• Lauantai 17. lokakuuta 2015 | Nro 78 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Matti Pihlaja oli Turun kaupunginteeatterin kantavia voimia 1960-luvulla ja ehti myös elokuvarooleihin. Kaupunki s. 8 Toisen polven teatterimies Petteri Nummelinin ura paketoitiin kirjaksi, vaikka uran päättymisestä ei ole vielä tietoakaan. Urheilu s. 10 Kansien väliin Uusi juttusarjamme vie lähiöihin. Ensimmäisessä osassa paneudutaan Varissuon katujen nimiin. Kummalki pual s. 11 Ihmisten keskelle Ansiosidonnaisen leikkauksesta miljoonakulut Turun kaupungille. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PARE MPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
• Lauantai 17. lokakuuta 2015 AAMUSET 2 Tilaa uudistunut Turun Sanomat. Saat asioiden molemmat puolet. Läheisempi ja merkityksellisempi Lupaamme, että uudistunut Turun Sanomat tehdäänntistä enemmän lukijan tarpeisiin. Kerromme, miten uutiset vaikuttavat tämän seudun ihmisten arkeen. Seuraamme yhä tarkemmin paikallista elämää – uutisia, puheenaiheita, kiinnostavia ilmiöitä ja tapahtumia. Asetamme itsellemme kovan vaatimuksen: Turun Sanomien lukija on paremmin perillä asioista kuin muut. Joka päivä. Sanna Keskitalo Toimittaja, sisältöuudistus Selkeä ja helppo lukea Olemme selkeyttäneet lehden jäsentelyä. Nyt Turun Sanomissa on kolme laajempaa osiota: Uutiset, Lukemisto ja Urheilu. Ulkoasuun on tehty monia muutoksia, jotka yhdessä tekevät lehdestä kiinnostavan ja helpon lukea. Tunnistat lehden osiot raikkaista uusista tunnusväreistä ja elegantista typografiasta. Kerromme uudistuksesta lisää tässä lehdessä. Anne Laitinen Ulkoasupäällikkö Tarjous voimassa 14 päivää kotimaan tilauksiin, joiden jakelu alkaa viimeistään 3.11.2015. Tilaus alkaa heti kun Turun Sanomat on käsitellyt sen. Ulkomaille meneviin tilauksiin lisätään postimaksu. Tilaushinnat sisältävät arvonlisäveron. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kustantaja: Turun Sanomat Oy, PL 95, 20101 TURKU • Kotipaikka: Turku • Y-tunnus: 2542362-4 • Arvontasäännöt ja tilausehdot osoitteessa ts.fi /asiakaspalvelu • Turun Sanomat arpoo 1100 € Aurinkomatkatlahjakortin 1.12.2015. TS-yhtymän henkilökunta ei voi osallistua arvontoihin. Tilaajana olet automaattisesti mukana arvonnassa. 1 kk 19 € Norm. 37 € – säästä 18 € Tilaus sisältää TS-paperilehden ja päivittäisen lukuoikeuden sekä verkon lisäsisältöön että näköislehteen. Tilaa helposti osoitteessa ts.fi/kampanja tai soita (02) 269 3400, ma–pe 8.15–16.30 Verkkotilauksessa tarvitset kampanjatunnuksen LOKA19. -50 % NOIN
• 3 Lauantai 17. lokakuuta 2015 AAMUSET
• 4 A A M U S E T PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 17.10.2015 Lauantai 17. lokakuuta 2015 SUOMESSA on tapana selvitellä asioita perinpohjin. Perustetaan komiteoita ja tehdään uudistuksia hallinnon näkökulmasta. Piirrellään alueita ja vedetään rajoja. Rakennetaan organisaatiota. Vasta sen jälkeen mietitään toimintaa. Samaan tapaan on toimittu myös kirkossa. Seurakuntauudistusta on puuhattu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässäkin jo monta vuotta. Tiedostetaan, että seurakuntien talous kiristyy lähitulevaisuudessa. Valmistellaan pieteetillä ja ajan kanssa. Valmista ei tahdo tulla. Tampereella hallinto runnoi läpi yhden seurakunnan mallin, joka on ollut esillä myös Turussa. Neljän kirkkoherran kvartetti – Henrikinseurakunnan Heikki Mäntylä, Katariinanseurakunnan Leena Kairavuo, Martinseurakunnan Tuomo Norvasuo ja Mikaelinseurakunnan Jouni Lehikoinen – ei jäänyt odottelemaan hallinnon esityksiä, vaan oli proaktiivinen ja heitti oman mausteensa soppaan jo etukäteen. Vapaaehtoisuudella halutaan tuupata uudistusta sopivaan suuntaan. Se on viisasta politiikkaa. KIRKKOHERRAT ehdottavat kahta suurta fuusiota. Mikael ja Martti yhdistettäisiin uudeksi Mikaelinseurakunnaksi, Katariina ja Henrik uudeksi Katariinanseurakunnaksi. Virkojakin jo jyvitettiin. Kirkkoherroina jatkaisivat Mikaelissa Lehikoinen, Katariinassa Kairavuo. Mitä tapahtuisi muille seurakunnille? Siihen nelikko ei ota kantaa. Pelinavaus pakottanee muutkin omiin siirtoihinsa. Tuomiokirkkoseurakunta