Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PARE MPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 Lauantai 24. lokakuuta 2015 | Nro 80 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Tällä raisiolaisella upseerilla on Turussa patsaskin. Mutta kuka hän on ja mistä hänet parhaiten muistetaan? Kaupunki s. 8 Upseeri ja sananiekka Maskulaisen tennistaiturin Jarkko Niemisen ammattilaisura on paketissa. Hän nosti Suomen tenniksen. Urheilu s. 18 Niemisen ura päättyi Agatha Christien kuuluisin romaani Eikä yksikään pelastunut on Jo-Jo Teatterin syksyn piinaava klassikko. Viihde s. 22 Kymmenen tuomittua SPR haluaa perustaa Mäntykotiin vastaanottokeskuksen. Uutiset s.6 Tässä numerossa sisäsivuilla VÄKIPYÖRÄ
Lauantai 24. lokakuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 24. lokakuuta 2015 AAMUSET
4 A A M U S E T PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 24.10.2015 Lauantai 24. lokakuuta 2015 KANSANEDUSTAJA Ilkka ”Ike” Kanerva (kok.) tunnetaan kovana urheilumiehenä. Niinpä kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä, että hän jahtaa ennätystä. Kanerva on ollut yhtäjaksoisesti kansanedustaja jo 40 vuotta. Hän nousi eduskuntaan hajotusvaaleissa syyskuussa vuonna 1975 ja on siitä pitänyt tiukasti kiinni pallistaan Arkadianmäellä. Kanerva tavoittaa tällä vaalikaudella tilaston ykköspaikan, sillä kärjessä on maalaisliittolainen ja keskustalainen Johannes Virolainen. Hän oli kansanedustaja peräti 41 vuotta 11 kuukautta ja 18 päivää. Virolainen ei kuitenkaan kerännyt saldoa yhtäjaksoisesti, sillä hän putosi eduskunnasta vuonna 1983 noustakseen takaisin vuonna 1987. Tasaisen vauhdin taulukolla Kanerva tavoittaa Virolaisen elokuussa 2017. Nimi vaihtuu kärkipaikalla samana vuonna kuin Suomen valtio juhlii satavuotista olemassaoloaan. Hetki ei voisi olla parempi. Juhlia vietetään joka tapauksessa, Iken tarvitsee vain astua valmiille lavalle. KAKKOSENA listalla on John Österholm (r.), joka istui eduskunnassa vuodet 1919–60. Hän ehti olla kansanedustaja 41 vuotta viisi kuukautta ja 15 päivää. Kanerva kirii hänen rinnalleen keväällä 2017. Österholm on valtiopäivien määrässä ylivoimainen ykkönen. Hänellä on niitä 46, eikä Kanerva ehdi valtiopäivien määrässä edelle tällä vaalikaudella. Kanerva on jo kansanedustajien palvelusvuositilaston kolmonen ja yhtämittaisesti kansanedustajana olleista kakkonen. Aikaisempina vuosikymmeninä työelämässä oli aivan tavallista että työntekijä teki kymmenien vuosien työuran saman työnantajan palveluksessa. Nykyään se alkaa olla jo harvinaista. TYÖMARKKINAT ovat muuttuneet ja Kanerva edustaa katoavaa maailmaa. On vaikea uskoa, että kansanedustajaksi mielivät uudet poliitikkopolvet edes havittelisivat vuosikymmenten uraa. Tai mistäpä sitä tietää, vaikka eduskunnan tuore tulokas Li Andersson (vas.), 27, olisi se, joka rikkoo Kanervan ennätyksen. Vielä ei tosin ole näköpiirissä edes hetkeä, jolloin Ike olisi siirtymässä syrjään. LASSE VIRTANEN Ike porhaltaa kohti kärkeä MITEN urheilua pitäisi tukea? KARVINEN: Kansanterveydellisesti ajatellen on tärkeintä, että kunnilla on riittävästi liikuntapaikkoja. Ammattiurheilun tukeminen on enemmän järjestöjen tehtävä, eikä valtiolla pitäisi siinä olla apurahoja lukuun ottamatta tekemistä. ANDERSSON: Lasten ja nuorten liikkuminen on jatkuva keskustelunaihe. Mitä enemmän ja monipuolisemmin kaikki liikkuvat, sieltä nousee myös huippuja. Jos kaikki liikkuisivat edes jonkun verran vaikuttaisi se positiivisesti moneen muuhunkin asiaan. TK: Jos ajatellaan koululaisten liikkumista, voitaisiin rakentaa esimerkiksi parkour-ratoja, mistä nuoret miehet tykkäävät. Tosin kaikessa tällaisessa esiin nousee koulujen vastuu. Mutta on myös kevyempiä tapoja liikkua. Esimerkiksi footbagit. On hirveän yksinkertaista heittää pallo ringin keskelle ja alkaa potkia. JA: Juuri tällaisia yhteistyölajeja pitäisi kouluihin saada, jotka on helppo aloittaa ja ovat vielä suhteellisen halpoja. TK: Nimenomaan. Ei välttämättä tarvita pariakymmentä pelaajaa ja kahta joukkuetta vaan parillakin pelaajalla laji onnistuu hyvin. Se on myös hyvin matalan kynnyksen laji aloittaa. JA: Entisaikoina oli paljon lajeja, joita harrastettiin yhdessäkin pienissä tiloissa. TK: Kouluissakin on tällä hetkellä vähän sellainen tilanne, että tarpeeton pelko siitä, että jotain voi sattua, estää toimintaa. Totta kai järki pitää pitää päässä, mutta myös se pitäisi kouluissa ja muualla hyväksyä, että kaikelta ei voi suojella. Kun liikkuu, kolhuja voi tulla. JA: Kaikkialla voi sattua jotain ja se täytyy vaan hyväksyä. Niinkin voi käydä, että lapset juoksevat kallioilla tai metsässä, eikä mitään satu, mutta sitten joku katkaisee kätensä koulun pihalla niin sanotusti turvallisessa paikassa. Nuorena monipuolisesti liikkuminen kehittää myös vartalonhallintaa ja muita taitoja, joista on vanhempana hyötyä. TK: Se on ihan normaalia, että kymmenenvuotias lapsi saattaa murtaa jonkun luun joskus. KALUSTEKAUPPIAS Toivo Sukari kannustaa Suomea nousuun – patjoilla. Kaikille siis kunnon tavaraa alle. No se on ainakin varmaa, että kunnon patjoilla saadaan syntyvyys nousuun. Kuka sitä nyt paljaalla maalla? TUNTEMATON saudiarabialainen on pelannut turkulais-suomalaista Clash of clans -mobiilipeliä miljoonalla dollarilla. Se ei ole todellakaan tyhmä, joka pyytää. SUOMEN tunnetuimmat miestenlehdet Jallu, Kalle ja Ratto menivät konkurssiin. Nyt asian päällä on pesänhoitaja. Say no more. Tack… …nej tack! MINISTERIÖN viestintäjohtaja epäsi toimittajan pääsyn tiedotustilaisuuteen luottamuspulan takia (HS 21.10.). Tsaristinen perinne elää yhä vahvana Suomessa. Kansan täytyy nauttia virkamiesten luottamusta, kun normaalidemokratiassa virkemiesten on nautittava kansalaisten luottamusta. YT-POMMIT jysähtelevät. A-Katsastuksen, SSAB:n ja Ruduksen vähennykset purevat myös Turun seudulla. Pitäisikö yt-neuvottelujen sijasta alkaa puhua irtisanomisilmoituksista eli irts-ilmoituksista? KOLMOSSIVUN tyttö sanoi Kauppalehdessä (21.10.), että ”Sarasvuon mukaan vaikeinta elämässä on olla Sarasvuo.” Eijjei. Kyllä se on vielä vaikeampaa kaikille meille muille. li ki n n t ösi N Piraatti TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Viher? llaristi DEBATTI
