Lauantai 16. huhtikuuta 2016 | Nro 31 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turun Uimarit jahtaa kolmatta perättäistä vesipallokultaa. Se toisi reissun koviin otteluihin Euroopan altaisiin. Urheilu s. 8 Tripla lippuna Eurooppaan Radbar oli luonnollinen jatko Kaarinaan hiljattain perustetulle käsityöläispanimolle. Kivijalka s. 18 Oluthipsterin olohuoneessa Biljardijoukkue Pocket 70+ yrittää Guinnessin ennätyskirjaan. Alle seitsemänkymppisiä ei tiimiin oteta. Kivijalka s. 34 Maailman vanhimmat Kaksi kilometriä historiaa – toimittaja käveli kadun päästä päähän. Kivijalka s. 12 Kivijalka Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 16. huhtikuuta 2016 TURUN yliopisto toivottaa lukion ykkösja kakkosluokkalaiset tervetulleiksi tutustumaan yliopistoopiskeluun tiistaina 19. huhtikuuta. Lukiolaisten päivässä opiskelijat kuulevat yliopiston opintotarjonnasta, yliopisto-opiskelun luonteesta ja koulutusten tarjoamista työelämävalmiuksista. Lukiolaisten päivässä luodaan katsaus Turun yliopiston koulutustarjontaan ja valmistuneiden urapolkuihin. Yliopistossa avoimet ovet lukiolaisille KAAKKOIS-SUOMEN rajavartioston rikostorjuntayksikkö on tutkinut irakilaisten laittoman maahantulon järjestämistä. Seitsemässä eri tapauksessa Suomeen on saapunut kahdeksantoista henkilöä, joista osa on naisia ja lapsia, viime huhti–syyskuussa. Viidessä tapauksessa irakilaiset saapuivat maahan Tornion kautta, yhden kerran laivalla Tukholmasta Turkuun ja yhden kerran lentäen Helsinki–Vantaan lentokentälle. Rikoksesta epäillyt miehet ovat olleet vangittuna. Syyte pitäisi nostaa 21. huhtikuuta mennessä. Salakuljetusta myös Turun kautta Keväällä on monta merkkiä. Mikä tuo sinulle kevään? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENKILÖVAHINKOON johtaneet suojatieonnettomuudet ovat vähentyneet 2000-luvulla, mutta myönteinen kehitys näyttää pysähtyneen. Viime vuonna onnettomuuksia tapahtui koko maassa lähes 260. Turun kaupungissa tapahtuu vuosittain noin 20 henkilövahinkoon johtanutta suojatieonnettomuutta. Suojatieonnettomuuksien määrässä Turku on toisena Helsingin jälkeen. Kevyen liikenteen henkilövahinkoonnettomuuksista noin 80 prosenttia tapahtuu Turussa suojateillä. Turussa paljon suojatietörmäyksiä KANSANEDUSTAJA Annika Lapintie (vas.) lyttää hallituksen kaavaileman työnäytteen, jossa työttömät tekisivät töitä ilman palkkaa, lomia, työterveyshuoltoa ja eläkkeen kertymistä. – Meillä on jo koeajat, työharjoittelut ja työkokeilut, silppuja pätkätyöt, nollatuntisopimukset ja vastentahtoiset osa-aikatyöt, hän sanoo. – Valtava määrä ihmisiä tekee työtä palkalla, jolla ei tule toimeen. Emme todellakaan tarvitse enää uutta ilmaistyöntekijöiden luokkaa. Miksi ihmeessä yrittäjä palkkaisi enää työntekijöitä, kun heitä saa ilmaiseksikin? Annika Lapintie: Työnäyte aivopieru MARIANNE ROVIO KANSAINVÄLINEN mökkejä välittävä yritys Novasol on alkanut markkinoida suomalaisia mökkejä Eurooppaan. Yhtiön markkinoinnista vastaava, entisenä huippusuunnistajana tunnettu Minna Kauppi kertoo mökkien vuokraamisen olevan vasta alkamassa Turun seudulla, mutta ItäSuomessa mökkien vuokraaminen on lähtenyt jo käyntiin. – Meillä on vasta muutama kohde Turun alueella, koska aloitimme toiminnan Turun seudulla vasta vuoden alussa. Uskon toiminnan lähtevän kuitenkin hyvin käyntiin, sillä meillä on Turussa hyviä välittäjiä sekä hyviä kohteita. Meitä kiinnostavat mökit saariston lisäksi koko Turun seudulla, Kauppi sanoo. Kauppi kertoo, että mökkejä markkinoidaan ulkomailla, ja KeskiEuroopassa ollaan eniten kiinnostuneita suomalaisesta mökkilomailusta. – Suurin osa mökin vuokraajista on Saksasta. Myös Sveitsissä ja Tanskassa kiinnostus Suomea kohtaan on herännyt. Lisäksi muun muassa Espanjasta sekä Hollannista tulee turisteja kokeilemaan suomalaista mökkielämää. Novasolin mökkejä markkinoidaan yli 20 000 nettisivun kautta. Esimerkiksi Booking.com ja muut isot markkinointikanavat tarjoavat Novasolin vuokramökkejä. Suomesta kertovat katalogit esittelevät Suomen mökkikohteita alueittain viidellä kielellä ulkomaalaisille asiakkaille Euroopassa. YKSITYISET voivat tarjota mökkejänsä vuokralle ja Novasol hakee parhaillaan Turun seudulta uusia vuokrakohteita asiakkailleen. Omaa mökkiä voi tarjota Novasolin nettisivujen kautta vuokrattavaksi. – Otamme yhteyttä heti kun ehdimme. Selvitämme ensin puhelimitse jokaisen kohteen. Sitten jos mökki kiinnostaa meitä lähdemme paikan päälle ja teemme tarkistuksen. Jos mökki soveltuu vuokrattavaksi, otamme kuvat ja teemme sopimuksen. Meidän kautta on turvallista vuokrata mökkejä, koska niihin sisältyy vakuutus ja hoidamme maksupuolen ja lakiasiat, Kauppi täsmentää. Vuokramökit luokitellaan tähdittäin. Kauppi sanoo, että ulkomaalaista asiakaskuntaa ajatellen mökkien on omattava tietynlaiset puitteet. – Mökin on oltava hyvässä kunnossa ja siellä on oltava myös toivon mukaan sisävessa ja juokseva vesi. Tietysti meillä on myös tarjolla eräänlaisia ekokohteita, jotka toimivat aurinkopaneeleilla ja niissä on ekohuussit. Mutta jos ei ole juoksevaa vettä, niin voi olla haastavaa saada ulkomaisia asiakkaita. Meillä on toki myös suomalaisia asiakkaita, mutta ideana on markkinoida suomalaista mökkiturismia ulkomaille. Turkua myydään mökkituristeille Eurooppaan TEEMU P. PELTOLA TURKULAINEN Eija Lindroos lähetti Aamusten toimitukseen