lehden tilaushinnoista (sis. 10 %). 5. alv. 8. Irtonumero 10,(sis. alv. 10 %). vsk. 2. Opiskelijat -50% norm. 3 www.ymparistojaterveys.. 24 %). 6. 3. 16.1.2017 13.2.2017 20.2.2017 20.3.2017 20.3.2017 20.4.2017 24.4.2017 22.5.2017 14.8.2017 11.9.2017 18.9.2017 16.10.2017 16.10.2017 13.11.2017 20.11.2017 18.12.2017 Ympäristö ja Terveys VUOSI 2017 Ympäristöterveys Meluntorjunta Ympäristöalan hallinto – säädäntö ja ohjaus Vesiensuojelu, vesihuolto Rakennusterveys Ympäristöriskien hallinta Jätehuolto, kiertotalous, pilaantuneet maat Ympäristöteknologia 1. Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot löydät: Tilaushinnat 2017 Vuosikerta 72,(sis. Kestotilaus 67,(sis. ajankohtainen ympäristöalan ammattilehti TEEMA AINEISTOPÄIVÄ ILMESTYMINEN * tämä lehti Meluntorjuntapäivien luentomateriaalina Jyväskylän Paviljonki 22.-23.3.2017. alv. vsk. 4. 10 %). 48. alv. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. 7
Koska polttokapasiteetista on pulaa muuallakin Suomessa, jätettä toimitetaan mm. Paperit ja kartongit menevät yhteen ja samaan astiaan. Vaasa ei pysty enää ensi vuonna ottamaan vastaan Porin seudun sekajätteitä vaan niille on löydettävä uusi paikka. J os kuluttajat lajittelevat jätteensä oikein, sekajätettä syntyy todella vähän. Ruotsiin ja Viroon. vsk. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Eevastiina Veneranta Puh. Energiajäte poltetaan Kauttuan ja Kaanaan lämpövoimalaitoksissa, ja sekajäte Vaasassa Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa. 0400 593 273 Toimittaja Pertti Forss Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. 4 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Poltettavaksi päätyi saman astian kautta sekä entinen energiajäte että sekajäte. Biojätteelle, lasille ja metallille on kaikille omat astiansa kuten Helsingissäkin. P orissa jätekatoksemme astiakattaus on erilainen. Lisäksi uutuutena olimme saaneet keräysastian pakkausmuoveille. Lähijäte paras jäte. (02) 630 4900 Erikoistoimittaja Tapio Välikylä Puh. Tässä tilanteessa lajittelu on aito ekoteko, jotta sekajätteen määrä ei paisu eristä, jotka voidaan hyödyntää lähempänäkin. (02) 630 4900 Faksi (02) 630 4939 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Eija Lindroos Puh. Muovinkeräystä ei vielä ole. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 24 %) ISSN 0358-3333 Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Suomen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Ympäristö ja Terveys-lehti M uutin elokuussa Helsingistä Poriin. Helsingissä taloyhtiössämme oli omat jäteastiansa biojätteelle, kartongille, paperille, metallille, lasille sekä Vantaan jätevoimalaan menevälle jätteelle. Asuinpaikan myötä muuttui myös jätteiden lajittelu. E hdin miettiä, kuinka järjetöntä on kuljettaa sekajätettä Vaasaan 200 kilometrin päähän, kun paljastui, että pahempaakin voi olla luvassa. Kaarina Kärnä Jätekatosten paikalliset erikoisuudet
Jätekatosten paikalliset erikoisuudet Kaarina Kärnä ..................................................................................2 Katsaus jätealan lainsäädäntöön Ella Särkkä ja Susanna Wähä .......................................................4 Kiertotalous antaa uutta potkua materiaalitehokkuudelle Raimo Lilja ......................................................................................10 Muovien kierrätyksen mahdollisuuksia ja haasteita Helena Dahlbo ..............................................................................14 Betonimurske uusiobetonissa Anna-Maria Nieminen ................................................................ 5 Ympäristö 47. vsk. vsk 7 • 2016 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 62 Lex Malmi: Yli 50 000 suomalaista haluaa suojella Malmin lentokentän Kaarina Kärnä ................................... 20 Käytöstä poistetut lyijyakut, romuautot sekä sähköja elektroniikkalaiteromu kansainvälisissä jätesiirroissa Hannele Nikander ja Kaija Rainio ............................................ 46 Kestävyysarviointi osaksi pilaantuneiden maiden riskinhallintaa Meri Nihtilä, Jaana Sorvari ja Outi Pyy ................................... 56 Jyväskylän AaltoAlvari valittu vuoden uimahalliksi Kaarina Kärnä ................................................................................61 NORDROCS konferenssin ”valitut palat” Jaana Sorvari ................................................................................ 34 Kauniit roskapöntöt innostavat käyttäjiä Tuula-Maria Ahonen ................................................................... 42 Pilaantuneet alueet – merkittävä ongelma Euroopan Unionin alueella Outi Pyy ja Jarno Laitinen .......................................................... 68. 26 Suomen jätehuollon tulevaisuus on käynnistynyt Ekokemin Kiertotalouskylässä Virpi Mäenanttila ......................................................................... Lehden teemoja ovat Ilmanlaatu ja energiantuotanto. 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti ilmestyy viikolla 50. 67 Poimintoja .................................................................................. 40 Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhanke kannustaa innovaatioihin Jarno Laitinen ............................................................................... Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. 52 Maaperän ja pohjaveden haitta-aineista aiheutuvien terveysriskien luotettava mallinnus ja hallinta Kimmo Järvinen ja Emilia Pöyry ............................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p
