Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 | Nro 34 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Jouko Kallio hallitsi kuormaautojen EM-sarjaa 1990-luvun alussa. Jäähdyttelijästä tuli mestari melkein vahingossa. Urheilu s. 8 Kuormurien kuningas Perinteisten vappumunkkien sijaan voi leipoa espanjalaisia churroja. Ne nautitaan kaakaoon dippaamalla. Maku&nautinto s. 12 Munkkia tankona Erikoisnumerossa asiaa sitkeästä ihmepensaasta, taloyhtiöiden palkkioista ja huonepalmuista. Koti&rakentaminen s. 15-39 Katse koteihin Kupittaan kampukselle suunnitellaan urheilulääketieteen keskusta. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA Paula Tahvanainen osti vuonna 1980-luvun puolivälissä ihmepensaan. Siitä tuli elämänmittainen perheenjäsen. Sivu 20 Pensas perheessä Muhkeat sängynpäädyt ovat näyttäviä ja usein myös hintavia. Sen voi nikkaroida itse muutamalla kympillä. Sivu 28 Päädyllä luksusta Mikko Mäkeläisen kodissa on harmaata avaruutta. Hulppea talo rakennettiin hartiapankin voimin. Sivu 39 Avaruuden tuntua Koti& rakentaminen Aamuset Sivut 15–39
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 SUOMEN luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin perinteisillä talkooleireillä hoidetaan Saaristomeren kansallispuiston perinnemaisemia. Luonnonsuojelupiiri järjestää toukokuun alussa kaksi leiriä ja kesällä talkooleirin Paraisten Jungfruskärin saarella. Leireille osallistuu 60 vapaaehtoista maisemanhoitajaa. Nykyisin myös karja hoitaa 60 hehtaarin laajuisen saaren perinnemaisemia. Saariston perinnemaisemia hoidetaan TURUN hallinto-oikeuden mukaan laiminlyöntimaksua ei voida määrätä sillä perusteella, ettei kuittia ollut tulostettu ennen sen tarjoamista asiakkaalle. Hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston päätöksen, jolla oli määrätty laiminlyöntimaksu sillä perusteella, ettei asiakkaan kuittia ollut anniskelupaikassa tulostettu ennen kuin asiakkaalta oli kysytty, haluaako hän kuitin. Aluehallintovirasto oli anniskelupaikkaan tehdyssä tarkastuksessa havainnut, ettei kassakoneesta tulostunut asiakkaan kuittia. Kuittia oli yhtiön mukaan tarjottu asiakkaalle suullisesti. Kuitittomuudesta ei rangaistusta Voisiko Kupittaasta tulla Turulle toinen keskusta Pasilan tapaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VARSINAIS-SUOMESSA oli maaliskuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä yli 10 000, siis peräti 1 400 eli 16 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 4 300, 600 ja 17 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Korkeakoulun suorittaneita pitkäaikaistyöttömistä on 2 300 eli 23 prosenttia. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia pitkäaikaistyöttömiä on 3 200 eli 32 prosenttia koko joukosta. Korkeakoulutettuja pitkään vailla työtä TURUN kaupunki tukee tapahtumaviikkoa tarjoamalla Kaupunkikarnevaalien avajaispäivänä keskiviikkona 4. toukokuuta maksuttoman kertapysäköinnin tapahtuman osallistujille. Maksuttoman pysäköinnin saa pysäköintikiekolla kahdeksi tunniksi. Kauppatorin varikon ja Wiklundin edustalla sijaitsevilla puolen tunnin pysäköintipaikoilla pysäköinti on maksutonta puolen tunnin ajan. Myös P-Louhi sekä Q-Park (Wiklund, Stockmann, Julia, Kivikukkaro) tarjoavat keskustassa asioiville ensimmäiset kaksi tuntia pysäköinnistä maksutta keskiviikkona. Karnevaaleissa ilmaista pysäköintiä LASSE VIRTANEN MIELENKIINTOINEN lisä Kupittaan kampukselle on suunnitelma urheilulääketieteen keskuksesta. Turun seudun urheiluakatemia kärsii profiilittomuudesta. Akatemiat on yleensä rakennettu urheiluopistojen ympärille, mutta Turussa ei ole urheiluopistoa. Sen sijaan täällä on korkeatasoista urheilulääketieteellistä osaamista, muun muassa Sairaala NEOssa. Tyks on myös kampuksen kupeessa. Ammattikorkeakoulun vararehtori Juhani Soinin ja Turun kaupungin liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmarin visioimasta urheilulääketieteen keskuksesta on jo käyty keskusteluja, joissa ovat olleet mukana Sairaala NEO, Paavo Nurmi -keskus, Suomen Olympiakomitea sekä Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. Keskus keskittyisi urheilulääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon ohella myös kuntoutukseen. Sen takia kampukselle pitäisi rakentaa palloiluhallin lisäksi myös toinen liikuntatila, joka olisi erityisesti opiskelijoiden mutta myös uuden keskuksen käytössä. Sairaalaan olisi rakennettava fyysinen yhteys, samoin ehkä myös Kupittaan urheiluhalliin. – Vahvistan, että Sairaala NEO on ollut mukana alustavissa keskusteluissa aiheesta ja suhtaudumme aloitteeseen erittäin positiivisesti, sanoo johtava lääkäri Jussi Rantanen. – Urheilulääketieteen tai olisiko pikemminkin urheiluja terveyskampus vahvistaa alueen profiilia mainiosti. Uskon, että liikunta-alan toimintojen kehittämisessä yleinen kaupungistuminen – myös urheilulajiprofiilien osalta – vaikuttaa siihen, että urbaanit ratkaisut vahvistuvat metsäliikuntaopistoja rivakammin, arvioi kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen. Kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen (kok.) pitää suunnitelmaa keskuksesta ja myös toista liikuntatilaa realistisena. – Opiskelijoiden harjoitustila sopisi mielestäni alueelle hyvin, sanoo Aaltonen. – On paljon asioita, jotka puhuvat sen puolesta. Professori, ylilääkäri Olli J. Heinonen on innoissaan ”ajatushautomon” aikaansaannoksista. – Tavoitteena on luoda uudenlaista toimintamallia, jossa kaikki alan toimijat voisivat uudella tavalla toimia yhdessä ja laittaa osaamisensa yhteiseen käyttöön – ja saavuttaa näin lisähyötyä koululaiselle, opiskelijalle, liikkujalle, urheilijalle, liian vähän liikkuvalle, kuntoutujalle sekä tavallisellekin turkulaiselle, arvioi Heinonen Kampukselle urheilulääketieteen keskus? LASSE VIRTANEN KUPITTAAN korkeakoulukampus otti maanantaina aimo loikan eteenpäin, kun kaupunginhallitus hyväksyi kampuksen ja tiedepuiston