Aamuset I Kaupunkimedia HT KA U P U N KILE Lauantai 2. elokuuta 2014 | Nro 56 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä
!
! Asuinalueet eriytyvät, lähiöpäiväkodeille Uutiset s. 6 halutaan lisää tukea. '* ! #$ ! ,) )(( % # + ' # + ' * ! Reissusta kotiutunut Jokiranta roskiksena Kaksi Kuustosta Puoli vuotta Floridassa harjoitellut Tom Niinimäki valmistautuu seuraavaan otteluunsa vaihteeksi kotimaisemissa. Urheilu s. 10 Turun luonnonsuojeluyhdistys keräsi kilokaupalla festariroskia. Miksi jokirantaa käytetään yleisenä roskiksena? Eko&teko s. 12 Naapureina asuvien Iina ja Minka Kuustosen yhteistyö toimii sekä siviilissä että valkokankaalla. Viihde s. 14 7l\GHQ SDOYHOXQ WUXNNLWDOR P\\QWL YXRNUDXV KXROWR \ J2 HU 7UXN NLW 9HLNND 6WnKO R E O D
"" &, ', 9X R G H VWD ZZZ WUXNNLWDOR FRP +LLVNDQDXNHDQWLH .DDULQD !
=$=$%(//$ !
2 Lauantai 2. elokuuta 2014 AAMUSET 7lKWLDUWLVWLW 7XUXVVD
!
3 AAMUSET Lauantai 2. elokuuta 2014 6DWXPDLVWD NDXQHXWWD XVNRPDWWRPDQ HGXOOLVHVWL 7LPDQWWLNRUXW NLKODW NXOWD MD KRSHDULVWLW $OHQQHWXW NLKODW DONDHQ ½ 0XLVWD P\|V S|\WlKRSHDWDUMRXNVHPPH 2VWDPPH URPXNXOWDD . J . J 7LPDQWWLVRUPXNVHQ WDUNDVWXV NLLOORWXV URGLQRLQWL ½ /LQQDQNDWX S
DY DUN OD VXOMHWWX KRSHDWLLPL#JPDLO FRP
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 2. elokuuta 2014 Tack… FC TPS etsiskelee vielä vahvistusta joukkueeseen. Tosin lompakon ohuus asettaa kohtuullisen paljon reunaehtoja. Joka tapauksessa signaali on oikea. Kirves ei ole vielä kaivossa. TELAKAN kauppa on kuulemma jo purkissa, vaikka sitä ei vielä olekaan julkistettu (TS 31.7.). Meyer Werftin lisäksi Turun telakka tarvitsee uusia tilauksia. Niitä tarvitsee myös koko Turun talousalue. Peukut pystyyn. Pääkirjoitus 2.8.2014 Ukrainan kriisi purjehti Turkuun GANGUT Regatta täyttää tänä viikonloppuna Aurajokirannan purjelaivoilla, merimiehillä ja yleisömassoilla. Mikä ihmeen Gangut, kysyy moni. Regatta on leimallisen venäläinen ilmeeltään. Sen tunnuksiksi ovat nousseet Mir ja Shtandart, venäläisalukset. Gangut on venäläinen symboli. Muistelun kohteena on Riilahden meritaistelu, joka käytiin Suuren Pohjansodan aikana vuonna 1714 Hangon edustalla. Gangut on venäläisväännös sanoista Hangö Udd. Isovenäläisessä sovinismissa Gangut on suuri isänmaallinen voitto vihollisesta. Niitä venäläisessä historiankirjoituksessa riittää, vihollisia. Suhtautuminen ylittää kaikki mahdolliset poliittiset raja-aidat tsaarinvallasta neuvostoaikaan ja nykyiseen Vladimir Putinin hallintoon. ÄitiVenäjä vastaan muut. Kun kriisi on GANGUT sitä ja Gangut tät. Menköön, kunhan iltaklubin nimi ei ole merimieshenkisesti Kankut paljaana. Ja onhan siellä Mirrikin rannassa. syvimmillään, kaivetaan esiin historialliset symbolit ja esikuvat. Stalinille kelpasi jopa Aleksanteri Nevski, kun Hitler oli Moskovan porteilla. TURUSSA juhlitaan siis tänä viikonloppuna venäläisten ruotsalaisista saavuttamaa voittoa. Väliäkö hällä, kysyy taas moni. Mennyttä mikä mennyttä. Rahat pois ja rappuun, se on vanha kaupparatsun aksiooma. Juhlaan voi toki suhtautua pelkkänä juhlana. Ehkei ole niin väliä mitä juhlitaan. Kiristynyttä kansainvälistä ilmapiiriä ei huomaa jokirannassa, mutta Gangut on yksi sen ilmentymä. Ukrainan kriisi hiipi eli purjehti Turkuun asti. Siltä ei pääse pakoon, edes Turussa. Suhde Venäjään on Suomen poliittisen historian suurin kysymys. Kääntäen se tarkoittaa suhdetta lännn teen. Mihin me kuulumme ja miten meidän rakennettava suhteemmee Venäjään? Hyvillä kahdenvälisil-lä suhteilla ja kaupankäynnillä vai ai linnoittautumalla osaksi länttä? Euuroopan unioniin liittyminen ei annaa lopullista vastausta. NATO-KESKUSTELU on vain osa tätä pitkää väittelyä, jossa nuorsuomalaiset, jotka haluavat Suomen pysyvästi osaksi länttä, korostavat kansainvälistä oikeutta ja vastarintaa, mutta vanhasuomalaiset alleviivaavat myöntyväisyyttä, hyviää suhteita Venäjään ja taloudellisia inntressejä. LASSE VIRTANEN N Demari Porvari PERTTI PAASIO PEKKA RUOLA on ministeri ja entinen SDP:n puheenjohtaja. on kunnallisneuvos ja entinen valtuuston puheenjohtaja. DEBATTI HUI. Liikenneturvan kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista soittaa puheluita ja lukee viestejä kännykästään ajon aikana. Kolmasosa tunnustaa kirjoittavansa tekstiviestejä ratin takana. Vaarallista puuhaa. Ei näin. EI ole säidenhaltija tänä kesänä ollut kohtuullisuuden ystävä. Kunnon helteiden väliin on osunut kunnon rankkasateita. Helle on jees ja ukkoset ovat jees, mutta viime viikkoina säässä on ollut vain