JO V Tässä numerossa Oikotie-asuntoliite DESTA 1981 UO REMP I Aamuset KA I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Lauantai 20. syyskuuta 2014 | Nro 70 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä
) #' , # " * ' ))' ' * ) ! Vanhat ja pienet päiväkodit kärjessä karsintalistalla.
( %$ Uutiset s. 6 - - (( ( +++! ! Urheilumies jos kuka Loppu häämöttää Lapsia pataan Risto Taimi oli legendaarinen urheilutoimittaja, joka ei haastatellessaan tehnyt lainkaan muistiinpanoja. Kaupunki s. 8 TPS joutuu taistelemaan kynsin hampain paikastaan liigassa, mutta Inter voi jo valmistautua cupin finaaliin. Urheilu s. 10 Grimmin sadut olisivat nykyään kauhutarinoita. ERI yrittää tuoda Hannuun ja Kerttuun myös huumoria ja lämpöä. Viihde s. 12
#
! " ! # # !
" ! # # ! # # # # !
! ! #
!##
!# !# !
# ! "# % #
%
%
$ ! # " !
0[V
s MYYNTI s HUOLTO s VARAOSIA
!NINKAISTENKATU s s WWW BIOELIKA COM s BIOELIKA SAUNALAHTI FI
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 20. syyskuuta 2014 Tack… ENSI viikolla ilmestyvä tulevaisuuden Turkuposti (1/2029) ei yllätä haastatellessaan Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randellia, 54. Yllätys sen sijaan tupsahtaa tyylipuolelta. On meinaan miehellä härskit pensselit nenän alla. OHO. Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan luonnonvalinta on suosinut maanviljelijöitä. Kuka olisi uskonut, että sonkajärveläinen persjalkainen maajussi on evoluution huipentuma? Pääkirjoitus 20.9.2014 Koulut yhä lahtilistalla LASTEN määrä on kasvussa Turussa. Se on hyvä uutinen. Erityisesti päivähoidon kysyntä on ollut kasvussa. Noin 10 000 turkulaislasta on päivähoidon erilaisten palvelujen piirissä päivittäin eli noin kolme neljännestä alle kouluikäisistä osallistuu varhaiskasvatukseen. Määrä on kasvanut noin prosentin vuosivauhdilla. Perusopetuksen oppilasmäärät ovat myös kasvussa. Pitkään puhuttiin pienenevästä oppilaskatraasta. Määrä luisui alamäkeä vuodesta 2003 alkaen, mutta käännekohta oli vuosi 2012. Määrä kasvaa nyt toista vuotta peräjälkeen. Tänä vuonna kasvua on 120 oppilaan eli pienen koulun verran. Toisen asteen koulutuksessa opiskelijamäärä kääntyy kasvuun vasta vuonna 2018. SAMAAN aikaan sivistystoimialaan VIELÄ yksi pesti ja sitten superkarttuma kouraan. Aluehallintoviraston ylijohtaja Kari Häkämies (kuvassa) hakee Savoksi Savon paikalle eli maakuntaliiton johtajaksi. Hakijoita on 16, muun muassa joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte ja seurakuntayhtymän hallintojohtaja Hannu Kallio. kohdistuu leikkuri, kuten kaikkiin muihinkin palveluihin. Miten sovittaa yhteen tosiaan korville lyövät trendit? Lasten määrä kasvaa, päiväkotien ja koulujen määrä vähenee. Parhaillaan tehdään jo uutta palveluverkkoselvitystä. Valtuusto linjasi elokuussa, että pienten koululaisten pääsy lähikouluihin turvataan, mutta lausuma tarkoittaa lähinnä ykkös- ja kakkosluokkia. Se ei tarkoita, etteikö alakouluja voitaisi lakkauttaa. Suurin paine kohdistuu kuitenkin päiväkoteihin. Hoidettavien määrä kasvaa, mutta linjauksen mukaan kunnallisen päivähoidon määrä pysyy entisellään eli noin 5 000 lapsessa. Kasvu jää yksityisten päiväkotien hoidettavaksi. Kunnallisen päivähoidon suhteellinen osuus laskee 75:stä 70 prosenttiin vuoteen 2018 mennessä, vaikka absoluuttinen paikko- jen määrä pysyy entisellään. PÄIVÄKOTEJA on nyt pienissä jaa vanhoissa tiloissa, joista viidesosas-sa kaupunki on vuokralla. Karsintaa kohdistunee ensi sijassa niihin, muttaa se tarkoittaa, että etenkin esiopetustaa järjestetään entistä enemmän koulujen yhteydessä. Koulujen lakkauttaminen on vaikea paikka päättäjille ja etenkin koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Esimerkistä käy Paimalan pieni koulu, jonka lakkauttamista käsiteltiin kaupunginhallituksessa 34 kertaa. Helppoa siitää ei tule vieläkään. LASSE VIRTANEN N Demari Porvari PERTTI PAASIO PEKKA RUOLA on ministeri ja entinen SDP:n puheenjohtaja. on kunnallisneuvos ja entinen valtuuston puheenjohtaja. DEBATTI JESTAS. Miksi Auer lopetti lasten terapian, kysyy Iltalehti (16.9.). Auer-uutisointi on mennyt räikeästi överiksi. Olisiko älypuhelimeen saatavissa Auer-vaarasta hälyttävää applikaatiota, joka poistaisi otsikot näkösältä? MINISTERI Pertti Paasio on arvioinut helpoimmaksi päätöksentekotavaksi sen, että päätetään vastustaa huonoja asioita ja suosia hyviä asioita ja sitten mennään kotiin. Tällaiseen jamaan Turun päätöksenteko on valitettavasti ajautumassa. Kun asiat ovat vaikeita, päätöksenteko ei ole helppoa. ELY-KESKUKSET SET saattavat vähentää yli 700 työ-paikkaa lähivuosina (TS 16.9.). Valtion leipää sanottiin ennen vanhaan pitkäksi ja kapeaksi, mutta se ei ole enää kumpaakaan. Eikä varsinkaan pitkä. KUNTALIITOKSET näyttävät pysähtyneen, kun pakkoliitospykälä vedettiin pois. Oliko päätös oikea? RUOLA: Odotan erittäin paljon metropolialueen kehityksestä. Se näyttää suuntaa koko maalle. Siitä saattaa tulla toimiva malli Turun ja Tampereen seudulle. Jos pääkaupunkiseutu pääsee ratkaisuun, se heijastuu vääjäämättä myös tänne. PAASIO: Hallintoa on kevennettävä. Usein käy vain niin, että keventämisen sijasta saadaan nopeasti kasvava hallinnonkeventämisvirasto useine päällikköineen. Tätä on varottava ja vältettävä. PR: Rahan puute pakottaa julkisen hallinnon toimenpiteisiin. Ei voida edellyttää, että veroprosentti on 25. PP: Sitä ei pidä sallia. PR: Nimenomaan. Jyrki Kataisen hallitus teki monta hyvää päätöstä, mutta erittäin huonon, kun pakkoliitospykälä poistettiin. PP: Siihen pantiin hiukan toivoa pari vuotta sitten. PR: Kokoomuksella, demareilla ja RKP:llä olisi pitänyt olla hallituksessa enemmistö. Vasemmistoliitto oli mukana. Se pudotti pykälän pois. Ja kyläpoliitikot, jotka ovat myös kansanedustajia. Niitä on joka puolueessa. PP: Pakkoliitos on psykologisesti huono sana, kuten pakkoruotsikin. Olisi pitänyt todeta, että vastuu isänmaan hyvinvoinnista on kaupunkiseuduilla ja kansakunnan katseet suuntautuvat niihin. Olisi pitänyt olla rohkaiseva. Pakkoa on helppo vastustaa miettämättä mitä vastustetaan. Suomi ei pärjää, elleivät isot kaupunkiseudut pärjää. Eivätkä ne pärjää tällä mentaliteetilla. PR: Että jokainen hoitaa kaiken. PP: Aivan. Kaikki hoitavat kaiken. On niin monta tapaa hoitaa asiat väärin. Kumma kyllä, ne on kaikki löydetty. PR: Se oli hyvin sanottu. Professori Markku Kuisma on arvioinut, että maaseudulla asuu vielä 500 000– 600 000 sellaista, jotka muuttavat kaupunkiseuduille. Ruola ja Paasio päättävät debatistiuransa tähän. NIKKE NOUSUKAS …nej tack! "! $ " # ! %%% $ !" "
! !
