Lauantai 31. tammikuuta 2015 | Nro 9 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Boheemin Pasi Raappanan Pasi & Mysiini oli turkulainen vastaus musiikin uuteen aaltoon. Kaupunki s. 8 Boheemi ja biisintekijä Ismo Lehkonen haluaa kehittää Viron jääkiekkoilua suomalaisen valmennusosaamisen turvin. Urheilu s. 10 Järjestelmää luomaan Viisivuotias Turun Sarjakuvakauppa on maan ainoa aikuisten sarjakuvaan keskittynyt erikoisliike. Viihde s.12 Ruutujen taikaa Vanhempien painostus vie yhä useamman opettajan sairauslomalle. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 31. tammikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 31. tammikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 31.1.2015 Lauantai 31. tammikuuta 2015 KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi maanantaina kaupunginteatterin remonttija laajennussuunnitelman sekä kustannusarvion. Kerta ei ollut ensimmäinen. Remontin piti alkaa jo viime kesänä. Talo tyhjennettiin ja teatterin toiminta siirtyi Logomoon ja muualle. Työt eivät alkaneet. Kävi ilmi, että suunnitelmassa oli pahoja puutteita. Remontti paitsi viivästyi myös paisui kustannuksiltaan. Alkuperäinen 25,5 miljoonan euron kustannusarvio nousi noin 32 miljoonaan euroon. Remonttiin tosin pyydettiin jopa 33,5 miljoonaa euroa, mutta kermat pyyhittiin päältä pois. Lisää tuli yli kuusi miljoonaa euroa eli yli viidenneksen. Hiukan valskaa aina, mutta nyt klappia oli melkoisesti. TALO on odottanut korjausta jo vuosikymmeniä. Tilojen riittämättömyydestä on puhuttu jo pitkään. Remontin tarpeellisuudesta kenelläkään tuskin on epäilystä. Aimo Massinen (sd.) viittasi valtuustokeskustelussa Pekka Ruolan muistelmateokseen Intohimona Turku, jonka mukaan kaupunginteatterin korjauksesta päätettiin valtuustossa jo vuonna 1985. Päätöksestä toteutukseen meni 30 vuotta. Sen verran Turussa tuntuu kuluvan ennen kuin alkaa tapahtua. Toivoa sopii, että remontti ja laajennus pääsevät vihdoin käyntiin vuoden viivästyksen jälkeen ja että kustannusarviossa myös pysytään, edes suurinpiirtein. Kaupunginteatteri on monumentti, jota Turku tarvitsee. Ränsistyneestä kulttuuripyhätöstä ei ole iloa, vain haittaa ja kuluja. Talo on pantava kerralla kuntoon. Päivänselvää on, että jotain pitää tehdä, jotta suunnitelmat olisivat toteuttamiskelpoisia ja jotta kustannusarviot pitäisivät kutinsa edes jotenkin. YKSI ongelmista on päätöksenteon käsittämätön hitaus. Jos suunnitelma makaa työpöydän laatikossa vuosia, niin on enemmän kuin todennäköistä, ettei se enää vastaa todellisuutta, kun työ vihdoin pääsisi käyntiin. Itsestään selvää on, että kustannukset ovat karanneet. Näin on, vaikka ei puhuttaisi lainkaan tarkoituksellisesta alibudjetoinnista, jolla joitakin hankkeita tunnutaan taktikoitavan liikkeelle. LASSE VIRTANEN Malliesimerkki huonosta MILLAISENA näet Suomen maahanmuuttajapolitiikan? PERHEENTUPA: Maahanmuuttopolitiikan ongelma Suomessa on se, että sille ei ole mitään julkilausuttua tavoitetta. Kaikille muille politiikan aloille on olemassa julkilausutut päämäärät. ANDERSSON: Onko julkilausuttu tavoite olennainen? Kyllähän Suomi voisi tiukentaa omaa lainsäädäntöään, mutta halutaanko sitä, koska silloin sen pitäisi koskea kaikista maista esimerkiksi avioliiton tai työn nojalla Suomeen muuttavia. CP: On yleinen tapa argumentoida muutoksia vastaan sillä, että ne koskisivat kaikkia. Ikään kuin lakia ei voisi muuttaa niin, ettei se koske vaikkapa työn perässä muuttavia. LA: Sellaista voi tietenkin tehdä, mutta ei sellaista ryhmäkohtaista tai maakohtaista. CP: Totta kai voidaan tehdä kahdenvälisiä sopimuksia vaikka EU-alueelta tulevien perheiden yhdistämisestä. LA: Eikö tuollainen politiikka ole juuri etnisesti motivoitunutta? Miksi haluaisimme luoda sellaista? Eikö idea lainsäädännössä pitäisi olla se, että esimerkiksi perheyhdistämislainsäädäntö koskisi kaikkia perheitä riippumatta mistä tulee? CP: Tuo on vähän hölmöläisten hommaa. Perustelemme maahanmuuttoa muun muassa sillä, että haluamme työvoimaa. Totta kai meidän pitää toimia niin, että otamme tänne sellaisia ihmisiä, joilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä. LA: Sehän se pointti on, että Suomella on ollut muitakin julkilausuttuja tavoitteita kuin pelkkä työvoima. Ne tulevat aika suoraan kansainvälisoikeudellisista sopimuksista, joissa