Tuotamme asiakkaan tarpeeseen sopivat massojenhallinnan työkalut sekä massatalouslaskelmat. Toteutamme laadukkaita ja edustavia ympäristötutkimuksia, joihin perustuvalla riskienhallinnalla varmistetaan turvallinen ja terveellinen ympäristö myös tuleville sukupolville.. Älykkäitä kaupunkeja, sujuvaa liikkumista ja elämisen tiloja, joissa arki tahdittuu kestävälle pohjalle ja vastuullisille valinnoille. Sitä me Sitowisellä teemme. THE SMART CITY COMPANY WWW.SITOWISE.COM KIERTOTALOUDEN JA YMPÄRISTÖTUTKIMUSTEN ASIANTUNTIJA Ratkaisemme rakentamiseen, purkamiseen ja teollisuuden sivuvirtoihin liittyviä kiertotaloushaasteita
Lisäksi elintarvikealan toimijoiden on ensi vuoden alusta alkaen pidettävä kirjaa toiminnassaan syntyvän elintarvikejätteen määrästä ja käsittelystä. 044 752 0320 Santeri Selin, puh. hajuja eläinongelmia tai heikennetään polttolaitoksen tehoa märällä jakeella. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Lehden teemana on kemikaalit. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Prenax Oy ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Jätelainsäädäntö on uudistunut ja muutoksia on edelleen luvassa. Mutta jos ei lajittele, silloin pitää aivan itse huolen siitä, että hyödynnettäväksi kelpaavan jätteen mahdollisuudet hukataan kaatopaikalla tai polttolaitoksessa. Erilliskerättyä jätettä ei enää edes saa viedä kaatopaikalle tai poltettavaksi. Lisäksi tähän kirjanpitoon on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä myös arvio jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen kokonaismäärästä. Ja mitä vähemmän ruokahävikkiä meiltä tulee, sitä helpompaa lajittelu on. Ja jos on kyse biojätteestä, aiheutetaan samalla kaatopaikalle mm. Tämän pitäisi viimein lopettaa puheet siitä, että kaikki päätyy aina samaan laariin ja lajittelu on turhaa. Kaarina Kärnä Jätelainsäädäntö tukee nyt myös ruokahävikin vähentämistä. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2021 ilmestyy 20.12. Ympäristöministeriön AnnaMaija Pajukallio avaa artikkelissaan jätelainsäädännön tilannetta ja toteaa, että erityisesti biojätteen kierrätystä on lisättävä merkittävästi. (02) 630 4900, 040 745 1491 HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 58 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 90 euroa, vuositilaus 95 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Uudistuneenkin jätelainsäädännön myötä paljon on omissa käsissämme. vsk. Kun valmisteilla oleva jäteasetus tulee voimaan, on biojätteen erilliskeräys järjestettävä kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2022, ja lisäksi biojätteen erilliskeräys laajenee yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään heinäkuussa 2024. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh
vsk. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 6 Kiertotalouden läpimurto edellyttää arvomaailman muutosta Taina Nikula ...................................................................................12 Toivorikkautta tekstiileistä Ali Harlin .........................................................................................18 Kiertotalouden mahdollisuudet kaivosteollisuudessa Matti Vedenkannas ......................................................................22 Vastuullista liiketoimintaa tuhkasta Henna-Riikka Haikonen, Riina Tuominen, Tommi Tenhola, Samuli Joensuu ja Heikki Lounento ..........................................26 Puhtaista ylijäämämaista voi syntyä odottamattomia kustannuksia ilman ajantasaista valvontaa Riikka Salo ja Liisa Routaharju ...................................................30 Jätehuollon hiilijalanjäljen pienentäminen vaihtolavojen online-seurannan avulla Heini Koutonen ja Satu-Maria Jauhiainen ..............................36 Menestyvä kiertotalouspuisto vaatii tiivistä yhteistyötä, tehokasta viestintää ja taloudellista kannattavuutta Maiju Lahtinen ja Katri Luoma-aho .........................................40 Kiertotalouden mittaaminen Henna Tihinen ja Minna Pirilä ...................................................44 Kestävä kehitys ja vähähiilisyys – rakentamisen kiertotalouskoulutus vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin Meri Hietala ja Ulla-Mari Pasala ................................................46 Biodiversiteettistrategia ja PIMA-kunnostaminen Outi Pyy ja Matti Silvola ..............................................................50 Kuinka parannetaan riskinarvioinnilla vaarattomaksi todetun, haitta-aineita sisältävän maa-alueen imagoa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk 7 • 2021 Jätelainsäädäntö tukee nyt myös ruokahävikin vähentämistä Kaarina Kärnä .................................................................................. Aura Nousiainen ...........................................................................56 Lumitutkimus – näytteenoton haasteet ja opit Jessika Stolze ja Teppo Moisio ....................................................60 Kirjaesittely: Elisa Aaltola ja Birgitta Wahlberg (toim.) Me & muut eläimet ...................................................................67 Poimintoja ...................................................................................70. 4 Jätelainsäädäntö muutoksessa Anna-Maija Pajukallio ................................................................... 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 52
