KALKKI PUHDISTAA Yhteystiedot: Annica Lindfors +358 20 753 7335 www.nordkalk.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. www.nordkalk.?. Maataloudessa kalkki parantaa kasvien ravinteiden saatavuutta. vsk. Member of Rettig Group PUHTAAMPI YMPÄRISTÖ KALKILLA Tuotteitamme käytetään juomaja jäteveden käsittelyssä, savukaasujen puhdistuksessa sekä lietteiden stabiloinnissa. 1 ENEMMÄN PUHDASTA ILMAA JA VETTÄ PIENEMMILLÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSILLA
Kauppakeskuksista tapahtumineen on tullut viihdekeskuksia. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. Tehkäämme arvojemme mukaisia valintoja. Mutta kuinka usein tuleekaan mietittyä kauppakeskuksen ympäristöystävällisyyttä. Ehkä tämä on vain hyvä – ympäristöystävällisyys on kauppakeskuksissa tärkeää, siihen profiloidutaan ja sillä houkutellaan asiakkaita. 0400 593 273 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Yllättäen Porin Puuvilla ei kuitenkaan ole ainoa Suomen ympäristöystävällisin kauppakeskus, vaan eräs toinenkin on. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti J oulun alla kauppakeskuksiin päätyvät useimmat meistä ja niissä joulun kaupallinen sanoma tiivistyy ihmismassoiksi, kasseiksi ja paketeiksi. P aikallinen, vanhaan tehdaskiinteistöön rakennettu kauppakeskuksemme kehuu olevansa Suomen ympäristöystävällisin ja energiatehokkain kauppakeskus. Onnellista joulun aikaa! Kaarina Kärnä Suomen ympäristöystävällisin kauppakeskus. Puuvillan kauppakeskukselle on tänä vuonna myönnetty platinatason LEED® -ympäristösertifikaatti, jossa perusedellytyksen eli energiatehokkuuden lisäksi huomioitiin vähäkulutuksisten vesikalusteiden valinta, ympäristöystävälliset pintamateriaalit, paikallisten ja osin kierrätettyjen materiaalien käyttäminen rakentamisessa sekä sijainti keskustan tuntumassa. (02) 630 4900 Erikoistoimittaja Tapio Välikylä Puh. vsk. Toisaalta kauppakeskukset tarjoavat myös suuressa mittakaavassa jouluvaloja ja upeita koristeluja pimeässä vuodenajassa ostoksiaan tekeville ihmisille. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Y mpäristöystävällinen joulu voi alkaa kauppakeskuksesta tai jostain ihan muualta. 2 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. P uuvillassa ympäristöystävällisyys perustuu suurelta osin pieniin sähköstä ja lämmityksestä aiheutuviin hiilidioksidipäästöihin, sillä Porin Puuvillassa lämmitys ja jäähdytys on toteutettu yhdellä Suomen suurimmalla maalämpöjärjestelmällä
60 Tätä mieltä: Ilmastotyö vaatii toimia Elina Hienonen ........................................................................... 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 7. 48 Smart Energy Transition -hankkeessa on kartoitettu uusien energiaratkaisujen pilotteja Eva Heiskanen ..............................................................................52 Biokaasu kiertotalouden ja ravinnekierron toteuttajana Heikki Sorasahi ............................................................................56 Suomalaisten altistuminen bromatuille ja fosforoiduille palonestoaineille Panu Rantakokko, Eva Kumar ja Hannu Kiviranta ............. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. ................................................................28 Jari Lampinen – Ilmanlaadun valvonta hyvissä käsissä Porin seudulla Tanja Lohiranta .......................................................................... 44 Hinku-tiimi: Yhteishankinnoilla Hinku-kuntien aurinkovoimalat moninkertaistuneet ......................... 68 Poimintoja .................................................................................72. Suomen ympäristöystävällisin kauppakeskus Kaarina Kärnä ................................................................................2 EU-maat vähentävät ilmaan joutuvia päästöjään – terveyshaitat puolittuvat vuoteen 2030 mennessä Sirpa Salo-Asikainen ....................................................................4 TEM: Strategia linjaa energiaja ilmastotoimet vuoteen 2030 ja eteenpäin ..................................................8 Ilmanlaadun kehittyminen Suomessa Pia Anttila .....................................................................................10 Ilmanlaadun mittausta ja seurantaa pääkaupunkiseudulla Jarkko Niemi ................................................................................14 Ulkoilman saasteiden aiheuttamat terveyshaitat Suomessa Heli Lehtomäki, Antti Korhonen, Arja Asikainen ja Otto Hänninen ........................................................................22 Puun pienpolton savuja ulkoa sisälle ja pitkäaikaisesta altistumisesta syöpiä Raimo O. 3 Ympäristö 47. Lehden teemana on Ympäristöterveys. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. 46 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Suomessa Timo Määttä ............................................................................... vsk 8 • 2016 Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk. Salonen ym. 40 Puhtaampaa ilmaa kalkilla Satu Antola ja Annica Lindfors ..............................................
