Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 | Nro 46 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Tanssikummi Jennifer Joffs ottaa vastaanottokeskuksen uudet asukkaat vastaan tanssin askelin. Kaupunki s. 8 Tanssiva kummi Kansainvälisten suurseurojen valmentajat opastavat suomalaisia junnufutareita yhä useammin. Urheilu s. 10 Suurten opeilla Neitsytperunafestivaalista on tullut nuoren perunan ylistysjuhla. Alkukesän herkku taipuu burgeriksikin. Maku&nautinto s. 18 Nuorta ja kiinteää Sähköbussien kallis hinta pelottaa yksityisiä linja-autoyhtiöitä. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 10.6.2015 Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 TURULLA ja monella muullakin kaupungilla on vaiettu ja kiusallinen rekrytointiongelma. Kaikkiin virkoihin ei saada parasta ehdokasta, vaikka kiinnostusta olisi. Syynä on viranhaun julkisuus. Se, ketkä kunnallisia virkoja hakevat, on yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa. Jos haut olisivat salaisia, niin siitäkös äläkkä syntyisi. Hakija voi esittää toivomuksen, että hänen nimeään ei tuoda julkisuuteen prosessin aikana, mutta se on vain toivomus. Julkiseen virkaan hakevien nimet ovat julkista tietoa ja media voi ne harkintansa mukaan julkistaa. Usein näin tapahtuukin. Tuntuisi kummalliselta, jos kaupunki etsisi vaikkapa talousjohtajaa ja loppusuoralla olisi viisi kandidaattia, joista kenenkään nimeä ei voisi kertoa. VIRANHAUN julkisuus pelottaa etenkin yksityisellä sektorilla työskenteleviä. Turun kaupungin sisältä kerrotaan, että on ollut tapauksia, joissa asiantuntijavirkaan on pitänyt tyytyä nimittämään vain koulutuksensa puolesta sopiva henkilö. Ei valittu parasta, vaan vähiten huono. Yksityisellä sektorilla uraansa rakentaneet pitävät nimensä julki tuloa liian suurena riskinä siinä tapauksessa, etteivät tulekaan valituksi. Pelätään, että oma työnantaja tulkitsee toisaalle vilkuilun epälojaaliudeksi. Ja sitä, että oman urapolun varrella alkaa yllättäen versoa sankkaa orjantappuraa. Takana ovat ajat, jolloin puolueilla oli kunnan hommissa kiintiöt aina siivoojanpaikkoja myöten. Nykyään puoluekirja painaa vaa’assa vain silloin, kun valitaan kunnan korkeimpia viranhaltijoita. Viranhaun julkisuus on demokratian läpinäkyvyyden kulmakiviä. Se johtaa nyt siihen, että kaupunkien täytyy pätevän viranhaltijan puutteessa varautua teettämään vaativia asiantuntijatöitä kalliisti ostotyönä. TEEMU P. PELTOLA Vähiten huono saa paikan MITÄ autoverotukselle pitäisi tehdä? SAVOLAINEN: Autoverotus voitaisiin poistaa. Verot tulisivat kyllä toista kautta. Löydettäisiin keinoja auton kulkemaan matkaan ja huoltoihin. Veroja saataisiin jopa enemmän. LIUKKONEN: Verotuksen poistamista perustellaan sillä, että ympäristön kannalta olisi hyvä, jos autokanta uusiutuisi nopeasti. Kyllä auton valmistukseen käytetään valtavasti energiaa. Ei hyödykkeen kannata olla liian halpa. Se lisää haitallista kulutusta, jossa haaskataan luonnonvaroja. Ne saadaan aika hyvin kierrätettyä, kierrätyksen prosessit ovat nekin luonnolle haitallisia. MS: Jos autokanta saataisiin nykyaikaiseksi, olisivathan autot huomattavasti kierrätettävempiä kuin entiset autot. Se olisi helpotus koko maapallolle. KL: Autokauppiaat pitää saada mukaan jonkinlaisella romutuskorvauksella. Silloin saamme kaikista tehokkaimmin uusittua autokantaa. Se tukee nimenomaan niitä vähäosaisia, joiden on pakko käyttää autoa, kun julkinen liikenne on heikko. En ole kuullut, mistä verokertymä otetaan, jos verotus poistetaan. Olemme luopuneet monesta