5 Lauantai 24. lokakuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T UUTISET Lauantai 24. lokakuuta 2015 Työvoimaviranomaisten toimintaa on arvosteltu. Onko sinulla kokemuksia? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. K-RYHMÄN päivittäistavarakaupan myynti Lounais-Suomen alueella tammi–syyskuussa oli 551,8 miljoonaa euroa. Myynti kasvoi 0,8 prosenttia. Alueeseen kuuluvat Varsinais-Suomi, Satakunta ja Ahvenanmaa. K-ryhmän kokonaismyynti alueella oli 792 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomessa K-citymarketien myynti kasvoi 3,3 prosenttia, Ksupermarketien 0,6 prosenttia ja Kookenkien 7,6 prosenttia. K-ryhmä kasvatti myyntiään LIIKUNTALAUTAKUNTA antoi liikuntapaikkapäällikkö Marjaana Riskulle valtuutuksen neuvotella Kiinteistö Oy Turun Monitoimihallin kanssa Kupittaan monitoimihallin käytöstä salibandyn liigaotteluissa ja harjoitustilasta Onvest Oy:n kanssa. Sopimuksista päätetään seuraavassa kokouksessa. Caribian palloiluhallin vuokrasopimus päättyy vuoden lopussa. Korvaavaa tilaa etsitään kesään 2017 asti. Tilaa, joka täyttäisi sekä edustusurheilun tapahtumatoiminnan että harjoitustoiminnan tarpeet, ei ole löytynyt. Edustusurheilulle soveltuvat parhaiten jäähallit. Kiinteistö Oy Turun Monitoimihallin kanssa on käyty neuvotteluja. Kiinteistöosakeyhtiö on suhtautunut positiivisesti Kupittaan monitoimihallin käyttämiseen. Eristelattia puuttuu, mutta tarkoitukseen käy Turkuhallin lattia. Harjoitustilaksi on ehdolla Lausteella sijaitseva yksityinen teollisuuskiinteistö. Caribiasta Kupittaalle? LASSE VIRTANEN HALLITUS myönsi vuoden kolmannessa lisäbudjetissa Varsinais-Suomeen 800 000 euroa lisää työllisyysrahaa. Palkkatukija starttirahat loppuivat jo juhannuksena, eikä uudellakaan rahapotilla pötkitä pitkälle. – Täytyy myöntää, että olemme hiukan pettyneitä. Luku on erittäin alhainen, sanoo Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson. Palkkatukea voidaan myöntää loppuvuonna vain, kun työnantajana on yritys, ei siis esimerkiksi kunnille. Kohderyhmänä ovat muun muassa alle 30-vuotiaat ammattikoulutetut, jotka ovat olleet vähintään kolme kuukautta työttömänä, työmarkkinatukea 300 päivää työttömyyden perusteella saaneet, vähintään 12 kuukautta työttömänä 14 kuukauden aikana olleet ja osatyökykyiset. Keväällä työllisyysrahaa kului noin 1,5 miljoonaa euroa kuukaudessa, mutta syksyllä tahti ei ole sama, koska vuodesta on jäljellä vähemmän kuukausia. Ensi vuosi ei sekään näytä ruusuiselta, sillä työllisyysmäärärahoista nipsaistaan 70 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomen osuus potista on ollut kahdeksan prosenttia, joten sen vähennys on laskennallisesti noin 5,6 miljoonaa euroa. Jos määrärahat loppuivat tänä vuonna jo juhannuksena, ensi vuonna on vielä niukempaa. Kriteerejä aiotaan kiristää ja rahoja korvamerkitä. – Emme voi lähteä tekemään päätöksiä samalla harkinnalla kuin tänä vuonna, arvioi Henrichson. Palkkatukea vain, jos työnantajana yritys LASSE VIRTANEN TURVAPAIKANHAKIJOITA tulee Suomeen koko ajan lisää. SPR:n Varsinais-Suomen piiri haluaa purkaa hätämajoitustilat, mutta perustaisi uuden vastaanottokeskuksen Mäntykotiin marraskuun aikana. Sinne siirrettäisiin turvapaikanhakijoita Pansiosta. Uutta majoitustilaa on vielä tarjolla Runosmäen koulussa, Kastun koulussa ja Mäntykodissa. Runosmäen koulu on valmis avattavaksi. Siellä on 200 paikkaa. Mäntykotiin mahtuu 180 henkilöä. Se on myös avattavissa. Kastun koulu on valmistelussa. Sinne mahtuu 200 ihmistä. Hätämajoitukset on tarkoitus purkaa vaiheittain ensi kevääseen mennessä. Väkeä