Sinä olet siellä. Silloinkin, kun ympärillä sattuu ja tapahtuu. Aikakauslehteen uppoudutaan. Lue lisää: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Lehden ja lukijan suhteesta hyötyy myös mainostaja
Kirjassa esimerkkejä käsitellään ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta, mutta ideoita voi soveltaa millä tahansa toimialalla. Tämä kirja antaa syötteitä uusille ideoille ja oivaltavia ajatuksia vaikuttavan toiminnan kehittämiseksi. Kiitos ihanasta työstä meidän ammattikunnan eteen.” Miia Valkonen, Laukaan kunta ”Pidin kirjoituksen raikkaasta, kriittisestä ja kuitenkin positiivisesta tyylistä. Kirjassa puhutaan paljon vuorovaikutustaidoista ja myös verkostoitumisesta. 10 %) + toimituskulut tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. Kirja innostaa kohdistamaan ajattelua kohti ketterämpää, luovempaa ja vaikuttavampaa toimintakulttuuria sekä kehittämään hyvää verkostotyötä. Kirja antoi ainakin minulle uutta kulmaa ajatuksiini.” Vesa Pekkola, sosiaalija terveysministeriö ”Kokonaisuutena 5/5! Nokkelaa ja herättelevää tekstiä. On hyvä, että meidän kenttää ravistellaan. Toivon, että tämä aukaisee opiskelijoidenkin silmiä ja tuo alalle positiivista fiilistä.” Henna Kauppi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK Heidi Colliander Piia Kepanen KESTÄVÄ JA KETTERÄ YMPÄRISTÖTERVEYS Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Oletko kiinnostunut toimintatapasi kehittämisestä ja menestymisestä kompleksisessa toimintaympäristössä. ”Hienoja oivalluksia. Luetutan tämän mielelläni opiskelijoillani. Ne ovat todella tärkeitä asioita nykypäivän asiantuntijatyössä. alv. 044 750 0877. ISBN 978-952-9637-65-2 Hinta: 20 euroa (sis. Ja tosi ajatuksia herättävä ja motivoiva teos. Juuri sitä mitä tämä ala tarvitsee! Kohdat, missä asia oli sidottu oikean elämän esimerkkeihin, olivat loistavia
vsk. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Etäosallistumismahdollisuudet ovat vähentäneet keskusteluja, mutta ne eivät ole hävinneet – paikan päälle tulleille kollegoiden tapaaminen on olennainen osa koulutuspäivien antia. Jos luennoitsijat myös edustavat laajasti alaan liittyviä organisaatioita, parantaa myös tämä kaivattua ja tärkeää viranomaisten yhteistyötä. 044 752 0320 Maria Turppa, puh. Kun ministeriöiden säädöksiä valmistelevat virkamiehet tulevat säännöllisesti luennoimaan koulutuspäiville, säilyy keskusteluyhteys ja ymmärrys puolin ja toisin hallinnon eri tasoja kohtaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Koulutuspäivät estävät norsunluutornien kohoamisen hallintoon. Edellä mainituilla Ympäristöterveydenhuollon syyspäivillä näkyivät erityisesti sosiaalija terveysministeriö, maaja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja Valvira, mutta myös THL, ympäristöministeriö, Helsingin yliopisto, Syke ja Kuntaliitto. Vuosien varrella sekä koulutuspäivien nimi että järjestämistapa ovat muuttuneet, mutta perusperiaate on säilynyt – ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat kouluttautuvat ajankohtaisiin asioihin ja keskustelevat toistensa kanssa. Paikallisja aluehallinto saavat suoraa tietoa eri tahoilta, ja yhteistyö helpottuu nimien ja kasvojen tullessa tutuiksi. Jatketaan yhdessä! Kaarina Kärnä Koulutuspäivät edistävät viranomaisten yhteistyötä ja toimivaa säädösvalmistelua Ku va : Ee va st iin a A ur a.. Ympäristö ja Terveys-lehti on sekä ammattilehti että koulutusten järjestäjä. Lukemalla lehteä ja osallistumalla koulutuksiin on alan hallinnon ja asiantuntijatiedon ytimessä. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 70 euroa, vuositilaus 75 euroa Irtonumero 12 euroa Näköislehti: 70 euroa Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 98 euroa, vuositilaus 103 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Lehden teemoina ovat kiertotalous ja pilaantuneet maat. Tätä kirjoittaessani olen juuri palannut Hämeenlinnasta Ympäristöterveydenhuollon syyspäiviltä. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2023 ilmestyy 20.11
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. vsk. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk 6 • 2023 Koulutuspäivät edistävät viranomaisten yhteistyötä ja toimivaa säädösvalmistelua Kaarina Kärnä ...................................................................................4 Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen Suomessa Vesa Pekkola .....................................................................................6 Tutkimushanke kartoittaa terveydensuojelulain uudistamistarpeita Kaisa Mäntynen ja Johanna Mäkinen ......................................10 Tunne tupakkapuitesopimuksen artikla 5.3 – tunnista tupakkateollisuuden juonet Reetta Honkanen ...........................................................................16 Laadunhallinta jalkautuu kunnalliseen eläinlääkintähuoltoon Outi Lepistö .....................................................................................22 Päijät-Hämeen ympäristöterveys: Hellehaitta-projektin tulokset Pilvi Koivisto ....................................................................................26 Ympäristövahinkovakuutusjärjestelmästä rahastomalliin – mikä muuttuu. Visa Kronbäck .................................................................................32 Pelastustoimen ympäristövahinkojen torjuntavalmius arvioitiin ensimmäistä kertaa Justiina Halonen ja Pauliina Kopra ............................................38 Uudesta tietojärjestelmästä parempaa tietoa rakennetusta ympäristöstä Henrik Saari ja Päivi Malmi ..........................................................44 Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit tehoavasti käyttöön Jari Lyytimäki, Tiia Merenheimo ja Tapio Reinikainen ..........50 Kirjaesittely: Jukka Mikkonen ja Harri Hakala, Metsälampi ...................................................................................57 Pintavesien hygieeninen laatu merenrantalaidunten läheisyydessä Annastiina Rytkönen, Eveliina Nurmi, Anna-Maria Hokajärvi, Marika Laurila, Rauni Kivistö ja Tarja Pitkänen ......................58. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 54
6 T ehtävien järjestämisestä on tehty vuosien saatossa useita selvityksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Tällä hetkellä ympäristöterveydenhuolto on järjestetty Suomessa 61 valvontayksikössä, joista suurimmat kaupungit järjestävät ympäristöterveydenhuollon itse ja pienemmät kunnat kuntien välisenä yhteistoiminVesa Pekkola, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen Suomessa Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen on ollut jo vuosia jatkuvassa myllerryksessä tai mahdollinen muutos on vähintäänkin roikkunut ilmassa. Kuntien ja valvontayksiköiden välisiä neuvotteluja tehtävien organisoinnista on myös käyty useampaan kertaan. Tehtävien organisointiin liittyvät kysymykset ovat kuitenkin poliittisia ratkaisuja ja muutokset ovat aina mahdollisia.. Olisi toivottavaa, että ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen saisimme pitkäaikaisen ratkaisun jatkuvan muutoksen ja niihin varautumisen sijaan. vsk. Ympäristöterveydenhuollon sijoittuminen toiminnallisesti terveydenhuollon ja teknisten toimijoiden välimaastoon on johtanut erityyppisiin organisaatioihin, missä jokaisessa on hyviä ja huonoja puolia
Hallitusohjelmassa ei ollut kuitenkaan mainittu lainkaan ympäristöterveydenhuoltoa ja sen vuoksi asia varmistettiin poliittiselta johdolta vielä erikseen.. Edellisellä hallituskaudella aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarisessa selvitystyöryhmässä ehdotettiin, että ympäristöterveydenhuolto sopisi siirrettäväksi hyvinvointialueille. Lisäksi SOTE-toimeenpanolain (616/2021) 65 §:n nojalla Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on ottanut hoitaakseen alueensa ympäristöterveydenhuollon, mutta tässäkin tapauksessa järjestämisvastuu on säilynyt alueen kunnilla. 7 tana, joko kuntayhtymänä tai isäntäkuntamallilla. Tuolloin asia näytti lähes selvältä, että ympäristöterveydenhuollon kotipesä löytyy vuodesta 2026 lähtien hyvinvointialueilta. Hallitusohjelmassa on myös mainittu, että hallitus lisää alueellisten ratkaisujen joustavuutta kuntien ja hyvinvointialueiden työnjaossa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Tehtävän hoitamisen siirtäminen hyvinvointialueelle on edellyttänyt alueen kuntien yksimielistä päätöstä ja kunnista tulevaa täysimääräistä rahoitusta. Nykyisessä hallitusohjelmassa on kuitenkin linjattu, että kuntien tehtäväkentän vakiinnuttamiseksi kuntien tehtäviä ei siirretä hyvinvointialueille hallituskauden aikana. vsk
Valvontaan liittyvän erikoistumisen ja häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi riittäviä henkilöresursseja pidettiin yleisesti tarpeellisena. Riskinä on toki nähtävissä kunnallisen päätöksenteon yksimielisyys, missä yksikin kunta voi estää tällaisen järjestelyn. Aiheesta käytiin keskustelu ympäristöterveydenhuollon johtajien ja ohjaavien viranomaisten kesken ympäristöterveydenhuollon syyspäivillä 27.9. Hämeenlinnassa. 3. vsk. Ympäristöterveydenhuolto ei siirry hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle tällä hallituskaudella vaan jatkaa kuntapohjaisena. 8 Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen pääministeri Orpon hallituskaudella Hallitus linjasi ympäristöterveydenhuollon järjestämisen seuraavasti: 1. Se, miten valvontayksiköiden riittävät henkilöresurssit varmistetaan ja miten asiasta tulisi säätää lainsäädännössä, edellyttää tarkempaa pohdintaa siitä, mikä on eri valvonnan sektoreilla vähimmäisvaatimus. Ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtäminen hyvinvointialueen hoidettavaksi voisi olla hyvä mahdollistaa, jos maakunnan alueen kunnat näin haluavat ja jos ne järjestäisivät tähän täysimääräisen rahoituksen. Vuoden 2023 loppuun mennessä sosiaalija terveysministeriö yhdessä maaja metsätalousministeriön kanssa tekee hallitukselle selvityksen tarpeesta muuttaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnasta annettua lakia (410/2009) siten, että yhteistoimintaalueiden minimikokoa laajennettaisiin nykyisestä. Rahoituspohja ja järjestämisvastuu kuitenkin säilyisivät kunnalla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Samalla selvitetään, tulisiko mahdollistaa tehtävän hoitaminen hyvinvointialueilla kuntien sijaan, jos kaikki hyvinvointialueen kunnat ovat mukana ja hyväksyvät sen. 2. Keskusteluissa tulivat hyvin esiin eri valvontayksiköiden toisistaan poikkeavat tarpeet. Edellä mainitun poliittisen linjauksen johdosta sosiaalija terveysministeriö ja maaja metsätalousministeriö käynnistävät nykylainsäädännön muutostarpeen arvioinnin ministeriöiden välisenä yhteistyönä mahdollisimman pian.. Joka tapauksessa mahdollinen valvontayksiköiden koon laajentaminen tulee johtamaan jonkinlaisiin yksinkertaistuksiin ja niiden sopivuus jokaisen valvontayksikön tarpeisiin tulee vaihtelemaan. Resurssitarpeeseen vaikuttavat muun muassa asukasmäärä, alueen koko ja elinkeinorakenne. Jonkinlainen laissa säädetty perälauta vähimmäisvaatimuksista tulee kuitenkin olla
”Mutta aina kun myy jyrsijätorjuntapalveluita ulkopuolisille, tarvitaan tuholaistorjujan tutkinto”, Koivisto muistuttaa. Ammattikäyttöön tarkoitettujen jyrsijämyrkkyjen pakkauksissa on erikseen maininta siitä, että niiden luovuttaminen muille kuin tutkinnon suorittaneille henkilöille on kielletty. Kasvinsuojelututkinnon suorittanut henkilö saa käyttää ammattikäyttöön rajoitettuja jyrsijämyrkkyjä, kun hän tekee torjuntaa omassa maataloustoiminnassaan. 9 Ympäristöterveyspäivät 2023 + Livestream 1.–2.11.2023 Original Sokos Hotel Ilves, Tampere • Lisätiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset • Etäosallistumisen ilmoittautuminen 30.10. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) Tukes on saanut tietoonsa epäilyjä jyrsijämyrkkyjen väärinkäytöksistä. Koivisto muistuttaa, että henkilöt, jotka ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon ja käyttävät ammattikäyttöön rajoitettuja jyrsijämyrkkyjä muualla kuin omassa maataloustoiminnassaan tai välittävät niitä eteenpäin, syyllistyvät kemikaalirikkomukseen. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, ettei kasvinsuojelututkinto oikeuta ammattikäyttöön rajoitettujen jyrsijämyrkkyjen käyttöön muualla kuin omassa maataloustoiminnassa. Tukesin tietoon on tullut tapauksia, joissa jotkut ihmiset, joilla ei ole omaa maataloustoimintaa, ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon, jotta ovat saaneet ostaa ja käyttää ammattikäyttöön tarkoitettuja jyrsijämyrkkyjä. ”Ei ole sallittua suorittaa tutkintoa, ostaa myrkkyjä ja käyttää niitä kotona tai mökillä ja edelleen välittää niitä muille henkilöille. Suomessa tällaisia ammattilaisia ovat tuholaistorjujan tutkinnon suorittaneet henkilöt ja maanviljelijät, jotka ovat suorittaneet kasvinsuojelututkinnon ja jotka torjuvat jyrsijöitä omassa maataloustoiminnassaan. Tukes on saanut eri lähteistä tietoa jyrsijämyrkkyjen väärinkäytöksistä. Mikäli näin toimii, rikkoo kemikaalilakia.” Osa jyrsijämyrkyistä on rajoitettu vain koulutetuille ammattilaisille. vsk. Tämä poikkeus on sallittu maatalousyrittäjille, koska oletetaan, että he suorittavat kasvinsuojelututkinnon maataloustoimintaansa varten. Vielä ehdit ilmoittautua päiville etäosallistujaksi! Syksyn tulo saa jyrsijät hakeutumaan sisätiloihin ja moni miettii keinoja niiden torjumiseksi. ”Ihmiset ovat voineet jopa edelleen myydä ammattikäyttöön rajoitettuja valmisteita ihmisille, joilla kyseistä tutkintoa ei ole”, ylitarkastaja Sanna Koivisto kertoo. mennessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54
10 H ankkeessa tarkastellaan terveydensuojelun sääntely-ympäristöä ja sääntelyn tavoitteita sekä valvonnan kohteiden eli asiakkaiden näkökulmaa ja tarpeita. Hankkeessa selvitetään terveydensuojelulain uudistamistarpeita sekä tuotetaan tietoa strategisen suunnittelun ja lainsäädännön pohjaksi.. Hankkeessa kartoitetaan myös, missä määrin eri toimijat ja viranomaiset mahdollisesti tekevät päällekkäistä valvontaa. selvittää, Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Johanna Mäkinen, projektipäällikkö Suomen Kuntaliitto ry Tutkimushanke kartoittaa terveydensuojelulain uudistamistarpeita Kuntaliitto, Terveydenja hyvinvoinninlaitos THL, Itä-Suomen yliopisto sekä Finnish Consulting (FCG) ovat käynnistäneet Valtioneuvoston VN TEAS -hankkeen ”Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa”. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. vsk. Suomen terveydensuojelulainsäädäntöä ja toimintatapoja verrataan muiden maiden tilanteisiin ja arvioidaan, onko vertailumaissa sellaisia käytäntöjä, joita voisi soveltaa myös Suomessa. Tausta Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -hankkeen tavoitteena on mm