Suomikin on mukana. Esimerkiksi se, että kannetaan vastuuta inhimillisestä hädästä, mitä maailmassa on. CP: Minusta on hölmöä, että kun puhutaan kotimaisesta politiikasta, vedotaan inhimilliseen hätään. Meidän täytyisi myöntää, että iso osa turvapaikanhakijoistamme tulee tänne jollain tavalla huijaamalla. Koska olemme pohjoisen perimmäisessä kulmassa, fakta on, että kaikki tänne tulevat ihmiset ovat tulleet jonkun toisen EU-maan kautta. LA: Niin kauan kuin EU:ssa on käytössä Dublin-järjestelmä, joka toimii huonosti, on täysin ymmärrettävää, että hukataan matkustusasiakirjoja. Etelässä maat eivät yksinkertaisesti pysty käsittelemään kaikkia turvapaikkahakemuksiaan. KAIKKI kivet on käännettävä ennen kuin tekee päätöksen, kertoi HC TPS:n tuore urheilutoimenjohtaja Antero Niittymäki Ylelle joukkueen ensi kauden valmentajavalinnasta. Eikö riitä, jos kääntää yhden Karrin? TURUN yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että lehtopöllöjen kotitalouksissa urokset pystyvät vaikuttamaan naaraiden munimiseen. Onnea uroslehtopöllöille. Nauttikaa harvinaisesta kyvystänne. VUODEN turkulaiseksi valittiin ravintoloitsija Erik Mansikka (kuvassa), joka löi kisassa itsensä Saku Koivun. Muu maa mustikka, vakuutti Mansikka. Sehän sopii. Tack… …nej tack! RKP haluaa keventää isotuloisten verotusta (TS 28.1.). Sepä yllätys. Pappa betalar, men inte till staten. KIRJOJEN myynti on ollut laskussa viimeiset kolme vuotta. Se ei varmasti harmita Jussi Valtosta, jonka kirja myi runsaat 73 000 kappaletta viime vuonna. VAALIT lähestyvät ja gallupit puhuvat. Tänään tuo puolue romahtaa, huomenna seuraava. Mutta muuttuuko mikään valtasuhteissa, kun oikea vaalipäivä koittaa? s n la N DEBATTI Kenttäharmaa CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja valtuustoryhmän pomo Turussa. Punavihreä
5 Lauantai 31. tammikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 31. tammikuuta 2015 Vaativatko vanhemmat kouluilta ja opettajilta jo liikaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VUODEN turkulaiseksi on valittu ravintoloitsija Erik Mansikka. Toisena kisassa oli Saku Koivu. Kolmannen sijan vei syöpätutkija Johanna Ivaska. Mansikka sai 33 prosenttia kaikista annetuista äänistä eli 4 453 ääntä. Koivua kannatti 3 320 turkulaista ja Ivaska sai 2 270 ääntä. Mansikka, 28, nousi valtakunnalliseen julkisuuteen voitettuaan Hell’s Kitchen -kokkikisan vuonna 2013. Hän avasi viime vuonna Kaskis-ruokaravintolan. Erik Mansikka löi Saku Koivun YIT etsi kilpailulla nimeä aikaisemmin VR:n konepaja-alueena tunnetulle uudelle asuinalueelle Turussa. Nimikilpailu herätti suurta kiinnostusta. Lähes tuhannen ehdotuksen joukosta asuinalueen nimeksi valittiin Fabriikki. – Koemme, että valitussa nimessä heijastuu sopivasti turkulaisuus ja alueen historia luoden samalla mahdollisuuden uudelle kasvulle ja kehitykselle, toteaa YIT:n Talonrakennus LounaisSuomen aluejohtaja Jyrki Meri. Alueelle ehdotettiin yli 600 eri nimeä. Fabriikin lisäksi suosituimpien nimien joukossa olivat Ratamo, Konepaja, Pajala, Veturi ja Takomo. VR:n ratapihan, Aninkaistensillan, Logomon ja Köydenpunojankadun rajaaman Fabriikin alueen asemakaava vahvistui viime syksynä. Asuintalojen rakentaminen aloitetaan alueen kunnallistekniikan valmistuttua. Fabriikki-nimeä alueelle ehdotti usea osallistuja. Näiden joukosta voittajaksi arvottiin Henrik Ekblad Turusta. VR:n konepajan alueesta Fabriikki UUTISKOMMENTTI KÄRSÄMÄESSÄ toimiva Turvanasta Oy on valittu Pohjola Vakuutuksen viime vuoden maakunnallisen turvallisuuspalkinnon saajaksi Varsinais-Suomessa. 1,5 miljardin nastan vuosikapasiteetillaan yritys on maailman suurin nastanvalmistaja. Turvanasta Oy kehittää ja valmistaa nastoja talviolosuhteissa liikennöivien ajoneuvojen renkaisiin. – Missiomme on aina ollut valmistaa laadultaan ja turvallisuudeltaan maailman parhaita nastoja. Nastat ovat olennainen osa turvallista ja kestävää talvirengasta, kertoo Turvanasta Oy:n varatoimitusjohtaja Mikko Salakari. Turvanasta Oy on perheyritys, jonka liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. Yritys työllistää keskimäärin 50 henkilöä. Turvanastan tuotteet valmistetaan Turussa ja Paraisilla. Kolmannen kerran jaettu maakunnallinen turvallisuuspalkinto on tunnustus yrityksen monipuolisesta toiminnasta turvallisuuden