" I REMP SE PA Aamuset I Kaupunkimedia HT KA U P U N KILE Lauantai 27. syyskuuta 2014 | Nro 72 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Työttömyyden kustannukset räjähtävät ensi vuonna Turussa.
!
! Uutiset s. 6 '* ! #$ ! ,) )(( % # + ' # + ' * ! Suuria haaveita Pysähdy, hengitä Seilin vangit Riku Immonen pisti pystyyn uuden thainyrkkeilyseuran. Tavoitteena on olla Turun paras seura. Urheilu s. 10 Hengittäminen on kaikkea muuta kuin refleksi. Se on suoraan yhteydessä tunteisiimme ja vaikuttaa koko kehoon. Hyvä olo s. 12 Kaupunginteatterin Seili on musikaali toivosta kohtuuttomien olojen keskellä. Rakkaudestakin se kertoo. Viihde s. 16 k31@263406 6@ kSQ`ZpPSP?O\VS[VH QV `SP ]\VKLU RVRLT\RZLSSH 7\OKPZ[\RZL[ ;HYRHZ[\RZL[ :pPSP?U W\YR\ 3HZPR\P[\WPUUVP[[LL[ :pPSP?PKLU ]HPOKV[ 7VPZ[VW\OKPZ[\RZL[ 4`?Z 0)* WHRRH\RZL[ =HUOHU TL[HSSPZpPSP?U ZPZpW\VSLSSL SHZPR\P[\ WPUUVP[\RZLSSH ]!U [HR\\ " ! ! ( $ ' - /! -
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 27. syyskuuta 2014 Tack… MEINAAVAT filmata Tuntemattoman sotilaan vielä kerran uusiksi. Mikäs siinä. Kunhan vain puhkikuluneita Martti Suosaloa, Jasper Pääkköstä tai Mikko Leppilampea ei päästetä edes samaan maakuntaan kuvausten kanssa. VAIN elämää on jo tässä vaiheessa muovannut suomalaista mielenmaisemaa enemmän kuin aikaisemmat kaudet yhteensä. Myös puhuttu kieli muuttuu. Enää ei itkeä tirauteta, vaan ”vedetään edelmannit”. Pääkirjoitus 27.9.2014 Monipuolinen, mutta herkkä ENSIN hyvät uutiset. Varsinais-Suomen elinkeinorakenne on niin monipuolinen, että se kestää taantuman iskut melko hyvin. Jälkiviisaat turkulaiset ei-ihmiset voivat kiitellä sitä, ettei kaupunki koskaan saanut isoa siivua Nokian työpaikoista. Ei ole menetettävää. Muut menettävät, Turku ei. Laskusuhdanne on ollut loivempi Varsinais-Suomessa kuin muualla ja kasvualojakin on, kuten lääketeollisuus ja yrityspalvelut. Sitten huonot uutiset. Maakunnan elinkeinorakenne on erityisen suhdanneherkkä, herkempi kuin muualla. Syynä on vientivetoisuus. Kun suhdanne on huono, vienti ei vedä. Se näkyy heti työllisyydessä. LUNTA on tullut tupaan. VarsinaisSuomen ELY-keskuksen analyytikko Juha Pusila on arvioinut, että HIRVISONNIEN kiima voi kestää kuukauden. Kiimaiset urokset ovat keskittyneitä vain siihen yhteen asiaan, ja voivat käyttäytyä hyvinkin arvaamattomasti. Pätee muuten yllättävään moneen tuttavaankin. IKUISET neuvottelut. Ensin kohkattiin vuosikausia sotesta. Nyt saadaan päivittäin raporttia eläkeneuvotteluista, joista ei ole mitään kerrottavaa. Neuvotteluhuoneen oven takana seisoo epätietoinen toimittaja mikrofonin kanssa kertomassa, ettei tiedä mistään mitään. OHO. Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan moni tajuton voikin olla tajuissaan. Sehän on ilmiselvää, että moni, joka luulee olevansa tajuissaan, on täysin tajuton. SUOMI on varmasti Euroopan ainoa maa, jossa ravintoloissa pelkästään syödään kello yhdeksään ja sen jälkeen pelkästään juodaan. Onneksi kukkahattutädit korjaavat asian. Pian pelkästään syödään. Työttömyys maksaa sekä euroinaa ki että inhimillisesti. Turun kaupunki joutuu käyttämään työmarkkinatuukeen kolme miljoonaa euroa enemmmän kuin oli budjetoitu. PUSILAN mukaan, toisin kuin yleennsä luullaan, työttömäksi ei jää sen enempää väkeä kuin ennenkään. Ongelmana on kysyntälama. Varsinais-Suomessa tehdyille tuotteille tai palveluille ei ole entisenlaista kysyntää, joten töitä ei ole kuten ennen. Jos jää työttömäksi, ei uutta työpaikkaa löydä helposti, ehkei ollenkaan. Taloudesta puuttuu dynaamiikkaa. Vesi seisoo. LASSE VIRTANEN N Bisnesleidi Kulturelli MARIA ALA-SULKAVA AINO LAINE on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. on muusikko ja yhdistysaktiivi. DEBATTI TURUN telakka löysi saksalaisesta Meyeristä vakaan omistajan. Vai löysikö? Onko luksusristeilijöissä Turun telakkateollisuuden tulevaisuus? LAINE: Elämme maailmassa, jossa on yhä enemmän sekä rikastuvia että köyhtyviä. Telakkauutinen on siis Turun kannalta hyvä, mutta ihmiskunnan kannalta huono. ALA-SULKAVA: Mutta Meyerillä on varmaankin päästövalvonta kunnos- sa ja he rakentavatkin ympäristöystävällisempiä laivoja. Turun seudulla on pitkät laivanrakennusperinteet ja paljon alan osaamista. Mutta sitten, kun tämä nykysuunta alkaa kuihtua, täytyy keksiä telakalle uutta käyttöä. Eikös täällä Turun seudulla ole sellainen osittain kelluva toimistomoduulikin? AL: Siistiä. Tämmöiset innovaatiot ovat juuri niitä, mitä tarvitaan. Kuulostaa tulevaisuuden bisnekselle. MA-S: Seuraavaksi telakalla voitaisiin alkaa rakentaa avaruussukkulan osia. AL: Ensin turkulaisella tekniikalla valloitetaan meret meret, sitten avaruus. MA-S: Tai miksei vaikka purjealuksia? Niillä voisi olla modernit palvelut, mutta silti perinteistä tekniikkaa. AL: Kaikki ympäristöystävällisyys on tulevaisuutta, mutta etenkin luksusristeilijöille imago on tärkeä. Puhtaus on hyvä myyntivaltti. Meyer tuo Turun telakalle juuri sellaista osaamista, mitä Suomessa arvostetaan. MA-S: Ja vastavuoroisesti saksalaiset arvostavat suomalaisen telakkateollisuuden vahvuuksia. Mutta jos risteilyasiakkaalla on rinnakkain kaksi laivavaihtoehtoa, niin väitän, että etusijalle menee laiva jolla on enemmän huvituksia tarjottavanaan. Joka tapauksessa telakan omistajanvaihdos oli Turun seudulle pitkästä aikaa kaivattu hyvä uutinen. AL: Kyllä. Lisää tätä. NIKKE NOUSUKAS …nej tack! työpaikkojen määrä on vähentynyt vuodesta 2008 noin 20 000:lla. Vähennyksestä yli puolet on teollisuudessa. Maakunnassa oli vuonna 2008 noin 222 000 työpaikkaa, nyt noin 200 000. Teollisuuden työpaikkojen määrä on syöksynyt 48 000:sta 32 000:een. Muutos on raju. Työttömien määrä on tuplaantunut. Työttömyysluvut ovat 2000-luvun huippua. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat nyt huippuluvuissa. Varsinais-Suomessa oli vuonna 2008 työttömiä 15 000. Nyt luku on jo 30 000. Turussa työttömyysaste oli 9,7 prosenttia, mutta lisää on tullut peräti 7,1 prosenttiyksikköä. Eikä paremmasta ole edelleenkään tietoa, vaikka telakan kauppa luo toiveikkuutta. Toistaiseksi se on vasta pelkkää toiveikkuutta, joka realisoituu toivottavasti myöhemmin. "! $ " # ! %%% $ !" "
AUTOT & LIIKENNE VIIHDELINJAT SEKALAISET
b/b 2/( <.6,1
6(85$$ 7$5-2//$
??? ? PLQ SYP 67 (527,& 3/ 75( ÷
Näköislehti www.aamuset.fi KIRPPUTORI
$ !$
$ & ! $
!
