Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PARE MPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 Lauantai 14. marraskuuta 2015 | Nro 86 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Vapise zumba, nyt tulee lavis! Siinä jumpataan lavatanssien tahtiin. Tärkeintä on hauskanpito, sitten kuntoilu. Tsemppi&trendit s. 10 Jumppaa ja humppaa Box lacrossen EM-turnaus pelataan vuonna 2017 Turussa. Tavoitteena on saada kansaa kaukalon laidalle. Tsemppi&trendit s. 26 Haavit auki T-talo tarjoaa toimintaa laidasta laitaan. Päivätanssejakin on. Niissä humpataan kahvin ja pullan voimalla. Kummalki pual s. 28 Talo täynnä toimintaa SPR: Turussa ei turvauduta enää telttamajoitukseen. Uutiset s. 6 T u UL etus TÄSSÄ NUMEROSSA
Lauantai 14. marraskuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 14. marraskuuta 2015 AAMUSET
4 A A M U S E T PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 14.11.2015 Lauantai 14. marraskuuta 2015 PITKÄÄN on hoettu, että sosiaalija terveyspalvelujen uudistus on tehtävä asiakasta ajatellen. Ensin pitäisi miettiä, mitä palveluja kansalaisia varten tarvitaan, sen jälkeen vasta se, miten ne järjestetään ja minkälaisia organisaatiota, alueita ja rakenteita tarvitaan. Tehtiinkö niin? Ei tehty. Hallituksella oli jälleen mielessä hallintohimmeli, kuten kaikilla edeltäjillänsäkin. Keskusta ajoi läpi ikiaikaisen tavoitteensa maakuntahallinnosta. Ja kas, ykskaks saimme kokonaan uuden hallinnon tason kuntien ja maakuntien välille. Hetki oli otollinen ja viimeinen mahdollinen. Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallitukset ajoivat seinään kuntauudistuksellaan. Kuntia ei pakkoliitetty toisiinsa, kuten tarkoituksena oli, ja pelikenttä jäi avoimeksi keskustalle, joka voitti vaalit. Avautui mahdollisuuksien ikkuna, joka sulkeutuu pian. JOLLEI maakuntahallintoa olisi nyt saatu pystyyn, sitä ei ole enää koskaan voitu perustaa, sillä väestöennusteet eivät tue maakuntiin perustuvaa hallintomallia. Etenkään, kun maakunnat eivät ole historiallisia, vaan valtapoliittisin kaupoin luotuja aluekummajaisia. Helsingin asuinalueilla on jo lähitulevaisuudessa enemmän asukkaita kuin Kainuussa tai Keski-Pohjanmaalla. Muutaman vuoden päästä ei enää olisi voitu perustella kokonaisen uuden byrokratiahaaran perustamista, kun samaan aikaan puhutaan kovaan ääneen normien purkamisesta ja hallinnon supistamisesta. Keskusta sementoi valta-asemansa syrjäseuduilla vuosikymmeniksi, mutta tulevat hallitukset joutunevat vielä tarkastelemaan kriittisesti itsehallintoalueiden määrää. ITSEHALLINTOALUEITA on perusteltu kansanvallalla ja sillä, että ”vahvoihin kuntiin” perustuva malli ei läpäissyt perustuslain testiä. Professori Kimmo Grönlund on oikeutetusti kyseenalaistanut sen, että demokratiaa edistetään yhä uusien vaalien voimalla, eikä tarjoamalla kansalaisille uusia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. Mutta näillä mennään, kuten entinen poliitikko sanoisi. LASSE VIRTANEN Tilaisuus, joka ei toistu MITÄ mieltä olette valtion toimista Talvivaaran kaivoksen suhteen? KARVINEN: Kyllä valtion omistaman Terrafamen ostopäätös varmasti oli huonoista vaihtoehdoista vähiten huono valtion kannalta. ANDERSSON: Minun mielestäni pitäisi aika nopeasti vetää johtopäätöksiä, löytyykö jostain yksityinen taho, joka on valmis satsaamaan. TK: Minusta valtion toiminta osoittaa, ettei yksityisillä markkinoilla ole kiinnostusta projektiin. Oletettavasti sen vuoksi, ettei sen oleteta tuottavan välttämättä missään vaiheessa. JA: Jos kaivos tekee tappiota monia miljoonia kuukaudessa, niin ei valtio voi sitä pitkään pyörittää, koska meillä