JO V Tässä numerossa Oikotie-asuntoliite DESTA 1981 UO REMP I Aamuset KA I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Lauantai 17. toukokuuta 2014 | Nro 39 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Vuonna 2016 naantalilaisia vähemmän Uutiset s.6 kuin Turussa vieraskielisiä. ?????? ?????????????? ?¢ã? ???????????? ????? ????????㢧??
?????????????????? ???? ?¢?????? ?????? ??????????? ?????????? ???? ???????? ¢ã? ¢?? ?? ????????? ????? ????? ????? ? ??????
[ ???? ?????
[ ???????? ??????
???? ?????? ??? ????????? ?? ? ?? ?????????? ???? ?????? ???? ????? Ulkomaan ihmepoika Palaako Saku Tepsiin? Juustojen turvallisuus Tämä ”pikkupoika” kävi hurmaamassa suomalaiset Turussa yli puoli vuosisataa sitten. Muistatko kuka hän oli? Kaupunki s. 8 Teemu Selänteen uran jatko on jokakeväinen arvuuttelun aihe. Mutta jatkaako Saku Koivu enää NHL:ssä? Urheilu s. 10 Suomalaiset ovat juustokansaa. Juustot tarjoavat toisaalta oivallisen kasvualustan haittamikrobeille. Kotikäynti s. 12 0$5,$ /2+(/$ NDQVDQHGXVWDMD 7XUXVWD HXURYDDOLHKGRNDV /LLWWRYDOWLRVVD YDOWD MD UDKDW PHQHYlW %U\VVHOLLQ 7DORXV\KWHLVW\| HL HGHOO\Wl NDQVDOOLVHQ SllW|NVHQWHRQ NDYHQWDPLVWD 7\| MD \ULWWlM\\V RYDW K\YLQYRLQQLQ SHUXVWD HLYlW GLUHNWLLYLW 7XOH WDSDDPDDQ . 6XSHUPDUNHW 5DLVLR &HQWHULOOH PD NOR WWW KULTAVILJASET l +AUPPIASKATU
452+5 s 0UH s s 0ALVELEMME ARKISIN KLO
LAUANTAISIN KLO
ZZZ PDULDORKHOD ¿ 7lPlQ PDLQRNVHQ RQ PDNVDQXW 3HUXVVXRPDODLVHW US
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 17. toukokuuta 2014 Tack… ”MEILLÄ meni Pisa päähän”, arvioi professori Kirsi Lonka ilmapiiriä, jossa suomalaista koulua ei ole enää haluttu kehittää (HS 15.5.). On sinne tainnut nousta jotain muutakin. ÜBERSUPERLATIIVI. Kallis, kalliimpi, kallein, kalein. Jääkiekon MM-kisoissa se taas nähdään: olut maksaa maltaita. RAVINTOLAPÄIVÄ on paras idea aikoihin. Häkellyttävää sekin, että tämmöinen on mahdollista Suomessa – kieltojen ja estojen eldoradossa. Pääkirjoitus 17.5.2014 Mittarit pakkasella KAUPUNGINHALLITUS sai viime maanantaina eteensä talouden ensimmäinen osavuosikatsauksen, joka on murheellista luettavaa. Mittarit ovat pahasti pakkasella. Kaupunginjohto on käynnistänyt jo kaksi uudistamisohjelmaa, joista ensimmäinen on hyväksytty valtuustossa ja toinen on tulossa hyväksyttäväksi kesäkuussa. Henkilöstön kanssa käydään yhteistoimintaneuvotteluja, joilla haetaan miljoonasäästöjä. Toistaiseksi ei vielä puhuta lomautuksista eikä irtisanomisista, mutta kovin hyvältä ei näytä. Ennusmerkit ovat kaikki huonoja. Talouden elpymistä odotellaan jo, mutta kuntataloudessa ja työllisyydessä pienikin virkoaminen näkyy hitaasti. Työllisyys alkaa parantua puolen vuoden päästä siitä, kun ekonomistit toteavat, että kanveesiin lyöty kansantalo- us alkaa horjua polvilleen. Kaupunki alkaa kerätä tiliä verotuloina vasta sen jälkeen. ENSIMMÄISEN talousennusteen mukaan tilikauden alijäämä paisuu peräti 19,7 miljoonaan euroon. Talousarvioon oli kirjattu viiden miljoonan alijäämä, joka uhkaa kasvaa 14,6 miljoonalla eurolla eli lähes nelinkertaiseksi. Viisitoista lisämiljoonaa on iso luku, mutta toisaalta kaupungin vuotuisesta menobudjetista vain murunen. Virhemarginaali on nyt kuitenkin tolkuttoman suuri. Mikään taloussuunnitelma ei kestä tällaisia heittoja. Alijäämän keskeisiksi syiksi listataan hyvinvointitoimialan nettomenojen ylittyminen, kiinteistöliikelaitoksen myyntivoittojen alittuminen ja sekä verotulojen että valtion- osuuksien alittuminen. Hyvinvoinntitoimialalla päänvaivaa aiheuttavatt neuvotteluista ja yhteistyöstä huoliimatta Varsinais-Suomen sairaanhoiitopiirin laskut. Menot kasvavat yhää liian kovaa tahtia. UUDISTAMISOHJELMAN ykkösvaihe sisältää 128 toimenpidettä, joiden avulla tavoitellaan yli 152 miljoonan euron säästöjä vuosina 2014–16. Niistä 19 on punaisella. Se tarkoittaa, että ne tuskin tuottavat sitä säästöä, jota on toivottu. Toimenpiteistä 23 on vielä kokonaan aloittamatta, joten säästö, jos sitä syntyy, toteutuu vastaa joskus myöhemmin. LASSE VIRTANEN N Bodaripäättäjä Lavaleijona RITVA ”KIKE” ELOMAA VALTTERI ROIHA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. ”OLIPAS hyvät reenit!”. Mikä kumma siinä on, että yksikään urheilija ei osaa ”treenata”? Eikä näytä olevan edes oppisivistyksestä kiinni, sillä tähän ala-arvoiseen kielivirheeseen sortuvat korkeakoulutetutkin atleetit. POLIISIN tehovalvonta paljasti epäkuntoisia ja viritettyjä mopoja, kertoo poliisin tiedote. Harvemmin poliisia mopon päällä näkee, mutta ihme että jetsonitkin kiidättelevät viritetyillä vehkeillä. SAMPPIS kuntoon! Maauimalan allas vuotaa kuin seula ja osa pimputtimista on olympiavuodelta. Plutaaminen on kaikkea muuta kuin viihtyisää. Silti remonttipäätöstä lykättiin taas vuodella. Näin vedetään euroja viemäristä alas – kirjaimellisesti. DEBATTI MITEN vanhustenhoidon eriarvoisuutta voitaisiin tasoittaa? ELOMAA: Ei ole pitkä aika siitä, kun vanhuksille määrättiin niin paljon lääkkeitä, että he olivat niistä aivan tokkurassa. Ja lääkkeet aiheuttivat uusia oireita, joita varten piti taas määrätä uusi lääke. ROIHA: Kotisairaanhoitoa pitäisi ehdottomasti kehittää. Ja mikä nostaa minun niskavillani pystyyn on se, että avioparit laitetaan eri laitoksiin, kun he joutuvat muuttamaan kotoa pois. Kenen terveyttä siinä hoidetaan, kun 50 vuotta naimisissa ollut pari erotetaan toisistaan? RE: Jos tehdään niin kuin hallitus sanoi, että puolet laitospaikoista poistetaan, niin ennaltaehkäisystä ja itsehoidosta tulee entistä tärkeämpää. VR: Niille kyllä on paikkoja, joilla on pätäkkää. RE: Nyt olemme isossa risteyksessä, jossa pitää valita suunta. Monia hoi- topaikkoja on yksityistetty, eikä tasapuolisuutta ole enää ollut vähään aikaan. VR: Kävin kerran eräässä yksityisessä hoitokodissa. Siellä oli SPR:n lipas ja paperi, johon sai merkata lahjoituksia. Siihen oli joku Matti Möttönen merkannut miljoona markkaa. RE: Ei voi olla totta! VR: Totta, totta. Silloin heräsin siihen, että missä olenkaan. Paikassa oli oma baari, jossa oli koko ajan henkilökuntaa. Käytössä olivat omat lääkärit ympäri vuorokauden. Jo 20 vuotta sitten rahalla sai ja hevosella pääsi. RE: Jos meinataan, että ihmiset elävät pitkään, niin kyllä nuoren sukupolven pitää alkaa hoitaa vanhuksia, etteivät nämä kuole siksi, ettei kukaan hoida heitä. Ei sitä tässä tilanteessa tiedä, kuka hoitaa ja ketä tulevaisuudessa. Paljon tulee olemaan omaishoitajien varassa. NIKKE NOUSUKAS …nej tack! on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija.