eri verolajista. MS: Jos nyt myydään autoja hyvin vähän, siellä on monenlaisia veroja, jotka säilyisivät. KL: Jokainen voi omalle kulutukselleen laske hiilijalanjäljen. Laskepa niin että oma auto on mukana ja niin ettei ole mukana. Laskepa myös niin, että laitat kuinka useasti hankit uuden auton. Mikä hiilijalanjälki silloin on. MS: Julkiset ovat hillittömiä kuluttamaan ja saastuttamaan. Juna on ainoa hyvä, mutta sillä ei tahdo päästä kuin pisteestä a pisteeseen b. Ympäristöön ei pääse ollenkaan. KL: Miten meillä voi olla päästökauppaa ja -rajoituksia teollisuudelle mutta ei kulutukselle? MS: Erikoisia systeemejä. Verottaja tulee hissuksiin mukaan. Erikoisrekisterit eivät oikein enää tahdo käydä kaupaksi ja niitä ei ole riittävästi vapaana. Rekisterit vapautetaan niin, että olisi vain numeroita tai vain kirjaimia. KL: Turhan sääntelyn purkaminen on ihan paikallaan mutta verolajista luopuminen on ihan eri asia. MS: Suomihan ei ole vapaa maa. Miksi emme anna vapautta? SUOMESSA on perustettu Järjestäytyneet anarkistit. Siis järjestäytyneet anarkistit. Näin se vallankumous taas söi lapsensa. NYT on muodissa yhdistää pizza mihin tahansa toiseen ruokalajiin – ja tadaa: uusi trendiruoka on valmis. Pazzkalaatikkoa ei vielä ole kukaan keksinyt. Puoliksi pizza, puoliksi maksalaatikko. Perhekokona puolitoista kiloa. VARSINAIS-SUOMEEN ollaan perustamassa syöpäkeskusta, jonka tehtäviä olisi muuun muassa seurata hoitoonpääsyn nopeutta ja hoidon laatua. Toivottavasti kauniit suunnitelmat eivät jää vain sanahelinäksi. Tack… …nej tack! KESKUSTAN mukaan yli kolme tonnia kuussa tienaava on suurituloinen. Edellisessä hallituksessa demarien rahaministeri taasen linjasi alle kolme tonnia tienaavat pienituloisiksi. Suomessa ilmeisesti on tasan yksi keskituloinen ihminen. UUDET asunnot eivät käy kaupaksi Turussa. Iso osa hyvilläkin paikoilla sijaitsevista asunnoista on kuukausia myynnissä. Ei kiva myyjälle. KESÄ toi uudet ravintosuositukset. Nyt pannasta pääsivät einekset, jotka eivät olekaan portti kuolemaan. Ainakin, kunnes saamme seuraavan suosituksen. Miten olisi ”kohtuus kaikessa”? DEBATTI Seniori MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Studentti la n a ä A
5 Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 Tulisiko valtion osallistua bussien sähköistymiseen verohelpotuksin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. SOSIAALISESSA mediassa vaikuttava Vain kaksi kättä -yhteisö järjestää mielenilmauksen suunniteltuja varhaiskasvatuksen leikkauksia vastaan kauppatorilla keskiviikkona 10. kesäkuuta kello 18 alkaen. Yhteisöön kuuluu niin varhaiskasvatuksen ammattilaisia kuin lapsiperheellisiäkin. Järjestäjien mukaan taustalla on huoli siitä, että päiväkodeista tulee ennen pitkää pelkkiä lasten ”säilytyspaikkoja”. Mielenilmaus varhaiskasvatuksesta TURUN kaupunki ja NCC Rakennus Oy valmistelevat yhteistyösopimuksen solmimista osana Iso-Heikkilän kaupunginosan Kirstinpuiston alueen kehittämistä. Kirstinpuiston asemakaava on osa Linnakaupungin osayleiskaava-aluetta. Linnakaupunki-kokonaisuuden tavoitteena on kehittää vanha teollisuusja varastoalue kaupungin keskustarakennetta täydentäväksi asumisja toimitilatarkoitukseen sopivaksi aluekokonaisuudeksi. Alueen osayleiskaava tuli voimaan helmikuussa 2012. Linnakaupunkiin arvioidaan sijoittuvan noin 10 000– 13 000 asukasta ja työpaikkaa. Linnakaupunki toteutetaan vaiheittain ja alueen toteutumisen tavoitevuosi on 2030. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta esittää 17. kesäkuuta kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että se hyväksyisi yhteistyösopimuksen. Kirstinpuiston sopimus etenee www.lisaduuni.fi TEEMU P. PELTOLA PYÖRÄTUOLILLA liikkunut parikymppinen nuorukainen pahoinpideltiin ja ryöstettiin Saaristo Open -festivaalien päätteeksi Kaarinassa viime sunnuntain vastaisena yönä kello 1.10. Yksin liikkeellä ollut uhri oli odottanut taksia, kun paikalle oli tullut neljä ulkomaalaistaustaista miestä. He olivat kaataneet pyörätuolissa olleen miehen maahan ja napanneet uhrilta matkapuhelimen. Tämän jälkeen miehet alkoivat lyödä maahan kaadettua uhriaan useita kertoja nyrkeillä kasvoihin, yrittäen samalla ottaa lompakkoa uhrin housujen taskusta. Siinä he eivät kuitenkaan onnistuneet, sillä pyörätuolin turvavyö oli tiukasti taskun päällä. Lopulta miehet pakenivat juosten rikospaikalta ja jättivät uhrin maahan virumaan. Paikalle tullut sivullinen auttoi uhrin takaisin pyörätuoliin. Uhrille tuli pahoinpitelystä ruhjeita kasvoihin. Kaikki neljä miestä olivat piirteiltään ulkomaalaisen näköisiä, parrakkaita ja mustahiuksisia. He olivat uhrin tavoin iältään noin parikymppisiä. Kaikki tapaukseen liittyvät havainnot ja tiedot voi ilmoittaa Kaarinan poliisiasemalle numeroon 02 9544 4767. Pyörätuolilla liikkunut nuorukainen kaadettiin ja pahoinpideltiin Kaarinassa KARI LAINE TURKU on muiden suurten kaupunkien tapaan siirtymässä sähköllä toimiviin kaupunkibusseihin. Kaupunginhallitus päätti kesäkuun alun kokouksessaan, että hanke aloitetaan Satama-Lentokenttä-linjasta, jossa ensi vuoden lokakuussa otetaan käyttöön yksi täysin sähköllä toimiva kaupunkibussi. Bussin lataus hoidetaan linjan päätepysäkeillä, joissa siihen tankataan joka pysähdyksellä viisi minuuttia lisää virtaa. Kaupungin joukkoliikennejohtajan Sirpa Kortteen mukaan tarkoitus on, että koko 1-linja tullaan hoitamaan sähköbusseilla vuoden 2017 loppuun mennessä. Ykköslinjan sähköistäminen on Kortteen mukaan pilottihanke, jonka aikana tullaan seuraamaan varsinkin sitä, miten talvi vaikuttaa e-bussien toimivuuteen. – Sen jälkeen voidaan tehdä sitten päätöksiä, milloin mitäkin linjoja tulSähköbussit tulevat Kalliit ajoneuvohankinnat pelottavat etenkin yksityisiä linja-autoyhtiöitä Ykköslinjalla testattiin kaksi vuotta sitten sähköbussia, jonka tavallista pienempi koko herätti hilpeyttäkin. Lennart Holmberg laan muuttamaan sähköllä toimiviksi, Korte kertoo. JOUKKOLIIKENNEJOHTAJA uskoo itse, että 2020-luvun aikana jo useita kaupunkilinjoja tullaan hoitamaan kokonaan sähköbusseilla. Sähköbussin suurin ero dieselkäyttöisiin on sen täysi äänettömyys ja saasteettomuus. Näiden ominaisuuksien ansiosta ne tulevat Kortteen mielestä suuresti lisäämään varsinkin Kauppatorin alueen viihtyvyyttä. Sähköistettävää 1-linjaa tulee hoitamaan kaupungin oma Turun kaupunkiliikenne Oy. Kaupunginhallitukselle ehdotettiin, että ykköslinjan määrää vastaava osuus tulisi kilpailuttaa muiden liikennöitsijöiden kesken. TURKUUN hankittavien sähköbussien valmistajaa ei olla vielä päätetty. Espoossa ja Helsingissä e-bussit on jo päätetty tilata suomalaiselta Linkker Oy:ltä. Ne ovat kevyitä, alumiinirakenteisia ja pikaladattavia kaupunkibusseja, joiden tärkeimpänä ominaisuutena pidetään niiden energiatahokkuutta. Sähköbussien kallis hinta on toistaiseksi pelottanut varsinkin yksityisiä linja-autoyhtiöitä. Toisaalta joidenkin laskemien mukaan esimerkiksi 50 sähköbussin hankinta maksaa itsensä takaisin seitsemässä vuodessa niiden halvempien käyttökustannusten ansiosta. VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on valinnut lääketieteen lisensiaatti, ylilääkäri Sirpa Rantasen ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtajaksi. Ylilääkäri Rantanen on pitkällä lääkärinurallaan työskennellyt muun muassa vastaavana ylilääkärinä Liedon kunnan Härkätien sosiaalija terveyspalveluissa vuosina 2013–14. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen ylilääkärinä hän on toiminut loppuvuodesta 2014 alkaen. Hallitus vahvisti Rantasen kokonaispalkaksi 9 100 euroa kuukaudessa. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja suunnittelee, johtaa, sovittaa yhteen, arvioi ja kehittää liikelaitoksen toimintaa. Sirpa Rantasesta ensihoitojohtaja
7 Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA PINELLAN yläpihalla päästään ihastelemaan automuotoilun helmiä, kun Finnish Jaguar Drivers’ Clubin jäsenet ajavat näytille kolmisenkymmentä klassisen linjakasta, vanhan ajan Jaguaria. Ihasteltavana ovat muun muassa vuoden 1957 Jaguar MK1 ja sitä muutaman vuoden nuorempi Jaguar MK2, jollainen on nähty muun muassa tv-hahmo ylikomisario Morsen ajopelinä. Jaguareja pääseen ihastelemaan ensi lauantaina kello 12-13:30. Jaguarien lauma kehrää Pinellalla HEI te kaksi pahansuopaa nuorta tyttöä Pernossa perjantaina 29.5. seitsemältä illalla, toisella pitkät vaaleat hiukset. Kohdattiin kävelytiellä lähellä aikuiskoulutuskeskusta, ilkuitte ja nimititte ”mummoksi”. Seuraavan kerran tavatessa otetaan vanhempien yhteystiedot ylös. Ikävää, että kaltaisenne pilaavat ilmapiiriä muuten kauniissa asuinympäristössä. TAVATAAN PIAN ”HYVÄOSAISET ei nauti sellaisia etuisuuksia tai tukia, joista voisi leikata”, tässä selkeästi nykyisten hallituspuolueiden käsitys kansalaisten yhdenvertaisuudesta lain edessä! PAULA EENILÄ TOSIAAN rauhaa ja armollisuutta kaikille ja kaikkialle maailmaan sekä empatiaa, rakkautta ja kohtuullisuutta. Tasaisempaa tulonja työnjakoa, sekä mielekästä työtä tai muuta aktivointia, opiskelua tms. kaikille. Armeijasta, naisten asevelvollisuudesta ja pakotteista, pakko-asioista jauhamisen voisi jo lopettaa. Parempia aiheita, kaikille parempia, kiitos. ONNEA TOIVOEN JOS perheessä on lellivauva, se on perheen häpeä mutta entä jos kansalla sellainen on? PAKKORUOTSI KU lääkkeissä ja desinfiointiaineissa on printatut käyttöohjeet mukana, kui ei sit alkoholis? PÄÄKALLONKUVA Voiko tanssilla vaikuttaa toisen ihmisen mielentilaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Sitä odotellessa… TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. MARIANNE ROVIO AMMATTITANSSIJA Jennifer Joffs työskentelee Turun vastaanottokeskuksessa tanssikummina Taiteen edistämiskeskuksen SPR:lle myöntämällä tuella. Tanssikummitoiminta on Läntisen tanssin aluekeskuksen kehittämää pitkäkestoista toimintaa, jossa tanssitaiteilija työskentelee erilaisten yhteisöjen arjessa. Tanssikummitoimintaa harjoitetaan myös vanhusten ja nuorten kanssa. – Tavoite on kohdata ihmisiä sillä tavalla, että se kohtaaminen on mahdollisimman aito. Kohtaaminen syntyy tässä hetkessä improvisaation kautta ja elekielen, musiikin ja vaikkapa ilmassa tanssivien huivien avulla. Tanssihan on yhteisten sääntöjen etsimistä ja opettaa samalla toimimaan tietynlaisessa ympäristössä. Annan tanssin keinoin tilaa sekä aikaa olla yhdessä ja olla läsnä. Se auttaa kehittämään keinoja olla itsensä kanssa sinut vaikeissa tilanteissa, Joffs sanoo. TANSSIKUMMIN työ on läsnäoloa, liikkumista ja yksilön liikuttamista niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tanssin ja liikkeen avulla Joffs pyrkii opettamaan sanatonta viestintää sekä