Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2020

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Lue lisää: afry.fi. Autamme muotoilemaan strategian, tavoitteet ja mittarit, jotka ohjaavat organisaatiosi kohti vastuullisuutta ja pienempää hiilijalanjälkeä. Ratkaisuja tiukentuviin vaatimuksiin Autamme asiakkaitamme tunnistamaan ja optimoimaan ne toimet, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja varmistetaan liiketoiminnan vastuullisuus. Tuemme tulosten mittaamisessa, seurannassa, auditoinnissa ja korjaavien toimenpiteiden suunnittelussa sekä näiden kommunikoinnissa sidosryhmille
2020 loppuun saakka. Etu on voimassa v. Antoisia lukuhetkiä ajankohtaisten ammattilehtien parissa! Elintarvike ja Terveys-lehti Ympäristö ja Terveys-lehti tilaukset@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Tilaa lehti nyt ja käytä etu!. Painetun lehden tilaajat! Nyt lehtitilauksiin sisältyy myös näköislehden lukuoikeus! Rekisteröidy ensin www.lehtiluukku.fi ja lisää lehden takakannen osoitekentässä oleva tilaustunniste. Huom! Tilaustunnisteen voi liittää vain kerran. Näköislehtilukuoikeus on voimassa kaikille jo voimassa oleville painetun lehden tilauksille sekä uusille tilauksille
Jännitämme yhdessä, kuinka kauan tämän lämpöennätys pysyy voimassa. Raumalla on mitattu matalin ilmanpaine vuonna 1990. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy Painopaikka Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen Suomen Kuntaliitto ry Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Aikakauslehtien liiton jäsen Lämpötilaennätyksiä Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta löytyvät Suomen lämpötilaennätykset (ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia). Tuorein ennätyslukema liittyy suurimpaan tuulen keskinopeuteen ja tulos on mitattu vuonna 2019 Kökärin Bogskärissä. Tätä lausuessa ei voi kuin iloita siitä, että tuuli vie osan kirjaimista. Pessimistipäivistään tunnetulle paikkakunnalle sopii, että sataa usein ja paljon – osuvat sitten ne pessimistien sääennustuksetkin paremmin oikeaan. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. Sieltä löytyvät niin kuumimmat kuin kylmimmätkin ennätykset sekä paljon muuta kiehtovaa nippelitietoa suomalaisesta säästä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Näkyviin jäi tuskin edes enon myssyä, sillä lunta oli 190 cm. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa (sis.alv 10 %) Kestotilaus 67 euroa Vuositilaus 72 euroa Opiskelijatilaus -50 % norm. Suurimman mitatun lumensyvyyden perusteella lumikinoksesta ei huutele mummo vaan eno, sillä suurin lumensyvyys on mitattu Enontekiöllä vuonna 1997. Kylmässä pokka pitää jo jäätymisenkin johdosta – kylmyysennätys on mitattu Kittilän Pokassa vuonna 1999. Ilmastonmuutoksesta huolestuneena toivon, että mahdollisimman pitkään! Mutta juurikin lämpöön, tuuleen ja sademääriin liittyvät ennätykset ovat ne, joissa ilmastonmuutos Suomessa helpoiten vie ennätykset uusille luvuille. Tyttäreni on syntynyt Suomen kautta aikojen kuumimpana päivänä heinäkuussa 2010. Kaarina Kärnä. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. Se, että suurin vuosisademäärä on mitattu Puolangalla vuonna 2015, ei liene hämmästytä ketään. Tätä ennätystä ei ehkä porilaistenkaan tarvitse kadehtia. vsk
50 Puhdistavatko kasvit sisäilmaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Esko Kukkonen ..................................................................................... 20 Rakennukset kuntoon Jyrki Kauppinen ja Terttu Vainio ...................................................... 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. Lämpötilaennätyksiä Kaarina Kärnä .........................................................................................4 Maankäytön merkitys ilmastonmuutoksessa Tuomo Kalliokoski ..................................................................................6 Kestävät maanja metsienkäyttötavat ovat nousseet ilmastopolitiikan keskiöön Tatu Liimatainen ................................................................................. Lehden teemoina ovat kiertotalous ja pilaantuneet maat. 38 Suomen suurin nuorten ilmastohanke antoi nuorille rahaa ja valtaa vaikuttaa Kaisa Matikainen ja Niina Ratilainen .............................................44 Yhdessä voimme vaikuttaa ilmaston puolesta Matti Vilola ........................................................................................... vsk. 56 Kirjaesittely: Lea Saukkonen, Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos .............................................................................. 