kehittämiseksi. Maailman nastat tehdään Turussa LASSE VIRTANEN ENSIN huonot uutiset. Holiday Inn -hotellin toiminta päättyy kesäkuun loppuun mennessä Eerikinkadulla Turun ydinkeskustassa. Sitten hyvät uutiset. Cumulus-hotelli laajentaa samalla ja kasvaa yli 300-huoneiseksi jättiläiseksi. Kumpaakin hotellia hallinnoi Restel Oy. – Restel on päättänyt yhdessä Intercontinental Hotels Groupin kanssa, joka omistaa Holiday Inn -brändin, että Holiday Inn -hotellin toiminta Turussa strategisista syistä lakkaa ja hotelli konvertoidaan (muutetaan) Cumulus-hotelliksi, kertoo Jari Laine, joka on Restel Oy:n operatiivinen johtaja. – Samalla se liitetään osaksi nykyistä Cumulus-hotellia. Cumulukseen tulee 307 hotellihuonetta, viisi kokoustilaa, kaksi ravintolaa, saunaja uima-allasosasto sekä autotalli. Cumulus on yhdistymisen jälkeen Turun toiseksi suurin hotelli. Turun suurin hotelli on Sokos Hotel Hamburger Börs, jossa on 346 huonetta. Radisson Blu Marina Palacessa on 184 huonetta, Break Sokos Hotel Caribiassa 175 huonetta. Cumuluksen ja Holiday Innin hotellikokonaisuuden huoneiden määrä ei kasva. Cumuluksen huonemäärä kasvaa silti 199:llä eli kolminkertaistuu. – Uutta ei tässä vaiheessa rakenneta lisää, vaan keskitytään nykyisen kapasiteetin tehokkaaseen hyödyntämiseen. Muutostöiden kustannusarvio on toistaiseksi avoin. – Palaamme siihen myöhemmin, kun kaikki suunnitelmat saadaan valmiiksi. Restelillä on Suomessa 46 hotellia, joissa on yli 8 000 huonetta. Cumulus-hotelleja on 24. Holiday Inn lopettaa, Cumulus laajentaa KARI LAINE KUNTIEN työntekijöistä opettajat kärsivät eniten työstressistä. Opettajien ammattijärjestö OAJ:n teettämän työolobarometrin mukaan noin 70 prosenttia opettajista kokee päivittäin kiirettä työssään. Kyselyn mukaan monet joutuvat tekemään osan työstään työajan ulkopuolella. Koko ajan paheneva ongelma opettajille ovat vielä joidenkin oppilaiden vanhemmat. Turun sivistystoimialan perusopetuksen työsuojeluvaltuutettu Mika Raitio sanoo, että vanhempien puuttuminen opettajan työhön on koko ajan yleistyvä trendi. Eniten opettajia painostavat alaluokkalaisten vanhemmat. – Puheluita voi alkaa tulla heti aamulla ja tekstiviestejä läpi vuorokauden, Raitio kuvaa tilannetta. TYÖSUOJELUVALTUUTETUN mukaan suuri osa vanhemmista arvostaa opettajien ammattitaitoa, mutta muutamat omia näkemyksiään tyrkyttävät voivat tehdä opettajan työpäivistä todella hankalia. Yhteistä näille vanhemmille on Raition mukaan se, että heillä on vahva näkemys siitä, miten heidän lapsensa opetus pitäisi hoitaa. Yhä pahenee Oppilaiden vanhemmat entistä suurempi riesa Koulun ja kodin yhteistyö on heikentynyt, sillä yhä useampi opettaja joutuu vanhempien painoksen takia jäämään jopa sairauslomalle. Mikael Rydenfelt AIKA kultaa muistot. Muutos on todellisuudessa voittopuolisesti muutosta parempaan, mutta ei aina, eikä kaikki muutos. Jos takavuosina talonmies, bussikuski tai opettaja antoi negatiivista palautetta lapselle, kuten joskus oli aihetta, niin ei hän saanut tiikeriäitiä vastaansa. Nyt saa. Omien lasten puolustamisessa ei sinänsä ole mitään vikaa, päinvastoin, mutta on käsittämätöntä, etteivät aikuiset ihmiset hahmota enää kokonaisuuksia. Omaa lasta uskotaan sokeasti, vaikka on selvää, että lapsi näkee asian vain omasta vinkkelistään. Vanhemman pitäisi nousta ylemmäs ja nähdä kauemmas. Kultamussukkaa ei tarvitse epäillä edes valehtelusta jotta näkisi, ettei koko totuus tullut julki. Itsekin koulun palavereissa istuneena tiedän, että monen vanhemman virsi alkaa silti usein: ”Ei meiän ...”. Kyllä, teidänkin. LASSE VIRTANEN ”Ei meiän...” – He jopa väheksyvät opettajien ammattitaitoa, eivätkä tunnu ymmärtävän, että opettajilla on vastuullaan isoja ryhmiä, eikä heillä ole aikaa jokaisen yksilölliseen opettamiseen. Raitio sanoo, että joskus hänen tekisi mieli ehdottaa vanhemmille esimerkiksi viikon viransijaisuutta ala-asteella, jotta nykykoulun arki ja kiire tulisivat tutuiksi. VANHEMPIEN painostama opettaja joutuu usein pyytämään avukseen rehtorin, joka kertoo vanhemmille koulun ja kodin yhteistyön pelisäännöistä. Joskus ylirasittunut opettaja joutuu turvautumaan työterveyshuollon apuun ja pahimmillaan sairauslomaan. OAJ:n tilastojen mukaan koko maassa jäi viime vuonna noin 4 000 opettajaa pois töistä epäasiallisen kohtelun tai kiusaamisen takia.