kaupungin kärkihankkeeksi. Vetovastuu on kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsasella ja ohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. Seuraavaksi laaditaan kaavasopimusta, johon halutaan mukaan kaupungin lisäksi Turun Teknologiakiinteistöt Oy sekä rakennusliikkeet Skanska ja YIT. Rakennusliikkeet omistavat kampusalueella ammattikorkeakoulun nykyisen toimipisteen ja ICT-talon välillä tontteja, johon ne haluavat rakentaa asuntoja. Niiden tavoitteita on pidetty jopa uhkana kampuksen toteuttamiselle. – Kärkihankealueen tavoitteisiin kuuluu kehittää kampusta ja tiedepuistoaluetta monipuolisen ja jatkuvasti elävän kaupungin suuntaan. Siihen kokonaisuuteen kuuluu luonnollisesti asuminen. Tällä hetkellä alueella ei ole yhtään rakentamattomia asumiseen kaavoitettuja tontteja, sanoo Hintsanen. Hänen mukaansa alueelle haetaan hybridiratkaisuja, joissa samoissa rakennuksissa tai kortteleissa on monia eri toimintoja. KAUPUNKISUUNNITTELUja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen (kok.) on samoilla linjoilla. Hänen mielestään intressit on sovitettavissa yhteen ja alueelle tarvitaan myös asumista. Aaltosen mukaan kampus on nyt liikeja toimistotilan korttelialue. – Asuminen luo alueelle turvallisuutta ja viihtyisyyttä. On ympärivuorokautista toimintaa, kauppoja avoinna ja ravintoloita. Sopimus päätynee lautakuntaan kesätai elokuussa. Sen jälkeen päästään yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Aaltosen mukaan Kupittaalle tarvitaan nopeasti myös asuntohotelli tai hotelli vaihto-opettajien, kongressivieraiden ja muiden vierailijoiden käyttöön. – On ilman muuta selvää, että sellainen tarvitaan. Se täytyy ottaa huomioon kaavoituksessa. Myös Aaltonen puhuu hybridiratkaisuista ja tarkoittaa sitä, että rakennuksen tarkasta toiminnallisesta määrittelystä luovuttaisiin. Sen sijaan voitaisiin määritellä vaikka, että 40 prosenttia rakennuksesta tulisi asuntokäyttöön, mutta ei niin, että talossa olisi vain yksi sallittu toiminto. – Ylemmissä kerroksissa voisi olla asuntoja, joista näkee puistoon. Alemmissa kerroksissa voisi olla toimistoja ja alimmissa tai maan alla vaikkapa liikuntatilaa, visioi Aaltonen. AALTOSEN mielestä radan varteen jos mihinkään sopisi myös korkea rakentaminen eli tornitalot. Hänen mielestään huonoin vaihtoehto olisi tasainen kahdeksankerroksinen rakennusmassa. Hän antaisi rakentaa radan varteen tornitaloja ja puiston puolelle matalampia taloja, jotta näköyhteys puistoon säilyisi. Lautakunnan puheenjohtaja näkee Kupittaan kasvavan erityisesti Itäharjun suuntaan. Itäharjulla on toistaiseksi teollisuushalleja ja hiekkakenttiä, mutta Aaltosen laskuopin mukaan se voisi Turun Pasilana tarjota kotiseudun tuhansille työpaikoille ja kymmenille tuhansille asukkaille. – Se on Turun kruununjalokivi. Kupittaan voisi yhdistää Itäharjuun viherkansilla, jotka rakennettaisiin moottoritien ja radan päälle. Kupittaa laajenee Itäharjulle Kampus nytkähti eteenpäin, seuraavaksi tehdään kaavasopimusta Timo Hintsanen kannattaa terveyskampusta.
3 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS VIIKON UUTISKUVA EUROOPAN kansallispuistopäivää vietetään sunnuntaina 22. toukokuuta Kurjenrahkan kansallispuistossa retkeilyja ulkoilutapahtuman merkeissä. Kävijät voivat tutustua omaan lähikansallispuistoonsa, ja oppia, mitä siellä voi ja saa tehdä sekä nauttia keväisestä luonnosta. Ohjelma alkaa kello 10 ja jatkuu kello 15 asti. Päivän toteutuksesta vastaavat luontoja eräopasopiskelijat Metsähallituksen kanssa. Kurjenrahka kutsuu toukokuussa HYVIN menee mutta menköön. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun telakkateollisuutta pidettiin auringonlaskun alana ja risteilykauppaakin bisneksenä, joka ei kasva. Pernon telakan tulevaisuus näytti synkältä. Saattoikin olla vain tunneista kiinni, ettei lappua lyöty luukulle lopullisesti. Nyt näyttää paremmalta. Meyerin Turun-telakan tilauskirjat ovat täynnä vuoteen 2020 ja uusia tilauksia jahdataan ahkerasti, vaikka TUI Cruises -varustamon toimitusjohtaja Wybcke Meier ei vielä uusia tilauksia luvannut. Saksalainen omistaja Meyer on investoinneillaan luonut uskoa tulevaan. Telakka investoi paitsi Piikkiö Worksin hyttitehtaan modernisointiin 17 miljoonaa euroa myös uuteen Goliat-nosturiin yli 35 miljoonaa euroa. INVESTOINTIEN odotetaan rohkaisevan myös alihankintayrityksiä tuottavuutta nostaviin satsauksiin. Vanha maamerkki eli 600 tonnin nosturi jää uuden 1 200-tonnisen nosturin rinnalle kunnostettuna ja ehostettuna. Nosturikapasiteetin kolminkertaistaminen siirtää tarvetta laajentaa telakka-allasta, mutta ei välttämättä poista sitä. Päätöstä puoleen tai toiseen ei ole tehty. Näin sanoo Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer. Pernossa tehdään nyt yhtä aikaa kolmea laivaa ja pitkästä aikaa kaksi laivaa on samaan aikaan rakenteilla telakkaaltaassa. Mein Schiff 6:n köli laskettiin perinteisin menoin maanantaina. Altaassa on jo Tallinkin autolautta, joka lasketaan vesille 1. heinäkuuta. Viitosen keskeneräinen runko päätyy sekin kellutukseen viikonlopuksi, kunnes allas tyhjennetään ja rungon kokoaminen saa jatkua. Viimeksi yhtä kiirettä altaassa on pitänyt 1990-luvulla, jolloin siellä tehtailtiin kaasutankkereita. MEIN Schiff 5 on varustelulaiturissa. Sen luovutuspäivä on 20. kesäkuuta. Samaan aikaan telakalla on kuitenkin yhä käynnissä yt-neuvottelut, jotka johtanevat lomautuksiin. Se on ikävä uutinen hyvien lomassa, mutta sekin on helpompi kestää, kun tiedossa on, että työtä riittää jatkossa ja verkosto säteilee tekemistä myös muille alan ammattilaisille. LASSE VIRTANEN Poikkeuksellinen työrupeama Valtakunnallinen partioparaati kulki jälleen sunnuntaina 24. huhtikuuta Tuomiokirkolta Teatterisillalle. Ennen paraatia juhlapuheen piti Mannerheimin Lastensuojeluliiton VarsinaisSuomen piirin toiminnanjohtaja Janina Andersson, partiolainen itsekin. Lennart Holmberg aamuset.?
Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA TURKU järjestää toukoja kesäkuussa asukkailleen viisi opastettua kävelyretkeä villiyrttien maailmaan. Luonnonvaraisiin ruokakasveihin tutustutaan keskustassa, Urheilupuistossa. Retkille voi ilmoittautua verkossa. Kullekin kierrokselle otetaan mukaan 20 oppilasta. Kierrokset vetää Päivi Lehtonen, kasvija sieniekologiasta väitellyt biologi, ravintolakokki ja villiyrttikurssittaja. Yrtit tutuiksi kävellen KÄYTÄN olutta siman tekoon. Kaikki kehuvat simaani kun laitan niin vähän hiivaa, ettei se vanhanakaan maistu hiivalle. Myös merimiehenpataan kuuluu olut, voisi ehkä kokeilla hiivaleivän teossa. ANJA KELTOMÄKI JA kukahan seuraavaksi yrittää Tuntemattoman saappaita täyttää, ei nämä nykypellet ainakaan. Minkä Linnan Väkä jätti,ei tule tuhota sitä kaikkea aitoutta, minkä on ammatti kingi roudannut. Haloo Louhimies, rima on höga! R.K.KINNUNEN NYT Posti keksi kivan jutun. Postiljooneille lisää palkkaa tulossa, kun lisätään työtehtäviä. Muutenkin heidän reitit ovat niin pitkiä, että pitäisi jossain tarpeellakin päästä. Tuskin kaikki asiakkaat päästävät sisälle? POTTAKO MUKAAN KYLLÄ Niki J tarttis vähän perehtyä jääkiekkoon, ei tunne pelaajia ja vielä vähemmän numeroita pelaajien?Ja ne aforismit, mitä hän letkauttaa, ovat mielestäni aika naivia. Ei Mertsun tai Höyryn kaltaisia tule stagelle, ei se vaan käy kaikilta. ASKI KOIRANKUSETTAJAT eivät osaa liikennesääntöjä. NÄIN ON SALETTI TV-OHJELMA Katastrofikokit pitäisi lopettaa, on paljon niitä kansalaisia jotka saavat jonottaa ruokakassia tai muuten laskea tarkkaan, mitä ostaa. Ja Yle-verosta sen verran, että maksan kyllä liikaa sitä, mutta tarjolla on uusintoja. Uutisetkin kohta kiinaksi? MITÄ SEURAAVAKSI? Kasvatatko hyötykasveja? Mistä aromeista pidät kaikkein eniten? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ja kukas sä sitten oot? TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Martti Waljakka ILKKA LAPPI TAVOITIMME Dynamo-pomo Jussi Lehtisen tiistaina kello 11.10. Missäs oot? – Himassa. Ei ole erityisiä kiireitä. Tämän viikon perjantaina järjestätte Dynamossa Prince-bileet. Oliko idea omasi? – En ole varma. Dynamon djkollektiivin kanssa asiasta puhuttiin ja sitten idea syntyi. Se oli luontevaa jatkoa, koska meillä on joka toinen vuosi ollut Prince-ilta hänen syntymäpäiviensä tienoilla kesäkuussa. Ajateltiin ensin, että oltaisi järjestetty ilta Kukassa, mutta sitten mietittiin, että koska kyse on Princestä, ihmisille pitää tarjota tanssimahdollisuus. Oliko vaikea saada soittajia iltaan? – Ei muistaakseni. Monelle Dynamon soittajalle Princen musiikki on lähellä sydäntä. Enemmänkin soittajia olisi ollut tulossa ja monta asiasta kiinnostunutta soittajaa on myös, jotka eivät ole vielä aivan varmoja pääsevätkö he paikalle. Millainen merkitys Princellä on itsellesi? – Nyt sen oikeastaan tajusi, että hänellä oli valtaisa merkitys. Varsinkin 1980-luvulla hänen merkityksensä itselleni oli iso ja hänen tekemisiään seurasin hyvin tarkasti. Tietenkin miehen uran myöhempiäkin vaiheita on tullut seurattua. Mikä puoli hänen artistikuvassaan on mielenkiintoisin? – Vaikea eritellä. Hän oli niin kokonaisvaltainen. Ainakin kyvyt biisintekijänä, tuottajana, vokalistina sekä soittajana tekivät todella suuren vaikutuksen. Princeä muistava yökerhopomo MARIANNE ROVIO RAISIOSTA kotoisin oleva Kalle Lehto, 31, on yksi Suomen tunnetuimman nykysirkuksen Race Horse Companyn perustajajäsenistä. Sirkuksen lisäksi Lehto ei ole oikeastaan paljoa muuta duunia tehnyt, eikä hänellä ole pyrkimystäkään vaihtaa muulle alalle. Nykyisin Helsingissä asuva Lehto kiinnostui sirkuksesta vaihtaessaan osaamiansa breakdance -oppeja sirkusharrastajien kesken, ja näin oppi itse samalla hieman jongleerausta ja akrobatiaa. – Kaverit kertoivat, että Turun ammattikorkeassa voi opiskella sirkusta. Olin juuri saanut lukion päätökseen ja sirkuskoulu kuulosti kiinnostavalta. En oikein tiennyt, että mitä olisin tehnyt ja mietin, että miksei. Sirkusopiskelut alkoivat vuonna 2004 Turun ammattikorkeakoulussa. Homma vetosi heti, ja Lehto alkoi improvisoida siitä omannäköistä menoa heti alussa. – Sirkusta on kiva tehdä. Tein siitä mun jutun. Testasin kaikkea mikä oli uutta, ja mietin mitkä hommat voisivat olla sellaisia, mitkä itseä kiinnostaa eniten. IMPROVISAATIO näkyy myös Race Horse Companyn tavassa tehdä sirkusta. Pieni rosoisuus ja hyvät tekniikat tekevät maailmaa kiertävän nykysirkusryhmän taiteesta omaperäistä ja vauhdikasta. – Hiomme kaikki mielellämme tekniikkaa. Teen kuitenkin voltin omalla tavallani, enkä välttämättä juuri niin, kuin se sirkuskoulussa opetetaan tekemään. Koetan miettiä esitykset