Vähennysvelvoitteet on esitetty taulukossa. Terveyshaittojen lisäksi ilmapäästöt happamoittavat ja rehevöittävät maaperää ja vesistöjä. päästökattodirektiivistä heinäkuussa. Uudet velvoitteet ovat jatkoa nykyiselle päästökattodirektiiville ja tulisivat voimaan vuonna 2020. vsk. 4 P äästökattodirektiivi velvoittaa jäsenmaita vähentämään ilmaan joutuvia päästöjään niin paljon, että ilmansaasteiden aiheuttamat terveyshaitat vähenisivät noin 50 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 terveyshaittoihin. Vähennysvelvoitteet koskevat rikkidioksidin, typenoksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, pienhiukkasten ja ammoniakin päästöjä. Direktiivi tulee voimaan 31.12.2016 ja sen kansalliseksi toimeenpanemiseksi tarvittavien säädösten on oltava valmiina 30.6.2018. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö terveyshaitat puolittuvat vuoteen 2030 mennessä EU-jäsenmaat ja Euroopan parlamentti saavuttivat yhteisymmärryksen ilmaan joutuvien päästöjen vähentämisestä eli ns. Direktiivin mukainen ensimmäinen kansallinen ilmansuojeluohjelma on laadittava 31.3.2019 mennessä. EU-maat vähentävät ilmaan joutuvia päästöjään –
Suomessa suurimmat pitoisuudet aiheutuvat kuitenkin lähilähteistä, kuten liikenne ja puun pienpoltto. Kun lukua vertaa tarvittaviin toimeenpanokustannuksiin, jotka olisivat riippuen toteutettavasta energiaja ilmastopolitiikasta 2,1–3,3 mrd euroa vuosittain, voi todeta, että hyödyt ovat moninkertaiset. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Ensimmäinen ilmansuojeluohjelma on laadittava 31.3.2019 mennessä ja sen jälkeen päivitykset tulee tehdä neljän vuoden välein. Paikallisten päästöjen lisäksi myös kaukokulkeuma vaikuttaa pitoisuuksiin. Suomen ilmansuojeluohjelman valmistelu alkaa tarvittavien taustaselvityksien teolla ensi vuonna. Komission tekemän vaikutusarvion mukaan ilmansaasteiden aiheuttamien terveysja ympäristöhaittojen kustannukset (haittakustannukset) olisivat EU:n alueella vuosittain noin 40–140 mrd euroa. Päästöjen vähentämisvelvoitteiden lisäksi direktiivi sisältää päästöjen raportointivelvoitteita. Suomen ja koko EU:n päästöjen vähennysvelvoitteet prosentteina vuosina 2020 ja 2030 verrattuna vuoden 2005 päästöihin. 5 Kansallinen ilmansuojeluohjelma ja raportointivelvoitteet Kansallinen ilmansuojeluohjelma on keskeinen direktiivin edellyttämä suunnitteluja seurantatyökalu, jolla osoitetaan, että jäsenmaa toteuttaa tarvittavat toimet päästöjen vähentämiseksi vaadittavalle tasolle. Huhtikuussa julkaistun ympäristöministeriön raportin 16/2016 Ilmansaasteiden terveysvaikutukset Suomessa mukaan ilmansaasteet, erityisesti pienhiukkaset, aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 1 600 ennenaikaista kuolemantapausta. Jo suorat säästöt olisivat noin 2,8 mrd vuosittain koostuen työvoiman paremmasta tuottavuudesta, pienemmistä sairaanhoitokuluista, paremmista sadoista ja rakennuksille aiheutuvista pienemmistä ilmansaastevaurioista verrattuna tilantee. Tässä on kuitenkin muistettava, että direktiivipohjaiset raja-arvomme ovat paljon korkeammat kuin WHOn suositukset. Lisäksi on huomattava, että esimerkiksi pienhiukkasille ei ole pystytty määrittelemään sellaista tasoa, minkä jälkeen haitta-vaikutuksia ei varmasti esiintyisi. Kaiken kaikkiaan ilman epäpuhtauspitoisuuksien ja niiden kombinaatioiden pitkäaikaisvaikutuksista tiedetään vasta vähän. Raporttia esitellään toisaalla tämän lehden numerossa. Vaikutusarvioinnit ja kustannustehokkuus Direktiivin velvoitteet perustuvat komission teettämiin vaikutusarviointeihin ja kustannustehokkuuslaskelmiin. Suomessa päästöjen vähennystarvetta on usein epäilty, koska ilmanlaadun raja-arvot ylittyvät meillä harvoin. Näin ollen velvoitteet ovat erisuuruiset eri jäsenmaille. Velvoitteet ovat tiukempia tiheään asutuilla alueilla, missä päästöt ja epäpuhtauspitoisuudet ovat suurimmillaan. vsk. Päästöjen raportointivelvoitteet koskevat vähennettävien päästöjen lisäksi raskasmetalleja, POP-yhdisteitä (pysyvät orgaaniset yhdisteet) ja erikokoisia hiukkasia, myös mustaa hiiltä
