Aamuset Kaupunkimedia 28.5.2024

Tiistai 28. toukokuuta 2024 | Nro 21 | www.aamuset.fi | TS-Yhtymä Saaristo Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE EDULLISEMPI MERKKIHUOLTO • Kaikki korjauspalvelut • Määräaikaishuollot • Katsastustarkastukset ja katsastuspalvelu • Tuulilasin kiveniskemäkorjaukset Hallimestarinkatu 22, 20780 Kaarina avoinna ark. 7.30-16.30, puhelin (02) 2435 585 www.testipiste.fi Varaa autollesi huoltotai korjausaika numerosta 02 243 5585 tai osoitteessa www.testipiste.fi KESTÄVINKIN KAIPAA HUOLTOA. • Ilmastointilaitteen huolto • Rengasmyynti • Kaikki rengastyöt • Alkuperäiset Toyota-varaosat • Sijaisautopalvelu Eerikinkatu 38, Turku Puh. 0440 161 170 www.johannakaihdin.fi myynti@johannakaihdin.fi Avoinna: ma-pe 10-17, la sulj. Laituri on kesän paras paikka Voudinkatu 39, 21200 Raisio www.a-laiturit.fi Soita ja sovi katselmus 020 7433 100 TERVETULOA PARAISTEN MARINAAN Täyden palvelun telakka saariston sydämessä! • Talvitelakointi lämpimässä ja kylmässä hallissa sekä ulkona • Varaa talvisäilytyspaikkasi kaudelle 2024-25 • Huollot, laiteja järjestelmäasennukset sekä korjaukset www.meredin.fi Shoppaile verkkokaupassa tai tule paikan päälle! Tervetuloa palvelevaan venetarvikekauppaan, vaikka veneellä laituriin! 600 m 2 Meredin-MYYMÄLÄ toimii marinan tiloissa 60 13,3N 22 18,3E www.marinapargas.com Tervsundintie 70 21600 Parainen Puh. 02 275 275 Laaja, yli 20000 tuotteen valikoima. Uusi yritysvideo julkaistu ja kotisivuillamme! AJANVARAUS p.02 251 0097 ja www. a.? Aukiolo ma-pe 9.30-17, kesä la suljettu Hyvä kiertää Turun Ekotorilla Rautakatu 12 Rieskalähteentie 74 044 7007 400 Tutustu myös verkkokauppaamme turunekotori.fi/verkkokauppa Tuo tarpeeton kiertoon, ja tee löytöjä luontoa ja lompakkoa säästäen! Olemme avoinna myös sunnuntaisin ma–pe 9–19 la–su 11–16 Uudessa juttusarjassa paikalliset ruokavaikuttajat esittelevät rakkaimman reseptinsä. Maku&nautinto s. 14 Rakkain reseptini Opettaja Liisa Ylinen ajaa päivittäin usean tunnin Ulkosaariston kouluun. Saaristo s. 18–19 Liisa ja saaristolapset Jani Vahto entisöi vanhoja salonkiveneitä, koska niiden paikka on aalloilla. Saaristo s. 40–41 Airiston herrasmiehet
2 A A M U SE T ASIAT Tiistai 28. toukokuuta 2024 Tunsitko Mirja Paavilaisen? Kerro tietosi toimitukselle. Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Täyden palvelun hautaustoimisto Puntarikatu 1, 20780 Kaarina Puh. 045 321 1999 Avoinna arkisin 9.00-16.30 www.kaarinanseudunht.fi PARKETIT, ASENNUKSET HIONNAT JA LAKKAUKSET Vuodesta 1975 Parketti Snällström Oy 045 6757 871 www.parkettisnallstrom.fi parketti.snallstrom@gmail.com Minne Mirja katosi? Abiturientti Mirja Paavilainen katosi jälkiä jättämättä Ruskolla 1976, lehdistö vaikeni tapauksesta lähes tyystin EVELIINA PORTNOJ TURUSSA oppikoulua käynyt ruskolainen Mirja Helena Paavilainen, 19, katosi kotoaan kesken ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisen sunnuntaina 28. maaliskuuta 1976. Nuoren naisen mysteeri on jäänyt lähes täysin unholaan, vaikka siinä on samoja elementtejä, kuin piikkiöläisen Piia Ristikankareen, 15, katoamisessa 12 vuotta myöhemmin. Myös Paavilainen asui lähellä valtaväylää. Koivutieltä oli lyhyt matka Vahdontien bussipysäkille, Viherkosken kauppaan ja metsään. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, minne Mirja lähti kotoaan. – Tämä on jäänyt täysin mysteeriksi. Niin vaiettu tämä asia on, ettei kukaan naapurustostakaan oikein tästä puhu, kertoo Paavilaisen kotitalon lähellä asustava rouva, joka ei halua esiintyä nimellään. Rouva ei usko, että tunnollinen Paavilainen olisi kadonnut omasta tahdostaan. – Hän oli hyvin fiksu ja todella kaunis tyttö, ei mitenkään ylivilkas tai eläväinen. Kyllä he olivat kivoja ihmisiä. Isä saattoi olla vähän tiukka. En tiedä, olisiko Mirja muuten välttämättä halunnut niin paljon panostaa koulunkäyntiin, rouva luonnehtii. PAAVILAISEN tapauksesta löytyy hämmästyttävän vähän tietoa verrattuna muihin nuoriin kadonneisiin naisiin, jotka saavat usein laajaa mediahuomiota. Taustoittavin lehtilähde on nyt jo edesmenneen isän Aaro Paavilaisen haastattelu Ilta-Sanomissa kolme kuukautta katoamisen jälkeen. Raision poliisi oli isän mukaan suhtautunut katoamiseen ”luonnollisena nuorison menemisenä”. Tämän tuo esiin myös toinen lähiasukas, joka oli tuolloin 15-vuotias. – Poliiseja tuossa kadulla haastatteli. Ajateltiin, että nuori on lähtenyt omille teilleen, kuten joskus siinä iässä. Sitten se kaikki niin kuin hävisi, hän viittaa tutkintaan. Paavilaisen vanhemmat uskoivat tyttärensä lähteneen kävelylle. Kun häntä ei kuulunut takaisin ja rahapussi löytyi kotoa, isä teki seuraavana päivänä katoamisilmoituksen. Asukkaat hämmästelevät, etteivät paikallislehdet kirjoittaneet mitään Paavilaisen katoamisesta. Ruskolla ilmestyneet Turun Tienoo, Rannikkoseutu ja Uutis-Valjakko vaikenivat aiheesta tyystin. Turun Sanomissa julkaistiin yksi kuvaton katoamisilmoitus samana päivänä kuin Helsingin Sanomissa (TS ja HS 25.4.1976). KATOAMISAIKAAN elettiin keskellä elintarviketehtaiden lakkoa. Kohta Lapuan patruunatehtaan räjähdys sai kaiken mediahuomion ennen kuningatar Elisabeth II:n vierailua Turussa. Rikospoliisien liittokokouksessa Turussa valiteltiin vähäisiä resursseja ja tutkinnan epätasalaatuisuutta. Julkilausuman mukaan tutkinta jätettiin liiaksi rikostutkijan oman aktiivisuuden varaan (TS 16.5.1976). Paavilaisen isä oli varma, että tytär oli joutunut rikoksen uhriksi. Liftaus oli yleistä kaupunkiseudun ulkopuolella, jos busseja ei kulkenut. Isä kertoo tyttären liftanneen juuri tällaisissa tilanteissa. – Kyllä liftareita silloin oli, ja olen itsekin ottanut heitä kyytiin, lähiasukas pohtii. Muotia seuranneen Mirjan piti lähteä seuraavana päivänä bussilla Turkuun ostoksille. Isä kuitenkin arveli, ettei ulkonäöstään tarkka tytär olisi lähtenyt kaupungille meikittömänä vähissä vaatteissa. Seuraavana yönä satoi lunta. Poliisi hävitti Paavilaisen katoamisen asiakirjat EVELIINA PORTNOJ KYSELY Mirja Paavilaisen katoamista koskevien viranomaisasiakirjojen perään ei tuota toivottua lopputulosta. – Minulla ei ole mitään tietoja tapauksesta ja tuskin kenelläkään muulla vielä virassa olevalla, kertoo Lounais-Suomen poliisilaitoksen komisario Jari Riiali. Riialin mukaan Paavilaisen katoamista ei ole ainakaan virallisesti tutkittu henkirikoksena. Silloin tapauksesta löytyisi yhä rikosilmoitus. – En osaa sanoa, paljonko tällaisia tapauksia on jäänyt kateisiin, ja monessako epäillään henkirikosta. Henkirikosepäilyt olisi kuitenkin arkistoitava pysyvästi. Syynä Paavilaisen tietojen katoamiseen on todennäköinen merkintä sekalaisilmoituksiin. Pääasiassa niitä käytetään silloin, kun kyse ei ole rikoksen esitutkintaan liittyvästä kirjaamisesta. – Vanhan arkistonmuodostussuunnitelman (AMS) mukaan sekalaisilmoitusten säilytysaika oli 25 vuotta, joten Turun arkistosta asiakirjoja ei löydy, Riiali toteaa. Raision kihlakunnan alaisuuteen kuuluneista poliisin tutkintapöytäkirjoista on Turun maakunta-arkistossa jäljellä Naantalin poliisinlaitoksen asiakirjat 1921–80. Raision nimismiespiirin arkistosta löytyvät rikosilmoitukset vuosilta 1951–80, mutta Paavilaista ei ole alkujaan niihin kirjattu. Nykyään vastaava haihtuminen poliisin asiakirjoista ei olisi mahdollista, sillä Riialin mukaan nykyisen AMS:n mukaan kadonneiden etsintäkuulutettujen asiakirjoja säilytetään pysyvästi tai kaksi vuotta siitä, kun henkilö on löytynyt. Vuosittain Suomessa katoaa jopa 20 000 ihmistä. Päiväkohtainen lukema on viitisenkymmentä. Suuri osa kadonneista löytyy nopeasti, eikä tapahtumiin yleensä liity rikosta. Poliisilla on nelisen sataa avointa katoamistapausta rekisterissään, joista reilua kolmeakymmentä tutkitaan henkirikoksena. Keskusrikospoliisi kokosi yhdeksän vuotta sitten kadonneiden tiedot poliisilaitoksilta yhteen 1990-luvulta lähtien. Nykyisin paikallispoliisin on ilmoitettava katoamistapauksesta KRP:lle kuukauden kuluttua katoamisilmoituksesta. Mirja Paavilainen julistettiin kuolleeksi 1. tammikuuta 1987. Turun seudun lehdissä julkaistiin vain yksi kuvaton katoamisilmoitus (TS 25.4.1976). Paavilainen olisi eläessään nyt 67-vuotias. Eveliina Portnoj Työttömyys laski yli tuhannella VARSINAIS-SUOMEN työja elinkeinotoimistossa oli huhtikuun lopussa 21 900 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä laski 1 100:lla maaliskuusta. Vuotta aiemmasta on työttömien määrä noussut 2 400:lla eli 13 prosenttia. Lomautettujen määrä nousi 700:lla (44 %). Työttömiä oli Varsinais-Suomessa 9,3 prosenttia eli 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Osuus oli selvästi pienempi kuin koko maassa (10,3 %). Työttömyysaste oli korkein Turun seudulla (9,6 %) ja Turussa (12,0 %), pienin Turunmaan saaristossa (6,1 %) ja Ruskolla (4,2 %). Taitajille ennätyssaalis TURUN ammatti-instituutin (TAI) opiskelijat saavuttivat Kuopion Taitaja 2024 -kilpailussa 14 mitalia 11 eri lajissa. Kultaa saivat Niilo AliRaatikainen (kuljetuslogistiikka), Lily-Rose Tirri (vaatteenvalmistus) ja Tinjamilla Kavasto (hyvinvointiteknologia). Vuosi sitten TAI keräsi kahdeksan mitalia. TAI:n joukkue osallistui 29 kilpailijalla 18 eri lajiin. Lopputuloksena oli kolme kultaa, kuusi hopeaa ja viisi pronssia. Hyvinvointiteknologiassa TAI:lle tuli kolmoisvoitto. Ensi vuonna tapahtuma järjestetään Turussa. Puukotusten motiivi ilmi KAHTA aikuista miestä lyötiin teräaseella kaulan alueelle yleisellä paikalla Pernossa palvelukeskuksen luona 10. toukokuuta. Rikoksista vangittuna on noin 50-vuotias mies. Puukotuksen uhrit valikoituivat sattumanvaraisesti. Tekijä puukotti myös itseään vakavasti. Epäilty on kuulusteluissa tunnustanut murhan yritykset ja kertonut, että hänen tarkoituksensa oli puukottaa useita ihmisiä. Motiivina oli ”pitkäaikainen henkilökohtainen viha, joka ei ole kohdistunut kehenkään tai mihinkään tiettyyn tahoon”. Pajamäen kioskista miljoonavoitto VIIME keskiviikon Jokerista löytyi yksi täysosuma. Miljoonan euron arvoinen voittorivi pelattiin Pajamäen kioskissa Uittamontiellä. Vuoden suurin Jokerivoitto on kaksi miljoonaa euroa. Potti osui kierroksella 4/2024 nettipelaajalle Maskuun. Hän voitti tuplatulla Jokerilla kahden miljoonan euron potin. Turkulainen nettipelaaja voitti huhtikuun lopulla Lotosta viisi miljoonaa euroa. Suurin voitto on seitsemän miljoonaa euroa vuodelta 2013.
