• Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 Lauantai 8. elokuuta 2015 | Nro 58 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä TPS:n salibandymiehistö lähtee uuteen kauteen vuoden kokeneempana tähtäimessään pudotuspelit. Urheilu s. 10 Vaikeuksien kasvattama Erikoisnumerossa asiaa opiskelijoiden asuntotilanteesta, radio-ohjattavista lennokeista ja paljon muustakin. Koulut&kurssit s. 13–33 Intomielin opintielle Kymmenen vuotta täyttävä Musapiknik tarjoaa viihdettä niin lapsille, perheille kuin nuorillekin. Viihde s. 34 Paras piknik Vuokralaiset elävät usein taloyhtiössä täydellisessä tietopimennossa. Uutiset s. 6 TuULetus TÄSSÄ NUMEROSSA Tanssillisessa iltapäiväkerhossa liikehditään eri rytmien viemänä, muuta hauskanpitoa ja läksyjäkään unohtamatta. Sivu 16 Läksyjä tanssien Ammattokorkeakoulussa alkaa hammasteknikkojen koulutus. Turusta tulee suun terveyden keskus koko maassa. Sivu 26 Työ kuin taidetta Kauko-ohjattavien lennokkien lennättämiseen valmistellaan nykyistä selkeämpää ohjeistusta. Sivu 33 Kopterien kiemurat Koulut& kurssit Aamuset Sivut 13–33
• Lauantai 8. elokuuta 2015 AAMUSET 2
• 3 Lauantai 8. elokuuta 2015 AAMUSET
• 4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 8.8.2015 Lauantai 8. elokuuta 2015 OLEMME Turussa monessakin asiassa paljon eurooppalaisempia, kuin nykyisen pääkaupungin väki. Yksi esimerkki tästä on festivaalijärjestäjien jokavuotinen tappelu Helsingin kaupungin kanssa siitä, milloin ämyreistä on vedettävä töpseli irti. Eikä kohtelu ole edes tasapuolista. Kuluvana viikonloppuna pidettävä, elektroniseen tanssimusiikkiin painottuva Weekend Festival joutuu lopettamaan bileet jo kello 23, kun taas viikon päästä pidettävä hipsterijuhla Flow saa jatkaa yhteen. Syynä on se, että jotkut kaupunkilaiset ovat valittaneet ”melusta”. Tänä vuonna Ruisrockista tai DBTL:stä ei tehty Turun kaupungille yhtään meluvalitusta. Meillä ymmärretään, että äänet kuuluvat kaupunkiin. Tietysti aina joku pahoittaa mielensä, kun ikkunasta kantautuu muuta kuin linnunlaulua, mutta enemmistöä festarit eivät tunnu häiritsevän. Ainakaan enää, kun niitä on Turussa jo vuosikymmeniä pidetty. JA uusia tulee. Kuluvana viikonloppuna Samppalinnanpuistosta kantautuva biitti tulee Aura Festistä, joka on vakiinnuttamassa paikkaansa Turun festarikesässä. Näitä tapahtumia Turku tarvitsee jo ihan imagomielessäkin. Vuosituhannen taitteessa elettiin jonkinlaista kesäfestarien kulta-aikaa, kun miltei joka viikonloppu oli isot kekkerit jossain päin Suomea. Lamavuodet tappoivat useimmat niistä, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana suunta on ollut parempaan Varsinais-Suomessakin. Kaarinassa festarikesän aloittava Saaristo Open on jo vakiokamaa, samoin kuin Lokalahdella keskellä maaseudun rauhaa keskikesällä remuava Karjurock, jonne matkustetaan sankoin joukoin Turustakin. Musiikkibisneksessä kaikki muuttuu, mutta elävä musiikki ei näytä kuolevan. Ja hyvä niin. TEEMU P. PELTOLA Rokki kuuluu kaupunkiin LIHATEOLLISUUS kuluttaa luonnonvaroja runsaasti. Syömmekö pian hyönteisiä? ALA-SULKAVA: Hyönteisruoasta tulee varmasti hitti, kun valjastetaan markkinakoneisto käyntiin. Kyse on vain myyntitaidosta. LAINE: Hyönteisten syöminen on helppoa maissa, jossa on siihen perinteitä. Meillä Suomessa hyönteisiä ei ole syöty ja siksi kynnys on monelle niin korkea. Minua kyllä ällöttää ajatus toukkaburgerista, mutta kaipa ihminen kaikkeen tottuu. MA-S: Emmehän me nykyäänkään tiedä, mitä syömme. AL: Totta. Ja onhan lihan tehotuotanto etovaa. Syön mieluummin sellaisen eläimen lihaa, jonka tiedän kasvaneen lajille tyypillissä olosuhteissa. MA-S: Eikä sitä tiedä hyönteisiäkään syödessä, missä ne ovat kasvaneet. AL: Ei tiedäkään. Eikä niitäkään varmasti mistään luomuniityiltä poimita. Ei hyönteissyöntiä sikäli voi perusteella eettisyydellä. MA-S: Mutta hyönteinen on kuitenkin nisäkästä niin paljon pienempi, ehkä se on siksi moraalisesti oikeutetumpaa popsia. AL: Eihän siitäkään kauan ole kun ajateltiin, etteivät lapset tunne kipua. Lapsille tehtiin leikkauksia ilman nukutusta. MA-S: Jos haluaa oikein syntyjä syviä pohtia syödessään, niin vaikeaksi menee. Ihminen on alkujaan myös lihansyöjä. AL: Pelkästään kasviksillakin tulee toimeen, mutta jos ajattelee asiaa kvantitatiivisesti, niin onhan hyönteisiä tosi paljon. Emme tule syömään niitä sukupuuttoon. MA-S: Uskon, että hyönteisistä tulee aluksi gourmet-ruokaa. Ei niistä heti burgereita väännetä. Kyllä minä ainakin toukkaa maistaisin, jos eteen tuotaisiin. AL: Kyllä minäkin, mutta elävä se ei saa olla. MA-S: Jos sokkona täytyisi maistaa hyönteisiä ja käärmeitä, niin varmasti sitä yllättyisi mausta. HELSINGISSÄ on noussut haloo festareiden äänenvoimakkuuksista. Turussa desibelit ja valitukset ovat pysyneet kurissa. Kyllä me vaan ollaan hyviä! KOULULAISTEN kesäloma tuntuu alkaessaan ikuiselta, mutta näin vain sen loppu on taas käsillä. Paluu arkeen ja päivärytmiin on edessä. Lienee turha edes mainita, kuinka riemuissaan vanhemmat tästä ovat. KOKO ajan puhutaan vain vastarintaliikkeistä, mutta eikö kansanterveyden nimissä pitäisi puhua enemmän vatsarintaliikkeistä? Tack… …nej tack! RION olympialaisiin on alle sata päivää ja suorituspaikkojen rakennus pahasti kesken. Ihan kuin samanlaisia tarinoita olisi kuulunut jalkapallon MM-kisojen alla. POLIITTISET nuorisojärjestöt julkaisivat torstaina yhteisen kannanoton, jossa ne irtisanoutuvat kaikesta ääriajattelusta ja vandalismista, tuli se sitten vasemmalta tai oikealta. Kaksi kuitenkin allekirjoittajista uupuu: Perussuomalaiset nuoret ja Vasemmistonuoret. Taitaa olla se vastakkainasettelun aika vasta tulossa. VENÄJÄLLÄ on nyt kielletty länsimaiset elintarvikkeet, jotka aiotaan hävittää kaupoista. Myös nimekkäiden englantilaishistorioitsijoiden kirjat kielletään natsipropagandana. Mitäs vielä kielletään? Eikös se ilmakin kantaudu sopivalla tuulella lännestä? Hengittäminen kielletty! at n a. tä A DEBATTI Bisnesleidi MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelona fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. Kulturelli