sellaisiksi, että yleisö jaksaa ne katsoa. Ehkä siinä juuri on se, että vaikka ois vähän ADHD, niin jaksaa katsoa homman loppuun. Itse olen vähän huono istumaan leffassa tai muualla jos meno on tylsää. Race Horse Company on kiertänyt ympäri Eurooppaa ja nykysirkusgenressä nimi on tullut tunnetuksi maailmanlaajuisesti. Ranska, Italia, Espanja, Englanti, Hollanti ja moni muu maa on tullut tutuksi kiertueen myötä. Lehto on juuri palannut Ranskasta, jossa he esittivät parhaillaan menevän produktionsa Super Sundayn. – Suurin osa keikoista on Suomen ulkopuolella. Suomessa harvoilla on varaa ottaa meitä, koska meidän esitys on niin suuri. RACE Horse Companyn sirkustaidetta tehdään huumoripohjalta. – Mustan huumorin lisäksi meillä on paljon fyysistä tekemistä. Laitamme yhteen aika paljon eri sirkuslajeja, kuten erilaista akrobatiaa. Mediassa puhutaan äijäsirkuksesta, ehkä siksi, ettemme paljon silottele. Me emme ota tätä liian tosissaan ja osaamme suhtautua huumorilla omaan toimintaan. Ja joka esityksessä on kohtia, missä tuntuu, että henki ei enää kulje, mutta pitää vielä jatkaa. Temppuillen maailmalla Raisiolainen Kalle Lehto pani kaveriensa kanssa sirkuksen pystyyn Kalle Lehto (takana) kiertää Race Horse Company -ryhmänsä kanssa ympäri maailmaa. Ryhmään kuuluvat myös Sami Tammela (banaani), Ben Rogers (apina) ja Susanna Liinamaa. Race Horse Company
7 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 TURUN Uimareiden miesten joukkue nappasi kolmannen peräkkäisen SMkultansa. 7. toukokuuta Impivaarassa alkavassa finaaleissa myös seuran naiset pääsevät yrittämään mestaruuden voittamista. Uimarit kaatoivat semeissä hallitsevan mestarin Sentterit Porista. Finaalissa vastassa on Uinti Tampere. Uimareiden edellinen mitali on naisten pronssi vuodelta 2004. Mestaruutta naiset ovat juhlineet viimeksi 1989. Lisää vesipallomenestystä tulossa? VUONNA 1986 Paavo Nurmen kisoissa Turun Tovereiden Mika Maaskola (kuvassa) oli yksi 1500 metrin juoksija, jolta odotettiin kovaa vauhtia. Edelliskesän nuorten Euroopan mestarilta odotettiin uran ensimmäistä 3:40:n alitusta. Olihan talvikaudelta taskussa myös hallissa otettu aikuisten Suomen mestaruus. – Se oli erinomaisesti rakennettu juoksu ja tosi moni siellä juoksikin kovia aikoja. Kisan voittanut Doug Padilla juoksikin 3:38.81, Maaskola muistelee. Oma juoksu ei kulkenut. Maaskola juoksi vaatimattomasti 3:48.22. – Koko kesän 800 metriä kulki paremmin, mutta 1 500 metrillä olin vaisu. Se on vähän mystinen juttu. Jossain oli otsikoita, että olen rakastunut ja sen takia juoksu ei kulje. Olin tavannut tulevan vaimoni syksyllä 1985, Maaskola muistelee. – Seuraavana kesänä 1500 metriä taas kulki. Alitin ensimmäistä kertaa urallani 3:40. Paavo Nurmen kisoista Maaskolalla on paljon positiivisia muistoja. Vuonna 1989 hän juoksi 5000 metrillä ennätyksensä 13:54.69. Yksi Maaskolan uran ensimmäisistä kisoista oli Paavo Nurmen kisat vuonna 1977. Tuolloin kymmenvuotias mailerin alku osallistui kisoihin kuuluneisiin nappulajuoksuihin. Juttusarjassa nostetaan esiin yksityiskohtia Paavo Nurmi Gamesin historian varrelta. ILKKA LAPPI Rakastunut maileri Ketkä Leijonien U18maajoukkueesta nousevat maailman huipulle? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PAAVON JÄLJILLÄ MENESTYKSEN MAKU ILKKA LAPPI KUN Jouko ”Jokke” Kallio saapui lapikkaat jalassaan ratakuorma-autojen EM-sarjaan 1990-luvun alussa, oli yli 40-vuotias turkulainen jo valtavan kokenut moottoriurheilija. 1970-luvun alussa alkaneelle uralle oli jo ennen kuorma-autoja mahtunut muun muassa jäärata-ajoa, rallicrossia ja lukuisia Suomen mestaruuksia. – Olin jo vähän lopettelemassa ajohommia, kun Heikki Luostarinen Sisulta tuli juttelemaan. Hän ehdotti, että lähtisin ajamaan EM-sarjaa Sisun toista autoa Södermanin Reiman kanssa, Kallio muistelee. Kun kausi 1990 alkoi, ajoi Sisu kuitenkin vain yhdellä autolla ja ratin takana oli Kallio. Alku oli hankala. – Puolet kaudesta meni auton kehittämiseen. En ollut koskaan ajanut rekkaa ja kesti kauan, että saatiin auto minulle sopivaksi, Kallio muistelee. Käänne tapahtui Ruotsin kisassa kauden 1990 puolivälissä. Tuolloin Kallio valloitti sarjan kaksinkertaisen mestarin Curt Göranssonin kotikisan. Se oli käänne parempaan. Loppukauden aikana Kallio napsi voittoja ja oli sarjan yhteispisteissä hopealla kolmannen peräkkäisen mestaruutensa voittaneen Göranssonin jälkeen. – Se oli oikeastaan käännekohta. Ensimmäinen vuosi oli kovan työn vuosi. Silloin testasimmekin Ahvenistolla todella paljon, kun yritimme saada autoa toimimaan mahdollisimman hyvin, Kallio muistelee. Vuosi 1991 oli Kallion vuosi. Vaikka Göransson laittoi turkulaisen koville, ajoi Kallio