$ ""#' # '' %
AAMUSET 6 UUTISET Turku menetti kurkiennätyksen SAUVOSSA sijaitsevasta Maalun näkötornista laskettiin tiistaina 23 329 etelään muuttavaa kurkea 316 eri parvessa. Se on suurin Suomessa yhdessä paikassa yhtenä päivänä havaittu kurkimuutto. Edellinen ennätys, 21 805 kurkea, oli laskettu syyskuussa yyskuussssaa 2007 Turussa. Kurkimuutto käynnistyi maanantaiaanantaina voimistuneen pohjoisvirtauksen irtauksen myötä. Suomessa arvioidaan an olevan 30 000–40 000 kurkiparia. Kur kotka vai joku muu? Kurki, Mikä on Suomen luonnon Mi komein lintu? SSähköpostilla ähköp aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. V Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 27. syyskuuta 2014 Marttiina Sairanen Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu näkyy Turussa muun muassa ruokajonojen pidentymisenä. Manhattanilla paras kehittäjä TURUN erityisen kuntajakoselvityksen toimikautta on jatkettu valtiovarainministeriön päätöksellä 9. syyskuuta. Turun, Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon kuntaryhmän selvitysryhmän kokouksessa 24. syyskuuta päivitettiin selvitysaikatauluja. Selvitysryhmän kokouksia pidetään Turussa 5. marraskuuta ja 27. marraskuuta. Selvitys luovutetaan virallisesti kunnille ja valtiovarainministeriölle 28. marraskuuta. Selvityskunnissa järjestetään valtuustotilaisuuksia Sauvossa 10. marraskuuta, Paimiossa ja Kaarinassa 13. marraskuuta sekä Turussa ja Liedossa 17. marraskuuta. Selvityskuntien kuntalaistilaisuudet ja henkilöstön yhteistoimikuntien tai -ryhmien tilaisuudet järjestetään mahdollisimman pian valtuustotilaisuuksien jälkeen marraskuussa. Aikataulut tarkentuvat myöhemmin ja niistä tiedotetaan erikseen. Uusi palvelukeskus aktivoimaan työttömiä LASSE VIRTANEN TYÖTTÖMYYDEN Turun kaupungille aiheuttamat kulut ampaisevat rajuun kasvuun ensi vuonna. Turun arvioidaan käyttävän tänä vuonna työmarkkinatuen kuntaosuuteen noin 14,5 miljoonaa euroa, mutta ensi vuonna kulujen pelätään nousevan jopa 24,5 miljoonaan euroon. Syynä on paitsi työttömyyden kasvu myös lakimuutos, joka sysää työttömyyden kustannuksia enenevässä määrin kuntien niskoille. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta velvoittaa kunnan ja TE-toimiston tekemään pitkään työttömänä tai toimeentulotukiasiakkaana olleelle aktivointisuunnitelman. Samalla osa vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden rahoitusvastuusta siirretään kunnille. Vielä nyt rajana on 500 päivää. Viime huhtikuussa Turussa oli lähes 5 000 sellaista työtöntä, jotka kuuluvat määritelmän piiriin. – Se on työttömien kokonaismäärästä lähes neljäsosa, arvioi valtuuston seminaarissa johtaja Pekka Sundman Turun kaupungin konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmästä. TYÖMARKKINATUEN kuntaosuus kasvaa 23,4 miljoonaan euroon, mutta päälle tulee vielä lisäkustannus noin 2 200 yli tuhat päivää työttömänä olleista eli noin 1,1 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannus kipuaa ensi vuonna 24,5 miljoonaan euroon. Budjettiin ollaan varaamassa 21 miljoonan euron potti, mutta jo nyt tiedetään, ettei se riitä. – Kaupungin osuutta voidaan vähentää kuntouttavalla työtoiminnalla. Neljä tuntia viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan katkaisee kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuuden. Vielä parempi ratkaisu on kuuden kuukauden työllistymisehdon täyttyminen. Kun kuusi kuukautta on täynnä, palautuu normaaliksi työnhakijaksi, tietää Sundman. 500 päivän työttömyysrajan yli KAUPUNGISSA ei ole vastuutahoa, joka huolehtisi työttömien palveluista. Ongelmana on muun muassa se, ettei kaupunki saa ajoissa tietoa niistä, joilla on täyttymässä 300 päivää työttömänä. Aktivointi ei onnistu ilman tietoa. Turku on nyt perustamassa palvelukeskuksen, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta. – Tavoitteena on parempi vaikuttavuus ja kytkentä elinkeinopolitiikkaan, sanoo Sundman. Rakennusmiehistä jo viidesosa virolaisia KARI LAINE TURUN seudulla rakennuksilla työskentelevistä yli 25 prosenttia on ulkomaalaisia. Valtaosa heistä, noin 80 prosenttia, on virolaisia. Puolalaiset ja romanialaiset ovat seuraavaksi suurimpia ryhmiä. Suomalaisista rakennusmiehistä Turun seudulla oli viime kuussa työttöminä noin 20 prosenttia. Rakennusliiton toisen puheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan Turussa ulkomaalaisten rakentajien rantautuminen on vaikeuttanut jonkin verran suomalaisten työn saantia. Pääkaupunkiseudulla, jossa rakentajien työttömyys on puolta pienempi kuin Turussa, vaikutus on Suokkaan mukaan hyvin vähäinen. Rakennusalan suuri noin 20 prosentin työttömyysaste johtuu Suokkaan mukaan suurimmaksi osaksi taloustaantumasta, joka jatkuu jo kuudetta vuotta. Rakennustyömaiden määrä on Suokkaan mukaan vähentynyt vuodesta 2008 joka vuosi. Korkein työttömyysaste on Lapissa ja Kainuussa. Niissä noin 40 prosenttia rakennus- miehistä on työttöminä. Suokas myöntää, että vielä muutama vuosi sitten muutamien ulkomaalaisten reppufirmojen työntekijät polkivat työmailla maksettuja palkkoja. Ongelma on saatu lainsäädännöllä kuriin. Heinäkuun alusta rakennustyömailla otettiin käyttöön kaikkien työntekijöiden pakollinen veronumero. Käytäntö varmistaa, että työmaiden kaikkien työntekijöiden verot ja muut velvollisuudet hoidetaan, kuten kuuluu. Rakennustöiden tilaajat ovat velvollisia ilmoittamaan verottajalle kuukausittain tiedot työmaiden kaikista työntekijöistä. Suokkaan mukaan uusi käytäntö on jo nyt tuonut valtiolle useiden miljoonien lisätulot. Suomessa työskentelevistä ulkomaalaisista virolaiset ovat ylivoimaisesti suurin ryhmä. Suomessa työskentelee noin 100 000 virolaista. Heistä lähes 40 prosenttia myös asuu Suomessa. Rakennusalan lisäksi virolaisia työskentelee kuljetus-, hoito-, ja siivousalalla. Suomen työmarkkinoille virolaisia ajaa parempi palkkataso.
