AHJO 05/2016 - Lehtiluukku.fi

M E T A L L IL II T T O L A IS E N L E H T I 07.04.2016 ahjo.fi NRO REILU PELI HYÖDYTTÄÄ KAIKKIA SOPIMUSNEUVOTTELUT KÄYNNISSÄ TEOLLISUUSOPPILAITOKSET TIUKILLA DRAGSVIKS MASKINRUM ARMOTON ASBESTI ! 5 LIIT TOK OK OU S 22 .–2 5.5 . AHJ1605_1-9.indd 1 23.3.2016 7:04:11
5 07.04.2016 Prosessinhoitaja, vuorottaja Juha Järvelä, Kemin kromikaivoksen rikastamo. 15.4. Vaalitulos vahvistetaan 13.4. Äänten laskenta ja tulos vaaliliitoittain 12.4. Varsinainen vaali päättyy 10.4. Varsinainen vaali alkaa 5.4. Postitetaan todiste äänioikeudesta varsinaisessa vaalissa niille, jotka eivät äänestäneet ennakkoon Metallityöväen liiton 22. liittokokous ja Metallityöväen työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous 22.–25.5. TAMPERE 2 ASBESTI VAARANA KAIVOKSISSA Metallikaivoksissa voi olla asbestikuituja, sillä Suomen maaperässä on asbestisia kivilaatuja. Kuituongelma saattaa myös syntyä tai pahentua vasta rikastamolla. Asbesti voi sairastuttaa vakavasti. Entinen kaivosmies Mauno Palo kertoo tarinansa. Ahjo selvitti, mitä säädökset määräävät ja miten Kylylahden ja Kemin kaivoksilla suojaudutaan. SIVU 10 AHJ1605_1-9.indd 2 23.3.2016 7:04:15
K A N N E N K U V A JA A K K O H E IK K IL Ä Päätoimittaja Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 ahjo.fi Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagar tidningarna PALE ry:n jäsen. Graafinen SiHteeri Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 Graafinen Suunnittelija Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Verkkotoimittaja Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 tiedotuSSiHteeri Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 tilaukSet Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushin ta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa kauPalliSet ilmoitukSet MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi oSoitteenmuutokSet Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta PainoPaikka Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) aHJO ON MetallityöväeN liitON JäseNleHti toimituSSiHteeri Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 toimittaja Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 redaktör Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 ao-ilmoitukSet Postitse, sähkö postina tai telekopiona Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele mää hyvää journa listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. 07.04.2016 5 Ennen pääsiäistä vietettiin rasismin vastaista viikkoa monin erilaisin tapahtumin. SAK kantoi oman kortensa kekoon ja avasi maahan muuttajataustaisille työntekijöille suunnatun puhelin neuvontapalvelun. Palvelun tarjoaminen on tärkeää, jotta maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvissä asioissa voidaan antaa neuvoja ja ratkaista ongelmat mahdolli simman varhaisessa vaiheessa. Suomeen tuli viime vuonna kymmeniä tuhansia tur vapaikanhakijoita, Pohjoismaihin satoja tuhansia. Jotkut heistä palaavat takaisin kotimaihinsa, mutta väistämätön tosiasia on se, että moni jää asumaan Suomeen. Metalli alojen työpaikoilla työskentelee jo tällä hetkellä tuhansia ulkomaalais taustaisia kymmenistä eri kansallisuuksista. Metalliliitto valmisteli ensimmäisenä ammattiliittona maahanmuuttopoliittisen ohjelman jo vuonna 2003. Ohjelma kaipaa päivitystä, mutta monet ohjelmaan kirjatut periaatteet pätevät edelleen. On meidän kaikkien etu, että maahanmuuttajat kotou tuvat ja työllistyvät mahdollisimman nope asti maahanmuuton jälkeen. Yhtä tärkeää on, että heidän työsuhdeetunsa ovat samat kuin muillakin ja että heitä kohdellaan työ paikoilla yhden vertaisesti. Metalliliiton maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa kerrotaan myös maahanmuutto politiikan eettiset lähtökohdat. Osana kansainvälistä ammattiyhdistysliikettä Metalliliitto vastustaa rasismia, ja maahanmuuttajat ovat luonnolli sesti tasaarvoisia liiton jäseniä siinä missä supisuomalaisetkin. Rasismin vastaisen viikon keulakuvaksi nousi päivittäin alaarvoista rasistista nimittelyä kohtaava 11vuotias Valtteri Saarinen, joka sai puolustajakseen myös tasavallan presidentin Sauli Niinistön. Nykyisessä avoimesti rasistisessa ilmapiirissä on paljon vastenmielisiä piirteitä, joista kammottavinta on aikuisten rasismi lapsia kohtaan. Kerran yksi lapsistani kuvaili pitkään kaveriaan jonkun koulussa tapahtuneen asian yhteydessä. Lopulta paljastui, että puhuimme afrikkalaistaustaisesta koulukaverista. Ihmettelin, miksi hän ei heti maininnut ihonväriä, jotta olisin arvannut, kenestä puhutaan. Ihonväri ei ollut hänelle mainitsemisen arvoinen asia, vaan ihan muut piirteet. Meillä aikuisilla on paljon opittavaa lapsilta. He ovat värisokeita, ellemme me asenteelliset aikuiset heille muuta opeta. 7 KasvOt 7 talOus 8 Mielipide 8 KOluMNi 22 NäKeMys 24 tauKO 31 työyMpäRistö 32 KaNsaiNväliNeN 35 vastaväite 40 työttöMyystuRva 41 KOulutus 46 Oivallus 47 tyyli pää K i R J O i t u s Kirsi Törmänen-PeTman Päätoimittaja ”Metalliliitto vastustaa rasismia.” Värisokeat lapset ”Nippelitietoa tärkeämpää on ymmärtää, mistä mikäkin tieto löytyy.” XXXX XX 3 puHeeNaiHe 4 Kilpailukykysopimus siirtyi liittojen neuvotteluihin 5 Teollisuusliiton työryhmät aloittivat aMMattilaiNeN 9 Marja Järvenkylä autosihteeri PP-auto Oy, Lohja tOiMiJa 20 Ismo Karinkanta pääluottamusmies Meka Pro Oy, Oulu 26 Teollisuusoppilaitosten toiminta uhattuna 35 Vastaväite: Työ vie aikaisin eläkkeelle, ei elintavat 36 Det är en liten grupp metallare som håller Nylands brigad i rörelse 15.4. Vaalitulos vahvistetaan 13.4. äänten laskenta ja tulos vaaliliitoittain 12.4. Varsinainen vaali päättyy 10.4. Varsinainen vaali alkaa 5.4. Postitetaan todiste äänioikeudesta varsinaisessa vaalissa niille, jotka eivät äänestäneet ennakkoon Metallityöväen liiton 22. liittokokous ja Metallityöväen työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous 22.–25.5. TAMPERE TÖISSÄ SUOMESSA Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta 0800 414 004 workinfinland@sak.fi ma-to klo 9–11, 12–15 36 6 41 Metallikaivoksissa voi olla asbestikuituja, sillä Suomen maaperässä on asbestisia kivilaatuja. Kuituongelma saattaa myös syntyä tai pahentua vasta rikastamolla. Asbesti voi sairastuttaa vakavasti. Entinen kaivosmies Mauno Palo kertoo tarinansa. s i s ä ltö
5 07.04.2016 – Aikaa on vähän. Meillä on kahdeksan sopimusta neuvoteltavana. Lisäksi on ammattiliittoja ja työn antajaliittoja, joiden pöydässä saattaa olla yli satakin sopimusta. Keskusjärjestöistä Akavan ja STTK:n hallitukset hyväksyivät neuvottelutuloksen heti sen valmistuttua. Palvelualojen ammattiliitto Pamin epäröinnin jälkeen myös EK:n jäsenliitot hyväksyivät neuvottelujen aloit tamisen. – Kun akavalaisille ja sttklaisille liitoille tuntui ole van niin helppoa hyväksyä tämä neuvottelutulos, niin nehän voisivat toimia päänavaajina neuvotteluissa. Näyttää, miten ne ovat ajatelleet soveltaa päätökset omiin työehtosopimuksiinsa, Aalto esittää. Perinteisesti Metalliliitto on ollut niin sanottu pään avaaja neuvottelukierroksella. Muut alat ovat noudatelleet omissa sopimuksissaan Teknologia teollisuuden sopimia palkankorotuksia. SOPIMUSNEUVOTTELUT Metalliliiton liittohallitus päätti maaliskuun alussa hyväksyä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvottelutuloksen kilpailukyky sopimukseksi (kiky). Neuvottelutulos hyväksyttiin äänestyksen jälkeen ja neuvotteluille asetettiin tiukat reunaehdot. Neuvottelutulos suosii yksipuolisesti työnantajia ja siihen kohdistuu paljon epäilyjä. Esimerkiksi vuo sityöajan pidentämisen 24 tunnilla ei uskota lisäävän työpaikkoja. Joidenkin laskelmien mukaan uusia työ paikkoja pitäisi syntyä kymmeniä tuhansia. – Todennäköisesti muutos johtaisi päinvastaiseen kehitykseen. Jotta työpaikkoja syntyy, vastuu tästä on työnantajilla. Vaihtoehtoja muuttaa työehtosopimuk sia tältä osin on monenlaisia, Metalliliiton puheen johtaja Riku Aalto sanoo. Metalliliitto ei ole vielä juurikaan edennyt omis sa neuvotteluissaan Teknologiateollisuuden kanssa. Tarkoitus on, että liiton kaikki kahdeksan työehtoso pimusta on neuvoteltu valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Neuvottelukeväästä tulee työntäyteinen, eikä täy sin ongelmaton. ”Akavalaiset ja sttk-laiset voisivat toimia päänavaajina” Metalliliiton liittohallitus asetti tiukat reunaehdot kilpailukykysopimukselle. Sopimuksen hyväksyneiden Akavan ja STTK:n liitot voisivat toimia neuvotteluissa päänavaajina, puheenjohtaja Riku Aalto ehdottaa. Luottamuksen taso maan hallitukseen on heikko, puheenjohtaja Riku Aalto totesi tiedotustilaisuudessa ennen Metallin vaalien ennakkoäänestyksen käynnistymistä. Taustalla liiton tiedotuspäällikkö Pauli Takala. K U V A A N N IK A R A U H A LA P U H E E N A I H E 4 @ www Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Ahjo verkossa www.ahjo.fi AHJ1605_1-9.indd 4 23.3.2016 7:04:25
