Tonttu Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PUNKI LE H T I JO VU OD ESTA 198 1 Lauantai 13. joulukuuta 2014 | Nro 94 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Lanatien päiväkodin lapsilla on takanaan vauhdikkaita jouluja. Yhtenä vuonna koko perhe nukkui kuusen alla. Tonttu s. 12 Koko perhe puun alla Latvialaisen jouluaterian kohokohtana ovat tuhdin lihaisat salaatit. Peruna ja säilykekalat kuuluvat myös asiaan. Tonttu s. 18 Latvialaisia jouluherkkuja Taideakatemian sirkuslinjan toisen vuosikurssin opiskelijoilla on vapaat kädet akrobatiaan ja taikuuteen. Viihde s. 30 Lupa sooloilla Työssäkäyvät köyhät leipäjonojen uusi ilmiö myös Turussa. Uutiset s.6
Lauantai 13. joulukuuta 2014 AAMUSET 2
3 Lauantai 13. joulukuuta 2014 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 13.12.2014 Lauantai 13. joulukuuta 2014 SUOMENNIEMELLÄ on jotain mätää. Yli 20 000 suomalaista vuodessa joutuu turvautumaan leipäjonoihin enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Jonoista on tullut niin arkinen näky, etteivät ne oikeastaan enää kiinnitä edes huomiotamme. Jos näky sattuu, käännämme katseemme pois. Kerjäläisiä kavahdamme, mutta leipäjonot hyväksytään. Miksi? Tutkijat Maria Ohisalo ja Juho Saari arvioivat laajassa leipäjonotutkimuksessaan, että ruoka-apu on monelle päätepysäkki. Kun kukaan muu tai mikään muu ei enää auta, on sentään ruokajono. Avunantajia oli koko maassa yli 400. Yhdistyksiä ja järjestöjä, monet niistä kristillisiä, jotka auttavat ”ideologisista” syistä. Ne kokevat velvollisuudekseen auttaa. Mikseivät muut koe? LEIPÄJONO paikkaa perusturvan aukkoja. Pelkän toimeentulotuen ja asumistuen varassa eläviä on Suomessa noin 21 000. Se on kuitenkin eri jono kuin leipäjono. Varsin yllättävää on, että leipäjonossa olevista vain 38 on toimeentulotuen piirissä. Suomeen on hiipinut ilmiö nimeltä työssäkäyvät köyhät. Turun ruokajonojen enemmistö on eläkeläisiä (38 %) tai työttömiä (36 %), mutta jonossa on myös opiskelijoita (9,9 %) ja työssäkäyviä. Kokoaikaisessa työssä leipäjonolaisista on kaksi prosenttia, osatai määräaikaisessa työssä viisi prosenttia. Leipäjono on suomalainen häpeä. Yhteiskunta on rikkaampi kuin koskaan ja julkisen sektorin palveluihin käytetään enemmän rahaa kuin koskaan. Jopa velkarahaa. Perusturvaverkko on siitä huolimatta niin reikäinen, ettei se suo jonottajille suojaa. Melkoinen joukko kansalaisia stigmatisoidaan pakottamalla heidät hakemaan viikottainen ruokakassinsa tuulessa ja tuiskussa. Miksi sallimme tällaisen vuonna 2014? ILMAPIIRI tuntuu vain koventuvan. Yllättävän moni ajattelee, että jonottajien kohtalo on ansaittu. Saavat mitä ansaitsevat. Kiinnitetään huomiota väärinkäytöksiin, joita varmaan myös on. Tutkijoilla on viesti niille, jotka kokevat ylemmyyttä. Kuka tahansa meistä voi joutua turvautumaan leipäjonon apuun. Kuka tahansa. LASSE VIRTANEN Suomalainen häpeä MILLAISIA ajatuksia Suomen luottoluokituksen lasku herättää? ANDERSSON: Se on osoitus siitä, että yhden luottoluokittajan mielestä suomalaisyritysten näkymät pitkällä aikavälillä eivät ole kovin hyvät, mutta ei luottoluokituksen lasku tarkoita akuuttia kriisiä. Se ei ole tarkoittanut kriisiä Hollannillekaan. PERHEENTUPA: Asia noteerattiin vähän hassusti, kun tuijotettiin sitä, että luottoa tuli heti luottoluokituksen putoamisen jälkeen. Sehän kertoo enemmän siitä, että kaikilla muillakin menee yhtä huonosti, eikä ole parempiakaan sijoituskohteita. Luottoluokituksen tippuminen on selkeä arvio siitä, että meillä ollaan epäonnistuttu aika monessa asiassa, eikä olla pystytty tekemään tarpeellisia uudistuksia. LA: Euroopassa talousasiantuntijat ovat jo pidemmän aikaa puhuneet siitä, että Euroopassa tarvittaisiin elvytystä leikkauspolitiikan sijaan. Nyt myös Suomen talousviisaat ovat alkaneet puhua sen puolesta. CP: Tämä koko tilanne on vielä sen verran tuore, että voisi puhua ihan suoraan taloudellisista kokeiluista. Eihän siitä ole vieläkään tietoa, miten 2008 alkaneen kriisin seuraukset tullaan purkamaan. Elvytyksen suurin riski on siinä, että kun otetaan lainaa niin kuvitellaan, ettei sen jälkeen tarvitse tehdä mitään uudistuksia. Politiikassa ollaan hirveän haluttomia tekemään isoja ratkaisuja, kun Suomen tilanteen sijaan ollaan huolissaan puolueen kannatuksesta. LA: On päivän selvää, että julkinen investointiohjelma olisi parempi kuin sopeuttaminen, mitä on tehty. Mitä tulee rakenneuudistuksiin on soteuudistus, mikäli se toteutuu niin että peruspalvelut aidosti vahvistuvat, sisällöltään sellainen, jota kannatan lämpimästi. CP: Aika usein tuntuu siltä, että lainarahalla ylläpidetään olemassa olevia hallintorakenteita. Lainarahalla pitäisi keskittyä tekemään investointeja, kuten esimerkiksi pitkään puheissa ollut oikorata Turun ja