Tietopaketti vedenottokaivoista ja kaivotyömaiden vesien hallinnasta Kaivopäivien 2025 yhteistyökumppanit Toiset Kaivopäivät järjestetään 29.–30.10.2025. Samalla pääset tutustumaan alan tuoteja palvelutarjontaan. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan app.eventos.fi/kaivopaivat Miten pohjavettä suojellaan. Näihin aiheisiin saat viranomaisten, vesihuoltolaitosten, asiantuntijoiden ja alan yritysten vastauksia kahden tiedontäyteisen päivän aikana. Kaivotyömaiden pohjaja työmaavesien hallinta: miten menetellään vuototai tulvavesien kanssa. Niinpä keskitymme jälleen nimen mukaisesti vedenottokaivoihin liittyviin aiheisiin. Erityyppiset kaivot, kaivojen saneeraus ja alavesisäiliöt; päivitetty kalkkikivialkalointiopas.. Esimerkkejä häiriötilanteiden hoitamisesta. Miten laitokset voivat varautua ilmastonmuutokseen. Viimevuotinen avaus oli menestys ja osoitti erikoistapahtuman tarpeen
tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa, joista yksi on kaksoisnumero JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Minna Alho, puh. 044 768 6009 Maria Turppa, puh. Rakennusterveyttä käsittelevä teemalehtemme onkin vaalimisen ytimessä, sillä kaikki terveiden rakennusten hyväksi tehtävä työ osaltaan myös säilyttää rakennettua perintöä. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Rakennetun perinnön teemavuosi Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta vietetään vuosittain Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä (European Heritage Days) 48 maassa. Kaarina Kärnä Kuva: Tanja Lohiranta.. Tässä lehdessä käsitellään mm. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2025, 56. Vaikka ei osallistuisi keruuseen, on silti hyvä miettiä, miten omaa lähiympäristöä voi parhaiten vaalia ja mikä siellä on erityisen tärkeää. Lähiympäristö on huolenpidon arvoinen. vsk. Rakennetun perinnön teemavuonna kerätään tietoa niistä rakennetun perinnön kohteista, jotka ovat tärkeitä ihmisille juuri nyt. Voit ilmoittaa kohteen omasta lähiympäristöstäsi mukaan teemavuoden keruuseen – kohde voi olla mikä tahansa itselle tärkeä rakennus tai paikka, kuten oma asuinalue, lähipuisto tai harrastuspaikka. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2025 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. Kysely löytyy verkkosivulta https://wlmkysely.toolforge.org/. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh. historiallisesti arvokkaiden rakennusten kuntokatselmuksia, radonkorjausten pysyvyyttä ja kloorianisolien aiheuttamia sisäilmaongelmia. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Annukka Lyra toteaa tiedotteessa, että jokaisen oma lähiympäristö on arvokasta rakennusperintöä, jota kannattaa vaalia, ja että rakennusten ja ympäristön hoiva ja huoltaminen siirtävät tätä perintöä tuleville sukupolville. Tänä vuonna teemana on rakennettu perintö
4 Ajankohtaista asumisterveyden sääntelystä Vesa Pekkola ................................................................................... ................................................................................58 Kaivopäivillä keskitytään vedenottokaivoihin Anna-Maija Hallikas ...................................................................62. Leena Stenlund .............................................................................42 Radonkorjausten ja uudisrakennusten radontorjunnan pysyvyys Olli Holmgren ja Tuukka Turtiainen .........................................48 Kansallinen toimintasuunnitelma radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi (KATORRE) Titta Manninen ym. 6 Käsitykset sisäilman terveysriskeistä Suomessa ja naapurimaissa Kati Huttunen ...............................................................................10 Rakennusterveysasiantuntijan selvitysten hyödyntäminen terveystarkastajan työssä Juho Korva .....................................................................................18 Vedon häiritsevyys Henna Maula ................................................................................24 Kloorianisolien aiheuttamat sisäilmaongelmat ja niiden korjausmenetelmät Hannanoora Junttila ja Julia Björkman .................................30 Historiallisesti arvokkaiden rakennusten kuntokatselmukset Vantaalla Leena Stenlund .............................................................................36 Kotarakennukset päiväkodeissa – elämyksiä vai terveysriskejä. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 56. .....................................................................54 Saunojen terveydellisten olojen valvontaprojekti Helsingissä ja Tampereella Sari Front ym. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk 6 • 2025 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2025 ilmestyy 3.11.2025. Lehden teemoja ovat ilmasto, ilmansuojelu ja ilmanlaatu. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2025, 56. Rakennetun perinnön teemavuosi Kaarina Kärnä ................................................................................. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2025, 56. vsk. Sosiaalija terveysministeriön keväällä 2025 julkaisema terveydensuojelulainsäädännön arviointimuistioluonnos sisältää ehdotuksia useiksi lainmuutoksiksi. 6 Johdanto Suomessa asumisterveyden sääntely on kansainvälisesti tarkasteltuna edistyksellistä. Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Ajankohtaista asumisterveyden sääntelystä. Siitä huolimatta sääntely kaipaa kehittämistä, jotta se vastaisi paremmin nykypäivän tarpeita. Käytännön valvontatyötä tekeville kunnallisille viranomaisille uudistus tarjoaa mahdollisuuden saada kaivattuja tarkennuksia niihin valvontakäytäntöihin, joissa nykyisin esiintyy tulkinnanvaraisuutta tai ongelmia. Parhaillaan käynnissä olevassa terveydensuojelulain kokonaisuudistuksessa on aiheellista kohdentaa korjaustoimia myös asumisterveyttä koskevaan sääntelyyn. Viranomaisvalvonnan tehtävänä on turvata ihmisten oikeus terveelliseen elinympäristöön, ja sen on toimittava selkeän ja ajantasaisen sääntelyn varassa. Sääntelyn tulee nojata tieteelliseen näyttöön, unohtamatta käytännön toteuttamiskelpoisuutta sekä toimivaltaisen viranomaisen tapauskohtaista harkintavaltaa lainsäädännön soveltamisessa. Niiden tavoitteena on vahvistaa nykyistä sääntelypohjaa, selkeyttää sääntelyä ja parantaa viranomaisvalvonnan edellytyksiä. Tavoitteena on tehdä asumisterveyttä koskevasta sääntelystä johdonmukaista, oikeusvarmaa ja vaikuttavaa
• Työsuojelulainsäädäntö ohjaa työntekijöiden työolosuhteita. Tämä voi heikentää toiminnan vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta. Toimivuusarviointi ja ehdotukset Terveydensuojelulain arviointimuistioluonnos oli lausunnolla keväällä 2025. • Terveydensuojelulaki soveltuu rakennusten käytönaikaisiin olosuhteisiin silloin, kun kyse on väestön terveydensuojelusta. 7 Sääntelyn taso ja hierarkia suhteessa muuhun lainsäädäntöön Asumisterveyttä säännellään Suomessa usealla tasolla ja eri hallinnonaloilla. Terveydensuojelulain uudistus tarjoaa tilaisuuden parantaa näiden lakien keskinäistä yhteensovitusta. vsk. Selkeät rajapinnat ja tarkoituksenmukainen työnjako parantavat sääntelyn toimivuutta sekä viranomaisten että kansalaisten näkökulmasta. Keskeisimmät ja odotetuimmat muutostarpeet liittyvät hallinnollisten menettelyjen sujuvoittamiseen sekä asumisterveysasetuksen yksittäisiin altisteisiin liittyvän sääntelyn ajantasaistamiseen. Suhteet rakentamis-, ympäristönsuojeluja työsuojelulainsäädäntöön ovat pääasiassa selkeitä, mutta vuosien saatossa valvontakäytännöt ovat joiltain osin muotoutuneet lainsäädännöstä poikkeaviksi – esimerkiksi työpaikkojen tilanteissa. Rakentamista ja rakennusten kunnossapitoa ohjaa ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluva rakentamislainsäädäntö, kun taas rakennusten käytönaikaisiin olosuhteisiin sovelletaan sosiaalija terveysministeriön sääntelyä, erityisesti terveydensuojeluja työsuojelulainsäädäntöä. Arviointimuistiossa tarkasteltiin koko terveydensuojelulainsäädännön toimivuutta ja kehittämistarpeita. Eri lakien välinen työnjako on keskeinen kysymys sääntelyn sujuvan soveltamisen kannalta. Asumisterveyden osalta ei tunnistettu perustavanlaatuisia rakenteellisia ongelmia, mutta täsmentämisja tarkentamistarvetta on monin paikoin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2025, 56. Kuva: Pixabay.. Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että: • Rakentamislainsäädäntö koskee rakennusten suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja korjaamista. Asumisterveydessä viranomaisen ohjauksen ja neuvonnan rooli on merkittävä osa valvontaa, ja tämä tulee jatkossa tunnistaa selkeästi myös lainsäädännössä. Eri lakien välinen työnjako on keskeinen kysymys sääntelyn sujuvan soveltamisen kannalta. Lisäksi on tärkeää selkeyttää, milloin asia voidaan käsitellä ohjauksella ja neuvonnalla ja milloin on tarvetta käyttää valituskelpoisia päätöksiä. Tällä hetkellä viranomaisten ja muiden toimijoiden on usein käytettävä merkittävästi aikaa sen selvittämiseen, mitä lainsäädäntöä kulloinkin sovelletaan