on jo muutenkin hieman rahaongelmia. Sitten se pitää ajaa alas. Sitä ei voi pohtia enää kovin kauan. TK: Isossa kuvassa valtion taloudelle tästä tuli taas uusi rasite. Olkiluoto 3 painaa edelleen alla, mikä tarkoittaa myös sitä, että uusia investointeja on vaikea tehdä. Kaikkihan kuitenkin paikallistalouden kannalta toivovat, että kaivos alkaisi taas tuottaa. Sitähän Talvivaarassa yritetään, että kaivoksen toiminta kääntyisi parissa vuodessa voitolliseksi. JA: Alasajo on myös erittäin kallista. Joka tapauksessa tässä palaa paljon rahaa, riippumatta siitä mitä tehdään. Aikanaan eduskunnassa minulla oli paljon työkavereita, joilla oli Talvivaarasta osakkeita. Aluksihan näyttikin, että kaikki menee hyvin, vaikka siitä sitten tulikin tällainen katastrofi. Kun satsataan paljon johonkin asiaan, on siitä luopuminen henkisesti vaikeaa, kun asiat eivät enää menekään niin kuin on aluksi toivonut. TK: Kyllähän tällaiset päätökset ovat tekohetkellä hyvin usein yksisuuntaisia. Siinä ei ajatella, että asiat menisivät pieleen. JA: Yleisesti ottaen en ymmärrä sitä kiirettä mikä meillä on tyhjentää esimerkiksi meidän malmivarantojamme. Eivät ne yhtäkkiä maaperästä häviä. Tietenkin meidän kaivoslakimme on sellainen, että maa on aika helppo ottaa käyttöönsä. TK: Talvivaaran osalta varmaan nikkelin maailmanmarkkinahinta on varmaan keskeisin tekijä. JA: Uraaniahan sieltä myös toivottiin saavan, mikä on aika kyseenalainen juttu. TPS on Ilveksen ohella kasvattanut kiekkoseuroista kaikkein eniten NHLpelaajia. Joku kysyy, että mitä se turkulainen kiekkokulttuuri muka on? Se on tätä. EU-TUOMIOISTUIN siunasi Suomen virallisen linjan, että Virosta ei voi tilata halpaa viinaa suoraan kotiovelleen. Se täytyy jatkossakin käydä itse sieltä hakemassa. TORNITALON mainitseminenkin saa osan turkulaisista heti takajaloilleen. Onneksi tuomiokirkko on jo pystyssä. Enää sitä ei saisi rakentaa pilaamaan maisemaa. Tack… …nej tack! FINLANDIAEHDOKKAANA oleva Panu Rajala oli kopioinut teokseensa kymmeniä sivuja tekstiä toisen kirjailijan teoksesta. Ai ai. Inha homma, Panu! SLUSH oli vähän kuin Nenäpäivä. Varmaan ihan jalo asia, mutta liika on liikaa. Mutta mitä konkreettisra Slushista sitten jäi käteen? Muutakin kuin lupauksia tai parin päivän hyvät pöhinät luoville johtajille? Kertoisko joku? ENNEN vanhaan narsistisen persoonallisuushäiriön paljastumiseen vaadittiin viime kädessä psykiatrin lausunto. Nykyään riittää Facebook. ra ä nl. iN Piraatti TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Viher? llaristi DEBATTI
5 Lauantai 14. marraskuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T UUTISET Lauantai 14. marraskuuta 2015 Tarvitaanko Logomoon silta? Minkälainen sen pitäisi olla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN kaupunki järjestää ajalla 12.11.–18.5. ilmoittautumiskutsukilpailun päärautatieaseman ratapihaalueen ja Ratapihankadun yli johtavan kävelysillan yleissuunnittelusta. Silta sijoittuu Ajurinkadun ja Logomon väliin. Tavoitteena on arkkitehtonisesti hallittu, liikenteellisesti toimiva ja turvallinen uusi ratapiha-alueen ylittävä kävely-yhteys. Ilmoittautuminen päättyy 25. marraskuuta. Tulokset pyritään julkaisemaan 10. kesäkuuta mennessä. Logomon sillasta suunnittelukisa LOUNAIS-SUOMEN aluehallintovirasto jätti Turun sosiaalija terveyslautakunnalle selvityspyynnön, joka koskee vanhusten odotusaikaa pitkäaikaishoitopaikalle kaupunginsairaalan akuuttiosastoilla. Selvitys pitää toimittaa aluehallintovirastolle 15. marraskuuta mennessä. Turun vanhuspalveluissa pitkäaikaisen hoidon jonossa oli 19. lokakuuta 113 asiakasta. Iäkkäällä on oikeus saada muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Kaupungin mukaan käynnissä on useita kehittämistoimenpiteitä. Ympärivuorokautista hoitoa on laajennettu ostamalla 30 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa. Ne on kohdennettu sairaalassa jonottaviin. Tavoitteena on siirtää hoitopaikkaarvion tekeminen sairaalasta kotihoitoon. Kuntoutusta tehostetaan ja kohdentamaan entistä paremmin. Jonoja puretaan vanhustenhoidossa TEEMU P. PELTOLA AAMUSET-LEHDEN ulkoasu uudistuu ensi keskiviikosta lähtien. Uutiset, ajankohtaisjutut ja pääkirjoituksen löytää jatkossa Asiat-aukeamalta heti lehden alusta. Joustavuus lisääntyy, sillä taittouudistus mahdollistaa entistä näyttävämmän taiton ja nykyistä isompien juttukokonaisuuksien julkaisemisen. – Informaation määrä maailmassa kasvaa koko ajan, mutta kaikki informaatio ei välttämättä ole merkityksellistä. Lisäämme uudistuksella paikallisesti merkityksellisen tiedon ja analyysin määrää lehdessä. Uskomme jatkossakin fiksuun lukijaan, joka on kiinnostunut itseään koskevista päätöksistä ja ratkaisuista, havainnollistaa päätoimittaja Lasse Virtanen. VIIMEINEN aukeama on jatkossa pyhitetty mielipideteksteille. Sinne siirtyvät myös nykyisen Pääkkäri-sivun peukkupalsta, sarjakuva ja debatti. Mikään vakiopalsta ei uudistuksessa katoa, vaan juttujen määrä ennemminkin lisääntyy. – Mielipiteet ovat kaikkien lukijatutkimusten mukaan lehtien kiinnostavinta aineistoa. Julkaisemme niitä printtilehdessä jatkossa entistä enemmän, Virtanen sanoo. Toimitukselle tarjotaan mielipidetekstejä julkaistavaksi melkoisen paljon, eivätkä kaikki julkaisun arvoiset tekstit mahdu jatkossakaan paperiseen lehteen. Verkkolehdessä mielipiteitä julkaistaan runsaasti jatkossakin. Uudistuksella on myös kaupallinen ulottuvuutensa. – Lehden kehittäminen yhä lukijaystävällisemmäksi ja entistäkin paikallisemmaksi on myös mainostajan etu. Uudistus tuo mukanaan uusia näyttäviä mainospaikkoja, kertoo Aamuset-kaupunkimedian myyntijohtaja Susanna Lumikanta. Aamusten ulkoasu uudistuu, juttuja entistä enemmän LASSE VIRTANEN SISÄMINISTERIÖ ilmoitti tiistaina, että Suomi varautuu majoittamaan turvapaikanhakijoita telttoihin. Syynä on pula majapaikoista ja halu viestittää sekä suomalaisille että turvapaikanhakijoille siitä, että tilanne on muuttumassa ja olosuhteet heikkenemässä. Varsinais-Suomessa suunta on kuitenkin toinen. Telttamajoituksesta ollaan jo luovuttu, eikä siihen enää jouduttane turvautumaan. – Olimme alkuvaiheessa aktiivisia ja saimme nopeammin hätämajoituksen järjestettyä. Olemme menneet jo askeleen edemmäs ja valmistelemme pysyvämpiä vastaanottokeskuksia, sanoo Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen. – Telttamajoitusta tuskin enää tarvitaan Varsinais-Suomessa. Saamme kyllä teltat pystyyn, jos niitä tarvitaan. Olemme harjoitelleet sitä, mutta mieluummin turvaudumme vaikka lattiamajoitukseen ja pienempiin yksiköihin. Heikkisen mukaan SPR haluaa Varsinais-Suomessa luopua hätämajoitustiloista ja siirtyä pysyvämpiin ratkaisuihin eli vastaanottokeskuksiin. Vie kuitenkin vielä kuukausia ennen kuin rakennusten muutostyöt on tehty ja vastaanottokeskuksissa on riittävästi majoitustilaa. Turussa on vielä hätämajoitustilaa käyttämättäkin. Runosmäen koulussa on majoitustilaa, jos tarvetta ilmenee. MAMMUTTILAITOKSIA ei haluta, vaan haetaan pienempiä ja ei-laitosmaisia ratkaisuja. Se tarkoittaa myös yksittäisten asuntojen vuokraamista ja erilaisia asumismuotoja perheille ja nuorille miehille, joita turvapaikanhakijoissa on paljon. Ei enää telttoihin SPR siirtää turvapaikanhakijat hätämajoitustiloista vastaanottokeskuksiin