voisi jäädä omilleen. Maarian seurakunta katsonee pohjoiseen Paattisten seurakunnan suuntaan. Piikkiön seurakunnan kohtalona lienee liitos Kaarinan seurakuntaan. YHDEKSÄSTÄ seurakunnasta päästäisiin lähelle mallia 4+1, jossa ruotsinkielinen Åbo svenska församling säilyisi omana kokonaisuutena. Riittääkö se? Se nähdään ensi vuoden alussa, kun esitysten aika koittaa. Kirkkoherrat tai seurakuntaneuvostot eivät asiasta päätä. Esityksen uudesta seurakuntajaosta tekee yhteinen kirkkoneuvosto. Se etenee tuomiokapitulin käsittelyyn, mutta myös kirkkohallitus ottaa siihen kantaa. Sitten joskus. LASSE VIRTANEN Kirkkoherrojen vastaisku TURKU otti asukkaat kyselyn muodossa mukaan suunnittelemaan, mihin kaunistamisrahaston rahoja käytetään. ROIHA: Turkulaiset saivat äänestää, mihin rahoja käytetään. Ideaa voisi laajentaa verotukseen. Vaikka kymmenen prosenttia ihmisen maksamista veroista voitaisi korvamerkitä käytettäväksi esimerkiksi patsashankkeisiin, tieverkostoihin tai liikuntaan. Se olisi helppo toteuttaa nettitunnuksella. ELOMAA: Kun jokin on suosiossa, rahat kohdistuvat siihen, ja joku muu jää ilman. VR: Eivät ne jäisi kokonaan ilman. 90 prosenttia käytettäisiin edelleen niin kuin ennen. Kun rahat saisi merkitä, tulisi olo, että oikeasti saisi suoraan vaikuttaa johonkin. RE: Äänestämme valtuutetut kunnanvaltuustoon ja hallitukseen, ja heidän pitäisi käyttää meidän ääntä. Monesti kansalaista arveluttaa se, meneekö hänen äänensä kuitenkaan perille. Sen suhteen tuossa ehdotuksessasi olisi itua. On oltava jokin muukin taa kuin henkilövaalit. Aika paljon kansalaiset ovat lisänneet haluaan vaikuttaa. VR: Nimenomaan halutaan vaikuttaa suoraan. Siihen on ehkä vaikuttanut se, että kun saa jonkun henkilön vaaleissa läpi, niin lopulta asiat eivät olekaan niin kuin on etukäteen luutu. Kun äänestettäisiin suoraan, mielipide ei ainakaan voisi muuttua matkalla. RE: Kansanäänestyksiä on vaikea järjestää koko Suomen kattavasti ja maakuntakohtaisestikin. Ne maksavat. Kyllä niitä silti voisi lisätä. VR: Kyllähän niitä voisi käyttää valtiotasollakin. Silloin kohdat vain valitaan sen mukaan, halutaanko rahaa käyttää enemmän esimerkiksi tieverkostoon vai sosiaalipuolen keittämiseen. Kuntatasolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi homekouluihin. RE: Tarkoitatko että pitäisi olla myös enemmän kilpailuja, joissa kansalaiset saavat ehdottaa jotakin? VR: Totta kai. RE: Sellaisia on aika vähän. Heti kun saa ehdottaa itse jotain, osanotto on vilkasta. Kasitien kohdalla kysyttiin, mitä pitäisi tehdä, että tietoisuus Maskusta lisääntyisi. Se oli hyvä idea. Silloin ei käy niin kuin Sulo Vilenin bensa-asemalle. Se on kivannäköinen, mutta ei sinne mikään tie mene. NASTAMUUMIO. Raisio asentaa ikäihmisille ilmaiseksi nastat kenkiin. Fiksu teko. Kaatumiset vähentyvät ja samalla loukkaantumiset. POLIISI tiedottaa, että Tornion järjestelykeskuksessa otettu käyttöön yhden kosketuksen periaate. Eikä tiettävästi kyse ole tainnutuksesta. Herranjestas. Jospa sama periaate saataisiin siirrettyä suomalaiseen jalkapalloiluun, niin sijoitus FIFA-rankingissa kohenisi hetkessä rutkasti. TPS aikoo jäädyttää lisää pelinumeroita Turkuhallin kattoon. Pitkät perinteet omaavan seuran on syytäkin huomioida entisiä huippujaan. Se ei ole aina ollut Turussa itsestään selvää. Tack… …nej tack! VANHOILLA meriiteillä? Vuoden poliisiksi on valittu Reinikainen, mikä tuskin on kenellekään yllätys. Ei ainakaan niille, jotka ovat katselleen Tankki täyteen -televisiosarjaa. Tämä Reinikainen on tosin Toni, eikä konstaapeli vaan ylikonstaapeli. POLIISI varoittaa, että Suomessakin on vaara aseellisten lähiöjengien syntymiselle. Suuren maailman pelottavatkin ilmiöt ovat kohta kotiovella. PANKIT haluavat entistä tarkempia profiileja asiakkaista arvioidakseen asiakkaan lainanmaksukykyä. Yhdysvalloissa pankit ovat alkaneet tarkkailla muun muassa ihmisten Facebook-päivityksiä. Mitenköhän kissavideoita tulkitaan pankeissa. n s ieoN DEBATTI Bodaripäättäjä RITVA ”KIKE ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija Lavaleijona aamuset.?