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Ajankohtaista on myös pohtia, tulisiko useaan kertaan muutettu terveydensuojelulaki kokonaan uudistaa. Väestön terveyttä ylläpidetään, suojellaan ja edistetään muun muassa valvomalla talousja uimaveden laatua, julkisten palvelurakennusten (koulut, päiväkodit, hoivaa antavat laitokset) ja muiden ilmoitusvelvollisten palveluiden (liikuntapalvelut, ihon käsittely) terveydellisiä olosuhteita sekä hygieniaa. Hankkeessa hankitaan. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa vaikuttavimmat ja tarkoituksenmukaisimmat valvonnan ja ohjauksen keinot. vsk. Lisäksi kuntien terveydensuojeluviranomaiset hoitavat laaja-alaisesti erilaisia asumisterveysasioita kattaen yksityisten asuntojen terveyshaittaepäilyt, siivottomuusasiat, tupakointikiellot sekä erilaisen neuvonnan ja ohjauksen elinympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Yleistä hankkeesta Hankeen rahoittaa Valtioneuvoston kanslia. Hankkeen tavoitteena on tarkastella terveydensuojelun sääntely-ympäristöä, sääntelyn ja valvonnan kohteiden (asiakkaiden) näkökulman ja tarpeet ymmärtävänä kokonaisuutena. miten terveydensuojelun toimintaympäristö on vuosien varrella muuttunut, ovatko aikaisempien lakimuutosten tavoitteet toteutuneet ja minkälainen viranomaisvalvonta soveltuisi parhaiten tämän päivän tarpeisiin. Hankkeen tulosten pohjalta tunnistetut kehitystarpeet ovat tärkeitä sekä viranomaisten, että valvonnan asiakkaiden resurssien tarkoituksenmukaisen suuntaamisen näkökulmasta. Hankkeessa selvitetään mm. Terveydensuojelulain (763/1994) tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön terveyttä sekä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle ja elinympäristölle. 11 vastaako terveydensuojelun valvonta nykypäivän tarpeita
Hanke on jaettu työpaketteihin, joissa pohditaan sekä tehdään suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia tunnistettujen muutostarpeiden pohjalta. Tehdäänkö päällekkäistä työtä, valvotaanko samoja asioita monen eri viranomaisen toimesta (esim. työsuojelu-, pelastus-, ympäristönsuojelu-, rakennusvalvonta-, alkoholivalvontaviranomainen, sosiaalitoimi). Ympäristöterveyspäiviä edeltävänä päivänä. vsk. Lisäksi työpajaan toivotaan toiminnanharjoittajien edustusta. 2. Hankkeen tavoitteena on useilla erilaisilla, toisiaan täydentävillä lähestymistavoilla ja menetelmillä vastata tutkimuskysymyksiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Mikä on näkemyksenne valvonnan kohdistumisesta ja valvonnan asiakkaiden kokonaisvalvontataakasta. 4. Työryhmätyöskentelyn tuloksia tullaan hyödyntämään hankkeen tausta-aineistona sekä eri tahojen haastattelujen pohjana. Hanke kokoaa yhteen konsortioon kuntaja ympäristöterveydenhuoltoalan keskeisen valtakunnallisen osaamisen (Kuntaliitto, THL, Itä-Suomen yliopisto, FCG). Työpaja on tarkoitettu viranomaisille, joilla on kokemusta yhteistyöstä ja yhdyspintoja terveydensuojeluviranomaisen kanssa, erityisesti rakennus-, ympäristönsuojeluja työsuojeluviranomaisille sekä hyvinvointialueille. Työryhmätyöskentelyn lisäksi kyselyllä ja haastattelututkimuksella kartoitetaan ympäristöterveydenhuollon viranomaisten, eri sidosryhmien ja asiakkaiden näkemyksiä toimintaympäristön nykytilasta, kehitystarpeista sekä aikaisempien lainsäädäntömuu. Työpajassa käsitellään mm. 3. Tehdäänkö jotain, josta voisimme luopua. 5. seuraavia kysymyksiä: 1. Onko kohteita, joita tulisi saada valvonnan piiriin tai valvoa toisin. Pitäisikö toimivallan jakoa eri viranomaisten, esimerkiksi ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaisen, välillä muuttaa tai tarkentaa. Sidosryhmien ja toiminnanharjoittajien näkemyksiä kartoitetaan työpajalla sekä kyselyllä Kuntaliitto ja THL järjestävät yhteistyössä ”Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa” työpajan Tampereella 31.10. 12 tietoa tunnistettuihin kysymyksiin terveydensuojelulain muutostarpeiden kartoittamiseksi ja parhaiden toimintatapojen löytämiseksi