30 Luvassa lämpenevää – Pandemia antaa esimakua siitä, kuinka ilmastonmuutos jakaa yritykset hyötyjiin ja haitankärsijöihin Laura Savikoski .................................................................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. vsk 6 • 2020 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 7/2020 ilmestyy 16.11. 26 Tiekarttatyöllä ratkaisuja tekstiilialan päästöjen vähentämiseen Satumaija Mäki ................................................................................... 34 Heinolan kaupungissa investoitiin energiatehokkuuteen ja ilmastotoimiin jo ennen Hinku-verkostoon liittymistä Eveliina Kyllönen ja Liisa Routaharju ............................................. 14 Kohti hiilineutraalia Suomea – ratkaisuja kotimaan liikenteen päästöjenlaskuun Stefan Baumeister ja Minna Käyrä .................................................. 59 Poimintoja ......................................................................................... 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 51. 62
Maankäyttö tuottaa nykyisellään yli 20 % globaaleista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä. Tutkimuksiin pohjautuen meillä on maankäyttösektorilla kustannustehokkaita ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. negatiivisia päästöjä, eli käytännössä sitomaan hiiltä ekosysteemien hiilivarastoihin. MetsäkaTuomo Kalliokoski, yliopistotutkija Ilmakehätieteiden keskus (INAR), Helsingin yliopisto Maankäytön merkitys ilmastonmuutoksessa On tärkeä ymmärtää, ettei ilmastokestäviä yhteiskuntia kyetä järjestämään ilman muutoksia maankäytössä. Puutteet toteutuksessa voivat estää tavoitellut ilmastovaikutukset, tai aiheuttaa muiden kestävyysongelmien pahentumista.. Suomessa maankäyttösektorilla on erityisen suuri merkitys. Metsäkatoa esiintyy myös pohjoisella pallonpuoliskolla ja Suomessa. Nykyisellään maankäyttösektorin osuus globaaleista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä on 23 % (IPCC 2019). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Ilmastokriisiä ei siis pystytä ratkaisemaan vain energiantuotannon ja teollisuuden fossiilisten päästöjen nollaamisella, vaan meidän täytyy samanaikaisesti onnistua pääsemään eroon maankäyttösektorin päästöistä. Merkittävin maankäyttösektorin päästölähde on trooppisten alueiden metsäkato, joka yksinään aiheuttaa noin 10 % vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Bioenergian lisäkäytössä, metsityshankkeissa tai turvemaiden metsien käsittelyn muutoksissa toteutus on ratkaisevaa. Lisäksi maankäyttösektori on toistaiseksi ainoa sektori, jossa pystytään merkittävässä mitassa tuottamaan nk. Samaan aikaan maankäyttösektoriin sitoutuu joka vuosi hiilidioksidia määrä, joka vastaa noin kolmasosaa fossiilista hiilidioksidipäästöistä. 6 I hmiskunnan maankäyttö on ollut hyvin voimaperäistä jo 1900-luvun alusta lähtien aiheuttaen globaalisti merkittäviä päästöjä. vsk
2018.) Jos tarkastellaan vain hiilidioksidipäästöjä (CO 2 ), maankäyttösektori ei ole päästölähde, vaan sektori sitoo enemmän hiilidioksidia, kuin mitä siitä vapautuu, eli maankäyttösektori on hiilidioksidin osalta nettonielu. Reaalimaailmassa tällaisten skenaarioiden nähtiin olevan äärimmäisen vaikeita, jollei mahdottomia, toteuttaa. 7 don päästöjen lisäksi globaalisti merkittävää on voimaperäinen metsien hyödyntäminen, minkä vuoksi ekosysteemien hiilivarastot ovat jopa 50 % pienemmät kuin ilman ihmisen vaikutusta (Erb ym. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Hallitusten välisen ilmastopaneelin 1.5 °C -raportti (IPCC 2018) nosti maankäyttösektorin ennen näkemättömällä tavalla ilmastopolitiikan keskiöön. Kuvituskuva: Pixabay.. negatiivisia päästöjä, eli käytännössä sitomaan hiiltä ekosysteemien hiilivarastoihin. Bioenergian rooli erityisesti kytkettynä hiilidioksidipäästöjen sitomiseen ja varastoimiseen maankuoreen oli 1.5 °C -raportin mallilaskelmissa aivan ratkaisevaa. 