3 Tiistai 28. toukokuuta 2024 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS KATTOJEN PESUT JA SUOJAKÄSITTELYT MAALAUKSET/PINNOITUKSET JULKISIVUMAALAUKSET Maalausturku Olemme paikallinen yritys ja toimineet alalla yli 40 vuotta. Työn laadusta emme lähde tinkimään ja toteutammekin työt niin, että lopputuloksesta tulee laadukas ja ennen kaikkea kestävä. info@maalausturku.fi, 040 038 0107 / Petra Virtanen 40 Maalausturku www.maalausturku.fi v OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! KATTOREMONTIT RAKENNUSTYÖT SOITA JA TILAA ILMAINEN KARTOITUS! P. 040 588 6332 www.a-rakennusniemela.fi Soita meille, se on turvallista! ? SÄHKÖASENNUKSET ? KORJAUKSET, HUOLLOT ? SUUNNITTELU ? TUULIJA AURINKOENERGIA ? ILMALÄMPÖPUMPPUASENNUKSET 24h 0400 527971 Salvelanlaaksontie 1, 21500 Piikkiö www.arituomi.fi ? arituomi@arituomi.fi • Autohuolto ammattitaidolla, renkaat, jarruremontit, jakopäät, kytkinrempat ja perushuollosta moottorin vaihtoon. Romuautoja nurkissa? Toimimme Turun seudulla Teron Talli 0400 351 215 www.terontalli.net • Vastaanotetaan ja noudetaan romuautoja, romutustodistuksella. • VANHAT VANTEELLISET RENKAAT OTETAAN VASTAAN. Meiltä VERKKOKAUPASTA mm. Peugeot, Citroën tehdaskorjatut taka-akselit BETONILATTIOIDEN KORJAUS JA VALUTYÖT -myös kiiltohionnat! Jarno Laukkanen p. 0500 833 679 MASTERTOP -pinnoitus valun yhteydessä tai jälkiasennuksena vanhalle pinnalle. Myös Epoksija Ucrete-pinnoitukset. Suoritamme työt autotallista parkkihalliin! Soittele www.riihikoskenrakennuspalvelu.fi Riihikosken Rakennuspalvelu JL Oy Kuormakatu 15, Turku (Oriketo) p. 010 292 0050 ruutu@ruutukaihdin.fi www.ruutukaihdin.fi KAIHTIMET ja MARKIISIT www.fuktisol.fi 02 479 5115 info@malander.fi Helsingintie 406 Piikkiö SALAOJITUS urakoitsija Sammalta katolla? Kattohuollot Puhdistukset Pinnoitukset 0400 786 046 SAMRAK.FI SuviMarjan Kennel Koiraja kissahoitola • Pieneläinhoitola www.suvimarjankennel.fi • kennelsuvimarjan@gmail.com Marja Vaanola 0400 112 137 Samppaantie 486, 20960 Turku NUOHOUSPALVELUT KAARINA, PARAINEN, NAUVO JA KORPPOO Oy Topwork Ab SOITA 045 139 0640 Katosiko ruskolainen Mirja Paavilainen tältä Viherkosken bussipysäkiltä, jolta on alle kolme kilometriä Kuninkojalle? Pitkällä ja hoikalla Paavilaisella oli kadotessaan yllään farkut, puolikengät ja tummansininen samettitakki. Eveliina Portnoj Tukholmankadun kaistoja suljettuna TUKHOLMANKATU menee remonttiin Nosturinkadun ja Juhana Herttuan Puistokadun välillä ja kaistoja suljetaan. Käytössä on vain yksi kaista kumpaankin kulkusuuntaan. Remontti käynnistyi maanantaina ja kestää lokakuulle. Päällysteet, reunakivet ja keskisaareke uusitaan ja lisätään hulevesikaivoja ja -linjoja. Pyöräilijöille ja kävelijöille työt tarkoittavat kiertoteitä, kun kulku joudutaan ajoittain ohjaamaan kadun toiselle puolelle. Kansallispyhäkkö uuteen uskoon TURUN tuomiokirkkoa, kansallispyhäkköä, odottaa mittava remontti. Tuomiokirkko, Suomen ainoa basilika, on vihitty vuonna 1300. Kirkkoa on korjattu ja muunneltu useaan otteeseen, merkittävästi Turun palon (1827) jälkeen. Kirkko koki palossa suurta tuhoa. Etenkin sisätilat ovat nykykuosissaan paljolti palon jälkeisten remonttien aikaansaannosta. Kirkon seinät, pilarit ja holvit ovat keskiaikaisia, irtaimisto palon jälkeiseltä ajalta. Suunnittelusta vastaava arkkitehti Hanna Lyytinen kuvaili yleisötilaisuudessa kirkkoa ”mystiseksi ja upeaksi instrumentiksi, joka muuttuu valossa ja käytössä”. Saneeraus ei kajoa juurikaan ulkokuoreen eikä sisätilojen salinäkymä muutu suuresti mutta käytettävyyttä on tarkoitus lisätä. Se tarkoittaa lisää muun muassa erilaisia kokoontumistiloja seurakuntalaisia varten. TUOMIOKIRKKOA ei ole tarkoitus museoida tai jättää pelkäksi pyhätöksi vaan se halutaan aktiiviseen päivittäiseen käyttöön. Lyytinen korosti, että kirkon nykyasu koostuu erilaisista kerrostumista. Kun tulee uutta, jotain vanhaa puretaan. Suurimmassa vaarassa ovat tuoreimman remontin jäljet eli 1970-luvulla kirkkosaliin tuodut piirteet. Keskilaivaan tulee siirrettävä alttari. Pääovia ei saada esteettömiksi mutta muita sisäänkäyntejä muutetaan sellaisiksi. Salin takimmaiset penkkirivit poistetaan mutta holveja ei suljeta. Akustiikka ei sitä kestäisi. TALOTEKNIIKKA on 1970-luvulta. Kaikki tekniset järjestelmät uusitaan. Vesijohdot ja viemärit vaihdetaan, ilmanvaihto uusitaan, samoin sähköjärjestelmät. Äänentoistoa parannetaan, valaistus uusitaan. Torniin yleisö ei edelleenkään pääse. Remontin on tarkoitus alkaa vuoden 2026 keväällä. Valmista pitäisi olla syksyllä 2028. Lattioita avataan mutta kirkko pysyy käytössä ainakin osittain. Kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa. Tuomiokirkko on remonttinsa ansainnut. Se on pysyvyyden monumentti aikana, jona hylätään ja puretaan hädin tuskin 30-vuotiaita rakennuksia käyttökelvottomina. LASSE VIRTANEN
Tiistai 28. toukokuuta 2024 AAMUSET 4 AVOINNA ma-pe: 10-17 la: 10-15 WEBBSHOP: www.amaliashem.com amaliashem@gmail.com +358(0)503385570 Mäntymäentie 2 Vaatteet, kengät, asusteet, sisustusta ja luonnonkosmetiikkaa saman katon alta, sekä netissä että Korppoon putiikilla, Turun saaristossa! Saariston ihanin lifestyleputiikki VUOKRAA Koneet ja laitteet rakentamisen eri vaiheisiin. Katso koko kalustotarjonta: www.hrk.fi Soita ja pyydä tarjous! *Henkilönostimet *Maantiivistäjät *Asennustelineet *Rakennuskoneet Vajossuonkatu 5, TURKU puh 020 778 9069 WWW.LANKAMAAILMA.FI Lankamaailma Turku, Humalistonkatu 1, 20100 Turku, puh. 040 832 4733 Avoinna ma-pe 10-18, la 10-15 Valtavan valikoiman lankoja, neulepuikkoja, virkkuukoukkuja ja paljon muuta käsitöihin löydät edullisesti Lankamaailmasta. Myymälässä myös runsaasti erilaisia kuteita ja naruja mattojen ja korien virkkaukseen, kudontaan ja makrameetöihin. Nautiskele kesästä neuloen ja virkaten! Pistäydy myymälässä tai tilaa kätevästi netistä noutopisteeseen, myymälään tai kotiovelle!