On tärkeää erottaa toisistaan yhdisteiden toksikologisiin ominaisuuksiin perustuvat suorat vaikutukset ihmisten terveyteen, välilliset vaikutukset, jotka voidaan tunnistaa indikaattoriyhdisteiden avulla, sekä tilanteet, joissa kohtuuttomat hajuhaitat muodostavat terveydensuojelullisen ongelman. Muutoksen katsotaan parantavan sääntelyn johdonmukaisuutta ilman, että sillä olisi merkittäviä vaikutuksia terveysriskeihin – edellyttäen, että ilmanvaihdon toiminnalliset vaatimukset, kuten puhtaan tuloilman varmistaminen, ilman sekoittuminen ja lämpötilaolosuhteet, edelleen täyttyvät. Hiukkasmaisten epäpuhtauksien osalta tarkennustarvetta esiintyy samoin kuin kemiallisissa yhdisteissä. Kemialliset altisteet muodostavat erityisen laajan ja monimuotoisen ryhmän, ja niiden sääntelyssä tarvitaan usean tason tarkennuksia. Siinä viranomainen kehottaa haitasta vastuussa olevaa oikaisemaan lainvastaisen tilanteen. Samalla pyritään parantamaan sääntelyn yhteensopivuutta ympäristönsuojelulainsäädännön kanssa. Lisäksi esitetään sääntelyä ajallisesti vaihtelevan melun, ääneneristyksen vähimmäistasojen sekä tärinän huomioon ottamisesta. Asbestia koskevassa sääntelyssä on tärkeää varmistaa yhdenmukaisuus työsuojelulainsäädännön vaatimusten kanssa, jotta lakien välille ei muodostu ristiriitoja. Altistekohtaisen sääntelyn tarkentaminen Altisteita koskevissa säännöksissä esiin nousseet tarkentamistarpeet liittyvät ensisijaisesti käytännön valvontatyössä havaittuihin epäselvyyksiin sekä tarpeeseen päivittää sääntely nykytiedon ja valvontakokemuksen pohjalta. Tämä menettely on tarkoitus kirjata lainsäädäntöön osaksi valvonnan välineistöä. vsk. Ilmanvaihdon osalta merkittävin muutosesitys koskee muiden oleskelutilojen ilmanvaihtovaatimuksen keventämistä: nykyinen 6 litran sekuntivirtaustaso ehdotetaan alennettavaksi 4 litraan sekunnissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2025, 56. Toimenpiderajojen tulisi olla selkeitä ja sovellettavissa ilman merkittävää epävarmuutta. Mineraalikuitujen osalta sääntelyn lähtökohtana voidaan pitää niiden selkeästi havaittavia ja rakenteellisesti tunnistettavia lähteitä. Mikrobien aiheuttaman terveysriskin arvioinnissa on viime vuosikymmeninä kertynyt runsaasti uutta tutkimustietoa siitä, millä tavoin mikrobit vaikuttavat ihmisten terveyteen ja miten haitallinen mikrobikas. Termistön täsmentämisen on arvioitu voivan tukea myös terveydensuojeluun liittyvää viestintää. 8 Kehotus on tunnistettu käyttökelpoiseksi välineeksi ohjauksen ja valituskelpoisen päätöksen välillä. Lämpötiloja koskevassa sääntelyssä suurimmat kehittämistarpeet liittyvät korkeisiin sisälämpötiloihin sekä lämpötilojen mittausmenetelmiin. Lisäksi vesijohtoveden lämpötilojen säätelyyn kaivataan täsmennyksiä, jotta riskit esimerkiksi legionellabakteerin esiintymiselle voidaan hallita nykyistä johdonmukaisemmin. Melusääntelyssä on tunnistettu tarve säännöstekstien selkeyttämiseen ja tulkinnan yksiselitteisyyden parantamiseen. Esimerkiksi pienhiukkasille (PM2,5) ja hengitettäville hiukkasille (PM10) on useita samanaikaisia päästölähteitä, jotka tulisi huomioida sääntelyssä. Erityisenä puutteena nähdään polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH-yhdisteiden) puuttuminen nykyisestä sääntelystä. Kemiallisten yhdisteiden sääntelyn yhdenmukaistaminen on tärkeää myös siksi, että tällä hetkellä haittojen arviointikäytännöt ovat hyvin kirjavia eri toimijoiden välillä. Käsitteiden terveysvaara, terveysriski ja terveyshaitta välistä termistöä on ehdotettu tarkennettavaksi, jotta lain sanamuodot olisivat paremmin ymmärrettäviä ja yhdenmukaisia riskinarvioinnin yleisen sanaston sekä muun lainsäädännön kanssa
