Kansainväliset puhtausalan ammattimessut Y HT E I S T Y Ö S S Ä 19.–20.3.2025 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS finnclean.fi | #finnclean Varaa ajoissa osastopaikkasi www.finnclean.fi Finnclean 2025 teema on: Puhtaus on turvallisuutta 20241220 Finnclean Ympäristö ja Terveys 170x242 copy.indd 1 20241220 Finnclean Ympäristö ja Terveys 170x242 copy.indd 1 11.11.2024 14.58.10 11.11.2024 14.58.10
Tässä valossa on mielenkiintoista, että hallitus esittää kuntien ilmastosuunnitelmia koskevan laatimisvelvoitteen kumoamista. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2025 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa, joista yksi on kaksoisnumero JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Minna Alho, puh. vsk. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh. Turvallisuuden tunnettamme horjuttaa myös koettu pandemia – alamme uskoa, että monet uhkat voivat oikeasti realisoitua. 044 768 6009 Maria Turppa, puh. Hyvän tahdon ei onneksi tarvitse olla utopiaa. Yhtenäinen Saksa toteutui, mutta ajatus rauhasta tuntuu livenneen entistä kauemmas. Voimme näin jouluna lahjoittaa rahaa kriisiapuun ja sitä kautta helpottaa heidän tilannettaan, joilla rauhaa ei ole. Jääkö rauha tänäkin jouluna utopiaksi. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Ein bißchen Frieden ”Ein bißchen Frieden, ein bißchen Sonne, Für diese Erde auf der wir wohnen” pyysi laulaja Nicole vuonna 1982 Eurovision laulukilpailussa, ja toive tuotti Länsi-Saksalle kilpailun voiton. Samankaltaista ymmärrystä toivoisi myös luontokadon ja ilmastonmuutokseen mukanaan tuomiin uhkiin. Torjumalla ilmastonmuutosta ja luontokatoa rakennamme myös rauhaa. Loputon kärsimys Lähi-idässä ja yli 1000 päivää kestänyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat uutisissamme lähes päivittäin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Kaarina Kärnä Kuva: Pixabay.. Toive rauhasta tuntui kuitenkin yhtä utopistiselta kuin saksalaisten usko siihen, että vielä joskus on jälleen yhtenäinen Saksa
Kirsi Usva ......................................................................................... 69 Poimintoja ................................................................................... 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 55. Lehden teemoina ovat ympäristöterveys ja ympäristöalan hallinto. 70. 50 Viranomaiset yhteistyössä turvaamassa satamien vesihuoltoa Anssi Partio, Arja-Liisa Sikiö ja Sari Front ................................ Ein bißchen Frieden Kaarina Kärnä ...................................................................................4 Ympäristöterveydenhuollon varautuminen väestönsuojeluun Riikka Åberg ja Heidi Öjst ...............................................................6 Ympäristöterveydenhuolto säteilyvaaratilantessa Antero Kuusi ja Petri Smolander ................................................ 10 Vesihuollon luotettava toiminta on tärkeässä asemassa myös väestönsuojelun kannalta Jaakko Gustafsson ........................................................................ 18 Väestönsuojelutehtävien haasteet – esimerkkinä ympäristöterveydenhuolto Ukrainassa Heikki Honkanen ja Mikko Hiltunen ......................................... vsk. 58 Liikuntatilojen pintapuhtaus Anni Suojanen ...............................................................................64 Kirjaesittely: Mari Koistinen, Pahan päivän varalle ... 26 Informaatiovaikuttaminen – voiko mihinkään enää luottaa. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 36 Kaupunkivihreä on tehokas täsmälääke ilmastonmuutokseen varautumisessa Mervi Leinonen ..............................................................................44 Vesiniukkuutta suomalaisen kuluttajan lautasella. Jussi Toivanen ................................................................................ vsk 8 • 2024 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 1–2/2025 ilmestyy 21.2.2025. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 30 Tulviin varautuminen muuttuvassa maailmassa vaatii ennakointia Lauri Ahopelto ja Mikko Sane ...................................................
Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa kunnat ovat aktivoituneet päivittämään väestönsuojelusuunnitelmia ja samassa yhteydessä ympäristöterveydenhuollossa on ajankohtaista pohtia omaa roolia niin suunnittelussa kuin nykysodankäynnin synnyttämissä poikkeusoloissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Kuva: Unsplash.. 6 Riikka Åberg, Elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö Heidi Öjst, Ympäristöterveysyksikön päällikkö Helsingin kaupunki Ympäristöterveydenhuollon varautuminen väestönsuojeluun Euroopassa pitkään jatkuneen rauhan aikana kuntien väestönsuojelusuunnitelmat unohtuivat arkistoihin. vsk