! !
7DQVVLNDXSSD 7XUXVVD 8XVLD WXXOLD 7DQVVL3XRGLVVD G
!
)* & $ ) "& &) ' ! ,( ( ' , #!', ,
AAMUSET 6 UUTISET Viikinkiaikainen rahakätkö löytyi KAARINAN ja Turun rajalta Aurajoen lähettyviltä on löytynyt viikinkiaikainen rahakätkö. Kätkö sisältää 26 hopearahaa tai hopearahan katkelmaa. Alustavien arvioiden mukaan kätkö ajoittunee viikinkiajan loppu- puolelle, 1000-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Löytö on Turun museokeskuksessa, josta rahat viedään Suomen Kansallismuseon rahakammioon arvioitaviksi. Vonkuuko paljastimesi? Mikä on arvokkainta, mitä olet maasta löytänyt? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 20. syyskuuta 2014 Ristimäen kirkon kivijalka esillä SUOMEN vanhimman kirkon kivijalka Kaarinan Ravattulan Ristimäellä on kokonaisuudessaan esillä ensimmäisen kerran lähes 800 vuoteen. Kaivaustutkimuksista vastaava Turun yliopiston arkeologian oppiaine järjestää yleisölle tilaisuuden nähdä koko kirkon ala maanantaina 22. syyskuuta. Kiviperustukset peitetään maalla noin viikon kuluttua eikä kirkon jäännöksiä todennäköisesti sen jälkeen tulla uudelleen ottamaan kokonaisuudessaan esiin. Kirkkoaluetta pääsee katsomaan maanantaina kello 14–20, jolloin paikalla järjestetään yleisölle suunnattu ohjelmallinen Ristimäki-päivä. Kävijöiden toivotaan saapuvan alueelle kävellen tai pyörillä. Kesän kaivausten perusteella on selvinnyt, ettei kirkko ole palanut. Vihreät: Turku irti Fennovoimasta Tilat syynissä Palveluverkkoa karsitaan, kohteina erityisesti pienet ja vanhat päiväkodit LASSE VIRTANEN KAUPUNGINVALTUUSTO esti elokuussa neljän koulun lakkauttamisen, mutta asia ei ole vielä poissa päiväjärjestyksestä. Jo hyväksytty uudistamisohjelman kakkososa edellyttää, että sivistystoimiala säästää ensi vuonna palveluverkostaan 1–1,5 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että joistakin koulurakennuksistakin on luovuttava, vaikka karsintalistalle joutuu erityisesti päiväkoteja. Tiloihin uppoaa 50 miljoonaa euroa vuodessa. Käynnissä on jo uusi palveluverkkoselvitys, joka poikii esityksiä marraskuuksi. Selvitystä vetää apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen. Koko ketju on tarkoitus selvittää siihen asti, että tiedetään mitä tyhjenevälle kiinteistölle tapahtuu ja mitä se maksaa. Paine kohdistuu silti edelleen myös pieniin kouluyksikköihin. – Perinteisiä yläkouluja meillä on ainoastaan Puropellon ja Rieskalähteen koulu, joissa on molemmissa noin 500 oppilasta. Niitä ei voida ihan yhtäkkiä lakkauttaa tai yhdistää. Päättäjilläkin pitää olla rohkeutta puuttua alakouluverkkoon, arvioi sivistystoimialan toimialajohtaja Timo Jalonen. Kouluverkosta päättää valtuusto, päiväkodeista pääsääntöisesti kasvatus- ja opetuslautakunta. – Jos valtuusto ei hyväksy muutoksia kouluverkkoon, säästö on löydettävä muualta eli opetuksesta. Satsataanko koulussa opetukseen vai seiniin? – Lähikouluperiaatteesta halutaan pitää kiinni, mutta ei sekään voi tarkoittaa sitä, että kun uusia kouluja tu- lee, niin vanhassa verkostossa ei voitaisi tehdä mitään muutoksia, sanoo kaupunginjohtaja Aleksi Randell. KARSINTA kohdistunee päiväkoteihin. Päiväkotikäytössä on pieniä ja vanhoja tiloja, joista viidesosa on vuokrattu ulkoa. – Kokemus on osoittanut, että pienen päiväkodin lopettaminen on sittenkin helpompaa kuin pienen koulun. Päiväkotiin yleensä viedään hoitoon, arvioi Jalonen. Jalonen laskee, että tiloista voitaisiin säästää enimmillään jopa 15 miljoonaa euroa, mutta vaikutukset olisivat dramaattisia. Siirryttäisiin vuorolukuun eli koulut olisivat avoinna aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Joka toinen koulu olisi suljettava. – Tämmöiseen meneminen edel- lyttäisi täydellistä taloudellista romahdusta tai sota-aikaa, sanoo Jalonen. – Säästöt tulevat investoinneista. Tarkkaan harkitaan lähdetäänkö jotain koulua peruskorjaamaan, kun asutuksen painopiste muuttuu kaupungin eri osissa. Jossain koulu uhkaa tyhjetä ja toisessa tarvitaan lisärakennuksia. On pakko tehdä uudelleenarviointeja. KOULUJA on remontoitu viimeisen kymmenen vuoden aikana 150 miljoonalla eurolla. Päivähoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten määrä joka tapauksessa kasvaa lähitulevaisuudessa. Oppilasmäärä lisääntyy, koska syntyvyys on kasvanut, eivätkä lapsiperheet enää muuta kehyskuntiin samaa tahtia kuin aikaisemmin. Förin ketjuvetosysteemi yhä tsaarinaikainen Tara Jaakkola TURUN vihreiden valtuustoryhmä pitää Fennovoiman ydinvoimahanke Turun etujen vastaisena. Turun kaupunki on sitoutunut Turku Energian kautta Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen 2,32 prosentin omistuksella. Valtuusto hyväksyi hankkeen viime lokakuussa äänin 37–29. – Kun teimme valtuustossa päätöstä, ei meille tuotu kunnollista tietoa kustannusarviosta tai kannattavuuslaskelmien perusteista. Sähkön hinnankehitysennusteiden perusteella hanke on erittäin suuri riski myös Turulle, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Elina Rantanen. Valtuustoryhmä vastusti yksimielisesti Turku Energian osuutta ydinvoimahankkeessa. Vihreiden mukaan Turku Energian tulisi jatkossa satsata entistä enemmän uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon. TEEMU P. PELTOLA SUOMEN vanhin päivittäisessä