aiotaan siirtää vastaanottokeskuksiin esimerkiksi Loimaalle ja Saloon. Turun kaupungille turvapaikanhakijoista on toistaiseksi tuloja eikä menoja, sillä valtio kustantaa vastaanottokeskukset, joiden käyttöön on annettu hätämajoitustiloja. SPR maksaa käytössään olevista Turun kaupungin tiloista vuokraa noin 23 000 euroa kuukaudessa. Hätämajoituskäytössä ovat tällä hetkellä kaupungin omistamista tiloista Linnankatu 39 eli entinen retkeilymaja, Liekakatu 5 eli Niuskalan hoitokoti ja osa Pernon koulusta. – Summa ei tietenkään tule kaikkineen kaupungille lisätuloksi, vaan siitä maksetaan käytössä olevien tilojen käyttökustannuksia, muun muassa lämmitys, kiinteistönhoito, jätehuolto ja niin edelleen. Lisäksi kaupungille aiheutui kustannuksia tilojen korjaamiseksi käyttötarkoitusmuutosta vastaavaan käyttöön, muistuttaa vuokrauspäällikkö Tiina Aaltonen kiinteistöliikelaitoksen tilapalveluista. Uusi keskus Mäntykotiin? SPR haluaa purkaa hätämajoitukset, mutta tarvitsee uusia vastaanottokeskuksia SPR haluaisi avata Mäntykotiin uuden vastaanottokeskuksen. Toni Koskinen – Mikäli SPR ei olisi ottanut näitä tiloja hätämajoituskäyttöön, niille olisi etsitty muita vuokralaisia. Aaltosen mukaan kaupunginhallituksen päättämällä listalla olevien kohteiden lisäksi ei toistaiseksi haeta uusia tiloja hätämajoitustiloiksi. VUOKRASUMMA kasvaa, kun uusia tiloja otetaan käyttöön. – Tällä hetkellä turvapaikanhakijoille tarjottavista palveluista ja niiden kustannuksista vastaa valtio. Turvapaikkahakemusten käsittely on aiemmin kestänyt noin puoli vuotta, mutta tulijoiden suuri määrä tarkoittanee pidempiä käsittelyaikoja. Kuntien vastuu vahvistuu myönteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen kotouttamisvaiheessa. Tällöin valtio korvaa osan kustannuksista ja osa jää kaupungin katettavaksi, arvioi kehittämispäällikkö Maarit Kullaa Turun kaupungin kaupunkikehitysryhmästä. – Kaupunki on ennakoimassa eri skenaarioilla millaisia palvelutarpeen muutoksia nykytilanne tarkoittaa kotouttamisvaiheessa. Tulevan ennakointiin liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä, koska tilanne muuttuu nopeasti. Valtakunnalliset arviot perustiedoista, kuten tulijoiden määrästä ja myönteisistä oleskeluluvista ja tältä pohjalta arviot Turkuun asettuvien osuudesta, ovat vaihdelleet kovasti syksyn aikana. VARSINAIS-SUOMESSA oli 15. lokakuuta 1 146 turvapaikanhakijaa, joista Turussa 886. LÄHES kaksikymmentä vuotta Elomatic-konsernin toimitusjohtajana toiminut Olli Manner siirtyy ensi vuoden alusta yhtiön hallituksen täysipäiväiseksi puheenjohtajaksi. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja ja yrityksen perustaja, teollisuusneuvos Ari Elo jättäytyy sivuun hallituksen puheenjohtajan tehtävistä ikänsä takia, mutta jatkaa hallituksen rivijäsenenä. Uutena toimitusjohtajana aloittaa tekniikan tohtori Patrik Rautaheimo. Hän on ollut Elomaticin palveluksessa kesästä 2013 lähtien. Rautaheimo on ollut Turun telakalla suunnittelujohtajana. Hän vastasi maailman ensimmäisen LNG-käyttöisen matkustajalaivan Viking Gracen suunnittelusta ja suuresta osasta hankintoja. Manner aloitti Elomaticin toimitusjohtajana 1996. Hänen aikanaan yhtiö on kasvanut merkittävästi. Liikevaihto nousee tilikaudella noin 52 miljoonaan euroon, kun se vuonna 1995 oli alle 12 miljoonaa euroa. Rautaheimosta Elomaticin pomo