omien että muiden ihmisten fyysisten rajojen kunnioittamista. – Heidän elämäntilanteensa on sellainen, että suurin osa ajasta on odottamista johon mahtuu paljon epätietoisuutta. Sellaisessa tilanteessa esiintyy paljon lamaantuvia tunteita kuten surua ja pelkoa. On kuitenkin tarvetta päästä purkamaan näitä tunteita. Tanssi herättää keskuksessa usein keskustelua läheisyyden, kehonkielen ja liikkeen merkityksistä sekä niiden kulttuurisidonnaisuuksista. Yhdessä tanssimisen myötä kasvatetaan herkkyyttä ja varmuutta kohdata uusia ihmisiä. Joffs kertoo, että tanssi kiinnostaa asukkaita, ja monelle se on todella luonnollinen tapa kommunikoida. Joffs ja vastaanottokeskuksen asukkaat tanssivat joko yhteisissä tiloissa tai asukkaiden huoneissa. – Toiset haluavat tanssia omissa huoneissaan, ja esimerkiksi musliminaiset eivät tavallisesti halua tanssia miesten edessä. Kaikki eivät halua tanssia ollenkaan, mutta he eläytyvät katsellessaan tanssia. Jokaiselle kuitenkin yhdessäolo ja kuulluksi ja nähdyksi tuleminen ovat tärkeitä. Tanssiessa yhdessä eri taustoista ja kulttuureista tulevat ihmiset saavat mahdollisuuden vuorovaikutukseen, jossa yhteistä kieltä ei tarvita. JOFFS muistelee kuinka kerran toimiston ulkopuolella odottivat isä ja kaksi pientä lasta. Isä jutteli työntekijän kanssa. – Laitoin rauhallisen musiikin soimaan ja otin esiin höyhenen. Lähdin tanssimaan höyhenen kanssa. Lapset katsoivat lumoutuneena. – Annoin heille omia höyheniä, sanomatta mitään, ja pian he olivat uppoutuneet tehtävään. Olemme ihmistuuli joka kuljettaa, puhaltaa ja tanssittaa höyhenet tilan ympäri, musiikin tahtiin. Isä katsoi sivulta hymyillen, Joffs maalailee. Tanssia ilman rajoja Jennifer Joffs ottaa vastaan tanssiaskelin Jennifer Joffs pyöritteli Narjis Jasimia tanssiin SPR:n vastaanottokeskuksessa. Jonny Holmén Kati Nikkonen ILKKA LAPPI TAVOITIMME PN Turku oy:n toimitusjohtaja Jari Salosen tiistaina kello 11.50. Missäs oot? – Olen parhaillaan oikolukemassa Paavo Nurmi Gamesin erikoisliitettä. Kisoihin on pari viikkoa aikaa. Onko järjestelyt edenneet suunnitellusti? – Projektityöstä kun on kysymys, aina tulee pieniä yllätyksiä matkan varrella. Mutta suurien linjojen mukaan etenemme täysin suunnitellusti. Julius Yego tempaisi Timanttiliigassa yli 90-metrisen keihäskaaren. Kuinka pitkälle sektorin rajat Turussa vedetään? – Kyllä ne vedetään riittävän pitkälle. Tästä on huolestuneet kansalaisetkin jo ehtineet ottaa yhteyttä, mutta varmasti Turussa sektoriviivat ovat tarpeeksi kaukana. Miksi aiemmin Turussa kilpaillut Yego ei tällä kertaa ole mukana? – Hän olisi muuten ilman muuta tullut, mutta hänellä oli Kenian liiton puolelta velvoitteita, jotka vaativat Yegon olevan kotimaassaan tuolloin. Mitä lajeja nostaisit keihään lisäksi esiin? – Miesten sadalta metriltä odotan mielenkiintoista kisaa, vaikka MM-kisarajat taitavatkin olla vähän kaukana. Pitkästä aikaa kotimaisella satasella on se tilanne, että selkeää ykköstykkiä ei ole. Kisa Suomen nopeimman miehen tittelistä tulee kesän aikana olemaan kova ja pitkästä aikaa päästäneen varmaan 10,20-10,30-tasoa oleviin aikoihin. Onko sinulla tietoa Nooralotta Nezirin kunnosta? – Ei ole tarkempaa tietoa. Sen tiedän, että hänellä on varmasti kova halu juosta Turussa, mutta mitään riskejä kuntoutumisen kanssa MM-kisoja ajatellen ei oteta. Keihästä ja satasta odottava