Myös tietopohjan vahvistusta eri polttolaitteiden ja polttoaineiden todellisista päästöistä tarvitaan. Ohjelmalla myös osoitetaan komissiolle, että Suomi noudattaa päästöjen vähentämissitoumuksiaan ja pyrkii luomaan kansalaisille ilman laadun kannalta terveellisen elinympäristön.. vsk. Vähentämistoimia ollaan kuitenkin nyt tehostamassa. Myös pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen taajamissa tulee panostaa edelleen. Ammoniakkipäästöt ovat 90 %:sti peräisin maataloudesta eli lähinnä tuotantoeläinten lannasta. Ohjelma tulee olemaan toimenpideohjelma, johon eri sektoreiden päästöjen vähentämisestä vastaavat tahot sitoutuvat. Haittakustannusten maksajia ovat mm. Suomi on kuitenkin ylittänyt nykyisenpäästökattodirektiivin mukaiset ammoniakkipäästöjen vähentämisvelvoitteensa joka vuosi alkaen vuodesta 2010. Maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön valmistelema ammoniakkipäästöjen vähentämisohjelma on valmistumassa ja sen mukaan ammoniakkipäästöjen vähentämisvelvoite saavutetaan viimeistään vuonna 2020. Ympäristöministeriö on teettänyt ammoniakkipäästöjen teknis-taloudellisia vähentämismahdollisuuksia koskevan selvityksen 26/2014, jonka mukaan tehokkaimmat vähentämistoimet ovat lietelannan ja virtsan sijoitusmultaus, kuivalannan multaus pikaisesti levityksen jälkeen ja lietelantaloiden kattaminen. Ammoniakkipäästöjen vähentämistä on tehostettava Suomelle hankalimmin saavutettava päästökattodirektiiviin perustuva päästövähennysvelvoite koskee ammoniakkia. Ammoniakkipäästöjen vähentäminen vaatii kuitenkin edelleen tehostamista, jotta päästömäärät saataisiin laskettua sallitulle tasolle. Päästökattodirektiivin velvoitteet toteutuvat Suomessa pääosin jo päätetyillä, pääosin EU-lähtöisillä toimilla. Pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen torjumiseksi tarvittaneen uusia toimia erityisesti kotitalouksien puun pienpolton osalta. Kansallisen ilmansuojeluohjelman valmistelu on alkamassa ja valmisteluun otetaan mukaan kaikki keskeiset sidosryhmät. Ilmansaasteiden aiheuttamia kustannuksia ja niiden vähentämisen kustannustehokkuutta tuleekin arvioida laajasti. 6 seen, jossa direktiivin velvoitteita ei pantaisi täytäntöön. Yhteenveto Ilmaan joutuvat päästöt ovat kaukokulkeutuvia, joten Suomen ilmanlaadun ja laskeuman kannalta on erittäin tärkeää, että kaikki Euroopan maat vähentävät päästöjään. Keinoja voisivat olla neuvonnan lisääminen hyvistä polttotavoista ja polttoaineen käsittelystä sekä polttolaitteiden, erityisesti saunan kiukaiden ajanmukaistaminen. Lähestymistapa, jossa painotetaan vain päästöjen vähentämisestä yrityksille aiheutuvia kustannuksia, on siis riittämätön. Direktiivi ei kiristä Suomen ammoniakkipäästöjen vähentämisvelvoitetta nykyisen päästökattodirektiivin sääntelyyn verrattuna. Suomelle vain vähän uusia päästövähennysvelvoitteita Direktiivissä Suomelle määrätyt päästövähennysvelvoitteet toteutuvat ammoniakkia lukuun ottamatta pääasiassa jo voimassa olevan sääntelyn kautta, kuten teollisuuspäästödirektiivin ja keskisuuria polttolaitoksia koskevan direktiivin toimeenpanolla sekä autoja ja työkoneita koskevan EU-lainsäädännön noudattamisella. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Päästövähennyksistä hyötyjiä olisivat siis muutkin kuin vain ilman epäpuhtauksille herkät kansalaiset. kansalaiset, vakuutusyhtiöt ja työantajat
7 Ympäristö ja Terveys-lehti toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista vuotta 2017! Olemme lahjoittaneet joulutervehdyksiin kohdistetut varat WWF:lle arktisten lajien suojelemiseen.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. vsk
Myös ajoneuvokannan uuStrategia linjaa energiaja ilmastotoimet vuoteen 2030 ja eteenpäin Hallitus hyväksyi 24.11.2016 kansallisen energiaja ilmastostrategian vuoteen 2030, joka luovutettiin selontekona eduskunnalle. Lisäksi edistetään maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämistä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä liikenteen polttoaineena. Nykyisestä tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan. vsk. Strategian mukaan liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi liikenteen uusia palveluita kehittämällä, kulkuja kuljetustapoihin vaikuttamalla sekä älyliikenteen keinoja hyödyntämällä. Tuontiöljyn eli bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin käyttö kotimaan tarpeisiin puolitetaan 2020-luvun aikana verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. Myös rakennusten erillislämmitykseen ja työkoneisiin esitetyt toimet kohdistuvat öljyn käytön vähenemiseen. Ylimenokauden ratkaisuna ja suomalaisen hankeosaamisen ylläpitämiseksi on tarpeen ottaa käyttöön teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joiden perusteella maksetaan sähkön tuotantotukea ainoastaan kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Eduskunta aloitti strategian käsittelyn marraskuun lopussa. Työja elinkeinoministeriö teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveysja ympäristöhaitoista ennen tuotantotukea koskevan lain valmistelua. Tavoitteena on, että hankkeet toteutuvat tulevaisuudessa markkinaehtoisesti. Uusiutuvan energian investointitukia kohdennetaan ensisijaisesti uuden teknologian kaupallistamiseen ja taakanjakosektorille, erityisesti liikenteen kehittyneitä biopolttoaineita tuottaviin laitoksiin. Ne vähentävät samalla suoraan öljyn energiakäyttöä. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että energiajärjestelmä muuttuu hiilineutraaliksi ja perustuu vahvasti uusiutuviin energialähteisiin. 8 L injausten mukaan toimittaessa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. TEM:. Vuosina 2018?2020 kilpailutetaan korkeintaan kaksi terawattituntia (TWh). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Päästövähennystoimenpiteet liikenteessä kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin. Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energiaja ilmastotavoitteet vuoteen 2030. Liikennesektorin toimet muodostavat pääosan taakanjakosektorin päästövähennystoimista. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa
Järjestelmä säilytetään nykyisenä komission voimassaolevan valtiontukihyväksynnän mukaisen ajan. TEM. Selvitetään myös sitä, miten EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa voidaan kannustaa viljelijöitä lisäämään maaperän hiilivarastoja ja hidastamaan niiden vähenemistä. Verotuksella varmistetaan edelleen, että turve ei ole kilpailukykyisempi kuin metsähake tai metsäteollisuuden sivutuotteet, mutta on kilpailukykyisempi kuin kivihiili ja muut fossiiliset tuontipolttoaineet. Suomen metsien hiilinielujen vähenemistä ehkäistään vahvistamalla metsien kasvua ja hiilensitomiskykyä pitkällä aikajaksolla, selvittämällä puuttomien alueiden metsittämistä sekä vähentämällä metsien raivausta yhdyskuntaja liikennerakentamisen yhteydessä. Lisäksi on tarkasteltu mahdollisuutta siirtyä täysin uusiutuvaan energiaan perustuvaan talouteen vuonna 2050. Hiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan 2020-luvun aikana. 9 siutumista nopeutetaan huomattavasti. Strategian tueksi on lisäksi teetetty lukuisia taustaselvityksiä. EU:n maankäyttösektoria koskevaan asetusehdotukseen ja sen laskentasääntöihin vaikutetaan niin, että metsien lisääntyvä, kestävä ja monipuolinen käyttö on mahdollista, laskentasäännöt heijastelisivat todellisia nieluja ja päästöjä ja että myös metsistä syntyviä nieluyksiköitä voitaisiin käyttää rajoitetusti taakanjakosektorin velvoitteen saavuttamiseen kaudella 2021?2030. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Uusia voimalaitoksia tai korvausinvestointeja ei pidä tehdä kivihiilen polttoon perustuvaksi. Energiaverotuksella kannustetaan käyttämään sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Tavoitteena on ollut tunnistaa 100-prosenttisesti uusiutuvien energialähteiden käyttämisen mahdollisuuksia ja haasteita eri sektoreilla sekä järjestelmätasolla. Biokaasun tuotanto ja käyttö lisääntyvät ja näiden ympärille kehittyy kasvavaa suomalaista liiketoimintaa. Strategian valmistelussa on laajasti kuultu sidosryhmiä ja myös kansalaisille varattiin mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Kansallisia säännöksiä ja lupamenettelyjä selkiytetään biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseksi. Energiateknologioiden ja uusien energiaratkaisujen kehitysnäkymiä ja niiden luomia liiketoimintamahdollisuuksia on tarkasteltu myös Tekesin strategian taustaselvitykseksi laatimassa raportissa energiateknologian ja uusien energiaratkaisujen kehitysnäkymistä vuosina 2030–2050. Hakesähkön tuotantotukijärjestelmä edistää kustannustehokkaasti metsähakkeen käyttöä. EU:n edellyttämiä päästövähennystoimia täsmennetään ja täydennetään kevään 2017 aikana keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisessa suunnitelmassa. Politiikkatoimia kehitettäessä otetaan huomioon metsäbiomassan saatavuus ja sen jalostusarvo eri käyttökohteissa. Liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden kasvava kotimainen tuotanto lisää metsäteollisuuden sivutuotteiden ja metsähakkeen käyttöä. Lisäksi ajetaan biokaasua tukevia ratkaisuja vaikutettaessa EU-lainsäädäntöön ja vuoden 2020 jälkeiseen valtiontukisääntöjen valmisteluun. vsk. Kuluvan hallituskauden aikana valmistellaan esitys laiksi, jossa säädetään siirtymäaika kivihiilen energiakäytöstä luopumiselle vuoteen 2030 mennessä ottaen huomioon energian toimitusvarmuuteen, huoltovarmuuteen ja poikkeustilanteisiin liittyvät näkökohdat. Kaasukäyttöisten autojen ja työkoneiden yleistymistä edistetään ja biokaasulaitosten tukemista jatketaan vähintään nykyisellä tasolla. Sen jatkoa arvioidaan vuonna 2018. Strategiassa linjataan keskeisiä toimia päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden, lähinnä liikenteen, kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi
Kasvavia ilmansaasteiden pitoisuuksia ei Suomesta juuri löydy.. Kohonneita pitoisuuksia Erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitos Ilmanlaadun kehittyminen Suomessa Viimeisten 35 vuoden aikana Suomen ilmanlaatu on parantunut huimasti. Päästönrajoitustoimien (vähärikkiset polttoaineet, rikin poisto savukaasusta, teollisuusprosessien muutokset) seurauksena Suomen rikkipäästöt vähentyivät jyrkästi jo 1980-luvulla ollen nykyään vain murtoosan huippuvuosien päästöstä. Tätä ennen mittausten ajallinen ja alueellinen edustavuus oli vaatimatonta ja/tai mittausmenetelmät vakiintumattomia. Vastaava kehitys nähdään ilman rikkidioksidipitoisuuksissa (Kuva 1). Se aiheutti vesistöjen ja maaperän happamoitumista, mutta myös suoria kasvillisuushaittoja raportoitiin. Saasteiden pitoisuudet ovat laskeneet joko nopeasti tai hitaasti tai trendiä ei voi vahvistaa esimerkiksi liian lyhyen mittausaikasarjan vuoksi. 10 S uomen ilmanlaadun kehitystä voidaan tarkastella vertailukelpoisiin mittauksiin perustuen 1980ja 1990-luvuilta alkaen. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Tuolloin ihmisten terveydelle aiheutuvat haitat eivät juurikaan nousseet laajaan keskusteluun Suomessa. Rikkidioksidia pääsi ilmaan runsain mitoin erityisesti teollisuuden energiantuotannosta ja prosesseista ja myös yhdyskuntien energiantuotannosta. Happamoitumisesta se alkoi Varhaisimmat vertailukelpoiset tiedot löytyvät ilman rikkidioksidipitoisuudesta, joka oli 1980-luvun ongelmasaaste
Suomen kokonaisrikkidioksidipäästöt (keltaiset pylväät, oikea akseli) ja ilman SO 2 -pitoisuuden vuosikeskiarvot eräillä asemilla 1980–2015. Nykyisellään pitoisuudet ovat noin kymmenesosan kolmenkymmenen vuoden takaisista arvoista. 11 mitattiin 1980-luvulla niin maaseudulla, kaupungeissa kuin teollisuusympäristöissä. Päästöjen väheneminen näkyykin erittäin selvästi juuri kaupunkien vilkasliikenteisten katujen varsilla mitatuissa pitoisuuksissa (Kuva 2). (Lähteet: SYKE, IL ja kyseiset kaupungit).. Näilläkin paikkakunnilla ollaan kuitenkin selvästi ilman laadulle asetettujen raja-arvon (vuosikeskiarvo 20 µg/m 3 ) alapuolella. (Kuvaan 2 on koottu IL:n tietojärjestelmästä pisimmät aikasarjat, joita on keskiarvoistettu liukuvalla keskiarvolla (21 kk) trendin visualisoimiseksi). Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Tämä raja-arvo ylittyy Helsingin vilkkaasti liikennöidyissä katukuiluissa, muualla Suomessa Kuva 1. Suurimpien kaupunkien keskustoissa NO 2 -pitoisuuksien aleneminen on varsin säännönmukaista, tosin ei kuitenkaan aivan puolittumista ole havaittavissa, kuten päästövähennyksien perusteella voisi odottaa. Huomattava osuus typen oksidien päästöistä on peräisin tieliikenteestä. Verrattain tasaisesta taustapitoisuudesta (pari mikrogramma kuutiometrissä ilmaa) esiin nousee muutama teollisuuspaikkakunta, joilla ilman rikkipitoisuutta tyypillisesti nostaa lähinnä epäsäännölliset häiriöpäästöt. Ilman NO 2 -pitoisuudelle on annettu vuosiraja-arvo 40 µg/m 3 , jota ei tulisi ylittää ihmisten terveyden suojelemiseksi. vsk. Päästöt olivat korkeimmillaan 1990-luvun alkupuolella, jonka jälkeen ne ovat noin puolittuneet. Huomio liikenteen saasteisiin Typen oksidien (ilmaistaan NO 2 :na) päästövähennykset eivät ole edenneet yhtä ripeästi kuin rikkidioksidin. Pienemmissä kaupungeissa ja tausta-alueilla laskevat trendit eivät ole yhtä selkeitä