Muutokset eivät pääty tähän. Laissa annetaan kunnille, jätteen haltijoille sekä pakkausten tuottajille aiempaa selvästi tiukempia velvoitteita jätteiden erilliskeräykseen. Jätelakityöryhmä jätti mietintönsä syyskuussa 2019, mutta hallituksen esitys hyväksyttiin vasta maaliskuussa 2021. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma tuo mukanaan uusia avauksia myös tuleville vuosille.. järjestettävä ja kilpailutettava kotitalouksien erilliskerättävien Anna-Maija Pajukallio, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Jätelainsäädäntö muutoksessa Nykyaikaisen jätehuollon perustan loi vuonna 1994 voimaan tullut jätelaki – sekä Suomen liittyminen EU:hun. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. vsk. Muuttunut jätelaki vauhdittaa merkittävästi kiertotaloutta. Kuntien on mm. Erilliskerättyä jätettä ei enää saa viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi. Tämän lisäksi tarkoituksena on saada vielä tänä vuonna lausunnoille kaksi erillistä jätelain muutosluonnosta. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten. Vuoden 2011 kokonaisuudistuksen jälkeen jätelakia on muutettu yli 20 kertaa. 6 J ätelain viimeisin muutos (714 /2021) tuli voimaan heinäkuussa pitkän valmisteluvaiheen jälkeen. Tätä koskeva jätelain muutos hyväksyttiin heinäkuussa ja toimeenpanoa täsmentäviä asetusmuutoksia viimeistellään parhaillaan. Jätelainsäädäntö on sen jälkeen muuttunut, yksityiskohtaistunut ja sääntelyn piiri on laajentunut. Nyt loppusuoralla on EU:n ison jätesäädöspaketin toimeenpano. jätepaketin säädökset sekä sen lisäksi myös SUP-direktiivin, eli tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevan direktiivin (EU) 2019/904 vaatimukset tuotekielloista ja merkinnöistä. Lailla pantiin täytäntöön EU:ssa hyväksytyn ns
7 jätteiden keräys, tuottajien on korvattava kunnille tästä aiheutuvia kustannuksia ja pakkausten tuottajayhteisöjen tulee yhdistyä ”supertuottajayhteisöksi”. Jätedirektiivi asettaa Suomelle ja muille jäsenmaille kunnianhimoiset kierrätystavoitteet: vuonna 2025 Suomessa tulee kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Erityisesti biojätteen kierrätystä on lisättävä merkittävästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaisi viimeistään vuoden 2023 alusta. vsk. Konkreettisista eri toimijoihin kohdistettavista erilliskeräysvelvoitteista säädetään valtioneuvoston asetuksilla (jäteasetus ja pakkausasetus). Pakkausjätteiden kierrätystavoitteet kiristyvät asteittain nykyisestä 55 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kuntien järjestämien kuljetusten kilpailuttamisen kehittämiseksi ympäristöministeriö perustaa toimeenpanohankkeen yhteistyössä kuntien ja yritysten kanssa. Vaarallisten ja eräiden muiden jätteiden kulun seurannassa siirrytään sähköisten siirtoasiakirjojen käyttöön. Asetusluonnoksia viimeistellään parhaillaan ja ne annettaneen marraskuussa. Jätealan tietojärjestelmiä uudistetaan par. Lisäksi biojätteen erilliskeräys laajenisi yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään heinäkuussa 2024. Tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyistä huomattavasti tehokkaampaa lajittelua, sillä kierrätysaste on ollut viime vuosina 41–43 prosenttia (painosta). Kullekin pakkausmateriaalille on omat tavoitteensa. Muuttunut jätelaki tehostaa myös jätevirtojen seurantaa ja edistää jätealan digitalisaatiota. Tarkoituksena on esimerkiksi, että biojätteen erilliskeräys käynnistyisi kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2022 ja pienmetallijätteen ja pakkausjätteen erilliskeräys viimeistään heinäkuussa 2023. Toiminnanharjoittajien kirjanpitoja tiedonantovelvollisuuksiin tulee tiukennuksia