Ensiarvoisen tärkeää onkin varata henkilöstöä kriittisiin tehtäviin (VAP) ja huolehtia että varaukset pysyvät voimassa päivittämällä ne vähintään viiden vuoden välein. 7 H elsingissä väestönsuojelusuunnittelua koordinoi pelastuslaitoksen erityissuunnittelija, joka on yhteensovittanut koko kaupungin päivitetyn väestönsuojelusuunnitelman. Koronapandemia-ajan oppeja poikkeusoloista on voitu hyödyntää väestönsuojelusuunnitelmaa laadittaessa, ja yksi keskeisimmistä opeista on tärkeä lähtökohta suunnittelulle: suunnitelma tulee laatia yhteistyössä eri viranomaisten ja kaupungin toimijoiden kanssa. Keskusviranomaiset (Valvira ja Ruokavirasto) ohjaavat kuntien ympäristöterveydenhuoltoa poikkeusoloissakin ja Kuva: Unsplash.. Ympäristöterveydenhuollossa vapautuisi resurssia, jos terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten käsittely ja asumisterveyshaittailmoitusten selvittäminen päättyisivät. On mahdotonta tietää yksilötasolla, miten kukin reagoisi, jos Suomeen kohdistuisi hyökkäyssota, mutta voimme olettaa, että resurssit eivät ole käytettävissä normaaliolojen vahvuudessa. Laajempaa vuoropuhelua aiheesta on valmisteluvaiheessa käyty Helsingin varautumisverkostossa, jossa ovat edustettuina kaikki toimialat, mukaan lukien sosiaali-, terveysja pelastustoimiala sekä muita Helsingin varautumisen kannalta keskeisiä tahoja. Väestönsuojelusuunnitelmassa tulee määrittää, miten johtovastuut mahdollisesti muuttuvat poikkeusoloissa ja miten ympäristöterveydenhuollon osaamista saadaan kunnan johtokeskusrakenteeseen mukaan. Hädän hetkellä ihmisten oikean tiedon tarve kasvaa ja voidaan olettaa, että neuvonnan ja ohjauksen tarve kasvaisi merkittävästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöterveydenhuollon kahden yksikön päälliköt ovat osallistuneet Helsingin kaupungin väestönsuojelusuunnitelman päivittämiseen omalla kaupunkiympäristön toimialallaan. Väestönsuojelusuunnitelmaa laatiessa on huomioitu voimassa oleva valmiuslaki (1552/2011) ja sen 88 §, jossa luetellaan ne terveydensuojelulain mukaiset tehtävät, joista poikkeusoloissa voidaan luopua valtioneuvoston säätämällä asetuksella. Vuoropuhelu ja ymmärrys toisen toimijan toiminnan mahdollisuuksista ja rajoista auttaa sovittamaan oman toiminnan joko tukemaan ohjauksella ja neuvonnalla tai varmistamaan valvonnalla ja näytteenotolla yhteistä päämäärää. vsk. Toimialan väestönsuojelusuunnittelua on johtanut toimialan valmiuspäällikkö ja siihen on osallistunut ympäristöterveydenhuollon lisäksi rakennusvalvonta, kaupunkimittaus, väestönsuojelun kannalta keskeisistä tiloista vastaava tilapalvelu sekä pelastuslaitos. Johtamisen merkitys korostuu kriisissä. Asiantunteva henkilöstö on ympäristöterveydenhuollon tärkein resurssi
Ympäristöterveydenhuollossa on laajaalaista asiantuntemusta, jolle voi olla tarvetta poikkeusoloissa myös tavanomaisista poikkeavissa tehtävissä. Eläimiin liittyvät asiat ovat nousseet esille myös muussa väestönsuojelusuunnittelussa. Myös evakuointien suunnittelussa on lähdetty siitä, että lemmikkieläimet eivät olisi mukana evakuoinnissa. Lisäksi varaudumme tukemaan tartuntatautiviranomaista tartuntatautien leviämisen ehkäisemisessä toteuttamalla elintarvikeja terveydensuojelulain mukaista valvontaa mm. wc-mitoituksista. On myös mahdollista, että poikkeusoloissa ympäristöterveydenhuollolle nimettäisiin lakimuutoksella lisätehtäviä tartuntatautilain nojalla vastaavasti kuin koronapandemian aikana. vsk. Suunnittelu on tiivistänyt kaupungin sisäistä yhteistyötä ja tuonut ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ja osaamista laajemmin kaupunkiorganisaation tietoon.. Poikkeusoloissa todennäköisesti voitaisiin hyödyntää myös Humanitarian Standards Partnership -ohjeistuksia (https:// www.spherestandards.org/), joissa on ohjeita mm. Laboratoriopalveluiden saatavuudesta poikkeusoloissa on huolehdittu erityisjärjestelyin. käsihygienian ja puhtauden osalta. Elintarvikeja terveydensuojeluvalvonnan asiantuntemusta on arvioitu tarvittavan esimerkiksi tilapäisten muonitusja majoitustilojen asiantuntijaja valvontatehtävissä. Kunnalle kuuluvien eläinlääkäripalveluiden saatavuuden varmistaminen, löytöeläinten hoito, vientija tuontivalvonnan sekä kiireellisen eläinsuojeluvalvonnan turvaaminen ovat asioita, joiden suunnittelussa on myös hyödynnetty koronapandemian oppeja. Helsingissä elintarvikeja vesinäytteenoton osaamista pyritään ylläpitämään esimerkiksi projektien ja uusintanäytteenoton kautta. Käytännön tasolla suunnittelussa on mietitty eri tehtävissä tarvittavien henkilöresurssien määrää. Väestönsuojelusuunnitelmaan liittyvä ympäristöterveydenhuollon tehtävien suunnittelu on ollut aiheen vakavuudesta huolimatta varsin antoisaa. Majoitustilojen soveltuvuuden arviointi onkin monessa ympäristöterveydenhuollon yksikössä tuttua esimerkiksi Ukrainasta tulleiden pakolaisten majoitustarvetta arvioitaessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Neuvontapalveluiden ohella näytteenoton ja analysoinnin tarpeiden arvioidaan korostuvan mahdollisissa poikkeusoloissa. Näytteenotto on nykyisin entistä useammin ulkoistettu eikä osaamisen ylläpitäminen ole itsestäänselvyys. Helsingissä on päätetty, että ympäristöpalveluissa säilyy normaalisti johtovastuu, eli poikkeusoloissakin ympäristöpalvelut suunnittelee, valmistelee ja johtaa elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun, tarttuviin eläintauteihin ja eläinlääkäripalveluihin liittyvät järjestelyt ja neuvontapalvelun. Esimerkiksi asumisterveyden asiantuntijoiden on Helsingissä suunniteltu avustavan rakennusvalvontaviranomaisia vauriotiedustelutehtävissä. Lisäksi muutama tarkastaja on koulutettu syvällisemmin säteilymittauksiin ja osaamista ylläpidetään kertaavilla koulutuksilla. 8 laissa annetut ja kunnan sisällä delegoidut päätäntävallat viranomaistehtävissä pysyvät ennallaan, ellei niitä erikseen muuteta. Valmistelussa on käynyt selväksi, että lemmikkieläinten pääsyyn väestönsuojiin ei ole tarvetta, koska väestönsuojissa arvioidaan Ukrainan sodan kokemusten perusteella vietettävän vain lyhyen ajan. Terveydensuojelussa erityisesti talousvesivalvonnan turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja toisaalta kansainvälisiin sopimuksiin, kuten ruumiinsiirtoihin, liittyvät tehtävät on huomioitu. Eläinten omistajat odottavat kriisissä myös selkeitä ohjeita, miten perheelle tärkeän lemmikin osalta tulisi toimia. Omana selvitettävänä asiana on ollut erilaiset eläintilat ja näiden varautuminen muun muassa sähkön, veden ja rehun riittävyyden osalta
