R U O A N J A J U O M A N A M M A T T I L A I S T E N L E H T I / N R O 1 • T A M M I K U U 2 1 7 / 1 2 , 9 € aromilehti.fi Sivut 31–44 rakennuspalikat Kestävän horecan Unohdetut klassikkoravintolat Sivut 11–12 GN – keittiön tuikitärkeä seinäruusu Sivut 46–53 Kuka kaataa viinisi PRO-gaalassa? Sivut 54–56 Maahanmuuttajat – ratkaisu henkilöstöpulaan? Sivut 24–25 Tårgetin tarjonnassa on mistä valita Sivut 14–19 Lähiruoka, mars ammattikeittiöön! Sivut 26–28 Tammikuun teemana GN-ruoka sekä isot koneet ja laitteet.
Ammattilainen ei tingi tuoreudesta www.chipsters.? PYYDÄ TUOREINTA AB CHIPSTERS FOOD OY / HORECA Etelä-Suomi 020 773 8201 Keskija Pohjois-Suomi 020 773 8270 Länsi-Suomi 020 773 8265 Ahvenanmaa 018 19830 info@chipsters.? Sinä tiedät mitä asiakkaasi lautaselleen haluaa: ruokaa, joka on tehty mahdollisimman tuoreista raaka-aineista. Juuri siksi mekään emme tingi tuoreudesta. Meren herkuista koostuva monipuolinen tuotevalikoimamme täyttää asialleen omistautuneiden ammattilaisten korkeimmatkin kriteerit. Tästä kertoo jo sekin, että olemme yksi Suomen johtavista kalan jalostajista ja markkinoijista. Muista siis aina tämä: pyydä vain tuoreinta.
Kotimaasta 12 100-vuotiaan Suomen klassikkoravintolat 14 Tårget, Turun ravintolajätti 23 Timo Lappi ja huoli henkilöstöstä 31 Vastuullisempi horeca 32 Mitä kuluttaja haluaa? 34 Keittiöagentti opissa 39 Mörkö nimeltä markkinointi 41 Kestävän gastronomian airut 54 PRO-gaalan kulisseissa 58 Viinituulahdus Italiasta 60 Ihan villinä hauesta Ulkomailta 62 Nyt Ruotsissa Sisältö Aromi 1/2017 14 Tårgetin pinta-ala on 750 neliötä, ja pitkät välimatkat huomioidaan jo ruokalistan suunnittelussa. Annoksen on säilytettävä rakenteensa ja lämpötilansa keittiön luukulta pöytään asti. Vakiopalstat 5 Pääkirjoitus 6 Teemassa 8 Ajassa ja paikassa 21 Suolaista ja makeaa 64 Uusinta uutta 66 Reseptit 67 Palveluhakemisto 74 Terveiset Aromi Datesta 75 Seuraavassa lehdessä Vastuullisempi horeca -liitteessä maistetaan kyyttöä ja jaetaan markkinointitärppejä. 31 ”Sijaintimme on ainutlaatuinen, sillä Aurajoen ranta on muuttunut kunnostuksen myötä edukseen.” Ihan Villinä! -sarjassa pureudutaan talvikalastukseen. s. 60 Vaikuttaja-sarjassa tavataan ruokapalvelujen uudistaja Sodankylästä. 26 GN-ruokaresepteissä määrä ja laatu kohtaavat. s. 46 Suurkeittiössä 24 Maahanmuuttajat työn rikastuttajina 26 Sodankylästä kajahtaa 46 GN-reseptiikkaa 50 GN-palapeli haltuun 51 Laiteuutuuksia 52 Huolla laitettasi A R O M I 1 / 2 1 7 3
Suurkeittiöiden klassikko Kevyttä, helppoa & edullista! Litrahinta alle 15 senttiä. Vain 13 kcal/dl! Katso valmistusohje YouTubesta! “Tuoppi kotikalja suurkeittiöihin tai juhliin (18 litraa)” www.laihianmallas. www.facebook.com/laihianmallas Nouda tukusta tai ota yhteyttä: Pauli Karttunen / 040-726 8510 pauli.karttunen@kymppi.laihianmallas. Kotikalja-uute, 1 litra Kotikalja-uute, ME (12 kpl) Kaljamallas, 5 kg
KANNEN KUVA JA ANNOS Mari Moilanen 50. vuosikerta Horeca-alan sitoutumaton ammattilehti Aikakauslehtien Liiton jäsen TOIMITUS Mediatalo Keskisuomalainen Aromi, Evento, Shaker, Mäkelänkatu 56, 3. krs, 00510 Helsinki, etunimi.sukunimi@aromilehti.fi, aromilehti.fi, Heli Koivuniemi, päätoimittaja, puh. 0400 133 955, Maaret Launis, toimituspäällikkö, puh. 040 637 5448, Jaana Vainio, toimittaja, puh. 040 671 9722, Terhi Pääskylä-Malmström, toimittaja, puh. 050 544 1973 TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Hanna-Leena Huhtala, Timo Lappi, Kati Laszka, Ulla Miettunen, Sakari Nupponen, Juha Peltonen ja Mikael Rydenfelt. PRO-TUOMARISTO Tomi Lantto (pj.), Samuil Angelov, Mikael Backman, Greta Grönholm, Antti Heikkinen, Matti Jämsen, Heli Koivuniemi, Teemu Kokko, Jaana Korhola, Aki Käyhkö, Elina Lepomäki, Ulla Liukkonen, Tomas Lönnberg, Marjaana Manninen, Liisa Niemi, Ritva Paavonsalo, Sirpa Pietikäinen, Jarkko Salonen, Anni-Mari Syväniemi, Tommi Tervanen ja Matti Wikberg. TILAUKSET Tilaajapalvelu 09 273 00 200, aromipalvelu@media.fi TILAUSHINNAT Jatkuva säästötilaus 12 kk 100 € Määräaikaistilaus 12 kk 122 € Irtonumero 12,90 € ILMOITUSMYYNTI Anja Moilanen, myyntipäällikkö, puh. 040 537 4272 Täydellinen hinnasto pyydettäessä. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata vain toimituksen luvalla. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn aineiston palauttamisesta, eikä painovirheiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Mediatalo Keskisuomalainen, Aromin liiketoimintayksikkö, Nina Harlin, liiketoimintajohtaja, puh. 0400 629 400 ULKOASU Hanna-Mari Jaakkola ja Heli Kotiranta KIRJAPAINO Painotalo Plus Digital, Lahti ISSN-L 1238-3139, ISSN 1238-3139 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. R U O A N J A J U O M A N A M M A T T I L A I S T E N L E H T I / N R O 1 • T A M M I K U U 2 1 7 / 1 2 , 9 € aromilehti.fi Sivut 31–44 rakennuspalikat Kestävän horecan Unohdetut klassikkoravintolat Sivut 11–12 GN – keittiön tuikitärkeä seinäruusu Sivut 46–53 Kuka kaataa viinisi PRO-gaalassa? Sivut 54–56 Maahanmuuttajat – ratkaisu henkilöstöpulaan? Sivut 24–25 Tårgetin tarjonnassa on mistä valita Sivut 14–19 Lähiruoka, mars ammattikeittiöön! Sivut 26–28 Tammikuun teemana GN-ruoka sekä isot koneet ja laitteet. Pääkirjoitus 4041 0089 Itsenäisen Suomen muonittajat iskussa VAIKEITA aikoja pessimisteille näin hienossa maassa, kirjoitti tulevaisuustutkija Ilkka Halava Facebookissa ja viittasi kommentissaan Suomen menestykseen formuloissa, salibandyssa ja X Factorissa. Täsmälleen. Halavan listaa olisi voinut jatkaa, sillä Suomi on kahminut historiallisen määrän mitaleja ravintola-alan kansainvälisissä kilpailuissa: EuroSkillsistä kultaa ja hopeaa, kokkiolympialaisista maajoukkueelle hopeaa, Fazer Culinary Team Finlandille kultaa ja Global Chefs Challenge -kilpailusta kultaa. Tammikuussa hikoilemme jälleen jännityksestä odotellessamme tietoa, yltääkö Eero Vottonen suorituksellaan kultaan kokkien maailmanmestaruuskilpailussa Bocuse d’Orissa. Suomen huomattava mitalisaalis on herättänyt jo hämmennystä naapurimaissa. Millä suomalaiset douppaavat itsensä? Yksi asia on varma: menestys ei ole sattumaa tai onnenkantamoista, kuten kadehtijat saattaisivat tokaista. Se edellyttää pitkäjänteistä valmistautumista, saumatonta yhteistyötä, vilpitöntä uhrautumista, pettämättömiä ja ammattitaitoisia tukiverkostoja sekä auliita sponsoreita. Eräs maajoukkueen jäsenistä vitsailikin, että antaa kateellisten kadehtia, sen eteen on tehty paljon töitä. Jokainen voi miettiä, olisiko itse valmis uhrautumaan Suomen puolesta, jättämään palkkatyön valmentautumisen ajaksi ja ottamaan riskin, vaikka tulevaisuus on epävarma. Nimittäin pelkällä tähtipölyllä ei median estoitta hehkuttamien sankareiden pöytään leipää tipu. En ihmettelisi, jos kisaajista tuntuu samalta kuin Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaassa alikersantti Hietasesta hänen lausahtaessaan: ”An mul ny ees yks suolanen silakka. Tattis. Kyl mää täl pärjään, pual vuat.” Suomen juhliessa itsenäisyyden 100-vuotista taivaltaan myös Aromissa on syytä juhlia, sillä lehti täyttää 50 vuotta. Pengoimme toimituksessa aiemmin Suurkeittiö&Ravintola -nimellä julkaistuja lehtiä vuosikymmenten ajalta ja totesimme hilpeinä, kuinka osuvia pääkirjoitukset ja jutut paikoittain olivat. Lähes 30 vuotta sitten ilmestyneessä numerossa mietittiin, miten nuorille luodaan oikea kuva keittiötyöstä. Samojen aiheiden parissa askartelemme tälläkin vuosikymmenellä. Lehdestä tarttui silmääni painokas lause: ”Alan ammattilehden tulee kehittyä aikaansa seuraavaksi, kantaaottavaksi, keskustelevaksi ja puolueettomaksi mediaksi”. Sillä tiellä on hyvä jatkaa. Heli Koivuniemi päätoimittaja PS. Nostamme tänä vuonna Facebookissa parhaita paloja Aromin 50-vuotisen historian varrelta. Käy kommentoimassa ja jaa omia muistojasi menneistä päivistä. Ehkäpä voimme ottaa niistä opiksi! A R O M I 1 / 2 1 7 5
Teemassa TEKSTI TOIMITUS KUVA MARI MOILANEN A st ia t: E. A hl st rö m Teemana tammikuussa GN-ruoka, isot koneet ja laitteet. Keskustele aiheesta Aromin Facebookissa. Genari tuli kaapista Kun julkkiskokit laittavat fuusioruokaa tv:ssä, syntyy mielikuva, että vaikeatkin annokset syntyvät käden käänteessä. Siksi vuoden ensimmäisessä Aromissa käsitellään ruoanlaiton taustatekijöitä: henkilöstöpolitiikkaa, ammattikeittiön arkkitehtuuria, GN-astioita ja koneiden huoltoa. K entältä kerrotaan, että kaikille ravintola-alalla työskenteleville GNastioiden käyttö ei olekaan niin itsestään selvää kuin voisi kuvitella. On siis kertausharjoitusten paikka. Gastronorm, Genari, GN. Fine dining -ravintoloissa ne ovat lähinnä säilytystä varten, kun taas suurkeittiöissä ja henkilöstöravintoloissa GN-astioita käytetään valmistukseen, tarjoiluun ja säilytykseen. Oikein valitut astiat toimivat arjessa ja säilyvät käytössä. Rosterinen on kestävin ja pitkäikäisin vaihtoehto, ja se on tehokkaasti kierrätettävissä. Muovinen puolestaan kuluu ajan myötä käytössä, jolloin siihen saattaa tarttua makua huolellisesta pesemisestä huolimatta. Posliiniset kestävät yleisesti ottaen hyvin, mutta niiden kohdalla tulee välttää lämpöshokkia eli liian suuria lämpötilavaihteluita. Muuten astia saattaa haljeta. Koko 1/1 on yleisin, muttei läheskään joka tilanteessa järkevin valinta. Esimerkiksi salaattipöydässä ja pienissä buffeteissa kannattaa harkita pienempää kokoa, jotta kierto pysyy nopeana ja asiakkaiden on helppo ottaa ruokaa. Yksin ei tarvitse jäädä – apua suunnitteluun kannattaa pyytää astia-ammattilaisilta. Lue lisää GN-palapelistä sivulta 50. Kumpi johtaa työtä – kone vai ihminen? Kone on hyvä renki, mutta huono isäntä, uskoo eräs laitepuolen ammattilainen. Jos ravintolan henkilöstö ei hallitse laitteiden