7 Lauantai 31. tammikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 31. tammikuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA NAANTALIN Muumimaailmassa herätään jo yhdeksättä kertaa perinteiseen hiihtolomaviikon piristykseen Taikatalveen. Taikatalvea vietetään tänä vuonna 14.–22. helmikuuta. Koko perheen säästä riippumattomassa talvitapahtumassa on tekemistä ja puuhaa koko perheelle. Tarjolla on muun muassa mäenlaskua, makkaranpaistoa ja erialaisia leikkejä Muumitalon pihapiirissä. Luonnollisesti myös kaikki muumit ovat paikalla. Muumit heräävät Taikatalveen –MINULLA ei oikeastaan ole mitään erikoista tyyliä. Kaapissani on paljon vaatteita, joita yhdistelen, kertoo Eeva-Maija Lantta, 79. Vaatteensa Lantta ostaa kaupasta, josta löytyy pieniä kokoja. – Käyn esimerkiksi Halosella ja kirpputoreilla. Takkini on kirpparilta Tampereelta ja hatun Kuopiosta hattukaupasta. Laukun ostin joskus Turun kauppahallista. Lantta pitää värikkäistä vaatteista. – Syksyn värit kuten vihreä, ruskea ja punaruskea ovat minun värejäni. Kiinnitän huomiota materiaaleihin. Villaa en voi käyttää, koska olen sille allerginen. Lantta kertoo olevansa sekä laukkuettä kenkähullu. – Tykkään myös hatuista. Minulla on niitä erivärisiä. Omistan lierihattuja ja 20-luvun muotihattuja. Pieniä yhdistelemällä Minne mennä? Miten helmikuusta kuuluu nauttia Turussa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Nyt on valinnanvaraa. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. NOSTALGINEN TURKU Voitto Varjonen Eeva-Maija Lantta, Eerikinkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN PISKUINEN Oulunjärven kupeessa oleva Utajärven kunta on heittänyt maailmalle kaksi erittäin kovaa musiikkimaailman yksikköä – 22-Pistepirkon ja Turkuun kotiutuneen Pasi Raappanan. Ensimmäinen taho julkaisi yhden levynsä Ravintola Pikku-Torressa vuonna 2005 ja jälkimmäinen iski bändeineen suomalaisen musiikkimaailman ytimeen anarkiallaan jo 1980-luvun alussa. Raappanan yhtye oli turkulainen ja tyrmäävä vastaus uuden aallon virtauksiin. Lääketeollisuuden rasvabisnes kirvoitti ilmoille bändin nimen Pasi & Mysiini. Yhtye oli alusta asti vahvasti keulahahmonsa näköinen. Raappana oli boheemi ravintoloissa viihtyvä musiikkipersoona, mutta myös armoitettu biisintekijä ja kitaristi. VERTAILUKOHDAKSI on helppo hakea muuan Tommie Mansfield, jonka kummallinen musiikkimaailman tarina loppui vuonna 1980 heinäkuussa. Helteinen heinäkuu oli myös Raappanan päätepiste, lähes päivälleen 20 vuotta myöhemmin – ja vain 47-vuotiaana. Raappana otti tavallaan Mansfieldin viestikapulan vastaan ja jatkoi tiettyä turkulaista musiikkihulluutta huolella ja tunteella eteenpäin. Raappana iski mystisen Mysiininsä kanssa luihin ja ytimiin 1980-luvun alussa julkaisemalla kaksi upeaa albumia – Tiukkaa penaalii ja Todellista elämää. Sitä ennen kuultiin jo singlejä, kuten Marokko ja Tyttö metsässä. Alkuperäistä Mysiiniä lennätti myös kitaransoiton todellinen virtuoosi, Ilpo Murtojärvi. Mysiinit julkaisivat vielä yhden pitkäsoiton 1990-luvun lopulla, mutta se on toinen tarina. Raappanalla oli erittäin persoonnalinen ja tunnistettava ääni, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Kaikille se ei auennut, eikä se ollut tarkoituskaan. Raappana on persoonana tarinoiden klassikko. Joidenkin stoorien mukaan hän vietti koko 1990-luvun Tinatuopissa. Toisen tarinan mukaan hän oli jossain vaiheessa jopa normihommissa Turun Sanomien kirjapainossa. Kolmas juttu kertoo hänen hienosta, vaatimattomasta ja pidetystä persoonastaan. PASI & Mysiiniin tie päättyi joka tapauksessa ennen aikojaan ja siinä vaiheessa radalle iskettiin Pasin Liiga. Raappana viljeli Liigan aikoina saksankielisiä spiikkejä ja päätti biisinsä danke schön -kiittelyihin ainakin tietyillä keikoilla. Raappanan projekteihin liittyy aina samaa tervettä turkulaista sisäpiirimeininkiä ja olkaamme siitä iloisia. Ei ne stadilaiset tai tamperelaiset aina vaan ymmärrä – sitä laatua. Tiukkaa penaalii! Boheemi Pasi Raappana jatkoi Mansfieldin viitoittamaa tietä Pasi Raappanan yhtye Pasi & Mysiini oli turkulainen ja tyrmäävä vastaus uuden aallon virtauksiin. Sanna Huhtela OONA KARHUNEN PEHMOLELUT puhuttavat 5-vuotiasta Senja Kaskista ja 3-vuotiasta Sakari Långia. SAKARI: Mul on valkonen koira. Sit mul on ainaki sammakko ja karhunalle. SENJA: Mul on Onni-käärme jonka nimi on Sofia. Mä oon vaihtanu sen nimen ku se ei enää tykkää Onninimestä. Sit mul on mustarastas. Mä sain sen reissult. Mä sanoin et se on mustarastas ja äiti sano et se oli hyvin tiedetty. Sen takii mä sain ostaa sen. SA: Mun ison koiran nimi on Nuusku. Mä keksin sen ite. SE: Mun kotipihan kaveril on myös lintu. Se ei oo mustarastas. Se on vihree ja vähän tummanvihree. SA: Mun sammakko on kans vihree ja keltanen ja musta. Sil on kädetki! Mul on pehmolelui aika paljon mut vähän kuitenki. Mä pidän niit sängyssä. Niit tarttee unikavereina. Mul on