa vuodessa koventuneet. – Maahanmuuttokeskustelu on asia, jossa Punainen Risti ei voi aatteellisella tasolla tehdä minkäänlaisia kompromisseja. Rasisminvastaisuus on arvojemme ytimessä, Liikanen painottaa. – Samaan aikaan voimme järjestönä tehdä parhaamme helpottaaksemme maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan, ja tätä työtä tehdäänkin esimerkillisesti ympäri Suomea. Punainen Risti painii samojen haasteiden kanssa kuin muutkin kansalaisjärjestöt. Väki vähenee ja ikääntyy. Perinteinen yhdistysjäsenyys ei vetoa nuorempiin ikäluokkiin. – Valtaosa suhtautuu kuitenkin Punaiseen Ristiin myönteisesti ja on valmis osallistumaan tavalla tai toisella. En usko, että meillä on jatkossakaan suuria vaikeuksia löytää ihmisiä yksittäisiin vapaaehtoistehtäviin. – Suurempi haaste on yhdistyksen perustoiminnan pyörittäminen. Se on kova laji, joka vaatii sitoutumista. Miten luomme sellaiset puitteet, että nuoremmat ottavat paikkansa myös perustoiminnassa ja vievät Punaisen Ristin perinteitä ja arvoja eteenpäin? Se on tulevien yleiskokouskausien iso haaste, johon ei ole keksitty pysyvää ratkaisua. – Parasta markkinointia on edelleen se, kun ihmiset näkevät osaston toimivan ja auttavan omassa lähiyhteisössään. Jos ilmapiiri on hyvä ja avoin, mukaan on helppo tulla. Tärkeää on aina muistaa, että Punainen Risti on vapaaehtoisjärjestö. Vapaaehtoisilta ei voi vaatia, heitä voi vain tukea ja kannustaa. Jos osasto näkyy Punaisen Ristin viikolla ja osallistuu Nälkäpäivään, se on jo upea saavutus. Liikanen varoisi myös asettamasta avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 KIMMO HOLOPAINEN TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN Vaikuta yleis kokouk sessa! Suomen Punaisen Ristin Turun yleiskokouksen H-hetkeen on aikaa enää reilu kuukausi. Jos mattimyöhäisiä vielä on, kokouksen ilmoittautumisaika päättyy 25. huhtikuuta, mutta tapahtumia pääsee toki seuraamaan senkin jälkeen. Ensimmäistä kertaa yleiskokousta on mahdollista seurata netissä reaaliajassa, kun tärkeimmät kokoustapahtumat välitetään suorana videostreamina Turusta. Livelähetystä on luvassa ainakin Punaisen Ristin suuresta vaalikeskustelusta lauantaina, ansiomerkkien jakotilaisuudesta sekä uuden luottamusjohdon valinnasta sunnuntaina. Yleiskokouskeskusteluun on mahdollista osallistua kotisohvalta myös tekstiviestien ja Twitterin välityksellä. Lue lisää ja seuraa yleiskokous ta netissä: www.punainen risti.fi ja rednet. punainenristi.fi/ yleiskokous2014 Erkki Liikanen iloitsee päästyään puheenjohtajana monipuolisesti mukaan Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaan. Erkki Liikanen gläder sig åt att mångsidigt ha fått bekanta sig med Röda Korsets verksamhet. kovin tiukkoja rajoja sille, mitä osastot saavat tehdä. – Jos osastossa on intoa ja toiminta mahtuu Punaisen Ristin periaatteiden puitteisiin, niin annetaan ihmisten tehdä. – Mieluiten näkisin Punaisen Ristin luovana yhteisönä, joka kannustaa kokeilemaan ja kehittämään uutta. Nälkäpäivä on varma Erkki Liikanen ojentaa viestikapulan seuraajalleen Turun yleiskokouksessa kiitollisin ja hiukan haikeinkin mielin. – Kuluneet kuusi vuotta ovat olleet hieno kokemus, josta olen Punaiselle Ristille paljon velkaa. Monissa asioissa olen ollut vahvasti oppimispuolella, mutta toivottavasti olen onnistunut antamaan järjestölle myös jotain takaisin, Liikanen kiittää. Pienen miettimisen jälkeen hän nimeää mieleenpainuvimmaksi kokemuksekseen puheenjohtajana matkan Afganistaniin ja Pakistaniin tutustumaan Suomen Punaisen Ristin avustustoimintaan. – Niin valtavan hienoja juttuja kuin kotimaan toiminnot ovatkin, sillä matkalla tunsin erityistä ylpeyttä Suomen
OrdINArIE stäMMA I åBO 7–8.6.2014 En i raden JARKKO MIKKONEN ROBERT KESKINEN JARKKO MIKKONEN Erkki Liikanens period som ordförande för Finlands Röda Kors tar slut i samband med stämman i Åbo, men han kommer att synas som Hungerdagsinsamlare även framöver. ” Nuorten saaminen mukaan osastojen perus toimintaan on tulevien kausien iso haaste. ” ERKKI LIIKANEN fINLANds BANKs chefdirektör Erkki Liikanen valdes till ordförande för Finlands Röda Kors vid stämman i uleåborg sommaren 2008. Då var världen på väg in i den finanskris som vi inte helt har skakat av oss än. De ekonomiska svårigheterna har också påverkat finansieringen av Röda Korsets arbete. Liikanen, som lämnar över ordförandeklubban till sin efterträdare i juni, säger att det är responsen till det ekonomiska läget som är det största hans styrelse har gjort. – under den senare stämmoperioden har vi balanserat Röda Korsets ekonomi. Det har inte alltid varit lätt eller roligt, men det är oerhört viktigt för Röda Korset självständighet och för att trygga kontinuiteten. Nu är vi i en sådan situation att verksamheten rullar på tack vare löpande finansiering och kapitalintäkter, så vi behöver inte äta av kapitalet, säger Liikanen. De kärva tiderna har också märkts av i finansieringen av biståndsverksamheten. Liikanen tror att det kommer att krävas mer jobb för bidrag även i framtiden. – En viktig sak är att komma ihåg givarna och att tacka dem. Månadsgivarna utgör en viktig grupp och de blir allt viktigare för finansieringen av katastroffonden och verksamheten i hemlandet. Regelbundna givare är väldigt värdefulla för oss och det ska vi visa dem. Att utveckla partnerskap är också viktigare än förr. – Man måste ta hand om sina samarbetsparter och t.ex. erbjuda företag synlighet i utbyte för deras stöd. Det finns inte mycket av donationspengar av typen ”där har ni för något gott ändamål, gör vad ni vill” nuförtiden. fINLANds rödA KOrs kämpar med samma Punaisesta Rististä. Avustustyöntekijöittemme osaaminen ja työ vaikeissa olosuhteissa on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista. – Myös Nälkäpäivä on aina hieno kokemus. Se kontakti ja positiivisuus, jolla ihmiset suhtautuvat kerääjään, on jotain valtavan hienoa. Se kertoo paljon suomalaisten suhteesta Punaiseen Ristiin. Vaikka puheenjohtaja Liikanen siirtyy Turun yleiskokouksen jälkeen joukon edestä takaisin Töölön osaston rivijäseneksi, Punaista Ristiä hän ei ole jättämässä. – Ainakin Nälkäpäivänä aion olla kadulla, se on ihan varma. Muita tekemisen paikkoja katsotaan sitten rauhassa myöhemmin. ? utmaningar som andra frivilligorganisationer. Färre och äldre medlemmar. Medlemskap i traditionella föreningar lockar inte de yngre generationerna. – Största delen är ändå positivt inställda till Röda Korset och är redo att engagera sig på något sätt. Jag tror inte att vi kommer att få större problem med att hitta folk för enskilda frivilliguppdrag. – Det är en större utmaning att få basverksamheten i föreningen att går runt. Det är tufft och det kräver djupare engagemang. Hur kan vi skapa förutsättningar för att yngre människor också engagerar sig i basverksamheten och för vidare Röda Korsets traditioner och värderingar? Det är utmaningen för framtidens stämmor. – Den bästa reklamen är fortfarande att folk ser att avdelningen finns och hjälper i det egna lokalsamhället. Om atmosfären är positiv och öppen är det lätt att gå med. Det är alltid viktigt att komma ihåg att Röda Korset är en frivilligorganisation. Man kan inte kräva något av volontärer, man kan bara ge dem stöd och uppmuntran. Om en avdelning syns under Rödakorsveckan och deltar i Hungerdagen så är det redan jättebra. ErKKI LIIKANEN är tacksam men också vemo- dig när han lämnar över stafettpinnen till nästa ordförande vid stämman i Åbo. – De här sex åren har varit en fin upplevelse som jag är väldigt tacksam till Röda Korset for, säger han. Efter att ha funderat en stund säger han att hans mest minnesvärda upplevelse som ordförande var resan till Afghanistan och Pakistan för att bekanta sig med Finlands Röda Kors biståndsarbete. – Fast vi gör en massa oändligt fina saker här hemma så kände jag en speciell stolthet över Finlands Röda Kors under den resan. De kunskaper som våra hjälparbetare har och deras insatser under svåra förhållanden är unika till och med på global nivå. – Hungerdagen är också alltid en fin upplevelse. Den kontakt man får och den positiva inställning folk har till insamlarna, det är så fint. Efter stämman i Åbo blir ordförande Liikanen igen en vanlig medlem i avdelningen i Tölö, men allt avstår han inte från. – Åtminstone till Hungerdagen får ni se mig på gatan igen, det är säkert. ? Påverka på stämman! Det är bara en dryg månad tills Finlands Röda Kors stämma i Åbo. Om någon är ute i sista minuten så kan man anmäla sig till stämman fram till 25 april, men även efter det kan man följa med stämmoevenemang. För första gången är det möjligt att följa med stämman i realtid online i och med att de viktigaste delarna av stämman direktstreamas från Åbo. Direktsändning blir det åtminstone från Röda Korsets stora valdebatt på lördagen utdelningen av förtjänsttecken samt valet av nya förtroendevalda på söndagen. Man kan delta i stämmodebatten hemifrån också via SMS och Twitter. Lär mer och följ med stämman på webben: www.rodakorset.fi och rednet.rodakorset.fi/stamman2014 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 19
150 vuotta punaisen ristin suojaa Punaisen ristin ja muiden kansainvälisten suojamerkkien merkityksestä ja käytön rajoituksista kertominen kuuluu Punaisen Ristin tehtäviin. Aina se ei ole maailman kiitollisin tehtävä. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN P unainen risti valkealla pohjalla on yksi maailman tunnetuimmista merkeistä. Valitettavasti se on myös yksi yleisimmin väärin ymmärretyistä ja käytetyistä merkeistä. Toisinaan punaisesta rististä saadaan aikaiseksi jopa pienimuotoinen kohu. Tuorein esimerkki on viime marraskuulta, jolloin varsinkin sosiaalisessa mediassa kohistiin uudelle lastensairaalalle varoja keränneen Taksiliiton 20 avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 Punainen risti valkoisella pohjalla on kansainvälinen suojamerkki, jonka käyttö on tarkkaan rajattua. Rödakorsmärket är en internationell skydds symbol och det finns noggranna bestäm melser för hur det får användas.
SuOMEN PuNAISEN RISTIN KuVA-ARKISTO Valopilkku-kampanjan tunnusten poistamisesta takseista. Moni pahoitti mielensä, kun Suomen Punaisen Ristin väitettiin kieltäneen punaista ristiä muistuttaneen kampanjatunnuksen käytön. Kiukkuista palautetta sateli: Miten Punainen Risti voi olla näin pikkumainen? Onko oma tuotemerkki järjestölle tärkeämpi kuin lastensairaala? Suomen Punaisen Ristin oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino huokaisee. Kohussa oli kysymys vähintään kaksinkertaisesta väärinkäsityksestä. – Ensinnäkään Suomen Punainen Risti ei koskaan edes vaatinut kampanjatunnusten poistamista. Emme tietenkään vastustaneet hienoa keräystä. Otimme yhteyttä Taksiliittoon vain tiedottaaksemme heille, että punaista ristiä muistuttava tunnus rikkoo sodan ajan suojamerkkejä koskevaa Suomen lakia, Leino kertoo. Tällainen tiedottaminen kuuluu Punaisen Ristin perustehtäviin, ja Valopilkku-kampanjan tapauksessa sekin tehtiin tietoisesti vasta siinä vaiheessa, kun kampanjan piti olla ohi. Hyvälle kampanjalle ei haluttu aiheuttaa haittaa. – Taksiliitto teki kuitenkin itse päätöksen vetää tunnukset pois välittömästi ja ilmoitti siitä kuljettajille. Ilmeisesti siinä tuli vähän sellaista rikkinäistä puhelintakin, viesti muuttui matkalla niin, että jotkut ymmärsivät Punaisen Ristin suojelevan omaa ”brändiään”. Se on kuitenkin toinen, valitettavan yleinen väärinkäsitys. Merkki ei ole Suomen Punaisen Ristin omaisuutta. – Suomen Punainen Risti ei omista punaista ristiä eikä voi päättää, miten sitä saa tai ei saa käyttää. Meillä ei ole valtaa antaa lupaa lainvastaiselle käytölle, oli asia miten hyvä tahansa. suojamerkin omistaa valtio ASKO SALMI Punainen risti valkoisella pohjalla vahvistettiin kansainväliseksi suojamerkiksi sota-ajan lääkintähuollolle ensimmäisessä Geneven sopimuksessa 1864. Sopimus allekirjoitettiin 22. elokuuta, joten merkki täyttää elokuussa jo 150 vuotta. – Ihan täsmällistä tietoa, miten ja kenen aloitteesta juuri tämä merkki tuli valituksi, ei taida olla edes säilynyt, mutta ehdotus tuli joka tapauksessa Henry dunant’n edellisenä vuonna kokoon kutsumalta ensimmäiseltä Geneven komitealta. Virallisen aseman merkki sai 1864, kun Geneveen kokoontuneet eri maiden hallitusten edustajat allekirjoittivat alkuperäisen Geneven sopimuksen, Jani Leino kertoo. – Kansainvälinen yhteisö eli Geneven sopimusten allekirjoittajavaltiot ovat myös suojamerkin todelliset omistajat. Punaiseen ristiin valkoisella pohjalla päädyttiin useasta syystä. Värien voimakas kontrasti teki lipusta helposti tunnistettavan pitkänkin matkan päästä, ja tunnus oli helppo valmistaa jopa kenttäolosuhteissa. Päätyminen Sveitsin lipun käänteiskuvaan oli myös kunnianosoitus sveitsiläisen Dunant’n ponnisteluille historiallisen sopimuksen eteen. Myöhemmissä Geneven sopimuksissa puolueettomaksi tarkoitettu punainen risti sai rin- ICRC/ MARKO KOKIC Punaisen Ristin