6 Ylitarkastaja Ella Särkkä Ympäristöneuvos Susanna Wähä Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto Katsaus jätealan lainsäädäntöön Jätealan lainsäädäntöön kohdistuu parhaillaan useita muutoksia, jotka ovat seurausta valmisteilla olevasta EU-lainsäädännöstä sekä Juha Sipilän hallitusohjelman toteuttamiseen liittyvistä lainsäädännön muutostarpeista. 6 Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Kansallinen lainsäädäntömme on merkittäviltä osiltaan direktiivisidonnaista, eikä kansalliseen sääntelyn kehittämiseen ennakollisesti useinkaan ole mahdollisuuksia. vsk.. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Tässä katsauksessa on kuvattu juuri nyt ajankohtaisia jätealan lainsäädännön muutoksia. Osa esitellyistä hankkeista tullee olemaan ajankohtaisia vielä pitkään, mutta kansallisessa valmistelussa olevien säädösten odotetaan olevan voimassa jo vuoden 2017 kesällä. vsk
Käytännössä orgaanisen jätteen sijoittamista koskeva kaatopaikkarajoitus tarkoittaa, että kaatopaikoille aikaisemmin hyväksytty orgaaninen jäte, kuten paperi-, pahvi-, muovitai puujäte, ohjautuu vastedes kierrätykseen taikka hyödynnettäväksi materiaalina tai energiana jätteenpolttolaitoksissa. Kaatopaikkakäsittelyn rajoittaminen edistää jätehuollossa noudatettavan etusijajärjestyksen toteutumista sekä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Kaatopaikoille voidaan epäorgaanisen jätteen ohella hyväksyä vain raja-arvon alittavaa orgaanista jätettä, joka ei kelpaa materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi kuten erilaisia käsittelyn hylkyjätteitä ja tuhkia. Rajoituksen tavoitteena on vähentää kaatopaikkakaasun muodostumista ja kaatopaikkojen metaanipäästöjä ja näin ollen kaatopaikkojen haitallisia ilmastovaikutuksia. 7 Jätteiden kaatopaikkakäsittely vähenee Vuoden 2016 alussa tuli voimaan biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus, joka päättää kaatopaikkojen keskeisen roolin jätteen käsittelyssä. Jätedirektiivien muutosehdotukset osana EU:n kiertotalouspakettia Euroopan komissio julkaisi viime vuoden lopussa niin sanotun kiertotalouspaketin, johon sisältyy komission tiedonanto kiertotaloutta koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta sekä kuuden jätealan direktiivin muutosehdotukset. Muutoksia ehdotetaan lisäksi romuajoneuvoista annettuun direktiiviin (2000/53/EY), paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annettuun direktiiviin (2006/66/EY) sekä sähköja elektroniikkalaiteromusta annettuun direktiiviin (2012/19/EU). Lupaviranomainen voi myös päättää, ettei rajoitusta sovelleta, jos luotettavasti osoitetaan, ettei jäte esikäsiteltynäkään ominaisuuksiensa vuoksi sovellu käsiteltäväksi muulla tavoin kuin sijoittamalla kaatopaikalle. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle hyväksytään vastedes vain sellaista jätettä, jonka orgaanisen aineksen pitoisuus on enintään 10 prosenttia orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä mitattuna. Direktiiviehdotusten tavoitteena on unionin jätehuoltoa parantamalla edistää ympäris. Vuodesta 1994 lähtien jätehuollon kasvihuonepäästöt ovat pienentyneet neljännekseen, mikä on ennen muuta seurausta kaatopaikkojen metaanipäästöjen pienenemisestä. Ehdotukset perustuvat jätteistä (2008/98/EY), pakkauksista ja pakkausjätteistä (94/62/EY) sekä kaatopaikoista (1999/31/EY) annetuissa direktiiveissä komissiolle asetettuun velvollisuuteen tarkastella uudelleen kyseisten direktiivien jätehuoltotavoitteita. Jäteveron määrä on nykyisin 70 euroa jätetonnilta. vsk. Rakennusja purkujätteen osalta orgaanisen aineksen pitoisuus saa kuitenkin olla 15 prosenttia vuoden 2019 loppuun saakka. Taloudellisena ohjauskeinona uuden jäteverolain (1126/2010) mukainen jätevero vaikuttaa myös kaatopaikkakäsittelyn vähentymiseen. Orgaanisen jätteen sijoittamista koskeva kaatopaikkarajoitus ei ole ehdoton, eikä se koske eräitä erikseen nimettyjä jätteitä. Lisäksi lupaviranomainen voi myöntää rajoituksesta enintään vuoden mittaisen määräaikaisen poikkeuksen, jos korvaava käsittelymenetelmä saadaan käyttöön asetettavassa määräajassa. On arvioitu, että jätehuollon kasvihuonepäästöistä jopa 90 prosenttia on aiheutunut kaatopaikoille sijoitettujen orgaanisten jätteiden metaanipäästöistä. Orgaanisten jätteiden vaihtoehtoisilla käsittelymenetelmillä, kuten poltolla tai biokaasun tuotannolla, voidaan myös korvata fossiilisia polttoaineita ja siten vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
Lisäksi viranomaisten ja yritysten hallinnollisen kuorman arvioidaan vähentyvän raportointivaatimusten keventymisen myötä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/62/EY pakkauksista ja pakkausjätteistä (muutettuna direktiivillä (EU) 2015/720, ns. Keskeisimmät muutosehdotukset liittyvät direktiivien määritelmien yhdenmukaistamiseen, yhdyskuntaja pakkausjätteen kierrätystavoitteiden tiukentamiseen, yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoittamisen vaiheittaiseen rajoittamiseen sekä uusiin jätteen synnyn ehkäisyä koskeviin toimenpiteisiin. Direktiiviehdotuksissa myös jätteiden uudelleenkäyttöön liittyvät toimenpiteet otetaan huomioon osana tavoitteenasettelua, mikä antaa tunnustusta Suomessa ja muissa jäsenvaltioissa kehitellyille tuotteiden uudelleenkäyttöjärjestelmille kuten uudelleentäytettäville juomapakkauksille ja puisille kuormalavoille. Muovikassien käytön vähentäminen Ympäristöministeriö on neuvotellut yhdessä Kaupan liiton kanssa tehtävästä green dealistä – vapaaehtoisesta ympäristösopimuksesta, jolla toimeenpantaisiin pakkausjätedirektiivin muutos. Vaihtoehtoisesti tai edellä mainittujen vähentämistoimien lisäksi tulee varmistaa, että Suomessa käytetään arviolta noin 300 miljoonaa muovikassia vuodessa.. 