Sisäministeriön syyskuussa tekemän väestökyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista on hankkinut kotivaraa kriisitilanteiden varalle, eli ruokaa, rahaa ja tarvikkeita. Varautumisen perusta on kotivara, mutta se on myös tietoja ja taitoa toimia silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Vastaavasti noin 40 prosenttia kansalaisista ei ole hankkinut riittävästi kotivaraa, eikä välttämättä luota osaamiseensa kriisitilanteissa. Tällöin ihmisillä on myös paremmat valmiudet auttaa omaa lähipiiriään. Suomi.fin Häiriöja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin. 9 Uusi koko väestölle suunnattu Häiriöja kriisitilanteisiin varautuminen -opas on julkaistu Suomi.fissä. Oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin ihmiset ja yhteisöt pärjäävät. Opas kokoaa varautumisohjeet yhteen paikkaan. Siksi myös Suomi.fin varautumisopas on tarkoitettu ennakkoon tutustuttavaksi silloin, kun yhteiskunnassa ei ole häiriöitä. vsk. Nuorista ja kaupunkilaisista noin puolet on huolehtinut varautumisestaan, kun taas maaseudulla asuvat ovat selvästi paremmin varautuneita (74 %). Naiset ovat hankkineet kotivaraa paremmin kuin miehet. Digija väestötietoviraston ylläpitämä Suomi.fi-verkkopalvelu opastaa kansalaisia eri elämäntilanteissa. Ennakkoon varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö-, vesija tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti. Oppaassa on ohjeiden lisäksi tietoa muun muassa hybridija informaatiovaikuttamisesta, kriisitilanteissa oman toimintakyvyn ja jaksamisen ylläpitämisestä sekä muiden auttamisesta. Viranomaiset voivat keskittyä omaan tehtäväänsä eli tilanteen ratkaisemiseen ja eniten apua tarvitsevien auttamiseen”, sanoo sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Varautua voi vain ennakkoon Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Sisäministeriö on toteuttanut verkko-oppaan Digija väestötietoviraston sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Varautumisen lähtökohdat ovat jokaisella erilaiset, minkä vuoksi varautuminen olisi hyvä nähdä valikoimana erilaisia keinoja. ”Varautuminen on kansalaistaito nykyisessä maailmantilanteessa. Jokaisen kannattaa varautua jollakin tapaa omien tarpeidensa, mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan. Kun ihmiset tietävät miten toimia häiriötilanteissa, yhteiskunnan kriisinkestävyys on hyvällä pohjalla. Tutustu oppaaseen: https://www.suomi.fi/oppaat/varautuminen Sisäministeriö Väestön varautumista häiriöihin ja kriiseihin ohjeistetaan uudella oppaalla Kuvituskuva.. Suomi.fistä kansalainen löytää omaan tilanteeseensa palveluita ja selkeitä toimintaohjeita, joita eri viranomaiset, yleishyödylliset organisaatiot ja asiantuntijat ovat tuottaneet yhteistyössä
10 L aaja-alainen säteilyvaaratilanne voisi syntyä onnettomuudesta suomalaisessa tai lähialueella sijaitsevassa ydinvoimalaitoksessa tai ydinaseen räjähdyksestä Suomessa tai sen lähialueella. Säteilyvaaratilanteesta siirrytään toipu. vsk. Tällöin toteutetaan kiireellisiä toimia, joilla pyritään estämään välittömiä annoksia sekä minimoimaan kontaminaation leviäminen. Paikallisempia, mutta vaikutusalueella vakavia tilanteita voi syntyä radioaktiivisen lähteen leviämisestä onnettomuuden tai tahallisen toiminnan seurauksena. Jälkivaiheessa pyritään palauttamaan mahdollisuudet ihmisten ja yhteiskunnan normaaliin toimintaan ja vähentämään pitkäaikaisaltistusta muun muassa puhdistustoimilla. Näissä tilanteissa ympäristöterveydenhuollolla on merkittävä rooli varmistaa, että talousvesi on turvallista, elintarvikeketjuun ei pääse saastuneita elintarvikkeita ja että elinympäristöön päätyneistä radioaktiivisista aineista ei aiheudu terveyshaittaa. Kuvituskuva. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. kauan kuin radioaktiiviset aineet leviävät ilmassa. Säteilyvaaratilanteet jaetaan varhaisvaiheeseen ja jälkivaiheeseen, joissa toimien painopiste eroaa. Varhaisvaihe alkaa radioaktiivisten aineiden päästöstä ja jatkuu niin Antero Kuusi, ylitarkastaja Petri Smolander, ylitarkastaja Säteilyturvakeskus Ympäristöterveydenhuolto säteilyvaaratilantessa Säteilyvaaratilanteet vaikuttavat merkittävästi koko yhteiskuntaan, aiheuttaen toimien tarvetta laajasti sekä viranomaisilta että yksityiseltä sektorilta. Jälkivaihe alkaa, kun radioaktiivisia aineita ei ole enää ilmassa ja mahdollinen ympäristön radioaktiivinen laskeuma on syntynyt
Tehtävänä on muun muassa välittää tieto säteilyvaaratilanteesta talousvettä toimittavalle laitokselle ja esimerkiksi ohjeistaa laitos täyttämään säiliönsä ja sulkemaan ilmanvaihtonsa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Säteilyvaaratilanteessa mitattavien kohteiden määrät ovat todennäköisesti hyvin suuret suhteessa käytettävissä olevaan mittauskapasiteettiin. vsk. Toinen tärkeä kohde ovat tilat, joissa liikkuu tai oleskelee normaalisti paljon ihmisiä. Jälkivaiheessa merkittävin riski altistuksesta tulee ympäristöön laskeumana päätyneistä radioaktiivisista aineista. Mittausten ja tarvittavien puhdistustoimien oikea kohdistaminen onkin tärkeää, jotta ihmisten turvallisuus saadaan varmistettua mahdollisimman tehokkaasti. 