AHJO 1/2014 - Lehtiluukku.fi

ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I 09.01.2014 NRO 1 VUOKRAASUNTOJA LISÄÄ JÄSENTIEDOT AJAN TASALLE KÄDET TYÖAJASTA ON AINA TAISTELTU LUFT TUNGT SOM JÄRN
2 1 09.01.2014 Ahjo uudistui Ahjon edellinen suurempi ulkoasu- ja sisältöuudistus tehtiin kuusi vuotta sitten. Nyt oli aika saattaa lehti jälleen uuteen kuosiin. Uudistuksessa toimitus on käyttänyt hyväksi lehden lukijatutkimuksia sekä muuta lukijoilta saamaansa palautetta. Uudistuksen johtotähtenä on ollut neljä adjektiivia: selkeä, luotettava, yhdistävä ja oivaltava. Ulkoasun on suunnitellut liiton graafinen suunnittelija Taina Ilomäki-Virta. ALKUOSAN P U H E E N A I H E -osastoon on koottu tärkeitä uutisia ammattiyhdistysliikkeestä ja yhteiskunnasta. Siellä ovat myös liiton johdon L I N J A U S sekä KO L U M N I T ja M I E L I P I T E E T sekä U U S I jäsen. A M M AT T I L A I N E N esittelee liiton jäsenen ja hänen työnsä. KESKIOSASSA ovat liiton jäsenten työpaikoista, työelämästä ja yhteiskunnasta kertovat reportaasit, luottamustehtäviin valitun näkemyksiä luotaava T O I M I J A , työsuojelua käsittelevä T YÖY M PÄ R I S T Ö sekä pieniä työpaikkoja esittelevä T YÖ PA I K K A -palsta. Keskiaukeamalle T YÖ T I L A -sarjassa kuvaajat kuvaavat työpaikkoja sisältä. Miten työelämä ja yhteiskunta ovat muuttuneet? Sitä selvittää aukeaman K E H I T Y S -juttu. Se vuorottelee N Ä K E M Y S -jutun kanssa, jossa kaksi henkilöä esittää näkemyksensä ajankohtaisesta aiheesta. PÄ I V Y S TÄ J Ä -palstalla edunvalvonnan asiantuntijat selvittävät yleisimmin kysyttäjä asioita. T I E D E -palsta on myös uusi. Kansainvälisiä asioita käsitellään K A N S A I N VÄ L I N E N ja M A A -palstoilla. Liiton jäsenten harrastuksista kerrotaan H A R R A S T U S -sivulla. LOPPUOSAN T O I M I N TA -osastossa ovat aiempaan tapaan ammattiosastojen tiedotukset. Lopussa ovat myös työttömyyskassan ilmoitukset, koulutustarjontaa esittelevä KO U L U T U S , sarjakuva Nipa&Joe sekä uusittu ristikko. Toiseksi viimeisellä sivulla U L KO N A -sarjassa kuvataan liiton jäsenten ulkotiloissa tekemää työtä,. Ahjo förnyades Ahjos innehåll och utseende förnyades senast för sex år sen. Det var igen dags att piffa upp tidningen. I förnyelsearbetet har redaktionen utnyttjat både direkt läsarrespons och läsarundersökningar. Våra ledstjärnor i förnyelsen har varit fyra adjektiv: tydlig, pålitlig, förenande och insiktsfull. Det är förbundets grafiker Taina Ilomäki-Virta som står för den grafiska utformningen. I BÖRJAN av tidningen har vi samlat viktiga nyheter som berör facket och samhället. Här finns bland annat linjedragningar av förbundets ledning, kolumner och insändare. Uusia kolumnisteja Uusina kolumnisteina aloittavat Pekka Ristelä ja Hanna Sutela. Ristelä on Palkansaajien EU-edustuston FinUnionsin uusi johtaja. Sutela työskentelee erikoistutkijana Tilastokeskuksen Työelämävastuualueella. Entisistä kolumnisteista jatkavat Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila ja teollisuustyöntekijöiden maailmanliiton IndustriALL Global Unionin pääsihteeri Jyrki Raina. I MITTEN hittar du huvudartiklarna och reportagen om medlemmarnas arbetsplatser, arbetslivet och samhället. Här behandlas också arbetarskyddsfrågor och förtroendevaldas tankar lyfts fram. Fotografer lyfter också fram arbetsplatser och -miljöer genom att låta bilderna tala. På de svenskspråkiga sidorna fortsätter vi att berätta om medlemmarnas arbetsplatser och de viktigaste aktuella frågorna. Här lyfter vi också fram sakfrågor, kurser och arbetsplatser som speciellt berör våra svenskspråkiga medlemmar runtom Svenskfinland. I SLUTET av tidningen kan du fortsättningsvis läsa meddelanden från fackavdelningarna och arbetslöshetskassan. Här presenteras också förbundets utbildningsutbud. Ahjo myös näköislehtenä Ahjo också som e-tidning Uusittu Ahjo ilmestyy myös näköislehtenä verkossa, www.ahjo.fi. Eli koko lehti on luettavissa sähköisesti. Den förnyade tidningen utkommer också på webben, www.ahjo.fi. Hela tidningen kan alltså läsas elektroniskt.
PÄ Ä K I R J O I T U S 09.01.2014 Kehitetään yhteistyössä PUHEENAIHE 4 Lisää väkeä järjestämiseen AMMATTILAINEN 9 Katri Jalonen, kultaseppä Kalevala Koru Oy 16 10 Kädet – ihminen ajattelee niillä yhtä paljon kuin aivoillaan 20 Laserviisterit luovat laatua ja tuovat työtä Seinäjoella 33 Telakkakirjoittaja kertoo raskaan metallin arjesta 38 I Karleby är luft lika tungt som järn TOIMIJA 18 Taina Karrikka liittohallituksen jäsen International Electric Company HARRASTUS 37 Tapio Mäkinen, keräily XXXX 10 XX 22 "Etelä-Pohjanmaalta löytyy aina joku jäärä, joka ei liity liittoon." 5 UUSI 5 LINJAUS 7 TALOUS 8 MIELIPIDE 8 KOLUMNI 23 TYÖPAIKKA 24 TYÖTILA 26 KEHITYS 28 PÄIVYSTÄJÄ 29 TIEDE 29 TEKEMINEN 30 TYÖYMPÄRISTÖ 32 AIKA 34 KANSAINVÄLINEN 35 MAA 41 ARBETSLÖSHETSSKYDD 42 TYÖTTÖMYYSTURVA 43 KOULUTUS 46 OIVALLUS 47 ULKONA Miksi hyviin johtamiskäytäntöihin ja organisaatiokulttuuriin ei panosteta riittävästi? Tätä kysyivät Kone Oyj:n toimitusjohtaja Matti Alahuhta ja Sitran yliasiamies Mikko Kosonen Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla joulukuun 13. päivä. Johtamiseen ja organisaatiokulttuuriin enemmän huomiota kiinnittämällä syntyy uudistumista niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, kirjoittajat uskovat. Heidän näkemyksiinsä on helppo yhtyä. Metalliliitto toteaa vuoden 2010 teollisuuspoliittisessa ohjelmassaan muun muassa näin: "Parannetaan työelämän laatua muuttamalla yrityskulttuureja, lisäämällä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, organisoimalla työ paremmin, ottamalla käyttöön osallistuvia johtamismalleja, parantamalla työympäristön laatua, kehittämällä työturvallisuutta, parantamalla yhteistyötä ja lisäämällä osaamista." ”Josko Hienot tavoitteet ja todellisuus eivät henkilöstö aina kohtaa. Toki monessa yrityksessä asioita hoidetaan mallikkaasti, mutta liian esittäisi yt-neuvotteluja ” monessa yrityksessä yläkerraksi kutsuttu väki ei syystä tai toisesta ota huomioon HEIKKI PISKONEN ehdotuksia, joita henkilöstö tekee Päätoimittaja tuotteiden tai tuotannon kehittämiseksi. Tämä johtaa nopeasti ajatteluun, että tehdään nyt sitten niin kuin herrat sanovat, vaikka sen paremminkin voisi tehdä. Vaikka työntekijän ja työnantajan välillä on eturistiriitoja, niin yhden yhteisen tavoitteen voinee olettaa olevan: kaupaksi käyviä tuotteita tekevä ja toimintaansa kehittävä yritys tuo elannon niin yrityksen työntekijöille kuin omistajille. Yt-neuvottelut ovat saaneet syystäkin huonon maineen. Mutta on hyvä muistaa yhteistoimintalain tärkein tavoite. Lain keskeisenä tavoitteena on kehittää yhteisymmärryksessä yrityksen toimintaa ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia heidän työtään, työolojaan ja asemaansa koskeviin päätöksiin. Olisiko aika, että henkilöstö alkaisi yritystasolla esittää yt-neuvottelujen käymistä yrityksen kehittämiseksi? Ammattilainen on ammattilainen myös yrityksen toiminnan kehittämisessä. VALOKUVA-ARKISTON HOITAJA AO-ILMOITUKSET Postitse, sähköpostina tai telekopiona OSOITTEENMUUTOKSET Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 TOIMITUKSESTA POISSA 28.2. ASTI KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA VS. TOIMITUSSIHTEERI GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 VS. TOIMITTAJA VERKKOTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR Heikki Piskonen 020 77 41230 0400 500 593 Juhan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ahjo.fi Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Anni Turunen 020 77 41233 040 6480 2611 Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 Asko-Matti Koskelainen TILAUKSET Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 24 euroa Ulkomaille 30 euroa MikaMainos Oy (02) 235 1371 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Muuttotiedot postin osoitepalvelusta Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 1 3 S I S Ä LT Ö