07.04.2016 5 K U V A A N N IK A R A U H A LA Y H T E I S K U N TA · L I I T TO · T YÖ E L Ä M Ä 5 METALLILIITON VALTUUSTO PÄÄTTÄÄ Metalliliiton sääntöjen mukaan liittovaltuus to päättää työehtosopimuksista. Metalliliiton valtuusto kokoontuu jo 27. huhtikuuta. Tällä kertaa sopimukset hyväksytään valtuustossa samanaikaisesti. Yleensä teknologiateollisuu den sopimus on hyväksytty ennen muita aloja. Sopimukset ovat tuskin valmiita huhtikuun valtuustoon mennessä. – Kaikkien sopimusten on oltava valmiita ennen kuin yhtäkään viedään hallintoon käsi teltäväksi. Mahdollista on, että ylimääräinen valtuusto joudutaan kutsumaan koolle vielä liittokokouksen jälkeen toukokuun lopussa. Aallon mukaan ennen neuvottelujen aloit tamista työnantajien kanssa on molemmilla osapuolilla oltava yhteinen käsitys siitä, mistä neuvotellaan. Tämä on yksi Metalliliiton reu naehdoista. – Samanlaista tilannetta kuin kolmen päi vän koulutusoikeuden kanssa ei saa päästää syntymään. Että olisi eri käsitykset siitä, mitä ylipäätään on sovittu. Liittojen neuvotteluiden jälkeen keskusjär jestöt arvioivat kikysopimuksen kattavuutta 1. kesäkuuta. Aalto ehdottaa, että EK voisi olla aktiivinen kattavuuden lisäämisessä. – Voisiko EK toimia sen eteen, että sen jä senliitot suostuisivat neuvottelemaan ylim mille toimihenkilöille työehtosopimukset? Näinhän sitä kattavuutta saataisiin heti lisää. Kikyyn on kirjattu myös päätös paikallisen sopimisen lisäämisestä työehtosopimuksissa niin, että henkilöstön edustajien toimintaedel lytykset turvataan. Metallialojen työpaikoilla paikallinen sopiminen on tuttua, koska työeh tosopimuksesta löytyy kymmeniä kohtia, joista voi sopia toisin. Esimerkiksi työaikapankkeja on jo nyt paljon käytössä. Keskusjärjestöt esittävät, että paikallista so pimista muutetaan lainsäädännöllä niin, että myös järjestäytymättömät yritykset voivat tehdä paikallisia sopimuksia. Aalto arvioi, että tämä muutos todennäköisesti vaatisi muutok sia myös työehtosopimuksiin. – Suomessa on aloja, joilla ei ole paikallista sopimista ollenkaan. Ja aikaa neuvotella on vain muutama kuukausi. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN Metalliliiton reunaehdot sopimusneuvotteluille ? ? Maan hallituksen on luovuttava pakkolaeista, 1,5 miljardin ylimääräisistä leikkauksista ja veron korotuksista ? ? Hallitusohjelmassa luvatut veronkevennykset on toteutettava ? ? Sopimusosapuolilla on oltava yhteinen käsitys siitä, mitä neuvottelutuloksessa mainitut neuvotteluvelvollisuudet tarkoittavat ? ? Liiton kaikkien kahdeksan sopimuksen neuvotteluissa on saavutettava liittoa tyydyttävä ratkaisu Teollisuusliitto etenee Lue lisää suunnittelutyöstä: www.metalliliitto.fi/uusi-teollisuusliitto TYÖRYHMÄT Neljän teollisuusliiton yhdistämis hankkeen käytännön työryhmätyö käynnistyi maaliskuussa. Työryhmätyönä valmistellaan muun muassa uuden liiton strategia, säännöt sekä organisaation rakenne. Uusi teolli suusliitto saa myös uuden nimen. Projektihallituksen ja liittojen toimistojen välisten asiantunti jatyöryhmien työn pohjalta syntyy pe ruslinjaukset sisäl tävä väliraportti. Se käsitellään liittoval tuustojen syyskokouk sissa ensi syksynä. Lop puraportti ja esitys uuden liiton perustamisesta käsitellään ja valmistellaan projektihallituksessa 31.1.2017 mennessä. Liittohankkeen päätöksentekoelin on pro jektihallitus, jonka tehtävänä on yhdistymispro sessin varmistaminen ja johtaminen liittojen välillä tehdyn aiesopimuksen linjausten mu kaisesti. Tässä tarkoituksessa projektihallitus ohjaa projektin työskentelyä ja tekee tarvittavat linjauspäätökset. Projektihallituksen nimittämien 11 työryh män tehtävänä on laatia projektihallitukselle esitykset ja raportit siitä, miten työryhmän toimialaan liittyvät asiat hoidetaan uudessa liitossa. Raporttien tulee sisältää päälinjaukset toimialueen tehtävänannon mukaisista asiois ta sekä alustava arvio toimialueen henkilö ja muiden resurssien tarpeesta uudessa liitossa. Työn lähtökohtana ovat aiesopimuksen ja liittofuusion valmistelutyössä tuotetun yh teisen aineiston peruslinjaukset. Työryhmien työ käynnistyi 9.3. järjestetyssä yhteistilaisuu dessa. Projektityön tavoitteena on hyödyntää liittojen ja työttömyyskassojen parhaat toimin tatavat ja käytännöt uudessa liitossa. Kaikkien työryhmien perustehtävänä on laatia projek tihallitukselle esitys, miten työryhmän toimi alaan liittyvät asiat hoidetaan uudessa liitossa. PROJEKTIHALLITUS ? ? Metalliliitto: Riku Aalto, Matti Mäkelä, Vesa Aallosvirta, Turja Lehtonen ? ? TEAM: Heli Puura, Merja Rinne, Hannu Siltala ? ? Paperiliitto: Petri Vanhala, Juhani Siira, Timo Byman ? ? Puuliitto: Jari Nilosaari, Jyrki Ala-Partanen, Pekka Juusola ? ? Projektipäällikkönä ja projektihallituksen sihteerinä toimii Markku Laine Metalliliitosta Metalliliiton, TEAMin, Paperiliiton ja Puuliiton on tarkoitus yhdistyä 270 000 jäsenen suurliitoksi vuoden 2017 lopulla. Liitto olisi Suomen suurin ammattiliitto. Keskusjärjestöjen neuvottelutulos löytyy kokonaisuudessa SAK:n sivuilta: www.sak.fi/ajankohtaista/neuvottelutilanne/ neuvottelutulos AHJ1605_1-9.indd 5 23.3.2016 7:04:25
5 07.04.2016 SEURAAVASSA AHJOSSA Miten liittokokousvaaleissa kävi? Metallin vaalien tulokset ja kaikki liittokokousedustajat. TI ES IT KÖ ? ? Metalliliiton ammattiosasto 1:n kotipaikka on A? Helsinki B? Tampere C? Turku D? Oulu ? ? Mikä seuraavista ei ole mukana teollisuusliittojen yhdistymishankkeessa? A? Paperiliitto B? Puuliitto C? TEAM D? Sähköliitto ? ? Kenen romaani on Juoksuhaudantie? A? Kari B? Jari C? Reino D? Väinö Hotakaisen Tervon Lehväslaihon Linnan ? ? Rumeliini on A? vironkielinen B? karvaton C? limainen D? sitrushedelmä solvaus kissarotu sienilajike 6 Oikeat vastaukset sivulla 46 5 07.04.2016 Liittokokoussivusto suomeksi ja ruotsiksi: http://liittokokous.metalliliitto.fi http://liittokokous.metalliliitto.fi/ web/forbundskongress 15.4. Vaalitulos vahvistetaan 13.4. Äänten laskenta ja tulos vaaliliitoittain 12.4. Varsinainen vaali päättyy 10.4. Varsinainen vaali alkaa 5.4. Postitetaan todiste äänioikeudesta varsinaisessa vaalissa niille, jotka eivät äänestäneet ennakkoon 1.4. Postiäänestys päättyy 29.3. Viimeinen varma päivä postittaa ennakkoääni 28.3. Sähköinen äänestys päättyy 18.3. Sähköinen äänestys ja postiäänestys alkavat 15.3. Ennakkoäänestys materiaali lähetetään jäsenille 12.2. Vaaliliittojen tunnukset arvotaan ja päätetään ehdokkaiden numerot 1.2. Valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen perustamisaika päättyy 22.1. Liittokokous esitysten viimeinen jättöpäivä Metallityöväen liiton 22. liittokokous ja Metallityöväen työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous 22.–25.5. TAMPERE Sibbo Metallarbetarfackavdelning r.f 136 260 jäsentä ? Porvoon metallityöväen ao. 86 Kauhavan Metallityöväen ao. 204 27 jäsentä ? Ylihärmän metallityöväen ao. 214 purKauTunEET Varsinainen vaali 10.–12.4. ? Ammattiosastot järjestävät vaalitilaisuuksia omissa toimitiloissaan, työpaikoilla tai muissa tiloissa. Monet ammattiosastot järjestävät myös ns. kiertäviä vaalitilaisuuksia, joissa vaalitoimikunta kiertää vaali uurnan kanssa usealla työpaikalla. ? Osastot tiedottavat äänestyspaikoista ja ajoista. Niistä tiedotetaan myös liittokokouksen verkkosivuilla, liittokokous.metalliliitto.fi. ? Varsinainen vaali alkaa sunnuntaina 10.4. ja jatkuu maanantaina 11.4. ja tiistaina 12.4. ? Ammattiosastojen työpaikoilla, kiertävinä tai muutoin järjestämät äänestystilaisuudet voidaan järjestää alkaen 10.4. klo 10 ja päättyen 12.4. klo 15. Ammattiosaston keskusvaalitoimikunta järjestää yleiset, pakolliset äänestystilaisuudet sunnuntaina 10.4. klo 15–17 ja tiistaina 12.4. klo 14–16. ? Varsinaisessa vaalissa voivat äänestää ne äänioikeutetut jäsenet, jotka eivät ole äänestäneet ennakkoon. Heille lähetetään tiistaina 5.4. todiste äänioikeudesta varsinaisessa vaalissa. Todiste on otettava mukaan äänestyspaikalle. Vain sen esittämällä voi äänestää. Varsinaisessa vaalissa voi äänestää missä tahansa oman vaalipiirin äänestystilaisuudessa. Oma vaalipiiri määräytyy sen mukaan, mihin vaalipiiriin oma ammattiosasto kuuluu. Kun äänestät Metalliliiton vaaleissa, äänestät vahvan liiton ja työehtojesi puolesta. Mitä useampi äänestää, sitä voimakkaammin voimme puhua meille tärkeiden asioiden puolesta – ja pitää niistä kiinni. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan viisi matkaa + lippupaketti jääkiekon MM-kisoihin Venäjälle. Äänestämällä olet automaattisesti mukana arvonnassa. Onnea arvontaan! JOS AIOT ÄÄNESTÄÄ ! KÄSI YLÖS, ENNAKKOÄÄNESTYS SÄHKÖINEN VAALI 18.–28.3. POSTIÄÄNESTYS 18.3.–1.4. VARSINAINEN VAALI 10.–12.4. METALLIN VAALIT 2016 ÄÄNESTÄ JA VOITA MATKA JÄÄKIEKO N MM-KISO IHIN! Kun äänestät Metalliliiton vaaleissa, äänestät vahvan liiton ja työehtojesi puolesta. Mitä useampi äänestää, sitä voimakkaammin voimme puhua meille tärkeiden asioiden puolesta – ja pitää niistä kiinni. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan viisi matkaa + lippupaketti jääkiekon MM-kisoihin Venäjälle. Äänestämällä olet automaattisesti mukana arvonnassa. Onnea arvontaan! JOS AIOT ÄÄNESTÄÄ ! KÄSI YLÖS, ENNAKKOÄÄNESTYS SÄHKÖINEN VAALI 18.–28.3. POSTIÄÄNESTYS 18.3.–1.4. VARSINAINEN VAALI 10.–12.4. METALLIN VAALIT 2016 ÄÄNESTÄ JA VOITA MATKA JÄÄKIEKO N MM-KISO IHIN! Sivu 39 vaaliaineiSton vaStaanottopaikat P E K K A E LO M A A
