Kesällä kävin perinteiseen tapaan Kirjurinluodon kesäteatterissa. Osalle kirjoista pystyimme mahdollistamaan uuden elämän lahjoittamalla ne SPR:n Konttiin. SER-laitteita vietiin Tiiliruukin lajitteluasemalle, lehtiarkistoa kevennettiin kantamalla vanhoja lehtiä paperinkeräykseen ja monia tarpeettomia esineitä purettiin niin, että metalliosat saatiin eroteltua metallinkeräysastiaan. Konttiin lahjoitimme myös ylimääräisiä huonekaluja. Kyllä vain kierrätys tuo paljon iloa! Hyvää Joulua, Kaarina Kärnä Kuva: Kaarina Kärnä.. Jenni Kokander ja Kristo Salminen. Kierrätysosaamisestamme huolimatta kaikki ei mennyt aina ihan oikein. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa, joista yksi on kaksoisnumero JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTOJEN TOIMITUS Tanja Lohiranta tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Iloa kierrättämisestä Viime keväänä muutimme pienempiin toimitiloihin, mikä tarkoitti melkoista kierrätysrumbaa. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh. Kirjan pudottaminen sekajäteastiaan tuottaa kirjanystävälle tuskaa, ja siksi kirjoja päätyi meillä sekä paperinkeräykseen että kartonkikeräykseen, vaikka osa lajiteltiin tuskallisesti oikein. Esitys oli Nelinpeli, aivan valtavan hauska komedia, jota tähdittivät mm. vsk. Meillä ei esimerkiksi ollut enää uudessa toimistossa tilaa aulan vuodesohvalle ja sen samakankaiselle kaverille, nojatuolille. Esitykseen tuli aivan uusi ulottuvuus, kun sain seurata, kuinka näyttelijät mellastivat meidän sohvamme kanssa. Mutta ennen kuin esitys edes alkoi, hieraisin katsomossa jo silmiäni. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Ei ole totta – tuolla näyttämöllä ovat lavasteina varsin tuttu sohva ja nojatuoli! Erehtymisen vaaraa ei ollut, sillä kangasmalli oli varsin tunnistettava. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2025 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. Kontin reippaat herrat kantoivat ne pakettiautoon
Lehden teemoja ovat ympäristöterveys ja ympäristöalan hallinto. ............................................................................................59 PSS ry: Aurajoessa virtaa muovia, nikotiinipusseja ja paperiroskaa ................................................................................60 Poimintoja ....................................................................................62. Päivi Turtia .......................................................................................54 Uusi tietopaketti tarjoaa maaperätietoa kaikille Pinja Sipari .......................................................................................56 Kirjaesittely: Kati Toivanen, SER-kele! Kierrätinkö oikein. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. ...............12 Kierrätysmuovia sisältävien kontaktimateriaalien turvallisuuden varmistaminen EU-lainsäädännön mukaisesti Niko Markkinen ..............................................................................14 Kierrätyslannoitteet kiertotalouden edistäjinä Kari Ylivainio ...................................................................................18 Yhteistyöhankkeella laajempaa ja laadukkaampaa biojätteen kierrätystä Anna Virolainen-Hynnä ...............................................................24 Uusi puu: Uusi puu -kilpailun voitti puupohjainen rengasmateriaali ........................................................................28 Datakeskusten hukkalämmön talteenotto ja uudelleenkäyttö Terhi Raikas .....................................................................................30 Sääntelyuudistukset edistämään rakentamisen kaivuumassojen hyödyntämistä Outi Pyy, Jussi Reinikainen, Jouko Tuomainen ja Henna Jylhä ....................................................................................38 Geokemiallisen taustapitoisuuden hyödyntäminen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa Risto Pöykiö, Pertti Sarala ja Pasi Alaraatikka .........................44 Kaatopaikasta ulkoilualueeksi – Mätäjärven kunnostusprojekti Vanhan Porvoon kupeessa Petri Heino ja Enni Flykt ................................................................50 PIMA-avustusten haku – mikä muuttuu. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. vsk. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Iloa kierrättämisestä Kaarina Kärnä ...................................................................................4 Tekstiilien kiertotalouden mahdollisuudet Ali Harlin ............................................................................................6 Kaupan liitto: Kiertokauppa kasvanut vauhdilla – uhkaako Kiina-krääsä myös second hand -markkinoita. vsk 8 • 2025 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2026 ilmestyy 25.2.2026. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 56
Suomessa tekstiilien erilliskeräys tuli pakolliseksi uuden jätelain myötä. Teollisten poistotekstiilien, kuten vuokratekstiilien ja valmistuksen leikkuutähteen, mekaanisen kierrätyksen järjestäjäksi perustettiin jo vuonna 2019 Rester Oy, joka näkee edelleen haasteita uusiokuidun markkinoilla. Lounais-Suomen jätehuolto lähti järjestämään keräystä, lajittelua ja myös mekaanista kierrätystä vuoden 2023 alusta, mutta se on joutunut luopumaan täsAli Harlin, tutkimusprofessori VTT Tekstiilien kiertotalouden mahdollisuudet Tekstiilien erilliskeräys alkaa Euroopassa 2025, mutta Euroopan parlamentti hyväksyi vasta jätepuitedirektiivin muutoksen. Säännökset koskevat vuoden 2028 alusta kaikkia tuottajia, myös verkkokauppaa, riippumatta sijainnista. vsk. Sen mukaan jäsenmaiden on perustettava tuottajavastuujärjestelmät (EPR) 30 kuukauden kuluessa. Laki velvoitti kuntia vastaamaan asukkaiden käytöstä poistettavien tekstiilien keräyksestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Kemiallisen kierrätyksen alalla ruotsalainen Re:NewCel AB ajautui konkurssiin samalla, kun esimerkiksi Infinited Fibers Oy:n ja Spinnova Oyj:n kierrätyskuituhankkeet ovat viivästyneet.. tä lainsäädännön tarkentuessa. 6 T uottajavastuu yhtenäistää käytäntöä, mutta samalla hidastaa järjestelmän käyttöönottoa 3–5 vuodella
Näiden rinnalle on syntynyt myös kaupallisia käytettyjen vaatteiden välitysalustoja. Kirpputorit ovat perinteisesti hoitaneet käytettyjen tekstiilien kauppaa. Kummallekin hyvälaatuisten ja kaupaksi käyvien myytävien tuotteiden saaminen on yhä vaikeampaa. Nykyinen verotus ei tunnista uudelleenkäytön ja kierrätyksen ympäristöhyötyjä, vaan ohjaa kulutusta edelleen neitseellisiin materiaaleihin perustuvaan lineaariseen talouteen. Arvoketjussa on tekstiilin valmistajan lisäksi mm. Yhtäältä tuottajavastuukysymys tuottajasta ei ole yksinkertainen. Samoin kierrätystekstiileihin kohdistuu arvonlisäverotus useissa tuotantoketjun vaiheissa, toisin kuin neitseellisiin raaka-aineisiin. 7 Käynnistyksen haasteet Kädenvääntö vastuista ja maksajista on vienyt oletettua pidempään. Tämä johtaa käytännössä tuplaverotukseen ja heikentää kiertotalouden liiketoimintamallien kilpailukykyä suhteessa uustuotantoon. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Kysynnän syntymisen esteenä nähdään paitsi tekstiilien erittäin halpa hinta myös kierrätystekstiilin markkinan kehittymättömyys. Käytettyjen vaatteiden myyntiä verotetaan samalla arvonlisäverokannalla kuin uusien tuotteiden, vaikka vero on jo maksettu tuotteen ensimyynnissä. Asiaan tarvitaan sekä EU-laajuinen että kansallinen ratkaisu, jota Suomessa on lähtenyt rakentamaan Suomen Tekstiili & Muoti ry. Nämä voivat edelleen sijaita eri maissa, myös EU-alueen ulkopuolella. Näiden lisäksi käytännön haasteet voidaan jakaa karkeasti kahteen kokonaisuuteen, eli kysyntä ja tekninen toteutus. tekstiilien maahantuojia, jälleenmyyjiä, etämyyjiä, vuokraajia ja kierrättäjiä. Kirpputorit ovat perinteisesti hoitaneet käytettyjen tekstiilien kauppaa. Näiden rinnalle on syntynyt myös kaupallisia käytettyjen vaatteiden välitysalustoja. vsk. Kuvituskuva.
Tekninen toteutus Useimpien tekstiilien kierrätysteknologioiden kompastuskivi on niiden monimutkaisuus. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. 8 Toisaalta mekaanisen uusiokuidun laatu ei sovellu täysin olemassa oleviin langanvalmistustekniikoihin, koska lyhyempi ja pölyävämpi kuitu hidastaa langanvalmistusprosessia ja heikentää langan laatua. Tämä johtuu paitsi tekstiilien monimutkaisesta rakenteesta ja monimateriaalisuudesta tunnistuksen, lajittelun ja erottelun suhteen myös tekstiilien laadun, kulumisen ja likaantumisen mittaamisen puutteista. Langan ja kankaan valmistus sijaitsee EU-alueen ulkopuolella, useimmin lähellä neitseellisen kuidun lähteitä ja kaukana uusiokuidun syntypaikasta, jolloin logistiikka heikentää kilpailukykyä entisestään. vsk. Kun se ostetaan, tämä tieto häviää ja vaatekappaleesta tulee osa massaa. Tällainen voisi olla sekoitevelvoite. Toki jatkossa voidaan vaatia entistä tarkempia tietoja myös vaatteen valmistuksesta ja käytetyistä materiaaleista, mikä on ympäristön kestävyyden ja humanitääristen työolojen seuraamisen kannaltakin välttämätöntä. Uusien arvoketjujen syntymistä ei tueta ja vanhoihin tuotantorakenteisiin pääseminen vaatisi erityisen perusteen. Lähtöpaikkalajittelu tai keskitetysti ihmistyönä tehtävä lajittelu ei ole varmaa eikä kustannustehokasta. Kemiallisen kierrätyskuidun laatu vastaa neitseellistä, mutta hinta on edelleen korkea ja saatavuus heikko. Kuva: Susanna Raiskio, VTT.. Nykyisin vaate on selkeästi määritelty myynituote koko matkan tuottajalta kauppaan. Koneellinen laaduntunnistus vaatii kehittyneitä etätunMekaanisesti avatun farkkukangasjätteen puuvillakuidusta tehtyjä neuleita. Vasta viime aikoina on opittu paremmin konetunnistamaan tekstiilejä ja lajittelemaan niitä koneellisesti materiaalin perusteella
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Mekaanisesti kerätty ja lajiteltu tekstiilijäte avataan karstaamalla kangas ja lankarakenne kuiduiksi, kun taas kemiallisesti tekstiilin kuidut puretaan ja uudelleenrakennetaan polymeerija jopa monomeeritasolle. vsk. Käytetyistä tekstiileistä voidaan valmistaa esimerkiksi ostoskärrypoletteja. Mikään tunnettu kierrätysteknologia ei kuitenkaan pysty yksin ratkaisemaan tekstiilien materiaalikierrätystä, vaan tarvitsemme systeemisen ratkaisun, jossa kierrätysaines käsitellään säästäen, tehokkaasti ja alhaisin kustannuksin. Vastaavia on käytetty jo pitkään vuokrattavissa työvaatteissa, jolloin vaatekappale on täysin yksilöity ja sille voidaan myös luoda historia. Ratkaisuksi tunnistusja lajitteluongelmaan ehdotetaan tuotepassia ja siihen liitettynä etäluettavia tunnistussiruja. Kemiallisen kierrätyksen alueella polyesterin kierrätys on juuri nyt aktiivisessa vaiheessa, ja asian ratkaisu on keskeinen materiaalien kierrätyksen suurimittaiseen käynnistymiseen. Kuva: Susanna Raiskio, VTT.. 9 nistimia ja lisää koneälyä, joissa tekninen valmius parantuu nopeasti. Useimmat teknologiat materiaalin kierrätystä varten on kehitetty, mutta niiden tuotantotehokkuudessa on vielä paljon kehitettävää. Mekaaninen kierrätys on koeteltua teknologiaa, mutta kierrätys mekaanisesti takaisin vaatteeksi korkealla kierrätyssuhteella on paljon vaativampaa kuin esimerkiksi lämpöeristeiden valmistus. Turvallisuus Kuten kaiken kierrätettävän tuotteen tai materiaalin suhteen herää kysymys likaantumisesta tai jopa vaarallisista kontaminaatioista. Teknologia Tekstiilien materiaalikierrätyksen merkittävimmät teknologiat ovat kuitumekaaninen ja kemiallinen kierrätys
10 Kaiken mittaaminen ja analysointi kierrätettävästä materiaalista ei ole käytännössä mahdollista tarkistettavien asioiden määrän ja niiden tarkistamiseen vaadittavan analytiikan monimutkaisuuden takia. Samalla öljyn merkitys raaka-aineena vahvistuu entisestään. Tarkka tieto kulutushistoriasta taas voi sisältää tietoturvakysymyksen. Käyttöönottoon vaikuttaa myös olemassa oleva teollinen tuotantoja jakelukoneisto. vsk. Ensimmäinen on, että järjestelmä pitäisi saada aikaiseksi lähestulkoon yhtäaikaisesti ja toinen, että sen pitäisi jo alusta alkaen pystyä toimimaan merkittävän suurella kierrätysmäärällä. Muovin ja suuressa määrin tekstiilien materiaalin kierrätys on sidonnaista öljyn. Suuruuden ekonomia on välttämätön riittävän kilpailukykyisen hinnan saavuttamiseksi verrattuna neitseelliseen tuotteeseen. Oletetusti tekstiilien kulutuksen kasvu jatkuu edelleen rivakkana. Toisaalta tuotantoa ei voida investoida ja ottaa käyttöön, jos ei ole varmuutta raaka-aineesta ja myynnistä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Käyttöönoton haasteita on myös kaksi. Kaupallistuminen Kaupallistumiseen vaikuttaa eniten suurten vaatebrändien sitoutuminen uuteen toimintatapaan. Kaupallisen hyödyntämisen malli poikkeaa kiertotaloudessa merkittävästi lineaarisen mallin vastaavasta, joten edessä on paljon kehitettävää. Silti vaikeinta likaa, kuten vaikka maalitahroja tai pikeä, ei saada poistettua. Silti mikään järjestelmä ei voi täysin varmistaa käyttöhistoriaa, paitsi ehkä pesuja huoltokertojen osalta. Niinpä joudummekin yhdistelemään osia kummastakin ja huomioimaan tuotepassissa myös tietoturvallisuuden. Onkin selvää, että laajamittainen tekstiilien kierrätys ei ole ollut edes mahdollinen kuin vasta tietojärjestelmien kehittyessä laajamittaisesti riittävän korkealle tasolle. Markkinoille tuloon voidaan käyttää olemassa olevaa koneistoa ja arvoketjua, mutta sen oma suojautuminen ja vahvasti hintakilpailuun perustuva mekanismi vähentävät kiinnostuneiden toimijoiden määrää. Voisi kuvitella, että vastaan tulisi luonnollisesti tekstiilimateriaalien kierrätys, mutta investoinnit kohdistuvat edelleen perinteiseen teknologiaan. Tarve on, mutta tilaus on vielä löytämättä. Oikea-aikaisuus Kierrätys ja kiertotalous ovat olleet lupauksia kestävämmästä ja huoltovarmemmasta yhteiskunnasta jo vuosikymmeniä. Olemme nähneet onnistumisia, kuten lasin, metallin tai kartongin kierrätys, mutta samalla huomaamme vaikkapa muovin ja tekstiilien kierrätyksen olevan edelleen alkutekijöissään. Toisaalta aivan uudet investoinnit tulisivat hyvin kalliiksi ja niiden kannattavuutta on vaikea perustella. Tähän pyritään ekodesign-direktiivillä, joka sekin on vielä valmistumatta. Tehokkaat pesumenetelmät pystyvät eliminoimaan eloperäisen lian ja mikrobit ja suuren osan muistakin jäänteistä, mutta ei ilman veden, kemikaalien ja energian kulutusta. Käyttöönotto Tekstiilien kierrätysjärjestelmästä rakentuu ekosysteemi, jossa yksittäisten keksintöjen merkitys on todettavissa vasta silloin, kun ne toimivat yhdessä. Vaihtoehdoksi jäävät joko tehokas pesu tai tarkka tieto kulutushistoriasta. Tiedon keräys tulee siis olla tuoteeikä käyttäjäkohtaista. Ensimmäisen askeleen ottajia on vielä vain hyvin harvoja, vaikka uusiokuiduista valmistettuja tekstiilejä on ollut kaupan jo ainakin vuosikymmenen ajan. On varsin oletettavaa, että vaaditaan yhteiskunnan määrittelemä kierrätysosuus ennen kuin järjestelmä saadaan käynnistymään
Edelleen suurin osa poistotekstiilistä päätyy sekajätteeksi. Oikea-aikasuuteen vaikuttaa kuitenkin erityisesti ympäristölainsäädäntö. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Liiketoimintapotentiaalia alalla on miljardien edestä. Perusteeksi voidaan mainita ainakin kasvanut huoli jätteen ympäristövaikutuksista ja samalla tietoteknisen kehityksen nopea edistyminen mahdollistajana tehokkaassa polymeeristen materiaalien kierrätyksessä. EU:n jätedirektiivin muutos tarkoittaa tuottajavastuun alkamista tekstiileille ja tekstiilituotteille. Automatisoiduissa lajittelulinjastoissa materiaalin tunnistukseen käytetään lähinnä NIR-teknologiaa, jonka etuna on nopea ja ainetta tuhoamaton analyysi materiaalikoostumuksesta ilman kontaktia materiaaliin. Kun tekstiili ei enää kelpaa uudelleenkäyttöön, se soveltuu usein kuitenkin kierrätettäväksi. Tulevaisuudessa tekstiilijätteen uusiokäyttö tulee olemaan samaa tasoa muovin kanssa. vsk. Tavoitteena on, että merkittävä osa tästä sekajätteeseen päätyvästä poistotekstiilistä saadaan jatkossa kierrätettyä uusioraaka-aineeksi. Teknologia kehittyy vauhdilla, mutta sääntelyn voimaantulon viivästyminen ja jätemateriaalin koostumus jarruttavat todellista läpimurtoa. Suomessa direktiivimuutos tulee panna täytäntöön viimeistään kesäkuussa 2027. Tekstiilijätteen lajittelu materiaalien mukaan käsin on mahdollista mutta hidasta. Tuote palveluna -malli (englanniksi Product as a Service, PaaS) voi tuoda yrityksille monia kestävyyshyötyjä ja liiketoimintamahdollisuuksia. Se on kuitenkin kiertotalouden seuraava kerros, eli uudelleenkäyttöä kohden. Lisätietoa Telaketju: Towards Circularity of Textiles – VTT’s Research Information Portal https://cris.vtt.fi/en/publications/ telaketju-towards-circularity-of-textiles/ Trash-2-Cash: Designed high-value products from zero-value waste textiles and fibres via design driven technologies https://cordis.europa.eu/project/ id/646226/results Kuva: Tanja Lohiranta.. 11 saatavuuteen ja hintaan, eli alhainen hinta ei ole antanut perusteita kierrätykselle. Materiaalien lajittelu nostaa materiaalin jalostusarvoa, varmistaa sen soveltuvuuden erilaisiin kierrätysprosesseihin ja takaa myös lopputuotteen koostumuksen. Miksi aika olisi nyt parempi kuin aikaisemmin. Nykyisen pikamuodin kehityksen muutos kohti kestävämpää kulutusmallia, laadukkaampia ja pitkäikäisempiä tuotteita odottaa vielä aikaansa. Yhteenveto Tekstiilituotteen elinkaaren pidentäminen ja uudelleenkäyttö sellaisenaan ovat poistotekstiilimateriaalin hyödyntämisen kannalta parhaat vaihtoehdot