$
"
"
!
% " ! %
# #
AAMUSET Lauantai 17. toukokuuta 2014 5
AAMUSET 6 UUTISET Seitsemän ammattitaitokisoihin NUORET kilpailevat ammattiensa Euroopan mestaruuksista Ranskan Lillessä 1.–5. lokakuuta. Kilpailuun osallistuu runsaat 420 nuorta 27 maasta. Varsinais-Suomesta mukaan joukkueeseen valittiin seitsemän nuorta: Heidi Parkkinen (muoti ja kauneus), Siiri Härmä (hiusmuotoilu), Vili Heiskanen (CNC-jyrsintä), Matias Mustikkamaa (peltiseppätyöt) sekä ICT-töissä Niklas Lindgren, Pekka Tuukkanen ja Ville Vuorinen. Ravintolapäivä tuli taas. Kävitkö testaamassa katukeittiöitä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 17. toukokuuta 2014 OPETUS- ja kulttuuriministeriö on jakanut liikunta- ja urheiluseuroille seuratukena viisi miljoonaa euroa. Turun seudulla suurimmat tukipotit saivat Turun Kisa–Veikot (29 000 euroa), Turun Suunnistajat (27 000), Littoisten Työväen Urheilijat (27 000), Pargas Idrottsförening (26 000) ja kaarinalainen Ura Basket ry (25 000). Tukea saivat myös muun muassa Raisio Futis ry (23 000), Kaarinan Nappulat (22 000), Turku-Pesis (22 000), Turun Jujutsuseura (20 000), Turun Naisvoimistelijat (19 000), Turun Nappulaliiga (19 000) ja TPS Salibandy (19 000). Avustukset myönnetään veikkausvoittovaroista. Tukea myönnettiin 378 hankkeelle ja yli 50 eri lajin toimintaan. Hankkeista 166 on useampivuotisia jatkohankkeita, toiminnallisia kehittämishankkeita 157 ja palkkausta sisältäviä hankkeita 55. Avustusten suuruus vaihteli 1 100 eurosta 30 000 euroon Viking Line yhä miinuksella VIKING Line -konsernin liikevaihto väheni vuoden ensimmäisellä kvartaalilla kymmenellä prosentilla 103,4 miljoonaan euroon, kun vertailu viime vuoden verrattuna vastaavaan kvartaaliin. Liikevaihto oli silloin 115,0 miljoonaa euroa. Liiketulos oli 17,1 miljoonaa euroa tappiollinen (-18,9 Meur). Tulos verojen jälkeen oli 15,6 miljoonaa euroa tappiollinen (-15,7 Meur). Matkustajatoiminnan tuotot supistuivat 11,8 prosentilla 92,7 miljoonaan euroon (105,0 Meur), samalla kun rahtitoiminnan tuotot kasvoivat 9,8 prosentilla 9,9 miljoonaan euroon (9,1 Meur). Heikentynyt liikevaihto johtuu yhtiön mukaan ensi sijassa viimevuotista harvempien liikennöintipäivien määrästä. Tammikuussa Viking Cinderella oli 18 päivää ja Viking XPRS 12 päivää poissa liikenteestä telakointien takia. Konsernin polttoainekulut vähenivät kauden 2,2 miljoonalla eurolla eli 13 prosenttia. Turku kansainvälistyy vauhdilla Vuonna 2016 rikkoutuu 20 000 vieraskielisen raja KARI LAINE TÄMÄN vuoden alussa Turussa oli kirjoilla yli 16 700 vieraskielistä asukasta. Turun väkiluku olisi vuosina 2003–09 vähentynyt ilman muunkielisten määrän lisäystä. Muunkielisten osuus koko väestöstä on nyt 9,2 prosenttia. Turun kaupungin strategia- ja kehitysyksikön tekemän arvion mukaan vuonna 2016 menee rikki 20 000 vieraskielisen raja. Turussa asuu silloin enemmän vieraskielistä väestöä kuin esimerkiksi Naantalissa on nyt asukkaita. Suurin vieraskielisten ryhmä on venäjää puhuvat ja seuraavaksi suurin arabiankieliset. Kurdi, viro, alba- nia ja somali ovat seuraavaksi puhutuimpia kieliä. Suunnittelija Kimmo Lemmetyisen mukaan ulkomaalaisperäisen väestön tilastoinnissa äidinkieli on parempi kuin kansalaisuus, sillä esimerkiksi Turussa asuu runsaat 5 000 sellaista entistä ulkomaan kansalaista, joille on myönnetty Suomen kansalaisuus. – Myös esimerkiksi Virosta muuttaneista suuri osa on venäjänkielisiä, Lemmetyinen kertoo. Lemmetyisen mukaan muunkielisillä on jo suuri merkitys paitsi kaupungin väkiluvun kasvuun, myös ikärakenteeseen ja työvoiman tarjontaan. Turun ikääntyvään väestörakenteeseen tulijat vaikuttavat kahdella tasolla. Suuri osa tulijoista on nuoria työikäisiä ja toisaalta varsinkin Aasiasta ja Afrikasta tulleet synnyttävät enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset. Turussa asuvien muunkielisten työllistyminen on vuosien mittaan kohentunut. Vuoden 2012 lopussa työvoimaan kuuluvista vieraskielisistä työttömänä oli 32 prosenttia. Parhaiten työllistyvät muuttajista ne, joiden äidinkieli on lähellä suomea. Virosta tulleiden työllisyys on lähes samaa tasoa kuin kantasuomalaisten. Kauempaa tulleiden suurin ongelma on, että he joutuvat usein tyytymään koulutustaan vastaamattomiin matalapalkkatöihin. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan keskimäärin maahanmuuttajat tienaavat vuodes- sa yli 10 000 euroa vähemmän kuin kantasuomalaiset. MAAHANMUUTTAJIEN saamista sosiaalietuuksista liikkuu villejä tarinoita. Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Pekka Myrskylän tänä vuonna tekemän selvityksen mukaan vieraskielisten työttömyyskorvaus on pienempien ansioiden vuoksi noin 40 prosenttia pienempi kuin suomalaissyntyisten. Työvoiman ulkopuolella oleva muunkielinen saa selvityksen mukaan sosiaalitukea keskimäärin 3 100 euroa vuodessa, mikä tekee alle kymmenen euroa päivässä. Myrskylä kyseenalaistaa käsityksen siitä, että Suomi olisi maahanmuuttajien onnela. Euroopan turvallisuus huolena vaalikentillä Ari-Matti Ruuska TEEMU P. PELTOLA JYRI Häkämies (kok) kävi puolustusministerinä puhumassa yhdysvaltalaisille turvallisuuspolitiikan tuntijoille Washingtonissa vuonna 2007. Häkämies määritteli Suomelle kolme turvallisuuspoliittista haastetta: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Puheesta nousi Suomessa valtava kohu. Puolustusministerin määritelmää pidettiin kovasti hätiköitynä. Jos vastaava puhe pidettäisiin tänään, se olisi tuskin