PUHEENAIHE KITI HAILA 4 1 09.01.2014 Järjestäminen vauhdittuu, lähde mukaan Metalliliiton järjestämistyöhön tarvitaan lisää väkeä. Liiton järjestämisvastaava Aslak Haarahiltunen kertoo, että tänä vuonna on tarkoitus lisätä rutkasti järjestäjäkoulutusta. JÄRJESTÄMINEN – Viime vuonna emme käyttäneet puoliakaan järjestämiseen varatuista resursseista. Emme saaneet niin paljon vapaaehtoisia mukaan kuin odotimme, vaikka olisimme maksaneet matkakulut ja ansionmenetykset. Järjestäminen on ehkä vielä uusi juttu. Olemme kuitenkin saaneet tämän nyt käyntiin, Aslak Haarahiltunen sanoo. Tänä vuonna järjestämistä aiotaan laajentaa uusiin aluetoimistoihin. Työpaikkojen sisäiset kampanjat tulevat osaksi järjestämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että jo olemassa olevien aktiivien kanssa pyritään nostamaan jäsenten toimeliaisuutta työpaikoilla. Järjestämiskoordinaattori Mika Häkkinen, järjestäjä Arja Taipale ja järjestämisvastaava Aslak Haarahiltunen kertoivat järjestämistyön etenemisestä liittovaltuuston kokouksessa marraskuun lopussa. Murikassa pidetään järjestämisen alkeis- ja jatkokurssit sekä keväällä että syksyllä. Lisäksi toteutetaan kaksi kolmen kuukauden harjoittelu- ja valmennusohjelmaa. Ne jakautuvat kahden viikon pituiseen koulutukseen sekä kymmenen viikon pituiseen, tiimeissä tapahtuvaan kenttävalmennukseen. ANNI TURUNEN 600 uutta jäsentä vuoden loppuun mennessä www Ahjon löydät myös verkosta www.ahjo.fi Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi n Järjestämistyön tavoitteena on saada liittoon tänä vuonna 600 uutta jäsentä. – Jos porukka lähtee mukaan, niin tavoite on realistinen, järjestämiskoordinaattori Mika Häkkinen sanoo. Hän muistuttaa, että aina jäsenkasvu ei ole edes ollut yksittäisen järjestämiskampanjan tavoitteena. – Kampanjaa on voitu lähteä toteuttamaan senkin takia, että työpaikalla asiat ovat olleet niin huonosti. Esimerkiksi yhdessä tällaisessa yrityksessä saatiin pekkaset. Sieltä ei tullut uusia jäseniä, kun jäseniä oli jo ennestään. Mikä järjestämistyössä on onnistunut parhaiten? – Parasta on ollut huomata, miten ihmiset löytävät työpaikalla toisensa ja lähtevät toimimaan yhdessä. Myös järjestäjät ovat olleet sitoutuneita ja motivoituneita, Haarahiltunen summaa. TILANNE MARRASKUUSSA Uusia jäseniä 123 Järjestämiskeskusteluja 900 Kotikäyntejä 50 Järjestämiskokoontumisia 48, joihin osallistui 229 henkilöä Uusia luottamushenkilöitä 68 Uusia työhuonekuntia 9 Työnantajan vastatoimia 32
· LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä 09.01.2014 Avoimeen keskusteluun TOIMIALAKATSAUS Automyynti laskee. Työlliluottamusmieskyselyn mukaan selvästi heikensyys on heikentynyt. Arvomuutos vähentää autyneet. Neljännes vastaajista uskoi työllisyyden toilua. Teknologiamuutokset lisäävät osaamisheikkenevän. Suurissa yrityksissä ollaan vielä ja koulutustarvetta. Näihin arvioihin päätyy pessimistisempiä: joka kolmas arvioi työttöMetalliliiton tutkimusyksikön tekemä autoalan myyden lisääntyvän. toimialakatsaus. Autoalan työllisyys- ja muihin kehitysnäkymiin vaikuttaa katsauksen mukaan kaksi Henkilöautoja myydään tänä vuonna noin 10 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Lokakuussa muutosta, joista toinen on yhteiskunnallinen noin 16 prosenttia kuluttajista aikoi ja toinen teknologinen. hankkia uuden auton seuraavan 12 Yhteiskunnallinen "arvomuutos" Uuden auton kuukauden aikana. Myös kaupallison johtanut siihen, että erityisesti ostaja on suuremmissa kaupungeissa asuvat ten ajoneuvojen myynti on vähentyyli 50-vuotias nuoret eivät pidä auton ostamista nyt aiemmista vuosista. mies. Autokannan vanheneminen lisää tavoiteltavana asiana. Se näkyy uujälkimarkkinoinnin merkitystä. sien autojen ostajien ikärakenteessa. Autoalan pääluottamusmiehille tehdyn kyUuden auton ostaja on yli 50-vuotias mies. selyn mukaan odotukset huolto- ja korjaustoiTeknologiseen murrokseen pakottavaa liikennettä koskevien päästörajoitusten tiukenminnan kehittymisestä ovat positiivisemmat kuin vuosi sitten. Myönteisimmät odotukset taminen. Lähes jokainen autovalmistaja kehitovat 61–80 hengen yksiköissä. Autokannan tää uutta teknologiaa energian kulutuksen ja vanhentumisen arvioidaan lisäävän huollon ja päästöjen vähentämiseksi. Uusi tekniikka lisää korjaustoiminnan tarvetta, mutta näkyykö se merkittävästi henkilöstön osaamis- ja koulutustarvetta. Alan olisikin syytä pitää kiinni osaavasmerkkiliikkeiden korjaamoilla, toimialakatsauksessa pohditaan. ta henkilöstöstään ja panostaa entistä enemmän Autoala työllisti viime vuonna hieman yli koulutukseen, toimialakatsauksessa todetaan. HEIKKI PISKONEN 27 000 henkilöä. Työllisyysnäkymät ovat pää- Kysyin marraskuussa liittovaltuustossa, olisiko aika ryhtyä uudelleen keskustelemaan liittoyhteistyöstä, joka vahvistaisi edunvalvontaamme. Kukaan ei kiistänyt keskustelun tarvetta. Meidän on mietittävä tarkasti, millaisin toimin säilymme vahvana tekijänä. Meidän on vastattava toimintaympäristömme muutoksiin. Metalliteollisuuden työpaikat vähenevät Suomessa. Jäsenmaksutulomme pienenevät. Vielä liiton talous on hyvä. Emme ole pakkoraossa. Voimme pohtia asioita rauhassa. Työnantajat pyrkivät siirtämään työntekijöitä halvempien työehtosopimusten piiriin. Se on lisäperuste yhteistyön kehittämiselle. Liittoyhteistyön tiivistämiseen on monta reittiä: Teollisuuden Palkansaajat, strateginen kumppanuus toimintoja yhdistämällä, liittofuusiot. Mitään vaihtoehtoa ei kannata etukäteen sulkea pois. Viime liittokokous antoi mahdollisuuden yhteistyön syventämiseen ja oman aseman arvioimiseen. Käydään tätä keskustelua avoimesti ja rehellisesti jäsenten etu johtotähtenä. LINJAUS Taantuma ravistelee autoalaa RIKU AALTO Metalliliiton puheenjohtaja Etuudet muuttuvat TYÖTTÖMYYSTURVA Hallituksen rakennepakettiin ja työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimukseen liittyy lakimuutoksia. Muutoksilla pyritään yksinkertaistamaan lainsäädäntöä. Tavoitteena on myös lisätä kaiken työn tekemisen kannattavuutta ja helpottaa osa-aikaisten ja lyhytaikaisten töiden hyväksymistä. Muutoksia on tulossa työssäoloehtoon, omavastuuaikaan, soviteltuun päivärahaan ja ansiopäivärahan lisäpäiväoikeuteen. Muutokset vahvistuvat, kun eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen. Yksityiskohtaisempaa tietoa lakimuutoksista on seuraavassa Ahjossa. UUSI LISÄTIETOJA LAKIMUUTOKSISTA: tyottomyyskassa.metalliliitto.fi ja Ahjo 2/2014 KÄÄMIJÄ/VAIHETYÖNTEKIJÄ Timo Nurmi, 26 TYÖPAIKKA Trafotek Oy, Turku AMMATTIOSASTO Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1 ? Ansiopäivärahan omavastuuaika lyhenee Ansiopäivärahan enimmäisaikaa voidaan ? seitsemästä viiteen päivään. Työssäoloehto lyhenee 34 viikosta 26 viik? koon. Ansiopäivärahan piiriin pääsee lyhyemmän työssäolon jälkeen. Jos uusi työssäoloehto täyttyy vuoden sisällä ? edellisestä omavastuuajasta ja päivärahan määrittelystä, maksaminen jatkuu ilman uutta omavastuuaikaa ja määrittelyä. Päivärahan enimmäisaika alkaa kuitenkin alusta. Ansiopäivärahan ansio-osan enimmäisaika ? lyhenee 400 päivään, jos työhistoriaa on alle kolme vuotta. Päivärahaa maksetaan kassasta kuitenkin 500 päivään saakka, viimeiseltä 100 päivältä peruspäivärahan suuruisena. lyhentää 100 päivällä myös, jos kieltäytyy tai keskeyttää työllistymistä edistävän palvelun ensimmäisten 250 päivärahapäivän aikana. Soviteltuun päivärahaan tulee 300 euron ? suojaosa. Alle 300 euron kuukausituloja ei sovitella lainkaan, ja yli 300 euron tulot sovitellaan vain suojaosan ylittävältä osuudelta. Lisäpäiväoikeuden ikäraja nousee 1957 ja ? sen jälkeen syntyneillä 60 vuodesta 61 vuoteen. Lisäpäiväoikeus syntyy, kun ikäraja ylittyy ennen ansiopäivärahan enimmäisajan täyttymistä. Lisäpäiväoikeuden saaneille voidaan maksaa ansiopäivärahaa 65 ikävuoteen saakka. MITEN TULIT METALLIALALLE? Minulla on metallialan cnc-koneistajan koulutus. Alalle tulin reilu viisi vuotta sitten, olen ollut siitä asti Trafotekissa. MITEN LIITYIT LIITTOON? Liityin lokakuussa. Kokemukset omalta työpaikalta vaikuttivat. Olin ennen Loimaan kassassa, mutta sen kautta ei pysty vaikuttamaan työpaikan asioihin, jos jotain ristiriitoja tulee. Metallin jäsenenä voi aina puhua pääluottamusmiehen kanssa. MITÄ TOIVOT TULEVAISUUDELTA? Että työt jatkuisivat ja koko Suomen nykytilanne vähän paranisi jossain vaiheessa. 1 5 Y H T E I S K U N TA