5 Tiistai 28. toukokuuta 2024 AAMUSET TARJOUKSET VOIMASSA HEINÄKUUN LOPPUUN SAAKKA TARJOUKSET VOIMASSA HEINÄKUUN LOPPUUN SAAKKA Aito Aito 10 10 95 95 n. 1kg n. 1kg EMMENTAL JUUSTO EMMENTAL JUUSTO Brazil Brazil 11 99 99 1l1l KESÄSILLI KESÄSILLI 24 24 49 49 kpl kpl 400g (8,73/kg) 400g (8,73/kg) 33 33 11 29 29 Atria Takuumurea Atria Takuumurea Suomi, n. 2kg Suomi, n. 2kg NAUDAN SISÄFILEE NAUDAN SISÄFILEE 95 95 VILJAPORSAAN ULKOFILEEPIHVIT VILJAPORSAAN ULKOFILEEPIHVIT Avoinna Ma-Pe 7-22 La 8-22 Su 9-22 Corona Corona 11 99 99 0,33l, (5,58l) hinta sis. pantin 0,15 0,33l, (5,58l) hinta sis. pantin 0,15 33 69 69 320-400g (9,23-11,53/kg) 320-400g (9,23-11,53/kg) EXTRA OLUT 4,5% EXTRA OLUT 4,5% 10 10 KALATISKILTÄ TI-LA KALATISKILTÄ TI-LA ERÄ 99 Tamminen Tamminen Palana, n. 1kg Suomi Palana, n. 1kg Suomi NAUDAN SISÄJA PAAHTOPAISTI NAUDAN SISÄJA PAAHTOPAISTI TARJOUKSET VOIMASSA TIISTAINA 28.5. SUNNUNTAINA 2.6. TARJOUKSET VOIMASSA TIISTAINA 28.5. SUNNUNTAINA 2.6. 99 99 300ml (13,30/l) Suomi 300ml (13,30/l) Suomi pkt pkt 99 99 Ukko-Pekka Ukko-Pekka Ellen Ellen Avoinna 3.6. alkaen Venekuja 5, 21100, Naantali Alppilankatu 2, 21100, Naantali NAANTALIN NAANTALIN Superkauppiailta Superkauppiailta plo plo kg kg 99 99 kg kg pss pss JÄÄSALAATTI JÄÄSALAATTI Deliverde Deliverde 200g (9,95/kg) Suomi 200g (9,95/kg) Suomi 77 Atria Atria 600-760g (10,51-13,31/kg) Suomi 600-760g (10,51-13,31/kg) Suomi 99 99 rs rs KANAN MINUUTTIFILEET KANAN MINUUTTIFILEET Kalamestarimme Kalamestarimme 95 95 kg kg tlk tlk plo plo APPLESIINIMEHU APPLESIINIMEHU ERÄ ERÄ Ellenin kauppiaat Ukko-Pekan Kauppiasperhe Hellmann´s Hellmann´s REAL MAJONEESI REAL MAJONEESI Deliverde Deliverde SALAATTIKASTIKKEET SALAATTIKASTIKKEET Kivikylän Kivikylän HUILUNTUHTI GRILLIMAKKARAT HUILUNTUHTI GRILLIMAKKARAT kg kg 24 24 Lihamestarin Takuumureat Lihamestarin Takuumureat Suomi Suomi NAUDAN ENTRECOTEPIHVIT NAUDAN ENTRECOTEPIHVIT 95 95 kg kg Lihamestarimme Lihamestarimme Myös marinoituna Myös marinoituna kg kg 95 95 Suomi Suomi Ugin Marengin Ugin Marengin MARENKIKAKKU MARENKIKAKKU 14 14 280g (53,21/kg) 280g (53,21/kg) Lihamestarimme Lihamestarimme 88 Myös marinoituna Myös marinoituna kg kg 95 95 Suomi Suomi VILJAPORSAAN RIMPSULUUT VILJAPORSAAN RIMPSULUUT Länstalon tilan mansikoita myynnissä pihalla joka päivä sadon kypsyttyä! Länstalon tilan mansikoita myynnissä pihalla joka päivä sadon kypsyttyä! Hinta voimassa 1.5.-31.7.2024 RASVATON MAITO RASVATON MAITO Suomalainen Suomalainen KEVYTMAITO KEVYTMAITO Suomalainen Suomalainen 1l1l 1l1l 00 79 79 tlk tlk 00 89 89 tlk tlk 7-24 90 90 kpl kpl
6 A A M U SE T KAUPUNKI Tiistai 28. toukokuuta 2024 MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.fi. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. Mikä on paras koulujen päättymiseen liittyvä muistosi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Riemukupla muuttaa maalle. TYKIN SUUSTA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. NOSTALGINEN TURKU Koiraa ulkoiluttanut kisakoordinaattori ILKKA LAPPI TAVOITIMME Turun ammatti-instituutin kilpailutoiminnan koordinaattori ja joukkueenjohtaja Niina Hannukselan perjantaina kello 9.10. Missäs oot? – Olen vielä kotona. Raskas kilpailuviikko painaa sen verran jaloissa, että olen vasta lähdössä töihin. Mutta koira on ulkoilutettu ja pyykkikone pyörii. Ammatti-instituutin opiskelijat saavuttivat tämän vuoden Taitaja-kisassa ennätykselliset 14 mitalia. Sillä on varmasti myös koululle suuri merkitys? – On. AmmattiTaitokisat ovat myös saavuttaneet suuren suosion opiskelijoiden keskuudessa. Tänä vuonna semifinaaleissa finaalipaikkaa tavoitteli 97 kilpailijaa ja 29 heistä selvitti tiensä finaaliin 18 eri lajissa. Nämä ovat myös upeita lukuja ja kertoo siitä, että osaamista on laajalla rintamalla. Menestys on osoitus myös siitä, että huippuosaajan polku, joka opiskelijoillamme on mahdollisuus valita osaksi opintojaan, tuo tuloksia. Ensi vuonna Taitaja-kisat järjestetään Turussa. Millainen ponnistus järjestelyt ovat Turun ammatti-instituutille? – Se on iso vastuu meille. Kisat on järjestetty Turussa kymmenen vuoden välein, 2005, 2015 ja nyt 2025, mutta kisat ovat koko Varsinais-Suomen ponnistus. Järjestelyihin osallistuu 12 koulutuksen järjestäjää ympäri maakuntaa. Taitaja-kisan järjestelyt ovat pari vuotta kestävä projekti, johon kuului myös se, että järjestimme tänä vuonna semifinaalit. TÄYSOSUMA HEIKKI MÖTTÖNEN TELLERVO Koivisto (s. 1929) laskee haudalle punaisen ruusun. Suomalaisten mieliin on piirtynyt tämä tunteikas ja tyylikäs ele miehensä hautajaisissa. Yksi aikakausi suomalaisessa politiikassa oli auttamatta ohi. Koivistot olivat pitäneet yhtä yli 66 vuotta. Tellervo Koivisto oli maan äitinä vuodet 1982–94. Hänellä oli kuitenkin niin vankka yhteiskunnallinen tausta, ettei hänestä olisi saanut leivottua pelkkää edustusrouvaa. Koivisto oli ollut jo 1960-luvulta lähtien jämäkkä esikuva, joka profiloitui erityisesti naisten oikeuksien ja tasa-arvon edistäjänä. Punkalaitumelaisen Kankaanrannan viljelijäperheen tytär pääsi opiskelemaan lukioon osittain sattuman kautta. Lauttakylän yhteiskouluun oli nimittäin juuri saatu lukio, jonne Tellervo jatkoi oppikoulun jälkeen ystäviensä innoittamana. Hän painoi valkolakin päähänsä keväällä 1949. Tellervon veli opiskeli jo Turussa ja niinpä myös sisko hakeutui Aurajoen rannoille. Opiskelupaikka oli Aurakadulla sijainnut Turun kauppakorkeakoulu, joka otti ensimmäiset oppilaansa sisään syksyllä 1950. TELLERVO törmäsi ensimmäisenä opiskeluvuotenaan sattumalta Mauno Koivistoon, joka opiskeli sosiologiaa yliopistolla ja painoi hommia Turun satamassa. Molemmat olivat tulleet tanssien toivossa Turun ylioppilaskunnan Kaskenkadulla sijaitsevaan kerhohuoneistoon, mutta siellä olikin yksityistilaisuus. Mauno houkutteli Tellervon kanssaan etsimään uutta tanssipaikkaa ja sellainenhan löytyi Pansiosta. Yhteinen juttu rönsyili alusta asti myös filosofian, yhteiskunnallisten asioiden sekä kulttuurin puolelle. Pari kihlautui pian, meni naimisiin ja ensimmäinen yhteinen koti löytyi Patterinhaan Kanslerintieltä. Tellervo oli vuonna 1953 valmistuessaan Turun ensimmäisiä valmistuneita ekonomeja. Vuonna 1957 syntyi Assi-tytär, ja samana vuonna perhe otti suunnaksi Helsingin. KOIVISTOJEN nousu kohti kuninkuusluokkaa sai peruskivensä 1960-luvun lopulla, kun Mauno Koivisto nousi Suomen Pankin pääjohtajaksi, valtiovarainministeriksi ja pääministeriksi. Samalla Koivistoista tuli myös edistyksen keulakuvia. He olivat pistäneet perinteiset sukupuoliroolit silppuriin, ja Tellervon ääni alkoi kuulua myös politiikassa. Moderni nainen nousi uuden asenneilmaston keulakuvaksi. Työ jatkui Suomen Kuvalehden pisteliäänä pakinoitsijana, kansanedustajana, kaupunginvaltuustossa sekä vuoden 1982 presidentinvaalien ylivoimaisena ääniharavana. Pisteliäs pakinoitsija Tellervo Koivisto profiloitui tasa-arvon äänitorvena Tellervo Koivisto (oik.) vieraili tasavallan presidentin rinnalla lasten kesäleirillä itärajan tuntumassa Miehikkälässä heinäkuuta 1982. Elettiin vielä kylmän sodan aikaa. Finna-kokoelma / Museovirasto Mitä muistat lukioajoistasi? – Kyllä silloin oli aika tiukka kuri lukiossakin. Istuttiin paikan päällä, ei ollut mitään etäopiskelua. Piti olla joka päivä loppuun asti ja päivät olivat pitkiä, oltiin neljäänkin asti. Välitunnit istuttiin Juhana Herttuan lukion kallioilla. Paineet olivat kovat ylioppilaskirjoituksista, silloin käytiin lukio kolmessa vuodessa, sanoo Satu Jokinen, 59. – Olen alun perin Turun saaristosta ja jouduin sitten muuttamaan Raision lukion vuoksi. Toisaalta ihan mukavat kokemukset, kun sai matkustella. Siellä oli sekä mukavia että ärsyttäviä opettajia ja oppilaita, joka junaan; niin kuin elämässä yleensä. Minulla oli todella mukava saksanja ruotsinkielen opettaja. Olin luokan paras oppilas ruotsinkielessä, koska olen ruotsinkielisestä saaristosta ja äiti on ruotsinkielinen. Lukio aika oli kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus, kertoo Elina Brachmann, 55. KURT HEDBORG Susanna Hannula Kurt Hedborg Soitellen SoMeen Ruissalossa LINNATEATTERI viettää kuudetta kesäänsä Ruissalon Telakalla. Soitellen someen -esitys ottaa kantaa sosiaalisen median eri ulottuvuuksiin sekä naurattaa paikallisia – tietysti paikallisella huumorilla. Lavalla nähdään näyttelijät Emmi Kangas, Anssi Valikainen, Juha Antikainen ja Jutta Järvinen. Hulluttelurevyyn on ohjannut Kalle Lamberg. Ensi-ilta on 31. toukokuuta.