kaksi asetusta. KUUDESTI laukeava sai uuden merkityksen, kun Matti Nykänen (kuvassa) kertoi uudesta avio-onnestaan Seiskalle. Ihan kiva, että makuuhuoneessa viihdytään tuoreen vaimon kanssa, mutta vähempikin paljastelu varmaan kansalle riittäisi. RUOLA: Turussa on erinomaiset puitteet. Jopa keskustan puoluekokous järjestettiin Turussa. PR: Voi olla minkälaisia tapahtumia tahansa. On urheilumahdollisuudet, Ruissalo ja jokivarsi, messukeskus ja Logomo. Kesällä kuitenkin on tärkeää, että tapahtumat ovat veden äärellä. PAASIO: Keskiaikamarkkinat on aika mielenkiintoinen konsepti. On arvostettavaa, miten paljon vaivaa siinä nähdään. PR: Kuinka pienellä rahalla se saadaan aikaiseksi. Budjetti on erittäin pieni. PP: Kirjasin Ruisrockin perustavan päätöksen pöytäkirjaan. Johannes Koikkalainen, John Rosas, Kalevi Perho ja minä olimme työvaliokunta, joka havaitsi lehtiartikkelin perusteella, että Suomesta puuttuu pop-festivaali. Olin matkailutoimistossa töissä. Turku on löytänyt itsensä kesätapahtumien kautta. Ne ovat leimanneet myönteisellä tavalla kaupungin kulttuurikuvaa. PR: Suuri merkitys on myös sillä, että Aurajokiranta on kunnostettu. Se on Koroisista Airistolle saakka molemmin puolin kuljettavissa. Teatterisilta ja Kirjastosilta on tehty. Ravintolalaivat ovat tulleet. Toreja on kunnostettu. Hämähäkkitontti on erinomainen tapahtumapaikka. Samoin Vähätori ja Varvintori. PP: Vähätori on näistä paras. Se on tuonut eurooppalaista miljöötä Turkuun. PR: Ainoa huono puoli joessa on se, ettei siinä ole enää veneitä. Veneet ovat häipyneet venesatamiin saaristoon. PP: Tall Ships’ Race pakotti siihen, että joen rannat piti saada yleiseen käyttöön. Sillä oli valtava merkitys. Joki oli aikanaan yleinen viemäri, jonka aromaattinen anti oli keskeinen. PR: Olen ollut 30 vuotta avustustoimikunnan puheenjohtajana ja joutunut käsittelemään avustusanomuksia. Järjestäjien taloudellinen osaaminen on erittäin paljon parantunut. PP: Kyselin aikanani purjelaivatapahtuman johtajalta, miten eri etappikaupungit tarkoitukseen sopivat. Hän asetti Turun parhaasi juuri siksi, että Aurajoessa laivat ja siis myös ihmiset ovat niin lähekkäin, kompaktina kokonaisuutena. PR: Samppalinnan ja Vartiovuoren kesäteattereilla on jo yli 50-vuotinen historia. Turun musiikkijuhlat on suosikkini. NIKKE NOUSUKAS …nej tack! MITÄ mieltä olette Turun kesätapahtumista?
AAMUSET 6 UUTISET Flikka ja Poika jälleen haussa TURUN Flikka ja Poika -kilpailun perinteinen lipukeäänestys eli äänestys äänestyspisteissä ja postitse alkoi perjantaina. Flikaksi ehdolla ovat Julia Jäkälä, 17, Elviira Rahkia, 18, Eveliina Sal- minen, 16, ja Linda Tuominen, 18. Pojaksi ovat ehdolla Niklas Elers, 20, Emil Jankes, 20, ja Atte Ollila, 16. Äänestettäessä on mainittava ehdokkaan nimi ja numero sekä äänestäjän nimi, puhelinnumero ja osoite. Mitä mieltä regatasta? Ovatko purjelaivat Turun juttu? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 2. elokuuta 2014 Ben Serlo Lähiöiden päiväkoteja halutaan vahvistaa vastauksena asuinalueiden eriarvoistumiseen. Nainen vangittiin tapon yrityksestä VARSINAIS-SUOMEN käräjäoikeus vangitsi tiistaina 29. heinäkuuta todennäköisin syin tapon yrityksestä Turun seudulla asuvan 25-vuotiaan naisen. Hän vahingoitti viime perjantaina eli 25. heinäkuuta noin kello 3.40 Yliopistonkadun varrella ortodoksisen kirkon läheisyydessä teräaseella turkulaista naista kasvoihin ja ylävartaloon. Naiset eivät tunteneet entuudestaan toisiaan, mutta tilannetta edelsi naisten välinen riita ravintolassa. Poliisi on kuullut asiaan liittyen todistajia, mutta pyytää edelleen tietoja silminnäkijähavainnoista puhelinnumeroon 029 5446818. Penkit kuntoon talkoovoimin KUPITTAAN jalkapallostadionin eli Veritas-stadionin pääkatsomon penkkien kunnostus on saatu päätökseen kesän läpi kestäneen urakoinnin ansiosta. Pääkatsomon penkkien selkänojat hiottiin, pestiin ja maalattiin talkoovoimin. Työ valmistui tiistaina 29. heinäkuuta. Työtä jouduttiin tekemään otteluruuhkan keskellä. Se venytti työn valmistumista. Talkoissa oli mukana lukuisa joukko erityisesti Interin kannattajia. Useimmin talkoissa olivat mukana olivat Ultraboyz-kannattajaryhmän Risto Nummela, Jarmo Koivula ja Kari Siltanen sekä ryhmän ulkopuolelta Roni Metsäjätti ja Jesse Putkonen. Mikael Rydenfelt Eriytyvät alueet Lähiöiden päiväkotien asemaa ja henkilökuntaa halutaan vahvistaa LASSE VIRTANEN ASUINALUEET erilaistuvat ja eriytyvät Turussa kovaa vauhtia. Sivistystoimialan varhaiskasvatuksen tulosalueen