ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. KUSTANTAJAN HINNAT 2023: Painettu lehti: kestotilaus 70 €, vuositilaus 75 €, irtonumero 12 € Näköislehti: 70 € Painettu lehti + näköislehti: kestotilaus 98 €, vuositilaus 103 € www.ymparistojaterveys.fi puhtaamman huomisen ääni Tilaukset verkkosivujemme kautta Tee tilau kses i viel ä tämä n vuod en hin noil la! Ympäristökustannus Oy Alla olevat tilaushinnat ovat voimassa vuoden 2023 loppuun.
tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Maria Turppa, puh. Siivouskustannusvastuu on astunut voimaan elintarvikepakkauksilla, tyhjänä myytävillä muovimukeilla, suodattimellisilla tupakoilla ja tupakansuodattimilla jo tämän vuoden alusta ja laajenee muovia sisältäviin kalastusvälineisiin, kosteuspyyhkeisiin ja ilmapalloihin 1.1.2025, jolloin viimeistään on oltava vaadittu toiminta järjestettynä. Tuottajavastuu on laajentunut edelleen ja iso asia on ollut kertakäyttömuoveja koskeva SUPdirektiivi. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. vsk. Ja lisää on ehkä tulossa. Erinäisiä muovituotteita koskee myös siivouskustannusvastuu, jolla velvoitetaan tuotteiden valmistajat ja maahantuojat maksamaan kunnille tuotteistaan aiheutuvan roskaantumisen ennaltaehkäisemisestä sekä sen siivoamisesta. Mukaan ovat päässeet myös akkujen ja paristojen, autojen, pakkauksien, paperien ja paperituotteiden ja sähköja elektroniikkalaitteiden valmistajat, maahantuojat ja etämyyjät sekä pakkaajat. Kirja-ala haluaa kirjat tuottajavastuun piiriin, sillä onhan käsittämätöntä, että vanha kirja on nykyään useissa tapauksissa sekajäte. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 70 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 98 euroa, vuositilaus 103 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Ympäristöministeriössä selvitetään kirjojen kohtaloa tämän syksyn aikana. Ensimmäinen tuottajavastuulle perustunut valtioneuvoston päätös tuli voimaan 1.6.1996 ja koski käytöstä poistettujen renkaiden hyödyntämistä ja käsittelyä. Lehden teemana on luonnon monimuotoisuus. Kaarina Kärnä Katri Oikarisen kirjataidetta, jossa pääosassa ovat vanhat kirjat.. Tuottajavastuu laajenee Tuottajavastuun todetaan olevan kiertotalouden kivijalka. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2023 ilmestyy 18.12. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54
26 Smart Site – koska maa on arvokasta Eeva Vahtera ja Anna Railo ..................................................................... 68 Ampumaratojen ympäristölupaohje päivitetty – mikä muuttuu. vsk. 78 Kestäviä käytäntöjä AquaConSoilissa Aura Nousiainen, Juha Parviainen ja Nina Lehtosalo ...................... 34 Kiertotaloutta kahden vanhan kaatopaikan kunnostushankkeessa Jenni Haapaniemi, Tomi Pulkkinen ja Katariina Rauhala ............... 87. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 52 Maaperän tila, seurannan kehittäminen ja ohjauskeinojen toimivuus Teija Haavisto ............................................................................................. 64 PIMA-osaaminen kehittyy Suomessa Petri Heino, Maarit Joukainen, Ari Nygrén ja Freija Metsähalme .. 20 Elintarvikehuoneistoissa syntyvän jäterasvan, elintarvikejätteen ja hävikkiruuan keräys, jatkokäsittely ja hyötykäyttö Eveliina Turtiainen ja Liisa Routaharju ................................................. 63 Maaperädirektiiviehdotus – keskiössä maaperän tilan seuranta ja pilaantuneet maa-alueet Outi Pyy, Nina Lehtosalo ja Paula Perälä ............................................. 38 Vaskiluodon satamahankkeissa ruoppausmassat pääsevät kiertoon Markku Vähäkäkelä, Outi Hyttinen ja Tiina Vaittinen ...................... 82 Kirjaesittely: Pasi Nokelainen, Maailmanloppu peruttu – 7 väitettä kiertotaloudesta .............................................................. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 54. 48 Käytöstä poistettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden tutkimukset ja kehittämishankkeet Sanna Pyysing ja Kari Pyötsiä ................................................................. Mikko Attila, Henna Jylhä ja Outi Pyy ....................................................74 PIMA-kiertue edisti kuntien ja valtion ympäristöhallinnon yhteistyötä Aura Nousiainen ja Nina Lehtosalo ....................................................... vsk 7 • 2023 Tuottajavastuu laajenee, Kaarina Kärnä ..........................................4 EU:n akkuasetus voimaan – akkualalle isoja muutoksia Jouni Nissinen ................................................................................................6 Fortumin Carbon2X: Jätteenpoltosta uusi tapa kierrättää Tony Rehn .....................................................................................................10 Lahden kaupungin tekstiilipanttikokeilulla testattiin kannustinten vaikutusta poistotekstiilien kierrätysintoon Jenni Rahkonen, Maria Ansas ja Anu-Liisa Rönkä ..............................16 Muovia sisältävien kalastusvälineiden keräys käynnistymässä Niko Hänninen ja Jenni Ylä-Mella ......................................................... 58 Vuoden ympäristönsuojeluviranhaltijaksi valittiin Jatta Heikkinen Äänekosken kaupungilta ................................ 44 Ohjeistusta sedimenttien riskien ja kestävän kunnostuksen arviointiin Jani Häkkinen, Outi Hyttinen, Arto Itkonen, Outi Pyy ja Matti Leppänen .........................................................................................