7 Tiistai 28. toukokuuta 2024 AAMUSET HANSA, SKANSSI, MYLLY, SALO PLAZA ELÄMÄSI KESÄÄN BINGOKONE Perinteinen onnenpeli, joka sopii kahdelle tai useammalle pelaajalle. 19 95 RAMBON TALLI Kadonneiden hevosten mysteeri Fanitetun Schleichtalli Rambo -YouTubekanavan seikkailut nyt myös kirjana! 22 95 KESÄN VENERETKIIN MERIKARTAT ALK. 54 95 KESÄÄ KOHDEN MENNÄÄN! KAIKKI MERKIT, HUOLLOT, KORJAUKSET, KATSASTUSPALVELU Formaalintie 6 Kaarina puh. 045 844 8655 Kesällä avoinna: ma–to 7.30–17.00 pe 7.30–16.00 PLANERING OCH BYGGANDE FÖR UPPFÖRANDE AV NYTT ELLER RENOVERING AV GAMMALT • Byggnads(lov)ritningar • Konstruktionsplanering • Ansvarig arbetsledare • Huvudplanerare • Grunder • Pålkartor • Betong-stål-, och träkonstruktioner. SUUNNITTELUA JA RAKENTAMISTA UUDISKOHTEILLE SEKÄ VANHAN KORJAAMISEEN • Rakennusja rakennesuunnittelua. • Lupakuvia • Rakennekuvia • Vastaava työnjohtaja • Pääsuunnittelija • Uudiskohteiden perustuksia • Paalukarttoja • Betoni-, teräs-, sekä puurakenteita Juhani Maarala Rakennusinsinööri | Byggnadsingenjör Österbyntie 15 | Österbyvägen 15 21600 Parainen | Pargas Puh./Tel. 0405656367 juhani.maarala@J-Rak.fi www.J-Rak.fi tontit.lieto.fi/ tontti/teijula Omakotitontteja Liedon keskustan pohjoispuolelle valmistuneen Teijulan alueen tontit nyt vapaasti haettavissa Kirkonseutu / Teijula Aromipiha 1 1332 293 45 000 Aromipiha 3 1414 311 48 000 Aromipiha 4 1383 304 50 000 Aromipiha 6 1305 287 50 000 Aromipiha 8 1117 246 48 000 Osoite Koko (m²) Hinta (€) Rak.oik. (k-m²) Heti vapaat omakotitontit tontit.lieto.fi/ tontti/tastonmetsä Omakotitontteja Liedon Ilmarisiin valmistuvan Tastonmetsän asuinalueen tontinmyynti käynnistyy elokuussa Ilmarinen / Tastonmetsä Osoite Koko (m²) Hinta (€) Rak.oik. (k-m²) Tulossa hakuun elokuussa Latvakuja 3 1525 336 60 000 Latvakuja 1 1585 349 60 000 Latvakuja 2 1773 390 60 000 Tastonlähteent. 14 1152 253 60 000 Tastonlähteent. 12 1169 257 60 000 Tastonlähteent. 10 1078 237 50 000 Tastonlähteent. 8 1094 241 50 000 Tastonlähteent. 6 1294 285 50 000 Tastonlähteent. 4 1299 286 50 000 Tastonlähteent. 2 1294 285 48 000 Tastonlähteent. 13 1349 297 60 000 Tastonlähteent. 11 1138 250 50 000 Tastonlähteent. 9 1096 241 50 000 Tastonlähteent. 7 1199 264 50 000 Tastonlähteent. 5 1217 268 50 000 Tastonlähteent. 3 1185 261 50 000 Tastonlähteent. 1 1192 262 48 000 Tastonmetsänt. 7 988 217 45 000 Tastonmetsänt. 9 1040 229 42 000 Tastonmetsänt. 11 1036 228 42 000 Tastonmetsänt. 13 948 209 48 000
Tiistai 28. toukokuuta 2024 AAMUSET 8 Kaupunki Historiaan kiinnittävä paikka Kuusiston linnan rauniot räjäyttivät nuoren Santtu Kolan tajunnan ILKKA LAPPI – YLIPÄÄNSÄ minulla on nykyajassa toisinaan jotenkin eksynyt olo. Aivan kuin tämä olisi väärä aikakausi itselleni elää. Ehkä sen takia olen hakeutunut historiallisten paikkojen äärelle. Tällaisissa paikoissa tuntuu paremmin kuuluvansa ympäristöönsä, toteaa kymmenvuotisjuhlavuottaan viettävän Turun Vanha Musiikki ry:n puheenjohtaja Santtu Kola Kuusiston piispanlinnan raunioilla. – Tässä paikassa yhdistyy monet itselleni tärkeät mielenkiinnon kohteet. Ensinnäkin kyseessä on vanha historiallinen paikka. Sen lisäksi se on todella upean luonnon keskellä. Piikkiönlahden rannalla sijaitsevat rauniot ovat Kolalle monella tapaa tärkeät. Ne ovat hänelle samaan aikaan lohdulliset ja inspiroivat, mutta Kolalla on myös henkilökohtaisempi suhde raunioihin. – Meidän suvussamme kulkee perimätietona tarina, että yksi sukuhaaramme polveutuisi Maunu II Tavastista, jonka linna Kuusisto aikanaan oli. Se tuo ylimääräisen kerroksen suhteeseeni tähän paikkaan, Kola kertoo. – Minulla ei ole aavistustakaan pitääkö tarina paikkaansa, mutta ei sillä oikeastaan ole väliä. Ainakin tarina on hyvä. Sukututkimusta meidän suvussa on kyllä tehty, mutta se ei ulotu ihan Maunun päiviin saakka, hän nauraa. KOUVOLASTA kotoisin oleva Kola on asunut Turussa runsaat parikymmentä vuotta. Kuusistossa hän kävi jo ennen Varsinais-Suomeen muuttamistaan. – Lukioikäisenä olin perheeni kanssa kesälomareissulla Turussa päin. Silloin kävimme myös Kuusistossa. Se oli lähes tajunnanräjäyttävä kokemus. Perhereissuilla perinteisesti pysähdyimme kaikenlaisten historiallisten kivikasojen luona, mutta Kuusisto oli jotain sellaista, jota en ollut aiemmin nähnyt. Olin ihmeissäni, että voiko tällaista ollakaan, Kola muistelee. Kuusisto oli myös yksi syy, miksi Kola parikymppisenä hakeutui Turkuun opiskelemaan. – Historia ylipäätään oli yksi suurimmista syistä, miksi hakeuduin Turkuun opiskelemaan. Kuusisto totta kai myös, mutta Turussa on historiaa läjäpäin joka nurkalla. Minulle oikeastaan kaikki ennen vuotta 1940 on historiaa. Tykkään sekä eeppisistä tarinoista, joita historiassa riittää, mutta toisaalta myös tavallisten ihmisten mikrohistoria on hirveän kiinnostavaa. VAIKKA Kuusiston linnan rauniot ovat lähellä, eivät ne ole aivan Kolan päivittäisten reittien varrella. Vähintään kerran vuodessa hän kuitenkin Kuusistossa käy, yleensä kesäaikaan. – Yleensä tulemme tänne perheeni kanssa ja silloin on picnic-tarvikkeet mukana. Läheiseltä luontopolulta aukeaa myös upeat maisemat, Kola sanoo. Kuusiston linnan rauniot ovat Santtu Kolalle monella tapaa tärkeä paikka. Ilkka Lappi MUN HUUDEILLA
9 Tiistai 28. toukokuuta 2024 AAMUSET Pienempi kuorma huomiselle. LSJH.fi Katso kaikkien asemien yhteystiedot ja aukioloajat: Saariston jätehuolto kesällä 2024 MAANANTAI 1.7. 9.00–10.00 Pensar, Parainen * 11.00–12.30 Paraisten Portti, Parainen * 13.30–14.00 Helsingholm, Kemiönsaari * 15.30–17.00 Tunhamn, Kemiönsaari * TIISTAI 2.7. 9.00–10.30 Rosala, Kemiönsaari * 11.30–13.00 Hiittinen, Kemiönsaari * 14.15–15.00 Bolax, Kemiönsaari * 16.00–17.00 Vänoxa, Kemiönsaari * 17.30–18.15 Biskopsö, Kemiönsaari * KESKIVIIKKO 3.7. 9.00–10.00 Holma, Kemiönsaari * 11.00–12.30 Vänö, Kemiönsaari * 13.30–14.30 Borstö, Parainen * 17.00–18.00 Jurmo, Parainen * TORSTAI 4.7. 8.30–10.00 Nötö, Parainen * 11.00–12.00 Aspö, Parainen * 15.00–16.30 Jungfruskär, Parainen * * yhteysaluslaituri AIKATAULU 1.–4.7.2024 SAARISTON ROMUNKERÄYS Saaristossa kesällä järjestettävässä romunkeräyksessä otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan vaarallisia jätteitä (mm. maalit, liuottimet, öljyt, akut ja paristot), sähkölaitteita ja metalliromua. Keräykseen voi tuoda ennakkoilmoituksella myös romuajoneuvoja, kuten autoja, mopoja ja maatalouskoneita sekä metallisia veneitä. Ajoneuvot on toimitettava keräykseen ilman nesteitä, ja niistä on ilmoitettava ennakkoon LSJH:n asiakaspalveluun viimeistään 14.6.2024, asiakaspalvelu@lsjh.fi, 0200 47470. Rakennusja siivousjätettä voi tuoda keräykseen ainoastaan LSJH:lta ostetussa suursäkissä. Säkkejä myydään LSJH:n lajitteluasemilla 2.5. alkaen sekä romunkeräyksen aikana M/S Roopen pysähdyspaikoilla. 1 m³ kokoisen säkin hinta on 89 euroa (sis. jätteen käsittelyja kuljetusmaksun). Säkkiin voi pakata esimerkiksi puujätettä, huonekaluja, muovia, kipsilevyjä, tiiliä ja kaakeleita (ei kaasupulloja tai asbestia sisältävää jätettä). HUOM! Keräyksen aikataulu on viittellinen ja muutokset ovat mahdollisia. Jätteen tuojan on oltava itse paikalla huoltoaluksen pysähdyspaikalla. Lisätiedot löydät osoitteesta: lsjh.fi/romunkerays-saaristossa. Kemiönsaaren lajitteluasema Storkärrintie 99 (Genböle), Dragsfjärd Avoinna huhti–lokakuussa ma, ke ja pe klo 13–18 sekä joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 10–15. Heinä–elokuussa lisäksi su klo 13–17. Rauhalan lajitteluasema Sydmontie 173, Parainen Avoinna huhti–lokakuussa ma–pe klo 7–19 sekä joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 9–16. Houtskarin lajitteluasema Näsbyntie 86, Houtskari Avoinna huhti–lokakuussa to klo 15–16.45 sekä joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 11.15–12.45. Korppoon lajitteluasema Strömmantie 12, Korppoo Avoinna huhti–lokakuussa ti–ke klo 14.30–18 ja pe klo 10–13 sekä joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–13. Mörttilän lajitteluasema Utö Avoinna touko–lokakuussa seuraavina lauantaina klo 12–14: 25.5., 15.6., 29.6., 13.7., 27.7., 17.8., 31.8., 28.9. ja 26.10. Kotitaloudet voivat tuoda LSJH:n lajittelua semille maksutta muun muassa vaarallisia jätteitä (max. 50 kg kerralla), puujätettä, kesto puuta (alle 1 m³), rikkinäisiä sähkölaitteita, metalliromua, risuja ja oksia sekä haravointijätettä. Asemilla otetaan hinnaston mukaan vastaan muun muassa pehmustettuja huonekaluja sekä kaikenlaista siivousja rakennusjätettä. Kodin pakkausjätteet voit tuoda Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n Rinki-ekopisteelle tai LSJH-ekopisteelle. Kaikki ekopisteet sekä tiedot niissä vastaanotettavista jätelajeista löydät kartalta osoitteesta kierrätys.info. LSJH:n liikkuva lajitteluasema Siira sekä uusi Rannikon Siira pysähtyvät kesän aikana mm. Uudessakaupungissa, Iniössä, Vikomissa sekä Naantalin Röölässä ja Teersalossa! Aikataulut ja tiedot: lsjh.fi/siira-auto.