puhdistusta, eivätkä laitevalmistajat tee huoltoa helpoksi, menevät koneiden hienot erikoisominaisuudet hukkaan. Kun koneita ja keittiöprosesseja automatisoidaan, voi unohtua, että moni hakeutuu ravintola-alalle, koska haluaa tehdä työtä itse, omilla käsillä ja luovuutta käyttäen, rakkaudesta ruokaan. Sodankylässä kehitystä on tehty ottamalla askel taaksepäin: juurekset tulevat uudistettuun keskuskeittiöön multaisina ja marjat kokonaisina ja pakastamattomina. Ruokaa ei vain lämmitetä, vaan se valmistetaan. Lue lisää Sodankylän mallista sivulta 27. Muuan PRO-pystin pokannut ruokapalveluammattilainen sanoi kerran: ”Jos on sydämeltään kokki tai keittäjä, valmispihvin lämmittäminen optimaaliseen lämpötilaan ei varmasti tuo täyttymystä”. Onneksi alalla tarvitaan luovien käsityöläisten lisäksi myös niitä, jotka tarkkailevat prosessien tasalaatuisuutta. 6 A R O M I 1 / 2 1 7
Disappearing door Uunin sivulle liukuva ovi, joka mahdollistaa järkevän tilankäytön pienissä tai suurissa keittiöissä sekä pienentää palovammojen riskiä. Rinnakkaisten uunien käyttö helpottuu huomattavasti. Advanced Closed System Suljettu kammio takaa pienimmän mahdollisen lämmön karkaamisen ja pitää kosteuden kammion sisällä. Nopeampi paisto pienemmällä energiankulutuksella. Crisp&Tasty Kosteudenpoistoohjelma aterioille, jotka halutaan rapeaksi pinnalta, mutta täydellisen mehukkaaksi sisältä. easyDial Käyttöpaneeli kertoo kaiken tarvittavan yhdellä silmäyksellä. Saatavilla myös kosketusnäyttömallit. Ravintolalaitteet & Keittiösuunnittelu Keskikankaantie 14, 15860 Hollola 040 501 6887, davanti@davanti.fi www.davanti.fi Davanti on mukana tukemassa Eero Vottosen matkaa huipulle Convotherm 4 Yhdistelmäuunit Suunniteltu Sinulle
Ajassa ja paikassa TEKSTI MAARET LAUNIS KUVAT ELO-SÄÄTIÖ Henkinen kantti koetuksella Maailman arvostetuimman fine dining -kilpailun Bocuse d’Orin finaali lähestyy vääjäämättä. Yhteistyön on pelattava Suomen kisajoukkueessa saumattomasti, ja varmuutta suoritukseen on haettu psykologisia persoonallisuuskartoituksia myöten. S uomen paras sijoitus Bocuse d’Orin tähänastisessa kilpailuhistoriassa on Matti Jämsenin neljäs sija vuonna 2015. Vaikka Jämsenin ja tämän kauden kilpailijan Eero Vottosen tyylit poikkeavat toisistaan, asenne on samaa kaliiberia. – Minä olin Matin valmentaja viime kaudella ja Matti on puolestaan minun valmentajani nyt. Meillä on joukkueessa selkeä yhteinen tavoite, eikä se todellakaan ole hopea tai pronssi. Vottonen luonnehtii edeltäjänsä tyyliä tekniikkaorientoituneeksi, kun taas omassa työssä sekä suunnittelu että toteutus tehdään aina maku edellä. – Kun sain tietää että liha-annoksen pakollinen raaka-aine on Bressen kana yhdistettynä äyriäisiin, ensimmäisenä mielessä oli mielikuva mausta, ei niinkään se, millä tekniikalla annos toteutetaan. Heikkouteni on, että olen aika malttamaton: en jaksa pitkään kehitellä yhtä ideaa, vaan siirryn nopeasti seuraavaan. Matti tasapainottaa minua tässä suhteessa, sillä hän on pitkäjänteisempi ja jaksaa työstää yhtä ideaa pidempään. Täydellistä yhteistyötä? Olennaisinta on kuitenkin Vottosen yhteistyön saumattomuus assistentti Miikka Mannisen kanssa. Kaksi vuotta samassa kilpailukeittiössä kokannut kaksikko tuntee toisensa hyvin, ja työskentely on hioutunut sujuvammaksi pikku hiljaa. Kokeille on vastikään teetetty rekrytoinneissakin käytetty persoonallisuuskartoitus, ja tuloksien toivotaan lisäävän entisestään kilpailijoiden ymmärrystä omasta ja toisen työskentelytyylistä. Vottoselle testitulokset eivät tulleet täysin puun takaa. – Tunnistin itseni omasta persoonallisuuskartoituksestani, mutta en ole kyllä käsittänyt käyttäytyväni aivan niin jyrkkään ja dominoivaan tyyliin kuin testit väittivät. Kun tulokset tulivat, Miikka nyökytteli tietäväisen näköisenä vieressä, Vottonen naurahtaa. Kaksikko on lukenut omat ja toisen tulokset ja pystyy toivon mukaan ymmärtämään kilpailussa paremmin, mikä toista voi ärsyttää tai millaisella käytöksellä päästään haluttuun lopputulokseen – siis voittoon. Vottosen mukaan mistään persoonallisuusremontista ei ole kysymys, eikä siihen olisi aikaakaan. – Kisassa työskennellään kovan paineen alla, eikä silloin tule mieleenkään miettiä omaa tai toisen persoonallisuutta. Keittiössä käytetään kaikki lailliset keinot voiton takaamiseksi. Jos tällaisella testillä voi parantaa kommunikaation toimivuutta ja ymmärtää toista paremmin, niin aina parempi. 8 A R O M I 1 / 2 1 7