mukaan Varissuon, Pernon, Lauste-Huhkolan ja Halisten alueiden päiväkodeissa tarvittaisiin jokaisessa ryhmässä kaksi lastentarhaopettajaa. Varissuolle, Pernoon ja Lauste-Huhkolaan haluttaisiin myös erillinen alueellisen resurssilastenhoitajan vakanssi. Syynä on se, että asuinalueiden väliset erot vanhempien koulutustasossa, työttömyysasteessa ja vieraskielisten määrässä ovat kasvaneet. Ehdotukset sisältyvät tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantasen vastaukseen, jonka hän on antanut kaupunginvaltuutettu Johannes Yrttiahon (vas.) tekemään valtuustoaloitteeseen. Yrttiaho esitti viime tammikuussa alueellisen tasa-arvon parantamista varhaiskasvatuspalveluissa ja viittasi Helsingissä käyttöön otettuun positiivisen diskriminaation malliin. RANTANEN arvioi, että lupa tarvittaisiin 20 lastenhoitajan palkkaamiseen tai tehtävän muuttamiseen lastentarhaopettajan vakanssiksi. Rahaa tarvittaisiin lisää 101 500 euroa. Kolmen resurssilastentarhaopettajan YRTTIAHON mukaan subjektiivinen oikeus päivähoitoon ei toteudu kaikissa kaupunginosissa. – Tuen tarpeessa olevilla alueilla lapsia olisikin saatava nykyistä suurempi osuus varhaiskasvatuksen piiriin. Varhaiskasvatuksella on tärkeä merkitys muun muassa maahanmuuttajalasten kielten oppimiseen ja kaikkien lasten edellytyksiin pärjätä myöhemmin koulussa ja muussa elämässä. Merialueilla levälauttoja, järvissä tilanne normaali LASSE VIRTANEN Magnus Bahnen taustalla näkyvät jalkapallostadionin penkit on kunnostettu kesän aikana talkoovoimin. Varissuo erottuu muista alueista erityisesti kunnalliseen päivähoitoon sijoitettujen vieraskielisten lasten määrällä. Heidän osuutensa oli viime vuonna 60,1 prosenttia. Varissuolla on ollut myös erityisen korkea työttömyysaste. Työttömyyden takia Varissuolla ja Pernossa vain noin puolet lapsista on kunnallisessa päivähoidossa. Luku on selvästi korkeampi esimerkiksi Haritussa (68,0 %) ja Runosmäessä (65,3 %). Varhaiskasvatuksen avulla haluttaisiin tukea sosiaalisesti ja taloudellisesti heikoista lähtökohdista olevia lapsia sekä kielen oppimista. vakanssin perustaminen maksaisi noin 116 000 euroa vuodessa eli rahaa tarvittaisiin lisää lähes 218 000 euroa vuodessa. Yrttiaho ei usko, että kovin mittavaa tukiohjelmaa tai lisärahoitusta olisi luvassa, mutta hän pitää virkamiesesitystä hyvänä askeleena eteenpäin. – Hyvä alku esitetty malli olisi. Toivon turkulaisilta päättäjiltä kylliksi viisautta viedä päätöksillään virkamiesten esitys nyt käytäntöön ja jatkaa samalla tiellä eteenpäin. Päiväkodit tarvitsevat todellisuudessa nykyistä enemmän henkilökuntaa ja kokonaan uusia hoitopaikkoja, myös uusia päiväkoteja, arvioi Yrttiaho. Rantanen korostaa myös sitä, että tilapäisiä työsuhteita olisi muutettava pysyviksi, jotta lasten kanssa olisi tekemisissä sama henkilökunta pitempään. Kaupungin päivähoitoyksiköissä on 42 lastentarhaopettajaa tilapäisillä palkkaamisluvilla. SUOMEN ympäristökeskuksen mukaan lounaisilla merialueilla on edelleen runsaita sinilevälauttoja. Sisävesillä sinileviä on kuitenkin tavanomainen määrä. Avomeren laajat sinilevälautat ovat pysyneet edelleen eteläisellä Saaristomerellä, varsinaisen Itämeren pohjoisosassa ja läntisellä Suomenlahdella. Rannikoilta on tullut paikallisia sinilevähavaintoja muun muassa Saaristomereltä ja Turun saaristosta. – Levälauttojen sinileväkukinta vaikuttaa vähitellen hiipuvan, mutta sinilevämassan hajoaminen ei tapahdu nopeasti. Sinileväkukinnat voivat kuitenkin jatkua, mikäli helteet jatkuvat ja voimakas tuuli sekoittaisi vettä tuoden sinileville lisää ravinteita syvemmistä vesikerroksista, arvioi ympäristökeskuksen tutkija Sirpa Lehtinen. Meriveden pintalämpötila on Suomen rannikkoalueilla yli 20 astetta. Myös avomerellä pintalämpötila on pääosin yli 20 asteista Suomenlahdella, Saaristomerellä sekä eteläisellä Selkämerellä. Sinilevän määrä on järvillä jo kolmatta viikkoa ajankohtaan nähden keskimääräistä hieman alhaisempi. Sinilevien pintakukintoja on havaittu 47 valtakunnallisella havaintopaikalla. Runsas pintaku-
"
"
** '' * + # , ',$ **' # '* !" - - )%% %(( * ' $ *$ ' ', ' !" - - )%% %( kinta on todettu kolmella havaintopaikalla. Sinilevän pintakukintojen määrän odotetaan lisääntyvän myös järvillä, jos tuulet sekoittavat vesimassaa ja alempien vesikerrosten fosforia tarjoutuu levien käyttöön. Pintaveden lämpötilat ovat järvissä useita asteita lämpimämpiä kuin keskimäärin ajankohtana. Maan etelä- ja keskiosassa pintaveden lämpötilat ovat 22–25 astetta.