9 Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 BOX lacrossen SM-finaalit pelataan Turussa Kupittaan jäähallissa tulevana viikonloppuna 13.–14. kesäkuuta. Mukana ovat ennakkosuosikin viittaa kantava runkosarjan voittanut Turku Titans, LTU-Lacrosse, Lahti Box Monkeys, Oulu Saints, Uusimaa Capitals sekä Sons of Odin. Ottelut alkavat lauantaina kello 11 ja jatkuvat koko lauantain. Sunnuntaina pronssiottelu alkaa kello 12 ja SMfinaali alkaa kello 14. Vapaa pääsy. Box lacrossen mestaruus ratkeaa Turussa KANSAINVÄLINEN olympiakomitea teki maanantaina lajivalinnat Etelä-Korean Pyeongchangissa 2018 käytäviä talviolympialaisia silmällä pitäen. Suomalaisittain uusien lajien kattaus jätti ristiriitaiset tunnelmat. Kuten moni suomalainen toivoi, lumilautailun big air sai olympiastatuksen. Lajin MM-mitalit on jaettu seitsemän kertaa ja kuudesti kulta on matkannut Suomeen. Ei ihme, että kolmenkin vuoden päästä menestystä tullaan odottamaan, vaikka kisa huipulla ehtii kiristyäkin. Toinen suomalaisittain ”varma” menestyslaji muodostelmaluistelu ei sen sijaan mahtunut olympiastatuksen saaneiden lajien joukkoon. Uusien lajien valintakriteereistä ei pahemmin ole julkisesti huudeltu, mutta ei ihme, että muodostelmaluisteluväki on päätöksestä harmissaan. ILKKA LAPPI Olympiaodotus jatkuu Oletko osallistunut suurseurojen vetämille jalkapalloleireille? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TURUN Kisa-Veikot saa ensi viikolla mielenkiintoisia vieraita, kun West Bromwich Albionin jalkapallokoulu saapuu Turkuun. Kisa-Veikkojen ja Albionin yhteistyössä järjestämä leiri kerää Impivaaraan vajaat 50 vuosien 2002-2008 välillä syntynyttä jalkapallojunioria. – Suurin osa ilmoittautuneista on oman seuramme ulkopuolelta, mikä on tietenkin positiivinen asia. Toivottavasti leirin kautta nuorista saataisiin uusia kisaveikkolaisia, Turun Kisa-Veikkojen toiminnanjohtaja Rauno Help. TÄNÄ vuonna 85 vuotta täyttävä Kisa-Veikot on yksi Turun alueen perinteisimmistä seuroista. Viime vuodet Kisureiden toiminta jalkapallopuolella on kuitenkin ollut hiljaista. Kisureiden edustusjoukkue pelaa Vitosessa. Tällä hetkellä KisaVeikkojen nuorimmat juniorit ovat 2002 syntyneitä. Kansainvälisten seurojen kanssa yhteistyössä järjestetyt jalkapallokoulut ovat rantautuneet pysyvästi Suomeen viime vuosina. Viime vuosina Suomessa omia jalkapallokoulujaan ovat käyneet pitämässä muun muassa Liverpool ja PSV Eindhoven. Suurseurat näkevät, mikä pienempien jalkapallomaiden juniorijalkapallon taso on. Kisa-Veikoille olikin helppo päätös lähteä järjestämään leiriä, kun yhteistyömahdollisuus Valioliigaseuran kanssa aukesi. – Ainahan tällaisten isojen leirien järjestämiseen liittyy pieni taloudellinen riski meidän kaltaisellamme seuralla, mutta hieno mahdollisuus tämä silti meille on. Kauan ei tarvinnut harkita, Help sanoo. – Omalta osaltamme uskomme, että saamme leiristä myös uutta kipinää omaan toimintaamme, vinkkejä toiminnan kehittämiseen ja kokeilunhalua uusiin asioihin, Help jatkaa. KESÄKUUN 15.-18. päivä järjestettävälle leirille junioreita saapuu opastamaan neljä valmentajaa Albionin organisaatiosta. Neljän päivän aikana Albion-valmentajat ja Kisa-Veikkojen omat valmentajat hiovat leiriläisten yksilötaitoja erilaisin tekniikkaharjoituksin. Pelaaminen on kuitenkin keskiössä leiriohjelmassa. Leirillä nuoret pelaavat erilaisia pienpelejä. Lisäksi leirin päätöspäivänä pelataan ”MMkisat”, jossa pelaajien viikon aikana opitut taidot pannaan puntariin. Albion-leiri saattaa toimia nuorille myös ponnahduslautana eteenpäin. Lahjakkailla pelaajilla on mahdollisuus oman kiinnostuksen ja valmentajien suositusten myötä päästä mukaan myös kansainvälisiin jalkapallotapahtumiin ja -koulutukseen. – On tällaisten koulujen järjestämisestä ulkomaisille seuroille varmaan sekin hyöty, että he näkevät paljon nuoria. Yhä nuoremmista lahjakkaista pelaajista käydään kovaa kisaa suurseurojen välillä, Help toteaa. Kipinää englantilaisopein West Bromwich Albionin jalkapallokoulu tulee Turkuun Viime kesänä Liverpoolin akatemian valmentajat vetivät jalkapallokoulua Kaarinassa. Shoja Lak