7 Lauantai 24. lokakuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 24. lokakuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA KULUVAN viikon sunnuntaina koittaa taas se aika vuodesta, kun yöhön ilmestyy yksi tunti lisää. Kellot palautetaan talviaikaan sunnuntain vastaisena yönä kello 4, jolloin isoa viisaria kiepautetaan tunti taaksepäin. Talviaika on niin sanottu normaaliaika ja kesäaika poikkeus siihen. Joissakin maissa kesäajasta on jo luovuttu kokonaan. Kellot kohti kesää –TYYLINI on aika vapaa. Koitan olla moderni, vähän rahatilanteesta riippuen, kertoo Stiina Ketomäki, 52. Ketomäki käyttää paljon tunikoita, ja farkut käyvät hänen mielestään aina. – Ostan aika usein vaatteita H&M:stä. Joskus tilaan vaatteista myös postimyynnistä. Takkini on teetetty joskus aikanaan. H&M:stä olen ostanut legginsit ja villapaidan. Kengät olen saanut äidiltäni. Suosikkimateriaalia Ketomäellä ei ole, mutta hän kiinnittää kuitenkin materiaaleihin huomiota. – Minulle on tärkeää, että materiaalit eivät ole kovin rypistyviä, ettei niitä tarvitse hinkata silitysraudan kanssa ihan mahdottomasti. Kengät Ketomäki ostaa ulkonäön mukaan. – Tykkään korkkareista. Ne suoristavat säärtä ja ovat kauniin näköisiä. Vapaata ja rypistymätöntä Mikä on sinusta komein suomalainen sotilasmarssi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Huuruista taidetta. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Mirja Kiiskin Stiina Ketomäki, Yliopistonkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN ROVASTIN poika Heikki Nurmio syntyi Pihlajaveden pappilassa lokakuussa 1887. Hän muutti jo lapsena Raisioon ja Varsinais-Suomesta tulikin hänen kotimaakuntansa. Nurmiosta tuli jääkärieversti, sotahistorioitsija sekä kirjailija. Kaikkein parhaiten hänet tunnetaan kuitenkin Jääkärimarssin sanoittajana. Se on yksi musiikkihistoriamme tunteita herättävimmistä teoksista ja sen tahdissa saadaan Linnan juhlat käyntiin. Marssin aatteellisesta merkityksestä tuli aikanaan itsenäisyyttä janoavien suomalaisten keskuudessa korvaamaton. Sanat valmistuivat loppukesästä 1917 ja lopusta huolehti itse Jean Sibelius. Jääkäreiden marssilaulua varten järjestettiin sanoituskilpailu, johon tuli kaksitoista eri ehdotusta. Nurmion kynästä lähti kaksi ehdotusta ja molemmat pääsivät kisassa kolmen parhaan joukkoon. Siitä paremmasta versiosta leivottiin nykyiset Jääkärinmarssin sanat. Nurmiota pidetään marssin henkisenä isänä, jonka mestarillisiin sanoihin Sibelius löysi oikeat sävelet. Nurmion tekstit kulkivat värikkään matkan Libaun, Berliinin, Tukholman ja Helsingin kautta Tuusulaan säveltäjämestarin kotiin. Kun kokonaisuus oli valmis, lähetettiin valmis versio taas takaisin jääkäreille Saksaan. HEIKKI Nurmio kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1906. Hän jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi. Hän toimi vuonna 1911 Turun suomalaisessa yhteiskoulussa opettajan viransijaisena ja vuonna 1915 VarsinaisSuomen kansanopiston johtajana. Veri veti kuitenkin muualle, sillä Nurmio liittyi vapaaehtoisena Saksassa jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan tammikuussa vuonna 1916. Hän myös taisteli ensimmäisessä