kaikki pehmolelut unikavereina. SE: Mullaki o niit unikavereina. Aina mä en pysty nukkuu kaikilla unikavereilla. Joskus mä otan jonkun ja joskus en. SA: Mun lemppari on Nuusku ja se valkonen koira. Ne on ystävii. SE: Mun kotipihan kaveril on kans käärme niinku mulki. Ne on ystävii. Mustarastaal on kaverina se kotipihan kaverin lintu. Ne aina ikävöi toisiaa, jos mustarastas on mul ja toinen lintu siellä. Käärmeilki tulee ikävä. Mut jos ne on yhdessä ni ei tuu ikävä. SE: Mä oon aina halunnu Prinsessa Celestia-pehmolelun. Semmost mä oon aina toivonu joulupukilt mut en oo saanu. SA: Mä haluisin ainaki käärmeen. Semmosen kyykäärmeen. SE: No mä oon nähny iha oikeen kyykäärmeen Tammisaaressa. Se vietii metsään et joku lintu voi syödä sen. Ikävöiviä pehmoja IPANADEBATTI
9 Lauantai 31. tammikuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 31. tammikuuta 2015 AMERIKKALAISEN jalkapallon korkeakoulusarja pyörähtää käyntiin helmikuun puolivälissä. Sarjaan ilmoittautui tänä vuonna kymmenen joukkuetta, jotka jaettiin kolmeen lohkoon. Turun sisäisessä lohkossa pelaavat Turun Yliopiston, Turun AMK:n joukkueet sekä Åbo Akademin ja Novian yhdistelmäjoukkueet. Lohkon ensimmäinen ottelu on 14. helmikuuta Caribiassa. Tämän vuoden lopputurnaus pelataan Turussa huhtikuussa. Korkeakoulujen paremmuus pelissä SUOMI järjestää kesällä 2018 jalkapallon alle 19-vuotiaiden poikien EMkisat. Pelipaikkakuntia ei ole vielä päätetty, mutta Palloliiton Turun piirin piirijohtaja Jouni Koivuniemi (kuvassa) on ilmaissut Turun olevan kiinnostunut kisoista. Turku olisi monella tapaa hyvä valinta yhdeksi isäntäkaupungiksi. Olosuhteet ovat Turussa huippuluokkaa. Lisäksi arvokisajärjestelyiden suhteen Turku on ennenkin näyttänyt kyntensä. Vuonna 2003 Turku isännöi alle 17-vuotiaiden poikien MM-kisoja ja 2009 naisten EM-kisoja. Kokeneita kisajärjestäjiä ja myös vapaaehtoisvoimia Turun seudulta siis taatusti löytyisi tälläkin kertaa. Läpihuutojuttu kisojen Turkuun saaminen ei kuitenkaan ole. Alustavissa suunnitelmissa kisapaikkakunniksi ovat olleet ehdolla Lahti, Tampere, Hämeenlinna ja Helsinki. ILKKA LAPPI Arvokisat taas Turkuun? Pitäisikö Turun saada U19kisat vai käyttää rahat muihin hankkeisiin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI VIRON jääkiekkomaajoukkueen peräsimeen toisen kerran urallaan hyppäävän Ismo Lehkosen titteli on A-maajoukkueen päävalmentaja. Nelivuotisen sopimuksen Viroon tehneen Lehkosen toimenkuva on kuitenkin lähempänä valmennuspäällikön roolia kuin perinteistä päävalmentajan pestiä. – Pitkän tähtäimen suunnitelmana on luoda Viroon luistelukoulusta alkaen kunnon järjestelmä, joka pystyisi tuottamaan pikku hiljaa omavaraisesti pelaajia. Unelmana on, että Virosta varattaisiin pelaajia NHL:ään ja maajoukkue pääsisi MM-kisojen A-sarjan kupeille, Lehkonen linjaa. Viron maajoukkue on viime vuosina ollut vahvasti suomalaisväritteinen. Ennen Lehkosta päävalmentajana toimi Sakari Pietilä. Toisinaan on myös väläytetty mahdollisuutta, että virolainen joukkue tulisi Suomeen pelaamaan. Lehkosen aikoo pitää Suomen ja Viron yhteyden aktiivisena. – Viroon pitää saada nuoria suomalaisvalmentajia. Siinä hyötyvät sekä Viron jääkiekko että eteenpäin haluavat valmentajat. Tällä hetkellä Viron valmennuksen taso on kirjava, joten myös paikallisia valmentajia pitää pystyä kouluttamaan. Heidän on tarkoitus käydä myös Suomen puolella tutustumassa suomalaiseen kiekkoiluun, Lehkonen suunnittelee. VIROLAISTEN valmentajien kouluttaminen on keskeistä Viron kiekkoilun kehittämisessä. Lehkosen päätyö on jatkossakin Tuton penkin takana. Suurin osa miehen työajasta kuluu Turussa. – Muutaman päivän kerrallaan olen siellä. Jotta Viron kiekkoilun tasoa saadaan paremmaksi, järjestelmän ja pelaajapolun pitää olla kunnossa. Jos Virosta löytyy laatupelaajia, he voisivat päästä Suomeen pelaamaan. Bluesin Robert Rooba on hyvä esimerkki tällaisesta pelaajasta. Mutta myös Viron kansallista sarjaa pitää kehittää, Lehkonen visioi. LYHYEMMÄN ajan tavoitteena Lehkosella ja kakkosvalmentaja Hermanni Vidmanilla on johdattaa Viro huhtikuussa Hollannissa pelattavaan MM-kisojen 1. divisioonan B-lohkoon. Isäntämaan lisäksi vastaan asettuvat Englanti, Kroatia, Etelä-Korea ja Liettua. – Ne kisat tulevat äkkiä. Meillä on vähän aikaa Tuton kauden jälkeen aikaa laittaa peli uomiinsa. Se menee pelitavan ja erikoistilanteiden hiomiseen. Aikaa pitäisi kuitenkin olla riittävästi, jotta joukkue saadaan valmiiksi tuolle tasolle, Lehkonen sanoo. Kokeneen luotsin mukaan Tutosta tutun aisaparin saaminen mukaan maajoukkueprojektiin oli yksi keskeisistä kriteereistä. – Vidmanin lähteminen mukaan oli todella tärkeää. Koska aikaa ennen ensimmäisiä kisoja on niin vähän. Pelitavan sisään ajamisessa on erittäin tärkeää, että on toinenkin valmentaja, joka varmasti ymmärtää ajatukseni. Pikkuveljeä kehittämään Ismo Lehkonen haluaa luoda selkeän järjestelmän Viroon Ismo Lehkonen haluaa auttaa Viron jääkiekkoa kehittymään lähemmäs kansainvälistä huippua. Ari-Matti Ruuska