07.04.2016 5 TA LO U S H E IK K I L E H T IN E N / U P 7 Ay-voittoja tuomioistuimissa OIKEUS Alkuvuodesta tuomioistuimet ovat an taneet kaksi ammattiyhdistysliikkeelle edullis ta päätöstä, joita voi pitää merkittävinä ennak kotapauksina. Ensimmäinen tapaus koskee teknologia teollisuuden työehtosopimuksen kirjausta. Metalliliitto kävi oikeutta työnantajaa vastaan sopimusrikkomuksesta. Kyseessä oli henkilös tön vähentämisjärjestystä koskeva työehto sopimuksen kohta 35.2. – Jos joku on menettänyt osan työkyvystään työnantajan palveluksessa, esimerkiksi tapa turman tai ammattitaudin takia, irtisanomissopimuksen mukaan hänellä tulee henkilöstövähen nyksissä olla erityinen suoja. Hänet rinnastetaan yrityksen toiminnalle tärkeisiin ammatti työntekijöihin. Tämä on erään lainen työnantajan moraalisen vastuun pykälä, kuvaa Metalli liiton lakiasiain päällikkö Arto Helenius. Metallin jäsen oli saanut ammattitaudin työnantajan palveluksessa. Tästä huolimatta hän joutui irtisanotuksi ensimmäisten jou kossa, kun yrityksessä käytiin ytneuvottelut. Työtuomioistuin katsoi yrityksen menettelyn työehtosopimuksen vastaiseksi, ja yritys tuo mittiin maksamaan Metalliliitolle korvauksia sopimusrikkomuksesta. Työsuhteen päättämis riita kuitenkin jatkuu vielä. – Liitto tekee jatkotoimenpiteitä, jotta jäse nen kannalta saadaan tässä kiistassa mahdolli simman hyvä lopputulos. Yleisellä tasolla työ tuomioistuimen päätöksen merkitys on siinä, että se antaa luottamusmiehille selkänojaa tule vissa ytneuvotteluissa, kun työnantajan kanssa arvioidaan henkilöstövähennysten perusteita, sanoo Helenius. Euroopan keskuspankki koettaa erilaisin epätavallisin keinoin työntää inflaatiota ylemmäs ja talouskasvua liikkeelle. Yksi niistä on se, että pankit joutuvat maksamaan pitäessään rahojaan keskuspankissa yön yli varantotalletuksina eli niistä maksetaan negatiivista korkoa. Tavoite on se, että pankit keskuspankin sijasta lainaisivat rahaa tuottoisampiin kohteisiin kuten investointeihin. Keskuspankki antaa pankeille lainaakin miinuskorolla, jos ne käyttävät rahat talouskasvun kannalta hyviin tarkoituksiin. Keskuspankin maksama miinuskorko heijastuu siihen, että pankit perivät toisilleen lainaamistaan rahoista lähes yhtä matalaa korkoa. Näistä euriboreina tunnetuista koroista jo 12 kuukauden korkokin on painunut miinusmerkkiseksi. Asuntovelalliset kiittävät. Tallettajien kannalta tilanne on huono, sillä talletuksille ei pahemmin korkoa kerry. Mutta ovat pankitkin puun ja kuoren välissä. Monet eurooppalaiset pankit ovat omistajiensa kitsauden vuoksi vieläkin heikossa hapessa. Talletuksista maksettujen ja lainoista saatujen korkojen kääntyminen päälaelleen vie ne vieläkin kurjempaan kuntoon. Talletuksille pankit eivät kuitenkaan uskalla alkaa maksaa suoraan negatiivista korkoa, sillä silloin rahat lähtisivät pankeista kävelemään. Keskuspankin rahapolitiikasta katoaisi viimeinenkin teho ja pankit olisivat tuhon partaalla. Keskuspankin negatiiviset korot jäävät kuitenkin narulla työntämiseksi, kun hallitusten talouspolitiikka pyrkii täysin päinvastaiseen suuntaan. Euroalueen talouspolitiikka tuijottaa tiukasti julkisen velan määrää ja maiden hallitukset kilpailevat keskenään, kuka leikkaa kysyntää eniten ja tekee suurimpia sisäisiä devalvaatioita. Investointien tekeminen ja tukeminen olisi paljon hyödyllisempää. ”Euroalue kaipaisi yhteistä, mutta järjellistä talouspolitiikkaa enemmän kuin koskaan.” Narulla on paha työntää KA SV O T MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Olin hakenut tänne jo pariin otteeseen, kun kolmannella kerralla tärppäsi syyskuussa 2001. Kotiuduin heti! MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Vahdin kaikkea, mikä oikeudellisessa yksikössä liikkuu. Kun jäsenelle ei esimerkiksi ole maksettu palkkaa, hän voi hakea oikeusapua. Harvalla on varaa lähteä itse ajamaan oikeusjuttua. Ei ole tyhmää olla liiton jäsen. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Työmäärä. Aina on keskeneräisiä asioita. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? Tää on aivan mun duuni, sillä saan olla nipo. Ja onhan tämä itsenäistä, vaikka jatkuvasti olen tekemisissä muiden kanssa. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Perhe on tärkeä, erityisesti ihana lapsenlapseni. Koko sukuni on vankasti mukana Nuorten Kotkien toiminnassa. OIKEUDELLISEN YKSIKÖN SIHTEERI TUULA SILÉN Ketkä tekevät töitä liitossasi? Toisessa tapauksessa korkein oikeus antoi päätöksen, jolla se linjasi, että työnantaja ei voi estää lakon aloittamista uhkasakkovaatimuk sella, kun työehtosopimus on voimassa. Oikeut ta kävi Ammattiliitto Pro Finnairin toimihenki löiden puolesta. Korkein oikeus kumosi Helsingin käräjäoi keuden aiemman, väliaikaisen turvaamistoimi päätöksen ja totesi sen lainvastaiseksi. Vuonna 2012 käräjäoikeus kielsi Finnairin toimihenkilöiltä lakon aloittamisen miltei kolmen miljoonan euron uhkasakolla. Päätös herätti voimak kaita vastalauseita ay kentässä. Pro teki asiasta kantelun Helsingin hovi oikeuteen, joka jätti kante lun tutkimatta; hovioikeu den päätöksestä Pro valitti edelleen korkeimpaan oi keuteen. Helenius on korkeimman oikeuden ratkai suun tyytyväinen. Hän korostaa, että lakko oikeus on perustuslain turvaama ja lisäksi kan sainvälisiin sopimuksiin kirjattu ihmisoikeus. Tärkeä linjaus on, että turvaamistoimipäätökset pidetään erillään työoikeudesta. – Turvaamistoimipäätökset on oikeuskäy tännössä kehitetty aivan eri tarkoitukseen, kuten estämään sitä, että joku ”hukkaa” omai suuttaan konkurssitilanteessa velkojien ulot tumattomiin. Kyseessä on yksipuolinen toimi, jossa ei toiselta osapuolelta kysytä mitään. Turvaamistoimia ei siis pidä sotkea lainkaan työmarkkinakiistoihin, joihin kuuluu soveltaa työriitalakia ja työehtosopimuksia. Minusta työnantajapuolen juristit käyttivätkin tässä tapauksessa oikeusjärjestelmää selvästi ja tie toisesti väärin, näkee Helenius. MIKKO NIKULA SIVU 39 VAALIAINEISTON VASTAANOTTOPAIKAT ”Jos joku on menettänyt osan työkyvystään työnantajan palveluksessa, esimerkiksi tapaturman tai ammattitaudin takia, irtisanomissopimuksen mukaan hänellä tulee henkilöstövähennyksissä olla erityinen suoja.” Liitto hoitaa vuosittain yli sata jäsenten oikeusjuttua. Tuomioistuimeen päätyy niistä noin kolmannes. P U H E E N A I H E AHJ1605_1-9.indd 7 23.3.2016 7:04:31
5 07.04.2016 Metalliteollisuus uudistuu ja digitalisoituu. Perinteiset työtehtävät katoavat ja toiset alkavat muistuttaa tietotyötä. Digitalisaatio esitetään joustavana ja kätevänä asiana. Monesti näin onkin. Samalla työstä voi tulla niin kutsuttua uutta työtä, jolloin muuttuvat sekä ansiomallit että työnteon luonne. On osatotuus, että työläinen ohjaa tietotekniikan avulla koneiden toimintaa ja prosesseja. Kyllä kone myös ohjaa tekijää. Yritysten ansaintalogiikassa kaikki keinot vähentää kuluja ovat olennaisia. Tämä näkyy ”uuden työn” työmarkkinoilla. Toimeksi annoilla teetettäviä keikkoja tarjotaan niin mobiililaitteissa kuin sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi monen nettikaupan tehtävät ovat suoritteita, joista maksetaan kertakorvaus. Työsuhteesta tai sen mukana tulevasta turvasta ei ole tietoakaan. Toiset yritykset siirtävät röyhkeästi osan yrittäjäriskistään suoraan työntekijöille. Tällaisia ovat esimerkiksi ruokalähetti palvelu Wolt ja kyytipalvelu Uber. Ne tarjoavat mobiilisovellutusten kautta keikkoja työntekijöille, jotka ovat itsensä työllistäjiä. Työstä ei jää juuri mitään käteen keikkailijan maksettua ajo ja muut kulut. Kun digitalisaatio purkaa monenlaista informaatiota bitteihin, voidaan tietoa tallentaa, järjestää ja muuntaa helposti. Voiko digitalisaatio purkaa myös teollisuuden palkansaajan ansiomallit ”biteiksi”? Nykyisin metallialan töistä maksetaan joko työaikaan sidottua aikapalkkaa tai työtehtävästä riippuvaa suorituspalkkaa. Lisäksi palkkatasoon vaikuttavat työn vaativuus ja henkilökohtainen suoriutuminen. On vaikea tietää, mitä ansiomalleille tapahtuu, kun perinteiset työn teon tavat muuttuvat. Tietokonesovellutukset pystyvät vaikka mihin: ne valvovat ja säätelevät työntekijän ajankäyttöä ja työssä suoriutumista. Kun tähän yhdistetään työnantajien ajama vaatimus palkanmuodos tuksen muutoksesta, visio ei ole erityisen miellyttävä. Teknologia teollisuuden muotoilema ”palkan ja työn kiinteämpi yhteys” toki voi tukea työläisen työssä osaamista, mutta yhtälailla se voi typistää työn vain yksittäiseksi suoritteiksi. Miltä kuulostaa seuraava ajatusleikki? Uuden työelämän metalli työläinen tekee etätyötä ja vastaanottaa tehtävät mobiililaitteilla. Hänen palkkansa koostuu työsuoritteista, joiden kesto ja vaativuus määrittävät kertapalkkion. Työntekijät myös kilpailevat keskenään. Tällöin tuotantoprosessien virheilmoituksiin reagointi antaa vain nopeimmalle työsuoritteen. Tulee mieleen Mauno Koiviston Sosiaaliset suhteet Turun satamassa väitöskirjan (1956) kuvaus aamuisesta tehtävänjaosta. Silloin satamatyökeikan sai se, joka sai työmääräyslapun kiinni. Ei ole hyvä, jos digitalisaatio johtaa ansiomallien purkuun ja toimeen tulon epävarmuuteen. Eikä kuulosta kovinkaan kannustavalta