Lauantai 21. marraskuuta 2015 | Nro 88 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Essi Eksteniltä eivät ideat lopu. Hän perusti Nummenmäelle kaupan, jossa myydään ilmapalloja. Ilmapalloja! Työ&talous s. 10 Ilmavaa bisnestä Ratsupoliisit tuovat rauhaa ja järjestystä jo pelkällä läsnäolollaan. Konstaapeleillekin se on haaveammatti. Kummalki pual s. 17 Konstaapelit kavioillaan Valokuvaaja Lasse Lecklin piti ydinvoimaloita rumina. KeskiEuroopassa hänen mielikuvansa heittivät häränpyllyä. Viihde s. 25 Säteilevän kauniita Uittamonsillan desibelejä voitaisiin torjua vain meluaidalla. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 21. marraskuuta 2015 Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISTEN alojen Akateemiset MAL on valinnut vuoden parhaaksi pro gradu -työksi Jenna Kanervan tutkielman, jossa on kehitetty kieliteknologian menetelmiä ja resursseja suomen kielelle. Tutkimusavustajana toimiva Kanerva teki tutkielmansa Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnalle. Työn ohjaajat olivat dosentti Filip Ginter ja professori Tapio Salakoski. Palkinnon arvo on 5 000 euroa. Vuoden gradupalkinto Turkuun TURKU Science Park Oy:n yrityshautomosta maailmalle ponnistaneet yritykset työllistävät noin 700 henkilöä. Ne tekivät viime vuonna noin 78 miljoonan euron liikevaihdon ja toivat kunnille verotuloina lähes 6,3 miljoonaa euroa. Yrityshautomossa on käynnistänyt vuosien 1989 ja 2014 välillä 210 yritystä. Niistä itsenäisenä yhtiönä toimii edelleen runsas puolet, noin 110 yritystä. Suurin työnantaja on Vaadin Oy, jonka palkkalistoilla on 80 työntekijää. Yrityshautomosta verotuloja Kääntyykö muuttovirta vielä takaisin maaseudulle? Millä perusteella? LASSE VIRTANEN KAUPUNKISUUNNITTELUja ympäristölautakunnan pöydällä lepää Hirvensalon osayleiskaavan uusi luonnos, jossa osoitetaan aluevaraukset noin 15 000 uudelle asukkaalle. Asumiselle varattavat alueet laajentaisivat nykyisiä asuinalueita länteen Tammistontien ja Kukolantien sekä Pikisaarentien–Särkilahdentien suunnalla. Uusia alueita varattaisiin Maunulan–Rauhaniemen alueelta, Uittamonsillalle johtavan kadun varrelta sekä pohjoisosasta Syvälahden selänteen alueelta ja laajennuksia varten Latokarin-Lauttarannan alueelta. Saaren ja mantereen välisiä yhteyksiä parannettaisiin varaamalla Uittamonsilta ja sille johtava pääväylä sekä Lauttarannansilta. Kukolantietä halutaan jatkaa länteen Särkilahdentielle ja Häppiläntielle. Kakskerrantietä kaavaillaan bulevardimaiseksi joukkoliikennettä palvelevaksi pääväyläksi. Kaavan vaikutuksista on tehty Natura-arviointi ja luontovaikutusten arviointi. Uittamon silta lisäisi merkittävästi saarten liikennettä. Saarilta ajaa mantereelle tällä hetkellä noin 18 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta Satavan ja Kakskerran rakentamisen jälkeen liikennemäärä kasvaisi noin 45 000–60 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Kuormituslaskelmien mukaan Friskalanlahden valuma-alueelle tulevien kiintoaineja ravinnekuormitus vähenisi hieman, koska peltoalaa muutetaan asuinalueiksi. Rauvolanlahden Natura-alueeseen vaikuttaisi Akumentinpuisto, johon rakennettaisiin venevalkama Uittamonsillan molemmille puolille. Rakentamisella olisi merkittäviä vaikutuksia äärimmäisen uhanalaiseen lahokaviosammaleeseen, jota kasvaa Akumentinpuistoon rajautuvassa Katariinanlaaksossa. Uittamonsilta nostaisi melutasoa merkittävästi. Vaikutukset ovat merkittäviä ilman lieventäviä toimenpiteitä, joita olisivat meluaita, ajonopeuden lasku ja hiljaisen asvaltin käyttö. Friskalanlahdelle Kakskerrantien varteen ei esitetä meluaitaa, sillä se vaikuttaisi huomattavasti maisemaan. Lahokaviosammaleen ohella kärsijöitä olisivat meluherkkä punajalkaviklo ja Akumentinpuistossa pesivä pikkulepinkäinen. Vaikutukset Ruissalon lehtoihin jäisivät vähäisiksi. Uittamonsilta vaatisi meluaidan LOUNAISEN Suomen jätelaitokset eivät tyydy markkinaoikeuden päätöksiin, jotka koskivat hankintarenkaan kilpailutusta yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä. Markkinaoikeus ei jätelaitosten näkemyksen mukaan huomioinut päätöksissään hankinnassa käytettyä, kilpailullista neuvottelumenettelyä koskevia säännöksiä ja erityispiirteitä. Jätelaitosten mukaan kilpailullisen neuvottelumenettelyn malli tulee käydä läpi ja saada siitä korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös. Jätelaitokset valittavat KAHDEKSAN kymmenestä kuntalaisesta on tyytyväinen kunnallisiin terveyspalveluihin, ilmenee Kuntaliiton keväällä tekemästä kuntalaistutkimuksesta, johon vastasi 12 500 suomalaista. Palveluja käyttäneet ovat tyytyväisempiä kuin ne, joilla ei ollut omaa kokemusta palvelusta. Ne, jotka olivat käyttäneet terveyspalveluja, antoivat parhaat arvosanat äitiysja