Kysely on tarkoitus julkaista lokakuun alussa. toiminnanharjoittajien omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan suhteesta. Terveydensuojelulain viimeisimmissä muutoksissa tavoitteeksi on mainittu mm. vsk. 13 tosten vaikutuksista. Tuloksista tiedottaminen Hankkeen tuloksista kootaan väliraportti sekä loppuraportti valtioneuvoston kanslian TEAS-toiminnan sähköiseen julkaisusarjaan. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Lopuksi Hankkeen tavoitteena on tunnistaa vaikuttavimmat tavat edistää elinympäristön terveellisyyttä sekä ennalta ehkäistä terveyshaittojen syntymistä. Kyselyn yhteydessä voi ilmoittaa olevansa kiinnostunut osallistumaan haastatteluun. Lainsäädännön arvioinnin avulla selvitetään eri lakien (mm. maankäyttöja rakennus-, työsuojelusekä ympäristönsuojelulaki) rajaja yhdyspinnat sekä esitetään vaihtoehtoisia tapoja viranomaisten työnjaosta sekä mm. Raportit julkaistaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja hankkeen tuloksista tiedotetaan raporttien julkaisemisen yhteydessä. valvonnan kustannusvastaavuuden parantaminen sekä valvonnan resurssien kohdentaminen entistä selkeämmin niihin valvontatoimenpiteisiin, joiden vaikuttavuus. Hankkeen tuloksista kerrotaan aihealueen työpajoissa, kansallisissa koulutusja luentotilaisuuksissa, kuten Ympäristöterveyspäivät, Ympäristöterveydenhuollon syyspäivät, Kuntamarkkinat ja Sisäilmastoseminaari
Hänninen O, Lehtomäki H, Korhonen A, Ympäristö ja Terveys-lehti 1/2020. Lisäksi selvitetään, kuinka vaikuttavaksi eri viranomaiset sekä valvonnan kohteet kokevat terveydensuojeluvalvonnan. Tarkoituksena on luoda kokonaiskuva Suomen terveydensuojelun tehtäväkentästä sekä viranomaisten että asiakkaiden näkökulmasta, ja viime kädessä olla viitoittamassa tietä tulevaisuuden terveydensuojeluvalvonnalle. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Lisätietoja Lisätietoa hankkeesta löytyy valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan sivuilta: https://tietokayttoon.fi/-/ terveydensuojelu-nyt-ja-tulevaisuudessa Hallituksen esitys eduskunnalle terveydensuojelulain muuttamisesta (HE 1258/2022) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/ 2022/20221258 Hallituksen esitys eduskunnalle terveydensuojelulain muuttamisesta (HE 140/2021) https://www.finlex.fi/fi/ esitykset/he/2021/20210140 Ympäristöaltisteiden kansanterveysvaikutukset. vsk. Hankkeessa kartoitetaan, kuinka kunnissa käytetään resursseja viranomaisyhteistyöhön sekä terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn (lausunnot, neuvottelut yms.) perinteisen tarkastustoiminnan rinnalla. Terveellisen elinympäristön arvo. Miten osaltamme varmistamme toimivan, resurssiviisaan ja vaikuttavan viranomaistoiminnan sekä lainsäädännön niin, että olemme luomassa terveellistä ja turvallista elinympäristöä myös tuleville sukupolville. Case terveydensuojelu: Miten valvontapalvelut tuottavat lisäarvoa. Lisäksi tarkoituksena on ollut edistää kuntien toimintavapautta palvelujen järjestämisessä siten, että maksullisuus mahdollistaisi käyttämään valvonnan keinoja nykyistä monipuolisemmin. Tarja Hartikainen ja Keijo Houhala, Ympäristö ja Terveys-lehti 5/2020. Puhtaamman huomisen ääni ympäristöalan sitoutumaton ammattilehti www.ymparistojaterveys.fi. 14 on paikallisesti arvioitu mahdollisimman hyväksi
Opas käsittelee palveluasumisyksiköiden puhtautta ja hygieniaa muuten, mutta ei hoitotyön osalta. Oppaassa kerrataan käsi hygienian ja henkilö kohtaisen hygienian hyvät käytännöt, esitellään tilojen siivouksen, tekstiilihuollon, välineiden, apuvälineiden ja viriketoiminnan puhtausja hygieniavaatimukset ja niiden toteuttamisen periaatteet sekä kootaan yhteen elintarvike turvallisuuteen palveluasumisessa liittyvät sisällöt sekä tuhoeläintorjunta. 044 750 0877 Turvallinen, välittävä ja hygieeninen palveluasuminen kuuluu kaikille sitä tarvitseville Julkaisija:Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi. Keskiössä ovat hygieniakäytäntöjen valvonta, keinot tartuntojen torjumiseen sekä yleisohjeet epidemiaja muihin erityistilanteisiin. 10 %). Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -opas Opaskirjan tavoitteena on, että palveluasumi sen kohteissa hyvää hygieniatasoa edistävät ja ylläpitävät tukipalvelut osataan hoitaa ammattitaitoisesti ja huolellisesti, jotta tautien tarttumista ei tahattomasti lisätä. Oppaan kirjoittamisen lähtökohtana ovat hyvät hygieniakäytännöt tehostetun palveluasumisen yksiköissä, mutta sisällöt ovat sovellettavissa myös muihin palveluasumisen yksiköihin. Hinta 28,00 euroa + toimituskulut (sis. ISBN 978-952-9637-63-8 tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. alv. Opas on tarkoitettu kaikille palveluasumisyksikössä toimiville. Palveluasumisyksiköissä tiedon jakaminen, ajan tasalla olevat työohjeet, tehtäväkuvien selkeät määrittelyt ja vastuuhenkilöiden nimeämiset ovat perusta, jolle hyvä hygienia voidaan rakentaa