käytössä oleva julkinen liikenneväline Föri juhlii 110-vuotista matkaansa Turun päivänä 21. syyskuuta. Vuonna 1904 liikennöintinsä aloittaneen lautan toimintaperiaate ei ole muuttunut vuosisadassa miksikään. – Vetosysteemi kettinkeineen on alkuperäinen. Tietysti pohjalevyt ja muut kiinnitykset on uusittu, mutta muuten Föri toimii ihan samoin kuin 110 vuotta sitten, vahvistaa satamakapteeni Kari Riutta Turun satamasta. Alkuperäinen föri lykki joen halki puulämmitteisen höyrykoneen voimalla. Se korvattiin dieselmoottoreilla vuonna 1955. – Förissä on kaksi moottoria, joilla ajetaan vuoropäivin. Kolmas moottori on varalla konevajalla. Lautasta on uusittu vuosisadan aikana lähes kaikki. Kari Riutta tosin arvelee, että Förin rungossa saattaa yhä olla jäljellä jokunen alkuperäinenkin palkki. AURAJOESSA oli menneinä aikoina kaksikin föriä. Nykyinen föri oli alinen föri ja hieman ylempänä jokivarressa höyrysi ylinen föri, eli onkaföri. Sen taru päättyi Martinsillan valmistuttua vuonna 1940. Onkaföri kohtasi loppunsa jatkosodan pommituksissa, jolloin lautta upposi Aurajokeen ja päätyi romutettavaksi. Föri liikennöi vuosittain toukokuun alusta Turun päivään asti päivittäin kello 6.15–23 ja talvisin Turun päivästä 30. huhtikuuta asti kello 6.15–21. Turun päivänä kaupungilla voi tehdä paljon muutakin kuin seilata Fö- Föri on Turun tunnetuimpia nähtävyyksiä. rillä. Keskustan liikkeet ovat auki, eri puolilla kaupunkia on markkinoita, myyjäisiä, avoimia ovia, opaskierrok-
AAMUSET 8 KAUPUNKI Hyvästit Katedraalikoululle ENSI maanantaina 22. syyskuuta on viimeinen mahdollisuus nähdä Katedraalikoulun juhlasali nykyisessä asussaan, sillä tiistaina kiinteistössä alkaa mittava peruskorjaus. Kuninkaantien muusikot pitää koulun juh- lasalissa maanantaina kello 19 alkaen harvinaisen konsertin, jossa esitetään itävaltalaisen Johann Heinrich Schmelzerin 1600-luvulta peräisin oleva Miekkailukoulu historiallisesti tanssittuna ja miekkailtuna. Mitä Turun päivä sinulle merkitsee? Onko sen aika jo ohi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 20. syyskuuta 2014 Jonny Holmén KADUN TYYLI NOSTALGINEN TURKU Oona Karhunen Risto Taimi valmistautui Los Angelesin olympialaisiin Turun Sanomien toimituksessa 12. heinäkuuta 1984. Ilona Seppä, Eerikinkatu. Sekoituksia nettikaupoista –TYYLINI on sekoitus klassista, vintagea ja rokkia. Pidän hyvännäköisistä mutta mukavista vaatteista, kertoo vaatteissaan naisellisista leikkauksista pitävä Ilona Seppä. Seppä ostaa vaatteensa yleensä nettikaupoista. – Käyn myös Stockmannilla. Päälläni oleva paitamekko on Asokselta, nahkatakki Vilasta ja kengät olen ostanut Din Skosta. Teen joskus heräteostoksia, mutta aika lailla vaatteiden osto on nykyään tarvepohjaista. Seppä pitää luonnonkuiduista ja silkistä. – Silkki on viileä ja hengittävä ja se on mukava iholla. Se on myös suht eettinen. Väreistä pidän erityisesti mustasta ja valkoisesta. Kenkien kohdalla on selvät kriteerit. – Tolppakorkoiset, aitonahkaiset ja mustat kengät. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Sanan säilän mestari Risto Taimi luotsasi Turun Sanomien urheilutoimitusta lähes kaksi vuosikymmentä HEIKKI MÖTTÖNEN URHEILUTOIMITTAJA Risto Taimi johti Turun Sanomien urheilutoimitusta vuodesta 1978 lähtien jääden ansaitulle eläkkeelle vuonna 1997. Taimella oli erityisesti yksi luontainen pääoma, jolla hän erottui muista. Hänen muistinsa oli terävä kuin partaveitsi. Hän saattoi haastatella vaikka kuinka pitkään kirjoittamatta muistiin yhtään mitään. Valmis ja värikäs teksti jalostui kuitenkin täysin itse haastattelun pohjalta. Risto Taimi oli Heidekenillä syntynyt paljasjalkainen turkulainen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun lyseosta olympiavuonna 1952 ja jo seuraavana vuonna alkoi vuosikymmeniä kestänyt toimittajan taival. Taimi ei jumittunut koko uransa ajaksi Turkuun, vaan hän teki uraa myös pääkaupunkiseudulla. Hän toimi esimerkiksi maineikkaan Suomen Urheilulehden päätoimittajana vuosina 1971–73. Taimen kirjoituksia saatiin lukea myös Veikkaus-lehdessä sekä Demarissa. Hän ei ollut pelkkä toimittaja, vaan myös rautainen urheilutiedottaja. Urheilulehdestä Taimi loikkasi Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton tiedotuspäälliköksi. VUONNA 1978 Taimi katsoi, että on oikea aika palata takaisin kotikau- punkiin, kun Turun Sanomat tarjosi urheilutoimituksen päällikkyyttä. Taimi oli monipuolinen urheiluasiantuntija, mutta perinteiset yleisurheilu ja hiihto vetivät lajeina pisimmän korren. Taimi osallistui työnsä puolesta kuusiin eri Yleisurheilun MM-kisoihin ja hän koki peräti yhdeksän kertaa olympiahuuman paikan päällä. Taimi oli myös aktiivinen järjestöihminen sekä ansiokas historiikkien kirjoittaja. Taimi johti TS:n urheilutoimituksen rinnalla myös Turun Urheilutoimittajien kerhoa aina 2000-luvun taitteeseen asti. Turun Urheilutoimittajien kerho valitsi hänet kunniapuheenjohtajakseen vuonna 2001. Taimen kynästä lähtivät TuUL:n ja TuTo:n historiikit ja oma lukunsa oli Münchenin 1500 metrin olympiavoittaja Pekka Vasalan urasta kertonut Mitalin toinen puoli. TAIMI sai uransa aikana ja sen jälkeen lukuisia eri palkintoja ja muistamisia. Vuoden yleisurheilutoimittajan titteli irtosi samana vuonna 1983, kun Helsinki järjesti kautta aikain ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat. Suomen Urheiluliitto palkitsi hänet Lasse Viren -mitalilla vuonna 1997. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultaisen ansioristin hän vastaanotti vuonna 2003. Risto Taimi kirjoitti eläkepäivinäänkin vielä aktiivisesti. Hän menehtyi 73 vuoden iässä maaliskuussa vuonna 2006. TÄYSOSUMA Kahden elementin peto OONA KARHUNEN Tri Intonen uvaa. ordorin hehkeä svattamaan Maa ssä. pim – Rupesin kam Ja a. ss m Kasvaa karu massakin Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. KAKOLANMÄEN luonnontilaisena säilyneessä lammikossa asustaa suuri joukko vesiliskoja. Vesilisko (Triturus vulgaris) on yksi laji eli niitä ei ole Suomessa erilaisia. Vesilisko kuuluu sammakkoeläimiin eli nimestään huolimatta se ei ole lisko eikä matelija. Lajia löytyy lähes kaikista lammikoista, vaikka laji viettääkin varsin paljon aikaa kuivalla maalla. Veteen se tulee lähinnä lisääntymään. Lajin yksilöt aloittavat lisääntymisen varsin myöhään, 3–7 vuoden iässä, ja ne elävät yli kymmenvuotiaiksi. Kuvassa olevalla vesiliskon toukal- la eli samana vuonna munasta kuoriutuneella poikasella kidukset ovat vielä näkyvillä. Kidukset katoavat ennen kuin poikaset siirtyvät maalle syyskuussa. Osa toukista saattaa lykätä aikuistumista myöhemmäksi. Poikasten nuoruusvaiheista ja MEIDÄN MAILLA elämästä ei tästä eteenpäin tiedetä kovin paljon. Ne palaavat kuitenkin veteen viimeistään noin kolmen vuoden kuluttua. Vesiliskojen elämää hallitsevat siis vaellus veden ja kuivan maan välillä ja ne viettävätkin elämänsä hyvin erilaisissa elinympäristöissä. Vesiliskot ovat petoja eli syövät muita eläimiä, etenkin pieniä vesihyönteisiä. Vesiliskot joutuvat toukkavaiheessa myös itse helposti sudenkorennon toukkien ruuaksi. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
LÄTKÄLIIGA ILMOITUS Saneeraus ja Maalaus Saarikallio Oy Mitä yrityksenne tekee? - Saarikalliolta saa yksilöllisen ja laadukkaan keittiön kodin sydämeksi. Keittiöissämme yhdistyvät ajaton muotoilu ja onnistuneet kokonaisratkaisut. Tarjoamme maan laajimman valikoiman materiaaleja ja yksilöllisiä mahdollisuuksia, joista unelmien keittiö syntyy. Tästä on syntynyt -sanonta: ”Saarikallion keittiöstä nautit eniten kotonasi”, kertoo myymäläpäällikkö Pasi Heikkilä. Mitkä ovat vahvuutenne? - Saarikalliolla asioidessaan asiakasta palvelee aina ammattitaitoinen henkilökunta. Haluamme olla avuksi keittiöiden lisäksi myös kodin muun kalustuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tuotevalikoimamme kattaa keittiöiden lisäksi laadukkaat kansainvälisen tason säilytysjärjestelmät, kylpyhuonekalusteet sekä kodinkoneet. Millaiset ovat alan näkymät? - Yleinen taloustilanne näkyy meidänkin alallamme, mut- ERANDER www.erander.? ta kyllä keittiöitä silti edelleen menee. Laadukkaiden keittiöiden käyttöikä on pitkä ja niitä tarvitaan kuitenkin aina. Mikä on paras TPS-muistosi? - Mennään ajassa niin pitkälle e taaksepäin, jolloin Saku Koivu ja Raimo Summanen pelasivat mustavalkoivalkoisissa. Tuolloin pelattiin legendaaridaarisia kamppailuja Jokereita vastaan staan jossa silloisina tähtinä pelasivat asivat Janecky, Lind ja Varis. virtaa riittää motonet korjaamo Mitä odotat TPS:lta tällä lä kaudella? - Kauden alku on antanut luupauksia paremmasta kau-desta. Joukkueen käyrä on ylöspäin. Uskon ja toivon, että tällä kaudella sijoitus on selvästi viime vuosia parempi. Tsemppiä ä joukkueelle kauteen, toivotottavasti pelit jatkuvat pitkälle le kevääseen! www.mmkuntotalo.com Aurator Varainhoito Mitä yrityksenne tekee? - Auratorin ydinosaamista on yksilöllinen varainhoito. Olemme osa Evli-konsernia, joten kauttamme saa laajemmaltikin sijoittajalle hyödyllisiä palveluita, palveluita kuten sähköisen Verkkopankkiiri-varainhoitopalvelun, kopankk kertoo yksityispankkiiri Mikael Henriksson. Henriks Mitkä ovat yrityksen Mi vahvuudet? va -V Voimme sanoa tarjoavamme aidosti henkilökohtaista m jja räätälöityä varainhoitoa. Asiakkaidemme varoja ei hoideta mallisalkkujen mukaan, vaan jokainen salkku on omannäköisensä. Vahvuutena pidän myös sitä, että meillä yksilöllisen varainhoidon asiakkaaksi pääsee pienemmällä summalla kuin useimmilla muilla tämän alan toimijoilla. m Millaiset ovat alan näkymät? - Varainhoito on kasvava ala, mutta alan luonteeseen kuuluvat myös suuret vaihtelut lyhyenkin ajan sisällä. Sijoittajille tarjottavien vaihtoehtojen määrä kasvaa jatkuvasti ja entistä monimutkaisempia tuotteita tuodaan markkinoille. Meidän asiakkaamme arvostavat selkeyttä ja läpinäkyvyyttä varallisuutensa hoidossa. Uskomme, että tämäntyylisellä perinteisellä mallilla on tulevaisuudessakin kysyntää. LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY Puh. 23 24 040, GSM 0400 862 749, Yliopistonkatu 32, 20100 Turku Mikä on paras TPS-muistosi? - Hyviä muistoja on paljon jo Kupittaan ajoilta asti, mutta päällimmäisenä on kuitenkin tuorein mestaruus vuodelta 2010. Tämän kauden jälkeen hyviä muistoja on varmasti kertynyt taas lisää. Mitä odotat tältä kaudelta? - Joukkueen ympärillä on tapahtunut viime kauden jälkeen paljon positiivisia asioita. Uskon, että nämä muutokset näkyvät peliesityksissä