Lauantai 7. toukokuuta 2016 | Nro 37 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä KUN Eemeli Hietanen kävelee kadulla, lapset kysyvät, että ”mikä toi on”? Se ei nuorukaista haittaa. Kaupunki s. 6 Kävelevä tilkkutäkki Tom Niinimäki, 34, palaa hiljaiselon jälkeen häkkiin. Hän haluaa auttaa eurooppalaista vapaaottelua. Urheilu s. 8 Lajilegenda palaa häkkiin Ei uskoisi, että Juhannuskukkulalla elää 275 eri kasvilajia. Kasvibiologi Anna Koskela bongaa niistä aika monta. Kummalki pual s. 12 Floran vallassa Kuinka paljon saarille halutaan asukkaita? Kiista kytee yhä. Asiat s. 2–3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 7. toukokuuta 2016 MÄRÄN talven ja viileän kevään jälkeen maatiloilla on päästy aloittamaan kevättyöt lähes koko maakunnassa. Karjanlannan levitys on ensimmäisiä kevättöitä Vakka-Suomessa, Loimaan ja Salon seuduilla. Turun alueella on karjaa vähemmän ja peltotyöt alkavat pääosin peltojen tasauksella. Ensimmäisiä viljankylvöjä ollaan tekemässä tänään tiistaina Loimaan suunnalla, Salon ja Vakka-Suomen alueella kylvetään juurikasta. Kevätkylvöjen aika alkoi SUOMEN Kotiseutuliitolle ehdotettiin Suomen parhaaksi kaupunginosaksi 60 eri kaupunginosaa kaikkialta Suomesta. Turusta ehdolla ovat Kupittaa, Martti, Runosmäki ja Suikkila. Ehdolla ovat myös muun muassa Vantaan Korso, Espoon Otaniemi, Helsingin Eira ja Kallio, Seinäjoen Kapernaumi sekä Tampereen Teisko. Vuodesta 2001 järjestetyssä kilpailussa valittiin viime vuonna vuoden kaupunginosaksi Vantaan Hakunila. Turusta neljä ehdolla parhaaksi Niinistö, Andersson, Orpo. Kuinka monta puoluejohtajaa Turusta voi tulla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. UUTISANALYYSI POLIITTISET ryhmät pääsivät kiistelyn jälkeen sopuun, ainakin näennäiseen sopuun, Satavan ja Kakskerran osayleiskaavan tavoitteista. Kaavoitettavaksi esitetään pientaloasutusta noin 3 200 uudelle asukkaalle. Suunnittelualueella arvioidaan olevan noin 5 000 asukkaan yhdyskunta vuonna 2050. Rauha on väliaikainen. Yleiskaava 2029 tähtää siihen, että turkulaisia olisi 20 000 nykyistä enemmän. Lisää asukkaita halutaan erityisesti kasvukäytävien varrelle. Kuntauudistuksen kaaduttua kuntaliitoksia ei ole näköpiirissä. Turku etsii kasvua omalta alueeltaan. Se tarkoittaa Pohjois-Turkua, saaria ja täydennysrakentamista. Pohjois-Turku ei vedä. Yli-Maariassa on jatkuvassa haussa on toistasataa tonttia, jotka eivät ole kiinnostaneet ketään. Täydennysrakentamisesta riidellään kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnassa. Vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat sitä, että puistoista napsaistaan maata asunnoille. Jäljelle jäävät saaret, jotka ovat vetovoimaisia. Kunnallistekniikan rakentaminen on kuitenkin kallista, samoin liikenteen järjestäminen. Sosiaalidemokraatit kammoavat ajatusta äveriäiden luksusalueesta. Demarit kannattavat ”monimuotoista” asumista, joka tarkoittaa paitsi kaikkia mahdollisia talotyyppejä myös vuokra-asumista ja suurta asukasmäärän lisäystä. SOPU syntyi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Mannin (kok.) kompromissiesityksellä. Satava-Kakskerran yleiskaavan valmistelun tulee painottua laadullisiin tekijöihin ja suunnittelussa turvataan monimuotoinen saarille sopiva asuminen. Tarpeettoman raskaita infrastruktuurikustannuksia ja vesihuoltolaitosten päällekkäisiä vesija jätevesiratkaisuja on vältettävä. – Alunperin sovimme puheenjohtajatoimikunnassa, että kaikkien ryhmien toiveet kirjataan päätöksen liitteeksi ja mahdollisuuksien mukaan otettavaksi huomioon varsinaisessa kaavatyössä. Kävi kuitenkin ilmi, että tämä ei ihan tyydyttänyt, joten tein päätöslausuman, joka sisälsi ryhmien oleelliset vaatimukset. Muotoilu oli sellainen, että melkein kaikki voivat sen kanssa elää. Näin päästiin mitoitusasiassa eteenpäin, sanoo Manni. – Kaavaluonnoksesta tullaan varmasti vääntämään kättä, mutta kaikkien mielestä on tärkeää, että tuleva rakentaminen on suunniteltua, vaikka osittain tehtäisiin poikkeusluvilla. Elina Rantanen (vihr.) arvioi myös, että kaavan käsittelyssä vaaditaan paljon poliittisia neuvotteluja, jos halutaan edetä yksimielisesti. – Nyt sovittiin kaavan valmistelun tavoitteista, joiden perusteella uutta kaavaa aletaan laatia. Meille tärkeintä on edelleen se, ettei saaria kaavoiteta liian mittavasti ja että saariston luontoja kulttuuriarvot huomioidaan. Nythän tavoitteissa esitettiin, että vuoteen 2035 mennessä saarille tavoitellaan 500 uutta asukasta seudullisen rakennemallin mukaan, mikä sopii meille. – Kaavaa aletaan valmistella siten, että maksimikokonaisasukasmäärä on 5 000, mutta oletamme määrän pienenevän vielä siitä osayleiskaavan ja myöhemmin asemakaavojen laadinnassa. PÄIVI Pietarin (sd.) mukaan Satavaa ja Kakskertaa ei ole kiire asuttaa. – Tärkeintä meille oli, että saarien asuttaminen tapahtuu monimuotoista asumista lisäten, ei vain yksipuolista pientaloasumista. Asemakaavoitettaessa tulee myös kunnallistekniikan rakentaminen ajankohtaiseksi ja se on saarille kallista. Jos sen rahoittamiseen osallistuu kaikki veronmaksajat, saarille pitää päästä myös kaikkien halukkaiden asumaan. Satava-Kakskerta ei voi olla vain varakkaille, joilla on varaa sinne rakentaa oma talo, sanoo Pietari. LASSE VIRTANEN Saarten linnarauha Turku haluaa kasvaa, mutta erimielisyyttä on siitä, miten ja minne LASSE VIRTANEN KESÄN päällystystyöt ovat käynnistyneet Varsinais-Suomen ja Satakunnan teillä. Tänä kesänä teiden päällystämiseen on rahaa noin 17,5 miljoonaa euroa. Siitä noin 3,5 miljoonaa euroa on korjausvelkarahaa. Rahaa on käytettävissä noin kolme miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Bitumin hinta on edelleen alhaalla ja tänä vuonna voidaan päällystää teitä noin 60 kilometriä viimevuotista enemmän. Osa teistä voidaan päällystää tavanomaista paksummalla päällysteellä. Päällystettäväksi on suunniteltu noin 390 kilometriä tiestöä. Vilkasliikenteisiä pääteitä painotetaan, mutta vilkkaisiin seutuja yhdysteihin satsataan jonkin verran viime vuosia enemmän. Varsinais-Suomessa tärkeimpiä päällystyskohteita ovat muiden muassa E 18-tien Valkojan ja Tammisillan liittymän välinen osuus Turun suuntaan, saman tien lyhyet osuudet Turun ja Tammisillan välillä, kasitie Nousiaisten ja Mynämäen välillä sekä maantie 180 Nauvosta Korppooseen. Yötöinä