• 5 Lauantai 8. elokuuta 2015 AAMUSET
• 6 A AMUSET UUTISET Lauantai 8. elokuuta 2015 Asutko vuokralla? Saatko riittävästi tietoa taloyhtiösi asioista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN kaupungin omistaman Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n ytneuvottelut päättyivät 30. heinäkuuta. Neuvottelujen tuloksena 25 vakituisessa työsuhteessa olevaa irtisanotaan ja 15 henkilöä lomautetaan toistaiseksi. Kesäkuun puolivälissä alkaneita yt-neuvotteluja perusteltiin tilauskannan heikentymisellä ja kulurakenteen raskaudella. Yhtiössä työskenteli ennen neuvottelujen alkua 104 henkilöä. Kaupungin yhtiö irtisanoo 25 TORSTAINA 27. elokuuta vietetään Barkerinpuistossa jälleen työttömien ohjelmallista tapahtumapäivää kello 11–14. Työttömien föriristeilyn tähtiesiintyjä on Kauko Röyhkä, musiikkia kuullaan myös Retrox-yhtyeeltä. Soiton lomassa on ilmainen keittotarjoilu soppatykistä. Päivän järjestelyistä vastaa Turun Seudun TST ry. Avajaissanat lausuu TST ry:n hallituksen puheenjohtaja Joe Majanen. Vuosittaisen tapahtuman tarkoitus on yhdistyksen arvojen mukaisesti pitää esillä työttömien ja vähäosaisten asemaa: tänä vuonna teemana on köyhyys. Jo vuoden 2011 ensimmäisestä tapahtumasta lähtien kantavana ajatuksena on ollut tuottaa kosolti hyvää mieltä kaikille osallistujille. Tänä vuonna menossa mukana on Förin äijä Markku Heikkilä ja luvassa on riksa-ajelua ja yllätysohjelmaa. Työttömät risteilevät Förillä TEEMU P. PELTOLA POLIISI valvoo jälleen tehostetusti nuorten päihteiden käyttöä tulevina viikonloppuina koko maassa. Valvonnalla pyritään estämään pahoinpitelyjä, ilkivaltaa ja vahingontekoja. Poliisilaitokset suuntaavat valvontaa paikallisten suunnitelmien mukaan koulujen alkua edeltävään ja sitä seuraavaan viikonloppuun. Päihdevalvontaa kohdistetaan paikkoihin, joissa nuorisolla on tapana kokoontua kuten lasten leikkipaikoille sekä päiväkotien ja koulujen pihoille. Poliisi muistuttaa, että alkoholilain mukaan alle 18-vuotias nuori ei saa pitää hallussaan mitään alkoholijuomaa. Jos alle 18-vuotiailta löydetään alkoholia, poliisi ilmoittaa asiasta nuoren vanhemmille sekä lastensuojeluviranomaisille. Lisäksi alaikäiselle juhlijalle langetetaan kahdenkymmenen euron rikesakko ja juomat hävitetään. VANHEMPIA kehotetaan kiinnittämään huomiota alaikäisten lastensa juhlimiseen koulunalusviikonloppuina, sillä koulujen alkaessa juhlinta on perinteisesti innokkaampaa kuin tavallisina kesäviikonloppuina. – Nuorten tulee ottaa vastuuta omista tekemisistään, mutta myös vanhemmat ovat vastuussa alle 18-vuotiaiden lastensa tekemisistä, poliisitarkastaja Ari Järvenpää Poliisihallituksesta sanoo. Alkoholin välittäminen alaikäiselle on rikos. Nuoriso tehovalvonnassa tulevat viikonloput TEEMU P. PELTOLA VUOKRALLA asuvien tiedonsaanti taloyhtiön ajankohtaisista asioista, kuten tulevista remonteista, vaihtelee merkittävästi. Tätä mieltä on taloyhtiöaktiivi Mika Artesola, joka luotsaa Turussa toimivaa taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien vertaisverkostoa Puheenjohtajien klubia. Myös vuokranantaja on tärkeä tiedotuksen linkki, sillä tiedot taloyhtiön kokouksista ja päätöksistä menevät hänelle, eikä talossa asuvalle vuokralaiselle. – Lain mukaan isommista remonteista pitäisi kertoa vuokralaiselle jo kuusi kuukautta ennen remontin alkamista, mutta toisinaan päätöskin tehdään nopeammalla aikataululla yhtiökokouksessa. Vuokralaisella on oikeus osallistua isoja remontteja käsittelevään yhtiökokoukseen vähintään viiden huoneiston taloyhtiössä. Tosin osallistumisoikeus ei tarkoita äänivaltaa eikä koske päätöksentekoa, Artesola sanoo. Hän tietää tapauksia, joissa vuokranantaja on antanut vuokralaiselle valtakirjan edustaa yhtiökokouksessa. Tällöin vuokralainen voi osallistua myös varsinaiseen päätöksentekoon. ARTESOLAN mukaan monissa taloyhtiöissä tiedotetaan yhtiökokouksen tekemistä päätöksistä aktiivisesti. Tiedote voidaan jakaa kaikille asukkaille sekä osakkaille. Myös yhtiöiden omille nettisivuille saatetaan laittaa yhteenveto tai jopa koko yhtiökokouspöytäkirja. – Valitettavan monessa taloyhtiössä tiedottaminen jää kuitenkin kokonaan toteutumatta, sillä asunto-osakeyhtiölaki ei velvoita tiedottamaan yhtiökokouksen päätöksistä. Vuokralaiset pimennossa Laki ei velvoita tiedottamaan taloyhtiön päätöksistä vuokra-asukkaalle Julkisivuremontti on yksi taloyhtiöiden suurista korjauksista. Vuokralla-asuva saa pahimmillaan tiedon asiasta silloin, kun telineitä aletaan pystyttää. Jori Liimatainen Mika Artesola kertoo, että pahimmillaan passiivisesti taloyhtiönsä asioita seurannut vuokralainen voi saada tietää asuntonsa putkiremontista urakoitsijan jakamasta tiedotteesta vain muutamaa päivää ennen, kuin vedentulo katkeaa viikoiksi. – Siinäpä onkin kiire löytää korvaava asunto. VUOKRALAISELLA on oikeus saada alennusta vuokraansa, jos asumisen perusedellytykset eivät täyty, eli jos esimerkiksi vesi ja vessa ovat poissa käytöstä pari kuukautta. Pahimmillaan tilanne voi aiheuttaa lapsiperheelle tai ikäihmiselle ajolähdön kodistaan. Artesolan mukaan vuokranmaksuista on käyty koviakin kiistoja ja käräjillekin on päädytty. – Tiedottaminen on aina erinomainen keino ehkäistä yllätyksellisiä tilanteita. Toivottavasti tulevaisuudessa julkaistava taloyhtiöiden viestintäsuositus saa yhä useammat taloyhtiöiden hallitukset, isännöitsijät ja yhtiökokoukset pohtimaan erilaisia tiedottamisen muotoja. Sen voi ostaa myös palveluna isännöintitoimistolta. Artesola suosittelee myös ulkopuolisten hallitusten jäsenten, niin sanottujen ”hallitusammattilaisten”, käyttöä taloyhtiöissä. – Myös vuokralaisten kannattaa olla oma-aloitteisia ja ottaa asioista selvää, hän muistuttaa. TANSSITEATTERI ERI esiintyy Pekingissä 8.