10 %). vsk. home-toksiineista ja niiden mittaamisesta, aktinobakteereiden ja pölypunkkien haitoista ja potilaiden kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevasta-aineiden ja muiden immunologisten tutkimusten käyttö) on uudistettu. Uudistettu 3. alv. 2 Kirjan avaa perusteellinen luku aiheesta ”Miksi tarvitaan sukuja lajitason tietoa kosteusvauriomikrobien haitoista ja terveysriskeistä”. Kirjassa esitetään homeista ja hiivoista suvuittain perustiedot, esimerkkitapauksia, suosituksia ja yhteenveto-osa. Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat. Uutta on myös tiivis katsaus hometutkimuksen historiaan ja tärkeimpien kansansairauksien epidemiologiaan ja terveystalouteen sekä viimeisenä oleva luku ”Viemärikaasut sisäilmaongelmana”. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Lisäksi kirjoittaja esittää ehdotuksia toimenpiderajoiksi (Viralliset toimenpiderajat löytyvät STM:n asumisterveysasetuksesta ja Valviran laatimasta asumisterveysasetuksen soveltamisohjeesta). painos Tuula Putus Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy. Hinta 36,00 euroa + toimituskulut (sis. ”Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen”. Kirjan luvut mm. ISBN 978-952-9637-58-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi, puh. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Kirja on kirjoitettu avuksi kentältä tulleisiin pyyntöihin käytännön tarpeeseen terveydenhuollon ja -suojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille
Kestotilaus 67,(sis. lehden tilaushinnoista (sis. 10 %). 3 www.ymparistojaterveys.fi 22.1.2018 19.2.2018 19.2.2018 19.3.2018 19.3.2018 23.4.2018 16.4.2018 28.5.2018 20.8.2018 17.9.2018 17.9.2018 15.10.2018 15.10.2018 12.11.2018 12.11.2018 17.12.2018 Ympäristöterveys Vesiensuojelu, vesihuolto Ympäristöalan hallinto Rakennusterveys Ilmasto Luonnonsuojelu Kiertotalous, pilaantuneet maat Varautuminen ja valmius 1. 044 526 6552 Markkinointi Eija Lindroos p. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. 050 324 2464 Tuottaja Tanja Lohiranta p. alv. 040 511 6005 Tilaukset/ Eevastiina Veneranta p. 3. 7. Opiskelijat -50% norm. 6. 5. 24 %). Irtonumero 10,(sis. 8. AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYY 49. 10 %). 10 %). vsk. 040 745 1491 Asiakaspalvelu www.ymparistojaterveys.fi etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi. 2. 4. alv. vsk Puhtaamman huomisen ääni ja Terveys Ympäristö ILMESTYMISAIKATAULU 2018 Muistathan lehtitilauksen myös v.2018! (ammattilehden tilausmaksu on verovähennyskelpoinen) Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) sitoutumaton ympäristöalan ammattilehti Lehden tilaukset verkkosivujen kautta tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai (02) 630 4900 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. alv. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: Tilaushinnat Vuosikerta 72,(sis. alv
Hakukone kyllä löytää liudan osumia, mutta valtaosa niistä liittyy viranhaltijoiden vastaanottoaikoihin. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. vsk. Pertti Forss. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Mielenkiintoinen yksityiskohta on keittiötähteiden käyttömahdollisuuksien selvittäminen. Suurin saavutus oli yhtenäisen terveydenhoitojärjestyksen aikaansaaminen, peräti 128 §:n mittainen. Itsenäistymisen aikoihin toiminnan painopisteitä olivat mm. Ympäristöasioita käsitellään monessa kohtaa, toimitiloja laajennetaan, toiminta saa lisämäärärahaa ja jopa palkkoja korotetaan. M aamme itsenäistymisen merkitystä ympäristöasioiden hoitoon kannattaisi selvittää tarkemminkin – vinkki vaikkapa opinnäytetyön aiheeksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. S elaamalla läpi vuoden 1917 tärkeimmät sanomalehdet voi havaita, etteivät ympäristöasiat olleet mitenkään otsikoissa. Vähemmälle huomiolle näyttävät jääneen jäteja vesihuolto, ilmanlaatu ja hajut sekä kulutustavarat. Omaa lainsäädäntöä oli kehitetty ahkerasti ja toimintatavat oli luotu Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan mallien mukaan. Jo 1800-luvun lopulla nykymuotoinen valvonta ja valistus olivat vakiintuneet. maidonja lihantarkastus, työsuojelu ja asunnontarkastus. (02) 630 4900 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. K ertomus Helsingin kunnallishallinnosta vuonna 1917 on tuhti lukupaketti, peräti 425 sivua. Asioiden hoidossa kaupunkien ja maaseudun välillä oli toki suuria eroja. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Sata vuotta sitten S uomen itsenäistyminen ei merkinnyt mitään suurta muutosta ympäristöasioiden hoidossa. Vesilaitosta laajennetaan ja viemäreitä rakennetaan. Lainsäädännön valmistelua jatkettiin aktiivisesti, esimerkkeinä mainittakoon naapuruussuhdelaki (1920), lihantarkastuslaki (1922) ja luonnonsuojelulaki (1923)