ensimmäisenä suomalaisena sarjan mestariksi suvereeniin tyyliin. Ainoa kauneusvirhe voitokkaaseen sarjaan tuli kotikisassa Kemoran radalla, jossa Kallio oli Suvereeni rattimies Jouko Kallio hallitsi kuorma-autojen EM-sarjaa 1990-luvun alussa Kovimmat taistelut Jokke Kallio kävi Kurt Göranssonin (oik.) kanssa. Boije Ovebrink (vas.) ja muut saivat tyytyä himmeämpiin mitaleihin. Jokke Kallion arkisto toinen. Kaksintaistelut ruotsalaisen kanssa saavat hymyn edelleen Kallion huulille. – Göransson oli kova kuski. Hän ei pelännyt ottaa kontaktia radalla ja meillä olikin melkoiset taistelut välillä, kun en minäkään rallicrosstaustani vuoksi pelännyt. Molemmilta tuli radalla kypärän alta vähän sarvia esiin, vaikka varikolla oltiin ihan kavereita. TOISEN mestaruutensa Kallio nappasi seuraavana vuonna vakuuttavasti. – Vaikka voitimme, autoa kehitettiin jatkuvasti. 1992 se olikin todella hyvä. Sanoin jossain, että sillä voittaisi vaikka koulutettu apina. Siitä lausunnosta kaikki eivät kauheasti tykänneet. Vaikka ajaminen jatkui vielä pitkään eri luokissa, Kallion ura kuorma-autojen EM-sarjassa päättyi kolmen vuoden jälkeen. – Kahden mestaruuden jälkeen ei ollut enää mitään saavutettavaa. Olin myös ollut kaksi vuotta virkavapaalla ja töistä ilmoitettiin, että pitää palata töihin, jos haluan paikan pitää. Se oli hyvä päätös, sillä ehdin olla kymmenen vuotta töissä, toteaa 6. toukokuuta 69 vuotta täyttävä Kallio.
9 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 SEIKKAILUPUISTOSSA järjestetään Kirkonrotan seikkispäivä helatorstaina 5. toukokuuta kello 10–15. Kirkonrotta juhlistaa tapahtumassa 70-vuotiasta päiväkerhotyötä. Tapahtuman aikana puistossa on monenlaisia toimintapisteitä. Herra Heinämäki ja Lato-Orkesteri keikkailee kello 11, 12 ja 13. Maksuttoman tapahtuman järjestää Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Lisätietoja: www.kirkonrotta.fi. Kirkonrotta puistossa FILOSOFIAN tohtori Kirsi Keravuori luennoi aiheesta Perhekirjeitä 1800-luvun saaristosta Turun pääkirjaston studiossa tiistaina 3. toukokuuta kello 18–19. Kustavista on säilynyt laivuriperheen 30 vuotta kestänyt kirjeenvaihto, jossa talonpoikaislaivuri Simon Jansson ja hänen vaimonsa Wilhelmina kertovat arjestaan, työstään ja merenkulun vaurastuttaman saaristolaisyhteisön elämästä. Keravuori on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskuksen toimituspäällikkö, ja hän on käyttänyt Simon ja Wilhelmina Janssonin perhekirjeitä materiaalina väitöstutkimuksessaan. Elämästä saaristossa Oletko osallistunut pikatreff eille? Kerro kokemuksistasi. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA LIIKUNNALLISILLA sinkuilla on tilaisuus tavata toisiaan, kun Turussa järjestetään sinkkulenkki torstaina 12. toukokuuta. Juoksukoulu Vauhtisammakko järjesti ystävänpäivänä ensimmäisen tapahtuman, jossa sinkut tapasivat toisiaan juoksulenkillä. Anni Liukka, toinen Vauhtisammakon yrittäjistä, kertoo että uuden tapahtuman perään on kyselty ahkerasti. – Sana on levinnyt. Kaikki kiinnostuneet eivät varmaankaan uskaltautuneet mukaan vielä ensimmäisellä kerralla. Anni Liukka pyörittää Vauhtisammakkoa yhdessä puolisonsa Mikko Liukan kanssa. Hän kertoo, että pariskunta tapasi toisensa juoksun merkeissä. – Yhteiset juoksulenkit ovat parisuhteemme laatuaikaa. Kun juoksemme yhdessä vaikkapa metsälenkillä, emme mieti rästiin jääneitä kotitöitä tai muita huolia. Vitsailimme, että muillakin pitäisi olla mahdollisuus tällaiseen. Kun ystävänpäivä osui sopivasti sunnuntaille, päätimme kokeilla idean toteuttamista. VAUHTISAMMAKKO järjesti sinkkulenkin sekä Turussa että Helsingissä, ja tapahtumat olivat suosittuja molemmissa kaupungeissa. Turun sinkkulenkillä syntyi Anni Liukan tietojen mukaan ainakin kaksi paria. Sinkkulenkki on kuin pikatreffit juosten. Miehet ja naiset muodostavat omat jononsa, jotka kulkevat rinnakkain. Parin minuutin välein jono siirtyy hieman eteenpäin, jolloin keskustelukumppani vaihtuu. – Ystävänpäivänä kaikki naiset ehtivät jutella kaikkien miesten kanssa. Lenkin jälkeen osallistujilla oli vielä noin vartin verran aikaa jatkaa jutteluaan. Ensimmäisen sinkkulenkin vastaanotto oli Liukan mukaan hyvin positiivinen. – Juoksusta innostuneet ovat iloinneet siitä, että heille järjestetään oma tapahtuma, jossa he voivat tavata kaltaisiaan. Jos toukokuun sinkkulenkki menee hyvin, tästä voisi tulla jatkuva tapa. SINKKULENKKI on kaikille avoin ja maksuton, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Ainoana vaatimuksena on, että osallistujien täytyy jaksaa juosta rauhalliseen tahtiin tunnin ajan. Lenkkiä ei voi tehdä kävellen. Lisätietoja tapahtumasta löytyy Facebookista Sinkkulenkkisivulta. Askel