ja tähtäin voi olla vaikka olla finaalissa asti. HUMALISTONKATU www.markiisijapeite.? Matot ja mattohuolto Lätkäliigan tilanne TPS–Blues -ottelun jälkeen Metaplan ......................................................40 Turun Seudun Vuokravälitys .............................11 Radio Auran Aallot .........................................40 Intersport Länsikeskus....................................10 Myllyn Apteekki ..............................................31 Green Carpet ..................................................9 Saarikallio .....................................................29 Linnan Apteekki ...............................................9 Motonet korjaamo .........................................21 Hiuskeskus Tarja Juvonen .................................5 Mainosnerg ..................................................20 M&M kuntotalo ...............................................5 Aurator ........................................................14 Classic Man ....................................................0 Aamuset ......................................................13 Ego Media ......................................................0 Akku-Pojat ....................................................12 Exposet ..........................................................0 Kotipizza-Humalistonkatu .................................12 Kallun Grilli......................................................0 Lasitusliike Roininen .......................................12 Oili Jalonen .....................................................0 Lehtipalvelu Pirjo Rantala ................................12 Pappila Penkkala Group Oy ................................0 Merkkihanski .................................................12 Radio Melodia .................................................0 Olavin Krouvi .................................................12 Skanssin Suutari ..............................................0 Saneeraus ja maalaus Erander ........................12 Turun Erikoistaksit ............................................0 Turun Markiisi ja Peite ....................................12 Presto ...........................................................0 Turun Tietopalvelu ..........................................12 Turun Vuokra-Asunnot ......................................0 Valaisin Grönlund ...........................................12 Tällä sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkausta SM-liigakaudella 2014-15. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 20 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan pistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.fi. TURUN SEUDUN VUOKRAVÄLITYS OY www.tsvv.fi p. 02 2505 861 MERKKI HANSKI LÄNSIKESKUS Aamuset Kaupunkimedia
AAMUSET 10 URHEILU TPS:n B-tytöt turnausemäntinä TPS järjestää jalkapalloilun B-juniorityttöjen SM-lopputurnauksen. Lopputurnaus pelataan Urheilupuiston Yläkentällä 11. lokakuuta. TPS:n lisäksi lopputurnaukseen osallistuvat PK-35, VJS, Ilves, Pallokissat, Meri- lappi United, ONS ja VIFK. Lopputurnaus on osa Suomen Palloliiton Turun piirin 90-vuotisjuhlallisuuksia. Lopputurnauksen ensimmäinen peli alkaa kello 8.30 ja finaali pelataan kello 17.30. Vieläkö uskoa riittää, säilyttääkö TPS paikkansa Veikkausliigassa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 20. syyskuuta 2014 Ei kirvestä kaivoon ÅBORAAKKELI Buumi puntariin Inter ja TPS loppuhuipennukseen erilaisista lähtökohdista Tara Jaakkola LENTOPALLO ja koripallo elävät, tai elivät ainakin arvokisojen ajan, buumissa. Raision Loimu aloittaa pelinsä kotiareenalla viikon kuluttua 27. syyskuuta. On mielenkiintoista nähdä, miten lentopallo yrittää maajoukkueen menestystä hyödyntää. Ainakin aineksia on, sillä osa lentopallomaajoukkueen vastuunkantajista pelaa kotimaankentillä. Vaikka Raisiossa on pitkät lentopalloperinteet ja menestyttykin on, kansan houkutteleminen lehtereille on vaikeaa. Lentopallo joutuu muun urheilun tavoin taistelemaan ihmisten vapaa-ajasta. Hyvätasoiset pelit ja menestys ovat hyvä alku, mutta yksistään ne eivät riitä. Tavalla tai toisella ihmiset pitää saada houkuteltua otteluihin. Tai sitten voidaan tyytyä vanhaan ja odottaa maajoukkueen seuraavia urotekoja televisiossa. ILKKA LAPPI Derbyssä saatu selkäsauna kuitenkin sysäsi Palloseuran kuitenkin takaisin sarjajumboksi. Eikä TPS:n loppuohjelma tee kolmen pisteen päähän karanneen Hongan tavoittamisesta ainakaan helpompaa. Jäljellä on viisi peliä ja vastassa sarjan viiden kärki. Loppurutistuksen aloittaa sunnuntain vierasottelu SJK:ta vastaan. – Aika vaikea loppuohjelma on. Tässä kohtaa sillä ei kuitenkaan ole väliä. On vaan pakko yrittää repiä pisteitä kärkipään joukkueita vastaan. Painetaan kaasu pohjaan ja katsotaan viimeisen pelin jälkeen mikä on tilanne, toteaa Lehtovaara. ILKKA LAPPI KUN Veikkausliigaa on jäljellä viisi kierrosta, turkulaisseurojen lähtökohdat ovat varsin erilaiset. Tällä viikolla derbyssä Inter otti, paitsi kaupungin jalkapallovaltikan kiistattomasti, tärkeät pisteet putoamistaistelua ajatellen. Kauden kolmannen derby-voiton jäljiltä Interin kohtalo on omissa käsissä. Eroa takana olevaan Honkaan on neljä pistettä. Aivan