Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 | Nro 4 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Jyri Heinonen on harvinaisuus metsureiden joukossa. Hän on nuori itsensä työllistäjä. Kaupunki s. 6 Poikki ja pinoon Eija Mannila hurahti rockabillyyn ja on sen jälkeen pitänyt vanhoista vaatteista. Nyt hänellä on vintage-liike. Elämä&tyyli s. 10 Vintage vei mennessään Suomen vanhimman teekaupan pitäjän Pirjo Peltomäen mukaan terveystrendit näkyvät myös teekaupassa. Maku & Nautinto s. 12 Teellä terveeksi Yli sata irakilaista turvapaikanhakijaa palannut kotimaahansa. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 TURUN kaupungin ympäristötoimiala ja Paattisten neuvotteluyhdistys järjestävät keskustelutilaisuuden Paattisten taajaman laajennusmahdollisuuksista. Tilaisuus pidetään Paattisten Osuuspankin kokoustilassa Seuravuorenkadulla tiistaina 19. tammikuuta kello 18. Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski kertoo kaavoittamiseen soveltuvista alueista ja kaavoittamista rajoittavista reunaehdoista. Paattisten kaavoituksesta keskustelua TURUN kaupunki on vuokraamassa Gasum Oy:lle bioja maakaasun jakelutoimintaa varten Tuontiväylältä vapaavaraston edustalta noin 1 276 neliön suuruisen alueen. Vuokrakausi alkaa 1. helmikuuta ja jatkuu vuoden 2030 loppuun saakka. Sopimus voidaan purkaa siinä tapauksessa, jos Gasum Oy ei saa kaikkia toiminnassaan tarvittavia viranomaislupia. Alueella sijaitsee ennestään raskaanliikenteen polttoainejakelupisteitä. Gasumille uusi jakelupiste Turku pestasi uuden johtajan. Tarvitaanko Turkuun uutta johtajaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KARI LAINE IRAKILAISTEN turvapaikanhakijoiden massiivinen paluumuutto kotimaahansa näkyy myös Turussa. Turun vastaanottokeskusten asukeista noin sata on viime aikoina peruuttanut turvapaikkahakemuksensa ja päättänyt palata koteihinsa. Valtaosa heistä on irakilaisia. Pansion vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Heimo Nurmen mukaan lähdön syyksi hakijat ovat ilmoittaneet koti-ikävän, perhesyyt tai odottamattomat tapahtumat kotimaassa. Koko maassa irakilaiset ovat peruuttaneet yli 2 300 turvapaikkahakemusta. Määrä on niin suuri, että Irakin suurlähetystöstä loppuivat välillä passit. Monen irakilaisen arvellaan peruuttaneen hakemuksensa odotettavissa olevan kielteisen päätöksen vuoksi. Perheiden yhdistämisten ehtoja on kiristetty ja ennen vaarallisina pidettyjä alueita ollaan luokittelemassa turvallisiksi. Monet irakilaiset kokevat myös tulleensa huijatuksi, kun matkojen järjestäjät ovat kertoneet, että Suomesta saa nopeasti oleskeluluvan ja töitä löytyy helposti. Noin puolet paluumuuttajista maksaa itse kotimatkansa. Toisen puolikkaan kustannukset, noin tuhat euroa per paluumuuttaja, hoitaa Suomen valtio. Nurmen mukaan järjestyshäiriöt eivät ole Pansiossa suuri ongelma. Hän myöntää, että joskus joudutaan turvautumaan poliisin apuun. Tavallisin tapaus on kahden miehen naahistelu. Apulaisjohtajan mukaan kynnys soittaa hälytyskeskukseen on Pansiossa matala, jotta riidat saadaan sovittua nopeasti. Lounais-Suomen poliisilaitoksen mukaan viime joulukuun kahden ensimmäisen viikon aikana oli 26 hälytystehtävää alueen vastaanottokeskuksiin ja hätämajoitusyksiköihin. Hälytystehtävien lisäksi poliisi vieraili keskuksissa 44 kertaa kuulusteljen ja rikostutkinnan takia. LOUNAIS-SUOMEN poliisilaitoksen tiedottajan ylikonstaapeli Teuvo Äikäksen mukaan Pansioon on useita hälytystehtäviä viikossa, ei kuitenkaan joka päivä. Äikäksen mukaan on odotettavaa, että kun pienessä tilassa asuu yli 400 eri maista kotoisin olevaa turvapaikanhakijaa, niin pinna kiristyy helposti. Riidat johtuvat yleensä erilaisista tavoista, kulttuureista ja uskonnoista. Lounais-Suomen alueella on SPR:n ylläpitämiä vastaanottokeskuksia Turun lisäksi Salossa, Loimaalla, Punkalaitumella, Uudessakaupungissa ja Porissa. Niissä on yli 1 600 turvapaikanhakijaa. Pansiossa heitä on noin 430. Valtaosa on miehiä. Suurimpia ryhmiä ovat irakilaiset, somalit ja afganistanilaiset. Yli sata turvapaikanhakijaa palannut Irakiin Vastaanottokeskuksista on käynyt virta takaisin kohti Irakia. Jane Iltanen TUULA ISTALA TIISTAIAAMUN lumituisku ei helli aamun turkulaisia töihinja kouluun menijöitä, mutta Normaalikoulun perusasteen pihalla Varissuolla pyörii iloista, eri puolilta maailmaa perheineen Suomeen asettunutta koulunuorisoa. Perusopetuksen rehtori Satu Kekki esittelee koulun seiskaluokkalaiset Olan ja Basimin sekä erityisopettaja Samran Khezrin. Kekki ei ole suotta kehunut omiaan. Hyväntuuliset ja kohteliaat Ola ja Basim kommentoivat koulunkäyntiään ilman, että mielipiteitä täytyy nyhtää. Ola pyytää itse saada kertoa, mistä erityisesti pitää: kavereista, siitä että koulu on iso ja siitä että se on kansainvälinen ja siksi kiusaamistakaan ei juuri esiinny. Olan lempiaine on matematiikka ja tyttö arvelee olevansa hyvä siinä osittain siksi, että äiti on koulutukseltaan matematiikan opettaja. Basiminkin lempiaineita on matematiikka. Hän toteaa määrätietoisesti, ettei kiusaamista pidä tyytyä kuuntelemaan vaan sanoa