maailmansodassa saksalaisjoukoissa. Vänrikki Nurmio astui Suomen armeijan palvelukseen helmikuussa 1918 ja hän rantautui Vaasaan jääkärien pääjoukon mukana. KUN sisällissota loppui, siirtyi Nurmio ylipäällikön esikuntaan. Nurmio toimi sen jälkeen lukuisissa opetustehtävissä niin Kadettikoulussa kuin Sotakorkeakoulussakin. Hänestä tuli Yleisesikunnan sotahistoriallisen toimiston päällikkö sekä Kadettikoulun johtaja. Vuonna 1938 hänestä tuli Puolustusministeriön sotahistoriallisen arkiston päällikkö. Talvija jatkosodan aikana Nurmio työskenteli Päämajan ja puolustusministeriön palveluksessa sekä Pääesikunnan sotahistoriallisen toimiston päällikkönä. Nurmio kuoli 22. heinäkuuta vuonna 1947 ja hänet on haudattu Raisioon. Jääkärimarssin isä Heikki Nurmion sanoittama marssi aloittaa Linnan juhlat Heikki Nurmion patsas Vartiovuorenmäellä on samalla jääkäriliikkeen muistomerkki. Kuva on kesäkuulta 1976. TS-arkisto TEEMU P. PELTOLA SISKOKSET Nelly-Alice, 8, ja Sade Peltola, 5, ovat olleet Ruotsin-laivalla. SADE: Siel oli leikkipaikka missä oli liukumäki ja piirustuspöytä ja kaikkia leikkijuttuja. NELLY-ALICE: Ja liukumäen lopussa oli pallomeri. Seinällä oli piirustuksia ja pyykkipojalla voi laittaa oman piirustuksensa sinne. S: Mä piirsin mustekalan. N: Mä piirsin mustekalan, kalan ja niit ruohoja. Ja voitin palkinnon. Laivan kannella oli lyhyet aidat, mutta Gracella on pitkät aidat. S: Sit siel oli tanssilava. N: Ja bändi! Ne soitti Maradonan ja Get Luckyn. S: Mä söin ravintolassa leipää, mehua, perunamuussia, lihapullia ja kaloja. N: Siellä oli jälkiruokaosasto mis oli suklaapaloja, sitruuna-juustokakkua, jäätelöä, sorbettia, munkkia ja karkkia. S: Kannella oli ihanan kylmää. N: Laivasta voi jäädä pois Tukholmassa ja olla siellä vaik viikon. S: Mä aion mennä joskus Tukholmaan. N: Mä menisin johonkin hyvään hotelliin ja hyvään ruokapaikkaan ja museoon. S: Mä menisin katsomaan kuningasta. N: Niin mäkin! Ja kysyisin siltä, voisinko nähdä sen prinsessavauvan. S: Mä haluisin nähdä kuningattaren. N: Sit mä kysyisin Victorialta, että saisinko ottaa sen lapsen syliin. S: Niin mäkin. Ja sit lähtisin takaisin Suomeen. N: Ai sä menisit sinne Ruotsiin vaan sen takia, että saisit ottaa prinsessan vauvan syliin? Se ei oo Sade yhtään normaalia! S: Mä menisin myös ravintolaan ja uimaan. N: Mä menisin torille shoppailemaan ja ostaisin maatuskan. S: Karkkii ja popparii mulle. N: Ja sit mä ostaisin ilmapallon missä lukis Ruotsi. S: Niin mäkin. Maatuskoja ja prinsessavauvoja aik viikon. oskus nn no S
17 Lauantai 24. lokakuuta 2015 AAMUSET
18 A A M U S E T URHEILU Lauantai 24. lokakuuta 2015 TURUN Riennon alkukausi naisten 1. divisioonassa on ollut haastava. Vastaan ovat asettuneet sarjan kärkikastiin povatut Helmi Basket ja HNMKY. Tuloksena ovat olleet roimat tappiot. Riennon kauden toinen kotiottelu koittaa 25. lokakuuta, kun kello 14 alkavassa ottelussa Nunnavuoren parketilla vastaan asettuu Puhuttaret. Vantaalaisia vastaan Riento pystynee onnistuessaan taistelemaan voitostakin. Riento hakee avausvoittoa HYVIN kautensa aloittaneen TPS:n kiekkomiehistön yksi positiivisimpia ilmestyksiä on ollut Lauri Tukonen (kuvassa). Tulosta on tullut lähes joka ottelussa ja mies on noussut Liigan pistepörssin