Sopimus tunnetaan maailmalla lyhenteellä WHO FCTC, joka tulee sopimuksen englanninkielisestä nimestä WHO Framework Convention on Tobacco Control. vsk. Tästä syystä kaiken toiminnan ja kanssakäymisen tupakkateollisuuden kanssa on oltava rajoitettua, vastuunalaista ja läpinäkyvää. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Tupakkateollisuuden intressien ja kansanterveydellisten tavoitteiden välillä on perustavanlaatuinen ja sovittamaton ristiriita. Se tarkoittaa sopimuksen artiklaa 5.3, jonka mukaan sopimusosapuolten on kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa Reetta Honkanen, erityisasiantuntija Sosiaalija terveysministeriö Tunne tupakkapuitesopimuksen artikla 5.3 – tunnista tupakkateollisuuden juonet Tupakkateollisuus tekee jatkuvasti töitä usealla eri rintamalla saadakseen edistettyä omia tavoitteitaan ja kaupallisia intressejään. Päätöksentekijät ja virkamiehet ovat keskeisessä asemassa ja heidän on oltava tietoisia Maailman terveysjärjestön tupakkapuitesopimuksen velvollisuuksista, etenkin sen artiklasta 5.3.. Sopimuksen tavoitteena on suojella nykyisiä ja tulevia sukupolvia tupakoinnin ja ympäristön tupakansavun aiheuttamilta haitoilta. Se asettaa maailmanlaajuiset periaatteet tupakkatuotteiden käytön ja haittojen vähentämiselle. Sopimuksella on 182 osapuolta ja se on yksi YK:n historian laajimmin hyväksytyistä sopimuksista. Tupakkapolitiikan parissa työskentelevien asiantuntijoiden keskuudessa yhteen näistä periaatteista viitataan usein viispistekolmosena tai artikla 5.3:na. 16 S uomi ratifioi Maailman terveysjärjestön tupakkapuitesopimuksen vuonna 2005
Artiklasta 5.3 on laadittu toimeenpanoohje, jonka mukaan tupakkateollisuuden intressien ja kansanterveydellisten tavoitteiden välillä on perustavanlaatuinen ja sovittamaton ristiriita. Pohjoismaat ovat keskustelleen asiasta ja todenneet toimeenpanon puutteellisuuden johtuvan osaltaan siitä, ettei artiklaa 5.3 ja siihen liittyviä velvoitteita tunneta laajalti tai ne vaikuttavat liian abstrakteilTupakkateollisuudella tarkoitetaan tupakkaja nikotiiniteollisuutta laajassa merkityksessä. Näin ollen tupakkateollisuutta ovat esimerkiksi valmistajien ja maahantuojien lisäksi myös tupakkateollisuuden etuja ajavat vähittäismyyjät. Tämän vuoksi työryhmä ehdotti, että tupakkalain 1 §:ään lisättäisiin kolmas momentti, jossa tuodaan esiin velvoite suojella tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käyttöä koskevaa julkisen vallan toimintaa alan teollisuuden kaupallisilta ja muiden etujen tavoittelulta. Tupakkateollisuudella tarkoitetaan tupakkaja nikotiiniteollisuutta laajassa merkityksessä. 17 ta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Palkinnon jakaminen tupakkateollisuudelle nimenomaan viennin onnistumisesta on artiklan 5.3 näkökulmasta erittäin kyseenalaista erityisesti, kun otetaan huomioon, että kyse on tuotteesta, jonka myynti on Ruotsia lukuun ottamatta kielletty EU:n alueella. Tästä syystä kaiken toiminnan ja kanssakäymisen tupakkateollisuuden kanssa on oltava rajoitettua, vastuunalaista ja läpinäkyvää. Pohjoismaissa ollaankin parhaillaan laatimassa artiklaa koskevaa ohjetta, joka on tarkoitus julkaista keväällä 2024. Tupakkapuitesopimuksen artiklan 5.3 ja siitä seuraavien velvoitteiden vähäisestä tunnettuudesta kertoo se, että Ruotsin maatalousministeri Peter Kullgren jakoi toukokuussa 2023 eräälle nuuskavalmistajalle Vuoden elintarvikeviejä -palkinnon. Tämä voisikin olla yksi merkittävä keino lisätä artiklan 5.3 tunnettuutta sekä siihen liittyviä velvollisuuksia. Vuoden 2023 tupakkaja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmä totesi raportissaan pitävänsä tärkeänä, että artikla 5.3 tavoitteen toteutumiseen kiinnitetään enemmän huomiota, jotta varmistetaan päätöksentekijöiden, virkamiesten ja muiden terveyspolitiikassa tai niihin välittömästi tai välillisesti osallistuvien tahojen tietoisuus ja sitoutuminen artiklan toimeenpanoon. Tämä velvoite koskee kaikkia hallinnonaloja, ei ainoastaan terveyssektoria. Näin ollen tupakkateollisuutta ovat esimerkiksi valmistajien ja maahantuojien lisäksi myös tupakkateollisuuden etuja ajavat vähittäismyyjät.. Tupakkapuitesopimuksen artikla 5.3 on ainutlaatuinen, mutta se ei toistaiseksi ole saanut ansaitsemaansa huomiota. suojeltava kansanterveyttä ja sitä tukevaa tupakkapolitiikkaa tupakkateollisuuden intresseiltä. Myös muut Pohjoismaat ovat havainneet artiklan 5.3 toimeenpanossa puutteita. Pohjoismaat ovat tunnistaneet tarpeen laatia käytännön läheiset ohjeet artiklan 5.3 toimeenpanosta