rauhallisin mielin Interin leirissä ei kuitenkaan vielä voida olla, sillä Honka saapuu vieraaksi Kupittaalle maanantaina. – Maanantaina voitto niin ollaan melko varmasti kuivilla. Voitot tuovat myös itseluottamusta ja sitten tulee muistakin peleistä voittoja, Interin Tamas Gruborovics toteaa. – Viime aikoina ollaan pelattu kärkiviisikkoa vastaan ja pelillisesti ollaan oltu hyviä. Voittoja oli otettavissa jo ennen derbyä. Kun onnistuminen tuli, niin homma kääntyy, hän jatkaa. KUPITTAAN käytävän toisella puolella tilanne on tukalampi. Jo ennen Interiltä odotettiin enemmän kuin on saatu. - Odotettua heikompi kausi on monen asian summa, mutta ne ovat kaikki tekosyitä. Pitää vaan keskittyä siihen, että hoidetaan loppukausi kunnialla, toteaa Tamas Gruborovics (vas.). kauden alkua putoajaksi tuomittu TPS on yllättänyt monet nousemalla kauden aikana taistelemaan tosissaan sarjapaikkansa puolesta. TPS-maalivahti Jukka Lehtovaara näkee nousun monen asian summana. – Yksi syy on tietenkin pelaajaringin vahvistuminen. Mika Ääritalo, Joachim Osvold ja Juri Kinnunen toivat mukanaan uutta positiivista energiaa hommaan. – Toinen syy on se, että muutimme pelitapaamme vähän. Kauden loppupuolella olemme yrittäneet pelata suoraviivaisemmin ja ollaan haettu tulosta. Emme halua olla sympaattisia häviäjiä. Alkukaudella tosi monet sanoivat, että pelattiin tosi hyvin, mutta turpaan tuli koko ajan, Lehtovaara sanoo. USKOA TPS-kapteenilla riittää, vaikka sarjan peränpitäjän asema ei olekaan helppo. – Meillä oli ennen Mypa-tappiota usean pelin hyvä jakso, mikä ei ollut sattumaa. Nuorelle joukkueelle tilanne ei tietenkään ole helppo, mutta toisaalta jossain vaiheessa kautta olimme jo kymmenen pistettä muita perässä. Siihen nähden aika paineetta voidaan peleihin lähteä, Lehtovaara muistuttaa. 6$/,%$1'</,,*$$ 5DGLR &LW\ $UHHQDOOD 5 $UHHQD P PDDQDQWDLQD ./2 736 YV (5? 3$/$ 785.8/$,67$ (/?0?? 78/(9,$ .27,277(/8,7$ YV YV 2/6 639 ::: 7366$/,%$1'< ), *% 625 (+ &'0 ).+&'4 +0! 8#+0 81+661 4++66 ,#6-110 %*. 2'.+ 625 .+0-²2+0) *- #4''0#..# -' -.1 ?«ÕÌ /*-?Ì????ÃÌ? > ?««Õ«>ÛiÕ >?° £ä å] >«ÃiÌ x å ³ £]x å ÛB°«>?° U >ÕÃ???ÀÌ?Ì >?° £?? å U >ÌÃ?LÕÃÃ? £ää ?? £Ç°£ä B?Ì?i? U
KUN siirrymme maapallolla usean aikavyöhykkeen yli, kello ei heti pysty tahdistumaan paikalliseen aikaan ja sisäinen kello menee sekaisin. Japanilainen tutkijaryhmä raportoi Cell Reports -tiedelehdessä, että hiirten ruokailurytmiä muuttamalla voitiin muuttaa solujen sisäisen kellon rytmiä. Tutkijoiden toiveena onkin kehittää ihmisille ohjeet milloin ja mitä ruokailla, kun aikavyöhykkeitä ylitetään. Onko täysin yhdentekevää, kuinka hampaansa harjaa? Riittääkö pelkkä suuvesi? AAMUSET Aikaerorasitus säädeltävissä ruokailulla 11 KOTIKÄYNTI Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 20. syyskuuta 2014 Onko oikeaa harjaustapaa? Hienhajun syy löytyi Oikea harjauskulma erityisen tehokas ienten puhdistuksessa Matti Arvilommi JOKAPÄIVÄINEN terveyttä edistävä toimi, jota toistavat uskollisesti lähes kaikki lapsista vanhuksiin, on hampaiden harjaus. Ohjeita oikeista harjaustavoista tarjoavat hammaslääkärit, hammastahnafirmat ja terveysviranomaisetkin. Tuore selvitys ohjeistuksista oli kuitenkin yllättävä, sillä niiden osoitettiin olevan hyvin kirjavia ja vailla kunnollista tieteellistä pohjaa. Lontoolaiset tutkijat keräsivät kymmenestä eri maasta, mukana myös Suomi, eri tahojen antamia harjausohjeita. Mukana oli hammaslääkäriliittojen, erilaisten asiantuntijoiden, oppikirjojen ja kaupallisten toimijoiden neuvoja. Ainoa asia, josta oltiin lähes yksimielisiä, oli harjauskertojen lukumäärä, kaksi kertaa päivässä. Kysymykseen miten kauan olisi harjattava, oli jo vaikeampi saada selkeää vastausta. Lähes puolet ohjeista sivuuttivat ajan kokonaan. Ne jotka ottivat kantaa, neuvoivat harjattavaksi kaksi tai kolme minuuttia. HARJAUSMENETELMIÄ on lukuisia. Aikuiset iäkkäämmät suomalaiset aloittivat aikoinaan harjauksen ylösalas tyyliin. Sittemmin tuli vaakasuora nykytys. Uusimmissa lisätään pyörivää liikettä harjaan ja harjauskulma myös vaihtelee. Oikean harjauskulman sanotaan olevan erikoisen tehokas ienten pitämisessä kunnossa. Näitä eri menetelmiä suositeltiin hyvin kirjavasti, yksimielisyys oli kaukana. Eroja oli paitsi kaupallisten tahojen ja asiantuntijoiden ohjeissa myös asiantuntijoidenkin välillä. Perinteisen tai sähköhammasharjan eroja ei käsitelty, eikä niiden paremmuuteen otettu kantaa. Myöskään hammasharjojen kovuuden tai pehmeyden merkitystä ei kommentoitu. TUTKIJATKIN ihmettelivät tuloksiaan. Miten näin yleisestä toimesta vallitsi niin kirjava ohjeisto? Syyksi he arvelivat kunnollisten tutkimusten puutetta. He kannustavat hammaslääkäreitä tekemään vertailevia tutkimuksia eri menetelmien tehosta. Miten siis pitää hampaat rei´ittöminä ja ikenet kunnossa? Kunnes tieteellinen totuus valkenee, lienee paras harjata huolellisesti op- Hampaiden harjauksessa on useita erilaisia tekniikoita. pimallaan tekniikalla kahdesti päivässä riittävän pitkään, jotta jokainen hammas puhdistuu. Ja vielä tikuttaa tai hammaslangalla hoidella tiukat
(
,,).. 77 7;0.) (; ;; 6)77 " =24 ! ==4<4 = D ( !. * *( ( 1** 1 .1 * . 1)1*. ! & 1** 1 ! !! ** ' 2 . . !* % 1 . . ) . 2 . # # .1* ) .#! #! ) !