Kaupan liiton tutkimuksen* mukaan Suomi on maailman johtava maa käytetyn tavaran ostamisessa. Samalla kuitenkin Kiina-krääsä, eli EU:n ulkopuolisten halpaverkkokauppojen, kuten Temun ja Sheinin, tarjonta on alkanut tukkia myös kiertokaupan kanavia, ja pahimmillaan se uhkaa kiertotalouden toteutumista kaupassa. Yhä useampi yritys lähtenyt mukaan kiertokauppaan Yritysten ja kuluttajien välisen kiertokaupan kasvua vauhdittavat sekä käytetyn tavaran hankintaan ja käsittelyyn erikoistuneet liiketoimintamallit että kauppojen tarjonnan laajentuminen uusista tuotteista myös käytettyihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. ”Esimerkiksi Zalandon laajentuminen second hand -muodin verkkokaupaksi on luonut uuden käytetyn muodin kaupan myös suomalaisille. Kotimaassa muun muassa Kamerastore on kehittänyt toimintojaan ja levittäytynyt myös kansainvälisille markkinoille”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kertoo esimerkkejä kasvaneista kiertokaupan verkkokaupoista. Kiertokaupan kuluttajamarkkina on kasvanut kahdessa vuodessa 56 prosenttia noin 1,4 miljardiin euroon. Perinteinen kirpputorikauppa on kasvanut vain vähän, mutta kaupan yritysten ja kuluttajien välinen second hand -kauppa on yli tuplaantunut ja muodostaa jo neljäsosan kiertokaupan kokonaisuudesta. Kaupan liitto: Kiertokauppa kasvanut vauhdilla – uhkaako Kiina-krääsä myös second hand -markkinoita. Kuva: Pixabay.. Second hand -ostaminen on viime vuosina yleistynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti nuorilla: alle 30-vuotiaista peräti 81 prosenttia on tänä vuonna ostanut käytettyjä tuotteita. vsk. 12 Jo 66 prosenttia suomalaisista ja 81 prosenttia alle 30-vuotiaista on vuoden aikana ostanut käytettyjä tuotteita. Ylivoimaisesti suurin osa markkinoista, noin 62 prosenttia, on kuitenkin kuluttajien keskinäistä vertaisverkkokauppaa. Suomalaisten suosituin käytetyn tavaran kauppa on edelleen paikallinen kierrätyskeskus, jonka asema on varsinkin pääkaupunkiseudulla ylivoimainen
kolmen erillisen kuluttajakyselyn aineistot: Statistan kansainvälinen kyselyaineisto, Kaupan liiton suunnittelema ja Kantar Finlandin toteuttama väestötasoinen aineisto sekä Kaupan liiton suunnittelema ja toteuttama pelkästään opiskelijoille kohdennettu kysely. Kiina-krääsä tukkii myös kiertokaupan kanavia Käytettyjen tavaroiden kauppa koetaan vastuulliseksi, mutta varsinkaan käytettyjen vaatteiden ostajat eivät aina toimi kovinkaan vastuullisesti. Rahaa siinä tuskin kovin paljon säästyy”, Kurjenoja arvelee. Huijausten lisäksi myymisen esteeksi alustoilla voi nousta pelko ostajien mahdollisesti aiheuttamista hankaluuksista. Tämä vaarantaa myös lahjoittamiseen perustuvaa liiketoimintamallia”, Kurjenoja selittää. Asiakkaista kilpaillessaan jotkut alustoista voivat pian muistuttaa aikaisempaa enemmän sekä varsinaisia verkkokauppoja että myös sosiaalisen median alustoja”, Kurjenoja näkee. Lähes viidesosa käytettyjen vaatteiden ostajista ostaa vaatteita, uusia tai käytettyjä, joita ei koskaan käytä, ja lähes 70 prosenttia heistä shoppailee myös pikamuotia. Vertaisverkkokaupan alustoilla myymistä tai ostamista harkitsevat pelkäävät eniten huijauksia mahdollista kauppaa tehdessään. ”Osalle kuluttajista esimerkiksi Kiina-krääsän lahjoittaminen on tapa päästä eroon kaapit täyttävästä roinasta, jolla ei ole jälleenmyyntiarvoa. vsk. ”Ei olekaan ihme, että nuorimmista, alle 30-vuotiaista ostajista ja myyjistä muita suurempi osuus suosii verkkokauppamaista liiketoimintamallia käyttäviä alustoja, eli alustoja, jotka tarjoavat erilaisia toimitus-, maksutai esillepanopalveluita”, Kurjenoja toteaa. *Tutkimuksessa ei tarkastella käytettyjen ajoneuvojen tai asuntojen kauppaa eikä esim. He perustelevat muita useammin ostoksiaan rahan säästämisellä sekä sillä, ettei käyttötarkoitukseen sopivaa tuotetta aikaisemmin ollut. Erikoiskaupan liitto ETU ry on osallistunut tutkimuksen rahoittamiseen. Kaupan liiton opiskelijoille suuntaamassa kyselyssä kävi ilmi, että nämä huolet korostuvat varsinkin opiskelijoilla, joilla on kokemusta vertaisverkkokaupassa ostamisesta ja myymisestä. Joillekin second hand -shoppailusta on tullut samanlainen hankintakanava kuin kiinalaisesta halpaverkkokaupasta. pääsylippujen jälkimarkkinoita. Valtaosaa epäilyttää myös, etteivät muiden kuluttajien myymät tuotteet vastaa odotuksia. Tutkimuksen taustalla on mm. ”Kuukausittain tai viikoittain käytettyjä vaatteita tai muita tavaroita ostavat oikeuttavat toimintaansa selvästi sillä, että tuotteet ovat käytettyjä ja jatkuva ostaminen on siksi vastuullista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Liettualainen Vinted on kuitenkin vajaassa kahdessa vuodessa noussut Torin ja Facebook-ryhmien jälkeen suomalaisten kolmanneksi suosituimmaksi ostoja myyntialustaksi. Pikaja halpamuoti alkaakin täyttää niin kiertokaupan yritysten kuin vertaisverkkokaupan alustojen tarjontaa. ”Alustojen tarjoamat palvelumallit ovatkin kehittyneet ja monipuolistuneet viime aikoina. Jos ja kun Kiina-paketit syrjäyttävät uusissa hankinnoissa kestävämpiä vaihtoehtoja, second hand -markkinat alkavat kutistua ja tuotteiden käyttöiästä tulee todella lyhyt. Erittäin usein, eli vähintään kuukausittain, käytettyjä tavaroita ostavia on yli neljännes kaikista second hand -ostajista, ja heidän ostoskorissaan on usein vaatteita. 13 Vinted vallannut vertaisverkkokauppaa Suomalaisten ylivoimaisesti eniten käyttämä vertaisverkkokauppa, eli keskinäisen kaupankäynnin alusta, on tori.fi. ”Nuorilla, alle 30-vuotiailla naisilla Vinted on noussut jo Torin rinnalle käytetyimpänä vertaisverkkokaupan alustana ja samanikäisillä miehillä Huuto.netin ohi toiseksi käytetyimmäksi alustaksi”, Kurjenoja kertoo kehityksestä. Kaupan liitto
Kuvituskuva.. 14 Niko Markkinen, elintarvikekontaktimateriaalien testauksen asiantuntija Measurlabs Kierrätysmuovia sisältävien kontaktimateriaalien turvallisuuden varmistaminen EU-lainsäädännön mukaisesti EU-lainsäädännön viimeaikaiset uudistukset asettavat muovisia elintarvikekontaktimateriaaleja valmistaville yrityksille vaatimuksia, jotka voivat vaikuttaa ristiriitaisilta. Toisaalta uusi pakkausja pakkausjäteasetus (PPWR) vaatii valmistajia lisäämään kierrätysmuovin käyttöä, kun taas toisaalta kontaktimateriaalien puhtausvaatimukset kiristyvät muun muassa bisfenolija PFAS-rajoitusten myötä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Koska kierrätysmateriaaleissa esiintyy neitseellisiä materiaaleja enemmän vierasaineita, on riittävän puhtausasteen saavuttaminen haastavaa ja edellyttää laajamittaista laboratoriotestausta. vsk
Käytännössä muovisten kontaktimateriaalien vaatimustenmukaisuutta valvotaan vertaamalla materiaalista irtoavien kemikaalien siirtymää muoviasetuksessa (EU) 10/2011 lueteltuihin raja-arvoihin. Asetus muun muassa listaa hyväksytyt kierrätystekniikat sekä uusien kierrätystekniikoiden hyväksymistä koskevat vaatimukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Kierrätystekniikan kehittäjän on esimerkiksi pystyttävä osoittamaan, että tekniikan avulla valmistettu materiaali täyttää kehysasetuksen vaatimukset. 15 K ierrätysmuovista valmistettuja elintarvikekontaktimateriaaleja koskevat samat perustavanlaatuiset turvallisuusja laatuvaatimukset kuin muitakin elintarvikemuoveja. Näistä keskeisimpinä kaikkien kontaktimateriaalien tulee täyttää kehysasetuksen (EY) 1935/2004 vaatimus siitä, ettei elintarvikkeeseen siirry kemikaaleja pitoisuuksina, jotka voisivat vaarantaa ihmisten terveyden tai vaikuttaa haitallisesti elintarvikkeen koostumukseen, hajuun tai makuun. “. Kierrätysmuovia koskevat erityisvaatimukset Vuonna 2022 voimaan tulleen EU:n uuden kierrätysmuoviasetuksen (EU) 2022/1616 tavoitteena on lisätä kierrätetyn muovin käyttöä kontaktimateriaaleissa elintarviketurvallisuutta vaarantamatta. Listalle ei kuitenkaan ole lisätty uusia tekniikoita asetuksen voimassaoloaikana, joten kontaktimateriaaleissa saa toistaiseksi käyttää vain jo alun perin hyväksyttyjä muovilaatuja, eli pullonkeräyksestä peräisin olevaa PET-muovia sekä suljetusta tuotekierrosta saatua elintarvikemuovia. Testit kohdennetaan riskiperusteisesti yhdisteille, joita materiaalin valmistuksessa on käytetty tai joita esiintyy vastaavissa materiaaleissa yleisesti vierasaineina. Tämä on kierrätysmateriaalien kohdalla tavallista hankalampaa, sillä riski erinäisten hajoamistuotteiden ja muiden vierasaineiden esiintymiselle kasvaa uudelleenkäsittelyn seurauksena, mikä vaikeuttaa analyysien kohdentamista oikeille yhdisteille. Koska kierrätysmateriaaleissa esiintyy neitseellisiä materiaaleja enemmän vierasaineita, on riittävän puhtausasteen saavuttaminen haastavaa ja edellyttää laajamittaista laboratoriotestausta. Hyväksynnän saaminen uudelle kierrätystekniikalle on pitkä prosessi, jonka aikana materiaalin kemiallisesta ja mikrobiologisesta turvallisuudesta on kerättävä runsaasti todistusaineistoa. vsk. Niko Markkinen toimii Measurelabsilla elintarvikekontaktimateriaalien testauksen asiantuntijana
elokuuta 2026. Näin ollen nykyinen lainsäädäntö ei anna suoraa ohjeistusta sille, miten kierrätysmateriaaleissa epäpuhtauksina esiintyviä bisfenoleja tulisi tutkia. Kieltoa valvotaan uuttotestillä, jonka määritysrajan on oltava 1 µg/kg. vsk. Tästä alkaen pakkaukset eivät saa sisältää yksittäisiä PFAS-yhdisteitä yli 25 miljardisosan (ppb) pitoisuuksina, eikä PFAS-aineiden summa saa ylittää 250 ppb:n rajaa. “. Asetusluonnoksessa bisfenoli A:n valvontavelvoitetta oltiin asettamassa tietyille kierrätysmateriaaleille, mikä kuitenkin poistettiin lopullisesta versiosta, joten asetus koskee ainoastaan bisfenolien tarkoituksellista käyttöä. Lisäksi fluorin kokonaismäärän tulee olla alle 50 mg/kg, ellei pystytä osoittamaan, ettei fluori ole peräisin PFAS-aineista. Kiellon soveltamisen suhteen suurimpana kysymysmerkkinä on, mitä yksittäisiä yhdisteitä kohdennetulla analyysillä tulisi tutkia. Osana PPWR:ää säädetty PFAS-kielto koskee kaikkia elintarvikepakkauksia ja astuu voimaan 12. Kuva: AdobeStock. Tätä rajaa Kontaktimateriaaleissa saa toistaiseksi käyttää vain jo alun perin hyväksyttyjä muovilaatuja, eli pullonkeräyksestä peräisin olevaa PET-muovia sekä suljetusta tuotekierrosta saatua elintarvikemuovia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Vastaavasti bisfenolien käyttöä rajoittava asetus (EU) 2024/3190 kieltää bisfenoli A:n ja muiden vaarallisiksi luokiteltujen bisfenolien käytön valtaosassa kontaktimateriaaleja vuosina 2026 ja 2028 päättyvien siirtymäaikojen jälkeen. 16 Uudet haitallisten aineiden kiellot ja niiden soveltaminen kierrätysmateriaaleihin PFAS-yhdisteiden ja bisfenoli A:n sekä muiden haitallisten bisfenolien käyttökiellot ovat osa EU:n tiukentunutta linjaa kontaktimateriaalien turvallisuuden takaamisessa. Aiemmin kierrätysmuovi on voitu todeta vaatimustenmukaiseksi, jos BPA:n siirtymä alitti muoviasetuksessa annetun ainekohtaisen siirtymärajan (0,05 mg/kg)
Vaatimustenmukaisuus on myös varmistettava eräkohtaisesti. kontaminaatioriskin vuoksi. Tällaisessa tilanteessa kannattaakin turvautua osaavaan laboratorioon, joka tarjoaa tarvittaessa myös konsultatiivista tukea riittävän laajan testisuunnitelman ja vaatimustenmukaisuusasiakirjojen laatimiseen.. 17 voidaan vielä toistaiseksi käyttää siirtymäaikojen loppuun saakka, mutta vielä ei ole selvillä, mitä raja-arvoa tulevaisuudessa tullaan soveltamaan. Selvää kuitenkin on, ettei suuri osa kierrätysmateriaaleista tule läpäisemään testejä 1 µg/kg:n rajalla. Jos tavoitteena on uuden kierrätystekniikan kehittäminen ja hyväksyttäminen kierrätysmuoviasetuksen mukaisesti, laajenevat testausja dokumentaatiovaatimukset entisestään. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Siksi esimerkiksi bisfenolien ja primääristen aromaattisten amiinien pitoisuuksia on mitattava erikseen. Laajennettukaan NIAS-arviointi ei kuitenkaan riitä sellaisenaan, sillä tyypillinen määritysraja ei ole riittävä havaitsemaan karsinogeenisia yhdisteitä, joiden esiintymiselle on kierrätetyssä muovissa kohonnut riski. vsk. Tahattomasti lisättyjen vierasaineiden (NIAS) riskinarviointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota kohonneen Tyypillinen testisuunnitelma kierrätetystä PET-muovista valmistetuille kontaktimateriaaleille • Kokonaissiirtymän testaus useammalla elintarvikesimulantilla • Hajun ja maun siirtymän aistinvarainen arviointi • Laajennettu NIAS-analyysi GC/MSja LC-QTOF-MS -menetelmillä • Muoviasetuksen (EU) 10/2011 liitteessä II listattujen alkuaineiden siirtymä • Etyleeniglykolin, dietyleeniglykolin, asetaldehydin, tereftaalihapon ja isoftaalihapon siirtymä • Primääristen aromaattisten amiinien siirtymä • Bisfenoli A:n siirtymä • Haihtuvien aineiden jäännökset (erityisesti bentseeni, styreeni, limoneeni ja 2-metyyli-1,3-dioksolaani) • Tarvittaessa orgaanisen fluorin kokonaismäärä sekä laaja PFAS-yhdisteiden kohdennettu analyysi. Laboratoriotestauksen rooli vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa Kierrätysmuovista valmistettujen kontaktimateriaalien vaatimustenmukaisuuden osoittaminen edellyttää neitseellisiä materiaaleja laajempaa testausta, vaikka materiaali olisi tuotettu asetuksessa (EU) 2022/1616 hyväksytyillä kierrätystekniikoilla
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Niiden tuottavuus ja toisaalta niihin liittyvät riskit perustuvat pitkälti ravinteiden tehokkaaseen hallintaan. 18 A rviolta 80–90 % maailman ruoantuotannosta perustuu peltoviljelyyn, joka tuottaa ravintoa sekä suoraan ihmisravinnoksi että epäsuorasti rehuna kotieläintuotantoon. Lisäksi ravinteiden kierrätys on tärkeä tulevaisuuden kasvavan ruuantarpeen tyydyttämiselle ja ympäristöriskien hallinnalle.. vsk. Peltoviljelyssä tärkeimmät kasvien kasvua rajoittavat ravinteet ovat typpi ja fosfori. Tuolloin lannoitussuositukset, erityisesti fosforille, ylittivät kasvien todellisen tarpeen. Ravinnepitoisista sivuvirroista voidaan valmistaa kierrätyslannoitteita ja siten edistää ravinteiden tehokkaampaa käyttöä. Peltojen satotason ylläpitämisessä keskeisessä roolissa on kasveille välttämättömien ravinteiden saannin turvaaminen lannoitteina. Pitkään jatkunut liikaKari Ylivainio, MMT, johtava tutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Kierrätyslannoitteet kiertotalouden edistäjinä Pellot ovat maailman ruoantuotannon selkäranka. Lannoitteiden käytön kehitys Lannoitteiden käyttö kasvoi merkittävästi 1960-luvulla
Kiertotalouden tavoitteet ja ravinteiden kierrätys Kiertotalouden tavoitteiden mukaisesti ravinteet tulisi kierrättää takaisin pellolle mahdollisimman tehokkaasti. Merkittävimmät kierrätyslannoitteiden raaka-aineet ovat lanta ja jätevesilietteet. Biomassojen ravinteita tehokkaasti hyödyntämällä voitaisiinkin korvata merkittävä osa mineraalilannoitteista, vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista sekä pienentää ravinnekuormitusta ja siitä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Samanaikaisesti pelloille levitettiin myös kotieläintuotannossa syntyvää lantaa ja muita biomassapohjaisia ravinteita, joita ei kuitenkaan pidetty yhtä hyvinä ravinnelähteinä kaupallisiin lannoitteisiin verrattuna. Koekasvina oli kevätvehnä. 19 lannoitus johti maaperän fosforipitoisuuksien kasvuun ja sitä kautta kasvaneisiin fosforihuuhtoumiin, johon havahduttiin 1980-luvulla vesistöjen tilan heikkenemisenä. vsk. Suomessa vuosittain muodostuvan lannan typpija fosforisisältö on noin 73 ja 15 miljoonaa kiloa, ja jätevesilietteiden vastaavat Kenttäkokeessa tutkittiin kierrätyslannoitteiden lannoitusvaikutusta. Kuva: Kari Ylivainio.. Viime vuosikymmeninä biomassojen sisältämiin ravinteisiin on kuitenkin alettu kiinnittää enemmän huomiota, osin vesistökuormituksen vähentämiseksi ja ravinteiden käytön tehostamiseksi ja osin kaupallisten lannoitteiden hinnannousun vuoksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56