metalli työläisen kasata elantoaan moisesta bittiavaruudesta. KO LU M N I M I E L I P I D E 8 ELÄKELÄISET MUKANA EDUNVALVONNASSA Tänä päivänä eläkeläisille osoitetaan paikkaa äänettömänä yhtiömiehenä heihin kohdistuvissa yhteiskunnan päätöksissä ylhäältä tulleilla mahtikäskyillä. Maan talouden tasapainoon saattaminen näyttää olevan tämän päivän päättäjien mielestä niiden kustannettava, joista löytyy vähiten vastustusta ja puolustuskykyä, kuten lapsi perheet, työttömät ja eläkeläiset. Me eläkeläiset voimme tukea työssä käyvien taistelua työehdoistaan. Äänestämällä Metallin liittokokousvaaleissa annamme samalla nuoremmille liiton jäsenille mallin äänestämisen tärkeydestä. Tiedämmehän omasta kokemuksesta, että jos jättää tämän homman seuraavalle, niin se tahtoo jäädä tekemättä kokonaan. Meitä ammattiosasto 74:n eläkeläisjäseniä, siis veteraane ja, on tällä hetkellä noin 950. On hienoa, kun omalla toimin nallamme voimme tukea nykyisiä rautakouria. Samalla tarjoamme heidän kanssaan ”leveämmän selkä nojan” vaaleissa valituille edustajillemme heidän rakentaessaan oikeudenmukaisempaa työelämää ja yhteiskuntaa. PERTTI SALO veteraanijaoston puheenjohtaja Metalli 74 ”Ei ole hyvä, jos digitalisaatio johtaa ansiomallien purkuun ja toimeentulon epävarmuuteen.” Purkaako digitalisaatio ansiomallit ”biteiksi”? ANU-HANNA ANTTILA Metalliliiton tutkimuspäällikkö TYÖTTÖMÄT KYYKKYYN Kirjoitin Ahjoon syksyllä, kuinka työttömiltä lyhennetään sata päivää ansioon suhteutettua päivärahaa. Metalli ei ainakaan vielä ole juurikaan reagoinut asiaan. Kirjoitin että työtön menettää n. viiden kuukauden aikana alimmillaankin n. 5 000 euroa! Vaikka hän on työssä ollessaan maksanut työttömyyskassalle jäsenmaksunsa. Jos työntekijät, Metallin kannalta ”maksavat jäsenet”, menettäisivät saman summan, mitähän siitä seuraisi? Miksi Metalli hylkää työttömät jäsenensä? He ovat kaikkein heikoimpia. Onko niin, että Metallistakin on tullut rahankeruujärjestö? Jos et maksa, apua ei tipu. Työtön ei voi lakkoilla, tai tietenkin voi, mutta ketä se kiinnostaa. SAK:n mainoksen mukaan: ” olishan se aika kuivaa”. Jos ei olisi rahankeruujärjestöjä, niinkö? Eläkeläinen PAPERITTOMISTA MAAHANMUUTTAJISTA Tuntuu oudolta, että sanotaan, ettei oteta paperittomia maahan muuttajia. Jos oltaisiin itse sodassa jotakin valtiota vastaan, niin voisi olla, ettei valtio antaisikaan poistua maasta ja eikä antaisi minkäänlaista paperia, vaan haluaisi pitää väkisin kansalaiset omalla alueellaan! Onko siis oikein estää paperittomia maahanmuuttajia tulemasta sodan jaloista? Tosin ne henkilöt, jotka syyllistyvät törkeisiin rikoksiin, tulisi karkottaa siihen valtioon, josta ovat lähteneet. LASSI TIITTANEN LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi , Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palsta lle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1605_1-9.indd 8 23.3.2016 7:04:34
07.04.2016 5 t e k s t i E r ik a pa r v ik o sk i k u v a p E k k a E lo m a a a m m at t i l a i n E n 9 AUTOSIHTEERI MARJA JÄRVENKYLÄ, 56 TYÖPAIKKA PP-AUTO OY, LOHjA ”Pojat eivät tulisi ilman mua toimeen!” Millainen koulutus sinulla on? Yo-merkonomi. Kävin ensin Lohjan lukion, sitten kauppaopiston. Mitä teet? Asiakaspalvelutyötä. Perusprosessi on sama: kun kaupat on tehty, automyyjä tuo asiakkaan minun ovelleni, ja sitten hoidan vakuutukset, rekisteröinnit ja rahastuksen. Pöytäni on yleensä täpötäynnä paperia. Jos on kiirettä, joudun jättämään senhetkisen työni kesken ja jatkamaan myöhemmin. Tarkkana saa olla, sillä virheiden korjaamisessa jälkikäteen on aina oma vaivansa. Kauanko olet ollut täällä töissä? Aloitin silloisessa Piispa & Pölösen autoliikkeessä lokakuun viimeinen päivä 1989. Sitä ennen tein kuutisen vuotta toimistotöitä katsastuskonttorissa. Jotenkin vain olen ajautunut autojen pariin. Tykkäätkö autoista? Tietenkin! Autokuume iskee välillä minuunkin. Haaveilen urheiluautosta, mutta järkisyistä ajan farkulla. Arvostetaanko työtäsi? Luulisin. Pojat eivät tulisi ilman mua toimeen! Onko palkka kohdallaan? Ainahan se voisi parempi olla. Kaksi palkankorotusta olen saanut näiden 26 vuoden aikana. Niistä toinen tuli pyytämättä. Mikä työssäsi on parasta? Jatkuvasti on muutosta ilmassa. Sen takia olen täällä niin kauan viihtynytkin. Toimipisteet, järjestelmät, omistaja ja automerkit ovat vaihtuneet vuosien varrella. Ja vaikka meillä on vakiasiakkaita, uusia ihmisiä kohtaan päivittäin. Mitä muuttaisit? Tykkäisin liukuvasta työajasta, mutta se ei ole mahdollista, kun asiakkaat tulevat aina iltapäivällä neljän viiden maissa. Työaikani on jämpti 9–17. Keväällä ja kesällä menee välillä ylitöiksi. Minkälainen työilmapiiri teillä on? Minulla on ihan parhaat työkaverit! Mahtavia kundeja, koskaan ei ole mitään ongelmia. Huumori kestää, vaikka komentelen heitä kuin omaa miestäni.
10 5 07.04.2016 T E K S T I SU V I SA JA N IE M I K U VA T V IL LE K O K K O LA JA A K K O H E IK K IL Ä Päägeologi Jari Juurelan käsissä on Kylylahden visuaaliseksi kutsuttua kiveä. Kupari näkyy toisinaan paljaalla silmälläkin. AHJ1605_10-35.indd 10 22.3.2016 14:56:43
11 5 07.04.2016 ARMOTON ASBESTI ! Kuidut kuriin Osassa Suomen kaivoksista on vaarallisia asbestikuituja. Kylylahden ja Kemin kaivoksilla uurastetaan kaivosmiesten suojaamiseksi. Metalliliitto ajaa kaivoksille yhtenäistä tarkastusohjetta ja työntekijöiden tiukempaa suojaamista. Kemin kaivoksen entinen työntekijä Mauno Palo kertoo, miksi hän tuli julkisuuteen omasta vakavasta asbestitaudistaan. AHJ1605_10-35.indd 11 22.3.2016 14:56:45
5 07.04.2016 12 Kaivoksissa leijuu vaara Asbestia saattaa löytyä joidenkin metalliesiintymien yhteydessä. Erikoistutkija mainitsee esimerkkinä ultramafisiin kiviin liittyvät kultaa, kuparia, nikkeliä tai kromia sisältävät malmit. Kontinen muistuttaa, että jo kaivoslupaa haettaessa kaivosyrittäjän on selvitettävä asbestin esiintymisen vaara. – Minulla on se käsitys, että kaivostoimijat ryhtyvät kyllä toimiin ja menevät työsuojelu edellä, jos asbestia löytyy. Se on kaivosyrityksen omassakin intressissä. LISÄKOULUTUSTA ETSIJÖILLE – Suomen kaivoksissa ei olla vielä riittävän tietoisia asbestiongelmasta, vaikka parempaan suuntaan ollaan menossa. Erikoistyöhygieenikko Heli Kähkönen Työterveyslaitokselta tuntee hyvin asbestin. Hän on ollut kirjoittamassa uutta ohjetta kaivoksille. Se on julkaistu sähköisesti löytyen osoitteessa www.julkari.fi (Hae sanoilla: Asbestiriskien hallintaohje kaivoksille). Kähkönen toivoo, että geologien koulutukseen otettaisiin painavammin mukaan työhygieeniset asiat. – Nyt geologit tarkastelevat kallioperää nimenomaan tuotannolliselta kannalta. Kaivoksilla on muitakin syöpävaarallisia aineita kuten kvartsia, arseenia ja kromia. Myös asbesti on vakava altiste, mutta ehkä se on aihe, josta ei mielellään puhuta. Työhygieenikko uskoo, että muissakin kuin Pahtavaaran, Kylylahden ja Kemin kaivoksissa saattaa olla asbestikuituja. Kylylahti ja Kemi ovat ryhtyneet määrätietoiseen työhön työntekijöiden suojaamiseksi asbestilta. Pahtavaara on konkurssissa. – Muitakin kaivoksia voi olla. Kaikista ei julkisuudessa puhuta. Työterveyslaitoksen asiantuntijana Kähkönen on nähnyt, että asbestikuitumittauksia on tehty väärin menetelmin. Työturvallisuuslaki kuitenkin velvoittaa työnantajaa selvittämään luotettavalla tavalla työpaikan haitat ja vaarat. ”Asbestin mittaaminen kaivoksilla on haastavampaa kuin rakennuksilla. Yksittäiset mittaukset eivät riitä, pitoisuudet voivat vaihdella paljonkin. Mittaajalla pitää olla riittävä ammatillinen osaaminen.” On nähty, että kaivoksilla kuten muuallakin teollisuudessa mittauspäiväksi saatetaan valita tietty päivämäärä. Se voi olla edullinen yritykselle, mutta ei edusta tyypillisiä olosuhteita. Kaivoksella on esimerkiksi murska ollut pysähdyksissä. – Valitettavasti muuallakin teollisuudessa jotkut koneet voi olla seis, eikä silloin mittausta tehdä optimaalisissa olosuhteissa. Mutta tämä kirjataan tietenkin ylös, huomioidaan selvityksessä ja tarvittaessa mittaukset uusitaan, Kähkönen toteaa. Asbestimittauksen ei tule perustua kaivoksella ja rikastamolla pelkkään yhteen mittauskohteeseen. Jos asbestiongelma havaitaan, se näkyy tuotannossa yleensä myös laajemmin. Lisäksi asbestikuiduille on luonteenomaista, että ne leijailevat ilmassa pitkään, joten murskan seisahtaminen ei heti näy asbestin häviämisenä ilmassa. Suomessa on jatkettu toimintaa kaivoksella, vaikka asbestikuitujen pitoisuus on ylittänyt 0,1 kuitua ilman kuutiosenttimetriä kohden, Kähkönen kertoo. Tuo kuitumäärä on sitova rajaarvo, jolloin työnantajan on välittömästi ryhdyttävä toimiin altistumisen ehkäisemiseksi ja kuitumäärän laskemiseksi. Muuten toimitaan laittomasti. – Tässä voi kysyä, missä määrin sallitaan toiminnan jatkuminen ilman toimenpiteitä, jos pitoisuudet ylittävät toistuvasti sitovan rajaarvon. Eihän tämä ole sallittua rakennuspuolellakaan, Kähkönen huomauttaa. Kähkönen kuitenkin toteaa, ettei hän ole virallisesti ilmoitusvelvollinen työsuojeluviranomaisille raja-arvon ylityksistä. Työterveyslaitos tekee mittauksia kaupallisena