ILMOITUS LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com MERKKI HANSKI Matot ja mattohuolto LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo Puh. 23 24 040, GSM 0400 862 749, Yliopistonkatu 32, 20100 Turku TURUN SEUDUN VUOKRAVÄLITYS OY www.tsvv.fi p. 02 2505 861 www.erander.? Myllyn Apteekki ......................................... 128 Turun Tietopalvelu ..................................... 115 Kotipizza-Humalistonkatu ............................ 109 Mainosnerg ............................................. 106 Aurator ................................................... 105 Olavin Krouvi ............................................ 102 Radio Auran Aallot .................................... 101 Metaplan ................................................... 99 Linnan Apteekki .......................................... 93 Motonet korjaamo ...................................... 90 Green Carpet ............................................. 87 Saneeraus ja maalaus Erander ................. 87 Akku-Pojat ................................................ 86 Lasitusliike Roininen .................................... 84 Merkkihanski .............................................. 80 Turun Markiisi ja Peite ................................. 79 Turun Seudun Vuokravälitys .......................... 79 Aamuset ................................................... 76 Intersport Länsikeskus ................................. 76 Hiuskeskus ............................................... 74 Lätkäliigan tilanne TPS–JYP -ottelun jälkeen Tällä sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkausta SM-liigakaudella 2014-15. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 20 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan pistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.fi. Mitä yrityksenne tekee? Meiltä saa hinauspalvelua sekä autonvaraosia. Toimimme myös romuautojen virallisena vastaanottopisteenä, kertoo yrittäjä Veli-Matti Jalonen. (Kuvassa Heikki Niemi). Mitkä ovat vahvuutenne? Olemme yli 40 vuotta alalla ollut perheyritys. Olemme toimineet koko historiamme ajan samalla nimellä ja samalla toimipaikalla. Olemme alueen suurin toimija alallamme. Meidät on opittu tuntemaan ja työhömme luotetaan. Millaiset ovat alan näkymät? Tulevaisuus vaikuttaa valoisalta. Tämä on kasvava ala. Autoja tarvitaan koko ajan, mutta samaan aikaan autoja pystyy yhä vähemmän korjaamaan itse varsinkaan tien päällä. Kun me lähdemme auttamaan tien päälle, lähtökohta on se, että yritetään saada matka jatkumaan. Tämän päivän kuluttaja myös tuntee velvollisuutensa auton viimeisenä käyttäjänä ja tuo sen meille viralliseen vastaanottopisteeseen. Mikä on paras TPS-muistosi? Viimeisimmän mestaruuden lisäksi ei erityistä muistoa nouse mieleen, mutta TPS:lla on tärkeä paikka sydämessä niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Mitä odotat TPS:lta loppukauden aikana? Tällä kaudella hyvää on ollut se, että vaikeuksiin on reagoitu, vaikka nyt tuleekin lunta tupaan. Toivon ja luotan siihen, että nyt tehtävät muutokset kääntävät suunnan ensi kaudeksi. Mitä yrityksenne tekee? Olemme täyden palvelun autokorjaamo. Peltikorjauksia lukuun ottamatta teemme kaikki huoltoja korjaustyöt. Kaikenlaisten ja kaiken ikäisten henkilöja pakettiautojen lisäksi huollamme myös mopot ja moottoripyörät, kertoo Ossi Rosten. Mitkä ovat vahvuuksianne? Toimimme Motonetin myymälän yhteydessä. Varaosat ovat siis heti saatavilla. Meillä on myös isot tilat ja kymmenen mekaanikkoa töissä, jolloin saamme heti työn käyntiin. Meillä on myös uudet laitteet ja henkilökuntaamme koulutetaan jatkuvasti. Millainen on alan tulevaisuus? Näen tulevaisuuden hyvänä. Taloudellinen tilanne on vaikuttanut autoalalla sen, että uuden auton ostamisen sijaan ylläpidetään vanhaa. Kun vanhoja autoja on aiempaa enemmän liikenteessä, luonnollisesti eteen tulevat erilaiset huoltotyöt ja katsastukset. Mikä on paras TPS-muistosi? Parhaat muistoni ovat huippupelaajat, jotka ovat nousseet omista junioreista maailman huipulle asti. Arvostan turkulaista juniorityötä. Silloinkin kun edustusjoukkueella menee huonommin, pitäisi muistaa, että taustalla tehdään valtavan arvokasta työtä. Mitä odotat TPS:lta loppukauden aikana? Viihdyttävää kiekkoa. Odotan ja toivon, että tänä keväänä tehdään sellaisia ratkaisuja, jotka nostavat ensi kaudella TPS:n jälleen kärkikahinoihin, joihin joukkue kuuluu. Oili Jalonen Motonet korjaamo motonet korjaamo stosi? huipsseet lman turkukin kun enee aa, al. ä a t Mitä yrityk Meiltä s autonvar romuauto topisteenä ti Jalonen. Mitk O ala Ole hi l Mi nä T lois ala