Tiistai 28. toukokuuta 2024 AAMUSET 10 Allakka KADUN TYYLI NIMPPARISANKARI N IM PPAR IT Kesän iloa – PUKEUTUMISENI perustuu ihan fiilikseen ja yleiseen tunnetilaan. Tänään kun on paljon aurinkoisempi päivä, niin olen ottanut vaaleammat vaatteet. Sen sijaan, että pukeutuisin ihan täysin mustaan, niin vaatteeni tuovat sellaista kesän iloa, kertoo Lucas Lehtinen, 18. Lehtinen pukeutuu vaaleaan paitaan, koska se kiiltää auringossa; lisäksi beige valkoisen kanssa niveltyy hyvin yhteen. – Takkini materiaali pysyy hyvin suorassa ja se on myös todella ohut; toisin sanoen tämä takki ei hirveästi lämmitä, kun ulkona on jo lämmin. KURT HEDBORG 28.5. Alma 29.5. Oiva, Oliver, Olivia, Oivi 30.5. Pasi 31.5. Helga, Helka 1.6. Teemu, Nikodemus 2.6. Venla 3.6. Orvokki, Viola JUHLA-ASUT VARATTAVISSA MEILTÄ! Vuokraamme ja myymme JUHLAPUKUJA miehille ja pojille Juhlapukuja jo 40 vuotta Pukuvuokraamo Sanelma Tuureporinkatu 19 20100 Turku puh. 02 231 3902 Avoinna ma 10–18, ti-pe 10–17.30 www.pukuvuokraus.fi Öljysäiliöiden puhdistukset, tarkastukset, ja käytöstä poistot, viranomaiskelpoisin todistuksin. Säiliöiden purkutyöt, IBC-konttien tarkastukset. Suurtehoimuroinnit, eristeet, maa-ainekset, viljat ym. Viemärien avaukset, juurienpoistot, kuvaukset. Kaivojen tyhjennykset, Vesikaivojen pesutja desinfioinnit. Korkeapainepesut 2500 bar asti. Vaihtolavat. myynti@pesujaimu.com • timo.roos@raumantankkihuolto.com jorma.rantala@raumantankkihuolto.com • helena.rantala@raumantankkihuolto.com Rauma p. 044 700 2971, 044 700 2970 Turku p. 02 435 4700, 044 700 2970 www.pesujaimu.com Juha Nurminen Puh 0400 848 565 nurminenjuha@hotmail.com SAARISTON SUURIN PALVELEVA KENKÄ JA VAATELIIKE NAISILLE JA MIEHILLE KANNATTAA TULLA KÄYMÄÄN NICOLOS & NICOLINA puh. 0400 598 058 ark. 10-18, la 10-14 Rantatie 18, 21600 Parainen www.nicolos.net Ristiäispäivänä tullut nimi Teemu Packalenin nimipäivä on jäänyt syntymäpäivän jalkoihin ILKKA LAPPI – EIHÄN minusta pitänyt tulla Teemua ollenkaan. Vanhempani eivät oikeastaan keskustelleet nimestäni ollenkaan. Ristiäisiin asti minusta oli tulossa Juppe Julius, se oli äitini mielipide. Ristiäisissä isäni sitten oli sanonut, että minusta tulee Teemu Olavi ja äiti oli siihen myöntynyt, kertoo Teemu Packalen. Toisessa todellisuudessa maailman vapaaotteluhäkeissä olisi siis saatettu nähdä Juppe. Packalen on kuitenkin tyytyväinen, että hänestä tuli Teemu. – Olavi on kulkenut isäni suvussa monen sukupolven ajan toisena nimenä, mutta siitä minulla ei ole mitään tietoa, mistä Teemu tuli. Teemu on kuitenkin aina tuntunut omalta nimeltäni, hän sanoo. Packalen syntyi 1987. Hänen nuoruudessaan yksi iso esikuva oli myös kaima. – Teemu Selänne oli idoli, jota katsoin ylöspäin. Mutta en tiedä, kuinka paljon kaima vaikutti siihen, että halusin olla omassa lajissani mahdollisimman hyvä. Teemu oli suhteellisen suosittu nimi 1970-luvun alulta aina 2000-luvun alkuun. Kun Packalen syntyi, reilut 600 lasta sai kutsumanimekseen Teemun. Varsinkin 1990-luvun alussa Teemu oli yksi yleisimmistä poikien kutsumanimistä. Siihen nähden Packalenin elämässä on ollut varsin vähän kaimoja. – En muista koulusta tai muualta juuri ketään muuta Teemua. Omissa kaveriporukoissani olen aina ollut ainoa Teemu. Olen tottunut siihen, että kun joku sanoo Teemu, hän tarkoittaa minua. Teemu Packalen on kaima lapsuutensa idolin kanssa. Vilhonkatu alkaa Martista ja kulkee 1930-luvulla valmistuneen Martinkirkon ohitse sataman suuntaan. Ilkka Lappi Kurt Hedborg
11 Tiistai 28. toukokuuta 2024 AAMUSET Allakka KADUN TARINA KEIKALLE Tuntematon Vilho ILKKA LAPPI MARTINKIRKON sivuitse Sotalaistenkadulta Vilkkilänmäelle kulkeva Vilhonkatu sai nykyisen nimensä 1950-luvulla. Sitä ennen katu tunnettiin nimillä Tervahovin poikkikatu ja Vilhelminkatu. Vilhonkadun nimeämisen taustalla oli halu suomalaistaa vanhoja kadunnimiä. Vaikka virallisesti Vilhonkatu sai nimensä vasta 1953, puhekielessä Vilhonkatua käytettiin jo 1900-luvun alussa. Siitä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa, kenen Vilhon mukaan katu on nimetty. Yksi yleisesti vallalla oleva ajatus on, että nimen taustalla olisi William Crichton. Skotlantilaissyntyinen laivanrakentaja ja konepajan patruuna sai toki kuolemansa jälkeen Aurajoen länsirannalle myös omaa sukunimeään kantavan kadun. Crichtonin elämässä nykyisen Vilhonkadun kulmatkin näyttelivät merkittävää roolia. Nykyisen Vilhonkadun lähistöllä, IV kaupunginosan tontilla 5 sijaitsi talo, jossa Crichton aloitti työnsä, kun hän oli Turkuun muuttanut 1800-luvun puolivälissä. Samassa korttelissa, Itäisellä Rantakadulla, sijaitsee nykyään suojeltu yksikerroksinen puutalo, jossa Crichtonin perhe asui. Mutta kuten todettua, Crichtonin yhteys Vilhonkatuun on vain paras arvaus. Pitäviä todisteita kadun nimeämisen taustalla ei ole säilynyt, jos niitä on koskaan ollutkaan. Akustista kultaisesta osavaltiosta NIMELLÄÄN kunniaa 1980-luvulla vaikuttaneelle countryyn erikoistuneelle levy-yhtiölle tekevä 16th Avenue käynnistää kesän Vaakahuoneen Paviljongilla 30. toukokuuta. Henry Kurosen, Pia Karhun ja kitaristilegenda Jarmo Nikun muodostaman akustisen kokoonpanon ytimessä on 1970luku ja Kalifornia nykypäivää unohtamatta. Bändin käsissä taipuu niin Fleetwood Mac kuin Miley Cyruskin. Tunnetko jonkun tulevan nimpparitai synttärisankarin? Haluatko kirjoittaa muistokirjoituksen pois nukkuneesta läheisestä? Ota yhteyttä toimitukseen osoitteella aamuset@aamuset.fi. Airin turkukorut Tilaa lapsikorut verkkokaupasta: www.airinturkukorut.fi tai airinturkukorut@gmail.com Voit myös noutaa korut toimistoltamme Raisiosta! Soita 0400 782 513 Äidille Ostamme myös romukultaa ja hopeaa! Turun KOTIPESULA Oy MATTOJEN JA KODINTEKSTIILIEN PALVELUPESULA Ruunikkokatu 3, Oriketo, Turku Puh. (02)238 7799 ma-to 9-17, pe 9-15, la-su suljettu www.turunkotipesula.fi Annikki Perttala-Koskinen Oy HUOM! Katsastuspäivystys 24h Varaa aika kätevästi www.katsastus-turku.fi P. 050 370 5584. Av. ark. 9-17 | Korinpunojankatu 1, 20320 Turku Ajanvarauksella netistä paketti hinta ha/pa 50€ AUTON KATSASTUS 25 E 60 E MÄÄRÄAIKAISKATSASTUS + lakisääteiset mittaukset jälkitarkastus (myös muualla katsastetut) HARKKA-YHTIÖT AUTOHINAUS www.harkka.com ha/pa maatalouskalustoa, traktorit, puimurit, työkoneet yms. Myös isommat kokonaisuudet ja uudemmat koneet. — OSTETAAN — P. 0400 901373 Jarkko Luoma • Huittinen Perheyritys – kauppaa yli kymmenen vuoden ajan. ? NOPEA KAUPPA! SUUNNITTELU + LEIKKAUS + MONISÄVYVÄRJÄYS = 99 € *Pitkien hiusten lisä 30€€ *Raidoitukset ja vaalennukset erillisen hinnaston mukaan. ark 8-20, la 8-17 Humalistonkatu 13, TURKU (02) 2500 246 www.avantgarde.fi Tarjous voimassa vain tällä kupongilla 31.8.2024 asti! HIUSMUOTOILUA Ristiäispäivänä tullut nimi Teemu Packalenin nimipäivä on jäänyt syntymäpäivän jalkoihin KOKO ikänsä urheillut Packalen on myös tottunut lempinimiin, vaikka mieluisin kutsumanimi onkin Teemu. – Pacu tuli aika varhaisessa vaiheessa. Äiti on kutsunut Temppuraksi. Nykyään (Packalenin puoliso Eevi Teittinen) Eevi kutsuu minua toisinaan Timoksi. Se tulee siitä, kun Starbucksissa mukiin nimekseni kirjoitettiin Timo. Nimipäiväänsä Packalen ei ole koskaan varsinaisesti juhlinut. – Minulla on syntymäpäivä 22. toukokuuta. Nimipäivä on aina vähän jäänyt sen jalkoihin. En muutenkaan juhli merkkipäiviä. Eevi muistaa nimipäivänikin, koska hän haluaa juhlia kaikkia merkkipäiviä. Myös mummini muistaa nimipäiväni. Teemun nimipäivä on 1. kesäkuuta. Teemu Packalen on kaima lapsuutensa idolin kanssa. Jori Liimatainen Vilma Alinan hittipotpuri MAAMME eturivin poppareiden joukkoon viime vuosina noussut Vilma Alina julkaisi uuden Polut kasvaa umpeen -levyn keväällä. 30. toukokuuta artisti saapuu Utopian lavalle esittämään neljännen albuminsa biisejä höystettynä aiempien kolmen levyn helmillä. Utopian ovet aukeavat torstaina kello 19. Vilma Alina nousi esiin jo vajaa kymmenen vuotta sitten Teflon Brothersin kanssa tehdyn Juha88-biisin oltua iso hitti. Sen jälkeen kynästä on irronnut lukuisia muitakin hittejä. Vilma Alina on kirjoittanut myös monien muiden eturivin artistien, kuten Abreun, Kaija Koon ja Robinin, biisejä. Vilma Töyräs Jarmo Nikku on kitaravelho. Ari-Matti Ruuska Vilma Alina on noussut nuorten naismuusikoiden kärkikaartiin.