Terveydelle haitallisia pakokaasupäästöjä alettiin säännellä ns. Suomen kokonaistypenoksidien päästöt (keltaiset pylväät, oikea akseli) ja ilman NO 2 -pitoisuus eräillä asemilla 1994–2014. Lainsäädäntöäkin on nykyään olemassa PM 2.5 kokoluokan (alle 2.5 µm) hiukkasille. Näitä suoria päästöjä ei ole kuitenkaan mielekäs verrata ilmassa mitattuihin pitoisuuksiin, sillä valtaosa ilmassa olevasta pienhiukkasmassasta on kaasuista ja höyryistä muodostuneita ja tiivistyneitä ns. sekundaarisia hiukkasia, kuten esimerkiksi rikkidioksidista muodostunutta hiukkasmaista sulfaattia, typen oksideista muodostunutta nitraattia ja hiilivedyistä muodostuneita orgaanisia hiukkasia. EURO-normien kautta 1990-luvun alussa. Näin muodostuneilla hiukkasilla on kokonsa Kuva 2. Tosin on huomattava, että keskikokoisissakin kaupungeissa NO 2 -pitoisuustaso on 15–20 µg/m 3 , eli ilman puhdistumispotentiaalia niissäkin kyllä on olemassa. Niinpä näiden yhdisteiden kokonaispäästössä ja liikenneympäristöjen pitoisuuksissa on myös tapahtunut huomattavaa alenemista. Pienhiukkaspäästöt ovat laskeneet vuoden 2000 42 kilotonnista 24 kilotonniin vuonna 2013. Hiukkaset ovat 2000-luvun voimasaaste Kahdeksankymmenluvun kokonaispölyn (ns. Käytännössä tästä sääntelystä seurasi kolmitoimikatalysaattorien käyttöönotto bensiiniajoneuvoissa. Pitoisuusarvot ovat 21 kuukauden liukuvia keskiarvoja.. vsk. Kyseinen laite puhdistaa pakokaasusta typenoksidien lisäksi hiilimonoksidia (CO) ja hiilivetyjä (VOC). 12 NO 2 ei raja-arvoon verrattuna ole ongelmallinen. Pienhiukkasten suorat päästöt on inventoitu Suomessa vuodesta 2000 alkaen SYKEn toimesta. leijuman) mittauksista on edetty PM 10 :n (halkaisija alle 10 µm hiukkaset) kautta yhä pienempien hiukkaskokojen seurantaan. Suomessa kaupunkien PM 10 -pitoisuuksia pitkälle sääntelee katupölyn määrä, kun taas pienhiukkaset (siis PM 2.5 ) on selvemmin liitettävissä energiantuotannon ja -kulutuksen päästöihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47
Pienhiukkaspitoisuuksien seuranta alkoi yleistyä vasta kymmenisen vuotta sitten, joten varsinaisia trendejä on vielä liian aikaista hakea. vsk. Pienhiukkasten vuosiraja-arvo on 25 µg/m 3 . Pienhiukkasten vuosikeskiarvot 1998–2015.. Erikokoisissa kaupungeissa eripuolilla Suomea pienhiukkapitoisuudet vaihtelevat vuosittain varsin yhtenäisesti. Kuva 3. 13 (alle 2.5 µm) vuoksi voimakas kaukokulkeutumistaipumus. Korkeimmat pitoisuudet löytyvät Helsingin katukuiluista ja matalin (3 µg/m 3 ) Pallaksen alueelta, Matorovan asemalta. Kuvaan 3 on koottu kaikki ilmanlaadun seurannan pienhiukkastulokset IL:n tietojärjestelmästä. Näin yhtenäinen käyttäytyminen osoittaa kaukokulkeutuman ja sääolojen suuren merkityksen pienhiukkaspitoisuuksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Esimerkiksi vuonna 2015 pienhiukkasia oli ilmassa erinomaisen vähän, valtaosa vuosikeskiarvoista on välillä 5–8 µg/m 3 . Niinpä pienhiukkaset ovatkin paljon tasaisemmin sekoittuneet ilmaan kuin suoraan piipusta tai pakoputkesta tulevat päästöt primaaripäästöt. Tässä on esitetty parin esimerkin avulla Suomen ilmanlaadulle tyypillisiä kehityskulkuja; saasteiden pitoisuudet ovat laskeneet joko nopeasti tai hitaasti tai trendiä ei voi vahvistaa esimerkiksi liian lyhyen mittausaikasarjan vuoksi. Tällainen tulos on osoitus päästöjen rajoittamisen onnistumisesta
Jatkuvatoimisten mittausten lisäksi myös indikatiiviset mittaukset, päästökartoitukset, leviämismallintaminen ja tutkimukselliset erikoismittaukset ovat keskeisiä menestyksekkään ilmansuojelutyön kannalta. Kuva: HSY/Tero Pajukallio.. vsk. Uusilla mittausmenetelmillä saadaan entistä tarkempi käsitys pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä erilaisissa ympäristöissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. 14 Ilmansuojeluasiantuntija, FT Jarkko Niemi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Ilmanlaadun mittausta ja seurantaa pääkaupunkiseudulla Ilmanlaadun seuranta on keskeinen osa ilmansuojelutyötä, jonka tavoitteena on taata puhdas ja terveellinen elinympäristö. Ilmanlaadun seuranta palvelee myös ajantasaista viestintää asukkaille ja viranomaisille sekä tuottaa arvokasta tietoa kaupunkija liikennesuunnittelun tueksi
2016). Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiraja-arvo ei ole enää ylittynyt vuoden 2006 jälkeen HSY:n Mannerheimintien mittausasemalla eikä muualla Helsingin katuverkossa. Ilmanlaadun seurannan painopisteenä onkin nykyään yhä vahvemmin liikenteen ja puunpolton päästöjen aiheuttamien haittojen tarkennettu seuranta. Liikenne ja puunpoltto suurimmat haasteet Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua on seurattu jo useiden vuosikymmenien ajan ja ilmanlaatu on parantunut merkittävästi pitkällä aikavälillä (Aarnio ym. Mittausasemilta ajantasaista tietoa erilaisilta alueilta Pääkaupunkiseudulla ilmanlaadun seurannan selkärangan muodostaa HSY:n jatkuKuva 1. Vuoden 2016 tulokset on esitetty 13.11. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. vsk. Ilmanlaatuun vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen on keskeistä, kun valitaan tehokkaimpia keinoja ilmanlaadun parantamiseksi. 