% #. ** %%1 #!* ).. !(
" JAPANILAINEN tutkijaryhmä löysi kainalonäytteistä hapettomissa olosuhteissa viihtyvän hajubakteerin. Bakteeri tunnistettiin anerokokiksi ja se tuotti runsaasti pahanhajuista haihtuvaa rasvahappoa nimeltä HMHA. Tutkijat löysivät kiinalaisen äkämäkasvin uutteista PGG-nimisen aineen, joka pystyi hyvin pieninäkin pitoisuuksina estämään bakteerin kasvua. FEMS Microbiology and Ecology -lehdessä julkaistujen tulosten mukaan PGG osoittautui lupaavaksi deodorantiksi. Se vähensi kainaloiden hajua ja HMHA-tuotantoa, mutta ei vaurioittanut ihoa eikä häirinnyt ihon terveyttä ylläpitävien hyvien bakteerien toimintaa. Hajuttomuuden kannalta kainaloiden ja vaatteiden puhtaus on avainasemassa. Puhtautta ei mikään deodorantti korvaa – ei edes PGG. 24</$ ( ;>6+> - ;+ ( & .;);4#) 3 ( * .- ;+ ; 3>'4 D2D <=2 = DD
=% @@@4- ;+ ( & .;);4#) $ " # " $ % " " " $ &
" % ++ 0* 0. ! 3 ) >7;)" ; 6 *0);
12 AAMUSET YLLÄTYSHERKKU VIIHDE Lauantai 20. syyskuuta 2014 Mikä Grimmin saduista on jäänyt lapsuudesta mieleen? Tuliko traumoja? Lyhytelokuvia Turku Pride -päivänä VINOKINO järjestää Turku Pride -tapahtuman kunniaksi kaksi Pridekino-esitystä Turun seudun Seta ry:n toimistolla lauantaina 20. syyskuuta. Esityksissä näytetään noin puoli- toistatuntinen kooste Vinokinofestivaalin valitsemista parhaista lyhytelokuvista viime vuosilta. Esitykset alkavat kello 11.30 ja 19.30, ja niihin on ilmainen pääsy. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Grimmiä tanssien ESAN VALINTA Taattua Nesbøä RIKOSROMAANISSA Isänsä poika Sonny Lofthus tunnustaa muiden tekemiä rikoksia, istuu niistä tuomiot ja saa palkaksi heroiinia ja hyvää kohtelua vankilassa. Kuultuaan elämänsä suurimman paljastuksen hän aikoo kostaa koko korruptoituneelle systeemille, johon niin järjestäytynyt rikollisuus, vankilan johto kuin poliisikin ovat ulottaneet saastaiset näppinsä. Jo Nesbø on kirjoittanut huumaavan hurmeisen rikostarinan, jonka parissa lukija luulee olevansa poliiseja edellä ja huomaa jo seuraavan luvun aikana tulleensa höynäytetyksi. Osa Nesbøn kikoista saattaa tuntua joistakin jo turhankin tutulta – mutta miksi muuttaa jotain, joka toimii niin hyvin? Kenelle: Nesbø-faneille ja jännitystä pimeneviin syysiltoihin kaipaaville. Arvio: Taattua rikosvyyhtiä alusta loppuun ja virkistävää vaihtelua Harry Hole -tarinoille. ESA TÖYKKÄLÄ Tanssiteatteri ERI toi Hannun ja Kertun 2010-luvulle Kariina Lamberg ESA TÖYKKÄLÄ TANSSITEATTERI ERI viettää 25-vuotisjuhlavuottaan ja tuo Grimmin veljesten Hannu ja Kerttu -klassikkosadun näyttämölleen tanssiteoksena. Suurin osa Tanssiteatteri ERIn ohjelmistosta on suunnattu aikuisille, mutta juhlavuoden kunniaksi tanssija-koreografit Eeva Soini ja Lassi Sairela päättivät tarjota tanssiteatteria myös lapsille. – Olemme 25 vuoden aikana tehneet useammankin jutun lapsille. Monet teatterit tekevät lapsille joka vuosi jotain, mutta meillä sellaisia on ehkä vain joka kolmas vuosi. Sillä tavalla tämä on meille vähän harvinaisempaa. Katsojat usein pyytävät ja kyselevät, että eikö tulisi jotain lapsillekin, Eeva Soini sanoo. Tanssiteatteri ERIn versiossa ilkeä noita – jonka roolissa tanssii Juanjo Torres – asuu yhä piparkakkutalossa ja on kiinnostunut Hannusta kulinaristisessa mielessä. Pääpiirteittäin tarinaa on kuitenkin päivitetty nykyaikaan. Esimerkiksi esityksen alussa Hannu (Toni Laakkonen) ja Kerttu (Greta Sandon) suivaantuvat ja kar- kaavat metsään, koska vanhemmat ottavat heiltä älypuhelimet ja pelilaitteet pois. OSITTAIN tarinaa on versioitu myös siksi, että Grimmin veljesten sadut ovat tunnetusti varsin julmia. Tanssiteatteri ERI on tuonut Hannuun ja Kerttuun huomattavasti enemmän huumoria ja lämpöä. Teemoina ovat muun muassa toisten huomioon ottaminen, ystävyys ja rohkeus. – Alkuperäinen satuhan on todella kauhea, eikä siinä ole loppujen lopuksi oikein mitään hyvää eikä kivaa. Ehkä osittain kammottavuuden takia Grimmin sadut ovat meitä ja monia muitakin kiehtoneet koko lapsuuden ajan. Jotenkin viehdyimme Hannun ja Kertun karmivaan, mutta aika moninaiseen ja hauskaankin tarinaan, Soini sanoo. Keväällä Tanssiteatteri ERI järjesti Hannusta ja Kertusta koululaisille muutamia ennakkoesityksiä kokeilumielessä. Lapset olivat Soinin mukaan innostuneita ja keskittyneitä. – Lapsille tehdään tietysti ihan samalla innolla ja kunnianhimolla kuin muillekin katsojaryhmille. Jotain ihan Noita (Juanjo Torres) on kiinnostunut Hannusta (Toni Laakkonen) ja Kertusta (Greta Sandon) etenkin kulinaristisessa mielessä. pinnallista on ajateltava, kuten kestoa. On ajateltava lapsikatsojan kärsivällisyyttä seurata esitystä. En näe, että siinä olisi muuten mitään eroa. HANNU ja Kerttu nähdään marraskuun lopussa myös Linnateatterissa oopperana. Soinin mukaan Linnateatterin ja Tanssiteatteri ERIn esityksil- 0DDQDQWDLQD NOR 9HULWDV 6WDGLRQLOOD )& ?17(5 YV )& +RQND $ " %
$ !!!
$ " % " $
" "" " " $$"& & & "&
$% "
$ %
$"
(QQHQ RWWHOXD 0$76?582.$ 9HULWDV 6WDGLRQLQ .RWLUXRNDD WDUMROOD D NUV
? 3RUWLW DYDWDDQ WXQWLD HQQHQ SHOLQ DONXD 3RUWHLOOD WXUYDWDUNDVWXV YDDUDOOLVWHQ HVLQHLGHQ MD DONRKROLQ WXRPLQHQ VWDGLRQLOOH NLHOOHWW\ 6HXUDDYDW NRWLRWWHOXW VX NOR )& ?QWHU 5R36 OD NOR )& ?QWHU )) -DUR ZZZ IFLQWHU ? IFLQWHUWXUNX IFLQWHUR?FLDO IFLQWHUWXUNX lä ei ole mitään tiettyä yhteyttä, vaan kyse on vain yllättävästä sattumasta. – Toisaalta ooppera on niin erilainen muoto verrattuna tanssiteatteriin, ettei siinä tule mitään päällekkäisyyttä. Hannu ja Kerttu Tanssiteatteri ERIssä 23.9. - 2.11.