12 A A M U SE T HYVÄ ELÄMÄ Tiistai 28. toukokuuta 2024 Mikä on sinun suosikkisi Turun luontokohteista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TERVETULOA Tuulissuontie 34, LIETO • puh. 02 436 4300 • www.wp-katsastus.fi Tuulissuontie 34, LIETO • puh. 02 436 4300 • www.wp-katsastus.fi Palvelemme kesäajalla 17.6–18.8 Ma–Pe 8:30-16:30 SUOMALAISTA PALVELUA TÄYDEN PALVELUN KOTIMAISELLE KATSASTUSASEMALLE Kaikkien ajoneuvojen katsastukset, rekisteröinnit ja vakuutukset meiltä vaivattomasti. MYÖS VENE REKISTERÖINNIT. Palvelemme ma–pe klo 8–17 WP-Katsastus Oy Hotel Seaport Turku, Finland Palaverit, kokoukset ja makuelämykset Seaportista! Kuusi kokoustilaamme mahdollistaa niin kahden hengen neuvottelut kuin 50 henkilön luentotilaisuudetkin. Voitte valita valmiista kokouspaketeistamme teille sopivan kokonaisuuden, jonka lisäks i toteutamme myös räätälöidyt tilaisuudet yrityksesi tarpeisiin. Nauti maistuva lounas buffet-pöydästä tai herkullinen illallinen Gastro Pubissa. Varaukset ja tiedustelut: hotelseaport.fi Koko päivän kokouspaketti alk. 33 € seaport@hotelseaport.fi. Buffetlounas arkisin klo 11-14 12,30 € sis. pääruoka, salaattipöytä, keitto ja jälkiruoka & kahvi. Lähiluonnon suojelijat Meripuistoseura vaalii merellisen kaupunginosan luontoa MARIANNE ROVIO MERIPUISTOSEURA on Turun oma kaupunginosaseura Uittamon, Katariinan ja Ispoisten alueella. Merellisen ja luonnonläheisen kaupunginosan omassa toiminnassa korostuu alueen tärkeiden luontokohteiden tutuksi tekeminen ja niiden tulevaisuuden turvaaminen. – Meidän alueellamme on todella herkkiä luontokohteita, kuten Katariinanlaakso, joka kuuluu Natura 2000-alueeseen, kertoo seuran puheenjohtaja Pirjo Varanka. Lisäksi Meripuistoseuran alueelle kuuluu Akumentinpuisto, jota kaupunki on Varangan mukaan kunnostanut kiitettävästi viime vuosina turkulaisten virkistyskäyttöön. – Akumentinpuistosta 2022 tehdyn perhosselvityksen mukaan sen ketoalueella havaittiin 13 erityisesti huomioitavaa perhoslajia, joista 5 on erittäin uhanalaista. Toimintamme on viime vuosina keskittynyt alueeseen liittyvien kaavoitusja muiden suunnitelmien seuraamiseen. Pyrimme vaikuttamaan niihin, mikäli katsomme niiden olevan uhka ympäristömme luonnolle, Varanka kertoo. Yhdistys on muun muassa vastustanut Uittamon ja Hirvensalon väliin rakennettavaa siltaa, koska tehtyjen selvitysten perusteella se tulee olemaan vakava haitta Katariinanlaakson luonnolle. – Lisäksi olemme vastustaneet Ispoisten uimarannalle tulossa ollutta maksullista vesihuvipuistoa, koska pidämme tärkeänä sosiaalista tasaarvoa ja uimarannan säilyttämistä perinteisenä luonnonmukaisena kohteena, Varanka sanoo. NYT silta on tehnyt viime aikoina paluuta Turun kaavoituksen työlistalle. – Seuraamme tilannetta. Kaupungilla on tällä hetkellä rahat vähissä ja kalliita hankkeita joka suunnalla, Varanko toteaa. Varangan mielestä Uittamon alue on erinomainen asuinpaikka turkulaisille, joille luonto ja luonnossa liikkuminen ovat tärkeä osa arkea. – Julkinen liikenne toimii hyvin ja alueella on oma alakoulu ja muutenkin palvelut ovat hyvät. Toivomme alueemme asumisväljyyden säilyvän kaavoitushankkeista huolimatta ja erityisesti toivomme kaupungin kunnioittavan tehtyjen selvitysten perusteella arvokkaiden luontokohteidemme suojelutarpeita. KAUPUNGINOSASEURAT ovat alueen kokoava voima, ja Turkuseura on turkulaisten kaupunginosaseurojen aluejärjestö. Turkuseuran mukaan Turkuun syntyi 1970-luvulla useita erilaisia kaupunginosaseuroja, kuten muiden muassa yhä olemassaolevat Portsa-seura, Ruissalo-yhdistys ja Runosmäkiseura. Tällä hetkellä kaupunginseuroja on 17. Kaupunginosaseurat ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä ja Turkuseuran yhteisöjäseniä, joiden toimintaa Turkuseura pyrkii tukemaan ja aktivoimaan. Ne kuuluvat myös Suomen Kotiseutuliittoon. Meripuistoseuran sihteeri Virve Pessala ja puheenjohtaja Pirjo Varanka kuuntelevat, kun Meripuistoseuran toukokuisen linturetken opas, Bird Life Suomen lintukummi Petri Laine opastaa lintuhavaintojen tekemistä kaukoputkella. Henry Toivari Hääyö kutsuu joukkovihille HALUATKO naimisiin Suomen ainoassa keskiaikaisessa katedraalissa, kauniissa tilaisuudessa? Seuraavan kerran Hääyö järjestetään lauantaina 24. elokuuta Turun tuomiokirkossa ja järjestäjinä ovat Turun ja Kaarinan seurakunnat. Ensimmäinen vihkiminen on kello 19.30, paikkoina Tuomiokirkossa Tarkk´ampujan kappeli ja pääalttari. Hääyö on ainutlaatuinen, pienimuotoinen vihkitilaisuus, jossa saman illan aikana vihitään useita pareja. Hääyössä kaikki musiikista pieneen tarjoiluun on järjestetty valmiiksi. Talo tarjoaa tarvittaessa todistajat, mutta myös omat vieraasi ovat tervetulleita. Ilmoittautuminen päättyy 17. heinäkuuta kello 15. Kuuma auto koiran loukku TURUN kaupungin eläinhoitola muistuttaa, että koiran jättäminen kuumaan autoon voi olla hengenvaarallista. Auton sisälämpötila voi nousta helteisinä päivinä jopa 80 asteeseen auringossa, ja lämpötila voi nousta korkeisiin lukemiin myös pilvisellä säällä. Ikkunoiden raolleen jättäminen tai auton siirtäminen varjoon ei yleensä riitä pitämään sisätilaa viileänä. Koira ei kykene säätelemään elimistönsä lämpöä ihon kautta hikoilemalla kuten ihminen ja saa lämpöhalvauksen huomattavasti helpommin. Jo viiden minuutin oleskelu kuumassa autossa voi olla koiralle raskas kokemus. Pidempi aika voi olla kohtalokas. Avoin ikkuna kissalle vaaran paikka KESÄÄ kohti mentäessä kodin ikkunoita ja ovia pidetään yhtä enemmän auki. Jos kyseessä on kissatalous, on erittäin tärkeää huolehtia, että kodin tuuletusikkunat ja mahdollinen parveke on verkotettu. Agria Eläinvakuutus muistututtaa, että pienikin pudotus voi aiheuttaa kissalle vammoja. Yleinen harhaluulo on, että kissa putoaa aina jaloilleen ja selviää mistä tahansa pudotuksesta.
13 Tiistai 28. toukokuuta 2024 AAMUSET
14 A A M U SE T MAKU & NAUTINTO Tiistai 28. toukokuuta 2024 Mikä on sinun rakkain reseptisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Kirjat, wanhat lehdet, sarjakuvat ja pienpainatteet k Brahenkatu 9, 20100 Turku s-posti: divari@saunalahti.fi P. 02 232 5890 0500 785 034 Nettikauppa: antikvaari.fi / Brahen Antikvariaatti Ostamme käteisellä KULTAja HOPEATUOTTEITA Turun Hopea Oy Rätiälänkatu 24, Turku Bussi 13. P. 0400-530 830 HENRIIKKA FINGERBORG RAVINTOLA Nerån keittiömestari Keijo Kohonen arvostaa sitä, että arkiruoka on helppoa, nopeaa ja maukasta. Seesamilohi on yksi niistä resepteistä, joka on jäänyt suosikiksi. – Olin muutamia vuosia sitten auttamassa ystävääni Jaakkoa talkoissa. Hänen vaimonsa valmisti talkoolaisille todella hyvää seesamilohta. Siitä innostuneena kehitin seesamilohesta oman version, Kohonen kertoo. Reseptistä muodostui sellainen, mihin Kohonen palaa aina uudelleen. Ruoka on jäänyt perheen arkiruoaksi, mutta muuntautuu Nerån lounaalle maalaissalaatin muodossakin, eikä sitä tarvitse hävetä vieraillekaan tarjoillessa. – Seesamilohi on kalaruoka jota koko perheeni tykkää syödä. Oikeastaan ainoa kalaruoka, joka kelpuutetaan isin tekemänä, Kohonen nauraa. Seesamikastike on monipuolinen, maukas ja helppo. Kastikkeen pehmeä ja pähkinäinen maku sopii moneen. Seesamilohen kanssa sopii riisi, perunat, salaatti tai vaikka grillikasvikset. – Seesamilohi-maalaissalaatti on yksi suosikeistani. Aasialaistyylinen lohi on eksoottisempi ruoka joka sopii mainiosti suomalaiseen makuun. Lohi penslataan seesamikastikkeella ja kypsennetään sisälämpötilaltaan 47–48 asteiseksi. Päälle pilkotaan tuoretta korianteria, chiliä, limen kuorta ja paahdettuja seesaminsiemeniä. Ripaus laadukasta sormisuolaa, kuten Maldonia, kruunaa maut. SEESAMILOHI pala tuoretta lohta tuoretta korianteria tuoretta chiliä limen kuorta paahdettuja seesaminsiemeniä sormisuolaa SEESAMIKASTIKE 1 dl tummaa siirappia 1 dl seesamöljyä 1 dl gluteenitonta soijaa 1 dl tuoretta korianteria silputtuna 1 rkl sambal oelek -tahnaa 1 rkl inkivääriä (raastettuna) yhden limen mehu 1 rkl maizenaa 2 rkl vettä Mittaa kaikki muut ainekset, paitsi maizena ja vesi, kattilaan. Surauta tasaiseksi sauvasekoittimella ja kuumenna sen jälkeen kiehuvaksi. Sekoita maizena ja vesi keskenään pienessä astiassa ja joukkoon ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Jäähdytä ja pullota. Tämä ohje riittää kokonaiselle lohipalalle, mutta kilon palalle ainekset voi puolittaa. Lohen