www.bunge.fi/foodservice Maistuvaa uutta vuotta kaikille – maidoton ja lisäaineeton Keiju Rypsi Catering 70 % Leivälle, ruuanlaittoon, leivontaan! laktoositon • maidoton lisäaineeton • vitaminoitu kaikkiin erityisruokavalioihin sopiva Keiju Rypsi Catering 70 % lisäaineeton rypsiöljylevite 400 g Bunge Finland Oy PL 400, 21201 Raisio Lisätiedot ja myynti: tilaukset@bunge.fi Uutuus! Ajassa ja paikassa Vegaaniannos lisää vaikeusastetta Tammikuun lopulla järjestettävän finaalin voittajan on oltava tiukasti ajan hermolla, siitä kertoo joulukuussa julkistettu sääntö, jonka mukaan perinteisen kala-annoksen korvaa täysin vegaaninen lautasannos. Vottonen veikkaa, että uutinen tulee monelle muullekin täytenä yllätyksenä – tunnetaanhan keittiömestari Paul Bocusen nimeä kantava kilpailu konservatiivisuudestaan. Vottonen myöntää olevansa tottumaton vegaanikokki, vaikka kasvisten käsittelystä onkin tullut kiitosta. Haasteena onkin luoda monipuolisesti maukas ja näyttävä lautanen ilman eläinperäisiä tuotteita, kuten kananmunaa, voita ja juustoa. Bocuse d'Or -finaali Lyonissa 24. tammikuuta! SUOMEN KILPAILUSUORITUKSESTA VASTAAVAT: Pekka Terävä – Joukkueen presidentti, Bocuse d’Or -tuomariston jäsen Eero Vottonen – Kilpailija Miikka Manninen – Assistentti Matti Jämsen – Valmentaja Sami Rekola – Joukkueen johtaja Harri Koskinen – Vadin suunnittelija
Ajassa ja paikassa Omavalvonnan digitalisaatio etenee RESTEL-KONSERNI on sopinut Fredman Professional Kitchenin kanssa keittiöiden johtamisjärjestelmän ja omavalvontapalvelun Fredman Pron käyttöönotosta. Yhteistyön tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä, hoitaa kaikki keittiön johtamiseen liittyvät tehtävät omavalvontapalvelun avulla ja automatisoida prosesseja, mikä säästää runsaasti aikaa keittiötyössä. Palvelua ohjataan mobiilisovelluksella, jota käytetään älypuhelimella tai tabletilla. Fredman Pro on ammattikeittiöiden johtamiseen ja omavalvonnan automatisoimiseen Suomessa kehitetty palvelu. Se on laiteriippumaton ja skaalautuva, joten se sopii niin pienten kuin suurien ammattikeittiöiden johtamiseen. Palvelun avulla aikaa vievät omavalvonnan rutiinit automatisoidaan, mittausdata tallentuu antureista suoraan pilvipalveluun ja riskitilanteista saadaan hälytykset tekstiviestinä tai sähköpostitse. Henkilökunta saa keittiön päivittäisistä tehtävistä muistutukset mobiililaitteeseen tai perinteiseen käsipäätteeseen, jolla myös kuitataan tehtävät hoidetuksi. Tuloksena keittiöstä poistuvat kynät ja ruutulehtiöt, aikaa säästyy ja ruokahävikin määrä vähenee. www.rollfoods.fi / puh. 010 423 3550 Rollfoods on suomalainen perheyritys, joka on perustettu vuonna 1979. LUOMULLISESTI! Suomen hallitus on asettanut ammattikeittiöille tavoitteen, että niiden tarjoamasta ruoasta 20 % olisi luomua vuonna 2020. Rollfoodsin luomutuotteet auttavat ottamaan taas yhden askeleen kohti tätä tavoitetta. Lue lisää www.rollfoods.fi ja valitse kahdeksasta luomutuotteestamme suosikkisi. KLASSIKKO! Nyt myös luomuna! Kasviskevätrulla 90 g EAN: 6416661150376 UUTUUS! Kaurasämpylä luomu 45 g EAN: 7313350002178 Lapset satavuotispizzan visionääreinä ROSSO-KETJUN ravintoloissa alkaa perinteinen lasten annoskilpailu 9. tammikuuta. Lasten tehtävänä on suunnitella satavuotiaan Suomen kunniaksi juhlapizza, joka sopii jaettavaksi isomman seurueen kesken. Voittaja-annos tulee maaliskuun puolivälissä ilmestyville ruokalistoille. Kipailu on osa ELO-säätiön Syödään yhdessä -kampanjaa. – Kilpailu järjestetään nyt jo seitsemättä kertaa. Siitä on muodostunut kanta-asiakkaiden parissa varsinainen hitti, ja kisan alkamisajankohdan perään kysellään ahkerasti, kertoo ketjupäällikkö Merja Helistö. Annoskilpailun raati koostuu ketjun tuotekehityksen parissa työskentelevistä ammattilaisista, ja palkintona on kuuden hengen ravintolaillallinen. Lapset eivät kuitenkaan leivo pizzoja itse, vaan osallistuvat kilpailuun piirtämällä tai kirjoittamalla juhlapizzan täytteet koristeineen kilpailulomakkeeseen. Tomaattikastike ja pizzajuusto kuuluvat pakollisten raaka-aineiden joukkoon.
www.uniquefoodnordic.com Millac Gold nyt entistä kermaisempi! Ajassa ja paikassa Pizzamestarikilpailun semifinalistit julki Semifinalistit • Lotten Lindberg, Piece n Love • Jason McArdle, Ravintola Gustavo • Akseli Mäki, Tårget • Davide Sindoni, Ristorante Sergio’s • Mira Rautajoki, Pizzarium • Antti Porna, Ravintola Perho/Tenho Restobar • Jasmin Karhunen, Classic Pizza Ruka • Mika Heiskanen, Kanresta Oy MAALISKUUSSA järjestettävän Pizzamestari-kilpailun semifinalistit ovat selvinneet. Semifinaali ja finaalivaihe järjestetään peräkkäisinä päivinä Fastfood & Café & Ravintola -ammattilaistapahtumassa. Semifinaalissa valitut kahdeksan kokkia tekevät tuomariston valvonnassa kaksi erilaista pizzaa: omalla reseptilla ja kumppanikorin raaka-aineista. Neljä parasta kilpailijaa valitaan finaaliin, jossa valmistetaan pizzat waste -korin ja kumppanikorin raaka-aineista. Tuomariston puheenjohtaja Pekka Terävä valitsi semifinalistit hakijoiden lähettämien kilpailureseptien perusteella. Pizzamestariksi mieli ihmisiä ympäri Suomea, ja semifinaaliin päätyi kisaajia Helsingistä, Turusta ja Rukalta. pizzamestari.fi Semifinaaliin päätyi kisaajia Helsingistä, Turusta ja Rukalta.