Tarkoituksena on rakentaa sääntelykokonaisuus, joka on selkeä, johdonmukainen ja käytännössä toimeenpantavissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2025, 56. Lakihankkeen tämänhetkinen tavoitteellinen voimaantuloajankohta on vuoden 2027 alussa. Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö asumisterveysasioissa nähdään jatkossakin tärkeänä viranomaisvalvonnan täydentäjänä. vsk. 9 vu voidaan erottaa tavanomaisesta mikrobikasvustosta. Nämä huomiot ovat arvokkaita lain jatkovalmistelussa. Tämänhetkisen tietopohjan perusteella sääntelyä voidaan suoraviivaistaa keskittymällä mikrobikasvun toteamiseen rakennusmateriaaleissa sekä mikrobien kokonaispitoisuuksiin yksittäisten mikrobilajien esiintymisen sijaan. Syksy tullaan käyttämään kiivaaseen kirjoittamiseen, jotta ehdotus uudeksi sääntelyksi saadaan keväällä lausuntokierrokselle. Asumisterveydessä viranomaisen ohjauksen ja neuvonnan rooli on merkittävä osa valvontaa, ja tämä tulee jatkossa tunnistaa selkeästi myös lainsäädännössä. . Jatkoaskeleet Syksyn 2025 aikana on tarkoitus laatia hallituksen esitys uudeksi terveydensuojelulaiksi, asumisterveyttä koskevat säännökset mukaan lukien. Asumisterveyden osalta erityistä huomiota tullaan kiinnittämään siihen, että sääntely tukee vaikuttavaa valvontaa, mahdollistaa oikeasuhtaisen ja tapauskohtaisen viranomaisarvioinnin sekä edistää väestön terveyttä ilman tarpeetonta hallinnollista kuormitusta. Tavoitteena on ajantasainen ja käyttökelpoinen kokonaisuus, joka palvelee sekä viranomaisia että kansalaisia – ja ennen kaikkea tukee terveellistä asumista Suomessa myös tulevina vuosikymmeninä. Keskustelua on käyty muun muassa siitä, missä määrin ehdotetut muutokset voivat vaikuttaa valvonnan yhdenmukaisuuteen, viranomaisresurssien riittävyyteen sekä kansalaisten oikeusturvaan. Mikrobitoksiinien mittaamista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, koska mittaustuloksiin perustuvien johtopäätösten luotettavuus ei ole riittävää. Valmistelun seuraavassa vaiheessa keskeistä on sovittaa yhteen lausuntopalautteen mukaiset kehittämistarpeet, lainsäädännön rakenteelliset vaatimukset ja käytännön valvontatyön realiteetit. ). Lausuntopalaute Lausuntokierroksella arviointimuistiosta saatu palaute on ollut asumisterveyden osalta yleisesti ottaen myönteistä ja kehittämisehdotuksia tukevaa. Runsas lausuntomäärä on tuonut esiin myös erilaisia näkökulmia ja huolia – erityisesti riskeistä, joita yksittäisiin sääntelymuutoksiin saattaa liittyä. Myös viranomaisohjauksen, neuvonnan ja kehotusmenettelyn rooli tulee määritellä lainsäädännössä aiempaa selkeämmin.
Eri kulttuureissa terveysriskeihin voidaan suhtautua hyvinkin eri tavoin, joten kansainvälinen vertailu auttaa selvittämään riskikäsityksiin vaikuttavia taustatekijöitä.. vsk. 10 Kati Huttunen, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Käsitykset sisäilman terveysriskeistä Suomessa ja naapurimaissa Riskikäsitysten tutkiminen auttaa ymmärtämään, miksi jotkut riskit herättävät voimakasta huolta ja toiset jäävät huomiotta. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2025, 56
Riskikäsitysten merkityksen tunnistaminen on keskeistä esimerkiksi ympäristöhallinnossa, terveydenhuollossa ja kriisiviestinnässä. Riskikäsitysten tutkimisen tavoitteena on ymmärtää, miten ihmiset arvioivat riskejä, mihin tietoon he luottavat ja miten he reagoivat uhkaksi kokemiinsa asioihin. 2023). (Kuva 1) On mielenkiintoista, että työja opiskelupaikan sisäilmaan ollaan säännönmukaisesti tyytymättömämpiä kuin kodin olosuhteisiin, vaikka sisäilman epäpuhtauksien. Laajassa kyselyssä käytiin läpi taustatietojen lisäksi mielipiteitä mm. Vastanneiden määrä oli kaikissa maissa varsin alhainen (~20–30 %), mutta tulokset olivat yhteneväisiä vertailukelpoisten kysymysten osalta esimerkiksi samana vuonna toteutetun TerveSuomi-kyselyn kanssa, jossa kyselyyn vastasi lähes puolet otoksesta (Pekkanen ym. 2025). Riskikäsityksiä muovaavat erityisen voimakkaasti lähiyhteisö ja mediaympäristö, joten esimerkiksi julkinen keskustelu voi vaikuttaa laajalti yleiseen käsitykseen terveysriskeistä. Erityisesti Suomessa, mutta myös Ruotsissa ja Virossa, valtaosa vastaajista arvioi, että sisäilman laatu kotona on hyvä tai erittäin hyvä. 2025). 2019, Meltwater 2023). I hmisten käsitykset terveyteen vaikuttavista tekijöistä eivät ole yhdentekeviä, sillä riskikäsitykset muokkaavat sekä ihmisten käyttäytymistä että fyysisiä reaktioita. Sisäilmakysely lähetettiin kaikissa kolmessa maassa viidelle tuhannelle työikäiselle 25–64-vuotiaalle henkilölle vuosien 2022–2023 aikana. Esimerkiksi sisäilmakysymyksissä on todennäköistä, että aktiivisemmin aiheeseen liittyviin kysymyksiin vastaavat ne, joilla on henkilökohtaista kokemusta tai parhaillaan ongelmia sisäilman kanssa. Riskikäsitysten tutkiminen Riskikäsitysten tutkimuksessa kohtaavat eri tieteenalat toksikologiasta psykologiaan. Ensihuomioina aineistosta on nyt käyty läpi yhtäläisyyksiä ja eroja riskikäsityksissä Suomen ja naapurimaiden välillä (Huttunen ym. Ymmärrys siitä, miten ihmiset kokevat ja tulkitsevat