kohu-uutinen, vaan analyysi muiden joukossa. Venäjä huolestuttaa suomalaisia enemmän kuin kertaakaan sotien jälkeen. Sen ovat huomanneet niin istuvat mepit kuin europarlamenttiin pyrkivätkin. – Ihmiset kysyvät vaalikentällä ensimmäisenä Ukrainasta, sanoo europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr), joka on europarlamentin ulkoasiainvaliokunnan ja turvallisuusja puolustuspolitiikan alivaliokunnan jäsen. Cronberg muistuttaa, että Ukraina luopui aikoinaan ydinaseistaan saaden vastineeksi turvatakuut Venäjältä ja Yhdysvalloilta. Venäjän toimet EUROVAALIT 25.5. Suomi vastaa puolustuksestaan täysin itsenäisesti ja kuuluu siten EU-maissa vähemmistöön. Miinantorjunta-alus Katanpää lipumassa Pansion satamaan viime marraskuussa. ovat osoittaneet, että sen myöntämät turvatakuut eivät päteneet. – Pitäisi keskustella siitä, mikä Eurooppaa uhkaa ja kuinka puolustus pitää järjestää. Lissabonin sopimuksessa on poliittiset turvatakuut, jotka ovat muutettavissa sotilaallisiksi. Yhdysvallat on etääntymässä Natosta. Sen mielestä Euroopan pitää puolustaa itse itseään. CRONBERGIN mukaan EU-maiden puolustusbudjetit ovat yhteensä 200 miljardia euroa vuodessa. Sotilaita on 1,2 miljoonaa. Yhteistä puolustuspolitiikkaa ei ole, sillä valtaosa EU-maista kuuluu Natoon. – Osa mepeistä on sitä mieltä, että EU:lla pitäisi olla oma armeija. Sillä säästettäisiin myös puolustusmenoissa, mutta siihen vaaditaan maiden välistä luottamusta. Mistä se syntyisi, kysyy Cronberg. Euroopan unionilla on yhteinen ulkopolitiikka, mutta siinäkin on viime aikoina kompuroitu. – EU on epäonnistunut Venäjän-suhteiden hoidossa, koska ystävyydestä siirryttiin vastakkainasetteluun. Ei Venäjää ole oikein ymmärretty, eikä sitäkään, että sen taloudellinen heikkous nostattaa pullistelua. Euraasian unionin olisi viimeistään pitänyt herättää Eurooppa, sanoo demarimeppi Liisa Jaakonsaari.
AAMUSET 8 KAUPUNKI Työttömästä talkkariksi? UUDESSA kolmivuotisessa Talkkarihankkeessa tarjotaan työttömille kunnossapitohommia omakotiyhdistysten ja yritysten alueilla. Esimerkiksi koulussa ”kouluisäntä” voi lisäksi valvoa lasten koulumatkojen ja välituntien turvallisuutta. Keväällä käynnistyvässä hankkeessa ovat kuntien lisäksi mukana Varsinais-Suomen ely-keskus, Turun pientalojen keskusjärjestö ja Turun pientalosäätiö. Olitko katsomassa Robertinoa vuonna 1961? Mitä jäi mieleen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TS-arkisto Lauantai 17. toukokuuta 2014 KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Roberto Loreti hurmasi Turun messukansan elokuussa 1961. Olli Kontkanen, Aurakatu. Tyylikästä ja rentoa –PIDÄN hienoista ja tyylikkäistä vaatteista, kertoo rentoja mutta ajan hermoilla olevia vaatteita käyttävä Olli Kontkanen. – Päälläni oleva takki on ostettu netistä ja housut Carlingsista. Tilaan paljon vaatteita netistä, koska Turussa ei ole kauppoja, joista löytäisin oman tyylisiä vaatteita. Ostan vaatteita aika paljon tarpeen mukaan, mutta omistan niitä kuitenkin liikaa. Kontkasella on selkeät mielipiteet väreistä ja materiaaleista. – Tykkään aika paljon punaisesta. Materiaalien osalta tykkään farkkukankaasta. Kengissä värillä ei oikeastaan ole väliä. Tykkään käyttää tennareita. Kontkanen kertoo käyttävänsä todella paljon pipoja. – Niitä minulla on erilaisia. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Ihmepoika Italiasta Robertino hurmasi Turun messuilla vuonna 1961 HEIKKI MÖTTÖNEN ITALIALAINEN lapsitähti ja laulaja Robertino kävi hurmaamassa Turun messujen vieraat ja erityisesti teinitytöt vuonna 1961, vain 13-vuotiaana. Robertinon oikea nimi on Roberto Loreti ja hän voi kiittää 1960-luvun alun pohjoismaisesta megasuosiostaan tanskalaisia. Robertinon menestystarina sai alkunsa vuotta aikaisemmin onnellisten sattumien kautta. Tämä roomalaispoika oli nimittäin laulanut hääjuhlissa, joissa oli paikalla myös erään roomalaiskahvilan omistaja. Hän halusikin Robertinon laulamaan kuuluisaan Caffè Grande Italia -kahvilaansa. Rooma eli tuolloin olympiahuumassa ja kaupunki oli täynnä turisteja. Heleä-ääninen Robertino houkuttelikin kiitettävästi kahvilaan väkeä ja paikalle sattui osumaan myös tanskalainen TV-tähti Volmer Sørensen vaimoineen. Tanskalaiset kuuntelivat poikaa aikansa ja he kaivoivat sen jälkeen pikaisesti Robertinon vanhemmat esiin. Tarkoituksena oli pyytää lupaa viemään poika Tanskaan esiintymään. SØRENSENIN toive toteutui ja Robertino-poika kiidätettiin esiintymään tanskalaiseen TV Tivoli -ohjelmaan, jota myös suomalaiset seura- sivat innokkaasti. Italialaisen ura lähti suorastaan lentoon ja poikaa kuskattiin sen jälkeen ympäri Pohjolaa. Suomeen tämä italialainen ihmelapsi saatiin ensimmäistä kertaa loppuvuodesta 1960. Turun messut värväsi hänet vetonaulakseen elokuussa 1961 ja esiintyminen oli valtava menestys. Hän vetäisi neljänä peräkkäisenä iltana 5 000 hengen esiintymisteltan aivan täyteen. Syyskuun puolella hän porhalsi sitten ympäri Suomea erilaisissa tapahtumissa reilun viikon ajan. Ympyrä sulkeutui 50 vuotta myöhemmin vuonna 2011, kun Loreti kapusi taas Turun Messujen esiintymislavalle. ROBERTINON maine kiiri 1960-luvulla hiljalleen myös Pohjoismaiden ulkopuolelle. Robertinon suureksi ihailijaksi paljastui muun muassa neuvostoliittolainen kosmonautti Valentina Tereshkova, joka kuskasi idolinsa levyjä aina avaruuteen asti. Hänen kotimaansa Italia heräsi Robertino-huumaan vasta kolme vuotta Pohjoismaiden jälkeen. Robertinosta oli tuolloin kasvanut jo nuori mies. Hänen suosionsa on kestänyt sen jälkeen aina näihin päiviin asti ja hänet tunnetaan parhaiten niin sanottujen napolilaislaulujen tulkitsijana. 