AAMUSET 8 KAUPUNKI Koululaisten loma on päättymässä. Pitäisikö loman alkua myöhentää? Muumimaailmassa juhlitaan Tovea TOVE Janssonin syntymästä on 9. elokuuta kulunut sata vuotta. Merkkipäivää juhlitaan Muumimaailmassa. Juhlan kunniaksi muumiperhe lähettää Muumitalon edustalta taivaalle sata ilmapalloa kello 14.45. Tiuhti ja Viuhti esittäytyvät ensimmäistä kertaa Muumimaailmassa. Syntymäpäivän kunniaksi Cailap lahjoittaa jokaiselle mukana olevalle lapselle pinssin kotiin lähtiessä. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 2. elokuuta 2014 TS-arkisto KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Naisvoimistelijat paraatissa. Lipussa lukee Turun Riento, mutta kuvausajankohta ei ole tiedossa. Milla Arikka, Aurakatu. Käytännöllistä ja mukavaa –TYYLINI on aika käytännöllinen ja mukava. En tykkää, että vaatteet puristavat. Olen paljon lasten ja nuorten kanssa, ja siksi käytännöllisyys on tärkeää, kertoo raitapaidoista sekä mekoista ja hameista pitävä Milla Arikka. – Pyrin ostamaan vaatteita silloin kun niitä tarvitsen, mutta silloin tällöin teen myös heräteostoksia. Ostan vaatteita vaihdellen eri kaupoista. Lempikauppojani ovat Zara, Vila ja Mango. Arikka käyttää paljon mustaa ja valkoista. – Joskus on kiva, että on väriä, mutta esimerkiksi lähes kaikki paitani ovat mustia ja valkoisia. Kenkien kohdalla tennarit ja lenkkarit ovat hyviä. Lenkkarit saavat olla värikkäät. Muuten kenkäni ovat aika neutraaleja. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Riennon mallilla Yleisseura liikuttanut turkulaisia jo vuodesta 1906 asti HEIKKI MÖTTÖNEN TURKULAISEN urheilun ja liikunnan yleisseura Turun Riennon syntysanat lausuttiin Linnankadulla sijaitsevassa kahvilassa 2. huhtikuuta vuonna 1906. Turun Riento syntyi ikään kuin Raittiusyhdistys Toivo II:n yhteydessä toimineen voimisteluseura Ponnistuksen perinnön jatkajaksi. Seuran lajikirjo on ollut alusta alkaen varsin kattava, mutta lajit ovat myös vaihtuneet eri virtausten mukaan. Tänä päivänä Riento tunnetaan parhaiten koripalloilijoistaan, taitoluistelijoistaan, voimistelijoistaan ja keilailijoistaan. Kaikki nämä lajit toimivat seuran sisällä itsenäisinä lajiyhdistyksinä. Lajivalikoiman muuttumista kuvaa parhaiten se, että Riennossa on aikoinaan myös harrastettu myös yleisurheilua, hiihtoa, painia, jalka-, pesä-, lento- ja jääpalloa sekä pikaluistelua. Riennossa lajievoluutiota ei pidetä ongelmana, vaan pikemminkin vahvuutena. Nykylajeista koripallo tuli Riennon lajiohjelmaan vuonna 1942. Riennon miehet voittivat SM-hopeaa heti vuonna 1946 ja vielä toistamiseen 1971. Vuonna 1972 tuli lähtö SMsarjasta, jonne ei ollut enää paluuta. Sittemmin Riento on lopettanut miesten ja poikien korikseen kokonaan. MYÖS naiset innostuivat koripallosta. Se sektori elää taas uutta kevättä. Naisten ensimmäisessä piirisarjaottelussa sotavuosina olivat vastakkain Riento ja TuUL. Ottelu pelattiin Turun tennishallissa ja se päättyi Urheiluliiton voittoon. Aika pian alkoi tulla menestystä SM-sarjaa myöden. Riennon naiset voittivat vuosien 1948-60 välillä kaksi SM-hopeaa ja pronssia. Vuonna 1965 pantiin naisten puolella pillit pussiin, mutta paluu tehtiin taas vuonna 1976 ja nousu SM-sarjaan avautui syksyllä 1978. Siitä eteenpäin Riento painoikin SM-tasolla aina vuoteen 1994 asti. Seurahistorian ainoa SM-kulta tuli vuonna 1990 ja ainoa Suomen Cupin mestaruus 1992. Keväällä 1994 edustus siis putosi usean vuoden ajaksi mestaruussarjasta, käväisten siellä parina kautena 2000-luvun alkupuolella. Riento nousi jälleen takaisin SM-sarjaan kaudeksi 2012–13 ja se aloittaa ensi syksynä kolmannen peräkkäisen kautensa SM-tasolla. RIENTO itse on linjannut rientolaisuuden mittareiksi liikunnallisten ja terveiden elämäntapojen edistämisen, Riennon tuotemerkin ja perinteiden vaalimisen sekä seuran varainhoidon kehittämisen ja koordinoinnin. Turun Riennon ensimmäiset sata vuotta on kirjoitettu pakettiin vuonna 2006 ilmestyneessä seurahistoriikissa, jonka nimi on ”Urheilusta energiaa elämään”. TÄYSOSUMA Idea ympäristöstä OONA KARHUNEN Jone Aholainen VIP-luokan festarikyyti. Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. LARS Sonck suunnitteli arkkitehtikilpailun voiton perusteella Mikaelinkirkon 1900-luvun vaihteessa. Kirkko sijoitettiin yhteen rakennuskortteliin, mäen päälle. Sonck ei ollut alun perinkään tyytyväinen siihen, että kirkko seisoi yksinään matalien puutalojen ympäröimänä aukealla paikalla. Tuolloin ihanteena oli niin romanttinen tavoite keskiaikaisen kaupungin yllätyksellisyydestä sekä mutkikkaista kaduista ja arkkitehtonisesta kaupunkimuotoilusta. Ruutuasemakaava ja yhteen sopimattomat rakennukset olivat Sonckille vastenmielinen ajatus. Hän ei kuitenkaan saanut vastakaikua eh- dotukselleen siitä, että kirkon tontille olisi rakennettu kerrostaloja. Kymmenen vuotta myöhemmin pidettiin silti suunnittelukilpailu kirkon ympäristön järjestelyistä. Kilpailun voitti Sonck. Hän ehdotti kirkon pääovea vastapäätä, Puistokadun toiselle puolelle, kansakoulun raken- MEIDÄN MAILLA nusta ja kirkon tontille muita osin julkisia rakennuksia. Rakentamista ei koskaan toteutettu. Mikaelinkirkon pihan muureista näkyy, miten Sonckin ympäristösuunnitelman mukaiset rakennusten kohdat ovat ilman muuria, nurmi lähtee suoraan pihan tasosta. Kun kansakoulu jäi rakentamatta, kirkkoa vastapäätä oleva kortteli rakennettiin puistoksi. Aluetta kutsuttiin Kirkkopuistoksi tai Mikaelinpuistoksi, mutta vuonna 1942 kaupunginvaltuusto nimesi sen Mannerheiminpuistoksi sotamarsalkan kunniaksi. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