kohti rakkautta Sinkkulenkki kerää yhteen juoksusta innostuneet yksineläjät Vauhtisammakon Mikko Liukka (edessä) on ollut ideoimassa monenlaisia juoksutapahtumia. Ari-Matti Ruuska ASTRID Lindgren oli paljon muutakin kuin lastenkirjailija. Tanskalaisen Jens Andersenin kirjoittama elämänkerta Astrid Lindgren – Tämä päivä, yksi elämä (WSOY) luo kuvan vahvasta naisesta. Teos kertoo mukaansatempaavan tarinan Lindgrenin vaiheikkaasta elämästä, johon kuului paljon iloa ja surua. Lindgrenin laaja tuotanto näyttäytyy uudessa valossa, kun kirjailijan kirjeenvaihtoon ja päiväkirjamerkintöihin perehtynyt Andersen peilaa kirjailijan teoksia hänen elämänsä vaiheisiin. Kirjan runsas kuvitus tuo tarinaan oman lisänsä. Rakastettujen satujen takaa A o k T A t A T
11 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Elämä&tyyli
12 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 SUOMALAINEN kahvikulttuuri muuttuu hiljalleen, mutta kulutuksen määrässä ei tapahdu muutoksia. Suomalaiset käyttivät paahdettua kahvia 9,9 kiloa henkeä kohden vuonna 2015. Kulutus palautui entiselleen edellisen vuoden hienoisesta notkahduksesta. Kahvinkulutus on korkealla tasolla muiden maiden kulutukseen verrattuna, ja Suomessa se on vakiintunut vuosikymmenten aikana 9–10 kiloon. Kahvia kymmenen kiloa vuodessa IKONINEN Koskenkorva Vodka on uudistanut ilmeensä. Se kuvaa entistä paremmin brändin juuria pohjoisessa, aitoutta arvostavassa Koskenkorvan kylässä. Ikonisen tuotteen uuden pullon on suunnitellut nimekäs ruotsalainen suunnittelija Niclas Engsäll. Koskenkorva Vodka valmistetaan edelleen samassa Koskenkorvan kylässä, mistä kaikki alkoi vuonna 1953. Sen valmistukseen käytettävä ohra ostetaan lähialueen maanviljelijöiltä ja juoma tislataan kylässä. Koskenkorva Vodkaan käytettävä vesi on niin puhdasta, ettei sitä tarvitse suodattaa. Vaikka tuote itsessään on pysynyt muuttumattomana, brändille on luotu uusi ilme ja slogan ”Vodka from a village”. Koskenkorva uudistui Munkkeja, tippaleipiä vai jotain ihan muuta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG CHURROT eli espanjalaiset munkkitangot ovat hyvä vaihtoehto perinteisille munkeille. Churroja syödään Espanjassa aamupalaksi, mutta rapsakat ja herkulliset tangot maistuvat hyvältä koska tahansa. Munkkitangot valmistetaan tuulihattujen tapaan ja paistetaan rapeiksi öljyssä. Herkulliset churrot voi dipata paksuun kaakao-suklaakastikkeeseen. Churrot (25–30 kappaletta) 2,5 dl vettä 100 g voita 1/4 tl suolaa 2,5 dl vehnäjauhoja 2 kananmunaa 1 tl sitruunankuorta 1 l rypsiöljyä 1 dl sokeria 1 dl kanelia MITTAA kattilaan rasva, vesi ja suola. Kiehauta ja nosta sivulle. Sekoita jauhot joukkoon ja jatka sekoittamista voimakkaasti, kunnes taikinasta tulee kiinteä pallo. Jäähdytä taikinaa hetki. Riko toisessa kulhossa munien rakenne rikki ja kaada lämpimän taikinan joukkoon. Tässä vaiheessa voit myös lisätä sitruunankuorta jos haluat. Sekoita kunnolla ja laita taikina pursotinpussiin. Kuumenna öljy kattilassa tai padassa 170–180 asteeseen. Pursota taikinasta noin peukalon paksuisia ja 10-senttisiä pitkiä tankoja varovasti öljyyn. Voit katkaista tangot vaikka saksilla. Paista kerrallaan enintään viisi tankoa molemmin puolin kauniin ruskeaksi. Nosta churrot reikäkauhalla talouspaperin päälle ja kääntele churrot lämpimänä sokerikaneliseoksessa. Pidä kattilan kantta lähellä, jos öljy kuumentuu liikaa ja alkaa liekehtiä. Älä missään nimessä käytä teflonkattilaa. Suklaakaakao 5 dl täysmaitoa 1 dl tummaa kaakaojauhetta 0,5 dl sokeria 100 g tummaa suklaata KUUMENNA maito kattilassa. Siivilöi joukkoon kaakaojauhetta koko ajan sekoittaen. Lisää sokeri ja suklaapalat kuumaan seokseen. Kiehauta, nosta levyltä ja sekoittele kunnes jokainen suklaapala on sulanut. Churroja kaakaossa Perinteiset munkit saavat vappuna espanjalaisen vastustajan Hauskat munkkitangot ovat kova kilpailija perinteisille munkeille. Henriikka Fingerborg PARSA kasvattaa suosiotaan suomalaisten keskuudessa. Vuosittain myynti kehittyy noin 20 prosenttia. Parsa on kevään odotetuimpia kasviksia. Yli 70 prosenttia myynnistä tapahtuu huhtikuun puolesta välistä kesäkuun puoleenväliin, jolloin on myös parsan satokausi Euroopassa. Keski-Euroopassa parsan viljelyllä on pitkät perinteet ja parsa onkin siellä yhtä odotettu herkku kuin Suomessa varhaisperunat. Keskon vihannesten ostopäällikkö Liisa Eronen kertoo, että Euroopan kauden aloitus riippuu aina säistä ja tänä vuonna Espanjan kausi alkoi jo maaliskuun lopulla. Unkarin kausi alkaa tavallisesti huhtikuun puolivälin paikkeilla, kuten myös Kreikassa. Suomessa parsan viljely on vähäistä. Suomalaiset löysivät parsan
13 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 14