kansainvälisellä komitealla ICRC:llä on Geneven sopimusten erityismandaatti toimia konfliktitilanteissa. Internationella rödakors kommittén ICRC har enligt Genèvekonventionerna ett specialmandat att agera i konfliktsituationer. Suomen Punainen Risti ” ei omista suojamerkkiä eikä voi päättää, miten sitä saa tai ei saa käyttää. ” JANI LEINO nalleen punaisen puolikuun ja punaisen kristallin merkit käytettäväksi tilanteissa, joissa ristinmuotoinen suojamerkki voitaisiin uskonnollisista tai poliittisista syistä kokea ongelmalliseksi. Punaisen ristin ja kahden muun suojamerkin käytöstä säädetään yksityiskohtaisesti nykyään voimassaolevissa vuoden 1949 Geneven sopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa vuosilta 1977 ja 2005. Sopimukset sitovat kaikkia maailman valtioita, joiden vastuulla on valvoa suojamerkin käyttöä omalla alueella ja säätää siitä omassa lainsäädännössään. Suomessa suojamerkkien käytöstä säädetään erillisessä laissa kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä (947/1979). Varsinaisten suojamerkkien lisäksi laki kieltää myös niitä muistuttavien merkkien käytön. Alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti punaista ristiä suojamerkkinä saavat sodissa ja selkkauksissa käyttää asevoimien lääkintähuolto, viranomaisten alaisuudessa toimiva lääkintähuolto kuten ambulanssit ja sairaalat sekä Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto IFRC jäsenyhdistyksineen. Ensiavun merkki on vihreä Rauhan oloissa merkin käyttö on vielä rajoitetumpaa. Tavallisin punaiseen ristiin liitetyistä virheellisistä mielikuvista on, että kysymyksessä on yleinen ensiavun tai sairaanhoidon merkki, jota kuka tahansa saa vapaasti hyödyntää. Geneven sopimusten ja lain mukaan näin ei ole, mutta käytäntö ei aina vastaa ihanteita. Tutuin esimerkki on ensiapuasemille opastava liikennemerkki, jossa komeilee näyttävä punainen risti valkoisella pohjalla. – Tarkasti ottaen liikennemerkkikin on ristiriidassa Geneven sopimusten kanssa. Kysymyksessä on vahinko, joka on päässyt syntymään aikoinaan kansainvälisiä tieliikennesopimuksia solmittaessa, Jani Leino selventää. – Liikennemerkki on kuitenkin ollut käytössä pitkään ja sitä käytetään monissa maissa, joten sen muuttamista ei ole kauhean voimakkaasti lähdetty ajamaan. Kansainvälinen Punainen Risti on kuitenkin toivonut ristiriidan korjaamista, kun liikennemerkkejä koskevien sopimusten uusiminen joskus tulee ajankohtaiseksi. Myös maksuttomat ambulanssit ja ensiapuasemat voivat Suomessa saada erityisluvan käyttää tunnuksenaan punaista ristiä, vaikka se ei tarkkaan ottaen olekaan rauhan aikana Geneven sopimusten mukaista. Tällaisen luvan voi myöntää Valvira Suomen Punaisen Ristin suostumuksella. – Suositeltava ensiavun merkki on kuitenkin valkoinen risti vihreällä pohjalla, joka on Eu:n hyväksymä tunnus. Merkki on myös järjestötunnus Suojamerkin syntyhistoriasta johtuen punainen risti valkoisella pohjalla vakiintui myös kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeen tunnukseksi. Merkkiä saavat käyttää Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto jäsenyhdistyksineen, joihin Suomen Punainen Ristikin kuuluu. – Tällöin ei puhuta suojamerkistä, vaan merkin käytöstä järjestötunnuksena. Myös sitä ohjaavat tarkat säännöt, Jani Leino sanoo. – Pääsääntöisesti merkin yhteydessä kuuluu esimerkiksi mainita Punaisen Ristin yhdistyksen nimi, eikä merkki saa olla suhteettoman suuri, JATKUU 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma ? 21
LOïC JuDEAu 1 SuOMEN PuNAISEN RISTIN KuVA-ARKISTO 2 Punainen risti valkealla pohjalla kuuluu myös Punaisen Ristin liikkeen tunnukseen. Komitean lipussa punaista ristiä kiertää teksti ”Comite International Geneve”. På grund av sym bolens uppkomst blev rödakorsmär ket också en sym bol för Rödakorsrö relsen. På Kommitténs flag ga finns det röda korset omringat av texten ”Comite International Geneve”. 1 jotta sitä ei sekoitettaisi suojamerkkiin. Pelkällä punaisella ristillä on sallittua merkitä vain Suomen Punaisen Ristin lääkinnällinen ensiapupäivystys, minkä lisäksi sitä voidaan käyttää Punaisen Ristin virallisessa lipussa, viirissä ja rintamerkissä. Viimekädessä suojamerkkien käytön valvonta kuuluu merkkien omistajille eli valtioille. Myös Suomessa punaisen ristin käyttöä valvoo valtio, mutta Suomen Punainen Risti avustaa viranomaisia levittämällä tietoa merkin käytöstä ja tiedottamalla väärinkäytöksistä. Punaisen Ristin tietoon tulee jatkuvasti tapauksia, joissa punaista ristiä tai sitä muistuttavaa merkkiä käytetään väärin esimerkiksi leikkikaluissa ja erilaisissa hoitotuotteissa ja sairaalatarvikkeissa. usein kyse on tietämättömyydestä, mutta toisinaan taustalla on myös halu hyötyä punaiseen ristiin liittyvistä positiivisista mielikuvista. Vaikka suojamerkkien merkityksestä ja käytön rajoituksista kertominen kuuluu Punaisen Ristin perustehtäviin, se ei aina ole kiitollinen tehtävä. Jani Leino myöntää, että asiaan perehtymättömän silmissä tutun merkin käyttöön puuttuminen voi joskus vaikuttaa pikkumaiselta. – Aika usein tässä saa vastata samoihin kysymyksiin: ”Miksette saman tien vaadi kieltämään Englannin lipun käyttöä, siinähän on myös punainen risti valkoisella pohjalla?” Vastaus on tietenkin, että Englannin Pyhän Yrjön risti on useita vuosisatoja suojamerkkiä vanhempi tunnus. Kaikesta historiasta huolimatta Iso-Britanniakin on rajoittanut Pyhän Yrjön ristin käyttöä tilanteissa, joissa se voidaan sekoittaa suojamerkkiin. – Itse asiassa Tongan lipussa on vielä selvempi Punaisen Ristin merkki, ja Georgian lipussa on vaikka miten paljon punaisia ristejä. Paras mitä meillä on koskaan ollut Vaikka maailma ei ole täydellinen, Geneven sopimusten sodan mielettömyyden keskellä lupaama suoja on saavutus, jonka puolesta kannattaa taistella. Tosiasia on, että suojamerkkiä ei ole aina kunnioitettu sodissa ja konflikteissakaan. Pelkästään 22 avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 2 Suojamerkin vaikutus on ” siitä ihmeellinen asia, että sen huomaa yleensä vasta silloin, kun se ei toimi. ” JAAKKO KOSKIMIES Syyrian verisessä sisällissodassa on surmattu yli 20 Syyrian Punaisen Puolikuun työntekijää ja vapaaehtoista heidän tehdessään avustustyötä suojamerkin alla. Myös sairaaloita ja ambulansseja on tulitettu. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun veteraani Jaakko Koskimies muistuttaa, että sekään ei ole syy nostaa käsiä pystyyn. Osittainenkin suoja on parempi kuin ei suojaa lainkaan. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean avustustyöntekijänä Koskimies kiersi 25 vuotta maailman kriisialueita Etiopian sisällissodasta Jugoslavian hajoamissotiin ja Tshetsheniasta Afganistaniin. – Tulituksen kohteeksi jouduimme vain yhden kerran. Se tapahtui Kosovossa, ja ampujat olivat serbitaistelijoita. He olivat ottaneet aika reilusti ja ylpeilivät sillä, että osuivat Punaisen Ristin merkkiin ampumatta meitä ohjaamossa, Koskimies muistelee. – Samaan aikaan YK:n sinisiä autoja tulitettiin aivan surutta, koska YK koettiin vahvasti puolueelliseksi Kosovon sodassa. Tavallaan suojamerkki toimi siis silloinkin aika hyvin. – Suojamerkin vaikutus on siitä ihmeellinen asia, että sen huomaa yleensä vasta silloin, kun se ei toimi. Silloin kun merkkiä kunnioitetaan, siitä ei tule paljon kerrottavaa. Punaisen Ristin lipun alla on menty mitä ihmeellisimpiin paikkoihin asemiesten keskelle ja saatu olla rauhassa. Se on oikeastaan uskomaton asia, Koskimies sanoo. – Vaikka suojamerkkiä ei aina ole kaikkialla tunnettu tai siitä ei ole välitetty, se on äärettömän tärkeä. Se on kuitenkin paras kansainvälinen suojamerkki, mitä meillä tässä maailmassa on koskaan ollut. Siinä riittävästi syytä pitää sen merkitys niin kirkkaana kuin mahdollista vielä toisetkin 150 vuotta. ? Ett rött kor Ett rött kors på vit botten är ett av världens bäst kända märken. Tyvärr är det också ett av de mest missförstådda. TEXT KIMMO HOLOPAINEN E tt rött KOrs på vit botten blev en internationell skyddssymbol för medicinalvård under krig i den första Genèvekonventionen år 1864. Den undertecknades den 22 augusti, så i augusti i år fyller emblemet 150 år. – Någon exakt information om hur det kom sig att just den symbolen valdes torde inte finnas, men förslaget kom från den första Genèvekommittén som Henry dunant hade kalllat samman, säger Finlands Röda Kors juridiska rådgivare Jani Leino. I senare Genèvekonventioner fick det röda korset – som var avsett som neutralt – sällskap av en röd halvmåne och en röd kristall för situationer där ett korsformat märke av religiösa skäl kan upplevas som problematiskt. I de Genèvekonventioner från år 1949 som fortfarande är i kraft och i deras tilläggsprotokoll ingår noggranna anvisningar om hur det röda korset och de andra skyddstecknen får användas. Konventionerna är bindande för alla världens stater. I Finland har vi dessutom en lag om användningen av vissa internationellt skyddade beteckningar (947/1979). Lagen förbjuder också otillåten användning av emblem som påminner om skyddssymboler. I enlighet med det ursprungliga syftet är det i krig och konflikter bara den militära sjukvården och sjukvård som är underställd myndigheterna, såsom ambulanser och sjukhus, samt Internationella rödakorskommittén ICRC och In-
s – 150 år av skydd ternationella rödakors- och rödahalvmånefederationen IFRC med medlemsföreningar som får använda det röda korset som skyddssymbol. I fredstid finns det ytterligare begränsningar. Det vanligaste felet i anknytning till rödakorsmärket är att folk tror att det är en allmän symbol för första hjälpen eller sjukvård, men så är det inte enligt lagen. I Finland är det bara avgiftsfria ambulanser och första hjälpen-stationer som med tillstånd från Valvira kan få använda ett rött kors som emblem. Korset är också en logotyp det bästa vi någonsin har haft pyydä ystäväsi osaksi turva verkkoa, joka kannattelee apua tarvitsevia. Skaffa en ny medlem och vinn en iPad Mini! be din vän med i skyddsnätet för de hjälpbehövande. postimaksu maksettu porto betalt Faktum är att man inte alltid har visat respekt för skyddstecken ens i krig. Bara under inbördeskriget i Syrien har mer än 20 anställda och frivilliga vid Syriska Röda Korset dödats. Sjukhus och ambulanser har beskjutits. Jaakko Koskimies, en veteran inom Finlands Röda Kors internationella bistånd, påpekar att det inte är skäl att ge upp. – Skyddssymbolens effekt är underlig såtillvida att man inte märker den förrän den inte fungerar, säger Koskimies, som har rest runt i krishärdar i 25 år. – När emblemet respekteras är det inte mycket att säga om det. under rödakorsflaggan har vi rört oss på de mest underliga platser bland beväpnade män och fått vara i fred. Det är egentligen helt otroligt. – Symbolen är oändligt viktig. Det är det bästa internationella skyddsemblemet vi någonsin har haft här i världen. Det är orsak nog till att hålla budskapet om skyddssymbolen så rent vi kan även under nästa 150 år. ? Hanki uusi jäsen ja voita iPad Mini! suomen punainen risti/ Finlands röda kors info: Jäski tunnus/avtalskod: 5001674 00003 Vastauslähetys/ svarsförsändelse På grund av skyddssymbolens uppkomst blev rödakorsmärket också en symbol för den internationella Rödakorsrörelsen. Emblemet får användas av Internationella rödakorskommittén och Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen och dess medlemsföreningar. – Då talar man inte om skyddsbeteckning, utan säger att korset används som organisationsemblem. Även den användningen är det noga med, säger Jani Leino. – Tillsammans med symbolen ska man till exempel ange namnet på rödakorsföreningen. Finlands Röda Kors använder ett ensamt rött kors bara när det gäller medicinsk första hjälpen-jour. utöver det får märket vara ensamt endast på den officiella flaggan, vimpeln och pins. Eftersom Röda Korset som organisation använder rödakorsmärket som logotyp är det inte förvånande att många tror att märket är Röda Korsets egendom. Den egentliga ägaren är ändå det internationella samfundet. Det tillkommer världens stater att övervaka användningen av märket, men Röda Korset bistår myndigheterna genom att sprida information om det och genom att informera om missbruk. Finlands Röda Kors får ständigt kännedom om fall där rödakorsmärket eller en liknande symbol missbrukas. Ofta är det frågan om okunskap, men ibland bottnar felet i en önskan att dra nytta av de positiva associationer folk har. Även om det hör till Röda Korsets grundläggande uppgifter att informera om begränsningarna i användningen av det röda korset resulterar det ibland i hätsk kritik. – Ganska ofta får vi svara på samma frågor: ”Varför förbjuder ni inte användningen av Englands flagga, den har ju också ett rött kors på vit botten?” – Men Röda Korset äger inte skyddssymbolen och avgör inte hur den får användas. K Ä ÄNNÄ Leikkaa kortti irti, taita kahtia ja suLje teipiLLä tai niitiLLä. Lösgör kortet, vik det på mitten och försegLa med tejp eLLer häfta. ?