riskejä, auttaa kehittämään tehokkaampia viestintästrategioita ja tukemaan päätöksentekoa sekä yksilöettä yhteiskuntatasolla. Suomalaisten riskikäsitysten vertailu muihin maihin Eri maiden välisiä eroja sisäilmaan liittyvissä riskikäsityksissä tutkittiin ensimmäistä kertaa Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman toimesta sisäilmakyselyssä, joka toteutettiin samansisältöisenä Suomen lisäksi naapurimaissa Ruotsissa ja Virossa (Huttunen ym. Onko Suomi sitten outolintu, vai suhtautuvatko ihmiset sisäilmakysymyksiin samalla tavoin myös naapurimaissa. sisäympäristön terveyshaittoihin liittyvistä altisteista, niiden mittaamisesta, sisäilmaan liittyvistä oireista ja tiedonlähteistä. Kaikissa kolmessa maassa työtai opiskelupaikkojen sisäilma sai koteihin verrattuna selvästi huonommat arviot. Mitkä käsitykset ovat yhteneväisiä. Riskikäsityksiä kartoitetaan kyselytutkimuksissa, joiden kompastuskivenä on valitettavan usein vähäinen osallistujamäärä tai valikoitunut joukko vastaajia. Sisäilman terveysvaikutukset ovat olleet menneenä vuosikymmenenä erityisen vilkkaan julkisen keskustelun aiheena Suomessa, ja suomalaisilla on havaittu olevan usein tutkimustiedon vastaisiakin käsityksiä esimerkiksi terveyshaittojen syistä ja tärkeysjärjestyksestä (Lampi ym. Lisäksi vastauksia analysoidessa on tärkeä huomioida sekoittavat tekijät, kuten esimerkiksi ikä ja sukupuoli, joiden tiedetään vaikuttavan vastauksiin merkittävästi
kansallisten ohjelmien työn tuloksena (Hometalkoot, Terveet tilat Kuva 1. Suomalaiset kokivat virolaisia ja ruotsalaisia useammin, että heillä on riittävästi tietoa, miten toimia epäillessään sisäilmaongelmia tai oireita (Kuva 2). Tätä voisi selittää se, että usein kodin olosuhteisiin voidaan vaikuttaa enemmän kuin työpaikalla, jolloin kynnys valittaa olosuhteista on korkeammalla. Kuinka maat poikkeavat toisistaan. Myös opiskeluyhteisön toiminnasta tai työstä aiheutuva stressi voi lisätä tyytymättömyyttä työja opiskelupaikan sisäympäristöön. 2022). Yhteistä kaikille maille olivat myös puutteelliset tiedot sisäilman laadun mittausmenetelmistä. Samaan johtopäätökseen viittasi myös se, että sekä virolaisilla että erityisesti ruotsalaisilla vastausvaihtoehto ”en osaa sanoa” oli selvästi yleisempi suomalaisiin verrattuna. Suomessa sisäilmaan liittyvää tiedotusta ja ohjeistusta on runsaasti saatavilla mm. vsk. 2025). Erityisesti Ruotsissa epätietoisuus oli suurta: jopa yli 60 % vastaajista ei osannut sanoa, mitkä menetelmät ovat luotettavia tai mitä mittaustulokset tarkoittavat (Huttunen ym. Erittäin hyvänä ja melko hyvänä sisäilman laatua pitäneiden osuus vastanneista Suomessa, Virossa ja Ruotsissa.. Mittausmenetelmiä koskevissa kysymyksissä vastattiin usein ”en osaa sanoa”, tai vastaus oli tutkimustiedon vastainen. Tämä viittaa siihen, että sisäilmaan liittyvä viestintä ja koulutus eivät ole tavoittaneet väestöä riittävästi, tai sisäilmaaiheet eivät ylipäätään kiinnosta tavallista kansalaista siinä määrin kuin Suomessa. 12 pitoisuudet ovat korkeampia asuinrakennuksissa esimerkiksi toimistoihin verrattuna (Juntunen ym. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2025, 56. Työja opiskelupaikalla puolestaan sisäilman laadun kokemiseen saattavat vaikuttaa useammin muutkin tekijät, kuten esimerkiksi rauhattomuus
Virolaiset kokivat yleisimmin, että sisäilmaongelmien terveyshaittoja vähätellään. Myös kosteusvaurioiden vaikutuksia terveyteen yliarvioitiin Suomessa muita maita enemmän. Mistä erot voisivat johtua. Suomalaiset kuitenkin myös vastasivat muita maita useammin tutkimustiedon vastaisesti. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2025, 56. (Kuva 2) Tulokset voivat viitata siihen, että Virossa ja Ruotsissa sisäilma-aiheista ei ole keskusteltu yhtä laajasti tai että viestintä ei ole ollut yhtä tunteisiin vetoavaa kuin Suomessa. Eri maiden vastausten vertailu on mielenkiintoista, sillä vastauksissa näkyy sekä yhteisiä piirteitä että selkeitä eroja. Suomessa sisäilmaoireita pidettiin muita maita useammin pysyvinä, ja huoli terveysvaikutuksista oli yleisempää. Esimerkiksi suuri osa suomalaisista piti sädesientä varmana merkkinä haitallisesta sisäilmasta, vaikka tutkimustieto ei tue tätä (Kuva 3). Ruotsalaiset olivat vähiten huolissaan sisäilman terveysvaikutuksista, mutta samalla heillä oli eniten epätietoisuutta aiheesta. On kuitenkin todennäköistä, että maiden väliset erot niin julkisessa keskustelussa, rakentamisen Kuva 2. 13 2028, Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma), joten tietoisuus sisäilma-aiheista voi hyvinkin olla naapurimaita korkeammalla tasolla. Otsikon väitteen kanssa samaa mieltä ja melko samaa mieltä olevien osuus vastanneista Suomessa, Virossa ja Ruotsissa.. (Huttunen ym 2025) Tämä voi osittain johtua siitä, että Suomessa sisäilma-aiheista on käyty vilkasta julkista keskustelua erityisesti kosteusvaurioihin liittyen, ja mediassa aihetta on ollut tapana käsitellä uhkakuvien kautta. vsk. Riskikäsitysten taustalla olevien syiden selvittämiseksi tarvitaan tarkempaa perehtymistä esimerkiksi vastaajien käyttämiin tietolähteisiin ja taustatietoihin