' * +/ $) 2/ // #) + $)
+3# //23 ) 2+/ ! /$ ) +#* + +) Kuntajakoselvitys ilmi marraskuussa Työttömyysmenot räjähtävät valuu Turussa sata työtöntä kuukaudessa. – Vauhti on aika kova, laskee Sundman. Viime vuodesta työmarkkinatuen kuntaosuuden saajien määrä on kasvanut 17,2 prosenttia. Työttömyysaste on edelleen kasvussa. Työttömyyden kustannuksia nostavat työttömyyspäivärahojen, työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja muiden sosiaalietuuksien lisäksi menetetyt verotulot ja palvelumaksut ja lisääntyvät sosiaalija terveyskulut. Pitkäaikaistyöttömiä on Turussa tällä hetkellä noin 3 800. – Kolmasosa on moniongelmaisia tai sellaisia, jotka eivät edes koulutuksen tai kuntoutuksen jälkeen ole työmarkkinoiden käytössä. Kolmasosa on työkuntoisia ja työhaluisia. Kolmasosa edellyttää kuntoutusta tai motivointia. + +' 2+( 2#/' 2 3 2+ # ++ / 2&#! '%5' +/ '
! * / #3 / !4/ #*
& // VARSINAIS-SUOMEN parhaaksi K-supermarketiksi on valittu K-supermarket Mynämäki. Valtakunnan ja alueiden parhaat K-supermarketit julkistettiin ketjun vuosittaisessa tapaamisessa keskiviikkona 24. syyskuuta Helsingissä. K-kauppiaana Mynämäellä on Pasi Kalliala. Valtakunnan idearikkaimpana K-supermarketien kauppiaana palkittiin Manhattanin kauppias Veli-Pekka Hussi. – Oli kyllä mukava eilen illalla ilmoittaa henkilökunnalle palkinnosta. Olemme jatkuvasti tehneet töitä sen eteen, että olemme Mynämäen paras ruokakauppa, mutta olemmekin myös koko ketjun Varsinais-Suomen paras, myhäili kauppias Pasi Kalliala. Hussi palkittiin idearikkaimpana kehittäjänä. Perusteluissa todettiin, että Hussi on syntynyt yrittäjäksi. – Manhattanilla loistava henkilökunta, jonka kanssa ideoimme ja kehitämme kaupan valikoimia ja palveluilta. Erinomainen yhteishenki on kehitystyön kulmakivi, sanoo Hussi. " ' + +' 2+( 2#/' 2 3 2+ # ++ / 2&#! '%5' +/ ' #& +/#! /2 0- 2 ' 100 5 %" * ' " %, " %
AAMUSET Lauantai 27. syyskuuta 2014 7
AAMUSET 8 KAUPUNKI Tami ikäihmisten syystreffeillä YLI 60-vuotiaita turkulaisia kutsutaan Kupittaan urheiluhalliin syystreffeille maanantaina 29. syyskuuta kello 10–14. Ohjelmassa on liikuntaa, laulua, tanssia, tasapainoilua ja tietoa kaupungin, eri yritysten sekä alan järjestöjen palveluista. Viime keväänä tapahtuma keräsi ison joukon innostuneita Kupittaalle. Tilaisuuden avaa kello 10.30 valmentaja Juhani ”Tami” Tamminen. Tilaisuus päättyy tansseihin. Oletko lukenut Alastalon salissa? Tai montako kertaa olet yrittänyt? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 27. syyskuuta 2014 KADUN TYYLI Oona Karhunen Alastalon salin mies Volter Kilven pääteos on arvioitu Suomen parhaaksi romaaniksi TS-arkisto HEIKKI MÖTTÖNEN Miikkapekka Heikkilä, Yliopistonkatu. Vanhahtavaa muttei retroa –TYYLINI on aika vanhahtava ja vintage muttei kuitenkaan retro. Arvostan hyviä materiaaleja ja käytännöllisyyttä. Koitan keksiä aina jotain, jota ei enää näe kadulla. Ajallisesti tyylini on 1950–60-luvulta, kertoo Miikkapekka Heikkilä. Heikkilä ostaa vaatteita lähes ainoastaan kirpputoreilta. – Kaikki päälläni olevat vaatteet olen ostanut kirppiksiltä. Voin lähteä katsomaan myös tarjouksia. Siedettävä kauppa on Carlings. Joskus hairahdan myös H&M:ään, koska siellä on niin halpoja vaatteita. Heikkilä pitää pukukengistä. – Kengät saavat näyttää hyvältä uudelta. Jos kengät jollain tavalla kuluvat, niin niiden pitää olla aidosti kuluneet. Etsin vanhaa, en vanhaksi tehtyä. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. KIRJAILIJA Volter Kilven vuonna 1933 valmistunut pääteos Alastalon salissa kantaa epävirallisesti Suomen kaikkien aikojen parhaan romaanin kunniaa. Helsingin Sanomat järjesti 1990-luvun alussa äänestyksen itsenäisen Suomen parhaasta kaunokirjallisesta teoksesta ja yli sata asiantuntijaa päätyi samaan lopputulokseen. Se onkin monessakin suhteessa suorastaan hämmästyttävä teos. 924-sivuisen kaksiosaisen mestariteoksen koko tapahtuma-aika tiivistyy vaivaiseen kuuteen tuntiin ja kaikki tapahtuu vain noin 50 neliömetrin kokoisessa Alastalon salissa. Tapahtumat sijoittuvat 1860-luvulle erääseen lokakuiseen torstaihin. Sanotaan silti, että kirjan kautta avautuu koko elämän kirjo. Kirjassa kuvataan kustavilaisten päättävien isäntien kokousta, jossa lyödään lukkoon oman parkkilaivan rakennusprojekti. Kilpi käytti omaperäistä kieltä, joka ei kaikille avautunut kaikille vielä 1930-luvulla. Alastalon salissa oli ensimmäinen osa Kilven saaristosarjaa. Novellikokoelma Pitäjän pienempiä valmistui vuonna 1934 ja Kirkolle-romaani vuonna 1937. KOKO saaristosarja sijoittuu Kilven lapsuuden maisemiin Kustaviin. Pitäjän pienempien -novelleissa kuvataan köyhempien kustavilaisten ihmisten elämää. Kirkolle-romaanissa avautuu kustavilaisten sunnuntainen kirkkomatka. NOSTALGINEN TURKU Volter Kilpi, alunperin sukunimeltään Ericsson, syntyi 12. joulukuuta 1874 Kustavin Laupuksen Pietilässä. Hän vietti melko yksinäisyyden lapsuuden, joten on arveltu, että vilkkaan mielikuvituksen siemenet on kylvetty silloin. Vuonna 1886 Volter aloitti koulun Turun suomalaisessa yksityislyseossa nimellä Volter Kilpi. Vanhemmat saivat tietää nimenmuutoksesta vasta koulutodistuksesta. Hän siirtyi Helsingin yliopistoon opiskelemaan ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1900. Hänen