2 °C:een kuluvan vuosisadan aikana. Raportin julkaisemisen jälkeen tiedeyhteisöstä kritisoitiin skenaarioita, joissa oli bioenergian tuottamiseen käytetty pinta-aloja, jotka vastasivat mm. Intian maapinta-alaa. Kun huomioidaan kaikki ilmastonmuutosta aikaansaavat kasvihuonekaasut, tärkeimpinä metaani (CH 4 ) ja typen oksidit (NO x ), niin maankäyttösektori on globaalisti päästölähde. Jo aiemmissa raporteissa biomassaan perustuva bioenergian käyttö oli ollut merkittävässä roolissa tulevaisuusskenaarioissa, joissa onnistuttiin rajoittamaan lämpeneminen n. Maankäyttösektori on toistaiseksi ainoa sektori, jossa pystytään merkittävässä mitassa tuottamaan nk
Ilmastopolitiikka, jossa energiabiomassan tuotantoon ja hiilinielujen kasvattamiseen mm. vsk. Usein nämä syrjäytyvät toiminnot olisivat myös heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien maankäyttömuotoja, kuten esimerkiksi alkuperäiskansat Amazonin alueella, tai paimentolaiset Afrikassa. paremman ravinteiden käytön, pelto-metsäviljelyn, tai parantuneiden eläinten hoitotapojen arviKuva 1. Viivytykset päästövähennyksissä maankäyttösektorin ulkopuolella lisäävät painetta voimakkaampiin maankäyttösektorin hillintätoimiin. luonnolliset ratkaisut pitävät sisällään yli 20 erilaista toimea, joilla lisätään hiiltä sekä kasvillisuuteen että maaperään ja vähennetään maankäytön päästöjä. metsittämisen keinoin valjastettaisiin kymmenien miljoonien neliökilometrien suuruiset maapinta-alat, vaarantaisi jopa yli 100 milj. Nämä nk. (2017) tutkimukseen sekä Ilmastonmuutos ja maankäyttö -erikoisraporttiin (IPCC 2019).. 8 Maankäyttöraportti asetti reunaehdot ilmastopolitiikalle maankäytössä Maiden suunnittelemista Pariisin ilmastosopimuksen mukaisista ilmastonmuutoksen hillintätoimista noin 25 % perustuu maankäyttösektorin toimiin. Globaalisti vaikuttavimpia ilmastonmuutoksen hillintätoimia maankäyttösektorilla. Tällaisia ovat mm. Ilmastonmuutos ja maankäyttö -erikoisraportti (IPCC 2019) toi aikaisempia raportteja selvemmin esiin maankäytön eri muotojen väliset kytkökset ja niistä nousevat rajoitteet. Ilmastotoimien vaatimat uudet maankäyttömuodot ovat vaarassa syrjäyttää olemassa olevia maankäyttötapoja. metsien palauttaminen alueille, joista ne ovat syrjäytyneet muun maankäytön tieltä, uusien metsien istuttaminen tai biomassan käytön tehokkuuden parantaminen kehittyvissä maissa, joissa jopa 80 % käytetystä puubiomassasta poltetaan. Tutkimuksissa, joissa rajoitteet on huomioitu, on maankäyttösektorin toimilla saavutettu jopa 1/3 vuoteen 2030 mennessä vaadittavista päästövähennyksistä (Kuva 1). Maataloudessa mm. ihmisen ruokaturvan, lisäisi aavikoitumista ja heikentäisi ilmastonmuutokseen sopeutumista. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Raportissa korostettiin jo nykyisellään yli 70 % maapallon jäättömästä maapinta-alasta olevan ihmisen käytössä. Kuva perustuu Griscom ym
Intensiivinen metsätalous on lisäksi kuitenkin tuottanut miljoonia hehtaareja tuhottua suoluontoa, monimuotoisuuskriisin erityisesti vanhan metsän lajien ja lahopuulla elävien eliöiden joukossa sekä myös omalta osaltaan ollut samentamassa mökkijärvien vedet. Hakatusta vuotuisesta puumäärästä yli 70 % menee tuotteisiin, joiden elinkaari on vain muutamia vuosia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Maankäytön haasteita ja mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä Suomessa Suomessa elintason nousua on kautta vuosikymmenten haettu voimaperäisellä maankäytöllä. vsk. Nämä toimet tukisivat myös ponnisteluita monimuotoisuuskriisin ratkaisemiseksi, parantaisivat kuivuudesta kärsivien alueiden vesioloja ja lieventäisivät tehomaatalouden aiheuttamaa maaperän köyhtymistä. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta puurakentamisen renessanssin lisäksi Ilmastonäkökulmasta maatalouden haasteena on vahva kulttuurinen sidos eläintuotannon kautta saatavaan toimeentuloon. 9 oidaan vähentävän merkittävästi päästöjä. Kuvituskuva: Pixabay.. Metsäsektorin merkitys Suomen talouden kehitykselle on ollut keskeinen ja metsäteollisuustuotteiden osuus viennistä on edelleenkin noin 20 %. Maailman intensiivisimpiin luettava metsätalous on tuottanut metsien hiilivaraston voimakasta kasvua erityisesti viimeisen 50 vuoden aikana ja metsäteollisuuden käyttöön sekä kuituettä tukkipuuta yhä kasvavat määrät
