044 526 6552, tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/Tilaukset/Laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura p. 050 324 2464, kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Tuottaja Tanja Lohiranta Sisältösuunnittelu, artikkelit, ilmoitukset p. 7. Kiertotalous, pilaantuneet maat Ilmestyy 14.12., artikkelit 9.11., mainosaineistot 23.11. 040 7 45 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi aJaNKOHTaISTa ympärISTöalalTa www.ymparistojaterveys.fi KUSTANTAJAN TILAUSHINNAT (sis. Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä • ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi • ePress ® -lehtipalvelu. Ilmasto, ilmansuojelu, ilmanlaatu Ilmestyy 2.11., artikkelit 28.9., mainosaineistot 12.10. 10 %) PAINETTU LEHTI: Kestotilaus 74,Vuosikerta 79,lrtonumero 12,NÄKÖISLEHTI: • yritykset ja organisaatiot 140,• kuluttaja-asiakkaat 70,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI (kombo): Kestotilaus 160, Vuosikerta 165,Tilaukset www. Turvallinen elinympäristö Ilmestyy 1.4., artikkelit 25.2., mainosaineistot 11.3. Vesiensuojelu, vesihuolto Ilmestyy 27.5., artikkelit 21.4., mainosaineistot 5.5. Ympäristöterveys, ympäristöalan hallinto Ilmestyy 25.2., artikkelit 21.1., mainosaineistot 4.2. 4. Teemat ja aikataulut 2026 Ympäristökustannus Oy 1–2. Rakennusterveys, sisäilma Ilmestyy 16.9., artikkelit 14.8., mainosaineistot 26.8. 5. alv. 3. 6
vsk. Olen ollut erittäin kiitollinen siitä, että tämä ei ollut mikään hellekesä. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh. Pyykit kuivuivat huonosti. Niihin tulleista roiskeista voi päätellä, että maalaus on loppusuoralla. Sisälämpötilat asunnoissa pysyivät maltillisina, ja vaikka olo oli välillä tukala ja päätä särki, koen silti päässeeni aika vähällä. Tätä kirjoittaessani talomme on edelleen pussissa ja muovit ikkunoissa. Nyt uskaltaa jo sanoa – tästä selvittiin! Kaarina Kärnä Julkisivuremontti Kuva: Kaarina Kärnä... Asunnoissa oli hämärää ja valoja tarvitsi päivälläkin. Liesituuletinta tai kylpyhuoneen ilmanpoistoa ei saanut käyttää. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. Rakennustelineiden takana olivat vielä omat suojauksensa. 4 Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. Ilmanvaihdon merkitys kirkastui hyvin, kun 50-luvulla rakennettuun kotitaloomme aloitettiin julkisivuremontti: hiekkapuhallus, parvekkeiden korjaus, uusi rappaus ja maalaus. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 7 numeroa vuodessa, joista yksi on kaksoisnumero JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy Aikakausmedia ry:n jäsen PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTOJEN TOIMITUS Tanja Lohiranta tanja.lohiranta@ymparistojaterveys.fi Kuten usein, jonkin asian merkityksen huomaa kunnolla vasta sitten, kun se ei toimi. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2026 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. Pölyäkään ei tullut isommin sisään. Ennen hiekkapuhallusta tehtiin talolle perusteellinen suojaus. Pian hiekkapuhalluksen jälkeen naapurin vinkistä irrotinkin kaikki teipit, ja ilmeisesti – tästä ei kyllä tiedotettu, kuten ei juuri muutenkaan töiden etenemisestä – muoveja raotettiin, sillä tuuletusikkunoiden kautta tuli asuntoon raikasta ilmaa, vaikka muovit olivat edelleen ikkunoiden suojana. Kaikkien ikkunoiden taakse kiinnitettiin muovit ja asukkaat teippasivat karmit sisäpuolelta – tässä vaiheessa ilmanvaihtoa ei käytännössä enää ollut
36 Puiset sisätilat tukevat sekä kehon että mielen hyvinvointia Susanne Kumpulainen ................................................................. vsk. 30 Kiinteistökannan ilmastokestävyyden vahvistaminen – kiinteistönhoito avainasemassa Piia Markkanen ............................................................................. 72 Neljä vuosikymmentä melun jäljillä Tuuli Metsäkoivu ........................................................................... 40 Siivottomien asuntojen valvonta vaatii uusia työkaluja Maarit Kantola .............................................................................. 62 Mitä uusi asbestiasetus tuo mukanaan. 81. 56 Asuinrakennusten sisäilman radonpitoisuuden vaihtelut Tuukka Turtiainen, Olli Holmgren ja Päivi Kurttio ................. 48 Ei ole olemassa kemikaalitonta siivousta – vesikin on kemikaali Leila Kakko ..................................................................................... 24 Onnistunut sisäilmakorjaus Leena Stenlund .............................................................................. Julkisivuremontti Kaarina Kärnä ...................................................................................4 Toiminnanvarmistaminen sisäilmaston hallinnassa Risto Kosonen ....................................................................................6 Hajujen merkitys sisäympäristön riskitekijänä Kati Huttunen ja Anniina Salmela ............................................ 76 Kirjaesittely: Harri Ahonen, Suomen rannikkoreitit – Pohjanlahti ja Perämeri ...................................................... 