AAMUSET 10 MM-kisoihin talven lämpöön AUSTRALIALAISEN jalkapallon MM-kisat pidetään lajin emämaassa elokuun 9.–23. Vastikään lajin Suomen mestaruuden voittaneesta Turku Dockersista maajoukkuepaidan päälleen pukevat Alix Kalliojärvi, Jyri Wuoristo ja Ville URHEILU Saarinen. Suomi osallistuu kolmen vuoden välein pidettäviin MM-kisoihin toista kertaa. Vuonna 2008 Suomi oli 16 maan joukossa 14. Tänä vuonna suurimmat voittajasuosikit ovat Irlanti ja Papua Uusi-Guinea. Isoja kaloja haaviin? Oliko Laschin ja Nakládalin hankinta TPS:lle jättipotti? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 2. elokuuta 2014 Takana hyvä kokemus ÅBORAAKKELI Tusinan taipaleella Tom Niinimäki valmistautuu tulevaan otteluunsa Turussa 12 ottelua. Siinä TPS:n jalkapallomiehistön armonaika taistelussa putoamispeikkoa vastaan. Kirittävänä seitsemän pistettä Honkaan. Urakka on vaikea, mutta ei mahdoton. Yksi keskinäinenkin ottelu peränpitäjillä on. Isossa roolissa ovat myös ensi viikon ottelut Jaroa vastaan. Aikooko maalijyvän löytänyt Mikko Hyyrynen (kuvassa) hilata TPS:n väkisin kuiville? Ennen kauden alkua TPS tuomittiin niin varmaksi putoajaksi, että jos Palloseura nousee haastamaan espoolaiset, voi sitä pitää onnistuneena suorituksena, vaikka vauhtia pitäisikin hakea alemmilta sarjaportailta. TPS:n nuorten pelaajien otteet ja seuran menestys junioreissa luo kuitenkin uskoa tulevaan. Isossa kuvassa uuden perustan rakentaminen alemmalla sarjatasolla voisi olla jopa hyvä asia. ILKKA LAPPI VAPAAOTTELIJA Tom Niinimäki harjoitteli alkuvuoden Floridassa Blackzilians-tiimin salilla. Turkuun sopivasti kesähelteillä palannut Niinimäki on tyytyväinen kuluneen puolen vuoden antiin. – Paljon kovia eriä siellä sai. Ei tällainen vanhan kehäraakki puolessa vuodessa opi kauheasti uutta, mutta jotain jippoja kuitenkin. Myös kokemuksena oli todella hieno ja tärkeä, Niinimäki kertoo. Vaikka isossa ryhmässä Floridassa harjoiteltiinkin, sai Niinimäki kovalla salilla myös henkilökohtaisempaa opastusta. – Aamulla kaikki ammattilaiset ja ammattilaisuutta tekevät treenasivat yhteisharjoituksen ja iltatreeneissä porukka jaettiin painon mukaan pienempiin ja isompiin ryhmiin. Silloin oli yksityisempää opetusta tai sai harjoitella, miten itse halusi. NIINIMÄEN piti harjoitella Floridassa yhdeksän kuukautta, mutta tyttöystävän oleskeluluvan umpeutuminen toi parin sekä koiran takaisin Tur- ILKKA LAPPI kuun puolen vuoden jälkeen. Niinimäki ei kuitenkaan koe, että paluun aikaistumisesta olisi haittaa uralla. – Suomessa koko ikänsä asuneelle kulttuuriero oli pieni. Ei valtava, koska kuitenkin kahdesta länsimaisesta kulttuurista on kyse. Pieniä yksityiskohtia siellä oli, jotka harmitti, mutta oli siellä myös paljon hyvää, Niinimäki toteaa. Vaikka Floridan kokemus oli hyvä, jatkossa Niinimäki aikoo harjoitella enimmäkseen Euroopassa. Lyhyt jakso Amerikassakaan ei ole poissuljettu vaihtoehto. – Varmasti tulen leireilemään ympäri Suomea ja Euroopassa on useampi vaihtoehto, esimerkiksi Ruotsissa. Jos Yhdysvaltoihin menee, niin sitten luultavasti Floridaan, kun siellä on kuviot tuttuja. TURKULAINEN kohtaa seuraavaksi 23. elokuuta Tulsassa Chas Skellyn. Kolme vuotta Niinimäkeä nuorempi amerikkalainen koki uransa ensimmäisen tappion UFC-debyytissään huhtikuussa. Niinimäki valmistautuu otteluun loppuun asti kotimaisemissa. Tul-
Ilkka Lappi Paluu Turkuun perheen, ystävien ja tuttujen treenikaverien seuraan on maistunut Tom Niinimäelle. saan hän matkaa vasta otteluviikolla. – Vanhana yötyöläisenä tykkään edelleen valvoa. Illat venyvät jonkin verran, mutta olen koittanut elää suomalaista päivärytmiä. Täällä valvominen helpottaa vähän aikaeron kanssa, Niinimäki tuumaa. Tärkeään otteluun Niinimäki valmistautuu pääosin vanhoilla jipoilla. Toukokuussa Berliinin UFC-illassa Niklas Bäckströmille koettu tappio on kuitenkin muuttanut hie- man harjoittelua erityisesti henkisellä puolella. – Viimeisin matsi oli tärkeä opetus. Sitä muistellen olen hieman muuttanut omaa treenityyliä. Olen tehnyt pieniä muutoksia asennoitumisessa harjoitteluun. Käyn matsia mielessäni läpi, niin näen sen vähän eri tavalla kuin aikaisemmin. Yritän jalostaa omaa ottelutyyliäni tiettyyn tyyliin. Se näkyy myös harjoittelussa.