vsk. 10 metsäsektorilla tarvittaisiin kehitysloikka, jossa myös kuitupuusta tehtyjen tuotteiden elinkaari lähestyisi puurakennusten elinkaarta. Erityispiirteenä on metsien raivaaminen lannanlevitysalaksi. Peltojen raivauksen vähentämiseen tulisi pyrkiä aktiivisilla toimilla. Parhaimmillaan tämä siirtymä vähentäisi merkittävästi myös muita maankäyttöön liittyviä kestävyysongelmia, kuten ravinteiden huuhtoutumista Itämereen. Ilmastonäkökulmasta maatalouden haasteena on vahva kulttuurinen sidos eläintuotannon kautta saatavaan toimeentuloon. Energiaturpeen poltto tuottaa yli 10 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, joten turpeen poltosta luopuminen tuottaisi maatalouden päästöjä vastaavan päästövähennyksen. Kuvituskuva: Pixabay.. Kasvisruokavalioon siirtyminen vähentäisi ruoan tuotannon päästöjä, vapauttaisi peltopinta-alaa uusien hiilivarastojen kasvattamiseen ja vähentäisi metsäkatoa. Keskeisenä ratkaisuna maatalouden rakennemuutokseen kohti ilmastokestävämpää ruuan tuotantoa olisi ihmisten siirtyminen kasvisruokavalioon. Suojelupinta-alan lisäämisen rinnalla pitäisi miettiä metsien hakkuiden vaikutusta hiilen sitoutumiseen. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Metsäkato aiheuttaa Suomessa noin 3,5 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt vuosittain, josta pellonraivauksen osuus on noin puolet. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat yli 10 % Suomen kokonaispäästöistä, jotka vuonna 2019 olivat 52,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Turvealalla on merkitystä aluetalouden näkökulmasta, mutta kansantaloudellisesti turpeen polton lopettaminen Suojelupinta-alaa lisäämällä metsien hiilivarasto säilyisi nykyistä paremmin ja lisäksi hiilen sitoutuminen metsiin tehostuisi. Tämä on tunnistettu globaalistikin yhdeksi merkittävimmäksi ilmastotoimeksi (Kuva 1, IPCC 2019)
Suojelupinta-alan lisäämisen rinnalla pitäisi miettiä metsien hakkuiden vaikutusta hiilen sitoutumiseen. Käytännön toimien tasolla metsien käyttötapojen muutokset voisivat tarkoittaa mm. Suomen varsinaisen metsämaan pintaalasta on suojeltu koko maan tasolla hieman yli 8 %. Suomessa tunnistettuja metsityskohteita ovat esimerkiksi käytöstä poistuneet pellot, entiset turvetuotantoalueet ja paljon päästöjä tuottavat turvepellot. Ilmastopolitiikan ongelmista kertoo se, ettei tästä asiasta ole päästy selkeään yksimielisyyteen. Erityisesti ojitettujen heikosti tuottavien turvemaiden ennallistaminen on nähtävä enemmän suoluonnon palauttamiseen tähtäävänä toimenpiteenä kuin tehokkaasti ilmastonmuutosta hillitsevänä toimena. Myös Suomen ilmastopaneelin malliselvitys (2019) osoitti, että hyvinkin erilaisilla laskentatyökaluilla päädytään vastaavaan johtopäätökseen; hakkuutason laskeminen olisi tehokas tapa kerryttää hiiltä metsäekosysteemiin (Kuva 2). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Aikataulun edelleen nopeuttaminen olisi ilmastonäkökulmasta toivottavaa. Maanmuokkauksen poisjäänti voi aikaansaada hiilen kertymistä maaperään tehokkaammin kuin tasaikäisessä avohakkuisiin perustuvassa metsätaloudessa. Jatkuvapeitteisen metsätalouden vaikutus metsien hiilivarastoon voi olla vähäisempi kuin julkisesta keskustelusta ehkä tulisi ajatelleeksi. kiertoaikojen pidentämistä ja harvennushakkuiden lieventämistä. 2020). Lehtipuummekin voivat saavuttaa useiden satojen vuosien iän, puhumattakaan havupuiden elinkaaresta. Tämä vaikutus tunnetaan kuitenkin erittäin huonosti. Suojelupinta-alan lisääminen erityisesti Etelä-Suomessa olisi ilmastotoimena perusteltu. vsk. turpeen lattiahinnan osalta vahvistavat alan toimijoiden tunnistamaa kehityskulkua, jossa energiaturpeesta luopuminen on väistämätöntä. Suojelupinta-alaa lisäämällä metsien hiilivarasto säilyisi nykyistä paremmin ja lisäksi hiilen sitoutuminen metsiin tehostuisi. Ilmastonmuutos on ylisukupolvinen ilmiö ja tästä näkökulmasta hitaammin vaikuttavienkin ilmastotoimien tehokas käyttöönotto on perusteltua. Kohdistamalla uudet suojellut