Kulttuuripalkinto Cabaree-teatterille Varo tappajahousuja KULUTTAMINEN Älä osta tahallaan kulutettuja farkkuja. Ne on saatu kuluneen näköisiksi hengenvaarallisella hiekkapuhalluksella. Farkkujen valmistusmaissa menetelmä aiheuttaa tappavaa kivipölykeuhkosairautta. Outi Moilala ohjaa parempaan kuluttamiseen kirjassaan Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita. Teos osoittaa, että vaateliikkeitä ja suomalaisia kauppaketjuja on painostettava eettisempiin hankintoihin. Yritysten omat, vapaaehtoiset valvontajärjestelmät eivät takaa yhtään mitään. KULTTUURI Cabaree-teatteri on saanut Metalliliiton kulttuuritekopalkinnon 2013. Teatteri on lähes 10 vuotta esiintynyt Helsinki-Uusimaaalueen retkeilypäivillä ja ammattiosastojen tapahtumissa. Teatteriin kuuluvat Ari-Pekka Hynynen, Anitta Luoto, Hannu Tanner, Inge-Maij Bergman, Kaj Hedman, Sanna Korkiamäki, Martti Härkönen. Käsikirjoittajana ja ohjaajana toimii Erkki Haapalainen. Musiikista huolehtivat Valeri Sokolov ja Heikki Ovaskainen. Tunnustuksen myönsi Metallin liittohallitus. NIMITYS Vihikoira auttaa työpaikkoja NIMITYS Metalliliiton viestintäpäällikkö Timo Korpijärvi on nimitetty työministeri Lauri Ihalaisen valtiosihteeriksi avustamaan poliittisessa ohjauksessa ja päätösten valmistelussa. Korpijärvi sai tehtävää varten työvapaata liitosta. Viestintäpäällikkönä hän on vastannut liiton ulkoisesta viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista. Metalliliiton kehityspäällikkö Markku Laine aloittaa helmikuussa Teollisuuden Palkansaajien pääsihteerinä Jouko Ahosen jäädessä eläkkeelle. Järjestö tiivistää teollisuuden ammattiliittojen yhteistyötä ja edunvalvontaa. Laine tulee edelleen hoitamaan noin puolet työajastaan liiton kehityspäällikön tehtäviä. Helsinki-Uusimaalla järjestäjinä jatkavat Arja Taipale Kai Lepomäki 31.12. saakka ... ja uutena Taku Nieminen 31.5. saakka TYÖYMPÄRISTÖ Kemikaalivihi on vapaamuotoinen verkosto kaikille, jotka tarvitsevat tietoa kemikaalien turvallisesta käsittelystä työpaikalla. Sen näkyvin osa on verkkosivusto www.ttl.fi/kemikaalivihi. – Kemikaalivihi-sivustolta löytyy käytännönläheistä ja luotettavaa tietoa ja opastusta kemikaalien turvallisesta käytöstä. Sivuilta löytyy muun muassa kemikaaliturvallisuuden 5 porrasta -testi, joka avulla saa käsityksen työpaikan kemikaaliturvallisuuden tasosta, kertoo erikoistutkija Milja Koponen Työterveyslaitoksesta. PEKKA RAHKONEN 6 1 09.01.2014 Selkokielellä nanoista TYÖYMPÄRISTÖ Nanomateriaalien käyttö teollisuudessa kasvaa räjähtäen. Nanomateriaaleista on netin kautta kuunneltavissa edelleen Radio Robin Hoodin perusteellinen ohjelmasarja. Löydät ohjelmat liiton verkkosivuilta www.metalliliitto.fi/ nanomateriaalien-kaytto SEURAAVASSA AHJOSSA Suomi on se maa, jossa Mersuja kehittämiseksi." Metalliliiton tasa-arvo-ohjelma ??Ahjo on jäsenelle ilmainen, ulkopuoliselle se maksaa... OPAS Metalliliitto on uusinut julkaisemansa Tasa-arvon taskuvihkon. Nimensä mukaisesti taskuun tai kalenterin väliin sujautettava vihkonen muistuttaa, mistä tasa-arvossa on kyse. Se muistuttaa myös, mistä on kyse yritysten tasa-arvosuunnitelmissa sekä tasa-arvolaissa. ??Metson pääluottamusmies Jyväskylän Rautpohjan tehtaalla A?24 euroa C?40 euroa on Pentti Mäkinen. Hän on myös Metalliliiton B?liittosihteeri C?edunvalvontajohtaja päällikkö A?puheen- D?48 euroa D?liittovaltuuston puheenjohtaja ??Puolustusministeri on... A?Elisabeth Rehn Taskuvihkoa voi tilata liiton postituksesta puh. 020 77 41026. Liiton tasa-arvo-ohjelma on osoitteessa www.metalliliitto.fi/tasa-arvo B?32 euroa B?Aleksander Stubb C?Stefan Wallin D?Carl Haglund ??Hyökkääjä Patrick Davisin joukkue jääkiekon SM-liigassa on A?Kalpa B?Lukko C?SaiPa D?Jokerit O I K E AT VASTAUKS E T 1A?2D?3 D?4 C "Edistämme tasa-arvoa omassa toiminnassamme sekä tavoitteissamme työelämän ja koko yhteiskunnan Tasa-arvoa! TIESITKÖ halutaan teettää.
09.01.2014 Ison rahan verotoimisto OHJELMA Miten saada teollisuuden työpaikat säilymään Suomessa, miksi vienti ei vedä? Pelastetaan duunit -ohjelma etsii vastauksia ja näyttää paloja pienten ja keskisuurten vientiyritysten kamppailusta globaalien markkinoiden puristuksessa. Yle TV1:ssä tammikuussa näytettävä sarja seuraa neljää suomalaista metalli- ja teknologia-alan yritystä reilun puolen vuoden ajalta. Firmat ovat läppäventtiilejä tekevä Högfors Salosta, kymmenen hengen konepaja Elektrorakenne Tuusulasta, järjestelmä- ja projektitoimittaja Puristeteos Kangasalta sekä elintarviketeollisuuden ja laivateollisuuden alihankkija RST-Lapit Virtasalmelta. Metalliliitto on ollut mukana rahoittamassa ohjelmaa, josta on olemassa myös radioversio. Taustajoukoissa ovat työnantajien Teknologiateollisuus ry ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. – Yleistä mielikuvaa teollisuudesta hallitsevat muutamat suuret yritykset. Yli puolet teollisuuden kotimaisesta työllisyydestä on kuitenkin pienten ja keskisuurten yritysten varassa. Niillä on entistä isompi merkitys Suomessa tarjottavan ja tehtävän työn kannalta. Helsingissä osoitteessa Haapaniemenkatu 5 sijaitsee ison rahan verotoimisto. Konserniverokeskukseen on keskitetty kaikkien pörssiyhtiöiden ja muidenkin suurten suomalaisten yritysten verotus. Sen asiakkaina ei ole kuin pari prosenttia Suomen yrityksistä. Mutta sen kautta kertyy noin puolet kaikista yritysten maksamista yhteisöveroista, tänä vuonna pari miljardia euroa. Konserniverokeskuksessa on menossa hanke, jossa perataan yritysten siirtohinnoittelua. Projektiin ollaan juuri palkkaamassa lähes 40 henkilöä lisää. Siirtohinnoittelusta on kyse, kun konsernin sisällä yksi yksikkö luovuttaa konsernin toiselle yksikölle tavaraa, palveluja, patenttien käyttöoikeuksia tai vaikka rahaa. Siirtohinnoittelu on aivan normaalia konsernien toimintaa, sillä omien yksiköiden välilläkin liiketoimilla on hinta. Toinen asia on sitten se, että siirtohinnoittelua käytetään hyväksi verojen minimoimisessa ja myös niiden kiertämisessä. Konsernin sisäisessä kaupassa hintojen pitäisi olla samoja kuin jos kauppaa tehtäisiin jonkun ulkopuolisen kanssa. Oikean hinnan määrittäminen on toisinaan helppoa, mutta ei aina, esimerkiksi jos on kyse jonkin patentin käyttöoikeudesta, jota ei myydä ulkopuolisille. Konserniverokeskuksen siirtohinnoitteluhankkeessa tehtiin ensimmäisenä vuonna lähes 300 miljoonan euron lisäysehdotukset yritysten verotettavaan tuloon. Sellaisesta summasta joutui vuonna 2012 maksamaan yhteisöveroa 73 miljoonaa euroa. Jo noin kaksi kolmasosaa valtioiden rajat ylittävästä maailmankaupasta on konsernien sisäistä kauppaa. Siirtohinnoissa alkaa olla kyse siitä, missä näytetään tulosta ja kuka siitä saa verotuotot. Vai saako kukaan? PELASTETAAN DUUNIT TELEVISIOSSA: TV 1 7.1.–16.1. ti, ke, to klo 20–20.30, uusinta aina seuraavana arkipäivänä klo 9.30. PELASTETAAN DUUNIT RADIOSSA: Radio Suomi 9.1.–17.4. to klo 19.06–20, uusintana sunnuntaisin klo 23. SISÄISISTÄ JÄNNITTEISTÄ ON PÄÄSTÄVÄ Pelastetaan duunit näyttää tv-ruudussa vakavia ilmeitä ja huolestuneita kasvoja. Tuotannon, myynnin ja markkinoinnin takkuamisesta puhutaan ja ratkaisuja haetaan, välillä jopa konsultin ja leikittämisharjoitusten avulla. Vastakkainasetteluja yrityksissä syntyy muun muassa siitä, että vahvat persoonat pyrkivät hallitsemaan ja tekemään kaikki päätökset. Muille ei jätetä vaikutusmahdollisuuksia. Näin tapahtuu helposti esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Kamera seuraa etupäässä yrittäjiä ja johtoporrasta, mutta ohjelman välittämät tunnelmat ja ongelmat ovat varmasti tuttuja monelle metalliliittolaiselle, varsinkin luottamustehtävissä toimiville. Ohjelman ideana on näyttää esimerkkiyritysten kautta, millaiset yhteiset toimenpiteet voivat kääntää kurssin kohti menestystä. Radiossa kuullaan vajaan tunnin mittaisia jaksoja. Ohjelma jatkuu koko kevään ajan. Seurattavia metallialan yrityksiä ovat muun muassa Lahden Autokori, kuljettimia valmistava Ferroplan Orimattilasta, sähköpyörätuoleja tekevä Chasswheel Siilinjärveltä sekä KMValu Säynätsalosta. MIKKO NIKULA Kaksi osastoa purkautunut AMMATTIOSASTOT Hämeen teletyöntekijäin ammattiosasto 144 on purkautunut. Sen 26 jäsentä on kehotettu liittymään Kouvolan puhelinasentajien (209) jäseniksi. Suupohjan teletyöntekijäin ammattiosasto 226 on myös purkautunut. Sen 46 jäsentä on kehotettu liittymään Alavuden teletyöntekijöin ammattiosaston (257) jäseniksi. Kumpikin ammattiosasto on pitänyt sääntöjen edellyttämät kaksi purkukokousta. Luettelo Metalliliiton ammattiosastoista on liiton verkkosivuilla www.metalliliitto.fi/ammattiosastoluettelo. OIKAISU Ahjon numerossa 16 pekkaspäiven kertymisestä ja maksamisesta kertovan artikkelin taulukko oli osin virheellinen. Ohessa oikeat luvut. Viikoittaisen ylityön laskeminen aloitetaan vuoden viimeisestä päivästä taaksepäin seuraavasti: Viikko, nro 50 vrk 50 51 52 1 yhteensä 50 % 100 % 2 8 8 8 8 34 2 16 32 8 8 66 HEIKKI LEHTINEN / UP Niiden menestys on olennaisen tärkeää kuntien ja valtion verotuloille sekä hyvinvointipalveluiden säilyttämiselle. Siksi pk-yritysten näkymät ja kehittämistarpeet on syytä nostaa nykyistä vahvemmin esille julkisuudessa. Näin perustelee teollisuuspoliittinen toimitsija Timo Roppola Metalliliiton osallistumista ohjelman tuottamiseen. TALOUS Pelastetaan duunit -sarjassa Metalliliitto mukana Veroparatiiseihin on parkkeerattu paljon patentteja. On kumma, kun niiden asukkaille ei ole myönnetty yhtään Nobelin palkintoa. 1 7 PUHEENAIHE