66-vuotias Loreti asuu Rooman ulkopuolella ja hän kiertää edelleen esiintymässä ympäri maailmaa. TÄYSOSUMA Täyteen haudattu OONA KARHUNEN Juha Rantanen nal vai? – Jaa mää vai? Jaa ran Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. VÄHÄJOKILAAKSON alueella sijaitseva Maarian hautausmaa, aiemmalta nimeltään Maarian keskinäinen hautausmaa, on 0,4 hehtaarin koollaan pienin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kahdeksasta hautausmaasta. Noin 400 metrin etäisyydellä Maarian kirkosta, Vanhan Tampereentien toisella puolella sijaitseva hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1890. Keskiaikaisen Maarian kirkon lattian alle hautaaminen lopetettiin 1800-luvun vaihteessa. Tämän jälkeen kirkon ympärillä oleva Maarian kirkkomaa osoittautui varsin pian liian pieneksi, minkä vuoksi seurakunta rakensi Maarian hautausmaan ja siunauskappelin. Hautoja Maarian hautausmaalla on noin 870. Hautausmaa on täyteen haudattu eli vainajia voidaan haudata vain vanhoihin sukuhautoihin tai seurakunnalle palautuneisiin hautoihin. 1990-luvulla suunniteltiin hautausmaan laajennusta, mutta siitä luovuttiin, kun läheisen peltoalueen arkeologisissa koekaivauksissa MEIDÄN MAILLA löydettiin kaksi esihistoriallista kohdetta. Alueelta löytyi noen ja hiilen sekainen kiveys ja rautakautista keramiikkaa sekä varhaisroomalainen kalmisto. Maarian hautausmaalla sijaitseva kappeli valmistui vuonna 1892. Kappeli on kahdeksankulmainen. Kristillisessä ajattelussa ja kirkkotaiteessa luku kahdeksan merkitsee uudelleen alkamista, ylösnousemusta ja uudestisyntymistä. Kappelissa on tilaa 30 saattovieraalle. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
9 AAMUSET Lauantai 17. toukokuuta 2014
AAMUSET 10 URHEILU Futiksen MM-kisoihin alle kuukausi, ketkä ovat vahvoilla Brasiliassa? Thomas jatkaa kauttaan Lanzarotella a TURUN Urheiluliiton Darby Thomas (kuvassa) kilpailee tänä viikonloppuna Lanzaroten teräsmieskisassa. Se on turkulaistriathlonistin kauden toinen koitos. Huhtikuun alussa Etelä-Afrikassa Thomas selvitti rääkin vajaaseen yhdeksään tuntiin ja oli kisan kuudes. Thomasin kauden päätavoite on selvitä lokakuussa käy-tävään Havaijin legendaariseen en Ironman-kisaan. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Säh Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 17. toukokuuta 2014 ÅBORAAKKELI Koivupaikka aukkoon ANAHEIM Ducksin pudotuspelitaipaleella Teemu Selänne on saanut osakseen suurimmat otsikot. Teemun NHL-uran loppumisen varjoon on jäänyt se, että hyvin todennäköisesti myös Saku Koivun (kuvassa) pitkän ja monivaiheisen NHL-uran viimeistä lukua kirjoitetaan tänä keväänä. Moninaiset huhut ovatkin tuomassa Koivua takaisin TPS-paitaan ensi kaudeksi. Palloseuralle Koivun paluu olisi tietenkin monella tapaa lottovoitto. Pukukoppiin Koivun myötä tulisi rekkalasteittain johtajuutta. Nuoren joukkueen henkisenä tukena Koivun arvo olisi mittaamaton. Toisekseen Palloseuran hyökkäyksessä on ykkös-kakkosketjun sentterin mentävä aukko. Vaikka Koivu ei enää takavuosien ihmemies liigassakaan olisi, olisi hän ylivertainen lisä TPS:n sentteriosastolle. ILKKA LAPPI 3887$9$5$7 Menestys antaa uskoa LP Viesti hakee villiä korttia mestareiden liigaan Osku Sahlsten/LP Viesti nen riski ei olisi ylittämätön. Viestin ensi kauden budjetti ilman eurocup-pelejä runsas 295 500 euroa. Mestareiden liiga toisi tullessaan noin 50 000 lisäkulut. – Yhteistyökumppanimme ovat lähtemässä innolla mukaan. Lisäksi Salon kaupunki on osallistumassa asiaan tarvittaessa. Myös kolmella kotipelillä saisimme tuloja. On tämä sillä tavalla laskettu, ettei ainakaan merkittäviä taloudellisia tappioita osallistumisesta tulisi, Lemminkäinen toteaa. ILKKA LAPPI KOTIMAISTA naislentopalloa viime vuodet suvereenisti hallinnut Salon LP Viesti hakee uusia haasteita kansainvälisiltä kentiltä. Tänä keväänä kuudennen peräkkäisen Suomen mestaruutensa voittanut Viesti hakee ensi kaudeksi villiä korttia naisten lentopallon mestareiden liigaan. Jos salolaiset paikan saavat, on se ensimmäinen suomalaisjoukkue mestareiden liigassa. Aiemmin Viesti on pelannut pykälän mestareiden liigaa alemmalla tasolla CEVcupissa. Viime kaudella Viesti ylsi CEV-cupissa 12 parhaan joukkoon häviten lopulta koko cupin voiton vieneelle Fenerbahçelle. – Saatiin Fenerbahçea vastaan pelattua tasaisia eriä ja voitettiin CEV-cupissa Saksan cupin voittaja. Lisäksi näimme Turkissa pari mestareiden liigan peliä, joissa meillä olisi hyvällä pelillä ollut mahdollisuuksia. Saimme myös pidettyä viime vuosien pelaajarunkomme hyvin kasassa. Nämä asiat yhdessä toivat sellaisen olon, että paikkaa kannattaa hakea, toteaa Viestin urheilutoimenjohtaja ± Viesti haastoi viime tammikuussa Fenerbahcen. - Vaikka ei erääkään voitettu, antoi se uskoa. Fenerbahce on sellainen joukkue, joka voisi voittaa myös mestareiden liigan, toteaa Tomi Lemminkäinen. Tomi Lemminkäinen. Jaossa on vähintään kaksi villiä korttia. Päätökset villillä kortilla mestareiden liigaan kelpuutettavista joukkueista tulevat touko-kesäkuussa. – Meillä on plussana se, että Suomesta ei aikaisemmin ole mestareiden liigassa ollut joukkuetta. Kaikki palloilulajit huomioidenkin se on harvinaista, Lemminkäinen sanoo. 3887$5+$.