ensimmäinen teoksensa Bathseba valmistui samana vuonna. Kilven kirjastouransa käynnistyi myös ja se mahdollisti samaan aikaan myös kirjoittamiseen. Kilven kolmas teos Antinous valmistui vuonna 1903, mutta sen jälkeen kirjallinen tuotanto tyrehtyi yli kahdeksi vuosikymmeneksi. VUONNA 1919 Kilpi siirtyi Turkuun, jossa hän teki pitkän uran Turun suomalaisen yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajana. Muutto Turkuun tarkoitti paluuta hänelle läheistä Lounais-Suomea. Kilpi palasi kirjallisuuden pariin Hilja-vaimonsa painostamana vuonna 1924 ja loppu onkin suomalaisen kirjallisuuden historiaa. Volter Kilpi kuoli kotonaan Vartiovuorenkadulla 13. kesäkuuta 1939. Ylikirjastonhoitaja Volter Kilpi tarkastelemassa kirjaharvinaisuuksia Turun yliopiston kirjastossa marraskuussa 1934. TÄYSOSUMA Viimeiset suojeltavat OONA KARHUNEN Auno Turkko Ei koske panssarivaunuja. Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. KORJAUSTELAKAN alueella on ollut T-puomi- ja nivelpuominostureita. Tpuominostureita on jäljellä vain yksi, kymmenen tonnia nostava. Se sijaitsee Aurajoen kansallismaiseman alueella Forum Marinumin rannassa. Itärannan kolme säilynyttä nosturia ovat nivelpuomillisia. Vielä 1970-luvun alussa nostureita oli itärannalla seitsemän. Telakkaaltaan maanpuoleisella sivulla oli 15 tonnia nostava Konttipuoli ja joen puolella allasta oli kymmenen 15 tonnin sekä vain hieman yläjuoksulle päin kaksi kymmenentonnista nosturia. Nykyinen Marinumin nosturi on kuulunut tähän ryhmään. Yksi nosturi purettiin, kun vuonna 1984 saatiin käyttöön kaksi 25 tonnia nostavaa nivelpuominosturia. Uudisrakennusten varustelutöitä varten telakalla oli vielä 60 tonnin nosturi, jota kutsuttiin Niittikasaksi erotukseksi uusista hitsatuista nostureista. Kyseisessä nosturissa on Mater MEIDÄN MAILLA Marinum -taideteos. Aurajokirannan suurin nosturi oli panssarilaivojen varusteluun, varsinkin suurten tykkien nostoon rakennettu nosturi. 100 tonnin, nyt jo puretusta nosturista, on jäljellä yksi neljästä tukijalasta. Siihen on sijoitettu Achim Kühnin teos Harmonia. Jäljellä olevat nosturit on suojeltu asemakaavassa. Ne on kunnostettu, hiekkapuhallettu ja maalattu. Lisäksi huonokuntoiset puuosat on uusittu. Käyttöön nostureita ei voida enää ottaa eikä niihin pääse kiipeämään, sillä tikkaat on katkaistu ja lukittu. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
9 AAMUSET Lauantai 27. syyskuuta 2014 7UXN NLW 2\ HUJ HLNND 6W·K 9 OE R DO YXRWWD f 7UXNNLNDXSSD XXGHW MD Nµ\WHW\W NRQHHW f 9DUDRVDW WXQQHWXLPSLLQ WUXNNLPHUNNHLKLQ f +XROWR MD NRUMDXVSDOYHOXW P\ÅV K SµLY\VW\V f 0LWVXELVKL WUXNNLHQ VRSLPXVKXROORW 9DUVLQDLV 6XRPHQ DOXHHOOD f 1RVWRNRULWDUNLVWXNVHW f .LLQWHLVWÅKXROWRNRQHLGHQ NRUMDXNVHW MD KXROORW f 1RVWRSDOYHOXW f 5HQJDVW\ÅW f /XYDQYDUDLVHW NDDVXDVHQQXNVHW f :RLNRVNHQ WHROOLVXXVNDDVXMHQ MD WDUYLNNHLGHQ P\\QWLSLVWH
AAMUSET 10 URHEILU Yllättävätkö TPS:n salibandynaiset? TPS:N salibandynaiset kohtaavat ensi viikolla kauden kotiavauksessaan Kajaanin Papasin 4. lokakuuta. Sitä ennen kautensa yllätysvoitolla Kooveeta vastaan aloittanut TPS hakee toista yllätystä Lappeenrannan NST:tä vas- taan sunnuntaina 28. syyskuuta. TPS pääsi kauteen paineetta, sillä pelaajarinki on suhteellisen pieni ja kokematon. Myös vaihtuvuus on ollut suurta, joten menestysodotuksia ei ole. Kenen turkulaisurheilijan tarina pitäisi saada kansien väliin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 27. syyskuuta 2014 ÅBORAAKKELI Oman pään mukaan Inter kaipaa Tepsiä Turku Muay Thai haaveilee Turun parhaan seuran tittelistä Ilkka Lappi KUN jalkapallon Veikkausliigaa on TPS:n osalta neljä kierrosta jäljellä, ollaan hyvin lähellä sitä tilannetta, että Palloseuran putoaminen voidaan kuuluttaa kirkossa. TPS:n tippuminen on kova isku myös Interin leirissä. Turun derbyjen tunnelmaa ei muualta suomalaisesta jalkapallosta löydy. Paikalliskamppailut ovat myös hilanneet mukavasti Interin katsojakeskiarvoa ylöspäin. Toinen kova isku Interin ja Stefan Håkansin (kuvassa) kannalta on ikuisesti jatkuva vääntö TPS:n pelipaikasta. On nimittäin varsin helppo veikata, että TPS ei ykkösdivisioonassa pelatessaan Kupittaan stadionia käytä, kun halvempiakin vaihtoehtoja on tarjolla. Toinen vaihtoehto on se, että TPS saa Håkansilta huomattavasti nykyisiä ehtoja edullisemman diilin. ILKKA LAPPI Harjoituksia on mietitty yhdessä turkulaisten vapaaotteluhuippujen kanssa, Immonen kertoo. Vapaaotteluun keskittyvät harjoitukset ovat avoinna kaikille, vaikka varsinaista vapaaottelutaustaa ei olisikaan. – Myös meidän omat thainyrkkeilijät voivat niissä käydä, mutta se pitää muistaa, että ne vedetään sitten vapaaotteluorientoituneesti. Mutta aika paljon samankaltaisuuksia tekniikoissa kuitenkin on kuin thainyrkkeilyn sparreissakin, Immonen sanoo. ILKKA LAPPI VIIMEKEVÄISEN välirikon jälkeen Riku Immonen ja muutama muu Turku Thaiboxing Clubilta lähtenyt aktiivi ei ole levännyt laakereillaan. Viimeiset pari viikkoa Leaf Areenan yhteydessä Kärsämäentiellä toimiviin tiloihin on noussut uuden seuran, Turku Muay Thain, sali pala palalta. – Meitä on täällä kahdeksan ihmistä mukana tässä. Yhteensä meillä on thainyrkkeilystä kokemusta yli sata vuotta. Ollaan nähty monen paikan