Helsingin välille. Soten suhteen olisin valmis lopettamaan sen leikkimisen, jos tehtäisiin kokonaan valtionhallinnon uudistus. LA: Kaikkein järkevintä olisi, että olisi Ruotsin mallin mukaisesti läänin tai vastaavan suorat vaalit. TAPAHTUI talvisodassa: Savolaissälli kertoi nähneensä vihollisen juoksuhaudassa naissotilaan. ”Mistä tiedätte”, tiukkasi komppanianpäällikkö. ”Kah, huarakaakoputkella kattoa killittelin”, sälli tokaisi. TPS kutsuu yleisöä mukaan Turkuhalliin torstaina 18. joulukuuta kello 14.30–15.30 avoimiin jääharjoituksiin. Hiano homma! Sieltähän voi löytyä sentteri tai pakki. MUISTAAKO kukaan enää vuosikymmen sitten mieltään osoittaneita preekareita, jotka tuikkasivat vanhat makasiinitkin tuleen? Missä he ovat? Niinpä. Taisivat saada duunia. Tack… …nej tack! KASARIVUOSINA keksitylle samppanjavispilälle on naurettu paljon, mutta nyt hyytyy hymy. Tämän joulun turhakehitti on paristokäyttöinen oluenvaahdotin. Juu, luit oikein. Paristokäyttöinen oluenvaahdotin. IDEA hyvä, ajankohta ei. VarsinaisSuomen luonnonsuojelupiiri on käynnistänyt Ulos oppimaan -hankkeen, jossa halutaan muuttaa koulumetsät luokkahuoneiksi. Ehkei kumminkaan myrskytuuleen. Paitsi kynä ja kumit, myös iPadit lähtevät näillä keleillä lentoon. ONKO petos, että kerjäläinen vaihtaa vaatteita ennen kuin pistää kupin maahan kävelykadulla? Ei sen enempää kuin se, että työmies vetää ylleen haalarit, vaikka ei aio tehdä töitä. Työasu. Ei sen kummempaa. e n n ia n un. N DEBATTI Kenttäharmaa CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja valtuustoryhmän pomo Turussa. Punavihreä
5 Lauantai 13. joulukuuta 2014 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 13. joulukuuta 2014 Oletko ollut leipäjonossa? Mikä sai menemään ensimmäisen kerran? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VARSINAIS-SUOMEN museot ry jakaa vuosittain tunnustuspalkinnon ansioituneelle varsinaissuomalaiselle museolle tai museoiden yhteistyöhankkeelle toiminnasta paikallisen kulttuurin ja perinteen tallentamisesta, vaalimisesta tai tunnetuksi tekemisestä. Vuoden 2014 tunnustuspalkinto menee paimiolaiselle Lyyli Tuomolan Säätiön Käsityömuseo Miilalle. Perustelujen mukaan museotoiminta on museoammatillisesti hoidettua. Miila Paimiossa vuoden museoteko ITÄMEREN hallikantaa kasvaa. Itämeren alueen hallilaskennoissa tavattiin viime keväänä yli 32 000 hallia. Kannan kasvu on 2000-luvun puolivälistä alkaen painottunut Keski-Ruotsin saaristoon. Toisella hallien karvanvaihdon ydinalueista, Suomen lounaissaaristossa, kannan koko on pysynyt suhteellisen vakaana 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Hallien määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen noin 32 000 eläimeen. Itämeren pääaltaan pyöriäiskannaksi on laskettu noin 450 yksilöä. Arvio perustuu kansainvälisessä SAMBAHhankkeessa toteutettuun akustiseen seurantaan. – Tulokset osoittavat, että pyöriäinen on harvalukuinen, mutta oleskelee säännöllisesti myös Suomen merialueella, kertoo Suomen osuutta koordinoiva projektipäällikkö Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta. Hallikanta kasvaa, pyöriäiset uhan alla TEEMU P. PELTOLA OPERAATIO Ruokakassin perinteinen itsenäisyyspäivän tapahtuma veti kauppatorille tuhatkunta ruokakassien jonottajaa. Samana iltana Facebookissa alkoi levitä kauppatorin pysäköintialueella otettu kuva, jonka väitettiin esittävän kuutta ruokakassia autoonsa kantanutta ulkomaalaismiestä. Kommenteissa epäiltiin, etteivät kassit päätyisi todelliseen tarpeeseen. Myös kuvassa näkyvää autoa pidettiin epäilyttävän arvokkaana ruoka-avun tarpeessa olevalle. Operaatio Ruokakassin tiedottaja Aira Kuvaja on nähnyt kuvan ja sanoo, että osa ihmisistä välittää sosiaalisessa mediassa tarkoituksella väärää tietoa ruokakassien jonottajista. – Näissä tapahtumissa moneen kertaan työskennelleenä voin sanoa, että nämä ihmiset tarvitsevat oikeasti apua. Milloin on jonoon viety sukkia jollekin, joka on ollut joulukuun säässä jonottamassa pelkissä pikkukengissä. Milloin on autettu rollaattoreilla ja keppien kanssa kulkevia, joskus on kutsuttu ambulanssikin paikalle. On kuitenkin mahdoton kontrolloida, millaisella autolla joku tulee paikalle tai mitkä hänen sukulaisuussuhteensa ovat, Kuvaja kertoo. JAOSSA olevan ruuan määrä riippuu siitä, mitä lahjoituksina on saatu. Itsenäisyyspäivänä avun hakijoita oli tuhatkunta. Suurin osa oli jonottamassa ruokakasseja kaksi tuntia ennen tilaisuuden alkamista. – Jokainen hakija sai kaksi kassia. Tottakai jonossa on voinut olla esimerkiksi mies ja vaimo, jolloin molemmat ovat saaneet ruokakassit. Kuvajan mukaan periaatteena on, että kaikki hakijat saavat kassin. – Heiltä ei kysellä etnistä taustaa, uskontoa, synnyinmaata, sosiaaliviraston papereita tai todistuksia. Elämä on