lastenneuvolapalveluille. Heistä 86 prosenttia arvioi, että neuvolapalvelut on hoidettu hyvin. Neljä viidestä palveluja käyttäneestä vastaajasta oli tyytyväinen myös sairaantai terveydenhoitajan vastaanottoon sekä sairaalahoitoon. Kunnalliset parempia Pikkulepinkäinen on yksi lajeista, joita Hirvensalon uusi osayleiskaava uhkaa. Satu Oja UUTISANALYYSI HALLITUS uudistaa sosiaalija terveyspalveluja ja samalla paketoi aluehallintoa uuteen uskoon. Valtion ja kuntien väliin rakennetaan 18 itsehallintoalueen väliporras. Ongelmalliseksi asian tekee se, että väestöennusteiden mukaan Suomen asujaimisto on pakkautumassa muutamaan kasvukeskukseen. Aluehallintoa rakennetaan silti yhtä lailla sydänmaille kuin syrjäseuduille. Valtiotieteen tohtori Timo Aro on perehtynyt aluerakenteen muutoksiin. Aro kutsuu Suomea myöhäiskaupungistuneeksi, mutta silti nopeasti kaupungistuneeksi. Prosessi on yhä käynnissä. Neljä viidestä suomalaisesta asuu jo suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueella. Suomi-neidosta on jäämässä jäljelle Suomi-kämmen, jossa keskuksena on pääkaupunki ja peukalona Turun seutu. Paksuna etusormena on Tampereen seutu, joka kurottaa kohti Pohjanmaata ja pitkänä keskisormena on Oulun seutu. Itä-Suomi jää nimettömäksi ja laihaksi pikkusormeksi. Pohjois-Suomi on aluerakenteen näkökulmasta jo erämaa, valkoista tai vihreää seutua. 14 kaupunkiseudun väestö kasvaa nykytahdilla puolella miljoonalla ihmisellä vuoteen 2030 mennessä. Kun väestö ei kasva merkittävästi, väen pakkautuminen kasvukeskuksiin tarkoittaa asutuksen harvenemista syrjäseuduilla. Kaupunkialueiden väki kasvoi vuosina 20,8 prosentilla 1990– 2013, maaseutualueiden väki väheni samaan aikaan 10,3 prosentilla. SUOMEN kasvukolmio on Helsingin, Turun ja Tampereen muodostama alue, jossa asuu jo 47,1 prosenttia väestöstä. Kasvu on vyöhykkeistä. Liikkumisen edistäminen ja nopeasti liikenneyhteydet korostuvat. Väkimäärä kasvaa liikennekäytävien suonistossa. Ne muodostavat suuralueita ja työssäkäyntialueita, jotka eivät noudata maantieteellisiä ja hallinnollisia aluejakoja. Eteläja Lounais-Suomen suuralueella on tunnin ajomatkan sisällä lähes 2,6 miljoonaa ihmistä. Pääkaupunkiseutu on kasvamassa umpeen Tampereen kanssa. Turun seutu on jäänyt kehityksestä jälkeen osittain puutteellisten liikenneyhteyksien takia. Suomen todellinen kasvukäytävä kattaa 26 kuntaa Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle. Kasvukeskusten tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat Aron mukaan korkeakoulut, rautatie ja mainekuva. Turun keskeinen vetovoimatekijä on korkeakoulukeskittymä. Yliopistotai ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä tuhatta asukasta oli vuonna 2013 Turussa maan toiseksi korkein Vaasan jälkeen, 160,3. MUUTTOLIIKE ei näytä laantumisen merkkejä, eikä se on padottavissa tai hallittavissa hallinnollisin tai poliittisin keinoin. Neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotias. Työllisten nettovoittoa saivat vuosina 2010–12 vain neljä maakuntaa: Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Suurten kaupunkien kehyskuntien vetovoima on hiipunut 2010-luvulla. Keskuskaupungit ottavat aikaisempaa suuremmat siivun kasvusta. Vieraskielisten osuus kasvaa trendinomaisesti, mutta pääkaupunkiseudulla vielä nopeammin kuin Turun seudulla. LASSE VIRTANEN Väki pakkautuu kasvukeskuksiin Suomi-neidosta on jäämässä jäljelle pelkkä Suomi-kämmen
3 Lauantai 21. marraskuuta 2015 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS POSTILAKON sovittelua jatketaan maanantaina. Liedon logistiikkakeskus on lakon piirissä. Lakko saattaa aiheuttaa postinjakeluun viikkojen viivästyksiä etenkin pakettipostissa. Osoitteellisten kirjeiden ja päiväpostissa jaettavien lehtien jakeluun on luvassa päivien viivästyksiä. Työnseisausten ulkopuolelle rajautuvat ruoka-, elintarvike-, ruokakassi-, lääkeja sairaalalähetykset. Posti myöhästelee lakon takia SOTE-UUDISTUS ja itsehallintoalueisiin perustuva aluehallintomalli täsmentyy, mutta kysymyksiä riittää vastattaviksi. Kuinka suuria uusista vaaleilla valittavista itsehallintoalueiden valtuustoista tulee? Minkä vaalien yhteydessä itsehallintoalueiden valtuustot valitaan? Kuka puhuu jatkossa maakuntien suulla, kun maakuntaliitot hajotetaan? Itsehallintoalueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2018 alusta, joten vaalit on käytävä ennen sitä. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen epäilee, pystytäänkö itsehallintoalueiden vaaleja järjestämään huhtikuussa 2017 kuntavaalien yhteydessä (Talouselämä 13.11.). Hän mukaansa saman vuoden lokakuukin ”tuntuu hieman hankalalta”, kun huhtikuussa on pidetty kuntavaalit. SUOMALAISEN kansanvallan akilleen kantapää on alhainen osallistuminen vaaleissa. Äänestysprosentit jäävät vaatimattomiksi, mikä heikentää valittavien edustuksellisten toimielinten legitimiteettiä eli hyväksyttävyyttä. Yhtenä syynä alhaiseen vaali-intoon on pidetty vaalien runsasta määrää: on kuntavaalia, eurovaalia, eduskuntavaalia ja presidentinvaalia. Kun siihen lätkäistään päälle itsehallintoalueen vaalit, niin demokratiaähky vain pahenee. Uuden hallintoportaan vaalit on syytä käydä muiden vaalien yhteydessä, mutta minkä niistä? Kuntavaalit on suosikki, mutta VarsinaisSuomen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki (kesk.) on ehdottanut, että itsehallintoalueen vaalit käytäisiin eduskuntavaalien yhteydessä, koska kampanjointi on joka tapauksessa kuntarajat ylittävää. MYLLYMÄKI esittää jopa, että eduskuntavaaleissa pudonneista osa valittaisiin suoraan uuteen maakunnalliseen valtuustoon, joka olisi ”ponnahduspaikka” seuraaviin eduskuntavaaleihin. Edellisessä aluehallintouudistuksessa lakkautettiin läänit ja perustettiin aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Ratkaisu ei ollut hyvä. Läänin päällikön eli maaherran tunnistivat kaikki, mutta uusia viskaaleja ja virastoja tuntee vain harva. Onko aika kypsä maaherran paluulle? LASSE VIRTANEN Maaherran paluu? j sairaalalähetykset. PK-SEUTU TU R K U TAM PERE OULU SUSIRAJA ITÄ-S UOM I Thin ksto ck/A amu set
Lauantai 21. marraskuuta 2015 AAMUSET 4
5 Lauantai 21. marraskuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 21. marraskuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA ELISAN kyberturvallisuuskiertue saapuu Turkuun 23. marraskuuta. Logomossa voi tuolloin tutustua turvallisuuden sekä digitalisaation uusimpiin teemoihin, joita ovat muun muassa älykkäät lähiverkkoteknologiat ja reaaliaikaisen tiedon hyödyntäminen johtamisessa. Asiantuntijat esittelevät simuloidun palvelunestohyökkäyksen ja näyttävät, kuinka verkkorikollisuudelta ja tahattomilta vahingoilta voi suojautua. Kyberturvaa esitellään Logomossa –TYYLINI on aika klassinen. Pukeudun silti aika rennosti, sillä en halua näyttää liian laittautuneelta, kertoo Anna Sjöblom, 18. Sjöblom hankkii vaatteita Zarasta ja Mangosta sekä netistä. – Paitani on Marimekon ja farkut Zarasta. Laukun ja kengät olen ostanut Mangosta. Takki on Forever 21 -merkkinen. Käytössä oleva värimaailma on Sjöblomin mukaan tylsä. – Käytän aika paljon mustaa ja ruskeaa, vähän myös valkoista ja harmaata. Materiaalien kohdalla koitan ostaa aitoa villaa. Koitan myös ostaa Euroopassa tehtyjä vaatteita. Sjöblom varustautuu syksyyn perusvermein. – Syksyllä on kiva käyttää saappaita. Vähän voi olla korkoa tai ne voivat olla matalatkin. Myös pitkät neuleet ovat aina kivoja. Ne ovat mukavia ja lämpimiä. Rennon klassista Onko sinulla Kupittaan Saven aarteita tallessa? Millaisia? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Pirssikyyti vähän karumpaankin paikkaan. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Anna Sjöblom, jokiranta. Oona Karhunen Soile Enberg ILKKA LAPPI TALVEN tulo mietityttää 4-vuotiaita Elias Boströmiä ja Maija Vänttistä. ELIAS: Pihalla on tylsä leikkiä, jos sataa. Mä tykkään enemmän lumesta. Kun on lunta, voi tehdä lumiukon. MAIJA: Mä tykkään pulkkailla, kun on lunta. Se on kivaa. E: Kyl määki. Meidän koko perhe pulkkailee yhdessä. Me käydään aika usein yhdessä samassa mäessä perheen kanssa. M: Meidän mäki on sellainen pitkä ja aika kapea. Sit siitä pääsee pois. E: Meillä on yksi tosi hieno pulkka. Siinä on Angry Birdsejä. Sitten meillä on tavallisia pulkkia. Kaikki haluaa aina sen Angry Birdsin. Me vuorotellaan kuka sen saa. M: Mun pulkassa on sellaiset suorat reunat. E: Talvessa on kivaa kanssa, kun joulu tulee. M: Jouluna saa lahjoja. Mä haluaisin joululahjaksi Barbien. Sellaisen, jolla on oma koti. E: Mä haluaisin ikioman kännykän. Mutta en tiedä oonko ollut niin kiltti, että saan sellaisen. M: Mä tykkään piirtää, jos ollaan sisällä. Puuvärit on kivoja. E: Piirtäminen on kivaa, mutta piirtäessä pitää olla yksin. On vaikea piirtää jonkun kanssa yhdessä. Me ollaan piirretty päiväkodissa omakuvatkin seinälle. Siitä on muutama päivä aikaa. Niistä tuli hienoja. Pulkkailua ja lumiukkoja kivaa joulu lahisin n rpiirtäessä pi sin. On va jonkun ka sä. Me olla päiväkodis vatkin tä on pä N h HEIKKI MÖTTÖNEN KUPITTAAN Savi Oy:n keramiikkaja tiilitehdas perustettiin Turkuun vuonna 1921. Yhtiön tuotevalikoimaan kuului tiiliä ja laattoja sekä erilaisia keraamisia käyttöja koristeesineitä. Kupittaan Saven keraamiset esineet ovat tänä päivänä kovaa valuuttaa keräilijöiden keskuudessa. Yksi syy on varmasti se, että Kupittaan Saven tarina päättyi valitettavaan konkurssiin vuonna 1969. Turun ja saviteollisuuden historia ulottuu kuitenkin jo 1700-luvun alkuun. Kupittaan Tiilitehdas aloitti tiilien