palveluntarjoajana. ”Tarmokkaisiin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä, kun asbestikuitujen määrä ilmassa ylittää 10 prosentin osuuden lakisääteisestä rajasta. Eli kun ilmassa on kuituja 0,01/cm 3 .” Ne eivät tunnu, haise tai maistu miltään. Hengitysilman asbestikuidut voivat kuitenkin aiheuttaa vakavia sairauksia vuosien tai vuosikymmenten päästä altistumisesta. Suomen kaivoksissa on asbestia, sillä monien metallia sisältävien malmioiden sydämiin piiloutuu myös asbesti pitoisia kiviä. Työntekijät on suojattava näiltä vaarallisilta kuiduilta. K aivoksen kiviä louhittaessa tai rikastamolla murskatessa ja jauhettaessa syntyy pölyä. Jos kiviin kätkeytyy asbestia, voi pölyn mukana hengitysilmaan päästä asbestikuituja. On myös mahdollista, että kiviaineksesta muodostuu vaarallisia asbestikuituja vasta rikastusvaiheessa. Asbestikuidut saattavat aiheuttaa asbestoosia eli asbestipölykeuhkoa, keuhkosyöpää, kurkunpään syöpää ja mesotelioomaa eli keuhkopussin tai vatsakalvon syöpää . Tyypillisesti itämisajat eli aika kuiduille altistumisesta sairauden puhkeamiseen kestää 10–40 vuotta. Lyhyempiä ja pidempiä aikoja on tavattu. Kaikki altistuneet eivät sairastu. Kukaan ei voi tietää etukäteen, kenelle niin käy. Se on määritelty, miten jokainen altistunut voi itse vähentää riskiänsä. Tupakointi kasvattaa asbestin tuoman keuhkosyöpäriskin 20–50-kertaiseksi. Erityisesti asbestialtistuneen kannattaa siis lopettaa tupakointi. Kukaan ei sairastu kaivosten asbestista, jos kaikki suojataan näiltä vaarallista kuiduilta. Keinot ovat olemassa. Vielä on kuitenkin Suomessa matkaa turvalliseen, kuiduttomaan aikaan. ETSIVÄ LÖYTÄÄ Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Asko Kontinen sanoo, että jokainen asiansa osaava geologi tunnistaa asbestin esiintymisen. – Geologi pystyy helposti toteamaan, onko kaivoksen kivissä asbestiriskiä vai ei. Ei tämä ole rakettitiedettä. Asbestia esiintyy vain tiettyjen kivilajien yhteydessä. Geologien ammattikielellä kuvailtuna lähinnä vain ultramafisissa ja joissakin karsikivissä on ylipäänsä mahdollista löytää asbestia, eli kuituista silikaattimineraalia, amfibolia tai serpentiiniä. Esimerkiksi graniitit ja gneissit eivät kuulu riskikiviin. Ehdoton valtaosa Suomen jykevästä kallioperästä on siis asbestivapaata aluetta. Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteristä löytyy 46 asbestisairautta metallikaivostoiminnassa vuosilta 1967–2012. AHJ1605_10-35.indd 12 22.3.2016 14:56:46
07.04.2016 13 5 ”VÄÄRIN RAKENNETTU” Kaivostarkastuksia tekevä ja muutenkin teollisuuden prosesseja hyvin tunteva diplomiinsinööri Ketola ei voi kuin ihmetellä Suomen uusien kaivosten tilaa. Niissä on tehty vakavia virheitä jo suunnittelussa. – Nämä ovat uusia organisaatioita. Ehkä niiltä puuttuu hiljainen tieto? Kaivosten omistajilla lienee peiliin katsomisen paikka. Jos laittaa satoja miljoonia euroja uuteen kaivokseen, tulisi kutsua paikalle riittävä asiantuntemus, ammattilaisia, jotka ymmärtävät niin prosessitekniikasta, kemiasta kuin mineralogiasta ja työturvallisuudesta. Ketola sanoo joistain Suomen kaivosprosesseista yksikantaan näin: ”Väärin rakennettu”. Tällainen rakentelu vasta kalliiksi tuleekin. Työsuojeluviranomaiset vaativat joka tapauksessa kaivoksen laitteistot ja prosessit siihen kuntoon, että työsuojelun määräykset täyttyvät. – On halvempaa rakentaa kerralla kuntoon. On kallista ryhtyä satojen tuhansien tai miljoonien eurojen korjaustöihin jälkikäteen. Kemikaaleissa kaivosten puutteet ovat tulleet räikeästikin esiin. Muualla teollisuudessa akuutisti hengenvaaralliset aineet on suunniteltu suljettuihin kiertoihin. Ylitarkastaja harmittelee, että työsuojeluviranomaisella ei ole etukäteen juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa kaivosten ja kaivosprosessien turvallisuuteen. Louhittavan kiven ja monen muun asian pitäisi vaikuttaa jo etukäteen laitteistovalintoihin. Kun kaivosluvasta pyydetään AVI:lta lausuntoa, ei siinä esitetä työturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä riittävän seikkaperäisesti. – Työsuojeluviranomaiselta pyydetään lausunto väärällä tavalla väärässä vaiheessa. Tämä käytäntö ei palvele kaivostoiminnan harjoittajaakaan. Ketolaa mietityttää sekin, miksi Suomessa on höllennetty työsuojelumääräyksiä vakavissa altisteissa. Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC on luokitellut kvartsipölyn ykkösluokan syöpävaaralliseksi aineeksi. Suomessa on työsuojelutarkastuksista poistettu kvartsipölyn raja-arvo. – Sitova raja-arvo velvoittaa työnantajaa ankarammin, ja työnantajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin. Raja-arvon poistuminen tekee valvonnasta vaikeampaa. Mikä olisi nyt kaikkein paras keino saada kaivosten asbestiongelma kuriin? – Vaaditaan proaktiivista toimintaa eli reaktiivisuudesta on päästävä eroon. Vaaditaan ennakoivaa ja järjestelmällistä näytteenottoa esimerkiksi kairaja soijanäytteistä. On toimittava ennen kuin asbestia löytyy hengitysilmasta, sillä silloin on jo altistuttu. Ketola lisää Kähkösen jo luettelemiin asbestinhallinnan asioiden piiriin työkoneet ja laitteistojen puhdistusvedet. Ei riitä, että kuljettajien ohjaamoiden ilma on ylipaineistettu ja hyvin suodatettu. ”Asbestin merkittävä leviämistapa on kaivosajoneuvojen ohjaamoihin kulkeutuva rapa. Se kuivuu ja pölyää. Ajoneuvojen sisäpuolelta on otettava kuitumittauksia ja ajoneuvojen puhtaudesta on huolehdittava.” – Jos rikastamopuolella asbestipitoista vettä kierrätetään ja sitä käytetään laitteistojen puhdistukseen, alkaa tiloihin kertyä asbestia. Olemme ottaneet sen kannan, että asbestipitoisella vedellä ei saa puhdistaa prosessilaitteistoja. Asbestipitoisten vesien kierrätyksen kuituongelma paljastui Pahtavaaran kultakaivoksella Sodankylässä. Kultakaivoksen jätealtaasta pääsi valumaan luontoon asbestipitoista vettä padon murruttua vuonna 2012. Lapin ELY-keskuksen pyydettyä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta lausunnon, tämä totesi riskin ”merkityksettömän pieneksi”. Altistumisaikana pidettiin kuitenkin ”korkeintaan tunteja”. ”Toimiin voivat kuulua asbestialueella työskentelevien henkilöiden määrän rajoitus, kiviaineksen kastelu, koteloinnit ja ilmanvaihto. Viimeisenä keinona ovat tietysti henkilökohtaiset suojaimet.” Kähkönen kertaa, että suomalaisissa kaivoksissa olisi nyt tärkeä tehdä huolelliset etukäteiskartoitukset asbestista ja sitten ryhtyä käytännön toimiin, jos ongelmia nähdään. – Asbestin mahdollinen esiintyminen tulisi arvioida kunnolla jo etukäteen, ennen kuin kaivos avataan tuotannolle. Pahimpien asbestialueiden louhimista tulee välttää. – Asbestinhallinnan tulee olla osa kaivoksen pölyntorjuntaohjelmaa. Asbesti ei saa jäädä vain todetuksi asiaksi. Kähkönen lisää vielä toivovansa, että työsuojeluviranomaiset tiukentaisivat valvontaansa. Kaivoksilta pitää vaatia luotettavat arviot asbestitilanteesta ja sitten myös sen mukaiset toimet. LAISTA LAISTAMINEN ON RIKOS Ylitarkastaja Lasse Ketola Pohjois-Suomen AVI:n työsuojelun vastuualueelta painottaa, että työsuojeluviranomaiselle kelpaavat vain luotettavat tulokset kuitumittauksista. Hän viittaa myös jälkikäteisiin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, jos kyseessä on työturvallisuuslain laiminlyönti. Ketola on työsuojeluviranomaisten valtakunnallisen kaivoskoordinaatioryhmän vetäjä. Kun työsuojelua määrittävissä laeissa ei aina ole täsmällisiä käytännön vaatimuksia tarkastuksiin, ryhmä on nyt laatimassa ohjeistusta kaivostarkastuksiin. – Nyt laaditaan lakien käytännön tulkintaa. Tavoitteena taustalla on myös kaikkien työnantajien samanlainen kohtelu ympäri Suomea, Ketola huomauttaa. Kaivoksissa leijuu vaara BETONIRUISKUTUS KASTELU ARMOTON ASBESTI AHJ1605_10-35.indd 13 23.3.2016 10:04:21
5 07.04.2016 14 Ennen pysähtymistä porakoneen äärelle olemme kiertäneet Kylylahden kaivoksen tunneleita ja louhosperiä. Kaivos pyörähti tuotantoon vuonna 2012. Kuparin voi nähdä välkehtimässä joidenkin tunneleiden seinämissä paljaalla silmälläkin. Toinen kaivoksen päätuote on sinkki. Tunneleiden pohjalle levitellään muualta ostettua, asbestitonta kiviainesta. Seinien ruiskubetonointi todistaa pölyn ja samalla asbestin hallinnasta. Urakoitsija Tapojärven vesitankkiauto suihkuttaa vettä louhitun kiven päälle. Kiviaineksen kastelu on oleellinen osa pölyämisen estämistä. Tankkiauton ohjaamossa vesisuihkun kaarta hallinnoi koneenkuljettaja Teemu Karttunen. Hän on työskennellyt kaivoksella vasta nelisen kuukautta. Hän ei usko olevansa ”kovin tietoinen” asbestista. – Kyllä siitä jotain oli alkuperehdytyksessä, Karttunen muistelee. Hän kiskoo ohjaamonsa uumenista esiin hengityssuojaimen. – Tässä on hengityssuojaimet, jos on erittäin pölyistä. Ja on happilaitteetkin, jos siltä rupeaa tuntumaan. Häkämittarit on. Kaivosyhtiö käy aina tarkistamassa, voipiko lähteä kiviä kastelemaan. – Ainahan ne niitä asbestikuituja mittailevat. Sikäli kun kuituja tulee vastaan, asia tulee myös meidän tietoomme. Ja sen mukkaan tietennii eletään. En ole huolissani asbestista, suojavälineet ovat sen verran hyvät. Näin sanoo pitkäreikäporari Kari Kinnunen. Poraus oppiin saapunut kaivosmies Toni Hyvönen myötäilee mentoriaan: – Kyllä tiedämme, jos olemme asbestialueella. En ole minäkään huolissani. Eivät pitoisuudet ole olleet korkeita, toistaiseksi on pärjätty. Miehet kertovat, että tarvittaessa he käyttävät hengityssuojaimia, joihin suodattimet vaihdetaan päivittäin. Työvaatteet vaihdetaan vuoron päätteeksi. Viikkohuollon yhteydessä jokaisen kaivosajoneuvon kuljettaja putsaa koneensa ja pesee ohjaamon lattian vedellä. Vinotunnelit väistävät nyt asbestisimpia alueita. Kylylahden kaivoksella Polvijärvellä laitettiin suunnitelmat uuteen uskoon pari vuotta sitten. Kylylahti väistää kuituisimpia alueita ASBESTI JA KAIVOS BOLIDEN KYLYLAHTI OY AHJ1605_10-35.indd 14 22.3.2016 14:56:54