arvaamatonta. Kuka tahansa voi joutua onnettomuuteen, menettää työpaikkansa tai mielenterveytensä. Lama tekee pahaa jälkeä. Onneksi on olemassa tahoja, jotka tukevat ja auttavat, Kuvaja sanoo. ”Nämä ihmiset tarvitsevat oikeasti apua” UUTISANALYYSI ITÄ-SUOMEN yliopiston tutkijat Maria Ohisalo ja Juho Saari selvittivät suomalaista leipäjonoa ilmiönä. Jonoihin joutuu turvautumaan jopa yli 20 000 suomalaista. Säännöllisiä avuntarvitsijoita on noin 12 600. Epäsäännöllisemmin leipäkassin hakee noin 9 500 jonottajaa. Leipäjonot tulivat tutuiksi 1990-luvun laman aikana ja nyt nyt ne ovat jo vakiintuneet kaupunkimaisemaan. Miksi? Kuka jonoon joutuu? Leipäjonoilla on hieman erilainen olemus joka kaupungissa. Tutkimus perustuu haastatteluihin. Turussa haastateltiin 331 leipäjonolaista. Minkälainen on leipäjono Turussa? Turussa ruokaa jonottavista 38 prosenttia on eläkeläisiä, 36 prosenttia työttömiä tai lomautettuja ja 9,9 prosenttia opiskelijoita. Kotona olevia on jonottajista 9,2 prosenttia, määrätai osa-aikaisesti työssäkäyviä viisi prosenttia ja töissä jatkuvasti käyviä kaksi prosenttia. RUOKA-APUUN turvautuvista seitsemän prosenttia käy siis töissä. Palkka ei kuitenkaan syystä tai toisesta riitä elämiseen. Working poor -ilmiö (työssä käyvä köyhä) on jo pysyvä osa myös turkulaista todellisuutta. Leipäjonon anatomia on Turussa samantyyppinen kuin kymmenessä muussa tutkitussa kaupungissa. Eläkeläisiä on jonossa enemmän Kuopiossa, peräti 54,7 prosenttia. Turussa joka kymmenes jonottaja on opiskelija, mutta Turku on myös merkittävä opiskelukaupunki. Opiskelijoita on paljon. Mikkelissä opiskelijoiden osuus on jopa 18,9 prosenttia. Työttömiä ruoka-avun saajista on eniten Porvoossa, 51,5 prosenttia. Pieni osa ruoka-avun saajista käyttää jonoa joustona. Jos perheeseen Leipäjonon anatomia Turussa ruokaa hakee työttömiä, eläkeläisiä mutta myös opiskelijoita ja työssäkäyviä Itsenäisyyspäivän ruokakassijono venyi tuhannen ihmisen pituiseksi. Monet olivat jonossa jo kaksi tuntia ennen tilaisuuden alkamista. Timo Jakonen on tehtävä tarpeellinen hankinta, vaikkapa ostettava lapsille vaatteita, rahaa sitä varten voidaan kerätä hakemalla jonosta ruokaa. Avun tarve on täysin todellista. Lähes kolmannes (30 %) leipäjonossa käyvistä elää enintään 300 euron kuukausituloilla. Ruoka-avussa käyvistä kolmannes oli käynyt jonossa joka viikko viimeisen vuoden ajan, neljännes noin joka toinen viikko, viidennes keskimäärin kerran kuussa ja neljäsosa muutaman kerran vuodessa. Eläkeläisköyhyys ajaa jonoon. Valtaosa on keski-ikäisiä tai iäkkäämpiä. Korkea-asteen koulutuskaan ei poista avuntarvetta, vaikka korkeasti koulutettuja on vähemmän jonossa kuin väestössä muuten. Neljä viidestä jonottajasta asuu vuokralla. HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN perustuva ruoka-apu on päätepysäkki, josta saavat apua ne, jotka byrokratia on käännyttänyt ovelta tai jotka ovat pudonneet tukiviidakon aukkoihin. Yli 56 prosenttia turkulaisjonottajista pitää ruoanjakelua välttämättömänä, jotta pärjäisi. Yli viidennes (22 %) on kokenut nälkää viimeisimmän kahden kuukauden aikana. Tutkijoiden mukaan Turku ja Vantaa erottuvat aineistosta poiskäännyttäjinä. Toimeentulotukea, työmarkkinatukea tai työttömyysturvan peruspäivärahaa on haettu, mutta sitä ei ole saatu. LASSE VIRTANEN PANSION yläkoululaiset oppilaat siirtyvät Topeliuksen koulun Juhana Herttuan koulurakennukseen, joka odottaa peruskorjausta. Siirto sinetöityi, kun kasvatusja opetuslautakunta ei ottanut käsittelyynsä varhaiskasvatusja perusopetusjaoston 3. joulukuuta tekemää päätöstä Rieskalähteen, Raunistulan ja Topeliuksen koulujen oppilasalueiden muuttamisesta. Pansion alueen yläkoululaiset käyvät jatkossa koulunsa Topeliuksen koulun Juhana Herttuan koulutalossa. Vasemmistoliitto esitti, että jaoston päätös olisi otettu lautakunnan käsittelyyn. Esitys hävisi äänin 9–2. Päätös koskee myös Aunelan koulusta yläkouluun siirtyviä. Sisäilmaongelmaiseksi epäilty Kastun koulu tyhjennetään remontin alta. Siirrot koskevat myös Paattisten ja Moision koulujen oppilaita. Ensimmäinen pansiolaisikäluokka siirtyisi ensi vuoden syksyllä. Pansion oppilaat Juhana Herttuaan