kerrassaan upeita kuvia kevätauringon lämmössä heräilevistä käärmeistä. Kuvat on otettu viime viikon sunnuntaina Kuusiston piispanlinnan raunioilla. Kuvissa on rantakäärme, joka on viettänyt talvea samassa kolossa kahden kyyn kanssa. Eri lajien horrostaminen yhteisessä kolossa ei ole poikkeuksellista, jos kyseessä on erityisen hyvä talvikolo. Kolon täytyy kuitenkin olla ainakin puolen metrin syvyydessä, jotta käärmeet säilyvät hengissä talven yli. Pohjois-Suomessa käärmeet kaivautuvat jopa puolentoista metrin syvyyteen talvea pitämään. Suuressa kolossa voi olla kymmeniä, jopa satoja käärmeitä yhdessä mykkyrässä. Käärmeet alkavat tavallisesti heräillä kevääseen huhtikuussa. Ensin heräävät koiraat, naaraat nousevat muutamaa viikkoa myöhemmin. Parittelu on kevään ensimmäisiä puuhia. Kyykoiraat luovat nahkansa, kypsyttelevät siittiöitään ja alkavat taistella keskenään naaraasta. Vahvin uros pääsee parittelemaan ja ruiskauttaa samalla naaraaseen nestettä, joka tukkii munanjohtimet. Siten muut koiraat eivät pääse hedelmöityspuuhiin. Naaras synnyttää elokuussa poikasia, joita voi olla muutamasta jopa pariinkymmeneen. Suomen kylmistä oloista johtuen naaras synnyttää vain joka toinen vuosi. Rantakäärmeurokset liehittelevät naarasta kietoutumalla sen ympärille ja hieromalla päänsä alaosaa naaraan päälakeen. Myös hännän värisyttäminen kuuluu kuvioon. Naaras munii keskikesällä 6–40 munaa kompostiin, rakkoleviin tai johonkin muuhun lämpimään paikkaan. Myös rantakäärmenaaras lisääntyy vain joka toinen vuosi. Käärmekimppa Kuusistossa Parittelu on käärmeillä keväisin ensimmäisenä mielessä Keltatäpläinen rantakäärme on viettänyt talvea kahden kyyn kanssa Kuusiston piispanlinnan raunioilla.
3 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS WWF Suomi ja Tallink ovat julkistaneet lahjoituskampanjan itämerennorpan hyväksi. Lahjoittajien nimistä muodostetaan Tallinkin uudelle Megastar-alukselle digitaalinen teos. Tavoitteena on kerätä 25 000 euroa. Tietoa norpista saadaan muun muassa laskemalla yksilöitä lentokoneesta ja veneestä. Saaristomerellä jäätalven keskimääräinen kesto on hupenemassa muutamaan viikkoon, mikä ei riitä norpan pesintään. Keräys itämerennorppien hyväksi AAMUSET julkaisee vuoden mittaan useita erikoisnumeroita. Käsillä on Kivijalka, joka keskittyy kantakaupungin asioihin, esittelee sen ihmisiä ja ilmiöitä. Järkäle saa huhtikuun lopulla seurakseen toisen yhtä suuren lukupaketin, jonka teemana on Koti&rakentaminen. Kevään huipentaa muhkea Saaristo, joka on peräti 80-sivuinen. Se keskittyy kesäviettoon kaupunkiseudun ulkopuolella. Kesäkuun lopussa ilmestyvä Kesäheila kääntää katseen kesään kaupungissa. Vuoden päätteeksi julkaistaan jouluun keskittyvä Tonttu. HUHUT printin kuolemasta ovat siis vahvasti ennenaikaisia. Lehti on edelleen toimiva kohtauspaikka, tori, jonne lukijat tulevat kiinnostavien juttujen perässä. Mainostajat haluavat lukijoiden huomion ja sen lehti tarjoaa. Loppu jää sen varaan, miten kiinnostava ja hyvä palvelu tai tuote on ja miten kilpailukykyinen sen hinta on. Aamusten painos on tätä nykyä 135 000. Harva tulee ajatelleeksi, että Aamuset on jakelultaan maan suurimpia lehtiä ja tavoittaa lukijoita Piikkiöstä Merimaskuun. Aamuset on alueen lehdistä ainoa, joka keskittyy vain ja ainoastaan seutukunnan asioihin ja ihmisiin. Tekijät ovat paikallisia. Heissä virtaa åboriginaalin veri. Koko prosessi ideasta painoon toteutuu täysin paikallisena työnä, Turussa. Omistajatkin ovat paikallisia. Toista moista ei ole. Lukijalle paketti maksaa tasan nolla euroa, joten tarjous on hyvä ja asema etuoikeutetun. KIVIJALKA kertoo kaupungin ytimestä, jonka tilasta on oltu jo pitkän aikaa huolissaan, syystäkin. Tyhjiä liiketiloja on yhä liikaa. Se ei ole syy, vaan oire ja seurausta sekä talouden heikosta jamasta että keskikaupungin huonosta vetovoimasta. Mitään ei synny tekemättä. Monilta jää ymmärtämättä, ettei mitään tapahdu itsestään. Se täytyy synnyttää. Onneksi luvassa on muun muassa pop up -projektille jatkoa ja kaupunkikarnevaalia. Ne kertovat yhteisön kyvystä reagoida. Vatuloinnin aika on ohi. Kaikesta alkavasta ei synny mitään pysyvää, eikä kaikki uusi onnistu. Se ei ole syy olla yrittämättä. LASSE VIRTANEN Olet etuoikeutettu Eija Lindroos
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 16. huhtikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA NUORET erilaiset oppijat järjestää nuorten taideja toimintatalo Vimmassa Lukirock-tapahtuman perjantaina 22. huhtikuuta. Lavalle nousevat suosittu ja soittolistoilla keikkuva rockbändi Tiisu sekä Lemmen Kätyrit ja Versaille. Ikärajattomassa tapahtumassa on myös bändipaja, jossa bändisoittoa voi kokeilla värikkäillä kuvionuoteilla, sekä sarjakuvapaja. Lukirastiradalla kokeillaan erilaisia oppimisen pelejä. Lukirok opettaa Vimmassa –TYYLINI on rento ja ajaton. Käytän aika värittömiä vaatteita. Kaapissani ei hirveästi ole harmaata, mustaa ja valkoista enempää. Kaulahuivini taitaa olla värillisin vaatteeni, kertoo Iida Rinne, 27. Rinne tilaa vaatteita netistä, mutta ostaa niitä myös Carlingsista, Elementistä ja joskus JC:stä. – Takki on Nümphin ja tennarit Conversen. Farkut ja laukun olen ostanut H&M:stä ja huivin Gina Tricotista. Rinne panostaa aikaa ja pesua kestäviin vaatteisiin. – Ostan mieluiten luonnonkuitua. Ostan paljon urheiluvaatteita. Niiden pitää hengittää ja kestää pesua. Rinteen suosikkikenkiä ovat tennarit. – Muutamat saappaat minulla on, mutta nekin ovat matalia. Tennareita minulla on muutamat. Ostan vähemmän ja käytän kengät loppuun asti. Väritöntä ajattomuutta Käytkö patikoimassa Turun korpimailla? Mitä olet luonnossa nähnyt? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Tuoreena parasta. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI Seppo Röntynen Iida Rinne, Yliopistonkatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI 5-VUOTIAAN Elli Hämäläisen ja 4-vuotiaan Elias Kooserin kevääseen kuuluu muun muassa shakkiottelut mummon kanssa ja muistipelit. ELIAS: Mä olin tällä viikolla Kupittaan puistossa leikkimässä. Siellä oli sellainen kiipeilyrata pois, joka siellä yleensä on. ELLI: Mä olin mummon kanssa. Sain sieltä pari keksiä ja sitten pelattiin shakkia. EK: Mä tykkään sellaisesta korttipelistä, missä pitää kääntää kaksi samaa kuvaa ja sitten, jos niitä ei saa, ne käännetään takaisin. Se on Hello Kitty -peli. Sitten meillä on sellainen kirja, missä on kaikkia erilaisia pelisivuja. EH: Mulla ei oo mitään erityistä suosikkipeliä, mutta jos pitää yksi sanoa niin shakki on mun lemppari. Mun mummo on tosi hyvä siinä. Se voittaa mut aina. EK: Mä tykkään uida. Mä käyn mun isän ja isosiskon kanssa paljon uimassa. Mä tykkään tosi paljon uimassa. Me käydään aina Impivaarassa. EH: Mä oon käynyt kanssa Impivaarassa. Viime kesänä kävin mun mummin luona Kankaanpäässä uimassa. EK: Mä oon käynyt Virossa uimassa, kun me ollaan käyty siellä usein meidän sukulaisten luona. Aina jos on pääsiäisloma tai hiihtoloma, niin me käydään siellä. EH: Mun mummin talon lähellä on järvi, missä on hyvä uida. Se on kivaa kesässä. Keväässä on kivaa se, kun kukat alkaa kukkia. Keväällä aamuisin meinaa jäätyä, kun on niin kylmä. EK: Kevään jälkeen tulee kesä ja kesällä on mun synttärit. Shakkia ja uintireissuja HEIKKI MÖTTÖNEN TURUN kaupunki ei ole pelkkää historiallista keskustaa, Aurajoen rantaa, lähiöitä ja saaristoa, vaan kaupungin alue ulottuu myös pitkälle sisämaahan. Kun tarkastelee Turun karttaa, sen pohjoisin ja koillisin maa-alue ulottuu eräänlaisena saarekkeena yli 30 kilometrin päähän keskustasta. Kun kääntyy Tampereentieltä kohti Ylänettä, alkaa seututie 204. Sen varrella sijaitsee entiseen Paattisten kuntaan kuuluva Tortinmäki. Tämä piskuinen kyläyhteisö elää omaa rauhallista elämäänsä kaukana kaupungin pölyistä. Tortinmäessä on tätä nykyä noin 200 asukasta ja sen yhteishenkeä ja perinteitä vaalii erittäin vireä kyläyhdistys. Kyläyhdistyksessä on jäseniä aika tarkalleen yhtä monta kuin koko Tortinmäessä on asukkaita. Tortimäkeläisillä oli aikanaan myös oma kansakoulu. Paikallinen maanviljelijä Juho Piipanoja lahjoitti koulua varten oman tontin vuonna 1912 ja opetustoiminta käynnistyi samana vuoden syksyllä. Tortinmäen kansankoulun ensimmäinen opettaja oli V. K. Latva. Vuonna 1954 Tortinmäki liitettiin Paattisten kuntaan ja samana vuonna koulu sai uuden lisärakennukseen. Koulu lakkasi toimimasta vuonna 1974, mutta sen tilalle saatiin kirjasto ja nuorisotalo. Tortinmäen sivukirjasto lakkautettiin kuitenkin vuonna 2003 ja rakennukset siirtyivät sen jälkeen yksityisomistukseen. Kirjaston virkaa hoitaa nykyään kirjastoauto. YKSI Tortinmäen ylpeyden aiheista on vuonna 1955 perustettu tanssilava. Se on herätetty uuteen kukoistukseen ja lauantaiset tanssit kuuluvat Tortinmäen kesään. Teemana ovat olleet nostalgisesti lavan syntyaikojen sekä 1960-luvun puolen tanssimusiikki. Tortinmäestä löytyy myös koko Turun korkein kohta, Karhunsauna. Kaupungin katto sijaitsee lähes 89 metrin korkeudessa merenpinnasta. Karhunsaunasta avautuvat upeat näköalat lähiympäristöön. Tortinmäen pohjoispuolella sijaitsee upea Kurjenrahkan kansallispuisto, jonka alueella on koko VarsinaisSuomen laajin yhtenäinen suoalue. Se on suosittu retkeilyja ulkoilualue. KURJENRAHKAN tunnetuin yksittäinen nähtävyys on Kuhankuono, joka on seitsemän eri kunnan keskinäinen rajakivi. Kuhankuonon rajakiven nykyinen ulkoasu jalustoineen valmistui vuonna 1965. Turusta tuli yksi Kuhankuonon seitsemästä rajakunnasta vuonna 1973, kun Paattinen liitettiin Turkuun. Kuhankuono on helppo käydä bongaamassa, sillä se sijaitsee vain kilometrin päässä seututieltä 204. Kaupungin katolla Turun korkein paikka, Karhunsauna, on Tortinmäessä. Riitta Salmi NOSTALGINEN TURKU Tortinmäki on ihan oma kylänsä
7 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 16. huhtikuuta 2016 Kuparinen starttaa EM-sarjaan FRISBEEGOLF on muutaman viime vuoden aikana vallannut mukavasti jalansijaa harrastajien keskuudessa verrattaisen edullisuutensa ja matalan aloituskynnyksensä vuoksi. Toistaiseksi kuitenkin tosissaan kisaavia pelaajia on vähemmän kuin harrastajamäärän perusteella voisi kuvitella. Turun alueella on aloittelijoillekin sopivia kenttiä, mutta myös kansainvälisen tason ratoja. Sen pohjalta on hyvä ponnistaa eteenpäin. Ensi kesänä Lausteen kansainvälisen vertailun kestävällä radalla kisataan Suomen mestaruuksista. Edellisen kerran SM-mitalit ratkottiin Turussa kesällä 2010. Kuudessa vuodessa laji on kasvanut valtavasti. Harrastajamäärien lisäksi kisapelaajien parhaimmisto on huomattavasti kovemmalla tasolla. Kesä-heinäkuun vaihteessa käytävät kisat ovat oiva näyteikkuna lajin huipputasoon. Monelle harrastajalle Lausteen rata on tuttu, mutta on opettavaista nähdä, miten huippupelaajat ratkovat tuttujen väylien haasteita. Turkulaisen 7k:n järjestämät kisat ovat lajin kannalta iso näytön paikka. 