8 1 09.01.2014 MIELIPIDE KAIKILLA JÄSENILLÄ SAMAT OIKEUDET? LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi tai Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy vain jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. Onko alle 25vuotias, ammattikouluttamaton jäsen oikeutettu saamaan ansiosidonnaista päivärahaa, kun jäsenmaksut on maksettu ja työssäoloehto täyttyy? Työvoimatoimistossa sanovat, että hän ei ole oikeutettu Kelan peruspäivärahaan. Siellä sanovat, ettei nuori voi saada ansiosidonnaista päivärahaa, jos ei ole suorittanut ammatti koulututkintoa tai hakenut koulutukseen. Jos näin on, kannattaako nuoren edes kuulua liittoon? Kannattaako, jos ei ole samoja oikeuksia kuin muilla jäsenillä? Entä kenen hyväksi alle 25vuotiaan ammattikoulut tamattoman maksamat jäsenmaksut käytetään? Kenen hyväksi, jos ei nuori itse ole oikeutettu saamaan ansio sidonnaista päivärahaa? Samat oikeudet kaikille jäsenille VASTAUS EDELLISEEN: NUOREN MUISTETTAVA HAKEA KOULUTUKSEEN TYÖTTÖMYYSTURVA Nuoria työttömiä koskeva kouluttau tumisvelvollisuus on edelleen voimassa. Alle 25vuotiaiden työttömien on pakko hakea vähintään kahta koulutuspaikkaa saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa. Ennen vuotta 2013 vaatimus koski vain työmarkkinatukea saavia nuoria. Nykyi sin myös työssäoloehdon täyttäneillä, peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa saavilla nuorilla on tämä velvollisuus. Koulutukseen ei aina tarvitse pyrkiä yhteishaun kautta. Koulutuksen on vain johdettava tutkintoon tai parannettava ammatillisia valmiuksia. Opetus voi tapahtua esimerkiksi ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Koulutukseen ei ole pakko päästä, hakeminen riittää. Oikeuden työttömyysetuuteen voi saada takaisinkin, vaikka koulutukseen hakeminen olisi jäänyt. Oikeuden saa sen jälkeen, kun on ollut työssäoloehdon täyttävässä työssä, työllistymistä edistävässä palvelussa tai opiskellut vähintään 21 viikkoa. Jokaisella 25vuotiaalla oikeus työttömyysetuu teen on joka tapauksessa. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta työttömyysetuutta voidaan maksaa, vaikka ammatilli seen koulutukseen ei olisi hakeutunut. On muistettava, ettei Metallityöväen työttömyyskassa itse päätä työttömyysetuuksien myöntämisen perusteista. Sen on pakko noudattaa muiden kassojen tavoin lakipykäliä. Nuorten lakisääteinen velvoite lähteä koulutukseen liit tyy nuorten yhteiskuntatakuuseen. Takuulla nuoria autetaan pääsemään töihin tai koulutukseen. Kaikille yritetään saada ammatillinen koulutus. Se parantaa työllistymismahdolli suuksia koko työuran ajan. Myös nuoren kannattaa kuulua liittoon ja työttömyys kassaan. Työttömäksi jäädessään nuoren kannattaa hakeutua aktiivisesti työhön ja koulutukseen. IRENE NISKANEN Työttömyyskassan johtaja KO L U M N I Kerettiläisiä ajatuksia Vuosien mittaan on tullut sellainen vamma, että katselee asioita teollisuuden näkökulmasta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisin teollisuutta jotenkin parempana tai tärkeämpänä kuin yksityistä palvelusektoria tai julkista sektoria. Kaikkia sektoreita tarvitaan hyvän yhteiskunnan ylläpitämiseen. Sektoreiden keskinäisten osuuksien pitää vain olla oikeassa suh teessa. Tällä hetkellä osuudet eivät ole oikeassa suhteessa. Yksityi nen sektori tuottaa liian vähän verotuloja julkisen sektorin menojen katteeksi. Tämä ongelma on vallinnut vuodesta 2009 lähtien, eikä loppua ole näköpiirissä. Teollisuuden osuutta pitää pystyä kas vattamaan, mutta se ei tapahdu hetkessä. Oman vaikeutensa siihen asettaa heikko talouskehitys Euroopassa. Nyt talouske hitys näyttää hieman paremmalta Euroo ”Jos haluaa asua passa. Suomessa pitää ponnistella, että kasvua saadaan tännekin. Julkisen sek korvessa, niin torin alijäämää pieni kasvu ei kuitenkaan hintana olisi se, poista, vaan tarvitaan myös päätöksiä. että kuntien Hallitus linjasi rakennepoliittisia toi palvelut ovat mia marraskuussa. Käytännön päätökset heikommat." jäivät vielä pitkälti odottamaan tekemis tään. Osa päätöksistä siirrettiin kuntien JORMA ANTILA harteille, mikä tietysti on siinä mielessä Metalliliiton tutkimuspäällikkö oikein, että kunnat huolehtivat suuresta osasta julkisen sektorin palveluja. Kuntapalveluiden lähtökohta on ollut se, että kaikissa kunnissa pitää tarjota samat palvelut. Joskus mieleen hiipii ajatus, että onko siinä mitään järkeä, että kaikille yritetään taata kaikki samat palve lut asuinpaikasta riippumatta. Nykyinen järjestelmä tasaa kuntien tuloja niin, että tehokkaim min asiansa hoitaneilta siirretään rahaa huonommin asiansa hoi taneille. Onko kunnilla motivaatiota hoitaa palvelunsa tehokkaim malla mahdollisella tavalla? Entä voisiko olla mahdollista, että ihmiset laitettaisiin valitse maan? Jos haluaa asua omassa rauhassa korvessa, niin sen hintana olisi se, että kuntien tarjoamat palvelut ovat heikommat kuin taaja missa tarjotut. Ehkä nuo ajatukset ovat liian "markkinaliberalistisia" teollisuu den työntekijöiden edustajan esitettäväksi. Voin ainakin helposti kuvitella, että tällaista palautetta voisin saada. Yksi toive julkiselle sektorille minulla on. Sen uskoisin myös metallityöläisten hyväksyvän. Kun seuraavan kerran tehdään työeh tosopimuksia, toivoisin julkisen sektorin ottavan avoimen sektorin palkankorotukset ohjenuoraksi. Ei niin kuin tähän asti on ollut, että ne ovat ponnahduslauta, jolta julkisen sektorin palkkoja lähdetään korottamaan. Periaatteen pitää olla, että avoimen sektorin palkan korotukset ovat katto, jonka yli ei ainakaan mennä. Hyvää alkanutta vuotta kaikille! jorma.antila@metalliliitto.fi
09.01.2014 Kiva työ, ja monipuolinen MILLAINEN KOULUTUS SINULLA ON? Kävin elektroniikka-asentajakoulutuksen ammattikoulussa. Huomasin, että on kiva tehdä asioita työkaluilla. Ajattelin että työ kultaseppänä voisi oli mukavaa, joten jatkoin opiskelua Lahden kultaseppäkoulussa. MILLOIN TULIT METALLIALALLE JA TÄLLE TYÖPAIKALLE? Heti kun tulin 16-vuotiaana työelämään, eli 31 vuotta sitten. Tässä olen ollut 20 vuotta, ja sitä ennen pienillä pajoilla Jyväskylässä, Porissa ja Raumalla. MITÄ TEET? Korjaan asiakkaiden rikkimenneitä koruja ja teen niihin muutoksia. Jos esimerkiksi sormus on jäänyt pieneksi, niin se tehdään isommaksi. Usein on kyseessä jonkun sukulaisen vanha koru, jolla on tunnearvoa ja jota muutetaan paremmin itselle sopivaksi. Me teemme myös pintakäsittelyä ja käsinkiillotusta. Meillä on monipuolinen ja kiva työ. MIKÄ ON TYÖSSÄSI PARASTA JA MIKÄ HUONOINTA? Parasta työssä on monipuolisuus ja hyvät työkaverit. Huono puoli on se, että jalometallialan palkat ovat jääneet niin paljon jälkeen yleisestä kehityksestä. Jatkuvat yt-neuvottelut luovat stressiä. MILLAINEN ON HYVÄ TYÖKAVERI? Reilu, jonka kanssa voi heittää herjaa. MINKÄLAINEN ON HYVÄ POMO? Sellainen, joka pitää puoliaan ja kertoo asioista heti ja avoimesti. Myös silloin, kun työntekijä on tehnyt jonkin virheen. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA? Odotan suurella mielenkiinnolla, miten ala kehittyy. Nyt näyttää huonolta, mutta toivotaan parempia aikoja. TEKSTI JOHAN LUND KUVA PATRIK LINDSTRÖM KULTASEPPÄ Katri Jalonen, 47 TYÖPAIKKA Kalevala Koru Oy, Helsinki 1 9 A M M AT T I L A I N E N
10 TEKSTI SUVI SAJANIEMI JA ANNI TURUNEN KUVAT PEKKA ELOMAA 1 09.01.2014 Käsin kosketeltavaa Ihminen on kehittynyt ihmiseksi nimenomaan siksi, että hän osaa tarttua asioihin käsillään. Käsien liikkuvuuden ja taitavuuden kehitys edelsi aivojen laajentumista, ei toisinpäin. Me ajattelemme käsillämme. Käsityökalut ovat meidän käsiemme jatke ja samalla elimellinen osa ajatteluamme. Metalliliittolainen Toni Blomster testaa työkseen venttiilejä. Vapaa-ajallaan hän harrastaa origamia. Sana tarkoittaa sekä japanilaista paperintaittelua että siitä syntyneitä paperiesineitä.