8 tön ja ihmisen terveyden suojelua, varmistaa luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö sekä edistää kiertotaloutta. Ehdotuksista saatavat ympäristöhyödyt liittyisivät parempaan jätehuoltoon, merten ja muun ympäristön roskaantumisen vähentymiseen, raaka-aineiden ja energian kulutuksen vähenemiseen sekä tätä kautta tapahtuvaan kasvihuonekaasujen ja ilman epäpuhtauksien vähenemiseen. Tärkeää on, että tavoitteet perustuvat luotettavaan tietopohjaan ja että niissä otetaan huomioon kansalliset olosuhteet. Komissio arvioi direktiiviehdotusten mukaisilla toimilla saavutettavan merkittäviä hyötyjä. pakkausjätedirektiivi) säädetään toimenpiteistä muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi. Direktiivi asettaa muovikassien vähentämistavoitteeksi korkeintaan 90 kassia asukasta kohden vuonna 2019 ja 40 kassia asukasta kohti vuonna 2025. vsk. Suomen näkökulmasta olennaista on kunnianhimoisten, mutta realististen kierrätystavoitteiden asettaminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Direktiiviehdotusten käsittely on parhaillaan käynnissä Euroopan unionin neuvostossa. Komission mukaan ehdotuksilla on mahdollisuus luoda kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja erityisesti kierrätysteollisuudessa. Olennaista on myös saavuttaa tasapaino jätteen kierrätyksen sekä muun materiaalisen hyödyntämisen ja energiakäytön välille, sillä molempia tarvitaan asianmukaisen jätehuollon ja luonnonvarojen kestävän käytön varmistamiseksi. Lisäksi direktiivien raportointivaatimuksia ehdotetaan yksinkertaistettaviksi
marraskuuta 2016 mennessä. vsk. Ympäristöministeriö odottaa mielenkiinnolla millaiseksi kaupan alan aktiivisuus muovikassisopimukseen liittymisessä muodostuu ja millaisia innovatiivisia toimenpiteitä alalla luodaan. Tavoitteena on tukea kiertotalouden tavoitteita käyttää jätemateriaalia kohteissa, joissa se soveltuu neitseellisen kiviaineksen korvaajaksi. Meriympäristön kannalta muovi on erityisen ongelmallista, koska se on erittäin pitkäikäistä, kelluu ja kulkeutuu pitkiäkin matkoja. Pääosa muovikasseista myydään päivittäistavarakaupoista, joissa muovikassit erittäin ohuita muovikasseja lukuun ottamatta ovat myös maksullisia. Asetuksen soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa uusiin käyttökohteisiin ja uusiin jätemateriaaleihin. Uudessa ase. Ympäristöministeriö teetti Suomen ympäristökeskuksella selvityksen, jossa arvioitiin tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä muovisten kantokassien vähentämiseksi Suomessa (Tarkoituksenmukaiset toimet kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi, Ympäristöministeriön raportteja YMra 11/2016). Sopimus määrittelee vain asiakokonaisuudet, joihin tulee sitoutua. Asetuksella on tarkoitus laajentaa ilman ympäristölupaa tapahtuvaa jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa. Nykyisen MARA-asetuksen ympäristökelpoisuuden perustana ovat pysyvän jätteen kaatopaikkakriteerit, joista on laskennallisesti johdettu jätemateriaalikohtaiset raja-arvot haitallisille aineille. Päivittäistavarakaupassa esimerkiksi hedelmien ja vihannesten irtomyyntiin tarkoitetut erittäin kevyet muoviset kantokassit, eivät sisälly tavoitteiden piiriin. Suomessa käytetään arviolta noin 300 miljoonaa muovikassia vuodessa. Yksittäiset yrityksen liittyvät muovikassisopimukseen tekemällä Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Tarvittavat toimet tulee jäsenmaiden tehdä 27. Ympäristöministeriö on halunnut lähteä direktiivin velvoitteiden toteuttamiseen vapaaehtoisella sopimuksella, jolla kaupan alalla toimia yrityksiä kannustetaan Kaupan liiton ja ympäristöministeriön yhteistyönä liittymään muovikassisopimukseen ja sitoutumaan sen tavoitteisiin. Näitä ovat neuvontaja valistus kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi ja roskaantumisen ehkäisemiseksi, kevyiden muovisten kantokassien maksullisuuden varmistaminen sekä myyntipisteessä ohuiden muovisten kassien ilmaisesta jakelusta itsepalveluna luopuminen. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Ympäristöministeriö haluaa tällä muovikassisopimuksella myös tuoda esiin sen, että onnistuessaan vapaaehtoiset toimet ja alan itsesääntelyyn kannustaminen ovat mahdollisuus keventää lakien ja asetusten kautta tapahtuvaa hallinnollista ohjausta. 9 kaikki kaupoista saatavat muovikassit ovat maksullisia vuoden 2019 alusta lähtien tai ottaa käyttöön muita yhtä tehokkaita toimia muovikassien käytön vähentämiseksi. Uusina soveltamisalaan kuuluvina jätemateriaaleina on tarkastelu tiilimursketta, asfalttirouhetta, jätteenpolton kuonaa, valimohiekkaa, kalkkeja, rengasrouhetta ja -granulaattia. Muovikassien vähentämistavoitteen tarkoituksena on erityisesti vähentää meriin joutuvan muoviroskan määrää. Maksullisuuden varmistaminen tulee käytännössä tarkoittamaan maksullisuuden käyttöön ottoa kaikilla kaupan aloilla. Maarakennusjätteiden hyödyntämistä koskeva asetus uudistuu Ympäristöministeriössä on valmisteilla asetuksen uudistamistyö eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (VNA 591/2006, MARA-asetus). Muovikassisopimuksessa ei seikkaperäisesti määritellä toimia, joilla direktiivin tavoitteet tulee toteuttaa, vaan annetaan mahdollisuus kaupan yritykselle itse päättää toimenpiteistä ja niiden toteuttamistavasta