• 5 Lauantai 17. lokakuuta 2015 AAMUSET
• 6 A A M U S E T UUTISET Lauantai 17. lokakuuta 2015 Turkuun suunnitellaan tornitaloja. Mihin sellainen sopisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN linnan naapuriin on suunnitteilla uusi asuinalue Harppuunakortteli. Korttelin rakennuttaa allianssimallilla Merimieseläkekassa. Kortteliin tulee asuntoja sekä liikeja toimitiloja. Kortteliin rakentuu kaksitoista asuinkerrostaloa sekä pihakannen alle autohalli. Talojen keskelle tulee korttelipuisto. Eteläkulmalle rakennetaan Itämaanportin kortteliaukio. Asuinrakennusten kerroslukumäärä vaihtelee neljästä seitsemään. Linnan kupeeseen kerrostaloja TURUN hallinto-oikeuden mukaan Turun kaupunginvaltuuston päätös Harjattulan asemakaavasta on lainmukainen. Kaavaa varten laaditut selvitykset ovat sen mukaan olleet riittävät. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa uusien loma-asuntojen sekä vähäisessä määrin vakituisten asuntojen rakentaminen alueelle, jossa nykyisin on golfkentän ja Paasikiviopiston rakennusten lisäksi muutamia vakituisia asuntoja sekä 27 loma-asuntoa ranta-alueilla. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa Harjattulan asemakaavan. Pinta-alaltaan noin 141 hehtaarin suuruinen kaava-alue sijaitsee Kakskerran saaren koillisosassa Harjattulan golfkentän ja Paasikiviopiston ympäristössä. Alueelle on asemakaavassa osoitettu yli sata uutta loma-asuntoyksikköä sekä neljä uutta pysyvään asumiseen tarkoitettua rakennuspaikkaa. Päätöksestä valitti Meidän Turku – Vårt Åbo ry. Valitus Harjattulan kaavasta hylättiin HALLITUS kaavailee ansiosidonnaisen työttömyyspäiväkauden leikkaamista sadalla päivällä. Päivärahaa maksettaisiin aikaisemmin 500 päivän sijasta 400 päivää vuodesta 2017 lähtien. Muutos ei koskisi 58 vuotta täyttäneitä. Yksi muutoksen seurauksista olisi se, että kuntien työmarkkinatuen osuus kasvaisi entisestään. Turun kaupungin kustannukset työmarkkinatuesta kasvaisivat laskennallisesti lähes 218 000 eurolla kuukaudessa eli noin 2,6 miljoonalla eurolla vuodessa, kun ansiosidonnaisella olleet putoavat sata päivää aikaisemmin työmarkkinatuelle. Turku maksanee tänä vuonna työmarkkinatuen kuntaosuutta lähes 30 miljoonaa euroa. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan leikkaaminen lisäisi kustannuksia niin, että vuonna 2017 kulut kasvanevat jopa 35 miljoonaa euroon, mikäli työttömyysaste ei käänny laskuun. Hallitus myönsi vuoden kolmannen lisätalousarvionssa 21,6 miljoonaa euroa työllisyysmäärärahaa, joka suunnataan palkkatukeen ja starttirahaan. ELY-keskuksille määrärahasta jaetaan 20 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomen osuus potista on 800 000 euroa. Ansiosidonnaisen leikkauksesta miljoonakulut Turulle UUTISANALYYSI KUNTIEN vastuu työttömyyden hoidosta ja sen kustannuksista kasvaa samaan aikaan kun työttömyyskin kasvaa. Kunta voi silti edelleen vaikuttaa omilla toimillaan työttömyysjaksojen pituuteen ja kuluihin. Kun työmarkkinatuen kuntaosuus suhteutetaan asukaslukuun, havaitaan, että kunnat selviytyvät tehtävästä varsin eri tavoin. Eroja on erityisesti keskuskaupunkien ja ympäryskuntien mutta myös suurten kaupunkien välillä. Suurista kaupungeista Turku maksoi kolmanneksi eniten työmarkkinatukimaksuja vuosina 2011–14. Turun potti oli 47,5 miljoonaa euroa. Edellä olivat vain Tampere (59,5 miljoonaa euroa) ja Helsinki (96,3). Turku käytti kolmanneksi eniten euroja asukasta kohden työmarkkinatukeen. Turku maksoi työmarkkinatukena 64,5 euroa jokaista asukasta kohti. Luku oli suurempi vain Tampereella (68,2) ja Lahdessa (71,7). Turku on tänä vuonna elokuun loppuun mennessä käyttänyt rahaa työmarkkinatuen kuntaosuuteen jo 15,9 miljoonaa euroa eli 86,4 euroa asukasta kohti. Menot ovat rajussa kasvussa. Varsinais-Suomen kunnissa rahaa on palanut työmarkkinatukeen 24,2 miljoonaa euroa eli keskimäärin 51,25 euroa asukasta kohden, koko maassa jo 270,1 miljoonaa euroa eli 48,36 euroa jokaista suomalaista kohden. VÄHIMMILLÄ työmarkkinatukimenoilla varsinaissuomalaisista kunnista ovat vuoden selvinneet Paimio ja Masku. Paimiossa työmarkkinatukeen on uponnut vain noin 90 000 euroa eli 8,5 euroa asukasta kohden ja Maskussa noin 113 500 euroa eli 11,64 euroa per maskulainen. Ero ei selity pelkästään työttömyysasteella, joka on keskuskaupungissa aina kehyskuntia suurempi. Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7, Paimion 9,5 ja Maskun 8,4. Maskun työllistämismallissa toiminta ja määrärahat on keskitetty Maskun malliin Kuntien työmarkkinatukimenoissa on suuria eroja, jotka eivät johdu pelkästään työttömyysasteesta Maskun kunta on onnistunut työttömien aktivoinnissa monia muita kuntia paremmin. Timo Jakonen kunnanhallitukselle. Tavoitteena on lisätä työpaikkoja 1 500:lla vuoteen 2018 mennessä ja painaa työttömyysaste, myös nuorten, alle kolmen prosentin. Jokainen työtön nuori aiotaan työllistää palkkatuella, työkokeiluilla, kuntouttavalla työtoiminnalla tai oppisopimuksella. EUhankkeilla ja työpajoilla haetaan uusia polkuja työllistämiseen. Työmarkkinatukimenot ovat olleet kasvussa myös Maskussa, mutta eivät yhtä jyrkässä kuin vaikkapa Mynämäessä tai Nousiaisissa. Työttömyysaste on jopa laskenut viime vuodesta. Aktivointiaste on Maskussa ollut vuosina 2010–14 maan korkeimpia, 37,8 prosenttia. Edelle yltää Joensuu, jossa aktivointiaste on 39,9. Turussa luku on 26,3. Koko maan keskiarvo on 32,3. Masku havittelee aktivointiasteen nostamista jopa 60 prosenttiin. TURUSSA on liikuttu samaan suuntaan, mutta työttömyysjaksojen katkaiseminen ja työttömien aktivointi on tyssännyt siihen, että valtion palkkatuki ja starttirahat loppuivat jo kesän korvalla Varsinais-Suomessa. Valtion lisäbudjetti ei suonut suurta helpotusta. Suuret kaupungit ovat olleet tyytymättömiä TE-keskusten kykyyn hoitaa pitkäaikaistyöttömyyttä. Moni kaupunki haluaisi koordinoida itse työttömien aktivoinnin ilman että useampi viranomainen puuhastelee saman ongelman kimpussa. LASSE VIRTANEN KESKO avaa K-marketin Turun keskustan Hansakorttelissa. Uusi kauppa viettää avajaisiaan ensi vuoden alkupuolella. Uuden K-marketin kokonaispinta-ala on noin 300 neliötä. Myymälä sijaitsee kauppakeskuksen katutasossa, St Erikin puoleisessa osassa. K-market tarjoaa mukaan otettavia take away -tuotteita, muun muassa sekä salaattiettä keittobaarin. K-ryhmä näkee keskustan vetovoiman kasvavan erityisesti nuorempien kuluttajien parissa. – Toivoisimme enemmän tukea keskustan pitämisessä elinvoimaisena. Pidämme tärkeänä, että esimerkiksi valomainosten sijoittamisen pitäisi onnistua kaikissa Hansakorttelin julkisivuissa. Kadulla kulkevalle asiakkaalle täytyy pystyä viestimään lähietäisyydellä toimivasta kaupasta, muuten kauppaa ja asiakasta on vaikea saada kohtaamaan, arvioi Keskon aluejohtaja Olli Setänen. K-marketin kauppiasta ei ole vielä valittu. Hansakortteli saa K-marketin
• 7 Lauantai 17. lokakuuta 2015 AAMUSET
• 8 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 17. lokakuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA MITEN veden pintajännityksen muuttaminen vaikuttaa tiskaamistulokseen? Aikuisille suunnatussa työpajassa keskiviikkona 21. lokakuuta kello 16.30–18.00 tutkitaan arkipäivän fysiikkaa Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen tiloissa. Tapahtumaan otetaan 20 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautua voi osoitteessa emsoik@ utu.fi. Työpajassa arkipäivän fysiikkaa –TYYLINI muuttuu päivittäin. Tällä hetkellä pukeutumiseni on vähän rennompaa. Farkut ovat sellaiset, jotka ovat joka päivä käytössä. Nyt olen alkanut tykätä hirveästi myös neuleista, kertoo Piia Halminen, 23. Halminen ostaa vaatteita H&M:stä mutta tekee niitä myös itse. – Kengät, housut ja laukku ovat H&M:stä ja neuleen olen tehnyt itse. Jos kangas miellyttää, tykkään tehdä siitä vaatteen. Kun teen vaatteita itse, siitä tulee välillä jopa edullisempaa kuin että ostaisin vaatteet kaupasta. Halminen selailee muotilehtiä ja nettiä. Luovana ihmisenä hän saa inspiraatiota myös omasta päästään. – En tykkää pukeutua kokomustaan. Jos on kokomustaa, pitää olla myös jotain väriä. Tällä hetkellä tykkään tosi paljon sinisestä ja punaisesta. Luovaa kankaista Näitkö Matti Pihlajan teatterin lavalla? Missä roolissa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Yhtä hymyä tämä turkulaisena oleminen. KADUN TYYLI ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU OONA KARHUNEN SYKSY puhuttaa 3-vuotiasta Raakel Heiniötä ja 5-vuotiasta Eemil Kymäläistä. RAAKEL: Mä tykkään syksystä ja jäästä. EEMIL: Mäki tykkään jäästä. Sillon voi rakentaa pienen lumisillan. R: Mä tykkään jääsodasta. Mä osaan kans jo ihan hienosti luistella. Äiti sano niin. E: Mut syksyl ei kyl voi viel luistella. Mut syksyl voi leikkii et luistelee kengil liukkaitten lehtien päällä. R: Nii syksyl pitää tehdä lehtikasa. E: Siel on keltasii ja punasii ja ruskeit ja kaikkii eri värisii lehtii. Niit lehtii on vaik kuinka paljon eri lajeja ja eri värejä. Jollain voi olla kans lehtikokoelma. Mut must aina on kiva tuhota kaikkee. Lehtikasaan voi kaivaa tunneleit mitkä murtuu. R: Sit siel voi kans hyppii ja niit lehtii voi kaivaa. E: Mä tykkäisin ampuu nihin vettä ni sit ne tulis semmoseks jääksi. Mut syksyl voi kyl tulla kylmä jos ei o tarpeeks vaatteita. Pitäs laittaa päälle syksyvaatteita. R: Nii pitää laittaa syksytakki. E: Mua ei pelota ku tulee pimeetä. Mul on semmonen valomiekka mikä hohtaa pimeessä. R: Ei muakaa. Mut vähän mua voi pelottaa. Pimeestä voi tulla illal mörköjä. E: Jos vaikka eläimii tulee illal ni ne voi päästä semmosii hurjii äänii. R: Sit ihmiset voi herää niihin. E: Tai sit niit pelottaa ja ne juoksee karkuun. R: Mä oon kerran hukannu äitin pimeessä. Sit mä oon kuullu mörön äänen. E: Ne on mun mielest vaan satuu. Mut maailman eläimetki voi päästää mörön äänii. Vähän erilaisii ja vähän samanlaisii. Mörköjä ja lehtikasoja puu nihin vetmoseks jääkkyl a R: Sit i E: Tai juokse