alueet rakennepiirteiltään monimuotoisiin metsiin, joissa olisi useita puulajeja, useampia latvuskerroksia ja mahdollisesti jo vanhempaa puustoa, sekä kuollutta ja kuolevaa puustoa, edistettäisiin samanaikaisesti monimuotoisuuskriisin torjuntaa. Metsittämishankkeet ovat olleet sekä kansainvälisen että kotimaisen huomion kohteena erityisesti viime vuosien aikana. Metsityshankkeiden yhteydessä on tärkeä tunnistaa, että ilmastohyötyjen aikaansaaminen kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä. Toki nykyisen hallituksen budjettiriihen linjaukset mm. Talouskäytössä olevien metsien pinta-ala on yli 18 miljoonaa hehtaaria, mikä siis vastaa yli 90 % metsämaan alasta. Haasteena tässä ilmastotoimessa on varmistaa hiilen pitkäaikainen pysyvyys ekosysteemissä. Erilaiset häiriöt kuuluvat luontoon ja häiriöiden, erityisesti sienija hyönteistuhojen, ennustetaan kasvavan pohjoisissa havumetsissä ilmastonmuutoksen edetessä. Olemassa olevien metsien suojelu olisi ilmastotoimena tehokas, koska tällä olisi suora ja välitön vaikutus hiilivaraston kehitykseen. 11 on ilmastotoimista ehdottomasti sellainen, jonka toteuttamisen tulisi olla helppoa. Puustoon sitoutuneen hiilen määrä pidemmissä tarkasteluissa ei tämän hetkisen käsityksen mukaan tuota suuria eroja menetelmien välille.. Tämä koskee myös metsätalouden käyttöön ojitettujen turvemaiden ennallistamista. Suomen metsien keski-ikä on vain noin 50 vuotta, joten metsämme ovat siis varsin nuoria puiden biologisen elinkaaren näkökulmasta. Ihan uusimpien tutkimustulosten mukaan hakkuiden laskeminen noin 40 miljoonaan kuutiometriin vuodessa tuotti viilentävimmän vaikutuksen seuraavan 50 vuoden aikana (Kalliokoski ym
Kuvassa y-akselilla hiilinielun keskiarvo aikavälillä 2015–2065 eri malleilla. Tällä hetkellä toteutetussa käytännön metsätaloudessa ei ole riittävästi ymmärretty, kuinka huonosti perinteiset menetelmät itse asiassa vastaavat tulevaan haasteeseen. Maataloudessa on nähtävissä hieman Kuva 2. 80 miljoonaa kuutiometriä, Maksimi = hakataan vuosittain n. vsk. Hakkuutason vaikutus Suomen metsien hiilinieluun (Suomen ilmastopaneeli 2019). Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Matala = hakataan vuosittain 40 miljoonaa kuutiometriä, Politiikka = hakataan vuosittain n. Lyhytnäköinen pääoman tuottoprosentin lisäys puuston kasvua maksimoimalla voi tuottaa ikävän yllätyksen tuleville metsänomistajasukupolville. Tutkimuskirjallisuudesta nouseva tulkinta on, että monilajiset, monikerroksiset metsät sietävät useiden eri tuhoagenttien yhdistelmiä paremmin kuin yhden puulajin tasaikäiset metsiköt. Erityisesti hirvieläinkannan koosta johtuva kuusen yksipuolinen suosiminen metsänviljelyssä sopii huonosti ilmastonmuutoksen asettamiin sopeutumisvaatimuksiin. Vaikka globaalisti ilmastonmuutoksen rajoittamisessa alle kahden asteen onnistuttaisiinkin, voi vuoden keskilämpötila nousta meillä jopa yli neljä astetta kuluvan vuosisadan aikana. 12 Sopeutuminen maankäyttösektorilla Ilmastonmuutoksen eteneminen on väistämätöntä ja lämpenemiskehitys on maaalueilla nopeampaa kuin merissä. Nyt perustettavien taimikoiden suunnittelussa tulisi lähteä tästä ajattelusta. Lämpenemiskehitys Suomessa on tähän mennessä ollut noin kaksi kertaa nopeampaa kuin globaaleissa keskiarvoissa. Muuttuviin oloihin tulisi lähtökohtaisesti pyrkiä tuottamaan metsärakenteita, jotka kestävät yllättävinä vuodenaikoina esiintyvät poikkeuksellisen voimakkaat myrskyt, kasvukauden aikaiset pitkittyneet kuivuusjaksot ja uusina lajeina pohjoisiin metsiin etelämpää muuttavat hyönteislajit. Muutoksen suuruus ja nopeus haastavat metsäekosysteemejä, mutta sopeutuminen tulee olemaan haaste myös maataloudessa. 85 miljoonaa kuutiometriä.. Erityisen nopeasti muutos etenee pohjoisilla leveysasteilla