takaisin. Basim sanoo, ettei pidä ikinä luovuttaa, jos ei heti jotakin osaa. Olan mottona on, että mikäli haluaa todella jotakin, sen eteen pitää tehdä työtä. – Jopa kouluun tulevat opettajaharjoittelijat, vaikka ovat hyvin valmistaneet opetussuunnitelmansa, ovat aluksi hämmentyneitä sen tosiasian edessä, että oppilaista yli 60 prosenttia on muita kuin kantasuomalaisia, kertovat Kekki ja Khezri. KHEZRI tuntee olevansa sillanrakentaja kodeista kouluun ja koulusta koteihin. Juuri maisterinpaperinsa hankkinut mies on opettanut pitkään, myös muissa kouluissa. Hän osallistuu eri tunneille ja on tulkkina tilanteissa, joissa voi syntyä kieliongelmia. Hän pitää vahvuutenaan sitä, että tietää millaisista oloista maahanmuuttajalapset tulevat ja osaa auttaa sopeutumisessa kouluelämään. Koko Norssi on väistötiloissa, mutta se ei haittaa päivittäistä työtä, vahvistaa Kekki. Basimin mielestä pienet parakit, joita sanotaan myös paviljongeiksi, ovat kivoja. Normaalikoulun oppilaat puhuvat vastavalmistuneen selvityksen mukaan 49:ää eri kieltä. Puhutaan perustellusti Suomen monikulttuurisimmasta koulusta. Koululaitos muuttuu, sillä perusopetuksen opetussuunnitelmat (ops) uudistuvat koko Suomessa ensi syksystä lähtien alaluokilta alkaen aina vuosiluokka kerrallaan. Varissuolla koulutilojen suunnittelussa on jo otettu huomioon uudistuva opetus, sekä sisällöt että menetelmät. – Uutta opsissa on se, että ruotsin kielen opetus aloitetaan jo kuudennella. Alakoulussa fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen korvaa aine nimeltä ympäristöoppi, jonka kansakoulun käyneet muistavat. Vuonna 1980 Varissuolle muuttanut Normaalikoulu sai ensimmäiset muista kulttuureista tulleet oppilaat Vietnamista 1990-luvulla. Sitten tulokkaita alkoi saapua Venäjältä, Albaniasta, Kurdistanista ja Somaliasta. TULIJOILLE suomi on ensin toisena kielenä kotikielen jälkeen. Koululla on omia ja kaupungin koulujen kanssa yhteisiä kieliryhmiä. – Norssin perusopetus on haasteen edessä myös siksi, että oppilaat saivat syksyllä iPadit käyttöönsä jo ensimmäisellä luokka-asteella. Se on muuttanut vääjäämättä opetusja oppimistapoja. Pänttäyksen ja tiedon kaatamiseen sijaan opiskellaan tiedon hankkimistapoja ja sen kriittistä arviointia. Samoin ryhmätöitä tehdään entistä useammin. Tätä ollaan valmisteltu syksystä alkaen. Se vaatii kouluttautumista myös opettajilta. – Digiloikka ei onnistu ilman laitehankintoja ja syvällistä perehdyttämistä niiden käyttöön opetuksessa, Kekki huomauttaa. Kouluista monikulttuurisin Normaalikoulussa Varissuolla puhutaan 49:ää eri kieltä TELESTE on solminut Multimedia Polskan kanssa seuraavan sukupolven televisiosisältöjen jakelualustan kehittämistä koskevan sopimuksen. Alusta tukee uusien televisiopalvelujen tarjontaa Multimedia Polskan verkossa oleville kotitalouksille. Järjestelmän kehittäminen tapahtuu useassa vaiheessa seuraavien kolmen vuoden aikana. Sopimuksen arvo määräytyy järjestelmän lopullisen laajuuden mukaan, mutta on vähintään miljoona euroa. Telestelle miljoonasopimus KAUPUNGINHALLITUS päätti maanantaina, että Turun konsernihallintoon perustetaan muutosjohtajan virka määräajaksi 15. tammikuuta alkaen vuoden 2018 loppuun asti. Virkaan valittiin valtiotieteen tohtori Antti Parpo. Virkaan sisällytettiin myös koeaika. Valinta hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Johannes Yrttiaho (vas.) esitti asian hylkäämistä Mikael Miikkolan (ps.) kannattamana. Esitys hävisi äänin 9–2. Jukka Vornanen (vihr.) äänesti tyhjää, poissa oli yksi. Viran tehtäväkohtainen palkka on 8 935 euroa kuukaudessa. Muutosjohtajan tehtävänä on vastata Turun kaupungin sote-uudistuksen ja siihen liittyvien asioiden valmistelusta ja valmisteluun liittyvän yhteistyön koordinoinnista. Parpo äänestettiin muutosjohtajaksi
3 Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS SUOMALAINEN Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt Matti Äyräpään palkinnon lastentautiopin professori, lääketieteen tohtori Erika Isolaurille (kuvassa). Isolauri työryhmineen on perustelujen mukaan tehnyt tutkimuksissaan merkittäviä löydöksiä suoliston hyvien bakteerien terveyttä edistävistä vaikutuksista. Professori Isolauri on Tyksin Lasten ja nuorten klinikan ylilääkäri ja vastaa klinikan tutkimuksesta ja opetuksesta. Duodecim palkitsi Isolaurin KAUPUNGINHALLITUS päätti maanantaina ottaa kaupungin keskushallinnon riveihin vielä yhden uuden johtajan lisää. Rauman sosiaalija terveysjohtaja Antti Parpo kaapattiin kolmeksi vuodeksi eli vuoden 2018 loppuun asti muutosjohtajaksi. Päätös tehtiin äänestyksellä. Johannes Yrttiaho (vas.) ja Mikael Miikkola (ps.) vastustivat esitystä, Jukka Vornanen (vihr.) äänesti tyhjää. Kun kaupungille etsitään valtuustossa säästökohteita, valtuutettujen suosikkina on aina tarkemmin määrittelemätön keskushallinnon karsinta. Toiveiden vastaisesti se tuppaa kasvamaan, ei supistumaan. POPULISTI kysyy ensimmäiseksi, mihin Turku tarvitsee uutta johtajaa, jonka kuukausiansio on lähes 9 000 euroa. Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan lisäksi kaupungin johtoryhmässä istuu viiden toimialajohtajan lisäksi kuusi muuta johtajaa. On strategiaja kehittämisjohtajaa, henkilöstöjohtajaa, viestintäjohtajaa, talousja strategiaryhmän johtajaa, hallintoryhmän johtajaa ja kaupunkikehitysryhmän johtajaa. Eivätkä johtajat tähän lopu. On silti syytä muistaa, että kaupunki on edelleen noin 12 000 työntekijän jättiorganisaatio, jossa riittää johdettavaa. Mutta mihin uutta pomoa tarvitaan? Perustelujen mukaan muutosjohtajaa tarvitaan sote-uudistukseen valmistelussa. Skeptikko kysyy, eikö nykyisessä johtajistossa ole yhtään laaja-alaista renessanssiihmistä, joka taitaisi monimutkaistuvan todellisuuden yksityiskohtien lisäksi kokonaisuuksia. Ei taida olla, edes habitukseltaan. KAUPUNGINHALLITUKSEN jäsen Tuomas Viljamaa (kok.) muistutti Twitterissä, että sosiaalija terveyspalvelujen uudistus eli sote on suurin muutos suomalaisessa kuntakentässä kautta aikain. Siihen on valmistauduttava ja Parpoa pidetään parhaana asiantuntijana tehtävään. Jos Parpo on paras, sen on näyttävä siinä, miten Turku luovii läpi sote-uudistuksen. On lupa odottaa tuloksia, hyviä tuloksia, vaikka poliitikot toki edelleen päättävät, mikä muuttuu. Virkamies voi vain avittaa valmistelussa ja toimeenpanossa. LASSE VIRTANEN Vielä yksi pomo lisää Turun Normaalikoulun perusopetuksen iskurymhä, seiskaluokkalaiset Basim (vas.) ja Ola sekä rehtori Satu Kekki ja opettaja Samran Khezri, Tuula Istala
Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA WONDERLUST on ”monimuotoista ja tiedostavaa seksiä” juhliva festivaali, joka on perustettu vuonna 2013. Helsinkiläinen Wonderlust järjestää ensimmäisen tapahtumansa Turussa 23. tammikuuta. Tilaisuus on tarkoitettu ihmisille, joilla on avoin mieli ja jotka haluavat tutkia omaa seksuaalisuuttaan sekä kokea uusia asioita. Työpajaan voi tulla yksin tai kumppanin kanssa. Lisätiedot Wonderlust Festival Helsingin Facebook-sivulta. Tiedostavaa seksuaalisuutta työpajassa SUURI kiitos niille pakottajille ja sopan keittäjille sinne Helsinkiin! Eläkkeiden indeksikorotuksista vuodelle 2016, onko nyt lupaukset täytetty? Ei ole ihme, että Made in Suomi on n.s ”pississä”. PULASSA OLLAAN PAKKOPYHÄ, pakkoruotsi, pakkouskonto, pakkosotimista ja raiskausta yhtäkaikki. Ja miks yölläkin muka pitäis kaupat olla auki, jos ne olis jo auki 365 päivää vuodessa? Kaupassa on töissä paljon pienten lasten vanhempiakin. PAKO NYT olisi tosi kiireinen asia vastaottokeskukukseille selvitä Suomen Laki siitä, että seksuaalinen häirintä voisi johta karkkoittaminen maasta. Ja myös niille naisille joka tumma mies kiinosta saisi itse kärsiä vahinkoista. En ole rasisti, meilläpäin on perhellisiä pakolaisia joka saa meidän kouluista hyviä neuvoja asumiseen ja mukavasti on mennyt. SUOMI KYLLÄ taas kerran piti hokkinautinto pilata näitten viisaitten kommentaattorien, vai onko ns. asiantuntioita vai ”tunkijoita”, ei saa Erkkikään selvää kun Kimmo/Karri opastaa mitä pitäis tehdä. Niinkuin herrat olis maailman tähtiä omalla urallaan olleet, tais olla ns. ”vilttikedja” tai jäähy bänk tutumpi. HÄIRIKÖT POIS STAGELTA! KIEKKOHISTORIAN kovin kentällinen oli TPS:n Matti Sundelin, Risto Aaltonen, Voitto Soini, Aki Salonen ja Mauno Nurmi. ISMO KANERVA Kävitkö viime vuonna kaupunginteatterissa? Mitä katsomassa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lisää pakkasta. Ei tunnu missään! TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MUISTOJA MERILTÄ OTTO HOLMBORG SUOMEN Joutsenta vastapäätä sijaitseva Kruununmakasiini muistuttaa osaltaan Aurajoen rantojen monipolvisesta historiasta. Rakennuksessa avattiin Forum Marinumin perusnäyttely vuonna 2002. Merenkulun ja laivaston historiaa esittelevä näyttely uudistetaan vuonna 2016. Tässä juttusarjassa esitellään makupaloja toukokuussa avattavasta näyttelystä, mutta ennen sitä kertaamme lyhyesti itse näyttelyrakennuksen taustoja. Lääninarkkitehti Helge Ranckenin suunnittelema viljamakasiini valmistui vuonna 1894 kruunun viljamakasiiniksi toimien alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan 1970-luvulle asti. Punatiilinen julkisivu kätkee sisälleen 12 puurunkoista viljasiiloa, jotka toimivat tilanjakajina näyttelyn sisällöille. Lisäsiipi, jossa nykyisin toimii ravintola Daphne, rakennettiin 1936 alunperin herneja näkkileipävarastoksi. LPR arkkitehdit Oy suunnitteli 2000-luvun alussa rakennuksen nykyisen ilmeen, jossa haluttiin säilyttää sopivasti alkuperäistä luonnetta. Aurajoen puoleisessa päätyaulassa säilytettiin muun muassa osa viljankuljettimista ja puinen kierreluiska. Näyttelytilojen korkeus antaa mahdollisuuden luoville ratkaisuille, sillä sisäkatto on noin 12 metrin korkeudessa. Tilaa onkin elävöitetty siilojen yläosaa kiertävillä silloilla, joiden mäntylankut ovat Suomen Joutsenen ylijäämäkansilankkuja. Kiehtovat tilat sopivat hienosti kulttuurin esittämiseen. Yli kymmenen vuotta sitten avattu näyttely vaatii kuitenkin uusiutumista, ja työt ovatkin jo täydessä vauhdissa. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Merikeskus Forum Marinumin kanssa. Uutta näyttelyä kohti ESA TÖYKKÄLÄ METSURIYRITTÄJÄ Jyri Heinonen on kiertänyt puhumassa ammatistaan peruskouluissa ja ammattikouluissa. Hänen toimenkuvansa kiinnostaa monia, sillä toisaalta hän on nuori, sosiaalisen mediankin haltuunsa ottanut ammattilainen, mutta toisaalta metsurin työn koetaan ainakin sen perinteisessä mielessä jäävän unohduksiin. Heinonen, joka tekee metsurin hommia yhä moottorisahalla, on töidensä tulevaisuudesta ainakin osittain eri mieltä. – Tonttihakkuut tehdään yleensä manuaalisesti. Välillä pienellä metsäalueella voi alustakin olla niin pehmeää, että kone mylläisi sen pahasti. Mutta vastaavasti isot metsäalueet vedetään aina koneella. Muuten niihin menisi kolme kertaa enemmän aikaa, Heinonen sanoo. Metsien avohakkuut ja harventamiset työllistävät Heinosta lähinnä talvisin, ja nekin ovat korkeintaan ekstraa muun työn päälle. Kesäisin useimmilla asiakkailla on tarvetta taimikkojen raivauksille ja istutuksille, ja pihapuun kaatoja puolestaan riittää ympäri vuoden. MONET pienet pihaja metsätyöt ovat sellaisia, joita varten olisi liian kallista rahdata metsäkone paikalle. Juuri tätä rakoa Heinonen pyrkii täyttämään omilla palveluillaan. Kilpailijoista hän erottuu varsinkin Facebookilla, jossa hän muun muassa mainostaa yritystoimintaansa, järjestää arvontoja ja julkaisee vinkkejä metsäja pihapuiden hoitoon. – Metsurit harvenevat Suomesta, mutta arboristi on kasvava ammattikunta. Sitäkin hommaa riittää kyllä. Kiipeilijä menee puun latvaan, itse toimin maamiehenä ja vastaan samalla hänenkin turvallisuudestaan, Heinonen kertoo. Heinonen kiinnostui metsurin töistä jo viisivuotiaana. Moottorisahan hän sai käteensä heti, kun isä uskalsi antaa luvan. Itse työssä riskit kiehtovat Heinosta eniten. – Pihapuun kaadossa täytyy saada puu kaatumaan juuri oikeasta kohdasta talojen välistä. Se on se juttu. VIIME vuosina juuri pihapuun kaatojen kysyntä on kasvanut. Syynä ovat varsinkin aiempaa myrskyisämmät joulukuut. – Niitä riittää aina, koska ihmiset pelkäävät, että myrskyt kaatavat puita talojen päälle. Ne työllistävät tällä hetkellä melkein eniten. Mikään puu ei kuitenkaan ole vielä ollut liian iso haaste, kaikki on saatu turvallisesti alas. Teki metsätyöläinen tulevaisuudessa sitten mitä tahansa, töitä tulee aina riittämään ainakin jossain muodossa. Jyri Heinonen viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan Lapissa puu kasvaa ilmastonmuutoksen takia tuplasti aiempaa nopeammin. Tätä nykyä puita kasvaa enemmän kuin niitä ehditään kaatamaan. – Siinä mielessä ilmaston lämpeneminen voi olla Suomen metsäteollisuudelle hyväkin juttu, Heinonen toteaa. Puut kumoon omin käsin Nuori metsuriyrittäjä vannoo töiden riittävän tulevaisuudessakin – Nykyään metsurin hommiin ei oikein työllistytä kuin jonkun toisen firman kautta. Tämä on minulle unelmahommaa, joten piti laittaa oma firma pystyyn, puolisen vuotta yrittäjänä toiminut Jyri Heinonen sanoo. Esa Töykkälä Pia Röntynen
7 Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 TPS:N miesten salibandyjoukkueen tukipylväs maalivahti Pyry Luukkonen on valittu 30 pelaajan listaan, jolta valitaan Suomen maajoukkue helmikuussa pelattaviin MM-karsintaotteluihin. Maajoukkuedebyyttiään vielä odottavan Luukkosen kanssa maalivahdin paikasta kisaavat maajoukkueessa jo torjuneet Eero Kosonen, Jarno Ihme sekä Santtu Strandberg. Maajoukkueringin hyökkäykseen valittiin odotetusti myös TPS-kasvatti Miko Kailiala. Luukkonen maajoukkueen luukulle? SUOMEN Urheilugaalan aikoihin nousee aina keskustelun aiheeksi myös se, millä perusteilla Vuoden urheilija pitäisi valita. Miten arvottaa eri lajeja keskenään. Vuoden urheilijan valinnalla on pitkät perinteet. Vuoden paras on valittu 1940-luvulta lähtien. Yleensä äänestyksessä perinteiset lajit ovat menestyneet, eikä ihme, sillä niitä lajeja Suomessa on totuttu seuraamaan. Jos Tero Pitkämäki (kuvassa) tai Antti Ruuskanen kiskaisevat Riosta keihäskultaa, ensi tammikuussa ei vuoden urheilijaa tarvitse jännittää. Eri lajien välisestä paremmuudesta tullaan aina väittelemään, eikä siinä ole mitään pahaa. Keskustelua pitääkin olla. Silti Vuoden urheilijan valinta pitäisi hieman tuulettaa. On hieman hassua, että Vuoden urheilijan tittelin voi voittaa, vaikka ei olisikaan voittanut omassa lajissaan. Koska valinnan tekevät urheilutoimittajat, henkilökohtaiset mieltymykset painavat vaakakupissa. Silti on outoa, että MM-hopea tai -pronssi lajissa x katsotaan isommaksi saavutukseksi kuin maailmanmestaruus lajissa y. Edes lajin kilpailijamäärät eivät aina selitä arvotusta. Olisi mielenkiintoista nähdä, millaisia Vuoden urheilijoita Suomeen saataisiin, jos valinta tehtäisiin esimerkiksi lajissaan maailmanmestaruuden voittaneiden urheilijoiden keskuudesta. ILKKA LAPPI Tuuletusta perinteeseen Kenen turkulaisen NHLura on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI NHL:SSÄ on pelannut toistaiseksi parikymmentä Turussa syntynyttä kiekkoilijaa. Iso nippu Turusta NHL-jäille ponnistaneita kiekkoilijoita. Tälläkin hetkellä turkulaiset tuikkivat taalajäillä Mikko Koivun ja Rasmus Ristolaisen johdolla. Mutta ketkä ovat kovimmat jo uransa päättäneet turkulaiset NHLjäillä? Teemu Selännettä ei listalle kelpuutettu, vaikka mies onkin Turussa syntynyt. Saku Koivu VÄHEMMÄN yllättäen Saku Koivu on millä tahansa mittarilla mitattuna kaikkien aikojen paras turkulainen NHL:ssä. Yli 1100 peliä NHL:n runkosarjassa pelannut Koivu kantoi vuosikymmenen ajan Montreal Canadiensin C:tä rinnassaan ja takoi pelaamissaan peleissä 832 pistettä. Suomalaisista Koivua enemmän pisteitä ovat tehneet vain Selänne ja Jari Kurri. Vaikka loukkaantumiset haittasivatkin Koivun parhaita pelivuosia ja himoittu Stanley Cup jäi saavuttamatta, kukaan tuskin voi kiistää Koivun ansioita. Miikka Kiprusoff ENSIMMÄISENÄ suomalaisena Vezina Trophyn voittanut Miikka Kiprusoff pääsi lähelle Stanley Cupia Calgaryn maalilla. 