36 Biotalousinsinöörikoulutusta Hämeen ammattikorkeakoulussa Kirsi Sippola ja Laura Vainio ..................................................... 49 Hajajätevesisäädöksien siirtymäaika – työkaluja alueiden määrittelyyn Johanna Kallio, Riikka Vilpas ja Jaakko Suikkanen ............ 48 Susanna Makaroff: Homeäidin päiväkirja .......................... Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. 50 Lammaspaimenviikko on onnekkaan pesti Kaarina Kärnä .............................................................................. vsk 8 • 2017 Tuottaja Tanja Lohiranta p. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken .............. 62. 58 Otteita Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmasta ............. 5 Ympäristö 48. 64 Vuoden maisemateko 2017 -tunnustus Kainuuseen Vienan reitille .............................................................68 Poimintoja ..................................................................................70 Kirjaesittelyjä: Työryhmä ja Hanna Nikkanen: Hyvän sään aikana. Sata vuotta sitten Pertti Forss .......................................................................................4 Keinot vähähiilisen yhteiskunnan toteuttamiseksi Martti Kätkä ....................................................................................6 Biotalouden mahdollisuudet Suomessa Mika Aalto, Reijo Munther ja Reima Sutinen .........................10 Biotuotetehdas on kestävän biotalouden edelläkävijä Camilla Wikström ........................................................................16 Biokaasubussit ovat loistava mahdollisuus suomalaisille Jani Arala ...................................................................................... 28 Ravinteiden kierrätys on tuotteita, teknologiaa ja tahtoa tehdä asiat toisin Sanna Marttinen ......................................................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 44 Ekologisia luksuspakkauksia valmistava Sulapac tarjoaa vaihtoehdon muoville .......................................... vsk. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 8. 20 Sähköä varastoon – omaan ja yhteiseen käyttöön Kristiina Siilin ................................................................................24 Teollisuutta uudistavat kuitutuotteet Ali Harlin ....................................................................................... Lehden teemana on Ympäristöterveys
6 P äästöjen vähentämistavoitteet ovat äärimmäisen vaativia. Koska kehittyvien maiden talouksille on annettava mahdollisuus kasvaa, kehittyneiden talousalueiden maiden vastuu päästöjen vähentämisessä on keskimääräistä suurempi eli luokkaa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2015 allekirjoitetussa Pariisin ilmastosopimuksessa on mukana 195 maata ja kaikki ovat ilmoittaneet tavoitteensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuodesta 2020 alkaen. Valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta ja käytöstä sekä teollisuuden prosesseista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 40–70 prosentilla vuoden 2010 tasolta vuoteen 2050 mennessä. Päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästöjen vähentämistavoite on EU-tasolla 30 prosenttia ja Suomelle ehdotettu sitova vähennystaakka 39 prosenttia. EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suomi on osana EU:ta mukana päästökaupassa, jonka osuus päästöjen vähentämisestä on 43 prosenttia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Lisäksi päästöjen tulisi olla vuoden 2100 tienoilla mahdollisimman lähellä nollaa.. Johtava asiantuntija Martti Kätkä Teknologiateollisuus ry Keinot vähähiilisen yhteiskunnan toteuttamiseksi Ilmastonmuutoksen uhka on maailmanlaajuinen ongelma, jonka torjuminen vaatii maailmanlaajuisia toimenpiteitä. vsk. Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan ilmaston lämpeneminen olisi pysäytettävä 2 celsiusasteeseen, jotta vaarallinen ilmastonmuutos saataisiin estettyä