kärkisijoille. Vihdoin ja viimein Tukonen on lunastanut sitä potentiaalia, jota hänessä on aina ollut. Ei se ensimmäisen kierroksen NHL-varaus ihan pelkästään tuulesta tullut. Tukosen läpimurron esteenä on ollut kaksi seikkaa. Nuorempana lahjakkuudesta ei hioutunut timanttia, koska työnteko ei maittanut ihan tarpeeksi. Iän karttuessa tämä puoli Tukosen tekemisestä on parantunut tasaisesti. Toinen jarru uralla on ollut loukkaantumiskierre. Monta ehjää sesonkia ei uralle mahdu. Nyt äijä on terve ja tulostakin on tullut. Sekä Tukosen itsensä että TPS:n kannalta toivoisi, että Tukonen kerrankin pystyisi pelaamaan ehjän kauden. ILKKA LAPPI Vihdoin kunnossa Millaisena Jarkko Niemisen ura jää sinun mieleesi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI ESPANJALAINEN Nicolas Almagro nousee verkolle ja lyö helpon lentolyönnin tyhjään kenttään. Jarkko Nieminen voi vain seurata, kuinka espanjalaisen ottelupallo päättää Tukholman ATP-turnauksen ensimmäisen kierroksen ottelun. Viime tiistaina yksittäisen ottelun lisäksi päättyi myös jotain paljon suurempaa. Nimittäin kaikkien aikojen suomalainen tennisura kaksinpeleissä. Ei ihme, että maskulaisen piti haudata heti ottelun jälkeen päänsä pyyhkeen alle ja kasata hetki ajatuksiaan, kun yleisö osoitti villisti suosiotaan seisaallaan. Myös yleisölle pitämänsä kiitospuheen aikana Niemisellä oli vaikeuksia pitää tunteet kurissa. Tukholma oli Niemiselle hyvin luonteva paikka viimeiselle ATPkaksinpelille. Tukholmassa hän pelasi myös ensimmäisen ATP-turnauksensa. Vuonna 2000 pelit päättyivät ensimmäisellä kierroksella, mutta jo vuotta myöhemmin, 2001, hän eteni Tukholmassa finaaliin ja teki kansainvälisen läpimurtonsa. FINAALIPAIKAN myötä Nieminen nousi maailmanlistalla ensimmäisen kerran sadan joukkoon. Siis 14 vuotta sitten. Kaudesta 2001 lähtien Nieminen olikin maailmanlistalla kauden päätteeksi sadan parhaan joukossa viime vuoteen asti. Parhaimmillaan Nieminen oli maailmanlistalla sijalla 13. Kolme kertaa urallaan hän eteni Grand Slam -turnauksissa kahdeksan parhaan joukkoon. Niemisen pitkän uran aikana hän voitti muun muassa Andre Agassin, Novak Djokovicin ja Marat Safinin. Kaikki nämä ovat saavutuksia, joiden arvo todella ymmärretään vasta Niemisen uran jälkeen, kun rystyohitus pitkin linjaa ei olekaan enää ATP-turnausten jokapäiväistä leipää. Suomessa Nieminen on aina kärsinyt pienestä aliarvioinnista. Ehkä syynä on ollut se, että kahdesta ATP-turnausvoitosta huolimatta Nieminen on huomattavasti useammin ollut finaalin häviävänä osapuolena. Maskulainen pelasi kaksinpeliurallaan 13 kertaa ATP-turnauksen finaalissa ja peräti 11 kertaa poistui kentältä hävinneenä osapuolena. Tai ehkä syynä on se, että pitkään Niemisen tavoitteena ollut maailmanlistan kymmenen kärki jäi saavuttamatta. JOTTA Nieminen olisi saanut kotimaassaan, myös fanaattisimpien tennispiirien ulkopuolella, ansaitsemansa arvostuksen, olisi hän tarvinnut ehkä yhden Grand Slam -voiton. On helppo arvottaa urheilijoita arvokisamitalien mukaan, mutta entä, kun kyseessä on maailmanlaajuisesti kilpailtu äärimmäisen kova laji, jossa ei mitaleja jaeta. Niemistä ennen suomalaisen tenniksen keihäänkärkinä loistivat Veli Paloheimo ja Olli Rahnasto, mutta Nieminen nosti suomalaisen tenniksen uudelle tasolle. Samalla myös suomalaisten odotukset nousivat. Tästä Nieminen tavallaan kärsi koko uransa ajan. Aina aliarvostettu Jarkko Nieminen nosti Suomen tenniksen uudelle tasolle Jarkko Niemisen loistelias ura saa arvoisensa päätepisteen, kun maskulainen kohtaa marraskuussa Helsingissä jäähyväisottelussaan vielä kerran Roger Federerin. Merja Ojala