Taka-Töölön ”kosmoksessa” Lounaan jälkeen tulee hiljainen hetki. Tuntuu kuin porvarillinen takatöölöläinen charmi vain tiivistyisi entisestään. Ilta on myyty melkein loppuun ja sali vetää henkeä. TEKSTI SAKARI NUPPONEN KUVAT PEKKA ELOMAA JA MESSENIUKSEN ARKISTO lihapihvi, esimerkiksi välikyljys tai ulkofileetä, joka kypsennetään uunissa tiikki-, hikkoritai tammialustalla ja tarjotaan suoraan siltä, usein perunasoseen kanssa. Näin kirjoittaa Kaarina Turtia Gastronomian sanakirjassa (Otava 2009). Messeniuksessa se on häränsisäfileepihvi duchesse-perunalla ja metsäsienikastikkeella. Puu on suomalaista koivua. Pahkakuppien tapaan suolavedellä käsiteltyjä lankkuja on ravintolan kellarissa ”riittävästi”. Resepti on talossa takavuosina työskennelleeltä espanjalaiselta kokilta, joka tiettävästi toi ruokalajin ensimmäisenä Suomeen. Paikan maine on kuitenkin kiirinyt muilla ansioilla. Messeniusta voi pitää kokoonsa nähden kenties pääkaupungin suurimpana kalaravintolana. Kunnia-asia on, että listalla ei ole silakoita, jos ne eivät ole taatusti tuoreita. Siis: ei koskaan pakasteesta! Joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina niitä saa varmimmin ja silloin vakioasiakkaiden porukka tulee paikalle. Takavuosina porvalliseen ilmapiirin toivat dekatentin särön taiteilijat. Osasivatpa sinne toimittajatkin, vaikka lähistöllä ei majaillut yhtään lehtitaloa, mistä karata oluelle tai ryypylle. Tuolta ajalta jäi lempinimi Taka-Töölön Kosmos. Näyttelijä Matti Pellonpää asui lähistöllä Kaurismäkien toimistolla ja tapasi käydä suihkussa ravintolan sosiaalitiloissa. Kääntäjä Arto Häilä toi syömään kirjailija Salman Rushdien, jolle ajatollah Ruhollah Khomeini oli juuri langettanut kuolemantuomion. Oven pielen pöydässä istui kaksi suojelupoliisin miestä ja ulkonakin seisoi pari vahdissa. Kun Sauli Niinistö oli kansanedustaja, hän poikkesi pelaamassa shakkia. Nyt hänellä on muita kiireitä, mutta laudalle ja nappuloille on edelleen käyttäjiä. Näiden valkeiden liinojen äärellä perustettiin myös yksi erikoisimpia kulinaarisia yhdistyksiä: Makkaraklubi, raavaitten miesten aatteellinen yhdistys. Vuodesta 1988 se on pitänyt tärkeimmät istuntonsa Messeniuksessa. Paikka oli aluksi ruokala. Anniskeluoikeuksien saamisessa meni 1960-luvulla vuosia, vaikka edelliset omistajat Irene ja Sture Nyman olivat ansainneet kannuksensa huipKuka Messenius? Jopas kävi kaverilla tuuri. Hän joutui juonittelujen uhriksi, sai tuomion maanpetturuudesta ja passitettiin perheineen 20 vuodeksi Kajaanin linnaan. Siellä professori Johannes Messenius (1580– 1636) kirjoitti kronikoita Suomen ja Baltian historiasta. Hänen mukaansa on nimetty kadut Taka-Töölössä ja Kajaanissa. Helsingin Uutisten päätoimittajana työskennellyt Sakari Nupponen vie Aromin lukijoita aikamatkoille klassikkoravintoloihin. Ensimmäinen löytyi Töölöstä, johon hän tutustui sangen myöhään eli vasta 1980-luvun puolivälissä. Messenius täyttää tänä vuonna 80 vuotta. VUOSISADAN KLASSIKOT OSA 1 R avintoloitsija Mauri Sinisalolla on aikaa istahtaa pöytään ennen kuin hän menee taas vaihtamaan työasuaan. Sitten hän sanoo kuin taikasanan, joka särkee idyllin. ”Lankkupihvi”. Se on paikan suosituin à la carte -annos. Tottakai, jos hän kerran niin sanoo. 60–70-luvun klassikkoon törmää enää harvoin ja nuoremmille lukijoille tässä on sananselityksen paikka: bifteck à la planche. Paksu naudan12 A R O M I 1 / 2 1 7
Töölön ruokapaikkoja 70 vuotta sitten Ruokala Messenius, Messeniuksenkatu 7 Ravintola Elite, Eteläinen Hesperiankatu 22 Ravintola Lehtovaara, Mechelininkatu 39 Messuravintola, Mannerheimintie 17 Ravintola Tullinpuomi, Mannerheimintie 118 Pikku-Tellervo, Mannerheimintie 106 Ravintola Kolme Kastanjaa, Hesperiankatu 2 Oy Bowling Ab:n ravintola, Ruusulankatu 3 Ravintola Eira, Mannerheimintie 61 Ravintola Meilahti, Töölönkatu 49 Ostrobotnian ravintola, Töölönkatu 3 Perämies 6, Mannerheimintie 100 Ravintola Petsamo, Mechelininkatu 44 Ravintola Motti, Töölöntorinkatu 2 pupaikoissa, kuten Königissä ja Kulosaaren Casinolla. Mauri Sinisalo ja Vexi Yliruka ostivat paikan marraskuussa 1980, ja silloin siitä tuli nykyisenlainen Messenius. Parivaljakko kävi kalassa ja parhaimmillaan heillä oli monta sataa metriä verkkoja. Kaikki käytettiin, myös niin kutsutut vähempiarvoiset kalat. Kalaa ostettiin myös raaseporilaiselta Kurt Eklöfiltä. Kurre laitttoi suutarit suolalaukkaan ja savusti ne. Nyt kalat tulevat tukkuTakavuosina taiteilijat toivat dekatentin särön porvalliseen ilmapiirin. rilta eli E.Erikssonilta ja lihat Veijolta eli Lihatukku Veijo Votkinilta. – Yksi kevät tuli suutareita katiskaan niin paljon, ettei Vexi saanut sitä ylös, Sinisalo muistelee edesmennyttä pitkäaikaista kollegaansa ja yhtiökumppaniaan, jonka kanssa he vetivät saalista suoraan viimeiselle viivalle. Kalamiehet olivat tutustuneet Korpilammella, jossa Yliruka oli keittiömestari ja Sinisalo ensin päähovimestari, sittemmin toimistopäällikkö. Kuuluisan Korpilammen kokouksen aikaan salissa hääri 56 tarjoilijaa. Melkoisella banketilla juhlittiin suomalaisen konsensuksen syntyä 1977. Tänäänkin on taas tulossa tilauksia. Sinisalo vetäytyy keittiöön, joka näyttää maallikonkin silmin pieneltä. – En ole mitannut. Aika toimiva. Yksi piisissä ja yksi kylmällä puolella, hän sanoo sonnustautuessaan iltaan. Lumihiutaleita vaappuu terassille. Ovenpielen Timo ”Timppa” Mäkelän sarjakuvastrippi tiivistää tunnelman: ”...että kun katsoo peiliin, tuntee olevansa livenä Aki Kaurismäen elokuvassa”. A R O M I 1 / 2 1 7 13