–9. elokuuta China National Theatre for Children -organisaation järjestämillä viidensillä lasten teatterifestivaaleilla. Kesän alussa varmistui vielä toiseksi esiintymispaikaksi Chengdun kaupungin Women and Children Center Theatre. Chengdun esitykset ovat 14.–15. elokuuta. Kiinaan valittu teos on Lassi Sairelan ja Eeva Soinin teos Hannu ja Kerttu. – On hienoa, että pääsimme mukaan tiukkojen kriteerien läpi ja että voimme viedä turkulaista, suomalaista, kulttuuria yli rajojen, Sairela kommentoi. Tanssiteatteri ERI on esiintynyt kahdenkymmenenkuuden toimintavuotensa aikana Suomen lisäksi lukuisissa eri maissa, muun muassa Japanissa. ERI esiintyy Kiinassa
• 7 Lauantai 8. elokuuta 2015 AAMUSET
• 8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 8. elokuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA LAIVARAVINTOLA Espositon läheisyydessä tapaavat motoristit saavat vieraita keskiviikkona 12. elokuuta kello 17-19, kun joukko Mikaelinseurakunnan työntekijöitä tulee mukaan tapaamiseen. Mikaelilaiset eivät tuo tuliaisiksi kahvipakettia, sen sijaan he tarjoavat pullakahvit paikalla oleville motoristeille. Espositolla voi kahvittelun lisäksi tulla halutessaan jutustelemaan seurakunnan työntekijöiden kanssa. Mikaelilaiset kahvittavat motoristeja –TYYLINI on rento, ja vaatteissa on mukava olla kaikin puolin. Seuraan kyllä vähän muotiakin, kertoo Sari Vierimaa, 46, joka pukeutuu jakkupukuihin vain juhlia varten. – Pidän farkusta, mutta nyt minulla on päällä pitsibuumi. Minulla on paljon pitsijuttuja. Ne ovat romanttisia ja kauniita. Vierimaa ostaa vaatteensa normaalihintaisista kaupoista kuten Stockmannilta ja Lindexiltä. Luksuskaupoissa hän ei käy. – Olen ostanut housuni Virosta ja kengät Bulgariasta. En muista mistä kaikki päälläni olevat vaatteet ovat. Ostan paljon vaatteita ja saan niitä myös aikuisilta tyttäriltäni. Vierimaa pitää mukavista peruskengistä. – Nyt minulla on pitsitennarit. Ne ovat kivat. En käytä korkokenkiä. En enää jaksa enkä osaa kävellä niillä. Rentoja pitsijuttuja Ovatko näytelmäkirjailijat saaneet Suomessa tarpeeksi arvostusta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Täällä saavat kaikki kukat kukkia. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Sari Vierimaa, Aurakatu. Oona Karhunen OONA KARHUNEN TAIDE puhuttaa 5-vuotiasta Joel Kondratjeffiä ja 6-vuotiasta Jessi Maisaloa. JESSI: Mä tykkään piirtää vähän kaikkee. Viimeeks mä piirsin delfiinin. Se oli sininen. JOEL: Mä piirsin Ninjagon. Sitä Ninjagota voi myös kattoo ja pelata. JE: Mä tykkään piirtää kans uimisen kuvia. JO: Nii mäki. JE: Mä piirrän yleensä joka päivä ku mä tuun päiväkodista. JO: Mä en tiedä kuin usein mä piirrän. Mut mäki piirrän varmaan kotona. Mä tykkään piirtää mun veljen kaa. Mut se sai uuden pelin. JE: Mä tykkään piirtää kavereiden kaa. Mä osaan kyl jo ite piirtää ihan hyvin. JO: Mä osaan piirtää koiran yksin. JE: Mä osaan delfiinin, uimareita, Arielin ja sarvivalaita. Mä väritänki ne. JO: Nii niit väritetään kaikilla väreillä. Mä saan käyttää tusseja ja liituja. JE: Lyijykynilläkin on kiva värittää. JO: Mul ei oo hajuakaan mitä me päiväkodissa käytetään. JE: Mä tykkään kans maalata. Sinisel on kiva maalata. Se on mun lemppariväri. JO: Maapallo on sininen. JE: Ja meri ja jonkunlaiset kalatkin on. Mun huoneessa on hyllyillä mun tekemii kuvia. Mut mä en muista mitä niis on. JO: Mullaki on kaikki piirustuksia mitä mä oon piirtäny. Siel on ainaki koira. Mä oon ite laittanu ne. JE: Mäki oon ite laittanu. Mä oon kans nähny näyttelyissä kaikenlaisia kuvia. JO: Siel on ollu norsuja ja kaikenlaisia. JE: Niis on kans ollu jotain sotkupiirustuksii ja haita ja eläimiä. JO: Mun veliki on piirtäny pienenä vauvana semmosii sotkupiirroksii. Sotkupiirrokset kehyksiin n kiva värittäää. kaan sa ns lai JO k Tuula Paananen HEIKKI MÖTTÖNEN VARAKKAAN turkulaisen hatuntekijän poika Josef Julius Wecksell oli lyhyen mutta menestyksekkään uran tehnyt runoilijaromantikko sekä näytelmäkirjailija. Wecksell syntyi Turussa vuonna 1838 ja varttui kymmenen lapsen sisarusparvessa. Hän kirjoitti ensimmäiset näytelmänsä vain 10-vuotiaana kloppina. Hänellä oli myös oma paperinukketeatteri, joka esitti lahjakkuuden aikaansaannokset. Wecksell oli ainoastaan 16-vuotias, kun hänen näytelmänsä Kolme kosijaa niitti mainetta Helsingissä. Hän ehti julkaista kuitenkin vain kaksi virallisena pidettyä teosta, jotka ovat runokokoelma Valittuja nuoruudenrunoja sekä draamanäytelmä Daniel Hjort. Wecksellin lahjat huomattiin jo koululaisena, mutta todellinen läpimurto oli vuonna 1862 esitetty Daniel Hjort. Wecksell näki itsekin mestariteoksensa kantaesityksen, mutta oli siinä vaiheessa jo muissa maailmoissa. Mielisairaus sai lopullisen otteen Wecksellistä vain 24-vuotiaana. Hän joutui viettämään loppuelämänsä Helsingissä Lapinlahden mielisairaalassa, jossa kuoli 69 vuoden iässä. DANIEL Hjortia on pidetty kaikkien aikojen merkittävimpänä yksittäisenä suomenruotsalaisena kirjallisena tuotteena ennen August Strindbergin mestariteoksia. Daniel Hjortia on pidetty myös koko Suomen merkittävimpänä näytelmänä ennen Aleksis Kiven aikaa. Daniel Hjortin historiallinen tausta vie suoraan nuijasodan maailmaan. Daniel Hjort kuuluu edelleen Kansallisteatterin kaikkien aikojen suosituimpien kappaleiden joukkoon. Turun kaupunginteatterissa