AAMUSET 12 EKO&TEKO Mikä olisi paras konsti vähentää jokirannan roskaamista? Apua ympäristösuunnitelmaan SYYSKUUSSA käynnistyy VarsinaisSuomen alueen pk-yrityksille suunnattu valmennus, jossa tehdään omalle yritykselle ympäristösuunnitelma. Ympäristösuunnitelmat rakennetaan valmennusryhmissä asiantuntijan avustuksella. Yritys määrittelee ympäristönäkökohdat, toimenpiteet, aikataulun ja vastuuhenkilöt. Valmennuksen toteuttaa Turun ammattikorkeakoulun koordinoima eGreenNet -ympäristöosaamisen verkosto. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 2. elokuuta 2014 Liikaa roskia cityssä Mikä on pyöräilevä työmatkabussi? EUROOPAN laajuista Liikkujan viikkoa vietetään 16.-22. syyskuuta. Kansainvälisenä teemana on tänä vuonna Our Streets, Our Choice. Keskiviikko 17. syyskuuta on Kimppakyytipäivä, jolloin kokeillaan pyöräilevää työmatkabussia. Etätyöpäivänä 18. syyskuuta tarkastellaan joustavan työn tekemisen paikkoja. Liikkujan viikon päättää maanantaina 22. syyskuuta kansainvälinen Autoton päivä (Car-Free Day), joka tunnetaan nykyisin kansallisena Auton vapaapäivänä. Valonia koordinoi Auton vapaapäivän tapahtumaa Turussa Yliopistonkadulla kauppatorin kohdalla. Liikkujan viikko on omistettu kestäville liikkumismuodoille. Tarkoituksena on muistuttaa ihmisiä liikkumisvalintojen seurauksista ympäristöön ja elämänlaatuun sekä kannustaa kaikkia tarkastelemaan arkiliikkumista osana kaupunkia. www.liikkujanviikko.fi Turun luonnonsuojeluyhdistys toivoo, että roskaajat miettisivät muidenkin hyvinvointia Piia Randell – Esimerkiksi kaupunkifestivaalien järjestäjät voisivat valistaa festivaaliyleisöä siitä kuinka paljon festivaalien aikana tuotetaan roskaa. Roskat tulisi jaksaa kiikuttaa roskiin ja tupakan tumppeja varten voisi tuoda mukanaan pienen peltirasian, ettei tarvitse jokeen tai kadulle heittää. MARIANNE ROVIO –EN osaa edes kuvitella millainen törkymäärä löytyy Aurajoen pohjasta viikonloppujuhlijoiden ja festivaalikansan jäljiltä, pohtii Turun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Riikka Armanto, ja etsii vastausta kysymykselle miksi jokeen ajautuu niin paljon roskaa. Syytä roskaavaan citykäyttäytymiseen ei ole helppoa löytää. Armanto uskoo välinpitämättömyyden johtuvan pitkälle kotikasvatuksesta, ja siitä, että humalapäissään viikonloppuisin ei tule paljoa ajateltua siistin ympäristön puolesta. Myös koulujen lähistöiltä löytyy yllättävät määrät maahan heitettyjä tupakantumppeja, karkkipapereita ja muuta muovijätettä. – Ehkä se johtuu ajattelemattomuudesta ja asenteesta, että kyllä ne muut siivoaa meidän jäljet. Myös se, että roskat ovat halpaa ja arvotonta materiaalia vaikuttaa asiaan. Ne on helppoa heittää pois. Viikonloppuisin muutaman oluen jälkeen aivot heitetään narikkaan ja annetaan pa- Henrik Qvick, Jakke Mäkelä ja Asta Laiho keräsivät intiaanikanootin kyydissä DBTLfestivaalien aikana kertyneitä jätöksiä Aurajoesta. laa. Roskia alkaa valua joka paikkaan törkeällä tavalla, sanoo Armanto. – Jotkut saattavat naivisti jopa ajatella, että roskaamalla kaupunkiympäristöä loisi työpaikkoja siivousalan työntekijöille, mutta ei se niin kyllä mene. Monia puistoalueita ei siivota koskaan ja Aurajokeen valuu todella paljon törkyä rannalle jätetyistä roskista. Mahdollisesti tämä kaikki leviää mereen asti, Armanto lataa. MITEN sitten puuttua roskaamiseen, jos yleinen välinpitämättömyys jatkuu? – Roskiksia luulisi ainakin olevan riittävästi. En usko, että roskaongelma johtuu siitä. Roskaamisen ehkäisemiseksi tulisi pikemminkin liittää jokin brändi. Niin muotitietoisemmatkin ymmärtäisivät, että roskaaminen ei ole siisti juttu, Armanto suosittelee. Armanto ei pidä myöskään sakottamista huonona mahdollisuutena. – Mielestäni sakko tai ainakin huomautus voisi olla toimiva vaihtoehto. Sillä tavoin saisi roskaamista kuriin, jos muut keinot eivät mene läpi. Armanto kaipaisi myös lisää valistusta. HEINÄKUISTEN DBTL-festivaalien aikana Turun luonnonsuojeluyhdistys keräsi joesta kahden tunnin aikana reilun satsin muun muassa muovipusseja, tölkkejä, pakkausmateriaaleja ja tupakantumppeja. Intiaanikanootilla roskia keränneet saivat yleisön joukosta jopa tyhjän tölkin päähänsä kerätessään roskia joesta. – En lähde heittämään tästä tarkkoja arvioita kokonaissaastumisesta kun epävarmuuksia on niin paljon, mutta kyllä se aika selvää on, että pelkästään pulloja ja tölkkejä kipataan viikonlopun aikana jokeen tuhansia. Onko kymmeniä tuhansia, sitä en osaa sanoa, kertoo Jakke Mäkelä Turun luonnonsuojeluyhdistyksestä.