$/867((7 ± 9HQH]LD PP SALOSSA ollaan myös valmiita panostamaan joukkueeseen, jos ovi mestareiden liigaan aukeaa. – Siinä tapauksessa pitää tosissaan miettiä neljännen ulkomaalaisen hankkimista, johon ei kotimaan kenttiä silmällä pitäen välttämättä olisi tarvetta. Mestareiden liiga toisi tullessaan myös taloudellisia haasteita. Salossa kuitenkin uskotaan, että taloudelli- 3,+$0g.,7 ± 5889,78277((7 /RXLVH PP 1LFH PP 6DXQD 7LLQD &DWDQLD PP ? &DPLOOD % PP EUROOPAN kentillä Viesti on nähty seitsemällä kaudella. Viime kevään jaettu yhdeksäs sija CEV-cupissa on saavutuksista kovin. Salossa uskotaan myös menestykseen mestareiden liigassa. – Yhtään huonoa joukkuetta ei vastaan varmasti tule, mutta siellä on varmasti sellaisia joukkueita, joille voidaan pärjätä. Neljän joukkueen alkulohkosta jatkoon pääsee kaksi. Jatkopaikka on erittäin kova tavoite, mutta hyvällä arpaonnella se olisi realistinen, Lemminkäinen sanoo. ? VLV ODXWHHW NLXDV V\VWHHPLQ SLLSXQ MD NDWWR KXRYDW VHLQl PP 6DXQD ,LYDUL ? ? VLV ODXWHHW NLXDV V\VWHHPLQ SLLSXQ MD NDWWRKXRYDW VHLQl PP .DLWDUDLVWHQWLH 1RXVLDLQHQ _ 3XK _ $YRLQQD DUNLVLQ NOR ± ± OD ± _ ZZZ NDLW
AAMUSET Lauantai 17. toukokuuta 2014 11
AAMUSET 12 KOTIKÄYNTI Pidätkö kotimaisia elintarvikkeita täysin turvallisina? Liikunta vaimentaa lihavuusgeenit LIIKUNTAA harrastamattomilla geneettiset tekijät määräävät lähes täysin painoindeksin ja vyötärönympäryksen, kerrotaan Diabetes ja Lääkäri -lehdessä. Mitä enemmän liikutaan, sitä pienemmäksi supistuu geenien merkitys. Liikunnalla voidaan vähentää lihavuudelle altistavien geenien vaikutuksia, ja eniten liikunnasta hyötyvät ne, joilla on suurin perinnöllinen alttius lihoa. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 17. toukokuuta 2014 Optimistinen siippa pitää terveenä OPTIMISTI näyttää pysyvän terveenä. Myös avioliiton on tiedetty lisäävän terveyttä. Nämä kaksi asiaa yhdistyvät Journal of Psychosomatic Research -lehden tutkimuksessa, jossa todetaan puolison optimismin pitävän kumppaninkin terveenä. Pariskuntien terveyttä seurattiin neljä vuotta optimismia testaavin testien jälkeen. Yllättävä tulos oli, että optimistien puolisoillakin, ei siis välttämättä itse optimisteilla, oli vähemmän kroonisia sairauksia ja he pysyivät hyvin toimintakykyisinä ja fyysisessä kunnossa. Vaikutus pysyi koko seurannan ajan. Kenties optimisti voi saada vaimeammankin puolison esimerkiksi ulos lenkille. Ja tietysti iloinen mieli ja positiivinen suhde elämään auttavat ottamaan aan rennommin. n. Turvalliset juustot Suomalaiset ovat juuston suurkuluttajia Matti Arvilommi JUUSTOJA ei olisi ilman mikrobeja. On mielenkiintoista kuvitella, minkälaisten sattumien ja kokeilujen kautta juustot ovat aikojen alussa syntyneet. Ensimmäinen juusto lienee kehittynyt vahingossa pitkään säilyneestä maidosta. Siitä on otollisissa oloissa tullut kokkare, joka on havaittu syötäväksi. Tästä on sitten kuljettu pitkä matka erilaisten sattumien ja kokeilujen kautta nykyaikaan, jolloin juustoja tehdään tarkkaan valvotuissa prosesseissa. Kuluneen 50 vuoden aikana juuston kulutus on kymmenkertaistunut Suomessa. Vuonna 2012 jokaista suomalaista kohden kului 22 kiloa juustoa. Olemme juustojen suurkuluttajia. Vain Ranskassa, Islannissa ja Luxemburgissa kulutetaan henkeä kohti enemmän juustoa kuin meillä. Iso-Britanniassa, Puolassa ja Espanjassa käytetään vähiten juustoa, vain noin puolet meillä käytetystä määrästä. Juustojen maun ja toisaalta turvallisuuden perusta on valmistukseen käytetyssä maidossa. Maito on erinomainen mikrobien kasvatusalusta. Siinä on runsaasti ravinteita ja sen Utareessa kehittyvässä maidossa ei ole juurikaan mikrobeja vaan epäpuhtaudet tulevat maitoon lypsyvaiheessa utareiden ulkopinnoilta ja ympäristöstä. Maidon haitalliset mikrobit ovat pahinta mitä juustolle voi tapahtua. Pseudomonas-bakteeri tekee juustosta juoksevaa höttöä. Kolibakteerit antavat juustoille mädäntyneen maun, ja niiden erittämä kaasu voi halkaista juuston. Juustot ovat suomalaisten suurta herkkua, ainakin mitä syöntimääriin tulee. lähes neutraali happamuusaste sallii monien mikrobien kasvun. Juustoa tehdään kuumennetusta maidosta mutta myös raa’asta maidosta. Siksi maidon on oltava laadultaan tasaista ja puhdasta. PASTÖROINTIA kevyempi kuumentaminen 63 asteeseen 10–15 sekun- nin ajaksi tappaa taudinaiheuttajia, mutta säilyttää juustolle makua antavia bakteerilajeja. Juustoloitten tuotteiden salaisuus piilee kuitenkin startterimikrobeissa, jotka käynnistävät maidon muuttumisen juustoksi. Näitä startteribakteereita säilytetään valtiosalaisuuksien lailla jopa kassakaapeissa. RAAKAMAIDOSTA valmistetut juustot sisältävät joskus listeriabakteereita. Siksi raskaana olevia ja immuunipuutteisia henkilöitä kehotetaan välttämään näitä tuotteita. Juusto voi myös homehtua, mutta eräät mikrobit kuten Penicillium camemberti- ja roqueforti -homeet antavat juustolle sinisen värin tai rapean kypsän pinnan. Siitä nimi homejuusto. Microbe-tiedelehti vakuuttaa juustojen olevan turvallisia elintarvikkeita. Kaikista mikrobeista huolimatta taudinaiheuttajat ovat nykyjuustoissa harvinaisia. PENTTI HUOVINEN LT, PROFESSORI
13 AAMUSET Lauantai 17. toukokuuta 2014