11 misvaiheeseen, kun tilanne on pitkäaikaisesti hyväksyttävä, joskin pitkäaikaisaltistuksen vähentämiseen tähtäävät toimet voivat tällöinkin vielä jatkua. Valvira ja aluehallintovirasto voivat antaa määräyksiä ja ohjeita Säteilyturvakeskuksen suositusten perusteella, joita kunnan terveydensuojeluviranomainen toimeenpanee sekä soveltaa paikallisesti. Mittausten ja puhdistuksen ohjaamisen lisäksi terveydensuojeluviranomainen antaa ohjeita väestölle terveydellisen haitan ehkäisemiseksi esimerkiksi ilmanvaihtosuodattimien vaihtamisesta ja siivouksesta. Tilat ja alueet, joissa lapset viettävät aikaa, kuten koulut, päiväkodit ja leikkipuistot, ovat ensisijaisia kohteita mittauksille ja puhdistamiselle. Kunnan terveydensuojeluviranomainen päättää, milloin tiloja voidaan käyttää ja milloin tilat on määrättävä esimerkiksi käyttökieltoon. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Varhaisvaiheessa ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on varmistaa, että valvottavien toimialojen toimijat tekevät suojaustoimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti. Kriteerit tilojen käyttökelpoisuudelle tulevat Säteilyturvakeskuksen ja Valviran ohjeistuksista, mutta esimerkiksi tilojen ja ulkoalueiden (kuten leikkipuistot) mittaukset, joilla konkreettisesti määritellään, missä raja-arvot ylittyvät, ovat terveydensuojeluviranomaisen vastuulla. Kuvituskuva.. Säteilyvaaratilanteiden vaiheiden jaottelu perustuu ydinvoimalaitosonnettomuustilanteeseen, jossa ne selvästi erottuvat toisistaan. Ympäristöterveydenhuollolla onkin tällöin merkittävä rooli väestön terveyden turvaamisessa. Tilat ja alueet, joissa lapset viettävät aikaa, kuten koulut, päiväkodit ja leikkipuistot, ovat ensisijaisia kohteita mittauksille ja puhdistamiselle. Jaottelu pätee muihinkin tilanteisiin, joskin näissä alkuvaihe voi jäädä hyvin lyhyeksi tai tilanne voidaan havaita vasta, kun alkuvaihe on jo ohi
Säteilyvaaratyöntekijät ja -avustajat Säteilylaissa (859/2018) säteilyvaaratilanteen hoitamisessa työskentelevät henkilöt on jaettu säteilyvaaratyöntekijöihin ja säteilyvaara-avustajiin. Tilojen ja alueiden mittauksilla on tärkeä rooli mahdollisten puhdistustoimien ohjaamisessa sekä puhdistuksen onnistumisen varmistamisesta. Ennakkoon annettavaa koulutusta ei ole pakko järjestää säteilyvaara-avustajille, mutta mikäli koulutusta ei ole annettu ennakkoon, tarvittava ohjeistus ja opastus on annettava itse tilanteessa ennen toimintaa. Säteilyvaara-avustajien säteilysuojelusta vastaa työn teettäjä, joka on ympäristöterveydenhuollon tapauksessa työnantaja. vsk. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät eivät ole pelastustoimintaa eivätkä ole lain tarkoittamia suojelutoimia, joten ympäristöterveydenhuollon henkilökunta kuuluu säteilyvaara-avustajiin. Ajallisesti ja riittävän pohjatiedon varmistamiseksi onkin erittäin suositeltavaa kouluttaa ja harjoitella toimintaa etukäteen, jotta itse tilanteessa pystytään täyttämään lain vaatimukset. 12 Elintarvikeketjun ja talousveden osalta kunnan terveydensuojeluviranomaiset toimittavat näytteitä Ruokaviraston ja Valviran ohjeiden mukaisesti laboratorioihin tutkittavaksi ja tekevät viranomaistoimenpiteet, jos mittaustulokset osoittavat näytteet määräystenvastaisiksi. Kunnan viranomaiset tiedottavat, jos paikallisten elintarvikkeiden tai talousveden käyttöä tulee rajoittaa tai elinympäristöstä voi aiheutua terveyshaittaa. Säteilyvaaratyöntekijöitä ovat henkilöt, joilla on ennalta määritelty tehtävä säteilyvaaratilanteessa, ja jotka saattavat altistua ionisoivalle säteilylle pelastustoiminnassa tai suojelutoimissa säteilyvaaratilanteessa. Kohonnut tarve mittauksille ja näytteenotolle olisikin todennäköisesti hyvin pitkäaikainen vakavan säteilyvaaratilanteen jälkeen. Lain mukaan säteilyvaara-avustajien työssään saama annos tulee pyrkiä pitämään alle 20 mSv:ssä vuodessa, joka vastaa samaa vuosiannosta mikä on säteilyvaaratilanteen suojelutoimien tavoite väestön annokseksi ja säteilyvaaratilanteiden ulkopuolella säteilytyöntekijöille sallittu vuosiannos. Käytännössä ympäristöterveydenhuollon tehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että annokset pysyvät merkittävästi alle 20 mSv:n, jos toimitaan ohjeistuksen mukaan. Tarve tilojen ja alueiden, elintarvikeketjun sekä talousveden turvallisuuden varmistamiseen todennäköisesti jatkuu jälkivaiheesta pitkälle toipumisvaiheeseen, kunnes voidaan luottaa siihen, että tiloille ei ole enää uudelleensaastumisriskiä ympäristössä olevista radioaktiivisista aineista. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Kunnan viranomaiset tiedottavat, jos paikallisten elintarvikkeiden tai talousveden käyttöä tulee rajoittaa tai elinympäristöstä voi aiheutua terveyshaittaa. Sen vastuulla on huolehtia, että tilanteessa on käytettävissä tarvittavat suojavarusteet ja mittarit ja että henkilöstöllä on tarvittava osaaminen tehtävän turvalliseen suorittamiseen. Kuvituskuva.. Muut säteilylle työtehtävissään altistuvat työntekijät ovat säteilyvaara-avustajia