13 AAMUSET Lauantai 2. elokuuta 2014
14 AAMUSET YLLÄTYSHERKKU VIIHDE Jori laittoi Magentan pillit pussiin YKSI Suomen kovimmista indie-bändeistä, Magenta Skycode, lopettaa toimintansa. Jori Sjöroosin luotsaama bändi ehti vajaan kymmenen vuoden aikana julkaista kaksi täyspitkää levyä ja muutaman pienimuotoisemman julkaisun. Bändi esiintyy yleisölle vielä kaksi kertaa. Ensi viikolla bändi on Helsingissä Flow-festivaaleilla. Bändin tarinan viimeinen luku kirjoitetaan ennen joulua Turussa. Musiikin tekemistä Sjöroos kuitenkin jatkaa. Kuka on Suomen paras näyttelijä? Millaisissa rooleissa hän loistaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 2. elokuuta 2014 Itsensä haastava päsmäri ILKAN VALINTA Marginaalin ehtiväiset Iina Kuustonen löysi Hangon kesässä tutun kipupisteen Solar Films FOLKPOPPOO Trampled By Turtles on ehtinyt paljon runsaassa kymmenessä vuodessa. Wild Animals A i l on jjo b bändin seitsemäs studiolevy. Vaikka bändin musiikista on löydettävissä vaikutteita myös räimeämmästä rockista, on bändin peruskivinä ollut alusta lähtien folk ja country. Usein bändi niputetaan bluegrassin alle, mutta soitinvalikoimaa enempää kyse ei bluegrassista ole. Tähän palettiin uusi levy ei tuo varsinaisesti uutta, mutta temmeltää omimmalla alueellaan vapautuneesti. Banjo ja jousisoittimet ovat vahvasti esillä. Lauluharmoniat taas kuljettavat bändiä Fleet Foxesin suuntaan enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Wild Animals löytää yleisönsä akustisvoittoisen tunnelmoinnin ystävistä. Kenelle: Pimenevän kesäyön tunnelmojalle taustalle soimaan. Arvio: Laadukas jälki ei tarjoa bändille poispääsyä marginaalista. Tuskin se kuitenkaan bändiä haittaa. ILKKA LAPPI ILKKA LAPPI IINA Kuustonen on ollut viime vuosina monella mittarilla yksi Suomen suosituimmista näyttelijöistä. Moneen projektiin ehtivä Kuustonen haluaa haastaa itseään näyttelijänä ja löytää mahdollisimman monenlaisia rooleja. – Itselleni näyttelijänä on tosi paljon mielenkiintoisempaa tehdä erilaista roolia kuin itse on. Sellaisessa joutuu tekemään enemmän töitä. Jos rooli on kovin samanlainen kuin oma persoona, tuntuu, ettei sen eteen muka tee mitään. Syksyllä alkavassa tv-sarjassa näyttelen todella kylmää ja etäistä ihmistä. Aluksi sitä oli todella vaikea tehdä, kun ajatteli, ettei näin voi käyttäytyä, Kuustonen sanoo. UUDESSA Kesäkaverit-elokuvassa Kuustonen näyttelee melkein valmista tuplamaisteria Karoliinaa, joka tietää, miten elämää kuuluu elää. Hän lähtee ystävänsä Iiriksen (Anna Paavilainen) kanssa kesätöihin Hankoon. Kesän aikana kiveenhakatut periaatteet joutuvat koetukselle. Totuttujen toimintamallien kyseenalais- Iina Kuustonen näyttelee Kesäkavereissa ensimmäistä kertaa samassa elokuvassa siskonsa Minkan kanssa. taminen oli Kuustoselle lähtökohta Karoliinan hahmoa rakentaessa. – Tunnistan hyvin sen kipupisteen, kun joutuu kyseenalaistamaan kaiken, kun sydäntä viedään tilanteessa, johon ei ole osannut varautua. Jokainen varmaan käy sellaisia hetkiä läpi useaan kertaan elämässään, jossa kyseenalaistaa vanhoja toimintatapojaan. Se on tosi tervettäkin, Kuustonen pohtii. Ympäristönsä kontrollointiin taipuvaisesta Karoliinasta Kuustonen löysi myös muita samaistumiskohtia. – Myönnän, että olen vähän samanlainen päsmäri hyvässä ja pahassa. Usein alan huolehtia ja järjestellä muidenkin asioita. KESÄKAVEREISSA Iina näyttelee myös ensimmäistä kertaa vuotta nuoremman pikkusiskonsa Minka Kuustosen kanssa. Työskentely yhdessä oli kaksikolle luontaista, sillä he ovat jo aiemmin jakaneet paljon työasioita keskenään. – Yhdessä näytteleminen tuntui tosi luonnolliselta. Oikeastaan se ei tuntunut siltä, että tehtiin ensimmäistä kertaa yhdessä töitä. Tällaisessa ystävyyteen perustuvassa elokuvassa siitä oli vaan hyötyä, että keskinäinen luottamus oli jo valmiiksi niin hyvä kuin meillä on. Myös Anna pääsi helposti mukaan siihen meidän dynamiikkaamme. Kuvausten harvinaisen hyvä henki olikin tärkeää elokuvan onnistumisen kannalta, Iina toteaa. Täysin hän ei pystynyt isosiskon roolista luopumaan kuvauksissa. Tosin Minka myös yllätti Iinan. – Välillä piti hillitä Minkan suhteen, etten ala päsmäröidä. Luulen usein tietäväni paremmin, mitä hänen pitäisi tehdä, vaikka en todellakaan tiedä. Oli siistiä nähdä hänet työtilanteessa, kun jäi miettimään, että missä vaiheessa Minkasta on tullut tuollainen ammattilainen, Iina nauraa. ):(&' * 8( /1 91//1