Varsinais-Suomessa SPR joutui syksyllä majoittamaan turvapaikanhakijoita telttoihin. Jari Laurikko – Turvapaikanhakijoiden on voitava liikkua vapaasti. Heidän on voitava käydä kaupoissa ja kyettävä laittamaan itse ruokaa. Sillä tavoin sopeutuminen onnistuu parhaiten, sanoo Heikkinen. Heikkisen kaavailuissa VarsinaisSuomen jokaisessa seutukunnassa – Vakka-Suomessa, Turunmaalla, Loimaan ja Salon ja Turun seudulla – olisi vähintään yksi vastaanottokeskus. Se tarkoittaa uusien vastaanottokeskusten avaamista lähitulevaisuudessa ainakin Uuteenkaupunkiin, Loimaalle ja Turun seudulle. – Olen käynyt kuntien kanssa neuvotteluja vastaanottokeskuksista. – Tämä on uusi normaali. Suomessa on jatkossa koko ajan enemmän turvapaikanhakijoita kuin mihin olemme tottuneet, arvioi Heikkinen. HEIKKISEN laskujen mukaan ”uusi normaali” tarkoittaa Varsinais-Suomessa noin 2 000 turvapaikanhakijoille tarkoitettua majapaikkaa. Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa on majoitettuna noin 1 400 turvapaikanhakijaa. – Kartoituksessa on yli 3 000 paikkaa ja tilaa on tarjottu vielä huomattavasti enemmän. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) on arvellut, että vain noin kolmannes turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan eli voi jäädä Suomeen. – Emme tiedä ketkä jäävät, mutta ajattelemme, että kaikki ovat potentiaalisia jääjiä, sanoo Heikkinen. TURUN seudun kunnat uudistavat elinkeinoyhteistyötä koskevan sopimuksensa ja alueen innovaatioja elinkeinopalveluiden keskittäminen Turku Science Parkin alueelle saadaan päätökseen. Uuteen elinkeinosopimukseen sisältyvät yrityspalvelut ja elinkeinorahasto. Päätöksentekoa ja toimintaa virtaviivaistetaan yhdistämällä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja Turku Science Park Oy:n toiminnot yhteen. Sopimuksen rahoitusmallia viimeistellään parhaillaan. Yrityspalvelupiste Potkuri muutti ICTCityyn viime kesänä, start-up-yrittäjyyttä vauhdittava SparkUp-yhteisö viettää avajaisiaan ElectroCityssä parin viikon kuluttua ja ensi vuoden alussa Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja Turku Science Park Oy:n toiminnot muuttavat ICT-Cityyn. Kunnille uusi elinkeinosopimus
7 Lauantai 14. marraskuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 14. marraskuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA MIKONMÖKISSÄ Puutarhakadulla aloittaa maanantaina 16. marraskuuta autoratakerho. Kerho on avoinna joka maanantai kello 17–19. Maisemoitu rata, Carrera Evolution 124, on neliurainen ja noin 26 metriä pitkä. Radan pääsuora on 6,20 metriä. Radalla on tietokoneohjattu ajanottojärjestelmä, joka mittaa kierrosajat tuhannesosasekunnin tarkkuudella. Radalla pääsee ajamaan seurakunnan omilla autoilla. Autoratakerho alkaa Mikonmökissä –TYYLINI on mahdollisimman halpa. Kirppikset ovat niitä paikkoja, joista periaatteessa kaiken ostan. Olen mukavuuspukeutuja. Mitä pehmeämpää ja löllömpää, niin sitä kivempi, kertoo Ada Vakker, 21. Perusvaatteita Vakker voi ostaa H&M:stä. Muuten vaatteet ovat kirppikseltä tai kavereilta. – Kengät ovat pomarkkulaisesta kenkätehtaasta. Housut ovat Monkista. Takki on roskalavalöytö. Huivin äiti osti jostain pari vuotta sitten. Hatun olen ostanut Sokokselta. Se on tämän vuoden investointi. Vakker pitää erilaisista väreistä ja kuvioista. – Yritän, että jokin hiukan erilainen printti tai kuvio näkyy. Muut simppelit vaatteet tavallaan tukevat printtiä. Jos kaikki vaatteet ovat mustia, niin ne voivat olla eri materiaalia. Ne luovat syvyyttä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Mukavaa halvalla Muistatko ensimmäisen elokuvan, jonka näit elokuvateatterissa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Tulkoon vain talvi. Minä pukkaan uutta nuppua. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Jukka Koski Ada Vakker, Yliopistonkatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI SATEISTEN päivien sisäleikit puhuttavat 5-vuotiasta Dylan Ahoa ja 4-vuotiasta Elvi Hirvosta. DYLAN: Silloin, kun olen mummon luona voin pelata yhtä kallopääpeliä, siis kummituspeliä. ELVI: Mä tykkään piirtää. D: Mä tykkään kanssa piirtää ja pelata. Tarhassa satupäivät on kanssa kivoja, mutta niitä ei ole ollut ikiaikoihin. E: Mä tykkään kanssa pyöriä, jos ollaan sisällä. D: Isojen tyynyjen kanssa on kiva leikkiä sisällä. Niitä voi vaikka haudata lattialle. E: Jos sataa, niin mä tykkään olla sisällä enemmän kuin ulkona. D: Mä tykkään olla ulkona, kun sitten sataa sun päälle. E: Kerran olin menossa ihan pimeässä leikkipaikalle, kun oli jo ilta. Silloin satoi tosi kovaa. D: Jos mä olen sisällä niin leikin usein mun omilla Legoilla. Mulla on ainakin satamiljoonaa Legoa. E: Mulla ei ole Legoja. Mulla on pehmeitä leluja. Mulla on kovia leluja toisessa laatikossa ja toisessa laatikossa mulla on pehmeitä leluja. Esimerkiksi mun lempiauto on siinä toisessa leluissa. D: Mullakin on pehmoleluja. Ainakin kilpikonna, dinosaurus ja nalle, joka on äidin lapsuudesta äidin oma nalle. Mutta kun leikin Legoilla papan kanssa, me leikitään usein sellaisilla Legoilla, joissa on hämähäkkejä. Se on viisivuotiaille. Joskus pappa tulee hakemaan mut tarhasta ja silloin saan pari irtokarkkia. E: Mut hakee tarhasta äiti. Sadepäivän iloja olen sisällä niin leikin milla Legoilla. Mulla on miljoonaa Legoa. ole Legoja. Mulitä leluja. ovia lelaatiessa Le h o J h h p HEIKKI MÖTTÖNEN ELOKUVATEATTERI Domino avattiin Humalistonkatu 7:ssä kesäkuussa vuonna 1956. Dominon ensi-iltaelokuva oli näyttelijä Eddie Constantinen tähdittämä Cet homme est dangereux. Dominon tunnisti hölmömpikin ohikulkija amerikkalaistyylisestä näyttävästä sisäänkäynnistä, jonka päällä kimalteli neonputkesta kaunokirjaimiin väännetty Domino-logo. Sen vieressä oli dominopelin palikka ja siinä symboliset 5 ja 6 perustamisvuoden mukaan. Niiden alla oli kirjaintaulu, johon pystyi latomaan aina uusimman elokuvan nimen ja muut olennaisimmat näytöstiedot. Ja kun pääsi sisään, avautui yli 600-paikkainen jättisali. Elokuvateatteriosan suunnitteli arkkitehti Pekka Pitkänen. Domino mainostikin ennen avajaisiaan Turun Sanomissa, että sillä oli Suomen suurin valkokangas. Mainos kertoi selvästi myös sen, että Domino oli vuosikymmeniin ensimmäinen elokuvateatteri, joka oli rakennettu tarkoitustaan varten perustuksiaan myöden. Dominon takana oli turkulainen Nil-Kino Oy, jolla oli siihen aikaan myös Casino-, Olympia-, Scalaja Rialto-nimiset elokuvateatterit. Alun perin teatteriryppään takaa löytyivät Hjalmar ja Berta Nilssonin nimet, jotka olivat tulleet alalle jo vuonna 1921. SEURAAVAA polvea edustanut Lars E. Nilsson oli merikapteeni, joka oli aloittanut jo 1940-luvulla elokuvateatteribisneksen parissa. Hän oli erityisen kiinnostunut tekniikasta, ollen uranuurtaja mitä alan teknisiin vempaimiin ja muuhun kehitykseen tulee koko Suomessa. Uusinta uutta Dominolle olivat italialaiset VRprojektorit. Vuonna 1964 teatteri sai uudet Victoria 10 -projektorit Helsingistä, kun Nilsson lainasi niitä kuudeksi vuodeksi Helsingissä omistamastaan Coronasta. Vuodesta 1970 Dominossa pyörivät taas alkuperäiset projektorit, kun uusimmat Victoriat lähtivät Helsingin Savoyhin. Karismaattisesta Larsista oli tullut koko yhtiön keulahahmo, joka piti kuitenkin huolta Turussa jo ainoaksi jääneestä