Nämä pitoisuudet ovat kuitenkin merkittävästi pienempiä kuin kyseisen laskeuman aiheuttaneessa päästöpilvessä olleet pitoisuudet. Tässä vaiheessa ilma on lähtökohtaisesti puhdasta, mutta tuuli ja tietyt mekaaniset työtehtävät voivat irrottaa pinnoilta pieniä määriä radioaktiivisia aineita pintailmaan työntekijöiden hengitysvyöhykkeelle. Radioaktiivisilta aineilta suojaudutaan käyttämällä henkilönsuojaimia, eli suojavaatteita, suojakäsineitä sekä hengityksen ja silmien suojaimia. Jälkivaiheessa saastuneilla alueilla työskenneltäessä tulee siis suojautua lähinnä maassa ja muilla pinnoilla olevilta radioaktiivisilta aineilta ja niiden lähettämältä säteilyltä. Henkilönsuojaimien tärkein ominaisuus suojauduttaessa radioaktiivisilta aineilta on niiden hienojakoiselta pölyltä suojaavuus. Päästöpilvessä olevat radioaktiiviset aineet ovat pääsääntöisesti kiinnittyneinä tuulen mukana pitkiä matkoja kulkeutuviin mikroskooppisiin hiukkasiin, jotka vajoavat ilmassa hitaasti kohti maanpintaa ja muita pintoja, jolloin pilven alle jäävälle alueelle muodostuu tuulen kuljettamista radioaktiivisia aineista laskeumaa. Päästöpilven ylikulun aikana lähtökohtaisesti myös työntekijät ovat suojautuneina sisälle, kuten muukin väestö. Radioaktiivisilta pölyltä suojaaville suojavaatteille ja käsineille on olemassa omat standardit (SFS EN 1073-2 asuille ja SFS EN 421 käsineille). Limakalvojen pienen pinta-alan ja silmän omien puhdistusmekanismien ansiosta tämä altistusreitti on kuitenkin hyvin minimaalinen ilmassa leijuvan pölyn osalta. Silmiensuojaimien tärkein tarkoitus on siis lähinnä estää isompien roskien joutuminen silmiin ja estää sellaisessa tilanteessa silmien hierominen esimerkiksi likaisella käsineellä, jolloin silmään voi joutua suurempiakin määriä radioaktiivisia aineita. 13 Työntekijöiden säteilyturvallisuus Säteilyvaara-alueella työskennellessä normaalien työssä esiintyvien vaaratekijöiden lisäksi tulee siis huomioida päästöpilven mukana leviävät radioaktiiviset aineet ja niiden lähettämä säteily. Henkilönsuojaimilla on tarkoitus estää radioaktiivisten aineiden pääsy kehoon tai iholle. Ulkona tehdään käytännössä vain välttämättömiä pelastustoimen, ensihoidon, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavia tehtäviä sekä onnettomuuden ja vakavien säteilyn aiheuttamien terveysvaikutusten tai onnettomuuden pahenemisen estämiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Radioaktiiviset aineet eivät lähtökohtaisesti pääse terveen ihon läpi elimistöön, mutta iho on syytä suojata, koska ihon pinnalla olevien radioaktiivisten aineiden lähettämä beetasäteily altistaa ihoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Lievästi kontaminoituneilla alueilla ei ole edes välttämätöntä käyttää erityisiä suojavarusteita, vaan normaali ihon peittävä työvaatetus ja käsineet voivat hyvinkin riittää. Ympäristöterveydenhuollon tehtävissä ei oikeastaan ole sellaisia tehtäviä, joita pitäisi mennä suorittamaan päästöpilven ylikulun (varhaisvaihe) aikana, vaan tehtävät sijoittuvat käytännössä täysin pilven ylikulun jälkeiseen (jälkivaihe) laskeuman aiheuttamien haittojen kartoittamiseen ja haittojen vähentämiseksi annettavien määräysten ja ohjeiden valvontaan. Muille yllä mainituille henkilönsuojaimille ei ole olemassa omia standardeja, vaan niiden osalta sovelletaan yleisiä pölyltä suojaavien suojaimien standardeja. Silmiensuojaimia on syytä myös käyttää, koska silmäluomien sisäpuolella on limakalvot, joista radioaktiiviset aineet voivat imeytyä elimistöön. Hengityksensuojain on tärkein suojain estämään radioaktiivisten aineiden pääsy kehoon, koska se suojaa sekä hengitystiet että ruuansulatuskanavan. Radioaktiivisilta nesteiltä, joita voi. vsk. Näin ollen suojautumistarve on pienempi ja voidaan käyttää kevyempiä henkilönsuojaimia kuin päästöpilvessä työskentelyyn vaadittaisiin
vsk. Vasemmalla silmiensuojaimet ja FFP3 hengityksensuojain. Muiden henkilönsuojaimien osalta käytetään yleisiä nesteiltä suojaavien henkilönsuojaimien standardeja. Laajamittaisessa laskeumatilanteessa on luonnollisesti vaikea ottaa etäisyyttä säteileviin radioaktiivisiin aineisiin, koska niitä on käytännössä kaikkialla ympäristössä, jos työtehtävissä joutuu liikkumaan ulkona. Kuva: Petri Smolander.. Tätä niin kutsutun suoran säteilyn aiheuttamaa säteilyaltistusta voi pienentää yleisesti ottaen altistusaikaa rajoittamalla, ottamalla etäisyyttä säteilyä lähettäviin aineisiin tai suojautumalla riittävän paksun säteilyltä suojaavan materiaalikerroksen taakse. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Radioaktiivisilta aineilta suojautuminen on vain osa säteilysuojelua. Oikealla SFS EN 421 vaatimukset täyttävät suojakäsineet. Gammasäteilyltä suojaavat materiaalit ja tarvittavat materiaalipaksuudet ovat sellaisia, että niistä ei ole mahdollista tehdä säteilyltä suojaavaa ”haarniskaa”, koska siitä tulisi niin painava, että sellaisessa liikkuminen on käytännössä mahdotonta. Gammasäteily on läpitunkevaa ja näin ollen se kulkee henkilönsuojaimien läpi lähes esteettä. Keskellä SFS EN 1073-2 Class 2 vaatimukset täyttävä suojavaate (hupullinen ja sukallinen haalari). Loput säteilyaltistuksesta tulee maassa ja muilla pinnoilla olevien radioaktiivisten aineiden lähettämästä gammasäteilystä. Vertaillun vuoksi varhaisvaiheessa vastaava osuus voi olla jopa 90 %, jolloin henkilönsuojaimien tarpeellisuus on huomattavasti merkittävämpi. Esimerkiksi ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkivaiheessa vain noin 10–20 % säteilyaltistuksesta tulee elimistöön tai iholle joutuneiden radioaktiivisten aineiden lähettämästä säteilystä. Näin ollen ainoaksi säteilyaltistusta vähentäväksi keinoksi usein jää altistusajan raMoneen tilanteeseen riittävät suoravarusteet. 14 siis esimerkiksi muodostua puhdistustoimissa, suojaavuuden osalta vain käsineille on olemassa edellä mainittu erillinen standardi