hyvät ja huonot puolet. Koitetaan tänne ottaa vain ne hyvät puolet. Ja tuoda myös salitoiminta pommisuojista 2000-luvulle, Immonen visioi valoisten tilojen keskellä. – Vaikka tekemistä on ollut paljon, tämä on silti ollut vähemmän stressaavaa kuin viime vuoden lokakuussa järjestetyn Lucky Punchin järjestäminen, joka toteutettiin tällä samalla porukalla. Entisten Turku Thaiboxing Clubin aktiivien kipinä omaan seuraan lähti halusta pyörittää seuraa omaehtoisesti. – Nyt saadaan ainakin tehdä asiat Riku Immonen ja muu Turku Muay Thain väki on kunnostanut uutta salia vauhdilla. Uudessa seurassa uskotaan, että Leaf Areenan yhteydessä toimimisesta on jatkossa monenlaista hyötyä. oman päämme mukaan toimivat jutut sitten tai eivät. Olemme samanhenkistä porukkaa. Haluamme kilpailuorientoituneita, vaikka kaiken tasoisille harrastajille ovet ovatkin auki. – Kisaajat eivät välttämättä tuo seuralle kauheasti rahaa, mutta maine ja näkyvyys usein sitä kautta muodostuvat, Immonen muistuttaa. KESÄLLÄ Immonen veti kävi vetämässä Finnfighters’ Gymillä pys- tyotteluharjoituksia. Yhteistyö vapaaottelijoiden kanssa jatkuu myös syksyllä, sillä kerran viikossa Turku Muay Thain salilla Immonen vetää kerran viikossa erityisesti vapaaottelua silmällä pitäen suunnitellun pystytreenin. – Jotkut thainyrkkeilyn leipätekniikat eivät sovi vapaaotteluun ollenkaan, mutta toisaalta jotkut harvinaisemmat thainyrkkeilytekniikat istuvat vapaaotteluun tosi hyvin. UUDEN seuran kilparyhmän keihäänkärkenä on Turun ykköskorin thainyrkkeilijöihin lukeutuva Daniel Forsberg. Immonen uskoo, että Forsberg saa jatkossa seurakseen muitakin kovan luokan thainyrkkeilijöitä. – Iso osa viime aikojen turkulaisten mestareiden tekijöistä on kuitenkin täällä. Uuden seuran pitää tietenkin luoda maine itselleen. Olemme kuitenkin vakuuttuneita, että tulevaisuudessa olemme alueen ykkösseura, Immonen täräyttää.
12 Hyvä olo Lauantai 27. syyskuuta 2014 AAMUSET Aina voi hengittää Rauhallinen hengitys tyynnyttää mielen ja luo turvaa MERJA KAJALA –HENGITYS on suorassa yhteydessä tunteisiimme, jotka vaikuttavat hengityksen kautta koko kehoon. Hengityksellä on tärkeä rooli esimerkiksi jännityksen, kivun ja rentoutumisen säätelijänä. Hengityksemme muuttuu sen mukaan, koemmeko tilanteen turvalliseksi vai uhkaavaksi, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin. Martinilla on pitkä kokemus työskentelystä hengityksellään oireilevien parissa. Hän ohjaa hengityskoulutuksia ja käyttää työssään psykofyysistä hengitysterapiaa, jonka perustana on tieto hengityksen merkityksestä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. MARTIN on sitä mieltä, ettei ole yhtä ainoaa tapaa hengittää oikein. Ihmiselle on luontaista reagoida asioihin hengityksellään, joka muuttuu jatkuvasti. Jokainen hengittää toisinaan epätasapainoisesti. Ihminen voi ylihengittää eli hyperventiloida, hengittää pinnallisesti tai katkaista hengitystään toistuvasti jännittämällä lihaksiaan. Kroonistuessaan epätasapainoinen hengitys aiheuttaa monenlaisia oireita. – Ihminen voi kärsiä muun muassa selkäkivuista, päänsärystä, niska-hartiaseudun kivuista, raajojen puutumisesta, puristavasta tunteesta rinnassa ja ruuansulatusoireista. Näitä oireita ei osata helposti yhdistää hengitykseen. Tästä seuraa usein noidankehä, kun ihminen pelästyy oireitaan ja ahdistuu entisestään. Hengitysterapiassa opetellaan hengittämään rauhallisesti. Harjoitusten avulla tutkitaan niitä hengittämisen tapoja, joilla ihminen on oppinut reagoimaan erilaisiin tilanteisiin. – Ihminen pyrkii suojautumaan pelottavilta ja hävettäviltä tilanteilta hengityksensä avulla. Nämä tavat on usein opittu jo pienenä lapsena, joten niiden purkaminen vaatii työtä. Hengitysterapiassa lähdetään liikkeelle siitä, että opetellaan vain olemaan. Kun hengitys rauhoittuu, myös mieli asettuu, Martin sanoo. – Hengitykseen liittyy paljon luuloja. Kun puhutaan hengitysharjoituksista, ihmisille tulee ensimmäisenä mieleen suuri, pullistava sisäänhengitys. Ajatellaan, että syvä sisäänhengitys rauhoittaa. Tosiasiassa hienovarainen, pieni hengitys rauhoittaa autonomista järjestelmää. TASAPAINOISEN hengityksen löytäminen helpottaa elämää monin tavoin. Lihasjännitykset raukeavat ja keho toimii tarkoituksenmukaisemmin. Rauhallisesti hengittävä ihminen tuntee olonsa turvalliseksi ja voi tyynnyttää myös muita. – Ihmiset lukevat toisiaan tiedostamatta kaiken aikaa, ja hengitys on tärkeä osa sanatonta viestintää. Ihmiset vetävät toiset mukaan tunnetilaansa hengityksensä kautta. .
!# .3 ## $ 66! - .7% .6 ! .3 36% .6 .3 ! 6 .3 &! 9 . 3 - .7% .3 + 6-.. .%7 !366 !! 3 $ $ ! (. 3 ( 3 7 3 66! - .7% $ 3 %.3 $ 3 %$ 7 $3 ! % . 7 - !! + ! %6!6 . 3 7 $ #( $ $.. + 66! - .7% $ 3 $ #9&. %# 3 3 -- 3 3 3/ $93 %$ 97 3 ( .3 !6% 766. -3 6-.. # .6 5: , 3 -7 # .6 5: ). .+ (! 66! - .7 9!.9 5 (! 66! - .7 (6- . #663 6-.. 3 -7 3*
$ . ((6% 3 7 !# .3 . ((6 # .. .3 7 - # ! ! %- .3 ! # !! + !# 3 . ((6 3 ( 3% $ !%(6 . 6$ . $ ( 6 . $+
* - -& "#& -- 0-0# * -*"(-0)!0 -*"-0)!0( - 2 22 +% .+. - $ $ $- ! -0 + 111(-*"-0)!0( Tiina Törö Minna Martin on osallistunut hengitysaiheisten teosten kirjoittamiseen. Tiina Törön Mielensisäinen hengitys -teos kuvittaa Martinin kirjan Mielensisäinen hengitys uutta painosta.