marinointi kannattaa tehdä ennen kypsennystä. Näin maut menevät lihan sisään ja maku tiivistyy, eikä jää ainoastaan pinnalle. Yleensä lohi paistetaan nahkapuoli ensin, mutta marinoitu lohi kannattaa sen sijaan paistaa lihaspuoli ensimmäisenä. Näin marinadia voi penslata lisää kääntäessä. Tärkeintä on se, että lohta ei kypsennetä ylikypsäksi ja kuivaksi. Paras sisälämpö lohelle olisi 47–48 astetta. Talkoomuistojen innoittama herkku Keijo Kohosen seesamilohi maistuu niin arkena kuin juhlapöydässäkin Ravintola Nerån keittiöpäällikön Keijo Kohosen rakkain resepti on sopivan eksoottinen suomalaiseen makuun. Henriikka Fingerborg Kesäkeittiön kalavälineet KALASTA syntyy helppoa ja nopeaa ruokaa, kunhan välineet ovat kunnossa. Mutta mitä kesäkeittiöstä pitäisi löytyä? Terävä veitsi, kalapiikki ja iso leikkuulauta. – Kun käsitellään kalaa, tärkeintä on se, että veitsi on terävä, sanoo kalakauppias Johan Hellsten Herkkunuotasta. Hän suosittelee, että kalaveitsi tiskataan käsin, kuivataan heti ja säilytetään tupessa. Toinen tärkeä asia on riittävän iso leikkuulauta. Kookas ja mielellään myös paksuhko leikkuulauta pysyy hyvin paikoillaan, ja laudan alle voi laittaa kostean keittiöliinan tai kostutettua talouspaperia. Uusia makuelämyksiä SAARISTON klassikkopaikkojen rinnalle nousi monta uutta kohdetta Naantalin, Paraisten ja Kemiönsaaren suunnalla, Visit Turku Archipelago vinkkaa. Naantalin ravintola Merisali on avannut ja ravintola Trapin toimintaa jatkaa uusi yrittäjä. Vohveleistaan tunnettu ravintola Amandis avaa kesäksi taideterassin. Nauvon sataman uusin tulokas on Hamn Krog -ravintola. Vanhoja tuttuja ovat Båthuset Nagu, L’Escale ja Köpman’s Cafe & Restaurant. Muita alueen kohteita ovat Tackork Gård, Stallbacken, Nestor’s Back Pocket sekä Hotel Restaurant Hyppeis värdshus. Kemiönsaarella Söderlångvikin kartano ja Ruissalossa Turun pursiseura saivat uudet ravintoloitsijat. Leipomo MBakery avasi Villa Saaroon kesäkahvilan. Laadukkaita cocktaileja kotona KOTONA tehtävien cocktailien suosio nousussa. Juomat ovat monipuolisempia, juomien tekijät taitavampia, raaka-aineiden laatuun ja aitoihin makuihin panostetaan aiempaa enemmän. Koteihin hankitaan erilaisia cocktailsekoittimia, mittakuppeja, erikoisia jäämuotteja ja siivilöitä. Erityisesti nyt halutaan panostaa korkeatasoisiin miksereihin, Dayton Oy:ltä kerrotaan. RAKKAIN RESEPTINI
15 Tiistai 28. toukokuuta 2024 AAMUSET PANIMOMYYMÄLÄÄN JA TERASSIRAVINTOLAAN! LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS – Limonaadikuja 4, LAITILA – www.laitilan.com Tarkista kesän aukioloajat osoitteesta www.laitilan.com
16 A A M U SE T SAARISTO Tiistai 28. toukokuuta 2024 Mikä on saariston paras vierailukohde? Entä missä on maukkaimmat herkut? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Turvallinen tukikohta veneellesi Telakoinnit Huollot ja korjaukset Laituripaikat p. 0500 522 527 www.rimitomarin.fi Risteily Viikinkikeskukseen & Bengtskärin majakalle rosala.johku.com info@rosala.fi 040 218 2960 Kemiönsaaren Kasnäsista kesä-elokuussa Saariston loistoreitti Turvallista veneilyä nuorisolle SUOMEN Meripelastusseura ja Tallink Silja Line ovat julkaisseet yhteistyössä nuorille suunnatun koulutusvideon turvallisesta ja vastuullisesta veneilystä. Meripelastusseuran tuottama ja Tallink Silja Linen rahoittama video vie nuoret venematkalle, jonka aikana käydään läpi tärkeimpiä veneilyturvallisuuteen kuuluvia asioita sekä opastetaan toimimaan vesillä vastuullisesti niin muita vesillä liikkujia kuin luontoakin kunnioittaen. – Haluamme olla mukana kasvattamassa uutta, entistä turvallisemmin ja vastuullisemmin toimivaa veneilijäsukupolvea. Uskomme, että nuoriin vaikuttamalla meillä on mahdollisuus tavoittaa myös heidän läheisiään ja muokata asenteita turvallisuusmyönteisemmiksi ja vastuullisemmiksi, sanoo Meripelastusseuran koulutuspäällikkö Jaakko Heikkilä. Koulutusvideo löytyy osoitteesta https://veneilytaito.fi/koulutus/ kurssit/veneilytaitoja-nuorille/. Sata sivua saaristoasiaa AAMUSTEN Saaristo-erikoisnumero on lehden pitkäaikaisin erikoisnumero, joka on ilmestynyt jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tälläkin kerralla lehti on viime vuosien tapaan satasivuinen ja se sisältää juttuja, jotka eivät vanhene viikossa tai kahdessa, jos koko kesässäkään. Juttuja on tänä vuonna Ahvenanmaalta Hankoon ja Taalintehtaalta Uuteenkaupunkiin. Mukavia lukuhetkiä! Onkiminen vahvisti mieltä Turun kaupunginvaltuutettu Muhis Azizi korostaa kunnioitusta vesistöjä ja niiden ekosysteemiä kohtaan KURT HEDBORG KALASTAMINEN on ollut osa Turun kaupunginvaltuutettu Muhis Azizin (kok.) elämää jo aivan nuoresta lähtien. Hänen saapuessaan Suomeen keväällä 1997, vei tulkki hänet 19. huhtikuuta Paraisille onkimaan. Tuolloin, 12-vuotiaana, sai hän saalikseen heti muutaman särjen ja lahnan. Päivä oli nuorelle Azizille ikimuistoinen. Ikävä kotiseudulle Irakiin oli kova ja kalastaminen hälvensi kaihoa. Hän kokee, että hän on tietyllä tavalla ADHD-tapaus, ja kalastaminen on tuonut hänelle ennen kaikkea mielenrauhaa. – Aina kun käyn kalastamassa, vaikuttaa se aina minuun positiivisesti. Muistan kun olin ollut Saudi-Arabiassa autokolarissa vuonna 2009, ja jouduin pitkälle sairaslomalle, kysyi tuttu lääkäri minulta, että mistä minä nautin. Vastasin, että kalastamisesta, ja hän kehotti minua onkimaan niin paljon kuin mahdollista. Azizi noudatti kehotusta, sillä tapaturman jälkeen parhaimmillaan on tarttunut täkyyn 7–8-kiloinen hauki ja viisikiloinen kuha. VASTAAVANLAISTEN kalojen saaminen on tullut haastavammaksi, ja on erittäin huolestuttavaa Azizin mielestä, että ylikalastaminen ja saasteet muovaavat kalamääriä ja kalojen kokoa huonompaan suuntaan. Itämeren säilyttäminen puhtaana on tärkeää, muistuttaa Azizi. Hän muistelee aikaa, jolloin poliitikot puhuivat meren puhtaudesta ja häntä nauratti. Mutta hän ymmärsi viimein, mistä on kysymys. – Mitä enemmän aloin olla merellä, sitä enemmän oma kunnioitukseni kasvoi merta kohtaan. Jos emme kunnioita merta, niin tulemme hyvin vaikeaan tilanteeseen; koska meremme ei ole niin syvä. Meri on meille elintärkeä, korostaa Azizi. Mitä tulee kalastamiseen Turun kaupungissa, sen ydinalueella, on Azizi sen kannalla, että verkkoja voisi vähentää kaupungin vesialueella. – Olen tehnyt aloitteen kaupunginvaltuustossa kalastamisen vähentämiseksi kaupungissa. Verkottamista on aika paljon, esimerkiksi Pitkäsalmi on aivan täynnä. Valitettavasti, verkkoon tarttuu ihan mikä vaan. Vapakalastukselle saisi olla enemmän mahdollisuuksia, koska siinä kalastetaan vain sen verran kuin on tarpeen, tähdentää Azizi. AZIZIN mukaan varmistaaksemme kestävämmän ja ympäristöystävällisemmän kalastuksen Turussa, tulee valistaa lapsia ja nuoria siitä, miksi merta, järviä ja jokia tulee kunnioittaa. – Toinen asia ympäristöystävällisyyden suhteen on se, että minkälaisilla kulkuvälineillä olemme liikkeellä vesistössä. Olisi hyvä selvittää mitkä ovat kalastamisen direktiivit ja kuka niitä valvoo? Valvotaanko niitä ollenkaan? Varmistammeko lainkaan menevätkö nämä asiat perille? Venäjän uhka on sitten se kolmas eli minkälaisia tankkereita Itämerellä kulkee ja entä jos jokin niistä haaksirikkoutuu, aprikoi Azizi. Azizi näkee, että kalastusharrastus on kasvamaan päin, erityisesti jigikalastus. – Huomioitavaa on myös se, että kaikki kalastuspaikat alkavat olla täynnä. Kaikkiin paikkoihin ei enää mahdu kalastamaan, ellei ole oma vene, pohtii Azizi. Muhis Azizi viihtyy vapaalla vapa kädessä. Kurt Hedborg Yhteysalukselle nettivarauksella FINFERRIESIN uusi yhteysalusten varausjärjestelmä on otettu käyttöön Utön reitillä. Varausjärjestelmä löytyy osoitteesta booking.finferries. fi. Kirjautumalla sisälle järjestelmään voi matkustaja varata yhteysalukselta paikan itselleen, ajoneuvolle tai rahdille enintään kaksi viikkoa ennen aiottua lähtöä. Varauspyynnön tekemisen jälkeen saa matkustaja vahvistuksen varauspyynnön saapumisesta järjestelmään joko sähköpostitse tai tekstiviestitse. Järjestelmän myötä matkustajan ei tarvitse olla enää suoraan yhteydessä yhteysalukseen ja matkustaja voi varauspyynnön tehdä hänelle sopivana hetkenä. Varausjärjestelmä tarjoaa yhteysalusmatkustajille modernin ja helpon tavan hoitaa matkavarauksensa sähköisesti. Samalla yhteysalusten matkustaja-, ajoneuvoja rahtivarauksia saadaan paremmin hallittua.