teollisen valmistuksen ja raaka-aineena käytettiin silloinkin Aurajoen töyräiden savea. Tuotanto jatkui seuraavan vuosisadan puolella Kupittaan Tiilitehtaan nimissä, joka yhtiöitettiin Kuppis Tegelbruksbolagin nimissä vuonna 1896. Vuonna 1918 perustettiin Kupittaan Saviteollisuus Oy, joka ajautui konkurssiin heinäkuussa 1921. Uudenuutukainen ja perusteilla ollut Kupittaan Savi Oy hankki sitten tehtaan konkurssipesältä. KUPITTAAN Savella oli alusta asti vauhti päällä ja se kehittyi nopeasti Suomen monipuolisimmaksi savitehtaaksi. Vuonna 1933 tuotekehitys eteni siihen pisteeseen, että ulos alkoi Suomen ensimmäisiä tulenkestäviä tiiliä. Raaka-aineet haettiin edelleen Halisista. Yhtiön sympaattinen symboli oli ”savipässi”. Kupittaan Savella oli oma pieni rautatie, jota pitkin savipässi kuskasi raaka-ainetta jokirannasta Hämeentien yli tehtaalle. Savipässille rakannettiin vuonna 1939 silta, jolloin se pääsi myös joen vastarannalle. Nummenpakan pikkupojat leikkivät radalla joskus uhkarohkeastikin, eikä onnettomuuksiltakaan vältytty. Savirataa pitkin huristeltiin viimeisen kerran vuonna 1964. Yhtiön koristepuolen tuotteet saivat kansainvälistä tunnustusta niin Pariisin vuoden 1937 maailmannäyttelyssä kuin Milanon triennaalissakin. TUNNETTUJA tuotesarjoja ovat muun muassa Matti ja Maija -veistokset ja Pyykkärit-sarja. Kupittaan Saven tuotteilla oli aitoustunnisteina eri vuosikymmeninä vaihtuneet massaleimat. 1920-luvulla yhtiön koriste-esineet ja astiat valmistettiin punasavesta. Alkuvuosien jälkeen rinnalla käytettiin myös brittiläistä valkosavea. Näiden tuotteiden pohjalta löytyi usein hieman epäselvä ”KS OY TURKU” -leima. Kun vienti pääsi vauhtiin 1930-luvulla, oli leimamerkintä joko ”KUPITTAA” tai ”MADE IN FINLAND”. Sotien jälkeen siirryttiin tussimaiseen Made in Finland –merkintään. Esineissä oli myös suunnittelijan ja itse tekijän nimi. 1950ja -60-luvuilla tuotteista alkoi löytymään kultaisia Kupittaan tarroja, jotka tunnisti Piispa Henrikin hahmosta. Keräilytuotteiden kermaa Kupittaan Saven koriste-esineet ovat haluttua arvotavaraa Prässi käynnissä Kupittaan Saven tehtaassa. Kuvan ajankohta ei ole tiedossa. TS-arkisto
7 Lauantai 21. marraskuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 21. marraskuuta 2015 TUTO paikkasi harvoja rivejään kolmella uudella lainasopimuksella, kun maalivahti Kristian Järvinen, puolustaja Jere Sneck ja keskushyökkääjä Saku Salminen pukevat Tuton pelipaidan päälleen. HPK:ssa tällä kaudella vähälle vastuulle jääneen Järvisen sopimus kestää jouluun asti, jonka jälkeen Tutolla on optio loppuvuodesta. Jokereista saapuvien Salmisen ja Sneckin sopimukset ovat toistaiseksi voimassa. Järvinen, Sneck ja Salminen Tutoon RAISION Loimu eteni jatkoon Euroopan kentillä komeasti, kun se kaatoi keskiviikkona bergeniläisen Nyborgin Challenge Cupin ensimmäisellä kierroksella molemmissa osaotteluissa. Challenge Cupin toisella kierroksella vastus kovenee, kun vastaan tulee ranskalainen Lyon, joka tippui CEV Cupista saksalaiselle Dürenille. Lyonissa pelaa muun muassa Vladimir Nikolov, joka kuuluu edelleen 38-vuotiaana Euroopan eliittiin. Vaikka Lyon onkin kova ryhmä, ei Loimu etukäteen ajatellen ole mikään heittopussi. Raisiolaisten otteet kotoisassa Mestaruusliigassa eivät vielä ole olleet parasta mahdollista kuin ajoittain, mutta lupaavia merkkejä Loimun pelin löytymisestä on ollut ajoittain ilmassa. Vaikka Challenge Cup on vasta kolmanneksi korkeimman tason seurajoukkuekilpailu Euroopassa, tarjoaa se kovatasoisia pelejä yleisölle. Huippuluokan pelaajia löytyy jokaisesta joukkueesta. Esimerkiksi Nikolov on urallaan palkittu kertaalleen urallaan mestarien liigan arvokkaimpana pelaajana. Tuon kaliperin pelaajien näkeminen Suomessa ei ole jokapäiväistä tai edes jokakautista herkkua. Sellaisten pelaajien kohtaamisen luulisi sytyttävän. ILKKA LAPPI Sytyttävät Euro-haasteet Mitä mieltä olet Teemu Lassilan huitaisusta Josh Grattonin naamaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI ENSI vuoden tammikuussa Suomi isännöi ensimmäistä kertaa sisähockeyn EM-kisoja, kun tammikuun puolivälissä Vantaalla käydään sisähockeyn kolmosdivisioonan EM-kisat. Suomen maajoukkue aloitti kisoihin valmistautumisen todenteolla lokakuun lopussa, kun maajoukkueeseen ehdolla olevat pelaajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa yhteen. Maajoukkue valmistautuu kisoihin sekä leireilemällä erikseen että sisähockeyn SM-sarjan osaturnausten yhteydessä pidettävillä harjoituksilla. – Ensimmäisestä leiristä lähtien on ollut erittäin positiivinen fiilis. Minulle jäi heti sellainen kuva, että kotikisat kiinnostavat pelaajia ja pelipaikoista on hyvää kilpailua, toteaa päävalmentaja Jan Nylund. – Lopulliseen joukkueeseen pääsee vain kymmenen kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia, joten kilpailupelipaikoista on senkin vuoksi kovempaa kuin tavallisessa maahockeyssa, hän jatkaa. TURKULAISITTAIN tulevista kisoista erityisen mielenkiintoisen tekee se, että joukkueen runko tulee olemaan vahvasti turkulainen. HC Kilppari on hallinnut kenttiä Suomessa viime aikoina, olipa sitten kyse maahockeysta tai lajin liikuntahalleissa pelattavasta pikkuveljestä. Jussi Luhta, Sampo Hirvioja, Simo Mäkelä ja monet muut Kilpparin avainpelaajat ovat taistelemassa kisapaikoista. – Ei se ole kenellekään suuri salaisuus, että aika turkulaispainotteinen lopullinen joukkue tulee olemaan. Kilppareihin luottaen Maajoukkue sisähockeyn kotikisoihin vahvasti turkulainen HC Kilpparin pinkkipaidat ovat hallinneet kotimaisia kenttiä viime vuodet. Tammikuussa monet turkulaiset vetävät maajoukkuepaidan päälleen Suomen isännöimissä sisähockeyn EM-kisoissa. Suomen hockeyliitto Joukkueesta noin kahdeksan pelaajaa on selviä tapauksia. Parille jäljellä olevalle paikalle on sitten enemmän ehdokkaita, Nylund toteaa. Suomi saa kotikisoissa vastaansa Italian, Slovakian, Turkin, ValkoVenäjän ja Walesin. Kaksi kisojen parasta nousee kakkosdivisioonaan. Suurimmat esteet Suomen nousuhaaveiden tiellä ovat etukäteen ajatellen Italia ja Slovakia. – Italiaa vastaan kyyti voi olla kylmää. Heiltä jäi yhdet EM-kisat väliin ja sen takia he tippuivat kolmanteen divisioonaan. Sitä voisi verrata siihen, jos Suomi pelaisi jalkapallossa vaikka Espanjaa, Saksaa tai Ranskaa vastaan. – Slovakia ja Wales ovat myös kovia maita. Etukäteen ajatellen Turkkia ja Valko-Venäjää vastaan meillä on mahdollisuus ottaa pisteitäkin, Nylund arvioi edessä olevia haasteita. VAIKKA Suomessa maahockey on jäänyt monien muiden pallopelien jalkoihin, maailmanlaajuisesti laji on suuri. Laji on levittäytynyt liki joka kolkkaan ja olympialaisissakin maahockey on ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 1928 asti. Viime aikoina laji on ollut Suomessakin myötätuulessa. Muun muassa junioreita on saatu lajin pariin. – Junioreiden kanssa on tehty hyvää työtä monissa kaupungeissa. Esimerkiksi Turussa Sampo Hirviojan johdolla on tehty paljon töitä junioreiden eteen, Nylund kehuu.
9 Lauantai 21. marraskuuta 2015 AAMUSET
10 A A M U S E T TYÖ & TALOUS Lauantai 21. marraskuuta 2015 TURKULAINEN animaatiostudio Pyjama Films hakee Sore Eyes for Infinity -elokuvalle rahoitusta joukkorahoituskampanjalla 19.marraskuuta–18. joulukuuta. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen ammattimaisen animaatiotuotannon joukkorahoituskampanja. YLE Teeman Uusi Kino on sitoutunut ostamaan Elli Vuorisen ohjaaman lyhytanimaation kokonaisrahoituksen varmistuttua. Animaatio etsii rahoitusta TURKU Energia Sähköverkot Oy korottaa sähkönsiirtohintojaan 1. tammikuuta 2016 alkaen keskimäärin 9,5 prosenttia. Sähkönjakelusta perittävillä maksuilla rahoitetaan muun muassa verkon investoinnit sekä kunnossapito. Turku Energian mukaan sähkömarkkinalain vaatimien velvoitteiden toteuttaminen parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta nykyisestään ja vähentää sähkökatkoja. – Teemme investointeja automaation lisäämiseksi ja ilmajohtojen korvaamiseksi maakaapeliverkolla. Lisäksi panostamme ilmajohtoalueilla reunametsien hoitoon ja raivaamiseen. Näillä toimenpiteillä varmistamme turkulaisille tasalaatuisen ja mahdollisimman häiriöttömän sähkönjakelun myös jatkossa, Turku Energia Sähköverkot Oy:n toimitusjohtaja Vesa Vaskikari kertoo. Sähköverkkotoiminta on tiukasti säänneltyä ja siten ylihinnoittelu ei ole mahdollista. Sähköverkonhaltijan hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto. Vuoden alusta alkavan neljännen valvontajakson myötä voimaan astuvat Energiaviraston uudet valvontamenetelmät, jotka mahdollistavat verkko-omaisuudesta saatavan kohtuullisen tuoton kasvattamisen nykyisestään ja siten siirtohintojen korottamisen. Sähkön siirto kallistuu Oletko osallistunut joukkorahoitukseen? Täyttyivätkö odotuksesi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TUULA ISTALA TURUN Nummenmäellä on putiikki, jossa myydään ilmaa – pakattuna palloiksi ja hahmoiksi. Sommitelmien koolla, väreillä, muodoilla ja käyttötarkoituksilla voi leikitellä loputtomiin. Paineilman ja heliumin lisäksi tarvitaan vain kumiset tai foliosta tehdyt aihiot ja rajaton määrä luovuutta. Liikeidea on jo muutamassa viikossa osoittanut täysipäisyytensä ja vaikuttaa yrittäjän ensikokemusten perusteella ainakin lupaavalta. Vasta aika näyttää, kuinka hyvin ala kannattaa. Uskomaton pallopuoti on Essi Ekstenin syntymäkotitalon kivijalassa Vanhalla Hämeentiellä. – Paikan valintaan vaikutti, että talon omistavat äiti ja isoäiti tulevat vuokrassa vastaan. Vuoden ikäisen lapsen äitinä