Kuvat: Jouni Nissinen. Pitkällä aikavälillä asetus muuttaa merkittävästi monia akkujen valmistukseen, myyntiin, käytöstä poistoon ja kierrätykseen liittyviä toimintoja ja vaikuttaa akkualan toiminnan reunaehtoihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Uusi asetus laajenee kattamaan kaikenlaisten akkujen ja paristojen koko elinkaaren kehdosta hautaan uusien akkujen raaka-aineeksi tai korjattuna uudelleenkäyttöön. vsk. 6 Jouni Nissinen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö akkuasetusneuvottelujen vastuuvirkamies EU:n akkuasetus voimaan akkualalle isoja muutoksia EU:n akkuasetus astui voimaan 17.8.2023. Se korvaa vuoden 2006 akkuja paristodirektiivin
Jonkin aikaa keväällä 2022 vallitsivat täyssähköautojen ja ladattavien hybridien osalta täydet myyjän markkinat. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Toisaalta Ukraina on yksi akkuraakaaineita toimittavista maista, joten ei sähköinenkään liikenne ole immuuni globaalien tuotantoketjujen häiriöille. Kun tämän artikkelin kirjoittaja osti vähän käytetyn lataushybridin keväällä 2022, oli sillä koeajolta palattaessa jo kaksi ostajaa jonossa siltä varalta, ettei autosta välittömästi synny kauppoja. vsk. Akkuasetus – mitä ja miksi. 7 O n maailmanlaajuinen kehityskulku, että liikenne ja monet muut toiminnot sähköistyvät ja akut yleistyvät sähkövirran varastoina. Haittapuolena on, että akkumateriaalien tuotantoon, akkujen tuotannonaikaisiin teollisuusprosesseihin ja elinkaaren lopussa oleviin akkuihin liittyy merkittäviä saastepäästöriskejä, jos kaivostuotannon ympäristöasioista ei huolehdita tai akkujen valmistuksen tai kierrätyksen ympäristöriskejä ei oteta vakavasti. Kuluttajat heräsivät siihen, että liikennepolttonesteiden hinnat voivat nousta vielä jatkossakin, ja asia on jotenkin ratkaistava. Akkuasetuksen ympäristövaatimukset keskittyvät erityisesti sen lukuun II (Kestävyysja turvallisuusvaatimukset), jossa on mm. Esimerkiksi Maailman talousfoorumin ja Global Battery Alliancen mukaan akkujen kysyntä tulee 14-kertaistumaan vuodesta 2018 vuoteen 2030. Akkuasetuksen yhtenä tavoitteena on pitää tämä ennustettu kasvu ja sen ympäristövaikutukset hallittavina. Viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan synnytti kovan keskustelun fossiilipolttoaineiden asemasta liikennejärjestelmässä, kun hinnat nousivat nopeasti. Akkuihin tarvittava sähkö voidaan tuottaa päästöttömästi, ja toisaalta akkuja voidaan käyttää esimerkiksi tuulija aurinkosähkön tuotantovaihteluiden tasaamiseen. Akuilla on tärkeä asema ilmastonmuutoksen torjunnassa, kun pyritään saamaan tärkeimmät päästölähteet eli fossiilipolttoaineiden päästöt kuriin. Lisäksi pyritään parantamaan myynnissä olevien kertakäyttöparistojen laatua ja kaikkien paristojen ja akkujen keräystä ja kierrätystä sekä lisäämään niissä olevien arvokkaiden materiaalien talteenottoa ja uudelleenkäyttöä. Lisäksi luku VII käsittelee sosiaalisten ja. Kierrätysakkuja. Muun muassa tästä syystä Suomeenkin kohdistuu ulkomaista kiinnostusta akkuraaka-aineiden lähdemaana. säädökset eräiden haitallisten aineiden rajoittamisesta, akkujen hiilijalanjäljestä, kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoitteesta uusissa akuissa, akkujen suorituskykyvaatimuksista sekä vaatimuksista akkujen helpompaan vaihdettavuuteen laitteissa
Akkujen sisältämien muiden haitallisten aineiden osalta työtä tehdään REACH-kemikaaliasetuksen kehikossa. Hiilijalanjälki tulee kattamaan raaka-aineiden hankintaja esikäsittelyvaiheen, tuotannon, jakelun, oman sähköntuotannon ja elinkaaren lopun. Tämä antaa toivottavasti akkualan toimijoille riittävät mahdollisuudet valmistautua muutoksiin. Komission on myös laadittava arviointiraportti kertakäyttöparistojen kiellon hyvistä ja huonoista puolista vuoden 2030 loppuun mennessä. Akkupassiin tulee myös tieto, jos ajovoima-akku on ollut liikenneonnettomuudessa, joka voi vaikuttaa sen kuntoon. Pienemmistä akuista ja paristoista tullaan tarjoamaan käyttäjälle tietoa QR-koodipohjaisella järjestelmällä. asianmukaista huolellisuutta (due diligence), joka on EU:ssa laajemminkin keskustelussa asiaa koskevan uuden direktiiviehdotuksen myötä. Komission on määrä vuoden 2027 loppuun mennessä laatia Euroopan kemikaaliviraston avustamana kertomus akkujen ja niiden valmistuksen huolta aiheuttavista aineista. Tavoitteena on, että akut voidaan jakaa eri hiilijalanjälkiluokkiin käytössä olevien energiatehokkuusluokitusten