OLEMME kaikki erilaisia, Luojan kiitos! Jotkut jopa enemmän erilaisia kuin toiset. Ulkoisestikin. Se on helposti katsomalla havaittavissa. Eikä tasapäistäminen, joka on eri asia kuin tasaarvoistaminen, ole tavoiteltava juttu kaikkialla. Vaikka jossain puolueohjelmassa niin lukisikin. Urheilussa, tuossa jalossa ja rehdissä kilvoittelussa, ihmiskunnan leikkihistorian matriarkassa, on jo ammoisista ajoista lähtien reiluuden vuoksi tehty osanottajille samankaltaisuusvaatimus. Kisailuihin sallittiin osallistua vain samaa lajia olevia yksilöitä. Tosin antiikin aikana oli nykyajan tapaisia shown extreemisyyden kasvattamispaineita, sirkushuvien maksimoinniksi. Niinpä tästä periaatteesta hiukan lipsuttiin ja areenoille asetettiin esimerkiksi sidottuja ihmisiä ottamaan mittaa vapaista leijonista. Lopputuloksista ei sentään taidettu totota. Nykyajan ihmisurheilussa on valistuneesti tehty tiettyjä jakoja ryhmiin ihan saman biologisen lajin sisälläkin. Eläinkisoissa se on usein viety jopa rotutasolle, mutta se ei ole toistaiseksi herättänyt siellä paheksuntaa. Ihmisten jakoperusteena ovat yleisemmin olleet joko ikä tai elopaino. Ja ne toimivat melko hyvin yksilöurheilussa aikuisilla. Mutta ei oikein joukkueurheilussa, etenkään kasvuikäisten sarjoissa. Asian voi jokainen käydä itse toteamassa junioritason otteluja seuraamalla. Kun on selvää, että valmentajilla on nykyajan hengessä suuri kiusaus rakentaa ”voittava” joukkue, pahentaa se vielä tilannetta. Kamppailulajien joukkueisiin tulevat takuuvarmasti valituiksi massiivisimmat iikat, jotka helposti jyräävät muut ”standardikokoiset” vastustajat. Päätän tai kahta pidemmät ja 20 kiloa raskaammat ”hitmanit” nousevat helposti joukkueittensa tähdiksi. Tällainen ylivoimaisuus ei ole mukavaa katsottavaa, eikä viime kädessä edistä urheilun ideologiaa edes heidän omissa joukkueissansa. Olisiko siis vaikkapa elopainoon – joka sentään miltei poikkeuksetta korreloi muun muassa pituuteen – perustuva luokitus nykyistä ikään perustuvaa asiallisempi ainakin nuorten joukkuepeleissä? Koska kasvuvauhtien kirjo mielestäni tähän miltei pakottaisi, jos urheilun yleviä periaatteita halutaan vaalia. Vaikka raa’assa kilpailuyhteiskunnassa elämmekin. E. J. VALTONEN ANTI-GOLJAT SOCIETY KIRKKOMME johtoryhmän esimies on äskettäin ottanut kantaa kirkon aikaisempiin ja nykyisiinkin asenteisiin ja sanomisiin asiassa, josta nyt tuntuu olevan tarvetta vähän siellä ja täällä tuoda julki mielipiteensä. Onpa mainittu henkilö nähnyt tarpeelliseksi pahoitella ja pyytää anteeksi kirkon syrjivää ja ulkopuolistavaa asennetta seksuaalivähemmistöä kohtaan. Varsinkin kirkollinen ylipäällystö, mutta myös politiikan tekijät, tuntuvat pääasiassa hyrisevän hyväksyvin äänenpainoin. Silti on ihmeteltävä, onko kansankirkkomme ylin johto unohtanut apostoli Paavalin toteamuksen: Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija. Onkin kysyttävä, katsooko kirkon nykyjohto erään keskeisen Uuden testamentin vaikuttajan sanomiset jo menneeseen aikaan kuuluviksi ja pölyttymään joutaviksi. Vai eikö se ole selvillä, mitä Raamattu yleisemminkin nyt esille nostetusta asiasta sanoo. VEIJO O.K. PESONEN Yhteiset viholliset EMERITUSPROFESSORI Alpo Juntunen kirjoittaa Turun Sanomissa, ettei ”imperialismi ole kadonnut”. Hän toteaa, että voimme sanoa englanninkielisen länsimaisen demokraattisen markkinatalouden olevan aikamme johtava imperiumi. Sen ainoa todellinen haastaja on islamilainen yhteisö. Marokosta Kiinaan ulottuva muslimi- Aamuset vyöhyke on vuosikymmeniä pysynyt maailman häirikkönä. Venäjästä on tullut osa läntistä yhteisöä. Pitkällä aikavälillä lännen imperiumin ja Venäjän edut ovat yhteiset. Viholliset ovat muualla. Eurooppa ja Venäjä eivät pysty yksin torjumaan islamin leviämistä alueelleen. Yhteistoimin se saattaa onnistua. YRJÖ SARASTE PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Kehityskeskustelua Kehuttu anteeksipyyntö 15 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 2. elokuuta 2014 Ojasta allikkoon HYVÄÄ tarkoitetaan, mutta saadaan aikaiseksi huonoa. Joskus jopa pahaa. Kun lainsäätäjät linjaavat ja virkamiehet siirtävät pykäliä käytäntöön, syntyy turhan usein sutta. Pori Jazz muutti tänä kesänä muotoaan nyyttäreistä normaaliksi örvellystapahtumaksi, kun joku havaitsi, että Porissa on rikottu sääntöjä. Ei käy laatuun, että suljetulle festarialueelle viedään omia nestemäisiä eväitä. Ei, vaikka perinne on pitkä, eikä siitä ole aiheutunut ongelmia. Päinvastoin, piknikmeininki on korostanut leppoisaa henkeä. Omien alkoholijuomien tuonti alueelle kiellettiin. Mikä oli seuraus? Tissuttelu muuttui tavanomaiseksi suomalaiseksi juhlakäyttäytymiseksi, kun oman viinipullon sijasta oli turvauduttava anniskelualueiden kalliisiin festarijuomiin. Siihenhän suomalainen ei alistu, vaan ottaa kunnon pohjat. Sen jälkeen millään ei ole enää mitään väliä. Jatsareilla pitkään käyneet arvioivat, että humalaisia oli paljon enemmän kuin aikaisemmin, samoin huonotuulisuutta (Yle 22.7.). Mentiin ojasta allikkoon, vaikka tarkoituksena kai oli nousta ojan pohjalta penkalle. Vai oliko? Suomalaisen alkoholipolitiikan tavoitteena on haittojen estäminen. Ikuista kiistaa käydään siitä, miten niitä on estettävä. Toiset korostavat rajoituksia ja kontrollia, toiset jokaisen henkilökohtaisia valintoja ja omaa vastuuta. EI ole yhtä oikeaa ratkaisua. Mikä toimii yhdellä, ei toimi toisella. Ilman rajoituksia osa kansasta juo itsensä hengiltä. Ellei heti, niin kohta. Sairauksien ja onnettomuuksien määrä kasvaa rajusti. Mutta ellei omaa vastuuta korosteta, niin kukaan ei opi mitään, eikä mikään muutu. Kohtele ihmistä holhottavana, niin hän käyttäytyy kuin tarvitsisi holhousta. LASSE VIRTANEN INTERNET www.aamuset.? ,>?Ã??? ?`> 8°"\? "**11 99 / t ???i ?«iÌiÌ>>?° >???? ?iÀ???Û>>ÌÌiiÌ «??à ?Óä?Çä¯
1 -
t i??Õ?ÃiÌ >?Õ«iÀB?Ã??????ÃÌ> >Õ««>?iÃ?Õà ÞÞ] ,>?Ã?? ?>?«i £ä?Ó£] > ??£n] ÃÕ £Ó?£n