TEKSTI JAANA VAINIO KUVAT MIKAEL RYDENFELT Tarkkaan mietityt askelmerkit Turkulaisen Tårgetin monimuotoisessa liiketilassa on ruokaravintola, baari, cocktaillounge ja tapahtumakäyttöön soveltuvia viinikellareita. Koska samassa keittiössä valmistetaan fine diningia ja pizzoja, ravintola houkuttelee paikalle asiakkaita läpi viikon. P araatipaikalla Turussa Aurajoen rannalla sijaitsevassa suuressa liiketilassa on nähty monia erilaisia ravintoloita, kuten Yoki ja Rocca. Ennen vuonna 2014 avattua Tårgetia tilassa oli aina ollut kaksi erillistä ravintolaa. Niin piti olla tälläkin kertaa. Yrittäjät Carola ja Tero Sintonen päättivät kuitenkin tehdä sopimuksen myös toisesta puoliskosta, kun toisen tilan ravintolayrittäjä ei ollut vielä edes aloittanut omaa remonttiaan Tårgetin valmistuessa kovaa vauhtia. – Emme halunneet, että naapurissa on remontti menossa meidän avatessamme. Niinpä päätimme lunastaa myös toisen puolen, jos vuokrasta päästäisiin sopuun. Kiinnostus tätä liiketilaa kohtaan heräsi Yoessa nautitun illallisen aikana. Ihastelimme jo tuolloin hienoja, moninaisia tiloja. Lisäneliöiden myötä muuttui myös konsepti. Ruokaravintolan lisäksi tilan etuosaan tehtiin baari, jossa voi nauttia myös pientä purtavaa. Kokonaisuuden täydensi cocktaillounge, joka palvelee asiakkaita viikonloppuisin aamukolmeen dj:n tahdittamana. Arkisin loungessa on tarjolla buffetlounas, minkä lisäksi tila on mahdollista vuokrata tapahtumakäyttöön. Erilaisiin tilaisuuksiin soveltuvat myös ravintolan alakerrasta löytyvät tunnelmalliset viinikellarit, jotka voidaan kiireisinä iltoina ottaa myös ravintolakäyttöön. Yrittäjien mukaan isossa tilassa on omat haasteensa jo pitkien välimatkojen, useaan huoneeseen jakautuvien asiakaspaikkojen ja alakertaan johtavien kapeiden kierreportaiden muodossa. Remontin aikana nykyisen baaritiskin kohdalla ollut nostokeittiö siirrettiin liiketilan takaosassa sijaitsevan keittiön yhteyteen. – Haluamme kuitenkin surkuttelun sijaan nähdä haasteet mahdollisuuksina. Ison tilan plussiin kuuluu esimerkiksi se, että loungessa voi olla vaikka sadan hengen sambabileet muun liiketoiminnan kärsimättä. Näin pystymme ottamaan neliöt hyvin hyötykäyttöön, Tero Sintonen valottaa. Sintoset kiittävät ravintolan arjen mallikkaasta pyörimisestä koko henkilökuntaansa. – Meillä on aivan huippu tiimi. Ammattitaitoisen henkilökunnan löytäminen ei ole aina helppoa, mutta meillä on käynyt hyvä tuuri. Teemme henkilökunnan kanssa tiivistä yhteistyötä, sillä toimistomme sijaitsee ihan vieressä ja olemme itse paikalla päivittäin. Koristelussa hyödynnetään usein yrttejä ja yrttiöljyjä, joilla annokset on nopea viimeistellä. Resepti sivulla 66. 14 A R O M I 1 / 2 1 7
Tero ja Carola Sintonen. A R O M I 1 / 2 1 7 15
Salin ja keittiön saumaton yhteistyö Hyvällä henkilökunnalla on merkittävä rooli asiakastyytyväisyyden kannalta. Illan aikana 55 hengen seurueelle saattaa mennä viiden ruokalajin maistelumenu, ja kyse on vain murtoosasta asiakkaita. Iltaserviisi on ollut Tårgetin mittakaavassa helppo, jos annoksia on mennyt alle 300. Salin ja keittiön pitääkin toimia saumattomasti yhteen, jotta asiakkaat saavat ruoat ajallaan ja heidän eteensä tuotavat annokset ovat kuumia. Asiaa helpottaa se, että osa tarjoilijoista kiidättää pelkästään annoksia pöytiin. Keittiö ilmoittaa annosten valmistumisesta tarjoilijoille piipparilla, sillä keittiöön ei näe salista. Kiireisinä iltoina piippari tosin huutaa käytännössä koko ajan. – On tärkeää, että sali on koko ajan ajantasalla. Meillä on niin vähän nostotilaa, että viivästys vaikuttaa nopeasti. Emme voi tehdä lisää annoksia, jos luukulla tilanne jumiutuu. On pienestä kiinni, onko ilta onnistunut, keittiöstä vastaava Simo Hallikainen kertoo. Sujuvuutta on lisätty myös järkeistämällä keittiön toimintaa. Lisukkeita ei kannata paistaa yhteen annokseen kerrallaan, kun niitä voi tehdä samalla kertaa useammat. On tärkeää, että ennakkosuunnittelu on tehty huolella ja henkilökunta on koko ajan kartalla. – Koska luukkutilaa on niukasti, pitää nostot tehdä järkevästi osissa, jotta kaikki saavat freesin annoksen. Esimerkiksi 50 hengen seurueen ruoat nousevat kahdessa tai kolmessa erässä. Muutakin