esitettiin vuonna 1990-luvun lopulla Wecksellin varhaistuotannon näytelmät Kolme kosijaa ja Avioliittokeinottelija. Wecksell innoitti myös monia tulevien vuosien suomalaisia suurmiehiä, kuten Jean Sibeliusta ja Selim Palmgrenia. WECKSELLIN runokokoelman tunnetuin yksittäinen runo lienee pohdiskeleva Svenskan och Finskan, jossa pulpahtaa esiin suomalainen kielitaistelu ruotsinja suomenkielen kesken. Wecksellin teksteistä läpikuulsi myös tietty synkkyys. Hän kokeili hetken kykyjään myös näyttelijänä Helsingissä. Wecksell sai pronssisen muistopatsaan kotikaupunkiinsa vuonna 1934. Yrjö Liipolan veistämän patsaan sijoituspaikaksi valikoitui Åbo Akademin uuden kirjaston edusta. Patsaan lahjoitti G. A. Petreliuksen lahjoitusrahasto. Daniel Hjortin luoja Josef Julius Wecksellin traaginen ura päättyi mielisairaalaan Josef Julius Wecksellin muistopatsaan veisti Yrjö Liipola. Taideteos pystytettiin Åbo Akademin kirjaston eteen vuonna 1934. Kuva on kesäkuulta 1973. Veikko Wahlroos
• 9 Lauantai 8. elokuuta 2015 AAMUSET
• 10 A AMUSET URHEILU Lauantai 8. elokuuta 2015 TURKULAINEN roller derby -seura Dirty River Roller Grrrls järjestää kauden kuudennen Suomi Cupin ottelun Logomossa 29. elokuuta. Itse ottelussa kohtaavat Kallio Rolling Rainbow ja Kouvola Rock’n’rollersin. Myös DRRG on tulessa lauantaina, kun se kohtaa ystävyysottelussa Tampere Roller Derbyn. Suomi Cupin ottelu alkaa kello 14.30 ja DRRG:n ja Tampereen mittelö on tuon ottelun jälkeen. Roller derbyä Logomossa TUTO nappasi alkavan kauden Mestisnippuunsa tärkeän kalan, kun Mikko Laine (kuvassa) teki sopimuksen joukkueen kanssa. Laineen sopimukseen kuuluu myös toimistopesti seuran osa-aikaisena myyjänä. Tämänkaltaiset sopimukset ovat erinomainen asia sekä pelaajan että seuran kannalta. Mestiksen kaltaisessa puoliammattilaissarjassa urheilun ja siviilielämän yhdistäminen on haastava yhtälö. Osa-aikaisuus seuran toimistolla tarkoittaa sitä, että urheilu on keskiössä. Pelaaja saa töistään riittävän toimeentulon, eikä joudu tasapainoilemaan niin paljoa kuin normaalisti päivätöissä. Laineen työnantaja taatusti ymmärtää, jos kiekko vie suuren osan työajasta. Vastaavia tuplapestejä soisi näkevänsä enemmänkin niin Mestiksessä kuin muissakin sarjoissa. ILKKA LAPPI Kahden ruudun Laine Kenestä pitäisi tulla jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kummolan jälkeen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI VIIME kausi oli TPS:n salibandymiehistölle vaikea. Henkisesti raskas kausi päättyi vasta liigakarsinnoissa. – Vaikeasta kaudesta selviäminen oli kuitenkin nuorille pelaajille henkisesti iso juttu. Viime vuonna valmennus epäonnistui pelaajien roolituksessa ja muun muassa siihen ollaan ensi kaudeksi kiinnittämässä huomiota, kertoo TPS:n päävalmentaja Aki Vilander. Pitkäksi venynyt kausi on vaikuttanut myös TPS:n kesäharjoitteluun. – Kauden jälkeen pidettiin kunnon loma. Kesä on ollut hiukan aiempaa kevyempi. Nykyään pelaajat kuitenkin kantavat vastuuta omatoimisesta harjoittelusta. Aina ei ole ollut niin. Vaikka kesä oli pakostakin hieman tavallista kevyempi, ei se ainakaan negatiivisesti ole näkynyt. Heinäkuun lopussa tehdyt testituloksetkin olivat paremmat kuin viime vuonna, Vilander kertoo. KUTEN viime vuosinakin, myös alkavalla kaudella TPS on nuori joukkue. Viime vuoden joukkueesta lähtivät muun muassa Miikka Sokka, Kasper Sundelin ja Kasperi Kantonen. Kokemusta mustavalkoisiin tuo muun muassa monessa liemessä keitetty Espoosta vuoden tauon jälkeen Turkuun palaava Toni Läntinen. – Hän on pelaajatyyppinä ihan suosikkipelaajiani. Varmasti hänellekin löydetään joukkuetta tukeva rooli. Pitää myös muistaa, että kokeneena pelaajana hänen henkinen merkityksensä joukkueelle on iso, Vilander hehkuttaa Läntistä. Materiaaliltaan tai odotuksiltaan Palloseura ei alkavallakaan kaudella lukeudu sarjan kärkeen. Vaikka paineetta TPS pääseekin kauteen, viime kauden kaltaiset peräpään kamppailut on tarkoitus jättää taakse. – Kyllä joukkueesta varmasti voitontahtoa löytyy, vaikka tuskin meitä kukaan on mestarisuosikiksi nostamassa. Pudotuspelipaikasta tappeleminen on realismia. VILANDER uskoo, että Salibandyliiga on alkavalla kaudella terävän kärjen takana tasainen. – SPV, Happee, SSV ja Classic on varmaan neljän kärki. Sen jälkeen loppuporukka on aika tasainen. Sijoista 7-8 on meidän kanssa taistelemassa monta joukkuetta, TPS-luotsi ennakoi. Vaikeiden vuosien jälkeen TPS on saanut myös taloutensa tasapainoon. Viime vuosina useat Palloseuran lupaavat nuoret pelaajat, esimerkiksi Miko Kailiala, ovat lähteneetkin hakemaan nostetta uralleen Turun ulkopuolelta. Vilanderin mukaan on tärkeää, että tulevina vuosina Palloseuraan saadaan myös nimekkäitä hankintoja, jotta menestyksestä pelaaminen on mahdollista. – Ensimmäinen askel on saatu otettua ja nykyistä runkoa on sitoutettu pitkillä sopimuksilla. On kuitenkin tärkeää, että lähtijöiden tilalle saadaan myös hankittua profiilipelaajia. Vaikeuksien jälkeen TPS:n salibandymiehet tavoittelevat pudotuspelipaikkaa TPS:aan palaava kokenut Toni Läntinen on varsinkin henkisesti tärkeä pelaaja nuorelle joukkueelle. Jonny Holmén
• 11 Lauantai 8. elokuuta 2015 AAMUSET