tapaan. Haitalliset aineet akuissa Akkuasetus rajoittaa entistä tiukemmin akkujen sisältämää elohopeaa, kadmiumia ja lyijyä. Sen tulee sisältää laajasti tietoa, joka mahdollistaa akun korjaamisen ja kunnostamisen uudelleenkäyttöä varten. Sähköajoneuvojen ajovoima-akuille ja muille isoille akuille tulee vuonna 2027 käyttöön otettavaksi digitaalinen akkupassi. vsk. Tähän perustuen se valmistelee mahdollisia jatkotoimia. Tämän toimivuudesta komission on laadittava arvio vuoden 2027 loppuun mennessä. Asian yksityiskohdissa on komissiolla kuitenkin vielä niin paljon jatkovalmisteltavaa, että siirtymäajat ovat vuosien mittaisia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Myöhemmässä vaiheessa voidaan hiilijalanjäljeltään suurimpia akkuja alkaa sulkea markkinoilta. Akkupassi tulee käyttöön ajovoima-akkujen lisäksi kevyiden liikkumisvälineiden akuille ja yli 2 kWh:n teollisuusakuille. Akkuasetuksessa on pyritty huomioimaan teknologiset muutokset esimerkiksi siten, että Euroopan komissiolla on velvoite arvioida ja esittää muutoksia kierrätystavoitteisiin, jos jokin uusi materiaali yleistyy akuissa tai nykyisin käytössä olevasta luovutaan. Akkujen hiilijalanjälkilaskennasta Uudessa akkuasetuksessa otetaan sähköajoneuvojen ajovoima-akuille, yli 2 kWh:n teollisuusakuille ja kevyiden liikkumisvälineiden kuten sähköpotkulautojen akuille käyttöön hiilijalanjälkilaskenta (artikla 7 ja liite II). Huoli akkutuotannon kestävyydestä suuntautuu pääasiassa muualle kuin il. Luku VIII sisältää säädökset akkujen tuottajavastuusta ja tiukkenevista kierrätystavoitteista niiden elinkaaren päättyessä. Kaikki uudet vaatimukset otetaan käyttöön asteittain. Euroopan parlamentti esitti asetukseen lisättäväksi kansallista tai Euroopan laajuista panttijärjestelmää akuille ja paristoille pullojen tapaan. 8 ympäristövastuiden huomioimista akkumateriaaliketjussa, eli ns. Haasteena on erityisesti panttijärjestelmän kalleus ja pantillisten tuotteiden pitkäikäisyys – toisin kuin palautuspullo, paristo saattaa tulla käytetyksi vasta 10 vuoden päästä myynnistään ja olla sinä aikana siirtynyt toiseen päähän Eurooppaa tuotteen mukana. Erityisesti katodimateriaalit ja elektroniset komponentit, esimerkiksi akunhallintayksikkö ja turvayksiköt, on laskettava oikein, koska niistä voi tulla akkujen tai paristojen hiilijalanjäljen pääasiallinen aiheuttaja
Akkuala tulee lähivuosina kasvamaan nopeasti. Lisäksi liikenteen sähköistymisestä toivotaan apua liikenteen ilmapäästöihin, eli fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyvien haitallisten pienhiukkasten vähentämiseen. Raskaammat autot kuluttavat nopeammin teitä ja myös omia renkaitaan. vsk. Lopuksi – kansallinen näkökulma Akkuasetus on laaja kokonaisuus, ja monet sen toimeenpanon yksityiskohdat vaativat täydentävää kansallista sääntelyä, vaikka asetus määrittääkin tavoitteet ja toimenpiteet. Sähköauton pohja.. Kuten ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoi akkuasetuksen voimaantuloa kommentoidessaan: ”Suomi ei kilpaile kansainvälisesti sijainnilla tai hintatasolla, mutta me voimme tavoitella sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävää akkuklusteria.” Akkuasetuksen toimeenpanosta tiedotetaan valtioneuvoston hankeikkunassa: https:// ym.fi/hankesivu?tunnus=YM005:00/2023 Julkaistu akkuasetusteksti: https://eur-lex. Vaikka nämä eivät ole terveydelle yhtä haitallisia kuin fossiilipolttoaineiden pienhiukkaset, kuormittavat ne ympäristöä toisella tavalla, toki ilmastoa säästäen. Toisaalta sähköautojen akut ovat painavia, ja tällä hetkellä kehitys vie kohti yhä isompia sähköautoja. Koska akuissa käytetään paljon erilaisia harvinaisiakin mineraaleja, vie raaka-aineketju helposti huomion, samoin kuin käytöstä poistettujen akkujen synnyttämä jäteongelma materiaalien kierrätysja talteenottotavoitteineen. Tästä syntyy tiepölyä ja mikromuoveja. Sähköautojen on arvioitu parantavan ilmanlaatua varsinkin kaupungeissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. 9 mastovaikutukseen. Joku onkin todennut, että sähköautoilu ei pelasta maailmaa, mutta se pelastaa autoilun. Koska Suomessa on vahvaa osaamista akkualalla, täällä on lähdetty määrätietoisesti kehittämään kestävämpää akkuklusteria kotimaan ja koko Euroopan tarpeisiin. Toimeenpanoa varten on perustettu ympäristöministeriön johtama virkatyöryhmä. Jos tulevan kehityksen kestävyyteen haluaa vaikuttaa, se on tehtävä nyt. europa.eu/eli/reg/2023/1542/oj Artikkelissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan eivätkä välttämättä edusta ympäristöministeriön kantaa