2006 NHL:n parhaaksi maalivahdiksi noussut Kiprusoff Calgaryn keväällä 2004 loppuotteluihin, mutta Tampa Bay oli lopulta parempi. Kiprusoff nousi NHL:n eliittiin vasta Flamesin maalilla, mutta menestystä ennen miehellä oli vaikeita vuosia San Josen organisaatiossa, jotka taatusti kasvattivat. Calgaryssä kahdeksan vuotta peräkkäin selkeänä ykkösmaalivahtina torjuen vuodesta toiseen yli 70 runkosarjaottelussa. Se on suoritus, joka vielä 1990-luvun puolivälissä olisi ollut suomalaismaalivahdeille täyttä utopiaa. Sami Salo JATKUVISTA loukkaantumisista huolimatta Sami Salo ehti pelata maailman kovimmassa kiekkoliigassa liki 900 runkosarjapeliä. Salon ura on mainio esimerkki siitä, mihin kova työnteko ja sisukkuus voivat johtaa, vaikka ei olisikaan juniori-ikäisenä se kaikkein lahjakkain. Vaikka juniori-iässä miehellä oli raameja ja painava laukaus, pitkää NHL-uraa ei nuorelle Salolle moni povannut. Salon varasi NHL:ään Ottawa vuonna 1996 yhdeksännellä kierroksella. Tuolloin Ottawa oli lähinnä NHL:n vitsi. Kun Salo debyyttinsä Senatorsin takalinjoilla teki kaudella 1998–99, pelasi mies lopulta 61 ottelussa ja kauden päätteeksi mies valittiin NHL:n tulokkaiden tähdistökentällisiin. Hannu Virta VAIKKA Hannu Virran uran parhaat vuodet kuluivatkin Turussa, ura NHL:ssä olisi voinut olla pitkä ja menestyksekäs. Virta luuti Buffalon takalinjoilla runsaan neljän kauden ajan ennen kuin ”Hantta” palasi Suomeen, koska armeija oli jäänyt käymättä. Kun armeija oli käyty, NHL:n kirkkaat valot eivät enää houkutelleet, mikä oli TPS:n onni. Ketkä ovat kovimmat? Turku on tuottanut nipun huippuluokan NHL-miehiä
9 Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 UUSI Reppuli-yhteisöpalvelu kokoaa lasten vanhempien arjen kokemuksia. Reppuli on kahden pienten lasten isän kehittelemä palvelu, jossa vanhemmat voivat yhdessä löytää toimivia ratkaisuja ja kertoa toisilleen hyviksi osoittautuneista valinnoistaan. Palvelussa voi nähdä, mikä toimii lapsiperheen oikeassa elämässä, kertoa omista kokemuksistaan, kommentoida ja tykätä toisten ratkaisuista. reppuli.com Lapsiperheiden valinnat jakoon VERKKOYHTEISÖ Glu.fi:n lanseeraama #GluteenitonTammikuutempaus on taas käynnissä. Tempaus järjestetään tänä vuonna toista kertaa. Se kannustaa tavallista sekaruokavaliota noudattavia kokeilemaan gluteenitonta dieettiä kuukauden ajan ja jakamaan kokemuksiaan kokeilusta sosiaalisessa mediassa hashtagilla #GluteenitonTammikuu. Tempauksen tavoitteena on saada kaikkiruokaiset huomaamaan, kuinka haastavaa ja kallista ehdottoman gluteenittoman dieetin noudattaminen saattaa keliaakikoille ja muista syistä gluteenitonta dieettiä noudattaville olla. Glu. fi:n mukaan tempaus keräsi viime vuonna paljon uusia ihmisiä tutustumaan gluteenittomaan elämään. KUUKAUDEN NAINEN Gluteeniton startti vuodelle Minkä menneen vuosikymmenen tyyli vetoaa sinuun? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VIISI KYSSÄRIÄ MERJA KAJALA –HURAHDIN rockabillyyn 70-luvun lopulla. Siitä lähtien olen pitänyt vanhoista vaatteista ja tavaroista, kertoo VintagEija’s-liikkeen omistaja Eija Mannila. Rakkaus vanhoihin esineisiin leimaa Mannilan elämää. Hän pukeutuu vintagevaatteisiin ja hänen kotinsa on sisustettu 1940–60-luvun tavaroilla. Kun hän joutui 40-vuotiaana luopumaan floristin työstä, uusi suunta oli selvä. – Kouluttauduin ompelija-artesaaniksi. Olen aina ommellut vaatteita. Tiesin jo opinnot aloittaessani, että tulen perustamaan oman vintageliikkeen. Ohjaajatkin sanoivat, että he olivat harvoin tavanneet niin määrätietoista opiskelijaa. Maariankadulla sijaitseva VintagEija’s täyttää keväällä kahdeksan vuotta. Mannila on tyytyväinen, vaikka yrittäjän elämä on työntäyteistä. Hän kertoo, että työpäivät venyvät usein 16-tuntisiksi ja vapaa-aikaa jää hyvin vähän. – Onneksi olen maalaistalon tyttönä tottunut tekemään töitä. Olen kotoisin Pohjanmaalta Himangalta. VINTAGEVAATELIIKKEEN pitäminen on luontevaa naiselle, joka on aina kerännyt vanhaa tavaraa. – Myytäviin tuotteisiin ei saisi kiintyä, mutta välillä sitä on vaikea välttää. Olen luvannut miehelleni, että jos syön kuormasta, tuon kotoa jotain tilalle. Siten kodin tavaramäärä pysyy aisoissa. Vanhoissa vaatteissa Mannilaa kiehtoo niiden taidokkuus ja naisellisuus. – 1940ja 50-luvulla tehtiin huippuhienoa käsityötaidetta. Työhön käytettiin enemmän aikaa kuin nykyään, ja vaatteista löytyy upeita yksityiskohtia. Myös kankaat ovat erilaisia kuin uusissa vaatteissa. LIIKKEESEEN tulevat tavarat ovat peräisin eri paikoista, kuten jäämistöistä, ullakoilta ja muiden alan harrastajien kokoelmista. Mannila tilaa myytävää myös Yhdysvalloista. – Hankin sieltä etenkin laukkuja ja koruja. 