Energian käyttö Energiankäytön tehostamiseksi suurimmat potentiaalit ovat rakennuksissa, joissa voidaan säästää koneiden ja laitteiden sekä valaistuksen energiankulutusta. 7 Vähähiiliset teknologiat Päästöjen vähentämiseksi on käytettävissä neljäntyyppisiä keinoja: • vähäpäästöinen energian tuotanto ja käyttö • energian käytön tehostaminen • järjestelmätason ratkaisut • integroidut teollisuusprosessit. Vähäpäästöiseen energian tuotantoon kuuluvat vesivoima, ydinvoima, tuulivoima, aurinkoenergia ja bioenergia. Tulevaisuudessa voimme todennäköisesti hyödyntää polttokennoja ja muuta vetyteknologiaa raskaan liikenteen voimanlähteenä. Kuva: Valmet.. Haapaveden voimalaitos Kuopiossa. Tulevaisuudessa siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Nykyaikaisella kiinteistöautomaatiolla on mahdollista säätää huonekohtaisesti lämpötilaa, ilmanvaihtoa sekä ilman kosteutta ja samalla säästää energiaa. Energian tuotanto Vähäpäästöiseen energian käyttöön kuuluvat lämpöpumput, sähköjunat, raitiovaunut ja muu sähköinen kiskoliikenne, sähköautot, sähköbussit, kaasuautot ja kehittyneet liikenteen biopolttoaineet. vsk
Näillä kattiloilla voidaan polttaa myös sokeriruokojätettä, soijajätettä ja palmuöljyn tuotannossa syntyviä jätteitä, joita syntyy suuria määriä Latinalaisessa Amerikassa, Kaakkois-Aasiassa ja monissa kehitysmaissa ilman, että niitä nykyään pystytään hyödyntämään. Kaukolämmön suosio onkin Suomessa kasvanut ja nykyään sillä lämmitetään noin puolet maamme rakennuskannasta. Tässä on suomalaiselle kattilateollisuudelle suuret potentiaaliset vientimarkkinat, koska kiinteillä maaja metsätaloudesta peräisin olevilla jätteillä voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä kehitysmaissa. Niiden hyötysuhde on korkea, suuruusluokkaa 80–90 prosenttia, kun tavallisen pelkkää sähköä tuottava voimalaitoksen hyötysuhde jää 35–45 prosenttiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Suomalaisen teknologiateollisuuden yksi kilpailuvalteista on yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa käytettävät leijukerroskattilat, jotka voivat hyödyntää polttoaineenaan monipuolisesti metsähaketta, kuorta, jätepuuta sekä maatalousperäisiä kasvijätteitä. Yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto sekä biomassaa käyttävät leijukerroskattilat Suomen kilpailuvalttina Kaukolämmitys on taajamissa paras ja energiatehokkain ratkaisu erilliseen kiinteistökohtaiseen lämmitykseen verrattuna. Näiden yhdistämisellä ja lämpöpumppujen hyväksikäytöllä järjestelmän energiatehokkuutta voidaan parantaa entisestään. Suomessa tuotetaan kaukolämmön lisäksi myös kaukojäähdytystä. 8 Järjestelmätason ratkaisut Järjestelmätason ratkaisuilla saavutetaan päästöjen vähentämisen lisäksi merkittäviä energian säästöjä. Kun kaukolämmön tarve on riittävän suuri, kannattaa rakentaa yhdistettyä lämpöä ja sähköä tuottavia voimaloita. vsk. Näihin kuuluvat kaukolämpö ja -jäähdytys, sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja älykkäät sähköjärjestelmät. Älykkäät energiapalvelut ovat käytettävissä jo lähitulevaisuudessa Älykkäillä sähköjärjestelmillä voidaan hyödyntää kuluttajien kysyntäjoustoja, sähkön pientuotantoa ja varastointia sekä mahdollistaa uudet digitalisointiin perustuvat ener