Kunnan vastuurajausta koskevan muutoksen lisäksi jätelain tarkastelussa on tarkoitus ottaa huomioon parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan hankintalakiesitys (HE 108/2016) ja siitä johtuvat jätelain ja hankintalain yhteensovittamista koskevat muutostarpeet. MARA-asetus uudistetussa muodossaan on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle vielä tämän vuoden aikana. Maa-ainesjätteitä koskeva asetus on tarkoitus saada lausunnolle myöskin vuoden 2016 aikana. Tämän kokonaan uuden asetuksen soveltamisalaan kuuluvina jätteinä tarkastellaan muun muassa pilaantumatonta maa-ainesjätettä, haitallisia aineita sisältävää maa-ainesta ja rakennusjätettä sisältävää maa-ainesta. Samaan aikaan MARA-asetuksen valmistelun kanssa on valmisteltu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa myös maa-ainesjätteiden hyödyntämistä koskevaa asetusta, joka nimensä mukaisesti esitettäisiin ne kriteerit, joiden täyttyessä maa-ainesjätteiden hyödyntäminen ilman ympäristölupaa mahdollistuisi. 10 tuksessa ympäristökelpoisuusperusteita on tarkoitus muuttaa siten, että ne vastaisivat paremmin todellista ympäristölle aiheutuvaa riskiä. Ympäristöministeriön työryhmän on tarkoitus saada aikaan hallituksen esitys jätelain muuttamiseksi keväällä 2017. Hankintalakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi ns.sidoyksikkösääntelyä. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Ympäristöministeriö teetti vaikutusten arvioinnin kunnan vastuun rajauksesta yhdyskuntajätehuollossa, selvitys on julkaistu ympäristöministeriön raportteja -sarjassa (YMra 20/2016). vsk. Muutoksen valmisteluun on asetettu kansliapäällikkö Hannele Pokan vetämä työryhmä elokuussa 2016 ja sen tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan ”Muutetaan jätelakia siten, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden.” Hallitusohjelman mukaisen yhdyskuntajätehuollon vastuurajauksen myötä kunnan jätehuollon järjestämisvastuulta siirtyisi pois muu kuin asumisessa syntyvän yhdyskuntajäte, jonka määrä on noin 270 000 tonnia vuosittain eli noin 10 % koko yhdyskuntajätteen määrästä. Jätelakiin muutoksia Ympäristöministeriössä on vireillä jätelain (646/2011) muutoksen valmistelu. Asetuksessa tähän on tarkoitus pyrkiä esittämällä jätemateriaalien riskit rakennetyyppikohtaisesti. Hankintalakiesityksen sidosyksikön ulosmyyntiä koskevalla rajoituksella on merkitystä yhdyskuntajätehuollon toimintaan ja toimintatapoihin, erityisesti kunnallisten jäteyhtiöiden toimintaan kilpailullisilla markkinoilla ulosmyyntirajojen kiristyessä. Ympäristöministeriössä on valmisteilla asetuksen uudistamistyö eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa.
BIOREGIOssa jaetaan tietoa koko EU:n alueella ja se keskittyy erityisesti kiertotalouden ratkaisuihin, joita sovelletaan biologisiin virtoihin kuten ruokajätteeseen tai yhdyskuntalietteeseen. 11 Päijät-Hämeestä Euroopan biokiertotalouden veturi Päijät-Häme lähtee vetämään merkittävää kansainvälistä kiertotaloushanketta. Sitran ja hallituksen tavoitteena on johdattaa Suomi johtavaksi biokiertotalousmaaksi ja Päijät-Häme on tässä avainasemassa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Projekti käynnistyy maaliskuussa 2017 ja partnerit saapuvat Lahteen ensimmäiseen yhteiseen kansainväliseen tilaisuuteen keväällä. Lahden ammattikorkeakoulu johtaa BIOREGIO-projektia ja mukana partnerina on Päijät-Hämeen liitto. Lahden amk. Päijät-Hämeen osuus hankkeesta on lähes puoli miljoonaa euroa. Alue on tunnettu edelläkävijä muun muassa kehittyneestä jätehuollosta ja teollisista symbiooseista. Näistä Suomen vetovastuulle tuli kaksi. EU:n Interreg Europe-ohjelma myönsi toisella hakukierroksella 1,5 miljoonaa euroa BIOREGIOprojektille, joka edistää biomateriaaleihin liittyvien parhaiden kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa. Toisella hakukierroksella jätettiin ohjelmaan kaiken kaikkiaan 211 hakemusta, joista ehdollisesti hyväksyttiin 66. vsk. Lahti ja Päijät-Häme ovat vahvasti matkalla biotalouteen, kuten Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen eilen Sibeliustalossa järjestetyssä biotalousseminaarissa toi esiin. Interreg Europe -ohjelma on laajin Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelma ja sen tavoitteena on tehostaa kansallisten rakennerahasto-ohjelmien toteutumista koko Euroopan alueella
Materiaalitehokkuuden sääntelyn vaihtoehtoja Jätelain edellyttämä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen on helpointa viedä käytäntöön teollisuudessa juuri edistämällä materiaalitehokkuuden parantamista. materiaalitehokkuusajattelu raaka-aineiden valinnassa, materiaalin siirroissa ja varastoinnissa, tuotantoprosessien saannon parantaminen, hävikin minimointi mittaustekniikan ja automaation avulla, tuotevirheiden ja ylimitoituksen ehkäisy, materiaalitehokkuus jätevesi-, ilmansuojeluja jätehuoltoprosesseissa. YM on julkaissut oppaan materiaalitehokkuuden huomioon ottamisesta ympäristölupaprosessissa. 12 Tekniikan tohtori Raimo Lilja Ekoleima Ay Kiertotalous antaa uutta potkua materiaalitehokkuudelle EU:n komission antama tiedonanto kiertotaloudesta ja SITRAn teettämä kiertotalouden tiekartta Suomelle ovat nostamassa esiin kestävän materiaalien hallinnan asemaa ympäristökeskustelussa. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Jätteen määrää ja haitallisuutta vähentäviä materiaalitehokkuustoimia teollisuudessa ovat mm. Suomessa on hyvät edellytykset yhdistää materiaalitehokkuuden ja jätteen ehkäisyn lipun alla tehty kehittämistyö kiertotalouden viitekehykseen. vsk. Kriittisten materiaalien saatavuus, haitallisten kemikaalien kertyminen materiaalikiertoon ja materiaalit ympäristövaikutusten ”kantajina” ovat globaaleja näkökulmia kiertotalouteen. Teollisuuden ympäristölupien 2007–2008 analysointi osoitti, että materiaalitehokkuuteen liittyviä ympäristönäkökohtia