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2025, 56. vsk. Suomi, Ruotsi ja Viro ovat lähekkäin maantieteellisesti, mutta maat voivat poiketa toisistaan monissa sisäilman laatuun vaikuttavissa tekijöissä, kuten rakennusten iässä, yleisissä rakennusmateriaaleissa, kunnossapidossa sekä lämmitysja ilmanvaihtojärjestelmissä. 2013). Esimerkki eroista vastaajien käsityksissä sädesienen esiintymiseen liittyvästä väittämästä Suomen, Viron ja Ruotsin välillä. Tieteellisen tiedon mukainen käsitys oikeasta vastauksesta on merkitty vihreällä laatikolla.. Nykyään keskustelu myös helposti ajautuu Kuva 3. Julkiseen keskusteluun nousevat helpommin aiheet, jotka vetoavat lukijaan esimerkiksi samaistuttavuuden tai sensaatiomaisuuden vuoksi. Rakennusalan perinteet, taloudelliset resurssit ja tiedottamisen määrä vaikuttavat siihen, miten kansalaiset hahmottavat sisäilman terveysriskit ja millaista sisäympäristöä pidetään normaalina ja hyväksyttävänä. Tämän vuoksi yksittäisetkin näkyvät tapaukset saattavat ohjata keskustelua voimakkaasti jonkin tietyn aiheen pariin, jolloin harvinainenkin riski voi vaikuttaa todennäköiseltä, kun siitä kuulee usein (saatavuusharha). Virossa myös suurempi osuus asunnoista ei täytä ilmanvaihtoa koskevia suosituksia: esimerkiksi HEALTHVENTtutkimuksessa virolaisista asunnoista 30 % arvioitiin alittavan 8 l/s/henkilö -suosituksen, kun taas Suomessa vastaava osuus oli 13 % ja Ruotsissa 8 % (Asikainen ym. 14 kulttuurissa kuin sisäilmatietämyksessäkin ovat merkittäviä tekijöitä. EU:n keräämän tilastotiedon perusteella esimerkiksi kosteusvaurioiden takia huonokuntoisissa asunnoissa asuvien osuus on Virossa (10,5 %) selvästi Suomea (5,3 %) ja Ruotsia (4,8 %) suurempi (EUSILC 2023). Media vaikuttaa riskikäsityksiin myös ohjaamalla sanavalinnoilla ja rinnastuksilla sitä, kuinka suurelta riski vaikuttaa (kehystäminen)
Juntunen M, Salmela A, Jalkanen K, Hovi H, Wallenius K, Hyvärinen A. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028, Medianäkyvyyden analyysi vuosina 2017– 2022. Saatavilla: https://ec.europa.eu/eurostat/web/main/ data/database?node_code=livcon . Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022, Helsinki. Huttunen K, Salmela A, Tuoresmäki P, Orru H, Pekkanen J. Viranomaisilla ja sisäilma-alan toimijoilla on siis edelleen työsarkaa oikean tiedon välittämisessä ja ohjeiden jalkauttamisessa. Esimerkiksi vieraan kuuloisia kemikaaleja varotaan liiankin kanssa, kun taas puunsavun tapaisia tuttuja altisteita pidetään turvallisempina kuin mitä ne ovatkaan. Saatavilla: https://www.thl.fi/tervesuomi_ verkkoraportit/ilmioraportit_2023/ sisailmaoireet.html . vsk. On myös viestinnän kannalta eri asia, onko tarpeen lisätä yleistä tietoutta vai kumota vääriä käsityksiä. Työpaperi 5/2022. 2023. Riskiviestinnän avulla voidaan herätellä ihmisiä tunnistamaan joku uhka, tai toisaalta rauhoittaa ylikierroksilla käyvää keskustelua. Sisäilmayhdistyksen raportti 43 p. Pekkanen J, Karvonen A, Jousilahti P, Laatikainen T. International Journal of Ventilation 2013;12(2):129–134 European Union-Statistics on Income and Living Conditions 2023: Share of total population living in a dwelling with a leaking roof, damp walls, floors or foundation, or rot in window frames of floor EU-SILC survey. Suomen, Viron ja Ruotsin vertailu osoittaa, että käsitykset sisäilman terveysriskeistä vaihtelevat merkittävästi naapurimaidenkin välillä, ja tiedon määrän lisäksi on paikallaan kiinnittää huomiota myös tiedon laatuun. Viitattu 22.8.2025.. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019, Helsinki. Meltwater (2023). Proportion of residences in European countries with ventilation rates below the limit defined by regulations. Terve Suomi ilmiöraportti: Sisäilmaoireet. Lopuksi Ympäristön terveysriskejä sekä yliettä aliarvioidaan usein. Kansallinen sisäilmakartoitus 2018: Käsitykset sisäilmaan liittyvistä terveysvaikutuksista. Sisäilmastoseminaari 2025. Lampi J, Salmela A, Ung-Lanki S, Tuoresmäki P, Hyvärinen A, Pekkanen J. SIY Sisäilmatieto Oy, Helsinki. Saatavilla: https://thl.fi/ documents/155392151/190160343/STO_ media_analyysi_2022.pdf/ . Suomessa sisäilma-aiheisiin on panostettu paljon, mutta samalla julkinen keskustelu on saattanut luoda vääristyneitä käsityksiä. Ed. Ahola M, Merikari A. Tutkimuksesta tiiviisti 46/2019. 15 sosiaalisen median kaikukammioihin, joissa näkökulmat polarisoituvat ja omat ennakkokäsitykset vahvistuvat (vahvistusharha), eli eri ryhmät voivat päätyä kokemaan saman riskin hyvin eri tavoin. Ovatko käsitykset sisäilman terveysriskeistä erilaisia naapurimaissa. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet asunnoissa: Pitoisuustasot, yleisimmät yhdisteet ja terveysvaikutukset. Riskikäsitysten selvittäminen auttaa tunnistamaan, mihin aiheisiin kannattaa tarttua riskiviestinnässä. 85–90. Viitattu 22.8.2025. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2025, 56. Lähdeluettelo Asikainen A, Hänninen O, Brelih N, Leal V, Allard F, Wargocki P, 2013. Viitattu 22.8.2025
Sisäilmaratkaisut Sisäilman laatu Ilmanvaihdon toiminta Asuntokaupan kuntotarkastus Huolto ja ylläpito Tutustu pajapäivien ja Pajan illan ohjelmaan ja ilmoittaudu: sisailmayhdistys.fi
Sisäilmaratkaisut Sisäilman laatu Ilmanvaihdon toiminta Asuntokaupan kuntotarkastus Huolto ja ylläpito Tutustu pajapäivien ja Pajan illan ohjelmaan ja ilmoittaudu: sisailmayhdistys.fi VALTTERI VIITIKKO Rakennustieto Oy MAIJA LEHTINEN RISTO KOSONEN Aalto-yliopisto MARIANNA TUOMAINEN Helsingin kaupunki OHJELMASSA MUKANA Espoon Tilapalvelut-liikelaitos KAI MYKKÄNEN Espoon kaupunki Ninni West Elias Metsämaa MIRA GRÖNROOS Suomen ympäristökeskus
Tarkastuksen pohjalta annetaan raamit, mitä halutaan selvitettävän, esimerkiksi olosuhteet, paineerot, rakenteen kunto, ilmayhteys ja pölyn/ mineraalivillakuitujen esiintyminen. Asiantuntija ei voi oman mielensä mukaan tehdä asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa lueteltuja selvityksiä. 18 Juho Korva, rakennusinsinööri AMK, terveystarkastaja Rakennusterveysasiantuntija, rakentamisen sertifikaatti C-25697-26-20 Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto Rakennusterveysasiantuntijan selvitysten hyödyntäminen terveystarkastajan työssä Rakennusterveysasiantuntija toimii terveydensuojeluviranomaisen selvitysten tekijänä terveyshaitan selvitysprosessissa (Terveydensuojelulaki 49 d§ ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimukset). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2025, 56. Viranomaisen tulee asettaa selvitykselle raamit (Ohje asunnon terveyshaittaepäilyn käsittelyyn viranomaisessa). vsk. Selvitysten tekeminen ei kuitenkaan ole ohjauksesta vapaata toimintaa. Tarkastuksen tulee siis sisältää asia, joka vaatii lisäselvitystä, ja mikä on johtanut viranomaisen epäilykseen terveyshaitan olemassaolosta.. Prosessi lähtee liikkeelle, kun terveystarkastaja suorittaa kohteeseen terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen, jossa tehdään havaintoja tarkastettavasta kohteesta
Tehtävän selvityksen ohjaamiseksi terveystarkastajalla on hyvä olla lista, joka sisältää jokaisella asunnontarkastuksella tarkistettavat asiat. 19 T arkastuskertomuksen toteamus ”sisäilman terveydelliset olosuhteet on selvitettävä” ei anna pohjaa sille, miksi ja mitä selvityksiä on tehtävä. Lista selventää, mitä tutkimuksia tarkastuksen pohjalta on tehtävä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2025, 56. Esimerkiksi poikkeavalle hajulle voi löytyä useampi toisistaan riippumaton tai yhteisvaikutuksellinen tekijä. Tämän vuoksi selvitystä on ohjattava terveystarkastajalähtöisesti. vsk. Hajun selvittämiseksi voidaan tarvita pintakosteuskartoitusta, rakenteellisen kosteuden mittaamista, paine-eromittausta, ilmavuotojen/ Kuva 1. Raamien asettamista varten terveystarkastajalla on hyvä olla olemassa lista tarkastettavista asioista, jolloin jokainen tarkastus sisältää lähtökohtaisesti samat asiat, joiden pohjalta päästään selventämään, mitä tutkimuksia on tehtävä. Selvitystä ja tutkimuksia tekevä RTA voi olla pitkän linjan ammattilainen tai vasta uransa aloittanut. Tehty selvitys voi erota laadullisesti ja hinnallisesti, jolloin usein edullisempi valitaan. Kuvassa 1 on esitelty tarkastuslista, jota itse käytän. Tarkastuslista.