R: Mä äit k Piia Halminen, Aurakatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN NÄYTTELIJÄ ja ohjaaja Matti Pihlaja vaikutti turhan lyhyeksi jääneellä urallaan pääosin Turun kaupunginteatterissa. Hänen vanhempansa Rafael ja Katri Pihlaja olivat jo tunnettuja näyttelijöitä, joten teatteri tuli pojalle verenperintönä. Hän aloitti opiskelun Suomen Teatterikoulussa vuonna 1945. Samalla vuosikurssille pääsivät myös Martti Katajisto ja Vappu Jurkka. Pihlaja oli näytellyt jo jatkosodan loppuvuosina Karhumäen rintamateatterissa, mutta ensimmäinen varsinainen kiinnitys oli Helsingin kansanteatteriin vuonna 1948. Pääkaupungista hän jatkoi kahdelle kolmivuotiskaudelle maakuntateattereihin, ensin Vaasaan ja sitten Kotkaan. Vuonna 1955 hän siirtyi vanhaan kotikaupunkiinsa ja Turun kaupunginteatteriin. Turussa hän näytteli vuoteen 1970 asti ja ohjasi näyttelemisen rinnalla vuodesta 1963 asti. Pihlajaa luonnehdittiin herkäksi luonnenäyttelijäksi, joka eläytyi rooleihinsa vahvasti. Hän näytteli erityisesti klassikoissa, mutta ohjasi mieluummin modernimpia kappaleita. Pihlaja näytteli teatterilavalla muun muassa Josef Julius Wecksellin Daniel Hjortin nimiosan sekä Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen Raskolnikovin roolin. Hänen ohjauksiaan olivat muun muassa Edward Albeen Kuka pelkää Virginia Woolfia?, Tennessee Williamsin Lasinen eläintarha sekä Samuel Beckettin Leikin loppu. PIHLAJA oli enemmän teatterikuin elokuvamiehiä ja varsinaisia elokuvarooleja kertyi kolme, mutta kaikki ne sitäkin tunnetuimmissa elokuvissa. Hän oli avustajana useammassakin filmissä opiskelijana, mutta niitä rooleja ei kuitenkaan kreditoitu. Ensimmäinen varsinainen filmirooli oli Ilmari Unhon ohjauksessa Minä elän vuonna 1946. Pihlaja esitti Aleksis Kiven lähiystävää Edmund Palmqvistia. Seuraavan kerran hän oli tulessa Matti Kassilan elokuvassa Tähdet kertovat, komisario Palmu vuonna 1962, jossa Pihlaja esitti päätänsä aukovaa kuormurikuskia. Hänen tunnetuin roolinsa syntyi jälleen Kassilan ohjauksessa. Nyt kyseessä oli vuonna 1970 ensi-iltansa saanut Päämaja. Pihlaja oli reservin luutnantti, joka päätoimittama lehti julkaisi sensaatiomaisen sotasalaisuuden jo koko elokuva pohjautui siihen. Ilmari Turjan kirjoittama Päämaja oli Pihlajalle entuudestaan tuttu aihe, sillä hän oli ohjannut sen Turun kaupunginteatterissa vuonna 1967. Matti Pihlaja menehtyi sairaskohtaukseen vain 50-vuotiaana Turussa vuonna 1973. Toisen polven teatterimies Matti Pihlaja hengitti kaupunginteatteria koko 1960-luvun Matti Pihlaja roolitti Kesäyön unelmaa Turun kaupunginteatterin vihkiäisjuhlassa syyskuussa 1962. TS-arkisto Mikko Ylitalo
• 9 Lauantai 17. lokakuuta 2015 AAMUSET
• 10 A A M U S E T URHEILU Lauantai 17. lokakuuta 2015 MOSKOVASSA 24.–25. lokakuuta järjestettävissä kokelasohjastajien EM-kisoissa nähdään myös turkulaisväriä, kun 19-vuotias Olli Koivunen kisaa Euroopan nuorten huippujen kanssa. Kokelasohjastajien EM-kilpailuihin ovat oikeutettuja osallistumaan Euroopan raviliiton jäsenmaiden alle 25-vuotiaat ohjastajat. Tähänastisella urallaan Koivunen on ohjastanut runsaat 900 lähtöä, joista yli 100 on päättynyt voittoon. Olli Koivunen ohjastajien EM-kisoihin HC TPS jäädyttää seuraavan pelinumeron joulukuussa. Oli jo aikain, voisi kärsimättömämpi sanoa. Palloseuran pitkän historian matkalle mahtuu useita legendaarisia pelimiehiä ja värikkäitä persoonia. Pelinumeron jäädytys on hienoin kunnia, jonka vanha peluri voi seuraltaan saada. Tällä tavalla TPS on aivan liian harvoin nostanut hattua legendoilleen. TPS:n viime kauden aikana lanseeraama sata uudistusta -kampanja on saanut varsinkin somessa osakseen ajoittaista naureskelua. Perinteiden kunnioittaminen on yksi parhaista liikkeistä, mitä vahvaa tulevaisuutta rakentava seura voi tehdä. Kahden llokakuussa julkistettavan nimen lisäksi neljä muuta nimeä on tyrkyllä lähivuosien juhlakaluiksi. Spekulaatio käyntiin, ketkä ovat kyseessä. Reijo Leppänen, Jukka Vilander (kuvassa), Matti Sundelin... Legendoista ei ainakaan ole pulaa. ILKKA LAPPI Historia kunniaan Kenen TPS-legendan paidan pitäisi nousta seuraavaksi Turkuhallin kattoon? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI www.lisaduuni.fi ILKKA LAPPI SUOMALAISEN kiekkoilun legendoista puhuttaessa melko nopeasti esiin nousee nimi Nummelin. Timo Nummelinin ura saatiin kansien väliin jo 1997 Turkka Talosen tekemänä. 