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p. 10 Tunnista kuusi päähajua – hajun perusteella tehty diagnoosi suojelee asumisterveyttä Leena Stenlund .............................................................................. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Lupaja valvontavirasto Kaisa Mäntynen, kehittämispäällikkö Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala 57. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 16 Mikrobikasvu kastuneissa tiilirakenteissa Heli Teivainen ................................................................................. Käytännön suuntaviivat viranomaisvalvontaan ja laadunvarmistukseen Aaro Seppälä ................................................................................. vsk 5 • 2026 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2026 ilmestyy 2.11.2026. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. Lehden teemoja ovat ilmasto, ilmansuojelu ja ilmanlaatu
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. 6 E nergiadirektiivi edellyttää tulevaisuudessa päästöttömiä rakennuksia. Samalla komissio edellyttää energiadirektiivin toteutuksessa, että muut kuin asuinrakennukset varustetaan sisäilman laadun seurantaan ja sääntelyyn tarkoitetuilla mittausja valvontalaitteilla. Tällä hetkellä on puutteita koulutuksessa sekä sen lisäksi puuttuu ohjeistusta monimutkaisempien järjestelmien suunnittelusta ja ennen kaikkea jatkuva-aikaisesta toiminnanvarmistamisesta, jotka vaikeuttavat hyvin toimivien järjestelmien aikaansaamista. Lähtökohtana on energiankulutuksen vähentäminen energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisesti. vsk. Käytännössä tämä on mahdollista tehdä tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla (IMSjärjestelmä) ja sen automaatiojärjestelmällä. Monimutkaiset talotekniikkajärjestelmät edellyttävät erityisosaamista suunnittelussa, urakoinnissa ja edelleen käyttövaiheessa. Ratkaisumallina edellä mainittujen ongelmien hallintaan on toiminnanvarmistaminen.. Tällöin potentiaalinen energiansäästö jää saavuttamatta ja mahdollisesti myös sisäilmasto-olosuhteet eivät ole suunnitelmien mukaiset. Risto Kosonen, professori Aalto-yliopisto Toiminnanvarmistaminen sisäilmaston hallinnassa Useissa yhteyksissä on todettu, että tarpeenmukaiset ilmanvaihtojärjestelmät eivät toimi useinkaan optimaalisella tavalla. Monimutkaisten järjestelmien optimaalinen toiminta vaatii lisäksi eri osajärjestelmien yhteistoiminnan varmistamisen
Monimutkaisten järjestelmien toimimattomuus on usein haaste. Käytännössä todellinen säätö riippuu suuresti tilojen käyttöasteista. Syitä tähän on useita: puutteellinen vastaanotto, tiloissa tehdyt käyttäjämuutokset, suunnitteluja asennusvirheet jne. Tyypillisesti IMS-järjestelmässä ilmanvaihtoilmavirtoja ohjataan aikataulun, tilan läsnäolotunnistimen, lämpötila-anturin ja sisäilmanlaadun antureiden perusteella. Ongelmat ovat usein pieniä ja ne on mahdollista helposti korjata, jos ne todetaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että Sisäilmastoluokkiin S1 ja S2 suunnitelluissa toimitiloissa keskimääräinen käyttäjien tyytymättömyys ilmanlaadun ja lämpöolosuhteiden osalta on 30 % (Abdul-Wahab, 2011). Tilojen tai ilmanvaihdon päätelaitteiden ilmavirtojen säätö voidaan toteuttaa moduloidusti tilan minimija maksimiilmavirtojen välillä, määritettyjen ilmavirtatilojen perusteella tai päälle/pois -säätönä maksimi-/normaali-ilmavirtatiloissa. Henkilömäärän perusteella tapahtuva säätö on tärkeää, koska tyypillinen käyttöaste on noin 30–40 % monissa toimistorakennuksissa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. Ilmastointipalkkijärjestelmät yleistyivät 90luvulla, kun todettiin, että veden säätäminen on yksinkertaisempaa kuin ilmavirtojen säätäminen. Lisäksi on hyvä muistaa, että sisäilmaston taloudellinen merkitys on varsin suuri niin ihmisten tuottavuuden kuin terveyden kannalta. Ilmanvaihdon merkitystä korostaa myös se, että ilmanvaihdon osuus palvelurakennuksien energiankulutuksesta on noin 30–40 %. Tästä energiankulutusta voidaan vähentää jopa 50 %, kun ilmanvaihtoa ohjataan tarpeenmukaisesti verrattuna vakioilmavirroilla toimiviin ilmanvaihtojärjestelmiin. IMSjärjestelmien ilmavirta-asetukset voidaan suunnitella yksittäisille tiloille, vyöhykkeille tai avoimille alueille kuten avotoimistoille. Nämä ilmanvaihdon ongelmat eivät ole uusi asia, kun monimutkaiset järjestelmät edellyttävät erityisosaamista eri hankkeen vaiheissa. Oikean suuruinen ilmanvaihto on tärkeää sekä terveellisen sisäilman että energiatehokkuuden kannalta, koska ilmanvaihdon osuus Suomen koko energiankäytöstä on arvioitu olevan luokkaa 15–20 %. ”. 7 Ilmanvaihdon merkitys ja haasteet Oikean suuruinen ilmanvaihto on tärkeää sekä terveellisen sisäilman että energiatehokkuuden kannalta, koska ilmanvaihdon osuus Suomen koko energiankäytöstä on arvioitu olevan luokkaa 15–20 %. vsk. Heikennykset sisäilmastossa voivat aiheuttaa moninkertaiset kustannukset kiinteistön energiakulutukseen nähden. Yleisimmin käytetyt sisäilmanlaadun anturit ovat hiilidioksidianturit (CO 2 -anturit), joilla arvioidaan tiloissa henkilöiden määrää