1 11 09.01.2014
12 1 09.01.2014 ”Testaan, tutkin viat” TONI BLOMSTER, 33 Teen venttiilien erikois-, emissio- ja korkeapainetestejä. Tutkin venttiileissä ilmenneitä vikoja kuten vuotoja tai sitä, jos osat eivät mene paikoilleen. On ymmärrettävä materiaaleista, koneista ja työkaluista sekä osattava mitata. Jotkut työvaiheet vaativat tarkkaavaisuutta ja parempaa sorminäppäryyttä. Olen töissä Metso Automationilla Vantaalla. Valmistamme teollisuusventtiilejä, joita käytetään Ei ole suinkaan sattumaa, että käsi on kuulunut taiteen suosikkiaiheisiin ammoisista luolamaalauksista lähtien. Filosofit ja kasvattajat ovat hekin ylistäneet kädentaitojen merkitystä ihmiselle ja ennen kaikkea ihmisen taimenen tasapainoiselle kasvamiselle. Esimerkiksi käy Uno Cygnaeus, kansansivistystyön uranuurtaja, joka vaati koko kansalle käsitöiden opetusta. Hänen mukaansa käsityöt kehittävät ja kasvattavat silmää, havaintovoimaa, kauneusaistia, muovailevaa ja keksivää taitoa, käden joustavuutta ja lopputulemana vielä ”omavaraista harkintaa ja tahtoa”. Ei aivoja ilman kehoa Aivotutkijat tietävät nyt, että ihminen tarvitsee aivojaan, käsiään ja kehoaan ajatteluun ja että ihmisen kädet ovat erottamaton osa keskushermostoa. Enää ei ole mitään järjellistä syytä ajatella, että keho ja mieli olisivat ihmisen eri ulottuvuuksia. Kun ihminen tarttuu kahvikuppiin, ei aivoista ehkä lähdekään ajatuksen voimalla käsiin käs ky, että nyt minun on tartuttava kahvikuppiin. Ehei, kädestä saattaa lähteä aivoihin viesti, että minun on ajateltava ajatus siitä, että nyt minun on tartuttava kahvikuppiin. Ihmisen aivoissa on tavattoman suuret alueet varattu käsien hienomotoriikan eli taitoa vaativien, tarkkojen ja monimutkaisten kädenliikkeiden hallintaan. Vauvat harjoitte levat silmän ja käden yhteistoimintaa loppu mattomiin; syystäkin, muuten he eivät lähtisi kunnolla kasvamaan eli kehittymään yksilöik si, jotka sitten aikuisena osaavat käyttäytyä ihmisiksi. Esineitä ja konkreettisia materiaaleja kosketellessaan sormien tuntoaisti lähettää viestejä aivoihin, joissa ne herättävät vilkkaan toiminnan. Kaikki liike ja eritoten yli ihmisen keskivii van vasemmalta oikealle tai oikealta vasem malle kurkottava liikehtiminen on hyväksi aivoille. Ihmislapsi oppii verrattomalla tavalla, kun hän saa itse kokeilla, tunnustella, haistaa, maistaa ja askaroida asioita käsillään. Erikoisen kehittävää on samojen liikkeiden toistaminen, olivatpa ne liikuntaa tai käsitöitä. On myötäsukaista ihmisluonnolle, että mur rosikäinen poika nousee laudallansa satoja ja tuhansia kertoja sitä samaa skeittiramppia ylös ja alas, eestaas, eestaas, eestaas. Kutimien kilkuttelu, kalkuttelu, höyläämi nen, halon hakkuu, rassailu, korjailu, soittami nen, ompeleminen, huovuttaminen, virkkaa minen – aivan kaikki toistuva ja liikkeeseen liittyvä käsillä tekeminen on hyväksi ihmisel le. Tietysti on urautumisen estämiseksi syytä yrittää välillä vielä jotain vaikeampaa. Kaksin käsin tekeminen on aivan erityi sen siunauksellista. Muusikot ovat toistaneet, useimmiten aivan lapsesta lähtien, tuhansia ja taas tuhansia kertoja samoja liikkeitä käsillään soittimensa kanssa. On havaittu, että heidän aivokurkiaisensa eli kahden aivopuoliskon välillä viestejä välittävä aivojen osa on paksuuntunut lajitovereihin verrattuna. Tämä takaa aivan poik keuksellisen vilkkaan, monipuolisen ja nopean viestien välittymisen aivoissa. Tutkimus todistaa, että käsillä tekeminen on hyväksi ihmiselle. Se rauhoittaa ja tasa painottaa ihmistä. Ihmiselle tuo tavattoman suurta tyydytystä ja iloa, kun hän näkee ”kättensä jäljen”. Ei ole väliä, mihin ainekseen tai millä tavalla tuo jälki jää, kunhan tehty kappale on konkreettinen ja aidosti olemassa.
esimerkiksi paperitehtaissa, öljynjalostamoissa ja vesivoimaloissa. Työssäni on kivointa se, että se on vaihtelevaa. Välillä on vaikeita ongelmia ratkottavana, välillä vähän helpompia. Venttiilejä on kymmeniä erilaisia. Teen töitä myös tietokoneella. Kirjoitan testaamistani venttiileistä raportteja. Minulla on lukihäiriö ja teen siksi paljon kirjoitusvirheitä, mikä on ärsyttävää. Peruskoulun jälkeen menin Keski-Uudenmaan ruotsinkieliseen ammattikouluun opiskelemaan ja valmistuin koneasentajaksi. Tarkoituksenani oli jatkaa opiskelua eteenpäin, mutta en jaksanut enää lähteä koulun- penkille. Kävin armeijan ja tulin tänne töihin. Lapsena tein paljon puutöitä, valmistin esimerkiksi hyllyn ja sängyn itselleni. Vanhemmiltani olen saanut perustaidot, ja he ovat kannustaneet minua tekemään asioita käsilläni. Opin asioita parhaiten itse tekemällä. Lukeminen on minulle kaikkein huonoin tapa. Harrastan origamien tekemistä. Ala-asteella opin siskoltani, miten tehdään joutsen ja vene. Viime vuosina olen taas tehnyt origameja. Olen tehnyt joutsenia, ruusuja ja erilaisia palloja. Joihinkin on ollut malleja, jotkut ovat syntyneet kokeilemalla ja varioimalla. Papereita voi esimerkiksi taitella vähän eri tavoin ja käyttää kaksipuolista paperia. Origamien kanssa nälkä kasvaa syödessä. Joutsenissa on 400–500 paperikappaletta. Joutsenen tekemiseen menee aikaa 10–12 tuntia, peruspalloihin muutama tunti. En osaa sanoa, miksi tykkään tehdä näitä. On kiva kokeilla erilaisia variaatioita. Artikkelin kuvituksena on käytetty Toni Blomsterin tekemiä origameja. Kätevä Yritys ja Erehdys Oy on käsittämättömän vaikeassa tilanteessa. Toimitusjohtajan liikuttava haastattelu paljastaa pienen yrityksen ahdingon ja sen, miten paljon suomen kielessä on käsiin liittyviä sanontoja. Käsittämättömän vaikea tilanne! – Olemmehan sentään kädellisiä! parahtaa toimitusjohtaja Arnold Kätevä pettyneenä. – Meillä ei ole peukalo keskellä kämmentä eikä sormi mene suuhun, vaikka käsillä olisi suuren luokan ongelma! Tähän pitäisi voida luottaa. Onkin käsittämätöntä, että nyt olemme näin vaikeassa tilanteessa. Toimitusjohtaja jatkaa tunnustuksiaan: – Meidän olisi pitänyt ottaa ongelma käsittelyyn välittömästi, vaikka emme pulman paljastuttua varsinaisesti istuneetkaan kädet ristissä. Näin Kätevä siis analysoi vaikeaan välikäteen joutuneen yrityksensä nykyistä tilannetta. Hän muistelee omia etukäteisarvioitaan niistä ratkaisuista, jotka näin jälkikäteen ajatellen osoittautuivat kovin huonoiksi. – Kun käsittelin hanketta mielessäni, uskoin vakaasti, että tämä sopii meille kuin hanska käteen. Olimmehan sentään itse olleet idean kätilöinä. Ja jos olisimme tarttuneet ongelmaan heti kaksin käsin, niin toki olisimme hanskanneet pulman käden käänteessä. Asia- kas käytännöllisesti katsoen söi jo kämmeneltämme, eikä suurtilaus ollut käsivarrenkaan mitan päässä. Arnold Kätevä kuvaa, että hänellä on nyt suorastaan kädetön olo. – Ongelmamme ratkaisuyritykset lähtivät kerta kaikkiaan lapasesta, ja nyt on pakko laittaa rukkaset naulaan. Muuta en voi todeta kuin että olisimmepa olleet sormeilematta ja peukaloimatta perusideaa, niin nyt emme seisoisi tässä tumput suorina ilman suorastaan kouriin tuntuvan suurta käteistilausta. Yhteiskunnallisista ajattelijoista järeimmät ovat hekin tunnis taneet käsien merkityksen. Karl Marx määritteli ihmisen ”työkaluja valmistavaksi eläimeksi”. Friedrich Engels totesi: ”Kun tuhansien vuosien kamppailun jälkeen käsi eriytyi jalasta ja siirryttiin lopulta pystykävelyyn, oli luotu perusta sujuvalle puheelle ja aivojen mahtavalle kehitykselle, jotka sittemmin ovat tehneet ihmisen ja ihmisapinan välisen kuilun silloittamattomaksi.” 1 13 09.01.2014