ehdin avata kaupan kahtena päivänä viikossa, joten laajennan vähitellen. Muuhun eivät tunnit riitä. Voin ehkä nostaa tästä ensimmäisen palkkani syyskuussa, kertoo Eksten. EKSTEN on tehnyt monenlaisia töitä, perheen firmoissa, kiinteistönvälittäjänä ja leipomon linjastolla. Valoisasti tulevaan katsovan Ekstenin mielestä kaikesta on oppinut jotakin. Uudessa yrityksessä työ vapaana graafikkona on suuri etu. – Myyn omia ideoitani ja luotan niihin, koska tiedän mitä teen, Eksten kuvailee mutkattomasti. Hän hallitsee tuotesuunnittelun, hinnoittelun, kannattavuuslaskelmat, markkinoinnin ja somen mahdollisuudet, eikä väheksy puskaradion voimaa. Haastattelun aikana sisään poikkesi valmiiden tilausten noutajia ja uusien tekijöitä. Jos asiakas ei tiedä mitä tahtoo, Eksten heittää ehdotuksia ja toteuttaa hyväksytyn joskus jopa saman tien. Ovesta tupsahti myös paikallista väkeä vain vilkaistakseen, mitä vuosia tyhjillään olleisiin tiloihin on tullut. Paikassa on toiminut yleinen sauna, ostoja myyntiliike, tuotantotiloja, hoitola ja viimeksi varasto. Eksten pyrkii tekemään yrityksestä itselleen ajan mittaan kokopäivätyön. Uudet tuotteet entisten täydennykseksi valmistuvat myyntiin hyvinkin pian. VANHALLA Hämeentiellä katsotaan hyvällä, että kadulle on ilmestynyt uutta toimintaa, se virkistää muitakin. Häntä rohkaisee luottamus omaan tekemiseen, siihen, että ”osaan mitä vain” jaottelematta töitä miesten ja naisten lajeihin. Kyky hahmottaa kolmiulotteisesti on suunnitteluosaamista, jota monilta, väitetysti eritoten naisilta usein puuttuu. Ideoiden toteuttamisen osaamisesta kertoo Ekstenin omiin häihinsä tekemät ilmapallokattokruunut. – Tällainen tekeminen on vähän sukuvika ja aina siihen on perheessä kannustettu. Ideoita ilmasta Essi Eksten tekee bisnestä ilmapalloilla Tuula Istala Essi Eksten pitää ilmapallopuotiaan synnyinkotinsa kivijalassa.
LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA MAINOS Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo www.erander.? Turun Sammutinhuolto KODISOJA YHTIÖ OY Sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkauksta SM-liigakaudella 2015-16. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 15 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan kokonaispistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.? Pelaajaesittely ja tilanne TPS-Ässät -ottelun jälkeen 55 Harri Tikkanen Syntymäaika: 2.6.1981 Syntymäpaikka: Lappeenranta Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Puolustaja Pituus: 175 cm Paino: 80 kg Kätisyys: Right 6 Niklas Friman Syntymäaika: 30.8.1993 Syntymäpaikka: Rauma Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: puolustaja Pituus: 189 cm Paino: 88 kg Kätisyys: Left Turun Vuokra-Asunnot Mitä yrityksenne tekee? Vuokravälitämme huoneistoja ja kiinteistöjä. Viime huhtikuussa muutimme uusiin tiloihin Humalistonkatu 8 b, kun vanhassa toimipisteessämme alkoi putkiremontti. Tervetuloa kaikki vanhat ja uudet asiakkaat tutustumaan uusiin, valoisiin tiloihimme, toivottaa Mari Tocklin. Mitkä ovat vahvuuksianne? Alan vahva asiantuntemus ja pitkä kokemus asuntojen ja kiinteistöjen vuokraamisesta. Kiinteistönvälitystä on harjoitettu Turussa jo pian 42 vuotta. Turun Vuokra-asunnot Oy on toiminut ja auttanut vuokra-asioissa pian 30 vuotta. Samaa perhettä Kiinteistövälitys M. Tocklin Oy:n kanssa. Tällä hetkellä toimimme toimistolla jo kolmessa polvessa. Miltä alan tulevaisuus näyttää? Uskon että, kiireiseltä ja työntäyteiseltä. Asuntoja ihmiset kuitenkin tarvitsevat aina. Vuokra-asuntojen puolella markkinat ovat kasvussa ja vuokraasuntojen kysyntä lisääntyy, mikäli asuntokauppa ”junnaa” paikallaan. Mitä TPS sinulle merkitsee? TPS on rakas seura, jonka pelejä on käyty katsomassa Kupittaan ajoista lähtien aktiivisesti. Aikanaan kävimme katsomassa vuosia kaikki pelit. Perheen ja töiden takia nykyään ei ole ehtinyt käydä niin paljon peleissä kuin aiemmin, mutta seura merkitsee yhä paljon. Vuosia ovat molemmat yrityksemme tukeneet tepsiä ja kuuluminen HC TPS Hunajaklubiin onkin sydämenasia. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Ainakin parempaa menestystä kuin viime vuosien aikana. Potentiaalia joukkueella on paljon ja alkukausi onkin sujunut hyvin. Mitalinkiilto silmissä kohti kevättä mennään. Mitä yrityksenne tekee? Olemme Berner Pultti -konserniin kuuluva kiinnitysalan tuontija tukkuliike. Kolme vahvaa sektoriamme ovat auto-, rakennusja teollisuusala. Asiakkaitamme ovat muun muassa telakka, konepajat sekä Skanska ja Lemminkäinen, kertoo aluejohtaja Marko Ojala. Mitkä ovat vahvuuksianne? Oma maahantuonti ja sitä kautta kilpailukykyiset hinnat. Lisäksi toimituksemme ovat nopeita ja henkilökuntamme ammattitaito on todella kova. Kaikki työntekijämme ovat olleet pitkään alalla ja meiltä saa henkilökohtaista palvelua. Emme jätä asiakasta pulaan ongelmatilanteissa. Millaiset ovat alan näkymät? Ajat ovat tietenkin edelleen haastavat, mutta töitä tekemällä pärjää. Liikevaihtomme on hieman kasvussa, sekä meidän asiakkailla Turun alueella näyttäisi suurimmalla osalla olevan ihan hyvä työtilanne. Mitä TPS sinulle merkitsee? 