p Oikeat komponentit ostetaan.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. • Päivitetyt ja kiinteistökohtaiset dokumentit. • Hyvin suunnitellun rakennusautomaatiojärjestelmän hyödyntäminen jatkuvassa seurannassa. p Käyttöönoton suunnittelu. Kansainväliset ohjeet (ASHRAE, 2018 & REHVA, 2019) painottavat omissa ohjeissa sitä, että toiminnanvarmistusprosessi kattaa koko elinkaaren. Ratkaisumallina ongelmien hallintaan on toiminnanvarmistaminen. • Suunnittelu p Suunnittelun lähtökohdat. Yleisesti varmistamisen ymmärretään koskevan pelkästään vastaanottovaihetta. Toteutuksen varmentaminen Suurin haaste on toteutusprosessissa. Sisäilmastoluokitusta on jo usean vuosikymmenen ajan käytetty suunnittelussa. Ohjeissa on lähtökohtana se, että kaikki rakennuksen LVI-järjestelmät ja komponentit suunnitellaan, asennetaan, testataan, huolletaan ja käytetään asiakkaan asettamien vaatimusten ja tavoitteiden mukaisesti. Sisäilmasto-olosuhteiden pysyvyyden osalta tulee varmentaa ainakin huoneilman lämpötila, hiilidioksidipitoisuus ja vyöhykkeiden painesuhteet. p Yksityiskohtainen komponenttien ja osajärjestelmien suorituskyky. • Perusteelliset käyttöönottotestit ennen rakennuksen käyttöönottoa. 8 Kirjallisuusselvityksessä esitellään seuraavat ratkaisut ja korjaustoimenpiteet ongelmien korjaamiseksi IMS-järjestelmillä varustetuissa rakennuksissa (Zhou et al., 2022 & Alanko, 2020). Tehtävät ennen rakentamista • Esisuunnittelu p Tavoiteasetus ja omistajan projektivaatimukset. On esitetty, että systemaattisten tarkastuksien avulla rakennuksen energiankulutusta voidaan pienentää jopa 15–40 % ja että useimmat järjestelmien ongelmat ja puutteet löydetään riittävän aikaisin eri prosessivaiheiden aikana tehtävissä tarkastuksissa. • Säännölliset tarkastukset ja uusintakäyttöönotot. vsk. • Kunnossapitohenkilöstön arvostuksen ja motivaation parantaminen IMSjärjestelmistä. p Toimintojen järjestys. Nämä liittyivät rakennuksien suunnittelun, asennuksen, käyttöönoton ja käytön prosesseihin: • Nykyiset prosessit suunnittelussa, käyttöönotossa ja kunnossapidossa eivät takaa korkeaa suorituskykyä, näitä tulisi parantaa. Olemassa olevien rakennusten sisäilmaston seurantaan tarvitaan myös vastaava prosessi. • Suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja kunnossapitohenkilöstön koulutuksen parantaminen. p Rakennuksen yleissuunnittelu ja järjestelmien valinta. Toiminnanvarmistusprosessin tehtävät on jaettu rakennusprojektissa kolmeen vaiheeseen: toimet ennen rakentamista, työt rakentamisen aikana ja tehtävät rakentamisen jälkeen käyttövaiheen aikana. • Kunnolla toteutettu suunnittelu keskittyen vaatimuksiin. • Tarjouskilpailu p Käyttöönottovaatimukset on liitetty käyttöönottoasiakirjoihin. Ohessa on listattu keskeisiä toimenpiteitä eri vaiheiden aikana. Kuitenkin järjestelmien toiminnanvarmistamisen tulisi alkaa jo suunnitteluvaiheesta ja kattaa koko elinkaaren. Tällä tavoin voidaan ennalta ehkäistä useimpien sisäilmaongelmien syntyminen jo ennakolta ja samalla toteuttaa energiadirektiivin vaatimus. • Parannetut käyttöönottoja kunnossapitoprosessit/sopimukset
Näin toimivasta rakennuksesta voidaan periä myös korkeampi vuokra, josta hyötyy kiinteistöjen omistaja. 3: 378. • Toimintakokeet osajärjestelmille p Komponenttien/osajärjestelmien tarkastukset. 591 p. (Ed.) 1 st edition,011. p Toimintaparametrit mitataan ja verrataan rakennuksen valvontajärjestelmän lukemiin. REHVA. 9 Rakentamisen aikaiset tehtävät • Asennus p Oikeat komponentit on vastaanotettu p Kaikki komponentit on asennettu oikein. Lähteet Alanko, A. Abdul-Wahab, Sbah A. Käyttövaiheen aikaiset tehtävät • Vuodenajat p Oikeiden toimintaparametrien löytäminen jokaiselle järjestelmälle jokaisena vuodenaikana ja toimintatapana. (2022). REHVA Guidebook No. Kun LVI-järjestelmät toimivat oikein, kiinteistön omistaja hyötyy korkeammista vuokratuloista, pienemmistä energiankulutuslaskuista ja rakennuksen käyttökustannuksista. https://doi.org/10.3390/ buildings12030378. Voidaankin todeta, että kaikki osapuolet hyötyvät hyvin toimivista talotekniikkajärjestelmistä. Springer. Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon käytännön haasteita kenttätyön näkökulmasta. p Käynti rakennuksessa. p Asetusarvot kullekin järjestelmälle. sisailmayhdistys.fi/content/ download/4691/30364 ASHRAE. • Toiminnan suunnittelu p Vuotuinen toimintakatsaus kaikille keskeisille suoritusindikaattoreille ja suoritusmittauksille (automaattinen tai manuaalinen). Operational Challenges of modern Demand-Control Ventilation Systems: A Field Study. (2020). vsk. Kun työntekijät ja asukkaat tuntevat olonsa terveemmiksi, he voivat työskennellä tuottavammin. https://www. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. • Jatkuva-aikainen tarkastus p Tiedon kerääminen suoritusindikaattoreista (sisäympäristön laatu, käyttäjätyytyväisyys, energian ja veden käyttö) ja vertaaminen tavoitearvoihin. Toiminnanvarmennuksen hyödyt Käytönaikainen säännöllinen toiminnanvarmistus koko rakennuksen käyttöajalle tuo selkeitä hyötyjä: olosuhteiden hallinta ja energiatehokkuus. • Koko järjestelmän testaus p Koko järjestelmän toiminta automatisoidussa tilassa. Sisäilmayhdistys raportti 38, 207–212. p Huollon, korjausten, jälkiasennusten ja kunnostustöiden suunnittelu. p Mittaukset suunnitteluolosuhteissa. Lill. Commissioning Process for Buildings and Systems, ANSI/ASHRAE/IES Standard 202-2018. Zhao, W., Kilpeläinen, S., Bask, W., Lestinen, S., Kosonen, R. Tällöin sisäilmaolot ovat terveelliset ja tilassa oleskelevat kokevat olonsa viihtyisksi. (2019). Kiinteistön arvo nousee myös, kun se on energiatehokas ja terveellinen. Sisäilmastoseminaari 2020. Buildings 12, no. (2018). Sick Building Syndrome in public buildings and workplaces. 27 – HVAC Commissioning Process
10 Kati Huttunen, erikoistutkija, dosentti, ERT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Anniina Salmela, erikoistutkija, FT, RTA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hajujen merkitys sisäympäristön riskitekijänä Yksi yleisimmistä sisäympäristöihin liittyvistä valitusaiheista on tunkkainen ilma tai poikkeavat hajut. Hajujen vaikutukset terveyteen ja viihtyvyyteen syntyvät kemiallisten, biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta, mikä haastaa niin lainsäädäntöä kuin käytännön terveydensuojelutyötäkin.. Kaikki hajut eivät kuitenkaan merkitse terveysriskiä, eikä hajuttomuuskaan takaa hyvää sisäympäristöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. vsk. Haju herättää huomiota nopeasti, sillä hajuaisti toimii elimistön varoitusjärjestelmänä: se auttaa tunnistamaan mahdollisesti haitallisia tai epätavallisia tekijöitä ympäristössä
Tällöin käyttäjät raportoivat esimerkiksi silmä-, nenäja hengitystieoireita sekä yleistä väsymystä tai päänsärkyä ilman, että oireille löytyy yhtä selkeää syytä. Tutkimusten perusteella oireiden syntyyn vaikuttavat. Jos haju koetaan epämiellyttäväksi, epäpuhtaaksi tai vaaralliseksi, se voi lisätä oireiden kokemista, heikentää viihtyvyyttä, häiritä unta sekä vaikeuttaa työskentelyä ja keskittymistä. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeissa homeen, tupakansavun, naftaleenin ja styreenin haju on tunnistettu havainnoiksi, joiden tulisi käynnistää tarkemmat selvitykset hajun alkuperästä ja tarvittavista toimenpiteistä. Ikä, tupakointi, allergiat, hengitystieinfektiot ja hajuaistin häiriöt voivat muuttaa hajujen havaitsemista. Hajun havainnoimiseen vaikuttavat myös ilmanvaihto, ilmankosteus ja lämpötila sekä rakennuksen painesuhteet, jotka säätelevät hajuyhdisteiden laimenemista ja kulkeutumista sisäilmassa. 11 S isäympäristön hajut voivat olla peräisin esimerkiksi rakennusja sisustusmateriaaleista, kosteusja mikrobivaurioista, viemäreistä, ulkoilmasta, kodin kemikaaleista tai rakennuksen käyttäjistä. Naftaleenin haju puolestaan voi liittyä rakennuksissa käytettyihin kivihiilitervapohjaisiin materiaaleihin. Tutkimuksissa on havaittu, että ihmisten käsitys hajun mahdollisista terveysriskeistä vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaana ja häiritsevänä haju koetaan. Suorat vaikutukset syntyvät, kun hajun aiheuttava yhdiste ärsyttää esimerkiksi silmiä, hengitysteitä tai limakalvoja. Sisäympäristön hajut ovat osatekijänä myös rakennukseen liitetyssä oireilussa. Haju voi kertoa sisäympäristön ongelmasta Vaikka haju ei yksinään kerro terveysriskin suuruudesta, se voi olla tärkeä vihje sisäympäristön poikkeavasta tilasta. Yksilöiden välillä on myös suuria eroja hajuaistin herkkyydessä. Hajuaisti on tiiviissä yhteydessä aivojen tunneja muistijärjestelmiin, minkä vuoksi sama haju voi herättää eri ihmisissä hyvin erilaisia reaktioita. Tällöin kyse ei ole pelkästä hajuaistimuksesta, vaan kemiallisen altisteen biologisesta vaikutuksesta elimistöön. Epäsuorat vaikutukset liittyvät hajun herättämiin tulkintoihin ja tunteisiin. Hajujen terveysvaikutukset ovat sekä suoria että epäsuoria Sisäympäristön hajuihin liittyvät terveysvaikutukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Esimerkiksi homeen tai maakellarin kaltainen haju voi viitata kosteusvaurioon ja mikrobikasvuun. vsk. Lisäksi hajuaisti sopeutuu nopeasti jatkuvaan altistumiseen: tilan vakituiset käyttäjät eivät välttämättä enää huomaa hajua, jonka uusi tulija havaitsee välittömästi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. Suomalaisessa terveydensuojelulainsäädännössä tietyt hajut on huomioitu juuri tästä syystä. Haju syntyy kemiasta, mutta kokemus on yksilöllinen Vaikka haju aiheutuu ilman kemiallisista yhdisteistä, hajun kokeminen ei ole pelkästään kemiallinen ilmiö. Ihminen kykenee usein havaitsemaan yhdisteen hajun paljon ennen kuin pitoisuus lähestyy terveyden kannalta merkittäviä tasoja. Haju toimii siis käytännössä varoitussignaalina, joka auttaa tunnistamaan mahdollisia altistelähteitä. Aiemmat kokemukset, odotukset, huoli terveysvaikutuksista sekä hajuun liittyvät muistot vaikuttavat siihen, kuinka voimakkaana tai epämiellyttävänä haju koetaan. Toisaalta kaikki poikkeavat hajut eivät tarkoita merkittävää altistumista tai terveyshaittaa. Rakennusmateriaaleista vapautuu normaalistikin erilaisia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteitä), joiden hajut voivat olla havaittavissa hyvin pieninä pitoisuuksina