Markkinoille ennen ko. Tietopalveluilla parannettaisiin tiedonsaantia jätehuoltorekisteriin hyväksytyistä jätteen kuljettajista ja välittäjistä, tuottajavastuun hoitamisesta sekä vähennettäisiin tuottajavastuun osalta vapaamatkustamista. vähentää muoviroskaa ympäristössä ja erityisesti merenrannoilla. Mm. vsk. Haasteita on aiheuttanut myös komission myöhässä ollut täytäntöönpanotyö. Turvallisuusja kemikaalivirasto valvoo tuotekieltojen ja merkintävaatimusten noudattamista. Lokakuussa lausunnolle lähtevässä seuraavassa jätelain muutosluonnoksessa ehdotetaan muutoksia jätteen ammattimaisen kuljetustai välitystoiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin. Toimeenpano edellyttää muun muassa merkittäviä muutoksia jätelain tuottajavastuusääntelyyn. 8 haillaan vastaamaan jäteja kiertotalousalan moninaisiin tietotarpeisiin. Valmisteilla on myös kaksi muuta jätelain muutosta. Loppuvuonna lausunnoille on lähdössä SUP-direktiivin täytäntöön panemiseksi tarvittava jätelain muutosluonnos – pois lukien eräitä tuotteita koskevat tuotekiellot ja merkintävaatimukset, joista siis säädettiin jo voimaan tulleessa jätelain muutoksessa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa eräistä muovituotteista (771/2021). Jätelain mukaisen erilliskeräystä edellyttävän tuottajavastuun piiriin sisällytetään muovia sisältävät kalastusvälineet. Direktiiviin kuuluvat moninaiset tuotteet ja niitä koskevat velvoitteet on esitetty taulukossa 1. Direktiivi edellyttää toimia tuotteen koko elinkaaren parantamiseksi ja on melkoisen monimutkainen. Toimeenpanoa ei helpota, että osa tuotteista kuuluu useamman vaatimuksen piiriin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Velvollisuus kohdistettaisiin myös ulkomaalaisiin jätteen kuljettajiin ja välittäjiin, joiden toiminta ulottuu Suomeen. Myös tuottajarekisterin tiedoista perustettaisiin tietopalvelu, josta voisi tarkistaa tuottajarekisteriin merkityt tuottajat ja tuottajayhteisöt sekä niiden jäsenet. soveltamisalaan keskeisesti liittyvät muovituotteiden määrittelyä koskevat ohjeet saatiin vasta viime keväänä ja määritelmiin liittyy edelleen useita avoimia kysymyksiä. Lisäksi perustettaisiin uusi rekisteri jätteiden siirtoasiakirjatiedoista. Jätehuoltorekisteriä koskevassa tietopalvelussa julkaistaisiin jätteen kuljettajat ja välittäjät, joilla on oikeus harjoittaa ammattimaista jätteen kuljettamista tai välittämistä Suomessa. SUP-direktiivin tavoitteena on mm. asetuksen voimaantuloa saatettuja kiellettyjä ja merkitsemättömiä tuotteita voidaan edelleen laillisesti myydä. Lisäksi osalle direktiivin so. Suomeen perustettaisiin kaksi uutta julkista tietopalvelua
Neuvottelut ovat tämän osalta vielä kesken. Vuoden 2019 alussa voimaan tuli jätelain muutos (445/2018), jossa säädettiin hankintalaista poiketen kunnan jätehuollon alalla toimiviin kunnan sidosyksiköihin sovellettavasta ns. 9 veltamisalaan kuuluvia tuotteia säädetään kustannusvastuu tietyistä kuntien yleiseen käyttöön tarkoitetuilla alueilla toteuttamista jätehuoltotoimista ja roskaantumisen siivoamisesta. Direktiivin edellyttämistä yhden annoksen syömävalmiin ruuan elintarvikepakkausten ja juomamukien eli ns. ulosmyyntirajasta: markkinaehtoinen toiminta rajattiin kymmeneen. take away -pakkausten kulutuksen vähentämistoimista voidaan laatia joko vapaaehtoinen kunnianhimoinen green deal -sopimus tai ne voidaan sisällyttää lakiin. Kustannusvastuun toteuttamiseksi määriteltäisiin laissa ja sen nojalla tuoteryhmäkohtaiset korvaukset, jotka tuottajat vuosittaisin maksaisivat kunnille. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. vsk
komission esitys akkuasetukseksi. Aloitteiden myötä painopiste laajenee jätehuollosta ja tuottajavastuusta tuotesuunnitteluun eli koko tuotteiden elinkaareen. Joutomaa-alueelle Kangasalan Pakkalantielle istutettiin uutta metsää ilmakehän hiilidioksidin sitomiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kesäkuussa 2021 joutomaa-alueen Ympäristö ja Terveysmetsään istutettiin 100 puuta. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa www.ymparistojaterveys.fi Hiilikompensaatiossa puhutaan lisäyksellisestä metsityksestä. Se tarkoittaa sitä, että alueelle ei syntyisi metsää ilman panostusta. Yrityksessä käytettävä sähkö on tuulivoimaa. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma tuo mukanaan uusia lainsäädäntöaloitteita ja jätelaki avataan varmasti taas moneen kertaan. Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY:n kautta. Kun joutomaa muutetaan metsäksi, voidaan varmistua siitä, että luodaan aidosti uutta hiilinielua.. Luvassa on tänä vuonna myös jätteensiirtoasetuksen muutosehdotus, tuotepolitiikkaa koskeva aloite ja tekstiilistrategia. 10 prosenttiin vuoden 2029 loppuun saakka ja viiteen prosenttiin vuoden 2030 alusta alkaen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kesällä voimaan tullut jätelain muutos vaikuttaa jätehuollon toimintakenttään, minkä vuoksi ympäristöministeriö on käynnistänyt ennen lakimuutoksen valmistelua selvityksen kuntien jätehuoltoyhtiöiden sidosyksikkörajasta ja sen vaikutuksesta kilpailuneutraliteettiin. vsk. Tämä tarkoittaisi jätelain muuttamista ulosmyyntirajaa koskevien säännösten osalta. Sanna Marinin hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan ”kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntiraja pidetään 10 prosentissa 1.1.2030 alkaen”. Käsittelyssä on parhaillaan mm. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Hankintalain mukainen yleinen ulosmyyntiraja on viisi prosenttia tai 500 000 euroa. Pakkausja pakkausjätedirektiiviä koskeva muutosehdotus annettaneen ensi vuoden alkupuolella