19 Lauantai 24. lokakuuta 2015 AAMUSET Kummalki pual ILKKA LAPPI LÄHES neljän vuosikymmenen vuoden ajan Turun jätteenpolttolaitoksen savupiippu kohosi Orikedon maamerkkinä. Vuonna 1975 jätteenpolttolaitos käynnistettiin ja se lopetti toimintansa viime vuoden lopussa. Kuuluisa 89-metrinen piippu kaatui 25. kesäkuuta. Kaikkiaan jätteenpolttolaitoksen purkutyöt kestivät useamman kuukauden. Rahaakin purkamiseen paloi 378 000 euroa. Koko olemassaolonsa ajan jätteenpolttolaitos herätti turkulaisissa voimakkaita tunteita. Jo suunnitteluvaiheessa Turussa pohdittiin sopivaa rakennuspaikkaa laitokselle. Orikedon ohella yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona oli Mielipiteet jakanut piippu Ristiriitainen Orikedon jätteenpolttolaitos palveli neljä vuosikymmentä Polttolaitoksen piippu rojahti maahan viime kesäkuussa muutamassa sekunnissa. Tara Jaakkola myös Majakkaranta. Jätteenpolttolaitoksen rakentaminen Aurajoen suun tuntumaan kaatui kuitenkin Vähäheikkilässä asuneiden turkulaisten äänekkääseen vastustukseen. Pelkona oli, että tuuli olisi puhaltanut jätteenpolttolaitoksen hajut Vähäheikkilään. Jätteenpolttolaitoksen paikaksi valikoitui lopulta Oriketo, joka oli kauempana keskustasta, eikä kaupunki ollut vielä levittäytynyt Orikedon suuntaan nykyisessä laajuudessaan. Orikedon asukasmäärä oli pienempi kuin Majakkarannan ympäristössä, mikä oli omiaan auttamaan päätöstä. Orikedolle polttolaitoksen rakentamista ei vastustettu. Sijoituspaikka sai lopulta sinettinsä kaupunginvaltuustossa 1971. TOIMINTANSA aikana jätteenpolttolaitoksessa paloi parhaimmillaan vajaat 50 000 tonnia jätettä vuosittain. Orikedolla käsiteltiinkin jopa kolme neljäsosaa turkulaisten sekajätteistä. Vuosien mittaan teollisuusalue laajeni ja Orikedon lähistölle kohosi aiempaa enemmän myös asutusta. Varsinkin Räntämäkeen on rakennettu paljon. Asutuksen lisäännyttyä myös jätteenpolttolaitoksen vastustus kasvoi. Moni Orikedolla ja Räntämäessä asuva olikin tyytyväinen, kun 2009 korkein hallinto-oikeus ei antanut lupaa uudelle Orikedolle rakennettavalle jätteenpolttolaitokselle. Samalla alkoi jätteenhuollon uusien vaihtoehtojen kartoitus. MYÖS Orikedon jätteenpolttolaitoksen viimeisinä vuosina metsän keskellä kohonnut harmaa möhkäle herätti voimakkaita mielipiteitä. Polttolaitoksen kohtalosta väännettiin vielä viime syksynä ahkerasti. Purkamisen vaihtoehtona oli rakennuksen suojeleminen, jota esitti Turun museokeskus. Suojeluhalukkuutta perusteltiin muun muassa sillä, että jätteenpolttolaitoksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Pekka Pitkänen. Tämä vuonna 1927 syntynyt arkkitehti on suunnitellut muun muassa Pyhän Ristin kappelin ja Turun hautausmaan laajennuksen sekä Hirvensalon ja Pallivahan kirkot. Jätteenpolttolaitoksen historiallinen arvo ei kuitenkaan pitänyt kuuluisaa piippua pystyssä. ORIKETO
Lauantai 24. lokakuuta 2015 AAMUSET 20 Kummalki pual: Oriketo