Menetelmä kuvaa hajun voimakkuutta, mutta ei paljasta hajun aiheuttavaa yhdistettä tai hajun lähdettä. Esimerkiksi ajoittain esiintyvään viemärin hajuun ei välttämättä edes kiinnitä huomiota WC-tiloissa, mutta makuuhuoneessa sama haju voi olla voimakas häiriötekijä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. Samankin yhdisteen hajukynnykset voivat vaihdella eri tutkimuksissa jopa tuhatkertaisesti, joten ilmoitettuihin hajukynnyksiin kannattaa suhtautua pienellä varauksella. FIDOL-tekijöiden kuvaaminen on tärkeää, koska sama haju voidaan kokea hyvin eri tavoin riippuen siitä, kuinka usein ja missä tilanteessa sitä esiintyy. vsk. Haju on tärkeä viesti, mutta ei yksin riittävä todiste haitasta Sisäympäristön hajut ovat merkittävä viesti mahdollisesta terveysriskistä, koska ne voivat paljastaa rakennuksen kosteusvaurion, materiaalipäästön tai muun poikkeavan altistelähteen. Kemialliset analyysit auttavat tunnistamaan haihtuvien yhdisteiden mahdollisia päästölähteitä ja arvioimaan altistumista. Hajun voimakkuutta voidaan arvioida myös dynaamisella olfaktometrialla, jossa hajupaneeli arvioi vaiheittain laimennettuja hajunäytteitä. 12 usein samanaikaisesti ympäristötekijät, hermoston herkistyminen, stressi ja muut psykososiaaliset tekijät. Esimerkiksi styreeni ja TXIB ovat molemmat muovinhajuisia yhdisteitä, mutta styreenin hajukynnys on selvästi terveysperusteista ohjearvoa suurempi (haju varoittaa terveysvaarasta) kun taas TXIBn hajukynnys on vain murto-osa terveysriskinä pidetystä pitoisuudesta. (Taulukko 1). Ne eivät kuitenkaan kerro, miltä ilma ihmisen näkökulmasta tuntuu tai haisee, joten hajun arviointiin on kehitetty aistinvaraisia menetelmiä. Naftaleenin osalta tämä on otettu huomioon asumisterveysasetuksessa velvoittamalla selvittämään tilannetta sekä toimenpiderajan ylittyessä että hajun esiintyessä sisätiloissa. Käytännössä hajuhaitan arviointi edellyttääkin usein eri menetelmien yhdistämistä sekä rakennuksen teknisten olosuhteiden selvittämistä. Hajun perusteella ei siis voida arvioida terveysriskiä, koska jo terveyden kannalta merkityksettömät pitoisuudet pystytään haistamaan. Hajukokemuksen aiheuttamaa haittaa ja häiritsevyyttä kuvaavat niin sanotut FIDOLtekijät: hajun esiintymistiheys (Frequency), voimakkuus (Intensity), kesto (Duration), miellyttävyys tai epämiellyttävyys (Offensiveness) sekä esiintymispaikka (Location). Vaikka terveysperusteista ohjearvoa pienempien pitoisuuksien ei oleteta aiheuttavan terveysriskiä, haju voi kuitenkin haitata viihtyvyyttä tai viitata mahdollisesti muille terveysriskiä aiheuttaville PAH-yhdisteille altistumiseen. Tulokset ilmoitetaan hajupitoisuutena (ouE/m 3 ), eli laimennoskertoimena, jossa haju on juuri ja juuri havaittavissa. Myös koipallon hajuisen naftaleenin voi usein haistaa jo terveysperusteisia ohjearvoja pienemmissä pitoisuuksissa. Hajun esiintyminen ei kuitenkaan yksin kerro altistumisen määrää eikä terveysriskin vakavuutta, sillä hajun aiheuttavan yhdisteen terveysperusteinen ohjearvo voi olla hajukynnystä korkeampi tai matalampi. Yhdisteen hajukynnys määritetään hajupaneelin avulla, jolloin paneelin osallistujien havaintojen perusteella määritetään pitoisuus, jonka puolet paneelista pystyy vielä havaitsemaan (havaitsemiskynnys) tai tunnistamaan (tunnistamiskynnys). Yleisesti ottaen uudemmat ja standardisoiduilla menetelmillä tehdyt hajukynnysmittaukset ovat luotettavampia. Hajuhaittaa ei voi arvioida pelkillä mittauksilla Sisäilman laatua tutkittaessa voidaan mitata esimerkiksi hajun aiheuttajaksi epäiltyjen VOC-yhdisteiden pitoisuuksia
Formaldehydin toimenpideraja koskee vuosikeskiarvoa. d) Yhdisteiden hajukynnykset ovat tieteellisistä julkaisuista ja raporteista poimittuja esimerkkejä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. Formaldehydiä lukuunottamatta muut toimenpiderajat on määritetty tolueenivasteen avulla, joten toimenpiderajat eivät ole suoraan verrattavissa ohjearvoihin. b) Asumisterveysasetuksen toimenpideraja, jonka ylittyessä on ryhdyttävä toimenpiteisiin mahdollisen terveyshaitan selvittämiseksi ja poistamiseksi. vsk. Taulukko 1. c) Saksalaisen sisäilmakomitean määrittämä hajuohjearvo, jonka ylittyessä hajulle altistumiseen tulisi puuttua (AIR 2023). 13 a) Terveysperusteinen ohjearvo, joka kuvaa pitoisuuksia, joilla ei oleteta olevan haitallisia terveysvaikutuksia elinikäisessäkään altistumisessa TXIB: European Union Lowest Consentration of Interest (EU-LCI) -arvo, muut yhdisteet: saksalainen Richtwert I eli RW I -arvo. Esimerkkejä sisäilman hajujen kannalta tärkeiden yhdisteiden hajukynnyksistä sekä niihin liittyvistä ohjearvoista (µg/m³).
Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Helsinki; 2022. 2016. Mechanisms underlying nontoxic indoor air health problems: A review. Saatavilla: https://www. vsk. Varsinaisia sisäilman hajuohjearvoja on määritetty vain harvoille yhdisteille, mutta niitä kannattaa hyödyntää silloin, kun niitä on saatavilla. Hajuaistin arvoitukset. Determination of odour detection thresholds for indoor pollutants (saksaksi), loppuraportti. Työterveyslaitos; 2021.. Odour Guide Values (OGV) from the German Committee on Indoor Air Guide Values (AIR), Status August 2023. 14 Hajujen merkitys terveydensuojelussa Hajuhaittojen selvittäminen edellyttää monitieteistä lähestymistapaa, jossa yhdistyvät rakennustekninen tutkimus, altistumisen arviointi ja käyttäjien kokemusten huomioon ottaminen. Environment & Health 04/2023. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet toimistotyyppisissä työympäristöissä: Päästölähteet, mittausmenetelmät, pitoisuustasot ja terveysvaikutukset. Lyly A, Wiksten J ja Lundberg M. Japan: Office of Odor, Noise and Vibration Environmental Management Bureau, Ministry of the Environment, Government of Japan, 2003. Umweltbundesamt (UBA), Saksa. Juntunen M, Salmela A, Jalkanen K, Hovi H, Wallenius K, Hyvärinen A. Kirjallisuutta Ausschuss für Innenraumrichtwerte (AIR). Hajujen epäsuorat terveyshaitat olisi hyvä huomioida entistä paremmin niin ympäristöterveysvalvonnassa kuin terveydensuojelulain kehittämisessäkin. Ohje 8/2016. 2023. Lehtinen J. Cain WS, De Wijk, RA, Jalowayski, AA, Pila Caminha G ja Schmidt R. 118–127. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim 2022; 138(20):1780-6 Nordin S. University of Jyväskylä, 2012, 100 p. Umweltbundesamt (UBA) research project. Odorous volatile organic compounds in waste and wastewater management. Väitöskirja. Wallenius K, Hovi H, Mahiout S, Remes J, Rautiala S, Jokela P, Leino K ja Liukkonen T. Katsauksessa Odor Measurement Review. Int J Hyg Environ Health. Kemialliset epäpuhtaudet, hiukkaset ja kuidut. Vaikka haju ei yksin osoita terveyshaittaa, siihen kannattaa suhtautua vakavasti, sillä se voi olla ensimmäinen merkki sisäympäristön ongelmasta tai tekijä, joka itsessään heikentää hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Osa III: Asumisterveysasetus § 14–19. Hajujen merkitystä arvioitaessa on huomioitava sekä ympäristön tekniset olosuhteet että ihmisen yksilöllinen tapa kokea ja tulkita hajuja. THL Työpaperi 5/2022. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet asunnoissa: Pitoisuustasot, yleisimmät yhdisteet ja terveysvaikutukset. 2020;226:113489. Nagata, Y. Measurement of Odor Threshold by Triangle Odor Bag Method. umweltbundesamt.de/publikationen/ bestimmung-von-geruchswahrnehmungsschwellen-fuer Valvira. Odor and chemesthesis from brief exposures to TXIB, Indoor Air 2005, 15, 445-457. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. s. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje
vsk. Tupakoinnin saisi kieltää huoneistoissa, parvekkeilla ja huoneistojen ulkotiloissa Yhtenä hallitusohjelman tavoitteena on purkaa normeja kuntien tehtäväkentästä ja vahvistaa näin kuntien toimintaedellytyksiä. Hakemuksen jättämisestä kuluu tyypillisesti puoli vuotta tai jopa yli vuosi siihen, että kunta määrää kiellon. 15 Hallitus esittää eduskunnalle tupakkalain muutosta, jolla helpotettaisiin tupakoinnin kieltämistä asuntoyhteisön, kuten asunto-osakeyhtiön, omalla päätöksellä. Asuntoyhteisö saisi kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön huoneistoihin kuuluvilla parvekkeilla, huoneistojen käytössä olevissa ulkotiloissa ja huoneistojen sisätiloissa, jos tupakansavua voi kulkeutua tiloista toisiin tiloihin muutoin kuin poikkeuksellisesti. Asuntoyhteisön pitäisi kuulla tilojen haltijoita ennen kuin kiellosta päätetään, ja asuntoyhteisön olisi viivytyksettä päätettävä kiellon lakkauttamisesta, jos kiellolle ei olisi enää tupakkalaissa säädettyjä edellytyksiä. Prosessi on kuitenkin koettu kunnissa ja asuntoyhteisöissä raskaaksi ja työlääksi. Tavoitteena on vähentää tahatonta altistumista tupakansavulle sekä turvata ihmisten asumisviihtyvyyttä. Hallitus haluaa purkaa normeja ja sujuvoittaa käytäntöjä”, sanoo sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. Tällä hetkellä tupakoinnin kieltäminen taloyhtiöissä on hidasta ja byrokraattista. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Lisäksi tupakkalaissa kiellettäisiin tupakkatuotteista ja tupakan vastikkeista eräät kannabinoidit, kuten kannabidioli eli CBD, ja turvattaisiin Lupaja valvontaviraston mahdollisuudet periä valvontamaksuja. Tupakoinnin kieltämisen edellytykset olisivat tupakkalaissa samat kuin ne ovat nykyisin, mutta asuntoyhteisö voisi itse tehdä päätöksen kiellosta. Muualta kulkeutuva tupakan savu haittaa asumismukavuutta, mutta ennen kaikkea kyseessä on terveyshaitta. Lakimuutoksen myötä tupakoinnin kieltäminen ei enää edellyttäisi kunnan päätöstä. Asianosaisia kuullaan prosessin aikana kahdesti: ensin asuntoyhteisö kuulee tilojen haltijoita ennen hakemuksen tekemistä ja sen jälkeen kunta kuulee heitä ennen tupakointikiellon määräämistä. ”Kenenkään ei pidä kärsiä tupakan savusta kodissaan vastoin tahtoaan. Nykyisin asuntoyhteisöt voivat hakea kunnalta tupakointikieltoa asuntoyhteisön huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. sosiaalija terveysministeriö Hallitus esittää, että asuntoyhteisöt voisivat helpommin kieltää tupakoinnin. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat ehdottaneet tätä muutosta yhtenä norminpurkutoimena. Tilojen haltijoita pitäisi kuulla ennen kuin kiellosta päätetään Tupakoinnin kieltäminen asuinhuoneiston asuintilassa edellyttäisi myös, että savun kulkeutumista ei ole mahdollista ehkäistä rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella ja että asuintilan haltijalle on ennen kiellon määräämistä annettu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään
Maailma on hajuja täynnä, kaikkia ei tarvitse tunnistaa tai pelätä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. Tunnistamalla kiinteistöjen kuusi kriittisintä päähajua tarkastaja voi pelastaa asukkaat terveysriskeiltä ja kiinteistön omistajan jättilaskulta. 16 S isäilmassa esiintyvät hajut liittyvät vahvasti rakenteiden kuntoon, sisäilman terveysvaikutuksiin ja asumisviihtyvyyteen. Kaikki hajut eivät ole haitallisia tai aiheuta terveysoireita, mutta hajut ovat hyvä indikaatio rakenteiden ja materiaalien kunnosta, epätiiveydestä tai käynnissä olevasta kemiallisesta prosessista. Leena Stenlund, sisäympäristöasiantuntija Vantaan kaupunki hajun perusteella tehty diagnoosi suojelee asumisterveyttä Sisäilman poikkeava haju ei ole koskaan vain haju – se on rakennuksen hätähuuto. vsk. Tunnista kuusi päähajua –. Haju on hyvä indikaattori sille, mikä muhii pinnan alla. Tarkastus voi olla esimerkiksi asuntokaupan kuntotarkastus, terveystarkastajan tarkastuskäynti, kuntotutkimus tai muu sisäilmaselvitys. On kuitenkin kuusi päähajua, jotka tarkastajan tulisi tuntea. Pintojen alla voi muhia piilevä rakennevaurio tai kemiallinen prosessi, joka voi aiheuttaa vakaviakin terveysoireita. Osa hajuista voi olla haitallisia tai jopa vaarallisia. Kun tarkastetaan asuntoja tai suurempia kiinteistöjä, olennaista on hajujen havainnointi ja niiden tunnistaminen. Jokaisesta näistä kuudesta hajusta pitää tietää ja ymmärtää riskit ja eri aiheuttajavaihtoehdot, sekä tietää niiden toimenpidesuositukset. Tarkastajan tarkka nenä voi paljastaa ongelman
Tupakanhaju 5. Yleensä nämä hajut liittyvätkin toisiinsa ja tetrakloorianisolin lisäksi rakennuksesta löytyy kosteusja mikrobivaurio puurakenteista. 17 Päähajut ovat: mikrobiperäinen haju, öljyn haju, PAH-yhdisteiden haju, tupakanhaju, kemiallisten yhdisteiden haju ja tunkkaisuus. Mikrobiperäisen hajun syyn selvittäminen vaatii yleensä rakennusterveysasiantuntijan tarkastusta, jossa selvitetään rakenteiden kunto ja korjaustarve tarvittaessa kuntotutkimuksen avulla. Tetrakloorianisolin hajun määrä usein lisääntyy rakenteiden kastuessa, joten tämän hajun lisääntyminen voi johtua rakenteiden kastumisesta ja vaurioitumisesta. Kemiallisten yhdisteiden haju 6. Mikrobiperäinen haju – kun mummolan tuoksu paljastaakin vaurion Päähajuista ensimmäinen on tärkein sisäilmaongelmiin ja erityisesti rakenteiden vaurioihin liittyvä haju. Anisoleja voi muodostua puurakenteissa, jos niihin on lisätty tiettyjä puunsuoja-aineita. Kuvituskuva. Mikrobiperäiset hajut voivat olla vähäisempi haitta tai aiheuttaa jopa vakavia terveysoireita tai sairastumista, mutta haju voi aiheuttaa myös sosiaalista haittaa tai irtaimisto voi mennä pilalle pinttyneen hajun vuoksi. Tetrakloorianisolin hajua voisi kuvailla ”vanhan talon” tai ”mummolan hajuksi”.. vsk. PAH-yhdisteiden haju 4. Mikrobiperäinen haju voi sekoittua myös samalta hajulta vaikuttavaan tetrakloorianisoliin. Tetrakloorianisolin hajua voisi kuvailla ”vanhan talon” tai ”mummolan hajuksi”. Öljyn haju 3. Päähajut: 1. Se on kuitenkin sosiaalinen haitta, ja rakennuksen arvo voi romahtaa tetrakloorianisolilöydöksestä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. Mikrobiperäinen haju 2. Sanotaankin, että tetrakloorianisoliin tehoaa vain tulitikku. Jos sisätilassa on havaittavissa homemainen haju ja rakennuksessa olisi kloorianisoleja, se ei poissulje mikrobikasvustojen olemassaoloa. Mikrobiperäiset hajut voivat tulla rakenteista tai maaperästä, mutta hajun esiintyminen on Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan ylitys – hajun syy on selvitettävä ja hajun pääsy sisätilaan estettävä. Tetrakloorianisolin haju on homemainen, ja oikeaa homeen hajua voi olla vaikea erottaa tetrakloorianisolista. Tunkkaisuus. Pistävä haju tarttuu vaatteisiin, pintoihin ja tavaroihin, mutta siitä ei ole todettu olevan terveydelle haittaa