Tärkeää on vaikutusarvion tekeminen ennen toteutusta. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty. Suomen ilmastopaneeli 2019. PNAS 114: 11645-11650. Tämä onnistuu vain hyväksymällä muutoksen väistämättömyys ja suuntaamalla resurssit uusiin ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviin tuotantomuotoihin mm. 2020. Koronapandemia on avannut silmät nykyisen globaalin järjestelmän heikkouksille. Tarvitaan mittauksia ennen toimen toteuttamista, toimen aikana ja seurantaa toimen vaikutusten varmistamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Seuraavaksi tarvitaan kunnianhimoinen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimeenpano. vsk. Selvää kuitenkin on, että onnistuakseen tässä alan kehityspanoksia ja toimintaympäristöä tulee siirtää eläinperäisestä tuotannosta uusiin ratkaisuihin. Mitigation impact of different harvest scenarios of Finnish forests that account for albedo, aerosols and trade-offs of carbon sequestration and avoided emissions. Alalla on herätty kysymään, kuinka heikosti nykyisen kaltainen toiminta tulee onnistumaan parin vuosikymmenen päästä. Nämä toimet on myös varsin hyvin tunnistettu kansallisen tason strategioissa. Suomen ilmastopaneelin raportteja 2/2019.. IPCC 2019. Selityksenä lienee viljelyn ja sadon välisen kierron suurempi nopeus; toukokuussa alkava kuivuuskausi vie edellytykset huippusadolle, elokuun rankkasateet aiheuttavat sadon lakoontumista, sekä syyskuussa vettyvät pellot estävät korjuuta. Kirjallisuus Erb ym. Tulevat vuosikymmenet tulevat ilmastokriisin muodossa haastamaan kansainväliseen yhteistoimintaan perustuvat tuotantoketjut vielä huomattavasti koronaa voimakkaammin. IPCC 2018. Kotimaisesta ruuan tuotannosta on syytä pitää hyvää huolta. Global warming of 1.5°C. Griscom ym. Natural climate solutions. Lopuksi Maankäyttösektorilla on useita tehokkaita hillintätoimia, joilla ei ole negatiivisia sivuvaikutuksia maaekosysteemeihin, ruokaturvaan tai ilmastonmuutoksen sopeutumiseen. Ilman näiden toimien laajamittaista käyttöönottoa on Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten, tai Suomen hallitusohjelmaan kirjattujen, ilmastotavoitteiden saavuttaminen erittäin vaikeaa. Hyväksytty julkaistavaksi sarjassa: Frontiers in Forests and Global Change. Unexpectedly large impact of forest management and grazing on global vegetation biomass Nature 553: 73–76. Climate Change and Land: an IPCC special report on climate change, desertification, land degradation, sustainable land management, food security, and greenhouse gas fluxes in terrestrial ecosystems. 2017. Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista. 13 suurempaa muutosvalmiutta kuin metsäalalla. 2017. Uudet lajikkeet kasvinjalostuksen seurauksena tulevat jatkossakin varmistamaan maatalouden mahdollisuudet laadukkaan ja satoisan ruuan tuotantoon. kasviproteiinien tuotantoon. Kalliokoski ym
On tärkeää, että päästöjä vähennetään kaikilla sektoreilla, kun taas kolikon toisella puolella Suomelle maankäyttösektorin merkitys ilmastopolitiikassa on erityisen suuri johtuen suurista metsävaroista. ovat nousseet ilmastopolitiikan keskiöön. Vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta Suomen metsämaa yhdessä puutuotteiden kanssa on muodostanut huomattavan hiilinielun jo vuosikymmenten ajan. vsk. 14 Tatu Liimatainen, neuvotteleva virkamies Maaja metsätalousministeriö Kestävät maanja metsienkäyttötavat Euroopan Unionin politiikassa hiilinielujen rooli on tuotu samalla tasolle kasvihuonekaasujen vähentämisen kanssa. Euroopan Unioni tavoittelee kasvihuonekaasupäästöneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja Suomen tavoitteena on saavuttaa tämä jo vuonna 2035. Käytännön toimien lisäksi Suomen kannalta on tärkeää olla aktiivisesti vaikuttamassa siihen, kuinka suuri todennettu nielu otetaan huomioon osana kansainvälistä järjestelmää ja EU-lainsäädäntöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Maaja metsätalousministeriö on aloittanut työn maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuden valmisteluksi, jonka tarkoituksen on entisestään edistää sektorin hiilensidontakykyä