tehdään muun muassa Tammisillan ja Valkojan liittymän välinen tieosuus. Rahan bruttomäärä on kasvanut, mutta päällystysmäärä on silti pudonnut noin kolmanneksella viidessä vuodessa. Vähäliikenteisten teiden kuntoa ei pystytä parantamaan, vaan ne pidetään liikennöitävässä kunnossa täsmäpaikkauksilla. Vilkasliikenteisillä teillä työt pyritään ajoittamaan niin, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle. Pääteiden päällysteistä uusitaan noin kahdeksan prosenttia ja muiden teiden päällysteistä noin neljä prosenttia. Pääteitä päällystetään viime vuotta vähemmän ja muita teitä enemmän. Kevyen liikenteen väyliä päällystetään noin kymmenen kilometriä. Tienkäyttäjien tyytyväisyys päällysteiden kuntoon on laskenut tasaisesti viime vuosien aikana. Korjausvelkarahoitus mahdollistaa sen, että tänä vuonna voidaan päällystää teitä noin 20 prosenttia enemmän. Silläkään ei kurota umpeen vuosien saatossa kerääntynyttä korjausvelkaa. Suurimmat ongelmat ovat vähäliikenteisillä teillä. Teiden rakenne on heikompi ja päällysteet vanhempia. Seututieverkon pelätään rapautuvan entisestään. Päällysteiden kunnon kehitystä seurataan vuosittain toistuvilla kuntomittauksilla. Päällysteessä voi olla halkeamia ja epätasaisuutta ilman, että se alittaisi päällysteen kunnolle määritellyt vaatimukset. Vain vilkkaimpia teitä voidaan korjata Kasitie kuuluu kesän päällystykohteisiin. Lennart Holmberg SAARISTON rengastien varrella Ersbyn ja Lillmälön välillä on jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu polkutie. Väylää parannetaan kevään aikana vajaan kilometrin matkalla leventämällä ja päällystämällä se asfaltilla. Polkutietä parannetaan Sattmarkin kahvituvalta Abborsundin sillalle saakka. Väylä levennetään noin 2,5 metriin ja se päällystetään asfaltilla. Työt alkavat toukokuun aikana ja väylä pyritään saamaan valmiiksi kesäkuun alkupuolella. Tavoitteena on, että väylä olisi kokonaisuudessaan 2–2,5 metriä leveä ja asfalttipäällysteinen. Rengastien polkijoille tilaa TURUN kaupunki on käynnistänyt katuvalopylväiden kuntokartoituksen. Kartoituksessa selvitetään pylväiden kunto ja laaditaan niille saneerausohjelma. Heikkokuntoisimmat pylväät poistetaan heti. Korvaava valaistus rakennetaan ennen syyspimeitä. Kesällä osa kohteista on väliaikaisesti ilman ulkovalaistusta. Lähivuosina uusitaan kaikki maalatut, valukiinnitteiset pylväät, joiden käyttöikä on täyttymässä. Sinkityt, valukiinnitteiset pylväät vaihdetaan myöhemmin. Pylväsvaihtojen yhteydessä valaistuskaapelointia uusitaan ja huonokuntoisia valaisimia vaihdetaan uusiin. Turku tutkii katupylväitään
3 Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TURKULAINEN sisäministeri Petteri Orpo haastaa valtiovarainministeri Alexander Stubbin kisassa kokoomuksen puheenjohtajuudesta. – Olen päätökseni tehnyt. Lähden ehdolle Kokoomuksen puheenjohtajaksi! Kampanjani avataan lähiviikkoina, twiittasi Orpo keskiviikkona. Puheenjohtaja valitaan Lappeenrannassa pidettävässä puoluekokouksessa 10.–12. kesäkuuta. Ehdolla on myös kansanedustaja Elina Lepomäki. Orpo pyrkii puheenjohtajaksi TURUSSA juhlistetaan tänä vuonna arkkitehti Erik Bryggmania, jonka syntymästä on kulunut 125 vuotta. Bryggmanin nimi on turkulaisille tuttu, samoin monet hänen piirustuspöydällään muotoutuneet rakennukset. Turussa syntynyt, vaikuttanut ja kuollut Bryggman on funktionalistisen tyylisuunnan merkittävimpiä ja varhaisimpia edustajia Suomessa Alvar Aallon ohella. Myös Aalto jätti toki kädenjälkensä Turkuun. Bryggmanin tunnettuja töitä ovat muun muassa Atrium (1927), jossa on nykyisin hotelli ja ravintola Bryggman´s, Hospits Betel (1929) ja Betel-kirkon kellotorni (1929), Åbo Akademin Kirjatorni (1935), Ylösnousemuskappeli (1941) ja Laivateollisuuden asuinalue Pansiossa (1946–48). BRYGGMANIN suunnittelemia ovat myös Kupittaan jalkapallostadionin vanha pääkatsomo eli Olympiakatsomo, Sammontalo, joka on nykyisin kaupungin keskushallinnon päämaja ja Seurahuone. Harva muistaa, että Turun linnan nykyinen ulkoasu on sekin Bryggmanin jäljiltä. Linnaan osui 26. kesäkuuta 1941 kaksi palopommia, jotka tuhosivat päälinnan puuosat. Bryggmanin johtama restaurointi kesti 15 vuotta ja valmistui vuonna 1961. Bryggmania juhlistetaan näyttelyssä Erik Bryggmanin ja Alvar Aallon Turun messut. Se on esillä 15. toukokuuta asti Eerikinkadulla. Sunnuntaina 8. toukokuuta kello 12 voi osallistua kävelykierrokseen, joka tutustuttaa Aallon ja Bryggmanin suunnittelemiin klassistisiin ja funktionalistisiin rakennuksiin keskustassa. Aalto ja Bryggman olivat funktionalismin lähettiläitä Suomessa. He toteuttivat myös Turun messut vuonna 1929. Messut oli funktionalismin merkittävin manifesti Suomessa. PERJANTAINA 13. toukokuuta ja lauantaina 14. toukokuuta toteutetaan Bongaa Bryggman -tapahtuma useissa Bryggman-kohteissa. Turun seudulla järjestetään toukoja kesäkuussa sekä eloja syyskuussa noin 20 Bryggman-aiheista arkkitehtuurikävelyä. Heinäkuussa esitetään Bryggmanin suunnittelemassa Villa Staffansissa Kakskerrassa Arkkitehdit-näytelmää, joka kertoo Erik ja Carin Bryggmanin elämästä. LASSE VIRTANEN Bryggmanin kaupunki Satavan ja Kakskerran kaavoitus säilyy kiistanaiheena väliaikaisesta linnarauhasta huolimatta. Lennart Holmberg Löytötavarapalvelu SUOMEN LÖYTÖTAVARAHUUTOKAUPPA Luettelo: www.loytotavara.net Ravintola Verkahovissa, Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku Ke 11.5. klo 19.00 Esittely klo17.30 Suomen löytötavarapalvelun
Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 7. toukokuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA HENRIKINKIRKOSSA vietetään äitienpäivää taatusti tavallisesta poikkeavalla tavalla, nimittäin matkalla makujen maailmaan äitienpäivälounaan merkeissä. Pääkokit Klaus Rytöhonka ja Anssi Miettinen tarjoavat kirkossa äitienpäivälounaalla eksoottisia makuja, jotka sopivat kaiken ikäisille. Jälkiruokana on tuttua ja turvallista täytekakkua. Äitienpäivälounasta on tarjolla kello 13.00–14.30. Äitienpäivälounaalle Henrikinkirkkoon –TILKKUTÄKKIMEININKI on minua. Tykkään sisällyttää vaatekappaleisiin paljon. On kiva kun lapset kysyvät äideiltään, että mikä tuo on, kertoo Eemeli Hietanen, 17. Hietanen tekee vaatteita itse ylimääräisiä kankaita maalaamalla, mutta käy myös kirpputoreilla. – Kengät olen ostanut UFF:ilta. Paita on Santa Cruz Skateboardsin ja flanellipaita faijani. Painatan tpaitoja ja maalaan sabluunoista läpi. Minulla on myös samanlainen nahkatakki ja nyt olen alkanut tehdä samanlaisia shortseja. Housut ovat olleet alunperin Crockersin ja liivi EMP:ltä. Nyt ne ovat ottaneet tällaisen muodon. Jalassa Hietasella on yleensä maiharit. – Kun kelit lämpenevät, käytän vanhemman näköisiä hippikenkiä. Ostan kengätkin mielelläni käytettynä. DIY-tilkkutäkkityyli Valmistatko itse vaatteesi? Mistä saat ideoita ja inspiraatiota? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Kultakala? Mikä kultakala? KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. ILKKA LAPPI IPANAMONOLOGI NOSTALGINEN TURKU Juha-Matti Rantanen Eemeli Hietanen, Yliopistonkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN KUNNALLISNEUVOS Gustav Albert Petrelius oli tunnettu turkulainen lahjoittaja sekä liikemies. Vuonna 1836 syntynyt Petrelius oli porilaisen kultasepän poika, joka muutti jo 14-vuotiaana Turkuun myymäläapulaiseksi. Lahjakas poika oppi vauhdilla uuden kotikaupunkinsa tavoille ja hänen statuksensa kohosikin nopeasti. Petreliuksesta tuli yksi Turun merkittävimmistä ja varakkaimmista henkilöistä. Hän loi omaisuutensa teollisuusjohtajana, laivanvarustajana sekä kiinteistöjen omistajana. Petrelius omisti muun muassa valtaosan Barkerin puuvillatehtaasta. Hän rakennutti Linnankadulle Kansallisen kirjakaupan talon, jossa hän myös itse asui. Hänellä oli menestyvää liiketoimintaa myös Helsingissä. Petrelius harjoitti liiketoimintansa rinnalla jatkuvaa hyväntekeväisyyttä kotikaupunkinsa hyväksi. Hänen kukkarostaan sai alkunsa moni yleishyödyllinen hanke. Petreliuksen varoilla nousi hänen nimikkopuistoonsa lastenkoti, joka kantoi itse mesenaatin sekä vaimonsa Johannan nimeä. VUONNA 1886 Luostarinmäelle nousi vanhainkoti Hemmet, jonka kohderyhmänä olivat ikääntyneet neiti-ihmiset. Petrelius halusi myös kaunistaa sekä elävöittää kaupunkikuvaa, jotta sen asukkaat viihtyisivät siellä paremmin. Hänen toimestaan syntyi Samppalinnan puisto sekä yleinen kylpylä Aurajokirantaan. Jälkimmäinen ei ollut kummoinenkaan bisnes, mutta Petrelius halusi sitkeästi pitää sitä yllä ihan turkulaisten takia. Mesenaatilla oli tapana pitää juhlia upealla Ruissalon huvilallaan ja hän kertoi aina niiden yhteydessä uusista lahjoituskohteistaan. Ja niitähän riitti. Petrelius oli myös suuri taiteen ystävä ja hän tuki useita lahjakkuuksia uriensa alkutaipaleella. Eräs Petreliuksen tukemista taitelijoista oli Felix Nylund, joka sai myöhemmin kunnian suunnitella tukijansa hautamuistomerkin Turun vanhalle hautausmaalle. Petrelius menehtyi rakkaalla huvilallaan 13. kesäkuuta 1910. Hän oli testamentannut Turun kaupungille viittä miljoonaa euroa vastaavan summan, jonka hän toivoi käytettävän kaupungin ehostamiseen. Testamentin toteuttajat eivät osanneet kuitenkaan käyttää Petreliuksen perintöä parhaalla mahdollisella tavalla. Nylund sai sentään tehdä vuonna 1915 Samppalinnan puistoon Petreliuksen muistomerkin, jossa ovat symbolisesti lastenkotiin viittaavat äiti ja lapsi. Lisäksi Turun vanhan pääkirjaston edessä oleva suihkukaivo on nimetty kaupungin hyväntekijän mukaan. Koko kaupungin mesenaatti Suurlahjoittaja G.A. Petreliuksen nimi nousee esiin joka puolella Turkua ERILAISET pallopelit ovat lähellä 5-vuotiaan Wilmer Isakssonin sydäntä. Mitä pelejä harrastat? – Eniten jalkapalloa ja käsipalloa, mutta kaikki pallopelit ovat kivoja. Jalkapallo on ehkä kivoin. Kuinka monta iltaa viikossa menee harrastuksiin? – Yhtenä iltana on jalkapalloharjoitukset ja yhtenä iltana on käsipalloharjoitukset. Mikä niissä lajeissa on parasta? – Futis on parasta, jos on matsi. Harjoittelu on välillä vähän tylsää. Kuinka kauan olet harrastanut jalkapalloa ja käsipalloa? – Käsipalloa olen pelannut vuoden. Jalkapallo alkoi tämän vuoden alussa. Oletko katsonut televisiosta jompaa kumpaa lajia? – Olen katsonut molempia. Välillä me katsotaan jalkapalloa viikonloppuisin mun isän ja enon kanssa yhdessä. Onko sulla suosikkijoukkuetta? – Manchester United oli ennen, mutta nyt tykkään eniten Barcelonasta. Ja sitten Christiano Ronaldo on hyvä pelaaja, vaikka pelaakin Real Madridissa. Mikä Barcelonassa on niin hyvää? – Ne ovat vaan niin hyviä ja tekevät paljon maaleja. Meinaatko pelata isonakin jalkapalloa? – Joo. Mä meen Barcelonaan pelaamaan ja sitten aion muuttaa tivoliin asumaan. Aiotko kesällä katsoa jalkapallon EM-kisoja? – Joo. Mutta ei mulla ole suosikkijoukkuetta niissä. Tulevaisuuden futisstara isiia? shy ja j Gustav Petreliuksen ja rouvansa Annan hautapaasi on yksi Turun hautausmaan vaikuttavimmista. Pasi Leino
7 Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 7. toukokuuta 2016 AMSTERDAMIN Ajax saapuu 19.–21. heinäkuuta kartoittamaan turkulaisia juniorijalkapalloilijoita. Raunistulan tekonurmella järjestettävälle leirille valitaan 40 vuosina 2003–2007 syntynyttä poikajunioria. Ajaxin akatemiavalmentajista Turkuun saapuvat Hollannin maajoukkueessakin 22 maaottelua pelannut Simon Tahamata sekä Hollannin liigassa Ajaxissa, PEC Zwollessa ja AZ:ssa pelannut Peter van der Hengst. Seuraava Litti Turusta? Kuka on tämän hetken paras turkulaislähtöinen futari Euroopan kentillä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI MAAILMALLA eri palloilusarjoissa niin sanotut locker room salet ovat arkipäivää. Toukokuussa, samana päivänä ensi kauden joukkueen julkistamisen kanssa, TPS:n jääkiekkojoukkue järjestää locker room salen. 