• 12 A AMUSET EKO&TEKO Lauantai 8. elokuuta 2015 MUSTIKKAKAUSI on alkanut tänä vuonna varhain ja puolukkaakin pukkaa. Jos ei kuitenkaan jouda metsään ja turvautuu ulkomaisiin pakastemarjoihin, tulee ne aina muistaa kuumentaa ennen käyttöä (viisi minuuttia 90 asteessa tai kaksi minuuttia keittäen). Muutoin riskinä on A-hepatiittitartunta. Tauti on Suomessa harvinainen, mutta vuonna 2013 tartuntojen määrä viisinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Muista kuumentaa ulkomaiset marjat SUOMALAISET toivat vuonna 2014 sähköja elektroniikkalaiteromua virallisiin keräyspisteisiin 50 000 tonnia eli 10 kiloa jokaista asukasta kohden. Määrä vastaa noin viittä tuhatta rekkaautollista. Peräkkäin ajettuna tällainen rekkajono yltäisi Hangosta Utsjoelle. Silti edelleen osa sähkölaitteista päätyy virheellisesti metallikeräykseen tai jopa sekajätteen joukkoon, jolloin ne vaikeuttavat jätteen käsittelyä. Luontoon kipatuista laittomista jätekasoista löytyy usein sähkölaitteita, jotka olisi voinut viedä maksutta keräyspisteeseen. Kotien pöytälaatikoihin jäävät erityisesti matkapuhelimet ja erilaiset sähkötyökalut. Sähköja elektroniikkalaiteromun keräyspisteitä on yli 400, joista osa kaupunkien keskustoissa. Alueellisten pisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.kierratys.info (sähkölaitteet). Näihin keräyspisteisiin tuodaan eniten kylmälaitteita ja muita isoja kodinkoneita. Sähköromua kierrätetään Suolaaminen, kuivaaminen vai pakastaminen? Millä tavalla säilöt sienet? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESA TÖYKKÄLÄ TOUKOKUUN lopussa molemmille puolille Aurajoen rantaa ja Logomon läheisyyteen ilmestyneet ankanräpylät kannustavat turkulaisia pitämään kadut puhtaina roskista. Tummasta asfaltista erottuvat keltaiset räpylät opastavat ohikulkijoita suoraan roskakorien luo. Aurajoen Nuorkauppakamarin järjestämän idean innoittajana toimi vastaava kokeilu Kööpenhaminassa, jossa maahan painetut jalanjäljet johtivat roska-astioille. Kööpenhaminassa ohikulkijoille tarjottiin paperipäällysteisiä karkkeja, minkä jälkeen tutkittiin, kuinka suuri osa paperiroskista päätyy oikeaan paikkaan. – Huomattiin, että jalanjälkien kohdalla isompi osa paperikääreistä päätyi roskikseen. Pienillä teoilla pystytään tuuppaamaan ihmisiä oikeaan suuntaan ilman, että siitä tulee päällekäyvää, kertoo Intohimona Itämeri -projektin päällikkö Niina Vieno Aurajoen Nuorkauppakamarista. NIIN kutsuttu tuuppaaminen on käyttäytymistieteen konsepti, jossa ihmisiä pyritään epäsuorasti ohjailemaan positiivisiin tekoihin. Tuuppaaminen ei kuitenkaan rajoita kenenkään valinnanvapautta, vaan tilanteet ovat sellaisia, joissa ihmiselle jää mahdollisuus valita kahdesta vaihtoehdosta. Räpylöiden tapauksessa myönteinen vaihtoehto on siis laittaa roskat roskakoriin. Turun kaupunki käyttää vuodessa merkittävän summan rahaa sekä Aurajoen että Aurajoen rantojen puhdistukseen. Roskaaminen on kuitenkin entisestään pahentunut ongelma, joka erottuu selkeästi kesäkuukausina. Ikävästä esimerkistä käy DBTLfestivaali, jonka aikana Aurajoessa kelluvista oluttölkeistä ja muoviroskista on tullut valitettavan yleinen näky. Turun luonnonsuojeluyhdistyksen mukaan ongelmana ei kuitenkaan ole itse festivaali, vaan enemmänkin roskaava ihmisjoukko, joka kerääntyy viettämään aikaa Aurajoen ympäristöön tapahtuman ulkopuolelle. – Tämä räpyläkampanja on vain yksi pieni osa koko Intohimona Itämeri -projektia. Koko tavoitteena on pyrkiä Itämeren tilan parantamiseen, ja mitä vähemmän mereen päätyy hajoamatonta muoviroskaa, sen parempi, Niina Vieno sanoo. TURKULAISET ovat ottaneet jokirannan räpylät vastaan kannustavin mielin. Keltaiset tarrat ovat ihmetyttäneet ohikulkijoita ja päätyneet lukuisiin valokuviin. Niina Vienon mukaan koko tempauksen onnistuminen selviää paremmin kesän päätyttyä, mutta räpylät jatkavat tuuppimistaan vielä sen jälkeenkin. – Luulen, että ne jäävät siihen niin pitkäksi aikaa kun ne vain pysyvät kiinni. Turun kaupunki ei ole ainakaan toivonut, että niitä pitäisi poistaa, Vieno kertoo. Keltaiset tuuppijat Ankanräpylät muistuttavat roskien oikeasta osoitteesta Jos et ole täysin varma lähimmän roskakorin sijainnista jokirannassa, tämä merkki auttaa. Aurajoen Nuorkauppakamari. j t
• Tanssillisessa iltapäiväkerhossa liikehditään eri rytmien viemänä, muuta hauskanpitoa ja läksyjäkään unohtamatta. Sivu 16 Läksyjä tanssien Ammattokorkeakoulussa alkaa hammasteknikkojen koulutus. Turusta tulee suun terveyden keskus koko maassa. Sivu 26 Työ kuin taidetta Kauko-ohjattavien lennokkien lennättämiseen valmistellaan nykyistä selkeämpää ohjeistusta. Sivu 33 Kopterien kiemurat Koulut& Koulut& kurssit kurssit Aamuset Aamuset Sivut 13–33
• 14 A AMUSET Lauantai 8. elokuuta 2015 Millaisia lempinimiä opettajillasi oli? Mistä ne juontuivat? KOULULAISET palaavat kesälaitumilta pulpetteihinsa Turussa tiistaina 18. elokuuta. Perusopetuksen 7. luokilla koulu alkaa kello 8, Luolavuoren koulun pienluokilla kello 8.15 ja perusopetuksen muilla luokilla kello 9. Lukiossa opiskelu alkaa lukioiden ilmoittamina kellonaikoina. Turun ammatti-instituutissa lukukausi alkaa jo ensi viikon tiistaina 11. elokuuta. Koululaiset palaavat pulpetteihin UUDEN opiskelijan kannattaa hakea opintotukea heti, kun hän on varmistanut opiskelupaikkansa. Näin opiskelija välttää elo-syyskuun hakemusruuhkan. Hakemuksen täyttämisessä auttaa Kelan uusi kätevä opasvideo. Opiskelija voi hakea opintotukea Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi/opintotuki). Palvelussa voi hakea opintorahaa, asumislisää, opintolainan valtiontakausta tai aikuiskoulutustukeen liittyvää lainatakausta. Lisäksi palvelussa opiskelija voi muun muassa palauttaa, perua ja lakkauttaa opintotuen, hakea lisätukea, ilmoittaa muutoksista ja tarkistaa vuositulorajansa. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Sähköisen hakemuksen voivat täyttää kaikki Suomessa tai ulkomailla opiskelevat. Palvelu tarkistaa, että kaikkiin pakollisiin kysymyksiin on vastattu. Se myös opastaa käyttäjää ohjeja virheilmoitusten avulla. Sähköiset hakemukset ovat tiedoiltaan paperilomakkeita täydellisempiä, mikä nopeuttaa opintotukiasioiden käsittelyä. Hae opintukea heti verkossa Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KOULUT & KURSSIT TEEMU P. PELTOLA LAPSEN ensimmäinen oma puhelin tupsahtaa tassuun yleensä opintien alkaessa. Vanhemmat haluavat tavoittaa pienen ekaluokkalaisensa helposti, mutta toisaalta myös sosiaalinen paine koulujen pihoilla on suuri. Jos ei ole omaa kännykkää, on ulkona kuvioista. Teleoperaattori DNA:n kyselyn perusteella kuusivuotiaista oma puhelin on 27 prosentilla lapsista, mutta kahdeksanvuotiaista jo lähes kaikilla. Ala-asteikäiset lapset ovat hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin ja sitä käytetään monipuolisesti. Myös tabletit ovat aktiivikäytössä: jo 6–7-vuotiaista valtaosa käyttää tablettia ainakin jossain määrin. Älypuhelinten osuus lasten puhelimista on korkea: kahdeksanvuotiaista kolmella neljästä on älypuhelin, 12-vuotiaista se on 97 prosentilla. – Yhä useammin ensimmäinen puhelin on älypuhelin, jolloin sen hankkimiseen liittyy myös netin käytön pelisääntöjen opettelu, sanoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko. SOITTAMINEN ja tekstiviestien lähettäminen ovat päällimmäisinä vanhempien mielissä, kun lapselle hankitaan ensimmäistä puhelinta. Varsin pian tämän rinnalle tulee kuitenkin myös muita puhelimen käyttötapoja. Erityisesti WhatsApp-viestipalvelu on lasten suosiossa, sitä käyttää vanhempien mukaan kolme neljästä älypuhelinta käyttävästä ala-asteikäisestä. YouTube-videoita katsoo älypuhelimellaan lähes päivittäin kaksi kolmesta ala-asteikäisestä. Varsinaista nettiselailua harrastaa noin puolet. Pelaamiseen puhelinta käyttää kolme neljästä ala-asteikäisestä. Sosiaalisen median palveluista Instagram on Facebookia selvästi yleisempi: Instagramissa on 28 prosenttia älypuhelinta käyttävistä ala-asteikäisistä, Facebookissa 12 prosenttia. Vanhempien suurimpia huolenaiheita lapsen puhelinkäytössä ovat netin valvomaton käyttö, haitalliset sivustot ja se, että puhelimen käyttöön kuluu liikaa aikaa. – Yhteisistä pelisäännöistä on kuitenkin hyvä sopia heti alkuvaiheessa, painottaa Aavikko. MONET vanhemmat asettavat erilaisia rajoja lapsen puhelimen käytölle. Yksi yleisimmistä on aikaraja: puhelinta saa käyttää vain tietyn verran päivässä. Myös netin käyttöä rajoitetaan yleisesti, osa vanhemmista kieltää sen kokonaan. Sovellusten lataaminen älypuhelimeen sovitaan usein vanhempien tehtäväksi. Tärkeää on oppia hyvän käytöksen sääntöjä myös älypuhelimella: ilkeiden viestien lähettäminen ja kaikenlainen kiusaaminen ovat huonoa käytöstä myös virtuaalimaailmassa. Lisäksi lapsen yksityisyyden varjeleminen netissä on monen vanhemman mielestä tärkeää. Älykänny koulureppuun Jopa kolmella neljästä 8-vuotiaasta on älypuhelin Älypuhelin on jo alaastetta käyvän lapsen vakiovaruste. Thinkstock
• 15 Lauantai 8. elokuuta 2015 AAMUSET Koulut&kurssit
• Lauantai 8. elokuuta 2015 AAMUSET 16 Koulut&kurssit OONA KARHUNEN TANSSIKOULU Studio Dance Effect aloittaa tänä syksynä alakoululaisille tarkoitetun, tanssillisen iltapäiväkerho Eftiksen. Pläkkikaupungissa sijaitsevan kerhon perustamisajatus lähti tanssikoulun lasten omasta tarpeesta. Tanssiryhmäläisiä alkoi tulla paikalle ennen harjoitusten alkua ja vanhemmatkin harmittelivat koulun ja harjoitusten välille jäävää aikaa. – Päätimme startata Eftiksen niille, jotka kävivät muutenkin tunnilla. Nyt kun valmentajamme Rosan (Blom) opiskelut ovat siinä vaiheessa, että Musiikin rytmiä seuraten Tanssillisessa iltapäiväkerhossa luppoaika käytetään monipuolisesti hyödyksi Rosa Blom valmentaa eftisläisiä. Vieressä liikkeitä näyttävä, disco dance solon EM-kisoissa seitsemänneksi sijoittunut Minttu Kiviniemi on ollut mukana jo tanssikoululaisille pidetyssä Eftiksessä. Oona Karhunen hän voi olla täällä joka päivä, hyödynnämme ajan. Haluamme tarjota tanssiharrastuksen ihanuuden koululaisille, kertoo Studio Dance Effectin puheenjohtaja Terhi Kansonen. Iltapäiväkerhoa on tarkoitus pitää neljä päivää viikossa kello 12–16. Sen aikana lapsi voi tulla mukaan liukuvasti. Iltapäivä koostuu paitsi tanssitunneista myös leikkimisestä, pelailusta ja läksyjen teosta. Kerhossa pyritään silti tutustumaan laajasti tanssin kirjoon. – Olemme ehkä enemmän discoja show-painotteinen tanssikoulu. Iltapäiväkerhossa pystymme kuitenkin monipuolisemmin käyttämään aikaa hyödyksi. Voimme kokeilla vaikka kilpatanssia, hip-hopia ja balettia, tanssinohjaaja ja valmentaja Rosa Blom kertoo. EFTIKSESSÄ ei tarvita minkäänlaista aiempaa tanssikokemusta. Kansonen kertoo, että mitään ei tarvitse osata tai tietää, vaan asiat opetellaan kerhossa. Tärkeää on kuitenkin kiinnostus tanssiin ja musiikin mukana liikkumiseen. – Ajatuksenamme on myös se, että vaikka ei loppupeleissä innostuisikaan tanssista, niin rytmi ja rytmissä liikkuminen ovat hyvä ponnahduslauta mihin tahansa urheilulajiin. Rytmiikkaa tarvitaan missä vain. Tanssiharrastuksesta ei välttämättä tarvitse tulla mitään syvällisempää, vaikka tietysti toivomme, että ryhmästä löytyisi myös tulevaisuuden kilpailijoita, Kansonen sanoo. Tanssikoululla on käytössään kaksi salia. Se mahdollistaa tarvittaessa sen, että ryhmä voidaan myös jakaa, ja kaksi valmentajaa voi vetää eritasoista toimintaa samaan aikaan. – Vanhat eftisläiset ovat menneet niin hirveästi eteenpäin, että he ovat kaikki oikeastaan jo kisaajia. Heillä on paljon iltatunteja, mutta toivomme heidän silti jatkavan Eftiksessä, Blom täydentää. LÄHTÖKOHTAISENA ajatuksena koko tanssikoululla on kuitenkin sosiaalinen kasvatus. Tunneilla kukaan ei ole pienissä ryhmissä, vaan tarkoitus on tehdä yhdessä ja oppia sosiaalista toimintaa. – Vaikka on erilaisia lapsia eri lähtökohdista ja kulttuureista, he ovat täällä yksi iso ryhmä. Me emme anna oikeastaan muuta vaihtoehtoa. Täällä jokainen on jokaisen kaveri, Kansonen sanoo.