12 A AMUSET VIIHDE Lauantai 31. tammikuuta 2015 SARJAKUVATOIMITTAJA Jouko Ruokosenmäki on työskennellyt muun muassa Egmontilla ja nykyisin sarjakuvatuottajana Likellä. Turun Sarjakuvakaupan näyttelyssä on esillä Ruokosenmäen julkaistuja ja julkaisemattomia sarjakuvasivuja sekä lehtien ja levyjen kansia 80-luvulta alkaen. Näyttely avautuu lauantaina 31. tammikuuta klo 16–18, jolloin Ruokosenmäki on itse paikalla tavattavissa. Sarjakuvaa näytillä MURTUMATON kertoo tositarinan Louis Zamperinista (1917–2014), joka osallistui Berliinin vuoden 1936 olympialaisiin maansa kaikkien aikojen nuorimpana kestävyysjuoksijana, ajelehti toisen maailmansodan aikana lentokoneen pakkolaskun jälkeen Tyynellämerellä yli 40 päivää ja joutui lopulta japanilaisten vankileirille. Murtumattoman tarina kuulostaa kieltämättä aivan uskomattomalta, mutta sen sijaan Angelina Jolien ohjaama elokuva Zamperinista ei, kumma kyllä, tunnu sellaiselta. Parasta antia on pääroolia tulkitseva nouseva tähti Jack O’Connell – nimi, jonka tulet vielä kuulemaan toistekin – ja veteraanielokuvaaja Roger Deakinsin häikäisevät otokset maalla, merellä ja ilmassa. Kenelle: Elämäkertaelokuvista kiinnostuneille. Arvio: Visuaalisesti näyttävä teos ei valitettavasti onnistu tekemään oikeutta kohteelleen. ESA TÖYKKÄLÄ Amerikkalaista sisua (1917 2014 4) j k lli Millainen sarjakuva kiinnostaa juuri sinua? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ TURUN Sarjakuvakauppa täytti viime viikolla viisi vuotta. Ennen perustamista liikkeen tilalla oli sijainnut levykauppa Blue Cow, jonka yläkerrassa Petteri Oja piti Underground Ullakkoa. Kun levykauppa oli lopettamassa, Oja halusi laajentaa tilan sarjakaupaksi. Rahkeet eivät kuitenkaan olisi riittäneet yksin, joten osakkaaksi tuli kahdeksan muuta sarjakuvavaikuttajaa. Viiden vuoden olemassaolonsa aikana Turun Sarjakuvakaupan toiminta on ammattimaistunut pienin askelin. Samalla valikoima on nelinkertaistunut. Esimerkiksi englanninkielisiä nimikkeitä ei myyty liikkeessä aluksi lainkaan. – Yksi meidän perustajajäsenistämme alkoi kirjanpitäjäksi ja tekee sitä työkseen nyt muillekin. Toinen osakas on tehnyt myyntijärjestelmän. Tässä on opeteltu vähän matkan varrella, miten asiat oikeastaan kannattaisi tehdä, Petteri Oja kertoo. SUOMESSA Turun Sarjakuvakauppa on alansa ainoa liike, joka keskittyy pelkästään uuteen sarjakuvaan. Muut sarjakuvakaupat ovat pitkälti divareita, jotka toimintansa ohella myyvät joitakin uusiakin nimikkeitä. Bisnes on varsin pientä, mutta Turun Sarjakuvakaupassa käyrät ovat osoittaneet ylöspäin. – Ensimmäiset pari vuotta tätä tehtiin pelkästään talkoilla, mutta viimeisen parin vuoden aikana on pystytty maksamaan palkkaakin. Pelkästään myymälällä ei yksi ihminen elätä itseänsä, tässä täytyy tehdä tukkuhommia ja muuta sellaista ohessa. Ei olla missään vaiheessa kuitenkaan menty takapakkia, Oja sanoo. Lapset eivät ole enää moneen vuoteen olleet kohderyhmä, joka lukee sarjakuvia aktiivisimmin. Tämä näkyy muun muassa kioskeilla, joilla ei enää myydä sarjakuvalehtiä samalla tavalla kuin ennen. – Siitä huolimatta monella tuntuu olevan se mielikuva, että sarjakuva on lasten juttu. Kaikki ovat aika yllättyneitä, kun tulevat tänne ja näkevät, että lasten sarjakuvaa on noin pieni pino ja oikeastaan kaikki muu on suunnattu aikuisille tai ainakin teini-ikäisille, kertoo Maijastiina Vilenius. VIIME aikoina Turun Sarjakuvakauppa on ollut otsikoissa koko maassa, koska se on Suomessa ainoa kauppa, joka myy satiirilehti Charlie Hebdon “eloonjäämisnumeroa”. – Sen myötä kaupalle on tullut paljon “kulttuurirouvia”, jotka ovat ostaneet vähän arvostetumpaa sarjakuvaa, kuten Ville Tietäväistä tai Ville Rantaa. Tarvitaan tällaista sarjakuvaa, joka uppoaa kirjallisuuden ystäville, Vilenius sanoo. Viisi vuotta ruutuja Turun Sarjakuvakauppa porskuttaa eteenpäin Turun Sarjakuvakaupan kaikki osakkaat viisivuotisjuhlissa: Petteri Oja, Ossi Hiekkala, Aleksi Laine, Milla Paloniemi, Tommi Piirainen, Jouko Pukkila, Niko Ranta, Tapio Peltonen ja Maijastiina Vilenius. Ville Solkinen
KUPONKISET 13 Lauantai 31. tammikuuta 2015 AAMUSET VIIHDELINJAT Jottan tarttis tehdä Aamuset
Lauantai 31. tammikuuta 2015 AAMUSET 14
15 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 31. tammikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? YHDYSVALTALAISESSA tosi-tv-sarjassa yksitoista joukkuetta kisaa voitosta ja miljoonan dollarin palkinnosta. Kunkin kauden aloitusjaksossa tapahtuu tämä: joka iikka vakuuttaa kameralle, että hänen joukkueensa tulee voittamaan. Kyseessä ei ole kaino toive, vaan vakaasti ja ehdottomasti lausuttu ennuste. Taustalla vaikuttanee käsitys, jonka mukaan halutut asiat on mahdollista saavuttaa uskomalla niihin. Kisan lopussa vain yksi joukkue voittaa. Niin käy vaikka yhdentoista joukkueen kisaajat olisivat kaikki uskoneet itseensä yhtä vahvasti. Voittoon tarvitaan tahdon lisäksi fyysistä suorituskykyä, älliä ja tuuria. Ihmisen mieli on kiehtova kokonaisuus. Ajatuksilla on voimaa. Se, mitä ihminen itsestään uskoo, vaikuttaa uskojaan ja sitä kautta muuhun maailmaan. Tämä ilmiö on