40 vuoden ajan olen jääkiekkoa seurannut ja Tepsin pelejä käynyt katsomassa. Kyllä merkitys on iso. Sen huomaa siitä, että tappiot harmittavat ja kun voittoja tulee, omakin mieliala on parempi. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Näkisin, että mahdollisuuksia ainakin neljän parhaan joukkoon on, miksei ? naaliinkin. Pitkästä aikaa joukkueella tuntuu olevan resursseja taistella kärkisijoista. Turun Vuokra-Asunnot Metaplan Sporttikone .......................................77 Linnan Apteekki ................................. 76 Kotipizza Humalistonkatu ..................... 63 Lehtipalvelu Pirjo Rantala .................... 56 Turun Tietopalvelu .............................. 54 Turun ErikoisTaksit ............................. 53 Viherpalvelu Pihateam ........................ 52 Valaisin Grönlund ............................... 50 Turun Vuokra-Asunnot ........................ 45 Aurator ............................................ 43 Akkupojat ......................................... 35 Mainosnerg ...................................... 33 Presto Turun Sammutinhuolto .............. 33 Olavin Krouvi ..................................... 31 Plus Katsastus ..................................31 siakkailla uurimmaltyötilantsee? kiek. t ä a vanhat ja maan uu toivottaa Mitkä ov Alan ja p ja s t p
Lauantai 21. marraskuuta 2015 AAMUSET 12
17 Lauantai 21. marraskuuta 2015 AAMUSET Kummalki pual MARIANNE ROVIO METSÄKYLÄN ratsastuskeskuksessa sumun peittämä marraskuinen ratsupoliisin arkipäivä alkaa tavallisilla rutiineilla. Vanhemmat konstaapelit Jasmin Paavilainen ja Marjaana Katila harjaavat ja valmistavat hevosensa Ivanin ja Nonin ratsastuskuntoon. Kun satulat ja suitset on laitettu, kaksikko on valmis lähtemään kierrokselleen. Turun ratsupoliisit partioivat koko Lounais-Suomen alueella Poria ja Loimaata myöten. Kauemmaksi matkaan lähdetään hevoskuljetusautolla. Nyt vuorossa ovat lähimaastot Länsikeskuksessa. Ratsupoliisia lähestytään helposti matalan kynnyksen kautta, jossa hevonen toimii hyvänä jäänmurtajana. Hevosta on aina helppoa tulla katsomaan. – Ihmisten on helppoa lähestyä meitä, kun kuljemme hevosen kanssa ihmisten keskuudessa. Moni tulee mielellään silittelemään ja tutustumaan hevosiin. Siinä on helpompi samalla alkaa kyselemään myös lupa-asioita tai muuta poliisilta, Paavilainen sanoa, ja asettaa satulan säkäkorkeudeltaan 180-senttisen Nonin selkään. RATSUPOLIISIT lähtevät partioon säässä kuin säässä. Kaatosateella hevosia liikutetaan maneesissa, mutta työpäivinään ratsupoliisit tekevät vähintään parin tunnin lenkkejä kerrallaan. Myös muu hevosten huolto kuuluu heidän tehtäviinsä. – Vaikka tämä on unelmaammatti, niin on tämä myös vaativaa. Pakkasilla on aika kylmäkin partioida hevosen kanssa, Katila selittää. Ratsupoliisit liikkuvat yleensä kevyen liikenteen väylillä. Tarvittaessa hevosen kanssa pääsee sinne, mihin autolla ei pääse liikkumaan. Metsissä hevosella pääsee nopeastikin rikollisen perässä. – Käytössä olevat ratsut ovat korkeita ja herättävät kunnioitusta, kun saavumme paikalle. Tämä työ on erityisen tärkeä rikollisen toiminnan ennaltaehkäisyssä. Hevosen selästä näkee myös hyvin ja pitkälle. Myös meidän paikalle tulo huomataan nopeasti, Paavilainen toteaa. HEVOSET ovat muutenkin rakkaita Katilalle ja Paavilaiselle. Katilalla on kaksi omaa hevosta ja Paavilaisella yksi. – Harrastan tytärten kanssa hevosia myös vapaa-aikana. Myös työratsu on rakas, sillä tietysti siihen muodostuu vahva tunneside, Katila sanoo. Poliisin ratsuksi valitaan tavallisesti iso ja rauhallinen hevonen. Turvallisuus on tärkeätä. Katilan ratsastama valkovenäjänhevonen Ivan on toiminut vuoden poliisiratsuna. 13-vuotias puolalainen puoliverinen Noni on työskennellyt poliisin kanssa jo seitsemisen vuotta. – Ennen kaikkea hevosen pitää olla rauhallinen, koska muuten se ei ole turvallinen liikenteessä. Se ei saa säikkyä kaikkea, vaikka hevonen onkin pakoeläin jo vaistoiltaan, naiset kertovat. Hevospartion lisäksi Katila ja Paavilainen päivystävät Metsäkylän ratsastuskeskuksessa sijaitsevassa toimistossaan. Hevospoliisia on helppoa lähestyä Turun ratsupoliisin työ on ennaltaehkäisevää ja ihmisläheistä Vanhemmat konstaapelit Marjaana Katila (vas.) ja Jasmin Paavilainen lähdössä kierrokselleen Länsikeskukseen. Marianne Rovio LÄNSIKESKUS ”Poliisin ratsuksi valitaan iso ja rauhallinen hevonen.”