2013 Lausteella kisattiin European Open -kisa. Isojen kisojen onnistuminen tuo väistämättä uusia kiinnostuneita lajin pariin. ILKKA LAPPI SM-mitalit jakoon Lausteella Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI TÄNÄ viikonloppuna Helsingissä alkavissa vesipallon SM-finaaleissa kohtaavat läpikotaisin toisensa tuntevat joukkueet. Turun Uimarit ja Kuhat Helsingistä ovat tottuneet ratkomaan mestaruudet keskenään. Viimeksi Suomen mestaruutta on kaksikon ulkopuolella juhlittu keväällä 2004. Turun Uimarit on viime vuosina ollut niskan päällä. Uimarit hakee kolmatta peräkkäistä mestaruuttaan. Joukkue voitti myös runkosarjan. Tästä huolimatta Uimareiden päävalmentaja Mika Wikström tarjoaa ennakkosuosikin viittaa Kuhille. – Meidän peli on ollut kauden mittaan yllättävän sekavaa. Ennen kauden alkua ehkä Suomen paras pelaaja Maxim Stronsev lähti hieman yllättäen Itävaltaan pelaamaan. Lisäksi Juuso Varinowski on loukkaantunut. Meillä on kyllä leveyttä, mutta tässäkin lajissa huippupelaajien korvaaminen on vaikeaa, Wikström toteaa. – Kuhat sen sijaan pääsee finaaleihin parhaalla mahdollisella kokoonpanolla. Finaalit myös alkavat heidän kotonaan, koska Impivaarassa on isot uintikisat, Wikström vertailee. Tällä kaudella runkosarja pelattiin aiemmasta poiketen kevään 2016 aikana. – Tuntuu, että kokeneena joukkueena Kuhille sopi lyhyt runkosarja. He olivat oikeastaan parempia kuin odotin, paljon parempia kuin viime kaudella. HELPOLLA Uimarit ei aio valtikasta luopua. Joukkue oli taannoin valmistautumassa finaaleihin. Italiassa Tripla matkalippuna Eurooppaan Turun Uimarit hakee kolmatta peräkkäistä vesipallokultaa Turun Uimarit osoitti jälleen muskelinsa ja jyräsi tiensä veispallofinaaleihin. Jari Laurikko Uimarit pelasi kaksi kovaa peliä. – Italian reissu sujui erinomaisesti. Saimme juuri sellaisia pelejä kuin halusimme. Toinen peli oli meidän kaltaista amatöörijoukkuetta vastaan ja toinen selvästi kovempaa puoliammattilaisjoukkuetta vastaan. Pelkästään Suomen mestaruuden takia ei Italiassa leireilty. Uimareiden haaveena on osallistua Euroopan cupiin ensi kaudella. Puoliammattilaisjoukkueen kohtaaminen palvelee myös sitä ajatellen. – Europeleissä vastaan tulisi puoliammattilaisjoukkueen tasoisia vastustajia. Oli hyvä nähdä se taso ja ainahan tuollainen matka joukkuetta hitsaa yhteen, Wikström toteaa. Eurooppaa ajatellen Suomen mestaruus olisi iso asia, sillä mestari pääsisi valitsemaan hieman lohkoa. Ilman mestaruutta Uimarit joutuisivat paljon kovempaan seuraan heti. – Vastaan tulisi todella kovia joukkueita ja pelit loppuisivat todennäköisesti todella nopeasti, Wikström sanoo. JOS Euroopan cup Uimareiden osalta toteutuu, aikoo joukkue hakea myös vahvistuksia ryhmäänsä. – Todennäköisesti yrittäisimme tehdä lyhyitä syksyn kestäviä sopimuksia vanhojen pelaajiemme kanssa, jotka pelaavat nyt Euroopassa. Toinen mahdollisuus olisi koittaa saada ulkomailta nuoria pelaajia. Meillä on muutamaan eurooppalaisseuroihin yhteydet olemassa ja nimilistakin pelaajista, joista lähtisimme liikkeelle, Wikström toteaa. Sä Sä Sä Sä Sä Sä ä ä Sä ä ä ä ä Sä ä ä ä Sä Sä Sä Sä ä ä Sä ä ä ä Sä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä Sä Sä S Sä ä ä Sä Sä ä ä ä Sä ä ä ä ä ä ä ä Sä ä ä ä ä ä ä ä ä Sä ä ä Sä ä ä ä ä ä Sä ä ä ä ä Sä ä ä Sä Sä ä Sä ä ä ä ä ä Sä ä ä ä ä ä ä ä Sä ä ä ä Sä Sä Sä Sä Sä ä ä ä ä ä ä ä ä Sä Sä ä ä ä S Sä ä ä ä ä Sä S Sä S S Sä ä ä ä ä ä ä ä ä Sä ä ä ä ä S Sä ä ä ä ä ä Sä Sä S Sä Sä Sä Sä S S S Sä ä ä Sä S Sä Sä Sä Sä ä ä ä Sä Sä Sä Sä ä ä ä ä ä Sä Sä ä ä S S S Sä ä ä ä ä ä äh h h h h hk h h h h h h h hk h h h hk hk k k k hk hk h h h h h h h h h hk hk hk k k hk h h h h h h hk k k k hk h h h hk hk k hk h h hk k hk hk h hk k k hk h hk k h h hk hk k k k h h h h h h hk hk k h h h hk k k hk hk k hk hk k k hk hk h h h h hk k hk hk hk hk k k k hk hk k h h h h h hk hk h hk hk hk hk k k h hk k hk hk k h hk h h öp öp öp öp öp öp öp ö öp öp öp öp öp öp öp öp öp ö öp ö öp öp ö öp öp öp öp öp öp öp öp ö ö öp öp öp öp öp p p öp ö öp öp öp öp öp öp öp ö öp öp p öp ö ö ö öp öp p ö öp öp öp p ö öp p ö ö ö öp öp ö ö ö ö öp öp ö ö ö ö öp p p ö ö ö ö ö ö öp p p ö öp ö ö ö öp p ö ö ö ö öp p p p ö öp öp öp p ö ö öp p p ö ö öp p p p p öp p p p p p ö ö ö öp p p p öp ö ö ö ö ö ö ö ö öp öp po o o o o o o o o o os os ossss o os o os os o o o o o os oss o osss o ossss o os os o o os o o o o o o o o o o o o os o os os os os ossssssssssssssssti tttttt l Vi Vi Vi Vii Vi Viii Vi Vii Vi Vi Vi Vii V V Vi V V Vi V V V V Vi Vii Viiiiii V V Vi Vii V V Viii V V Vi Vii V V V V Vi V V V V Viii Vi V V V V V V V V V e e e e es e e e e ess ess es e e es e ess es esss e e ess e e es e es e es e es es e e e e e e e e e e e e e e e e e ti TURKULAINEN Eeki Kuparinen (kuvassa) starttaa tänä viikonloppuna Valenciassa superbiken EM-sarjassa. Viime kaudella yksityiskuskien Euroopan mestaruuden superbikessa voittaneen Kuparisen alla on alkavalla kaudella uusi menopeli. Alkavalla kaudella Kuparinen metsästää menestystä Kawasaki ZX10R:llä. Superbiken EM-sarjaan kuuluu seitsemän kisaviikonloppua. Viimeinen kisa on marraskuussa. Tuleeko Stanley Cup käymään ensi kesänä Suomessa? Kuka sen tuo? aamuset.?