ole osa turvaverkkoa. liity jäseneksi. Skyddsnät behövs. Bli medlem. Kunnianosoitus Henry Dunant’lle Siksi meidän tulee vedota kaikkien ” maiden ja yhteiskuntaluokkien ihmisiin, Sekä jäsenhankkija että uusi jäsen osallistuvat iPad Minin arvontaan. Värvaren och den nya medlemmen deltar båda i utlottningen av en iPad Mini. niin maailman mahtaviin kuin köyhimpiin työläisiin, sillä kaikki voivat ta valla tai toisella kykynsä mukaan edistää hyvää asiaa. HENRY DuNANT, SOLFERINON MuISTO jäSenMakSUT / meDlemsavgiFter ? vuosijäsen / årsmedlem 20 € ? nuorisojäsen (alle 29 v.) / ungdomsmedlem (under 29 år) 10 € ? ainaisjäsen / ständig medlem 300 € PerHejäSenyyS / FamiLjemedLemskap S samassa taloudessa asuvat voivat liittyä perhejäseniksi. ensimmäinen maksaa normaalin jäsenmaksun, muut samassa osoitteessa asuvat perheenjäsenet maksavat seuraavasti: De som bor i samma hushåll kan bli familjemedlemmar i röda korset. Den första medlemmen betalar en normal medlemsavgift, övriga familjemedlemmar på samma adress betalar: ? aikuiset / vuxna 10 € ? nuorisojäsenet (alle 29 v.) / ungdomsmedlemmar (under 29 år) 5 € TäyTä UUden jäSenen TiedoT ja PoSTiTa Meille. / Fyll i Den nya meDlemmens uppgiFter och posta till oss. eTUniMi / Förnamn SUkUniMi / eFternamn oSoiTe / aDress PoSTiToiMiPaikka / ort SynTyMäaika (ppkkvv) / FöDelsetiD (ddmmåå) PUHelin / teleFon SäHköPoSTi / e-post MinUUn voi olla yHTeydeSSä / ni kan ta kontakt meD mig ? SäHköPoSTiTSe / per e-post ? TekSTivieSTillä / per sms. jäSenHankkijan TiedoT / meDlemsvärvarens uppgiFter niMi / namn PUHelin / teleFon oSoiTeTiedoT / aDressuppgiFter jäSenekSi liiTTyvä SaMaSSa oSoiTTeeSSa aSUva PerHeenjäSen: / meDlem blir också FöljanDe FamiljemeDlem på samma aDress: eTUniMi / Förnamn SUkUniMi / eFternamn SynTyMäaika (ppkkvv) / FöDelsetiD (ddmmåå) punainenristi.fi rodakorset.fi irrota kortti, taita kahtia ja sulje teipillä tai niitillä. / Lösgör kortet, vik det på mitten och försegla med tejp eller häfta. PoSTinUMero / postnummer ” veitsiläinen liikemies Henry dunant (1828–1910) saapui kesällä 1859 työmatkalla Italian Castiglioneen samana päivänä, kun lähellä käytiin Solferinon taistelu. Dunant todisti, kuinka kaupunki täyttyi haavoittuneista vailla alkeellisintakaan lääkintähuoltoa tai lievitystä kärsimyksiinsä. Yhdessä asukk aiden k anss a Dunant alkoi auttaa. Päiviä he sitoivat haavoja, jakoivat haavoittuneille ruokaa ja juomaa ja lohduttivat heitä minkä voivat. Kokemus muutti Dunant’n elämän. Hän kirjoitti 1862 kirjan Solferinon muisto, jossa hän ehdotti vapaaehtoisjärjestön perustamista sodan uhrien auttamiseksi ja kansainvälistä sopimusta, joka turvaisi haavoittuneiden hoidon. Molemmat ajatukset kävivät toteen. Vuonna 1864 solmittu ensimmäinen Geneven sopimus valoi perustan kansainväliselle humanitaariselle oikeudelle, ja haavoittuneiden auttamiseksi perustetuista vapaaehtoisjärjestöistä kasvoi kansainvälinen Punainen Risti. Vuonna 1901 Dunant sai kunnianosoitukseksi humanitaarisesta työstään ensimmäisen Nobelin rauhanpalkinnon. Ja nyt, Geneven sopimuksen juhlavuoden ja Suomen Punaisen Ristin Turun yleiskokouksen kunniaksi, Henry Dunant saa myös paperinuken! Leikkaa siis tästä Henry mukaan yleiskokoukseen, lapsille leikkikaveriksi tai muuten vain inhimillisyyden puolesta! Halutessasi voit vahvistaa nukkea käyttämällä valokopiota sivusta tai liimaamalla sivulle tukevamman taustan. Voit myös kokeilla pinnoittaa paperinuken kontaktimuovilla, jolloin se kestää paremmin. Millään käsittelyllä se ei kuitenkaan kestä yhtä hyvin kuin esikuvansa sanoma inhimillisyyden puolesta, koska se on ikuinen ja tuhoutumaton. ? Vi hyllar Henry Dunant S o m m a r e n 1859 a n l ä n d e d e n schweiziske affärsmannen Henry dunant (1828–1910) till Castiglione i Italien samma dag som slaget vid Solferino utkämpades i närheten. Dunant såg hur staden fylldes av sårade som i många fall var utan all medicinsk vård. Tillsammans med invånarna började Dunant hjälpa. Upplevelsen förändrande Dunants liv. Han skrev boken Minnen från Solferino år 1862 och föreslog i den att en frivilligorganisation skulle grundas för att hjälpa krigsoffer samt ett internationellt avtal för att trygga vården av sårade. Båda idéerna blev verklighet. År 1864 slöts den första Genèvekonventionen som utgör grunden för dagens humanitära rätt, och ur den frivilligorganisation som grundades för att hjälpa sårade växte internationella Röda Korset fram. 24 För sina humanitära insatser fick Dunant ta emot Nobels fredspris när det utdelades för första gången år 1901. Och nu, när vi firar Genèvekonventionernas 150-årsjubileum och Finlands Röda Kors samlas till stämma i Åbo, hedras Henry Dunant också med en pappersdocka! Klipp alltså ut Henry och ta med honom till stämman, ge honom till barnen att leka med eller gör det för humanitet i allmänhet! Om du vill kan du göra pappers-Henry stadigare genom att kopiera sidan eller klistra sidan på papp först. Du kan också prova på att lägga kontaktplast över sidan, så håller pappersdockan bättre. Vad du än gör håller dockan ändå inte lika bra som den verklige Henry Dunants budskap, för det är evigt. ? avun maailma hjälpens värld 2 / 2014
avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 KuVITuS / ILLuSTRATION PAUL x. JOHNsON / AgENt PEKKA
Valmiina pienestä pitäen Yli 80 000 kuolonuhria vuonna 2008 vaatinut Sichuanin maanjäristys herätti kiinalaiset varautumaan luonnonkatastrofeihin. Kouluissa ja kyläyhteisöissä harjoitellaan nykyisin säännöllisesti evakuointia luonnononnettomuuksien varalta. Suomen Punainen Risti tukee valmiustyötä Lounais-Kiinassa. KIINAssA TEKSTI NOOrA KErO KuVAT JArKKO MIKKONEN 26 avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 K IINALAINEN Minhui chen sei- soo mietteliäänä koulunsa pihalla. Lounais-Kiinassa Guizhoun läänissä sijaitsevassa Chongban ala-asteen koulussa on juuri päättynyt evakuointiharjoitus. – Veikkaan, että kaikki oppilaat olivat ulkona minuutissa, sanoo 12-vuotias Minhui. Hän on yksi niistä 360 oppilaasta, jotka ryntäsivät koulurakennuksesta ulos hälytyssireenin soidessa. Vastaavia harjoituksia pidetään kerran kuussa, joten tälläkin kertaa riitti, että opettaja oli etukäteen muistuttanut, mitä si- reenin ulvoessa pitää tehdä. – Tiesin heti, mistä on kyse. Mutta oikea katastrofi olisi pelottava, ihmisiä voisi kuolla, Minhui sanoo. Valmiusharjoituksia järjestetään juuri siksi, että ihmishenkiä säästyisi tositilanteessa. Kun evakuointia harjoitellaan säännöllisesti jo nuoresta lähtien, toiminta katastrofitilanteessa iskostuu selkäytimeen. useammat ihmiset ehtivät ajoissa turvaan tulvaveden, maanvyörymien ja mutavyöryjen tieltä. Guizhoun lääni on vuoristoista aluetta. Sinne lentää pääkaupungista Pekingistä kolme tuntia. Asukkaiden tärkein-
1 2 Kiinassa opetellaan varautumaan luonnonkatastrofeihin jo ala-asteella. 1 I Kina får man lära sig katastrofbered skap redan i låg stadiet. Kiinan Punaisen Ristin piiripäällikkö Zhou Fang tarkastaa Chengwun kylään valmistunutta tulvavesi- ja kastelukanavaa. 2 Kinesiska Röda Korsets distrikts chef Zhou Fang inspekterar den översvämnings och bevattningskanal som har byggts i byn Chengwu. 3 Minhui Chen, 12, tietää miten toimia varoitussireenin soidessa. 3 Minhui Chen, 12, vet vad man ska göra när varnings sirenen ljuder. Harjoituksessa Punaisen Ristin vapaaehtoiset evakuoivat loukkaantuneet ja antavat ensiapua. Lisäksi ihmisille annetaan vettä, ruokaa ja suojaa. 4 4 Rödakorsfrivilliga övar att evakuera skadade och ge första hjälpen. Dessutom får människor vatten, mat och skydd. Sadon menetys ” luonnonkatastrofissa voi olla kohtalokasta muutenkin hä din tuskin omavarai sille perheille. ” TONI JOKINEN, AVuSTuSTYÖNTEKIJÄ tä elinkeinoa maanviljelyä haittaavat vuorotellen kuivuus ja tulvat. Tulvissa esiintyy usein myös maanvyöryjä ja mutavyöryjä, jotka voivat pienentää satoa tai tuhota viljelykset kokonaan. Vaikutukset perheille ovat suuria, sillä Guizhou kuuluu Kiinan köyhimpiin alueisiin. – Luonnonkatastrofit ovat erityisen kohtalokkaita kaikkein köyhimmille. Tulvan tai kuivuuden aiheuttama sadon menetys voi suistaa maataloudesta elävän hädin tuskin omavaraisen perheen entistä vaikeampaan tilanteeseen, sanoo Kiinassa työskentelevä Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä toni Jokinen. Punainen Risti ja Kiinan viranomaiset ovat yhdessä ryhtyneet toimiin vahvistaakseen ihmisten kykyä tunnistaa, ennaltaehkäistä ja torjua luonnonmullistusten aiheuttamia vahinkoja. Evakkoon kun sireeni soi! Gedingin kylän asukkaat samaisessa Guizhoun läänissä havaitsivat viitisen vuotta sitten läheisen vuoren huipulla halkeaman, johon kerääntyy sateessa vettä ja maa-ainesta. Sen pelätään pahentavan maa- ja mutavyöryjä. Mäen päällä kylässä asuvat rouva wen xian Liang ja hänen miehensä tinj Jun wu olisivat vyöryn sattuessa ensimmäisenä vaarassa. Paikallisviranomaiset ovat asentaneet talon seinään summerin, ? JATKUU Lääkekasvista ruokarahat perheelle Tulvat ja kuivuus eivät ole ainoita ongelmia Lounais-Kiinan Guizhoun läänissä: harva viljelykasvi menestyy sen kivisessä maaperässä. Kiinassa yleinen riisi tuottaa alueen perheille satoa korkeintaan omiksi tarpeiksi. Punainen Risti on auttanut viljelijöitä monipuolistamaan viljelykasveja, lahjoittanut siemeniä sekä jakanut tietotaitoa. Viljelijöitä on myös linkitetty potentiaalisten ostajien kanssa. Kiinalaiselta nimeltään xuan shen on noin metrin korkuinen lääkekasvi, josta käytetään juuri. Satakunta perhettä on siirtynyt sen viljelemiseen riisin ja maissin sijaan. Kokemukset ovat rohkaisevia. Maanviljelijä tian ruxiong ei pystynyt pelkästään riisin ja maissin viljelyllä ruokkimaan perhettään. Lääkekasvin vuo- den sadolla hän odottaa saavansa ruokarahat jopa 3–4 vuodeksi. Viljely on kustannustehokasta, sillä hän pystyy itse hoitamaan peltoa ja tarvitsee apua vain sadonkorjuussa. – Olen todella tyytyväinen. Tuskin maltan odottaa uuden kasvin sadonkorjuuta! Lääkekasvia käytetään yskän ja kurkkukivun hoidossa ja se tehoaa myös unettomuuteen. Enimmäkseen eteläisessä Kiinassa viljeltyä kasvia ostavat kansainväliset lääkefirmat. Maanviljelijä Tian Ruxiong siirtyi riisin viljelystä lääkekasvin kasvattamiseen. 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 27
” Ilman viranomais ten ja Punaisen Ristin järjestelyjä juoksi simme kaikki eri suuntiin ja ihmisiä putoilisi rinteiltä. 5 ” WEN XIAN LIANG joka soi anturien havaitessa vaarallista maan liikehdintää. Naapurustoon on asennettu myös sademäärää mittaava astia. Kun vesimäärä ylittää tietyn pisteen, viranomaiset saavat siitä tekstiviestin. Kylässä on pidetty viime aikoina useita evakuointiharjoituksia. – Sireeni talomme seinässä alkaa soida ja pian myös gongi kumisee. Silloin on aika lähteä evakkoon, kertoo rouva Liang. Harjoitukseen osallistuu yleensä vajaat sata kyläläistä ja viitisenkymmentä vapaaehtoista, jotka edustavat paikallisviranomaisia ja Punaista Ristiä. Kaikki toimivat yhteistyössä niin kuin todellisessakin tilanteessa. Kyläläisten ja karjan evakuointi tapahtuu pitkin 800 metrin evakuointitietä, jonka asukkaat ovat itse rakentaneet Eu-rahoituksella sekä Punaisen Ristin ja paikallisten eksperttien tuella. Tie valmistui kesäkuussa 2013. – Ennen rämmimme mutaista polkua alas. Se oli vaarallista. uusi tie helpottaa myös lasten koulumatkaa sekä kulkua torille, Liang sanoo. Punainen Risti on opettanut vapaaehtoisille ensiapua ja kouluttanut heitä ruoan ja veden jakelua varten. Paikallisviranomaisia edustavien vapaaehtoisten tehtävänä on loukkaantuneiden evakuointi, hätäavun tarjoaminen sekä logistiikka. Evakuointitien lisäksi Punainen Risti on rakennuttanut lähialueelle tulvaveden poistokanavan, joka toimii kuivuuden sattuessa kastelujärjestelmänä. Viljelykset eivät mätäne, kun tulvavesi valuu pelloilta kanavaan. Kun on kuivaa, kanavasta saadaan johdettua kasteluvettä pelloille. varautuminen kannattaa Tuloerot Kiinan eri alueiden välillä ovat valtavat. Osa kansasta on jäänyt osattomaksi viime vuosien nopeasta talouskasvusta. Kehityksen vaikutukset eivät ole heijastuneet etenkään syrjäiselle maaseudulle. 400 miljoonaa kiinalaista elää yhä alle kahdella dollarilla päivässä. 28 Maailmanpankin mukaan yksi katastrofeihin varautumiseen ja ennaltaehkäisyyn sijoitettu dollari säästää seitsemän dollarin edestä jälleenrakennuskustannuksia katastrofin iskettyä. Katastrofien ennakointi ja niiden seurausten hallinta ovatkin yhä tärkeämpiä tekijöitä köyhyyden vähentämisessä ja jo saavutetun kehityksen ylläpitämisessä. Punaisen Ristin humanitaarisen avun periaatteena on ohjata kymmenen prosenttia avustustoimintaan annetuista varoista katastrofeihin varautumiseen. Kiinan Punaisen Ristin piiripäällikön Zhou fangin mielestä Sichuanin maakunnassa vuonna 2008 tapahtunut tuhoisa maanjäristys herätti kiinalaiset varautumaan katastrofeihin. Kiinan Punaisella Ristillä on nyt yli 20 katastrofiapuyksikköä valmiina auttamaan missä päin maata hyvänsä. Lisäksi Shanghain ja Pekingin lentokenttien läheisyydessä on suuret valmiusvarastot hätäaputavaroille. Kaikki ulos alle minuutissa! Palataan vielä Minhui Chenin koululle. Rehtori Ban Qingsong vahvistaa, että avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 Kiinan Punainen Risti 6 ? Perustettu vuonna 1904, tunnustettu kansainvälisesti 1912. ? Lähes 30 miljoonaa jäsentä. ? Yli 2 miljoonaa vapaaehtoista. ? Päätehtävät katastrofiapu, ensiapukoulutus sekä veren, kantasolujen ja elinten luovutus. Minhuin arvaus evakuoinnin nopeudesta meni melkein nappiin. Oikea vastaus on 50 sekuntia. – Edellisessä harjoituksessa kaikki oppilaat selviytyivät koulun pihalle 42 sekunnissa. Oppilaiden kunto on kai heikentynyt. Pitäisi varmaan lisätä liikuntaa, rehtori naurahtaa. Vakavoiduttuaan hän muistuttaa, ettei pelkkä evakuoinnin harjoittelu riitä. Koulun on myös jatkettava opettajien ensiapukoulutusta Punaisen Ristin tuella. – Tietenkin toivomme, ettei näitä taitoja tarvitsisi koskaan käyttää, mutta on parempi olla valmistautunut, jos jotain sattuu, hän sanoo. ?