18 vuotta myöhemmin J-P Jalo tarttui Petteri Nummelinin tarinaan. Syntyi Nummelinin uran vaiheet luotaava teos Pelisilmä veressä. – En halunnut tehdä paljastuskirjaa. Se ei ole yhtään minun juttuni. Eikä se olisi sopinut Petun kirjaan. Kaikilla, joiden kanssa Petteristä juttelin, oli vain hyvää sanottavaa. Kaikki suhtautuivat Petteriin maasta tai mantereesta riippumatta äärimmäisen positiivisesti, Jalo taustoittaa. Vaikka Nummelinin ura jatkuu edelleen, ei kirjan olemassaoloa tarvitse perustella. Nummelin on urallaan ehtinyt pokata muun muassa Suomen, Ruotsin ja Sveitsin mestaruudet sekä kasan eri värisiä mitaleja Suomen maajoukkueen paidassa. – Toivon, että tämän kirjan myötä Suomessakin vähän ymmärretään sitä, miten iso persoona ja legenda Petteri Sveitsissä on, Jalo sanoo. PETTERIN ei kauan tarvinnut miettiä kirjan tekemistä. – Heti tuli sellainen olo, että J-P on oikea henkilö siihen. Tiesin, että hän saa tehtyä tarinan mielenkiintoiseen muotoon, Nummelin kehuu. Pitkälle uralle mahtuu yhtä ja toista, mutta uran vaiheiden kertaaminen ei ollut Nummelinille raskas kokemus. Yksi iso oivallus kirjaprojektiin kuitenkin mahtui. – Kun uraa käytiin, huomasin itsekin sen, ettei tässä mitään kauhean helpolla ole saanut. Jokaisen askeleen eteen on nähty paljon vaivaa. Jos niiden vaiheiden läpi ei olisi jaksanut taistella, pelihommat olisi varmaan loppuneet jo kauan sitten, Nummelin miettii. Pitkin Nummelinin uraa tarinat vaikeuksien voittamisesta ovat seuranneet miestä. Aikanaan Petteri harjoitteli luistelua iltaisin pimeällä kentällä. Tuoreempia kiekkoiluun liittyviä vaikeuksia on viime kaudella tullut silmävamma, joka asetti koko uran vaakalaudalle. 25-vuotiselle uralle mahtuu tapahtumia. – Tepsissäkin meni neljä kesää ennen kuin pääsin pelaamaan ensimmäistäkään harjoituspeliä. Nykypäivänä kukaan ei olisi odottanut niin pitkään. Ura loppuisi tai haettaisiin pelipaikkaa muualta, Nummelin nauraa. PUOLUSTAJA on ehtinyt saavuttaa ikonisen aseman sekä Sveitsissä että Leijona-paidassa. Saavutukset eivät näissäkään tapauksissa ole tulleet helpolla. – Sveitsistä meinasi tulla potkut ensimmäisenä syksynä. Maajoukkueessakaan omat pelit eivät lähteneet rullaamaan, vaikka maailmanmestaruus tulikin. – Ymmärsin jo nuorena, ettei menestykseen ole oikotietä. Piti opetella tekemään työtä. Ehkä se pitää edelleen liikkeessä, marraskuussa 43 vuotta täyttävä Nummelin pohtii. Väkisin yli vaikeuksien Petteri Nummelinin huikeasta urasta kirja Petteri Nummelin uskoo, että TPS on matkalla takaisin huipulle. Henki kopissa on parempi kuin aikoihin. – Huipulle paluu ei ole lyhyt tie, mutta paljon muutoksia oikeaan suuntaan on nyt tehty. Jane Iltanen
• ILKKA LAPPI VARISSUO on monella tapaa oppikirjaesimerkki 1970-luvulla syntyneestä lähiöstä. Alueen katunimistö vilisee kuitenkin paljon vanhempaan Turun historiaan kiinnittyviä nimiä. Varissuon 51-metrisen maamerkin Tornikartio-talon lähistöllä seikkailevat muun muassa Hintsa Knaapi, Valpuri Innamaa ja monet muut. Useat henkilöiden nimet juontavat satojen vuosien taakse turkulaisiin porvareihin ja kauppiaisiin. – Varissuon ja Lausteen alueella ei ollut alkuperäistä nimistöä, joista kadut olisivat luontaisesti saaneet nimensä. Historiallisilla nimillä haluttiin osoittaa Varissuon ja Lausteen alueiden yhteyttä Turkuun, kertoo Turun nimistötoimikunnan esittelijä kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi. Suuri osa Varissuon kadunnimistä on peräisin 1400-1500-lukujen porvareilta. Muun muassa Suurpää, Kraatari ja Piinokka ovat keskiajalla Turussa vaikuttaneita porvareita. KATUJEN nimissä elämäänsä jatkaneilla porvareilla oli usein vaiherikas ja värikäs elämä. Valpuri Innamaa oli 1500-luvulla Turun ehdotonta kermaa, mikä ei tuohon aikaan naiselle ollut lainkaan helppoa, sillä tuohon aikaan lainsäädäntökin asetti rajoituksia naisten toimimiselle talouselämässä. Valpurin aviomies Henrik Innamaa oli turkulainen kauppias, joka istui myös Turun raadissa ja kuului Juhanaherttuan lähipiiriin. Leskeksi jäätyään Innamaa jatkoi miehensä kauppahuoneen toimintaa. Tosin suuren osan omaisuudestaan hän menetti lähes 20 vuodeksi, koska Innamaan suvulla ja Juhana-herttualla oli hyvät välit. Hän kuitenkin jatkoi liiketoimintaansa vaikeuksistaan huolimatta ja 1580ja 1590-luvuilla hän oli turkulaisista laivanvarustajista suurin. Tuohon aikaan hänellä oli ainakin neljä laivaa. Innamaa tekikin paljon ulkomaankauppaa. VARSINKIN Varissuon eteläpuolen kadunnimien ominaispiirre on, että nimissä on näkyvissä sekä etuettä sukunimi. Valpuri Innamaan kadun lisäksi esimerkiksi Hintsa Knaapin katu, Niilo Oravapuun polku ja Jösse Sakon katu ovat kaikki Littoistentien eteläpuolella. Pohjoispuolella nimissä näkyy vain sukunimi. Pohjoispuolella Suurpäänkadun lisäksi sijaitsevat esimerkiksi Pelttarinkatu ja Krööpilänkatu. Alkuperäistä Varissuon asemakaavoitusta on jatkettu. 1970-luvun jälkeen tehdyt kaavan jatkamiset pohjautuvat kuitenkin niin ikään 1500-luvun porvarinimiin. Vuonna 1998 tehdyssä laajennoksessa oman puistonsa saivat sekä Maunu Frille että Jaakko Teitti. Varsinkin Teitti oli keskeinen hahmo Turussa 1500-luvulla. Hän ehti olla elämänsä aikana muun muassa Turun kaupunginsihteeri sekä Kustaa Vaasan sihteeri. 11 Lauantai 17. lokakuuta 2015 AAMUSET Kummalki pual VARISSUO Porvarillinen lähiö Varissuon kaduissa aimo annos Turun historiaa Ilkka Lappi Ilkka Lappi Ilkka Lappi Jonny Holmén Varissuo haluttiin 1970-luvulla kiinnittää kiinteämmäksi osaksi Turkua historiallisilla kadunnimillä.