17 Tiistai 28. toukokuuta 2024 AAMUSET Saaristo GANT STORE HANSAKORTTELI | YLIOPISTONKATU 20, 20100 TURKU MA–PE 10–20 | LA 10–19 | SU 12–18
Tiistai 28. toukokuuta 2024 AAMUSET 18 Saaristo Grill Café Skagen ja Näsbyn vierasvenesatama Nauti terassillamme, meren äärellä hyvästä ruoasta ja juomasta Näsbyvägen 190, Houtskär | skagen.fi | puh: +358 40 7386 465 MÖKKIPALVELUT, LAITURITYÖT, RAKENNUSPALVELUT, KAIVUUTYÖT, KULJETUKSET MERIPROOMULLA JNE Myös saarikohteet ! STUGSERVICE A. SÖDERHOLM P. 0400 530 489 arthur@stugservicesoderholm.fi www.stugservicesoderholm.fi Vi pratar OCKSÅ svenska ! Suomen eteläisin merihotelli Utö Havshotel sijaitsee Saaristomeren eteläosassa Utön saarella Utön linnakkeen kasarmitiloissa, jotka ennen olivat armeijan käytössä. Saari on tunnettu armeijan linnakkeesta, majakasta, luotsiasemasta ja linnustosta. Maisema on ulkosaaristolle ominainen: kallioinen ja karu. Meri on aina lähellä. MAJOITUS | RAVINTOLA | VIERASVENELAITURI | OPASTUKSET N 59° 47? E 21° 22? Enskärintie 28, 21740 Utö // info@utohotel.fi SOITA JA VARAA p. 020 730 8090 www.utohotel.fi TA SIJA rIb-venepAlvelUT Liisa ja saariston lapset Ulkosaariston koulun opettaja Liisa Ylistä ei nujerra edes neljän tunnin päivittäiset työmatkat MARIA HELSTOLA LUOKANOPETTAJANA työskentelevän turkulaisen Liisa Ylisen työmatka ei ehkä ole se tavallisin. Siihen kuuluu kaksi meren ylittävää lauttamatkaa, Paraisilta Nauvoon ja Nauvosta Korppooseen. Aikaa kotiovelta työpaikan eli Ulkosaariston koulun ovelle kuluu kelistä riippuen puolestatoista tunnista kahteen tuntiin. Ylinen kulkee matkan edestakaisin lukuvuoden jokaisena koulupäivänä. – Kaikkein pimeimpään aikaan marraskuun lopussa, kun tiet ovat jäisiä ja peurat loikkivat tielle, matka tuntuu välillä raskaalta. Parhaimmillaan työmatka on minulle kuitenkin omaa aikaa, jolloin teen paljon luovaa ajattelutyötä ja uusia suunnitelmia, Ylinen kertoo. Ylinen valmistui luokanopettajaksi tammikuussa viisitoista vuotta sitten. Kesken lukuvuoden oman alan töitä ei ollut juurikaan tarjolla, mutta Ylisen silmiin osui ilmoitus kevätlukukauden pituisesta luokanopettajan sijaisuudesta Korppoon Ulkosaariston koulussa. Tuo sijaisuus on sittemmin muuttunut vakinaiseksi viraksi. Korppoon pääsaarella sijaitseva suomenkielinen Ulkosaariston koulu on yhtenäiskoulu, joka toimii samassa rakennuksessa ruotsinkielisen koulun, Skärgårdshavets skolanin kanssa. Koulut tekevät kaksikielistä yhteistyötä. ULKOSAARISTON kouluun tulee suomenkielisiä oppilaita Korppoon pääsaaren lisäksi myös lähisaarilta, kuten Norrskatasta. Utössä ja sen lähisaarilla asuvat nuoret tulevat kuudennen luokan jälkeen yläkouluun Korppooseen. – Ulkosaariston koulu on siis monelle saaristossa asuvalle lähikoulu, joka mahdollistaa ympärivuotisen asumisen saaristossa kouluikäisten lasten kanssa, toteaa Ylinen. Ulkosaariston koulussa on tällä hetkellä yhteensä 15 oppilasta ja neljä opettajaa. Ylisen oma luokka on alakoulun yhdysluokka, jossa on kuusi oppilasta vuosiluokilta 3–5. Yläkoulun oppilaille Ylinen opettaa muun muassa musiikkia ja ruotsia. Koska Ulkosaariston koulu on pieni yhtenäiskoulu, Ylinen kertoo oppivansa oikeasti tuntemaan jokaisen oppilaansa. Hyvä oppilaantuntemus onkin Yliselle tärkeä voimavara työssä. YLISEN työnkuva muuttuu vuosittain aina kulloisenkin oppilasmäärän mukaan. Parhaimmillaan hän on opettanut yhdysluokkaa, jonka nuorin oppilas on ollut viisivuotias eskarilainen ja vanhin 12-vuotias kuudesluokkalainen. – Parasta työssäni varmaan onkin juuri se, että ei todellakaan tarvitse tehdä vuodesta toiseen ”sitä samaa”. Myös koulun ainutlaatuinen miljöö ansaitsee hehkutusta. – Koulun pihalta on vain parin minuutin kävelymatka merenrantaan, ja saaristo ja sen luonto ovat vahvasti läsnä myös opetuksessa. Ulkosaariston koulussa saaristo ja sen luonto ovat vahvasti läsnä myös opetuksessa, kertoo luokanopettaja ja vararehtori Liisa Ylinen.
19 Tiistai 28. toukokuuta 2024 AAMUSET Saaristo KOTIMAISET 0400 332 222 VENEET SÄRKI 410 SÄRKI 230 SÄRKI 400 SÄRKI 430 SÄRKI 480 KIMITO SAGALUND MUSEUM & CHILDRENS CULTURAL CENTER BJÖRKBODA LOCKMUSEUM DALSBRUK IRONWORKS MUSEUM www.sagalund .fi www.bruksmuseum.fi www.lasmuseum.fi Punkkibussi ® PUNKKIROKOTUS 59€ (+3 € Kanta-maksu) Muista suojautua punkeilta! Hae rokotus kätevästi ja edullisesti tutusta Pihlajalinnan Punkkibussista. Lisätietoja ja koko aikataulun löydät osoitteesta punkkibussi.fi. MERIASEMAT 0400 944 120 Turun Pikapolttoöljy Oy HIRVENSALO, Turku RÖÖLÄ, Rymättylä MERIMASKU, Lossiranta TAIVASSALO, Leikluoto Uusikaupunki, Suukari HIRVENSALO, Turku RÖÖLÄ, Rymättylä MERIMASKU, Lossiranta TAIVASSALO, Leikluoto Uusikaupunki, Suukari Liisa ja saariston lapset Ulkosaariston koulun opettaja Liisa Ylistä ei nujerra edes neljän tunnin päivittäiset työmatkat Ulkosaariston koulussa saaristo ja sen luonto ovat vahvasti läsnä myös opetuksessa, kertoo luokanopettaja ja vararehtori Liisa Ylinen. Sari Kemppainen
Tiistai 28. toukokuuta 2024 AAMUSET 20 Saaristo • Juhlat • Häät • Tapahtumat • Kokoukset • Yritystilaisuudet • Viinikellari • Hotellija aittamajoitusta • Ravintola • Vierasvenesatama • Saunat • Elämyspaketit WWW .V A I H E L A . F I SAARISTOHOTELLI VAIHELA Velkuanmaantie 168, Velkua hotelli@vaihela.fi 040 737 7240 Mossala Island Resort Ab Skärgårdens Fritidscenter Saariston Lomakeskus Oy Houtskär 21770 MOSSALA Finland Mossala Island Resort tarjoaa monipuolisen majoitusja palveluvalikoiman käyttöösi. Alueeltamme löydät campingja caravan-alueet, hiekkarannan, merinäköalalla varustetun ravintolan, vierasvenesataman, veneenvuokrauspisteen, henkeäsalpaavan merinäköalan tarjoavan näköalatornin, frisbeegolf-kentän sekä luonnollisesti myös puulämmitteisen saunan. Aktiivilomista kiinnostuneet voivat vuokrata esimerkiksi polkupyörän, kajakin tai SUP-laudan käyttöönsä. TERV ETULO A VIIH TYM ÄÄN MOS SALA AN! NATU RE HAS POW ER PARGAS PARAINEN Parsaa parhaimmillaan Vikif Parsaa on kasvatettu Suomessa jo 1600-luvulla HEIKKI MÖTTÖNEN KOTIMAINEN parsakausi alkaa selvästi myöhemmin kuin Keskija Etelä-Euroopassa. Juuri nyt on se aika, kun kauppojen vihannesosastolta voi etsiskellä suomalaisessa maaperässä kasvatettua parsaa. Kotimaisen parsan sesonki on varsin lyhyt, se kestää näin alkukesällä vain reilun kuukauden. Siinä missä muualla Euroopassa viljellään vihreää ja valkoista parsaa, keskitytään Suomessa vihreään versioon. Parsan keruu on käsityötä. Kun parsa poimitaan, kuskataan se alkajaisiksi kylmään veteen. Tätä kutsutaan shokkijäähdytykseksi. Sen jälkeen edessä pesu, leikkuu ja niputus. Suomalainen parsa ei ole mikään uusi keksintö, vaan sitä on viljelty Suomessa jo 1600-luvulta lähtien. Ei kuitenkaan laajemmalle kuluttajakunnalle, vaan varakkaampien kotiviljelijöiden omiin tarpeisiin. Nykyisin parsaa kasvatetaan kaupallisiin tarkoituksiin pääasiassa Ahvenanmaalla ja VarsinaisSuomessa, Sauvon Järvenkylän tilalla on panostettu parsaan tosissaan. Suomalaista parsaa ei tarvitse kuoria ja se pehmenee pannulla tai uunissa varsin nopeasti. Rapsakka parsa maistuu erinomaiselta jopa ihan raakana. Kotimaista parsaa osaavat arvostaa myös paikalliset ravintola-alan ammattilaiset. TURKULAISEN ravintola Mamin perustaja ja omistaja Marko Rauhala on tehnyt vihannespuolella yhteistyötä pitkään mynämäkeläisen Kitolan tilan kanssa. – Se on hieno ja monikäyttöinen tuote, sopii minne tahansa. Suomessa viljellään vihreä parsaa, se on koostumukseltaan hennompaa, eikä sitä tarvitse kuoria ollenkaan. Saksassa insinööri on jo kehittänyt parsan kuorimiskoneen, ettei homma jäisi siitä kiinni, Rauhala naurahtaa. Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että Suomessa on ihan kelvollinen ilmasto parsanviljelylle. Täällä pohjolan perukoilla on riittävästi valoa, mutta myös sopivassa suhteessa myös lämpöä. Parsa ei nimittäin kammoksu suomalaisen alkukesän viileyttä. – Kyllä suomalaisesta parsasta maistaa sen erikoisen ja hienostuneen, vähän hernemäisen maun. Mahtaakohan maku jalostua maaperästä, Rauhala pohdiskelee. TUTUIN parsalle tarjottavista lisukkeista on hollandaisekastike, mutta sen lisäksi parsan rinnalle sopii moni muukin herkku. Italialaiset kovat juustot korostavat parsan hienoa makua. – Valmistaminen on tosi helppoa, grilli vaan kuumaksi. Savulohi, parmankinkku ja tryffelimajoneesi ovat kaikki erinomaisen makuisia parsan kanssa, Rauhala suosittelee. Mistään yksinkertaisesta viljelypuuhasta ei kuitenkaan ole kysymys ja suomalaisetkin ovat käyneet hakemassa käytännön viljelyoppia muun muassa Italiasta, Hollannista ja Saksasta. – Kun Suomessa tämä parsakausi on niin lyhyt, pitäisi niitä silloin myös käyttää. Tiedän, että viljelyn eteen tehdään tosissaan tuolla valtavasti töitä ja se ei ole helppoa, Rauhala myös muistuttaa. Se kannattaa muistaa, että ulkomailta tuotu parsa ei ole koskaan ihan tuoretta, koska sitä rahdataan pitkien matkojen päästä. Paikallisen parsan kanssa tätä ongelmaa ei ole. Parhaimmillaan aamulla Sauvossa poimittu parsa tirisee jo illalla kotigrillissä.