Beredd från barnsben 7 Jordskalvet i Sichuan år 2008 krävde mer än 80 000 dödsoffer. Det fick kineserna att inse vikten av att vara beredd på naturkatastrofer. Finlands Röda Kors stöder beredskapsinsatser i sydvästra Kina. TEXT NOOrA KErO BILDER JArKKO MIKKONEN Guizhoun lääni on vuoristoista aluetta, jota piinaavat toistuvasti tulvat ja maanvyöryt. Iäkäs Wen Xian Liang sai evakuointiharjoituksessa apua paikallishallinnon vapaaehtoisilta. – Ilman viranomaisten ja Punaisen Ristin järjestelyjä juoksisimme kaikki eri suuntiin ja ihmisiä putoilisi vuoren rinteiltä, kiitteli Liang. 5 7 Provinsen Guizhou är en bergig region som plågas av åter kommande över svämningar och jordskred. Chongban 6 koulun rehtori Ban Qingsong kannustaa opettajia ensiapukoulutukseen. Rektor Ban Qing song i skolan i Chongba uppmunt rar lärare att lära sig första hjälpen. Wen Xian Liang är äldre så hon får hjälp av lokala frivilliga un der evakueringsöv ningen. – Om myn digheterna och Röda Korset inte organi serade allt skulle vi springa åt olika håll och människor skulle falla från klipporna, berömmer Liang. Kiinan 10 pahinta luonnonkatastrofia Kinas 10 värsta naturkatastrofer 1995–2014 KAtAstrOfI KATASTROF vUOsI ÅR KUOLLEItA DöDA Maanjäristys Jordskalv 2008 87 500 46 000 000 Tulva översvämning 1998 3 600 240 000 000 Maanjäristys Jordskalv 2010 3 000 112 000 Tulva översvämning 1996 2 800 155 000 000 Maanvyöry Jordskred 2010 1 800 47 000 Tulva översvämning 2010 1 700 134 000 000 Tulva översvämning 1995 1 400 115 000 000 Tulva översvämning 1996 1 200 ei tietoa / okänt Myrsky Storm 2006 820 30 000 000 Tulva översvämning 2002 800 80 000 000 Lähde / Källa: International Disaster Database ALUEEN väKIMäärä FOLKMäNGDEN INOM OMRÅDEN K deras boskap evakueras inesiska Minhui chen I KINA längs en 800 meter lång står fundersam på skolevakueringsväg som de gården. En evakueringsövning har precis avslutats i lågstadie- själva har byggt med hjälp av Eu-pengskolan i Chongba i landskapet Guiz- ar och stöd från Röda Korset och lokala experter. hou i sydvästra Kina. – Förr kanade vi ner för en gyttjig – Jag tror att alla elever var ute på stig. Det var farligt. Den nya vägen en minut, gissar 12-åriga Minhui. Hon var en av de 360 elever som underlättar också barnens skolresor sprang ut ur skolbyggnaden när lar- och torgfärderna, säger Liang. Röda Korset har lärt ut första hjälmet gick. Liknande övningar ordnas pen till frivilliga och gett dem utbilden gång i månaden. – Jag visste genast vad det var frå- ning för utdelning av livsmedel och gan om. Men jag tycker det är skräm- vatten. De frivilliga som representerar mande att tänka sig en riktig kata- de lokala myndigheterna har o uppstrof, för då kan människor dö, säger gift att evakuera skadade, erbjuda nödhjälp och organisera logistiken. Minhui. Beredskapsövningar ordnas precis av den anledningen: för att rädda liv Beredskap lönar sig när det verkligen gäller. När man övar evakuering regelbundet från barns- Världsbanken uppger att varje dollar ben så sitter det i ryggmärgen vad som investeras i katastrofberedskap man ska göra i en katastrofsituation. sparar sju dollar i återuppbyggnadsDet är bergigt i landskapet Guiz- kostnader när katastrofen är framme. hou. Invånarna i regionen försörjer En av principerna för Röda Korsets sig genom jordbruk, men torrperioder humanitära bistånd är därför att stysom varvas med översvämningar gör ra tio procent av medel för biståndsdet tungt. Jord- och lerskred före- arbete till katastrofberedskap. kommer ofta i samband med överEnligt Kinesiska Röda Korsets disvämningar. Röda Korset och de ki- striktschef Zhou fang var det den nesiska myndigheterna har tillsam- förödande jordbävningen i Sichuan år mans vidtagit åtgärder för att för- 2008 som fick kineserna att inse att bättra befolkningens förmåga att man måste vara förberedd på kataidentifiera, förebygga och till och med strofer. Kinesiska Röda Korset har nu förhindra skada som naturkatastrofer mer än 20 katastrofhjälpsenheter som orsakar. är redo att hjälpa varsomhelst i landet. Men låt oss återvända till Minhui siren varnar för fara Chens skola. Rektor Ban Qingsong I bergsbyn Geding har myndigheterna bekräftar att Minhui gissade nästan installerat ett larmsystem som varnar rätt på frågan om hur snabbt evakuinvånarna när fara hotar. Mätinstru- eringen löpte. Rätt svar är 50 sekunment följer med både mängden ne- der. – I vår föregående övning var alla derbörd och rörelser i jorden. – Sirenen på väggen på vårt hus eleverna ute på skolgården inom 42 börjar yla. Då är det dags för evaku- sekunder. Elevernas kondition måste ha försämrats. Vi får nog satsa på fler ering, berättar fru wen xian Liang. I evakueringsövningarna i byn del- gymnastiklektioner, skrattar rektorn. – Vi hoppas naturligtvis att de här tar i allmänhet ett knappt hundratal bybor och ett femtiotal frivilliga som kunskaperna aldrig behövs, men det representerar de lokala myndigheter- är bättre att vara förberedd om nåna och Röda Korset. Invånarna och got inträffar, säger han. ? 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 29
Kohtaamisia kesäillassa Joskus iloisen juhlijan pää menee liian sekaisin. Punaisen Ristin vapaaehtoiset päihdepäivystäjät ovat festarivieraiden tuki ja turva. TEKSTI Minna kurvinen KuVAT teeMu ullgrén K aksi punaliivistä naista pujottelee väentungoksessa ja kyselee ihmisten tunnelmia. anu lackman, 28, ja laura karjalainen, 26, ovat Suomen Punaisen Ristin päihdepäivystäjiä. Tällä kertaa he kiertelevät päihdetyön vapaaehtoisina hiphop-festivaali Blockfestissa. Tampereen Ratinanniemeen on kerääntynyt niin paljon ihmisiä, että puhelinverkko on tukossa. Jaloissa pyörii tyhjentyneitä tölkkejä. Kaverille pitää huutaa, jotta ääni kantaisi musiikin jylyn yli. Tapahtuma-alueen ulkopuolella Eteläpuiston rantapenkillä istuu viisi poikaa, jotka kertovat olevansa 16–17-vuotiaita. Yksi pojista innostuu Karjalaisen virittelemästä päihdekeskustelusta. – Jos me oltaisiin 18, minkä verran meidän pitäisi teidän mielestä juoda? Tähän päihdepäivystäjän on helppo vastata. – Sen verran, että pystytte pitämään itsestänne ja kaveristanne huolta. Mieleenpainuvia tapaamisia Keski-ikäinen mies loikkaa yllättäen esittelemään piikitettyjä käsivarsiaan. Ne ovat täynnä tummanpunaisia laikkuja. Lackmania ja Karjalaista ei pelota, vaikka he tietävät päihtyneiden käyttäytyvän joskus arvaamattomasti. Aggressiivisuus on kuitenkin hyvin harvinaista. – Enemmän minua pelottaa, miten kohtaamillemme ihmisille käy. Emme koskaan kuule heistä uudestaan, Karjalainen pohtii. Päihdetyö ei ole saarnaamista tai valvontaa, vaan tavoitteena on haastaa ihmiset pohtimaan päihteidenkäyttöä hyvässä hengessä. Päivystäjät lähestyvät aina ihmisiä rennosti ja kunnioittavasti. Ison porukan kohdatessaan päivystyspari voi käydä kumpikin omaa keskusteluaan. Tätä taktiikkaa Lackman ja Karjalainen soveltavat myös tänä iltana. Nurmikolla istuskelee joukko nuoria miehiä, jotka säästävät rahaa kuuntelemalla musiikkia aitojen ulkopuolella. Mikael Björkstedtille Punaisen Ristin päihdetyö ei ole ennalta tuttua. Hänen mielestään on ihan fiksua, että festareiden yhteydessä puhutaan päihteistä. Helsingistä viikonlopun viettoon saapunut nuorukainen arvelee, että päihdetyöllä voidaan lisätä ihmisten tietoisuutta asioista. Björkstedt avaa päivystäjiltä saamansa Sär30 avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 kyvää-paketin, jossa on laastaria, kondomi ja desinfiointiliina. – Hyvä paketti ja varmaan sopii festarien yhteyteen, hän virkkaa hyväksyvästi. 1 se tavallinen tarina Illan jo hämärtyessä Lackman ja Karjalainen kohtaavat festivaalialueen portilla nuoren naisen, joka on valahtanut maahan istualleen eikä pääse enää ylös. Naisen ystävä on neuvoton. Karjalainen nostaa naisen käsivarren niskansa taakse ja lähtee yhdessä ystävän kanssa taluttamaan päihtynyttä porttien ulkopuolelle. Naisen kenkä putoaa asvaltille, mutta Lackman poimii kengän talteen. Heti perään putoaa käsilaukku. Sen saa pelastettua Karjalainen. Ystävä kertoo, että heidän yöpaikkansa olisi vain muutaman sadan metrin päässä. On selvää, että matka on jalattomalle liian pitkä. Puhelin ei vieläkään toimi, joten ystävä lähtee noutamaan taksia. Päihtynyt nainen istuu päivystäjien keskellä Laukonsillan kupeessa ja nojaa väsyneenä Karjalaisen olkapäähän. – Huomenna muistat ottaa vettä etkä ota paljon alkoholia, Lackman evästää lempeästi. Päihdetyö on huolenpitoa. kouluttaudu ja kokeile Voisi ajatella, että päihdepäivystäjän työ on rankkaa. Karjalainen näkee asian toisin. Hän opiskelee sosiaalityötä, joten ehkäisevä festarityö on hänelle oikeastaan virkistystoimintaa. Lackman kertoo tekevänsä päihdetyötä, koska haluaa vastapainoa rakennustekniikan diplomi-insinöörin opinnoilleen. Juhannuksena festareilla oli niin hauskaa, että vapaaehtoistyössä hurahti 32 tuntia. – Moni on sanonut, että olen hullu, Lackman naurahtaa. Jotta päihdepäivystäjänä pärjää, pitää tykätä ihmisistä ja vieraiden kohtaamisesta. Lisäksi päihdetyöntekijällä on oltava terve suhtautuminen päihteisiin. Päihdetyön alkuun pääsee käymällä varhaisen puuttumisen kurssin tai kouluttautumalla päihdeneuvojaksi. Päivystäjiä tarvitaan festarien lisäksi koulu- ja varuskuntavierailuille sekä erilaisiin päivätapahtumiin. Eikä päihdetyö ole suinkaan ainoa Punaisen Ristin festaripäivystyksen muoto: festareilla on keino pitää ” Tämä festareilla hauskaa selvin päin. ” LAuRA KARJALAINEN, PuNAISEN RISTIN PäIHdEPäIVYSTäJä tarvitaan myös ensiapupäivystäjiä ja seksuaaliterveystyön vapaaehtoisia. Ensiapupäivystäjien tehtävänä on tietenkin antaa paikan päällä hoitoa juhlakansan pienempiin vammoihin sekä hälyttää tarvittaessa apuvoimia. Seksuaaliterveyden vapaaehtoisten kanssa halukkaat voivat keskustella turvalliseen seksiin liittyvistä kysymyksistä. Vapaaehtoiset jakavat festarikävijöille myös tutuksi tulleita kesäkumeja ja leikkimielisiä kondomiajokortteja. Auttamisen ilon kylkiäisenä festaripäivystäjä saa nauttia iloisesta tunnelmasta ja livemusiikista. – Tämä on keino pitää festareilla hauskaa selvin päin, Laura Karjalainen tiivistää. ? Lue lisää ja tule mukaan: www.punainenristi.fi/tule-mukaan
Möte i sommarkvällen Röda Korsets frivilliga festivaljour ger festivalbesökare stöd och trygghet. T vå kvinnor i röda västar navigerar genom folkmassan och frågar folk hur de har det. anu lackman, 28, och laura karjalainen, 26, är Röda Korsets missbruksjour. den här gången rör de sig på hiphop-festivalen Blockfest. Så många människor har samlats på Ratina udde i Tammerfors att telefonnätet inte hänger med. Tomburkar ligger och skräpar. Missbruksarbete handlar inte om att predika eller övervaka, utan utmaningen är att få folk att fundera på alkohol- och drogbruk i god stämning och förhindra att konsumtion går över i missbruk. Jourhavarna talar med folk på ett avslappnat och respektfullt sätt. Lackman och Karjalainen går fram och snackar med några unga män som sitter på gräsmattan. Mikael Björkstedt från Helsingfors har inte hört om Röda Korsets missbruksarbete tidigare, men han tycker det verkar vettigt. Efter pratstunden får Björkstedt ett paket med plåster, en kondom och en desinfektionsduk av jourhavarna. – Bra innehåll. Passar bra på en festival, nickar han godkännande. Senare på kvällen stöLAuRA KARJALAINEN, RödA ter Lackman och KarjalaiKORSETS MISSBRuKSJOuR nen vid porten till festivalområdet på en ung kvinna som har sjunkit ihop och inte kommer upp för egen maskin. Tillsammans med en av hennes vänner ser Karjalainen och Lackman till att den berusade kvinnan tryggt kommer hem. – Imorgon ska du dricka mycket vatten och inte mycket sprit, tipsar Lackman milt. Missbruksarbete handlar om omsorg. Man kunde tänka sig att det är tungt att jobba med missbruksarbete, men de frivilliga ser det inte så. Lackman säger att hon ställer upp som missbruksarbetare som motvikt till sina diplomingenjörsstudier. Förra midsommaren hade hon så roligt under festivalarbetet att hon klockade 32 timmar frivilligarbete. För att passa som missbruksarbetare ska man gilla folk och tycka om att träffa nya människor. dessutom ska man ha en sund inställning till alkohol. Första steget för att börja som frivillig inom missbruksarbetet är att gå en kurs i tidigt ingripande eller utbilda sig till missbruksrådgivare. Jourhavande behövs inte bara under festivaler utan också för skol- och garnisonsbesök och olika evenemang. Missbruksarbetet är inte heller den enda formen av frivilligarbete inom Röda Korset som besöker festivaler: under sommarens stora evenemang behövs också förstahjälpare och frivilliga inom sexualhälsoarbetet. – det här är ett sätt att ha roligt på festivaler och vara nykter, sammanfattar Laura Karjalainen. ? ” Det här är ett sätt att ha roligt på festivaler och vara nykter. ” 3 2 Punaisen Ristin festarityö ?? Punaisen Ristin festaripäivystykseen kuuluu kolme työmuotoa, joista kaikista vastaavat vapaaehtoiset. ?? Päihdetyön tavoitteena on vähentää päihdekokeiluja ja ehkäistä päihteiden haittoja keskustelemalla ja tietoa levittämällä. – Anteeksi, mutta saisikohan tapahtumaan vielä jostain lippuja? tiedustelee miesporukka Laura Karjalaiselta. Punaisen Ristin Särkyvää-paketti tarjoaa festarivieraalle laastaria, kondomin ja desinfiointipyyhkeen. Laura Karjalainen (vas.) ja Anu Lackman lähestyvät festari vieraita ystävällisesti. Juttutuokion on tarkoitus olla rento. – Ursäkta, men får man tag på biljetter till evenemanget någonstans? frågar en grupp män av Laura Karjalainen. Röda Korsets förpackning bjuder festivalbesökare på plåster, en kondom och en desinfektionsduk. Laura Karjalainen (t.v.) och Anu Lackman tar vänligt kontakt med festivalbesökarna. De vill ha en avspänd pratstund. 1 2 3 ?? Hiv-työn vapaaehtoiset jakavat tapahtumissa kesäkumeja ja tietoa sukupuolitaudeista ja ehkäisystä. ?? Ensiapupäivystäjät huolehtivat ensiavusta tapahtumissa. Päivystäjiltä edellytetään voimassaolevaa päivystyskorttia. Läs mer och kom med: www.rodakorset.fi/kom-med 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 31