AIKA ajoin, varsinkin silloin kun valitaan uusia päättäjiä, politiikan miesvaltaisuus ja sukupuolten välinen tasaarvo nousevat uudelleen keskusteluun me diassa. Mari K. Niemen hiljattain tarkastettu väitöskirja osoittaa, ettei Suomessa naisten asema politiikan huipulla ole edelleenkään mitenkään vakiintunut. Eduskunnan ensi keväänä jättävä vihreiden kansanedustaja Tuija Brax taas totesi Helsingin Sanomissa olevansa huolissaan naisten asemasta eduskunnassa. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista ja olemme syystäkin ylpeitä asiasta. Monesti sukupuolten välinen tasa-arvo nähdään kuitenkin asiana, josta ei oikein kehdata puhua. Naisten vähäistä määrää politiikan huipulla perustellaan muun muassa pätevien naisten vähyydellä. Brax taas totesi, että tällä hetkellä tärkeimmät asiat ovat talous ja ulkopolitiikka. Naiset eivät Eduskunnassa juuri osallistu näihin keskusteluihin, sillä asioita käsittelevien valiokuntien puheenjohtajuudet ovat miehillä. Naisten itsensä on politiikassa vaikea ottaa puheeksi sukupuolen vaikutusta ura- kehitykseen. Kukaan ei halua tulla leimatuksi kiintiönaiseksi. Oman uran tyssäämisen perustelu sukupuolikortilla on taas sukupuolen merkityksen ulottamista paikkoihin, joihin se ei kuulu. Sukupuolikortti ei koskaan ole naisen puolella. Tasa-arvokeskustelussa on aika päästä hyssyttelystä eteenpäin. Kenenkään ei pitäisi hyväksyä enää selitystä, ettei päteviä naisia löydy tai naisia kiinnostaa ainoastaan tietyt politiikan lohkot. Ruotsissa feministinen puolue Feministiskt initiativ on onnistunut nostamaan tasa-arvokeskustelun näkyväksi osaksi politiikkaa. Vaikkei Feministiskt initiativ ylittänytkään valtiopäivävaaleissa äänikynnystä, on naapurimaassamme feminismistä ja tasa-arvosta avoimesti puhuminen huomattavasti yleisempää. Nyt vaalien alla asia on nostettava keskusteluun myös Suomessa. Meidän on päästävä eroon politiikan perinteisestä sukupuolijaottelusta. Naisten asema politiikassa ei voi olla kiinni siitä, mitkä politiikan osa-alueet nousevat keskustelussa muita näkyvämpään osaan. PETRA PELTONEN DEMARINUORTEN VARAPUHEENJOHTAJA Kuka maksaa korot? TUON tuostakin kuulee uutislähetyksissä ihasteltavan, että korkotaso on ennätysmäisen matala. Harvoin, jos milloinkaan kuulee kannettavan huolta siitä, miten tämä merkitsee pankin asiakkaalle, joka vuodesta toiseen kuittaa miinusmerkkisen tuloksen säästöistään. Kaikki piensäästäjät kun eivät joko osaa tai uskalla sijoittaa rahojaan pörssiyhtiöiden papereihin, valtion obligaatioihin tai muihin sellaisiin. Korko määräaikaistileilläkin on nykyään runsaan prosentin luokkaa ja käyttelytilit ovat melkein korottomia. Kun olemattomasta vuosikorosta lohkaistaan 30 prosentin lähdevero, ei säästäjälle jää mitään inflaatiosuojaa. Lauantai 20. syyskuuta 2014 KOLUMNI Vain tyhmä kysyy Alkaa tuntua siltä, ettei ”sukanvarsi” kohta olekaan enää vitsi! Onko pankkitalletuksilla mitään merkitystä Suomen pitkää lamaa potevalle talouselämälle? Ja jos on, eikö alkaisi olla aika jollakin tavoin suojata tätä katoavaa kansanperinnettä, koska jatkuva häviäminen vain harvoja kiinnostanee. VEIJO O.K. PESONEN kään yksityisen tukkeutunut viemäri, koska hajua tuntuu niin Tonttumäen päällä kuin Figuran talonkin kohdalla. HANNA AFLECHT Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen 19 MIELIPIDE Mistä haju johtuu? MISTÄ johtuu, että koko Vähäheikkilä haisee viemärille? Pihalla ei voi olla ja hajua alkaa tunkeutua jo sisällekin. Kyseessä ei voi olla kenen- AAMUSET Hyssyttelemällä ei tasa-arvo toteudu MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AUTOONI tuli vikaa, jonkinlaista räminää ja kolinaa kuului. Koska autokorjaamojen bisnes on lähinnä laillistettua maantierosvousta, päätin selvitellä asiaa automerkille vihkiytyneellä keskustelufoorumilla. Kokeneelta autofoorumistilta sain kysymykseeni nopeasti vastauksen: ”Ei kannattais kysellä täällä noin tyhmiä.” Toinen, hieman avuliaampi foorumisti kerkesi lohduttamaan, että kyseessä on ”pikkuvika”, jonka voi helposti korjata itse. Kyselin huojentuneena lisäneuvoja. ”Aja auto rasvamonttuun ja hitsaa itte.” Taloyhtiössämme ei ole rasvamonttua. Eikä ole hitsausvehkeitäkään tullut hankituksi. En kehdannut myöntää kumpaakaan. Olen ollut poikasesta asti innokas kalamies. Erään kesäloman korvilla innostuin opettelemaan jigillä kalastamisen taidon. Kyselin ensin kalamiesten foorumilta, minkälaista kuitusiimaa jigittelyssä kannattaisi käyttää. Mikä kysymys! ”Pitäishän tuo itsekin tajuta, kun siimoja valitsee.” ESIMERKKEJÄ on loputtomiin. Nettifoorumeista on tullut asiantuntijoiden ja ydinharrastajien hiekkalaatikko, jossa satunnainen leikkiin liittyjä saa oitis lapiollisen kuraa silmiinsä. Ainoa tapa saada edes jonkinlaisia neuvoja on aloittaa kysymys vuolailla anteeksipyynnöillä siitä, että on niin tyhmä, ettei esimerkiksi tiedä mitä ovat auton koiranluut. Tai minkä väriseen kumimatoon ahven kesäkuussa ahnaimmin tarraa. Viestin loppuun vielä varmuuden vuoksi toinen anteeksipyyntö ja pahoittelut. Joku tietävä yleensä lopulta heltyy neuvomaan typerystä. Näistä arvokkaista tiedonrippeistä täytyy vielä muistaa kiitellä ja kumarrella. Jos meinaa ensi kerrallakin jotain saada. TEEMU P. PELTOLA INTERNET www.aamuset.?
-# ** #- '*! & * ..+ ' .$. ! & !&++ .$ ++ $. '+! / & ' % .+ ..' '+ ! + / '+ $ ! '+ . '+ / &.'+ '+ ! & '+ ++ "'+ .$ '+ " . ! '+ %