14 AAMUSET YLLÄTYSHERKKU VIIHDE Tynnyrikylpyjä ja siansaksaa B-GALLERIASSA nähdään lauantaina kello 19 alkaen kolme performanssiesitystä. Osa esiintyjistä on Turun AMK:n Taideakatemiasta. Kankaanpään taidekoulusta saapuu ryhmä 425kg nobodyja, joka kokeilee toisistaan poikkeavien näkemysten yhdistämistä. Toistaiseksi se on johtanut muun muassa vohvelisyljen ja foliopallon kohtaamiseen sekä tynnyrikylpyihin ja siansaksaan. Performanssi-iltaan on vapaa pääsy. Milloin kävit viimeksi Turun taidemuseossa? Mitä koit? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 17. toukokuuta 2014 ESAN VALINTA Tyyli on ikuista AIEMMIN Duudsoneista ja Suomen peliteollisuudesta kirjoittanut Jani Niipola haluaa tuulettaa suomalaisten l i t miesten i t vaatekaappeja ja aatteita pukeutumisesta. Vapaa tyyli - Miehen pukeutumissäännöt ja kuinka niitä rikotaan (Johnny Kniga) kertoo kaiken tarvittavan aina puvun hankkimisesta taskuliinan taittamiseen ja Cousteau-pipon parhaisiin väreihin (jotka ovat punainen, punainen ja punainen). Vapaa tyyli naurattaa ääneen, mikä on tyylioppaan sivuilla kenties yllättävääkin. Otsaa rypistelemättä kirja valaisee asiantuntevasti, miten ja milloin esimerkiksi pukukoodien kanssa kannattaa soveltaa rohkeasti. Kirjan luettuaan mies osaa esittää vaatekauppojen myyjille oikeita kysymyksiä. Kenelle: Kaikille miehille, mutta pakkolukemisena sellaisille, joiden vaimot hoitavat sukka- ja solmioostokset. Arvio: Näppärä ja hauska tietokirja, joka on aivan yhtä tyylikäs kuin aiheensakin. ESA TÖYKKÄLÄ Ihmisiä ja kumppaneita Esko Männikkö luo valokuviinsa aikaa ja abstraktiutta Esko Männikkö ESA TÖYKKÄLÄ OULULAISEN valokuvaajan Esko Männikön teoksia nähdään Turun taidemuseossa retrospektiivisenä näyttelynä. Time Flies -näyttely esittelee valokuvia koko Männikön uralta yli neljän vuosikymmenen ajalta. Näyttely on ollut aiemmin esillä Helsingin Taidehallissa. Männikkö sai ensimmäisen kosketuksen valokuvaamiseen liikkuessaan isänsä kanssa metsästysretkillä. Hiljalleen eläinten metsästys vaihtui hyvien kuvien metsästykseen. 80-luvun alussa Männikkö rupesi kuvaamaan ihmisiä, ja hänen tyylinsä alkoi hahmottua sellaiseksi, jota se on yhä nykyäänkin. – Kotikylässä asui syrjässä perhe, jossa oli kaksi kehitysvammaista aikamiespoikaa sekä isäntä ja emäntä. Kuulin, että sinne on sähköt tulossa. Ajattelin käydä siellä kuvaamassa ennen kuin muutos tapahtuu, Männikkö sanoo. KUVAT sisukkaasta perheestä päätyivät Kun aika päättyy -sarjaan. Musta- valkoisten valokuvien vedostaminen oli Männikölle taianomainen hetki. Hän oli löytänyt oman työkalunsa. Vuonna 1995 Männikkö valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi. – Se oli sellainen hyvä potku persuksille. Joutui oikein kunnolla töihin, kun yhtäkkiä piti täyttää kokonainen museotila. Se oli tosi hyvä sattuma uralle. Männikön valokuvaaminen on saanut tunnustusta myös maailmalla. Vuonna 2008 hänelle myönnettiin merkittävä kansainvälinen valokuvataiteen Deutsche Börse Photography Prize -palkinto. Männikön valokuvia kuvaillaan monesti arkirealismina. Mexassarjaan vuodelta 1996 hän on vanginnut Teksasin ja Meksikon rajalla asuvisten ihmisten arkea. Kaikissa Männikön teoksissa korostuvat aika ja sen jättämät jäljet. Blues Brothers -sarja kuvaa italialaisia hautausmaita. Hänen itsensä mukaan teokset ovat menossa aiempaa enemmän kohti abstraktia tyyliä, jossa ei aina voi olla täysin varma kuvan kohteesta. Tosin tämän enempää Männikkö Batesville vuodelta 1996, sarjasta Mexas. ei ole kiinnostunut omien kuviensa analysoimisesta. – Sellainen puhkiselittäminen ei kiinnosta. En osaa ottaa kantaa termittelyihin, se on muiden hommaa. Enemmänhän tämä on käytäntöä kuin teoriaa. Minä vain otan kuvia, ne puhukoon puolestaan. VIIME vuosina Männikkö on palannut osittain valokuvaamisensa juurille: hän on alkanut kuvata eläimiä. Kun tyttäret aloittivat ratsastusharrastuksen, ei Männiköllä ollut talleilla muuta tekemistä kuin hevosten valokuvaaminen. – Enemmänkin ne ovat lähikuvia, joista lajia ei tunnista. Otin kerran lähikuvia toisiaan puskevista lehmistä, ja joku luuli niitä apinoiksi. Eläimet ovat kiinnostavia. Ovathan ne ihmisen kumppaneita kuitenkin. Time Flies Turun taidemuseossa 16.5.–14.9.
Lauantai 17. 5. 2014 3 +ERROSTALOISSA 0ARITALO 0AIMIO H K MÁ 0AIMIO0REITILÛ H K S
MÁ 6ALKOJANTIE +OSKELANTIE "
4ILAVA PERUS
K E R R O K S I N E N KUNTOINEN YKSI? K U N N O S T E T T U OMALLA PIKKU MODERNITALO TERASSILLA )SO PIHA
ALUE !UTOKATOS (P -H ÑES Ñ %S /MAKOTITALOJA 4URKU
.ÛTTINUMMI H K MÁ +USTAVI+IVIMAA H K S MÁ -ARKULANTIE +OSKELOTIE
5USI ! 4YYLIKKÛÛSTI O M A K O T I T A L O
REMONTOITU PAR
R A U H A L L I N E N V E K K E E L L I N E N SIJAINTI
AUTOKATOS
PIKKUKOTI LÛH KESKUSTAA -H Ñ %NSI ES SU KLO (P Ñ%S3U
!URA-?KINKUJA H K S MÁ 2AISIO)HALA H K MÁ -?KINKUJA
+ALASVAHANTIE
K E R R O K S I N E N ! ,UONNON PUNATIILITALOISOLLA LÛHEISYYDESSÛ RINNETONTILLA HYVÛN POHJARAT
3OPII SUURELLEKIN PERHEELLE !UTOTALLI KAISUNKOLMIO (P Ñ %S 6H Ñ -H %S SU KLO
,OMA
ASUNTOJA +USTAVI)SO
2AHI H K S MÁ 2AISIO+ESKUSTA H SAUNA MÁ , E O N S A A R E N T I E 4ORNIKATU !
(?YLÛHIR
KRS (YVÛKUN
SIM?KKI
SAUNA
TOINEN VALOISA PIHAKEITTI?
SÛHK?
PERHEASUNTO KAIVO
RANTAOIK Ñ VH E %S SU (P Ñ
%S3U
0ARAINEN1VIDJA H K S MÁ 2IVITALOISSA ,INDKULLANTIE
4ILAVAM?KKI
UUSI .AANTALI4AIMO H K S MÁ HIRSISAUNA
VENE
+UUSIKAARI " MATKA M 3IISTI PÛÛTY
(P Ñ%S HUONEISTO +OULUT JA PÛIVÛKODIT +USTAVI0ARATTULA H K S MÁ LÛHELLÛ 0ARATTULANRANTATIE 6HP Ñ %S 3U KLO
5USIHIRSITALO
V I E R A S M A J A
SAUNA
VIERASVE
NESATAMALÛHELLÛ 6UOKRATAAN (P Ñ%S3U
!UTOTALLI MÁ E KKLÛMMMINTALLI ,OUKKAANKATU
+ASTU %S ,ISÛTIEDOTNETISSÛ WWW ESKV INFO $ " !' $
' ( ' $ ) ' !$) &* %
Käsityöläiskatu 3 Puh. 02 - 2 3 2 1 2 0 0
# ' ' $ $
(1 & ! )
- &
1 --
2)2 -
10! (
)0 ! )-
&
2--"" -
) ! -0 ) -! 1
( )-
10! (
)- 0!--!- !- $!