hyvä tiedostaa. Samalla on syytä muistaa, että ajatusten voima on rajallinen. Jotkut asiat ovat itsestä kiinni ja toiset taas eivät. Kaikki, mitä tapahtuu, on monen sattuman ja tekijän summa. Välillä on hauska unohtaa karu totuus. Ihmiset sanovat mielellään, että mikä vain on mahdollista, jos siihen uskoo tarpeeksi. Kaunis ja inspiroiva ajatus, mutta pötyä. Vuori ei liiku tahtomalla. Jos väite tuntuu ikävältä ja pessimistiseltä, käväisepäs ulkona testaamassa taitojasi. Suomesta voi olla vaikea löytää vuorta, mutta lähimetsästä löytyy varmasti jonkinlainen tarkoitukseen sopiva mäennyppylä. MINUSTA on helpottavaa, ettei mitä tahansa saa uskomalla. Elämä kävisi turhan raskaaksi, jos kaikki riippuisi tahdonvoimasta. Miten silloin pitäisi suhtautua mönkään meneviin asioihin? Eikö tahto riittänyt? Onko uskomisessa epäonnistuttu? Toisinaan vuori painaa enemmän kuin ajatus, ja hyvä niin. MERJA KAJALA Vuorista ja ajatuksista AAMUSET-LEHDESSÄ (17.1.) oli kirjoitus Toriparkki jarruna. Tästä asiasta on tosiaan ollut kiistaa jo hyvän aikaa, eikä se siitä näytä viisastuvan. Minusta olisi hyvä jo ottaa iso kartta esille ja katsoa aivan uusia suunnitelmia, eikä vatvoa näitä vanhoja enää ollenkaan, ettei tule tehtyä uusia ”Kaskenkadun kaistoja”. Humalistonkatu ei ole turvallinen enää kenellekään, koska jo nyt siellä on liikennettä paljon. Onko mitään järkeä sulloa näin ahtaalle kadulle kaikkia? Kysymyksiä tulee mieleen. Busseja ei voi siirtää kulkemaan muualle (siitä on pakkokokeilu katutöiden ollessa käynnissä), taksit ajavat tietysti tätä katua rautatieasemalta keskustaan ja takaisin. Terveystalon asiakkaat ovat iso ryhmä autoilijoita, jotka käyttävät katua, mutta tarvitsevat myös parkkipaikkoja kadun reunasta. On liikkeitä, jotka myyvät isompaa tavaraa, eivätkä heidän asiakkaansa tule kävellen tai pyörällä asioimaan ja kantamaan isoja laatikkoja mihinkään toriparkkiin. Talojen asukkaatkin tarvitsevat pysäköintipaikkoja. Humalistonkatu tarvitsee kaikki parkkipaikkansa ja jos mahdollista vielä muutaman lisääkin, koska Louhestakaan ei pääse Humalistonkadulle. Tuntuisi kovin loogiselta katsoa olisiko mahdollista Kauppiaskadulle järjestää jatkopyörätie, kun se jo tulee torin nurkalle. Siitä jatkoa Läntisellekadulle asti ja mahdollisesti Läntisellekadulle sitten myös pyörätietä, niin päästäisiin molemmille asemille. Entäs Yliopistonkadun loppupää? Kävelykadulta jatko Koulukadulle ja siitä jo onkin Koulukatua pyörätietä vaikka kuinka pitkälle. Tämä väylä johtaisi uudelle juuri valmistuneelle kevyenliikenteen väylälle, joka vie Jyrkkälän ja Härkämäen suuntaan. Molemmat reitit olisivat minusta ihan loogisia. Ymmärrän Turpon mielipiteet osaltaan, vaan en ymmärrä miksi ei oteta huomioon myös turvallisuuskysymyksiä ja sitä, toimiiko homma myös kauppiaiden ja koko kaupungin kannalta. Keskusta kuihtuu, ei siellä enää kauan tarvitse pyörätietä erikseen tehdä, kun liikkeet muuttavat kauppakeskuksiin. Ilmainen pysäköinti, paljon parkkitilaa ja kohtuulliset tilavuokrat, niitä kaupat tarvitsevat. Sille emme voi mitään, että Turun kadut ovat suunniteltu kauan sitten ja sen vuoksi ovat liian kapeita nykyliikenne määriin ja osaltaan täysin sopimattomia. Haluammeko tämän vanhan kaupungin säilyvän vai lähdetäänkö rakentamaan kokonaan uutta? Sitähän täällä on jo yritetty tehdä. TUIJA VARJONEN Keskusta kuihtuu KAARINAN Vasemmistoliitto ry kannattaa nuorisotyön palvelujen säilyttämistä hyvinvointipalvelujen hallintokunnassa. Olemme huolissamme muiden valtuustopuolueiden suunnitelmista nivottaa nuorisopalvelut yhteen sivistyspalvelujen kanssa. Mielestämme tällainen suunnitelma ajaa nuorisoa ja nuorisotyön palveluita ahtaalle kaupungissa. Siirto toiseen hallintokuntaan ei edistä nuorten palveluja. Päinvastoin se saattaa heikentää merkittävästi nuorisolle suunnattuja palveluja, niiden joutuessa altavastaajaksi. Varsinkin haettaessa säästöjä sivistyspalveluissa kouluun liittyvät palvelut helposti jyräävät nuorisopalvelut alleen. Haluamme, että Kaarinan kaupunki tuottaa laadukkaita nuorisopalveluja, jotka parhaimmillaan ehkäisevät nuorten kasvuun ja elinolosuhteisiin liittyviä ongelmia. Nuorisotyön laiminlyöminen voi myöhemmin pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen, kuten nuorisotyöttömyyteen ja muihin sosioekonomisiin ongelmiin. Edellä mainitut ongelmat tulevat kaupunkilaisille kalliiksi, ja siksi Kaarinan Vasemmistoliitto haluaa säilyttää nuorisopalvelut nykyisellään hyvinvointipalvelujen hallinnollisessa organisaatiossa. Korostamme, ettemme väheksy sivistyspalveluja, vaan haluamme puolustaa nuorisopalveluita tärkeänä osana hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Nuorisopalvelut kuuluvat perustellusti tämänhetkiseen hyvinvointipalvelujen hallintokuntaan. MATTI KAPANEN PUHEENJOHTAJA KAARINAN VASEMMISTOLIITTO RY Nuorisopalvelut edistävät hyvinvointia Palveluiden yhdistäminen huolettaa Kaarinassa. Timo Jerkku