AAMUSET 14 EKO&TEKO Hävikkiviikolla säästettiin ruokaa KOULURUOKALOITAKIN pyörittävä Fazer haastoi syyskuussa koululaiset vähentämään ruokahävikkiä kahden viikon ajan. Kilpailu järjestettiin samaan aikaan valtakunnallisen Hävikkiviikon kanssa. Parissakymmenessä Fazer Food Servicesin kouluravintolassa kampanja näkyi 13 prosentin laskuna ruokahävikissä. Roskiin lensi ruokaa 130 kiloa aiempaa vähemmän. Jos alkaa käyttää kuntoiluappseja, voiko niistä enää luopua? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 27. syyskuuta 2014 Sähköromun kierrätys helpottuu SÄHKÖ- ja elektroniikkaromun kierrätys tehostuu heinäkuussa voimaan astuneen uuden EU-direktiivin myötä. Kierrättäminen on jatkossa entistäkin helpompaa. Tuottajavastuun mukaan laitevalmistajien on kyettävä järjestämään käytöstä poistuneille laitteille tarkoituksenmukainen kierrättäminen. Sähkö-ja elektroniikkalaitteiden tuottajien organisoimalla SER-kierrätyksellä on ympäri Suomea yli 400 valvottua kierrätyspaikkaa. Ulkomitoiltaan alle 25-senttisen laitteen, kuten hiustenkuivaajan tai sähköhammasharjan, voi palauttaa suurimpaan osaan sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvistä liikkeistä ilman uuden laitteen ostovelvoitetta. Tätä suuremmat mmat laitteet voi p paalauttaa mihin tahansa tta vasliikkeeseen uutta aessa. taavaa ostettaessa. Lähimmät vastaanaanottopaikat löytyytyvät keskitetysti sti osoitteesta www.kierratys.info. Kuntoilua ilman vempaimia Elektroniikan tuotannossa syntyy valtavasti jätettä Merja Kajala MERJA KAJALA KUNTOILUN avuksi on kehitetty monenlaisia laitteita. Niiden tarvetta kannattaa pohtia ennen ostamista, sillä ne ovat ongelmallisia ympäristön kannalta. Riikka Leskinen Valoniasta kertoo, että suurimmat haitat liittyvät laitteiden tuotantoon. Ongelmia aiheuttavat erityisesti niiden sisältämät metallit. – Yksittäinen laite saattaa sisältää jopa 30 eri metallia, joiden louhinnasta syntyy valtava määrä jätekiveä. Esimerkiksi matkapuhelimien sisältämän pikkuruisen kultahipun louhinnasta koituu yli sata kiloa jätettä. – Kaivokset ovat yleensä kehittyvissä maissa, joiden ympäristölainsäädäntö on heikoissa kantimissa. Jätevesien käsittely on puutteellista, joten raskasmetalleja pääsee vesistöihin. Laitteissa käytettyjen metallien louhinta, kuljetus, rikastus ja sulatus kuluttavat paljon energiaa. – Käytöstä poistettuja laitteita ei kannata jemmata kotona tai heittää sekajätteeseen. Kun laitteet viedään elektroniikkaromun keräykseen, me- tallit saadaan uudelleen käyttöön, Leskinen sanoo. KUNTOILUN harrastaminen onnistuu myös vähemmillä laitteilla. – Aktiivisuusrannekkeen ja askelmittarin tärkein tehtävä on motivoida ja muistuttaa liikunnasta, kertoo fysioterapeutti ja personal trainer Marko Oinas Turun Fysiokulmasta. Terveyssuositusten mukaan ihmisen tulisi ottaa 10 000 askelta päivässä. Oinaan kollega Jani Männistö laskee, että arki- ja työliikunnasta kertyy päivittäin noin 3 000–5 000 askelta ja puolen tunnin kävelylenkistä 3 000– 4 000 askelta. Arkiliikunnan lisäksi joka päivä kannattaa siis lenkkeillä reilun puolen tunnin ajan. – Kaikki hyötyliikunta on eduksi. Kannattaa valita portaat hissin sijaan ja kävellä kauppaan. Kun liikunnan ottaa osaksi kaikkea tekemistä, sille ei tarvitse aina varata aikaa erikseen, Oinas sanoo. SYKE kertoo kehon rasitustilasta ja treenaamisen tasosta. Oman arvioidun maksimisykkeensä voi selvittää laskukaavalla 220 miinus oma ikä. Marko Oinas (vas.) ja Jani Männistö näyttävät mallia sykkeen mittaamiseen. Syke löytyy parhaiten kaula- tai rannevaltimolta etu- ja keskisormella painaen. Maksimisykkeen avulla on mahdollista laskea sopiva syketaso esimerkiksi kuntoa kohottavalle peruskuntoharjoittelulle, joka on 60–75 prosenttia maksimisykkeestä. Sykkeen mittaaminen onnistuu parhaiten kaula- tai rannevaltimolta. Männistö neuvoo laskemaan sydämen lyönnit 15 sekunnin ajalta ja kertomaan summan neljällä. Liikunnan rasittavuutta voi arvioida myös sykettä mittaamatta. Esimerkiksi peruskuntotasolla liikkuja hengästyy, mutta pystyy puhumaan puuskuttamatta. – Liikkumisesta ei kannata tehdä itselleen liian vaikeaa. Tärkeintä on lähteä liikkeelle ja harrastaa säännöllisesti liikuntaa, jossa hengästyy. Jos kaipaa tuekseen askelmittaria tai aktiivisuusranneketta, ne voi ladata sovelluksina moniin älypuhelimiin, Männistö vinkkaa.
15 Eko&teko AAMUSET Lauantai 27. syyskuuta 2014 JOK AMIEHEN PERÄKONTTIKIRPPIS Turun Kauppatorilla sunnuntaina 28.9. klo 9–15 Tule viettämään syksyistä sunnuntaita Kauppatorille Turun Sanomien Jokamiehen Peräkonttikirppikselle. Tee hyödyllisiä hankintoja ja loistavia löytöjä, sillä paikalla on 100 kirppistavaroiden myyjää. n o i r o T nna, t aykalla p ai 00 1 aa! myyj O le aj ois s p ai k a a nop ea lla, tt p arha ekee a l oy d o t t! Poistotekstiilit kiertoon Jos et päässyt torille myymään tavaroitasi niin muistathan Turun Sanomien Jokamiehen Markkinat. Autot, talot ja veneet sekä muut itsellesi tarpeettomat tavarat tekevät kauppansa Turun seudun parhaassa markkinapaikassa. Jokamiehen Markkinat ilmestyy lehdessä viikonloppuisin ja on tarkoitettu vain yksityishenkilöille. Hinnat alkaen 14 euroa (sis. alv) Jätä ilmoituksesi: ts.fi/asiakaspalvelu PS Turun Sanomien kestotilaajana saat vuoden aikana kaksi ilmoitusta puoleen hintaan! Yhteistyössä: EERIKINKATU KAUPPIASKATU AURAKATU YLIOPISTONKATU Tule ! e l l i r to Löytyykö kaapistasi myyntiin kelpaamattomia, käyttämättömäksi jääneitä vaatteita tai kodintekstiilejä? Tuo ne Texvexin keräyspisteeseen Kauppatorille su 28.9. Texvex-poistotekstiilipankkien avulla saadaan vähennettyä kaatopaikalle joutuvan tekstiilin määrää, tuetaan nuorten työllistymistä ja kehitetään seudun kierrätystä. Toimi näin: • Tuo mukaasi puhdasta ja kuivaa tekstiiliä. • Älä tuo tekstiiliä, joka on esimerkiksi täysin likaantunut tai homeessa. • Älä tuo huonekaluja, mattoja, patjoja, peittoja tai tyynyjä. • Katso lisäohjeita texvex.fi Paikalla on myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin puffetti ja liiton kirppispaikalla on myynnissä Onni-nalleja.