1940ja 50-luvulla Suomessa oli köyhää, mutta jenkit ovat aina osanneet koristautumisen. VintagEija’s-verkkokaupassa Mannila myy vanhojen vaatteiden ja asusteiden ohella omaa mallistoaan, joka on vintagehenkistä uustuotantoa. – Verkkokaupassa pitää olla koko ajan jotain uutta, jotta ihmisten mielenkiinto pysyy yllä. Kun lähden liikkeestä, jatkan usein kotona työskentelyä usean tunnin ajan. Yrittäjän vapaus tarkoittaa minulle sitä, että olen aina töissä. Ei sitä jaksaisi, ellei työ olisi mielekästä, Mannila naurahtaa. Menneiden vuosien lumoa Vintage on Eija Mannilalle sekä työ että harrastus VintagEija’s-liike on täynnä kiehtovia vaatteita ja asusteita menneiltä vuosikymmeniltä. Eija Mannila nauttii, kun saa olla työssään tekemisissä vanhojen, kauniiden esineiden kanssa. Merja Kajala Mikä tammikuussa on parasta? – Toivo kesästä, joka on lähempänä kuin joulukuussa. Syksy ja talvi ovat minulle sinnittelyä. Kuka tuntee sinut parhaiten? – Aviomieheni. Olemme olleet 30 vuotta yhdessä. Mikä saa sinut hymyilemään? – Monet asiat, kuten aurinko ja linnunlaulu sekä kauniit asiat ja esineet. Olen peruspositiivinen ihminen. Mikä on mielipuuhaasi? – Syöminen! Rakastan hyvää ruokaa. Hyvä ruoka on aina ihanaa, mutta hyvässä seurassa nautittuna se on vielä parempaa. Pidän myös ruuanlaitosta. Ennen kuin ryhdyin yrittäjäksi, kutsuin usein kavereitani syömään. Nyt se on jäänyt vähemmälle. Millainen on sinun lempivaatteesi? – 1940tai 50-luvun mekko. Tykkään kaikista väreistä. Pidän klassisista, naisellisista ja yksinkertaisista 40–50-luvun vaatteista. TERVEYDENHUOLLON maisterin Reijo Laatikaisen Herkän vatsan valinnat -teos tutustuttaa lukijansa vatsaoireiden syihin ja kertoo, miten oireita voidaan lievittää ruokavaliolla. Kirja esittelee FODMAP-rajoitteisen ruokavalion ja selittää, mihin se perustuu. Teos on selkeä, havainnollinen ja perinpohjainen opas niille, jotka haluavat ymmärtää ja helpottaa vatsaoireitaan. Kirjan lopusta löytyy reseptiosio, johon kirjoittaja on koonnut nopeita ja helppoja herkälle vatsalle sopivia ruokia. Tutustu kirjoittajan blogiin: www.pronutritionist.net. Herkän vatsan manuaali
11 Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 AAMUSET
12 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 VUONNA 2015 trendinä oli terveellisyyden lisäksi nopeus – ruoka piti saada pöytään kolmessakymmenessä minuutissa. Tänä vuonna ei enää hosuta. Slow food eli hidas ruoka kypsytellään hitaasti haudutellen, keitellen tai uunissa kypsentäen. Kaikki tehdään itse alusta saakka. Kehoa kuunnellen ja hitaasti herkutellen tulee kylläiseksi pienemmästä määrästä. Hyvä ruoka on etusijalla ja laatu korvaa määrän. Slow food ruokatrendinä MONI ruoka-aineallergioista kärsivä tuskailee päivittäin, mitä hyvää, terveellistä ja vähän erilaista ruokaa laittaisi. Ideoista alkaa olla huutava pula. Viljaton kattaus -kirjan tekijä Emmi-Liia Sjöholmin uusi Koko perheen kattaus -kirja tarjoaa kaivatun vastauksen suomalaisperheiden keittiöihin. Monipuolinen reseptivalikoima onnistuu täysin ilman lehmänmaitoa, gluteeniviljoja ja kananmunaa. Vaikka koko perhe ruokailisi allergisimman mukaan, kaikki saavat vatsansa täyteen. Koko perheen kattaus Hyödynnätkö kauden kasviksia, marjoja ja hedelmiä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KAUDEN VIINI HENRIIKKA FINGERBORG TEETÄ on nautittu sen terveysvaikutusten vuoksi ammoisista ajoista saakka. Teen suosio on perustunut pitkälti siihen, että sen on uskottu olevan kymmeniin vaivoihin tepsivä ihmerohto. Energisoivaa, rentouttavaa, aineenvaihduntaa lisäävää, ruokahalua vähentävää tai immuunijärjestelmää vahvistavaa. Lupaukset erilaisista terveysvaikutteista houkuttelee teenjuojia kokeilemaan lukuisia erilaisia teelaatuja. Suomen vanhin teekauppa Turun Tee ja Mauste täytti viime vuonna 35 vuotta ja kätkee sisälleen yli kaksisataa teelaatua. Yrittäjä Pirjo Peltomäki kertoo, että vihreää teetä juodaan nyt erityisen paljon. Sen lisäksi terveysvaikutukset kiinnostavat kuluttajia. Peltomäen mielestä tee on kuitenkin nautintoaine, jonka terveysvaikutukset ovat sivuseikka. – Terveellisyys trendinä näkyy teevalikoimassakin. Vihreää teetä menee nyt paljon, etenkin vihreä tyrnitee on ollut viime aikoina suosittu. Erityisiksi terveysjuomiksi voisin mainita ainakin matchan, matén ja viimeisimpänä trendinä tulleen pu`erhin. Itse en juo teetä siksi että se olisi terveellistä, vaan siksi koska se on nautintoaine. Kun huomaa, että jostain tulee erityisen hyvä olo niin totta kai sitä haluaa lisää, Peltomäki täsmentää. Terveysvaikutuksiltaan tunnetuiksi tulleet kolme teelaatua – matcha, maté ja pu`erh – ovat kaikki täysin erilaisia nautintoaineita. Valmistustapa vaihtelee ja vaikutuksienkin luvataan olevan eri maata. PERINTEISEN vihreän teen jopa kymmenkertaisesti terveellisyydessään peittoava