9 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T KIVIJALKA Lauantai 16. huhtikuuta 2016 Kauppatori ehostetaan. Mitä haluaisit uudistetulle kauppatorille? TURKULAISET galleriat ja museot täyttyvät puheensorinasta ja kohtaamisista keskiviikkona 20. huhtikuuta, kun TurkuART Afterwork kutsuu kaupunkilaiset nauttimaan taiteesta työpäivän päätteeksi. Mukana ovat Aboa Vetus & Ars Nova, B-galleria, Galleria Joella, Galleria Jänis, Galleria Å, Titanik-galleria, Turun taidelainaamo, Turun taidemuseo, Valokuvakeskus Peri, Vanhan suurtorin galleriat ja Wäinö Aaltosen museo. Afterworkilla nautiskellaan kulttuuria SUOMEN Punainen Risti avaa Pluspisteen Yliopistonkatu 24 A:ssa tiistaina 26. huhtikuuta. Pluspisteessä tarjotaan maksutonta ja nimetöntä hiv-testausta sekä luottamuksellista tukea ja neuvontaa hivja seksuaaliterveyskysymyksissä. – Hiv-tartuntojen ennaltaehkäisytyössä erityisen tärkeitä ovat matalan kynnyksen testausja neuvontapaikat. Toimintaa pyöritetään koulutettujen vapaaehtoisten Pluspiste-neuvojien voimin. Pluspisteissä nimettömään ja maksuttomaan hiv-testiin pääsee aina ilman ajanvarausta, kertoo ohjelmapäällikkö Minna Rautanen SPR Varsinais-Suomen piiristä. – Hiv-tukikeskuksen toimipiste lakkautettiin Turussa muutama vuosi sitten, minkä jälkeen on ollut vaikeampaa päästä anonyymisti tehtävään testiin. Pluspiste on avoinna tiistaisin kello 17–19 ilman ajanvarausta, Ensimmäinen Punaisen Ristin Pluspiste perustettiin Joensuuhun vuonna 1993, ja tällä hetkellä Punaisen Ristin Pluspisteitä on myös Kuopiossa, Seinäjoella ja Jyväskylässä. SPR avaa Pluspisteen Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKKA LAPPI TURUN keskustan valtaa tänä keväänä uusi tapahtumakokonaisuus, kun ympäri keskustaa vietetään 4.–10. toukokuuta Turun Ydinkeskustayhdistys ry:n järjestämää Kaupunkikarnevaalit-tapahtumaa. Kaupunkikarnevaalit on jatkoa viime vuosina järjestetyille Putiikkiviikoille. – Ohjelma on Kaupunkikarnevaaleilla laajempi ja eri alojen yrityksiä on monipuolisemmin mukana. Putiikkiviikot keskittyi kauppoihin. Nyt mukana on laajemmin myös yhdistyksemme muita jäseniä, esimerkiksi ravintoloita, kertoo toiminnanjohtaja Katariina Räike. Vuonna 2008 perustetun yhdistyksen päämääränä on tuoda virkeyttä Turun keskustan toimintaan. Viime vuosina yhdistys onkin järjestänyt useita tapahtumia keskustan alueella. KAUPUNKIKARNEVAALIT järjestetään yhteistyössä Turun keskustan yli 300 liikkeen kanssa. Tapahtumaviikon aikana päivät on teemoitettu. Omat teemapäivänsä on muun muassa muodille, ruualle ja palveluille. – Vastaanotto yritysten kesken on ollut innostunut ja useissa liikkeissä ollaan kehittelemässä omia erityisiä juttuja viikolle. Esimerkiksi Citywork aikoo järjestää kävelykadulla rekrytointitapahtuman, jossa työpaikoilla ja työntekijöillä on mahdollisuus kohdata. Ravintola Torre on taas suunnittelemassa erikoismenua Kaupunkikarnevaaleja varten, Räike toteaa. Helatorstain jälkeinen perjantai 6. toukokuuta on lasten perjantai, jolloin ympäri keskustaa järjestetään tapahtumia erityisesti lapsiperheitä silmällä pitäen. Keskeisinä tapahtumapaikkoina toimivat kauppatori ja Yliopistonkadun kävelykatu. – Aloite karnevaaleihin tuli yrityksiltä. Yritykset ovat myös olleet ideoinnissa aktiivisia. Olemme pitäneet yritysten kanssa ideointipalavereita. Niiden pohjalta syntyi esimerkiksi lasten päivä. Se perjantai on Turun kouluissa vapaapäivä ja siksi luonnollinen teemapäivä. – Halusimme myös säilyttää jotain viime vuodesta. Siksi mukana on myös putiikkien oma teemapäivä, Räike toteaa. ENSISIJAISENA tavoitteena on saada ihmiset liikkeelle ja lisätä tietoisuutta keskustan liikkeiden tarjonnasta. Putiikkien päivänä 10. toukokuuta järjestetään esimerkiksi putiikkisuunnistus, joka houkuttelee ihmisiä kiertämään kivijalkaliikkeitä. Keräämällä liikkeistä leimoja osallistuu lahjakorttien arvontaan. – Suunnistuksen ideana on rohkaista ihmisiä kiertämään keskustaa ja mahdollisesti löytämään sellaisia kivijalkaliikkeitä kaupungista, joissa he eivät ole aikaisemmin käyneet tai eivät normaalisti käy Räike sanoo. keskellaturkua.fi/kaupunkikarnevaalit Keskustan liikkeet tutuiksi Kaupunkikarnevaalit haluaa saada ihmiset liikkeelle Katariina Räikkeen luotsaama Kaupunkikarnevaalit tuo keväistä piristystä keskustan vilinään. Marttiina Sairanen