18. toukokuuta kello 18 alkaen myynnissä ovat muun muassa Saku Koivun Anaheim Ducksin aikaiset pelihousut, Lauri Korpikosken (kuvassa) pelihousut Arizona Coyotes -pelihousut sekä paljon TPS:n varusteita viime kausilta. Myynnin lisäksi locker room salet ovat erinomainen tilaisuus luoda yhteenkuuluvuutta joukkueen ja kannattajien välillä. Mitä matalammaksi kynnys kannattajien ja pelaajien välillä saadaan jo tässä vaiheessa vuotta, sitä enemmän hallissa on ensi kaudella meteliä. Locker room saleissa yhteiskuvat pelaajien kanssa ja nimikirjoitukset ovatkin vähintään yhtä olennainen osa parituntista tapahtumaa kuin itse varusteiden myynti. Kaikki Palloseuran tekemät uudistukset viimeisen puolentoista vuoden aikana eivät ole osuneet häränsilmään. Kaikelle kansalle avoin locker room sale on tapahtuma, josta on vaikea keksiä häviäjiä. Tapahtuman positiivinen vire tulee kaiken järjen mukaan poikimaan myös joukkueen suuntaan ennen pitkää. ILKKA LAPPI Oikea liike ILKKA LAPPI TURKULAINEN vapaaottelija Tom Niinimäki on viettänyt hiljaiseloa joulukuussa 2014 päättyneen UFC-uransa jälkeen. Tuolloin turkulainen hävisi Renato Carneirolle. – Vähän aikaa sen matsin jälkeen oli sellainen olo, että on varmaan aika siirtyä syrjään. Kun salilla sitten koitti auttaa nuorempia, löysi itsekin vähän nuoruuden kipinää ja ajatteli, että miksikäs ei vielä ottelisikin, Niinimäki kertoo. – Valehtelisin, jos sanoisin, ettei taustalla paina yhtään alla olevat tappiot, mutta ne eivät missään nimessä ole pääsyy ottelemiselle. Ottelutaukoa vapaaottelusta on alla vajaa kaksi vuotta, kun Niinimäki 1. lokakuuta astelee häkkiin Espoossa European Fightning Challenge -promootion ensimmäisessä otteluillassa. – EFC:n taustalla on tuttuja ihmisiä, jotka ovat vakuuttaneet minut tekemisellään. Kun minua kysyttiin mukaan, olin mielelläni mukana. Miksen haluaisi olla viemässä suomalaista ja eurooppalaista vapaaottelua eteenpäin. PUOLITOISTA vuotta sitten päättyneen UFC-uran saldona oli lopulta yksi voitto ja kolme tappiota. Niinimäki ei jossittelemaan ala, vaikka monien mielestä parasta osaamistaan hän ei pystynytkään esittämään UFC:ssä. – Ehkä Niklas Bäckströmiä ja Chas Skellyä vastaan oli ylilatautumistakin. Ennen Bäckström-matsia oli voittoputki takaan. Ehkä omatkin Lajilegenda palaa Tom Niinimäki haluaa auttaa eurooppalaista vapaaottelua Tom Niinimäen edellisestä ottelusta Suomessa on ehtinyt vierähtää useampi vuosi. Syyskuussa 2013 Walel Watsonista otettu käsilukko oli viimeinen työnäyte UFC-sopimukseen. Ilkka Lappi odotukset nousivat Rani Yahyan voiton jälkeen, mutta Bäckströmiä ja Skellyä vastaan matsit menivät vähän kuin sumussa. – Viimeinen matsi Carneiroa vastaan oli sitten jo parempi, mutta siinä vaan kaveri oli todella hyvä. Ei tuota vaikeuksia myöntää, että ainakin sinä päivänä hän oli minua parempi, Niinimäki sanoo. Oman tason mittaaminen maailman kovimmassa organisaatiossa oli kokemus, jota Niinimäki kehuu vuolaasti. – Hieno kokemus UFC kaiken kaikkiaan oli. Matkan varrella tehtiin ehkä pieniä virheitä. Esimerkiksi muutto Amerikkaan saattoi olla hätiköity ratkaisu, mutta mitään ei kokemuksesta jäänyt hampaankoloon, hän summaa. HEINÄKUUSSA 34 vuotta täyttävä Niinimäki aikoo jatkaa uraansa ottelu kerrallaan ilman pitkän ajan tavoitteita. Täydessä tikissä mies aikoo kuitenkin viiden kuukauden päästä olla. – Olen harjoitellut ahkerasti ja esimerkiksi ravintoasioita on katsottu vielä entistäkin tarkemmin. Se on myös mahdollista, että ottelen kevyempänä kuin aikaisemmin. Kokeilen kesän aikana, miten paino lähtee putoamaan ruokavalion seurauksena. – Viimeaikaisiin otteluihini. painonpudotukset eivät ole olleet vaikeita, joten voisi olla mahdollista kokeilla ottelemista esimerkiksi 63-kiloisena, mutta sen näkee sitten, pohtii suurimman osan urastaan höyhensarjassa (65,8 kiloa) otellut Niinimäki.
9 Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET 10 Matkailu&retkeily MARIANNE ROVIO MERELLISET maisemat ja vanhat ruukkikylät avautuvat näköaloiksi ravintola Mathildan Marinassa, joka on avannut ovensa vappuna Salon Mathildedalin vierasvenesatamassa. Herkuttelun lisäksi Mathildedalissa, kotoisammin Matildan kylässä, on tarjolla paljon silmänruokaa ja koettavaa. Matkailukohteena alueella pääsee tutustumaan Teijon kansallispuistoon, ruukkikyliin ja alpakkoihin. Lisäksi lähistöllä voi myös golfata sekä käydä vierailemassa kyläpanimossa, kyläleipurissa sekä alpakoiden villaan erikoistuneessa Ruukin kehräämössä. – Tavoitteena on kasvattaa alueen kävijämäärää, monipuolistaa palvelutarjontaa ja nostaa Mathildedal osaksi saariston vilkasta veneilyreittiä, kertoo yrittäjä Maria Rantanen ravintola Mathildan Marinasta. RANTANEN on toiminut jo kolme kesää ravintolayrittäjänä Mathildedalissa. Nyt on tehty suuria muutoksia ja ravintola on laajennettu 100 hengen tiloiksi. Heinäkuun alussa ravintolan yhteyteen tulee myös majoituspalvelua ja tilaussaunat. – Lähden hyvillä mielin kokeilemaan laajempaa toimintaa, sillä tämä on todella kaunis paikka ja uskon, että turistit alkavat yhä enemmän kiinnostua alueesta. Olen tehnyt yrittämisen suhteen radikaaleja muutoksia. Aikaisemmat tilat olivat hyvin pienet ja nyt oli aika luoda paremmat puitteet veneilijöille pestä pyykkiä ja ruokailla sataman vieressä. Lähdin uudistamaan omia tiloja samaan aikaan, kun venesatama uusittiin viime kesänä 300-paikkaiseksi, Rantanen selittää. Mathilda Marina on aivan meren rannalla. Uudistettu venesatama on nyt yksi Suomen suurimmista venesatamista. Satamassa on myös 40 vierasvenepaikkaa. Kauniin alueen toivotaan herättävän laajempaa kiinnostusta ja vierailijamäärien toivotaan kasvavan. – Eniten vierailijoita tulee pääkaupunkiseudulta ja Turusta tulee jonkun verran. Ulkomaalaisia turisteja tulee enimmäkseen Saksasta, mutta kaikkialta maailmasta saavutaan tänne asti Australiaa, Englantia ja Koreaa myöten. ALUEEN eri matkailijayrittäjät aikoivat tiivistää yhteistyötä keskenään. – Paikallinen yhteistyö hyödyttää kaikkia yrittäjiä. Mitä enemmän saamme ihmisiä kylille, sitä paremmin tietoisuus idyllisestä ja aidosti elinvoimaisesta alueesta leviää ja tuo lisää matkailijoita. Toivon, että saisimme pidennettyä sesonkia niin, että ihmiset löytäisivät Teijon ruukkikylille vielä syksylläkin, Rantanen pohtii. Mathildan Marinan rakennutti yksityisomistuksessa oleva PropDev Oy, joka omistaa sataman maaja vesialueet sekä 4,5 hehtaaria maata kylän keskustassa. Rantanen toimii tiloissa vuokralla. – Uusi satamarakennus ja sen ympärillä oleva toiminta tulevat elvyttämään aluetta. Toivomme, että tekemämme usean miljoonan investoinnit tuovat ruukkikylille lisää matkailijoita ja uudistettuun satamaan kausipaikkalaisia. Meille on tärkeätä, että asukkaatkin hyötyvät toiminnastamme, toteaa PropDev Oy:n toimitusjohtaja Elina Hörtner. Huvilat ja ruukki -tapahtuma Teijon ruukkikylissä 14. toukokuuta kello 10–17. Luonnon ja historian kutsu Matildan kylässä puhaltavat uudet tuulet Paikalliset yrittäjät haluavat nostaa Mathildedalin profiilia matkailukohteena. Liisa Käiväräinen