Ammattilehden lukijakunta on yhteisö, jossa halutaan olla mukana.. Motivoitunut henkilöstö lukee ammattilehteä ja on kiinnostunut alaan liittyvistä asioista. 11 Tilaukset verkkosivulta:www.ymparistojaterveys.fi tai tilaukset@ymparistojaterveys.fi Ympäristö ja Terveys-lehti ympäristöalan ammattilehti TILAUSHINNAT 2021 (sis. 10 %). Painettu lehti Vuosikerta 75 € Kestotilaus 70 € Näköislehti 58 € Painettu lehti + näköislehti Vuosikerta 95 € Kestotilaus 90 € Irtonumero 12 € Puhtaamman huomisen ääni Ympäristö ja Terveys-lehti tukee työssä monipuolisella, ajankohtaisella ja luotettavalla sisällöllä ja saatua tietoa on sovellettavissa käytännön työssä. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. ALV. Lehti ylläpitää ammatillista osaamista
Kiertotalousohjelman tavoitteet herättivät keskustelua valmisteluvaiheessa ja myös lausuntokierroksella. vsk. Kiertotalouden strategista ohjelmaa oli valmistelemassa noin 200 kiertotalouden asiantuntijaa ja toimijaa, ja ohjelman pohjalta valtioneuvosto teki 8. Kyse on mittavasta systeemisestä muutoksesta, jotta me pystyisimme vähentämään ilmastopäästöjä sekä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteita luonnonvarojen kulutukselle ei ole ennen asetettu, ja osa piti tavoitteen asettelua hankalana ja osa puolestaan tavoitteita liian vaatimattomina. Keväällä hallitus hyväksyi periaatepäätöksen kiertotalouden tavoitteista ja toimista. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kiertotalouden edistämiseksi luodaan kannusteita, vahvistetaan markkinoita, lisätään osaamista, edistetään digitalisaatiota ja tuetaan kestävän kehityksen Taina Nikula, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Kiertotalouden läpimurto edellyttää arvomaailman muutosta Suomessa on tahtotila ja hype edistää kiertotaloutta. Mutta mitä kiertotalous oikeastaan on ja minkälaisia askelia Suomessa on suunniteltu. Kiertotalousohjelman tavoitteiden mukaan kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei saisi enää vuonna 2035 ylittää vuoden 2015 tasoa. huhtikuuta periaatepäätöksen kiertotalouden edistämisestä. Resurssien tuottavuuden pitäisi samassa ajassa kaksinkertaistua, samoin materiaalien kiertotalousasteen. Tavoite ei kata vientituotteiden valmistuksessa kuluvia luonnonvaroja. Muutosta ei tehdä muutamassa vuodessa ja se vaatii myös isoja muutoksia ajatteluun ja rohkeutta.. Periaatepäätöksessä muun muassa asetetaan tavoitteita luonnonvarojen kulutuksen vähentämiselle yhtenä ensimmäisistä maista maailmassa. Periaatepäätöksessä linjataan 18 keskeistä toimenpidettä, joilla ministeriöt yhteistyössä kuntien ja eri toimialojen kanssa sitoutuvat edistämään kiertotaloutta vuosina 2021–2024. 12 ”K iertotalous on Suomelle elinehto”, on Kiertotalouden strategista ohjelmaa valmistelleen ohjausryhmän puheenjohtaja ja työelämäprofessori Reijo Karhinen todennut useasti viimeisen vuoden aikana
Kiertotalouden nähdään yhdessä teknologisen kehityksen kanssa tarjoavan yksistään Euroopalle mahdollisuuden parantaa resurssien tuottavuutta jopa kolme prosenttia vuodessa ja lisätä bruttokansantuotetta noin 0,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Materiaalien, polttoaineiden ja ruoan tuotanto ja prosessointi aiheuttavat noin puolet globaaleista hiilidioksidipäästöistä ja yli 90 prosenttia luontokadosta. Kiertotalousohjelman toimenpiteet tuleville vuosille.. Kuva 1. Arviot kiertotaloutta tukevien globaalien markkinoiden arvosta liikkuvat sadoissa miljardeissa euroissa. Kiertotalous edistää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista Nykymenolla ei voi jatkaa. Lisäksi Kestävän kasvun ohjelmassa on suunniteltu suunnattavan teollisuuden kiertotalousratkaisuihin ja demonstraatiolaitoksiin 110 miljoonaa euroa. vsk. 13 mukaista ulkopolitiikkaa. Luonnonvarojen (fossiiliset polttoaineet, biomassa, metallit, mineraalit) käytön ennustetaan globaalisti yli kaksinkertaistuvan noin 90 miljardista tonnista 190 miljardiin tonniin vuoteen 2060 mennessä. Kiertotalouden toimenpiteillä neljän keskeisimmän materiaalin (teräs, muovi, alumiini, sementti) arvoketjuissa voitaisiin vähentää Euroopan teollisuuden hiilidioksidipäästöjä jopa noin puolella vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaisi materiaalien hallintaan liittyvien hiilidioksidipäästöjen massiivista kasvua ja toisaalta esimerkiksi korkeaan teknologiaan tarvittavien raakaaineiden niukkenemista