teatteristaan. Hän uusi 1980-luvun alussa sekä istuimet että äänijärjestelmän. Nilsson kuoli vuonna 1983. KUOLEMAN jälkeen paljastui, että Dominon takana virallisesti ollut yhtiö olikin Oy Turun Olympia Ab ja sen omisti myös Nilssonin sisaren perhe. Vuodesta 1984 lähtien Dominon toiminnasta vastasi Lars E. Nilssonin sisaren tytär. Meno kuitenkin hiipui ensi-iltojen puutteen takia ja Domino keskittyi siitä eteenpäin elokuvakerhojen esityksiin ja teatterinsalin vuokraamisiin. Tällä hetkellä Dominon teatterisali on Turun kaupunginteatterin väistötilana. Jenkkilän henkeä Elokuvateatteri Dominosta tuli merikapteeni Nilssonin silmäterä Dominon sisäänkäynnissä oli 1950-tunnelmaa vielä 1990-luvun lopullakin. Jari Mäkilä
9 Lauantai 14. marraskuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 14. marraskuuta 2015 AAMUSET 10 Tsemppi&trendit HANNELE SIVONEN MENEVÄTKÖ jalkasi umpisolmuun tanssitunneilla tai kuuntelisitko jumpassa hakkaavan teknobiitin sijaan mieluummin suomalaista musiikkia? Jos vastasit kyllä, lavis eli lavatanssijumppa voi olla kokeilemisen arvoinen uutuus. Lavis on sataprosenttisesti kotimainen ja rekisteröity tuntikonsepti. Suomalaiseksi zumbaksikin sitä on tituleerattu. – Humppa on humppaa ja joskus siihen keksitään mukaan vähän jumppaa. Tämä ei ole tanssitunti, vaan tanssillinen tunti. Sanon aina oppilailleni, että tunnin idea on ensisijaisesti tuoda hymy huulille. Toiseksi hiki pintaan ja vasta kolmanneksi, kaupan päälisinä kunto nousee, luonnehtii lavis-ohjaaja Sirpa Rönkkönen. Laviksen historia juontaa juureensa Kouvolaan ja vuoteen 2010, jolloin liikunnanohjaaja Sirkku Pusa kehitti lavatanssibuumin innoittamana tanssijumpan. Parhaimmillaan Pusan tunnilla polkkasi 150 jumppaajaa. Suosion innoittamana Pusa ja fysioterapeutti Johanna Partanen kehittivät ja rekisteröivät laviksen vuonna 2014. LAVATANSSISTA poiketen tunneilla tanssitaan pääosin yksin. Askeleet ovat helppoja ja syvälle suomalaisten kulttuuriperimään juurtuneista lavatansseista tuttuja. Mukana mausteena on myös kuumia tuulahduksia ja pepun keinutusta latinalaisten tanssien tahtiin. Zumban tavoin laviksessa jokainen voi tanssia tyylillään ja tärkeintä on hauskanpito. Tuntien rakenne on tuttu tanssilavoilta, jokaista tanssityyliä tanssitaan kahden kappaleen verran. Musiikkia soi laidasta laitaan, suomalaisista isJumppaa humpaten Lavis yhdistää lavatanssit lattareihin Lavis-ohjaaja Sirpa Rönkkösen (edessä) mukaan tuntien yllätyssuosikiksi on noussut polkka, joka yleensä mielletään lavatansseista vaikeimmaksi. Hannele Sivonen kelmistä, lattareihin ja rokkiin. Tunti sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille, eikä tanssitaustaa tarvita. – Laviksen harrastajia on kolmenlaisia: sellaisia, jotka eivät koskaan ole tanssineet lavatansseja, nuoruudessaan lavatansseissa käyneitä, sekä niitä, jotka harrastavat edelleen aktiivisesti lavoilla käymistä, Rönkkönen listaa. TÄLLÄ hetkellä laviksen tahtiin pääsee hikoilemaan Turun Urheiluliiton Jumppalassa, Turun Weikkojen tunneilla Moision liikuntahallissa ja Raision työväenopistossa. Lajista on myös olemassa kevennetty versio, soveltava lavis, joka on suunniteltu erityisesti senioreille ja liikuntarajoitteisille. Se kuuluu Turun Impivaaran uimahallin tuntivalikoimiin. Raision työväenopistolla Jätkän humpan tahtiin liihotteleva Paula Virtanen, 59, on täydellisen Lavispureman kokenut harrastaja. – Isäni oli kova tanssimaan ja olin jo pienestä pitäen mukana tanssilavoilla. Olen kokeillut monia muitakin lajeja, mutta aloitettuani laviksen tänä syksynä, se natsasi heti, nauraa Virtanen. ”Laviksessa tärkeintä on hauskanpito.”