Kuva: Outokumpu.. vsk. Olennaista on, että kussakin Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaneessa maassa käytetään paikallisiin olosuhteisiin sopivia ja kustannustehokkaimpia ratkaisuja. Tällä hetkellä kehitetään päästötöntä terästehdasta, jossa kivihiili pelkistysaineena korvataan vedyllä. Tulevaisuudessa älykkäät järjestelmät on kytkettävissä kiinteistöautomaatioon, jolloin niiden avulla voidaan säätää huonekohtaisesti lämpötilaa, ilmanvaihtoa, ilman kosteutta ja valaistusta tarpeen mukaan. On huomattava, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ovat niin tiukkoja, että kaikkia teknologian tarjoamia mahdollisuuksia on käytettävä hyväksi yhtaikaa. Energian säästön lisäksi asumismukavuus ja sisäilman laatu paranevat. Uusiutuvien energialähteiden saatavuudessa on eroja eri maailman maiden välillä samoin kuin uuden energiateknologian käytettävyydessä. Ilmasto-olosuhteet ovat erilaisia ja mahdollisuudet hyödyntää kaukolämpöä vaihtelee. Kuluttajat voivat reaaliaikaisen mittaroinnin ansiosta osallistua aktiivisesti energiamarkkinoille, säästää energiaa ja samalla asumiskustannuksia. Outokummun jaloterästehdas. Integroidut teollisuusprosessit Teollisuussektorilla integroidut prosessit ovat tehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseksi ja kiertotalouden mahdollisuuksia hyödyntäen samalla materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Yhteistä ilmastosopimuksen toimeenpanossa ovat investoinnit vähähiilisiin teknologioihin, jotka ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Jos vetykin tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla, saadaan aikaan vähäpäästöinen ratkaisu myös järjestelmätasolla. Suomi on tässä edelläkävijä, sillä meillä jo nyt kaikilla sähkönkuluttajilla käytössään älykkäät tuntitehomittarit. 9 giapalvelut
Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Teollisuusneuvos, ryhmäpäällikkö Mika Aalto Toimialajohtaja Reijo Munther Neuvotteleva virkamies Reima Sutinen Työja elinkeinoministeriö Biotalouden mahdollisuudet Suomessa. 10 Biotalouden rooli Suomessa Itsenäisyyden kynnyksellä vuonna 1913 Suomi oli jo vakiinnuttanut asemansa maailmalla monipuolisena metsäteollisuustuotteiden valmistajana. vsk. Suomalaisten metsäyritysten kasvuvauhti oli vuosina 1950–2000 nopeampaa kuin koskaan aiemmin. Paperin kulutus kääntyi laskuun päämarkkina-alueillamme Euroopassa ja USA:ssa. Vähitellen metsäteollisuuden painopiste siirtyi sahatavaran ja massan valmistuksesta paperinja kartongintuotantoon, joka kaksinkertaistuu 1960-luvlla. Vuonna 1979 Suomessa toimi 30 paperitehdasta, 29 vaneritehdasta, 16 kartonkitehdasta, 5 kuitulevytehdasta, 15 lastulevytehdasta, 16 sulfaattija 14 sulfiittisellutehdasta sekä 6 puolikemiallista sellua valmistavaa tehdasta. Vuonna 1913 maassa toimi 600 sahaa, 45 puuhiomoa, 8 kartonkikonetta, 3 vaneritehdasta, 17 sellutehdasta sekä 25 paperitehdasta. Vaikka Suomella on vain puoli prosenttia maailman metsävaroista, mutta maan osuus maailman metsäteollisuustuotteista on viisi prosenttia ja näiden tuotteiden globaalista viennistä kymmenen prosenttia, painoja kirjoituspaperien viennistä 25 prosenttia sekä paperin ja kartongin viennistä 15 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotanto muodosti peräti 70 prosenttia valtakunnan kokonaisviennistä. Maailmanmarkkinoiden ylikapasiteettiin vedoten ensimmäisenä suomalaisena paperitehtaana Voikkaan tehdas suljetaan. Mutta vuonna 2006 tilanne muuttui
Investointilama Suomessa on lähtenyt laukeamaan ja päänavaajana on jälleen toiminut suomalainen metsäteollisuus. Jo niin nopeasti, ihmetteli moni. Suomessa metsäteollisuus on perinteisesti ollut vahva ala, koska Suomi on Euroopan metsäisin maa.. Viime vuonna investoinnit kasvoivat yli 7 prosenttia. Uuden tien menestykseen nähtiin olevan auki. Yhden tulevaisuuden menestystarinoista nähtiin olevan puuhun perustuva biojalostamotoiminta. Jo alkuvuodesta 2012 UPM ilmoitti maailman ensimmäisen selluloosan tähteenä syntyvää raakamäntyöljyä käyttävän biojalostamon rakentamisesta Lappeenrantaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. vsk. Suomen puujalka oli hyvää vauhtia katkeamassa ja metsäteollisuus alettiin nähdä katoavana, todellisena auringonlaskun alana. Tämä kiihdyttää metsäteollisuuden rakennemuutosta; noin hienosti sanottuna. Tuotanto käynnistyy loppuvuodesta 2017. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre ilmoitti tekevänsä biotuotetehtaan Äänekoskelle vanhan sellutehtaan alueelle. Suomessa suljetaan systemaattisesti useita paperitehtaita tai -koneita. Tänään olemme tilanteessa, jonka taustoissa ja tapahtumissa voisi nähdä yhteyksiä entiseen. Tässä investointikasvussa metsäteollisuudella on ollut iso rooli. Rakennustyöt aloitetaan välittömästi. Vuodesta 1975 lähtien investoinnit ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti näin nopeaa tahtia vain kahtena ajanjaksona; ennen 1990-luvun lamaa kovan kasvun vuosina 1987–1989 ja 1990-luvun laman jälkeisinä palautumisen vuosina 1995–1998. Tämä ilmoitus katkaisi metsäalaa vallinneen masennuksen ja jopa toivottomuuden selkärangan. Positiivinen käänne sai vahvistuksen keväällä 2015. Lähes yhdessä hetkessä metsäsektorin ja -teollisuuden tulevaisuuteen alettiin Suomessa uskoa. Moni asia on muuttunut, itse asiassa koko toimiala on rakennettu uudestaan tänä kymmenenä vuotena. Ja nyt näyttää siltä, että tänäkin vuonna investoinnit kasvavat yli 5 prosenttia. 11 Vuonna 2008 USA:n asuntoluottokuplan puhkeamisesta vauhtia saanut rahoituskriisi ajaa maailmantalouden taantumaan
Voimistuva biotalous nostaakin tulevaisuuden metsätalouden ammattilaisten merkitystä. Metsää hoidetaan hyvin, kun puulla on käyttöä. Tämä on yksi keskeisin metsätalouden tulevaisuuden haasteista. Ennustettava ja kilpailukykyinen yritysverotus on jo aikaisemmin nostettu keskustelussa yhdeksi Äänekosken investoinnin ratkaisevaksi tekijäksi. Tätä taustaa vasten puun liikkeelle ja markkinoille saanti korostuu. 12 Valtio tukee alan uusiutumista Myös julkisen sektorin toimenpiteillä on haluttu rakentaa uskoa tulevaan. Jos metsämme nyt kasvavat vuodessa 104 miljoonaa m 3 , pitäisikö tulevaisuuden tavoitteeksi ottaa 120 miljoonaa m 3 /v, tai jopa 150 miljoonaa m 3 /v. vsk. Suomessa on pitkät perinteet omaavalla kestävällä metsänhoidolla kasvatettu sekä hakkuumahdollisuuksia että metsien hiilivarastoa. Kysyntä kasvaa edelleen Suomessa metsäteollisuus on perinteisesti ollut vahva ala, koska Suomi on Euroopan metsäisin maa. Nopean, vuorovaikutteisen ja johdonmukaisen lupakäsittelyn tuleekin olla Suomelle selkeä kilpailukeino, kun tavoittelemme kansainvälisiä investointeja. Myös viranomaispuolella saadaan suuria asioita nopeasti aikaan, jos tahtotila on yhteinen. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Mielestäni olemme Suomessa onnistuneet löytämään kohtuullisen hyvän tasapainon metsien erilaisten käyttötarpeiden välille. Äänekosken ohella myös muita investointeja on noussut esiin: Kemijärvi, Kemi, Kajaani ja Kuopio ovat paikkakuntia joissa investointeja suunnitellaan. Puun käyttöä on tavoitteena lisätä 15 miljoonaa m 3 /v. Suomi julkaisi kansallisen biotalousstrategiansa jo vuonna 2014, kärMetsäteollisuuden viimeaikaiset ja suunnitellut, toivottavasti toteutuvat investoinnit lisäävät niin kuitukuin tukkipuun kysyntää.. Metsäteollisuuden viimeaikaiset ja suunnitellut, toivottavasti toteutuvat investoinnit lisäävät niin kuitukuin tukkipuun kysyntää. Yli 80 % Suomen maapintaalasta on metsää. Puun käyttömäärien kasvaessa metsätalouden kestävyyden ja monimuotoisuuden turvaaminen ovat jatkossa entistä kiinteämpi ja tärkeämpi osa metsätalouden toimintoja
13 kijoukossa. Maailmassa kulutetaan siis yli miljoona tonnia paperia joka päivä, ja kulutus kasvaa koko ajan. Pakkauskartongin, kuten myös sellun kysyntänäkymät ovat positiiviset ja tuotanto on kasvussa.. Suomen lähiajan sellun tuotannon kasvun ennustetaan olevan 1–2 % vuodessa. Graafisen paperin tuotanto on jatkanut laskuaan ja sen tuotannossa on yhä ylikapasiteettia samalla, kun pakkausmateriaalien ja hygieniapapereiden tuotanto on kasvanut. Lisäksi painopapereiden kulutuksen ja tuotannon väheneminen maailmalla sekä kasvanut kierrätyspaperin kysyntä Kiinassa ovat heikentäneet kierrätyskuidun saatavuutta ja nostaneet sen markkinahintaa. Euroopan, Japanin ja Pohjois-Amerikan paperin ja kartongin kysynnän odotetaan laskevan prosentin vuodessa vuoteen 2030 mennessä. On arvioitu, että maailman paperinkulutus vuonna 2025 olisi 500 miljoonaa tonnia vuosikasvun ollessa n. Viime vuosien aikana tehdyt ilmoitukset metsäteollisuuden uusista investoinneista kertovat metsäyhtiöiden uskosta sellun ja pakkauskartongin hyviin markkinanäkymiin myös jatkossa. Suurin osa pudotuksesta johtuu graafisen paperin kulutuksen vähenemisestä. vsk. Euroopan paperija kartonkituotanto on merkittävässä muutoksessa. Pakkauskartongin ohella sellun kysyntänäkymät ovat positiiviset ja