AAMUSET 16 VIIHDE VARMA NAKKI Ammattilaisten sarjakuvapajoja nuorille PÄÄKIRJASTON nuorten alue Stoori ja Turun sarjakuvakerho järjestävät sarjakuvatyöpajoja kerran kuussa torstaisin klo 17–19. Petra Nordlund puhuu 23.10. tarinankerronnasta ja Reetta Hietarinta keskittyy karikatyyreihin 20.11. Sarjakuvatapaamisiin on vapaa pääsy kaikille nuorille sarjakuvien piirtäjille, lukijoille ja aloittelijoille. Mitä mieltä olit Kakola-musikaalista? Kiinnostaako Seili? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 27. syyskuuta 2014 ESAN VALINTA Yksin yhdessä ABSURDI rikkinäinen perhe on keskiössä Mikko Kalajoen kirjassa Kolme tärkeintä asiaa (Wsoy). Äiti Taru on yhtäkkiä läksinyt vapaaht i t öhö ö A t ehtoistyöhön Argentiinaan, hukassa oleva isäpuoli Jukka tarttuu pulloon, kuopus Saku ei juuri puhu ja isosisko Heini ottaa äidin roolin hoitaakseen. Kalajoki vaihtelee tyyliä ja rytmiä kirjavasti. Parhaimmillaan hän on kuvaillessaan henkilöiden ajatuksenjuoksuja pitkillä virkkeillä. Paikoin epäaidoilta tuntuvat dialogit tosin saavat lukijan säpsähtämään tunnelmasta pois. Teos kommentoi aikaa tiputtelemalla vähän väliä downshiftingin ja twerkkauksen tapaisia termejä, mutta tyylikeinosta tulee nopeasti ähky. Mieleenpainuvan kiitettävästi Kalajoki kuitenkin kirjoittaa Jukan alkoholiongelmasta sortumatta kertaakaan kliseisiin. Kenelle: Perheellisille. Arvio: Kirja joka ei juuri koukuta, mutta saa kauneimmillaan pohtimaan yksin olemisen ja yksinäisyyden eroja ja yhtäläisyyksiä. ESA TÖYKKÄLÄ Hullu rakkaus Seili on musikaali julmista kohtaloista kauniissa ympäristössä Otto-Ville Väätäinen ESA TÖYKKÄLÄ LOKAKUUSSA ensi-iltansa saava Seilimusikaali on eräänlainen Kakolamusikaalin sisarteos. Molemmissa työryhmä on ollut paljolti sama, ja tarinat sijoittuvat eristyneisiin ja historiallisista paikkoihin Turun seudulla. Siinä missä Kakola kuitenkin oli varsin miehinen musikaali, on Seili miljöötä, hahmoja ja musiikkia myöten feminiininen teos. – Turussahan tiedetään, että Seili on saari, jossa oli spitaalisia ja mielisairaala. Jos mennään Turusta kauemmas, Seili voi tarkoittaa Jenni Vartiaisen levyä, sanoo Seili-musikaalin käsikirjoittaja Satu Rasila. Naispotilaille tarkoitettu mielisairaala toimi Seilin saaressa vuodesta 1889 vuoteen 1962 asti. Seili-musikaalin tarina sijoittuu vuoteen 1910. “Väärään” ihmiseen rakastunut Sofia (Helmi-Leena Nummela) leimataan mielisairaaksi ja lähetetään Seilin saarelle. Saarella Sofia huomaa, ettei hän ole ainoa, joka on saanut osansa mielivaltaisesta kohtelusta. RAKKAUDEN lisäksi Seili kertoo toi- vosta kohtuuttomien kohtaloiden keskellä. 1910-luvulla elettiin aikaa, jolloin psykiatrisesta hoidosta ja ihmisen mielenterveydestä tiedettiin huomattavasti vähemmän nykypäivään verrattuna. Läheisen kuolemasta tai väkivallasta seuranneeseen traumaan saa nykyään terapiahoitoa. Vielä viime vuosisadan alussa siitä sai hullun leiman otsaansa. – Pyörittelen mielelläni hullu-sanaa, koska haluaisin nitistää siitä loukkaavan sävyn pois. Hullun lailla rakastumiseen liittyy hirveä määrä positiivisia asioita, kuten heittäytymistä ja rohkeutta. Seilin naiset eivät ole mitään keskitysleirin uhreja, vaan verta ja lihaa täynnä toivoa, Rasila sanoo. Tarinaa mukaillen Seiliin on valittu paljon musiikkia nuorilta suomalaisilta naisartisteilta. Seilissä kuullaan sovituksia muun muassa Jenni Vartiaisen, Anna Puun, Chisun, Emma Salokosken ja PMMP:n kappaleista. Musiikin sovituksesta ja johdosta on vastannut Jussi Vahvaselkä. – Kun musikaalissa ei voi enää sanoa sitä, mikä on mielessä, se tilanne on aina taite lauluhetkeen. Kappaleet ovat hyvin erilaisia kuin alkupe-
(( % ( &&
%
&& %
&
%%&
' ' & %
%
%& % ' "
%& % % ( % % ' & & (
& % " ! # " "
! % &
%% % ' &
# % '
'& ( %
%%( & %
%
&
' & %
%%&& '
%% && &
& %
%&% & & ' % %
% ( &
&
&
& % ' '
&
% &
% %
%&
%
%%& & &% %
( '
& & &
% & & &
' %%& %
%% %
%
%% %% % ' & %
%%& %% %(
% ' & %
%& ' ' ' %& &
' %
% ( && %%& %(
%
%
%
%
'
&%
( %
( &
% ' ( %
%(
& (%%
& #% % % (%
& % '
&% ' %%
((
! ' %% & &
&
&% %
)) &%
)) & % )) Seilissä Sofiaa näyttelee Helmi-Leena Nummela ja Johannesta Petja Lähde. räiset versiot. Ne on kaikki sovitettu 1900-luvun alun musiikilliseen maisemaan, Rasila sanoo. KÄYTYÄÄN ensimmäistä kertaa Seilin saarella Rasila liikuttui näkemästään ja kokemastaan vahvasti. Musikaalin käsikirjoitukseen hän on halunnut vangita saaren tunnelman, joka herättää vastakkaisia ajatuksia. – Kun sinne menee, saaren kauneus ja julmuus synnyttävät ison ristiriidan, joka vetää puoleensa. Julmuuden ja kauneuden yhdistelmä on haluttu siirtää myös lavalle. Seilin ensi-ilta Logomo-teatterissa 3.10.
18 Lauantai 27. syyskuuta 2014 AAMUSET 7$..$/88.87
<GLQNXMD /,(72 3XK ? )D[ ?????????????????