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Ja vaikka jätteen määrä henkilöä kohti unionissa hieman laskikin viimeisen vuosikymmenen aikana, on sen määrä Euroopan ympäristöviraston mukaan edelleen kasvussa. Tony Rehn Fortum Recycling & Wasten Carbon2x-hankejohtaja Espoo Fortumin Carbon2X: Jätteenpoltosta uusi tapa kierrättää Jätteen määrä ja fossiiliöljyllä tuotetun muovin kysyntä kasvaa ympäri maailmaa. Fortumin ainutlaatuinen Carbon2X-hanke pyrkii kierrättämään jätteenpoltossa syntyvät savukaasut uusien materiaalien raaka-aineeksi. Kierrätystä on siksi syytä kasvattaa reilusti nykyisestä, mutta myös jätteenpoltolla on roolinsa – kaikkea jätettä kun ei voida kierrättää. 10 E uroopan unionissa syntyi vuonna 2020 asukasta kohti laskettuna noin 1 700 kilon verran jätettä – jos luvusta jätetään pois mineraalien louhinnasta syntyvä jäte – mikä on hieman enemmän kuin EU:ssa myytävän keskimääräisen auton paino. vsk. Kun talous kääntyy jälleen nousuun, tarkoittaa se myös jätemäärän kasvua, sillä talous ja jätteen määrä nousevat yleensä käsi kädessä. Se on iso summa. Se vähentäisi jätteenpolton päästöjä ja toimisi esimerkiksi muovin lähteenä.
Pelkkä varastointi on kuitenkin ongelmallinen: se vaatii varastointikapasiteetin jatkuvaa laajentamista, eikä se myöskään johda uuden materiaalin syntyyn. 11 Toisaalta jätteen käsittelyssä on otettu viime vuosikymmenen aikana tärkeitä askeleita eteenpäin. Vaarallisen jätteen kohdalla tavoitteena on poistaa vaaralliset aineet kokonaan materiaalikierrosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Tällöin haitaksi jäävät vielä prosessissa syntyvät savukaasut, josta noin 10 prosenttia koostuu ilmastolle haitallisesta hiilidioksidista. Jätteenpoltto ei ole päätepysäkki vaan uusi alku Jätteenpolttoa ajatellaan usein materiaalin päätepisteenä, vaikka sitä se ei suinkaan ole. Tällaista jätettä syntyy Euroopassa vuosittain noin 100 miljoonan tonnin verran. Ensiksi, tällöin jätteessä olevia raaka-aineita ei saada uusiokäyttöön. Kaatopaikkaus on suurta maapallon rajallisten resurssien haaskaamista – varsinkin EU:ssa, jossa käytetään jo nyt huomattavasti enemmän materiaalia kuin olisi planeetan kestokyvyn kannalta suotuisaa. Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätettiin noin 40 %, ja kaatopaikalle siitä päätyi alle 1 %, kun Euroopan tasolla noin kolmasosa jätteestä päätyy edelleen kaatopaikalle. Fortumilla Riihimäen jätteenpolttolaitoksemme lämmittää Riihimäkeä ja Hyvinkäätä sekä tuottaa sähköä laitoksen omaa käyttöä varten. Samalla vaikka kierrätys ja eri jätteiden erilliskeräys kasvaa, ei kaikkea jätettä kuitenkaan saada nykyisillä tavoilla kierrätettyä – näin on esimerkiksi ison osan arkisen sekalaisen yhdyskuntajätteen kohdalla. Kun esimerkiksi matkapuhelimia varten on kaivettava kallisarvoisia mineraaleja, on erittäin tärkeää varmistaa, että ne päätyvät uusiokäyttöön. Vuonna 2020 EU:ssa hieman yli puolet (59 %) jätteestä joko kierrätettiin (39,9 %), käytettiin rakennusaineena (12,7 %) tai energianlähteenä (6,5 %). Kaatopaikkauksessa on kaksi ongelmaa. Näin esimerkiksi pohjakuonaa voidaan hyödyntää maanrakennusmateriaalina ja metallit voidaan palauttaa raakaainekiertoon. Siksi on tarve keksiä tapoja, miten jo kerran hyödynnetyt resurssit saadaan säilymään käytössä mahdollisimman pitkään. Tässä suhteessa jätteenpoltto on huomattavasti parempi menetelmä, sillä sen avulla kierrätyskelvoton yhdyskuntajäte saadaan hyödynnettyä tekemällä siitä muun muassa sähköä, kaukolämpöä ja muuta raakaainetta. Energian ohella poltosta syntyvä tuhka ja polttokuonasta jäljelle jäävät metallit, mineraalit sekä suolat voidaan kierrättää uusiokäyttöön. Päästöjen talteenottoon on luotu viime vuosikymmeninä erilaisia ratkaisuja, kuten hiilen talteenotto ja varastoiminen (carbon capture and storage, CCS). Jos kierrätys ei ole mahdollista, jää vaihtoehdoiksi useimmiten kaatopaikkaus tai jätteen poltto. vsk. Tony Rehn.. Toisena ovat siitä syntyvät metaanipäästöt, jotka ovat ilmakehälle 80 kertaa hiilidioksidia haitallisempia