Haasteet ja teknologiset ratkaisut Kotieläintuotannon keskittyminen konsentroi lannan ravinteet alueellisesti, ja korkeat kuljetuskustannukset rajoittavat lantaravinteiden kuljetusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Kasvihuonekokeissa havaittiin suurempia eroja kierrätyslannoitteiden välillä, mikä johtui laajemmasta lannoitevalikoimasta ja kontrolloiduista olosuhteista. Kierrätyslannoitteilla voitaisiinkin korvata suuri osa mineraalilannoitteista. Peltokokeita suoritettiin vaihtelevissa kasvuolosuhteissa Suomessa, Itävallassa, Unkarissa, Ranskassa ja Espanjassa. Tästä syystä vuotuinen typpilannoitus on välttämätöntä sadontuotolle. vsk. Tästä syystä vuotuinen typpilannoitus on välttämätöntä sadontuotolle. Typpipitoiset kierrätyslannoitteet ovat usein orgaanisia, jolloin typpi on kasveille käyttökelpoista vasta muunnuttuaan epäorgaaniseen muotoon mineralisaation kautta. Kierrätyslannoitteiden fosforilannoitusvaikutus oli yhtä hyvä kuin mineraalilannoitteilla. 20 määrät ovat 7 ja 4 miljoonaa kiloa. Kierrätyslannoitteiden haitta-aineet ja turvallisuus Kierrätyslannoitteiden, ja erityisesti jätevesilietepohjaisten, käyttöä rajoittaa huoli Toisin kuin fosfori, typpilannoitteet sitoutuvat heikosti maahan ja ovat alttiina sekä huuhtoutumiselle että kaasumaisille hävikeille. LEX4BIO-hankkeessa testatut kierrätyslannoitteet olivat kuitenkin tehokkaita: yli puolessa tapauksista typen hyväksikäyttöaste ylitti 75 % suhteessa mineraalilannoitteeseen. Mädätys ja kompostointi säilyttävät suurimman osan biomassan hiilestä, millä on positiivinen vaikutus maaperän kasvukuntoon. Poltossa hiili sen sijaan menetetään, mutta haitta-aineet poistuvat. Kierrätyslannoitteiden lannoitusvaikutus EU:n rahoittamassa LEX4BIO-hankkeessa (https://lex4bio.eu/) tutkittiin kierrätyslannoitteiden tehokkuutta ja vaikutuksia ruokaturvallisuuteen ja ympäristöön. Mineraalilannoitteissa käytetään vastaavasti typpeä ja fosforia noin 147 ja 12 miljoonaa kiloa. Toisin kuin fosfori, typpilannoitteet sitoutuvat heikosti maahan ja ovat alttiina sekä huuhtoutumiselle että kaasumaisille hävikeille. Biomassoja voidaan käsitellä esimerkiksi mädättämällä, kompostoimalla tai polttamalla. Jätevesilietteiden käyttöä rajoittavat myös epävarmuudet niiden sisältämistä haitta-aineista, erityisesti lääkejäämistä, ja vaikutuksista ruokaturvallisuuteen ja ympäristöön. Nykyteknologioilla voidaan kuitenkin nostaa kierrätyslannoitteiden ravinnepitoisuuksia, ja siten alentaa kuljetuskustannuksia ravinnekiloa kohden, sekä poistaa haitta-aineita. Lisäksi on olemassa useita teknologioita, joissa ravinteet voidaan väkevöidä ja lopputuotteena on mineraalilannoitteiden tapaisia lannoitteita. Tämä voi olla ongelma lyhyen kasvukauden alueilla, kuten Suomessa. Yleisesti ottaen suurin osa Euroopan viljelysmaista omaa riittävän korkean fosforipitoisuuden kasvien tarpeeseen nähden eikä lisälannoituksella satovasteita saavuteta. “
Syynä tähän ovat kotieläintuotannossa käytettävät antibiootit, jotka suosivat resistenttejä bakteereita eläinten suolistossa, jolloin ne yhdessä lääkejäämien kanssa päätyvät lantaan ja lannoitteiden mukana pellolle, jossa taas maaperän mikrobisto voisi muuntua antibiooteille resistenteiksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. LEX4BIOhankkeessa todettiin kaikkien näiden yhdisteiden pitoisuuksien olevan alle tiukimpien raja-arvojen tutkituissa kierrätyslannoitteissa. Orgaanisista haitta-aineista lannoitevalmistelaki säätelee ainoastaan PAH-yhdisteitä (polysykliset aromaattiset hiilivedyt), mutta Euroopan tasolla useat maat ovat asettaneet raja-arvoja myös muille haittaaineille. On siis epätodennäköistä, että antibioottiresistenssi leviäisi kierrätyslannoitteiden käytön takia. vsk. Ainoastaan kananlantapohjaisilla lannoitteilla peltomaan antibioottiresistenssigeenit runsastuivat siinä määrin, että pitempiaikaisen käytön yhteydessä seuranta olisi suositeltavaa. 21 niiden mahdollisesti sisältämistä orgaanisista haitta-aineista. Huoli mahdollisesta antibioottiresistenssin leviämisestä kierrätyslannoitteiden käytön seurauksena on kasvanut. Kuva: Lærke Wester Larsen.. Kasvatuskokeissa ibuprofeenin siirtyminen korjattavaan satoon oli kuitenkin alle määritysrajan huolimatta erittäin suurista jätevesilietepohjaisten lannoitteiden lisäysmääristä. Kierrätyslannoitteiden raskasmetallipitoisuudet olivat kokeissa alle niille asetettujen LEX4BIO-hankkeessa tutkittuja kierrätyslannoitteita. Erityisesti mahdolliset lääkejäämät ja niiden vaikutus ruokaturvallisuuteen, maaperäeliöihin sekä antibioottiresistenssin muodostumiseen maaperässä. Kyseisessä kokeessa laskennallinen lisäysmäärä oli 300 t ha -1 , mikä on monikertaisesti suurempi kuin sallitut lisäysmäärät peltoviljelyssä. Tällaisia haitta-aineita ovat PFAS (perja polyfluoratut alkyyliyhdisteet), PCB (polyklooratut bifenyylit) ja PCDD/PCDF (polykloorattuja dibentso-p-dioksiini/ polykloorattu dibentsofuraani). Kierrätyslannoitteiden sisältämistä lääkejäämistä yksi merkittävimmistä on tulehduskipulääkkeenä käytettävä ibuprofeeni. Monet kierrätyslannoitteet nostivat maaperän antibioottiresistenssigeenien määrää välittömästi lannoitteiden levittämisen jälkeen, mutta tilanne palautui entiselle tasolleen jo kuuden viikon kuluttua lannoituksesta
22 raja-arvojen. Ainoastaan yhden tutkitun kierrätyslannoitteen kadmiumpitoisuus oli yli sallittujen rajojen. Maatalous on merkittävin fosforikuormituksen lähde, ja suurin osa fosforikuormituksesta tapahtuu peltomailta karkaavan eroosioaineksen mukana. Useissa kierrätyslannoitteissa kadmiumpitoisuudet olivat jopa selvästi alle tavanomaisen mineraalilannoitefosforin vastaavan pitoisuuden. Fosforihuuhtoumat ja Saaristomeri Suomessa Saaristomeren valuma-alueen maatalouden ravinnekuormitus on tällä hetkellä ainoa HELCOMin listalla oleva ns. Lannan sisältämillä ravinteilla voidaan korvata mineraalilannoitteita ja vähentää siten riippuvuutta tuontilannoitteista. “. Tämä johtaisi korkeiden fosforilukujen laskuun sekä fosforihuuhtoumien vähenemiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Tässäkin syynä oli todennäköisesti lannoitteeseen lisätty apatiitti fosforipitoisuuden nostamiseksi. Tällaisessa tilanteessa kaikkien fosforilannoitteiden käyttöä olisi vältettävä ja kotieläintiloilta lanta kuljetettava sellaisille peltolohkoille, joilla fosforilannoituksella saadaan satovasteita. Siipikarjatuotannossa muodostuva lanta on ominaisuuksiltaan erinomainen raaka-aine kierrätyslannoitteeksi; se on suhteellisen kuivaa ja omaa korkeat typpija fosforipitoisuudet muihin lantoihin nähden. Varsinkin orgaanisten lannoitteiden typpipitoisuus on usein liian alhainen fosforipitoisuuteen nähden. Tulosten valossa kananlantapohjainen kierrätyslannoite onkin erinomainen korvike mineraalilannoitteille. Peltokokeissa sen on todettu olevan myös mineraalilannoitteiden veroinen sekä aiheuttavan huomattavasti alhaisemmat fosforihuuhtoumat kuin mineraalilannoite. Vuosikymmeniä jatkuneet, kasvien tarpeeseen nähden liian suuret fosforilannoitussuositukset ovat kasvattaneet monien peltojen fosforipitoisuudet tasolle, jolla fosforilannoituksella ei saada satovasteita. Tämän seurauksena matalan typpifosforisuhteen omaavien kierrätyslannoitteiden, kuten siipikarjanlantaa sisältävien lannoitteiden, käyttömääriä rajoittaa lannoitteen fosforipitoisuus. Saaristomeren valuma-alueella olisi kuitenkin tärkeää Vuosikymmeniä jatkuneet, kasvien tarpeeseen nähden liian suuret fosforilannoitussuositukset ovat kasvattaneet monien peltojen fosforipitoisuudet tasolle, jolla fosforilannoituksella ei saada satovasteita. Kierrätyslannoitteiden käytön tehostaminen Monien kierrätyslannoitteiden typpi-fosforisuhde ei vastaa kasvien tarpeita. hot spot. vsk. Lisäksi laboratoriossa suoritetussa sadesimulointikokeessa kierrätyslannoitteet aiheuttivat pienempiä fosforihuuhtoumia kuin tavanomainen, helppoliukoinen mineraalilannoite. Kuten LEX4BIO-hankkeessa todettiin, kierrätyslannoitteet ovat turvallisia ruokaturvan kannalta
Tällä hetkellä kierrätettävien biomassojen fosfori riittäisi Varsinais-Suomen kasvien tarpeen mukaiseen fosforilannoitukseen, mutta alueen sisällä ravinteet pitäisi jakaa paremmin. https://doi. vsk. Field Crops Research 325: 109803. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan biomassojen prosessointia kierrätyslannoitteiksi ja niiden hyväksyttävyyden parantamista erityisesti kaupan ja kuluttajien puolelta. Journal of Hazardous Materials 458: 131992. 2020. 2025. Jätevesilietteen potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen (PProduct) -hankkeen loppuraportti. org/10.1016/j.fcr.2025.109803 Estoppey, N., Knight, E.R., Allan, I.J., Ndungu, K., Slinde, G.A., Rundberget, J.T., Ylivainio, K., Hernandez-Mora, A., Sørmo, E., Arp, H.P.H., Cornelissen, G. https:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-018-2. Fertilization efficiency of thirty marketed and experimental recycled phosphorus fertilizers. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Tällöin niillä voitaisiin korvata tehokkaammin mineraalilannoitteita sekä kuljettaa taloudellisemmin ylijäämäfosforia pois Saaristomeren valuma-alueelta. Science of The Total Environment 957: 177347. Lähteet Frick, H., Bünemann, E.K., HernandezMora, A., Eigner, H., Geyer, S., Duboc, O., Santner, J., Recena, R., Delgado, A., D’Oria, A., Arkoun, M., Tóth, Z., Jauhiainen, L., Ylivainio, K. PFAS, PCBs, PCDD/Fs, PAHs and extractable organic fluorine in bio-based fertilizers, amended soils and plants: Exposure assessment and temporal trends. Journal of Cleaner Production 467: 142957. 120 s. Agronomic performance of novel, nitrogen-rich biobased fertilizers across European field trial sites. 2024.142957 Müller, B., Wester-Larsen, L., Jensen, L.S., Salo, T., Garrido, R.R., Arkoun, M., D’Oria, A., Lewandowski, I., Müller, T., Bauerle, A. Bio-based fertilisers can replace conventional inorganic P fertilisers under European pedoclimatic conditions. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 55/2020. Vuonna 2025 käynnistyneessä GREENHOOD-hankkeessa (https://greenhoodproject.eu/) tutkitaan mineraalitypen lisäämistä kananlantapohjaisiin kierrätyslannoitteisiin typpi-fosforisuhteen kasvattamiseksi. Field Crop Research 316: 109486. 2024. 23 saada lantapohjaisten ravinteiden kierrätys toimimaan siten, että niistä saataisiin paras mahdollinen hyöty. 2023. https://doi.org/10.1016/ j.fcr.2024.109486 Dong, Y., Das, S., Parsons, J.R., Praetorius, A., de Rijke, E., Helmus, R., Slootweg, J.C., Jansen, B. 2024. https://doi.org/10.1016/ j.jhazmat.2023.131992 Ylivainio, K., Äystö, L., Fjäder, P., Suominen, K., Lehti, A., Perkola, N., Ranta, J., Meriläinen, P., Välttilä, V., Turtola, E. https://doi.org/10.1016/ j.scitotenv.2024.177347 Hernandez-Mora, A., Duboc, O., Lombi, E., Bünemann, E.K., Ylivainio, K., Symanczik, S., Delgado, A., Zahra, N.A., Nikama, J., Zuin, L., Doolette, C.L., Eigner, H., Santner, J. https://doi.org/10.1016/j.jclepro. Jätevesilietteen pitkäkestoinen fosforilannoitusvaikutus ja yhteys ympäristöja ruokaturvallisuuteen. Helsinki. Luonnonvarakeskus. 2024. Simultaneous detection of pesticides and pharmaceuticals in three types of bio-based fertilizers by an improved QuEChERS method coupled with UHPLC-q-ToFMS/MS
24 Anna Virolainen-Hynnä, johtava biokaasuasiantuntija Suomen Biokierto ja Biokaasu ry Laadukas Biokierrätys-hankkeen pääkoordinaattori Yhteistyöhankkeella laajempaa ja laadukkaampaa biojätteen kierrätystä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. vsk
Vaikka kyseessä oli yksittäinen prosessihäiriö, se toimi tärkeänä herätyksenä koko arvoketjulle – aina lajittelusta biokaasulaitosten teknisiin ratkaisuihin ja lopputuotteiden laatuun. Hankkeen päätavoitteena on parantaa biojätepohjaisten kierrätyslannoitteiden laatua, lisätä niiden kysyntää ja vahvistaa luottamusta tuotteisiin. Kun biojäte lajitellaan oikein ja käsitellään laadukkaasti, siitä syntyy arvokasta ravinnetta pelloille. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Hanke toteutetaan toukokuun 2025 ja kesäkuun 2026 välisenä aikana. 25 S yksyllä 2024 julkisuuteen noussut tapaus maatilalle toimitetun kierrätyslannoitteen heikosta laadusta nosti esiin biojätteiden hyödyntämiseen liittyviä haasteita. Biojätteen kierrätysohjeet ovat myös nykyisin osin epäselviä ja vaihtelevat alueittain, mikä vaikeuttaa biojätteen lajittelua. Tapauksen seurauksena tunnistettiin useita kehityskohteita, ja juuri näihin haasteisiin tartutaan nyt Laadukas Biokierrätys -hankkeessa. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry (SBB) koordinoi hanketta. Biojätteen kierrätysketjun kehityskohdat Biojätteen kierrätys on olennainen osa kiertotaloutta ja ravinteiden kestävää hyödyntämistä. Mukana ovat myös kahdeksan yritystä: Stormossen Oy, Biokymppi Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Labio Oy, Mustankorkea Oy, Gasum Oy, Kekkilä-BVB Oy ja Kiertoravinne Oy. Uusien teknologioiden käyttöönotto tarjoaa kierrätyslaitoksille mahdollisuuden parantaa tuotteiden laatua ja prosessien tehokkuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä teknisiä että viestinnällisiä toimenpiteitä koko arvoketjussa. Tavoitteena on varmistaa, että ravinteiden kierrätys Suomessa on paitsi tehokasta, myös laadukasta ja luotettavaa. Suomessa syntyy vuosittain satojatuhansia tonneja biojätettä, jonka sisältämät ravinteet ja energia voidaan palauttaa kiertoon edellyttäen, että koko arvoketju toimii saumattomasti ja lopputuotteet ovat laadultaan tasalaatuisia ja turvallisia. Hankkeen yhteistyöverkosto on poikkeuksellisen laaja. vsk. Lainsäädäntö määrittelee kierrätyslannoitteiden vähimmäisvaatimukset, mutta valvonta on ollut ollut osin puutteellista. Hanketta rahoitetaan ympäristöministeriön Ahti-rahoitusohjelmalla. Laadukas Biokierrätys -hankkeen ydin on biojätepohjaisten kierrätyslannoitteiden laadun ja hyväksyttävyyden parantaminen. Yhteistyöllä kohti laadukkaampaa kiertoa Laadukas Biokierrätys -hankkeen taustalla on keväällä 2025 käynnistynyt laaja yhteistyö. Kierrätystavoitteiden kiristyessä biojätteen määrä ja sen kierrätyspotentiaali kasvavat. Laadukas Biokierrätys -hanke kokoaa yhteen koko arvoketjun kehittämään biojätteen kierrätyksen laatua ja luotettavuutta. Tavoitteena on, että suomalainen biojäte muuttuu aidosti kestäväksi resurssiksi, joka tukee maaperän hyvinvointia ja ravinteiden kiertoa.. Mukana hankkeessa ovat Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Suomen Kiertovoima ry, Kierrätysteollisuus ry, Päivittäistavarakauppa ry, Elintarviketeollisuusliitto ry ja Ruokavirasto. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole kattavaa tietoa siitä, mitä epäpuhtauksia erilliskerätty biojäte todellisuudessa sisältää
Kun maaperä toimii hiilinieluna, myös kasvihuonekaasupäästöt pienenevät. Tämä vähentää eroosiota ja ravinnevalumia sekä parantaa viljelymaan kykyä sopeutua sään ääri-ilmiöihin. Hanke tuottaa myös arvokasta taustatietoa hyödynnettäväksi jäte-, pakkausja lannoitelainsäädännön kehittämisessä. Tällä systeemitasoisella muutoksella luodaan edellytykset lisätä biojätepohjaisten lannoitteiden käyttöä Suomessa, mikä edesauttaa nykyistä laadukkaampaa ja tehokkaampaa ravinteiden kierrätystä sekä kannustaa biojätteiden kierrätykseen. Niiden sisältämä orgaaninen aines lisää maaperän multavuutta, parantaa vedenpidätyskykyä ja vahvistaa maaperän mikrobiologista elämää. Hankkeessa toteutettavat keskeiset toimenpiteet ovat: • selkeämpien ja yhtenäisempien biojätteen lajitteluohjeiden laatiminen • biojätteen erilliskeräyksen laadun selvittäminen kehittämällä yhdyskuntien biojätteen koostumusmittausmenetelmä • biojätteen laatuja seurantaohjeistuksen soveltaminen ja jalkautus jätteen keräysja kuljetusjärjestelmälle sekä kierrätyslaitoksille • uuden pinta-alaperusteisen analyysimenetelmän testaaminen kierrätyslannoitteiden roskaisuuden arvioimiseksi • uusien teknologioiden käyttöönoton tehostaminen laatimalla selvitys kierrätyslaitoksissa käytettävissä olevista teknisistä ratkaisuista, joilla voidaan poistaa vierasaineita kierrätysprosessista • toimenpidesuunnitelman laatiminen jatkokehitykselle.. Kierrätyslannoitteiden käytöstä päättävät viime kädessä maanviljelijät, mutta hyväksyttävyyteen vaikuttavat myös elintarviketeollisuus ja kauppa. Hankkeessa luodaan selkeämmät valtakunnalliset ohjeet biojätteen lajittelulle, selvitetään biojätteen erilliskeräyksen laatua, luodaan työkalu lajitellun biojätteen laadun seuraamiseen, testataan uutta menetelmää arvioida kierrätyslannoitteiden roskaisuutta, tehostetaan uusien tekniikoiden käyttöönottoa kierrätyslaitoksissa sekä laaditaan toimenpidesuunnitelma jatkotoimille. Hankkeessa parannetaan kierrätyslannoitteiden laatua yhteistyönä koko arvoketjun toimijoiden kanssa. Kierrätyslannoitteiden käyttö tukee kestävää maataloutta, vesien suojelua ja ilmastonmuutoksen hillintää. 26 Konkreettisia toimenpiteitä ja tuloksia Laadukas Biokierrätys -hankkeessa toteutettavat toimenpiteet tuottavat sekä välittömiä käytännön hyötyjä, että pitkäjänteisiä systeemitason muutoksia. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti biojätteiden lajittelussa ja biojätteitä käsittelevissä kierrätyslaitoksissa. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Lyhyellä aikavälillä parannetaan biojätteen lajittelun ja keräyksen laatua, mikä vähentää epäpuhtauksia ja parantaa kierrätyslaitosten toimintaa. Ympäristöhyödyt: ravinteet kiertoon ja elinvoimaa maaperään Biojätteen sisältämät ravinteet ovat arvokas resurssi, mutta niiden hyödyntäminen maataloudessa edellyttää, että tuotteet ovat laadukkaita
vsk. Samalla ne auttavat rakentamaan luottamusta kierrätyspohjaisiin lannoitteisiin. Katse tulevaisuuteen Laadukas Biokierrätys -hanke luo pohjan suomalaisen biojätteen käsittelyn ja ravinBiojäte tuulettuvassa astiassa. Lisäksi kierrätyslannoitteiden käyttö lisää kotimaisen maatalouden omavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista. Kuva: Kaisa Halme, Suomen Kiertovoima KIVO. Korkea laatu motivoi myös biojätteiden tuottajia lajittelemaan ja kierrättämään entistä huolellisemmin. 27 Kierrätyslannoitteet ovat konkreettinen kiertotalousesimerkki: biojätteistä valmistetaan uusia tuotteita, jotka korvaavat fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia, energiaintensiivisesti tuotettuja mineraalilannoitteita. Näin hanke tukee paitsi ympäristömyös huoltovarmuustavoitteita. teiden kierrätyksen seuraavalle kehitysvaiheelle. Hankkeen tulokset tarjoavat käytännön työkaluja ja toimintamalleja, joiden avulla kiertotaloutta voidaan vahvistaa koko Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Kun arvoketjun kaikki osapuolet toimivat yhdessä ja panostavat laatuun, biojätteestä tulee arvokas resurssi – ei jäteongelma. Näin syntyy positiivinen kierre, jossa laatu, luottamus ja kiertotalous vahvistavat toisiaan.