Materiaalitehokkuus on myös kustannustehokasta, eli yrityksellä on siihen oma intressi eikä näin ollen edellyttäisi viranomaisen puuttumista. Materiaalien valinta ja prosessien optimointi ovat teollisen toiminnan ydinaluetta, jonka sääntely ympäristöluvilla voi merkittävästi rajoittaa yrityksen valintamahdollisuuksia. liittyen betonin elinkaareen. EU:n komission vahvistamat toimialakohtaiset BAT-päätelmät konkretisoivat lupaviranomaisten mandaattia ja velvoitetta ottaa lupaehdoissa huomioon laitoksen materiaalitehokkuus, erityisesti silloin, kun sillä voidaan vähentää jätettä tai vähentää muita päästöjä. Materiaalitehokkuuteen liittyviä lupaehtoja asetettiin keskimäärin kaksi kussakin luvassa. Materiaalitehokkuus eroaa päästöjen hallinnan velvoitteista siinä, että materiaalien kulutus ei ole suoraviivaisessa suhteessa ympäristön pilaantumiseen. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Yhteiskunnallista intressiä voi kuitenkin sisältyä mm. Lupaehtoja on kuitenkin mahdollista asettaa niin, että yrityksen valinnanvapaus säilyy. otettiin jo silloin monipuolisesti huomioon luvanhakijan parasta käyttökelpoista teknologiaa arvioitaessa. Luvassa voidaan antaa tähän liittyviä selvitysvelvoitteita tai edellyttää materiaalitehokkuuden parempaa huomioon ottamista ja selvillä oloa toiminnanohjauksen järjestelmissä. Jätteiden ominaiskertymä on yksi materiaalitehokkuutta mittaava indikaattori (jätelaki 119 §). 13 Materiaalitehokkuuteen liittyviä sopimuksia on solmittu mm. 36 % materiaalitehokkuuteen liittyvistä ehdoista oli heikosti vaikuttavia kehotuksia tyyliin ”jätteen syntymistä on mahdollisuuksien mukaan ehkäistävä”. Vähitellen jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen alkaa olla muutakin kuin kaino toivomus ympäristöluvissa. Materiaalien hallinta teollisuuslaitoksessa on monimutkainen optimointitehtävä, jossa pilaantumisen ehkäisy on vain yksi näkökohta. luonnonvarojen
Materiaalitehokkuuteen liittyviä sopimuksia on solmittu liittyen betonin elinkaareen, kierrätyksen lisäämiseen (pohjatuhka, tekstiilit) sekä vaihtoehtoisiin biopohjaisiin materiaaleihin. Esimerkki talonrakentamiseen liittyvästä sopimuksesta on sopimus laskentatyökalun käyttöönotosta, jolla arvotetaan rakennuksen ekotehokkuuteen liittyvät ominaisuudet. Kiertotalouden viitekehys saattaa avata uusia mahdollisuuksia ottaa käyttöön materiaalitehokkuuden taloudellisia ohjauskeinoja. Materiaalitehokkuussopimuksella TEM:n ja EK:n tai toimialaliittojen välillä voitaisiin kannustaa yrityksiä teettämään materiaalikatselmuksia analogisesti energiatehokkuussopimusten kanssa. Tällaisen sopimusjärjestelyn pilotointia on MOTIVAssa jo alettu valmistella. Useimmat vihreät sopimukset on solmittu energiapolitiikan, biotalouden tai resurssipolitiikan sektoreilla. vsk. Edistämistoimet voivat liittyä julkisiin hankintoihin, hallinnollisten esteiden helpottamiseen, uusiin ohjauskeinoihin tai taloudelliseen tukeen. Tanskassa. Temaattiset materiaalitehokkuussopimukset ohjauskeinona Materiaalitehokkuuden edistämiseen sopii erityisen hyvin ns. yhteissääntely ja vapaaehtoiset ohjauskeinot, kuten neuvotellut ympäristösopimukset. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Esimerkiksi voitaisiin tehdä viranomaisten ja teollisuuden toimijoiden välillä sopimus siitä, että rakentamisessa käytetään uusiomateriaaleja ja näin luotaisiin riittävä kysyntä kierrätystuotteille. Alankomaissa on toteutettu kymmeniä neuvoteltuja ympäristösopimuksia Green Deal periaatteella. Vaikutusmekanismeja ovat ainakin seuraavat: Innovaatiot: Vihreät sopimukset edistävät innovaatioita synnyttämällä uusia liittoutumia uusien liiketoimintamallien ja kokeiluhankkeiden välityksellä. Osapuolina ovat tiettyä toimialaa tai arvoketjua edustava yritysten joukko ja ympäristöministeriö sekä soveltuva sektoriviranomainen. Sopimuksessa asetetaan mitattavat ympäristötavoitteet ja indikaattorit, joihin yritykset sitoutuvat ja toisaalta sovitaan edistämistoimet, joihin viranomainen sitoutuu. 14 kestävään käyttöön, haitallisiin aineisiin materiaalivirroissa ja materiaalien elinkaaren haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen. Sähköja elektroniikkalaitteiden uudelleenkäytön edistämisessä tällainen ”Vihreä Diili” voisi kattaa purettavuuteen, modulaarisuuteen ja materiaalivalintoihin liittyviä tuotekehitystavoitteita. Tämän suuntainen sopimus on tehty mm. Materiaalitehokkuuden kohdalla ei kuitenkaan ole mielekästä sopia yleispätevästä määrällisestä säästöprosentista. Sopimusten toimeenpanosta saadaan kokemuksia monimutkaisissa toimintaympäristöissä toteutetuista uusista palveluista ja innovatiivisten uusien tuotteiden tuomisesta markkinoille. Älykkäät markkinoiden ohjauskeinot: Sopimusten toimeenpanossa on kehitetty uusia markkinamekanismeja kuten ekomerkintää, sertifiointia ja laatujärjestelmiä.. Yritystasolla MOTIVAn kehittelemä materiaalivirtojen kustannusanalyysi on kehittymässä työkaluksi, jonka avulla voidaan tunnistaa laitoskohtaista materiaalien käytön tehostamispotentiaalia. Viranomaisten tavoitteena on demonstroida uusia ratkaisumalleja, joita myöhemmin voidaan valtavirtaistaa. Yleensä kyseessä on joukko synergiaetuja hakevia edelläkävijäyrityksiä, tutkimuslaitoksia ja muita yhteistyökumppaneita. Sen sijaan sopimuksissa pitäisi toimialakohtaisesti tai temaattisesti asettaa tavoitteita, joilla pyrittäisiin ympäristön kannalta olennaiseen muutokseen tietyn arvoketjun materiaalien käytössä
Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. 2016. http://www.ymparisto.fi/ download.asp?contentid=87528&lan=FI Lilja, R., 2009, Translating waste prevention into material efficiency – new discourse in the National Waste Plan of Finland, Journal of Cleaner Production 17 (2) 129–136. Julkisia hankintoja on käytetty sopimuksissa ympäristöperusteisten kilpailutekijöiden painoarvon lisäämiseksi. Lainsäädännölliset ja hallinnolliset ohjauskeinot: Sopimusten yhteydessä on onnistuneesti kehitetty mm. Lilja R., Saramäki K., Materiaalien käytön tehokkuus ympäristölupamenettelyssä. http://www.ymparisto.fi/default. (Vihreiden sopimusten vuosiyhteenveto 2013) Kwink groep, Den Haag, 2013, Externe audit green deal aanpak. Lilja R., Saloranta, M., Watkins G., Materiaalitehokkuuden edistäminen lupaohjauksella – nykytila ja uudet mahdollisuudet, Ympäristöjuridiikka 4/2012, 45–76. Motiva. Ympäristöhallinnon ohjeita 2012. Valtion hallinto verkoston kumppanina: Vihreät sopimukset perustuvat yhteistyöverkostojen muodostamiseen. Vihreä Diili -ohjauskeinon kokeilua on ehdotettu Suomen kansallisessa materiaalitehokkuusohjelmassa. Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan tiekartta –kehitysryhmän ehdotus. (Vihreiden sopimusten ulkoinen arviointi 2013) Österlund, H., Fast, E., 2016. Kokeiluluonteisilla hallinnollisilla ratkaisuilla on voitu edistää käytännönläheisiä innovaatioita esimerkiksi liikennepolitiikassa ja älykkäissä sähköverkoissa. Ympäristöministeriö. 15 Vihreiden sopimusten kokonaismäärä vuoden 2013 loppuun mennessä oli noin 160. Näistä 146 sopimusta käynnistettiin vuosien 2011–2012 aikana ja niiden vaikuttavuudesta on valmistunut arviointiraportti vuonna 2013. Tämä on saavutettu paremmalla kommunikoinnilla hallinnon ja markkinoilla toimivien osapuolten välillä. vsk. Yhteensä 679 eri organisaatiota on osallistunut vähintään yhteen sopimukseen. Aika on sopiva tämän ehdotuksen toimeenpanoon. https://aaltodoc.aalto.fi/ handle/123456789/21220 Lilja R., Anttonen M., Liukkonen S., 2014. Aalto yliopisto. Sopimuksen avulla voidaan yhdistää eri osapuolten kokemukset ja toteuttaa ensimmäiset askelet uusien toimintamallien käyttöön ottamiseksi (esim. Tuotteiden ja palvelujen hinnoitteluun on sisällytetty ympäristönsuojelua ja biodiversiteetin säilyttämistä edistäviä tekijöitä. lupajärjestelmää laatimalla uusia soveltamisohjeita. Väitöskirja. Ympäristöministeriön raportteja 21/2008. Teollisuuden materiaalitehokkuuden ohjauskeinot – esimerkkinä teollisuuskemikaalit ja kemialliset jätteet. Jätteen määrän ja haitallisuuden ehkäisy teollisuudessa – ohjauskeinoja etsimässä. asp?contentid=423515&lan=fi Lilja, R., 2008, Toimialakohtaiset materiaalitehokkuussopimukset – Esiselvitys. Rijksoverheid, 2013, Voortgangsrapportage Green Deals. tuottamalla uusia toimintaohjeita, kehittämällä uusia prosesseja, laatuvaatimuksia jne.).. Sopimusten avulla on voitu nopeuttaa lupaprosesseja. Sopimukset keskittyvät yhteistyöhön uusien tuotteiden ja palvelujen kokeilemiseksi. 67 % näistä edustaa yrityksiä tai toimialajärjestöjä, 19 % edustaa julkishallintoa, 7 % kansalaisjärjestöjä, 5 % oppilaitoksia tai tutkimuslaitoksia ja 2 % rahoituslaitoksia. Lähteet Lilja R. Ympäristöministeriön raportteja 13/2014
Kierrätyksellä voidaan säästää luonnonvaroja ja vähentää muitakin muovijätteestä aiheutuvia ympäristövaikutuksia, kuten roskaantumista maaja meriympäristössä. Tutkimusohjelman tavoitteina on ollut mm. vsk. Tekesin rahoittama kolmivuotinen ARVI-tutkimusohjelma käynnistyi vuonna 2014 ja päättyy muutaman kuukauden kuluttua. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että kierrätysmateriaaleilla ja -tuotteilla korvataan neitseellisiin raakaaineisiin pohjautuvaa tuotantoa ja samanaikaisesti minimoidaan kierrätysprosesseista syntyvä ympäristökuormitus.. 16 Muovien kierrätystä tutkitaan yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä Muovien kestävän ja turvallisen kierrätyksen edistämistä tutkitaan Materiaalien arvovirrat ARVI -tutkimusohjelmassa (http:// clicinnovation.fi/activity/arvi/). Muovin ohella tutkimuskohteina ovat olleet sähköja elektroniikkaromu, yhdyskuntajäte sekä tuhkat. Kiristyvä lainsäädäntö ja pyrkimys kiertotalouden toteutukseen edellyttävät entistä tehokkaampaa kierrätystä jätteille, myös muovijätteelle. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. aiempaa paremman tietopohjan luominen tarkastelluista jäteja materiaalivirroista sekä niiden käsittelysHelena Dahlbo Suomen ympäristökeskus Muovien kierrätyksen mahdollisuuksia ja haasteita Muovia käytetään yhteiskunnassamme yhä enenevässä määrin, mikä tarkoittaa että muovijätettäkin syntyy kasvavia määriä. Ohjelmaa ovat toteuttaneet yhteistyössä 18 yritystä viideltä teollisuusalalta sekä 10 tutkimusorganisaatiota ja julkisyhteisöä 13 tieteenalalta