Matkusta turvallisesti Ha en trygg resa SOS-rannekkeet Pakkaus sisältää veden kestävän tieto liuskan, johon merkitään omat ja läheisen yhteystiedot, sairaudet, allergiat ja lääkitys SOS-armband Förpackningen innehåller en informa tionsremsa som tål vatten. På den an teckna man sina egna och den anhörigas kontaktuppgifter, sjukdomar, allergier och medicinering. Teräsranneke 23 cm Armband i stål 23 cm Putkityyny Silkkimakuupussi Sisätyyny vanua, päälinen puuvillaa, helppo poistaa ennen pesua. Pituus n. 35 cm Ihanteellinen niin matkoilla kuin vierasvarana kotona. Koko 90 x 220 cm. Lisää värejä verkkokaupassa. Avlång dyna Sidensovpåse Innerdynan vadd, överdraget bomull, enkel att ta ut innan tvätt. Längd c. 35 cm. Idealisk både på resa och som gästbädd hemma. Storlek 90 x 220 cm. Fler färger i webbutiken. 10,50 € /kpl/st. 39 € Veneilijän ensiapulaukku 27 € Nylonranneke 20 cm, musta tai punainen. Sopii lapsille. Armband, nylon 20 cm, svart eller rött, för barn. 21 € Polkupyöräilijän ensiapupakkaus Matkailijan ensiapupakkaus Tärkeimmät ensiaputarvikkeet pyöräili jän varusteisiin. Sisältää mm. haava pyyhkeitä, laastareita, joustositeen, suojakäsineet ja turvaleikkurin. Vyöhön kiinnitettävä, kätevä pitää mukana. Sis. mm. laastareita, haavapyyhkeitä, sidetaitoksia ja kolmioliinan. Båtfårarens första hjälpenväska är fukttålig och innehåller bl.a. olika sårvårdsredskap, elastiska förband, räddningsfilt, andnings mask, kyllkompress och en fäs tingpincett. Cyklistens första hjälpen-förpackning Resenärens första hjälpen-förpackning Den viktigaste första hjälpenutrust ningen för en cyklist. Innehåller bl.a. sårdukar, plåster, idealbinda, skydds handskar och en bältesskärare. Fästs på bältet, praktisk att ha med. Innehåller bl.a. plåster, sårtvättare, kompresser och mitella. 61 € 15 € 14,50 € Laukku on kosteuden kestävä ja sisältää mm. erilaisia haavanhoitovälineitä, sidetarvikkeita, suojapeitteen, elvytyssuojan, kylmähauteen ja punkkipihdit. Första hjälpen-väska för båtförare PUNAISENRISTINKAUPPA.FI Tuotteiden hinnat sisältävät 0 %, 10 % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Priserna på varorna innehåller 0 %, 10 % eller 24 % moms. Leveranskostnaderna tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@punainenristi.fi tfn 020 701 2211
Arjen iloksi Glädje i vardagen Pesuharjat Kotimaista käsityötä. Valmistettu Sokevassa Näkövammaisten Keskus liiton työpajassa. Badborstar Inhemskt hantverk. Tillverkats hos Sokeva, Synskadades Centralför dunds verkstad. Ekologiset hedelmäja vihannespussit Vaihda kertakäyttöiset muovipussit kestävään kestopussiin. Pakkaus sisältää 3 pussia. Materiaali: polyesteri, koko 27 x 32 cm. Ekologisk påse för frukt och grönsaker Överge engångsplastpåsen och välj den ekologiska påsen. Förpackningen inne håller 3 påsar. Material: polyester, storlek: 27 x 32 cm. 6,90 € / 3 kpl/st. Sauna Sanna Tiskirätti Sydän 12 € Tee Merkkiteko Kotimainen, pestävä ja kompostoitava, koko 17 x 20 cm. Disktrasa Hjärta Inhemsk, tvättbar och komposterbar, storlek 17 x 20 cm. Hyttysverkot perheelle Pesu Anna 8€ 4€ Ilahduta kortilla! Gläd med ett kort! Virpi Pekkalan pirteät ja kesäiset kortit Virpi Pekkalas pikanta och somriga kort 1-os. korttipakkaus, sisältää 6 postikorttia. 1-os. kortpackning, innehåller 6 korten. Taitekorttipakkaus, sisältää 6 taitekorttia. Förpackning med vikta kort, innehåller 6 vikta kort. 9€ 21 € Tällä lahjalla voidaan hankkia hyttysverkot nelihenkiselle perheelle. Malaria on tap pava tauti, johon sairastuu vuosittain 250 miljoonaa ihmistä. Tartunnalta voi suojautua nukkumalla hyt tysverkon alla, koska mala riahyttyset liikkuvat pää asiassa öisin. Punaisen Ristin vapaaehtoiset jakavat kotei hin hyttysverkkoja ja koulut tavat perheitä niiden käytös sä. Tällä Merkkiteolla olet mukana taistelussa malariaa vastaan. Gör en Märkesgärning Muggnät för familjen Bidraget kan användas till att förse en familj på fyra personer med myggnät. Malaria är en dödlig sjukdom som 250 miljoner människor insjuknar i varje år. Man kan skydda sig mot smitta genom att sova under myggnät, eftersom malaria myggorna i huvudsak rör sig nattetid. Rödakorsfrivilliga delar ut myggnät och utbil dar familjer i hur de används. Med den här Märkesgärning en deltar du i kampen mot malaria. 12 € RODAKORSBUTIKEN.FI
Anni Kouvon veriryhmä on harvinainen Jk:-3. Kolmen vuoden ikäisen Ainon veriryhmä ei ole vielä tiedossa. Anni Kouvos blodgrupp är sällsynta Jk:-3. Vilken blodgrupp treåriga Aino har vet man inte än. Harvinaista verta Lappeenrantalaisen Anni Kouvon veriryhmä on harvinainen Jk:-3. Anni on yksi Suomen 50:stä Jk:-3 -verenluovuttajasta ja tarvittaessa myös veren saaja. Synnytykseen häntä varten sulatettiin kaksi pussia pakastettua verta. TEKSTI tea MalMs KuVAT uzi varon 34 avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 A nni kouvo, 29, aloitti verenluovutuksen heti kun se oli sallittua eli 18-vuotiaana. Hän ehti luovuttaa O Rhd positiivisen, eli niin sanotun O+ -ryhmän vertaan vuosia, ennen kuin hänellä todettiin harvinainen Jk:-3 -veriryhmä. Harvinaisuus löytyi, kun verenluovuttajilta seulottiin erikseen juuri tätä ominaisuutta. Sitä ennen Anni ei ollut tiennyt harvinaisista veriryhmistä mitään. – Sain vuonna 2009 puhelinsoiton Veripalvelun lääkäriltä. Ensimmäinen ajatukseni oli, että apua, kyse on jostain sairaudesta, hän muistelee. Lääkäri kuitenkin rauhoitteli, ettei kyse ollut mistään vakavasta. Tarkemmissa tutkimuksissa oli vain paljastunut, että Annin veriryhmä on harvinainen Jk:-3. Se esiintyy noin kolmella 10 000:sta suomalaisesta. Geenimutaation vuoksi Jk:-3 -ryhmään kuuluvien punasolujen pinnalta puuttuu veriryhmätekijä, joka siellä yleensä on. Suomalaisilla on oma mutaatio, minkä vuoksi Jk:-3 -veriryhmää esiintyy Suomessa enemmän kuin muualla maailmassa. Annin sisko nina oli jo muutama vuosi aikaisemmin raskausaikanaan saanut tietää olevansa samaa harvinaista veri-
Mikä veriryhmä? ?? Erilaisia veriryhmäjärjestelmiä tunnetaan kolmisenkymmentä. Tunnetuimmat ja tärkeimmät verensiirtojen kannalta ovat ABo- ja Rhesus (Rh) -järjestelmät. Myös osa muista veriryhmäjärjestelmistä voi olla tarpeen ottaa huomioon verensiirtojen yhteydessä. Minulla on aina ollut ” verenluovutuksessa motivaationa auttaa muita. Nyt luovutan verta myös sen varalta, että tarvitsen sitä itse. ” Anni Kouvo ryhmää. Jk:-3 periytyy peittyvästi eli geenimutaatio on saatava molemmilta vanhemmilta, joten oli odotettavissakin, että myös Annilla voisi olla sama veriryhmä. raskaus ei ollut läpihuutojuttu Annin elämää tieto harvinaisesta veriryhmästä ei aluksi juuri hetkauttanut. Hänen toivottiin tietenkin jatkavan verenluovutusta, jatkossa tosin vain erillisestä kutsusta. Vuonna 2010 Veripalvelu alkoi pakastaa harvinaisia veriä varas- toon, mikä mahdollisti sen, että myös harvinaista veriryhmää olevat luovuttajat voivat tulla luovuttamaan kun heille parhaiten sopii. Jk:-3 -veriryhmäominaisuus tuli ajankohtaiseksi ennen kaikkea Annin kahdessa synnytyksessä. – Kuukausi ennen synnytystä kävin viiden päivän välein antamassa verinäytteen punasoluvasta-aineiden tutkimista varten. Oli odotettavissa, että lapsillani ei ole Jk:-3 -veriryhmää, joten elimistöni olisi voinut muodostaa lapsen punasoluja vastaan vasta-aineita. Mutta niitä ei löytynyt kummallakaan kertaa. ?? veriryhmät määritetään punasolujen pinnalla olevien antigeenien perusteella, joita vastaan toisilla ihmisillä on vasta-aineita plasmassaan. Jos ihminen saa sellaiseen veriryhmään kuuluvia punasoluja, joita vastaan hänellä on vastaaineita, hänen elimistönsä hajottaa ne. ?? ABo-järjestelmässä esiintyy luonnostaan A- ja B-veriryhmän vasta-aineita. o-veriryhmään kuuluvien henkilöiden punasoluissa ei ole luonnollisten ABo-vasta-aineiden kanssa reagoivia antigeenejä. o RhD negatiivista verta voidaan hätätilanteessa antaa kaikille ihmisille, mutta o RhD negatiiviseen veriryhmään kuuluva voi itse vastaanottaa vain tuota samaa veriryhmää. Annin molempia synnytyksiä varten varattiin kaksi pussia Jk:-3 -verta Veripalvelun harvinaisten verien pankista. Ne oli varta vasten kerätty luovuttajilta etukäteen ja pakastettu. Pussit sulatettiin Annia varten varmuuden vuoksi, joskaan niitä ei onneksi tarvittu. Anni ei olisi voinut saada sisarensa Jk:-3 -verta, koska tämän ABO-veriryhmä on AB Rhd positiivinen eli AB+. AB-veren vastaanottaminen olisi saanut Annin elimistön hajottamaan siirrettyjä punasoluja, koska veriryhmä O:n plasmassa on luonnostaan vasta-aineita A- ja B-punasoluja vastaan. Annin O Rhd positiivinen veri taas olisi kelvannut siskolle, koska sen punasolujen pinnalla ei ole luonnollisten ABO-vasta-aineiden kanssa reagoivia antigeenejä. Anni olikin valmiudessa luovuttamaan verta, kun hänen siskonsa synnytti. enemmän auttaja kuin autettava Toistaiseksi Anni on voinut luovuttaa Jk:-3 -ryhmän vertaan vasta pari kertaa, johtuen kahden raskauden ja imetyksen aiheuttamasta karenssista. – Minulla on aina ollut verenluovutuksessa motivaationa muiden auttaminen. Nyt jos ajattelen vähän takaperoisesti, niin luovutan verta myös sen takia, että sielläpähän on sitten varastossa omaa vertani, jos satun tarvitsemaan, Anni miettii. Verenluovutuksessa Anni on ainakin toistaiseksi ollut enemmän antava kuin saava osapuoli, koska hänen O Rhd positiivinen veriryhmänsä käy monelle. Hän itse sen sijaan ei voi ottaa vastaan muuta kuin O-ryhmän verta, joka on lisäksi tyyppiä Jk:-3. Anni on huomannut, että harvinaisen veriryhmän omaavan on oltava asian suhteen tarkkana. Harvinaiset veriryhmät eivät usein ole tuttuja terveydenhuollon henkilökunnalle eikä tieto aina kulje terveydenhuollon yksiköiden ja paikkakuntien välillä. Jk:-3 on muistettava ottaa tarvittaessa esille. Anni ei ole huolissaan harvinaisen veriryhmänsä veren saatavuudesta. Hän kannustaa ihmisiä selvittämään oman veriryhmänsä ja luovuttamaan verta. – Itse olen todella kiinnostunut veriryhmistä. Minulle veriryhmä on ollut tärkeä asia tietää, vaikkei sillä olisi itselle sen suurempaa merkitystäkään, hän sanoo. ? JATKuu 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma ? 35
Harvinaisten veriryhmien punasoluja säilytetään -80 celsiusasteessa. 1 Erytrocyter av sällsynta blodsorter förvaras i -80 grader. veriryhmätutkimuksia tehdään määrittämällä punasolujen pinnalla olevia antigeenejä. 2 Blodgruppsundersökningar görs genom att definiera vilka antigener som finns på ytan av erytrocyterna. Harvinaisten verien tutkiminen ja välittäminen on kansainvälistä yhteistyötä, erikoislääkäri Susanne Ekblom-Kullberg kertoo. 3 Undersökning och förmedling av sällsynta blodsorter sker genom internationellt samarbete, berättar specialläkare Susanne Ekblom-Kullberg. 1 Olisi tärkeää, että luovuttajissa ” olisi ihmisiä erilaisista etnisistä taustoista, sillä eri ryhmillä on erilaisia antigeenejä. ” SuSAnnE EKBLoM-KuLLBERg Harvinainen veriryhmä löytyy tutkimuksissa Veriryhmä tutkitaan verenluovuttajilta, raskauden aikana ja silloin, kun suunnitteilla on verensiirto. Jos veriryhmä on harvinainen, apuun tulee Veripalvelun harvinaisten verien pankki. V sensä takia tai luovuttajilta, jotta kaikille tarvitseville olisi tarjolla sopivaa verta. – Tarkempi tyypitys tehdään esimerkiksi silloin, kun henkilöllä on erilainen etninen tausta. Myös säännöllisesti luovuttavien verta kannattaa tutkia tarkemmin, koska noin viisi prosenttia potilaista tarvitsee laajemmin tyypitettyjä punasoluja, sanoo veriryhmäasiantuntija inna sareneva Veripalvelusta. elintärkeä tieto eriryhMätutkiMuksia teh- dään määrittämällä punasolujen pinnalla olevia antigeenejä sekä plasmassa olevia punasoluvasta-aineita. Näiden serologisten testien lisäksi käytetään myös geenitutkimuksia. ABO- ja Rhd-veriryhmät määritetään äitiysneuvoloiden asiakkailta, verenluovuttajilta sekä verensiirtoa tarvitsevilta. Kaikkia näitä tutkitaan Veripalvelussa. Joskus on kuitenkin syytä tutkia verta hieman tarkemmin, joko henkilön it36 2 Tutkimuksissa saattaa löytyä hyvinkin harvinaisia veriryhmiä. Suomessa esiintyy erilaisia veriryhmäharvinaisuuksia, jotka on otettava verensiirrossa huomioon, kuten Jk:-3, Vel neg, Pk ja Fy(a-b-). Myös aivan uusia veriryhmiä löytyy ajoittain, kun menetelmät tarkentuvat. Lisäksi maahanmuuton myötä Suomesta löytyy uusia veriryhmiä, sanoo erikoislääkäri susanne ekblom-kullberg Veripalvelusta. – Esimerkiksi afrikkalaisilta voi puut- avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 tua useampikin MNS-veriryhmäjärjestelmän antigeeni, jotka taas meillä ovat hyvin yleisiä. Kun he aikanaan saavat Suomessa verensiirtoja, heillä muodostuu vasta-aineita. Siksi olisi tärkeää, että luovuttajissa olisi ihmisiä eri etnisistä taustoista. Henkilön veriryhmän määrittäminen on tärkeää verensiirroissa siksi, että vääränlaisen veren saaminen voi pahimmillaan aiheuttaa hemolyyttisen reaktion, jossa potilaan elimistö tuottaa vasta-aineita vieraita veriryhmiä vastaan ja alkaa tuhota punasoluja. Raskauden aikana vasta-aineita seulotaan siksi, että äiti saattaa kehittää vasta-aineita sikiön punasoluja vastaan. Silloin sikiölle voi kehittyä hengenvaarallinen anemia. Jos tulee äkillinen tarve verensiirtoon eikä omaa, harvinaista verta ole tarpeeksi tai lainkaan saatavilla, kenenkään ei anneta vuotaa kuiviin. – Periaate on, että harvinainen vasta-aine ei saa viivästyttää verensiirtoa. Kun ihminen vuotaa runsaasti, riski reagoinnille on joka tapauksessa pieni, koska myös vasta-aineet vuotavat ulos. Kun verensiirto saadaan hallintaan, pyritään loppuvaiheessa antamaan oman harvinaisen veriryhmän verta, Susanne Ekblom-Kullberg sanoo. Harvinaisia ja erittäin harvinaisia ?? veriryhmä on harvinainen, jos sen esiintyvyys väestössä on vähemmän kuin 1:500–1000. Erittäin harvinaisia veriryhmiä löytyy vielä vähemmän. ?? Suomessa on kymmenkunta harvinaista veriryhmää, jotka aiheuttavat ongelmia sopivan veren löytämisessä. ?? veripalvelun jäädytettyjen punasolujen varastoon pyritään keräämään jäädytettyjä yksiköitä kaikista harvinaisista veriryhmistä. vuoden 2014 alussa jäädytettyjä punasoluja oli noin 200 yksikköä 17:sta eri veriryhmästä.