Nokian Tyres Green Step Ligna -renkaan sivupinnassa fossiilinen noki on korvattu ligniinipohjaisella UPM BioMotion™ -täyteaineella, joka valmistetaan UPM:n biojalostamossa Saksan Leunassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Uusi puu: Uusi puu -kilpailun voitti puupohjainen rengasmateriaali – innovaatiokilpailu nosti esiin teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen Ligniiniraaka-aineesta valmistettu konseptirengas.. 28 Uusi puu 2025 -kilpailussa etsittiin puupohjaisia innovaatioita, joista tuomaristo valitsi parhaaksi Nokian Renkaiden ja UPM:n kehittämän Nokian Tyres Green Step Ligna -autonrenkaan. Uusi puu -kilpailun kolmen kärkeen sijoittuivat: 1. Tuomaristo arvioi ratkaisujen yhteiskunnallista merkitystä sekä kykyä vastata globaaleihin haasteisiin ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Kilpailun yhdeksänhenkinen tuomaristo koostui kansanedustajista sekä talouselämän ja tutkimuksen edustajista: Pauli Aalto-Setälä (KOK), Piritta Rantanen (SDP), Petri Huru (PS), Eerikki Viljanen (KESK), Krista Mikkonen (VIHR), Johanna Lahti (VTT), Martta Fredrikson (Metsäsäätiö, Uusi puu -kilpailun puheenjohtaja), Markus Joutsela (Aalto-yliopisto), Mari Pantsar (dosentti, yrittäjä), Ville Hulkkonen (Metsäteollisuus ry). Voittajaratkaisujen tuli myös omata kansainvälistä markkinapotentiaalia ja hyödyntää puuta innovatiivisesti. Puupohjaisen biotalouden tuotteille ja ratkaisuille suunnattu Uusi puu -kilpailu haastoi edelläkävijäyritykset tarjoamaan uusia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Voittajat julkistettiin valtakunnallisilla Metsäpäivillä 22.10.2025 Finlandia-talossa. Kilpailun tuomariston mukaan voittajan ligniinipohjainen rengasmateriaali edustaa ekologisempaa kestävän kehityksen ja materiaaliteknologian huippua. Kilpailu järjestettiin kuudetta kertaa. vsk. palkinto: Ligniinipohjainen rengasmateriaali teollisuuden sivuvirroista – UPM & Nokian Renkaat Uusi puu kilpailun ensimmäiselle sijalle nousseen Nokian Tyres Green Step Ligna -konseptirenkaan valmistuksessa on hyödynnetty UPM:n kehittämää puupohjaista ligniinitäyteainetta, joka tarjoaa uusiutuvan vaihtoehdon perinteisesti käytetylle fossiiliselle noelle. Ligniini on puun luonnollinen yhdiste, jota syntyy muun muassa selluntuotannon sivutuotteena. Renkaiden täyteaineet muodostavat noin kolmanneksen niiden massasta ja vaikuttavat ratkaisevasti kestävyyteen ja suorituskykyyn. ”Tänä vuonna Uusi puu -kilpailussa nousi erityisesti esiin teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen. Kilpailun voittanut ligniinipohjainen rengasmateriaali ja toiseksi sijoittunut puukuitueriste ovat tästä erinomaisia esimerkkejä”, totesi Uusi puu -kilpailun puheenjohtaja ja Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson
29 ”UPM:n BioMotion™-uusiutuvat täyteaineet ovat yksi monista CO2-negatiivisista ratkaisuista, joita aiomme tuottaa Leunan tehtaallamme Saksassa. Nokian Tyres Green Step Ligna on toistaiseksi vielä konseptituote, mutta sen potentiaali muuttaa rengasteollisuutta on merkittävä, tätä myös tuomaristo kiitti valintaa tehdessään. Prototyyppimallin avulla pyrimme asettamaan uusia standardeja ympäristövastuulle”, sanoo Teemu Soini, Nokian Renkaiden innovaatioja kehitysjohtaja. Ne edustavat täysin uuden luokan uusiutuvia materiaaleja, jotka voivat korvata erittäin CO2-intensiivisen noen ja saostetun piidioksidin erilaisissa kumisovelluksissa, kuten renkaissa”, sanoo Petri Hyyryläinen, UPM:n Biorefining -yksikön strategiajohtaja. Hukkakahvilla painettu puukuitukassi hurmasi yleisön Kilpailun yleisöäänestyksen voitti paahtimoiden ylijäämämateriaalilla painettu puukuitupohjainen kassi, jonka painoväri on valmistettu sataprosenttisesti hukkakahvista. Uusi puu. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Renkaiden valmistuksessa käytetty fossiilinen noki on ollut pitkään standardi, mutta sen korvaaminen puupohjaisella ligniinillä vähentää riippuvuutta öljypohjaisista raaka-aineista ja pienentää tuotannon hiilijalanjälkeä. Vesipohjainen bioväri soveltuu kuitupohjaisille materiaaleille. 2. 3. palkinto: Puukuidusta kestävä vaihtoehto rakentamiseen – Fiberwood Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin 42 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, joista osa syntyy kivija lasivillan valmistuksesta. palkinto: Fossiilivapaa selluloosapinnoite – LUT-yliopisto & VTT Biopohjainen päällyste helpottaa kierrätystä ja tukee siirtymää kohti fossiilitonta, uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa pakkaamista. Tämä tekee raaka-aineesta entistä houkuttelevamman laajamittaiseen käyttöön rengasteollisuudessa”, Soini jatkaa. Se voi myös toimia esimerkkinä muille toimijoille, jotka etsivät keinoja yhdistää suorituskyky ja ekologisuus. ”UPM:n uusiutuvien funktionaalisten täyteaineiden vaikutus ei rajoitu fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen, vaan sillä on myös potentiaalia parantaa renkaiden ominaisuuksia, kuten vähentää vierintävastusta. vsk. Todellinen arjen sankari!”, totesi Martta Fredrikson. Hankkeessa on mukana laaja yritysverkosto, ja tavoitteena on vahvistaa alan kansainvälistä yhteistyötä sekä houkutella investointeja Suomeen. ”Konseptirenkaalla osoitamme uraauurtavan uuden raaka-aineen käyttökelpoisuuden renkaissa. Uusi puu -kilpailun kakkossijalle valittu Fiberwood hyödyntää metsäteollisuuden puuja luonnonkuitusivuvirtoja tuottaakseen rakennuseristeitä, akustiikkalevyjä ja pakkausmateriaaleja, jotka korvaavat mineraalija muovipohjaisia ratkaisuja. Innovaatio osoittaa, miten perinteisiä fossiilisia materiaaleja voidaan korvata uusiutuvilla, ympäristöystävällisillä vaihtoehdoilla teollisuuden kriittisissä sovelluksissa. Painovärin ovat kehittäneet yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Natural Indigo Finland, joille hukkakahvin toimitti Meira Oy. Tuomaristo kiitti sitä, että Nokian Tyres Green Step Ligna -rengas edustaa konkreettista askelta kohti kestävämpää liikennettä ja materiaaliteollisuutta. Finaaliin päässyt ekologinen suljinratkaisu (Creamill & Grano) palkittiin lisäksi tuomariston myöntämällä kunniakirjalla. Yrityksen materiaalit sitovat hiiltä ja ovat kierrätettävissä tai hyödynnettävissä maanparannuksessa. ”Puukuitupohjainen suljinratkaisu tuo vaihtoehdon erilaisiin arjen tarpeisiin, kuten elintarvikkeiden säilytykseen. Konseptirengas merkitsee harppausta kohti uusiutuvien materiaalien käyttöä paitsi meille, myös koko rengasteollisuudelle
1 Datakeskusten määrä kasvaa väistämättä yhteiskuntien digitalisaation myötä, mutta näillä hankkeilla on Suomessa myös monia ympäristöön ja muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyviä elementtejä: nousevien teknologioiden, kuten datakeskusten ja pienydinvoimaloiden, odotetaan tuovan uusia mahdollisuuksia päästöttömälle energiantuotannolle. Tämä on osasyy siihen, miksi myös Suomessa on pyritty kannustamaan ulkomaisia yrityksiä perustamaan datakeskuksia maahan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Tämä on seurausta siitä, että datakeskusten hukTerhi Raikas, tuntiopettaja LAB Ammattikorkeakoulu Datakeskusten hukkalämmön talteenotto ja uudelleenkäyttö Datakeskusten tuottaman hukkalämmön talteenotosta ja uudelleenkäytöstä on muodostunut olennainen osa suomalaista ja eurooppalaista kiertotaloutta. 30 Datakeskushankkeet Suomessa Suomessa datakeskusten merkittävyyden kasvusta kertoo eritoten hankkeiden alati lisääntyvä lukumäärä: esimerkiksi suurimman osan vuonna 2025 valmistuvista vihreän siirtymän hankkeista on uutisoitu olevan datakeskuksia. Samalla datakeskusten toiminnasta on muodostunut tärkeä osa suomalaista ja eurooppalaista ilmastotyötä.. vsk. Nykytekniikan avulla voidaan nimittäin käyttää hyödyksi datakeskusten toiminnassa muodostuvaa hukkalämpöä
vsk. 31 kalämmön hyödyntäminen ja pienydinvoimaloiden paikallinen sähköntuotanto voivat tulevaisuudessa tukea entistä enemmän energiantuotantoa. 7 Hukkalämmön rooli osana vihreää siirtymää ja kiertotaloutta Datakeskuksissa syntyy hukkalämpöä niiden sähköä käyttävien laitteiden toiminnan seurauksena. Keskusten hukkalämpöpotentiaali on tyypillisesti merkittävä ja usein lähes kaikki lämpö on myös teknisesti mahdollista hyödyntää, mikä tekee hukkalämmöstä kiertotalouden näkökulmasta tehokkaan. Valmistuneista datakeskuksista tämänhetkisen teknologian perusteella kyseeseen tulevat eritoten ne datakeskukset, jotka on sijoitettu lähelle alueellisia lämmitysjärjestelmiä ja jotka voidaan täten paremmin liittää niihin. 5 Hukkalämmön talteenottoa ja uudelleenkäyttöä edistävää päätöksentekoa toteutettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että datakeskushankkeista ei kaikkia voida nykyisin sitouttaa yhtä tehokkaasti hukkalämmön talteenottoon. 3 Datakeskusten suuri määrä heijastuu väistämättä myös talouteen: yhteensä niitä koskeviin hankkeisiin on Suomessa investoitu Elinkeinoelämän keskusliiton julkaiseman arvion (2025) mukaan ainakin 9 635 miljoonaa euroa. 4 Yksittäisten datakeskushankkeiden osalta taloudellisen informaation saaminen on puolestaan haasteellista, sillä kyseiset tiedot ovat erittäin herkkiä varsinkin teollisuuden kilpailutilanteen vuoksi. 6 Datakeskusten asianmukaisen sijoittamisen avulla niitä on Suomessa voitu käyttää kuitenkin jo tehokkaasti hyödyksi, ja niinpä nykyisin datakeskusten hukkalämpö täyttää jopa noin 90 % suurimpien kaupunkien lämmitystarpeesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. 2 Datakeskuksia koskevia hankkeita on nyt jo toteutettujen lisäksi suunniteltavana huomattava määrä: pääministeri Petteri Orpon hallituksen liikenneja viestintäministeri Lulu Rinne lausui keväällä 2025 mediassa, että alustavan suunnitelman alaisina oli Suomessa tuolloin jopa 100–200 datakeskushanketta. 8 Kiertotalouden lisäksi hukkalämpö on olennaista myös laajemman Kuvituskuva.
vsk. 15 Tämän kaltaisten tavoitteiden saavuttaminen merkitsi myös datakeskuksille uusia velvoitteita, jotka kohdistuvat hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen, mikäli se on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa tai keskus on tarpeeksi suuri: direktiivin perusteella velvoite hyödyntää hukkalämpöä koskee kaikkia datakeskuksia, joiden nimellinen kokonaisenergiapanos on yli 1 MW. 12 Osana EU:n ilmastopolitiikkaa tuli voimaan vuonna 2012 EU:n energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU). 9 Analysoitaessa hukkalämmön roolia kiertotalouden ja vihreän siirtymän näkökulmasta esille nousee korkeimman hallintooikeuden tapaus KHO 2024:62. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. 11 Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionissa asetettiin vuonna 2021 paketti, jolla unionin lainsäädäntöä pyritään muokkaamaan vuoden 2030 tavoitteisiin soveltuvaksi. Tärkeänä hukkalämmön hyödyntämisen etuna voidaankin pitää juuri sitä, että kaukolämmön parissa toimivat toiminnanharjoittajat voivat sitä hyödyntämällä vähentää polttoaineiden käyttöä ja samalla myös hiilidioksidipäästöjä kaukolämmön tuotannossaan. 32 yhteiskunnallista muutosta kuvaavan ilmiön, eli vihreän siirtymän toteuttamisen kannalta, sillä vihreän siirtymän hankkeet sisältävät esimerkiksi puhdasta energiantuotantoa, kuten aurinkovoimaa, merija maatuulivoimaa, biokaasua ja hukkalämmön talteenottoa, teollisuuden kiertotalousratkaisuja ja vähäpäästöisiä innovaatioita. Päästövähennyksen voidaan katsoa tukevan osaltaan Suomea sitovien kansallisten sekä EU-tason ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tapauksessa tuomioistuin otti kantaa datakeskusten hukkalämmön talteenottoon ja käyttämiseen kaukolämmön tuotannossa. KHO:n mukaan tällä edistetään yhteiskunnan kestävälle kehitykselle tärkeää kiertotaloutta, jossa raaka-aineiden käyttöä tehostetaan mm. “. 10 Datakeskukset ja energiatehokkuusdirektiivi EU:n ilmastosuunnitelmassa vuodelle 2030 on asetettu tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ensin 55 %:lla vuoteen 2030 mennessä. 14 Energiatehokkuusdirektiivin uusi versio (2023/179/1) asetti unionin laajuisesti tavoitteen energiankulutuksen vähentämisestä 11,7 %:lla vuoteen 2030 mennessä. 13 Tätä täydentää 55 %:n päästövähennykseen tähtäävä sääntely, joka on datakeskusten osalta linkittynyt varsinkin niiden vesijalanjäljen määrittämisen kautta laajempaan vesien laadun tiedostamiseen EU-alueella sekä energiaa koskevan tiedon julkistamiseen. Ilmastoneutraalius pyritään toteuttamaan vuonna 2050. 16 Energiatehokkuusdirektiivin suuriin datakeskuksiin kohdistuvien tiukentuvien vaatimusten on arvioitu tukevan Suomen tavoitteita lisätä hukkalämmön hyödyntämistä teollisessa mittakaavassa ja voivan jatkossa edelleen kannustaa datakeskuksia sijoittumaan alueille, joissa hukkalämpöä Datakeskusten asianmukaisen sijoittamisen avulla niitä on Suomessa voitu käyttää tehokkaasti hyödyksi – nykyisin datakeskusten hukkalämpö täyttää jopa noin 90 % suurimpien kaupunkien lämmitystarpeesta. hyödyntämällä tuotannon sivuvirtoja sekä minimoimalla tuotannon aikaista häviötä. Tällä pyrittiin edistämään ilmastotavoitteita edistämällä energiatehokkuutta energiankäytön tuotannossa, siirrossa, jakelussa ja kulutuksessa
33 voidaan käyttää tehokkaasti esimerkiksi kasvihuoneviljelyssä tai teollisuusprosesseissa. Varavoimakoneiden polttoainesäiliöt voivat olla myös luvitusperusteena. Tällöin tehon tulee olla vähintään 50 MW. vsk. Lopuissa tapauksista ei hukkalämmön merkityksen voinut katsoa olleen erityisen olennainen (2 kpl) tai sen merkitys oli tulkittu ympäristöllisen sijaan pikemminkin taloudelliseksi (1 kpl). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Kaikista sivustolla julkaistujen, datakeskusta koskevien YVA-prosessien arviointiohjelmista (10 kpl) hukkalämmöstä oli lausuttu 7 ohjelmassa. Suhtautuminen hukkalämpöön datakeskuksia koskevissa YVA-prosesseissa.. 17 Datakeskukset, hukkalämpö ja YVA Datakeskusten osalta ympäristöluvan edellyttämistä voidaan pitää varsin harvinaisena: käytännössä tähän liittyisivät erinäiset häiriötilanteita tuottavat varavoimakoneet sekä kokonaispolttoaineteho. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että arviointiohjelmissa oli analysoitu laaja-alaisesti hukkalämmön talteenoton ja uudelleenkäytön merkitystä kyseessä olevan YVA-prosessin kontekstissa. Näistä neljässä (57 %) oli hukkalämmön ympäristövaikutukset tunnistettu jollain tavoin olennaisiksi. Direktiivin vaikutusten toteuttamista ei ole kuitenkaan arvioitu yksinkertaiseksi: on katsottu, että sen täytäntöönpano edellyttää aktiivista vuoropuhelua viranomaisten ja toimijoiden välillä sekä käytännön ohjeistusta, jotta se tukee aidosti energiatehokkuuden ja ilmastotavoitteiden saavuttamista ilman kohtuuttomia hallinnollisia taakkoja. 18 Luvituksen osalta tärkeänä voidaan pitää myös datakeskushankkeiden mahdollisuutta päästä tämän artikkelin kirjoitushetkellä mukaan nopeuttamaan toimintaansa vihreän siirtymän etusijamenettelyyn. Datakeskusten tarvitsemien ympäristölupien ollessa varsin harvinaisia ei voidakaan pitää erityisen ihmeellisenä, että tässä tutkimuksessa ympäristöhallinnon ymparisto.fi-sivustolla julkaistun materiaalin perusteella tilastoitu materiaali jäi varsin pieneksi
Ainoat poikkeukset kohdistuvat etusijamenettelyssä käsittelyjärjestykseen. Kun nämä ja olennaisemmaksi hukkalämmön tunnistaneet tapaukset lasketaan yhteen, kaiken kaikkiaan 60 %:ssa ymparisto.fi-sivustolla julkaistuista datakeskusten YVA-prosesseista on vähintään jonkin verran kiinnitetty huomiota hukkalämmön ympäristölliseen merkitykseen. Kahdessa tapauksessa, joissa hukkalämmöstä lausuttiin, oli aihepiiri jäänyt lähinnä viitteenomaiseksi maininnaksi, mutta olennaisena voidaan pitää sitä havaintoa, että näissä mainittiin aihepiiri nimenomaisesti ilmastonäkökulmasta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Hukkalämmön käyttämisen sääntely on tarpeellista Suomen kiertotalouteen, vihreään siirtymään ja ilmastotavoitteisiin liittyvien tavoitteiden kannalta. Datakeskukset ja etusijamenettely Suomessa otettiin vuonna 2023 käyttöön vihreän siirtymän hankkeiden ohitusja etusijakaista, josta säädetään vihreän siirtymän hankkeiden etusijamenettelyä koskevassa laissa (1144/2022). 19 Hankkeita arvioitaessa tuleekin arvioida laajemmin, voidaanko niitä pitää vihreän siirtymän mukaisina, eikä DNSH-vaatimuksen täyttymistä voida pitää yksinomaisena vihreän siirtymän määrittelykeinona. Etusijan saamiseksi hankkeita koskee ei merkittävää haittaa (DNSH) -vaatimus, jonka lisäksi lupakäsittelyn kuluessa seurataan, onko kyseessä varmasti vihreää siirtymää edistävä hanke. 21 Etusijamenettelyssä käsiteltävien vihreän siirtymän hankkeiden osalta on tiedostettava, ettei niiden kohdalla ole annettu lupamääräyksiin kohdistuvia myönnytyksiä. vsk. 22 Vihreän siirtymän hankkeiden etusijamenettelystä on tulossa datakeskusten kannalta lakiuudistuksen seurauksena oleellinen. Tämän hetken lainsäädännön perusteella etusijamenettely on voimassa vuosina 2023–2026 sekä hallintotuomioistuimissa vuosina 2023–2028. “ Kuvituskuva.. 20 Etusijamenettelyä koskevan lain nojalla toiminnanharjoittajat voivat pyytää etusijamenettelyn soveltamista vesitaloustai ympäristölupahakemuksensa käsittelyssä. 34 Tämä vertailu antaa hyvän, tosin analysoitavien tapausten pienen määrän seurauksena suuntaa antavan näkemyksen siitä, missä määrin YVA-prosessissa nykypäivänä tunnistetaan hukkalämmön merkitys ympäristöllisestä näkökulmasta. Kaistan avulla voivat viranomaiset nopeuttaa vihreän siirtymän hankkeisiin liittyvää päätöksentekoa ja mahdollistaa hankkeiden nopeammin alkavan toteuttamisen