Paula Tahvanainen osti vuonna 1980-luvun puolivälissä ihmepensaan. Siitä tuli elämänmittainen perheenjäsen. Sivu 20 Pensas perheessä Muhkeat sängynpäädyt ovat näyttäviä ja usein myös hintavia. Sen voi nikkaroida itse muutamalla kympillä. Sivu 28 Päädyllä luksusta Mikko Mäkeläisen kodissa on harmaata avaruutta. Hulppea talo rakennettiin hartiapankin voimin. Sivu 39 Avaruuden tuntua Koti& Koti& rakentaminen rakentaminen Aamuset Aamuset Sivut 15–39
16 A A M U S E T Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 Milloin saunot mieluiten? Onko aamusauna sinun juttusi? SAUNAYRITYS Harvian kyselyn mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista hakee saunasta apuja, kun lihakset ovat jumissa. Sen sijaan aamusauna ei kuulu suomalaiseen saunaperinteeseen, vain seitsemän prosenttia innostuu saunomaan heti herättyään. Digitalisaatiokaan ei ole onnistunut murtautumaan saunaan, sillä siellä ei someteta tai kaivata digitaalisia virikkeitä. Kyselyyn vastasi 1 029 suomalaista. Aamusauna ei maistu suomalaisille KODIN sijainnin merkitys korostuu entisestään ihmisen ikääntyessä. Seniorija palveluasuminen keskittyy tulevaisuudessa entistä vahvemmin keskusta-alueille. Tukkeena on kuitenkin sopivien tonttien puute. Elinvuosien karttuessa palveluiden merkitys kasvaa. Iso omakotitalo haja-asutusalueella on harvoin paras ratkaisu sen paremmin ikääntyneelle itselleen, hänen omaisilleen kuin yhteiskunnallekaan. Palvelujen tarjonnassa on Suomessa suuria eroja eri alueiden välillä. Parhaiten niitä löytyy suurista keskuksista ja tiiviisti rakennetuilta asuinalueilta. – Tulevaisuudessa ikääntyvä ihminen muuttaa kaupungin keskustaan tai sen tuntumaan. Omasta asuinkorttelista löytyy seuraa, aktiviteetteja, apua ja yksilöllisiä palveluita aterioista fysioterapiaan, visioi YIT:n hankekehitysjohtaja Mikko Lempinen. Yhteiskunnalle palvelukorttelimalli merkitsee tuntuvia suoria ja välillisiä säästöjä. Se tekee myös sosiaalija terveyspalvelualan henkilökunnan työn sisällöstä mielekkäämpää. Senioriasuminen keskittymässä Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KOTI & RAKENTAMINEN TEEMU P. PELTOLA KAVALIN vesivahinko on sellainen, joka laajenee vaivihkaa ja huomaamatta. Kyseeseen voivat tulla pienet putkistovuodot tai laiterikot, joita ei arkielämässä huomaa päällepäin. Jos vesivuotoa ei havaita ajoissa, siitä saattaa aiheutua suuria kustannuksia ja laajojen remonttien tapauksessa arjen hankaloitumista. Finanssialan keskusliiton mukaan vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain korvauksia yli 36 000 vesivahingosta. Korvausten yhteissumma on noin 157 miljoonaa euroa ja keskivahingon hinta kasvaa jatkuvasti, kertoo Verisuren tekninen asiantuntija Markus Öhman. Öhman listaa 5 vinkkiä, joilla vesivahinkoja voitaisiin vähentää. 1. Tarkista yleisimmät vesivahinkojen riskipaikat: tiskialtaan, astianpesukoneen ja jääkaapin alustat. Muista tarkistaa myös kalusteiden kunto, sillä turvonneet rungot ja hyllylevyt ovat usein merkki vesivuodosta. 2. Tarkista talotekniikka: lämminvesivaraajan, jakotukin ja putkiliitosten ympäristö sekä kellaritilojen yleinen kunto. 3. Muista sulkea pesukoneiden vesihanat tai katkaista vedentulo pääsulusta kokonaan, jos olet pitempään poissa kotoa. 4. Tarkista lattiakaivot ja viemärit säännöllisesti parin kuukauden välein, sillä tukos voi liikkeelle lähtiessään aiheuttaa ongelmia putkistossa. 5. Hanki hälytysjärjestelmä, johon on yhdistetty vesija vuotovahti. Se valvoo vesivahinkojen riskipaikkoja puolestasi ympäri vuorokauden ja voit sijoittaa sen hankalasti tarkistettaviin paikkoihin, kuten tiskialtaan kaapin alle tai jääkaapin taakse. Viisi vinkkiä vesivahingon estoon Vuotovahti varoittaa huomaamattomistakin vesivahingoista Pitkäaikaiset vesivuodot voivat lopulta johtaa homevaurioiden syntyyn. Jane Iltanen
17 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 18 Koti&rakentaminen TUULA ISTALA EI tarvitse omistaa pihaa eikä puutarhaa, jotta voi aloittaa pienimuotoisen kotitarveviljelyn. Ikkunalauta tai parvekelaatikko riittävät keittiöpuutarhan perustamispaikaksi. Kasvualustaksi kelpaavat säkki, ruukku, pesuvati, mitä komeroista löytyykään. Turun kaupunki antaa tänä vuonna luvan ja kädenojennuksena kehikon ja mullan niille, jotka perustavat pienviljelyksensä yleisille alueille puistoon tai joutomaalle. Etsivä löytää tahoja, jotka neuvovat aloittelijaa ja edistynyttä. Vuonna 1978 perustettiin valtakunnallinen Hyötykasviyhdistys. VarsinaisSuomen alueosasto on Turussa. Alueosaston puheenjohtaja, kaarinalainen Merja Markkula on ollut jäsen viitisen vuotta. Kun Markkula puolisoineen aikoinaan osti vanhan omakotitalon