tuotanto on tasaisessa kasvussa. Sellun markkinatilanteeseen vaikuttaa myös liukosellun lisääntynyt tarve muun muassa tekstiiliteollisuudessa. Lisäksi vanhaa sellukapasiteettia on suljettu Kiinassa ja Kanadassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Maailman paperin ja kartongin tuotanto on noin 400 miljoonaa tonnia. Aasian osuus maailman kulutuksesta on jo yli 40 prosenttia. Kolme vuotta jatkunut paperituotteiden kulutuksen väheneminen on pysähtynyt, ja kulutuksen odotetaan kääntyvän jälleen lievään nousuun. Samalla Kiinan, muun Aasian ja Latinalaisen Amerikan paperin, etenkin pehmopapereiden, ja kartongin kysynnän ennustetaan kasvavan reilut kaksi prosenttia vuodessa. Suomen metsäteollisuuden näkökulmasta pehmopaperin ja kartongin hyvä markkinatilanne lisää sellun menekkiä. 1,6 %
Uudet tuotantolaitokset tuottavat korkealaatuisen sellun ohella monipuolisesti erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, ligniinijalosteita, biosähköä ja puupolttoainetta. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Biotuotetehtaat on suunniteltu alusta lähtien niin, että ne mahdollistavat laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, jota valmistamaan syntyy ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi. Käytännön esimerkkinä toimii vaikkapa karboksimetyyliselluloosa (CMC), jota valmistetaan selluloosasta (mm. Ilman monipuolistamista ja yhteistyötä biotalouden potentiaali ei realisoidu. Hyvänä esimerkkinä tästä on UPM:n suunnittelema investointi Saksaan, jossa haetaan ratkaisuja siirtyä kemianteollisuudessa käyttämään uusiutuvia raakaaineita fossiilisten sijaan. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat tuotekaasu, rikkihappo, tekstiilikuidut, biokomposiitit, lannoitteet ja biokaasu. Tällainen ekosysteemi on hyvää vauhtia kehittymässä Äänekosken uuden biotuotetehtaan ympärille. Perinteisen metsäteollisuuden ja sen tuotantolaitosten ympärille on viime aikoina kehittynyt ja kehittymässä start-up -yrityksiä, jotka hyödyntävät uusinta tutkimustietoa ja suurten tuotantolaitosten sivuvirtoja. Biotalous tuo uusiutuvat raaka-aineet useille teollisuuden aloille Uuden kehittämisessä keskeistä on osaamisten yhdistäminen. Lisäksi CMC käytetään öljynporauksessa porausnesteeseen, sekä Metsäteollisuudessa biomassan eri jakeet hyödynnetään nykyisin mahdollisimman tarkoin eri tuotteisiin.. Äänekosken tehdas on lisäämässä uusiutuvan energian tuotantoa niin paljon, että tämä suomalainen energiakäänne, energiewende, on mahdollista saavuttaa. 14 Terve liiketoiminta mahdollistaa biotalouden uudet innovaatiot Metsäteollisuudessa biomassan eri jakeet hyödynnetään nykyisin mahdollisimman tarkoin eri tuotteisiin. Ensi vuonna Suomen energiantuotannossa tapahtuu mahdollisesti historiallinen käänne, kun uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun energian ennakoidaan ohittavan fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian osuuden. CMC piiloutuu arkisiin asioihin, kuten jäätelöön, pyykkipulveriin, limsaan ja hammastahnaan. CMC estää jääkiteiden muodostumista jäätelöön ja pyykkipulverissa lian palaamista pestäviin vaatteisiin. Se nopeuttaa poretabletin hajoamista, pitää hammastahnan koossa, mutta helpottaa vaahdon muodostumista, estää väriaineiden valahtamisen limsapullon pohjalle ja parantaa gluteenittomien leivonnaisten sitkoa. Metsäteollisuudella ja biotaloudella on vahva asema Suomen ilmastoja energiapolitiikassa. Yhteistyö kemian-, lääkeja elintarviketeollisuuden kanssa tulee lisääntymään. CP Kelcon Äänekosken tehtaalla). vsk
Pystymmekö levittämään ja kehittämään omista järjestelmistämme globaaleja alustatalouden ratkaisuita, vastauksemme tähän haasteeseen tulee pitkällä aikavälillä määrittämään tulevaisuutemme biotaloudessa. Suomen yhtenä vahvuutena on myös EU-kansalaisille ilmainen korkea-asteen koulutus ja maailman suurin koulutettujen insinöörien määrä suhteessa väkilukuun. Kehitystyössä Suomen vahvuutena on paitsi puunjalostuksen myös kemian alan perinteinen vankka osaaminen ja pitkäjänteinen tutkimusja tuotekehitystyö, jota myös Suomen valtio on voimakkaasti tukenut. Osaaminen, osaaminen ja osaaminen Suomen pitkäaikainen panostus tuotekehitykseen tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten yhteistyöllä on luonut uusia keksintöjä. Nanosellulla voidaan saavuttaa aivan uudenlaisia materiaaliominaisuuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Suomessa ollaan jo tuotteistamassa puuvillan korvaamista sellusta valmistetuilla kuiduilla. Vahvan perustan lisäksi on täysipainoisesti hyödynnettävä uudet osaamiset kuten synteettinen biologia, tekoäly tai fotoniikka. 