Future views on waste heat utilization – Case of data centers in Northern Europe. Asenteessa tai datakeskuksia koskevassa yhteiskunnallisessa tiedossa havaittavissa olevat puutteet ovat näkyneet siinä, ettei hukkalämpöä ole otettu erityisen laajamittaisesti huomioon datakeskuksia koskevissa YVA-prosesseissa ja että keväällä 2025 edes suunniteltiin datakeskusten nauttiman alennetun sähköverotuksen poistamista, vaikka alennettu verotus onkin tärkeässä roolissa edistämässä datakeskushankkeita. https://ek.fi/tutkittua-tietoa/ vihreat-investoinnit/. Poliittinen talous 13(2025):1. 2 Uudenmaan liitto (2024). 5 Lam, Patrick (2019). 4 EK (vierailtu 30.3.2025). Uudenmaan liiton julkaisuja 2024 E 257–2024. Lehdonvirta, Vili (2025). Datakeskusinventoinnit Suomeen – hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa. 1749–1764. Oikeustieto 6/2015. 35 Etusijamenettelyhankeluetteloa on säädetty laajennettavaksi koskemaan myös niitä datakeskuksia 23 , joiden tuottamasta hukkalämmöstä pääosa käytetään hyödyksi. 3 Nieminen, Iiro-Matti (17.5.2025, vierailtu 9.6.2025). 7 Wahlroos, Mikko ym. Selvitys vihreän siirtymän hankkeiden maankäyttötarpeista Uudellamaalla. HIILINEUTRAALI UUSIMAA 2030 -TIEKARTTA Painopisteet ja toimintalinjaukset. Eduskunnan ympäristövaliokunta perusteli lakimuutosta puoltavaa näkemystään lausunnossaan sillä, että datakeskusten toiminnassa syntyvää merkittävää lämpömäärää voidaan hyödyntää kaukolämpönä ja samalla korvata fossiilista tai muuta polttoon perustuvaa kaukolämmöntuotantoa. Uudenmaan liiton julkaisuja B 61–2020, päivitetty 12/2022.. 6 Saarnilehto, Ari & Hurmerinta, Anna (2015). Suomen vihreät investoinnit. AFRY 9/2020. Hukkalämmöllä onkin mahdollisuus edistää kaukolämmön päästöttömyyttä sekä sitä kautta kuntien ilmastotavoitteiden toteutumista. Energiatehokkuusdirektiivin mukainen selvitys hukkalämmön potentiaalista ja kustannushyötyanalyysi tehokkaasta lämmityksestä – Raportti työja elinkeinoministeriölle. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. 24 Yhteenveto Tutkimuksen lopussa on selvää, että hukkalämmön käyttämisen sääntely on tarpeellista Suomen kiertotalouteen, vihreään siirtymään ja ilmastotavoitteisiin liittyvien tavoitteiden kannalta. (2018). Renewable and Sustainable Energy Reviews 82 (2018), s. Facilities 2021 39(1/2), s. Lainsäädännöstä esiin nousevien velvoitteiden lisäksi hukkalämmön hyötykäyttöön vaikuttavat ainakin aihepiirin taloudelliset seikat, datakeskusten sijoittuminen suhteessa kaukolämpöverkostoihin sekä ylipäätään asenne tai tiedonpuute. Tällaisia vihreän siirtymän hankkeita Suomeen valmistuu tänä vuonna – tuulivoima jää datakeskusten jalkoihin. 8 AFRY (2020). Julkaistu: https:// yle.fi/a/74-20143501. 80–95. Ministeri Ranne YLE:llä: Datakeskushankkeita muhii Suomessa jopa 200. vsk. Lähteet ja viittaukset 1 Pantzar, Minna (vierailtu 30.3.2025). 9 Uudenmaan liitto (2019). Monitieteisyyden etuja. Data centers as the backbone of smart cities: principal considerations for the study of facility costs and benefits. https://is.fi/politiikka/ art-20000011240468.html
19 Heinilä, Aleksi (2024). Datakeskusten velvoitteet. Paloniitty, Tiina (2025). A realistic view on heat reuse from direct free air-cooled data centres. (2023). 16 Energiavirasto (vierailtu 28.7.2025). Lakimies 1/2025, s. 24 YmVM 8/2025. SMARTGREENS 2025, 14 th International Conference on Smart Cities and Green ICT Systems, s. Ympäristöjuridiikka 1–2/2025, s. 119–124. Oikeus 2–3/2024, s. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupaja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 23 HE 41/2025. (2025). EU:n toimivallan reunaehdot puhtaan energian siirtymälle. Ympäristövaliokunnan mietintö koskien hallituksen esitystä HE 41/2025 vp eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupaja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.. 17 Kinnunen, Jenni ym. https:// energiavirasto.fi/datakeskukset. 20 Kopra, Jukka ym. 11 Pankka, Niko (2024). 36 10 KHO 2024:62. 12 Ljungvist, Hampus Markeby ym. vsk. Digitalization Meets Climate Protection: Legal Framework for Energy-Efficient Data Centres. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. 1–10. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Suunnittelujärjestelmän sielunmessu. Vihreä siirtymä, oikeusjärjestelmä ja rakkausavioliiton pettymykset. Kirjallisuuskatsaus datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksista. (2023). Renewable and Sustainable Energy Reviews 208 (2025). Ekologisten kompensaatioiden ja ympäristölupien yhdistäminen. Vihreän siirtymän hankkeet Satakunnan maakuntakaavassa 2050. 760–785. Lakimies 6/2024, s. 13 AFRY (2020). 277–287. 7–24. Hiilen hinnoittelu rajalla: EU:n päästökaupasta hiilirajamekanismiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupaja valvontavirastossa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Satakuntaliitto ja Ramboll. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 190/2025. 14 Tervo, Seela; Syri, Sanna & Hiltunen, Pauli (2025). 163–171. Ympäristöjuridiikka 1–2/2025, s. Ympäristölupamenettelyn sujuvoittamisen ulottuvuudet – strategiset hankkeet osana vihreää siirtymää. 36–67. 15 Denk, Michael & Holzleitner-Senck, Marie-Theres (2025). 21 Ala-Lahti, Tellervo & Turunen, Topi (2025). Alueidenkäytön lupaohjauksen kehitys. Huhta, Kaisa (2023). Energy Conversion and Management: X 20 (2023), s. Ympäristöjuridiikka 2–3/2023, s. 22 Salokannel, Veera; Leskinen, Paula & Pappila, Minna (2025). AFRY 9/2020. Reducing district heating carbon dioxide emissions with data center waste heat – Region perspective. 7–35. Energiatehokkuusdirektiivin mukainen selvitys hukkalämmön potentiaalista ja kustannushyötyanalyysi tehokkaasta lämmityksestä – Raportti työja elinkeinoministeriölle. 18 HE 41/2025
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. 37. vsk
Suurelle osalle kaivuumassoista ei kuitenkaan ole tiedossa sopivaa käyttökohdetta tai -tapaa. 38 Y mpäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus (Syke) aloittivat vuonna 2020 pilaantuneita alueita (PIMA) ja rakentamisen maa-aineksia (MASA) koskevan laajan sääntelyn uudistamiseen tähtäävän työn. Edistämällä maaja kiviainesten kierrätystä erilaisin ohjauskeinoin voidaan vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja riippuvuutta primäärisistä raakaaineista.. Sen lähtökohdaksi asetettiin menettelyjen selkeyttäminen, yhtenäistäminen ja sujuvoittaminen pilaantuneiden alueiden selvitysja puhdistushankkeissa sekä kaivettujen maa-ainesten luokittelussa ja käsittelytoiminnassa. Tarkoituksena on koota ilmoitusmenettelyyn perustuva yhtenäinen sääntelykokonaisuus, Outi Pyy, johtava asiantuntija; Jussi Reinikainen, erikoistutkija; Jouko Tuomainen, ympäristöjuristi ja Henna Jylhä, tutkija Suomen ympäristökeskus Sääntelyuudistukset edistämään rakentamisen kaivuumassojen hyödyntämistä Maa-aineksia kaivetaan rakennusten ja infrarakenteiden tieltä sekä pohjaolosuhteiden parantamiseksi tulevan rakentamisen tarpeisiin. Toiminnan seurauksena syntyy runsaasti kaivuumassoja, joista osa hyödynnetään syntypaikalla tai muussa lähialueen kohteissa. Uudistuksen yleisenä tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja kestävien riskinhallintaratkaisujen käyttöönottoa sekä varmistaa toiminnanharjoittajien ja muiden asianosaisten yhdenmukainen kohtelu. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56
Kuva 1. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi Syke selvitti vuonna 2024 kunnille ja kuntayhtymille osoitetulla kyselyllä rakentamishankkeissa ja muussa vastaavassa toiminnassa syntyvien, muualle kuljetettavien kaivuumassojen määrää ja laatua, välivarastointia, hyödyntämistä ja loppusijoittamista. Kaatopaikoille ja maankaatopaikoille loppusijoitettu maa-aines jäteluokittain vuosina 2019–2023 (YLVA). Kaivuumassat täyttävät kaatopaikkoja Merkittävä osa ylijäämämaista loppusijoitetaan kaatopaikoille ja maankaatopaikoille. Saatujen vastausten perusteella tällaisten ylijäämämaiden kokonaismääräksi Suomessa arvioitiin 8–20 miljoonaa tonnia vuodessa. Kyselyssä mahdollisiksi haitallisiksi ominaisuuksiksi rajattiin maa-ainesten kohonnut vaarallisten aineiden pitoisuus, hapontuottopotentiaali ja jätteisyys. Vuoden 2026 aikana viimeistellään uudet säännökset sekä aloitetaan uudistuksen toimeenpanon tueksi tarvittavien soveltamisohjeistusten laatiminen. Samalla toteutetaan säännösten testausta yhteistyössä alan sidosryhmien kanssa sääntelyuudistuksen toimivuuden varmistamiseksi. Kuntakyselyn vastausten perusteella arvioitiin ylijäämämaista hyödynnettävän joko suoraan taikka välivarastoinnin tai käsittelyn jälkeen yhteensä 62 % ja loppusijoitettavan 38 %. Kunnat arvioivat ylijäämämaista 64 % olevan pilaantumattomia maa-aineksia ja lopuilla 36 %:lla olevan ominaisuuksia, jotka saattavat rajoittaa niiden hyötykäyttöä ja loppusijoittamista. vsk. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän (YLVA) tietojen mukaan näiden loppusijoitettujen maaja kiviainesten määrä oli esimerkiksi vuonna 2023 yhteensä noin 5 miljoonaa tonnia (Kuva 1). 39 jossa valvontatehtävä on osoitettu yhdelle viranomaiselle (Lupaja valvontavirasto), joka huomioi kaikki toimintaan keskeisesti liittyvät tekijät sekä olennaiset rajapinnat jätteitä ja rakentamista koskevaan sääntelyyn. Muualle hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi päätyvien kaivuumaiden määrästä ei ole ollut tilastotietoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Pääasiassa maa-ainekset kuuluvat luokkiin 170504A (Pilaantumattomat maaja kiviainekset) ja 17050P (Maaja kiviainekset, jotka sisältävät kohonneita pitoisuuksia vaarallisia aineita, mutta eivät ylitä vaarallisen jätteen luokittelussa käytettäviä raja-arvoja).
vsk. Ominaisuuksiltaan haitallisen kaivuumassan esikäsittely, välivarastointi ja hyödyntäminen perustuisivat ilmoitusmenettelyyn, kuten YSL 136 §:ssä tarkoitettu pilaantuneen alueen puhdistaminen. 40 Kuntakyselyn tulosten perusteella laskettuna pilaantumattomia ylijäämämaita syntyisi vuosittain arviolta 5–13 miljoonaa tonnia ja ylijäämämaita, joilla on jokin haitallinen ominaisuus, 3–7 miljoonaa tonnia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. YSL 14 a luvun säännöksiä maa-aineksen luokittelusta, tutkimisesta ja ilmoitusmenettelystä tarkennettaisiin uudella valtioneuvoston asetuksella (MASA-asetus). Uusi MASA-sääntely kiertotalouden vauhdittajana Sääntelyuudistuksessa ympäristönsuojelulakiin (527/2014, YSL) on tarkoitus lisätä täysin uusi 14 a luku, jolla luodaan selkeä oikeudellinen perusta ja menettelyt rakentamisessa tai muussa vastaavassa toiminnassa syntyvien kaivettujen maa-ainesten luokitteluun ja käsittelyyn. Kyselyn perusteella tehdyt päätelmät ovat siten alustavia arvioita. Lisäksi ylijäämämaiden määrässä ja laadussa voi olla suurta vaihtelua vuosien välillä. YSL 14 a luvussa määriteltäisiin sekä pilaantumaton maaaines että ominaisuuksiltaan haitallinen kaivuumassa. Maa-ainesjätteiden seuranta ei ole kunnissa kattavaa, minkä vuoksi näihin tuloksiin liittyy suurta epävarmuutta. MASA-asetukseen sisältyisivät maa-aineksen pilaantumattomuuden ja mahdollisen haitallisuuden määrittelemiseksi säädetyt kynnysarvot (haitallisten aineiden pitoisuudet, muiden epäpuhtauksien määrä ja hapontuottopotentiaali) sekä yksilöidyt säännökset toiminnan järjestämisestä ja laadunhallintaa koskevista vaatimuksista. Kuvituskuva.. YSL 14 a luvun mukaiset MASA-ilmoitukset käsittelisi tuleva Lupaja valvontavirasto, joka antaisi ilmoituksista päätökset ja myös valvoisi toimintaa. Tarkasteltavia haitallisia ominaisuuksia olisivat maa-aineksen sisältämät haitalliset aineet ja muut epäpuhtaudet sekä maa-aineksen mahdollinen hapontuotto (ns. sulfaattimaat). Mikäli maa-aineksella olisi tai epäiltäisiin olevan näitä ominaisuuksia, tulisi maa-aines tutkia ennen sen hyödyntämistä tai loppusijoitusta (tutkimusvelvollisuus). Ilmoitusmenettelyyn sisältyisi myös maaperän ja maa-aineksen stabilointi jätteeksi luokiteltavilla sideaineilla
Pilaantuneisiin alueisiin liittyvissä asioissa toimivalta kuuluu valtion viranomaiselle. Uuden sääntelyn mukaan kunnalla on toimivalta arvioida välivarastoinnin tarvetta (tulevat rakentamishankkeet) ja välivarastointialueiden Sääntelyuudistukseen tähtäävää työtä tullaan jatkamaan vuosien 2026 ja 2027 aikana avoimesti eri sidosryhmien kanssa. Sääntelyuudistuksen etenemistä on mahdollista seurata esimerkiksi Maaperakuntoon.fi-sivustolta (www.maaperakuntoon.fi). Vuoden 2025 tammikuussa voimaan tulleella rakentamislailla (751/2023) pyritään edistämään kaivettujen maa-ainesten käyttöä luomalla selkeä rakentamislupamenettely pilaantumattomien maa-ainesten välivarastoinnille. Tulevaisuudessa kunnat eivät siis enää vastaisi jäteja ympäristönsuojelulakien tai kunnan jätehuoltoja ympäristönsuojelumääräysten noudattamisesta sellaisten kaivuumassojen osalta, joita säänneltäisiin lain 14 a luvussa. Kunnille nykyisin jäteasioissa kuuluvia lupaja valvontatehtäviä sen sijaan siirtyisi sääntelyuudistuksen myötä valtion viranomaiselle (Lupaja valvontavirasto) silloin, kun tehtävät liittyvät sellaisiin kaivettuihin maa-aineksiin, joilla on haitallisia ominaisuuksia, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Jos alueella on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia maaperässä, mutta tehtyjen tutkimusten perusteella aluetta ei kuitenkaan ole todettu pilaantuneeksi eikä sillä siten ole ympäristönsuojelulain 14 luvun perusteella puhdistustarvetta, on saattanut syntyä epäselvyyttä siitä, mille viranomaiselle toimivalta tällöin kuuluu. Sääntelyuudistusten myötä kunnan ja valtion viranomaisten välinen tehtäväja toimivaltajako säilyisi pääosin ennallaan pilaantuneiden tai sellaiseksi epäiltyjen alueiden osalta, mutta olisi selkeämmin määritelty. Menettelyä sovelletaan vain sellaiseen pilaantumattomaan maaainekseen, jota ei pidetä jätelain (646/2011) 5 §:ssä tarkoitettuna jätteenä. sijoitusedellytyksiä niin puhtaiden kuin MASA-asetuksen piirissä olevien kaivuumassojen osalta. vsk. Toivommekin aktiivista osallistumista sidosryhmätilaisuuksiin ja palautetta niin säännösehdotuksista kuin niihin liittyvistä ohjeistuksista. Siksi helpoin ja halvin ratkaisu on usein ollut kuljettaa ylijäämämaat maankaatopaikalle tai kaatopaikalle. Hyödyntämiseen eivät kannusta myöskään pienet maa-aineserät, kaivuumassojen vaihteleva laatu tai neitseellisten luonnonvarojen ja maa-ainesten loppusijoittamisen hinnoittelu. Kiertotalouden edistäminen edellyttää sääntelyn ohella myös muita tukitoimia Maa-ainesten hyödyntämisen esteiksi on tunnistettu haasteellisen sääntelyn lisäksi muun muassa hyödyntämiskohteiden ja välivarastointialueiden puuttuminen ja niiden kaukainen sijainti. Kaivuumassojen hyödyntämisen lisääminen edellyttäisikin tulevan sääntelyuudistuksen lisäksi muun muassa kierrätystoiminnan tarpeiden huomioimista osana kaavoitusta, ennustettavan toimintaja investointiympäristön luomista kiertotalouden yrittäjille sekä yleistä asenteiden muuttumista myönteisemmiksi kiertotaloustuotteiden hyödyntämismahdollisuuksista.. 41 Uudistusten vaikutuksia kuntien toimintaan ELY-keskusten ja kuntien toimivallan jakoa koskevien säännösten tulkinta on vaihdellut eri viranomaisissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Lisäksi maaainesten haltijat ja niiden potentiaaliset hyödyntäjät eivät välttämättä tiedä toisistaan, jolloin kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa
42 Valtioneuvosto on 23.10.2025 hyväksynyt lakiesityksen uudesta nopeutetusta menettelystä, jossa jätteestä tai tuotannon sivuvirrasta valmistettu uusiotuote voidaan sulkea jätelainsäädännön soveltamisen ulkopuolelle. Lain toimeenpanoa edistetään säätämällä asetuksella tarkemmin luokittelupäätöstä koskevasta hakemuksen sisällöstä sekä ohjeistamalla toiminnanharjoittajia ja viranomaisia uusiomateriaalien tuotteistamiseen liittyvästä riskinarvioinnista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Jätelakiin lisätään säännökset uudesta päätöksentekomenettelystä. Tämän toivotaan lisäävän jätteistä ja sivutuotteista valmistettavien uusiomateriaalien tuotteistamista ja tähän liittyvää liiketoimintaa. Muutoksenhaku luokittelupäätöksestä ohjattaisiin alueellisen hallinto-oikeuden sijaan ympäristönsuojeluasioihin erikoistuneelle Vaasan hallinto-oikeudelle. Ympäristöministeriö Uusiomateriaalien tuotteistamista helpottava jätelain muutosesitys eteni eduskuntaan. vsk. Luokittelupäätöksen tekisi vuoden 2026 alusta lukien toimintansa aloittava Lupaja valvontavirasto. Tähän saakka jätteeksi luokittelun päättämisestä on voinut päättää vain ympäristölupamenettelyssä, joka soveltuu huonosti pelkästään materiaalin luokittelusta päättämiseen. Esityksessä muutettaisiin jätelakia, ympäristönsuojelulakia, hallinto-oikeuslakia ja tuomioistuinlakia. Yleisön kuulemista ja valitusoikeutta luokittelupäätöksestä rajoitettaisiin verrattuna ympäristölupaan ja muihin jätelain mukaisiin asioihin. Säädettävässä uudessa menettelyssä toiminnanharjoittaja voisi hakemuksesta saada päätöksen aineen tai esineen sivutuotteeksi luokittelusta tai jätteeksi luokittelun päättymisestä (luokittelupäätös). Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Tuotteistamalla eli valmistamalla jätteistä tai teollisuuden sivutuotteista teknisesti ja ympäristön kannalta hyväksyttäviä tuotteita edistetään kiertotaloutta, säästetään luonnonvaroja ja vähennetään jätteen määrää. Ehdotuksen mukaan aineen tai esineen luokittelua koskevan asian voisi edelleen ratkaista myös osana ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan myöntämistä sekä ilmoituspäätöstä, jos luokitteluasia sisältyy toiminnan ympäristölupahakemukseen tai ilmoitukseen