Sällsynt blod Anni Kouvo från Villmanstrand är en av Finlands 50 givare av Jk:-3-blod och, vid behov, mottagare av samma blod. När hon födde barn tinades två påsar djupfryst blod inför förlossningarna. A nni kouvo, 29, hann ge O Rhd-positivt blod, alltså så kallat O+-blod, i flera år innan hon fick veta att hennes blod också hör till den sällsynta blodgruppen Jk:-3. – År 2009 var det en läkare från Blodjtänst som ringde mig. Min första tanke var Hjälp! det är frågan om någon sjukdom, minns hon. Men läkaren försäkrade att det inte handlade om något allvarligt. En mutation gör att erytrocyterna i blod av typen Jk:-3 saknar en faktor som erytrocyter i normala fall har på ytan. Annis syster Nina hade reda tidigare fått veta att hon hade Jk:-3-blod, så det var inte helt oväntat att Anni kunde ha samma blodtyp. graviditeten var inte helt enkel 3 verta kotimaasta tai ulkomailta Jos veriryhmä paljastuu harvinaiseksi, henkilöön otetaan yhteyttä ja kerrotaan, mitä harvinainen veriryhmä käytännössä tarkoittaa. Henkilö saa veriryhmäkortin, josta harvinainen veriryhmä käy ilmi. Korttia suositellaan näyttämään hoitavalle lääkärille, jos on tiedossa mahdollisesti verta vaativa operaatio. Henkilöä kannustetaan myös luovuttamaan verta sekä sisarukset tutkitaan heidän niin halutessaan. – Potilaita varten meillä on luovuttajarinkejä, joita kutsutaan tarvittaessa luovuttamaan. Ja jos harvinaisen veren luovuttajia ei ole juuri sillä hetkellä riittävästi, punasoluja voidaan myös sulattaa harvinaisten verien pankista. Siellä ne säilyvät jopa kymmenen vuotta, Inna Sareneva sanoo. Joskus harvinaisen veren hankkimisessa joudutaan turvautumaan kansainväliseen yhteistyöhön. – Kansainvälisen harvinaisten verien verkoston kautta voidaan saada joko tuore tai sulatettu yksikkö. Veren saaminen kestää vähintään muutaman päivän, joistain maista pari viikkoa, Susanne Ekblom-Kullberg kertoo. ? Efter att blodgruppen hade klarnat önskade man naturligtvis att Anni skulle fortsätta att ge blod. Men hennes Jk:-3-blod har framför allt aktualiserats när hon har fött sina barn. – En månad före vardera förlossningen togs det blodprov på mig med fem dagars mellanrum för att kolla eventuella antikroppar. det var väntat att mina barn inte skulle ha Jk:-3blod, så det var möjligt att jag skulle börja producera antikroppar mot barnets blod, men ingendera gångerna gick det så. Inför Annis två förlossningar reserverade man två påsar djupfryst Jk:-3-blod ur Blodtjänsts blodbank av sällsynta blodsorter. Till all tur behövdes blodet inte. Anni kunde inte ha fått Jk:-3-blod av Nina, eftersom Ninas ABO-blodgrupp är AB Rhd-positiv, alltså AB+. Nina skulle däremot ha kunnat få av Annis O Rhd-positiva blod, eftersom hennes röda blodkroppar saknar de antigener som reagerar på naturliga ABO-antikroppar. Anni hade därför beredskap att ge blod när Nina födde barn. Mer hjälpare än hjälpt På grund av förlossningarna har Anni tillsvidare kunnat ge Jk-3-blod bara ett par gånger. – I blodgivandet har jag alltid motiverats av en vilja att hjälpa andra. Nu kan jag tänka lite bakvänt att jag också ger blod så att det finns av mitt blod om jag själv skulle råka behöva av det, funderar Anni. Annis O Rhd-positiva blod passar många, men själv kan hon bara ta emot blod som också är av typ Jk:-3. Men Anni oroar sig inte över tillgängligheten av Jk:-3-blod. I stället uppmuntrar hon människor att ta reda på sin blodgrupp och ge blod. ? Sällsynt blodtyp identifieras genom undersökning vilken blodgrupp en person har utreds när man ger blod, i samband med graviditet och när en blodtransfusion planeras. om personen i fråga har en sällsynt blodtyp får man hjälp av Blodtjänsts blodbank av sällsynta blodsorter. Blodgruppsundersökningar görs genom att definiera vilka antigener som finns på ytan av erytrocyterna samt vilka erytrocytantikroppar som finns i blodplasmat. Dessutom undersöker man vissa gener. Blodtjänst bestämmer ABo- och RhD-blodgrupperna för klienterna på mödrarådgivningar, blodgivare samt personer i behov av blodtransfusioner. ibland finns det skäl att undersöka blodet ännu närmare. – En mer exakt typbestämning görs t.ex. när en person har en annan etnisk bakgrund. Det kan också löna sig att ta en närmare titt på blodet från regelbundna blodgivare eftersom ungefär fem procent av patienterna behöver erytrocyter som är mer noggrant typbestämda, säger blodgruppsexpert inna sareneva från Blodtjänst. Det är viktigt att bestämma blodgruppen före en blodtransfusion ef ter som fel sorts blod kan orsaka en hemolytisk transfusionsreaktion och patienten börjar producera antikroppar mot det främmande blodet, vilket förstör de röda blodkropparna. om ett plötsligt behov av transfusion uppstår trots att det inte finns tillräckligt eller överhuvudtaget av den egna sällsynta blodtypen så får patienten ändå en blodtransfusion. – när en människa blöder ymnigt är risken för en reaktion liten i vilket fall som helst, eftersom patienten även blöder ut antikropparna. när blodtransfusionen är under kontroll strävar man i slutskedet efter att ge patienten blod av den egna, sällsynta blodtypen, berättar specialläkare susanne ekblom-kullberg. ibland måste man tillgripa internationellt samarbete för att få tag på en sällsynt blodsort. Att få en färsk eller tinad enhet av blod den vägen tar mellan ett par dagar och några veckor. 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 37
Onni suosi odottamatta Suomen Punaisen Ristin suurarpajaisten pääpalkinto löysi perille Timo Taskiselle, vaikka siihen tarvittiin vähän salapoliisityötä. TEKSTI kiMMo holopainen KuVA leena koskela O nni suosii usein juuri silloin, kun sitä vähiten odottaa. Tai ei odota lainkaan, kuten varkautelaisen timo taskisen tapauksessa. Taskinen osallistui viime kesänä Suomen Punaisen Ristin suurarpajaisiin enemmän kannatusmielessä kuin palkintojen takia. Samalla asenteella hän oli ennenkin tukenut Punaista Ristiä, maksanut vuosijäsenyyden hyvän asian puolesta, välillä unohtanut ja taas hoitanut. – Mutta niinhän se on, että silloin se osuu, kun ei liikaa yritä, Taskinen naurahtaa. – Aika hämmentynyt siinä kyllä oli, kun ymmärsin puhelimessa todella voittaneeni päävoiton. Ei minulle koskaan ennen ole vastaavaa tuuria sattunut. Läheltä piti, ettei voitto olisi nytkään löytänyt tietään Taskisen luo. Hän oli kyllä maksanut ja palauttanut arpansa asianmukaisesti, mutta unohtanut tarkistaa yhteystietonsa, joissa oli vain osoite eikä lainkaan puhelinnumeroa. Yhteydenottopyyntö voiton luovutusta varten lähti näin ollen Taskiselle kirjeellä, mutta Taskinen luuli kuorta mainospostiksi ja nakkasi sen epähuomiossa paperinkeräykseen. Kun voittajasta ei alkanut kuulua, Taskiselle alettiin uudestaan etsiskellä puhelinnumeroa, mutta siinä vaadittiinkin vähän salapoliisityötä. Yhteystiedossa ollut postiosoite osoittautui nimittäin kesäosoitteeksi, jolla ei löytynyt puhelinnumeroa. Pienen kartoituksen ja tarkistusten jälkeen oikea mies löytyi lopulta puhelimen päähän. 38 Suurarpajaisten viimevuotinen pääpalkinto Toyota Auris -henkilöauto ja voittaja Timo Taskinen. Huvudvinsten i förra årets storlotteri, en Toyota Auris personbil, och den glada vinnaren Timo Taskinen. Suurarpajaisten pääpalkinto, Toyota Auris 1,5 Hybrid Active -henkilöauto, luovutettiin Taskiselle vuodenvaihteessa Toyota Airportissa Vantaalla. Käyttöä autolle on toistaiseksi tullut lähinnä työmatkalla, jota Taskisella on parikymmentä kilometriä Stora-Enson Varkauden paperitehtaalle. – Mukava auto se on ajella. Tosin minulla on vanha autonikin vielä, pitääkin jossain vaiheessa laittaa toinen myyntiin, Taskinen tuumaa. – Sellaista se elämä on, yllätyksiä täynnä. Ja hyvä niin. tukea kotimaan toimintaan Storlotteriet stöder verksamheten i hemlandet Årets Finlands Röda Kors storlotteri drar igång under Rödakorsveckan i maj. Lotterna postas i buntar på fem till Röda Korsets medlemmar, månadsgivare och övriga stödjare. varje lott kostar fem euro och man kan lösa in dem eller sälja dem vidare. Sammanlagt delas 480 000 paket med lotter ut. Det sammanlagda värdet av priserna i storlotteriet är i år närmare 860 000 euro. Huvudvinsten är en personbil av modell Toyota Yaris 1,5 Hybrid Active e-CvT. intäkterna från lotteriet används till att stöda Finlands Röda Kors verksamhet i hemlandet. Pengarna går bl.a. till utbildning, material och handledning för Röda Korsets frivilliga. Fjolårets huvudvinst, en Toyota Auris 1,5 Hybrid Activepersonbild, vann timo taskinen från varkaus. Se voit olla sinä! Punaisen Ristin arvat ilahduttavat muitakin kuin voittajia. niiden tuotolla valmennamme vapaaehtoisia auttajiksi: pelastamaan, kuuntelemaan, lohduttamaan. Sinunkin paikkakunnallasi. Tämänvuotiset Suomen Punaisen Ristin suurarpajaiset pyörähtävät käyntiin Punaisen Ristin viikolla toukokuussa. Arvat postitetaan entiseen tapaan viiden kappaleen nipuissa Punaisen Ristin jäsenille, kuukausilahjoittajille ja muille tukijoille. Viisi Röda Korsets lotter sprider euroa kappaleelta maksavat arvat voi halutessaan glädje bland många fler joko lunastaa itselleen ja myydä eteenpäin. Yhän dem som vinner. teensä arpapaketteja on jaossa 480 000 kappaMed intäkterna från lotteriet letta. utbildar vi frivilliga hjälpare: Suurarpajaisten palkintojen yhteenlaskettu arvo räddare, lyssnare, tröstare. on tänä vuonna lähes 860 000 euroa. PääpalkinÄven på din hemort. tona on Toyota Yaris 1,5 Hybrid Active e-CVT -henkilöauto. Viisiovisen hybridin arvo on noin 22 500 euroa. Pienempinä huippupalkintoina tarjolla on mm. Espresso Automatic EA9000 -kahviautomaatteja (1 599 €), Jopo-polkupyöriä (399 €), aurinkokäyttöisiä retkivalosettejä (120 €), kaasugrillejä (159 €), Restelin hotellilahjakortteja (120 €) ja paljon muuta. rpa Suura20 14 Suomen Punaisen Ristin suurarpajaiset € Storlott 5 2014 nä! si € järjestetään yhteistyössä Tavara-arpa ry:n la 5 ol Se voit Suurarpa kanssa, ja niiden arvontaa valvoo poliisivi2014 Storlott 5€ 4 ä! 201 sin a oll ranomainen. 5€ Se voit Arpajaisten tuotot käytetään SuomenvaPura du! Det kan ivä Hyvä pä naisen Ristin kotimaan toimintaan. Varoilla voittaa. . bra aa tt I dag är en na. au Ja järjestetään mm. koulutusta, materiaaleja ja du! dag att vin . Det kan vara pa Och hjäl ohjausta Punaisen Ristin vapaaehtoisille. ? vä päi vä Hy Det kan vara du! @h`[ij` ddd [jd j_ ? Aoj _d[d H_i hfW`W_i[j `h`[ij [d FkdW lWbbW fW h o ? 7 0 Ikec WlWhW#Wh codjcbb bk fe`[d W Wh fWd_`W0 J $)$(&'* ebeW_aW ` je_c[[d Zkj# bb_jkai[d '/ Wd le_cWiiW cWWiiW d Bkl Feb__i_^W '* aeae Aehi WhlWj _bW^ajia. bb_d[ *#'&') ? hfW ho Zi HZW +$ ¸ '$''$(& WjjW ? Aed[[ b[_Z[d FEB#(&' JWlWhW#W ec X[l_b`Wji d H_ij_d h0 <_dbWd _aW ed ($ eb jjWc aj_a[d0 dZ i 7hhWd] FkdW_i[ itakin kuin voitt c[ oodd_ii coodj_W d bkakkd e ') jWbjWh[ _ fhW i c[Z j_bbij dcWWjW j[jjk aW_aa_[d c d `W i[ae_jkai[ W #(&'*#'& $''$(&'* ? <hWdi ][hW 7^l[dW i[d FEB ¸ ' #Whf h _[j WhhWd tavat mu jebbW lWbc[d dWc ed ikeh_ b_iij oh[b b`i ($+$ W JWlWhW jje`[d c ? Bejj[h si: WhledjW '* Wl Fe jj[hdW i ^Wh ke [d ? Le_ [ZkijW` `[d a[ia d feb__i_d _ii o^j[[di Z[d '/$)$(&j h _ ahW\j eY^ be Wia_d[bb bejjd_d]] D__Z[d j ehtoisia auttajik aan, _d]_ Whfe dZ[ b `W dkj >[bi W ed co odd vbWdZ ? C h j_bb \hib`d_d Wji Wl [d ? J_bbij , ')) af eW$ telem ed lWble hfe` vapaa ec hlWa dZ[j kjec j[[di / _iiW ? 7 bejj[h i ^Wh el[ _ ^[bW bW `W ed o^ e ed .+, --. [kh$ aan, kuun _dkda_d ho0d j_be WhW#WhfW dd dZd_d] bWdZ WbbW " le_jje Whld afbojd [ii hWZ _ JWl _ij_ ? A b eY^ XbW pelastamjjWkj# kj\hji X Wd$ I ij[j($(& bWia[jjk *.& &&& ddi j_bb FkdW_d[d H '* c[dd W_i[d j `h`[ cW dWi WdjW i_d] \ehi feb_i ^ bejj[h Å ec[d j[[d W`W_i[ ij[h `0 Ik d o^ W^Z )'$' ? 7hf @h`[ij , ')) ij$ lWhW#WhfW ho ? L_d Wj _bZk >[b WlW c[d Fkd *.& &&& le_j je`[ Whlbe^ j[jj lWbbW allasi. _`W0 JW djWdj Wl bb bk jd Ike cWdbW]j d bkdWi [dfWdkhe$ djc WdbW]j / oj[d h[fh[i[ FkdW_i[d H_ij_d kuin voit Le_jej e /$)$(&'* co j[h ? IWc ij[h h iWcc je_c[ -. [ ikka.kunn Whfe`[ jkej je a Wb_j[hfW ho patajia en. j[d _aW `W l_d ^Wbb_jkai[d ' h .+, iWebeW bWdZi HZW Aehi ho0i bea W`W_i e_cWi Wb[j lWhW#W W lhZ[ Feb__i_ n tuke mise 7hhWd]h0 <_d [d0 JW *$ ') ? BklWd l 7hf aeae c _d]" Wdj WWiiW inna tavat muitakin Wbc[d dWcc[ cWdbW]Z ij )'$'($(&' c X[l Wh[ _ fhWaj_a \hib`d FEB#(&'*#'& iWc_b`Wji Ristin toim ed[[bb_d[d ZW d ($+$ ¸ '$''$(&'* ? <hWdijWbj Z j_bbijdZ ie bbW l ij[hdWi j ij_W_aW e kj i[dW Zi j_bb Wj jjW ? A hhWd][hWi c[ eY^ l_d FEB#( &'*#'&') coodj D__Z[d jkeje isia auttajiksi: ? Bejj[h_[j W h[bi[d W iaWbb biWi jW bkakkd ejjWcWd coodd_ii ebb[_Z[d j Wdld $ ¸ '$' [h_['$(&'* * Wl Feb_iijo L_dij[hd b`i ($+ 7^l[dWdcWW bejj kai[d [jjk aW_aa_[ Z[d '/$)$(&' ^ bejj[hdW i vapaaehto dW \hd ] ^Wh iWc^[j$ h _ ahW\j eY ?djaj[h bejjd_d WhledjW ed ikeh_j e_jje`[d chd `W i[ae_j ntelemaan, ehi l[ha dZ[j fW [h a_d[bb kuu ZW A , ? J_bbij WhW#Wh ? CWi h_Z [d ? L aan i H `W JWl d] ZkijW kjec vbWdZ <_dbWdZ j[h if bWdZ[j Whfe`[d a[ia pelastam a_d h j_bb \hib`d_ ]_d feb__i_d [ di d$ I_dkd Ae bejj[h iec WaWji Wl [d hi[ji bej _ ^[bW ed lWbledkj >[bi_de`W ed coodd_ii o^j[[ fb `W i XbWdZ WbbW d] ^Wh el[hl ]W Æ [h be^ZkjjWcWW HZW eY^ XbWdZd_ WlWhW#WhfW si. ho0d j_be_iiW ? 7hf e`W ed o^j[[di /, ')) a[kheW$ WdZ cdkj\hj j[hdWi WdjWb eb_i ^hWZ _ J _bb d[h$ paikkakunnalla ]bZ`[ Xb iec l_d? L_di j Wl >[bi_d] \ehi f .& && & bejj[h Å ddi j *.& & && afb" le_jj ia[jjk Whle ed .+, --. $ h[fh[i[djWd ij$ j[[dbW dd[ii h_[j ccWdbW]j *WccW dbW]j /, ')) le_jje`[d o^ $'($(&'* c[ aWb_j[j[h ? IW d Z[c \hdho0i be bejj[ e$ Wij[jjWlW )' d FkdW_i[d .+, --. [kh 0 j l_dij[h h i Le_jej ed bkd jd Ikec[ `d_d]" aj[hdW Wh[WdjWb[ \hib ]ZW lhZ[ h kejje aoj[ `bf Wi iWccWdbW $(&'*$ 7hfW`W_ij[d j C[Z _dj l_ \h_l_bb_]W ^ iseen. )'$'( eY^ l_dij[hd tukem [dWij nan jZW jWh[$ Wbb biWi kj i Ristin toimin ihdW ia intona dZi j_bb Wjj i L_dij[ kjX_bZWh boiidWh[" jh Pääpalk jj[h_[j Wdl [hdW \ >oXh_Z $ hd be ?djaj h["[h Wc^[j$ fh_Z ehj OWh_i '$+ J W Aehi l[hai hZZW i bejj[h i d ^[c el [#9L <_dbWdZi HZ 7Yj_l[ + HZW Aehi[j cd]Wul [d f Z_ Æ [h tti h automaa _dij[d ]bZ`[ XbWdZ l_dd[h$ >klkZl h_Z '$+ >oX [d OWh_i d Z[c iec h_[j Z [#9L J bejj[ bra a. l[ + hd en 7Yj_ dW \ voitta I dag är C[Z _djaj[h automat `bfWh[0 _]W ^ h_l_bb vinna. att [$ kjX_bZWh l_ \ Ja auttaa. dag >uD; dWh[" jhijWh D F7KB 7 COz hZZWh[" boii ^[cehj$ Och hjälpa. na ul[d f Z_d Pääpalkinto h_Z d h >klkZl_dij[ >oXh_Z [d OWh_i '$+ 9LJ 7Yj_l[ + Z [# automat avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 F7KB7 C Oz>uD; D OWh_i '$+ >oX #9LJ 7Yj_l[ +el [ automaatti