07.04.2016 15 5 Kova kovaa vasten – kallio antaa ankaran vastuksen siirtolohkareen jykevyyden omaavalle porakoneelle. Koko ohjaamo tärisee, kun porari Arto Räsänen tekee tunnelin levitystä koneellaan. Räsänen toteaa, että vesiporaus vähentää pölyämistä. – Työpäivän jälkeen pestään kengät, ennen syöntiä kädet. On niitä teemapäiviä asbestista ollut, ja jos on suojainpakko, on myös ohjaamossa käytettävä ilmanvaihtokypärää. Mutta joskus tuntuu, että niitä suojaimia on vähän liikaakin. ASBESTI MUUTTI SUUNNITELMAT Maan päällä HSE-päällikkö Kari Janhunen, työturvallisuusteknikko Jari Kolehmainen ja päägeologi Jari Juurela valaisevat kaivoksen asbestinhallinnan käytäntöjä. Kylylahdella louhitaan malmeja jopa 800 metrin syvyydessä. – Kaksi vuotta sitten 470-tasolla havaittiin kuituhaasteet. Kaksi kuukautta sen jälkeen kaivos oli jo kokonaan uudelleen suunniteltu. Vinotunnelit siirrettiin uudestaan malmiesiintymän länsipuolelle, vaikka itäpuolelle rakentaminen olisi ollut kalliomekaanisista syistä parempi ratkaisu, Juurela kertoo. Janhunen painottaa, että kaivoksen toimintasuunnitelma muutettiin uudelleen vain ja yksinomaan asbestin takia. Asbestiongelma paljastui itse asiassa kaivosta aiemmin Kaavilla, Luikonlahdessa sijaitsevassa rikastamossa. Tremoliittiä sisältävistä kivistä voi näet avautua rikastusvaiheessa asbestikuituja. Malmikivessä ja sivukivessä tremoliittiä on paljon. Muut Kylylahdessa tavatut asbestilaadut esiintyvät vain paikallisesti. Janhunen toteaa, että kaivoksessa tehdään kuitumittauksia kahden viikon välein. Hän mainitsee, että yhtiö on ottanut 50 prosentin hälytysmerkin toimenpiderajakseen hengitysilman kuitujen suhteen. Tämä luku eli 0,05 kuitua/cm 3 on ylittynyt vain kolme kertaa vuonna 2015 ja lakisääteinen 0,1 kuitua yhden kerran. Jo kaivoksen uumenissa nähdyt kivenkastelut, betoniruiskutukset ja puhdasta ilmaa hönkivät rättitorvet eivät ole ainoita asbestinhallinnan patteristoon kuuluvaa arsenaalia. Kuitumittauksista pidetään tiedotustilaisuudet työntekijöille. Samaten asbestiasioita käsitellään tarpeen mukaan turvatuokioissa. Janhunen alleviivaa, että urakoitsijoiden väki saa kaikki samat mittaustiedot ja kaiken muunkin informaation mitä yhtiön omatkin työntekijät. Polvijärven kaivoksella on nyt toimihenkilöt mukaan lukien 74 työntekijää, Luikonlahden rikastamolla 46. Urakoitsijoiden työntekijöitä on kaivoksella 83, rikastamolla ja kuljetuksissa 32. Kaikki asbestille altistuvat yhtiön työntekijät on asianmukaisesti ilmoitettu ASA-rekisteriin eli syöpävaarallisille aineille työssään altistuvien rekisteriin. Sitä ylläpitää Työterveyslaitos. Kolehmainen huomauttaa, että nämä henkilöt on myös ilmoitettu työterveyshuollolle. Heille tulisi järjestää muita työntekijöitä useammin terveystarkastukset ja kolmen vuoden välein myös keuhkokuvaukset. Rikastamon perusrakenteet Luikonlahdessa ovat peräisin 1960-luvulta, ja siellä on vielä töitä asbestin hallinnassa. Janhunen toteaa, että viime vuonna kuidut mitattiin kerran ja ne ylittivät toimenpiderajan. Rikastamolla on käytössä raitisilmanaamarit, sosiaalitiloihin on rakennettu puhdas ja likainen puoli eikä työvaatteita saa viedä kotiin, vaan yhtiö pesettää ja korjauttaa ne. – Ruokailuja muut tilat eivät ole sellaisessa kunnossa mihin voisimme olla tyytyväisiä. Siinä on vielä tehtävä töitä, Janhunen toteaa. ”MAALIIN ON MATKAA” – Paljon on tehty, mutta vielä ei olla lähellä maalia. Suuri huolenaihe on kuitujen kantautuminen muihin tiloihin. Näin toteaa pääluottamusmies, kunnossapitoasentaja Jaakko Miettinen, jonka työpaikka on rikastamolla. – Alussa rikastamolla oli alisuojaamista. Hengityssuojainten suojaimet oli tarkoitettu kaasuille, ei kuiduille. Rikastamolla nyt pakollisen raitisilmanaamarin käyttö ei ole ongelma. – Meillä käyttää jokainen. Kyllä jokainen hoksaa asian vakavuuden, Miettinen toteaa. Kaivoksella työsuojeluvaltuutettuna toimiva jumboporari Marko Blomberg sanoo, että kuituongelman ilmetessä urakoitsijana toimiva YIT toimi nopeammin kuin itse kaivosyhtiö. – YIT reagoi meitä paremmin omatoimisesti. Heillä oli heti kertakäyttöhaalaritkin, mitä meillä ei ollut. Meillä koneisto yskähteli. Piti vähän nousta asiassa takajaloilleenkin. Blomberg uskoo, että asbestiasioissa tarvittaisiin vielä tiedottamisen kohennusta. – Tiedotuksessa on pikkaisen ollut ongelmaa. Moni on minulle sanonut, ettei ole kuitujen mittaustuloksista kuullutkaan. Blomberg toivoo myös, että kuitumittausten tulokset saataisiin nopeammin. Näin estettäisiin raja-arvot ylittävissä oloissa työskentely ilman suojautumista. – Jos mittaukset tulevat 3–4 päivän viiveellä, niin silloinhan on jo ne 3–4 päivää altistuttu kuiduille. Toni Hyvönen ja Kari Kinnunen sanovat, että he eivät ole huolestuneita kaivoksen kuitutilanteesta. Arto Räsänen kertoo, että työntekijöille pidetään asbestiasioista teemapäiviä. ARMOTON ASBESTI AHJ1605_10-35.indd 15 22.3.2016 14:57:01
5 07.04.2016 16 – Myös turvatuokiot ovat erinomainen tapa tiedottaa. On aina haaste saada kaikki tiedostamaan asiat. Toiset tunnistavat riskit heti, toiset vaativat vähän enemmän puhumista. Kemin kaivoksella työskentelee nyt enemmän urakoitsijoita kuin yhtiön työntekijöitä. Viime mainittuja on tuotannossa 125. Salmi arvioi, että maan alla pölyisintä työtä on niin sanottujen rättitorvien purku. Niitä purkavat palveluntarjoajat, joille jaetaan kaikki turvallisuuteen liittyvä materiaali. Iso osa urakoitsijoiden väestä on mukana tiedotustilaisuuksissa ja heillä on samat suojautumisohjeet kuin Outokummun omilla työntekijöillä. ”PAHINTA ALUETTA EI LOUHITA” Kaivoksen johtaja Jyrki Salmi kertoo, että kaivosta on laajennettu maan alla siten, että pahinta kuitualuetta ei tällä hetkellä louhita lainkaan. – Viianmaan malmio on hylätty osittain juuri kuitujen runsaan esiintymisen takia. Toki asiaa jatkuvasti arvioidaan. Salmi viittaa siihen, että kaivostekniikka kehittyy koko ajan. Ehkäpä kuituisimmillakin alueilla pystytään tulevaisuudessa louhimaan etänä ja automatiikan avulla niin, että kuidut eivät aiheuta riskejä työntekijöille. Maan alla louhitaan nyt Surmaojan malmiota, josta tulee lähes puolet rikastusprosessiin syötetystä malmista ja jonka ansiosta tuotanto nousee. Surmaoja on kokonaisuudessaan määritelty kuitualueeksi ja suojavarusteet vaaditaan sitten sen mukaan. Kemin kaivoksen malmeissa on tiedetty olevan asbestia jo kaivoksen ensimmäisten kauhallisten aikaan eli 1960-luvulla. Työsuojelu on niistä ajoista harpannut asetustenkin tasolla isot loikat eteenpäin. Ennen vuotta 1972 sallittiin työpaikan ilmassa nyt massiiviselta tuntuva kuitumäärä eli 30/cm 3 . Salmi muistuttaa, että Kemin kaivos pitää nyt toimiin ryhtymisen rajana 0,05 kuitua, joka on vain puolet nykyisen lainsäädännön vaatimasta kuitupuhtaudesta. – Meidän oma työhygieenikkomme ottaa kuitunäytteet joka puolelta kaivosprosessia kerran kuussa. Salmi painottaa, että koko kaivoksen henkilökunta kuulee tiimitapaamisissaan kuiduista, mittaustuloksista, pölyn torjunnasta, pölyn leviämisen estämisestä ja suojavarusteiden käytöstä. Kaikki työntekijät tuntevat kuitu mittausten tulokset ja suojautumis ohjeet. Tästä pidetään Kemin kaivoksella huolta. – Ollaan kasvamassa tähän asiaan. Työnantajan puolelta on tiedotettu asbestista hyvin. Olemme ryhtyneet suojaamaan itseämme ja ympäristöämme asbestilta. Prosessinhoitaja, vuorottaja Juha Järvelä pomppaa ylös valvomon näyttörivistön edestä Outokummun kromikaivoksella Kemissä. Hän siirtyy näyttämään, mitkä kaikki varusteet laitetaan päälle kun valvomosta lähdetään kenttätöihin rikastamon puolelle. – Meillä on käytössä ylipainemaskit hengityksen suojaamiseksi ja kertakäyttöiset suojapuvut. Pesutilat ovat hyvät. Meillä on kaikki varusteet mitä tällä hetkellä vain pystytään tarjoamaan. Järvelä on tietoinen siitä, että työsuojeluviranomaiselta on tullut ohje, ettei asbestipitoista vettä saisi käyttää kierrätettynä laitteistojen puhdistukseen. – Toivottavasti saadaan vielä tämä vesiasia ratkaistua. Nyt yritämme ottaa korvaavasti joko kanavan vettä tai raakavettä. Prosessinhoitaja, vuorottaja Mikko Peltonen sanoo asbestitietoisuuden lisääntyneen tuntuvasti viimeisen vuoden aikana. – Joo ja en ole tyytyväinen tiedotukseen. Meille on kerrottu paljon näytteiden ottamisesta ja raja-arvosta, paljon on infopaketteja. Meillä on tiukat määräykset, mitä suojavälineitä pidetään missäkin. Se on hyvä. Mitäpä sitä terveydellään leikkimään. – Mutta mitä on tiedotettu menneiden vuosikymmenten aikana? Kemi panostaa tietoon ja ohjeistukseen ASBESTI JA RIKASTAMO OUTOKUMPU CHROME OY Kuitualueella käytetyt kertakäyttöhaalarit ja -maskit on heitettävä selvästi merkittyihin asbestijäteastioihin. AHJ1605_10-35.indd 16 22.3.2016 14:57:07