7 Lauantai 13. joulukuuta 2014 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 13. joulukuuta 2014 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA RAISIOON tulee jouluviikolla kolme nopeusnäyttötaulua: Haunistentielle, Kerttulantielle ja Kaanaantielle. Taulut sijaitsevat lähellä koulua tai päiväkotia ja sellaisessa kohdassa, jossa nopeudet monesti nousevat liian suuriksi ja joissa ei voida käyttää esimerkiksi hidasteita. Nopeusnäyttötaulujen tavoitteena on kiinnittää huomiota ajokäyttäytymiseen. Oikeasta nopeudesta saa palkaksi hymyn. Raisioon kolme hymynäyttöä –TYYLINI on rento ja mukava. Tykkään käyttää vaatteita, joita ei löydy kaikilta, kertoo Emmi Moilanen, 23. Moilanen hankkii vaatteensa ketjuliikkeistä, kirppikseltä ja vanhempiensa vaatekaapista. – Housuni ovat H&M:stä, paita Carlingsista, pipo jostain skeittikaupasta, ja kassi on Saana ja Olli -designia. Nahkatakki on isäni vanha, ja se tuunattiin minulle sopivaksi. Se on silmäteräni. Moilasen tyyliin kuuluvat pipot. – Juurrun aina johonkin monista pipoistani. Nyt olen käyttänyt erityisesti tätä harmaata sekä Carlingsin tummansinistä pipoa. Heräteostoksia Moilanen tekee, kun “vaatteet huutavat hänen nimeään”. – Olen vuosien saatossa oppinut tunnistamaan oman tyylini. Heräteostokset ovat harvoin virheostoksia. Huutavia heräteostoksia Onko peltipoliiseja teiden varsilla liian vähän? Vai liikaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Suo siellä, vetelä täällä. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU OONA KARHUNEN JOULULOMA puhuttaa 8-vuotiaita Aino Ruokosta ja Aatu Väyrystä. AINO: Mä tykkään käydä hiihtämäs ja pulkkamäes. On kivaa kaatuu lumihankeen. AATU: Jos ei tuu lunta ni sit on kiva törmää puuhun. Se ei satu ku mä teen sen tahallaan. AI: Pellol on kiva mennä pulkan kans jos siin on semmonen mäki. AA: Must on kiva käydä Hirvensalossa. Siel ei tarvii olla omii suksii ku sielt voi vuokrata sukset ja kypärän. AI: Mä tykkään käydä Kuusistossa pulkkämäessä. Siel on aika monta hyppyrii. Mut mä tykkään lasketellaki. Me oltiin viime vuonna Åressa. Siel oli isompii mäkii ku Suomessa. AA: Mä en oo käyny ulkomail laskettelemas mut mä haluisin kyl mennä. AI: Me käydään joskus mun kummitädin ja sen pojan kans laskettelee. Mä oon laskettelemises hyvä. Mä alotin viime vuon lautailemisenki. AA: Mä en oo kokeillu lautailemist. AI: Loma ei oo tarpeeks pitkä. AA: Mä haluisin et se ois viel kymmenen viikkoo pidempi. AI: Must se vois olla kaks kuukautta. Vois nukkuu koko päivän tai kattoo telkkarii. AA: Nii vaik kaikenlaisii leffoja. Sit vois kans vaa leikkii kavereitten kaa. AI: Sillon ku on tullu paljon lunta ni me ollaan tehty kavereitten kaa semmonen ihmeellinen lumitalo. Ne on sellasii et siel on paljon tilaa. Mut ei me pelätä et se sortuis. AA: Me tehtiin kerran tosi mont isoo lumipalloo ja sit me pistettiin kiipeilyteline täyteen niitä. SIt me mentiin sinne sisälle eikä me päästy sielt pois melkeen tuntiin. Meijän kaveri tuli sinne ja hyppäs sen pääl et se sortu ni sit me päästiin sielt pois. Leffoja ja lumitaloja m m t n HEIKKI MÖTTÖNEN KUN näyttelijä Ismo Kallio avaa suunsa muualla kuin näyttämöllä, ei hänen kotikaupunkiaan tarvitse kauan arvailla. Kallion tuttu ja turvallinen turkulainen nuotti on säilynyt puheessa vähän samalla tavalla kuin presidentti Mauno Koivistollakin. Ei olekaan sattumaa, että Kallio on näytellyt peräti neljässä eri komediaelokuvassa juuri Mauno Koivistoa. Kolme näistä on Spede Pasasen tuottamia Uuno Turhapuro -elokuvia ja neljäs oli Kiljusen herrasväen uudet seikkailut vuodelta 1990. Näistä taitavista Manu-imitaatioista rakentui lempinimi Vara-Manu, jota Kallio kantaa kaiketi edelleenkin ihan ylpeänä. Kallion näyttelijäura alkoi jo vuonna 1946, kun hän hakeutui Turun lapsiteatteriin. Nämä kokemukset poikivat nuoren näyttämömiehen tulevaisuuden. Kallio haki Teatterikouluun, pääsi sinne ja kolusi sen läpi vuosina 1954–57. Koulusta valmistumisen jälkeen Kallio palasi kotikonnuilleen Turun kaupunginteatterin palvelukseen vuosiksi 1957–61. KALLIO oli saanut Teatterikoulun alkuvuosinaan tuntumaa myös jo elokuvan tekemiseen. Ensimmäinen pieni rooli oli jo Aarne Tarkaksen ohjaamassa Olemme kaikki syyllisiä vuonna 1954. Ensimmäinen iso rooli valkokankaalla oli komisario Susikosken pesti turkulaislähtöisen ohjaajan Yrjö Nortan poliisidekkarissa ”Kolmas laukaus” vuonna 1959. Vuonna 1960 Kallio joutui kahteen kömpelöön komediaan nimiosiin, mutta hoiteli hommansa ammattimiehen elkein. Ismo Kallio siirtyi Turusta Helsingin kansanteatteriin vuonna 1961 ja tästä laitoksesta leivottiin Helsingin kaupunginteatteri vuonna 1965. Kallio tyylitteli elokuvan puolella Mr. Langina vuonna 1962 Risto Jarvan esikoisohjauksessa Yö ja päivä. Suomalaisen elokuvamaailman tuntosarvi, Elokuva-aitta-lehti, äänestytti Kalliosta vuoden miesnäyttelijän vuonna 1964. Vuonna 1970 oli edessä Edvin Laineen klassikko Akseli ja Elina ja siinä Kiviojan Laten rooli. Vaikka rooli ei ollut maailman suurin, jäi se kansan mieliin lähtemättömänä. VUONNA 1979 Kallio siirtyi Suomen kansallisteatterin palvelukseen, jota hän palveli kunniakkaasti vuoteen 2002 asti. Kallio veti isoja rooleja pitkin 1980ja -90-lukuja niin teatterissa kuin elokuvissakin. Tapaninpäivänä 79 vuotta täyttävän Kallion monipuolisuutta kuvaa hyvin myös se, että hän on kaiken lisäksi menestynyt levylaulaja sekä sen Manun valitsijamies vuoden 1988 presidentinvaaleissa. Ja hommat jatkuvat! Susikoskesta Vara-Manuksi Näyttelijä Ismo Kallion turkulaisuus näkyy ja kuuluu Ismo Kallio tähditti Samppalinnan kesäteatterin Hello Dollya vuonna 1998. Vastanäyttelijänä oli Laura Jurkka. Arto Takala Aarni Tenhosaari Emmi Moilanen, Itäinen Pitkäkatu. Oona Karhunen