vsk. Euroopan Komissio asetti vuoden 2018 pitkän aikavalin ilmasto strategiassaan ensimmäisenä alueena maailmassa tavoitteeksi, että Euroopan Unioni olisi ilmastoneutraali vuonna 2050. Euroopan Unioni on viime vuosina ottanut johtavan roolin ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ja sen kasvihuonekaasupäästöt ovatkin laskeneet vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden mukaisesti. EU ottanut johtavan roolin globaalissa ilmastopolitiikassa Vuonna 2016 voimaan astunut Pariisin ilmastosopimus toimii kansainvälisen ilmastopolitiikan sateenvarjona. Jatkuvasti kasvava tieteellinen näyttö ja ymmärrys siitä, kuinka metsät ja maankäyttö vaikuttavat ilmastoon, ovat tukeneet politiikan kehitystä, mutta on selvää, että tutkittua tietoa ja dataa tarvitaan vielä lisää. Tätä kehitystä on vauhdittanut yhteinen kunnianhimo kansainvälisellä, EUsekä kansallisilla tasoilla. Euroopan Unionin politiikassa kohti vuotta 2030 hiilinielujen rooli on tuotu samalla tasolle kasvihuonekaasujen vähentämisen kanssa. 15 M etsät ovat nousseet viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana ennennäkemättömällä tavalla keskusteluun ilmastopolitiikassa. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla, ja erittäin metsäisenä maana Suomi on mukana kehittämässä tietoon pohjaavaa kestävää metsätaloutta, joka kattaa myös ilmastonäkökohdat. Suomessa metsiin ja niiden kestävään käyttöön on suhtauduttu kokonaisvaltaisesti, mutta tämän ajan trendin mukaisesti ne on nyt tuotu vahvasti myös ilmastopolitiikan keskiöön. Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä rajaamaan lämpeneminen 1,5 asteeseen. Jäsenmaat ovat jo kansainvälisten. Tämä tarkoittaisi, että tuolloin kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat olisivat yhtä suuret. Suomelle on hyvin tärkeää mitä tapahtuu paitsi kansainvälisissä prosesseissa niin myös meidän eurooppalaisessa viitekehyksessämme. Kyseistä tavoitetta ollaan nyt tuomassa laillisesti sitovaksi osana eurooppalaista ilmastolaki-prosessia. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51
Metsävarojen merkitys jäsenmaakohtaisissa ilmastolaskelmissa vaihtelee suuresti ja niillä on mahdollisuus yhdessä muiden maankäyttömuotojen kanssa toimia varteenotettavina hiilensitojina. Luonnonvarakeskuksen tuoreimpien mittausten muKuva 1.. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Maatalouden muut päästöt huomioidaan erikseen taakanjakoasetuksen alla. maatalouden viljelysmaat, ruohikkoalueet ja turvemaat, metsäkadon/metsityksen sekä metsämaan. vsk. Vaikka Euroopan metsävarat eivät globaalissa mittakaavassa noin 5 %:n osuudellaan ole erityisen suuret, peittävät ne kuitenkin noin 45 % EU:n pinta-alasta. On myös hyvä huomioida, että Euroopassa metsäpinta-ala on viime vuosikymmeninä kasvanut. Suomessa metsät peittävät noin 75 % maapinta-alasta. Kyseinen maankäyttösektori käsittää mm. Suomen metsämaa muodostaa huomattavan nielun Suomelle maankäyttösektorin merkitys ilmastopolitiikassa on erityisen suuri johtuen juuri suurista metsävaroista. 16 sopimusten sitomina raportoineet maankäyttösektorin ja metsien päästöjä YK:n ilmastosopimuksen puitteissa ja niiden rooli on tuotu mukaan myös EU-lainsäädäntöön maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsiä (LULUCF) koskevalla asetuksella
Kangasmaat sitovat hiilidioksidia, kun taas turvemailta sitä vapautuu. t CO2-ekv., tarkoittaen, että kyseisenä vuonna Suomen maankäyttösektorin nielut sitoivat noin kolmasosan kokonaispäästöistä. Suomen maankäyttösektorin nettonielu, nielujen ja päästöjen erotus, oli noin 17,4 milj. Suomen metsämaan nettonieluja laskettaessa tärkeiksi tekijöiksi muodostuvat maaperän nielut ja päästöt sekä puuston kasvusta johtunut hiilensidonta ja puuston poistuma. On kuitenkin huomionarvoista, että vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta Suomen metsämaa yhdessä puutuotteiden kanssa on muodostanut huomattavan hiilinielun jo vuosikymmenten ajan. Puuston kasvua ja hiilensidontaa on saatu kasvatettua tuntuvasti aktiivisten metsänhoito-toimenpiteiden avulla. Aktiivisten toimien avulla puuston kasvun ja maankäyttösektorin hiilensidonnan odotetaan jatkavaan kasvuaan myös tulevaisuudessa. YliKuva 2.. Sekä metsämaan että puutuotteiden muodostamille nieluille ominaista on ollut huomattavakin vuosittainen vaihtelu. 17 kaan puuston määrä Suomen metsissä on noin 2,5 miljardia kuutiometriä ja puuston vuotuinen kasvu noin 107 miljoonaa kuutiometriä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen vuoden 2019 kokonaiskasvihuonekaasupäästöt olivat noin 52,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Tarkemmin jaoteltuna, Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan suuri osa Suomen maankäyttösektorin nieluista muodostuu metsämaasta (Kuva 2). t CO2ekv.) (Kuva 1). Tämä on voinut johtua monestakin tekijästä, kuten markkinatilanteista tai sääolosuhteista. vsk