15 myös tapettiliistereissä, lääkkeiden täyteaineena, tekstiiliteollisuudessa, väriaineissa ja paperiteollisuudessa sidosaineena. Metsäsektori on suomalaisen biotalouden perusta. Kehitystyössä Suomen vahvuutena on paitsi puunjalostuksen myös kemian alan perinteinen vankka osaaminen ja pitkäjänteinen tutkimusja tuotekehitystyö, jota myös Suomen valtio on voimakkaasti tukenut.. Nämä Suomen vahvuudet alkavat näkyä myös ulkomaisten toimijoiden kiinnostuksena investoida Suomeen. Voiko sellulla olla potentiaalia vaikkapa 3D-printtauksen materiaalina. vsk. Tieto, data tulee olemaan pääomaa tulevaisuudessa. Käytettävien materiaalien on jatkossa oltava sellaisia, että ne ovat kierrätettävissä joko luonnon omissa prosesseissa tai mikä vielä houkuttelevampaa, aina uutena raakaaineena. Suomessa on myös pitkä perinne ja osaaminen biomassan kartoittamisessa. Me olemme jo nyt yhdessä kehittäneet osaamista, teknologioita ja ratkaisuja biotalouden ekosysteemiksi, jota ei muualta löydy. Biokemikaalit avaavat uusia mahdollisuuksia, samoin toisen sukupolven biopolttoaineet, puhumattakaan biolääketieteen sovelluksista. Mikäli todella haluamme pitää yllä johtavaa asemaamme on meidän myös pohdittava millä alustatalouden avauksilla ja palveluilla voimme kasvattaa ja ottaa haltuumme biomassaan ja sen käyttöön liittyvän tiedon. Vahvan metsäalan yhteistyö muiden alojen kanssa tekee Suomesta todellisen biotalouden edelläkävijän. Teollisuuden tarve tuoda markkinoille ympäristömyötäisiä tuotteita kasvaa koko ajan. Alan lupaavia uusia tuotteita ovat esimerkiksi erilaiset puupohjaiset biokomposiitit ja nanoselluloosaan ja ligniiniin pohjautuvat uudet, fossiilisia raaka-aineita korvaavat tuotteet
Biotuotetehtaan johtaja Camilla Wikström Metsä Group. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Käynnistäminen on edennyt starttikäyrän mukaisesti sekä tuotannon määrän että laadun osalta. Biotuotetehdas käynnistettiin suunnitelman mukaisesti aikataulussa ja budjetissa 15.8.2017 kello 6 aamulla. Tehtaan vihkiäisiä juhlittiin Äänekoskella keskiviikkona 18.10.2017. Täydessä 1,3 miljoonan sellutonnin tuotantokapasiteetissa tehdas on noin vuoden päästä käynnistämisestä. 16 M etsä Groupin liiketoiminta-alueet muodostavat vahvan arvoketjun, jonka eri vaiheissa puu hyödynnetään mahdollisimman tarkasti selluna, puutuotteina, kartonkina, pehmopaperina ja esimerkiksi bioenergiana. Metsä Groupin biotuotetehdas. Biotuotetehdas on kestävän biotalouden edelläkävijä Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos, jonka vaikutukset ulottuvat koko Suomeen. Tehtaan vihki käyttöön tasavallan presidentti Sauli Niinistö. vsk. Kuva: Matti Hytölä, Metsä Group. Äänekoskelle on rakennettu tälle vahvalle perustalle biotuotetehdas, joka on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos
Uutta tehdasta kutsutaan biotuotetehtaaksi, koska se valmistaa sellun lisäksi monia muita erilaisia biotuotteita, tuottaa bioenergiaa yli oman tarpeensa eikä käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Biotuotetehdas korvasi vuodesta 1985 lähtien toiminnassa olleen sellutehtaan, joka alkoi olla käyttöikänsä päässä. Sivuvirroista valmistettavien biotuotteiden osuus tehtaan liikevaihdosta on noin 20 prosenttia jo sen toiminnan alkutaipaleella. Havusellun kysyntä maailmalla kasvaa tasaisesti, suurinta kasvu on Kiinassa. Tähän mennessä tehtaalla ja sen ekosysteemissä on aloitettu tuotekaasun, biokaasun ja Biotuotetehtaan johtaja Camilla Wikström valvomossa. Muun muassa Metsä Boardin kartonkitehdas sijaitsee samassa tehdasintegraatissa. Biotuotetehtaan muodostama ekosysteemi on ainutlaatuinen maailmassa. Tehtaan ympärillä oleva ja tulevaisuudessa laajeneva yritysverkosto valmistaa sellusta ja selluntuotannon sivuvirroista