07.04.2016 17 5 kunnossapitohenkilöstöä niitä huoltamassa. Pölynpoistolaitteiston putkisto saattaa olla syöpynyt rikki, mennyt tukkoon tai kastelulaitteen letkut ovat poikki. Tällaiset yksittäiset puutteet on poistettava. ”ASBESTI EI HOIDU NIKS NAKS” – Nämä asbestiasiat eivät ole niks naks hoidettavissa, se on ymmärrettävää. Esimerkiksi moottoroitujen hengitysmaskien toimittajalla ei vain ollut niitä riittävästi varastossa. Maskeja jouduttiin odottamaan. Pääluottamusmies Pasi Heikkinen on tyytyväinen siihen, että Kemin kaivoksella on ryhdytty järjestelmälliseen pölyntorjuntatyöhön ja samalla asbestin hallintaan. Se on kuitenkin selvä, että ongelma pitäisi pyrkiä hoitamaan ensisijaisesti teknisin ratkaisuin, kuten työturvallisuuslakikin vaatii. Kivien kastelu on ensisijainen keino maan alla, ja esimerkiksi jotkut vesitankkiautot pystyvät suihkuttamaan nyt myös seiniä. Kaivoksella on pesutiloissa vielä rakennettavaa. Siivousta on jo tehostettu. Pääluottamusmies mietiskelee vielä tiedon levittämisen tärkeyttä: – Asbestista pitäisi nimenomaan puhua ja levittää hyviä keinoja, miten siltä suojaudutaan. Pitäisi keskustella ja katsoa, mikä on tilanne muissa Suomen kaivoksissa. Outokummulla on oma työterveyshuolto ja se on erittäin aktiivisesti mukana kaikessa asbestiin liittyvässä työssä. Kemin kaivoksen tehtaanlääkäri Armi Terho toteaa, että mesotelioomaan sairastuneen Mauno Palon (ks. seuraava aukeama) ohella toisen Kemin kaivoksen työntekijän asbestitauti on ”selvityksen alla”. Nykyisin kaikki Kemin kaivoksen asbestialtistuneet ilmoitetaan ASA-rekisteriin ja ohjeistetaan tarvittaessa työstä lähdettyäkin terveystarkastuksiin. Salmi selvittää, että maan alla kaikki tapahtuu vesiporauksena ja kivet kastellaan joka vaiheessa. Rikastamolle tuotaessa tilanne muuttuu. – Kivi ei voi olla märkää. Kun kivi rikotaan, syntyy uusia kuivia lohkopintoja, jotka pölyävät. Kenelläkään ei ole vakituista työpistettä itse rikastamossa. Salmi selvittää, että rikastamossa on eri kuituriskialueille määritelty eri suojautumistasot, joihin vaikuttaa myös ”kentällä” käynnin pituus. Mitä kaivoksen johtaja vielä toivoo saavutettavan kaivoksen suunnitelmallisessa asbestinhallinnassa? – Vesiongelmasta jo kuultiinkin. Haluan myös, että pölyn leviämisen estäminen saadaan kestävälle pohjalle. Laitteistojen pitää kestää teknisesti niin, ettei tarvitse olla armeijaa Kemi panostaa tietoon ja ohjeistukseen Kaivoksen johtaja Jyrki Salmi näyttää mallia rikastamon pesutiloissa, miten jalkineet pitää putsata puhtaalle puolelle siirryttäessä. ARMOTON ASBESTI Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola: ”Asbesti ei voi tulla millään kaivoksella yllä tyksenä. Jo etukäteen, kaivosta perustettaessa kaikki maaperän mineraalit tunnetaan tarkasti. Suomessa ei saa toimia kuten nyt tehdään. Toimenpiteisiin ryhdytään vasta kun asbesti kuitujen raja-arvot ylittyvät työpaikan hengitys ilmassa.” ”Ongelmat jatkuvat rikastamolta eteenpäin. Esimerkiksi Tornion terästehtaalla asbesti muodostaa riskin raaka-ainetta vastaanottaville.” ”Uusi asetus asbestista ei huomioi kaivoksia, sillä valmistelussa oli mukana vain rakennuspuoli. Mutta Metalliliiton aloitteesta on tekeillä asbestin yhtenäinen tarkastusohje kaivoksille. Työterveyslaitoksen tuottama asbestin hallinta ohje on hyvä, ymmärrettävästi kirjoitettu ja konkreettinen opas kaivoksille.” AHJ1605_10-35.indd 17 22.3.2016 14:57:11
5 07.04.2016 18 Palo muistuttaa, että hän ei edes ollut ”kaikkein pahimmissa paikoissa”. Hän pyörittelee päätään kuvatessaan, miten avolouhoksen porarit porasivat reikiä niin sanottuna avoporauksena. Pöly kulkeutui ohjaamoihin. Hihnakuljetin otti rikasteen murskekasan alta ja toi sen tankomyllyyn. Työntekijät joutuivat heittelemään tippuneet kivet tavallisella soralapiolla takaisin hihnalle. Pölyä riitti. Palo kuvailee myös lievää kauhistusta äänessään niitä naisia, jotka joutuivat puhdistamaan tukkoon menneitä vahvamagneettierottimia paineilmaletkulla. Erottimet kuuluivat sarjaan menetelmiä, joita Kemin kaivoksella on kokeiltu kromin erottelemiseksi. – Kyllä heillä oli täysnaamarit ja paineilmapullot eli työn aikana he olivat täysin suojattuja. Mutta kyllä ne tytöt olivat niin pölyisiä kun lopettivat. Ei ollut mitään likaista tai puhdasta puolta, kun he riisuivat ne pölyiset vaatteensa. Vuonna 1995 Palo oli saanut niin paljon tietoa, että hän kertoo olleensa toteuttamassa Kemin kromikaivokselle ”suurta asbestipalaveria”. Edellisenä vuonna Suomessa oli saatu vihdoin kiellettyä asbestin käyttö kokonaan rakentamisessa ja muussakin tuotannollisessa toiminnassa. – Minä soitin silloisen työsuojelupiirin päällikölle ja kysyin, mitä te tiedätte asbestista. Hän vastasi, että ei me siitä paljoa tiedetä. Minä totesin, että täällä sitä on, ottakaapa selvää. Palo ei ollut mukana työsuojeluorganisaatiossa, joten vaikka hän oli vuonna 1995 rikastamon luottamusmies, ei hän osallistunut asbestikokoukseen. Mitään suuria käytännön muutoksia työntekijöiden suojaamiseksi asbestilta ei kuitenkaan kokouksen jälkeen tapahtunut. – Ainakaan rikastamolla ei tapahtunut mitään välillä 1995–2004. En ole esimerkiksi koskaan nähnyt sellaista naamaria, jota uutisissa on esitelty. Palo viittaa raitisilmanaamariin, jonka moottoria kannetaan vyötäröllä ja jollaisia nyt Kemin kaivoksella käytetään. – Työnjohtajat kuulemma myös valvovat niiden käyttöä. Meidän aikaan kukaan ei meidän naamareiden käyttöä valvonut. Tietämättömänä asbestin hänelle aiheuttamasta vaarasta Palo jäi lyhyen osa-aikaeläkejakson jälkeen eläkkeelle siis vuonna 2004. Hän sai viettää kymmenen vuotta leppoisia eläkepäiviä ilman mitään oireita. Vuosi sitten talvella ilmaantui elefantti yskä. ”OLISINPA YMMÄRTÄNYT!” – Minulle tuli kauhia yskä, ei se ollut hevosvaan oikea elefanttiyskä. Jo aiemmin Palo oli syytellyt vain itseään ”huonosta kunnosta”, kun hän ei jaksanut kiivetä sauvakävelylenkillä mäen päälle. – Olisinpa ymmärtänyt! Elämänuraansa kertoessaan Palo pysähtyy, kun hän erehtyy kuvaamaan, että hän pääsi kromikaivoksen koerikastamolle töihin vuonna 1967. Vakinainen työ lienee tuntunut enemmän kuin tervetulleelta pätkätöiden jälkeen. – Mutta taisi tulla valittua väärä työnantaja. ASBESTI PÖLISI KAIKKIALLA Kaivoksella oli käytössä vain joko paperisella tai hiilisuodattimella varustettuja naamareita. Hiilisuodatin oli tarkoitettu kaasujen puhdistukseen. Palo epäilee, olisiko se edes pystynyt suodattamaan asbestikuituja pois. – Ne suodattimet oli kyllä helppo vaihtaa, mutta paperiset olivat samanlaisia kuin näkee nyt kiinalaisten käyttävän kadulla. Eikä naamaria pystynyt kukaan pitämään kahdeksaa tuntia. Naama hikoili, ja hengitys oli hyvin raskasta. Työnantaja ei kovin suurta ääntä pitänyt siitä, että asbesti on vaarallista ainetta tai että siltä pitäisi suojautua. Joko ei halunnut tietää tai ei oikeasti tiennyt sen vaarallisuudesta. Palo pääsi koerikastamolta teollisen mittakaavan rikastamon ohjaamonhoitajaksi, mutta pölyongelma oli ja pysyi. – Kun käyttömiehet tulivat salin puolelta ohjaamoon, kopistelivat he märät ravat kengistään. Kun se kuivui, kyllä pölisi. Ja tietysti pöly kulkeutui malmin matkassa koko prosessin läpi rikastamolle asti. Työntekijätkään eivät ymmärtäneet asbestipölyn vaarallisuutta. Palo kertoo erään työtoverin ehdottaneen, että sammutetaan valot. Silloinhan pöly ei näy. ”Kunpa olisin viimeinen” ”Minä olen lähtenyt julkisuuteen siksi, että kaivokseen vasta töihin tulleet ymmärtäisivät käyttää suojaimia. Toivon, että minä olisin viimeinen sairastunut, mutta epäilenpä, että lisää tulee.” Mauno Palolla on asbestin aiheuttama keuhkopussin syöpä, mesoteliooma. Ohjaamonhoitaja Mauno Palo pääsi eläkkeelle vuonna 2004 Outokummun Kemin kromikaivokselta. Silloin ei tulevista koettelemusten päivistä ollut mitään tietoa. Palo oli viihtynyt työssään kromikaivoksen hienorikastamon ohjaamonhoitajana. – Hienorikastamossa tapahtui se varsinainen malmin rikastus. Sanana hienorikastamo saattaa kuulostaa komialta, mutta ei rikastamo ollut sen kummempi kuin muissakaan kaivoksissa. – Työnteko oli ainakin minun kohdaltani aika rauhallista. Lähinnä se oli koneiden ja laitteiden valvontaa. Ohjaamosta käynnistettiin ja pysäytettiin kaikki tuotantovälineet eli moottorit. Päiväsaikaan työnjohtajalle piti soittaa, jos jokin laite hajosi. Viikonloppuisin ja öisin joutui toimimaan myös esimiehenä. – Käyttömiehet valvoivat itse prosessin. Tietysti jos pumppu hajosi, piti se haalata korjausmiehen kanssa. Mutta enimmäkseen työni ei ollut fyysisesti raskasta. MÖKISTÄ 15-VUOTIAANA TÖIHIN Ei keminmaalaisen, vuonna 1939 syntyneen miehen elämä helppoa ollut ollut. Mauno Palo syntyi omien sanojen mukaan ”Länsikosken koulun pihalle”. Koulun pihalla oli pieni mökki, ja siellä vanhemmat asuivat Palon syntymän aikaan. Pieninä palasina maailmalla oli tämän työmiehen leipä ennen kaivosta. Palo kaivaa esiin pitkän, pitkän listan, jossa on luettelo hänen työpaikoistaan ennen Outokummun kaivosta. Sairastumisen jälkeen vakuutuslaitos oli joutunut ottamaan niistä tarkan selon Eläketurvakeskuksesta. – Samana päivänä, kun täytin 15 vuotta, aloitin työt Helanderin pyöräkorjaamossa Kemissä. Siitä alkoi minun työurani, joka kesti 15-vuotiaasta 65-vuotiaaksi. ASBESTI JA TERVEYS MAUNO PALO KEMI AHJ1605_10-35.indd 18 22.3.2016 14:57:14