kuin pannulla paistettua Tårgetissa ruoan pitää valmistua nopeasti sekä olla hyvännäköistä ja -makuista. Yksi ratkaiseva tekijä on kypsennysmenetelmät. Sen sijaan, että kaikki tulisi pannulta, Tårgetissä käytetään paljon esimerkiksi uunia ja sirkulaattoria. Näin vältetään yhden pisteen ruuhkautuminen. – Reseptiikkaa suunnitellessakin pitää huomioida pitkät välimatkat. Esimerkiksi kohokkaita ei kannata tarjota. Myös jäätelö ja sorbetti pitää tehdä niin, ettei se sula matkalla. Tässäkin auttaa hyvä, työtä pelkäämätön tiimi. Hallikaiselle itselleen Tårgetin asiakasmäärät eivät olleet shokki, onhan hän työskennellyt aiemmin muun muassa Naantalin Kylpylässä ja Pinellassa. Hallikainen on vetänyt Tårgetin keittiötä keväästä 2015, ja hänen myötään keittiötiimi on täydentynyt muutenkin. – Meillä on hyvä porukka, jossa on sopivassa suhteessa nuoruuden intoa ja kokemusta. Osan kanssa olen työskennellyt ennenkin, joten yhteistyö sujuu hyvin, Hallikainen kiittelee. Asiakasryhmien kirjavuus vaikuttaa ruokalistan suunnitteluun. Fine dining -asiakkaita ei tämän kokoiseen ravintolaan riitä kuutena iltana viikossa. Niinpä listalla on myös arkisempia ruokia, kuten pizzoja, burgereita ja pastoja. Ne auttavat täyttämään salia arki-iltaisin ja lauantaisin ennen illallisaikaa. – Olemme huomioineet myös lapsiasiakkaat. Meillä käy paljon perheitä, ja tämä on suosittu paikka esimerkiksi äitienja isänpäivänä. Olemme kokeilleet juhlapäivinä erillistä spesiaalimenua. Luovuimme kuitenkin siitä, sillä asiakkaat halusivat syödä normaalilta listaltamme, Carola Sintonen kertoo. Menu vaihtuu neljästä viiteen kertaan vuodessa. Tammikuun juurespainotteisen listan tyyli on raskaampaa, huhtikuussa otetaan käyttöön kevätmenu ja juhannuksesta eteenpäin mennään rennommalla listalla, joka palvelee myös terassiasiakkaita. Myös pizzalista vaihtuu sesonkien mukaan. Tavarantoimittajien joustavuus ratkaisee Ruoat valmistetaan 95-prosenttisesti omassa keittiössä. Tårgetin annosmäärillä saatavuus on yksi tärkeimmistä raaka-ainekriteereistä. Viikonloppua varten keittiöön tulee viidestä kuuteen rullakkoa tavaraa. Tårgetin annosmäärillä saatavuus on yksi tärkeimmistä raakaainekriteereistä. Sokerisuolattua siikaa, sitruunatuorejuustoa ja pikkelöityä kyssäkaalia. Resepti sivulla 66. Tårgetin keittiöstä vastaa Simo Hallikainen. 16 A R O M I 1 / 2 1 7
A R O M I 1 / 2 1 7 17
– Tavarantoimittajaa valitessa on edellytys, että he pystyvät toimittamaan tällaisia määriä ja kuorma tulee päivittäin. Meillä saattaa mennä esimerkiksi lounaalla 140 kiloa lohta, emmekä pysty varastoimaan sellaisia määriä. Onneksi kauppahallissa toimiva Kalaliike Wallin pystyy toimittamaan meille tavaraa kesken päivänkin, Hallikainen kertoo. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin on erikseen misavuoro heti aamusta. Silloin riittää pilkottavaa ja puuhattavaa. Viikonloppua varten on esimerkiksi sata kiloa häränrintaa prässissä. – Kun määrät ovat tällaisia kuin meillä, on misatessa hyvä pitää mielessä, ettei ole mitään järkeä tehdä hommaa itselleen työlääksi vain sen takia, että haluaa raaka-aineiden olevan hankalan mallisia. Homma kannattaa pitää simppelinä. Alkuviinit ja ekologisuus kiinnostavat Ruoka on Tårgetin ykkösjuttu. Ravintolasta on kuitenkin haluttu tehdä myös rento tapaamispaikka, jossa voi käydä nauttimassa vaikka lasin viiniä tai pullon pienpanimon olutta. Erikoisoluita on tarjolla yli 50. Väkevien puolella on panostettu premium-gineihin, joita on valikoimassa yli 40 erilaista. – Haluamme tarjota asiakkaille tuotteita, joita hän ei nauti kotona tai muissakaan ravintoloissa. Meillä on jokaisella osa-alueella vahvaa osaamista. Hyödynnämme sitä kiinnostavan valikoiman laatimisessa, Sintoset kertovat. Viinilistalta löytyy sata nimikettä, joista noin kolmasosaa saa laseittain. Tällä hetkellä kuohuviinien ja samppanjoiden menekki kasvaa koko ajan. Lisäksi alkuviinit ja ekologisuus kiinnostavat asiakkaita. Maistelumenun kumppaniksi on tarjolla kaksi eri viinipakettia, joista toinen on suunnattu enemmän viiniharrastajille. Monipuolinen lounastarjonta Lounasaikaan buffet on ainoa järkevä vaihtoehto niin asiakasmäärien kuin tilankin suhteen. Näin taataan sujuvamman ruokailun ohella taloudellisesti järkevä henkilökuntamäärä. Lounaalla käy normaalisti 150–200 asiakasta. Tosin kesällä aurinkoiset päivät houkuttelevat ihmisiä terassilounaalle ja annoksia saattaa mennä yli 500. Buffetista löytyy päivittäin neljä lämmintä annosta ja runsas salaattitarjonta. Myös kasvissyöjät huomioidaan päivittäin. Ravintolalla on oma lounasvastaava, joka suunnittelee listat. – Lounas maksaa kymmenisen euroa ja se luo omat haasteensa. Vaatii ammattitaitoa tarjota maittavaa ja freesiä ruokaa, joka on taloudellisesti kannattavaa. Käytämme tuoretavaraa myös lounaalla. Tarjonnan pitää olla myös riittävän vaihtelevaa, sillä