11 Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET 12 Kummalki pual TUULA ISTALA TURKULAISET luontoharrastajat ja -ystävät varmasti tietävät Pohjolan kaupunginosaan sijoittuvan, kaikkialle kaupunkiin näkyvän Juhannuskukkulan. Vaan tietävätkö Pohjolan tai edes lähikaupunginosien asukkaat, minkälaisen luontohelmen ja valtakunnallisesti arvokkaan, suojelun kannalta merkittävän kasvupaikan vieressä elävät? Kasvibiologi Anna Koskela lähtee nelivuotiaan Piin, luonnikkaan huskyn, kanssa oppaaksi. Koskela on toinen Juhannuskukkulan kasvustoa kartoittaneen tiimin jäsen. – Toukokuun ensimmäisinä päivinä merkkejä uudesta kasvukaudesta löytää vain kasvibiologin harjaantunut katse. Koskela osoittaa ylivuotista, kuivuneen sikoangervon vartta. Pienelle kukkulalle ja sen rinteille mahtuu hyvinkin erilaisia kasvupaikkoja, rehevää niittyä, kuivaa kallioketoa, mutta myös kosteaa metsäistä aluskasvillisuutta kuten juolukkaa kosteissa painanteissa. KIISTATTA tiedetään, että Juhannuskukkula on vuosisatoja vanhaa agraariajan Turun ihmisen asuinaluetta. On viestejä ja viitteitä rautakautisesta asutuksesta, laiduntamisesta ja vanhoista kulttuurikasveista. Merkille pantakoon, että alue oli aina 1950-luvulle saakka jossakin määrin kaupungin takaja laidunmaata. Juhannusvuorelta avautuu myös upea näköala alemmaksi ja etäämLuonnon aarteita silmien alla Juhannuskukkulalla elää 275 eri kasvilajia Anna Koskela tuntee Juhannuskukkulan kasvit. Pii myötäilee. Tuula Istala mälle sijaitsevaan kaupunkikeskustaan. Lähimmän kerrostalon parvekkeelta voisi todennäköisesti ulottua koskettamaan vanhaa perinnemaisemaa. Vain Patterinhaassa on yhtä arvokas, toinen valtakunnallisesti merkittävä Turusta löydetty biotooppi kuin on Juhannuskukkulalla. Ympäristökeskuksen ja Turun luonnonsuojeluyhdistyksen aktiivisuudesta ja aloitteesta Juhannuskukkula on saanut suojelumerkinnän, sen kasvit on inventoitu. KAUPUNKI on osallistunut ja osallistuu kukkulalla järjestettyihin maiseman raivaustalkoisiin. Pahoin pusikoituneessa ja umpeenkasvaneessa maastossa talkoolaiset ovat käsipelillä raivanneet valoa ja elintilaa matalalle ja sinällään vaatimattomiin elinoloihin mukautuneille kasveille. Koskela huomauttaa, että Juhannusvuoren kaltainen perinnebiotooppi on itse asiassa kiitollinen suojelukohde asutuksen keskellä siksi, että tyypilliset ketoja niittykasvit ovat matalia ja vaatimattomia, kulutuksen kestäviä. Laiduntamiseen mukautuneina, sinnikkäinä ja sitkeinä lajeina ne sietävät urbaania ympäristöään ja ihmisiä. Juhannuskukkulalla on kartoitettu kaikkiaan 275 eri kasvilajia, isoimmat puut ja matalimmat kasvit mukaan lukien. Maasto on paikoin vaikeakulkuista. POHJOLA
13 Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET Kummalki pual: Pitkämäki&Pohjola
Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET 14 Kummalki pual POHJOLA ILKKA LAPPI VIIDESSÄ vuodessa Logomo on ottanut paikkansa olennaisena osana turkulaista kulttuurija elinkeinoelämää. Kulttuuripääkaupunkivuodeksi henkiin herännyt rakennus on kasvattanut kävijämääriään vuosi vuodelta. Viime vuonna Logomossa vieraili yhteensä 318 000 kävijää. – Hyvin tuntuvat turkulaiset meidät löytäneen. Alkuaikoina kuului sellaisia viestejä, että olemme kaukana keskustasta, mutta sellaista ei viime vuosina ole enää ainakaan meidän korviimme kantautunut, iloitsee Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä. Huhtikuun lopussa Logomo palkittiin Suomen parhaana yli tuhat henkeä vetävänä tapahtumatalona Evento Awards -gaalassa. Voittajan valitsi kotimaisista ja kansainvälisistä markkinointiviestinnän ja tapahtuma-alan osaajista koottu tuomaristo. – Tällaisella tunnustuksella on iso merkitys Logomolle. Olemme tehneet tarkoituksella töitä eri tavalla kuin muualla ja tämä on yksi osoitus siitä, että asiat toimivat. Olemme kuitenkin vielä nuori talo, mutta olemme saaneet jo kansallista näkyvyyttä ja maineemme on hyvä, Rytsä hehkuttaa. MYÖS tulevaisuus Logomon osalta näyttää valoisalta. Lähivuosina ympärille nousee asuinalue Fabriikki. Myös pitkään suunnitteilla ollut uusi silta Logomoon on tuloillaan. Suunnittelukilpailun kilpailuaika päättyy tässä kuussa ja syksyllä 2017 uuden sillan pitäisi kuulua Turun katukuvaan. – Kaikki infrastruktuurin kehittyminen on meidän kannaltamme positiivista ja helpottaa meidän saavutettavuutta. Jo ensi syksynä saamme lisää parkkipaikkoja. Kaikki tällaiset asiat ovat meille tärkeitä, koska haluamme olla helposti lähestyttävä paikka. Viime kesänä Logomossa järjestettiin avoimet ovet, jossa rakennuksen jokaiseen soppeen pääsi kurkistamaan. Tapahtuma sai suuren suosion ja tuolloin Logomossa vieraili yli tuhat ihmistä. Kesäkuun 15. päivä Logomon ovet jälleen aukeavat kaikelle kansalle. – Olemme profiloituneet isojen tapahtumien ja konserttien paikkana. Avointen ovien avulla ihmiset ehkä vielä paremmin havahtuvat siihen, että meillä on tiloja ihan pieniinkin tapahtumiin, Rytsä toteaa. KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIVUONNA Logomossa oli useita isoja näyttelyitä, esimerkiksi Tuli on irti. Sittemmin näyttelyjä ei Logomossa ole nähty, vaikka yleisö onkin niitä toivonut. Osin tilanpuutteesta johtuen näyttelyitä ei viime aikoina ole ollut. – Näyttelyt on sellainen asia, jota itsekin olen halunnut takaisin ohjelmatarjontaamme. Kun kaupunginteatterin remontti valmistuu ja he lähtevät meidän tiloistamme, meille vapautuu tiloja, joissa on tarkoitus järjestää jälleen myös näyttelyitä, Rytsä kertoo. Ihmisten löytämä konepaja Näyttelyt palaamassa vuoden tapahtumataloksi valittuun Logomoon Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä muistuttaa, että talosta löytyy tiloja myös pieniin tilaisuuksiin. Tara Jaakkola
15 Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET Kummalki pual: Pitkämäki&Pohjola