Hyvien ominaisuuksiensa vuoksi muovin tuotanto on maailmanlaajuisesti kasvanut joka vuosi 2000-luvulla ja muovin käyttö tulee talousjärjestö OECD:n mukaan nykypolitiikalla kolminkertaistumaan talousja väestönkasvun myötä. Tämä siitä huolimatta, että tiedämme vallan hyvin, kuinka muovin tuotantoon käytetään fossiilista öljyä. Siinä pilotoimme menetelmää, jossa otamme talteen jätteenpolttolaitoksessa syntyvät päästöt ja hyödynnämme niistä eroteltavaa hiilidioksidia uuden materiaalin, kuten muovin, raaka-aineena. Kyseessä on siis uudenlainen tapa kierrättää, jossa jätteeseen jo sisältyvä hiili hyödynnetään uudelleen. Pakkauksista sitä löytyy eniten, ja nykyisin leijonanosa – lähes 40 % – Euroopassa käytetystä uudesta muovista hyödynnetään pakkausmateriaalina, kun taas noin viidesosa päätyy rakennusmateriaaliksi. Taustalla on toisaalta pyrkimyksemme parantaa tätä kautta materiaalin kierrätystä ja vähentää jätteenpoltosta syntyviä päästöjä. vsk. Nykyään yleisin tapa on muovin mekaaninen kierrätys, jolla kerran tuotetut muovit saadaan pidettyä kierrosFortumin Riihimäen jätteenpolttolaitoksella keväällä 2022 toteutettu Carbon2x-pilotin ensimmäinen vaihe onnistui ottamaan talteen hiilidioksidia jätteenpoltosta syntyvistä savukaasuista ja valmistamaan metaania yhdistämällä hiilidioksidia ja vetyä.. 12 Tähän vastaamme Carbon2X-hankkeessamme, joka on niin kutsuttu hiilen talteenoton ja hyödyntämisen (carbon capture and utilization, CCU) ratkaisu. Samalla se tarjoaa uuden vaihtoehdon muoville, jonka tuotantoon ja käyttöön liittyy useita haittoja. Siksi on mietittävä, miten muovin käyttöä voitaisiin ensisijaisesti vähentää sekä samalla kehittää ratkaisuja tuottaa tarvitsemamme muovi mahdollisimman luonnonvaroja säästävällä tavalla. Muovi on monella tavalla materiaalina erinomaisen joustava ja monikäyttöinen, ja nykyisin on vaikea edes löytää tuotetta, josta ei jossain muodossa löytyisi muovia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54
Toinen vaihtoehto on biomateriaaliin perustuva muovi, joka on periaatteessa uusiutuvaa, sillä puuta voi kasvattaa lisää. Ja kun päästöt otetaan talteen, tekee se myös Riihimäen jätteenpolttolaitoksesta lähes päästöttömän. Tätä kautta päästään takaisin Carbon2X-hankkeeseen. Meidän on pitänyt pitkälti itse keksiä ja hioa teknologia huippuunsa yhdessä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. 13 sa mahdollisimman pitkään. Tähän asti tekemiemme tutkimusten perusteella hiilidioksidista tehtävä muovi on monikäyttöistä, ja se kelpaa niin pakkauksiin kuin leluihinkin. Kierrätyksen eteneminen on kuitenkin verkkaista: OECD:n mukaan muoviroskasta kierrätettiin maailmanlaajuisesti vuonna 2019 vain 9 %. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Kokeileminen on jossain määrin pakkokin, sillä vastaavaa teknologiaa ei maailmalta löydy. Vauhdin taustalla on ollut kokeileva lähestymistapamme: jokaisen vaiheen pitkäkestoisen suunnittelun sijasta olemme halunneet lähteä jo varhaisessa vaiheessa kokeilemaan rohkeasti eri toteutustapoja. Toisaalta biopohjaisen muovin kohdalla haasteena voi olla raaka-aineen riittävyys – etenkin, kun puuta tarvitaan akuutisti myös hiilinieluiksi. Nopeita tuloksia kokeilevalla lähestymistavalla Carbon2X lähti liikkeelle kolme vuotta sitten ja on edennyt huimaa vauhtia alun tilanteesta, jossa selvitimme, olisiko menetelmä edes teknisesti mahdollinen. vsk. Hankkeessa sekoitamme jätteestä polttamisella vapautuvaa hiilidioksidia päästöttömällä sähköllä tuotetun vedyn kanssa, mistä syntyy hiilivetyä, jota voidaan hyödyntää muovin, tai vaikka metanolin ja etanolin, raaka-aineena. Ensimmäisten Fortum Recycling & Waste alkaa pilotoida hiilidioksidipohjaisten muovien tuotantoa.. Tällä hetkellä olemme hankkeen toisessa vaiheessa, jossa pilotoimme muovin valmistusprosessia aina hiilidioksidin talteenotosta lopputuotteisiin saakka. Mekaanisesti kierrätetty muovi on lisäksi laadultaan heikompaa kuin uusi muovi – ja jälleen kerran osaa muovista ei voi järkevällä tavalla kierrättää uudeksi materiaaliksi