• TuULetus 3/2015 1 TuULetus Turun Urheiluliiton julkaisu 3/2015 Nooralott a N e zi ri s . 7 harrastusliite keskiaukeamalla Turun Urheiluliitto Kesän puistojumpat keräävät eri-ikäiset liikkujat yhteen. Kuva Kupittaan puistosta. Turun Urheiluliitossa on aikuisille, lapsille ja nuorille erilaisia harrasteryhmiä kilparyhmien lisäksi. ILMOITUSLIITE ANNA KOIVISTO voimisteluja liikuntajaostolla on aikuisille tarkoitettuja ohjattuja tunteja, Eloa Elleihin -ryhmä liikuntainnostuksen nostamiseksi sekä miestenryhmä Paavot, kun taas nyrkkeilyjaostossa pääset helposti tutustumaan esimerkiksi kuntonyrkkeilyyn. Lisäksi keilailu-, lentopallo-, luistelu-, pyöräily-, telinevoimistelu-, triathlonja yleisurheilujaostot järjestävät aikuisille alkeis-, harrastusja kilpaurheilutoimintaa. Lisätietoja nettisivuillamme www.turunurheiluliitto.? Aikuisliikunnasta monenlaista iloa! Säännöllinen liikunta auttaa pysymään terveenä ja ehkäisee monia sairauksia. Liikunnasta saa myös paljon iloa, onnistumisen kokemuksia ja uusia ystäviä. Turun Urheiluliitto liikuttaa vuosittain tuhansia aikuisia. Voit aloittaa kanssamme uuden harrastuksen tai löytää takaisin vanhan lajisi pariin. UKK-instituutti suosittaa, että aikuiset harrastaisivat reipasta kestävyysliikuntaa kaksi ja puoli tuntia viikossa. Lisäksi tulisi muistaa myös harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa, sillä niillä on suuri merkitys arjen askareissa. Liikunnan avulla voidaan ehkäistä ja hoitaa monia pitkäaikaissairauksia, kuten kohonnutta verenpainetta, sepelvaltimotautia, niskaja selkävaivoja sekä masennusta. Liikunnan avulla voi myös tukea painonpudotusta. Jo pienikin painonpudotus tuo mukanaan merkittäviä terveyshyötyjä ja parantaa esimerkiksi unenlaatua. Säännöllinen liikuntaharrastus tuo energiaa arjen keskelle! Tarjontaa alkeiskursseista kisatoimintaan Turun Urheiluliitto tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia aikuisille. Esimerkiksi
• TuULetus 3/2015 2
• TuULetus 3/2015 3 SATU ALANEN, toiminnanjohtaja Satu sairaala neo TuULetus Turun Urheiluliiton julkaisu ISSN 2242-5101 Turun Urheiluliitto ry, Linnankatu 36, 20100 Turku, puh. 044 581 0036, fax (02) 274 5001, tuuletus@turunurheiluliitto.?, www.turunurheiluliitto.? TOIMITUSKUNTA Satu Alanen, Mira Keränen, Anne Lehmus-Valtonen, Pia-Lotta Luomala, Marja-Terttu Rantanen ULKOASU JA TAITTO PAINOPAIKKA PAINOSMÄÄRÄ Anne Lehmus-Valtonen Turku, Artukainen 135.000 kpl Säiden puolesta poikkeuksellisen huono kesä on onneksi ollut loistava urheilukesä. Paavo Nurmi Gamesit kesäkuussa todistivat taas tämän kaupungin olevan yleisurheilukaupunki. Jos pelkäsinkin viime kesän 10.200 katsojan katsojaennätyksen olleen hetken hurmaa, niin tämän vuoden katsojamäärä yli 11.900, todisti pelkoni vääräksi ja loi unohtumattoman tunnelman stadionille. Tiukka keihäskilpailu ja Tero Pitkämäen hieno voittoheitto kruunasivat upean illan. Kesän viimeiset tapahtumat; Myllyn Pyöräily 16.8. ja Ruissalojuoksut 19.9. ovat vielä edessä. Olemme mukana myös ensimmäistä kertaa Turussa järjestettävässä kansainvälisessä kaupunkitriathlonissa, Turku Triathlon Weekendissä 15.–16.8. Osallistukaa ja nauttikaa tai menkää edes paikanpäälle aistimaan urheilujuhlan tunnelmaa. Monipuolinen liikuttaja Tapahtumat ja kilpaurheilu ovat merkittävä osa Turun Urheiluliittoa, mutta kuten tämän lehden harrastemahdollisuuksista huomaatte, meillä on laaja ja monipuolinen kirjo eri vaihtoehtoja pienistä lapsista senioriliikkujiin. Turun Urheiluliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ja kohottaa kilpaja huippu-urheilun sekä kuntourheilun ja liikunnan harrastusta. Tarkoituksemme saavuttamiseksi tarjoamme jäsenillemme kuntoja kilpaurheilua, ohjausja valmennustoimintaa sekä muuta liikuntatoimintaa, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten fyysistä ja henkistä toimintakykyä ja hyvinvointia. Liikunta osaksi elämäntapaa Tiedostamme roolimme lasten kasvattajina ja pyrimme kasvattamaan rehellisiä, vastuuntuntoisia nuoria, ja pitämään heidät urheilun avulla kaidalla tiellä läpi elämän. Drop Out -ilmiön ehkäisemiseksi tarjoamme nuorille mahdollisuuden siirtyä kilparyhmistä harrasteryhmiin ja säilyttää liikunta osana elämäntapaansa kilpauransa jälkeenkin. Lapsia ohjaavat valmentajamme ja ohjaajamme ovat tehtäviinsä koulutettuja. Yhden jäsenmaksun maksamisella voit harrastaa eri jaostoissamme vain kausimaksujen hinnalla. Nauttikaa syksystä ja liikkukaa! Yleensä se ensimmäinen askel on vaikeimpia ottaa. Varaa aika! 010 235 3535 tai www.sairaalaneo.fi NEO, Joukahaisenkatu 6, Turku Maksuton paikoitus sisähallissa. P Ma–pe 8–20, la–su 10–18. Ajanvaraus ark. klo 7 alk. ja la–su klo 8 alk. Myös röntgenja laboratoriopäivystys. Kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min ja matkapuhelinliittymistä 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min. Kokeneet urheiluvammojen asiantuntijat Kotimaisen NEO:n Urheiluklinikan ortopedien ja käsikirurgien asiantuntemukseen luottavat niin harrastajahölkkääjät kuin tähtipelaajat kansainvälisiltä kentiltä. Jotkut alakouluikäiset liikkuvat jo paljon, eikä vaivoilta voi aina välttyä. Vaikeita urheiluvammoja on alakouluikäisillä