14 1 09.01.2014 ”Saan mitat millilleen oikein” VIRPI IKONEN, 41 Työni vaatii tarkkuutta ja järjestelmällisyyttä. Isoja lavetteja kun tekee, niin mitat on saatava millilleen oikein. On tiedettävä, mitä työkaluja käytetään. Olen metallirakennetyöntekijä erikoiskuljetuskalustoja valmistavassa Siimetissä Mikkelissä. Polttoleikkaan lavetin osia ja kaikenlaisia kappaleita, jotka ovat paksumpia kuin 16 mm. Leikkaan plasmalla rosteria ja alumiinia. Hitsaan, sahaan ja poraan. Lapsena en tehnyt paljon mitään kotitöitä. Koulussa opin neulomaan. Nyt, kun olen alkanut uudestaan neuloa, olen kysynyt äidiltäni neuvoja. Neulomisharrastukseni on hyvin kausittaista. Olen neulonut kaulaliinan, kaulurin ja säärystimet. Jos en löydä jotain kaupasta, teen sitten itse. Olen myös ommellut kesäkasseja, pieniä liinoja ja sen sellaista. Korjaan, paikkaan, lyhennän ja kavennan. En pärjäisi ilman ompelukonetta Teen kaikenlaista käsilläni, vaikkei sitä tule niin ajatelleeksi. Entisöin ja maalaan huonekaluja. Olen maalannut esimerkiksi kotona kaksi lipastoa valkoiseksi. Alkoi ärsyttää, kun ne olivat eriväristä puuta. Sitten vaihdoin samanlaiset vetimet kumpaankin. Mökillä olen maalannut yhden lipaston > Lapsi ei osaa – ja pinna palaa Suomalaislasten perusmotoriset kyvyt ovat vuosi vuodelta heiken tyneet. Kärsivällisyyskin voi kadota, jos kädentaidot ovat heikot ja liikkuminen kömpelöä. Erja Syrjäläinen on käsityön didaktiikan professori Helsingin yliopistosta. Hän opettaa käsityön ja osin myös kotitalouden opettajia opettamaan. – Nyt ei voida ajatellakaan, että kouluissa teetettäisiin sellaisia käsitöitä mitä teetettiin ihan rutiininomaisesti vielä 1970- tai 80-luvulla. Tämä heijastaa sitä, että kotona ei enää tehdä käsillä töitä. Lapsilla on kuitenkin ”perusintentio” tekemiseen, Syrjäläinen toteaa. Alaluokkien opettajat kertovat usein siitä, mikä valtaisa ilo ja innostus lapsista huokuu, kun he koulussa pääsevät vihdoinkin tekemään jotain konkreettista käsillään. ”Rakennan komponenteista ajoneuvon” OSSI TURUNEN, 41 Työskentelen kokoonpanossa. Rakennan komponenteista toimivan ajoneuvon. Pitää ymmärtää hydrauliikkaa ja osata lukea piirustuksia. Normet Iisalmessa valmistaa kaivosajoneuvoja. Työssäni tarvitsen paljon myös sosiaalisia taitoja. Esimerkiksi suunnittelun kanssa joutuu tekemään paljon yhteistyötä. Kävin lukion Lapinlahdella ja opiskelin Aivotietämyksen valossa ei ole mikään ihme, että käden taitojen katoamisen myötä lapsilla on keskittymisvaikeuksia ja heiltä palaa pinna kohtuuttoman nopeasti. – He ovat tottuneet siihen, että kaikki tapahtuu nappia painamalla, Syrjäläinen kuvailee. Teknisen työn opettajilta on tullut myös viestiä siitä, miten koko lapsuutensa ja nuoruutensa tietoteknisten laitteiden ääressä kyhjöttäneet pojat ovat ikään kuin siirtyneet tavoittamattomiin. – Opettajat kuvaavat, että nämä pojat istuvat kuin lasikaapissa. Opettajat eivät saa heistä mitään otetta. Eteläkorealaisilla nuorilla on havaittu oireyhtymä, jota kutsutaan ”digitaaliseksi dementiaksi”. Dementia on vakava aivojen rappeutumissairaus. Nuoret, jotka käyttävät valtavasti aikaa älypuhelimien, tietokoneen, television ja pelien ääressä, kärsivät muistikatkoista. Heillä on myös vaikeuksia olla normaalilla tavalla yhteistyössä muiden ihmisten kanssa. Kuultuaan tästä ilmiöstä Syrjäläinen arvelee, että meidän lasikaapissa istuvat poikamme saattavat kärsiä samasta taudista. Teollisuudesta puolestaan kantautuu Syrjäläisen mukaan paljon viestejä siitä, miten ammattikorkeakouluista tai korkeakoulusta valmistuvat insinöörit eivät enää ole taidokkaita ammattilaisia. Heiltä puuttuvat käytännön kyvyt ja ymmärrys silloin, jos heillä ei ole ollut mitään käden taitoja kehittävää harrastusta. Digiajan lapsilta viedään käsityön kaltaisia taitoaineita koulustakin. Se ei ole murheellista vain lapsen tasapainoisen kasvamisen kannalta. Käden taitojen osaamisessa on kyse isoista asioista koko maan kannalta. – Teoreettinen laskeminen ei riitä. Hyvä suunnittelu edellyttää aitoa ja konkreettista suhdetta materiaaliin. Kehossa tuntemalla me tunnemme materiaalin. mekaanikoksi Joensuun ammattioppilaitoksessa. Metallin muovaaminen kiinnosti. Toisaalta minua kiinnosti asennustyö, jossa tarvitaan käden ja silmän yhteistyötä. Hakeuduin vuonna 1996 Lapinlahden taidevalimoon oppisopimuskoulutukseen. Työskentelin taidevalajana noin 11 vuotta. Valamisessa on monta työvaihetta. Kuvanveistäjältä tulee veistos, ja valaja tekee sitten sen mukaan vahamallit ja valumuotit. Isot veistokset tehdään monesta kappaleesta. Valamisessa pitää miettiä, miten kappaleet valetaan, kun ne ovat kaikki erilaisia. Mitat ovat tarkkoja. Vaaditaan tarkkuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Vuonna 2007 Normet haki asentajia, ja laitoin tänne paperit. Pääsin oppisopimuskoulutukseen ja suoritin koneasentajan ammattitutkinnon. Olen ollut erittäin tyytyväinen. Tekemisen mallin olen saanut kotoa. Asiat pyritään tekemään ja ratkaisemaan itse. Kädentaidot kulkevat varmaan suvussa. Isänikin oli taidevalaja. 4-vuotias poikani taas on kiinnostunut sähköhommista. Olen rakentanut oman taloni. Sähkö- ja lvi-työt teki ulkopuolinen, mutta muuten tein kaiken itse. Rakentaminen valimotyön ohella oli kuitenkin sen verran raskasta, että päätin, että seuraavan talon teen vasta eläkkeellä. Ammattikorkeakouluista valmistuvalta insinööreiltä puuttuvat käytännön kyvyt ja ymmärrys silloin, jos heillä ei ole ollut mitään käden taitoja kehittävää harrastusta.