9 Lauantai 13. joulukuuta 2014 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 13. joulukuuta 2014 MIKA Ojala (kuvassa) jatkaa odotetusti Interin keskikentällä myös ensi kaudella. Uusi sopimus kattaa ensi vuoden ja lisäksi sopimukseen kuuluu optio vuodesta 2016. Vaikka iso osa viime kaudesta meni pilalle loukkaantumisen vuoksi, voitti Ojala silti Interin tehopörssin kuudella tehdyllä ja kymmenellä syötetyllä maalilla. Ojalan jatkon lisäksi Inter vahvistui taannoin TPS:sta kaapatulla Jukka Lehtovaaralla. Ojala Interin seuraava iso pala EIVÄT ne tehopisteet tai yksittäiset suoritukset, joilla pelit käännetään. Ne yksistään eivät ole tehneet Timo Pärssisestä (kuvassa) Tutolle kultaakin kalliimpaa tällä kaudella. Pärssisen kokemus ja johtajuus on näkynyt kaikessa tekemisessä. Pärssisen läsnäolo on antanut nuorille pelaajille selkänojan. Useampi pelaaja on kasvanut henkisesti puoli metriä. Pitkä poissaolo loukkaantumisen vuoksi on kova isku nimenomaan henkisellä puolella. Pärssinen on poissa pitkälle kevääseen. Nyt tarvitaan pelaajaa, joka ottaa joukkueen reppuselkään juuri niinä vaikeina hetkinä, kun mikään ei onnistu, mutta pari maalia tarvitsee tavalla tai toisella tehdä. Sellaisia pelaajia ei ole liikaa missään joukkueessa. Tuto tarvitsee välttämättä sellaisen pelaajan. Tulevat viikot näyttävät löytyykö kopista miestä tähän. ILKKA LAPPI Kuka ottaa vastuun? Mihin asti Jortsun pikkuleijonien isku MM-kisoissa riittää? ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI TPS:N naisten salibandyjoukkue teki joulukuun alussa kipeän ratkaisun, kun odotuksia heikomman alkukauden jälkeen Harri Malkki sai kävellä ovesta ulos ja uudeksi päävalmentajaksi tuli aiemmin TPS:n Btyttöjä valmentanut Matti Kaipio. Uusi päävalmentaja hyppäsi muutosvalmentajan rooliin innokkaana, vaikka ei täysin tiennytkään, mihin on astumassa. Kauden yhdeksästä pelistä tilillä oli vain kaksi voittoa. – Naisten päävalmentajaksi hyppääminen tuli yllättäen eteen. En ollut yhtään naisten peliä ehtinyt katsoa syksyn aikana, mutta haaste oli mielenkiintoinen. Nimityksen jälkeen olen sitten katsonut todella paljon videoita, Kaipio toteaa. Uusi päävalmentaja on jo ehtinyt seisoa yhdessä ottelussakin penkin takana. Itsenäisyyspäivän ottelussa Happeeta vastaan pisteitä ei irronnut, mutta Kaipio näki ottelussa kuitenkin hyviä elementtejä. – Nopealla aikataululla puolustuspelin tiivistäminen on yksi keskeisistä parannettavista asioista. Siinä onnistuttiin ensimmäisessä pelissä kohtuullisen hyvin. Happeeta vastaan meille tehtiin viidellä viittä vastaan vain kaksi maalia. Alkukauden aikana meillä on ollut maalintekovaikeuksia, mutta vielä tärkeämpää on puolustuspelin tiivistäminen, Kaipio linjaa. TEHOKKAAMPAAN hyökkäämiseenkin uusi käskijä on ehtinyt laatia sotasuunnitelman, jota vähitellen ajetaan sisään. Sarjaohjelma on TPS:n kannalta kiitollinen. TPS:lla on joulukuussa yhteensä vain kolme ottelua, joten aikaa pelitekniselle hiomisellekin jää. – Kaikki aika pyritään hyödyntämään. Puolustamisen lisäksi suunnanmuutospelaaminen on keskeinen asia, jota pyritään kehittämään koko ajan. Sitä ei TPS:n peleissä oikeastaan alkukauden aikana ole näkynyt. Jos suunnanmuutokset ja puolustaminen saadaan kuntoon, paikkoja hyökkäyksiinkin avautuu, Kaipio toteaa. – Isojen teemojen lisäksi olemme muuttaneet pienempiä asioita. Esimerkiksi harjoituksiin on tuotu enemmän tempoa ja sitä kautta koitetaan lisätä valmiutta peleissä pelaamiseen, hän jatkaa. VAIKKA alkukauden pelit ovat tuloksellisesti olleet kapealla ryhmällä pelaavalla TPS:lla nihkeitä, Kaipio uskoo, että parempaa on luvassa. Tällä hetkellä Palloseura on naisten salibandyliigassa kymmenes ja kirittävää ylöspäin riittää. Yhdeksäntenä oleva Happee nykäisi keskinäisen ottelun voitolla eron viiteen pisteeseen. – Joukkueessa vallitsee kuitenkin erittäin hyvä asenne ja ilmapiiri. Kaikilla on kova halu nousta play offseihin, eikä millään tavalla ole luovutettu. Isojen muutosten kanssa menee tietenkin aikaa, mutta uskon, että jo seuraavassa pelissä 20. joulukuuta merkkejä sisään ajettavista jutuista näkyy, Kaipio sanoo. Uusin eväin nousuun Matti Kaipio luotsaa TPS:n salibandynaiset suunnanmuutokseen Emmi Pahikkalan ja muun TPS:n naisten salibandyjoukkueen kausi ei ole vastannut toiveita. Joukkueen sisällä unelma pudotuspeleistä elää kuitenkin vahvana. Ilkka Lappi Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä.