nykyistä korkeamman jalostusasteen biotuotteita, mikä tukee tehdaskokonaisuuden kilpailukykyä ja lisää tarjontaa kasvaville puupohjaisten biotuotteiden markkinoille. vsk. 17 Metsä Groupilla on vahvat juuret Äänekoskella, sillä sellua ryhdyttiin valmistamaan siellä jo 80 vuotta sitten. Puuraakaaine ja tuotannon sivuvirrat hyödynnetään biotuotekonseptissa 100-prosenttisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Biotuotetehtaan yksi keskeisistä lähtökohdista on laajentaa tuotevalikoimaa täysin uusiin biotuotteisiin. Uusi tehdas rakennettiin nykyiselle tehdasalueelle jo olemassa olevan metsäteollisuuden yhteyteen. Ainutlaatuinen ekosysteemi Biotuotetehdas valmistaa päätuotteenaan havuja koivusellua kartongin, pehmoja painopaperin sekä erikoistuotteiden raakaaineeksi. Kuva: Sami Karppinen, Metsä Group.. Valtaosa sellusta myydään Suomen ulkopuolelle, pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan
Tehtaan työllistävä vaikutus suorassa arvoketjussaan on noin 2 500 työpaikkaa, uusia työpaikkoja tehtaan myötä syntyy 1 500. Tehdas tuottaa myös perinteisiä biokemikaaleja, kuten mäntyöljyä ja tärpättiä sekä bioenergiaa. Vaikka tehtaan tuotantokapasiteetti on lähes kolminkertainen Äänekosken vanhaan sellutehtaaseen verrattuna, se pystyy toimimaan aiemman tehtaan ympäristöluvan päästörajoissa ja jätevesilupaehtojen mukaisesti. euron tulovaikutuksen vuosittain. Se onkin maailman energiatehokkain sellutehdas, koska sen laiteratkaisut ovat edistyksellistä energiateknologiaa. Merkittävä kansantaloudellinen vaikutus Biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Metsä Group tutkii useita prosesseja ja tuotepolkuja, jotka etenevät vaiheittain. Tehdas tuottaa sähköä vuodessa 1,8 terawattituntia, joka on 2,4-kertainen määrä sen omaan kulutukseen nähden. Investoinnin arvo on 1,2 miljardia euroa. Ligniinin jatkojalostus ja tekstiilikuitujen valmistus sellusta etenevät johdonmukaisesti tutkimusasteella. Tehdas lisää viennin arvoa vuosittain noin 0,5 miljardilla eurolla ja synnyttää Suomeen arviolta yli 0,5 mrd. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. Tehtaalla on merkittävä vaikutus maamme koko kansantaloudelle uusien työpaikkojen ja talouskasvun kautta. Biotuotetehdas, hakekasat. 18 rikkihapon valmistus. Biotuotetehdas tukee Suomea uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa, ja se lisää uusiutuvan energian osuutta Suomessa yli kahdella prosenttiyksiköllä. Biotuotetehdas lisää maamme metsäja biotalouden rakenteen monipuolisuutta ja laajentaa tuotevalikoimaa tuomalla markkinoille uusia, korkean lisäarvon biotuotteita. Ympäristöja energiatehokkuus huippuluokkaa Biotuotetehdas on energia-, materiaalija ympäristötehokkuudeltaan maailman huippua. Kuva: Sami Karppinen, Metsä Group.. Kaikkiaan se on 2,5 prosenttia Suomen koko sähköntuotannosta. Merkittävimmät työllistämisvaikutukset kohdistuvat metsätalouteen, puun korjuuseen ja kuljetuksiin. vsk. Energiatehokkuus, alhainen vedenkulutus ja matalat päästöt ovat olleet tehtaan laitevalintojen keskeisiä kriteereitä
Kinkunsyönnin lisäksi eräs suomalainen erikoistaito on nimittäin uusiutuvan dieselin valmistus rasvapitoisista jätteistä ja tähteistä. Palauta paistinrasvat lähimpään Kinkkutemppukeräysastiaan, josta niistä valmistetaan uusiutuvaa dieseliä. Joten eiköhän ryhdytä hommiin ja kierrätetä vähintään 100 000 suomalaisen kotitalouden kinkun paistinrasvat. Tuotot lahjoitetaan vähävaraisia lapsiperheitä Suomessa tukevalle Hope ry:lle. Katso keräyspisteiden sijainnit ja lue lisää: KINKKUTEMPPU.FI Tee sinäkin Kinkkutemppu!. 19 Suomessa syödään joka joulu 7 miljoonaa kiloa kinkkua. Ja siitä taas syntyy valtava määrä paistinrasvaa, jonka paikka ei ole viemärissä. Varmistetaan yhdessä, että tippaakaan paistinrasvaa ei päädy viemärin tukkeeksi. Onneksi rasvoille on keksitty parempaa käyttöä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48
20 Yksikön päällikkö Jani Arala Gasum Biokaasubussit ovat loistava mahdollisuus suomalaisille Puhtaampi liikenne ajaa biokaasulla myös joukkoliikenteessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. vsk. Kuvat: Gasum. 20 Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2017, 48. vsk