Tupakkateollisuuden toimet voivat siten näyttäytyä suurelle yleisölle jopa tavoiteltavana asiana, eli juuri sellaisena, jolla edistetään tupakkateollisuuden intressejä. vsk. Tupakkateollisuuden toimet kohdistuvat myös muille sektoreille kuin puhtaasti perinteiseen tupakkaja terveyspolitiikkaan, sillä tällöin toiminnan tarkoitus ei välttämättä paljastu yhtä selkeästi. Esimerkiksi yksi iso tupakkateollisuuden toimija on lehtien palstoilla jo pitkään sanonut jakavansa Suomen hallituksen tavoitteen savuttomasta Suomesta ja ratkaisuksi he ovat esittäneet savukkeiden korvaamista muilla tupakkateollisuuden tuotteilla. Tupakkateollisuus pyrkii vaikuttamaan julkiseen keskusteluun printtimedian lisäksi myös erilaisissa tapahtumissa. 18 Artikla 5.3 ja ajankohtaiset esimerkit tupakkateollisuuden toimista Suomessa, muissa pohjoismaissa ja Euroopan unionissa Tupakkateollisuus tekee jatkuvasti hartiavoimin töitä usealla eri rintamalla saadakseen ujutettua omia näkemyksiään ja tuotteitaan yleiseen keskusteluun sekä edistettyä näin omia tavoitteitaan ja kaupallisia intressejään. Tupakkateollisuuden viesti on jäänyt elämään, sillä yhä useammin uusia tupakkaja nikotiinituotteita koskeva julkinen keskustelu keskittyy niiden vähempään haitallisuuteen verrattuna savukkeisiin. Näin ohitetaan keskustelu siitä, että tupakkaa tai nikotiinia sisältävät tuotteet ovat aina terveydelle haitallisia ja aiheuttavat riippuvuutta. Tupakkateollisuus ajaa etujaan paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, EU:n tasolla ja muilla kansainvälisillä areenoilla. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Helpoimmin havaittavissa ovat erilaiset artikkelit sanomaja aikakausilehdissä, joissa luodaan mielikuvaa vastuullisesta toimijasta ja joissa tupakkateollisuus esitetään jopa ratkaisuna itse luomaansa ongelmaan. Samalla teollisuus on voinut mainostaa uusia tuotteitaan, jotka heidän mukaansa ovat ”mahdollisesti vähemmän haitallisia tuotteita kuin savukkeet”. Se järjestää tilaisuuksia, joihin se kutsuu vaikuttavia julkisuuden henkilöitä ja poliittisia toimijoita, saadakseen tilaisuudelle mahdollisim” Yhä useammin uusia tupakkaja nikotiinituotteita koskeva julkinen keskustelu keskittyy niiden vähempään haitallisuuteen verrattuna savukkeisiin. Esimerkkejä tupakkateollisuuden toimista on paljon myös viime vuosilta. Ja kyllä, tupakkateollisuuden vaikuttamisyrityksiä tapahtuu myös Suomessa. Näin ohitetaan keskustelu siitä, että tupakkaa tai nikotiinia sisältävät tuotteet ovat aina terveydelle haitallisia ja aiheuttavat riippuvuutta.. Perinteiseen tupakkapolitiikkaan harvoin yhdistetään esimerkiksi ympäristöpolitiikkaa, vaikka sillä, kuten monella muullakin sektorilla, on liittymäpintoja tupakkapolitiikkaan
Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. 19 man paljon huomiota. Sen jäseninä ovat muun muassa eri maiden edustustot, ja sen tilaisuuksiin osallistuu jatkuvasti eri maiden korkeita viranomaisia ja ministereitä. Tupakkateollisuus osallistui aktiivisesti myös kertakäyttömuovidirektiivin toimeenpanoon ja sai sisällytettyä ympäristöministeriön julkaisemaan selvitykseen oman näkemyksensä tupakantumppiongelman ratkaisuksi; savukkeiden käyttäjät olisi saatava siirtymään uusien tupakkatuotteiden käyttäjiksi. Toimet ovat ennakoivia ja hyvin suunniteltuja. Ympäristöön ja sen suojeluun liittyvien toimien painoarvo nousee jatkuvasti erityisesti nuorempien sukupolvien arvomaailmassa. Tupakkateollisuudella on kuitenkin keinoja tavata päättäjiä esimerkiksi erilaisten ajatushautomoiden kautta. Pohjoismaissa on useita esimerkkejä tupakkateollisuuden järjestämistä ja maksamista. Tilaisuudet voidaan kohdistaa johonkin tiettyyn ryhmään tai ne voivat olla suuren yleisön tapahtumia. mahdollisesti vähemmän haitallisista tuotteista. Tupakkateollisuus haluaa näyttäytyä yhteiskuntaja ympäristövastuullisena toimijana ja se panostaa nk. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten mielikuvaa vastuullisesta toiminnasta ja toimijasta hyödynnetään omien kaupallisten intressien edistämiseen. Brysselissä toimiva European Policy Centre eli EPC luonnehtii itseään riippumattomaksi voittoa tavoittelemattomaksi ajatushautomoksi, joka toimii eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen päätöksenteon kärjessä. EU:n oikeusasiamies huomautti keväällä 2023 komissiota selittämättömistä tapaamisista tupakkateollisuuden kanssa ja peräänkuulutti tupakkapuitesopimuksen edellyttämää avoimuutta tapaamisista tupakkalobbareiden kanssa. Keskustelutilaisuuksissa tupakka voidaan rinnastaa esimerkiksi muihin paheisiin, kuten herkkuihin, alkoholiin tai grilliruokaan, ja samalla mainostetaan tupakkateollisuuden uusia tuotteita ratkaisuna savuttoman Suomen saavuttamiseksi. Tupakkateollisuus kohdistaa toimia tähän ryhmään väsymättä. Tupakkateollisuudella on menneinä vuosina ollut läheiset suhteet EPC:n kanssa ja ne ovat tehneet yhteistyötä vielä aivan viime aikoina. Esimerkiksi Philip Morrisin pohjoismaita koskevassa kestävyysraportissa (PMI Nordic Sustainablity Report 2020) esitetään yrityksen huoli roskaamisesta sekä todetaan, että yritys on tehnyt yhteistyötä eri maiden kansalaisjärjestöjen kanssa