• Lauantai 17. 10. 2015 2
• 14 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 17. lokakuuta 2015 SUOMALAINEN maaseutu eläimineen on Elina Kujansuun maalauksissa katoavan maisemakulttuurin ja idyllikäsityksen symboli. Christina Holmlundin, Sirpa Päivisen ja Anu Suhosen taidekokonaisuus Paikka jota ei ole puolestaan käsittelee utopiaa. Nämä näyttelyt sekä Turun taiteilijaseuran 91. vuosinäyttely ovat nyt avoinna Vanhan Suurtorin gallerioissa. Gallerioihin on vapaa pääsy. Uusia näyttelyitä Vanhalla Suurtorilla ENNEN kuolemaansa Stieg Larsson tuskin osasi arvata, miten ajankohtaisia hänen luomansa hakkerihahmo Lisbeth Salanderin taidoista vielä jonain päivänä tulee. Viime vuosina kirjainyhdistelmä NSA on tullut häiritsevän tutuksi kaikille ympäri maailman, ja juuri siitä maanmies David Lagercrantzin Se mikä ei tapa jatkaa Millennium-sarjaa. Pääteemaksi nousevan verkkovakoilun suhteen Lagercrantz on tehnyt kotiläksynsä erinomaisesti. Silti kirjailijan toivoisi käsittelevän aihetta vähän muutenkin kuin teknisillä yksityiskohdilla brassailemalla. Outi Mennan kääntämä teksti on todella leppoisaa luettavaa, mutta itse tarina ei missään vaiheessa varsinaisesti onnistu imaisemaan mukaansa. Jännitys kirjasta puuttuukin tyystin. Kenelle: Toiminee niillekin, jotka tuntevat Millennium-trilogian vain pintapuolisesti. Arvio: Aiheensa puolesta kiinnostava romaani, joka ei liiemmin herätä tunteita. ESA TÖYKKÄLÄ Isosisko valvoo Milloin viimeksi veit äitisi elokuviin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ KOKO idea lähti post it -lapuista. Elokuvaohjaaja Joonas Berghäll alkoi kirjoittaa lapuille kohtauksia, jotka hän haluaisi kuvata. Vuoden ajan olohuoneen seinä alkoi peittyä lapuista, mutta punainen lanka tuntui puuttuvan. Sitten käsikirjoittaja Timo Vierimaa tuli kommentoimaan Berghällin projektia. – Timo istui sohvalla, katseli lappuja, googlaili useamman tunnin ja totesi mulle, että jumankauta, sähän olet tavallaan kirjoittanut seinälle YK:n ihmisoikeusartiklat, Berghäll kertoo. Viisi vuotta lappujen rustaamisen jälkeen dokumenttielokuva on nyt valmis. Äidin toive tarkastelee naisten oikeuksia äitiyden ja äidin rakkauden näkökulmasta. Koskettavassa elokuvassa kymmenen eri naista eri puolilta maailmaa kertoo äidiksi tulemisesta, sen menetyksestä, haaveista ja toisaalta myös niiden murskautumisesta. Yksi potee syyllisyyttä lapsensa kuolemasta, toinen odottaa poikaansa kotiin vankilasta, kolmas suree keskenmenoja. Myös Berghäll itse kertoo oman äititarinansa, joka aloittaa elokuvan. ÄIDIN toive on yksi Suomen suurimmista dokumenttituotannoista, ellei jopa kaikkein suurin. Globaali elokuva kuljettaa katsojaa muun muassa Nepalin, Venäjän, Meksikon ja Kanadan välillä. Yksi elokuvan äideistä on yhdysvaltalainen astronautti Karen L. Nyberg, jonka kanssa elokuva käsittelee äititeemaa avaruudessa asti. Berghällin mukaan pelkät neuvottelut NASA:n kanssa veivät kuukausia. Pienen suomalaisen tuotantoyhtiön periksiantamattomuus pääsi kuitenkin lopulta yllättämään avaruusjärjestön. – Ehkä meitä ei aluksi pidetty kuvauspaikalla ihan tärkeimpinä, kun kilpailijat olivat sellaisia kuin BBC ja Reuters. Mutta siinä vaiheessa kun Karen oli jo avaruudessa, hommat saatiin NASA:n kanssa selvästi eteenpäin. Jatkuva matkustaminen tuotantobudjetin paineisiin yhdistettynä koetteli ohjaajaa. Pahimman vaiheen aikana Berghäll ei aina ollut täysin varma, mistä hän oli tulossa ja minne oli menossa. – Muistan, kun lennolla Helsingistä Lissaboniin lähetin portugalilaiselle tuottajaystävälle tekstiviestin, että pelkään kuolevani tällä lennolla. Ajattelin vain, ettei elimistö enää kestä. BERGHÄLLIN edellisessä elokuvassa Miesten vuorossa päähenkilöt itkivät, nauroivat ja avautuivat saunan lauteilla. Dokumentti palkittiin Suomessa ja maailmalla. Nyt Berghäll tähtää Äidin toiveen kanssa entistä korkeammalle. Elokuva on jo tehnyt yhteistyösopimuksen Unicefin kanssa. – Työtä on jo tehty pinnan alla, mutta kaikkea ei voi vielä kertoa. Eurooppalaisten levittäjien kanssa on puhuttu, ja he ovat olleet innolla mukana. Miesten vuoro oli kuudessa maassa Suomesta Uuteen-Seelantiin. Sen rajan haluaisin ehdottomasti rikkoa. Äidin toive nyt elokuvateattereissa. Kaikki lähtee äideistä Joonas Berghäll teki raskaan matkan kertoakseen ison tarinan äideistä Äidin toive nostaa esiin kymmenen eri tarinaa äidin rakkaudesta. Astronautti Karen L. Nyberg kertoo yhden niistä. Oktober