16 A A M U S E T HUUSHOLLISSA Lauantai 7. toukokuuta 2016 Mitä ominaisuuksia sinä arvostat kodissasi? SUOMALAISISTA vain kolme prosenttia voisi kuvitella asuvansa muun kuin puolison tai perheen kanssa. Tämä käy ilmi RE/MAXin At Home in Europe -kyselystä. Koko Euroopassa vastaava luku oli 12 prosenttia. Suomalaisten ihannekodissa on 115 neliömetriä ja viisi huonetta. Suomalaiset arvostavat parkkipaikkaa, omaa huonetta, viheralueiden läheisyyttä, parveketta tai terassia ja julkisen liikenteen läheisyyttä. Suomalainen haluaa yksityisyyttä KIINTEISTÖNOMISTAJAT voivat helpottaa jäteautonkuljettajan työtä pienillä ratkaisuilla. Jo jäteastian sijoittamisella, asianmukaisella täyttämisellä ja alueen kunnossapidolla on valtava merkitys kuljettajan työn kannalta. – Vaikka oman keräyspaikan puutteet tuntuvatkin pieniltä, ne kertautuvat kuljettajan työpäivässä, muistuttaa asiantuntija Vuokko Puro Työterveyslaitokselta. Kuljettaja saattaakin tyhjentää työvuoronsa aikana jopa 350 jäteastiaa ja kivuta yli sata kertaa jäteautoon ja sieltä pois. Apua roskakuskille Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. OONA KARHUNEN PIKKUHILJAA saapuva kesä saa pian viimeisimmätkin vilukissat kaivamaan terassikalusteensa esille. Stailaaja Anne Örling kuitenkin kertoo, että ihmiset perehtyvät terassin sisustamiseen todella vähän. – Tänä päivänä on kerrostaloasuntojakin, joissa on ihan isoja, sadan neliön terasseja. Ne ovat vain aika usein jääneet varastokäyttöön. Jos ei ole esimerkiksi kesämökkiä, voisi olla ihan kiva pistää terassi kuntoon, Örling miettii. Eniten ihmiset kaipaavat Örlingin mukaan apua tilan käytön ongelmiin. – Apua tarvitaan siihen, että osataan hankkia oikean kokoiset ja oikeanlaiset kalusteet sekä helppohoitoiset kasvit. Jos on sadan neliön terassi ja on normaalikokoiset terassikalusteet tai matto, se näyttää ihan pieneltä piperrykseltä. Kaikki pitää olla suurta suuressa tilassa ja kaikki pientä pienessä tilassa. ÖRLING kertoo, että ihmiset tuntuvat usein ostavan terasseilleen vain uutta. Hienon terassin saadakseen ei kuitenkaan tarvitse kuluttaa koko omaisuuttaan. – Terassilla voisi käyttää muutakin kuin terassikalusteita. Vanhoja puutarhakalusteita voi tuunata. Ei kalusteiden tarvitse aina olla valkoisia, ruskeita tai puun värisiä, vaan niistä voi hyvin tehdä iloisen limenvihreitä tai sinisiä. Vanhat keittiötuolitkin ovat älyttömän kivan näköisiä kerrostalon parvekkeella. Örling kehottaakin miettimään terassia tavallisen sisustamisen ja etenkin jonkin tietyn teeman kautta. – Voi olla purjeen mallista verhoa, köyttä ja ankkuria, ja istuintyynyissä voi käyttää merihenkistä kangasta. Terassille voi laittaa myös karamellimaista vaaleanpunaista ja fuksiaa. Päivänkakkarateema tuo romantiikkaa. Modernimpaa tyyliä taas saadaan mustavalkoharmaalla ja pleksillä. SUURIMPIA ongelmia terassin sisustamisessa ovat Örlingin mukaan etenkin keskusta-alueen pienillä parvekkeilla käytetyt, liian suuret kalusteet. Lisäksi parvekkeet on usein jätetty vaisuiksi. – On pöytä ja kaksi tuolia. Se on siinä. Parvekkeelle saisi kuitenkin laitettu verhoja, mattoja, tyynyjä ja torkkupeittoja. Esimerkiksi lyhty on monikäyttöinen. Kesällä sen sisällä voi pitää kukkasia, loppukesästä voi käyttää valosarjoja ja syksyllä sinne voi laittaa kynttilän. Polyrottinkiset terassikalusteet ovat jo jonkin aikaa olleet monen suosikki. Örling kertoo, että sen lisäksi on alettu käyttää myös läpikuultavia pleksituoleja sekä värikkäitä muovituoleja. Värimaailma on usein limenvihreää, turkoosia, oranssia ja fuksiaa. – Nyt muotia ovat myös riippuvat kukka-amppelit, joita käytettiin 70-luvulla. Ne ovat palanneet. Sen myötä tulee varmasti kohta myös paljon roikkuvia verenpisarakukkasia. Jotain uutta, jotain vanhaa Polyrottinki ja amppelit valtaavat terassit Terassia sisustettaessa on tärkeää, että kalusteet ovat sopivankokoisia tilaan. Värejä muuttamalla voidaan kulkea eri tyylien välimaastossa. Anne Örling KOTITALOUKSISSA käytettävien sähköja lämpöenergiamittareiden luotettavuutta valvottiin vuonna 2015 tehostetusti 12 EU-maassa. Testatut sähköenergiamittarit läpäisivät testit, mutta 18 lämpöenergiamittarista kuusi ei täyttänyt vaatimuksia. Molempien tuoteryhmien merkinnöistä ja dokumenteista löytyi puutteita. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes testautti kaksi energiamittaria ja tutki dokumentteja. Sen mukaan vaatimusten vastaiset mittarit eivät löytyneet Suomesta. Energiamittarin lukeman perusteella määräytyy laskun suuruus. Puutteita mittareissa
17 Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET Asunnot
Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET 18 Asunnot
19 Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET
20 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 7. toukokuuta 2016 ABOA Vetus & Ars Novan Takkahuoneessa avautunut Anneli Nygrenin videoteos Vampyyrin tutkijat johdattelee vampyyritarinoiden äärelle. Lyhytelokuvassa monikerroksellinen tarinaperinne sulautuu nykyhetkeen ja muodostaa absurdin kertomuksen. Teoksen pääosassa ovat turkulaiset opiskelijat, jotka syventyvät tutkimaan verikreivittäreksi kutsuttua Elisabeth Bathorya. Teos esillä 11. syyskuuta asti. Vampyyrit mellastavat Turussa VANHA musiikkipiirien ”totuus” tietää kertoa, että jos levynkannesta tulee hyvä fiilis, ei levy voi olla täysin kelvoton. Valtteri Laurell Pöyhösen johtaman Dalindèon Slavic Souls -levyn kansi on tulvillaan fiilistä. Ja kyllä, levy on mainio. Jazzpumppu Dalindèo räjäytti pankin edellisellä levyllään Kallio korjaten kotiin palkinnot ja saaden jazzkansan suosion. Slavic Soulsilla menestysreseptin aineksia ei ole heitetty tunkiolle, mutta pelkkään vanhan toistamiseen ei ole myöskään lähdetty. Tutut elementit ovat kuitenkin olemassa. Laurell Pöyhösen rautalankakitara on tunnistettava elementti poljennon keskiössä, mutta yhtälailla tärkeitä elementtejä bändin kokonaissoundissa ovat iskelmälliset sävyt ja Karibialta kylmään pohjolaan lämpöä tuovat puhallinsoundit. Dalindèon soundissa on aina ollut jotain hyvin elokuvallista. Niin tälläkin kertaa, vaikka elokuvallisuuden lähdettä on vaikea määritellä. Olipa se mikä tahansa, Slavic Souls voisi soida vaikka kokonaisuudessaan elokuvan soundtrackina. Kaurismäkeläisessä elokuvassa, jonka perusvire olisi melankolian sijaan optimistinen ja roolihahmot puhuisivat yli kolmen sanan lauseita, kirjakieltä välttäen. Kenelle: Monipuolisuudesta nauttiville jazzdiggareille. Arvio: Odotettu onnistuminen, mutta yllättää silti iloisesti. ILKKA LAPPI Hyvä kansi, hyvä fiilis i l i lll tä i k l Näitkö vanhan koulukunnan progesuuruuksia 1960-70-luvuilla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI SUOMALAINEN proge elää uutta tulemistaan. Uuden sukupolven progebändejä on noussut viime vuosina esiin ja myös yleisö on löytänyt progen. Samaan aikaan historia on vahvasti esillä