Rakennusja purkumateriaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään vähentäisi luonnonvarojen kulutusta. vsk. Tämän vuoksi on tärkeää, että kiertotalous, resurssiviisaus ja hiilineutraalius ovat tulevaisuuden kunnassa läpileikkaavasti mukana kunnan strategiassa ja johtamisessa. Kunnat ovat kiertotalouden avainpelaajia Kunnissa tehdään kiertotalouden näkökulmasta ratkaisevat ratkaisut ja investoinnit. Ministeriöiden toive on, että keskeiset sektorit ja yritykset sekä kunnat ja maakunnat lähtisivät mukaan suunnittelemaan vähähiilistä kiertotaloussopimusta ja myös toteuttamaan sitä. Vähähiilinen kiertotaloussopimus on kansainvälisestikin mielenkiintoinen avaus. Tavoitteen asettelussa on tarkoitus myös ottaa huomioon hiilineutraalisuustavoite sekä tavoite hidastaa luontokatoa. Lausunnoilla oleva ehdotus kaavoitusja rakentamislaiksi ohjaisi rakentamista vähähiiliseksi ja toisi kiertotalouden periaatteet osaksi rakentamisen ketjua. Suomessa on muun muassa mielenkiintoisia hukkalämmön ja -energian talteenottoratkaisuja, biokaasuun perustuvia energiaja joukkoliikennekokeiluja sekä muutamissa kaupungeissa maamassakoordinaattoreita. Rakennukset olisi suunniteltava pitkäikäisiksi, monikäyttöisiksi sekä helpommin korjattaviksi. Arvioinnin pohjalta kukin toimija asettaa omat tavoitteet ja toimenpiteet, joihin ne sitoutuvat osana Vähähiilisen kiertotalouden sopimusta ja jotka tukevat Oy Suomi Ab:n tavoitteita. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Prosessissa määritellään vaikuttavimmat toimenpiteet kehitettäviksi ja toteutettaviksi. Tarkoitus on, että vähähiilinen kiertotaloussopimus auttaa eri toimialoja ja alueita laatimaan ja päivittämään omia suunnitelmiaan sekä tunnistamaan ja vauhdittamaan kaikkein vaikuttavimpia kiertotaloustoimia. Kiertotalousohjelman luonnonvarojen kulutusta koskevien tavoitteiden saavuttamista on tarkoitus kirittää solmimalla sopimus vähähiilisestä kiertotaloudesta, johon kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden toivotaan liittyvän omilla sitoumuksillaan. Teknologiateollisuus Suomessa on arvioinut, että kiertotalouteen on linkittynyt jopa 80 prosenttia teollisuuden päästövähennysmahdollisuuksista ja toisaalta se tarjoaa useiden miljardien vuotuisen liiketoimintapotentiaalin. 14 Suomessa teollisuus voi vähentää kiertotaloustoimenpiteillä hiilidioksidipäästöjään noin 2,6–5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalous ja luontopohjaiset ratkaisut eivät kuitenkaan ole vielä valtavirtaa tai lyöneet läpi investoinneissa tai yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitteena on myös käynnistää vähähiiliseen kiertotaloussopimukseen lähtevien julkisen sektorin toimijoiden kanssa kokeiluja. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan Suomen bruttokansatuote kasvaa 1,7 miljardia euroa ja luo Suomeen 5000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita tarvitaan näyttämään suuntaa, mutta myös luomaan muutosaskelia yhdessä. Vähähiilinen kiertotaloussopimus Oy Suomi Ab:lle. Rakentamisessa ei ole vielä yksinkertaista käyttää kierrätettyjä materiaaleja, rakennuksia ei suunnitella muunneltaviksi ja nykyisiä rakennuksia puretaan liian helposti uusien tieltä. Vaikuttavampien toimien toteuttamiseksi on tarkoitus koota osaajien verkosto tai osaamiskeskus, joka tarjoaa työkaluja, etsii sopivia rahoituslähteitä sekä auttaa pullonkaulojen ratkomisessa. Olennainen osa sopimusta on vuoden 2022 aikana toteutettava skenaarioprosessi, jossa sopimukseen mukaan lähtevät organisaatiot yhdessä tutkimuslaitosten kanssa suunnittelevat polkuja resurssipihiin ja hiilineutraaliin tulevaisuuteen
EU:n Kiertotalouden toimintasuunnitelmassa komissio on linjannut, että tulevaisuudessa julkisille hankinnoille asetettaisiin pakollisia vähimmäiskriteereitä ja -tavoitteita. Julkinen sektori voi hankkijana vaikuttaa myös markkinoihin, kiertotalousratkaisujen valtavirtaistumiseen ja jopa säästää rahaa. Suunnitelmissa on mm. Siirtyminen tuhlailevasta kertakäyttökulttuurista luonnonvaroja säästävään talouteen tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia toimintamalleja, Kuva 2. alueellisten muutosagenttien, kehittäjäryhmien sekä green deal -sopimusten avulla. käynnistää ensi vuonna KEINO-Akatemia kiertotaloushankintojen vauhdittamiseksi sekä pilotti innovatiivisten kiertotaloushankintojen testaamiseksi. Kiertotalouden onnistumisen avaimet Perinteisin väärinymmärrys on se, että kiertotalous olisi vain sitä samaa vanhaa kierrättämistä. Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. 15 ja kehittäisi materiaalien jälkimarkkinoita. Se on toki sitäkin, mutta myös paljon muuta. Suomessa Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamisverkosto (KEINO) tukee ja auttaa julkisia hankkijoita kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämisessä mm. vsk