OTA YHTEYTTÄ! Marko Paasiranta | 040 624 8463 | marko.paasiranta@erityisjate.fi Erityisjäte_ADDU_170x242mm.indd 1 Erityisjäte_ADDU_170x242mm.indd 1 26.11.2025 12.43 26.11.2025 12.43. Haitalliset yhdisteet tarttuvat sen pintaan ja poistuvat puhdistettavasta kohteesta. Kun aktiivihiili on valittu käyttötarkoituksen mukaisesti, sen puhdistusteho paranee ja käyttöikä pitenee. Tai sitä, että Paasiranta itse on aloittanut työt Erityisjätteellä reilu puoli vuotta sitten. Kun Suomen Erityisjäte Oy:n liiketoimintapäällikkö Marko Paasiranta esittelee aktiivihiilituotteita, ei heti uskoisi, että niihin liittyvä liiketoiminta on siirtynyt yritykselle Laippapalvelut Oy:ltä vain muutamaa kuukautta aikaisemmin. – Lisäksi meiltä löytyy oma suodatinsuunnittelu. Suuremmat erät toimitetaan suoraan asiakkaalle. Tarpeen mukaan aktiivihiiltä voidaan myös käsitellä erilaisilla kemikaaleilla, jolloin se sitoo haluttuja haitta-aineita itseensä entistä tehokkaammin. – Talousvesistä puhuttaessa haluan korostaa, että kaikki aktiivihiilituotteemme valmistetaan ISO9001 laatujärjestelmän ja REACH-asetuksen mukaisesti. Tuotteidemme laatu varmistetaan aina myös ulkopuolisen laboratorion toimesta, Paasiranta sanoo. KIINNOSTUITKO. Mikäli hiilet ovat sitoneet itseensä vähemmän haitallisia aineita, on ne mahdollista regeneroida, eli puhdistaa uusiokäyttöä varten, Paasiranta kertoo. TEKSTI JA KUVAT: Johanna Hento, LHJ Oy Suomen Erityisjätteen uusi liiketoimintapäällikkö Marko Paasiranta omaa pitkän työuran vesienkäsittelyn parista. Aktiivihiilituotteet ovat tuttuja myös muulle Erityisjätteen väelle, sillä yritys käyttää niitä säännöllisesti erilaisissa maaperän tai pohjaveden kunnostusprojekteissa. Hankinnasta hävitykseen Mutta mitä aktiivihiilelle tapahtuu, kun se tulee käyttöikänsä päähän. Suomen Erityisjäte Oy:stä aktiivihiilituotteiden jälleenmyyjä ILMOITUS Aktiivihiilet, suodattimet sekä niihin liittyvät oheisja asiantuntijapalvelut. Olen myös innoissani siitä, että aktiivihiilituotteet ja niihin liittyvät oheispalvelut on uskottu minun vastuulleni. Aktiivihiiltä on saatavissa pellettinä, granulaattina sekä jauheena. Turvalliseksi todettu Aktiivihiiltä voidaan käyttää vesien ja erilaisten kaasujen puhdistukseen. Talousvesikäyttöön tarkoitetuilla tuotteillamme on hygieniasertifikaatti. Asiakas saa kauttamme kaikki aktiivihiilituotteisiin liittyvät palvelut hankinnasta aina hävitykseen asti. Nykyisessä työssä yhdistyvät luontevasti hänen aiempi kokemuksensa sekä uudet haasteet. – Me Erityisjätteellä voimme kuitenkin ottaa vastaan vaarallisia jätteitä sekä huolehtia niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. – Toimintamme kattaa asiantuntijapalvelut, jonka avulla voimme selvittää parhaan mahdollisen aktiivihiilityypin joka kohteeseen. Erityisjätteellä on oma välivarasto yleisimmille aktiivihiilituotteille, mikä mahdollistaa tarvittaessa nopean toimituksen. Erilaisten kunnostuskohteiden lisäksi aktiivihiiltä käytetään esimerkiksi vesilaitoksissa, valmistavassa teollisuudessa, biokaasulaitoksissa ja vesipuistoissa. – Aktiivihiilen jatkokäsittely riippuu pitkälti siitä, millaisessa kohteessa sitä on käytetty. Nämä kaikki ovat nyt saatavissa Suomen Erityisjäte Oy:ltä, josta tuli kesäkuussa tapahtuneen liiketoimintakaupan myötä Sorbotech ja Sorbofil aktiivihiilituotteiden virallinen edustaja ja jälleenmyyjä Suomessa. – Aktiivihiilen toiminta perustuu sen huokoiseen pintarakenteeseen. Kannattaa olla rohkeasti yhteydessä minuun tai kollegoihini, niin etsimme juuri teidän yrityksellenne sopivan ratkaisun, Paasiranta kehottaa. Erittäin haitallisia yhdisteitä sisältävät aktiivihiilet voidaan puolestaan joutua käsittelemään vaarallisena jätteenä. Minut on otettu muutenkin Erityisjätteellä todella hyvin vastaan, Paasiranta kiittelee. – Lähes koko työurani liittyy jollain tapaa vesihuoltoon, joten aihe on itselleni tuttu
Alkuaineiden geokemialliset pitoisuudet Suomen maaperässä kuvastavat kallioperän geokemiaa ja geologista kehityshistoriaa. vsk. 44 Johdanto Maaperäksi kutsutaan kallioperää verhoavaa irtomaapeitettä, joka sisältää erilaisten geologisten prosessien tuloksena syntyneitä maalajeja. Rapautuminen, vesi, tuuli, jää sekä maannosprosessit rikastavat alkuaineita maaperän eri kerroksiin, mikä vaikuttaa maaperän kemialliseen koostumukseen. Suomessa on alueita, joilla maaperän metallipitoisuudet ovat luonnostaan muuta Risto Pöykiö, ympäristöpäällikkö, Ympäristötoimiala, Kemin kaupunki Pertti Sarala, professori, Kaivannaisalan yksikkö, Oulun yliopisto Pasi Alaraatikka, pro gradu -tutkija, Kaivannaisalan yksikkö, Oulun yliopisto Geokemiallisen taustapitoisuuden hyödyntäminen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa Kemin kaupungin maaperän PIMA-metallien geokemialliset taustapitoisuudet analysoitiin kesällä 2025. Arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin ja lyijyn pitoisuudet olivat eräillä näytealoilla korkeampia kuin PIMA-kynnysarvot, mutta pienempiä kuin alemmat PIMAohjearvot. Täten näillä näytealoilla taustapitoisuusarvoja voidaan käyttää korvaamaan PIMA-asetuksen mukaisia kynnysarvoja ja samalla välttää turhaa maaperän puhdistamista saavuttaen säästöjä puhdistuskustannuksissa.. Lisäksi ihmistoiminnan vaikutus näkyy tiheästi asutuilla ja teollistuneilla alueilla etenkin pintamaan kohonneina haitta-ainepitoisuuksina. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56
Näytteenottoa Kemin maaperästä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. 1998). Analysointia varten maaperänäytteet kuivattiin ja seulottiin alle 2 mm:n raekokoon. Kuva: Risto Pöykiö, 2025.. Valittuun paikkaan kaivettiin lapiolla matalahko kuoppa ja kuopasta otettiin kumihanskat kädessä muovikauhalla noin 300 g pintamaanäytettä 1–10 cm:n syvyydestä näytepussiin. 45 maata suurempia. Näistä aineista 11 on Suomen maaperässä luontaisesti esiintyviä alkuaineita, lähinnä metalleja ja puolimetalleja (antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki ja vanadiini). Suomen lainsäädäntö tukee kuitenkin taustapitoisuustietojen hyödyntämistä maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa, sillä alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi, arviointikynnyksenä voidaan pitää taustapitoisuutta. Kemin kerrosintruusio ja sen sisältämä kromimalmi kuuluvat osana varhaisproterotsooisten magmaattisten intruusioiden ketjuun, jolla on ikää noin 2,44 miljardia vuotta (Lehtinen ym. Tutkimusalueen geologiaa Kemin taajama-alue sijaitsee rannikkoseudulla, joka oli jäätikköjärven ja myöhemmin meren pohjaa viimeisen jääkauden lopusta aina vuoteen noin 1500 eaa. Muodostumaketju ulottuu Kemi–Tornio alueelta Ranuan ja Koillismaan kautta aina Kuolan niemimaalle asti. Näytteet uutettiin kuningasveteen ja pitoisuudet mitattiin ICP-MS:llä. Asetus edellyttää, että maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa säädetyn kynnysarvon. 2010). Intruusiot ovat syntyneet magman tunkeutuessa maapallon vaipasta ylös kuoreen muodostaen sulan kiven säiliöitä. Aineisto ja menetelmät Maanäytteiden otto suoritettiin ajanjaksolla 9.6.–1.7.2025 Kemin kaupungin keskustassa ja sitä ympäröivillä taajama-alueilla. Tällaisia geokemiallisia provinsseja on eri puolilla Suomea, kuten Etelä-Suomen ja Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssit sekä Itä-Lapin ja Kemin metalliprovinssit (Jarva ym. Se paljastui Itämerestä maankohoamisen seurauksena noin 3000 vuotta sitten. vsk. Näytteitä otettiin yhteensä 100 näytepisteestä. Valtioneuvoston asetus maaperän ja pilaantuneisuuden puhdistustarpeen arvioinnista, eli PIMA-asetus (214/2007), määrittelee yli 50:n mahdollisesti haitallisen aineen kynnysarvot (Ympäristöministeriö 2007)
PIMA-metallien pitoisuuksien (mg/kg) vaihteluvälit ja keskiarvot Kemin maaperässä sekä PIMA-asetuksen mukaiset kynnysja ohjearvot (mg/kg) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin.. Varsinkin ultraemäksisten kivilajikerrosten sisältämät magmaattiset silikaatit (oliviini ja pyrokseenit) ovat täysin muuttuneet sekundäärisiksi mineraaleiksi, joita ovat talkki, karbonaatit (dolomiitti, sideriitti ja vähäisemmässä määrin kalsiitti), tremoliitti, kloriitti ja serpentiini. Taulukko 1. vsk. Intruusion alaosaa hallitsevat ultraemäksiset kivilajit, peridotiitit ja pyrokseniitit sekä kromimalmikerros. Kaivos aloitti toimintansa vuonna 1968. Muodostuman stratigrafinen paksuus vaihtelee 200 metristä noin kahteen kilometriin, ollen paksuimmillaan Keminmaan kunnassa Elijärven ja Kirvesjärven alueella sijaitsevalla kaivosalueella, noin 7 km:n päässä Kemin kaupungin keskustaalueelta. Taustapitoisuus on haitallisen aineen luontaisesti tavanomainen pitoisuus maaTaulukon lyhenteet: KYA = PIMA-asetuksen kynnysarvo AOA = PIMA-asetuksen alempi ohjearvo YOA = PIMA-asetuksen ylempi ohjearvo. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Vuonna 2003 kaivoksen tuotanto siirtyi maan alle. 46 Kemin magmasäiliön vähitellen jäähtyessä muodostui eri lämpötiloissa tiettyjä mineraaleja, jotka kasaantuivat säiliön pohjalle muodostaen vähitellen kerroksellisen, vaakatasossa olevan kivilajirakenteen. Kemin kerrosintruusio on noin 15 km pitkä ja se kulkee lounaasta Kemin kaupungin alta koilliseen. Alkuperäiset kivilajikerrokset ovat metamorfoituneet eli niiden koostumus on muuttunut siinä vaiheessa, kun intruusio tektonisoitui ja kerroksellisuus kääntyi lähes pystyasentoon. Kromiitti (FeCr 2 O 4 ) on kaivoksen ainoa arvomineraali, jonka keskimääräinen kromioksidipitoisuus on 26 % Cr 2 O 3 . Tulokset ja pohdinta Taulukossa 1 on esitetty Kemin maaperästä analysoitujen kuningasvesiliukoisten PIMA-metallien pitoisuudet (mg/kg) ja asetuksen mukaiset kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot maaperän pilaantumisen ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Intruusion kattopuoli koostuu gabroidisista kivilajeista
Täten taustapitoisuusarvoa voidaan käyttää tällä näytteenottoalueella korvaamaan PIMAasetuksen mukainen kynnysarvo. Elohopean PIMA-kynnysarvon vähäinen ylitys havaittiin kahdella näytealalla, jossa pitoisuudet olivat 0,53 mg/kg ja 0,6 mg/kg. Viidellä näytealalla kromin pitoisuudet olivat PIMA-kynnysarvoa isompia, ollen välillä 110–170 mg/kg, mutta kuitenkin pienempiä kuin alempi PIMA-ohjearvo. Alempi ja ylempi ohjearvo on asetettu terveysja ekologisten riskien pohjalta. Kahdella näytealalla kromin pitoisuudet (240 mg/kg ja 260 mg/kg) olivat alemman ja ylemmän PIMA-ohjearvon välissä. Maaperän ohjearvot on asetettu pitoisuustasoon, jonka ylittyessä haitallisesta aineesta aiheutuvaa riskiä ympäristölle tai terveydelle ei voida yleisesti ilman tarkennettua kohdekohtaista arviointia pitää hyväksyttävänä (Reinikainen 2007). Lyijyllä PIMA-kynnysarvo ylittyi selvästi kahdella näytealla, joissa pitoisuudet olivat 88 mg/kg ja 200 mg/kg. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Antimonin, koboltin, kuparin ja vanadiinin pitoisuudet olivat kaikilla näytealoilla pienempiä kuin PIMA-asetuksen mukainen kynnysarvo. Kadmiumilla PIMA-kynnysarvon selvä ylitys havaittiin yhdellä näytealalla, jossa pitoisuus oli 4,1 mg/kg, ollen kuitenkin pienempi kuin alempi PIMA-ohjearvo. Kromilla PIMA-kynnysarvon merkittävä ylitys havaittiin yhdellätoista näytealalla. Kynnysarvojen ylittyessä ihmistoiminnan aiheuttama kuormitus voi tietyissä tilanteissa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ympäristössä. Arseenin pitoisuus oli yhdellä näytealalla suurempi kuin PIMA-kynnysarvo, mutta alempaa PIMA-ohjearvoa alempi. Täten kromin taustapitoisuusarvoja voidaan käyttää kyseisillä näytealoilla korvaamaan PIMA-asetuksen mukainen kynnysarvo. Täten Kemin maaperässä ei tutkituilla alueilla edellytä puhdistustoimia ainakaan näiden metallien vuoksi. Taustapitoisuusarvoa 88 mg/kg voidaan käyttää kyseisellä näytealalla korvaamaan PIMA-asetuksen mukainen kynnysarvo, koska se oli alempaa PIMA-ohjearvoa pienempi.. Kynnysarvot on pyritty asettamaan sellaisen pitoisuustasoon, jossa maa-aineksessa olevan haitallisen aineen aiheuttamia terveysja ympäristöriskejä voidaan maa-aineksen sijainnista tai käyttötarkoituksesta riippumatta pitää merkityksettömän pieninä. Näitä alueita tulee lähtökohtaisesti pitää pilaantuneina. Kynnysarvo toimii herätearvona, jonka ylittyessä mahdolliset kuormituslähteet tulee selvittää ja alueen pilaantuneisuus ja puhdistustarve tulee arvioida. vsk. Neljällä näytealalla kromipitoisuudet ylittivät selvästi ylemmän PIMA-ohjearvon siten, että kolmessa pitoisuudet olivat välillä 750–2300 mg/kg ja yhdessä poikkeuksellisen suuri (17000 mg/kg), joka on selvästi ei-luonnollinen. Alempi ja ylempi ohjearvo ovat haitallisen aineen pitoisuusarvoja, joiden ylittyessä alueen maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varastotai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu (Ympäristöministeriö 2007). Elohopean pitoisuudet olivat kuitenkin pienempiä kuin alempi PIMA-ohjearvo, joten elohopean taustapitoisuusarvoja voidaan käyttää kyseisillä näytealoilla korvaamaan PIMA-asetuksen mukaiset kynnysarvot. 47 perässä tai sellainen kohonnut pitoisuus, joka esiintyy laajalla alueella pilaantuneeksi epäillyn kohteen ympäristössä, ja joka ei ole peräisin kohteessa harjoitetusta toiminnasta. Täten kadmiumin taustapitoisuusarvoa voidaan kyseisellä näytealalla käyttää korvaamaan PIMA-asetuksen mukainen kynnysarvo. Tällöin maa-aines, jonka pitoisuudet alittavat kynnysarvon, ei todennäköisesti aiheuta riskiä maaperän, pohjaveden tai muun ympäristön pilaantumiselle (Valkama 2017)
Kromin paikoitellen hyvinkin korkeat pitoisuudet Kemin maaperässä, jossa PIMAasetuksen mukaiset alemmat ja ylemmät ohjearvot ylittyivät, ovat varsin luontevia huomioiden tutkimusalueen kallioperässä oleva metalliprovinssi sekä alueella vuosikymmeniä jatkunut kromin kaivostoiminta. Ympäristöministeriö, 2007. Myös malmin jalostaminen lähialueella on voinut aiheuttaa kromipäästöjä ympäristöön laskeuman muodossa. Yhteenveto Arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin ja lyijyn taustapitoisuusarvoja voidaan eräillä Kemin maa-alueilla käyttää korvaamaan näille metalleille PIMA-asetuksessa määritellyt kynnysarvot arvioitaessa maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta. Lehtinen, M., Nurmi, P. and Eklund, M. Aluetta tulee lähtökohtaisesti pitää pilaantuneena ja nykyisen maankäyttömuodon muuttuessa selvittää tarve maaperän puhdistamiseen. 2007. TAPIR – Finnish national geochemical baseline database. Suomen Ympäristö 23 (2007). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Science of The Total Environment, 408(20), 4385-4395. Valkama, M. Lisätietoa Tämän kartoituksen tulokset lisätään niiden valmistuttua valtakunnalliseen taustapitoisuusrekisteriin (gtkdata.gtk.fi/tapir/). Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Maaperän paikoitellen korkeiden PIMAmetallien pitoisuuksien aiheuttajaa ei ole kuitenkaan käytetyillä tutkimusmenetelmillä voitu tässä tutkimuksessa selvittää. Kohonneet maaperän kromipitoisuusuudet voivat olla myös jäänteitä eräiden näytealueiden aiemmasta teollisuushistoriasta. 2017. (toim.). Maaperän kynnysja ohjearvojen määritysperusteet. vsk. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kaupungin maankäytön, kaavoituksen, infrarakentamisen ja maa-ainesten hyödyntämisen tukena sekä maaperän puhdistustarpeen arvioinnissa. Pro Gradu-tutkielma, Geotieteiden koulutusohjelma, Oulun yliopisto. www.ymparisto.fi/julkaisut. Rovaniemen taajamaalueiden maaperän taustapitoisuudet. Reinikainen, J. Resursseja ei kannata tuhlata siihen, että maaperä yritetään kunnostaa puhtaammaksi kuin mitä se luonnostaan on. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007. Sinkillä PIMA-kynnysarvo sekä alempi ja ylempi ohjearvo ylittyivät yhdellä näytealalla, jossa pitoisuus oli 530 mg/kg. Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa. Resursseja ei kannata tuhlata siihen, että maaperä yritetään kunnostaa puhtaammaksi kuin mitä se luonnostaan on. 2010. ja Rämö, T. Helsinki, Suomen Geologinen Seura ry., 375 s. 48 Nikkelin pitoisuus (50 mg/kg) oli yhdellä näytealalla yhtä suuri kuin PIMA-kynnysarvo, muilla alempi. https://doi.org/ 10.1016/j.scitotenv.2010.06.050. Kirjallisuus Jarva, J., Tarvainen, T., Reinikainen, J. 1998. “