Lauantai 21. marraskuuta 2015 AAMUSET 18 Kummalki pual TUULA ISTALA ENTINEN Kodin Ykkösen -liikekiinteistö tuntuu jääneen tyhjilleen pysyvän oloisesti. Kiinteistön pysäköintihallissa on toiminut kirpputori, jonka vuokrasopimus päättyi 27. syyskuuta. Uutta sopimusta ei ole kirpputorin verkkosivujen mukaan vielä tehty. Kodin Ykkönen muutti keväällä 2013 Raision Itäniityntielle. Tilojen vuokrausoikeus annettiin Tuloskiinteistöt Oy:lle. Yhtiön Turun yksikön toimitusjohtaja Jukka Knaapi kertoo, että uutta liiketoimintaa etsiessä ei löytynyt ankkuriyritystä, joka olisi vetänyt mukaan päivittäisja erikoiskauppoja. – 13 000 neliötä ei ole Turussa helposti markkinoitava kokonaisuus, Knaapi toteaa. Hän kertoo Tuloskiinteistöjen käyneen kohtalaisen laajan markkinointikampanjan. Yhtiö julkisti suunnitelmat uudistuksista ja antoi nimen, kauppakeskus Timantti. Pyrkimyksenä oli avata kaupat joulusesongiksi 2013, ilmastointi-, sähköja hissiremonttien jälkeen. Havainnekuvia pidemmälle eivät suunnitelmat kantaneet, eikä aiottuja korjauksia aloitettu. KAAVA-ARKKITEHTI Anna-Leena Jokitalo kertoo, että virkamiestasolla on koko Länsikeskukselle katsottu tarpeelliseksi laatia kehittämissuunnitelma, mutta työtä ei ole vielä aloitettu. – Mukaan pitää saada paikalliset toimijat kertomaan näkemyksistään, muuten suunnittelua ei ole mielekästä tehdäkään. Uusia asemakaavatoimia eivät kaikki kehittämiskohteet edellytä. Tavoite on laatia runko sille, miten taantuvaa aluetta voidaan kehittää. Virta on vienyt liiketoimintaa Kuninkojalle ja Länsikeskuksen elinvoimaa syö erityisesti laajennettu Myllyn kauppakeskus. Tilastosihteeri Kaisa Hartikan kokoamien tietojen mukaan kiinteistöihin ja tontille ei ole Kodin Autiotalo keskellä kuhinaa Entisen Kodin Ykkösen liiketila seissyt tyhjillään jo kaksi ja puoli vuotta Aavetalo Länsikeskuksen kuhinassa. Entisen Kodin Ykkösen ovella on yhä laput, jotka kertovat Kodin Ykkösen muuttaneen Raisioon. Teemu P. Peltola Ykkösen muuton jälkeen haettu rakennustai purkulupia. Peruskorjaussuunnitelmia ei ole esitetty. Yli 10 000 neliömetrin liikekiinteistö valmistui vuonna 1991. Kaikkiaan rakennettua tilaa on noin 13 000 neliötä. Rakennusoikeutta on käyttämättä pari tuhatta neliötä. Nykyinen kaava on vahvistettu vuonna 2001. Kauppakeskus Timantin lupahakemukset eivät koskaan tulleet vireille. KESKON jälkeen liikekiinteistön omistus siirtyi ulkomaiselle pääomasijoittajalle, jonka kerrotaan tehneen konkurssin. Nykyisestä omistajasta ja tämän edustajasta Suomessa on hankalaa löytää tietoa. Lopulta jäljet johtavat toimitilamyyntiä harjoittavaan yhtiöön, joka toisen lähteen mukaan hoitaa kyseisen liikekiinteistön välitystä. Kohdetta ei kuitenkaan löydy kyseisen yhtiön nettisivujen vuokrattavien tai myytävien kohteiden listalta. Yhteystietoja on niukalti. Yrityksen infonumerosta vastaa henkilö, joka kertoo, ettei anna haastatteluja tai tietoja kiinteistöstä. Henkilö ei kerro myöskään nimeään eikä asemaansa. Hän lupaa kuitenkin välittää yhteydenottopyynnön eteenpäin. – Kyseinen taho ottaa yhteyttä, jos sitä kiinnostaa, ääni puhelimessa ilmoittaa. LÄNSIKESKUS
19 Lauantai 21. marraskuuta 2015 AAMUSET Kummalki pual
Lauantai 21. marraskuuta 2015 AAMUSET 20 Kummalki pual TEEMU P. PELTOLA MAANRAKENNUSTYÖT Viilarinkadun ja Satakunnantien välisellä peltokaistaleella alkoivat jo viime vuoden puolella. Urakka eteni ripeästi, kuten Lidlillä on ollut tapana. Kuluvan vuoden alkupuolella työkoneet poistuivat ja tontilla hiljeni. Ja hiljaista siellä on edelleen. Moni on ihmetellyt, miksi myymälän rakentaminen ei ole alkanut. – Viivästykset ovat johtuneet siitä, että muutimme alkuperäistä suunnitelmaamme kesken rakennuslupahakemusprosessin. Päätimme, että Viilarinkadun myymälä rakennetaankin uusimman Lidl-ilmeen mukaiseksi. Pyrimme siihen, että rakennustyöt aloitettaisiin vielä tämän vuoden puolella. Tavoitteena on avata myymälä loppukesällä 2016, vahvistaa kiinteistöjohtaja Nicholas Pennanen Lidl Suomi Ky:stä. Hän sanoo, että urakkaneuvottelut alkavat jo ensi viikolla. Uusi ilme tarkoittaa sitä, että myymälästä tulee aiempaa avarampi. Värimaailma on sini-puna-keltaisen sijaan hillityn harmaa. Viilarinkadun Lidlin rakentaminen etenemässä Viilarinkadun Lidl-myymälästä tulee saman näköinen kuin syyskuussa Loimaalle avatusta myymälästä. Lidl Suomi Ky LÄNSIKESKUS