Muovien lajittelu ja puhdistus ovat edellytyksiä laadukkaan kierrätysmuovin aikaansaamiseksi. Kierrätysmuovin käyttökohteita Suomessa tällä hetkellä ovat pakkaukset, maatalous ja maanrakennus, muu rakentaminen ja teollisuus ja muut kohteet (ämpärit, henkarit, kompostorit ym.). Sekajätteen muovien laadusta positiivisia tuloksia Muovien kierrätyksen suuria ongelmia ovat muovityyppien suuri määrä ja kuluttajaperäisten muovien likaisuus. Myös vienti ja tuonti otetaan huomioon. Arviointiryhmä piti valitettavana SHOKohjelmien (strategisen huippuosaamisen keskittymä) lopettamispäätöksestä seurannutta ARVIn alun perin suunnitellun keston ja rahoituksen karsimista vuodella. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Suomen muovijätteen määriä selvitetään ARVI-tutkimusohjelmassa materiaalivirta-analyysillä, joka perustuu tilastoym. Seuraavaksi eniten kierrätetään maatalouden muovijätettä ja kolmanneksi eniten rakennusten muovijätettä. 17 sä tarvittavista prosesseista, arvokkaiden raaka-aineiden talteenoton tehostaminen, systeemisten arviointimenetelmien kehittäminen sekä kiertotaloutta edistävän liiketoiminnan kehittäminen suomalaisille yrityksille niin Suomessa kuin myös kansainvälisillä markkinoilla (esim. vsk. Ohjelman aikaansaannoksia vastikään arvioinut, viidestä ulkomaalaisesta professorista koostunut tieteellinen arviointiryhmä piti kansainvälisestikin edistyksellisenä ja esimerkillisenä ARVIn työskentelytapaa, jossa yritysten ja tutkimustahojen edustajat tiiviissä yhteistyössä kehittävät jäteja materiaalivirtojen tuntemusta ja innovatiivisia ratkaisuja. Suomen ympäristökeskus SYKE on koordinoinut ohjelman muoviteemaa, jossa on selvitetty, kuinka muovien kierrätys onnistuu siten, että ratkaisut tukevat kiertotaloutta ja minimoivat terveys-, turvallisuusja ympäristöriskit. Kiinassa ja Brasiliassa). Lajittelututkimusten perusteella esimerkik. Pakkaukset ovat merkittävin muovin käyttökohde (40 % Euroopan muovin kulutuksesta), ja siten myös merkittävin muovijätteen lähde. Muoviteeman muita tutkimusorganisaatioita ovat Arcada ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, Tampereen teknillinen yliopisto TUT, Itä-Suomen yliopisto UEF sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Vuoden 2016 aikana kuluttajaperäisten muovien kierrätys Suomessa tulee lisääntymään merkittävästi aiempaan nähden muovipakkausten erilliskeräyksen sekä Ekokem Oyj:n ja Päijät-Hämeen jätehuolto Oy:n lajitteluja jalostuslaitosten toiminnan käynnistymisen myötä. ARVIssa luotu osaaminen muodostaa kuitenkin erinomaisen pohjan jatkotutkimukselle ja kehitystyölle uusissa hankkeissa. Yrityksistä mukana ovat Borealis Polymers Oy, Destaclean Oy, Ekokem Oyj, Kuusakoski Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Stora Enso Wood Products Oy sekä UPM Oyj. ARVIssa saatujen tulosten mukaan kuluttajaperäisissä muoveissakin on potentiaalia kierrätykseen. Muovijätteestä suurin osa pakkauksia Vuonna 2014 kulutusperäistä muovijätettä syntyi Euroopassa 25,8 miljoonaa tonnia, josta 29,7 % kierrätettiin, 39,5 % hyödynnettiin energiana ja 30,8 % sijoitettiin kaatopaikalle (Plastics Europe 2016). Meneillään olevat ARVIn viimeiset kuukaudet ovat työntäyteistä aikaa kokeellisten tutkimusten loppuunsaattamiseksi ja tulosten raportoimiseksi. tietoihin polymeerien ja muovituotteiden valmistuksesta, niiden kulutuksesta eri sektoreilla ja jätteiden muodostumisesta ja hyödyntämisestä. Tässä artikkelissa referoidaan muovi-teemassa tähän mennessä raportoituja töitä. Kierrätetyistä muoveistakin suurin osa sekä Euroopassa että Suomessa on pakkausmuovia
Kierrätysmuoveille käyttökohteita Muovikierron edistäminen edellyttää uusia käyttökohteita ja kysyntää kierrätystuotteille. Tutkimukset niiden kierrätysmahdollisuuksista jatkuvat. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Enimmillään monikerroskalvoissa laskettiin olevan jopa 20 erillistä kerrosta. Komposiitin elinkaaren eri vaiheissa voidaan kuitenkin myös useilla muilla vaihtoehtoisilla ratkaisuilla vaikuttaa ympäristökuormituksen muodostumiseen. Mekaanisten ominaisuuksien testauksissa mm. Sekamuoveja, joita ovat mm. vsk. 18 si yhdyskuntien sekajätteen muovijakeesta yli 70 % muodostuu yhdestä muovityypistä valmistetuista tuotteista (Kuva 1). Toteuttaminen vaatisi keräystai palautusKuva 1. Uusiomuovin täytyy kuitenkin ominaisuuksiltaan täyttää käyttökohteelle asetetut vaatimukset. Kuitenkin kompaudoitujen monikerroskalvojenkin havaittiin olevan mekaanisilta ominaisuuksiltaan yllättävän hyviä. Esimerkiksi komposiitin kierrätys käytön jälkeen on selvästi ympäristöystävällisempää kuin sen energiahyödyntäminen. Teoriassa komposiitin kierrätys takaisin komposiitiksi on mahdollista, mutta käytännössä sen todentaminen ja toteuttaminen voi pitkän käyttöiän takia olla hankalaa. ARVIssa on sovelluskohteina tutkittu erityisesti erilaisia komposiittiratkaisuja ja eri lähteistä peräisin olevien jätevirtojen soveltuvuutta näihin ratkaisuihin. Suomen ympäristökeskuksen laatimassa selvityksessä kartoitettiin kierrätysmuovin uusia käyttökohteita sellaisilta sovellusalueilta, missä käyttömäärät voisivat olla suuria ja joissa mahdollisista hajutai värivirheistä ei ole haittaa. Potentiaalisimpina kohteina identifioitiin maarakentamisessa tarvittavat geosynteetit, jätevedenpuhdistus ja muut kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten jätteiden käsittelyyn liittyvät ympäristötuotteet. Sekajätteen muovijakeen koostumus (Anderson & Poliakova 2015).. kuluttajaperäisen HDPE:n (Kuva 2) havaittiin olevan ominaisuuksiltaan lähellä neitseellisiä muoveja. Elinkaariarvioinnin avulla on todettu että komposiittirakenteessa neitseellisen muovin korvaaminen kierrätysmuovilla tuottaa merkittäviä ympäristöhyötyjä erityisesti ilmastonmuutosvaikutuksia pienentämällä. monikerroskalvot, on sekajätteen muovijakeessa noin 13 %