11 Lauantai 14. marraskuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 14. marraskuuta 2015 AAMUSET 12 Tsemppi&trendit ILKKA LAPPI TURKULAINEN mieskoripallo on joutunut tulemaan toimeen jo lähes kymmenen vuotta ilman paikallista joukkuetta. 2006 Aura Basket jäi Korisliigan jumboksi ja Turun NMKY:n ja Kaarinan Uran yhteisjoukkueen toiminta ajettiin alas. Tyystin turkulainen miesten pääsarjajoukkue Turussa oli viimeksi 2000-luvun alussa. Kaukana siis ovat menestyksen vuodet. 1970-luvulla kotimaista koripalloa hallinnut Turun NMKY on seilannut viime vuodet ykkösdivisioonan ja kakkosdivisioonan välillä. Täksi kaudeksi Namika nousi ykkösdivisioonaan. Alkukauden yhdeksästä ottelusta tilillä on kaksi voittoa. Kuluvan viikon keskiviikkona Karkkila haki pisteet Nunnavuoresta. Vähäisistä voitoista huolimatta Namikan päävalmentaja Juha Ruohonen on tyytyväinen alkukauteen. – Alkukaudesta on jäänyt hyvä maku. Sarjan taso on ollut hyvä ja se on positiivisessa mielessä vähän yllättänytkin meidät positiivisessa mielessä, Ruohonen tuumii. AIEMMIN muun muassa Turun Riennon naisten edustusjoukkuetta valmentanut Ruohonen palasi vuosien tauon jälkeen Namikaan 2014 keväällä. Tuolloin Namikan taustavoimat uudistuivat ja toimintaa alettiin kehittää aiempaa pitkäjänteisemmin. Muun muassa edustusjoukkueen ja A-junioreiden pelitapa yhtenäistettiin. – Lähdimme tekemään töitä totta kai oman seuran eteen, mutta myös turkulaisen koripallon eteen, jotta Turku saisi jälleen hyvän lippulaivan koripalloon. Haluamme tarjota omille lahjakkaille junioreille mahdollisimman hyvät ja kattavat mahdollisuudet kehittyä Turussa, ettei tarvitsisi liian nuorena lähteä koripallon takia muille paikkakunnille kehittymään, Ruohonen toteaa. Jossain horisontissa siintää myös haave palauttaa turkulainen mieskoripallo pääsarjakartalle. – Se on ilman muuta haaveena ja tavoitteena jossain vaiheessa. Kiireellä ei kuitenkaan lähdetä ryntäämään vaan tehdään maltilla töitä sen eteen, että pystytään jossain vaiheessa nousemaan, Ruohonen linjaa. HILJALLEEN Turun seudun koripallo on kuitenkin nostanut profiiliaan. Miesten ykkösdivisioona B:ssä pelaa Namikan lisäksi Ura Basket. Molemmat Turun alueen joukkueet ovat samankaltaisessa tilanteessa. Joukkueissa on paljon nuoria kehittyviä lupauksia. Derby-asetelma luonnollisesti herättää pelaajat, vaikka Ruohosen mukaan takavuosien kaltaista vastakkainasettelua seurojen välillä ei olekaan. Ensimmäisen kerran joukkueet ottavat yhteen 20. marraskuuta Kaarinassa. – Totta kai Uran pelaaminen samassa sarjassa tuo lisämausteen myös meille. Olemme samantyyppisiä joukkueita. Monet joukkueiden pelaajista tuntevat toisensa opiskelujen kautta. Varmasti on mielenkiintoista kohdata Ura. Toivottavasti se kiinnostaa myös yleisöä, Ruohonen tuumii. Maltilla lippulaivaksi Turun NMKY haluaa palauttaa Turun koripallokartalle Juha Ruohonen (kesk.) valmensi Aura Basketia seuran surullisen kuuluisalla viimeisellä pääsarjakaudella 2005-06. Nyt hän haluaa olla mukana nostamassa turkulaista mieskoripalloa jälleen pääsarjakartalle, samoin kuin Jan-Axel Alanko (vas.) ja Eero Innamaa. Shoja Lak
13 Lauantai 14. marraskuuta 2015 AAMUSET Tsemppi&trendit
Lauantai 14. marraskuuta 2015 AAMUSET 14 Tsemppi&trendit ILKKA LAPPI SÄHKÖPYÖRÄTUOLIJALKAPALLO eli tuttavallisemmin sähkärifutis rantautui Suomeen jo muutama vuosi sitten. Tänä syksynä laji on kuitenkin ottanut isoja harppauksia eteenpäin. Marraskuun alussa käynnistyi Suomen Palloliiton alainen lajin SM-sarja FC Inter Powerchairin ja HJK Hurrikaanien välillä. – SM-sarjan aloittaminen on ollut iso askel lajille. Turussa ja Helsingissä on tullut paljon uusia kiinnostuneita lajin pariin. En näkisi mahdottomana, että ensi vuonna Turussa ja Helsingissä olisi useampi joukkue. Lisäksi Tampereelle haluaisimme ensi vuodeksi SM-sarjaan joukkueen, sanoo Interin valmentaja ja Suomen sähköpyörätuoliliiton varapuheenjohtaja Erik Lundell. Sähkärifutista pelataan koripallokentän kokoisella kentällä. Yhdessä joukkueessa on kerrallaan kentällä kolme pelaajaa ja maalivahti. Lajiin kuuluu myös muutama sääntöerikoisuus, joista ehkä merkittävin pelin kulkuun vaikuttava sääntö on