lisätäkseen tietoisuutta roskaamisesta. Tupakkateollisuuden toimien suunnitelmallisuudesta kertoo myös sen halu luoda kontakteja mahdollisiin tulevaisuuden päättäjiin jo aikaisessa vaiheessa voidakseen vaikuttaa tulevaisuuden tupakkapolitiikkaan. Tupakkateollisuuden tuotteiden todelliset terveyshaitat unohtuvat, kun tuotteita verrataan elintarvikkeisiin ja samalla edistetään mielikuvaa uusista, nk. Tällainen toiminta on tupakkapuitesopimuksen artiklan 5.3 vastaista. vsk. CSR-toimiin (Corporate Social Responsability) aiempaa enemmän. On erittäin tavallista, että tupakkateollisuus lähestyy kokouspyynnöin korkeassa asemassa olevia päätöksentekijöitä ja virkamiehiä etenkin heidän juuri aloittaessaan tehtävissään. Tapaamiset tupakkateollisuuden kanssa ovat pääsääntöisesti tupakkapuitesopimuksen vastaisia ja niiden tarkoituksena on tupakkateollisuuden etujen ajaminen. Ministeriötasolla tapaamispyyntöjä tulee tasaisin väliajoin. Tupakkateollisuus on ollut mukana myös Suomi Areenassa osana ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua, jota on esitetty yhdessä valtakunnan suurimmassa mediassa. Se on saavuttanut Brysselissä tärkeän aseman. Artiklan 5.3 toimeenpanon ytimessä ovat päätöksentekijät ja virkamiehet. Suomen osalta raportissa mainitaan yhteistyökumppanina Pidä Saaristo Siistinä -ympäristöjärjestö. Esimerkiksi Suomessa tupakkateollisuus on järjestänyt tilaisuuksia, jotka on kohdistettu terveydenhuollon ammattilaisille tai toimittajille
Tupakkapuitesopimuksen ja laittoman kaupan lisäpöytäkirjan osapuolikokouksia järjestetään joka toinen vuosi eri puolilla maailmaa. Viime aikoina tupakkateollisuus on investoinut lääketeollisuuteen, erityisesti nikotiinikorvaustuotteisiin. Tupakkateollisuus on läsnä kokouksissa; osin tunnistettavissa ja osin piilossa. Tupakkateollisuuden tuotteita on jo pitkään markkinoitu harhaanjohtavasti tuotteina, joiden avulla voi päästä eroon tupakoinnista. Varsinaisissa osapuolikokouksissa huomio kiinnittyy usein joidenkin osapuolien haluttomuuteen edistää kokousten asiakohtien käsittelyä tai jopa haluun viivyttää koko kokousta omalla toiminnallaan. Matkakohteena ovat olleet esimerkiksi teollisuuden omat tutkimusja kehittämiskeskukset. Se saattaa jakaa osallistujille lahjoja tilaisuuksien yhteydessä. Monet osallistujat laittaisivat rahansa jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Nähtäväksi jää, pääseekö se vaikuttamaan neuvottelujen lopputulokseen ja jos, niin miten. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2023, 54. Nikotiinikorvaustuotteiden avulla lopettaminen onnistuu tutkimusten mukaan parhaiten, kun siihen yhdistetään ohjaus ja lääkeneuvonta. Tupakkateollisuuden tuotteita on jo pitkään markkinoitu harhaanjohtavasti tuotteina, joiden avulla voi päästä eroon tupakoinnista.. Tupakkateollisuuden intresseissä onkin integroitua yhä enemmän lääketeollisuuteen, jonka julkisuuskuva ja tuotteet ovat laajasti luottamusta herättäviä. Sen taktiikkaan kuuluu muun muassa omien rinnakkaistilaisuuksien järjestäminen, joihin se pyrkii houkuttelemaan osapuolikokouksen osallistujia hieman kyseenalaisinkin keinoin. 20 tutustumismatkoista poliittisten nuorisojärjestöjen johtohenkilöille. Erilaisten tupakkaja nikotiinituotteiden, myös nikotiinikorvaustuotteiden, yhteiskäyttö on yleistä. Kuluttajilla ei välttämättä ole tietoa siitä, miten nikotiinikorvaustuotteet eroavat vastaavanlaisista tuotteista, joita markkinoidaan vastaavilla väittämillä ilman minkäänlaista riippumatonta tutkimustietoa. Tupakkateollisuus toimii aktiivisesti kansainvälisillä areenoilla ja haluaa parantaa julkisuuskuvaansa Kansainvälisillä areenoilla teollisuus on aina paikalla, kun sen asioista keskustellaan. vsk. Tupakkapuitesopimuksen osapuolikokouksien lisäksi tupakkateollisuus on erittäin kiinnostunut meneillään olevista kansainvälisen muovisopimuksen neuvotteluista. Myös Suomessa poliittisten nuorisojärjestöjen tupakkapolitiikka on avoimesti ollut Suomen tupakkalain tavoitteen vastaista ja virallista tupakkapolitiikkaa huomattavasti suopeampaa. Toinen teollisuudenala, johon tupakkateollisuus on viime vuosina ” Viime aikoina tupakkateollisuus on investoinut lääketeollisuuteen, erityisesti nikotiinikorvaustuotteisiin. Onko tosiaan kyse eriävistä näkemyksistä vai onko tupakkateollisuus kenties päässyt livahtamaan jonkun jäsenmaan delegaation. Näin se pystyy laajentamaan tuoteryhmiensä lukumäärää, kasvattamaan kuluttajakuntaansa sekä samalla parantamaan omaa julkisuuskuvaansa. Tästä esimerkkinä vuoden 2023 hallitusneuvottelujen aikana paljon huomiota saanut Kokoomusnuorien tempaus, jonka tarkoituksena oli vaikuttaa nuuskan laillistamiseen jakamalla tyhjiä nuuskapurkkeja ohikulkijoille. Sen tuloksilla voi olla merkittäviä seurauksia tupakkateollisuudelle