Pelkästään Euroopassa on 500 jätteenpolttolaitosta. Potentiaali on kuitenkin huomattavasti vain yhtä laitosta isompi. “Luulitko, että Suomi on kierrätyksen mallimaa. europa.eu/media/infographics/nearly40-percent-of-plastic/view Statista. “Global Plastics Outlook: Policy Scenarios to 2060”, 2022. vsk. Jos kaikkiin näihin laitoksiin saataisiin asennettua vastaavanlainen järjestelmä, voisi se auttaa vähentämään tarvetta uuden muovin tuotannolle – samalla, kun edistämme kierrätystä ja kehitämme aivan uudenlaisia materiaaleja hiilidioksidista. “Materials and waste”, 2023 https:// www.eea.europa.eu/en/circularity/ thematic-metrics/materialsandwaste Yle. Kaupallinen toiminta materiaalin tuottamiseksi Riihimäellä saattaisi käynnistyä vuosikymmenen lopussa. Ei ole, katsoo EU ja antoi Suomelle varoituksen”, 8.6.2023 https:// yle.fi/a/74-20035569 European Environment Agency. https://www.eea. https://www.oecd-ilibrary.org/ environment/global-plastics-outlook_ aa1edf33-en Nyt alkava pilotointivaihe on parivuotinen ja ensimmäiset muovinäytteet ovat odotettavissa jo loppukesästä 2024.. “Annual production of plastics worldwide from 1950 to 2021”, 2022. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Tähän on vielä matkaa, mutta Carbon2Xhankkeessa olemme päässeet jo nyt hyvään vauhtiin. ”Nearly 40 percent of plastic demand comes from the production of plastic packaging”, 19.1.2023. Lähteitä Eurostat. ”Waste statistics”, 2023 https:// ec.europa.eu/eurostat/statisticsexplained/index.php?title=Waste_ statistics#Total_waste_generation European Environment Agency. https://www.statista.com/statistics/ 282732/global-production-of-plasticssince-1950/ OECD. 14 muovinäytteiden odotetaan valmistuvan vuonna 2024
Monetra Oy on osallistunut aktiivisesti varhaiskasvatuksen haitattomien kemikaalien green deal -sopimuksen kriteerien kehittämiseen ja ottanut niitä käyttöön kilpailutuksissaan. ”Lämpimät onnittelut voittajille ja kiitos sitoumuksistanne. 15 Kestävän kehityksen toimikunnan sihteeristö, ympäristöministeriö, maaja metsätalousministeriö sekä valtion ravitsemusneuvottelukunta palkitsivat vuoden 2022 parhaimmat kestävän kehityksen sitoumukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Sitoumusten avulla jokainen toimija kansalaisesta yritykseen voi asettaa itselleen vaikuttavat tavoitteet ja toimet kestävän kehityksen edistämiseksi. YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä globaalisti vuosina 2016–2030. Tämänvuotiset palkinnonsaajat edustavat hienosti yhteiskunnallista vaikuttamista kestävän kehityksen alalla, kukin omalla tavallaan”, kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Eeva Furman sanoo. Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy puolestaan on sitoutunut vähentämään haitallisten kemikaalien käyttöä ja ruokahävikkiä. Yhteishyvä-aikakausmedia on tehnyt vuosina 2021–2022 kaikkiaan seitsemän ravitsemussitoumusta. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän sitoumus tähtää opiskelijoiden ja koulutuskuntayhtymän koko henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseen monipuolisin keinoin. Samalla voi tehdä oman kestävän kehityksen sitoumuksen. Lehdessä ja sen verkkosivuilla on parannettu julkaistavien reseptien ravitsemuksellista laatua ja ympäristökestävyyttä. Sitoumus2050 on verkkopalvelu, jossa kaikki yhteiskunnan toimijat voivat tehdä erilaisia vapaaehtoisia sitoumuksia tavoitteiden edistämiseksi omassa toiminnassaan. Lisäksi ympäristömerkkisitoumuksen kunniamaininnalla palkittava If Vakuutus on sitoutunut käyttämään ympäristömerkittyjä tuotteita, palveluita sekä yhteistyökumppaneita aina kun mahdollista. Erityisen ilahduttavaa on yritysten ja julkisten hankkijoiden halukkuus sitoutua vapaaehtoisiin green deal -sopimuksiin”, ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo. Sitoumus2050-palveluun tehdyt vapaaehtoiset sitoumukset ovat kestävän kehityksen toimikunnan ja sen yhteistyökumppanien keino kutsua kaikki mukaan edistämään kestävää kehitystä koko yhteiskunnassa. Lisäksi Ympäristömerkintä Suomi myönsi kunniamaininnan vuoden lupaavimmalle ympäristömerkkisitoumukselle. Valtioneuvoston kanslia Parhaimmat kestävän kehityksen sitoumukset palkittiin. Palkittavat edistävät toiminnallaan muutosta kohti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Sitoumus2050-palvelu kokoaa yhteen laajan joukon kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia edistäviä sitoumuksia ja ministeriöiden ja toimialojen välisiä green deal -sopimuksia. Senaatti on ahkerasti mukana sekä päästöttömien työmaiden että kestävän purkamisen green deal -sopimusten toteutuksessa. ”Sitoumus2050 -alusta on tärkeä osa Suomen kestävän kehityksen työtä. Vuoden 2022 vaikuttavimmat sitoumukset ja green deal -sopimukset palkittiin 5.10.2023 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan 30-vuotisjuhlavuoden päätapahtumassa, kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -seminaarissa. vsk. Olette mukana edelläkävijöiden joukossa. Tunnustuksen saivat Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä, PäijätHämeen Ateriapalvelut Oy, Monetra Oy, Senaatti, Arla, Yhteishyvä sekä If Vakuutus. Kaikkiin sitoumuksiin ja green dealeihin voi tutustua Sitoumus2050-palvelussa (www.sitoumus2050.fi). Arla on materiaalitehokkuuden sitoumuksensa puitteissa edistänyt pitkäjänteisesti materiaalitehokkuutta ja sitoutunut tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä
vsk. Ympäristökaupunki Lahti halusi kokeilla, vauhdittaako pieni kannustin tekstiilien kiertoa. Kokeilun tulokset ylittivät odotukset.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Tekstiilit ovat silti yksi vähiten kierrätetyistä jätelajeista. Jenni Rahkonen, ympäristökoordinaattori Maria Ansas, viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija Anu-Liisa Rönkä, viestintäpäällikkö Lahden kaupunki Lahden kaupungin tekstiilipanttikokeilulla testattiin kannustinten vaikutusta poistotekstiilien kierrätysintoon Tekstiilien kierrätyksestä tuli vuoden alusta entistäkin helpompaa, kun poistotekstiilien erilliskeräys alkoi koko maassa. Suomi oli hyvissä ajoin liikkeellä, tavoitevuosi keräyksen järjestämiseen koko EU:ssa on 2025. Vain yksi prosentti kaikesta tekstiilijätteestä menee tällä hetkellä kierrätykseen. Tekstiilikeräyksen vauhdittaminen on tarpeen, sillä tekstiilija muotiala aiheuttaa jopa kymmenen prosenttia ilmastopäästöistä maailmanlaajuisesti. Se on suunnilleen yhden muovikassillisen verran kangasta ja kuituja, jotka voisivat päätyä hyötykäyttöön. 16 T ekstiilikeräys tuli Suomessa pakolliseksi kunnille ja kaupungeille vuoden 2023 alusta. Suomessa jokaista asukasta kohden päätyy sekajätteeseen kolme kiloa poistotekstiilejä vuosittain
Keräyspiste toimi kaupungin oman palvelupisteen, Lahti-Pisteen henkilökunnan valvonnassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Kuva: Lassi Häkkinen.. Kokeilun aikana keräyspisteen volyymi viisinkertaistui muihin keräyspisteisiin verrattuna. Tehokkaan panttijärjestelmän ansiosta alumiinitölkkien palautusaste on jopa 97 prosenttia. Seudullisen jätehuoltoyhtiö Salpakierron kuudessa keräyspisteessä oli alkuvuoden 2023 aikana kerätty keskimäärin 420 kg poistotekstiiliä viikossa, mikä tarkoittaa Lahden kaupunki kokeili poistotekstiilien kierrätystä vastikkeellisella järjestelmällä. 17 Ympäristökaupunki Lahti kokeili tekstiilipanttia Lahden kaupunki halusi kokeilla, vauhdittaako pieni kannustin tekstiilien kiertoa. Tekstiilipantti-kokeilussa kaupungin keskustassa sijaitsevaan kauppakeskukseen perustettiin tekstiilien pop up -keräyspiste. Henkilökunta jakoi panttilipukkeita, vastasi asukkaiden kysymyksiin ja välitti tietoa tekstiilikierrätyksestä ja sen hyödyistä. vsk. Esimerkkinä toimi pullonpalautusjärjestelmä. Asukkaat saivat tuoda poistotekstiilinsä keräyspisteelle, ja yhtä muovikassillista vastaan sai kahvilipukkeen tai pääsylipun maauimalaan. Kierrätysvolyymi viisinkertaistui Kokeilu toimi yli odotusten: kierrätysvolyymi nousi viisinkertaiseksi muihin keräyspisteisiin nähden. Tuomalla kassillisen poistotekstiiliä pop up -keräyspisteelle sai vastineeksi kahvilipun tai maauimalan pääsylipun
Kolmas menestystekijä oli aktiivinen viestintä Lahden kaupungin ja yhteistyökumppaneiden kanavilla sekä paikallismediassa. Kaupunkilaiset ovat avainasemassa, jotta tekstiilikeräys saadaan toimimaan ja teollisuus saa neitseellisiä raaka-aineita korvaavia materiaaleja. Palaute kaupunkilaisilta oli myös positiivista. 18 yhtä laatikkoa kohden noin 70 kg. Tekstiilipanttikokeilun viikkotulos oli 350 kg yhdestä keräysastiasta, mikä on siis viisinkertainen määrä verrattuna aiempaan keskiarvoon. Pantti koettiin houkuttelevaksi, mutta yhtä tärkeää oli keräyspisteen sijainti keskeisellä paikalla asukkaiden päivittäisten kulkureittien varrella. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Se on suunnilleen yhden muovikassillisen verran kangasta ja kuituja, jotka voisivat päätyä hyötykäyttöön. Poistotekstiilejä pitää saada Jokaista suomalaista kohden päätyy sekajätteeseen kolme kiloa poistotekstiilejä vuosittain. Lahden kaupunki tilasi SIK Designinilta infograafisen tekstiilitaideteoksen havainnollistamaan poistotekstiilin numeraalista dataa.. Kokeilun yksi johtopäätös oli, että keveilläkin toimenpiteillä voidaan saada asukkaita aktivoitua ja ohjattua heitä kestävien tekojen ja valintojen suuntaan. vsk. Ympäristötyön edelläkävijänä Lahti on asettanut tavoitteekseen olla jätteetön kiertotalouskaupunki vuoteen 2050 mennessä. Kaupunkilaiset avainasemassa Tekstiilipantti on esimerkki arjen innovaatiosta, joka tähtää suoraviivaisesti jätteen vähentämiseen