11 Lauantai 13. joulukuuta 2014 AAMUSET
Lauantai 13. joulukuuta 2014 AAMUSET 12 Tonttu MARII KOIKSON HANNUNNIITUN päivähoitoyksikön Lanatien esiopetusyksikön eskarilaiset odottavat innolla joulun tuloa. – Minä haluan joululahjaksi sellaisen tietokoneen, joka muuttuu nappia painamalla iPadiksi. Joululahjaksi olen toivonut myös, että meidän varahenkilö Sari tulisi joulujuhlaan ja että kaikki ystäväni tulisivat marraskuussa minun 7-vuotisjuhliini. Lisäksi haluan liikkuvan ja soivan tonttupipon sekä vaaleahiuksisen peruukin, kertoo Beatrice Nyberg. – Minä haluan ainoastaan puhelimen, koska minulla on jo ennestään Peppi Pitkätossu -peruukki, joten en tarvitse toista sellaista, pohtii Helmi Harmovaara. Myös Kasper Lindén ja Max Rosvall ovat esittäneet pukille joululahjatoiveita. – Olen toivonut lahjaksi pimeässä loistavan koiran, loka-auton, robottihaikalan ja dinosauruksen, kertoo Kasper. – Saan lahjaksi rekka-auton ja moottorikelkan, jolla voin ajaa talvella lumessa ja ottaa kavereita kyytiin, toteaa Max, jolla on selvät tulevaisuuden suunnitelmat. – Minusta tulee aikuisena konetai rekkakuski, hän tietää. POJAT kertovat, että jouluna on hauskaa, koska ulkona on lunta ja saa leikkiä lumisotaa. – Jouluna me rakennamme lumiukkojaja lumilinnoja, kertoo Max. Sen sijaan Beatrice kertoo rakentavansa lumesta barbeja. Jouluna vieraillaan usein serkkujen ja isovanhempien luona. – Meidän perhe käy jouluisin ystävien luona ja mummolassa, jossa meitä odottaa yllätys. Äidin kanssa me vaihdamme jouluisin aina hansikkaita ja käymme uimahallissa, kertoo Beatrice. – Meidän perhe nukkui viime jouluna kuusen alla, kommentoi Helmi. – Me käymme jouluna perheen kanssa serkkujen luona, ja joka toinen joulu he tulevan meidän luokse, kertoo Kasper. – Minä leikin jouluisin taas Mersulla ja katson elokuvia syöden popcornia, samalla kun äiti leipoo piparkakkuja, sanoo Max. HERKKURUOILLA on lastenkin joulunvietossa iso osa. – Meidän perheessä syödään jouluna mummin tekemää perunamuusia, lihapullia ja salaattia. Jälkiruoaksi syödään mummin leipomia joulutorttuja, mansikka-, omenaja mustikkapiirakkaa sekä mansikka-, vaniljaja suklaajäätelöä. Lisäksi jouluna tarjoillaan silmämunakarkkeja ja juodaan mansikkamehua ja maitoa, luetteloi Beatrice. – Minä syön jouluna ainoastaan lihaa, koska en tykkää muusta ruoasta, toteaa Helmi. – Pidän erityisesti joulukinkusta, mutta lanttulaatikko on pahanmakuista. Toisinaan saatan syödä jouluna perunaja makaronilaatikkoa. Ruoan kanssa juon simaa, limonadia tai glögiä, kertoo Kasper. – Minä syön jouluna riisipuuroa, johon laitan mansikkahilloa, lisää Max. Beatricella on antaa ideoita myös joulukorttien askartelemiseen. – Askartelemme äidin kanssa joulukortteja, joissa on meidän molempien valokuva. Lisäksi kortteihin liimataan ilmapallo, jonka jälkeen ne lähetetään kaikille sukulaisille ja ystäville, hän kertoo. Lahjoja ja armotonta herkuttelua Lanatien eskarilaisten joulusta ei touhua puutu 6-vuotiaat Max Rosvall (vas.) Helmi Harmovaara, Beatrice Nyberg ja Kasper Lindén odottavat joulua melkoisen kovasti. Marii Koikson ”Meidän perhe nukkui viime jouluna kuusen alla.”