1 2 3 Yhteisössä on voimaa Sonkajärveläiset kyllästyivät yhä kauemmas karkaaviin ensiapupalveluihin. He päättivät tehdä kotikunnastaan turvallisemman paikan yhdessä pakolaisten kanssa. TEKSTI Minna kurvinen KuVAT petteri kiviMäki Y l äsavol ainen sonk ajärvi oli vielä muutama vuosi sitten kuin mikä tahansa muuttotappiokunta. Väestö ikääntyi, palvelut heikkenivät. Jopa toinen paikkakunnan Punaisen Ristin osastoista uhkasi kadota. Nyt kylillä asuu väkeä, joka osaa antaa naapurilleen ensiapua hädän hetkellä. Turvallisempaa arkea rakentamassa ovat myös paikkakunnalle asettuneet pakolaiset. Sonkajärven tavoitteena on olla ensi vuonna Suomen ensiapukoulutetuin kunta. Miten he sen tekevät? pakolaiset yhdistivät uutinen oli hyvä, sen Punaisen Ristin Savo-Karjalan piiri tiesi heti. 4 500 asukkaan Sonkajärvelle oli muuttanut järjes- tön aktiivi, jolla on sairaanhoitajan ja terveydenhuollon opettajan koulutus. Hän oli ryhtynyt pitämään kansalaisopistossa kyläläisille ensiapukursseja. Sonkajärven osastossa oli tuolloin, vuonna 2010, vain kourallinen aktiivisia jäseniä. uusi asukas leila honkala ja pari muuta vapaaehtoista olivat sitä mieltä, ettei osastoa saa päästää kuolemaan. Sonkajärvi on syrjäseutua, jossa ambulanssin tulo voi kestää kolme varttia. Sellaisissa olosuhteissa ensiaputaidoilla ja Vapaaehtoisella pelastuspalvelulla on tärkeä merkitys. Osasto tiivisti yhteistyötä Sukevan osaston kanssa, ja myöhemmin Honkalasta leivottiin puheenjohtaja. Käännekohta oli vuosi 2012, jolloin kunta päätti ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Sonkajärveläiset ymmärsivät, miten tärkeässä roolissa Punainen Risti on pakolaisten auttamisessa. – Kaikki olivat kasaamassa pakolaisille tavaraa, Honkala kertoo. Osasto sai uusia jäseniä. Muut järjestöt kysyivät, miten voisivat olla avuksi. Pian järjestöt, seurakunta ja kunta työskentelivät pakolaisten auttamiseksi rinta rinnan. Honkala kuvaa Sonkajärveä Suomen pakolaisystävällisimmäksi kunnaksi. Kunta on tarjonnut tilat kotouttamistoimin- Arja nissinen (vas.) ja Marja Riitta Heiskanen sitovat harjoituksissa haavan Farida Qasemin kädessä. 1 Arja Nissinen (t.v.) och Marja Riitta Heiskanen förbinder ett sår på Farida Qasemis hand under övning. virpi Mönttinen ja Paavo Repo auttavat sydänkohtauspotilasta esittävää Jorma Huuskoa. 2 Virpi Mönttinen och Paavo Repo hjälper Jorma Huusko, som spelar hjärtattackspatient. Pirjo Huttunen ja nadera Qasemi ovat tutustuneet ensiapukoulutuksessa. 3 Pirjo Huttunen och Nadera Qasemi blev bekanta under en kurs i första hjälpen. taan, ja kaikki kurssit järjestetään kansalaisopistossa. Kaikki ovat ottaneet pakolaiset avosylin vastaan. hankkeista vauhtia Samoihin aikoihin kun Sonkajärvi päätti ottaa pakolaisia, Suomi ryhtyi tavoittelemaan Euroopan turvallisimman maan titteliä. Sisäisen turvallisuuden ohjelma sai Itä-Suomessa nimen KAMu – Kaikki mukaan turvallisuustyöhön. Punainen Risti on ohjelmassa tiiviisti mukana. – Punainen Risti on halunnut verkottua ja mennä kylille, jotta saataisiin turvallisuushenkilöitä muuallekin kuin keskustaan, selvittää Savo-Karjalan piirin terveydenhuollon suunnittelija eine pitkänen. Sonkajärvellä on alettu kehittää muun muassa kouluyhteistyötä ja omaishoitajien toimintaa. Ensiapuryhmään kootaan väkeä eri kyliltä. Sukevalle on perustettu terveyspiste, ja kylille aiotaan jalkauttaa ystäväpalvelu. Työtä tekevät järjestöjen lisäksi kylätoimikunnat ja yrittäjät. Oli selvää, että myös pakolaiset tulisivat mukaan toimintaan. Kotouttamisen tueksi saatiin VAPAA – Vapaaehtoiset pakolaistyössä -hanke, jota rahoittavat K Ä ÄnnÄ 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma ? 39
4 5 6 Mieheni totesi kateellisena, että ” tunnen uudesta kotikunnastamme enemmän ihmisiä kuin hän. ” LEILA HONKALA Punainen Risti ja Euroopan pakolaisrahasto. Yläsavolaiset kansalaisopistot puolestaan järjestivät heti pakolaisten saavuttua farsin eli persian kielen kurssin, jolla sonkajärveläiset ja afgaanipakolaiset opiskelivat toistensa kieliä yhdessä. Yhteisten sanojen ja näyttelemisen turvin alkoi ensiapukoulutus, jossa väen oli helppo tutustua toisiinsa. Osa pakolaisista kävi myös ystävätoiminnan peruskurssin ja ulkoiluttaa nyt vanhainkodin asukkaita. – He ovat valloittaneet olemuksellaan koko Sonkajärven, Honkala ihastelee. Viime kesänä Sonkajärvi sai monikulttuurisen ensiapuryhmän, johon lähti viisi afgaania. Ryhmä on mukana kunnan valmiussuunnitelmassa. välittämistä ja oivalluksia Sonkakosken entisellä koululla on alkamassa ensiavun peruskurssin EA1:n loppuharjoitus. On helppo nähdä, että sonkajärveläiset todella välittävät toisistaan. 18-vuotias anceliga grönfors kaappaa kainaloonsa hannele karjalaisen, joka on juuri kertonut omista läheltä piti -tilanteistaan. – Onneksi olet olemassa, Grönfors sanoo lämpimästi ja rutistaa. 40 Grönfors tuli Punaiseen Ristiin kuntouttavaan työtoimintaan. Hän auttaa pakolaisia suomen kielen kurssilla sekä läksykerhossa, jossa hän opettaa kieltä lapsille. Siinä sivussa nuori nainen on käynyt ensiapukurssit ja päivystyskurssin. Punaisessa Ristissä vietetty aika on selkiyttänyt hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan. – Olen huomannut, että tykkään lapsista. Ehkä joskus maailmassa saatan hoitaa lapsia työkseni. Tai sitten ryhdyn opettajaksi, hän pohtii. haaveissa opiskelu Honkala maskeeraa Farida Qasemin käteen viiltohaavan ja nadera Qasemin käteen palovamman. Qasemin sisarukset tulivat Suomeen Iranista tammikuussa 2013. Siskokset ovat opiskelleet suomea ahkerasti, sillä kummankin haaveissa väikkyy opiskelupaikka. 22-vuotias Farida haluaa syksyllä lukioon ja sen jälkeen yliopistoon, ehkä lääketieteelliseen. Viisi vuotta vanhempi Naderakin harkitsee terveydenhoitoalaa. – Haluan sairaanhoitajaksi. Ehkä. Honkala on nähnyt, miten sydämellisesti Nadera kohtelee vanhuksia. Tervey- avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 Hannele Karjalainen (vas.) saa yllätyshalauksen Anceliga grönforsilta. 4 Hannele Karjalainen (t.v.) får en överraskningskram av Anceliga Grönfors. Leila Honkala 5 maskeerasi viiltohaavan Farida Qasemin käteen. Hanska suojaa ihoa värjäytymiseltä. Leila Honkala skapade ett sår på Farida Qasemi med hjälp av smink. En handske skyddar huden mot färgerna. Anja Luukkonen esittää päänsä lyönyttä potilasta. Leila Kujanen ja Janne nissinen asettavat Luukkosen oikeaoppiseen kylkiasentoon. 6 Anja Luukkonen spelar en patient som har slagit huvudet. Leila Kujanen och Janne Nissinen lägger Luukkonen i framstuga sidoläge. denhuollon opettajana hän tietää, että sellaista suhtautumista on vaikea opettaa. – Minä haluaisin, että sinä olisit hoitajani vanhana, Honkala sanoo Naderalle. Hymy leviää nuoren naisen kasvoille. apua lähimmäiselle jorma huuskon kasvoilla on tuskainen irvistys. virpi Mönttinen ja paavo repo saavat nopeasti selville, että rooliinsa eläytyvää miestä ottaa sydämestä. – Lehmänpoijituskin ois. Kuka sen lehmän kahtoo, heinäntekoaika! Huusko vaikertaa ja kiroaa. – Antaa niiden lehmien olla, heinät pysyy, Mönttinen sanoo ystävällisesti mutta jämäkästi. Repo soittaa ambulanssin. Liikuntasalissa Mari heiskanen on pudonnut puolapuilta ja loukannut sekä kätensä että jalkansa. Vammojen laatua tutkimassa ovat leila kujanen ja janne nissinen. Janne Nissinen lähti ensiapukurssille vaimonsa arja nissisen kanssa. Maatalousyrittäjät tietävät, että isojen eläinten ja koneiden kanssa voi sattua vahinkoja. – Kuka auttaisi minua, jos emme olisi molemmat ensiaputaitoisia? Arja kysyy. Janne Nissisen mielestä on hienoa, että Sonkajärvellä on alettu kouluttaa taval-
Styrka i gemenskap Sonkajärviborna tröttnade på att hälsovårdstjänsterna flyttade allt längre bort och beslutade sig för att tillsammans med flyktingarna i kommunen göra regionen tryggare. F lisia ihmisiä avun antamiseen. Hän uskoo, että KAMu-ohjelmalla pystytään parantamaan kylien turvallisuutta merkittävästi, jos ihmiset ottavat asian omakseen. valoisa tulevaisuus Loppuharjoitus sujuu kiitettävästi. Moni kertoo, että on saanut kurssilta rohkeutta. Syksyllä Honkala kurssitti sonkajärveläisiä neljänä iltana viikossa. Hänelle vapaaehtoistyö on ollut mainio tapa tutustua uuteen kotikuntaansa. – Mieheni totesi kateellisena, että tunnen täältä enemmän ihmisiä kuin hän, Honkala naurahtaa. Savo-Karjalan piirin Eine Pitkänen kehuu Honkalaa supernaiseksi, joka vei ensiapukurssit kylille. Honkala valittiin viime vuonna Punaisen Ristin Mestaripromoksi tunnustuksena työstään vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Honkala huomauttaa, että Sonkajärven osaston virkistyminen ei ole hänen, vaan sonkajärveläisten ansiota. – Kyläläiset ovat kokeneet kurssit yhteiseksi asiakseen. Ihmisillä on selvästi innostusta ensiapuun ja ylipäänsä turvallisuustyöhön. Sonkajärven osastossa on nyt sata jäsentä. Sen kokoinen porukka saa jo paljon aikaan. ? ör Bara några år sedan var Sonkajärvi i övre Savolax som vilken annan utflyttningskommun som helst. Befolkningen blev äldre, servicen försämrades. den ena av kommunens två rödakorsavdelningar hotade rent av att lägga av. Nu kan Sonkajärvi i stället uppvisa en hel massa folk som vet hur man ger en granne första hjälpen om det behövs. de flyktingar som bor i kommunen är också med och bygger en tryggare vardag. Målet är att vara Finlands mest första hjälpen-utbildade kommun nästa år. Förändringens vindar började blåsa i Sonkajärvi år 2010. Sonkajärvi rödakorsavdelning hade bara en handfull medlemmar när inflyttade rödakorsaktiva leila honkala och ett par andra frivilliga beslutade att avdelningen inte skulle tillåtas dö bort. Sonkajärvi är inte centralt beläget och det kan ta trekvart innan ambulansen är framme. I sådana omständigheter är kunskaper i första hjälpen och Frivilliga räddningstjänsten viktiga. Avdelningen ökade sitt samarbete med avdelningen i Sukeva och inom kort valdes Honkala till ordförande. Följande vändpunkt kom år 2012, då kommunen fattade beslutet att ta emot kvotflyktingar. Sonkajärviborna förstod vilken viktig roll Röda Korset har i att hjälpa flyktingar. – Alla var med och samlade ihop grejer åt flyktingarna, berättar Honkala. Avdelningen fick nya medlemmar och andra organisationer frågade hur de kunde hjälpa till. det ledde till att organisationsfältet, församlingen och kommunen arbetade sida vid sida för att hjälpa flyktingarna. Sonkajärvi tog emot sina flyktingar med öppna armar. projekt ger fart ungefär samtidigt som flyktingarna anlände till Sonkajärvi började Finland jobba för att koras till Europas tryggaste land. Programmet för den inre säkerheten fick i östra Finland namnet KAMu – en förkortning av ”Kaikki mukaan turvallisuustyöhön – eller ungefär ”Alla med i säkerhetsarbetet”. Röda Korset är djupt engagerat i programmet. – Röda Korset har valt att skapa nätverk och finnas där människorna finns, och se till att trygghetsmänniskor finns ute i byarna också, inte bara i centrum, förklarar Savolax-Karelens distrikts hälsovårdsplanerare eine pitkänen. I Sonkajärvi har man bland annat börjat utveckla skolsamarbetet och verksamheten för närståendevårdare. Första hjälpen-gruppen samlar människor från olika byar. I Sukeva har man inrättat en hälsorådgivning och vänverksamheten ska också bli mer närvarande i byarna. Arbetet engagerar inte bara organisationer utan också av byalag och företagare. det var klart att flyktingarna också skulle delta i verksamheten, så Sonkajärviborna och nykomlingarna började lära sig första hjälpen tillsammans. Integrationsarbetet fick stöd genom ett projekt för frivilligverksamhet i flyktingarbete som finansieras av Röda Korset och Europeiska flyktingfonden. Min man konstaterade ” avundsjukt att jag känner mer människor här än han gör. ” LEILA HONKALA I somras fick Sonkajärvi en mångkulturell första hjälpen-grupp med fem afghanska medlemmar. Gruppen har till och med fått plats i kommunens beredskapsplan. En del av flyktingarna inspirerades att också gå grundkursen i vänverksamhet och går nu ut på promenad med invånarna i äldreboendet. Framtiden är ljus Leila Honkala är utbildad sjukskötare och hälsovårdsinstruktör och för henne har frivilligarbetet varit ett bra sätt att bli bekant med sin nya hemkommun. – Min man konstaterade avundsjukt att jag känner mer människor här än han gör, skrattar Honkala. Eine Pitkänen säger att Honkala är en superkvinna som fick ut kurserna i första hjälpen i byarna. Honkala valdes i slutet av förra året till Röda Korsets Mästarpromo, ett erkännande för hennes insatser för att utveckla frivilligverksamheten i regionen. Honkala viftar bort berömmet och säger att den nya livskraften i avdelningen i Sonkajärvi inte är hennes förtjänst, utan Sonkajärvibornas. – Byborna har känt att kurserna är en gemensam sak. Folk här har alldeles tydligt ett intresse för första hjälpen och för trygghetsarbete i allmänhet. Rödakorsavdelningen i Sonkajärvi höll på att tyna bort helt och hållet, men har nu hundra medlemmar. När man är så många får man redan ett och annat gjort. ? 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 41
Henkivakuutu s -50% ensimmäisen vuoden ajan . Ensimmäinen vuosi puoleen hintaan. Ota henkivakuutus nyt. LähiTapiolan laajalla henkilöturvalla voit edesauttaa sitä, että sinun ja perheesi talous kestää myös yllättävissä tilanteissa. Nyt saat sekä Perus- että Pariturvan puoleen hintaan koko ensimmäisen vuoden ajan. Me LähiTapiolassa uskomme henkilökohtaiseen palveluun lähellä asiakkaitamme. Kartoitamme tilanteesi kokonaisvaltaisesti ja mitoitamme aina juuri sinulle ja perheellesi sopivan ratkaisun. Välitetään toisistamme. Ota yhteyttä omaan yhteyshenkilöösi tai varaa aikasi osoitteessa lahitapiola.fi. LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. Kampanja on voimassa 1.1.–31.5.2014. Palveluntarjoaja: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö
Hakemisto KRIISI- JA POIKKEUSOLOJEN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSTA Kansainvälinen kriisi- ja poikkeusolojen terveydenhuollon maisteritason koulutus yhteistyössä University of South Walesin (UK) kanssa. Opinnot alkavat elokuussa 2014. TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN fennokauppa.fi Terveys • Liikunta • Apuvälineet • Kotiapteekki Ensiapu • Haavanhoito • Hygienia Virtsankarkailu • Katetrit Fennokau ppa o uettel postimyyntil Pyydä ILMAINEN postimyyntiluettelo asiakaspalvelustamme puh. 09 276 360 Koulutus toteutetaan pääosin verkko-oppimisympäristössä. Hakuaika South Walesiin kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Koulutuksen lukukausimaksu määräytyy University of South Walesin lukukausimaksun mukaisesti (n. 1300 GPB/vuosi). Katso lisätietoja osoitteesta: www.hamk.fi/hyvinvointi Lisätietoja: University of South Wales Mr. Jeff Evans, Course Leader, tel. +44 1 443 483056 jeff.evans@southwales.ac.uk HAMK University of Applied Sciences Ms. Sari Miettinen, Principal Lecturer tel. +358 3 646 4753 sari.miettinen@hamk.fi 360 09 276 .fi tai soita fennokauppa t myös netistä ttelon tuottee Postimyyntilue FENNO MEDICAL OY 09 276 360 asiakaspalvelu@fennomedical.fi fennokauppa.fi VERTAISTUKEA RYHMÄSTÄ Oletko mene7änyt läheisesi? Oletko yksinäinen nuori? www.mielenterveysseura.?/vertaistukiryhmat puh. (09) 61551 706 AIVOT JA TUNNEÄLY Osaa auttaa Opi ensiapua kurssilla UUSIMMAT OIVALLUKSET KIRJA VALMENTAJILLE, GOLEMAN VIHDOINKIN SUOMEKSI! OPETTAJILLE, HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖILLE, PERSONAL-TRAINEREILLE, MINDFULNESS-OHJAAJILLE, PSYKOLOGEILLE, VANHEMMILLE, SAIRAANHOITAJILLE, SAIRAANHOI OMAISHOITAJILLE... Lisätietoa: Suomen Punaisen Ristin lähin piiritoimisto tai 020 701 2376 (arkisin klo 9-16) SAMSARAA (matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min) TASAPAINOOOPPAAT punainenristi.fi/opi-ensiapua SPR_Osaa_auttaa_100x62mm.indd 11 facebook.com/samsaraa.? 24.1.2014 13.39 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 43
Korsord & sudoku 2/2014 HAR SKRIVMASKIN DRILLLAR ? ? PAGINAN BOR I DUBAI GRISMOR ÄMNE ? ? ? ? STAD I TEXAS ? ? HAR SÅNGARE PRESIDENT ? ? ? ? STOR SJÖ KOSBO ? ? BEHÖVER SEGT TRÄ GRYM SES I BIL HAR VÄL KÄRA VITLÖKSSÅS DEN BÖR BOTA KING COLE VALUTA I VÄST NORPA PÅ PÅKNAPP GÖRS OFTA MAT ANNO DOMINI FÖRVÅLLA MED SKULD KUNG LAST ÄLV I VÄST MARKIS SOM TALADE? URAN "yyyyyy" ÄR DE I AA IFALL UNDVIKA BOR I DUBLIN GRÄS TON TRE Lösningarna på korsordet 2/2014 och sudoku bör sändas inom maj under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord”. Bland insändarna på korsordet och sudoku 4/2013 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Harriet Sjöroos och nina Ruha. gratulerar – onnittelut! oSoiTE/ADRESS: 44 avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? KORTSPEL GOTT FÖRR niMi/nAMn: Punaisen Ristin tuotepalkinnot arvotaan kaikkien ristikon tai sudokun lähettäneiden kesken. oikea ratkaisu/den rätta lösningen 4/2013. EFTER SUPÉ SLÄPAR TAKTLÖS ÄR HELIG ÖDLA OM LIV Lähetä sudokun ja ristikon vastaukset toukokuun loppuun mennessä osoitteella Avun maailma, toimitus, Tehtaankatu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki. STEKER SATSSTART STOR STAT PÅ BIL I WIEN Täytä ruudut numeroin 1–9 siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä sekä jokaisessa 3x3 taulukossa on kukin numero vain kerran. HAR KLOKA ARGAN LIST RIKTNING KNACKAR DÖRR ? ? ???????????????????????????????????? PUBDRYCK DET MINDRE GILLAR VILD GULLIG GAM ? ? ? ? HYVEL KRIMBOR ? ? ? ? den rätta lösningen på korsordet 4/2013 ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?