villiintyneine puutarhoineen, hän ei viljelijäperheen tyttärenä pelästynyt vaan tarttui toimeen. – Pihasta löytyi yhtä ja toista, kun rauhassa katseli. Markkula arvostaa ilman väkilannoitteita ja torjuntamyrkkyjä kasvatetun ruoan makua. – Komposti on paras lannoite ja madot paras maan muokkaaja, Markkula valistaa. – Makua ei ikinä voi verrata pestyjen, pitkiä matkoja kuljetettujen ja päiviksi varastoitujen juuresten ja vihannesten makuun. SILMÄNRUOKAAKIN hän saa kasvien tarkoituksenmukaisesta kauneudesta ja väriloistosta. – Juuri nyt ylös tulleiden raparpereiden vieressä nousevat nokkospöheiköt. Nuoresta nokkosesta saa maukkaita ja terveellisiä lisukkeita lautaselle. Sen lisäksi viljelty ja luonnonvarainen sopivat elämään rinnakkain. Ne myös torjuvat toistensa tuholaisia. Samoin vaikkapa tomaatti ja basilika viihtyvät paitsi samalla lautasella myös toistensa vierellä kasvupaikalla. – Koen itseni maan hoitajaksi ja kokeilevaksi uteliaaksi puutarhuriksi. Markkulan mielestä Hyötykasviyhdistyksen yksi hieno anti on laaja siemenluettelo ja -valikoima. Yhdistys myy vanhojen, hyväksi koeteltujen lajikkeiden siemeniä. Markkulan mielivihanneksia ovat erilaiset kurpitsat, kesäkurpitsa kesällä ja säilyvät kurpitsat sesongin ulkopuolella. – Talvikurpitsoiden väri on niin intensiivinen keltainen ja kasvutapa ihanan voimakas, kasvattaja kuvailee. MARKKULA ei kaipaa puutarhaan tekemällä tehtyä näyttävyyttä, vaan kasvit saavat tehdä paikasta omannäköisensä. – Huomasimme, että karhunvatukka etsi uutta paikkaa, joten siirsimme saunapolkua. Soisin tietysti, ettei juolaheinä viihtyisi juuri siellä missä porkkanat kasvavat. Merja Markkulan mielestä puutarhaviljely auttaa ihmistä ymmärtämään oman osansa luonnon kokonaisuudessa. – Ihmiset tarvitsevat kasveja, mutta ne eivät tarvitse ihmistä. Hyötykasviyhdistyksen Turun osastolla on jäsenilta joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina Raision Tornilassa. Ensi kerralla puhutaan perunoista. Hyötykasvit kukoistamaan Merja Markkula antaa kasvien etsiä itse paikkansa Merja Markkula antaa hyötykasveille tilaa kasvaa. Riitta Salmi
19 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 20 Koti&rakentaminen MARIANNE ROVIO HUONEKASVIT kaunistavat kotia ja tuovat hieman vihreätä luontoa sisälle. Joskus kasvit kuihtuvat liian helpolla, vaikka kuinka niitä hoitaisi. Toiset kasvit taas kituuttavat vuodesta toiseen vähällä hoidolla. Paula Tahvanaisen ihmepensas on kasvanut jo 30 vuotta kukkaruukussa, eikä sitä ole edes lannoitettu kertaakaan. Valo, vesi ja rakkaus ovat toimineet rohtona Tahvanaisen huonekasville. Tahvanainen hankki kasvin 1980-luvulla. Hänen mukaansa kuin ihmeen kaupalla se on selvinnyt kaikki nämä vuodet muuttokuormien mukana paikasta toiseen. – Luulin ajat sitten jo, että se kuolee pian. Siinä se vain porskuttelee silti. Hoidan sitä rakkaudella ja puhelen sille aina välillä, Tahvanainen nauraa, ja kertoo kuiskivansa lähes parinmetrin korkuiselle pensaalle, että tämä kasvaisi ja kasvaisi aina vaan. Ihmepensas (Codiaeum variegatum) on tyräkkikasveihin kuuluva pensasmainen kasvi, jolla on isot koristeelliset lehdet. Tahvanainen suosittelee kasvia sen sitkeyden ja pitkäikäisyyden vuoksi. Ihmepensas sopii myös sellaisten ihmisten kotiin, 30 vuotta elämää kukkaruukussa Paula Tahvanaisen ihmepensas kylpee valossa ja juo riittävästi Paula Tahvanainen pitää ihmepensasta virkeänä muun muassa juttelemalla sille. Marianne Rovio ”Hoidan sitä rakkaudella ja puhelen sille.” jotka haluavat päästä vähällä kukkien hoidossa. IHMEPENSAS vaatii suhteellisen vähän hoitoa. Ainakin Tahvanaisen kasvi on säilynyt perushoidolla pitkään. Iso ikkuna tuo toki paljon valoa olohuoneeseen, jossa kasvi köllöttää. – En ole koskaan antanut sille mitään lannoitteita tai muuta. Se on saanut vain vettä ja valoa. Joskus silloin tällöin vaihdan sille mullat. Se pukkaa aina vain uutta lehteä. Joskus siihen ilmestyy myös valkoinen kukinto. Kasvi on muuttanut Tahvanaisen kanssa jo neljässä eri paikassa ympäri Turkua. – Moni ystäväni onkin huomauttanut, että onpa sitkeä kasvi, koska se seuraa sinua kaikkialle. Se on kulkenut muutossa mukana Ilpoisissa, Halisissa, Runosmäessä ja nyt Lausteella. Ihmepensas tunnetaan myös kansanomaisella nimellä krootoni. Sen lehtimuodot ja värit vaihtelevat. Lehdet ovat juovikkaita tai läiskikkäitä. Mitä enemmän valoa lehdet saavat, sitä kirjavammat niistä tulee. Jos halutaan lisää tuuheutta, samaan ruukkuun voi istuttaa kaksi tai kolme taimea kerrallaan. Kasvi vaatii paljon valoa ja tasaista ilmankosteutta, jotta se ei kuihdu. Viileä ilma ja vedenpuute saavat kasvin tiputtamaan lehtensä. Kasvi voi kasvaa parimetriseksi pensaaksi.