Annosja annosnopeusmittaus ovat säteilymittausten perusmittauksia. Kuten aiemmin todettiin, säteilyvaaraavustajien säteilyaltistus tulee pyrkiä pitämään alle 20 mSv:ssä vuodessa. Tämän varmentamiseksi tulee siis käyttää annosnopeusmittaria, jonka mittausalue ulottuu annosnopeuteen 1 µSv/h. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Pintakontaminaatiomittarilla voidaan havaita paljon pienempiä määriä radioaktiivisia aineita kuin annosnopeusmittarilla. Mittausten perusteella tila tai alue voidaan määrittää riittävän turvalliseksi normaalille oleskelulle ja käytölle tai mittausten perusteella voidaan määrittää mahdolliset oleskelurajoitukset. Pintakontaminaatiomittauksilla selvitetään, onko mittauksen kohteena olevalla pinnalla radioaktiivisia aineita ja kuinka paljon niitä on. 15 joittaminen. STUKin valmiusohjeessa, VAL 1 -ohjeessa, on annettu suosituksia toimenpiderajoiksi erilaisten suojelutoimien toteuttamiseen ja suojelutoimien purkamiseen. vsk. Annos on säteilysuure, joka kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveyshaittaa, eli mittaustulos kertoo, kuinka vaarallista mittauskohteessa on oleskella mittaushetkellä. Pintakontaminaatiomittarissa on ohutseinäinen ikkuna, josta alfaja beetasäteily pääsee mittarin säteilylle herkkään osaan. STUKin VAL 1 -ohjeessa annetaan toimenpiderajoiksi esimerkiksi henkilön ohjaamiselle ohjattuun puhdistautumiseen aktiivisuuspitoisuudet iholla beetasäteilijöille yli 1000 Bq/cm 2 ja alfasäteilijöille. Seurantaa voidaan tehdä mittaamalla työskentelypaikalla olevaa annosnopeutta riittävän usein ja kirjaamalla annosnopeustulokset sekä kyseisissä annosnopeuksissa vietetyt työskentelyajat muistiin. Annokseen liittyviä mittauksia tehdään annosnopeusmittarilla. Näin mittaus voidaan kohdistaa tarkasti tiettyyn pintaan viemällä mittarin ikkuna lähelle kyseistä pintaa. Mittauksilla selvitetään, onko tilassa tai muulla alueella turvallista oleskella. STUKin VAL 1 -ohjeessa on annettu suositus, että tiloissa, joissa oleskelee lapsia tai muuten suuri joukko ihmisiä, annosnopeus tulisi olla alle 1 µSv/h. Näin ollen näillä mittareilla voidaan siis varmentaa, että pinta on riittävän puhdas kaikenlaista käyttöä varten. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että oleskellaan korkean säteilytason alueilla niin vähän aikaa kuin se on tehtävän suorittamista varten tarpeen ja lisäksi tarvittaessa vaihdetaan korkean säteilytason alueilla työskenteleviä työntekijöitä siten, että kenenkään yksittäisen työntekijän säteilyaltistus ei nouse kohtuuttoman suureksi. Tämän noudattamiseksi työntekijöille tulee järjestää altistusolosuhteiden seuranta, joka toteutetaan säteilymittauksin. Säteilylain nojalla annetussa STUKin määräyksessä ionisoivan säteilyn mittauksista S/7/2021 on annettu vaatimuksia myös säteilyvaaratilanteessa. Näiden lisäksi tehdään kentältä kerätyille näytteille mittauksia laboratorioissa yleensä erilaisten tuotteiden säteilyturvallisuuden varmistamiseksi. Yleisimmin säteilyvaaratilanteessa kentällä tehtäviä mittauksia ovat annosnopeusmittaukset, pintakontaminaatiomittaukset ja radioaktiivisten aineiden tunnistusmittaukset sekä edellä mainitut henkilöannosmittaukset. Pintakontaminaatiomittareilla mitataan yleensä pinnalla olevien radioaktiivisten aineiden lähettämää alfatai beetasäteilyä. Esimerkiksi tilojen ja ulkoalueiden turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan alkuvaiheessa annosnopeusmittauksia. Säteilymittaukset ja niihin käytettävät mittalaitteet Säteilyvaaratilanteessa on tarvetta useanlaisille säteilymittauksille. Annosnopeusmittareille on olemassa laatustandardi SFS EN 60846. Usein on kuitenkin helpompaa käyttää tähän tarkoitukseen suunniteltua hälyttävää henkilöannosmittaria
Tunnistavat mittarit ovat spektrometrisia mittareita. Keskellä kaksi annosnopeusmittaria, joihin on kytketty pintakontaminaatioanturi. Pintaa pidetään puhtaana, jos pinnan aktiivisuuspitoisuudet pinnalla alittavat beetasäteilijöille 4 Bq/cm 2 ja alfasäteilijöille 0,4 Bq/cm 2 . Tällaiset määrät on helppo havaita pintakontaminaatiomittarilla, mutta tällaisista aktiivisuuskatteista tulevat annosnopeudet voivat olla aineesta riippuen niin matalia, että niitä ei kyetä havaitsemaan tausta-annosnopeudesta. Aineiden keskinäisissä suhteissa voi kuitenkin olla tilanteesta riippuen eroja, ja jakauman selvittämiseksi voidaan tehdä mittauksia tunnistavalla mittarilla. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi isännättömän säteilylähteen löytyminen tai likaisen pommin räjäytys. Suuri osa radioaktiivisista aineista lähettää gammasäteilyä. Kuva: Petri Smolander.. Vasemmalla erillinen pintakontaminaatiomittari ja kaksi erillistä annosnopeusmittaria. Tunnistusta tarvitaan siis lähinnä tilanteissa, jossa tilanne on täysin tuntematon. vsk. Voimalaitosonnettomuustilanteissa yleensä tiedetään mitä radioaktiivisia aineita voimalaitoksesta pääsee ympäristöön. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Radioaktiivisia aineita tunnistavilla mittareilla pystytään selvittämään, mistä radioaktiivisista aineista havaittu säteily on peräisin. 16 yli 100 Bq/cm 2 . Tällaisissa tilanteissa ei siis välttämättä tiedetä, mistä radioaktiivisesta aineesta on kysymys. Jokainen gammasäteilyä lähettävä radioaktiivinen aine lähettää säteilyä sille ominaisella energialla, ja näin ollen säteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet voidaan tunnistaa mittaamalla gammasäteilyn energiajakaumaa. Nämä mittaukset on kuitenkin tehtävä vakioidussa mittausgeometriassa, ja lopputuloksen laskemiseen tarvittavat kalibroinnit on usein tehtävä loppukäytKuvassa erilaisia ja eri-ikäisiä mittareita. Oikealla hälyttävä henkilöannosmittari