11 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 12 Kivijalka ILKKA LAPPI KEVÄISESSÄ sateessa pitäisi tuoksua lupaus kesästä. Ainakaan torstaisessa keskipäivässä ei ole kesästä tietoakaan. Harmaat pilvet roikkuvat raskaina Puutarhakadun ja Aurakadun kulman yllä, vettä vihmoo vasten kasvoja ja tuuli tunkee sormensa takinkauluksesta sisään. Tässä, lähes kaupungin ytimessä, Turku näyttää pienuutensa. Keskellä päivää vain muutama auto ajaa Puutarhakadulla ja harvat jalkakäytävän ihmiset kyyristelevät sateenvarjojensa alla omissa oloissaan. Postinjakaja yllättää hymyllä ennen kuin kiiruhtaa rappukäytävän suojaan. Puutarhakatu on kiehtova sekoitus uutta ja vanhaa. Runsaan kahden kilometrin kadulla historia on vahvana läsnä. Kadun alkupäässä ovat niin Puolalanmäen lukio, jonka historia ulottuu lähes sadan vuoden taakse, kuin Alvar Aallon suunnittelema Lounais-Suomen Maalaistentalokin. RIPAUKSEN suurkaupungin tuntua Puutarhakatua kulkeva kokee Humalistonkadun risteyksessä. Humalistonkadun liikenne velloo kuin runsasvetinen koski. Autot tööttäilevät ja ihmisetkin vaistomaisesti kiristävät askeltensa tahtia. Risteyksessä Puutarhakadun puolella kohoavat harmaanruskeat kerrostalot herättävät edelleen huomiota, vaikka rakennuskanta on 1950-luvusta ympärillä muuttunut. Valmistuessaan vuonna 1956 nämä 14-kerroksiset ja 43-metriset talot olivat Turun korkeimmat asuinrakennukset. Postinjakajien keskuudessa ne on tunnettu ammattitaidon mittarina. Pari nippua Hesareita ja Turun Sanomia kantoon ja kymmeniä metrejä ylöspäin portaita pitkin kuutena aamuna viikossa. Sen jälkeen ei tarvitse kuntosalien jäsenyyksiä miettiä. Humalistonkadun liikenteen kohinan jäädessä taakse askeleet vievät uutta maailmaa kohti. Puutarhakadulla puheet autioituvasta keskustasta eivät suuremmin näy. Kivijalkaliikkeitä on runsaasti ja vaihtelua on. Oma lukunsa kirjavassa tarjonnassa on Hilda Tolmusen emännöimä Tähti-baari, joka on pysynyt tukevasti paikallaan vuodesta 1971 trendien heilumisesta välittämättä. Torstain iltapäivässä ei kaurismäkeläisestä tunnelmasta ole tietoakaan. Lounasaikaan ovi käy tiuhaan tahtiin. Mannerheiminpuisto tuo katukuvaan vehreyttä. Suuren hiekkakentän laidalla olevalla leikkipaikalla keinut heiluvat omia aikojaan tuulen mukana. Puistokadun toisella puolella Turun toiseksi korkein kirkko Mikaelinkirkko kurottautuu kohti taivasta 77 metrin pituudellaan. Lars Sonckin suunnittelema kirkkokin on katsellut Puutarhakadun elämää paikaltaan jo toistasataa vuotta. 2009 Museovirasto määritteli tuolloin 104-vuotias kirkon ja Port Arthurin puutalot yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. KUN jalkani vievät kohti Portsan puutaloja, tuuli yltyy. Portsan sydämessä voi hyvin niin ruumiin kuin hengenkin kulttuuri. Kosken leipomon ikkunatiskille moninaiset kansankerrokset kokoontuvat puimaan valtakunnan tilaa kahvin ja piispanmunkin äärelle. Portsan pojat kirmaavat sateesta välittämättä Viljo Mäkisen pronssiveistoksessa. Sateisella kadulla ei pahemmin 2010-luvun Portsan poikia näy, ellei sellaiseksi lasketa kävelykeppinsä ja kassinsa kanssa kaupasta ja lähtee hiippailemaan Korkeavuorenkatua pitkin kohti Kakolanmäkeä. Nuorempi sukupolvi Portsan poikia kirmaakin keskellä päivää oletettavasti jonkun koulun käytävillä. Mitä lähemmäs satama tulee, sitä vähemmän taivaalta tulee vettä. Kun saavun Puutarhakadun päähän, Malminkadun risteykseen, tuulessa alkaa tuoksua varovainen lupaus kesästä. Aurinkokin kurkistaa ujosti pilvenhattaran takaa. Aurakadun ja Puutarhakadun risteys on kuin toisesta maailmasta, vaikka tuossa maailmassa seisoin kolme tuntia sitten. Siellä se siintää kai edelleen runsaan kilometrin päässä. Kaksi kilometriä elämää Puutarhakadulla historia ja nykypäivä elävät sopusoinnussa Tästä se lähtee. Etuoikealla Puutarhakatu 11-13:n kerrostalot, jotka olivat 1950-luvun Turussa kaupungin korkeimmat asuinrakennukset. Ilkka Lappi Tähti-baari on Puutarhakadun maamerkkejä. Portsan pojat kirmaavat pronssiveistoksessa vuosikymmenestä toiseen.
13 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 14 Kivijalka ILKKA LAPPI TURUN harrastajateatterien joukossa paikkansa vakiinnuttanut teatteri Maneeri juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Vuodesta 2007 lähtien Maneeri on majaillut omissa tiloissaan Maariankadun ”pommisuojassa”, mutta sitä ennen Maneeri oli kiertävä teatteri. – Ennen omia tiloja toiminta oli aika erilaista. Aika usein harjoitukset olivat eri tiloissa kuin varsinaiset esitykset. Ennen esityksiä sai jännittää, että millaisia lavoja milloinkin on, muistelee Maneeri ry:n nykyinen puheenjohtaja Jonna Laatu, jolla on 20 vuoden kokemus Maneerista. Maneerin ovet ovat olleet avoinna kaikille näyttelemisestä kiinnostuneille. Vuosien varrella Maneerin näytelmissä on nähty valtava määrä harrastajanäyttelijöitä. Osa on myös jäänyt kaupungin vilkkaaseen harrastajateatteriskeneen. – Osa on esiintynyt vain yhdessä näytelmässä, osa on siirtynyt Maneerin kautta muualle ja sitten on niitä, jotka tekevät Maneerissa säännöllisesti, Laatu toteaa. KUTEN kaikki teatteria harrastavat tietävät, harjoitukset ja esitykset vievät aikaa. Harrastus vaatii paljon, mutta silti monet teatterin tekemiseen koukuttuvat. – Teatterin tekeminen antaa valtavasti. Harrastajanäyttelijät ovat innolla ja intohimolla mukana. Ammattilaisillakin on intohimoa, mutta harrastajilla se on vähän erilaista, Laatu pohtii. – Myös yleisö tykkää katsoa sitä, kun tavalliset ihmiset uskaltavat ja osaavat, hän jatkaa. Harrastajanäyttelijällä harvemmin on vaikeuksia täyttää vapaa-aikaansa. Käytännössä harjoitukset ja