• 15 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 17. lokakuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 MYYNTIJOHTAJA Susanna Lumikanta 050 465 3640 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? ”ÄLÄ tee väärää valaa”, saarnaat, Kari minulle julkisesti Aamuset-lehdessä (10.10.). No sitä en tee uskovana ja rehellisenä miehenä, sillä se, ettei muistele kärsimäänsä pahaa – se ei ole väärän valan tekemistä, vaan ihan raamatullista viisautta. Eikä sekään väärää olisi, jos allekirjoittaisin ”toisten saneleman kirjoituksen”. Niinhän tekee, toistuvasti, maan presidenttikin. Sitä väitettäsi en allekirjoita, että ”jokainen joka on eri mieltä, poistetaan Itusta”, sillä – päinvastoin – vihdoin viime vuonna tulin minäkin kuulluksi ja pääsin takaisin Ituun, vaikka olen monessa eri mieltä. Sinä tulit tänä vuonna kuulluksi ja pääsit takaisin Ituun, vaikka olet aivan eri mieltä. Syyskokouksessa ei auttanut kuin yhtyä yksimieliseen jäsenistöön – Saajala puheenjohtajaksi, Sinisalo varapuheenjohtajaksi. Et ilmaantunut ehdotettavaksi, ei kukaan tarjoutunut. Tämä lienee ensimmäinen kerta Itussa, kun puheenjohtajistoon ei löydy vastaehdokkaita, joten ”täydelliseksi juntaksi” kutsumaasi hallitusta voisi sanoa jäsenistön junttaamaksi edunvalvojaksi – jota sen tuleekin olla. ”Tutkitaan pohjamutia”? Minä olen hieman kyyninen sen suhteen, että ”tehotarkastus vähintään 10 vuoden ajalta” korjaa oikeudenmukaisuutta tai taloutta taikka ihmissuhteita tahi menneisyyttä. Toki jos jotain konkreettista tiedät todella osoittaa, niin tarkastajat ilolla kai ottavat vastaan. ANTTI V KANTOLA Pääsin takaisin Ituun ITUN seinällä on juliste: syrjinnästä vapaa alue. Näin ei siellä todellakaan asiat ole, turha syyttää T.Laihista joka käänteessä. Syyt ovat syvemmällä. Jo vuosia Itussa on ollut sotkua ihmisten kesken ja RAY:n rahoituksen käytössä. Eräskin nainen oli noin 15 vuotta aktiivijäsen ja monessa mukana. Hänelle ilmoitettiin puhelimella, että olet vahingoittanut yhdistystä, etkä saa enää työtoimta vuoroja. Syyt selitettiin juorujen perusteella. Eikö olisi ollut hyvä ensin keskustella henkilön kanssa ennen kuin tälläisiä soittoja tulee. En ihmettelisi, jos rahahanat pysyisivät kiinni lopullisesti. Siellä muutama tyyppi kulkee rinta rottingilla, että nyt hoituvat asiat, kun on pahat ihmiset häädetty pois yhdistyksestä. ANNJUSKA Vielä kerran Itu TULIN bussilta Hyrköistenkatua pitkin torstaina 8. lokakuuta kahdeksan jälkeen illalla. Hövelin kulmalla oli muutama 12–14-vuotias poika, jotka metelöivät. He lähtivät kulkemaan samaan suuntaan takanani ja sain osani huutelusta. ”Anna p...a!”, huudettiin monta kertaa kovaan ääneen. Sitten pojat kääntyivät ylös Perhosenkatua. Tunnistaako joku vanhempi lapsensa? Olen keski-ikäinen, asunut suurissa kaupungeissa Suomessa ja myös ulkomailla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kohtaan tällaista. JÄRKYTTYNYT Häirintää Pernossa SUOMESSA todellakin rajoitetaan liikaa lemmikkien liikkumista yleisillä paikoilla. Olen kiertänyt Euroopan kaikki maat ja monessa maassa esim. koirat elävät ihmisten kanssa koko päivän. Koirat ovat mukana ravintolassa, kaupassa (ei elintarvike) pyöräretkillä, etukorissa, takatelineellä, isompikokoiset omassa kuljetuskärryssä ja muissa mahdollisissa kuljetusvälineissä. Espanjassa kulkevat vapaana omistajan vieressä, istuvat kaupan eteisessä odottamassa kun emäntä on leipäostoksilla, näissä maissa myös koirat eivät rähise toisilleen, kun ovat tottuneet toisiin koiriin pienestä asti. Allergisia näissä maissa on ehkä myös vähemmän tai sitten meillä tehdään allergiasta liian suuri asia. Todelliset allergiset ovat erikseen, mutta näitä mukaallergisia on meillä aivan liikaa. Minua myös ihmetyttää, että henkilö saa allergisen kohtauksen, kun näkee koiran, mutta jos koiran omistaja istuu vieressä kaikkine koiran karvoineen niin kohtausta ei tule? Eihän näkeminen allergiaa aiheuta, vaan koirasta lähtevä hilse ja karva, joka kulkee ihmisen mukana vaatteissa. Tämä kulkeutuu myös ravintolaan ja muihin kiellettyihin paikkoihin valitettavasti. ULLA RATIA–JÄRVINEN Muka-allergisia liikaa SYKSY alkaa vääjäämättä kääntyä talveksi. Se mietityttää, vaikka talvessa on paljon hyvää. Edessä on pitkä, pimeä ja kylmä vuodenaika. Onneksi talvi tuo mukanaan yhden asian, joka korvaa loskan, liukkaat kadut ja räntäsateen. Avantosaunat avaavat ovensa. Kylmä vesi on osalle ihmisistä vain kylmää ja märkää. Toisille se on taikaa, joka vie hurmioon. Pidän itseäni onnekkaana, kun kuulun jälkimmäiseen joukkoon. Niihin, jotka astelevat laituria pitkin jäätävään veteen viiltävässä viimassa ja purevassa pakkasessa. Olen harrastanut kylmäuintia viidentoista vuoden ajan. Jäin koukkuun ensipulahduksesta. Kylmä vesi toi autuaan olon, jota oli saatava lisää. Harvassa paikassa koen sellaista rauhaa ja mielihyvää kuin avantosaunassa. Kylmäuinti on monelle vannoutuneelle harrastajallekin itsensä voittamista. Hyytävään, tummana läikkyvään mereen meno ei tunnu aina pelkästään mukavalta ajatukselta. Niinpä veteen mennään eikä meinata, päättäväisyyden ja kokemuksen tuoman varmuuden voimin. Laiturin nokkaan ei parane jäädä jahkailemaan. ROHKEUS palkitaan joka kerta. Kylmyys tuntuu lamauttavalta vain hetken verran. Vedestä noustessa kehon ja mielen läpi pyyhkäisee hyvän olon aalto, jota on vaikea pukea sanoiksi. Vaikka pakkasta olisi reippaasti, en koskaan palele matkalla avannosta saunaan. Sinne voi kävellä rauhassa, maisemista ja fiiliksestä nauttien. Saunan lämpö sulattaa pois jännityksen, stressin ja harmit. Kaiken muun hyvän lisäksi kylmäuinti tuo tyytyväisyyden siitä, että olen varannut aikaa itseni hellimiseen. En ole arjen hulinan ja kiireen keskellä unohtanut niitä asioita, jotka tuovat minulle hyvää oloa. MERJA KAJALA Koukussa kylmään
• Lauantai 17. lokakuuta 2015 AAMUSET 16