vsk. Asiantuntijat arvioivat, että kierrätettyjen tekstiilikuitujen kysyntä tulee jatkossa kasvamaan räjähdysmäisesti. 19 teollisuuden prosessien alkupäähän, uusien materiaalien raaka-aineeksi. • Kaappeihin jää vain 3,9 kg. Kotitalouksille tulee jakaa tietoa kierrätyksen hyödyistä ja perustella, miksi kierrätys kannattaa. • Loput 3 kg poltetaan jätteenä.. Toistaiseksi materiaalin lajittelu on käsityötä, mutta esimerkiksi Lahden seudun LAB-ammattikorkeakoulussa kehitetään automatiikkaa materiaalien tunnistamiseen. Siellä siitä tuotetaan mekaanisten ja kemiallisten jatkoprosessien kautta tekstiilikuitua. Lahdessa on panostettu ympäristöasioista viestimiseen kaupunkilaisille jo pitkään. Polttamalla saadaan energiaa, mutta materiaalia ei saada talteen. Parasta olisi, jos neitseellisiä raaka-aineita voitaisiin korvata täysin kierrätetyillä. • Näistä uusiokäyttöön, esimerkiksi vaatekeräyksiin tai kirpputoreille, päätyy 4,4 kg. Tulevaisuuden tavoitteena on automatisoida kierrätystekstiilien lajittelua, jotta kierrätyskuituja voitaisiin käyttää entistäkin korkealaatuisempiin tuotteisiin. Suurin osa suomalaisilta kotitalouksilta kerätystä poistotekstiilistä päätyy LounaisSuomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) käsittelylaitokselle Turkuun. Osta vähän, käytä pitkään Kierrätyksen tehostaminen on olennainen osa kestävämpää tekstiilien käyttöä ja elinkaarta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. Suomalainen ostaa 11,3 kiloa tekstiilejä vuosittain. • Poistotekstiilejä kertyy siis 7,4 kg joka vuosi. Ilman kotitalouksia tehokas materiaalin keräys ei ole mahdollista. Asukkaiden yksi yleinen kysymys on, mihin kerätty poistotekstiili päätyy, ja mitä sillä tehdään. Sen hyödyt heijastuvat niin tekstiilintuottajamaiden oloihin, paikallisiin yrityksiin kuin ympäristöönkin kaikkialla pallollamme. Kuidusta voidaan valmistaa esimerkiksi lankaa, kankaita, vaatteita, kuitukangasta, pehmusteita, rakennusmateriaaleja ja sisustuselementtejä. Lakimuutos vuoden alussa kannusti tarttumaan ajankohtaiseen aiheeseen, jotta tekstiilikeräys saataisiin tehokkaasti käyntiin. Tällä hetkellä polttoon päätyy liikaa tekstiiliä, joka olisi oikein hyödynnettynä arvokasta raaka-ainetta uusille tuotteille. Samalla kun kiertotalous kehittyy, on tärkeää miettiä sitä, miten paljon ostaa tekstiilejä, miten niistä pitää huolta ja miten olemassa olevia tekstiilejä voi käyttää mahdollisimman pitkään. Lahden esimerkit osoittavat, että muun muassa kokeiluilla ja kannustavalla viestinnällä kaupunkilaisten kulutuskäyttäytymistä saadaan ohjattua kestävämpään suuntaan. Mihin poistotekstiili päätyy. Kaupungeilla on iso rooli asukkaiden aktivoimisessa, jotta materiaalia saadaan kerättyä tehokkaasti
Kertakäyttömuoveja ja kalastusvälineitä – näitä ovat rannoillemme päätyneet muoviroskat olleet edellisessä elämässään. Kyseessä on kalastusverkko, jonka pitäisi päätyä kierrätykseen, kun verkon parhaat päivät ovat takana. Myös Euroopan unioni on havahtunut tähän ongelmaan ja pyrkinyt Niko Hänninen, projektipäällikkö ja Jenni Ylä-Mella, tutkijatohtori Vesi-, energiaja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto Kuvat: Niko Hänninen Muovia sisältävien kalastusvälineiden keräys käynnistymässä Se on vahvempi kuin sidostesukka. Muoviroskan peittämät joet ja valtavat roskalautat avomerillä eivät ole arkipäiväisiä ilmiöitä Euroopassa, mutta myös meidän meristämme, järvistämme ja rannoiltamme löytyy muoviroskaa. Se vangitsee kaloja ja merinisäkkäitä kohtalokkain seurauksin, toisaalta se hajoaa erittäin hitaasti mikromuovia ympärilleen levittäen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2023, 54. SUP-direktiivi ja muovia sisältävien kalastusvälineiden tuottajavastuu Mikromuovit ovat olleet esillä viime vuosien aikana. 20 K uvat maailman merien ja jokien muoviongelmasta eivät hivele silmiä. Rantaroskien virallisissa seurannoissa löytyy toki muitakin artikkeleita, mutta nämä kaksi ensiksi mainittua ryhmää ovat suurimmat muoviroskan lähteet Euroopassa. vsk. Mutta mikäli se jää tähän käyttöympäristöönsä rikkoutumisen tai jonkin muun syyn takia, sen hyvät puolet muuttuvat haitallisiksi. Se kestää rasitusta sekä haastavia olosuhteita ja täyttää sille asetetun tehtävän niin merillä kuin sisävesilläkin. Vuoden 2025 alusta tämän pitäisi olla mahdollista Suomessakin.