Päästölähde on suoraan vilkkaan Mikkolantien alla, jonka läpi kulkee myös joukkoliikenne. Hankkeen ajaksi rakennettiin kiertotie. Kokonaisuudessaan hankkeen on määrä valmistua vuoden 2026 aikana. Urakoitsijana on kansainvälinen työyhteenliittymä ENAS (Nordic Envicon Oy, Nocon Remediation BV, AMX Advies and Diensten, Sheeba Environmental Engineering AB). 49 Ylöjärvellä on käynnissä poikkeuksellinen maaperän puhdistushanke, jossa maaperä lämmitetään sähkövastuksilla 100-asteiseksi. Haastava puhdistuskohde Ylöjärven kaupungin omistamalla Nikron tontilla on aiempina vuosikymmeninä ollut teollista toimintaa, joka on pilannut alueen maaperää ja pohjavettä klooratuilla liuottimilla ja öljyhiilivedyillä. Hankkeessa on mukana kansainvälistä osaamista useasta Euroopan maasta. Maaperä kuntoon – maaperakuntoon.fi Lämpökäsittely poistaa haitta-aineet maaperästä Ylöjärvellä – ensimmäistä kertaa käytössä Suomessa. Haitta-aineita ei kuitenkaan ole saatu poistettua alueen maaperästä ja pohjavedestä. Varsinainen maaperän lämmitys alkoi alkusyksystä. Puhdistumista seurataan tarkoin ja lopulliset puhdistustulokset varmistetaan maaperänäyttein. Mukana yhteishankkeessa on Ylöjärven kaupunki. Haitta-aineiden osalta puhdistumisprosentti on pitkälti yli 95 prosenttia”, kertoo Nordic Envicon Oy:n toimitusjohtaja Hannu Silvennoinen. Sitä ennen oli tehty valmistelevia töitä. Ylöjärven Nikron tontilla meneillään oleva maaperän lämmitysvaihe kestää muutamia kuukausia. Kesällä asennettiin puhdistuslaitteistoja ja testattiin niitä. Hanke on osa valtakunnallista Maaperä kuntoon -ohjelmaa, jota toteuttaa Pirkanmaan ELYkeskus. Tämä on ensimmäinen kerta, kun termistä desorptiota ERH käytetään Suomessa haitta-aineiden poistamiseen maaperästä. Tässä on pähkinänkuoressa, miten Yhdysvalloissa kehitetty terminen desorptio ERH (electrical resistance heating) toimii. ”Tämä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun käytetään termistä menetelmää, jossa maaperää lämmitetään siten, että maa-aines ja pohjavesi toimivat sähkövastuksena. Ylöjärvellä Nikron puhdistushanke alkoi kiertotien rakentamisella loppukeväällä 2025. vsk. Kiinteistöllä on aiemmin tehty maaperän ja pohjaveden puhdistusta muun muassa massanvaihdolla sekä erilaisilla paikan päällä (in-situ) tehtävillä puhdistusmenetelmillä. Se soveltuu erityisesti kyseessä oleville haihtuville yhdisteille. Ylöjärven Mikkolantie 32:ssa on alkusyksyn ajan nostettu pilaantuneen maaperän lämpötilaa aste kerrallaan käyttäen maa-ainesta ja pohjavettä sähkövastuksena. Puhdistamisella turvataan, että läheiseltä pohjavedenottamolta saadaan puhdasta talousvettä jatkossakin”, kertoo PIMA-asiantuntija Maarit Joukainen Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Lämmitettävän maa-alueen tilavuus on noin 2000 kuutiota noin 360 neliömetrin pinta-alalla. ”Terminen desorptio ERH oli oikeastaan ainoa vaihtoehto tähän kohteeseen. Kohde sijaitsee Ylöjärven keskusta-alueella, 1-luokan pohjavesialueella ja noin 300 metrin päässä vedenottamosta. Nyt sata astetta on saavutettu, jolloin haihtuvat haitta-aineet höyrystyvät ja ne imetään alipainejärjestelmään, jäähdytetään ja puhdistetaan aktiivihiilellä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Menetelmän etuna on, että sillä saadaan hyvät puhdistustulokset. Myös pohjavettä monitoroidaan koko ajan
Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Poikkeuksellisen monivaiheisessa hankkeessa yhdistyivät maisema-arvot, ympäristönsuojelu ja yhteistyö. Mätäjärven entinen kaatopaikka sijaitsee lähellä Porvoon vanhaa kaupunkia. 50 Petri Heino, hankinta-asiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus Enni Flykt, yhdyskuntasuunnittelupäällikkö, Porvoon kaupunki Kaatopaikasta ulkoilualueeksi – Mätäjärven kunnostusprojekti Vanhan Porvoon kupeessa Tärkeällä pohjavesialueella sijaitseva Porvoon Mätäjärven kaatopaikka kunnostettiin virkistysalueeksi. vsk
Kunnostuksen yleissuunnitteluvaiheessa mukana olivat vahvasti pohjavesiasiantuntijoiden lisäksi kaavoittajat, sillä alue oli tunnistettu osayleiskaavassa Porvoon keskustan kehittämissuunnaksi, ja sen sijainti itäradan läheisyydessä teki siitä strategisesti tärkeän. Mätäjärven kaatopaikan vieressä sijaitsevat vanha rautatie ja asema-alue. Pitkän tutkimusja suunnittelutyön jälkeen kunnostustyö tuli mahdolliseksi toisella alueen kaatopaikoista, kun Porvoon kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskus sopivat yhteistyöstä loppuvuodesta 2024. Yhteen viilaaminen eri yhteistyötahojen ja suunnitelmien osalta kannatti, sillä urakan aikana vältyttiin suuremmilta yllätyksiltä. Kriittinen kohde vedenotolle Tärkein syy kunnostukselle on ollut maisema-arvoista huolimatta pohjavesi, minkä vuoksi kohde on ollut pitkään valtion jätehuoltotyö-listalla. Tuona aikana kaatopaikan käyttö on ollut maksutonta ja pääasiallisesti vartioimatonta. Lisäksi alueella oli vielä rakentamatonta maata muutaman kilometrin päässä palveluista kauniissa ympäristössä. Metalleja, öljyja PAH-yhdisteitä Alueen täyttö on tapahtunut pääasiassa 1950ja 1960-lukujen aikana, jolloin alue on toiminut Porvoon kaupungin pääkaatopaikkana. Työturvallisuus varmistettiin kaivun aikana. 51 M ätäjärven kaatopaikka sijaitsee pohjavesialueella, lähellä Linnamäen vedenottamoa Porvoossa. Projektinhallinnan kannalta työ oli hidasta, sillä yhteensovitettavia reunaehtoja ja tavoitteita oli paljon. Maisemat ovat monelle Porvoossa vierailleelle tuttuja, sillä Vanha Porvoo on vain kivenheiton päässä. Pitkästä historiasta kertoo sekin, että kaatopaikalla on historiallisia kiviaitoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus.. Monialaista yhteistyötä Keskustan kehittäminen kulttuuriympäristössä vaati monialaista yhteistyötä myös rakennussuunnitteluvaiheessa, jossa yhteensovitettiin paitsi kaatopaikan rakenteet myös uudet vesijohdot, hulevesiverkosto, katuja liikennealueet, tulevat asuintontit, hautausmaan tarpeet, museoarvot ja luonnonsuojelulliset arvot. Alun perin alueella sijaitsi nimen alkuperästäkin kertova savipohjainen suppalampi ja toisella puolella Kuninkaantietä soranottoalue. Aluetta on käytetty kaatopaikkana myös aikaisempina vuosikymmeninä (ehkä jopa vuosisatoina), mutta jätteen määrä oli tuolloin huomattavasti pienempi. vsk. Kaatopaikka on vuosikymmenet piiloutunut Näsinmäen hautausmaan harjumuodostelman kainaloon, vaikka vanha Kuninkaantie onkin halkonut kaatopaikkaa
Puhdistusratkaisussa kaatopaikkaalueen pilaantuneet maamassat poistettiin ja toimitettiin asianmukaiseen käsittelyyn sekä kaatopaikka-alue muotoiltiin ja alueelle rakennettiin tiivis pintarakenne. Työn kokonaiskustannusarvio oli kaksi miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus oli enintään miljoona euroa. Suppalammen kohdalla täytön pohjalla oleva savikerros on pidättänyt vettä ja eristänyt osittain haitta-aineiden pääsyn pohjaveteen, aina siihen saakka, kunnes allas on täyttynyt ja kaatopaikan sisäinen vesi on päässyt valumaan pohjaveteen. Aluehallintovirasto myös antoi eristämismenetelmänä toteutettaville kunnostuksille ympäristöluvan vuonna 2019. vsk. Kuva: Porvoon museo.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Haitta-aineista etenkin metallipitoisuudet ovat olleet korkeita, mutta myös öljyja PAH-yhdisteitä on löydetty. Kustannukset kaksi miljoonaa euroa Neuvottelut Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Porvoon kaupungin välillä johtivat sopimukseen, jonka pohjalta alueen pilaantunut alue kunnostettiin osana valtakunnallista Maaperä kuntoon -ohjelmaa vuoden 2025 aikana. 52 Tutkimusten perusteella alueelle on tuotu talousjätteen lisäksi teollisuusja rakennusjätettä. Kunnostettavan alueen B pinta-alaksi on arvioitu 9300 m 2 ja alueen D pinta-alaksi 1500 m 2 . Lisäksi hautausmaalta oli tuotu maa-aineksia ja puutarhajätettä alueelle kasoiksi. Urakkaan sisältyivät Mätäjärven kaatopaikan, alueiden B ja D, kunnostamisen rakennustyöt sekä Vanhan Helsingintien Alue toimi 1950ja 1960-luvuilla Porvoon kaupungin pääkaatopaikkana. Entisellä soranottoalueella sijaitsevalla kaatopaikalla yhteys pohjaveteen taas syntynee pohjan kautta, koska soranotto todennäköisesti ulotettiin pohjaveden pinnantason alapuolelle
Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus.. Paljon huomioitavaa hankkeessa Erityispiirteensä työhön toivat alueelle aikanaan naapurikiinteistöllä sijaitsevalta hautausmaalta tuodut hautarauhan alaiset maamassat, alueen laidalla olleet suojellut ikihongat ja tien laidassa ollut museoaita. Kaivettujen maamassojen haitta-ainepitoisuuksia seurattiin näytteenotolla, ja tulosten perusteella määriteltiin massojen jatkokäyttö ja loppusijoitus. Lopputuloksena alueelle rakentui niittyä, ja ikihonkaisten mäntyjen alue maisemointiin kuntalla ja alppiruusuilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. 53 parannustyöt urakka-asiakirjojen osoittamassa laajuudessa. Alue sopii nyt paremmin kulttuurimaisemaan ja alueella liikkujien kannalta liikenneturvallisuus sekä mahdollisuus kerätä voimia ja nauttia maisemista on parantunut. Nyt kulttuurimaisemaan sopiva Kaatopaikan maisemoinnissa suunnitteluryhmällä oli seuraavat tavoitteet: yhteensopivuus ympäröiviin maisema-arvoihin, ylläpidon helppohoitoisuus ja toiminnallisuus naapurissa sijaitsevan hautausmaa-alueen kanssa. vsk. kaatopaikka-alueen B suotoja hulevesien hallintaja johtamisrakenteet, pintaeristeet ja -rakenteet sekä kaatopaikan pystyeristystä ja alueen D massanvaihto, maisemointirakenteet kaatopaikkaalueelle ja sen välittömään läheisyyteen, uusi kevyenliikenteen reitti ja Vanhan Helsingintien parannustöitä. Suurin osa alueelta kaivetuista maamassoista voitiin sijoittaa kaatopaikka-alueen alkutäyttöön ja pintarakenteen alle tulevaan muotoiluun, voimakkaammin pilaantuneet maat kuljetettiin luvan mukaiseen käsittelyyn. Niityt voidaan koneellisesti niittää huoltokäytäviä pitkin, jotka samalla toimivat kevyen liikenteen kulkuväylinä, minkä vuoksi alueelle on rakennettu istumapaikka. Kaasunkeräyskaivojen betonirenkaat saavat tulevaisuudessa toivottavasti kauniita maalauksia kylkeensä taidekoululaisilta. Aluetta maisemoitiin muun muassa kuntalla ja alppiruusuilla. Urakassa toteutettiin mm
Avustuksia haetaan jatkossa Lupaja valvontavirastosta haeavustuksia.fijärjestelmän kautta.. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja perustuvat ympäristöministeriön osoittamaan määrärahaan, joka on ollut viime vuosina noin 500 000 euroa. Valtion aluehallinnon uudistus tuo muutoksia pilaantuneiden alueiden avustusten hakemiseen. Valtionavustus on valtiontukea maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantuneisuuden selvittämiseen tai puhdistamiseen. Kyseessä on valtion ensisijainen tukimuoto pilaantuneisuuden selvittämiseen ja puhdistamiseen. vsk. Mihin avustusta voi saada. Saapuneille hakemuksille tehdään avustusharkinta, jossa varmistetaan hakijan oikeus saada avustusta sekä hakemuksen kohteen soveltuvuus avustettavaksi hankkeeksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. 54 A vustuksia pilaantuneille alueille on tähän asti haettu Pirkanmaan ELY-keskuksesta, joka toteuttaa valtakunnallista Maaperä kuntoon -ohjelmaa. Avustukset harkinnanvaraisia Valtionavustusta voidaan myöntää maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantuneisuuden selvittämiseen tai puhdistamiseen isännättömillä alueilla. 1.1.2026 alkaen ohjelman toteuttamisesta vastaa Lupaja valvontavirasto. Avustusta voidaan myöntää pilaantuneiPäivi Turtia, PIMA-asiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus PIMA-avustusten haku – mikä muuttuu. Hakijoina voivat olla esimerkiksi kunnat, yhdistykset tai yksityishenkilöt
Kuva: Tomi Jutila /FCG Rakennettu ympäristö Oy.. vsk. Myös hakulomaketta on muokattu nopeuttamaan hakemuksen käsittelyä ja vastaamaan tarkemmin avustuksen edellytysten ehtoja. Hakijalle muuttuu alusta, jossa avustushakemus täytetään ja maksatushakemus jätetään. Avustushakemukset käsitellään vireilletulo järjestyksessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Vuosittain päivitettävällä linjausmuistiolla täsmennetään pima-tukilain ja sen perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen (1239/2019) mukaista avustuksen myöntämisharkintaa avustuksen määrän osalta. Hakija voi olla yhteydessä Maaperä kuntoon -ohjelman asiantuntijoihin, joilta saa tietoa avustuksen myöntämisen edellytyksistä ja tarkempia ohjeita hakemuksen jättämiseen. Uusi järjestelmä – Haeavustuksia.fi Nykyisen avustusjärjestelmän avustushaku sulkeutui elokuussa. Vuoden 2026 alussa otetaan käyttöön Valtiokonttorin hallinnoima Haeavustuksia.fi. Lue lisää avustusten hakemisesta maaperakuntoon.fi-sivuilta. Kuvassa on meneillään massanvaihto Maaperä kuntoon -ohjelman kohteessa Hyvinkäällä. Mikäli hakija jättää paperihakemuksen käsitellään sekin järjestelmän kautta. 55 suuden selvittämisen suunnittelu-, tutkimus-, arviointija raportointikustannuksiin sekä puhdistamiskustannuksiin sekä niihin liittyviin muihin tarpeellisiin kustannuksiin. Valtiolta voi hakea avustusta pilaantuneiden alueiden selvittämiseen ja puhdistamiseen
Uuden tietopaketin sekä siihen liittyvän opetusmateriaalin avulla tilannetta pyritään muuttamaan parempaan suuntaan. 56 Pinja Sipari, kestävyyskasvatuksen asiantuntija Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Uusi tietopaketti tarjoaa maaperätietoa kaikille Maaperää ei vielä nähdä puhtaan veden ja ilman rinnalla välttämättömänä luonnonvarana. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. vsk. Kuvaaja: Rick van der Haar.. Arvokas maaperä -materiaaleissa maaperää käsitellään niin maaja metsätalouden, kaupunkisuunnittelun, terveyden kuin ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuudenkin näkökulmista
Kuvaaja: Janne Salo.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Tietopaketti sisältää tutkijoiden lyhyitä videotietoiskuja, joissa he pohtivat, miten maaperä liittyy metsänhoitoon ja maatalouden ympäristöratkaisuihin sekä mitä tekemistä maaperällä on ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten terveyden kanssa. Entä miksi minun kannattaisi kiinnostua maaperästä ja miten voimme auttaa maaperää voimaan paremmin. Ammatillisen opetuksen puolella materiaali toimii esimerkiksi maaja metsätalouden sekä puutarhaja ruoka-alan opetusmateriaalina. Entä miksi myös kaupunkimaaperä on tärkeä, ja miten se vaikuttaa mm. Yhtenä ratkaisun avaimena on ihmisten tietoisuuden lisääminen. kaupunkien tulviin ja ihmisten terveyteen. Baltic Sea Action Groupin sekä Jyväskylän yliopiston Evoluutiopajat -projektin kanssa. Maaperä puhdistaa vettä, ja valtaosa ihmisten kuluttamasta ruoasta kasvaa maassa. Maaperä tarjoaa elinympäristön lukemattomille eliölajeille ja kasvualustan suurimmalle osalle kasveista. Laajemman opetusmateriaalin valmistuttua jalostimme materiaalista myös suurelle yleisölle suunnatun tietopaketin maaperästä ja sen toiminnasta erilaisissa ympäristöissä. Lähdimme toteuttamaan materiaalia ympäristöministeriön tuella yhdessä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden kanssa. Tällä hetkellä iso osa maaperästä voi huonosti. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös mm. Lisäksi tietopaketissa on tutkijoiden kirjoittamia yleistajuisia artikkeleita sekä muuta maaperätietoa. Opetuksessa on kehittämisen varaa Arvokas maaperä -materiaalit vastaavat selvään tarpeeseen, sillä maaperää käsitteleviä opetusmateriaaleja on toistaiseksi olemassa Pinja Sipari. Minkälaisia ongelmia ja ratkaisuja maaperän hyvinvointiin liittyy. Opetusmateriaali sisältää monipuolista maaperätietoa sekä lyhyen opetusvideon ja parikymmentä toiminnallista tehtävää. Arvokas maaperä Mitä tarkoittavat elävä maa ja maaperä. 57 I lman hyvinvoivaa maaperää ihmiset ja lukemattomat muut eliölajit eivät selviäisi lainkaan. Erityisesti opetusmateriaali hyödyttää yläkoulujen ja lukioiden biologian, maantieteen, kemian ja terveystiedon opetusta. vsk. Hyväkuntoinen maaperä on tärkeä tekijä niin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kuin luontokadon torjumisessakin. Materiaalit on toteuttanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry ja ne valmistuivat lokakuussa 2025. Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan Arvokas maaperä -tietopaketissa sekä siihen liittyvässä opetusmateriaalissa, joka kutsuu innostumaan elämästä maan pinnan alla. Miten maaperä vaikuttaa ihmisten terveyteen
Kansainvälinen kansalaistiedehanke kerää tietoja jopa 16 500 eurooppalaisesta maaperäkohteesta. Tällä hetkellä maaperää ei mainita opetussuunnitelmissa lainkaan. vsk. Tämä on kummallista, sillä ilman hyvinvoivaa maaperää myös ihmisten hyvinvointi maapallolla on mahdotonta. ECHO-hankkeessa pyritään saamaan kansalaiset mukaan maaperän suojeluun ja ennallistamiseen. Maaperän puuttuminen opetussuunnitelmista vaikuttaa siihen, kuinka paljon aihetta käsitellään esimerkiksi oppikirjoissa. Edistysaskeleita on jo otettu Muun muassa EU:n maaperädirektiiviin liittyvän keskustelun myötä aihe alkaa pikkuhiljaa kiinnostaa entistä useampia tahoja. Tavoitteena on sisällyttää maaperän terveys EU:n koulujen opetussuunnitelmiin vuoteen 2030 mennessä, lisätä tietoisuutta ja edistää käyttäytymisen muutoksia kestävän ja ilmastoälykkään tulevaisuuden saavuttamiseksi. Peruskoulujen ja lukioiden opetuksen sisältöjä ohjaavat valtakunnalliset opetussuunnitelmat. Parhaillaan jo useita suomalaisia tutkijoita, kasvattajia ja järjestötoimijoita on mukana hankkeissa, joiden tarkoituksena on lisätä ihmisten maaperäosaamista sekä kehittää koulujen maaperäopetusta. CURIOSOIL-hanke keskittyy maaperän lukutaidon parantamiseen. 58 vasta hyvin vähän. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö aihetta voisi tai kannattaisi käsitellä eri oppiaineiden opetuksessa. Maaperä liittyy selvästi moniin opetussuunnitelmien perusasioihin, kuten elämän perusedellytyksiin maapallolla, ekosysteemien toimintaan ja ekosysteemipalveluihin, kestävään tulevaisuuteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön, aineiden kiertoihin, ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, vesistöjen rehevöitymiseen, ruoantuotantoon ja ympäristöterveyteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Tehtäväpaketissa nuoria kannustetaan pohtimaan omaa suhdettaan maaperään muun muassa väittämien avulla.