(
-
)0&
$
& & +/& #33 & - 10! (
)!$ 0 ) - (- )
! ) + & 333 & - ( !1
(- 0
&
10! (
!(!-0 ) -&
!
10! (
) --21
-
)
! ! 10! (
)0 -
&
-2)$
! 3 % # 10! (
)-
) )&
00) / 10! (
1
) -
1
& . ' ' $ '1 ) )- 0
0! )-! ! --0 2 - "& &333 & & 3! &
((
-0 & - & . ' ' $ & 21
0 -!
)0 -!& 21
)
- ) 0)-
))
& & & 33 & 0 $
(
-0 *& - & &
) 0)-
.3 / . '1') ) 0)-
./ / 3 '1')
($$ ) 0-0 . / '1')
)
( ./ / )
0
& +3 '1') 0 ( ! . / )
0
& +3 '1') 0 0
+3 / 3 '1
( ++ +0( 7# MÁ 0554!,/(5/.%)34/ MÁ 5RSININKATU B
+ESKUSTA
4URKU +OMEA
LUVUN KIVITALON PIKKUASUNTO (ISSI
TALON YLIN KERROS 3ÛHK? SISÛLTYY VASTIKKEE
SEEN (ETI VAPAA -H Ñ 6H Ñ )TÛHARJUNKATU
.UMMI
4URKU (ELLAHUONE
JOSSA KAAKELOITU KPH
KALUSTEET IRRALLAAN 4ILAIHME %RINOMAINEN SIJAINTI PUUTALOALUEELLA 2!K V 4525. (!,6). -H Ñ 6H Ñ ( ++ +0( 7# 0554!,/(5/.%)34/ MÁ N MÁ 0554!,/(5/.%)34/ 6ANHA (ÛMEENTIE B
.UMMI
4URKU 6IIH
TYISÛ
REMONTOITU H K KPH WC HYVÛLLÛ JA RAUHALLISELLA PIENTALOALUEELLA 6AIN N KM YLI
OPISTOLLE 2AK V 6UOKRATTU 6H Ñ /-!+/4)4!,/ (!22!34%4),!! 4ORTINMÛKI
4URKU !S KRS H K WC SUIHKU N MÁ
KELLARI N MÁ ,ISÛKSI LÛMP?KES
KUS
JOSSA SAUNAOSASTO 2UNSAASTI VARASTOTILAA SEKÛ MUUTAMA KASVIHUONE 2AKENNUSOIKEUTTA MÁ JÛLJELLÛ 4ONTTI
HA /MA LAMPI 4URUSTA KM -H Ñ 2)6)4!,/(5/.%)34/ )TÛINEN 0ITKÛKATU
)TÛKESKUSTA
4URKU ,OIS
TAVA SIJAINTI +UPITTAANPUISTON LAIDALLA 9LIN KERROS 6UOKRATTU -H Ñ 6H Ñ ( + +0( 7# 0!26 MÁ 0AAVOLANKATU
!RTUKAINEN
4URKU (IENOKUN
TOINEN LÛPITALON HUONEISTO
JOSTA ESTEETT?MÛT NÛKYMÛT 2AUHALLINEN YMPÛRIST? JA PIHAPIIRI 2AK V 0UTKIREMONTTI TEHTY 6H Ñ +ONSANTIE
2AUNISTULA
4URKU 4EHOKAS PIKKUKOTI HYVÛLLÛ SIJAINNILLA 4ILAT PESUKONEELLE JA SUIHKUKAAPPI (ETI VAPAA (OITOVASTIKE VAIN Ñ KK -H Ñ 6H Ñ 0554!,/(5/.%)34/ MÁ MÁ X 0554!,/(5/.%)34/ 3%+Ç 434/ 6!2 )IROISENTIE
2AISIO 4ILANKÛYT?LTÛÛN UPEASTI TOTEUTETTU KOTI RAUHALLISELLA ALUEELLA !LAKRS 5UDISTETUN K N JATKEENA RH JA OH -H
KPH
WC
SAUNA 9LÛKRS VALOISA PARVI
ISOT KATTOIK
KUNAT 5LKOVARASTO
TERASSI
AUTOKATOSPAIKKA -H Ñ 6H Ñ ,ONTTINEN
4URKU +IINTEIST?MUOTOINEN
HIR
SIRUNKOINEN TALO
JOSSA H K KPH MÁ
H K KPH MÁ
H K KPH MÁ
H K KPH MÁ SEKÛ TSTO VARASTOTILA MÁ %RILLINEN SAUNA PANNUH VAR ?LJYLÛMMITYS 6AIN N KM TORILLE (UONEISTOT VUOKRATTU -H Ñ /-!+/4)4!,/ +0, 0554!,/(5/.%)34/*! N MÁ N MÁ ,ONTTINEN
4URKU -YYDÛÛN KOKO KIINTEIST?
JOSSA X H AVOK S OS Ö
MÁ JA
H K AVOK S OS MÁ 4ALO TÛYSIN PERUS
KORJATTU JA LAAJENNETTU VINTTIIN 3IJAINTI N KM YLIOPISTOLTA JA KESKUSTASTA -H Ñ -!!4),! (ÛNNIK?NKATU
4URKU 4ILAVA
RAK H K RH S OS TH AT VAR 6IIHTYISÛ TONTTI MÁ RAUHALLISELLA PAIKALLA -H Ñ ,/-!