esimerkiksi Love Records i n j u h l av u o d e n m y ö t ä . Legendaarisen levy-yhtiön perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Rumpali Vesa Aaltonen on yksi suomalaisen progen legendoja, joka on pysynyt kuvioissa progen kultavuosista 1960-luvulta lähtien. Aaltonen soitti rumpuja monella Loven julkaisemalla klassikolla muun muassa Tasavallan Presidentissä ja Pekka Pohjolan taustalla. Monipuolisella musiikkimiehellä on proge verissä, sillä viime vuonna Aaltonen kasasi ympärilleen uuden sukupolven soittajista koostuvan Vesa Aaltonen Proge Bandin, jonka ohjelmisto koostuu Tasavallan Presidentin, Pekka Pohjolan, Jukka Tolosen, Made in Swedenin ja muiden Aaltosen vanhojen kokoonpanojen materiaalista. – Minulta on tasaisin väliajoin kysytty, aionko vielä palata vanhan materiaalin pariin. Sitä on toivottu kuultavaksi myös livenä. Tasavallan Presidentin paluu 2006 ei ollut kauhean onnistunut. Soitimme silloin joitain hyviä keikkoja, mutta joukossa oli myös huonoja. Sellainen olo oli, että jos nyt en tee tätä, niin en enää koskaan, Aaltonen sanoo. 66-VUOTIAAN rumpalin ympärillä on reilusti nuorempia soittajia. Yhteinen sävel vanhoihin klassikoihin löytyi kuitenkin helposti ikäerosta huolimatta. – Kaikki, joita kysyin mukaan, olivat todella innoissaan jutusta. Kun aloitettiin treenit, minun piti oikeasti tehdä hommia, että biisit muistuivat mieleen, mutta muut soittajat olivat tehneet kotiläksynsä todella hyvin. Suomeen on syntynyt uusi progen soittajien sukupolvi, joka on todella taitavaa, Aaltonen kehuu. Toistaiseksi Vesa Aaltonen Proge Band on tehnyt neljä keikkaa, muun muassa Tavastialla Juhani Merimaan ”käskystä”. – En edes myynyt bändiä Merimaalle. Hän vain ilmoitti, että ”tämä on hyvä juttu, tulkaa tänne”. Sitten soitettiin sunnuntai-iltapäivänä Tavastialla. Paikalla oli 350 ihmistä ja todella hyvä tunnelma. Se yllätti minut eniten, että reilusti yli puolet yleisöstä oli alle 30-vuotiaita. He eivät olleet sattumalta paikalla vaan olivat varta vasten tulleet katsomaan meitä. KEIKOILLA biisit soivat lähes sellaisina kuin ne on totuttu levyiltä kuulemaan. – Tosin tässä bändissä ei ole laulajaa eli kaikki biisit ovat instrumentaaleja. Biisit ovat myös tiiviimpiä kuin 1960–70-lukujen liveversiot. Silloin soolot saattoivat kestää vartin. Nytkin ne saavat rönsytä, mutta sooloissa pitää olla pointti. Ei kukaan jaksa nykyaikana kuunnella pitkää sooloa, jossa ei ole mitään pointtia, Aaltonen naurahtaa. Vesa Aaltonen Proge Band Gongissa 12. toukokuuta. Vielä kerran Pressaa Vesa Aaltonen palasi nuoruutensa klassikoiden pariin Rumpali Vesa Aaltonen on elävä linkki progen kultakauden ja uuden polven progen välillä. Vesa Aaltosen arkisto
21 Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 7. toukokuuta 2016 AAMUSET 22 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! RAISIOSSA on Smart Chemistry Park Open Day. Hieno termi. Ovatko osallistujat siis nykyajan puistokemistejä? Nokkelien puistokemistien vapaapäivä. JORMA Ollilan johtama tomuinen maabrändityöryhmä taisi saada aikaiseksi... no, suurinpiirtein ei yhtään mitään. Nyt ulkoministeriö on valjastanut tavalliset suomalaiset nuoret vlogaamaan arjestaan YouTube-kanavalleen. Hyvä! Tätä parempaa idea ei voi tulla. ALKAA olla kulunut väite, että toriparkkia kannattaa vain ”pieni vähemmistö”. Vaikuttaa valtuustossakin kannat olevan melkoisen tasoissa. Vai eivätkös ne valtuutetut edustakaan tässä asiassa äänestäjäkuntaa? TURUSSA käynnistyy katupylväiden kuntokartoitus. Radio Airiston Aaltojen hankkimien tietojen mukaan jokaiselle pylväälle suoritetaan kolmivaiheinen testi: rytkytys, kivitys ja juurelle pissaaminen. Näinhän ihmiset yhteistä omaisuutta tuppaavat kohdella. MITÄ ajatuksia Turun jalkapallokenttien määrä herättää? SAVOLAINEN: Turun jalkapalloilussa on tapahtunut iso virhe. Yhdelle seuralle ja omistajataholle on annettu omistusoikeus Turun hienoimpaan stadioniin. Se ei ole yrittäjän virhe vaan kaupungin poliittinen virhe. LIUKKONEN: Jos julkinen valta on kohdellut tasa-arvoisia osapuolia niin että toista on suosittu, niin kritisoin sitä voimakkaasti. Periaatteessa julkisen vallan pitäisi kohdella kaikkia tasapuolisesti. Ei saisi olla mitään korruptioon viittaavaa. MS: Itsekin jonkinnäköisenä oikeudenmukaisena porvarina sanoisin, että tällaiset luovutukset joidenkin hyväksi toisia vastaan ovat väärin. KL: Jos on ollut joku niin sanottu tarjouskilpailu tai sopimus, jossa molemmat osapuolet ovat hyötyneet siitä, siinä tapauksessa ymmärrän sen. Kun puhutaan siitä, mikä on oikein ja väärin, eikä asia ole suoraan lainvastaista, kysymys on poliittinen. MS: On kohtuutonta, että toinen seura TPS on kentätön. Urheilupuiston yläkenttä ei täytä kriteereitä. Se on pieni ja tehty toisille lajeille. Yleisurheilijat taas eivät haluaisi antaa Paavo Nurmi Stadionia TPS:n käyttöön. Meillä on se tilanne, että toinen seura kärsii suunnattomasti poliittisesta kähminnästä. Se pitäisi ehdottomasti neuvotella poliittisesti läpi, että TPS saa jatkuvasti pelata siellä. Urheilupuistossa näin nyt kai käykin. Jos joukkue on siellä vaikka neljä tai kymmenen tuntia viikossa, mitä se on muilta pois? KL: Pitäisikö sitten keskittyä vääryyden oikomiseksi vai että saataisiin TPS:lle jokin muu katsomollinen kenttä? MS: On käsittämätöntä, että kausi oli jo alkamassa, eikä joukkueella ollut kenttää. Joukkueen olisi pitänyt lähteä pelaamaan esimerkiksi muille paikkakunnille. Tilanne oli vaativa, mutta politiikassa pitäisi tehdä nopeita päätöksiä aina, kun puhutaan urheilusta, nuorisotyöstä tai muusta sellaisesta. KL: Asiaan on varmasti laitettu lobbaamista ja painetta. MS: Kyllä uskon että seuran johto tekee jatkuvasti paljon työtä asian eteen. Kaupungin virkamiesten ja poliitikkojen on panostettava paljon tällaiseen asiaan. On naurettavaa että tällaista on päässyt edes syntymään. Nythän kävi niin että Tepsi joutuu siirtämään pari ensimmäistä kotiotteluaan. MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Seniori VS Studentti KOTIKULMIEN lähimetsät, lähiöiden keväisin kuhisevat ojanpenkereet, pölyttäjien kaupunkiniityt, hoidetut puistot, sulamisvesipurot ja kalojen vesireitit. Luonto kuuluu kaikkialle, se kuuluu myös kaupunkiin. Vehreä elävä kaupunki on myös asukkaiden mieleen, sillä kukaan ei tähyä kerrostalon