Suomelle on tärkeää pienentää kasvihuonekaasupäästöjä kaikilla sektoreilla Suomen tavoitteena on olla kasvihuonekaasupäästöneutraali vuonna 2035. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. Näiden lisäksi erilaiset puutuotteet sitoivat kyseisenä vuonna nettona noin 4 milj. Tämä tarkoittaa, että Suomen kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat olisivat tuolloin yhtä suuret. 18 voimaisesti suurin hiilensidonta Suomessa tapahtuu metsämaan puuston kasvun kautta, mikä takaa mahdollisuudet myös kestävien hakkuiden toteuttamiselle. t CO2-ekv. Nykyisen LULUCF-asetuksen puitteissa esimerkiksi metsäkadon päästöt lasketaan täysimääräisinä, kun taas metsämaan laskennallisen nielun hyöty otetaan huomioon vain rajoiKuva 3.. Maankäyttösektori toimii osana koko EU:n ilmastopolitiikkaa ja LULUCF-asetuksen oletetaan muuttuvan samalla kun EU tiukentaa 2030-tavoitteitaan. Osana 2035-tavoitteen saavuttamista maaja metsätalousministeriö on aloittanut työn maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuden valmisteluksi. Uutta LULUCF-ehdotusta odotetaan ensi vuoden kesään mennessä. nettonielun (Kuva 3). t CO2-ekv. Maaperä ja puusto yhdessä esimerkiksi vuonna 2017 muodostivat 27 milj. Käytännön toimien lisäksi Suomen kannalta on tärkeää olla aktiivisesti vaikuttamassa siihen, kuinka kasvihuonekaasupäästöjä ja nieluja todennetaan ja lasketaan osana kansainvälistä järjestelmää ja EUlainsäädäntöä. vsk. Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa ja panna toimeen niitä käytännön keinoja, joilla koko maankäyttösektorin ilmastovaikutusta voitaisiin parantaa. Tavoitteen saavuttamisen kannalta Suomelle tärkeintä on jatkaa käytännön toimilla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kaikilla sektoreilla, sekä pitää aktiivisesti huolta nielujen hiilensidontakyvystä. Tämä työ tulee sisältämään toimien tarkastelua esimerkiksi metsäja turvemaiden, maankäytön muutoksen ja maatalouden osalta. Esimerkiksi edellä mainitun EU:n LULUCF-asetuksen muutokset vaikuttavat suoraan siihen, miten Suomen maankäyttösektorin aidot ja todennetut nielut ja päästöt otetaan asetuksen mukaisissa laskelmissa huomioon
19 tetusti. Työ hiilinielujen osalta siis jatkuu niin toimenpiteiden, laskennan, politiikan kuin tutkimuksen ja datankin suhteen, kun etenemme kohti kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamista. ” Tavoitteen saavuttamisen kannalta Suomelle tärkeintä on jatkaa käytännön toimilla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kaikilla sektoreilla sekä pitää aktiivisesti huolta nielujen hiilensidontakyvystä.. Sen avulla voimme olla aktiivisesti mukana edistämässä kokonaiskestäviä maankäyttösektorin ja maatalouden ratkaisuja osana ilmastoneutraalia yhteiskuntaa. Suomi ei siis tällä hetkellä laskennallisesti hyödy lähimainkaan täysimääräisesti metsämaansa suuresta todennetusta nielusta. Jo aiemmin tehdyn pitkäjänteisen työn johdosta Suomella on kuitenkin monia muita maita paremmat lähtökohdat jatkaa tätä työtä. Mikäli tilanne jatkuisi laskennan kannalta tällaisena, olisi se ongelmallista Suomen asettaman kansallisen 2035-kasvihuonekaasuneutraalisuustavoitteen saavuttamisen kannalta. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51
Sen lisäksi, lentoalan liiketoimintamallien ja sääntelyn uudistaminen palauttaisi alan kestävälle kehityspolulle ja loisi tasapuolisemman toimintaympäristön eri liikkumismuodoille. Tulosten perusteella alle 400 km:n kotimaanlennot voisi korvata junamatkoilla, joiden päästöt ovat 18 kertaa alhaisemmat. Matka-aika ei myöskään tuonut selkeää etua lentämiseen. 20 Stefan Baumeister, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto Minna Käyrä, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto Kohti hiilineutraalia Suomea – ratkaisuja kotimaan liikenteen päästöjenlaskuun Jyväskylän yliopisto toteutti tutkimuksen, joka tarkastelee eri liikennevälineiden matkustusaikoja kokonaisvaltaisesti sekä niiden päästömääriä Suomen sisäisessä liikenteessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 6 • 2020, 51. vsk. Kuva: Stefan Baumeister.