> ja ulkorakennuksia. Viime kesänä vaihdoin räystäslaudatkin. Teen ovikransseja, kun kaupasta ei löydy sopivia. Pajukehikot ostan kaupasta valmiina. Niihin voi laittaa vaikka höyheniä ja erilaisia nauhoja. Joulukortit teen joka vuosi itse. En löytänyt omaa alaani heti. Menin lukioon ja sitten siivousteknikkokoulutukseen. Teknikko toimii työnjohtajana. Kun näin, mitä se on, niin ajattelin, ettei ole minun hommaani. Siinä oli ihan älytön kiire. Työnjohtajan oli paikattava vuorot itse, ellei löytänyt sairastuneelle työntekijälle tuuraajaa. Kävin puolen vuoden yleismyyjäkurssin ja sain täältä Mikkelistä polttoöljyn myyjän paikan. Se oli sellaista puhelimessa ja tietokoneen ääressä istumista. Ajattelin sitten, että ei tämmöistä hommaa. Muutin miehen perässä Pirkkalaan. Huomasin ilmoituksen naishitsaajakurssista ja ajattelin, että sinne pitää mennä. Olin työharjoittelussa ja sain vakituisen paikan. Olin siellä kuitenkin vain viisi kuukautta, minkä jälkeen irtisanoin itseni ja muutin lapseni kanssa takaisin Mikkeliin. Sain sitten heti tämän paikan täältä. Nykyinen työni on kivoimmasta päästä. Käden taitojen oppiminen vaatii aina aikaa. Se ei ole huono vaan hyvä asia. Syrjäläinen kertoo lukemansa tarinan itämaisesta miekkailun mestarista, jolla oli kolme poikaa. Mestarilla oli vieras, ja poikien piti vuorollaan astua esiin näyttämään taitojaan. Kokeeksi pojille laitettiin oven päälle ruukku. Nuorin pojista sai ruukun päähänsä, mutta hän ehti kuitenkin halkaista sen ennen kuin se putosi maahan. Vanhukset naureskelivat, että vielä on pojalla matkaa miekkailun taidossa. Toinen ehti ottaa ruukun käteensä, ennen kuin ruukku osui päähän. Vanhukset hymähtelivät, että on tässä jo vähän miekkailun makua, mutta vielä on opittavaa. Vanhin poika tuli ja pelkästään oven ripaa koskettamalla hän huomasi, että nyt ei ole kaikki kunnossa. Hän poimi ruukun käteensä ennen kuin hän avasi oven kunnolla auki ja astui isänsä ja vieraan eteen. Isä ja vieras myhäilivät, että tässä on täydellistä miekkailun taitoa. Syrjäläinen toteaa: – Tarina kertoo kauniisti sen, että harjoittelemalla tulemme tuntoherkiksi todellisuudelle, me omaksumme kehon kautta todellisuuden. ”Näen, miten homma edistyy” EETU LUUMI, 18 Näen koko ajan, miten homma edistyy. On tunne siitä, että osaan tehdä itse. Jos laitteen saa vielä toimimaan, se on plussaa. Valmistun ensi vuonna ajoneuvoasentajaksi Saimaan Ammattiopisto Sammosta. Työ vaatii aika laajaa osaamista. Se ei ole pelkästään peltisepän työtä, pitää hallita myös sähköpuolen hommat. Olen ollut tyytyväinen kouluuni. Kivoimpia ovat olleet työsalitunnit. Koulussa on iso korjaamo, jossa on kaikki mahdolliset laitteet, esimerkiksi kalliit testauslaitteet. Meillä on myös asiakkaita, jotka tuovat autojaan tänne korjattaviksi. Suoritan täällä samalla lukion. Kirjoitin nyt syksyllä, ja ihan hyvin meni. Sain lyhyestä matematiikasta M:n. Lempiaineitani ovat olleet matematiikka ja äidinkieli. Olin viime kesän töissä imatralaisessa VPHuolto-nimisessä autokorjaamossa ja sain hyvää palautetta vanhemmilta työkavereiltani. Lapsena rakentelin pienoismalleja, pääosin lentokoneita. Harrastus kasvatti pitkäjänteisyyttä, kun esimerkiksi liiman ja maalin kuivumista piti odotella useita tunteja. Ala-asteikäisestä lähtien on pitänyt rassailla mopoa. Pienenä purin kaikenlaisia sähkölaitteita, koska halusin nähdä, mitä niiden sisällä on. Purin esimerkiksi tietokoneen, korvalappustereot ja radion. Vanhemmat ovat opettaneet minulle erilaisia kotitöitä. Omakotitalon lumityöt ja nurmenleikkuu ovat jääneet minulle. Olen korjannut isäni autoa, mistä hän on minua kiitellyt. Viikonloppuisin tulee laitettua kavereiden autoja. Omissa autoissa ei yleensä ole vikoja.” 1 15 09.01.2014
16 1 09.01.2014 Käykö kaikki työ ajattelusta? Miten käy ajattelun, kun käsillä tehdään työtä pakkotahtisesti? Aivotutkimus todistaa, että pakkotahtinen työ on ihmiselle pahaksi. Voidakseen hyvin ihmisellä on oltava tunne siitä, että hän hallitsee tilannetta. Ihmisen on itsensä saatava määrätä työn tekemisen rytmi, ei koneen tai liukuhihnan. Aivotutkija Minna Huotilainen on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori. Hän toteaa, että tinkimättömyys tarkkaavaisuudessa on kuitenkin ihmiselle hyväksi. – Voisin ajatella, että tehdastyössä saattaisi olla sama elementti. Mutta tästä ei ole mitään tutkimustuloksia, ja onhan aikaskaala aivan eri kuin vaikka orkesterissa soittavalla muusikolla. Tämäkin joutuu aloittamaan oman soittonsa sadasosasekunnin tarkkuudella, mutta kahden minuutin kuluttua voi tulla tauko. Tehtaassa tehdään töitä kahdeksan tuntia. Matemaattisen lahjakkuuden kanssa samaa sukua on kolmiulotteisen hahmottamisen taito. Aivotutkijasta tämä taito on oikeastaan jokaisella, joka valmistaa konkreettisia esineitä työssään. Suomalaisen teollisuuden esimiesten ja johtajien kannattaisi Huotilaisen mielestä kuunnella niitä, joilla on taito ja tietämys sananmukaisesti näpeissänsä. Oivallukset työn tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi syntyvät työtä tekevän henkilön käsien ja aivojen yhteistyönä, eivät suunnittelijan toimistossa. – Kannattaisi ottaa ne 20 kaveria, jotka sitä työtä koneen tai liukuhihnan ääressä tekevät. Kannattaisi kysyä heidän ajatuksiaan ja näkemyksiään. Ja sitten vielä uskaltaa kuunnella. JULMA KOE LAPSILLAMME? Tietotekniikan tunkeutuminen aivan kaikkialle huolettaa Huotilaista ennen kaikkea lasten takia. Professori kertoo kokeista, joitten tekeminen eläimillä kiellettiin liian julmana jo kauan sitten. – 1970-luvulla tehtiin julmia kokeita eläimillä, apinoilla ja rotilla. Niille laitettiin hanskat tassuihin, eli niiltä deprivoitiin kosketusaisti. Eläimiä siis estettiin koskettamasta mihinkään omilla ”käsillään”. Ja kun niitä estettiin vielä liikkumasta, tulokset olivat karmaisevat. – Eläinten sekä fyysinen että mielenterveys menivät täysin. Ne aivojen syvät osat, jotka säätelevät unta, vireystilaa ja motivaatiota, kehittyivät rakenteeltaan epänormaaleiksi. Eläimet eivät pystyneet nukkumaan, kun liikkumisen estäminen sekoitti unirytmin. Ruokahalua oli joko liikaa tai liian vähän. – Näiden eläinten ja meidän ihmisten aivotoiminta on näiltä osin ihan samanlaista. Nyt me teemme osittain samaa julmaa koetta lapsillamme. Pelkään pahoin, että tästä maksetaan kova hinta tulevaisuudessa. Taukoamaton istuminen, taitoaineiden hiipien tehty vähentäminen koulusta, television ja tietotekniikan parissa vietetty aika koulussa, kotona ja vapaa-ajalla silloin kun tuo aika vie kohtuuttoman osan vuorokaudesta, tämä kaikki on ihmisluonnon vastaista. Lasten ei tule saada vain liikkua, vaan myös kosketella ja käsitellä opeteltavia asioita. ? Keho ja mieli ovat yhtä, ihminen ajattelee myös käsillään. ? Oppiminen helpottuu, kun opittavaa asiaa käsitellään konkreettisesti. ? Kaikki omaan tahtiin tehty, luova käsillä tekeminen on ihmiselle hyväksi. ? Erikoisen siunauksellista on kaksin käsin tekeminen. ? Liikunta ja käsityöt hellivät ihmistä kokonaisvaltaisesti. ? Orjuuttava tietotekniikan käyttö vaarantaa erityisesti lasten hyvinvoinnin. Metallityöläiset ovat aina sanoneet: käsillä tekeminen on fiksumpaa. – Uskovaisuus tietokoneisiin on vain jatkumoa kirjauskovaisuudelle. Olisihan esimerkiksi biologiassa paras tapa opettaa kuusen ja männyn ero menemällä metsään. Opettaja sanoisi: katsokaa, kokeilkaa, maistakaa, mikä se ero konkreettisesti on. – Tietokonepohjaiset opetusohjelmat ovat vielä surkeita, koska ne ovat niin uusia. – Konkreettista tekemistä ei voi opetuksessa mikään voittaa! Ja musiikkia hyödynnetään aivan, aivan liian vähän. Jo kolme sointua kitaralla riittää aivan hyvin säestämään kaikki alakoulussa lauletut laulut. Huotilainen liputtaa railakkaasti myös oppisopimuskoulutuksen puolesta. – Se on ehdottomasti paras tapa opettaa taitoja. Meidän pitäisi ottaa oppia sekä historiasta, mestari-kisälli-perinteestä, että ulkomailta. Saksassa oppisopimuskoulutusta on paljon. a LÄHTEITÄ: Professori Riitta Harin esitelmä ”Käsillä tekemisen voima” (www.youtube.com) Panelius-Santti-Tuusvuori: Käsikirja. Taito 2013 Kivinen-Keränen-Ruuti: Parasta aivoillesi. Otava 2013 Pfeifer-Bongard: How the Body Shapes the Way We Think. MIT Press 2007.