niin sanottu kahdella yhtä vastaan -sääntö. Kolmen metrin säteellä pallollisesta pelaajasta saa olla vain yksi vastustajan pelaaja. – Sähkärifutis vaatii peliälyä. Pallottomien pelaajien sijoittuminen korostuu. Harjoituksissa painotan aina syöttelyn ja sijoittumisen merkitystä. Pallolliselle pelaajalle pitää tarjota erilaisia syöttömahdollisuuksia, Lundell toteaa. ALUSTAKSI kelpaa periaatteessa mikä tahansa liikuntasalin materiaali. Myös salibandymatolla Suomessa on harjoiteltu. – Parketti on alustana kuitenkin ylivoimaisesti paras. Matolla on kitkaa enemmän, mikä tekee pelistä hitaampaa ja kuluttaa sähköpyörätuolien akkuja enemmän. Arkikäytössä käytettäviin sähköpyörätuoleihin verrattuna suurin ero pelituoleissa on puskuri, jolla palloa pelataan. Tuoleja voidaan myös muokata melko vapaasti ainakin toistaiseksi. – Sähkärifutiksessa tuolin huippunopeus saa olla kymmenen kilometriä tunnissa, mutta esimerkiksi kiihtyvyyttä, kääntyvyyttä ja painopistettä voi säätää, Lundell kertoo. – Tosin ehkä jo tämän vuoden puolella saadaan kansainväliset säännöt, jotka yhdenmukaistavat käytössä olevia tuoleja. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa käytössä olevat tuolit ovat selvästi edellä muita. Yhdenmukaisilla säännöillä saadaan myös tuolien hintoja alaspäin. Tällä hetkellä ne ovat vielä varsin kalliita, eikä arkikäytössä olevia tuoleja saa pelissä käyttää, koska ne ovat lainassa sairaanhoitopiireiltä, hän jatkaa. LAJIN juuret ulottuvat 1970–80-lukujen taitteeseen ja Ranskaan. Sieltä laji on levinnyt vuosien mittaan jo viidelle mantereelle. 2006 perustetussa kansainvälisessä sähköpyörätuolijalkapalloliitossa FIBFA:ssa on tänä päivänä 28 jäsenmaata. Suomi liittyi FIBFA:an 2013. Suomalaiset ovat käyneet pelaamassa kansainvälisiä turnauksia pariin otteeseen. 2014 Wienissä tuloksena oli turnauksen kakkossija. Ensimmäinen iso kansainvälinen haaste on 2018 EM-kisat, jotka ovat samalla karsinnat 2019 järjestettäviin MMkisoihin. – 2013 ensimmäisessä kansainvälisessä turnauksessa emme tehneet maaliakaan. Seuraavana vuonna maaliero oli 27-3, konkretisoi Lundell nopeaa kehitystä. Sähkövoimalla pallon perässä Suomi tähtää sähkärifutiksessa jo arvokisoihin Seuraava sähköpyörätuolijalkapallon SM-sarjan ottelu pelataan 5. joulukuuta Ilpoisten palloiluhallissa. Ottelu alkaa kello 12.15. Erik Lundell
15 Lauantai 14. marraskuuta 2015 AAMUSET Tsemppi&trendit
Lauantai 14. marraskuuta 2015 AAMUSET 16 Tsemppi&trendit HANNELE SIVONEN VIELÄ kymmenisen vuotta sitten isompien kuntokeskusten ohjaajien päällä ei olisi voinut kuvitella näkevänsä halpavaateketjujen vaatteita. Treenivaatebisnestä hallitsivat isot brändit ja logoilla brassaillu oli osa fitnessbuumia. Nyt ilmapiiri on muuttunut ja suurten pohjoismaisten urheiluliikkeiden tulo markkinoille on kiihdyttänyt kilpailua ja laskenut samalla kuluttajahintoja. Merkkivaatteita voi tarjouksessa saada samaan hintaan kuin markettituotteita. Toisaalta esimerkiksi Prisma lanseerasi syksyllä yksinoikeudella Suomessa myytävät amerikkalaiset edulliset treenivaatemerkit, kuten tanssijoiden suosiman Danskin. Moni kuntoilija luottaa myös saksalaisketju Lidlin urheiluasuihin. Tämän hetken trendejä onkin yhdistellä halpaa ja hyvin brändättyä. Sporttimuoti on levinnyt myös muuhun arkipukeutumiseen ja trikoiden voittokulku jatkuu. Tiukoissa trikoissa voi salin sijaan lähteä vaikka shoppailemaan. Tyylissä näkyvät edelleen kasarija ysärivaikutteet. Tanssielokuvaklassikko Flash Dancen inspiroima tyyli tanssishortseineen ja ylisuurine tekstipaitoineen näkyy monien merkkien mallistoissa. Graafiset printit ja voimakkaat värit ja niiden yhdistelmät, kuten oranssi, pinkki ja turkoosi ovat talvikauden trendejä. Värien vastapainona mustavalkoisen ja harmaan ystävät löytävät kaupoista paljon vaihtoehtoja. Jos värien käyttäminen ja yhdisteleminen kammoksuttaa, kokeilun voi aloittaa vaikka hankkimalla väriläiskänä toimivat treenikengät. Väriloistoa salille Treenitrendit sopivat laihemmallekin kukkarolle vat t ee e gät. Värikkäät ja räväköillä printeillä varustetut trikoot ovat treenitrendien ykkösjuttu. Tanssijoiden suosiman Danskinin asut sopivat moneen lajiin.