13 Lauantai 13. joulukuuta 2014 AAMUSET Tonttu
Lauantai 13. joulukuuta 2014 AAMUSET 14 Tonttu KARI LAINE LÄMPIMÄN valkoista ja silmää miellyttävää led-valoa hehkuvat joulukoristeet ovat syrjäyttäneet hehkulamput jo lähes kokonaan. Raisiolaisen Bauhaus-tavaratalon jouluosastolla kaikki myydyimmät valokoristeet toimivat ledeillä. Suosituimpia myyntiartikkeleita ovat muun muassa akryyliset porot ja jääkarhut, koristepuut ja pillikyntteliköt. Ledeillä koristellaan jopa kokonaisia puurivistöjä, lipputankoja ja parvekkeita. Myyjä Mirella Lindvallin mukaan led-valojen etuja ovat valon pehmeyden ja kirkkauden lisäksi niiden edullisuus, kestävyys ja turvallisuus. – Esimerkiksi ledillä toimivat kyntteliköt eivät kuumene ja ovat turvallisia niin perheen lapsille kuin lemmikeille, Lindvall kuvaa. Tänä vuonna uutta ledvaloissa ovat paristokäyttöiset lyhdyt, joita voi käyttää paikoissa, mihin ei tule sähköä, esimerkiksi mökeillä. Lindvallin mukaan seuraava led-uudistus tulee olemaan hämäräkytkimillä toimivat led-valot. KOTIEN ja pihojen valokoristelu alkaa nykyään heti syysiltojen pimetessä. Ensimmäiset jouluvalot ilmestyvät lokakuun alussa, marraskuussa tahti tiivistyy ja ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeen valokoristekauppa käy täysillä. Ennen lumen tuloa suositaan Lindvallin mukaan lämminsävyisiä valosarjoja ja lumen tultua kirkkaampia koristevaloja. Myymäläpäällikkö Tapio Laaksosen mukaan Suomessa koristevalojen käyttö on pysynyt hyvän maun rajoissa eikä täällä juurikaan näy amerikkalaistyylistä jouluvalojen kilpavarustelua. Yksityiset ihmiset käyttävät Laaksosen arvion mukaan jouluvaloihin satasen tai pari. Yritykset ja taloyhtiöt voivat käyttää valoihin tuhatkin euroa. Led, eli hohtodiodi, säteilee valkoista valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirtaa. Tekniikkaa käytettiin ennen lähinnä elektronisten laitteiden merkkivaloina, mutta viime vuosina yhä enemmän myös muussa valaistuksessa. Ledien ennustetaan lähitulevaisuudessa syrjäyttävän kokonaan hehkulamput. LED-VALOJEN kehittäneet kolme japanilaisinsinööriä saivat tänä vuonna fysiikan Nobelpalkinnon. Ruotsin tiedeakatemia perusteli palkintoa led-tekniikan energiatehokkuudella. Yksi led-valaisin kuluttaa sähköä noin viisi kertaa vähemmän kuin hehkulamppu. Ledit syrjäyttäneet hehkulamput Energiapihit hohtodiodikyntteliköt eivät kuumene Jouluvaloja voi asentaa myös kauemmas pihamaalle ohikulkijoiden iloksi. Marttiina Sairanen Marko Laitinen esittelee led-valaistua jouluporoa Humaliston Sähkössä. AriMatti Ruusk a
15 Lauantai 13. joulukuuta 2014 AAMUSET Tonttu
Lauantai 13. joulukuuta 2014 AAMUSET 16 Tonttu MARII KOIKSON –JOULUN tunnelmaa voi luoda pienin elementein, kertoo Turun suomenkielisen työväenopiston taitoja taideaineiden tiimikoordinaattori Anna-Liisa Heinonen. Hän kertoo, että joulukorttien askartelussa voidaan hyödyntää monenlaisia luonnonmateriaaleja, kuten tammen lehtiä, saniaisia, karhunsammalta, naavaa, jäkälää, pellavaa ja nahkaa. – Erilaiset kasvit ja lehdet kuivatetaan puhelinluettelon välissä, jonka jälkeen niitä voidaan käyttää koristeina jouluaskartelussa. – Kierrätetyt materiaalit sopivat hyvin joulukorttien askarteluun. Vanhojen kirjojen ja nuottivihkojen sivuista saa repimällä hienoja joulukorttien koristeita. Myös lehtien jouluaiheiset mainokset käyvät hyvin materiaaliksi. Helppo ja nopea tapa askarrella joulukortteja, on kerätä talteen erilaisia kuvia ja ottaa niistä valokopioita. Tämän jälkeen kuvia voidaan koristella erilaisilla paljeteilla ja kimalteilla, jolloin lopputulos on ainutlaatuinen. KORISTELUSSA voidaan käyttää kakkupaperia joko sellaisenaan tai sapluunana spraymaalille. Lisäksi voidaan käyttää säkkitai huopakangasta. Joulukorttien koristelussa kannattaa hyödyntää kotoa löytyviä ylimääräisiä kankaita. Ompelukoneella voidaan piirtää erilaisia kuvioita kankaille tai kartongille. – Moni joulukorttien askartelija innostuu erilaisten pakkausmateriaalien käyttämisestä, joita voivat olla esimerkiksi lahjapakkaukset, kahvipaketit tai konvehtirasiat. Myös konvehtirasioiden fyllipahvista saa hienon koristelun kortteihin, Heinonen sanoo. Askartelussa voidaan hyödyntää melkein kaikkea kotoa löytyvää kuten vanhoja joulukortteja, nappeja, erilaisia mausteita, teepusseja, hammastikkuja, käärepaperin tai kerniliinan palasia, piipunrasseja, paperinarua, hiekkapaperia, rautalankaa ja sukkahousuja. – Paperinarusta voidaan