ikkunasta mieluummin parkkipaikkaa ja betoniseiniä kuin lehtevän puun linnunpesää. Kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunta päätti 26. huhtikuuta kaavoittaa asutusta Ruohonpään Teerikarinpuistoon ja pian käsiteltäväksi tulee suunnitelmat Itäharjun Tapionpuistoon. Taannoin toisessa valtuustokäsittelyssä palautettiin Vasaramäen Marjamaan kaava onneksi uuteen valmisteluun, jossa alueen puistot huomioidaan paremmin. Kaupunkiluonnosta ja lähimetsistä puhutaan vain silloin, kun niiden säilyttämisen puolesta pitää kamppailla. Harvemmin sen sijaan keskustellaan uudesta tilasta luonnolle ja metsille. On selvää, että joskus nurmia ja niittyjä otetaan asuinrakentamisen käyttöön kaupungissa, jossa halutaan lisätä kestävyyttä myös tiiviin rakentamisen kautta. Joka kerta täytyisi menetyksen suuruutta arvioida erikseen. Joka kerta pitäisi myös kysyä, voiko viheralueita lisätä alueelle muulla tavalla? Tämä ei viheralueita pilkkovia tahoja usein kiinnosta. Turussa puuttuu tahtoa arvottaa luonto samalle viivalle kuin rakennettu ympäristö. Asukkaiden lähiluonnon arvoa pitää punnita muutenkin kuin rakennushankkeiden kautta. Olemme hyviä hoitamaan kaupungin erinomaista puistoverkkoa, mutta valitettavasti epäonnistumme usein näkemään luonnontilaisten alueiden yhtä tärkeän merkityksen. Asukkaiden aktiivisuus lähiluonnon puolesta tuo lähimetsän arvon näkyväksi. Päättäjän pitäisi pystyä arvioimaan lähiluonnon merkitystä kuitenkin ilman kansanliikkeitäkin, sillä aina asukkailla ei ole tietoa tai kapasiteettia koota vaikuttamisjoukkoja hyvän asian taakse. Näin on käynyt Hannunniitussa, jossa Jussi Ollinpojan puistoon rakennetaan juuri nyt valtavaa parkkipaikkaa lähiössä, jossa autoruuduista ei toden totta ole pulaa. Lähimetsän naapureiden lisäksi Jussi Ollinpojan puistoa jäävät kaipaamaan viereisessä omaishoitokeskuksessa säännöllisesti vierailevat lukuisat ikäihmiset, joille jokakeväinen valkovuokkomeri on tuonut iloa, ulkoilumotivaatiota ja yhteisiä retkiä arkeen. Kaupunkiluonto tarvitsee lisää puolustajia ja näkyvämpää sijaa Turussa. Politiikassa pitää puolustaa niitä joilla ei ole ääntä. Luonto ei ole kaupungissa riippakivi. NIINA RATILAINEN (VIHR.) KAUPUNGINVALTUUTETTU VALTUUSTORYHMÄN PUHEENJOHTAJA Luonto kuuluu myös kaupunkiin
23 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 7. toukokuuta 2016 KOLUMNI KUMMALLINEN havainto jalkapallokeväältä – pelaajatyyppi on olennaisesti toinen kuin vanhoina hyvinä aikoina. Nykypalloilija muistuttaa lentopalloilijaa. Lihasmassaa ei saa olla liikaa, vaikka pomppua, kimmoisuutta ja ketteryyttä tarvitaan. Nykyfutaaja on kestävyysurheilija. Parhaat pistelevät kentää päästä päähän 11 kilometriä ja rapiat pelin aikana. Silti pitää olla nopea kuin raketti. Sanomattakin on selvää, että rasvaprosentti on alhainen, jos sellainen on. Vanhan mallin persjalkaiset laitapakit, kuten Berti Vogts, Ove Hyökki ja Jyrki Hännikäinen, loistavat poissaolollaan. Nykyihanne on sähköjohdolta näyttävä Riyad Mahrez, vuoden pelaaja Englannin valioliigasta, Leicesteristä. Nykyisillä ei ole rintakehää lainkaan ja kalsarihousujen lahkeet lepattavat tyhjinä. Lihakset ovat taakka ja loukkaantumisriski. Äskettäin edesmennyt Johan Cruyff sen sijaan oli 1970-luvulla moderni ilmestys riukumaisine ulkomuotoineen aikana, jona kukkakeppiys kertoi lähinnä epäurheilijamaisista elintavoista. Cruyff olikin Cruyff, oman tiensä kulkija. Ero etenkin jääkiekkoilijoihin on melkoinen. Aiturisuuruus Arto Bryggare loihe lausumaan, että jääkiekko tuhoaa lahjakkuudet ja suututti koko kiekkokansan. MUTTA totta se on. Kun lahjakas urheilijanalku valitsee jääkiekon, paluuta ei ole. Lihasmassa kasvaa, ketteryys on muisto vain. Hannu Rautalan kesäharjoituksissa hikoilevat kymmenottelijoiden näköiset miehet, jotka eivät ole kestävyysurheilijoita ja jotka liikkuvat sulavasti vain luistimilla. Kuuvuoren portaat ovat liian hapokkaita kenelle tahansa, mutta erityisesti kiekkomiehille. Kaukalossa ei saa olla liian kevyt. LASSE VIRTANEN Lepattavat lahkeet Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T MONI on varmasti tunnistanut, että poliittinen kulttuurimme on ongelmakeskeistä ja vaihtoehdotonta. Hallituspuolueet eivät tietenkään halua tätä myöntää, mutta pakon sijasta kyse on arvovalinnoista. Oikeistohallitus tekee oikeistolaista politiikkaa, joka pohjautuu individualismiin. Suomen nykyhallitus haluaa, että jokainen huolehtikoon itsestään. Valtion tehtäviä ja ihmisten turvaverkkoa halutaan karsia. Aiemmin Suomessa on lähdetty siitä, että vahvat auttavat heikkoja. Nyt ihmiset eivät uskalla ottaa minkäänlaisia riskejä, jollei oma varallisuustaso ole sellainen, ettei yhteiskunnan turvaverkolle tule tarvetta. Tästä negatiivisuuden ja kurjistamisen kierteestä täytyy päästä eroon, sillä politiikassa on aina vaihtoehtoja. PETRA PELTONEN DEMARINUORTEN VARAPUHEENJOHTAJA Politiikassa on aina vaihtoehtoja OSTIN viime elokuussa Fölin 90 vuorokauden kortin. Kadotin kortin 19. lokakuuta. Ostin uuden kortin noin 23.–24. lokakuuta, tällä kertaa 30 vuorokauden kortin. Joukkoliikennetoimistossa minulle kerrottiin, että jos kortti löytyy, se hyvitetään. Löysin kortin huhtikuun 20. päivän tienoilla. Olen asioinut Fölin kanssa. Minulle on sanottu, että minun olisi pitänyt kuolettaa kortti, jotta näin olisi saattanut tapahtua. Puutteellisen (olemattoman) neuvonnan vuoksi en osannut moista toimenpidettä vaatia vaan kortille laitettiin vain esto, ettei sitä pysty käyttämään. Pystyn todistamaan, että minulla on ollut kaksi Fölin aikalatausta samanaikaisesti noin 30 vuorokauden ajan ja käyttänyt vain toista. Fölikin sen myöntää, mutta ei suostu korvaamaan menetetystä ajasta mitään, koska heidän ehtonsa olivat sellaiset. Ehtoja on nyt muutettu, mutta Föli ei suostu katsomaan asiaa takautuvasti. Katson saaneeni virheellistä informaatiota sekä lipun kuolettamisessa että henkilötietojen keruussa. Minulta pyydettiin molempien korttien kohdalla henkiökohtaiset tiedot. Oletin, että tiedot yhdistetään kortteihin, mutta näin ei tapahtunut ilmeisestikään. Ihmettelen siis suuresti, mihin Föli on käyttänyt henkilökohtaisia tietojani. Föli vastaa vain nimellä Föli, koska se on heidän tapansa. Tapa muistuttaa viime vuosituhannen käytäntöjä. Niinpä allekirjoitan tämän, MATKUSTAJA Rouvaherra Föli