2016). Ilmansaasteet ja erityisesti pienhiukkaset (PM 2,5 ) aiheuttavat kuitenkin edelleen merkittäviä terveyshaittoja niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa (Hänninen ym. 15 H elsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) vastaa ulkoilmanlaadun lakisääteisestä seurannasta pääkaupunkiseudulla. saakka.. HSY:lle annettuihin ilmansuojelutehtäviin kuuluvat myös viestintä, ilmansuojelututkimus ja kaupunkisuunnittelun tukeminen. Pääkaupunkiseudun kaupungit päättävät ja vastaavat itse ilmansuojelua edistävien toimenpiteiden valinnasta ja toteuttamisesta. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin ja lyijyn pitoisuudet ovat nykyään hyvin matalia, koska energiantuotannon, autoliikenteen ja laivojen päästöjä on onnistuttu vähentämään voimakkaasti. Myös katupölyn torjunta on ollut tuloksellista ja tehostetut toimenpiteet ovat laskeneet kevään pölyisten päivien määrää esimerkiksi Helsingin keskustassa (kuva 1). Myös tiiviisti rakennetuilla pientaloaluilla esiintyy korkeita hiukkaspitoisuuksia, koska puunpolton päästömäärät ovat suuria. Hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuudet ovat erityisen korkeita vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Pölyisten päivien määrä on vähentynyt Helsingin keskustassa
Ilmanlaatuaseman sijoitus vaikuttaa siihen, mitä epäpuhtauksia on tarpeen seurata. Rikkidioksidia mitataan niillä ilmanlaatuasemilla, joilla seurataan laivaliikenteen ja energiantuotannon päästöjen ilmanlaatuvaikutuksia. Mittauspaikkoja on vilkasliikenteisissä ympäristöissä, puunpolttoa suosivilla pientaloalueilla, satamien ja lentoaseman lähistöllä sekä kaupunkija maaseututausta-alueella. Kaikilla ilmanlaatuasemilla mitataan jatkuvatoimisesti vähintään typenoksideja (NO 2 ja NO) ja pienhiukkasia (PM 2,5 ). Liikenneympäristöissä mitataan myös hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuutta, joka kuvaa erityisesti ilmassa leijuvan katupölyn määrää. syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin pitoisuus, joka on pääkaupunkiseudulla pääosin peräisin puunpolton päästöistä. vsk. Pientaloalueilla kerätyistä hiukkasnäytteistä analysoidaan puolestaan mm. Ilmanlaatu on Mäkelänkadun supermittausasemalla heikkoa, koska liikennemäärät ovat suuret, liikenne ruuhkaista ja päästöt laimenevat huonosti katua reunustavien kerrostalojen vuoksi. HSY:n ilmanlaadun mittausasemat pääkaupunkiseudulla vuonna 2016.. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Seitsemän mittausasemaa on sijoitettu pysyvään paikkaan ja neljän mittausaseman paikkoja vaihdetaan kalenterivuosittain. Mittausasemalla selvitetään liikenteen päästöjen vaikutusta kaupunki-ilman koostumukseen tarkemmin kuin missään muualla pääkaupunkiseudulla tai Suomen kaupungeissa. Mittausten mukaan pakokaasun ja katupölyn pitoisuudet ovat Kuva 2. 16 vatoimisten ilmanlaatuasemien mittausverkko (kuva 2). Mittausasemat ovat sijoitettu niin, että ne edustavat mahdollisimman hyvin erityyppisiä alueita pääkaupunkiseudulla. Otsonia mitataan erityisesti tausta-asemilla, koska otsonia ei ole suoran päästöissä, vaan sitä muodostuu muista ilmansaasteissa ilmakehässä kulkeutumisen aikana. Supermittausasemalta täsmätietoa liikenteen ilmanlaatuvaikutuksista Vuoden 2015 alussa HSY perusti ilmanlaadun supermittausaseman vilkasliikenteiseen katukuiluun Helsingissä (kuva 3)
Tällä hetkellä tutkimusyhteistyössä ovat jo mukana Ilmatieteen laitos, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Nordic Envicon Oy. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. EURO-luokat) ja ajoneuvokannan uusiutumisen myötä. Myös noen eli mustan hiilen (BC) mittaukset kuvaavat hyvin muutoksia pakokaasun hiukkaspäästöissä, sillä vanhojen dieselajoneuvojen päästöissä on runsaasti nokea. HSY:n supermittausasema on vilkasliikenteisen Mäkelänkadun varrella Helsingissä.. Hiukkasten lukumääräpitoisuuden ja mustan hiilen mittaukset osoittavat tulevina vuosina, kuinka nopeasti pakokaasujen hiukkaspäästöt vähenevät kaupunki-ilmassa kiristyvien päästönormien (ns. Tutkimusmittauksilla syvennetään esimerkiksi hiukkasten kemiallisen koostumuksen ja lähteiden sekä nanohiukkasten seurantaa ja tuetaan katupölyn torjuntaa. Säänneltyjen ilman epäpuhtauksien lisäksi mitataan tutkimuksellisesti monia muita saastekomponentteja. Pakokaasujen ilmanlaatuvaikutusten lisäksi selvitetään myös katupölyn torjuntakeinojen tehoa ja vaikutusta ilmanlaatuun. Supermittausasema hyödyttää välillisesti myös Kuva 3. Lisäksi seurataan muista päästölähteistä peräisin olevien ilmansaasteiden pitoisuuksia sekä kaukokulkeumaa muualta Suomesta ja Euroopasta. 