11 Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 LAUANTAINA 13. kesäkuuta on mahdollisuus tutustua tilkkutöiden maailmaan Naantalissa. Finn Quilt ry:n Naantalin kilta ja Vakka-Suomen Kilta Tilkku-Vakka viettävät kansainvälistä Quilting in Public -päivää Naantalin Kirkkopuiston paviljongissa kello 10–16. Luvassa on tilkkutyönäyttely, työnäytöksiä sekä runsas arvontapöytä. Tilkkuja Naantalissa LUONNONKUKKIEN päivää vietetään ensi viikon sunnuntaina 14. kesäkuuta. Yhteispohjoismaisen päivän tavoitteena on herättää kiinnostusta luonnonkasveihin ja edistää kasviharrastusta. Luonnonkukkien päivänä järjestetään vapaaehtoisvoimin yhteensä 85 kasviretkeä eri puolilla Suomea. Retket kestävät kahdesta kolmeen tuntia ja ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Turun seudulla järjestetään useita retkiä kiinnostaviin luontokohteisiin. Esimerkiksi Kaarinassa tutustutaan Huttalanmäen perinnemaisemaan ja Kuusiston luontopolkuun. Liedossa retkeillään Vanhalinnan alueella ja Tarvasjoen luontopolulla. Kaikki retkikohteet ja tarkempia tietoja: www.sll.fi/luonnonkukat. Kukat tutuiksi Oletko tehnyt tilkkutöitä? Mikä niissä viehättää? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. INVALIDILIITTO ry ja Lastentarhanopettajaliitto postittavat päiväkoteihin ympäri Suomen Killen ja kavereiden erilaisen puuhakirjan. Puuhakirjan avulla päiväkodeissa voidaan käsitellä vammaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja kertoa lapsille siitä, miten monipuolista ja täysipainoista elämää vammaiset ihmiset voivat elää. Invalidiliitossa uskotaan, että päiväkoti-ikäisenä opitut asenteet kulkevat lapsen mukana läpi koko elämän. Puuhakirja on ollut markkinoilla jo puolentoista vuoden ajan ja siitä on saatu hyvää palautetta. www.invalidiliitto.fi Asenteita kirjasta MERJA KAJALA –Jokainen meistä tarvitsee toista ihmistä. Olen iloinen, että voin antaa edes pienen pisaran iloa, sanoo Turun Seudun Vanhustuki ry:n puhelinystävä Paula. Paula osallistui huhtikuussa ensimmäiseen Vanhustuen tukiystävätoiminnan järjestämään puhelinystäväkoulutukseen. Toiminnan kohderyhmänä ovat yli 70-vuotiaat yksin asuvat vanhukset. Vapaaehtoiset puhelinystävät soittavat heille kahdesta neljään kertaa kuussa, ennalta sovittuna ajankohtana. Toiminta on vanhuksille maksutonta. – Kaikki ikäihmiset eivät jaksa lähteä ulos tai ottaa vieraita vastaan. Halusimme myös tarjota vapaaehtoisille toimintaa, johon voi osallistua liikuntarajoitteista huolimatta, sanoo tukiystävätoiminnan päällikkö Nina Karuneva. Paula kertoo, että puhelinystävätoiminta sopii hyvin hänen liikkuvaiseen elämäänsä. – Puhelinystävän ei tarvitse olla tuettavan kanssa edes samassa kaupungissa. Riittää, että löytyy hiljainen huone ja puoli tuntia aikaa keskittyä vain yhteen ihmiseen. Tuettavani on ilahtunut puhelustani joka kerta. PAULA soittaa tuettavalleen joka toinen viikko, aina samana päivänä. PuElintärkeää juttuseuraa Puhelinystävät piristävät yksinäisten vanhusten arkea Juttukaveri on monelle yksinäiselle vanhukselle henkireikä maailmaan. Thinkstockl helut kestävät tällä hetkellä enintään puoli tuntia. Paulan mukaan puhuttavaa riittäisi pidemmäksikin