jauhettu vihreä tee “matcha” on vielä monelle länsimaalaiselle tuntematon ihmejuoma. Matcha valmistetaan jauhamalla teelehdet hienoksi pulveriksi. Matchaa ei hauduteta, vaan matchapulveri sekoitetaan lämpimään veteen bambuvispilällä. Sanotaan, että matcha on vaikutuksiltaan erittäin terveellinen, sillä siinä juodaan koko teepulveri, joka sisältää runsaasti terveellisiä ainesosia. Terveysvaikutuksia sanotaan olevan ainakin elimistön puhdistuminen, mielialan parantaminen ja virkistyminen. Maté on perinteinen eteläamerikkalainen yerba mate -kasvista valmistettu teen kaltainen yrttijuoma. Matéa valmistetaan kaatamalla lehtien päälle 80 asteista vettä ja hauduttamalla. Juomalla sanotaan olevan sekä piristävä että rentouttava vaikutus. Pu`erh -teen nimitys on varattu ainoastaan Kiinan Yunnanin maakunnassa valmistetulle Heichalle, eli mustalle teelle. Tee tunnetaan siitä, että se paranee vanhetessaan. Pu`erhia saa irtoteenä, tai prässättynä teekakkuna josta murretaan palasia. Pu`erhin on todettu ainakin alentavan kolesterolia sekä auttavan painonhallinnassa. Muita vaikutuksia voi olla esimerkiksi närästyksen ehkäisy ja immuunijärjestelmän vahvistuminen. Teetä terveydeksi Pirjo Peltomäelle tee on ennen kaikkea nautintoaine Tuija Tikkanen (vas) ja yrittäjä Pirjo Peltomäki kertovat pitelevät käsissään terveellistä pu`erhia irtoteenä ja kakkuina. Peltomäen mielestä Pu`erhin maku voi tuntua aluksi navettamaiselta, kunnes siihen tottuu. Henriikka Fingerborg VIINITARHA sijaitsee eteläisessä Italiassa Aglianico del Vulturen viinialueella. Maaperä on vulkaanista ja runsaan mineraalipitoista. Nimensä viinialue saa alueella sijaitsevasta sammuneesta tulivuoresta, Monte Vulturesta. Mehevä ja hilloinen Vigneti del Vulture Pipoli Aglianico 2013 on sangen laadukas viini. Viini on erittäin tumman sävyinen ja vastaa maultaankin väriä. Kypsän hedelmäisessä ja mausteisessa viinissä voi aistia karhunvatukkaa, tummaa kirsikkaa, kevyttä tammisuutta ja ehkäpä vähän suklaatakin. Keskitäyteläinen maku on suutuntumaltaan lähes silkkinen ja miellyttävän pehmeä. Pehmeät tanniinit antavat kuitenkin ryhdikkyyttä. Hinta: 11,99 €. Minkä kanssa: Talviset lihapadat, vaalea liha, mausteiset ruuat. Silkkistä suklaata sul rä slä
13 Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 AAMUSET 16
17 Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 AAMUSET Culinaire
Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 AAMUSET 18 Terveys&liikunta HENRIIKKA FINGERBORG KOVA stressi on keholle pahempi asia kuin kaksi askia tupakkaa päivässä, kertoo paraislainen kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja ja mindfulness-ohjaaja Samu Sundqvist. Mieli-Hyvää Hyvinvointihuoneen juuri Turkuun avannut Sundqvist on niin innoissaan hyvinvoinnista, että juttu rönsyilee mielen kunnosta oikeanlaiseen ravintoon ja mindfulnesista tunnetaitoihin. Hyvinvoinnin monitaiturin mielestä stressi on kuitenkin asia, joka on tänä päivänä yksi ihmisen suurimmista ongelmista. Stressi voi kroonistua, vaikka sitä ei itse huomaisi. – Moni ei edes tajua olevansa stressaantunut. Stressin oireita voivat olla esimerkiksi kiukku, unettomuus ja suru. Elimistö on ikäänkuin poikkeustilassa. Pahan stressin seurauksena tiuskit lähimmillesi, menetät terveytesi ja lopulta pahimmassa tapauksessa järkesi. SUNDQVIST kertoo, että stressin ja siitä johtuvan unettomuuden hoitoon on keksitty uudenlainen terapiamuoto. Neurosonic-terapia lievittää kehollista jännitystä ja kipua kohdistamalla rentouttavaa matalataajuusvärähtelyä samanaikaisesti koko kehon lihaksille tai haluttuihin kehon osiin erikseen. Koko kehon värähtelyn sanotaan olevan äärimmäisen rentouttavaa ja sen avulla palautuminen fyysisestä sekä psyykkisestä rasituksesta on noRentoutumalla terveemmäksi Matalataajuus-värähtelyterapiasta apua uniongelmiin, stressiin ja palautumiseen Samu Sundqvist kertoo käyttävänsä värähtelyterapiaa säännöllisesti, sillä kiireisenä yrittäjänä joutuu tosissaan tekemään töitä myös rentoutumisen eteen. Henriikka Fingerborg peaa. Sundqvistin mielestä rentoutumista kannattaa tietoisesti pyrkiä harrastamaan säännöllisesti. – Ihmisen suurin ongelma on nykyään ylivirittyneisyys. Rentoutuneessa tilassa kehon toiminnat ovat tasapainoisempia, suorituskyky ja keskittyminen on parempaa ja unen laatu syvempää. Jos ihminen rentoutuu säännöllisesti, se ennaltaehkäisee stressiperäisten sairauksien puhkeamista ja myös stressistä palautuu nopeammin. Välillä on hyvä opetella pysähtymistä ja pakottaa mieli rentoutumaan – ja kysyä, että mitä minulle kuuluu. NEUROSONIC-TERAPIAN uskotaan auttavan stressin lisäksi ainakin, särkyihin, unihäiriöihin ja aineenvaihduntaongelmiin. Terapialla on sama vaikutus kun ottaisi pienet nokoset. Matalataajuus-värähtelyterapiassa käydään pitkälleen kymmenestä parinkymmenen minuutin ajaksi ja halutessaan voi lisäksi kuunnella mindfulness-ohjelmaa. – Minulla on sellainen nyrkkisääntö, että jos tuntuu siltä että et ehdi pysähtymään kymmeneksi minuutiksi, niin siinä tapauksessa tarvitset kaksikymmentä minuuttia, Sundqvist toteaa pilke silmäkulmassa.