17 Mäkelänkadulla korkeita, ja typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy. Supermittausasema ilmanlaatututkimusten alustana Supermittausasema on hedelmällinen ympäristö toteuttaa erilaisia kaupunkiilmanlaadun tutkimusprojekteja. Näin ollen Mäkelänkatu on erinomainen kohde liikenteen todellisen päästökehityksen seurantaan ja päästöjen vähennystoimenpiteiden testaamiseen. Supermittausasemalta saatuja tietoja voidaan hyödyntää myös arvioitaessa Mäkelänkadun tyyppisten bulevardimaisten alueiden ilmanlaatua ja sen kehittymistä tulevina vuosina. vsk. Pakokaasun hiukkaset ovat kooltaan hyvin pieniä, minkä vuoksi päästömuutokset näkyvät selvästi hiukkasten lukumääräpitoisuuden ja kokojakauman mittauksissa. Supermittausasemalla seurataan laajasti eri ilmansaasteita ja niiden ominaisuuksia
HSY kokoaa ja raportoi vuosittain useiden päästölähteiden päästötiedot pääkaupunkiseudulla (Kaski ym. vertaillaan ja kehitetään sensoreita, suunnitellaan optimaalisen sensoriverkon ominaisuuksia ja selvitetään sensoreista saatavia hyötyjä ilmansuojelutyössä. 18 suomalaista yritysja liiketoimintaa, sillä korkeatasoinen ja monipuolinen mittausympäristö tarjoaa hyvän testiympäristön uusien ilmanlaadun seurantajärjestelmien tutkimusja kehitystyöhön. Teinilä ym. Supermittausaseman lisäksi ilmanlaadun tutkimuskampanjoissa hyödynnetään muitakin HSY:n mittausasemia (esim. 2015; Stojijkovic ym. polttoperäisten hiukkasten pitoisuuksia ja ominaisuuksia liikenneympäristöissä, satamissa, pientaloalueilla ja erityyppisten bussien päästöissä. passiivikeräimillä pääkaupunkiseudulla noin 40 kohteessa vuosittain. Passiivikeräimillä ja sensoreilla lisää alueellista kattavuutta HSY mittaa typpidioksidin pitoisuuksia indikatiivisesti ns. 2016a). 2016). Useiden laitevalmistajien tuotteita on jo nyt mukana testimittauksissa. Esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulun Nuuskija-autolla on tehty mm. tulisijojen ja niiden päästöjen kartoitus (Kaski ym. Passiivikeräimiä hyödynnetään liikenteen pakokaasujen aiheuttamien ilmanlaatuhaittojen selvittämisessä mm. Pääkaupunkiseudulla on tutkittu erilaisissa tutkimuskampanjoissa (mm. Liikkuvia mittauksia tutkimusprojekteissa Muutamat tutkimusorganisaatiot tekevät ilmanlaatumittauksia myös tutkimusajoneuvoilla. Monipuolisia ja syventäviä ilmanlaatututkimuksia tehdään myös Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen SMEAR III -tutkimusasemalla, joka sijaitsee kaupunkitausta-alueella Kumpulan kampuksella Helsingissä. Ympäristö ja Terveys-lehti 8 • 2016, 47. Typpidioksidin raja-arvon ylittyy edelleen Helsingin keskustan vilkkaimmissa katukuiluissa, ja entistä tehokkaampia typpidioksidin vähennyskeinoja esitetään Helsingin uudessa ilmansuojelusuunnitelmassa vuosille 2017–2024 (Helsingin kaupunki 2016). katupölyntorjuntaa tukevia mittauksia jo yli kymmenen vuoden ajan pääkaupunkiseudulla erilaisissa tutkimushankkeissa (mm. Passiivikeräimille on tavallista helpompi löytää sijoituspaikkoja, sillä ne ovat kooltaan pieniä eivätkä tarvitse toimiakseen sähkövirtaa. MMEA-, SNOOPja CITYZER-hankkeet) liikkuvilla mittauksilla myös mm. 2016). Lähivuosina markkinoille on tullut myös uudenlaisia indikatiivisia ilmanlaadun sensoreita. HSY on parhaillaan mukana tutkimusja kehityshankkeissa (INKAILMA/EAKR ja CITYZER, ks. Niitä on käytetty myös Helsingin keskustassa typpidioksidin vuosiraja-arvon ylittävien katuosuuksien selvittämisessä (Aarnio ym. Päästömäärien ohella pyritään myös sel. tietoa katupölyntorjunnasta www.redust.fi). Päästökartoitukset ja leviämismallintaminen seurannan tukena Ilmanlaadun mittausten lisäksi päästökartoitukset ja ilmanlaadun laskennalliset arviot leviämismalleilla ovat oleellinen osa ilmanlaadun seurantaa. 2016). 2016a; Airola & Myllynen 2015). KAPU, REDUST ja KALPA, ks. cityzer.fmi.fi), jossa mm. verkkovirta) ja tiedonsiirtotavoissa on suuria eroja. vsk. 2016b) sekä suuntaa antavia katupölyn päästöarvioita (Kupiainen ym. Lisäksi viime vuosina on tehty yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa mm. erilaisissa katuja pääväyläympäristöissä kaupunkisuunnittelun tueksi (Kaski ym. Mannerheimintiellä, ks. Niiden hintatasossa, mittaustarkkuudessa, säänkestossa, sähköntarpeessa (akku vs