esitykset ovat lähes aina iltaisin. Kun yleensä ihmiset työpäivän jälkeen, suuntaavat kotiin, vie teatteriharrastajan tie harjoituksiin tai esitykseen. Usein näyttelijöiden välillä vallitseekin kiinteä side. – Näytteleminen on aika herkkää. Siinä on henkisesti aika alastomana toisien edessä. Sekä näyttelijöiden että yleisön välillä on harrastajateattereissa lämminhenkinen tunnelma. Yleisö toivoo, että näyttelijät onnistuvat, Laatu sanoo. TURUSSA on pitkään ollut suuri ja aktiivinen harrastajanäyttelijöiden joukko. Niinpä kaupungissa onkin useita pitkän linjan harrastajateattereita ja viime vuosinakin lisää on tullut. – Turussa ihmiset lähtevät rohkeasti mukaan ja paljon on näyttelemisestä kiinnostuneita. Esimerkiksi Keskiaikamarkkinoilla on iso rooli siinä, että ihmiset innostuvat näyttelemisestä. Sitä kautta moni on jäänyt harrastuksen pariin, Laatu näkee. Hän ei pidä eri harrastajateattereita kilpailijoina keskenään. Yhteistyö teattereiden välillä on tiivistä ja monet näyttelijät kiertävätkin eri paikoissa. – Yleensä myös pidetään huoli siitä, ettei teattereiden ensi-illat mene päällekkäin. Yhteisellä asialla tässä ollaan, koska kaikki haluavat näytellä ja tykkäävät siitä. Tosin vieläkin enemmän yhteistyötä voisi olla. Esimerkiksi tarpeisto ja rekvisiitta voisi tarpeen mukaan kiertää teatterista toiseen nykyistä enemmän, Laatu pohtii. Kolme vuosikymmentä intohimosta Harrastajateatteria tehdään tunneista tinkimättä Valdo Bono (Rauli Mickelsson), Valerija Korobkina (Sari Matarlahti) ja Arto Kana (Janne Tarkkinen) näyttelevät Maneerin 30-vuotisjuhlateoksessa Hevosten keinu, joka pyörii Maneerissa parhaillaan. Ikaros Ainasoja
15 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 16 Kivijalka 19.4. Robin Hoodin sydän Logomossa. David Farrin näkemys Sherwoodin metsän tapahtumista ei ole se kaikkein tyypillisin. Kaupunginteatterin produktiossa Robin Hood on itsekäs ja ahne rosvojoukon pomo, joka kohtaa sattumalta metsän siimeksessä pakkoavioliittoa pakenevan Yorkin herttuan tyttären. Päärooleissa Markus Järvenpää ja Julia Korander. Viimeinen esitys 19. toukokuuta. 20.4. Linnanjuhlat teatteri Maneerissa. 20.4. Jäniksen vuosi teatteri Akselissa. Arto Paasilinnan klassikkoromaanin dramatisointi on Kristian Smedsin käsialaa. Riemukkaan ja surumielisen tarinan kaipuusta ja uuden alun vaikeudesta Akselin lavalle ohjaa teatteri-ilmaisun ohjaamista opiskeleva Aleksi Kumpula. Viimeinen esitys 21. toukokuuta. 23.4. Aurajoen yöjuoksu. Turun keväässä paikkansa vakiinnuttanut tapahtuma kutsuu juoksijat kymmenen tai viiden kilometrin iltalenkille. Rennon juoksutapahtuman startti tapahtuu pimeän laskeuduttua kello 22 luoden oman lisänsä tunnelmaan. 24.4. Riku Niemi Orchestra solistinaan Jukka Kuoppamäki Turun konserttitalossa. Legendaarinen viihdetaiteilija Jukka Kuoppamäki nousee estradille yhdessä lähes yhtä legendaarisen RNO:n kanssa. Kuoppamäen ikivihreät saavat RNO:n käsissä ison ja arvoisensa käsittelyn. Konsertti alkaa kello 18. 4.–10.5. Turku Design Festival. Kuudetta kertaa järjestettävä tapahtuma levittäytyy jälleen ympäri kaupunkia. Luvassa tuttuun tapaan eri muotoilualan toimijoiden tapahtumia, jotka myös näkyvät kaupunkikuvasssa. 6.5. Kalevi Louhivuori Quintet Sigyn Clubilla. Kansainvälisesti palkitun trumpetisti Kalevi Louhivuoren uusi kvintetti tuo Sigyn Clubin alkuiltaan roppakaupalla taitoa ja tunnetta. Uuden sukupolven huippujazzareista koostuva yhtye ammentaa vaikutteita jazzin kultakaudelta 1950–60 -luvuilta. Konsertti Turun konservatoriolla alkaa kello 19. Kivijalassa tapahtuu 18.4.–19.6.
17 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka 6.–7.5. Maalaismarkkinat. Perinteinen tapahtuma täyttää jälleen Läntisen Rantakadun Aurasillan ja Tuomiokirkkosillan välillä. Paikalle odotetaan noin sataa yrittäjää, joiden tuotevalikoimassa on kattavasti itsetehtyjä ja itsekasvatettuja tuotteita. 19.5. Leif-gaala Turun konserttitalossa. Turun Filharmoninen orkesteri kääntää kelloja 50 vuotta taaksepäin. 19. toukokuuta 1966 vasta 22-vuotias Leif Segerstam johti ensimmäistä kertaa filharmonikoita Turussa. Tasan 50 vuotta myöhemmin Segerstam johtaa juonnetun konsertin, jossa kuullaan Paul Dukas’n Noidan oppipoika, ooppera-aarioita ja Claude Debussyn La Mer. Konsertin solisteina sopraano Susanna Andersson ja baritoni Waltteri Torikka. Konsertti alkaa kello 19. Aiemmin samana päivänä, kello 11 alkaen, on yleisölle avoin ilmainen kenraaliharjoitus. 16.6. Myyntimies Berthold Linnateatterin pihalla. Antto Terraksen käsikirjoittama tarina tutunoloisesta koko kansan myyntimiehestä, joka myy mitä tahansa asunnosta autoon. Linnateatterin uuden kesäteatterinäyttämön ensimmäisessä ensi-illassa pääroolissa Kalle Lamberg. Esitykset jatkuvat 20. elokuuta asti. 17.–18.6. Neitsytperunafestivaali. Paikkansa Turun kesässä vakiinnuttanut Neitsytperunafestivaali järjestetään tänäkin vuonna Panimoravintola Koulun pihalla. Tuoreita perunoita maistellaan jo kuudennen kerran.