muotoilla kranssi tai ohuesta rautalangasta voidaan muotoilla nuken vartalo. Tällöin pää täytetään pumpulilla, iho saadaan sukkahousuista ja nenä rypistetään ompelemalla muutama pisto neulalla ja langalla. Nuppineuloista saadaan silmät ja vesiväreillä hieman punaa poskille. ERIKOISUUTENA Heinonen mainitsee joulukortin, johon voidaan maalata lapsen jalanjälki. Tämä onnistuu levittämällä lautasella olevan vaahtomuovin päälle vesiliukoista peiteväriä, johon lapsen jalkapohja kastetaan ja siirretään ikään kuin leimasimena kortin päälle. – Marmorointi ja silkkimaalaus ovat myös joulukorttien askartelussa käytettäviä tekniikoita. Marmoroinnissa tarvitaan pohjaksi liisteriä tai paksua perunajauhokiisseliä sekä akryyli-, öljytai vesiliukoisia värejä. Marmorointialtaana voi toimia laakea einesrasia, johon kaadetaan pari senttiä vettä ja sen päälle hieman marmorointipohjaa, jonka jälkeen pinnalle tiputellaan pipetillä värejä ja piirrellään ohuella tikulla marmorointikuvioita vetämällä yli värien. Silkkimaalauksessa tarvitaan kehikko, johon silkki pingotetaan maalaamisen ajaksi, pensseleitä, värejä, vaahtomuovia ja talouspaperia. Akvarellitekniikassa silkki kostutetaan vedellä ennen maalaamista, jotta saadaan kauniisti sekoittuvat värit. Rajaustekniikassa voidaan piirtää ensin rajausaineen avulla kuvioiden rajat, jonka jälkeen sen annetaan kuivua ennen kuin ryhdytään maalaamaan värialueita, neuvoo Heinonen. – Silkkimaalaus on hyvin hienovaraista ja yllätyksellistä, sillä koskaan ei voi täysin kontrolloida värin levittymistä. Mielikuvituksen rajoissa Joulukorttien askartelussa kannattaa hyödyntää kaapeista löytyvää Anna-Liisa Heinonen kannustaa hyödyntämään askartelussa myös luonnon materiaaleja, kuten sammalta, naavaa ja tammenlehtiä. Marii Koikson
17 Lauantai 13. joulukuuta 2014 AAMUSET Tonttu
Lauantai 13. joulukuuta 2014 AAMUSET 18 Tonttu HEIKKI MÖTTÖNEN MILLAINEN mahtaa olla latvialainen joulukattaus? Kaarinalaiset Elena Osatsi ja Mikko Suomalainen asuvat pienen Jonas-poikansa kanssa Littoisissa. Elenan synnyinpaikka on Latvia ja Mikko on PohjoisKarjalan kasvatteja. Elenan sukupuu on erittäin kansainvälistä luettavaa. Sieltä löytyy venäläistä, valkovenäläistä ja vienankarjalaista perimää. Elenalla oli myös suomalaisia sukujuuria ja niinpä uudeksi kotimaaksi haarukoitui Suomi 1990-luvun alkuvuosina. Osatsi ja Suomalainen ovat pesunkestäviä kulinaristeja ja ruoanlaitosta on tullut yhteinen harrastus. Jouluja on vietetty yhdessä eri kulttuuritaustoja hyödyntäen. – Turkuun muuttaneen äitini luona ensin karjalaista perinneruokaa ja illalla jatketaan sitten appivanhempien luona latvialaisittain, Mikko naurahtaa. LATVIALAINEN joulupöytä poikkeaa huomattavasti suomalaisesta. Tärkein osa on alkupalapöytä. Pari tuntia alkuun zakuskoja, kalasäilykkeitä, piirakoita, majoneesipohjaisia salaatteja sekä perunalettuja. Joulupöydän kuninkaat ovatkin majoneesipohjaiset Olivierja Shuba-salaatit, jotka ovatkin täyttä tavaraa alusta loppuun asti. – Meidän Olivierissa on kuutiotua possua, perunoita, keitettyä munaa, kurkkua, herneitä, suolakurkkua ja sipulia. Shubassa taas pitää olla keitettyjä munia, perunoita, punajuurta sekä tietenkin silliä, Suomalainen opastaa. Latviassa ei syödä joululaatikoita, vaan pääruoka on yleensä jotain lihaa, joka saa kylkeensä ihan perunaa. – Kanaa, possua ja vaikka sienikastiketta. Olen tuonut myös hirvenlihaa ja kyllä sekin on maistunut. Kulhot kiertävät ja kaikkea koetetaan maistella. Pääruoka ei ole niin iso juttu kuin nuo salaatit. Juomapuolella vanhempi polvi saattaa ottaa palanpainikkeeksi pikarillisen vodkaa. Baltian maissa suositaan myös makeita jälkiruokaliköörejä. Itse tehdyt aroniamarjaja punaherukkamehut ovat kuitenkin ne kaikkein suosituimmat vaihtoehdot eli omavaraisuus on kunniassaan. JÄLKIRUOKIEN kattauksessa lyövät käsiään yhteen kansainvälisyys ja vanhempien perinteet. – Jälkiruoka ei ole välttämättä mitään perinteistä, vaan siinä saa olla jo kansainvälistäkin sävyä. Se voi olla vaikka juustokakkua tai tiramisua. Piparkakut toki kuuluvat joulupöytään ja kyytipojaksi sitten teetä tai kahvia. Ja tummaa latvialaista suklaata pitää ehdottomasti olla saatavilla, Suomalainen korostaa. Kylmien varassa Alkupalat kruunaavat latvialaisen joulupöydän Säilykekalat ja peruna kuuluvat latvialaiseen jouluun. Thinkstock Liharuokana voi kinkun sijaan olla vaikka joulukana. Mannermaiset kakut ovat suosittu jälkiruoka.