TEKSTi KiMMo HoLoPAinEn 1985 Yksituumainen yleiskokous Vuosien takaa ??Åren går Enhällig stämma ”Porin yleiskokous sujui rauhallisessa ja rakentavassa hengessä. Ennakkokaavailuista huolimatta ei suoritettu yhtään henkilöäänestystä. Tämä osoittaa sovittelunhalun olevan voimakas, vaikka kenttä täysin demokraattisessa järjestyksessä oli tuonut eri ehdokkaiden nimet esille. Uusi puheenjohtajamme voi aloittaa työnsä ensi vuoden alussa tietoisena koko liikkeen jakamattomasta tuesta.” ”Ordinarie stämman i Björneborg förlöpte i en lugn och konstruktiv anda. Förhandsspekulationerna till trots, förrättades ingen omröstning i personalvalen. Detta visar, att viljan att nå fram till en enhällig lösning var stark fastän fältet i fullt demokratisk ordning hade fört fram olika kandidaters namn. Vår nya ordförande kan inleda sitt arbete i början av nästa år i förvissning om hela rörelsens odelade stöd.” suoMen punainen risti 3/1985 Finlands röda kors 3/1985 Suomen Punaisen Ristin tuore pääsihteeri per stenbäck kehui Porin yleiskokouksen henkeä pääkirjoituksessaan. vahti vaihtui Suomen Punaisessa Ristissä 1985 kerta heitolla, sillä eläkkeelle jääneen pääsihteerin kai j. Warraksen lisäksi tehtävänsä jätti puheenjohtaja kauko sipponen. Hänen tilalleen Porin yleiskokous valitsi maaherra Mauno kangasniemen. Finlands Röda Kors nyvalda generalsekreterare per stenbäck berömde andan under stämman i Björneborg i en ledare. Det var vaktombyte på bred front i Finlands Röda Kors år 1985, eftersom generalsekreterare kai j. Warras gick i pension samtidigt som ordförande kauko sipponen lämnade sin uppgift. Till Sipponens efterträdare valde stämman i Björneborg landshövding Mauno kangasniemi. sinä voit pelastaa elämän. Yksi kädenojennus auttaa jopa kolmea potilasta ja voi pelastaa hengen. Tervetuloa verenluovutukseen! Tee testi ennen verenluovutukseen tuloa osoitteessa sovinkoluovuttajaksi.fi. Jos haluat kysyä verenluovutuksesta tarkemmin, vastaamme mielellämme kysymyksiisi maksuttomassa infonumerossamme 0800 0 5801 arkisin klo 8–17. Voit auttaa myös liittymällä Kantasolurekisteriin. Lue lisää ja pelasta tuntematon potilas: soluistaelämää.fi. Joko seuraat meitä Facebookissa? veripalvelu.fi ? blodtjänst.fi espoo: Iso Omena, Piispansilta 9 Helsinki: Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 Helsinki: Kivihaka, Kivihaantie 7 jyväskylä: Kalevankatu 8 kuopio: Sektori, Puijonkatu 23 SPR_204x128mm_VP_palveluboksi.indd 1 ? sovinkoluovuttajaksi.fi lahti: Erkonkatu 11 oulu: Isokatu 32 C seinäjoki: Kauppakatu 26 tampere: Rautatienkatu 21 B turku: Yliopistonkatu 16 C ? kanjagdonera.fi Lisäksi järjestämme vuosittain noin 1500 verenluovutustilaisuutta eri puolilla maata: veripalvelu.fi/ verenluovutustilaisuudet Lataa mobiilisovellus sovelluskaupasta tai QR-koodista: 23.1.2014 10.07 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 45
Kysy Punaisesta Rististä ??Fråga om Röda Korset avunmaailma@punainenristi.fi KoonnuT KiMMo HoLoPAinEn KuvA inKA PoRTTiLA röda korset soM arBetsplats punainen risti työpaikkana Miten pääsen töihin Punaiselle Ristille? Suomen Punaisessa Ristissä avoimena olevat työpaikat löytyvät mm. osoitteesta www.punainenristi.fi/ajankohtaista. Juuri nyt etsimme varainhankkijoita kutsumaan ihmisiä Punaisen Ristin kuukausilahjoittajiksi. Varainhankkijoita tarvitaan Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Punainen Risti tarvitsee riveihinsä jatkuvasti myös eri alojen ammattilaisia, jotka ovat valmiita kouluttautumaan avustustyöntekijöiksi ja lähtemään komennukselle, kun hätä maailmalla on suurin. Avustustyöntekijöiden rekrytoinnista löydät tietoa osoitteesta www.punainenristi.fi/tule-mukaan. Samasta paikasta voit lukea myös Punaisen Ristin lukuisista mahdollisuuksista vapaaehtoistoiminnan puolella. RuuT KARHuNEN, VARAINHANKINNAN SuuNNITTELIJA ystävätoiMinta Läheiseni on yksinäinen. Voiko Punainen Risti auttaa häntä? Punaisen Ristin vapaaehtoiset, koulutetut ystävät tuovat iloa monen yksinäisen arkeen ympäri Suomea. Voit ottaa läheisesi kanssa yhteyttä Punaisen Ristin alueelliseen piiritoimistoon tai suoraan oman paikkakuntasi Punaisen Ristin osastoon ja kysyä lisää ystävätoiminnasta. Yhteystiedot ja lisää tietoa löytyy Punaisen Ristin RedNet-verkosta osoitteessa rednet. punainenristi.fi/piirit. ANITA HARTIKKA, SOSIAALISEN HYVINVOINNIN JA SENIORITYöN ASIANTuNTIJA verenluovutus Käyn usein Venäjällä. Miksi minun pitää sen jälkeen olla 28 vrk luovuttamatta verta? Veripalvelu otti tämän vuoden alussa käyttöön matkailuun liittyvän neljän viikon luovutusesteen koskemaan yön yli tehtäviä matkoja Eu:n ja EFTA-maiden ulkopuolella. Rajoituksen taustalla on tieto siitä, että matkailijoilla on riski saada meille ”vieraita” infektioita, jotka ovat verivalmisteiden turvallisuuden kannalta merkityksellisiä. Näitä epidemioita seurataan tarkasti Eu:n alueella, ja saamme hyvin nopeasti tiedon infektioriskeistä ja -tilanteista. Maat Eu:n ulkopuolella poikkeavat sekä raportoinniltaan että monessa kohtaa myös infektioriskeiltään Eu:n alueesta ja sen vuoksi niin kutsuttu ”yleinen matkustusrajoitus” koskee niitä. JOHANNA CASTRéN, VERENLuOVuTuKSEN LääKäRI 46 avun maailma hjälpens värld 2 / 2014 Hur kan jag börja jobba på Röda Korset? Jobb inom Finlands Röda Kors publiceras bl.a. på adressen www.punainenristi.fi/ ajankohtaista (endast på finska). Just nu söker vi medelanskaffare att bjuda in människor att bli Röda Korsets månadsgivare. Röda Korset behöver hela tiden yrkeskunniga personer inom olika branscher som är redo att utbilda sig till biståndsarbetare och resa ut på uppdrag när nöden i världen är som störst. Mer information om rekrytering av biståndsarbetare hittar du på www.rodakorset.fi/kom-med. På samma sida kan du också läsa om möjligheter till frivilligarbete inom Röda Korset. RuuT KARHuNEN, MEdELANSKAFFNINGSPLANERARE vänverksaMheten En anhörig till mig är ensam. Kan Röda Korset hjälpa honom? Röda Korsets frivilliga vänner sprider glädje i ensamma människors vardag på olika håll i Finland. du kan höra dig för om en vän genom att ta kontakt med Röda Korsets distriktsbyrå eller den lokala rödakorsavdelningen. Kontaktuppgifter och mer information finns på rednet.rodakorset.fi/distrikt. ANITA HARTIKKA, PLANERARE AV BISTÅNd I HEMLANdET Blodgivning Jag besöker ofta Ryssland. Varför ska jag efter det i 28 dygn avhålla mig från att ge blod? Punaisen Ristin ystävätoiminta lievittää yksinäisyyttä ympäri Suomea. oman paikkakunnan ystävätoiminnasta voi kysyä Punaisen Ristin piiristä tai paikallisosastosta. Röda Korsets frivilliga vänverksamhet lindrar ensamhet runt om i Finland. Ta kontakt med Röda Korsets distrikt eller lokalavdelning för att få veta om vänverksamhet på din ort. Blodtjänst tog i början av det här året i bruk en tillfällig karenstid på fyra veckor efter övernattningsresor utanför Eu- och EFTA-länderna. Bakom begränsningen finns vetskapen om att resenärer riskerar att få infektioner som är ”främmande” för oss och som är av betydelse med tanke på blodpreparatens säkerhet. Länder utanför Eu har avvikande praxis både i fråga om rapportering och i många fall också i fråga om infektionsrisk och därför har en så kallad ”allmän resebegränsning” införts för länderna utanför Eu och EFTA. JOHANNA CASTRéN, LäKARE, BLOdTJäNST kantasolujen luovutus Miksi Kantasolurekisterin jäseniksi halutaan miehiä? Miehiä halutaan monesta syystä. Ensinnäkin vain noin kolmasosa rekisterin jäsenistä on miehiä. Jos on mahdollisuus valita, eli potilaalle löytyy useita sopivia luovuttajia, lääkäri valitsee miehen johtuen biologisista ja fysiologisista syistä. Miehet ovat rekisterin käytettävissä lähes koko ajan, kun taas naisilla raskauksien ja synnytysten yhteydessä voi mennä monta vuotta, ettei voi luovuttaa. ANNE ARVOLA, OSASTONJOHTAJA, KANTASOLuPALVELuT staMcellsdonation Varför vill man ha med män i Stamcellsregistret? det finns många orsaker till att vilja engagera män. För det första är bara ungefär en tredjedel av de nuvarande medlemmarna män. Om det finns flera givare som passar patienten, så väljer läkaren dessutom av biologiska och fysiologiska orsaker en man. Män står till registrets förfogande så gott som hela tiden, medan kvinnor på grund av graviditet och förlossning kan vara förhindrade i flera års tid. ANNE ARVOLA, AVdELNINGSCHEF, STAMCELLSTJäNSTER
TEKSTi ELinA TEERiJoKi KuvA JuSSi viERiMAA Risto Paukku huolehtii, että turvallisuus säilyy Turun yleiskokouksessa 7.–8. kesäkuuta. Avun kasvo Lankojen pitelijä Punaisen Ristin Turun yleiskokouksen järjestäminen on iso urakka, jossa korvaamaton voimavara ovat Punaisen Ristin omat vapaaehtoiset. Mietoisten osaston monitoimimiehen Risto Paukun vastuulla ovat kokouksen turvallisuusasiat. Miten vapaaehtoiset osallistuvat yleiskokouksen järjestelyihin? – vapaaehtoisia tulee olemaan Turussa mukana yli sata: teltanpystyttäjiä, ensiapupäivystäjiä, autokuskeja... Punainen Risti tekee tapahtumassa yhteistyötä myös muiden vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimijoiden kanssa. Maakuntakomppania todennäköisesti avustaa tapahtumatelttojen vartioinnissa ja Autoliitto liikenteenohjauksessa. itse olen vapaaehtoisena laatimassa yleiskokouksen turvallisuussuunnitelmaa yhdessä varsinais-Suomen piirin kanssa ja selvittänyt esimerkiksi lupa-asioita. Kesäkuussa toimin kokouksen turvallisuuden yhdyshenkilönä, joka on koko ajan paikalla kokousalueella. Pitelen tavallaan lankoja käsissäni, ja minulta voi kysyä neuvoa. Mitä odotat Turun yleiskokoukselta? – Tässä vaiheessa odotan kokousta lähinnä puolivalmiina, paljon asioita on vielä tehtävänä. Aikanaan itse kokouksessa on mukava tavata kavereita, joita tulee joka puolelta Suomea. Tämä on minulle ensimmäinen yleiskokous. Miten päädyit mukaan Punaiseen Ristiin? – Kävin ensiapukurssin työpaikallani naantalin öljynjalostamolla jo 1980-luvulla, mutta Punaisen Ristin toimintaan lähdin vasta 1993, kun Mietoisiin perustettiin ensiapuryhmä. Kävin silloin ryhmänjohtajakurssin ja toimin tälläkin hetkellä ensiapuryhmän johtajana, minkä lisäksi olen Mietoisten osaston varapuheenjohtaja. Tärkeä tehtävä on myös vapepan paikallistoimikunnan puheenjohtajuus. Käytännössä osallistun etsintätehtäviin, olen mukana organisoimassa keräyksiä ja kokouksia ja vedän etsintäkoulutuksia. Pienessä osastossa kaikki tekevät vähän kaikkea. Mikä vapaaehtoistehtävä on jäänyt sinulle erityisesti mieleen? – Silakan pelastus oli aika erikoinen tapaus. Livonsaaressa kaatui pakastekalaa kuljettanut rekka, ja 20 tonnia silakkaa levisi pellolle. Meidät hälytettiin apuun. olihan sen sotkun siivoaminen aikamoinen ympäristöteko. Toisella tavalla mieleen jääviä ovat kadonneiden etsinnät. Pari kertaa etsittävä on löytynyt niin viime tipassa, että yöllä löytynyt ihminen olisi ollut aamuun mennessä vainaja. Sellainen jää aina mieleen. 2 / 2014 hjälpens värld avun maailma 47
Kotimaista vaatevalmistusta vuodesta 1978. KAJAANIN TEHTAANMYYMÄLÄ Kasarminkatu 8 87100 Kajaani Puhelin (08) 633 2440 KUOPIO Tulliportinkatu 25 70100 Kuopio Puhelin (017) 262 3399 OULU Pakkahuoneenkatu 10 90100 Oulu Puhelin (08) 370 762 HELSINKI Ateneuminkuja 00100 Helsinki Puhelin (09) 622 1443 ROVANIEMI Koskikatu 18 96200 Rovaniemi Puhelin (016) 348 1555 JOENSUU Siltakatu 14 80100 Joensuu Puhelin (013) 223 622 www.r-collection.com