07.04.2016 19 5 Palo sanoo, ettei häntä työsuhteen päättyessä myöskään ohjeistettu asbestialtistuksen aiheuttamien mahdollisten terveysongelmien varalta. Suomen maaperässä on monin paikoin asbestia. Palo toivoo hartaasti, että uusille kaivostyöntekijöille ei kävisi kuten hänelle kävi. – Minä tai minun työkaverini eivät tienneet asbestin vaarallisuudesta. Me emme osanneet suojautua. a tehtailla vuosina 1967–2011 työskennelleet henkilöt eli yhteensä 8 146 henkeä. Tutkimuksen tulokset julkaistiin British Medical Journalissa vuonna 2013. Tutkimuksessa ei todettu yhtäkään keuhkopussin syöpää, odotusarvo oli noin puoli tapausta. Kemin kaivoksella keuhkosyöpiäkin oli puolet vähemmän kuin odotusarvo. Mikään ei viittaa siihen, että syöpäriski olisi kasvanut.” ( Ylen verkkouutiset 24.11.2015) Palo on täysin hämmästynyt. Hän kuuluu tutkittavien henkilöiden ytimeen työskenneltyään Kemin kaivoksella vuodet 1967–2004. Mutta, mutta… – Ei ole ainakaan minulle koskaan ilmoitettu, että olisin mukana jossain tutkimuksessa. Työnantajan tulisi ilmoittaa ASA-rekisteriin työntekijät, jotka työssään altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille. Asbesti kuuluu syöpävaarallisiin aineisiin. – Tuosta ei ole yhtä ainutta sanaa tuttua. En ole koskaan kuullutkaan! Koska Palo ei voinut tietää, että hänellä saattaisi olla asbestin aiheuttama vakava tauti, hän tyytyi terveyskeskuksen ohjeisiin vuosi sitten talvella. Monien käänteiden ja lääkärikäyntien jälkeen Palo sai viime syksynä tietää, että hän sairastaa keuhkopussin syöpää, mesotelioomaa. Kyseistä syöpää ei käytännössä tavata keneltäkään muulta kuin asbestille altistuneilta työntekijöiltä. Haastattelua tehtäessä Palo oli juuri lähdössä toiseen sytostaattihoitoonsa. – Puukkoa ei tähän syöpään lääkärit uskalla käyttää. Sytostaateista ei voi etukäteen tietää, miten ne purevat. Ensin annetaan kolme hoitokertaa, sitten katsotaan. TUTKIMUKSESTA EI KERROTTU Luen Palolle uutisjuttua suuresta syöpätutkimuksesta. ”Suomen Syöpärekisterin kanssa tehdyssä syöpien ilmaantuvuustutkimuksessa olivat mukana kaikki Kemin kaivoksella ja Tornion ”Kunpa olisin viimeinen” Ote Mauno Palon vakuutusyhtiöltä saamasta kirjeestä. ”Teillä 28.8.2015 ilmennyt mesoteliooma on katsottu asbestin aiheuttamaksi ammattitaudiksi ja se korvataan Outokumpu Chrome Oy:n työtapaturmavakuutuksen perusteella.” AHJ1605_10-35.indd 19 22.3.2016 14:57:17
5 07.04.2016 T E K S T I A SK O -M A T T I K O SK E LA IN E N K U V A M A R K K U R U O T T IN E N 20 Meka Prolla työnantajan ja pääluottamusmiehen yhteistyö sujuu siis hyvin. Karinkannan mukaan pääluottamusmiehen on kuitenkin tärkeintä muistaa, ketä edustaa: työntekijöitä. – Jos on ollut jotain vääntöä, olen pyrkinyt jääväämään oman mielipiteeni ja olen kysynyt porukan mielipidettä. Mulla on sellainen tyyli, että olen kysynyt työntekijöiden mielipiteen kaikesta ja äänestyttänyt suljetulla lippuäänestyksellä. Ja on pitänyt olla selkeä enemmistö, Karinkanta kertoo. – En ole tehnyt yhtään sopimusta työnantajan kanssa ilman, että olisin kysynyt jätkien mielipidettä ensin. Varmaan sen takia tässä on saanut olla näin pitkään. PALKASTA SOPIMINEN PIDETTÄVÄ TESSISSÄ Suomea johtavan Juha Sipilän perusporvarihallituksen tavoitteena on siirtää palkoista ja työajoista sopiminen työpaikoille. Vaikka Meka Prolla työntekijöiden ja työnantajan neuvottelusuhteet ovat hyvät, pääluottamusmies Karinkannalla on asiaan tiukka kanta. – Työehtosopimuksen pitää olla se pohja, mistä lähdetään liikkeelle, ja palkat pitää rajata paikallisen sopimisen ulkopuolelle. Silloin pysytään terveellä pohjalla. Karinkanta näkee, että palkkaneuvottelujen siirtämisellä yritystasolle yritetään kaataa koko ammattiyhdistysjärjestelmä. – Duunarilla pitää olla jokin tuki ja turva selän takana. Eihän ammattiliitolle jää sitten enää mitään virkaa, jos työehtosopimukset romutetaan! – Työnantajia on niin monenlaisia. Meillä työnantaja ei ole koskaan kiristänyt työpaikkojen vähentämisellä, mutta toiset käyttäisivät sitä häikäilemättömästi hyväksi, jos palkoista alettaisiin sopia kokonaan työpaikoilla. Karinkannan mielestä liittojen sopiman työehtosopimuksen noudattaminen on helpompaa työnantajallekin. – Aina kun tehdään paikallisia sopimuksia, tulee helposti myös tulkintaeroja. Mitä vähemmän on keskinäisiä sopimuksia, sitä vähemmän on riitatilanteita. a TO I M I JA ”Meillä työnantaja ei ole kiristänyt työpaikkojen vähentämisellä, mutta toiset käyttäisivät sitä häikäilemättömästi hyväksi.” PÄÄLUOTTAMUSMIES Ismo Karinkanta TYÖPAIKKA Meka Pro Oy, Oulu TYÖNTEKIJÖITÄ 42 LUOTTAMUSMIESURA Varatyösuojeluvaltuutettu 1999–2000, työsuojeluvaltuutettu 2001–02, varapääluottamusmies 2005–06, pääluottamusmies 2007– Reilu meininki hyödyttää kaikkia Meillä on hyvä työporukka, osaavat esimiehet ja toimiva yhteistyö työntekijöiden ja työnantajan välillä, sanoo Oulun Meka Pron pääluottamusmies Ismo Karinkanta. Palkkaneuvottelut on kuitenkin käytävä liittojen välillä, ei työpaikoilla, hän näkee. Onpa täällä on siistiä! Pääluottamusmies Ismo Karinkanta johdattaa tehdaskierrokselle Meka Pro Oy:n halleihin Oulussa Ruskonselän teollisuusalueella. Avarissa halleissa koneet ja tavarat ovat jämptisti paikoillaan ja katon valkoiset ledit antavat hyvän valaistuksen. – Meillä otettiin äskettäin käyttöön 6S-toiminta, ja sen myötä paljon nytkähti eteenpäin. Layoutia uusittiin, lattiaan vedettiin viivoja ja kaikki laitettiin järjestykseen. Ennen tavarat olivat vähän siellä täällä. Paljon on muuttunut vielä viimeisen vuodenkin aikana, Karinkanta kertoo. Meka Pro on vuonna 1953 perustettu Paturin suvun perheyritys, jonka tuotteita ovat muun muassa erilaiset kaapelihyllyt, valaisinkiskot ja johtokanavat. Nykyinen toimitusjohtaja Jorma Paturi on yhtiön perustajan Untamo Paturin poika. Suurin osa tuotteista menee kotimaan markkinoille tukkurien kautta, joskin ulkomaanvienti esimerkiksi Baltiaan vetää myös hyvin. Yritys on investoinut Oulun tehtaaseen paljon viimeisen viiden vuoden aikana. Kaikki päälinjat on uusittu ja automaatiota lisätty, pääluottamusmies Karinkanta kertoo. Tuotanto pyörii ympäri vuorokauden kolmessa vuorossa. Työntekijöitä on yhteensä 42, joista kerrallaan vuorossa aina kymmenkunta. Muutamaa lukuun ottamatta kaikki työntekijät kuuluvat Metalliliittoon. Karinkannan mukaan tehtaalla on reilu meininki ja työntekijät viihtyvät, mistä kertoo sekin, että monilla työntekijöillä on pitkiä työuria yrityksessä. Nelikymppisellä Karinkannallakin tuli juuri 20 vuotta täyteen. Karinkannan mukaan viihtymiseen vaikuttaa erityisesti fiksu johtaminen. – Lähiesimiestyö on erittäin hyvää, täällä on ollut reiluja esimiehiä. Tosin yrityksen kasvaessa ylin johto on ehkä hieman loitontunut tavallisesta työntekijästä, Karinkanta sanoo. KOKEMUS HELPOTTAA AHDISTUSTA Karinkanta itse työskentelee tehdasalueen perällä sijaitsevassa varastohallissa. 20 vuotta sitten hän aloitti pakkaajana, siirtyi varastomieheksi ja ajoi 16 vuotta pyöräkuormaajaa. Viimeisen vuoden hän on työskennellyt enemmän tietokoneen ääressä varaston päivävastaavana. – Meillä on annettu hyvät mahdollisuudet kouluttautumiseen. Olen vuosien varrella tehnyt työn ohessa logistiikka-alan ammattitutkinnon, käynyt vuoden tiimivastaavakurssin ja nyt olen parhaillaan työteknikon koulutuksessa, Karinkanta kertoo. Karinkannan aktivoituminen työpaikan luottamustoimiin on sekin edennyt porras kerrallaan. Hän on toiminut ensin varatyösuojeluvaltuutettuna, sitten varsinaisena valtuutettuna, varapääluottamusmiehenä ja viimeiset kymmenkunta vuotta pääluottamusmiehenä. Aluksi pääluottamusmiehenä Karinkanta koki yrityksen yt-neuvottelut todella stressaaviksi. – Sittemmin on helpottanut, kun kokemusta on tullut lisää. Oppii tavallaan suodattamaan asioita. Aiemmin yt-neuvottelut olivat aika sanelupolitiikkaa. Nykyään on päästy siihen, että niissä voidaan jopa neuvotella jostain, Karinkanta sanoo. PORUKAN KANTA MÄÄRÄÄ SUUNNAN Nykyään Karinkanta kokee, että Meka Pron pääluottamusmiehen pesti on moneen muuhun yritykseen verrattuna verrattain helppo. – Täällä on hyvä työporukka, joka luottaa ja seisoo takana. Työnantaja toimii työehtosopimuksen mukaan, eikä ole ollut mitään isoja erimielisyyksiä. Ja jos jotain on, niin asiat riitelevät, henkilöt ei. Aina ollaan oltu työnantajan kanssa neuvotteluväleissä, Karinkanta kuvailee. – Täällä on pystytty avoimesti puhumaan asioista. Kun jotain muutoksia on tullut, ei ole pimitetty tietoja, vaan on annettu informaatiota alusta asti. Jos esimerkiksi tulee uusia työntekijöitä tai vuokratyöntekijöitä, kaikki tulee korviini ennen kuin kukaan tulee töihin. AHJ1605_10-35.indd 20 23.3.2016 10:10:15