lounaskilpailu on kovaa ja asiakkaat äänestävät nopeasti jaloillaan, jos eivät koe saavansa rahoilleen vastinetta. Iltamyyntikin voi kärsiä, jos asiakas on saanut lounaalla huonon kuvan ravintolasta, sanoo Tero Sintonen. Etenkin maanantai ja perjantai ovat hyviä lounaspäiviä, sillä silloin syödään mielellään ulkona. Perjantaisin useampi ottaa myös viiniannoksen lounaansa kyytipojaksi. Terassi houkuttelee syömään Lounaan ja illallisen lisäksi ravintolassa järjestetään paljon tilaisuuksia, jotka tuovat päiviin vaihtelua. Uusien haasteiden avulla henkilökunnan työ pysyy motivoivana ja mielekkäänä. Ravintolan valttikortteihin kuuluu 150-paikkainen terassi, jossa on omat ulkobaarit. Asiakkaat nauttivat juomien lisäksi mielellään myös ruokaa rauhallisella paikalla sijaitsevalla terassilla. Lounasmäärä tuplaantuu ellei jopa triplaannu hyvällä kelillä. – Sijaintimme on ainutlaatuinen, jos vertaa esimerkiksi Aurakatuun, jossa liikenne häiritsee syömistä. Kunnostuksen myötä Aurajoen ranta on muuttunut edukseen, Tero Sintonen kiittelee. Pähkinävoijäätelöä, omena-karamellipuuroa ja kauracrumblea. Resepti sivulla 66. ”Haluamme tarjota asiakkaille tuotteita, joita hän ei nauti kotona tai muissakaan ravintoloissa.” Buffetlounasta tarjoileva Piazza muuttuu viikonloppuiltaisin cocktailloungeksi. 18 A R O M I 1 / 2 1 7
Monipuolinen ravintolakattaus – Lånan yhteydessä olevassa Å Bar&Cafesta sai juomien lisäksi muun muassa toasteja. Valikoimaa ollaan monipuolistamassa ensi kesäksi, kertoo Tero Sintonen. Nooa täydentää tarjontaa Toukokuussa on luvassa taas uutta ravintolarintamalla, kun Sintoset, Simo Hallikainen ja Toni Ljungqvist avaavat Ravintola Nooan Turun vierasvenesatamaan touko kuun aikana. Toisin kuin monet olettivat, on kyseessä ympärivuotinen ravintola. Asiakaspaikkoja aivan joen rannassa sijaitsevaan ravintolaan tulee sisälle sata, ja saman verran mahtuu sekä kattoettä laituriterasseille. Ravintolan katseenvangitsijana toimii avokeittiö, jonka edessä olevalle tiskille sijoitetaan viitisen asiakaspaikkaa. – Turussa ei ole ollut aiemmin tällaista. Tarkoituksenamme on, että asiakkaat pääsevät seuraamaan entistä lähempää kokkien työske n telyä. Toivottavasti ehdimme myös juttelemaan heidän kanssaan, sanoo Hallikainen. Osakkaiden keskuudessa vallitsi harvinaisen yksimielinen näkemys tulevan ravintolan tyylistä. Nooa tulee tarjoamaan skandinaavista ruokaa. Annoksien tulee olla kivannäköisiä, mutta samalla niiden tulee valmistua nopeasti. Monipuolisuutta haetaan vaihtamalla listaa usein, ei niinkään annosten määrällä. Toukokuussa avattava Nooa on Carola ja Tero Sintosen uusin ravintolaprojekti. Kaikkia heidän ravintoloitaan yhdistää mutkattomuus ja ruokatuotteeseen panostaminen. CAROLA JA TERO SINTOSEN aloittaessa ravintolayrittäjinä Cafe Fontanan osaomistajina vuonna 2001 oli Turun ravintolaelämä aivan eri tolalla kuin nykyisin. Ravintoloita ja kahviloita oli nykyistä huomattavasti vähemmän, ja meno alkoi hiljentyä jo lauantai-iltapäivisin. Sunnuntaisin harva paikka piti edes oviaan auki. – Fontana oli ensimmäisiä paikkoja, joka kokeili sunnuntaiaukioloa. Ajat ovat kyllä muuttuneet noista ajoista. Enää ei tulisi mieleenkään pitää ovia kiinni sunnuntaisin tai iltaisin, kertoo Carola Sintonen. Yrittäjäpariskunnan kipinä ravintola-alaa kohtaan sai siis alkunsa Fontanasta, joka siirtyi kokonaan Sintosten omistukseen 2008. Viereisessä liiketilassa sijaitseva viinija tapasravintola di Trevi avattiin vuonna 2012. – Olimme haaveilleet jo aiemmin rennosta viinibaarista ja tapasravintolasta, ja nyt siihen avautui mahdollisuus. Mietimme aluksi, että olisimme yhdistäneet liiketilat, mutta onneksi emme kaataneet seinää. Vuonna 2014 avatun Tårgetin jälkeen vuorossa oli hieman erilainen projekti viime kesänä. Lånasta voi vuokrata sähkökäyttöisen piknikveneen kipparilla tai ilman, ja nauttia Aurajoesta omien eväiden ja juomien kera. Kysyntää palvelulle selvästi oli, sillä vuokrauksia oli yli tuhat. Tårget lukuina • Kokonaispinta-ala 750 m 2 . • Ruokaravintolan puolella 250 asiakaspaikkaa viinikellarit mukaan lukien. • Piazzan puolelle mahtuu istumaan 120. Tapahtumat onnistuvat jopa 300 hengelle. • Terassilla on asiakaspaikkoja 150. • Lounaalla yleensä noin 150–200 asiakasta. Kesällä saattaa hyvällä kelillä käydä yli 500 lounastajaa. • Kiireisenä päivänä, kuten vappuna, annoksia saattaa mennä jopa 1 000. • Täyden kattauksen viikonloppuina salissa on töissä 14 ja keittiössä 6 ihmistä. • Lounaalla lohta voi mennä jopa 140 kiloa. Pizzapalloja pyöritetään päivittäin 120–150. Tårget Linnankatu 3 A 20100 Turku matbar.fi A R O M I 1 / 2 1 7 19
www.ufs.com Maidottoman Flora Professional Laktoositon 60% -margariinin D-vitamiini on nyt kasviperäistä, joten se soveltuu myös vegaaneille. Valitse pehmeä hyvä rasva. Suomen ostetuin margariini sopii nyt vegaaneille.