!35.4/ MÁ 6ANHA (ÛMEENTIE B
.UMMI
4URKU 6ALOISA
KERROKSEN HUONEISTO HYVÛLLÛ SIJAIN
NILLA (ETI VAPAA -H Ñ 6H Ñ MÁ MÁ 2ANTALUIKKIONTIE
.AANTALI H ALKOVI PARVI KK VH SAUNA KAHDESSA TASOSSA )SO TERASSI +OKONAISPINTA
ALA MÁ 2AK V 2AUHAL
LINEN YMPÛRIST? -H Ñ 6H Ñ 2)6)4!,/(5/.%)34/ 2)6)4!,/(5/.%)34/ +UOVINTIE
-YNÛMÛKI ,ÛHES UUDENVEROISESSA KUNNOSSA OLEVA PÛÛTYHUONEISTO H K WC S 2AK V 6ARAAVA TAKKAUUNI
AUTOKATOS
PAIKKA +ESKEINEN SIJAINTI 6H Ñ
3ILONTIE
+ODISJOKI
2AUMA -ÛÛRÛALA 3ILOJOEN RANNASSA N HA (EIKKOKUNTOINEN
LUVULLA RAK PÛÛRAKENNUS
LUVULLA RAK NAVETTA JA RAK M?KKI -H Ñ ,))+% 4/)-)34/ (!,,)4),! N MÁ 6INKKILÛ
6EHMAA 4ASOKAS
V RAKEN
NETTU
H TUPA+ WC SAUNA OMAN LAMMEN RANNALLA 3OPII YMPÛRIVUOTISEEN KÛYTT??N -H Ñ (ALLIMESTARINKATU
+ROSSI
+AARINA (YVÛLLÛ SIJAINNILLA OLEVAT LÛHES UUDET LIIKE
TSTORAKENNUKSET OMALLA TONTILLA +AKSI RAKEN
NUSTA MÁ JA MÁ 2AK OIKEUTTA JÛLJELLÛ 3IJOITTAJAT HUOMIO TUOTTO N
VAPAA liikkuvuus on EU:n perusoikeus, jota suomalaisetkin pitävät yhtenä unionin suurimmista saavutuksista. Näkökulmaa on kuitenkin syytä myös laajentaa. Euroopan rajoilla kuolee jatkuvasti ihmisiä, jotka haluaisivat tulla unioniin työn, rakkauden tai turvan perässä. Emme voi rakentaa EU:sta linnaketta. Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että vuonna 2013 maailmassa oli melkein 40 miljoonaa ihmistä vailla oikeaa kotimaata, ja puolet näistä olivat pakolaisina maansa ulkopuolella. YK arvioi että vuosittain 200 000 näistä pakolaisista tarvitsee pikaisesti sijoitusta, mutta vain puolet heistä löytävät uuden kodin. Vielä huolestuttavampaa on, että vain 4 500 löytää paikkansa EU:sta – Sama luku USA:ssa on 80 000 joka vuosi. EU:lla on velvollisuus taata ihmisten oikeus etsiä turvaa, sillä ihmisoikeudet koskevat kaikkia, eivätkä lakkaa EU:n ulkorajoilla. EU on onnistunut juuri rauhan ja ihmisoikeuksien projektina. Tätä tehtävää on jatkettava raja- ja ulkopolitiikassa. EU:n jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto FRONTEX on tähän väärä taho, ja tällä hetkellä osa jä- senmaista rikkoo ihmisoikeuksia rajapolitiikallaan. Tuhannet ihmiset kuolevat Euroopan rajoille joka vuosi. Tämä johtuu rajojen jatkuvasti tiukemmasta kontrollista ja siitä, että Euroopan unioniin on vain rajallisesti keinoja päästä laillisesti. Unioniin on pikaisesti luotava yhteinen turvapaikkajärjestelmä, joka jakaa vastuuta tasaisemmin EU:n jäsenmaiden kesken. Turvapaikanhakijat tulee sijoittaa tarkoituksenmukaisesti EU:n alueelle ja turvapaikkakustannukset pitää tasata EU:n jäsenvaltioiden kesken. Sekä jäsenmaiden että EU:n täytyy koordinoida maahanmuuttoa ja panostaa enemmän siihen, että alueelle voi tulla laillisia ja turvallisia reittejä pitkin. Nykyisistä säännöistä, joiden mukaan turvapaikkaa voi hakea vain ensimmäisestä maasta johon saapuu, täytyy päästä eroon. EU:n maahanmuuttopolitiikan tulee olla inhimillistä – solidaarisuuden täytyy yltää myös omien rajojemme ulkopuolelle ja ongelma-alueille. Vanheneva Eurooppa tarvitsee maahanmuuttajia ja osaajia pärjätäkseen globaalisti. SAARA ILVESSALO PJ, TURUN VIHREÄT MARIA OHISALO PJ, VINO SIMO Laaksonen kirjoittaa (TS 12.5.) aivan oikein, että kaupungin keskustassa on vapaata liiketilaa, johon voidaan sijoittaa kaupungin infopisteen toimintoja, uutta tilaa ei sitä varten tarvitse rakentaa. Täytyy ihmetellä, mitkä ovat todelliset vaikuttimet, että täytyisi uhrata kaupungin keskustan arvokkain pieni puisto, kaupungintalon edustalla. ”Naapurikaupungeissa”, esimerkiksi Tampereella, kaupungintalo on avaran Keskustorin varrella ja Tukholman kaupungintalo sijaitsee Mälarenin rannalla. Turussa kaupungintalon puisto tulee säilyttää ehdottomasti ja tehdä siitä todella edustava runsain istutuksin ja näyttävää taideteostakaan unohtamatta. Täytyyhän meidän ajatella mitä vieraille näytämme, vaikka emme itsestämme niin välittäisikään. On myös ehdotettu, että puistoon perustettaisiin pyöräparkki, mutta pyörille on nyt etsittävä kuitenkin tilaa muualta, niin kuin autoillekin. Täydennysrakentaminen on tärkeää, mutta ei niin, että kaikki keskustan tontit tulee rakentaa täyteen viimeistä neliötä myöten. Koska kaikkea vanhaa ei voida säilyttää, niin vanhojen rakennusten, esimerkiksi 1800-luvulta olevien suojelusta tulisi tehdä kartoitus ja suunnitelma mitä kannattaa säilyttää ja hoitaa ne sitten ajoissa arvoiseensa kuntoon. Kaupungintalon puiston suojeluun on nyt herättävä, jos puisto menetetään, sitä ei saada koskaan takaisin. OILI PELTOLA Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen AAMUSET Solidaarisuutta, Kaupungintalon puisto säilytettävä ei linnaketta MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki 23 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 17. toukokuuta 2014 Toivoton torstai MEIDÄN perheessämme torstailla on aina ollut erityinen rooli viikon jäsentymisessä. Työviikosta on jäljellä enää kituperjantai, joten torstaina asennoidutaan jo henkisesti viikonloppumoodiin. Viikkosiivous on hyvä tehdä, jottei sillä tarvitse vapaapäiviä pilata. Heti kun imuri ja moppi on piilotettu takaisin siivouskomeron syövereihin on aika asettautua sohvalle, nostaa kontit ylös ja avata postin uunituoreena kotiin kantamat aikakausilehdet. Paitsi, että postiluukun alusta on jo monena torstaina tuottanut töistä kotiin palaaville pettymyksen. Ei postia, tänäänkään. Itellan kuukauden päivän jatkuneet ongelmat postinjakelussa ovat kohdistuneet asuinalueellemme ja posti on jäänyt toistuvasti tulematta. Torstain posti on pariin otteeseen jaettu vasta seuraavalla viikolla, maanantaina tai tiistaina. Ja erästäkin kirjelähetystä on odotettu saapuvaksi kolmatta viikkoa. Torstairutiinien rikkoutuminen on vähäpätöinen seikka, mutta eivät aikakausilehtien tilauksetkaan ilmaisia ole. Lehtiä tilataan nimenomaan viikonloppulukemiseksi, tv-ohjelmien tai veikkausvinkkien vuoksi, joten maanantaina niiden merkitys on jo mennyttä muuna kuin takkasytykkeenä. Paitsi, ettei ole sitä takkaa. Sääliksi käy silti posteljooniparkoja, joiden niskavilloista ratkaisut jako-ongelmiin revitään. (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? ENSIN irtisanotaan satoja työntekijöitä ja jäljelle jääneiden tulisi nyt suoriutua heidänkin reiteistään. Ihmekös, jos homma takkuaa ja Viestintävirasto on kiristänyt Itellan tarkkailua. Ellei postinjakelua saada sujumaan, lumipalloefekti on valmis. Ennestään vaikeuksissa olevien lehtitalojen tilannetta ei helpota kestotilaajien kaikkoaminen. Itella kaipaisi nyt pelastusrenkaakseen muutakin kuin erään kaarinalaisen Tompan paljastavat postimerkit. HANNELE SIVONEN INTERNET www.aamuset.? 3HUXXNNLOLLNH +\YlULQHQ XXGLVWXL +#+ (+ (+ + ( (( , #++ (+ $ ++$ ( ++((