aikaa. – Juttelemme enimmäkseen vanhuksen muistoista ja jokapäiväisestä arjesta. Puhelinystävän pitää osata keskittyä vanhukseen ja kuunnella häntä herkällä korvalla. Tuettavani tietää, etten minä puhu hänen asioistaan muille. Puhelinystävillä on vaitiolovelvollisuus. Karuneva kertoo, että keväällä alkanutta puhelinystävätoimintaa kehitetään palautteen perusteella. Seuraava puhelinystäväkoulutus on elokuussa. VAPAAEHTOISIA on Karunevan mukaan löytynyt hyvin, mutta hän toivoo useamman vanhuksen löytävän palvelun. – Yksinäisiä vanhuksia on paljon. On valtavan arvokasta, että joku ulkopuolinen ihminen pitää yhteyttä ja on kiinnostunut vanhuksen asioista. Puhelinystävällä täytyy olla uteliaisuutta toisen ihmisen elämää kohtaan. Puhelinystäviä voi tiedustella Vanhustuen tukiystävätoiminnan ohjaajalta sähköpostitse osoitteesta tukiystavatoiminta@vanhustuki.fi tai numerosta 044 536 7721 (maanantaista keskiviikkoon kello 9–12 ja torstaisin kello 12–16). Lisätietoja osoitteesta www.vanhustuki.fi/tukiystavatoiminta. ”Hän tietää, etten puhu asioista muille.”
13 Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 AAMUSET 16
17 Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 10. kesäkuuta 2015 AAMUSET 18 Maku&nautinto TEEMU P. PELTOLA RUOKAKULTTUUREILLA on usein niille tunnusomaisia sesonkiruokia, mutta Suomessa niitä on ollut vähemmän. Ellei sitten laske sesonkiherkuksi silliä, jota laivat lähtivät menneinä vuosikymmeninä Rymättylästä Atlannin vesille troolaamaan. Sillin siivellä tarjoiltiin uutta perunaa, jota meillä on alettu pitää ansaitsemassaan arvossa vasta viime vuosina. Uuden perunan juhlaa Turussa on myös perinteeksi muodostunut Neitsytperunafestivaali, joka pidetään tulevana viikonloppuna Panimoravintola Koulun biergarteniksi muovautuneella sisäpihalla. Viidettä kertaa järjestettävä Neitsytperunafestivaali on kulttuuripääkaupunkivuoden hedelmiä. Ensimmäinen kerta vuonna 2011 oli vuoden ruokakulttuurin päätapahtuma Turussa. Neitsytperunafestivaalin nimi syntyi toistakymmentä vuotta sitten asianharrastajien suunnitellessa varhaisperunan arvon kohentamista. Nimi on lainaa Italian korkealaatuisesta kylmäpuristetusta oliiviöljystä, ja se viittaa sekä uuden sadon perunan keskenkasvuisuuteen että sen vaatimaan käsittelyn herkkyyteen. NEITSYTPERUNAN juhlalla halutaan kiinnittää huomiota siihen, että varhaisperuna on arkisuudestaan huolimatta ainutlaatuinen gastronominen erikoisuus. Varhaisperunan kohdalla voidaan jopa puhua ranskalaisittain terroirista, joka viineissä tarkoittaa maaperän ja ilmaston yhteisvaikutusta lopputulokseen. Varhaisperunan tuotanto on keskittynyt varsin pienelle alueelle Turun ympäristössä: lähinnä Rymättylään, Merimaskuun ja Nauvoon. Festivaaleilla on mukana useita eri ravintoloita, joissa on loihdittu perunasta omannäköistä piharuokaa. Mutta toki kotimaisesta uudesta perunasta sopii nauttia ihan perinteiseen tapaan ominkin päin. Voin, sillin ja tillin ohella voi sivulle laittaa vaikkapa vuohenjuustoa ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Neitsytperunafestivaali Panimoravintola Koulun sisäpihalla 12.–13. kesäkuuta. Vapaa pääsy. Mustan mullan herkkä herkku Neitsytperunafestivaalista tullut valtakunnallisesti tunnettu ruokajuhla Friteerattua muikkua, tilliperunaa ja purjo-perunakreemiä (Ludu). Jane Iltanen Savukala-varhaisperunapiiras ja kauden vihreää (Svarte Rudolfin). Neitsytburgeri ja neitsytperunasalaatti (Turun Keittiömestarit). Yrttivarhaisperunat, friteerattua Airiston haukea ja kylmäsavulohta (Panimoravintola Koulu).