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Kirjassa käydään läpi alan lainsäädännön kehitystä ja tuottajayhteisön muodostumista. Varoitus! Lukiessa saattaa tulla huono omatunto, jos ei ole toimittanut asiallisesti kierrätykseen nurkissaan lojuvia elektroniikkalaitteita. viljelijöitä ja ruokajärjestelmän toimijoita maaperää hoitavan uudistavan viljelyn käytännöistä. Kirjaa pääsee lukemaan vapaasti sivun https://serty.fi/historiikki/ kautta, ja painettua kirjaakin voi kysellä Sertyn toimistolta (rajoitettu erä). Kaarina Kärnä. ISBN 978-952-94-4603-2 SER-keleen moinen historia Historioitsija Kati Toivanen on koonnut yksiin kansiin SERtuottajayhteisön monivaiheisen historian vuosilta 2000–2020. Tietopaketti: https://toivoajatoimintaa.fi/maaperatietoa/ Opetusmateriaali: https://toivoajatoimintaa.fi/maapera/ • KIRJAESITTELY Kati Toivanen SER-kele! Kierrätinkö oikein. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä tutkijat sekä Evoluutiopajat-projektin ympäristöja taidekasvattajat. Alalla vaikuttaneet ihmiset ovat päässeet kirjaan ihan omilla nimillään, mikä näin tekee kirjan lukemisesta kiinnostavan ja monille myös lähestyttävämmän. SER-tuottajayhteisö ry SERTY 2000–2020 SER-tuottajayhteisö ry SERTY 2021. Lisätietoa: Pinja Sipari, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, pinja.sipari@bmol.fi Nina Lehtosalo, ympäristöministeriö, nina.lehtosalo@gov.fi Opetusmateriaali ja tietopaketti löytyvät BMOL ry:n toivoajatoimintaa.fi -verkkosivustolta avoimesti ja maksutta. vsk. Kauemmaskin menneisyyteen mennään, kun valotetaan kodinkoneiden ja elektroniikan maailmanvaltausta ja näiden päätymistä esimerkiksi kaatopaikoille. Useiden yhteisöjen yhteinen Humuskampanja taas kannustaa päiväkoteja matokompostointiin sekä tarjoaa aikuisille oppimismahdollisuuksia. SER-laitteista eli sähköelektroniikkaromusta puhuminen ja niiden kierrätys on tullut valtavirraksi vasta tällä vuosituhannella. 191 s. Baltic Sea Action Group kouluttaa mm. Kirjassa on erinomaisesti aiheeseen valittu kuvitus. Kirjasta löytyvät myös Sertyn hallituksen kokoonpanot vuosilta 2002–2020 ja pitkä lähdeluettelo. Työtä riittää, mutta ensimmäiset askeleet on jo otettu. 59 MUUMAA-tutkimushanke selvittää, miten ihmistoiminta muovaa metsämaaperän mikrobiyhteisöjen monimuotoisuutta
Kuluneena kesänä toteutetussa kartoituksessa ne olivat myös Aurajoen kolmanneksi yleisin roska. Muoviroskat hajoavat mekaanisen hankautumisen ja auringon säteilyn seurauksena mikromuoviksi, joka kulkeutuu ravintoketjussa eteenpäin”, Jännäri kertoo. Rantaroskaseurannat ovat osa EU:n meristrategiadirektiivin eli MSFD:n velvoittamaa aluemerten tilan seurantaa. Tavoitteena oli kerätä dataa Aurajoen roskista ja nostaa samalla esiin sitä, miten kaupunkien läpi virtaavat vedet vaikuttavat Itämeren roskaantumisongelmaan. Seurantatulokset ovat osoittaneet, että rannoiltamme löytyvät roskat ovat enimmäkseen kuluttajalähtöistä muovia. Ne ovat myös maailman rantojen yleisin roska. 60 Nikotiinipusseista on tullut nopeasti yksi Suomen yleisimmistä rantaroskista. Tumpeista liukenee vesistöihin myös tervaa ja raskasmetalleja. ”Kartoitus toteutettiin Pidä Saaristo Siistinä ry:n aurinkosähköllä toimivalla roskienkeruuveneellä, Roska-Roopella. Mikromuovit voivat päätyä jopa osaksi ihmisten verenkiertoa. Vesistöihin päätyessään muoviroskat aiheuttavat haittoja vesieliöille, jotka saattavat syödä niitä tai takertua niihin. Sekä tupakantumpit että nuuskaja nikotiinipussit ovat merkittävä ympäristöhaitta. ”Nuuskaja nikotiinipusseja oli veden pinnalla ja vesimassassa huomattavasti enemmän kuin tumppeja. Sen avulla Aurajoen pinnasta ja pintavesimassasta pyrittiin keräämään kaikki silmin havaittava roska, kuten muovinkappaleet ja tupakantumpit. Lisäksi niistä liukenee vesistöihin suuria määriä nikotiinia, joka on hengenvaarallista kaloille, vesieläimille ja vesieliöille ja myrkyllistä makean ja suolaisen veden ekosysteemeille. ”Myös suurin osa Aurajoen roskista oli muovia, joten kesän havainnot ovat linjassa rantaroskaseurantojen kanssa. Muovi on yleisin roskatyyppi Aurajoessa ja Suomen rannoilla Pidä Saaristo Siistinä ry on seurannut Suomen rantojen roskaisuutta jo 14 vuoden ajan. Havainto ei sinänsä ole yllättävä. Ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun kaupunki kartoittivat Aurajoessa virtaavien makroroskien määrää ja laatua kesällä 2025. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. PSS ry: Aurajoessa virtaa muovia, nikotiinipusseja ja paperiroskaa Roska-Roope siivoaa Aurajokea. Nikotiinipussit olivat jo vuonna 2023 yksi yleisimmistä rantaroskista vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun niiden myynti sallittiin”, Jännäri kertoo. Kerätyt roskat luetteloitiin niiden materiaalin perusteella ja niiden määrät laskettiin”, kuvailee ohjelmapäällikkö Julia Jännäri Pidä Saaristo Siistinä ry:stä. Pitkäaikainen seuranta paljastaa roskien määrän ja laadun muutokset, ja datan avulla voidaan suunnitella roskaantumista vähentäviä toimenpiteitä. Kuva: Pidä Saaristo Siistinä ry.. Aurajoessa tehdyssä kartoituksessa tehtiin kuitenkin poikkeava roskahavainto. Tumpit ovat olleet Suomen virallisten rantaroskaseurantojen yleisin roska seurantojen aloittamisesta asti. Ne sisältävät muovia, joka hajoaa ajan myötä mikromuoviksi
Joki kuljettaa roskat Itämereen Itämeren roskat ovat suurimmaksi osaksi peräisin maalta. Turun kaupunki ja Pidä Saaristo Siistinä ry ovat selvittäneet Aurajoessa virtaavien roskien määrää ja laatua jo aiemmin. 61 ”Jokiranta on ahkerassa kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Valmisteilla oleva roskaamisen hillinnän ohjelma tulee sisältämään kasvatuksellisia ja viestinnällisiä toimia, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten suhtautumiseen roskaamista kohtaan. Vuonna 2017 jokeen asennettiin puomit kaupunkifestivaalin ajaksi osana EU-rahoitteista BLASTIC-hanketta. Siksi olisi tärkeää, että jokainen veisi roskansa aina roskiin”, Jännäri kannustaa. Uuden datan avulla pystytään todentamaan virtaavien vesien vaikutusta esimerkiksi Itämeren roskaantumiseen ja seuraamaan roskien kulkureittejä. vsk. Tällä hetkellä olemme sijoittaneet Aurajoen rannoille noin 100 roska-astiaa, jotka pakkaavat roskat kasaan ja ilmoittavat täyttymisestä. Myös puhtaanapito on tehostettua. Jännärin mukaan rantaroskaseurannat ovat osoittaneet, että kertakäyttökulttuuri on yksi merkittävä syy vesistöjen roskaantumiseen. Aurajoesta saadut virtaavaa vettä koskevat pintaroskan seurantatulokset ovatkin erittäin kiinnostavia. Yleisimmät rantaroskat Itämerellä ovat muovisia pakkauskääreitä, kertakäyttöaterimia, muovipulloja ja muovikasseja. Kertakäyttökulttuuri ja asenteet roskaamista kohtaan kuitenkin haastavat siisteyden ylläpitoa”, kertoo Turun viheraluepäällikkö Mari Helin. ”Kaupunkirannoilla löytyy kymmenen kertaa enemmän roskaa kuin luonnontilaisilta rannoilta. Joen virtauksen suunta vaihtelee paljon, joten todenmukaista dataa on vaikea saada ilman puomien jatkuvaa seurantaa”, Jännäri toteaa. Lähde: Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun kaupunki 2025.. ”Yleisin puomeihin pysähtynyt roska oli tupakantumppi. Pidä Saaristo Siistinä ry Aurajoen roskaseurannan viisi yleisintä roskatyyppiä. Lisäksi löytyi muovia, tölkkejä ja pulloja. Turku suunnittelee paraikaa toimia asenteiden muuttamiseksi. Roskat kulkeutuvat mereen esimerkiksi kaupunkien läpi virtaavien jokien kuljettamina. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. ”Tulevia seurantoja varten pitää kerätä vielä tarkempaa tietoa seuranta-alueesta, seurantaolosuhteista ja muista seurantatuloksiin vaikuttavista tekijöistä”, Jännäri täydentää. Roskaantumisen tehokkain ehkäisijä on jokainen ihminen itse
Euroopan älykkään matkailun pääkaupunki) -kilpailun voittajaksi seitsemän finalistin joukosta. AisBois suunnittelee ja valmistaa kestäviä käyttöesineitä hyödyntäen teollisuuden ylijäämäpuuta, kuten Kontiotuotteen hirsitalotehtaan ylijäämähirttä, joka muutoin päätyisi energiaksi tai jätteeksi. Perusteissa mainitaan myös, että Tampereella on kiinnostava suunnitelma vuodelle 2026 Euroopan kestävän matkailun pääkaupunkina. Esityksessä ehdotetaan, että ensi vuoden alusta alkaen eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat maksaisivat kunnille vuosittain korvauksia roskaantumisen ehkäisemisja siivoamistoimista pääsääntöisesti asukasmäärän perusteella. vsk. Voittaja julkistettiin Puuinfo Oy:n järjestämässä Puupäivässä Messukeskuksessa 30.10.2025. Voittajan valitsi eurooppalainen palkintolautakunta. Visit Tampere Oy Heli Jokela ja Harri Airaksinen vastaanottivat palkinnon Henna Virkkuselta. Ympäristöministeriö Tampere on Euroopan älykkään matkailun pääkaupunki 2026 Tampere valittiin 19.11.2025 Brysselissä vuoden 2026 Euroopan älykkään matkailun pääkaupungiksi. Euroopan komissio perustelee Tampereen voittoa sillä, että kaupunki erottui edukseen innovatiivisten käytäntöjensä ja kestävän kasvun suunnitelmiensa ansiosta. Yritys osoittaa, että puu voidaan ohjata materiaalina korkeampiarvoiseen käyttöön, jolloin sen elinkaari pidentyy merkittävästi. Asema myönnetään kaupungille, joka osoittaa poikkeuksellista sitoutumista kestävän ja innovatiivisen matkailun kehittämiseen. Sääntelyn toteuttaminen on osoittautunut työlääksi valvontaviranomaiselle ja kunnille. Euroopan komissio valitsi Tampereen European Capital of Smart Tourism (suom. Lisäksi Tampereen eduksi katsottiin kilpailussa se, miten Tampereella myös paikalliset hyötyvät turismista, ja että kaupunki on valmis jakamaan tietoa ja käytänteitään muiden kanssa. Finaaliin pääsivät Tampereen lisäksi Braga (Portugali), Brugge (Belgia), Bryssel (Belgia), Genova (Italia), Leipzig (Saksa) ja Regensburg (Saksa). Puutuoteteollisuus ry Eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden ja nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen ehkäisemistä koskeva jätelain muutosesitys eteni eduskuntaan Valtioneuvosto on 6.11.2025 hyväksynyt lakiesityksen, jolla puututtaisiin nikotiinipussien aiheuttamaan roskaantumiseen ja helpotettaisiin kertakäyttöisten muovituotteiden aiheuttamaa roskaantumista koskevan sääntelyn toimeenpanoa Lupaja valvontavirastossa ja kunnissa. Nikotiinipussien valmistajien ja maahantuojien olisi korvattava kustannukset nikotiinipusseista aiheutuvan jätteen keräämisestä ja roskien siivoamisesta tietyillä julkisilla alueilla sekä roskaantumisen ehkäisemiseen liittyvästä tiedotuksesta ja neuvonnasta. 62 POIMINTOJA AisBois Rovaniemeltä voitti Puutuotteiden kiertotalouden innovaatiohaasteen Lappiin juurtunut yritys luo ajattomia käyttöesineitä puutuoteteollisuuden hukkamateriaalista Puutuotteiden kiertotalouden innovaatiohaasteen voittajaksi on valittu AisBois. Lisäksi nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen on havaittu lisääntyneen. Ainakin osa nikotiinipusseista sisältää muovia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Kuva: Morfo Savva (for European Comission).. Esityksessä ehdotetaan muutoksia jätelain mukaiseen eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajan kustannusvastuuseen. Lisäksi nikotiinipussien valmistajille ja maahantuojille ehdotetaan vuoden 2027 alusta alkaen velvollisuutta korvata kunnille kustannukset, jotka koituvat nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen ehkäisemisestä ja siivoamisesta. Kilpailun järjestivät Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma, Puutuoteteollisuus ry ja Viikki Wood & Forest Innovation Hub osana Puutuoteteollisuus Ry:n PuuLoop-hanketta
Kilpailevien tekniikoiden kehitys, lämpövarastot sekä esimerkiksi datakeskusten ja vedyntuotannon hukkalämpö vaikuttavat merilämmön tuotannon kehitykseen ja kilpailukykyyn. Nyt on mahdollista saada pulmalliseenkin kysymykseen vastaus, jonka julkaisemisesta muutkin saavat hyödyn. Hankkeessa tunnistettiin Itämeren alueen merilämmön tuotantoon soveltuvat alueet ja rajattiin pois epäsuotuisia kohteita, mikä auttaa tekemään realistisempia investointipäätöksiä. Toimitus valitsee julkaistavaksi sopivat kysymykset ja tarvittaessa muokkaa ja lyhentää niitä. Hankkeessa kehitettiin myös menetelmä, jonka avulla voidaan arvioida merilämmön tuotannon viilentämän paluuveden vaikutusaluetta. vsk. SeaHeat-hankkeessa kehitettiin avoimesti saatavilla oleva työkalu, joka tarjoaa helpon tavan tarkastella eri alueiden meriveden lämpötiloja ja soveltuvuutta energiantuotantoon. Tutkijat selvittivät, miten Itämeren lämpöä voisi hyödyntää energiantuotannossa SeaHeat-tutkimushankkeessa tehtiin ensimmäinen koko Itämerta koskeva arvio meriveden lämmön hyödyntämisestä energiantuotannossa. Globaalisti suurin kaupallinen potentiaali on alueellisessa viilennyksessä sekä lämmityksen ja viilennyksen yhdistävissä kaukolämpöverkoissa, joita on rakennettu esimerkiksi Pohjanmeren rannikolla. Kysy – me etsimme vastauksen Onko mieltäsi vaivannut jokin Ympäristö ja Terveys-lehden alaan liittyvä kysymys, johon kaipaisit vastausta. Hankkeessa kehitetyn työkalun avulla voi arvioida eri merialueiden käyttömahdollisuuksia lämmönlähteenä vuosisadan loppuun asti. . Vastaukset kysymyksineen julkaistaan lehdessä Vastausta vailla -palstalla, joskus pienellä viiveellä. Tulosten mukaan parhaat merilämmön tuotantoalueet sijaitsevat Suomenlahden etelärannikolla ja eteläisellä Itämerellä. Kysymykset lähetetään otsikolla ”Vastausta vailla” sähköpostiosoitteeseen: tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi . 63 POIMINTOJA VASTAUSTA VAILLA. Itämeren syvempien kerrosten veden lämpötila pysyy myös talvella reilusti nollan yläpuolella, ja näiden vesimassojen lämpö on nykyisin monilta osin hyödyntämätön energianlähde. Kaukolämmön tarve on suurimmillaan talven kylmimpinä kuukausina, jolloin merilämpöpumpuille on oltava käytettävissä riittävästi vähintään +3 °C:n lämpöistä vettä. Ilmatieteen laitos Kuvituskuva.. Voit lähettää kysymyksesi Ympäristö ja Terveys-lehden toimitukseen, me selvitämme vastauksen. Merilämpöpumput voivat kuitenkin toimia isojen lämpöjärjestelmien lisäksi myös pienemmissä ratkaisuissa, kuten teollisuuslaitoksissa tai kaupunginosatasolla. Tämä tukee mahdollisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2025, 56. Menetelmiä ja tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla merialueilla sekä muissa sovelluksissa, kuten kalankasvatusalueiden suunnittelussa, luonnonkalakantojen tutkimuksessa ja vedenalaisen infrastruktuurin suojaamisessa
Teemat ja aikataulut 2026 Ympäristökustannus Oy 1–2. 7. Ympäristöterveys, ympäristöalan hallinto Ilmestyy 25.2., artikkelit 21.1., mainosaineistot 4.2. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 14.12., artikkelit 9.11., mainosaineistot 23.11. 4. Turvallinen elinympäristö Ilmestyy 1.4., artikkelit 25.2., mainosaineistot 11.3. 5. alv. Vesiensuojelu, vesihuolto Ilmestyy 27.5., artikkelit 21.4., mainosaineistot 5.5. 6. 3. 10 %) PAINETTU LEHTI: Kestotilaus 74,Vuosikerta 79,lrtonumero 12,NÄKÖISLEHTI: • yritykset ja organisaatiot 140,• kuluttaja-asiakkaat 70,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 160, Vuosikerta 165,Tilaukset www. Rakennusterveys, sisäilma Ilmestyy 16.9., artikkelit 14.8., mainosaineistot 26.8. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu Ilmestyy 2.11., artikkelit 28.9., mainosaineistot 12.10. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Sisältösuunnittelu, artikkelit, ilmoitukset p. 040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi aJaNKOHTaISTa ympärISTöalalTa www.ymparistojaterveys.fi KUSTANTAJAN TILAUSHINNAT (sis. 044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura p. ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä • ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi • ePress ® -lehtipalvelu. Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä p
YMPÄRISTÖALAN YRITYKSIÄ Vantaa, Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi YMPÄRISTÖASIANTUNTIJAPALVELUA Pilaantuneet maat, öljyvahingot Ympäristöluvat Maa-ainesluvat Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2/2026 ilmestyy 25.2.2026 teemoilla www.ymparistojaterveys.fi YMPÄRISTÖTERVEYS JA YMPÄRISTÖALAN HALLINTO Ilmatieteenlaitos_70x70mm.indd 1 Ilmatieteenlaitos_70x70mm.indd 1 4.2.2025 14.18 4.2.2025 14.18