Jokaisen mikrobin haittojen luetteleminen voi johtaa terveyshaitasta kärsivän vääristyneeseen mielikuvaan rakenteista, ja tuota mielikuvaa voi olla enää vaikea muuttaa. Oireilu voi johtua molemmista, mikä on hyvä huomioida, kun tehdään kokonaisarviota.. Hyvässä RTA:n tekemässä selvityksessä: • Rakenneavaukset on tehty heterogeenisesti eli eri kohtiin rakennusta. • Ei oleteta tai todeta tutkijan omaan tuntemukseen perustuvia asioita tosiasioina, ei esimerkiksi todeta “melu tulee yöaikana ylittämään toimenpiderajan”, jos asiaa ei ole mitattu. Ilmayhteyden määritys on tärkeässä roolissa. Periaatteessa molemmissa tilanteissa toimenpiteet ovat suotavia, mutta eri syistä. Kaikilla rakenteiden vaurioilla tulee jossain kohtaa olemaan vaikutusta terveydellisiin olosuhteisiin, toisilla vuoden päästä ja toisilla 20 vuoden päästä. • Käydään vuoropuhelua viranomaisen kanssa, koska selvityksiä voidaan joutua laajentamaan tai niitä voidaan supistaa terveystarkastajan luvalla. • Tieto kohteen rakenteista selvittää sitä, onko havaittu vaurio pelkästään rakenteessa vai onko sillä myös vaikutusta sisäilmaan ja sen terveydellisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi huonepölyt aiheuttavat ärsytysoireita kuivassa sisäilmassa, kun taas mineraalivillakuiduille sisäilman kosteudella ei ole ärsytyksen kannalta väliä. Siinä on tuotu esiin syy-seuraussuhde ja selvitetty, mistä kyseiseen rakenteeseen tullut toimenpiderajan ylittävä vaurio tai tekijä johtuu. Esimerkiksi pelkkien syöksyrännien kohdalle tehtyjen avausten perusteella voidaan saada käsitys laajaalaisesta vauriosta, vaikka vaurio on paikallinen. vsk. Mikäli villakaistasta löytyy vaurio, mutta todennettu ilmayhteys on alaohjauspuun yläpuoleen, jää epäselväksi, onko ilmayhteys vauriosta vai rakenteesta. Mineraalivillakuiduille on olemassa toimenpiderajat, kun taas huonepölyille ei ole. • Selvityksessä vastataan jo seuraavaan selvitettävään asiaan. • Tulokset on esitelty yhdessä toimenpiderajojen ja/tai viitearvojen kanssa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2025, 56. Hyvä RTA:n tekemä selvitys vastaa kysymykseen tarkastuksessa havaituista mahdollisista sisäilman haitoista, ei oleta eikä tuo esille selvittämätöntä tietoa. Esimerkiksi hyvin yleinen vaurioitumispaikka on alaohjauspuun alapuolinen tila, johon on asennettu villakaista betonin ja puun väliin. Rajan vetäminen onkin haastavaa. Mikäli rakenteessa on vaurio, mutta sillä ei ole vaikutusta terveydellisiin olosuhteisiin (ei ilmayhteyttä sisäilmaan), ei toimenpiteitä tule vaatia terveydellisten olosuhteiden nojalla. 20 epätiiveyskohtien kartoitusta, ilman suhteellisen kosteuden mittaamista, rakenteen emissioiden selvittämistä, ilmanvaihdon/ vaihtumattoman ilman selvitystä tai VOCyhdisteiden mittaamista. Hyvässä selvityksessä tuloksien tulkitsemisessa tuodaan myös esiin havaitun pitoisuuden mahdollinen ilmayhteys asuntoon. • Selvityksestä selviää, mitä altisteita tiloissa on havaittavissa. Jotta rakennusterveysasiantuntijan selvityksiä pystytään hyödyntämään terveystarkastajan työssä, on niiden täytettävä tiettyjä reunaehtoja. Esimerkiksi rakenteessa on kosteutta, mutta se ei vaikuta sisäilman laatuun, koska rakenne on ainoastaan betonia. Selvityksessä ei tuoda esille sellaisten havaittujen mikrobien mahdollista terveyshaittaa, jotka ovat selvästi alle toimenpiderajojen tai viitearvojen