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 18 Kivijalka HENRIIKKA FINGERBORG KUN kiireiseltä ja pölyiseltä Uudenmaankadulta avaa oven juuri avattuun olutravintolaan, astuu toisenlaiseen maailmaan. Sisällä soi 50-luvun letkeä jazz ja aikakin tuntuu pysähtyneen paikoilleen. Pelikortit ovat muurautuneet kiinni vihreään, pyöreään pöytään ja vanhojen lankapuhelinten valintalevyt odottavat pyörittäjäänsä. Huoneessa on muutama vanha kirjoituskone, jonka eteen tekee mieli istahtaa ja paukuttaa kirjaimia. Ylähyllyllä paistattelee vanha televisio, joka ei tiedä kaukosäätimistä tai digitaalisista verkoista mitään. Post-apokalyptiseen tilaan jääneessä Radbarissa on tilaa keskustella ja ihmetellä maailman menoa artesaaniolut kädessä. Istumaan pääsee vaikkapa vanhoista autonrenkaista nikkaroidulle penkille. Kuluneilla, ruskeilla nahkasohvilla istuskelee kaksi parrakasta omistajaa, Eikka Laakso ja Patrik Niskanen. – Syrjemmällä sijaitsevassa olutravintolassa on omat hyvät puolensa. Asiakkaat, jotka tänne astuvat, haluavat tulla juuri tänne juomaan käsityöläisoluita. Me halusimme luoda paikan, joka on täysin erilainen kuin muut Turussa, Laakso sanoo. Ja siinä he onnistuivat. Asiakkaat tuntuvat viihtyvän ja humalahakuisia Oluthipsterin olohuoneessa Artesaanioluita tarjoileva Radbar on kuin toinen maailma Patrik Niskanen (vas.) ja Eikka Laakso toteuttivat ensin unelmansa omasta panimosta. Oma olutravintola oli sille looginen seuraus. Henriikka Fingerborg rähinöitsijöitä ei Radbariin eksy. 50-luvun leppoisa musiikkikin sopii paikan imagoon, eikä kukaan ole pyytämässä viimeisimpiä hittibiisejä soittolistalle. – Soittolistan on laatinut meille Sohon Torwet -orkesterin jäsen. Soitamme 50-luvun jazzia ja muutakin rentoa, hyvää mieltä tuottavaa musiikkia, Niskanen kertoo. BAARI perustettiin, kun keskustan alueelta puuttui paikka johon opiskelijat, nuoret aikuiset ja lähialueen asukkaat voivat kokoontua tuopin äärelle. Kaksikon oman Radbrewpanimon oluet pääsivät jalustalle, sillä hanatkin on itse rakennettu alusta loppuun. Kun asiakas astuu sisään ja haluaa tilata “jonkun oluen” on vastaanotto yleensä yllättynyt. – Asiakkaan katse kirkastuu ja hän kysyy että mitä sä oikein laitoit tänne, että tämähän on hyvää, Laakso nauraa. Muun valikoiman lisäksi hanasta löytyy aina myös muutama vieraileva tähti, lisää hanoja rakennetaan pian kovan kysynnän vuoksi. Omistajien mukaan hyvän oluen tuntomerkit ovat seuraavat; oluessa on punainen lanka ja sisäinen tasapaino. Oluessa on oltava luonnetta, eikä se saa olla ristiriidoissa itsensä kanssa. Viiniä lipittävästä toimittajasta tämä kuulostaa aika syvälliseltä, mutta parrakas kaksikko avaa selostustaan hieman. – Olut ei siis saa olla tavallinen ja tylsä. Vieläkin tärkeämpää on nauttia olut hyvässä seurassa. Jos ei muuta seuraa löydy niin baarimikon kanssa saa tulla juttelemaan, Laakso hymyilee. ”Olut ei siis saa olla tavallinen ja tylsä.”
19 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 20 Kivijalka TUULA ISTALA TURKULAINEN Portnoj’n perhe tekee vaatekauppaa neljännessä polvessa. Dan Portnoj’n mummu elätti perheen myymällä käytettyjä vaatteita ja kankaanpaloja Puutorilla 1940– ja 50-luvuilla. Silloin Puutori oli vilkas kauppapaikka. – Isoisäni omisti yhden Turun ensimmäisistä pukutehtaista, Dan Portnoj kertoo. Näin sai alkunsa yritysrypäs, jossa on ajallisesti päällekkäin ja limittäin pyöritetty liiketoimintaa erilaisilla liikenimillä: Kauppahuone Portnoj, liikenimiä Sankar-Puku, JP-vaate, Vaatevarasto, ja Muotitalo Marilyn. Marilynin Turun-myymälä tuli maaliskuussa toimineeksi 40 vuotta ja Rauman-myymälä 20 vuotta. Isä Dan ja pojat Deif ja Dean selostavat perheyrityksen vaiheikasta historiaa vuolaasti, toistensa lauseita täydentäen. Dan ja Deif lähtivät yrittäjän taipaleelle nuorina miehinä ja hankkivat alan koulutuksen työn ohella. Nuorimmainen Dean ei siirtynyt perheyritykseen yhtä suoraviivaisesti, mutta valitsi sen lopulta kieltenopettajan ja elokuva-alan opiskelujen jälkeen. DAN pääsi armeijan jälkeen pukutehtaaseen ja eteni tuotannon suunnittelijaksi. Samalla hän tuli päässeeksi vaateteollisuuden näköalapaikalle. Kaukonäköisesti hän perusti oman firman ollessaan vielä toisen yrittäjän palkkalistoilla. Pojista vanhempi, Deif, aloitti työt vaatekaupassa 16-vuotiaana lukiolaisena. Takkikauppaa pidettiin nyt jo puretun turkulaishotellin 15 neliön huoneessa. – Se oli silloin ajastaan edellä olevaa varastomyymälän tyyppistä kaupankäyntiä, kolmikko kertoo. Liikepaikat ovat National-hotellin aikojen huoneen jälkeen muuttuneet. Kauppaa on tehty Nummenmäellä, Itäharjulla, Hämeenkadulla, Helsinginkadulla, Yliopistonkadulla ja Humalistonkadulla, jossa Marilynin Turun myymälä yhä sijaitsee. Vaateteollisuus ja -kauppa on tuulista liiketoimintaa. Suomalaiset vaatevalmistajat ovat yksi toisensa jälkeen lopettaneet tuotannon, joka on tykkänään siirtynyt halvempien työvoimakustannusten maihin. PORTNOJ’N kolmikolla on työnjako, jossa Deif vastaa Rauman ja Turun Marilynistä, Dean Helsinginkadun miesten vaatetukseen keskittyvästä Sankar-myymälästä. Isä Dan ei ole aikonutkaan jättäytyä kokonaan eläkkeelle ja on mukana kautta linjan. – Vaatekaupassa pärjää kokemuksella, valppaudella, erikoistumalla ja tekemällä lujasti töitä sekä satsaamalla palveluun. Myös nuoret ikäpolvet ovat alkaneet vähitellen arvostaa palvelua, Portnoj’t tuumivat. Lama kurittaa alaa ja yksittäisiä vastoinkäymisiä tulee eteen, mutta Portnoj’t ovat selviytyneet vaihtelevien suhdanteiden aallonpohjista. Miehet vaatteiden takana Dan Portnoj’n isoisällä oli yksi Turun ensimmäisistä vaatetehtaista Isä Dan Portnoj keskellä, vierellä pojat Deif (vas.) ja Dean . Tuula Istala