19 Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 AAMUSET Työpaikat
Keskiviikko 13. tammikuuta 2016 AAMUSET 20 Lemmikit KOIRAN ENSIAPULAUKKU HANNELE SIVONEN LUONNOSSA liikkuville ja aktiivisesti touhuaville koirille sattuu ja tapahtuu. Tapaturman hetkellä, eläinlääkäriin voi olla matkaa. Suomessa kuoleekin vuosittain koiria turhaan tilanteissa, joissa ensiapu olisi auttanut. – Hyvähän se olisi, jos ensiaputaitoja ei koskaan tarvitsisi. Mutta kun jotakin tapahtuu, oikealla ensiavulla voi jopa pelastaa koiransa hengen, painottaa koiranomi Paula Speer. – Pelkkien ensiaputaitojen hallitseminen ei kuitenkaan riitä, ratkaisevaa on se pystyykö oikeassa tilanteessa olemaan tarpeeksi rauhallinen ja toimimaan. Se on vaikeaa, etenkin jos on oma lemmikki kyseessä. SPEER on vuosia kouluttanut koiranomistajia ensiaputaitojen hallintaan. Kursseilla käydään läpi perusasioita ja harjoitellaan mittaamaan koiralta kuume ja pulssi, sekä tekemään tassusiteitä. Koira on hyvä pennusta pitäen totuttaa käsiteltävänä ja tutkittavana olemiseen. – Ihmisten ensiapuohjeistusta voi soveltaa hyvin pitkälti. Tietysti koira poikkeaa mittasuhteiltaan, mutta esimerkiksi painalluksissa koiran voi rinnastaa lapseen. Poikkeuksena on puhalluselvytys, jossa koiran suu pidetään kiinni ja puhalletaan sieraimiin, Speer opastaa. Monet koirat syövät kaiken mitä tassuihinsa saavat, siksi koirakodissa on tärkeää ennakoida ja eliminoida riskitekijät. – Ennakointi on ensiavun tärkein vaihe. Pennuilla kovalevy on vielä ihan tyhjä, eikä järkeä ole. Pentu saattaa nakertaa sähköjohtoja, mikä voi koitua kuolemaksi. Myös kaikki pesuaineet on syytä pitää piilossa, eikä esille saa jättää suklaata, särkylääkkeitä tai xylitol-purkkaa, Speer listaa. Myrkytystapauksissa koiralle voi antaa lääkehiiltä tai koettaa oksennuttaa vedestä ja suolasta tehdyllä suolapallolla, joka työnnetään syvälle nieluun. Tällöin on tiedettävä mitä koira on syönyt. Jos koira on syönyt jotakin syövyttävää pesuainetta, oksentaessa nielu syöpyy uudelleen. TIETÄMÄTTÖMYYTTÄÄN voi ensiaputilanteessa aiheuttaa jopa lisää vahinkoa. Talvipakkasella koiran tassut, korvat tai uroksella kivekset voivat kylmettyä. Ensimmäinen ohjenuora on, ettei kylmettymiä lähdetä lämmittämään palovammariskialttiilla hiustenkuivaajalla, vaan pikkuhiljaa haalealla lämpövesipullolla. – En myöskään ymmärrä ihmisiä, jotka ottavat koiran saunaan. Aivan kuten kesäkuumalla autossa, myös saunassa koiraa uhkaa lämpöhalvaus. Kerran lämpöhalvauksen saanut koiraa saa sen helposti uudelleen. Termostaatti menee kerrasta rikki. Lämpöhalvauksen ensihoitona koira tulisi siirtää viileämpään ja kastella kokonaan haalealla vedellä. Missä tahansa tapaturmatilanteessa kipua valittavalle koiralle särkylääkkeiden antaminen on riski. – Jos ei tiedä onko lääke koiralle turvallinen, sitä ei tule antaa. Jotkin ihmisten särkylääkkeistä sopivat koirille, mutta toiset ovat hengenvaarallisia. On myös muistettava, että ensiapu on ensiapua ja sen jälkeen on aina syytä viedä koira eläinlääkärille, Speer muistuttaa. Tassusiteiden taiturointia Ennakointi ja rauhallisuus tärkeintä koiran ensiavussa • sidostarpeet ja vanua (tai muuta pehmikettä) • kirvelemätön haavanpuhdistusaine • suolaliuosta silmien puhdistamiseen • lääkehiiltä • sakset Koiran tassua sidottaessa varpaiden väleihin asetetaan vanua pehmikkeeksi. Liian tiukka tassusidos voi johtaa jopa kuolioon. Koiranomi Paula Speerin harjoituspotilaana Bordercollie Win. Hannele Sivonen