Global Resources Outlook. Tämä edellyttää painopisteen siirtämistä tuotteiden ja ratkaisujen suunnitteluun sekä entistä kattavampaa ja avoimempaa tiedon jakamista. Uusi suunta. Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta. ym.fi/kiertotalousohjelma Kiertotalouden vaikutukset työhön ja osaamiseen. vsk. Lisäksi valmistellaan ehdotusta ekosuunnitteludirektiivin laajentamisesta ympäristön kannalta keskeisiin tuoteryhmiin. Liikkuminen palveluna on jo tutumpi toimintamalli, mutta materiaalit palveluna on rohkeampi tulevaisuuden visio. Eri alojen ennakointikatsaukset ovat nostaneet muutamia taitoja, joita me tulevaisuudessa tarvitsemme. Sitran työpaperi 3/2021. Uudet työt edellyttävät oppimista ja uusia taitoja: tulevaisuudessa jokaisen ammattilaisen työtehtävästään riippumatta pitäisi pystyä soveltamaan työssään kiertotalousajattelua. Kiertotalous nojaa palveluihin. 16 vahvuuksia ja liiketoimintaa, joka luo myös työpaikkoja. COM (2020) 98 final. Malli pienentäisi lyhyen aikavälin tuloja, mutta takaisi jatkuvan tulon pidemmällä aikavälillä ja kannustaisi kestävämpään käyttöön. Kehitys tukee kiertotaloutta, sillä esimerkiksi uudelleenvalmistuksen arvioidaan yleisesti säästävän 50–85 prosenttia energiasta uuden tuotteen valmistukseen verrattuna. Tuotteiden tutkimus ja kehitys, suunnittelu, korjaaminen, huoltaminen, jakaminen ja kierrättäminen tarvitsevat erilaisia palveluita tuekseen. huollettavuudesta ja korjattavuudesta. huoltoja korjaustaidot, ongelmanratkaisukyky, digitaidot ja palvelumuotoilu. Toisaalta tarvitaan muutos koko koulutusjärjestelmässä ja työpaikoilla, ja toisaalta nopeita erityistoimia kiertotalouden kannalta tärkeimmillä toimialoilla, kuten tekniikan, energian, kemianteollisuuden ja liiketalouden aloilla. Mutta yhtä lailla me, jotka olemme työelämässä, tarvitsemme osaamisen päivittämistä ja uudenlaisia taitoja ja tietoja pysyäksemme muutoksessa mukana. EU:ssa keskustellaan digitaalisista tuotepasseista sekä vaatimuksista määritellä tuotteiden suunnittelulle ja tuotekehitykselle kiertotaloutta tukevia vaatimuksia mm. Jotta arjestamme tulee kestävämpää, uuden sukupolven tuotteet tulee suunnitella pitkäikäisiksi, korjattaviksi ja huollettaviksi. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. Tutkijoiden visioissa kaivosyhtiöt liisaisivat tulevaisuudessa malmeja myymisen sijaan ja digitalisiin teknologioihin perustuvan jäljittämisen avulla älymateriaalit palautuisivat takaisin alkuperäiselle tuottajalleen ensimmäisen elinkaarensa päätteeksi. Näitä ovat mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kiertotalouden akuuttina haasteena on osaajapula. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisuja 25/2016. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan systeeminen muutos koko yhteiskunnassa. Teollisuudessa digitaalisia työkaluja hyödyntävät palvelumallit, modulaarinen suunnittelu ja uudelleenvalmistus voivat vahvistaa yritysten kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Sitra julkaisi keväällä 2021 raportin kiertotalouden yhteiskunnallista vaikutuksista ja sen mukaan siirtyminen kiertotalouteen luo uusia työpaikkoja, mutta osa työpaikoista todennäköisesti katoaa ja useimpien töiden sisältö muuttuu. Toisaalta tuotteiden kiertotalouden mukaisen suunnittelun rinnalla tarvitaan kokonaisten arvoketjujen ja systeemien rukkaamista tukemaan kiertotaloutta. Kiertotalousohjelman sivut linkissä www. Tuotteiden suunnittelussa pitäisi tapahtua iso muutos. Lisätietoa International Resource Panel (2019). Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjemaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:1.