MONI yrittäjä, joka toimii myös kuntien luottamustehtävissä, on jatkuvasti tarkan suurennuslasin alla. Oman työn myötä syntyvä toimialan tuntemus halutaan jopa tulkita luottamusaseman väärinkäytöksi tai vähintään kotiinpäin vetämiseksi. Jos luottamushenkilön yritys ja kunta tekevät yhteistyötä, halutaan se nähdä junailuna tai kähmintänä. Puurot ja vellit on jokaisen luottamushenkilön pidettävä erillään, eikä luottamusasemaansa saa kukaan käyttää henkilökohtaisen edun ajamiseen. Mutta miksi yrittäjien on oltava luottamustehtävissä täysin hajuttomia ja mauttomia oman yritystoimintansa suhteen? On varsin todennäköistä, että luottamustehtävissä toimiessaan syntyy uusia innovaatioita julkisen sektorin toiminnan kehittämiseksi tai yrittäjä näkee kunnallisen päätöksenteon seuraukset omalla toimialallaan. Lähes puolet kaikista valtuutetuista useissa Suomen kunnissa on kuntien omia työntekijöitä. Miksi virkamiehelle on soveliasta päättää oman työpaikkansa asioista luotta- mustehtävissä, mutta yrittäjillä liikkumatila on huomattavasti kapeampi? Virkamiesten luottamustehtävissä toimiminen on yleisesti hyväksyttyä ja vain hyvin harvoin toiminnassa nähdään epäterveitä piirteitä. Aivan liian monen mielestä yrittäjät sen sijaan ovat omaa etuaan ajavia ketkuja, joiden tarkoitusperiä on syytä järjestelmällisesti epäillä. Luottamushenkilöyrittäjien ja kunnan yhteistyöstä huonoimpina esimerkkeinä ovat tilanteet, joissa oman kunnan yritykseltä ei voida hankkia tuotetta tai palvelua, jotta yhteistö ei näyttäisi epäilyttävältä puolin tai toisin. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, etteivät yrittäjät edes hakeudu kunnallisiin luottamustehtäviin, jotta oma liiketoiminta ei vaarantuisi. Toimiva kunnallinen päätöksenteko kuitenkin edellyttää monipuolisesti kuntalaisten edustusta luottamustehtävissä – siis niin virkamiehiä kuin yrittäjiäkin. Kohdellaanko yrittäjiä ja virkamiehiä luottamustehtävien hoitoa ja luotettavuutta arvioitaessa tasapuolisesti? SANNA VAURANOJA YRITTÄJÄ JA KAARINAN KAUPUNGINVALTUUTETTU (KOK.) Ari-Matti Ruuska TORIPARKIN sijaan pitäisi huolehtia peruspalveluista: Lisätkää lääkäreitä ja hoitajia, ettei vähävaraisten ihmisten tarvitse jonottaa 1–2 kuukautta päästäkseen vastaanotolle. Kaikilla ei ole varaa yksityislääkäriin. Talvi-, jatko- ja Lapin sodan aikana kaatui 95 000 suomalaista sotilasta, lottaa ja sairaanhoitajaa. He taistelivat Suomen itsenäisyyden ja Suomessa asuvien ihmisten puolesta. Itsenäisyys säilyi suurin uhrauksin, mutta nytkyaikana on ihminen PERUSSUOMALAINEN SOTAVETERAANI Haurankin takaa HAURAS. Näin ”ilmoittaa” eräskin artisti, joka taitaa jo pariinkin otteeseen tehnyt valtakunnallisen jäähyväiskiertueen lipun ostaneitten faniensa pariin. Eikä hän ole ainoa ”come backin” tekijä. Heitä on niin urheilu- kuin viihdemaailmankin julkkisten joukossa säälittävän runsaasti. Tulee pakosta mieleen yhtäläisyyksiä loppumattomasti jatkuvien ”loppuunmyyntien” ilmoittelut. Laillistakin se varmaankin on. Mutta minusta ainakin osoittaa joko artistin kyvyttömyyttä päättää taikka pitää kiinni päätöksistään. Jos ei sitten peräti kylmää laskelmointia, miten kulloinkin kerätä rahat ”pois kuleksimasta”. Pelkästään iloisien jälleennäkemisien toivosta ei liene kuitenkaan kysymys. E. J. VALTONEN, SKEPTIKKO Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen Jaakko Ossa (vas.), Risto Hakkala ja Kari Friman vaihtoivat ajatuksia Kaarinan valtuustossa vuonna 2007. unohtunut. Toriparkkia ei tarvita, sillä suurin osa turkulaisista asuu esikaupunkialueilla, joissa on tavarataloja sekä parkkitilaa. Eivät he tule keskustaan ostoksille ja jos tulevatkin, on keskustassa jo nyt parkkihalleja. Jos kuitenkin Turun Toriparkki Oy aloittaa rakentamisen, niin on huolehdittava siitä, ettei kuntalaisille koidu suuria maksuja, jos varat loppuvat kesken. MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) 19 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 27. syyskuuta 2014 Yksin seinän takana YSTÄVÄNI kertoi minulle eräänä päivänä jotain, jota pidin kummallisena. Hän oli seissyt hississä samaan aikaan naapurinsa kanssa, hiljaa, kuten hississä nyt yleensä ollaan, kunnes naapuri oli pyytänyt häntä kylään. Tuosta vain kysyi vierailulle. Mistäköhän syystä? Kuunneltuani ystäväni kertomusta aloin ymmärtää varsin nopeasti, että kummallista oli pelkästään oma reaktioni. Riittäisiköhän kyseisen naapurin ystävälliseen pyyntöön syyksi esimerkiksi se, että hän viettää suuren osan ajastaan asumalla aivan ystäväni vieressä, ja on lähinnä normaalia haluta tietää, millainen tyyppi seinän takana asuu? En ole aivan varma, missä vaiheessa olen vieraantunut yhteisöllisyyden ajatuksesta niin paljon, että ensimmäiseksi tulee mieleen pitää naapurin luona kyläilyä outona. Oikeasti outoa nimittäin on se, etten muista tutustuneeni yhteenkään naapuriini kunnolla sen jälkeen kun muutin omilleni pois kotoa. Suomalaisista surullisen moni tuntee itsensä yksinäiseksi. Viime vuonna Helsingin Sanomat kertoi, että yksinäisiä on jo yhtä paljon kuin Vantaalla on asukkaita. Samaan aikaan suomalaiset myös asuvat kaupungeissa aiempaa tiiviimmin, Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudulla jopa ahtaasti. Jossain piilee ristiriita. Olisi tietysti naiivia väittää, että Suomen yksinäisyysongelma ratkeaa sillä, että kerrosta alempana asuvia eläkeläisiä tai aikuisopiskelijoita aletaan yhtäkkiä kutsua kotiin teelle. Naapurit kuitenkin väistämättä kuuluvat yhteisöösi, eikä heitä tule sulkea siitä pois. (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? INTERNET www.aamuset.? AAMUSET Kieli keskellä suuta Ihminen unohtunut VASTAA ihmeessä myöntävästi, kun naapuri aivan yhtäkkiä ja varoittamatta kutsuu sinut kotiinsa. Uusi ystävyyssuhde voi odottaa aivan seinän takana. ESA TÖYKKÄLÄ