Näytteiden osalta kentällä esimerkiksi tunnistavilla mittareilla tehtävillä mittauksilla ei välttämättä päästä tarpeeksi mataliin havaitsemisrajoihin, ja usein mittausta ei voida tehdä tarpeeksi vakioiduissa olosuhteissa, jolloin mittauksen virheet voivat nousta liian korkeiksi luotettavien pitoisuusmääritysten tekemiseksi. Vesihuollon tai ruuantuotannon tiloille ja alueille ei ole annettu mitään pintakontaminaatiorajoja, ei myöskään raaka-aineille radioaktiivisuuspitoisuuksien rajoja, vaan radioaktiivisuuspitoisuuden rajat on annettu lopputuotteille. Radioaktiivisia aineita tunnistavat mittarit ovat annosnopeusja pintakontaminaatiomittareihin verrattuna myös huomattavasti kalliimpia, joten senkään takia ei ole perusteltua hankkia kovin suurta määrää mittareita. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Taustaa pienentämällä ja näytettä konsentroimalla voidaan madaltaa mittauksella saavutettavaa havaitsemisrajaa tai toisaalta päästä haluttuun havaitsemisrajaan lyhyemmällä mittauksella, jolloin pystytään mittaamaan suurempi määrä näytteitä. 17 täjän toimesta, koska niitä ei toimiteta laitteen mukana. vsk. Laboratoriossa voidaan näytteenkäsittelyllä konsentroida näytettä, ja mittaus voidaan tehdä lyijyn tai muun säteilyä voimakkaasti vaimentavan niin sanotun taustasuojan sisällä. Tämä johtuu siitä, että tilanteet vaihtelevat ja lopputuotteeseen päätyy radioaktiivisuutta monella eri tavalla. Usein riittävän tarkka tieto saadaan jo muutamilla mittauksilla, ja näin ollen tunnistavien mittareiden kappalemääräinen tarve voimalaitostilanteissa ei ole kovinkaan merkittävä. Jos lopputuotteeseen päätyy merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita vain yhtä reittiä (esimerkiksi valmistuslaitteista tai muilta pinnoilta), ja ei ollenkaan muita reittejä pitkin (esimerkiksi raaka-aineista), voi lopputuotteen aktiivisuuspitoisuus jäädä vielä hyväksyttävälle tasolle. Näin ollen elintarvikenäytteet onkin syytä mitata kiinteissä laboratorioissa.. Tunnistaville mittareille on myös olemassa oma laatustandardi SFS EN 62327. Myös laboratoriossa tehtävät näytemittaukset perustuvat usein gammasäteilyn spektrometrisiin mittauksiin. Tämä johtaisi usein kohtuuttomiin rajoituksiin, ja näin ollen parempi antaa toimenpiderajat lopputuotteen aktiivisuuspitoisuuksille. Tällainen tilanne on hyvinkin tyypillinen, mutta jos raja-arvot olisi annettu kaikille reiteille erikseen, ne pitäisi antaa konservatiivisesti sillä olettamalla, että radioaktiivisia aineita päätyy lopputuotteeseen kaikkia mahdollisia reittejä pitkin. Taustasuojalla voidaan vähentää taustasäteilyn vaikutusta mittauksessa
vsk. Jo vähäisetkin häiriöt edellä mainittujen toiminnassa saattavat helposti johtaa monenlaisiin vaikeuksiin, ja osa häiriöistä saattaa laajuutensa tai vakavuutensa puolesta johtaa jopa vaaratilanteisiin. 18 Varautuminen edellyttää kriisitietoisuutta sekä riittäviä ja oikeasuhtaisia toimenpiteitä Muutaman viime vuoden aikana suomalaisen yhteiskunnan kriisinsietokykyä on koeteltu monin tavoin. Erityisesti erilaisissa, sinänsä mahdollisissa kriisitilanteissa toimintavarmuuden merkitys korostuu, joten tällaisiin – onneksi verraten harvinaisiin, mutta joka tapauksessa mahdollisiin – poikkeustilanteisiin on suhtauduttava vakavasti ja huolehdittava riittävästä varautumisesta niihin jo etukäteen. Samoin erilaisia riskija uhka-arvioita sekä niihin liittyviä varautumissuunnitelmia on jouduttu arvioimaan aiempaa vakavammasta näkökulmasta, sekä päivittämään ja täydentämään niitä muuttuneiden tilanteiden edellyttämällä tavalla. Mahdollisen kriisitilanteen aktualisoituessa erilaisiin varautumistoimenpiteisiin ei enää välttämättä ole aikaa tai mahdollisuuksia, joten niiden toteuttamismahdollisuuksista asiaan kuuluvine suunnitelmineen tulee huolehtia jo hyvissä ajoin etukäteen.. Jaakko Gustafsson, HTM, ympäristöoikeuden asiantuntija Vesihuollon luotettava toiminta on tärkeässä asemassa myös väestönsuojelun kannalta Vesihuolto on osa koko yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta olennaisen tärkeää, kriittistä infrastruktuuria energiahuollon sekä liikenneja tietoliikenneyhteyksien tavoin. Ensimmäinen merkittävä haaste oli vuonna 2020 puhjennut koronapandemia (COVID-19), jonka erilaisiin seurauksiin jouduttiin reagoimaan eri tavoin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Samoin vuonna 2022 aseelliseksi hyökkäykseksi kärjistynyt sota Ukrainassa on aiheuttanut monenlaisia huolia, pelkoja ja epävarmuutta. Peräkkäiset vakavat kriisitilanteet ovat asettaneet myös kansalaisten kriisinsietokyvylle eli resilienssille erilaisia haasteita, jotka vielä muutama vuosi takaperin saattoivat tuntua enimmäkseen teoreettisilta
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. Toisaalta jokin, varsinaisen konfliktitilanteen käsillä oloon liittymätönkin vakava onnettomuus tai häiriötilanne, saattaa aiheuttaa tarpeen käynnistää erilaisia varautumisja suojelutoimenpiteitä. Äärimmäisessä muodossaan tämä tarkoittaa varautumista vieraan vallan sotilaalliseen tai terroristiseen tai näihin rinnastuvaan, vakava-asteiseen voimankäyttöön kansainvälisen kriisin tai siihen liittyvän välitilan aikana, jolloin myös siviiliväestö saattaa joutua suoranaiseen tai välilliseen vaaraan, kuten esimerkiksi Ukrainan sodan ja Lähi-idän konfliktien yhteydessä on saatu toistuvasti havaita. Väestönsuojelulla tarkoitetaan siviiliväestön suojaamista vakavilta fyysisiltä vaaraja uhkatekijöiltä, joiden seuraukset olisivat todennäköisesti henkeä ja terveyttä uhkaavia. Tällaisia tilanteita saattaisivat olla esimerkiksi vakavat ja vaikutuksiltaan huomattavat liikennetai rakennussortumaonnettomuudet, vakava teollisuuskatastrofi, johon saattaa sisältyä myrkyllinen tai radioaktiivinen päästö, poikkeuksellisen luonnonilmiön, kuten myrskyn tai tulvan