”Se, että valmistussektori voisi valita uusiomuovin tai uusiutuvan muovin sekoitevelvoitteensa täyttötavaksi, irrottaisi tehokkaasti tuotantoa fossiilisesta raaka-aineesta. Jos toisesta on pulaa markkinoilla, kuten nyt, valinnan mahdollisuus takaisi useamman vaihtoehdon ja paremman toimitusvarmuuden kaikissa tilanteissa. Uusiomuovin tuoteryhmäkohtainen vaihtelu ja käyttömahdollisuudet ovat hyvin isoja. Monet jäljitettävyysasiat ja muutokset ovat samoja molemmissa, joten ne voitaisiin tehdä yhdessä. Nämä kehittyvät oikeaan suuntaan nyt kiihtyvällä tahdilla muun muassa kemiallisen muovin kierrätyksen kautta.” Muoviteollisuus ry esittää, että vuoden 2030 30 %:n minimikierrätyssisällön rinnalle EU:ssa nostetaan uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettu muovi. ”Tämä on vahva ja vastuullinen avaus muovialalta itseltään, ja sen tekninen toteutus on jo alkanut”, sanoi Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä 29.9.2021 puhuessaan alan ekstruusiopäivillä Espoossa. vsk. Muoviteollisuus ry Muoviteollisuus tukee tavoitetta kierrätysmuovien ja uusiutuvien raaka-aineiden lisäämisestä Kuva: Pexels.. Näin tärkeät, kehittyvät materiaalilinjat saisivat hyvää vauhtia kohti vähähiilistä tulevaisuutta.” ”Suomen muoviteollisuuden yrityksillä on valmiutta sekä uusioettä uusiutuvasta raakaaineesta valmistettujen muovituotteiden valmistukseen. Tavoitteeseen pääseminen vaatii aivan uusia kierrätystekniikoita ja toimintamalleja nykyisten rinnalle. Joka kymmenes muovikilo alkaa olla kierrätettyä. ”Uusiomuovin suosio kasvaa ja tuotteita tulee koko ajan lisää. Rajoitteita on yhä paljon raivattavana. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Kaikkiin käyttökohteisiin kierrätysmuovia ei ole mahdollista nykyisillä tuotesäädöksillä ja tekniikoilla mahdollista edes laittaa. 17 Euroopan muovien tuottajat tukevat muovipakkauksiin 30 %:n kierrätysmuovisisältöä eli uusiomuovia vuoteen 2030 mennessä koko EU:n alueella. Pakkauksissa, etenkin elintarvikepakkauksissa, toistaiseksi vain osaa muoveista voidaan käyttää kierrätettynä. Näitä asioita ja valintoja käydään päivittäin alalla läpi asiakkaiden kanssa, jotta varmasti löydetään oikea muovi oikeaan käyttöön”, sanoo Vesa Kärhä
Nopeutettu tuotekierto lisää ostotapahtumia ja samalla sitä tarjoavan yrityksen liikevaihtoa. Toisaalta lisääntynyt materiaalin kulutus lisää ympäristön kuormitusta niin kasvihuonekaasujen, veden likaantumisen kuin maaperän köyhtymisen osalta. vsk. Muutos on tapahtunut varsin lyhyellä ajalla yleisen elintason ja kulutuksen noustessa. Samalla kun käsittelemme tekstiilien uuden tulemisen, huomaamme miten perustarpeiden varaan voi rakentua kestävä mahdollisuus. Kuinka näin pääsi käymään. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Näillä ehdoilla myös alan tuotantotoiminta länsimaissa on kutistunut. Jotta tämä johtaa myös voitolliseen liiketulokseen, se merkitsee kilpailua edullisella hinnalla ja lopulta myös tuotteen heikennettyä laatua. Toiminta pysyy kannattavana, kun kuluttaja maksaa huomaamatta yksittäisestä käyttökerrasta enemmän. Vastineeksi hän saa uutuuden unelman, mutta vain varsin vähän laatua vastineeksi rahoilleen. Kertomus käsittelee sitä, miten menetyksen apatia voi vaihtua luovaksi innostukseksi. Käsitys vaatteen merkityksestä muuttui nopeasti alkaen 50-luvun lopusta ja kiihtyen Ali Harlin, professori VTT Toivorikkautta tekstiileistä Tämä artikkeli kertoo Suomen tekstiiliteollisuuden murroksesta ja tekstiilialan tulevaisuusvisiosta. Vielä 60-luvulla pohjoismaissa tuotettiin teollisesti merkittäviä määriä vaatteita, mutta viimeistään Neuvostoliiton kukistuminen johti ompelevan vaatteiden kokoonpanon romahtamiseen myös Suomessa. Kuvat: VTT. 18 P ikamuodin innovaatio on siinä, miten saamme ihmiset ostamaan yhä uudelleen samoja tuotteita vaihtamalla vaateiden ulkoasua ja luomalla aivan uusia tarpeita. Toimiakseen kierto vaatii myös tinkimistä tekstiiliteollisuuden työoloista ja -ehdoista
Massatuotteet olivat siirtyneet vaatekaupan ja edelleen supermarkettien tuonnin varaan. Pelkkä viherpesu ei enää riitä vaan vaaditaan todellista läpinäkyvyyttä. 19 kulutusyhteiskunnan ja populäärikulttuurin mukana. Nettikaupan syntyminen on paitsi lisännyt tekstiilikauppaa, se on lisännyt myös kritiikkiä koko alaa kohtaan. Valmistava teollisuus oli siirtynyt kohti teknisiä tekstiilejä ja työvaatevalmistusta. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. Rajoitetun kulutuksen jälkeen esiin astui ylellinen muoti ja edelleen rennompi farkkukulttuuri, jonka aikaa elämme pitkälle edelleenkin. Tälle ajalle on tyypillistä ympäristökysymysten tiedostaminen alkaen ilmastonmuutoksesta ja jatkuen ympäristön likaantumiseen. Jokaisella sukupolvella on oma arvopohja. Valmistus oli suurelta osalta ulkoistettu ja yrityksissä oli lähinnä kaupallista ja suunnittelevaa henkilökuntaa. Kiinnostus kohdistui uusiin teknologioihin, kuten puettavaan elektroniikkaan tai funktionaaliseen pukeutumiseen. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä tekstiiliteollisuus oli muuttunut rakenteeltaan merkittävästi. Hetken näytti siltä, että tekstiiliteollisuus olisi ajettu alas. Kuitenkin perustarpeiden tyydyttämiseen tarvittavat tuotteet eivät koskaan häviä ja niiden kohdalla palataan aina olennaiseen eli kestävyyteen ja turvallisuuteen. Näiden tuotantomäärät ja myynti eivät kuitenkaan korvanneet aiempaa ja edessä oli suuri murros. Vaateiden valmistamisesta oli jäljellä vain muutamia huippubrändejä. Tutkimus ja kehitys perinteisen tekstiiliteknologian osalta hiipui. Samaan aikaan kivijalkakauppa on ajautumassa ahdinkoon. Vastuullisuutta tuotantoon Kestävyysvaje syö markkinaa. Arvostusten muutos näkyy myös laajemmin koko tekstiiliteollisuuden toimintatapojen hyväksyttävyyden arvioinnissa. Myös ensimmäisiä käytännön tekoja on nähty kestävien ja kierrätettyjen raaka-aineiden käytön, käytettyjen tuotteiden myynnin ja vastuullisen valmistuksen suhteen. Vaateiden merkitys muuttui päivittäisestä välttämättömyystuotteesta kohti oman persoonallisuuden ilmaisua ja edelleen julkaisualustaksi. Arveluttavat raaka-aineet ja epäeettiset tuotantoketjut ovat liiankin yleisiä ja niistä epäillään helposti kaikkia toimijoita, jollei ole selkeästi Ali Harlin.. vsk. Brändit joutuvat miettimään toimintatapaansa ja siihen perustuen muutaman viimeisen vuoden aikana on saatu useita lupauksia
Mikromuoviin on tarjottu ratkaisuksi biohajoavia kuituja, kuten PLA, mutta ne eivät ole saaneet jalansijaa GMO ja hajoamisnopeuteen liittyvien haasteiden takia. Kestävyys voikin olla uusi kilpailutekijä, jopa uusi normaali eli uusi musta. Näille ongelmille on tarjottu ratkaisuksi kestävämmin viljeltyä puuvillaa, mutta myös sen saatavuus on rajallinen. 20 mahdollista osoittaa muuta. Vaatetuksen käyttöarvo määräytyy sekä haluttavuuden että käyttökunnon kautta. Kuinka kauan näin jatkuu, riippuu tietenkin siitä, onko vastuullisia tuotteita saatavissa helposti ja laajasti. Siis kestävyyden kannalta on pyrittävä tuotteisiin, jotka kestävät aikaa tyylillisesti ja teknisesti. Seuraava vaihe on luopua tekstiilin poltosta pääsääntöisenä jätteenkäsittelymenetelmänä. Tällainen tuote on myös kuluttajan kannalta edullinen. Massasta positiivinen erottuminen muovaa markkinaa. Tekstiilien tärkein raaka-aine nykyisin on fossiilinen polyesteri, joka on myös tärkein mikromuovin lähde. Myös polyesterin kemiallista kierrätystä on viritelty, mutta sen teollinen merkitys on vielä vähäinen. Puuvilla on erittäin haluttu raaka-aine, mutta sen saatavuus on rajallinen. Nyt keskustelaan lähinnä tuottajavastuun mukaan ottamisesta tekstiilien kierrätykseen. Suomi on erittäin aktiivinen tällä saralla. Polyesterissä käytetään lisääntyvästi kierrätysmateriaaleja, jotka ovat peräisin esimerkiksi vanhoista juomapulloista. Puuraaka-ainetta on arvosteltu maankäytön, hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden haasteista, mutta verrattuna puuvillan tuotantoon sellu on askel oikeaan suuntaan. Tuottei. Huonoista raaka-aineista on haastavaa valmistaa tyylikkäitä vaatteita. Toisaalta jos tuote on yhtä aikaa vastuullinen ja kestävä, sen korkeampi hinta on helpompi hyväksyä. Tämä on suurimpia murroksia teollisen tekstiilituotannon historiassa, ja tulee vaikuttamaan suuresti tekstiilien arvoketjuihin. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2021, 52. vsk. Ympäristöön tällä on vaikutusta jo nyt, sillä orgaanista jätettä ei saa ajaa kaatopaikalle. Raakaainepohja parantaa tekstiilien kestävyyttä noin kolmanneksen, mutta sen lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös tekstiilien värjäykseen, viimeistelyyn ja huoltoon. Vastuullinen tuotanto voi myös näkyä tuotteen hinnassa. Suomi on siirtymässä käytettyjen kuluttajatekstiilien keräykseen kaksi vuotta muuta Eurooppaa aikaisemmin, jo vuonna 2023. EU on asettanut tavoitteet tekstiilien kierrätykselle ja poistotekstiilien keräykselle. Sanotaan myös, että muoti vaihtuu mutta tyyli säilyy. Mikään näistä ei kuitenkaan poista biohajoamattoman tekstiilipölyn ongelmaa. Selluvajetta voidaan korjata hyödyntämällä puupohjaista sellua, jota vapautuu uuteen käyttöön painopaperien käytön vähetessä. Suurin rajoite puuvillan viljelylle ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt, jotka aiheuttavat niin sanotun selluloosakuituvajeen. Huomiota herättänyt poistotekstiilien päätyminen kolmansiin maihin on myös päätymässä tiensä päähän: useat maat ovat jo kieltäneet jätteen tuomisen. On syntynyt myös teknologioita, joissa voidaan hyödyntää kierrätysmateriaaleja kuten vanhoja vaatteita, kierrätyspaperia tai maatalouden sivuvirtoja. Vastuulliseen tuotantoon voi ohjata myös lainsäädäntö. Uusi suomalainen suunnittelijapolvi on erittäin osaava ja tietoinen kestävyydestä. Vain tekstiilien kestävyys mahdollistaa uudelleenkäytön ja korjaamisen. Useita kestäviä teknologioita valmistaa tekstiilikuituja paperisellusta on esitelty viimevuosina. Kestävyyttä kulutukseen ja kierrätykseen Laatu ja tyyli kuuluvat yhteen. Toisaalta puuvillan tuotanto on vahvasti luontoa rasittavaa suuren makeanveden ja viljelykemikaalien tarpeen takia