Statiivi Uusi mallisto 2014 Markkinoiden laajin kotimainen jalkinemallisto on uudistunut vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tutustu malleihin kotisivuillamme www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com • www.sievi.com
18 TEKSTI HEIKKI PISKONEN KUVA PEKKA ELOMAA 1 09.01.2014 TOIMIJA METALLILIITON LIITTOHALLITUKSEN JÄSEN Taina Karrikka TYÖPAIKKA International Electric Company TYÖNTEKIJÖITÄ 11, henkilöstöä kaikkiaan 23 LUOTTAMUSMIESURA Metalliliiton liittohallituksen jäsen 2012–, liittovaltuuston jäsen 2004–2012, pääluottamusmies 2001–2012, varapääluottamusmies 2012–, ammattiosaston puheenjohtaja 2006–2013, SAK:n valtuuston jäsen 2006–2011, Helsingin kaupungin asuntolautakunnan jäsen 2013–2016. Asuntopolitiikka tarvitsee muutosta Se on järjetöntä. Jos katon saa päälle, niin muuhun ei ole varaa. Näin tiivistää pääkaupunkiseudun asuntopolitiikan Metallin liittohalli tuksen helsinkiläinen jäsen Taina Karrikka. Karrikka kertoo seuranneensa Helsinkiin valmistuvien vuokra-asuntojen vuokrien kehitystä. Kaupungilta saa asunnon halvemmalla, mutta yksityisellä puolella kaksiosta pyydetään jopa 1 800 euroa kuukaudessa. – Elektroniikkatyöläiselle jää juuri sen verran käteen palkasta, tai oikeasti vähemmän. Rahaa on siis joko asumiseen tai ruokaan. Hänen mielestään tilanne kertoo siitä, että vain raha ratkaisee. – Ei välitetä ollenkaan, mitä asunnot maksavat. Vain mahdollisimman isot voitot ovat tavoitteena. Kaupunki ja poliitikot ovat siinä mukana puolueisiin katsomatta. Pääkaupunkiseudulla asuntotarjonta on jäänyt vuodesta 2008 alkaen joka vuosi kolmanneksen tavoitteesta, joka on ollut 12 500 uutta asuntoa. Asuntojen hinnat ovat myös nousseet enemmän kuin ansiotaso, kuluttajahinnat ja rakennuskustannukset. Vuoden 2013 heinäkuussa pääkaupunkiseudulla asunnot maksoivat 1,6 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Muualla maassa hinnat olivat laskeneet 0,9 prosenttia. – Muutosta tarvitaan, mutta ei minulla valmista vastausta ongelmien ratkaisemiseksi ole, Karrikka myöntää ja esittää joukon kysymyksiä. – Rakennetaanko liian hienosti ja kalliisti? Voisiko rakentamisen hankintoja keskittää? Onko Helsingissä pakko täyttää merta ja rakentaa sinne? Miksei Tattarisuon pelloille rakenneta? Miksi kaikkien pitäisi asua keskusta-alueilla, kun pidetään metro ja muu julkinen liikenne toimivana? Pitäisikö vuokrasääntely palauttaa? Isona periaatteellisena kysymyksenä Karrikka nostaa esille koko suomalaisen asuntopolitiikan perustan: omistusasumisen. – Monessa maassa vuokra-asuminen on pääsääntö. Jos on omakotitalo tai kerrostalo-osake, niin ei työn perässä ihan helposti muuteta parin sadan kilometrin päähän. Ruotsissa on ymmärtääkseni toimivampi asumisoikeuskäytäntö kuin meillä. Eikö siitä voisi ottaa oppia? EPÄTOIVOINEN OLO Kuntalaisten asunto-ongelmat ovat tulleet Karrikalle tutuiksi Helsingin kaupungin asuntolautakunnassa, joka hoitaa asumisen tukimuotoja ja muun muassa vahvistaa asukkaiden valinnat kaupungin omistamiin asuntoihin. – Helsingissä on erittäin kiireellisessä asuntojonossa yli 17 000 ihmistä. Useassa tapauksessa heidät on joko häädetty tai irtisanottu asunnosta. Muita asunnon tarvitsijoita on 9 000. Välillä tulee epätoivoinen olo, kun ihmiset ottavat yhteyttä, eikä voi vaikuttaa asioihin niin paljon kuin haluaisi. Asuntopolitiikasta vastaavalta ministeriltä ja ministeriöltä Karrikka kaipaa järjen käyttöä ja ihmisten arkeen tutustumista. – Voi olla vaikea kääntää suuntaa, kun se on saanut näin kauan tällaiseksi mennä. Jos asuntopolitiikassa pitäisi ajatella asioita uusiksi, niin samaa Karrikka toivoo koko hallitukselta myös teollisuuspolitiikassa. – Rohkeudella ja innovatiivisuudella pidetään entiset ja luodaan uusia metallityöpaikkoja. Ei pidä pelätä uskaltaa yrittää. Mielestäni me luovumme liian helpolla. Telakkamoka on hyvä esimerkki. Kotimaisen teollisuuden puolestapuhujaksi maan hallituksesta ei Karrikan mielestä ole. – Eikö ne ymmärrä, ettei kaikkea teollisuutta voi ajaa ulos. Pitäisi olla vähän isänmaallisempi. TARVITAAN POSITIIVISTA KIERRETTÄ – Jotenkin tuntuu, että luovutetaan liian helpolla ja vajotaan synkkyyteen. Vaikka Himasen raporttia [Pekka Himasen tulevaisuusraportti] on yleisesti haukuttu, mutta jos sen viesti on se, että pitää saada positiivista ajattelua ja kierrettä, niin sehän olisi hyvä vaan. Itse en ole raporttia vielä lukenut. Karrikka ottaa myönteiseksi esimerkiksi oman työnantajansa International Electric Companyn. – Firma syntyi yhden miehen ajatuksesta ja on ollut pystyssä yli 30 vuotta. Me teemme itse suunniteltuja tuotteita, jotka myös itse markkinoidaan. Työtä tehdään normaalipalkalla ja töissä on aina ollut vähintään 20 ihmistä, vaikka heilahtelujakin on ollut. Metalliliitossa käyn"Ei kaikkea nissä olevaa järjestämistoimintaa Karrikka pitää teollisuutta erittäin tärkeänä. voi ajaa ulos. – PääkaupunkiseudulPitäisi olla lakin on paljon pieniä työisänmaallisempi." paikkoja, joissa ei ole yhtään jäsentä tai vain yksi. ? Ihmisten oman aktiivisuuden herättäminen oman työpaikan asioihin onkin Karrikan mielestä tärkeintä. – Pitää oivaltaa, että asioita pystytään hoitamaan, kun valitaan luottamusmies. Vanha tapa saada jäseniä toteamalla, että "meillä on täällä tapana kuulua liittoon", ei enää toimi. Ihmiset vertaavat asioita ja kysyvät, mitä hyötyä jäsenyydestä on. Ennen nykyistä työpaikkaansa Karrikka työskenteli muun muassa Salcompilla ja Trafocompilla, joissa hän toimi myös luottamustehtävissä. Yt-neuvottelut irtisanomisista tulivat tutuiksi ja ovat luottamustehtävien ikävintä puolta. – Rankinta oli Salcompissa yritysmyynnin aikoihin, kun yritti miettiä miten pitkää irtisanottavien listaa saisi lyhyemmäksi. Irtisanottavat ovat aina omia työkavereita. Nykyisessä työpaikassa meiltä lomautettiin vuosituhannen alussa puolet ja osa jäi sille tielle. Luottamustehtävän hoitamisessa tarvitaankin pitkää pinnaa ja paksua nahkaa, Karrikka sanoo. – Kommentteja tulee molemmilta puolilta. Neuvottelu- ja sovittelutaito ovat myös tarpeen. Toki meillä on hyvä tilanne, kun on pieni työpaikka ja omistaja läsnä. Näkee heti, missä mennään. a LIITTOHALLITUKSESSA on 18 jäsentä, jotka joka neljäs vuosi kokoontuva liittokokous valitsee. Liittohallituksen jäsenet ovat työpaikoilta lukuun ottamatta liiton puheenjohtajaa ja liittosihteeriä, jotka ovat liiton palveluksessa.
19
20 TEKSTI JAAKKO TAKALAINEN KUVAT ILKKA HEINO 1 09.01.2014 Laservaloa synkkyyteen Seinäjoella Rautaruukki on inves toinut viime vuosina uusiin viiste lasereihin. On saatu lisää asiakkaita ja työpaikkoja. Vuosina 2008 ja 2012 hankittujen viistelaasereiden ansiosta työtavat ovat uudistuneet. Se on tuonut lisää asiakkaita, mikä on tärkeää Ruukin kaltaiselle osavalmistajalle. P ääluottamusmies Marko Honkaniemi ja tehtaanjohtaja Tapio Videnoja muistelevat vakavina vuosien 2008 ja 2009 notkahdusta. Kolmannes tilauksista hävisi, ja yhteistoimintaneuvottelut alkoivat. Onko vieläkään saavutettu tasoa, joka vallitsi ennen vuotta 2008? – Ei olla. Niiaus vuonna 2009 iski erityisesti plasma- ja polttoleikkaukseen. Koko ajan kurotaan välimatkaa umpeen. Viistelasereilla on esimerkiksi ajettu koko ajan kolmea vuoroa. Mutta olemme vielä alle vuoden 2008 tason, Videnoja toteaa. Vaikka kaksi viistelaseria työllistää suoraan vain kuusi henkeä, suunnittelussa ja muussa tuotannossa se työllistää välillisesti yhteensä 10–15 henkeä. – Kyllä se meidän silmään näyttäytyy hyvänä asiana. Koulutukseenkin on halukkaita, kun vaativampi työ tuo paremmat ansiot, pääluottamusmies Honkaniemi sanoo. Sekä Videnoja että Honkaniemi pitävät viistelaserien vahvuuksina tarkempaa jälkeä ja mahdollisuutta valmistaa aiempaa vaativampia kappaleita. Parempi laatu tuo uusia asiakkaita hiljentyneilläkin markkinoilla. Suoraan vientiä on Pohjoismaiden, Venäjän ja muiden maiden lisäksi Lähi-itään, Etelä- ja Keski-Amerikkaan. Asiakkaat vievät vielä paljon valmiita koneita ja laitteita, joissa on ruukkilaisten leikkaamat osat. VIISTE- JA NORMAALILEIKKAUS YHDESSÄ Viistelaserissa isoista teräslevyistä syntyy siivekkeen näköisiä kappaleita, joissa on pieniä reikiä ja viistoja sivuja. Laitetta esittelevä Harri Vainionpää on työskennellyt viistelaserilla vuodesta 2008. Kaikkiaan hän on ollut Ruukilla 23 vuotta. – Viistelaserin idea on siinä, että viisteleikkaus ja suoraleikkaus voidaan tehdä yhdellä kertaa. Aikaisemmin se tehtiin kahdessa työvaiheessa. Meni enemmän aikaa ja jälki oli huonompi, Vainionpää selittää. POHJANMAA ?? Taloudellisesti Pohjanmaa menestynyt parhaiten kaikista Suomen maakunnista Kainuun ohella. ?? Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla eniten alkutuotantoa kaikista maan maakunnista. Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien osuus kaikista työpaikoista maan korkein, palvelutoimialojen kaikkein matalin. ?? Valtion työpaikkoja suhteellisesti vähiten yhdessä Itä-Uudenmaan ja Ahvenanmaan kanssa. ?? Työttömyys alle kahdeksan prosenttia vuosina 2011–2012. ?? Vuonna 2012 talouskasvu hidastunut lähelle nollatasoa. Erityisesti teollisuuden, rakentamisen ja kaupan liikevaihto laskenut tänä aikana. Alueiden talouskehitys hiipumassa ja työttömyys nousemassa lähitulevaisuudessa.