onneksi hyvin vähän, kertoo Sairaala NEO:n johtava lääkäri ja ortopedi Jussi Rantanen. – Leikkausta vaativia vammoja esiintyy harvoin alle 12-vuotiailla. Tämä koskee lajia kuin lajia. Syy johtuu liike-energiasta: alakouluikäisillä lapsilla sekä painoa että nopeutta on vähän, jolloin myös törmäyksen voima on liike-energialtaan pienempi, ortopedi Jussi Rantanen kertoo. Lasten tapaturmat sattuvat pihaleikeissä Tapaturmat, kuten nivelsidevammat ja murtumat, eivät yleensä tapahdu urheiluharrastuksessa vaan Rantasen mukaan yleisemmin pihaleikeissä, esimerkiksi trampoliinilla hyppiessä tai kiipeillessä. Vauhdikkaissa lajeissa kuten jalkapallossa tulee pieniä kolhuja ja nirhaumia, mutta ne eivät ole vakavia. – Jo alakouluikäinen pystyy tunnistamaan kipua. Jos lapsi sanoo, ettei voi mennä treeneihin, kannattaa käydä lääkärissä. Mikäli kyseessä onkin vakavampi vamma, on sen kirjaaminen jo alkuvaiheessa vakuutusyhtiön kannalta tärkeää, Rantanen sanoo. Lapselle sopiva määrä urheilua Vakavia vammoja vähentää myös leikki ja hassuttelu, jotka ovat vielä osa lasten urheiluharjoituksia. Esimerkiksi rasitusvammojen esiintyminen on verrannollinen urheilemisen määrän kanssa. Mutta voiko lapsi urheilla liikaa? – Urheilijaksi kasvaminen vaatii liikuntaa noin 20 tuntia viikossa, eli tasaisesti kolmisen tuntia päivässä. Tämä sisältää myös muun liikunnan: leikin ja koulumatkat. Teini-ikäisillä määrä on jo tehokasta liikuntaa, kun leikki jää pois ja arkiliikunta vähenee. Jos alakouluikäisellä on aktiivista harjoittelua yli 10 tuntia viikossa, on se jo paljon, Rantanen muistuttaa. Kasvuiässä rasituskivut ja urheiluvammat lisääntyvät Yläkouluikäisellä intensiivisen liikkumisen määrä harjoituksissa kasvaa. Nopean kasvun vaihe yhdessä urheilun kanssa altistavat rasituskivuille ja urheiluvammoille. Murrosikäisen keho on luutumisen loppuvaiheessa, jolloin esimerkiksi polven alapuolelle voi ilmaantua luukyhmy. – Voi olla, että 12–13-vuotiaana joukkueen joka jätkällä on tällainen ennemmin tai myöhemmin. Se voi olla tosi kipeä. Lisäksi tyypillisiä ovat etureiden, takareiden ja kantapään kiputilat sekä istuinkyhmyt. Nämä ovat anatomisesti sellaisia paikkoja, joissa iso lihas ottaa kiinni luuhun. Jos tällaisia tulee, kannattaa harjoittelun määrää vähentää kolmanneksella. Silloin tilanne pysyy rauhallisena, Rantanen neuvoo. Ensiapuna kolmen k:n muistisääntö Yläkouluikäisen liike-energia on jo aikuisen tasolla: vauhti on kiihtynyt ja paino noussut. Tämän vuoksi törmäyksistä ja kaatumisista aiheutuvat murtumat ja vammat ovat kuten aikuisella urheilijalla. Tapaturman sattuessa oikea ensiapu noudattaa ”kolmen k:n” muistisääntöä. – Koho, kylmä ja kompressio. Eli vammakohta nostetaan ylös, siihen laitetaan kylmää sekä sidotaan tukevasti, Rantanen tiivistää. Vakavat urheiluvammat harvinaisia alakouluikäisillä MARI VILSKA satuilua
• Turun urh Toimintaa ja unelmi Keilailu Harrastusja kilpailutoimintaa aikuisille ja lapsille 7-vuotiaista alkaen, harjoitusvuorot maanantaisin klo 18.30–20.30 Kupittaan keilahallissa. www.turunurheiluliitto.?/keilailu johanna.vaha-makila@tuulkeilailu.? lentopallo Lasten ja nuorten lentopalloilun harrasteja kilparyhmiä, lapsi/aikuinen-lentopalloryhmiä, naisten sarjajoukkueita sekä miesten ja naisten harrasteryhmiä. www.turunurheiluliitto.?/lentopallo luistelu Pikaluistelua tai rullaluistelua lapsille, nuorille ja aikuisille. www.turunurheiluliitto.?/luistelu nyrkkeily Nyrkkeilyä lapsille ja eläkeläisille ja kaikilta siltä väliltä. Ryhmät kilpailijoille, kuntoilijoille ja harrastajille. www.turunurheiluliitto.?/nyrkkeily miä, ueita Monipuolisesti liikunnan mahdollisuuksia Turun Urheiluliitto on Suomen suurin yleisseura, jonka tarkoituksena on edistää liikunnan ja urheilun harrastamista toiminta-alueellaan. Paavo Nurmesta tämän päivän voittajiin Turun Urheiluliitto on perinteikäs yleisseura, joka on perustettu vuonna 1901. Seuran perustamiseksi tarvittiin aikanaan Venäjän hallitsijan lupa. Seuramme menestynein urheilija on ollut Paavo Nurmi, joka voitti yhdeksän olympiakultaa. Paavo Nurmen merkitys Turun Urheiluliitolle ja koko suomalaiselle urheilulle on suuri. Nykyään seuramme edustajat menestyvät huipputasolla monissa lajeissa. Liikutamme menestyksekkäästi lapsia ja aikuisia myös harrastetoiminnassa ja kuntoliikunnassa. Tapahtumat antavat vauhtia Turun Urheiluliitto järjestää vuosittain monia urheilun suurtapahtumia, kuten Paavo Nurmi Marathonin, Kuntovitosen, Ruissalojuoksut ja SuperTreenit. Lisäksi jokainen jaosto järjestää omia tapahtumia ja kilpailuja. Tapahtumat tarjoavat osallistujilleen liikunnallisia elämyksiä ja itsensä voittamisen kokemuksia. Arvot Turun Urheiluliiton yhteiset arvot ovat yhteisöllisyys, kasvu ja kehitys, kilpailullinen menestys, toiminnan ammattimaisuus, monipuolisuus ja pitkät perinteet. Yhteystiedot Turun Urheiluliitto ry, Linnankatu 36, 20100 Turku puh. 044 581 0036, fax 02 274 5001, www.turunurheiluliitto.? Jaostojen ja tapahtumien yhteystiedot osoitteessa www.turunurheiluliitto.?. hiihto Hiihtojaostossa järjestetään mahdollisuuksien mukaan hiihtokursseja ja lyhyitä laskettelumatkoja. www.turunurheiluliitto.?/hiihto