Tuotteen suunnittelussa voitaisiin lähtökohtana pitää valmistusta kierrätysmuovista. Lisäaineiden käyttöä tulisi harkita samoilla periaatteilla. Kaikkea ei voida kierrättää – missä raja. Suomalaisissa yrityksissä ollaan kiinnostuneita uusiomuovien käytöstä tuotannossa, kunhan materiaalien laatuvaatimukset täyttyvät. syke.fi/hankkeet/kierratys3D). Kuva: Valeria Poliakova.. Lisäksi markkinoille tarvitaan kierrätystuotteiden kysynnän kasvua, esimerkiksi julkisten hankintojen vetämänä. Lainsäädäntö luo paineita muovien kierrätyksen edistämiselle, sillä yhdyskuntajätteelle asetettu kierrätystavoite 50 % vuoteen Kuva 2. Näiden osalta tutkimusta on tarkoitus jatkaa myös ARVIn ulkopuolella, 3D-tulostuksen osalta jo käynnissäkin olevassa hankkeessa (www. Muovien kierrätysketjun prosesseja on kuitenkin kehitettävä siten, että voidaan varmistaa ketjun kokonaiskuormituksen pysyminen alhaisena ja kierrätys energiahyödyntämistä parempana vaihtoehtona. Tuotesuunnittelu avainasemassa kierrätyksen edistämisessä Muovien kierrätyksen edistämisessä avainasemassa ovat muovia sisältävien tuotteiden valmistajat, joiden tulisi jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa kiinnittää huomiota tuotteen koko elinkaareen ja siten myös tuotteen kierrätettävyyteen käytöstä poiston jälkeen. Esimerkkinä tällaisesta monomateriaalin tuotekehityksestä on esimerkiksi Dow:n RecycleReady™ teknologia (www.dow.com/en-us/packaging/innovation/pe-stand-up-pouch). vsk. 19 ja kierrätysjärjestelmän luomista. Taloudelliset kannustimet voisivat nopeuttaa kierrätysteollisuuden kehitystä. Tuotteiden sisältämien muovityyppien määrää tulisi vähentää ja suosia yhtä muovilaatua sisältäviä tuotteita tai keskenään yhteensopivia muovilaatuja, jotka voitaisiin kierrättää yhdessä. Prosesseista ARVIssa ovat tutkittavina värinpoisto kierrätysmuoveista ja termokemiallisen konversion mahdollisuudet muovien kierrätyksessä. Sekajätteen muovijakeen HDPE-muovia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. Komposiittikäytön ohella ARVIssa on selvitetty kierrätysmuovin käyttöä 3D-tulostuksessa ja jätevedenpuhdistuksessa
http:// www.jatehuoltopaivat.fi/jatehuoltopaivien-ohjelma/ Dow 2016. 2016. Eskelinen, H., Haavisto, T., Salmenperä, H. 24th May 2016, Italy. 2015. The 12th Finnish Conference of Environmental Science (FCES’15). http:// urbanmining.it/tuesday-24th-maysession-a Plastics Europe 2016. http://clicinnovation.fi/ publication/systematic-risk-modelingin-plastic-and-rubber-recyclingprocesses/ Häsänen, E. Plastics – the Facts 2016. röntgenfluoresenssianalytiikalla, mutta muitakin menetelmiä, kuten painoon perustuvaa erottelua, kierrätystoimijoilla on käytössä. Bromi pystytään tunnistamaan mm. syke.fi/hankkeet/arvi Hartikainen, S. Composition analysis and compatibilization of post-consumer recycled multilayer plastic films. ARVI-tutkimusohjelmassa tähän on saatu vasta pintaraapaisu. Wood-polymer composite – a step towards circular economy. 2016. Tampere University of Technology. & Poliakova, V. & Väntsi, O. 2015. Dahlbo, H. SUM 2016 – 3rd Symposium on Urban Mining and Circular Economy. Tutkittua tietoa sekajätteen muoveista. 2016. Muovien kierrätyksen tilanne ja haasteet. Muovijätteen kierrätyksen lisääminen edistäisi sekä yhdyskuntajätteelle että rakennusja purkujätteelle asetetun kierrätystavoitteen saavuttamista. valtakunnallisilla jätehuoltopäivillä. Systematic risk modeling in plastic and rubber recycling processes: a future tool for process control, occupational safety, environmental risk management and consumer safety. Esitys 30. An analysis of European plastics production, demand and waste data. ARVIkumppanit selvittivät millaista muovia asukkaiden sekajäte sisältää. Haitallisiin aineisiin liittyvät kysymykset kaipaavat kipeästi tutkimukseen perustuvaa tietoa, jotta kierrätystä voidaan edistää turvallisesti. https://dspace.cc.tut.fi/ dpub/handle/123456789/23986 Judl, J., Manninen, K., Sahimaa, O., Salminen, J., Eskelinen, H., Dahlbo, H. RecycleReady™ Technology from Dow http://www.dow.com/en-us/ packaging/innovation/pe-stand-uppouch. ARVI-tutkimusohjelman tuloksia esitellään loppuseminaarissa 16.1.2017 Messukeskuksessa. Muovin kierrätyksen haasteita ja ratkaisuja – ARVI-tutkimusohjelman tuloksia. 2016. & Dahlbo, H. 20 2020 mennessä on EU:n kiertotalouspakettiehdotuksessa esitetty nostettavaksi jopa 65 % vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi SER-muoveissa esiintyy POP-yhdisteiksi luokiteltuja bromattuja palonestoaineita, jotka tulee poistaa jätevirrasta ja käsitellä siten, että ne tuhoutuvat. Ympäristö ja Terveys-lehti 7 • 2016, 47. CLIC Innovation raportti nro D4.1–3. Kierrätyksen edistämistä muidenkin kuin muovien kohdalla varjostaa kuitenkin huoli jätteiden mahdollisesti sisältämien haitallisten aineiden kulkeutumisesta kierron mukana tuotteisiin, joihin niitä ei haluta. Rakennusja purkujätteelle puolestaan kierrätystavoite on 70 % vuoteen 2020 mennessä. Uusiouutiset 4/2015. vsk. Master’s thesis. http://www.plasticseurope.org/ Document/plastics---the-facts-201615787.aspx?FolID=2. Lisätietoa tilaisuudesta tulee ARVIn www-sivuille osoitteeseen http:// clicinnovation.fi/activity/arvi/ Lähteet Anderson, R. http://www