aiheuttamat, poikkeuksellisen laajamittaiset vahingot tai muun tyyppinen vakava häiriötilanne, kuten laaja-alainen maastopalo tai energiansiirtoverkon (vast.) romahtaminen. Väestönsuojelun ensisijaisena tarkoituksena on siis väestön turvaaminen sodan ja muiden siihen verrattavien kriisiolosuhteiden aiheuttamilta tuhoilta sekä niiden aiheuttamien vahinkojen rajoittaminen ja seurausten lieventäminen. vesija energiahuolto, elintarvikkeiden saatavuus) sekä väestönsuojeluun, johon sisältyviin toimenpiteisiin saatetaan joutua turvautumaan jonkin vakavan kriisitilanteen aktualisoituessa. Varautuminen on tässä aiheellista ymmärtää laajana kokonaisuutena, jossa erilaisia toimenpiteitä tulee suorittaa monella eri tasolla, alkaen henkilökohtaisesta varautumisesta yleisen huoltovarmuuden ylläpitämiseen (esim. vsk. 19 Erilaisten ja erilaatuisten uhkakuvien ja niiden toteutumisen todennäköisyyksien arvioiminen mahdollisimman oikeasuhtaisella tavalla on keskeisessä asemassa varautumisen kannalta. väestön varoittaminen vaaratilanteesta, vakavimmassa vaarassa olevien evakuoiminen, pelastustoiminta tuhovaikutusten rajoittamiseksi sekä mahdolliseen tai todennäköiseen vaaraan joutuvien henkilöiden suojaaminen väestönsuojiin. Kuva: Unsplash.. Väestönsuojelu, samoin kuin muukin poikkeusoloihin varautuminen, on siis laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa sekä itsenäisesti että yhteistyössä laatimalla tätä tehtävää tukevia etukäteissuunnitelmia ja Väestönsuojelu, samoin kuin muukin poikkeusoloihin varautuminen, on laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa sekä itsenäisesti että yhteistyössä. Konkreettisia toimenpiteitä, joita tällöin saatetaan joutua toteuttamaan, ovat mm
On siis huomattava, että valmiuslaki ja sen erikseen päätettävä käyttöön ottaminen on oikeudellisesti hyvin järeä keino, johon tukeutumiseksi on oltava käsillä huomattavan painavia syitä, joilla on katsottavissa olevan koko yhteiskuntaan ulottuvia, konkreettisia seuraamuksia. Valmiuslaki säätää myös väestön terveyden suojaamiseksi tarpeellisista liikkumisrajoituksista poikkeusoloissa (118 §). Poikkeusoloissa pelastustoimen viranomaiset ja kunnat perustavat väestön suojaamiseksi ja väestönsuojelun johtamisen tehostamiseksi johtokeskuksia sekä sammutus-, pelastus-, ensiapuja muita väestönsuojelumuodostelmia (120 §). Äärimmillään edellä mainituilla poikkeusoloilla tarkoitetaan valtakunnan tai sen osan joutumista sotatoimien tai niihin rinnastuvan vihamielisen vaikuttamisen kohteeksi, mutta poikkeusoloiksi voidaan tulkita myös jokin muu huomattavan vakava tilanne tai tapahtuma, kuten yleisvaarallisen tartuntataudin nopea leviäminen tai ydinlaitoskatastrofi. Evakuointitarve saattaa aktualisoitua paikallisemmin myös vakavien onnettomuustilanteiden yhteydessä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2024, 55. 20 harjoittelemalla väestön suojaamista tarkoituksenmukaisin toimenpitein. Valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käyttöön ottaminen edellyttää lain 3 §:ssä tarkoitettujen poikkeusolojen käsillä olon toteamista siten kuin lain 2 luvussa on säädetty, mikä tapahtuu käytännössä valtioneuvoston yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa antamalla käyttöönottoasetuksella, joka tulee saattaa viipymättä eduskunnan hyväksyttäväksi. Tällainen tilanne oli käsillä keväällä 2020, kun valmiuslain nojalla toteutettiin Uudenmaan maakunnan ja muun valtakunnan välisiä liikkumisrajoituksia koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi. Valmiuslain mukaan Suomessa asuva 18–67-vuotias on poikkeusoloissa velvollinen osallistumaan väestönsuojeluun (116 §). Poikkeusoloissa väestöä voidaan siirtää, jos se väestön turvallisuuden kannalta on välttämätöntä (121 §). Valmiuslaki ja muut erityislait väestönsuojelun vahvimpana oikeudellisena välineenä Monia väestönsuojelun ja varautumisen kokonaisuuteen kuuluvia tehtäviä toteutetaan ja suoritetaan normaalioloissakin, kuten hätäkeskuspäivystys, paloja pelastustoimi, sairaankuljetus sekä vaaratiedotteet. Valmiuslaissa tarkoitetulla poikkeusolojen käsitteellä on siis oltava myös ainakin kohtalaiseksi katsottava maantieteellinen ulottuvuus. väestönsuojien ja evakuointien avulla. Valmiuslain säännökset voidaan ottaa käyttöön kokonaisuudessaan tai osittain, ja käyttöönottoasetus on voimassa enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Väestöä varaudutaan suojaamaan esimerkiksi asevaikutuksilta mm. Viranomaiset kouluttavat ja varaavat henkilöstöä poikkeusolojen tehtäviin sekä huolehtivat johtamis-, valvontaja hälytysjärjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta. Laajimmassa merkityksessä väestönsuojelua ja siihen sisältyviä toimenpidekokonaisuuksia ohjeistetaan valmiuslaissa (1552/2011). Väestönsuojelun suunnitteluun ja varautumiseen osallistuminen on osa kaikkien viranomaisten lakisääteisisä tehtäviä. Evakuoinnilla tarkoitetaan väestön siirtämistä turvallisemmalle alueelle sodan tai muun konfliktin aikana. Väestönsuojelun käsite termin juridisessa merkityksessä on kuitenkin kiinteässä yhteydessä ns. Käyttöönottoasetuksessa on määriteltävä tarkoin paitsi sen voimassaoloaika, myös toimivaltuuksien alueellinen soveltamisala, mikäli niitä ei katsota tarpeelliseksi soveltaa koko valtakunnan alueella. Valmiuslain tavoitteita voidaan samoin pitää luonteeltaan yleisvaltakunnallisina ja varautumistehtäviä yleisellä tasolla ohjaavina.. Käytännössä tämä tarkoittaa vakavaa kriisiä, jolla on tai todennäköisesti saattaa olla yleisvaltakunnallisia vaikutuksia. poikkeusolojen käsillä olemiseen