Käytännössä rakennuksessa on tehtävä kuntotutkimus tai haittaaineselvitys, jossa pyritään selvittämään PAH-pitoisten materiaalien sijainnit, pitoisuuksia ja päästöjä. PAH-yhdisteet voivat lisätä syöpäriskiä suorassa ihokosketuksessa tai pölyn kautta hengitettynä. Se liittyy vahvasti lämmitysjärjestelmään, jolloin syy on yleensä selvitettävissä. Pintoihin tarttuu mm. Korjauskustannukset voivat olla suuret, erityisesti jos PAH-pitoiset materiaalit löytyvät hankalasti korjattavasta tai kapseloitavasta rakenneosasta. kreosoottiin ja kivihiilitervaan sekä pikisivelyihin ja tervapapereihin liittyvät yhdisteet. Öljyläikät voivat paljastaa asian, ja maaperän puhdistuksesta sekä alapohjan uusimisesta voi tulla iso lasku. Havainto tupakanhajusta vaatii aina toimenpiteitä. Sisätiloissa tupakointi jättää kemikaalijäämän (third-hand smoke) pintoihin, joka voi näkyä kellanvihreänä pinttyneenä kerroksena seinissä, huonekaluissa, tekstiileissä ja tavaroissa. Samalla selviää purkamisen turvallisuus ja purkujätteen sijoituspaikka. Tyypillisiä oireita ovat silmien ja limakalvojen ärsytys, päänsärky, huimaus, väsymys ja hengitystieoireet. Tupakanhaju indikoi sitä, että seinäpinnat voivat aiheuttaa terveysriskiä asukkaille. Terva ja tupakan sisältämät PAH-yhdisteet voivat myös päätyä seinille. PAH-yhdisteiden hajujen tunnistaminen on tärkeää aineen myrkyllisyyden ja vaikutusten vuoksi. Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa jopa keskushermoston häiriöitä. Linnanmäen vuoristoradan ratapölkkymäinen haju on kreosootin haju ja tämä haju on onneksi monen tunnistettavissa. vsk. Ratapölkyn katku kertoo syöpävaarallisista PAH-yhdisteistä Tyypillisiä asunnoissa hajuhaittoja aiheuttavia PAH-yhdisteitä ovat mm. Teknisten tilojen ilmaa ei saa päästä muihin sisätiloihin, erityisesti jos ilmavirtauksen mukana tulee öljyn hajua. Kun koti tuoksuu tuhkakupilta – pinttynyt haju voi aiheuttaa terveysriskejä Jos asunnossa on tupakoitu, hajun poisto asunnosta voi olla hyvin vaikeaa. Pitää. Vanhemmissa rakennuksissa PAH-yhdisteitä löytyy usein monista paikoista, mutta hajut korostuvat erityisesti kesän kuumina aikoina, jolloin emissio lämpimistä pinnoista on suurinta. PAH-yhdisteet voivat aiheuttaa ihmisille ärsytysoireita ja pahoinvointia, mutta jopa myös myrkytysoireita ja pitkällä aikavälillä syöpää. Öljyhiilivedyt ovatkin alidiagnosoituja asunnoissa. Asukkaat ovat huomanneet öljyn hajun, mutta sen ajatellaan olevan tavallista, vanhaan taloon kuuluvaa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. Öljyhiilivetyjen molekyylikoko on pieni, hajut siirtyvät herkästi myös viereisiin tiloihin ja myös ylempään kerrokseen välipohjan epätiiveyskohtien kautta. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja on määritetty vain naftaliinille, joka on kreosootin hajoamistuote ja kertoo kreosootin määrästä. Jos sisätilassa on havaittavissa PAH-yhdisteisiin viittaavaa hajua, hajun syy on selvitettävä ja haju poistettava. nikotiini, joka voi muodostaa edelleen syöpävaarallisia nitrosamiineja. Hajua voi tulla epätiiviistä öljylämmitysjärjestelmästä tai öljysäiliöstä, jolloin tulisi varmistaa järjestelmän tiiveys ja ilmanvaihdon toiminta. Jos öljyn haju on voimakas teknisessä tilassa, syynä voi olla myös öljyvuoto rakenteisiin tai maaperään. 18 Öljyn haju siirtyy herkästi – alidiagnosoitu ongelma asunnoissa Öljyn haju on helposti tunnistettava. Tupakanhaju sisätilassa ei siis ole ihan vain vaaraton haju, vaan se voi suoraan pilata sisäilman laatua ja vaikuttaa asukkaiden terveyteen
Käryävät muovimatot ovat yleinen haitta, jos vanhat matot on jätetty uusien lattiapintojen alle. Tupakanhajua voi kulkeutua sisätilaan myös sekundäärisenä toisesta asunnosta tai ulkoa. Ulkoa kantautuva haju voidaan saada poistettua sisätiloista tiivistämällä rakenteita, muuttamalla ilmanvaihdon toimintaa tai suoraan kieltämällä ulkopuolella tupakointi ja parveketupakointi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. vsk. Muovimaista ”uuden auton” Tupakanhaju sisätilassa ei ole ihan vain vaaraton haju, vaan se voi suoraan pilata sisäilman laatua ja vaikuttaa asukkaiden terveyteen. Pintoja voidaan yrittää tupakoinnin jälkeen pestä tähän sopivilla pesuaineilla tai maalata ne piiloon. Hengitysilman näkymättömät vieraat – mitä materiaaleista haihtuu huoneilmaan. Tällöin ratkaisuna on pinnan kapselointi tai pintamateriaalien poisto. 19 selvittää, mistä haju tulee ja miten se saadaan pois sisätilasta. Sisällä tupakointi voi aiheuttaa sisäilmahaittaa myös vuosien jälkeen, vaikka asukas vaihtuisikin välillä. Ulkoa tuleva tupakanhaju voi tulla suoraan korvausilmaventtiilin tai tuuletusikkunan kautta, epätiiviiden rakenneliitosten kautta tai koneellisen tuloilmanvaihdon kautta, jos raitisilmanoton kohdalla tupakoidaan. ” Kuvituskuva.. Muovimatto voi alkaa hajota kemiallisesti ikääntymisen vuoksi, mutta myös kosteuden vaikutuksesta. Pahimmissa tilanteissa terva ja nikotiini voivat läpäistä maalipinnankin joissakin viikoissa. Muovimattojen lisäksi kemiallisia yhdisteitä (haihtuvat orgaaniset yhdisteet, VOC) voivat tuottaa sisäilmaan lastulevyistä, liimoista ja tekstiileistä tuleva formaldehydi sekä maaleista, lakoista ja liimoista tulevat ksyleenija bentseenipäästöt. Pintamateriaalien poisto voi tarkoittaa laajaa remonttia, jos joudutaan poistamaan savun pilaamat seinien levytykset, kattolevytykset, parketit ja keittiön kaapistot. Haju ja haitat voivat päästä vaivihkaa läheisestä asunnosta epätiiviiden rakenneliitosten tai talotekniikkakuilujen kautta
Jos sisätiloissa on havaittavissa jokin kemiallinen haju, joka ei selity vessanraikastimella tai vastaavalla asumisesta tulevalla hajulla, on syytä selvittää, mikä haju todellisuudessa on ja mistä se johtuu. Ihmisnenä on siinä puutteellinen toiminnallisuudeltaan, että nenän reseptoreita voidaan hämätä yhdellä voimakkaammalla hajulla. 20 hajua aiheuttavat styreeni ja muovien pehmitinaineet. Etikkainen haju voi aiheutua karboksyylihaposta, jota voi muodostua puumateriaaleissa, liimoissa ja tasoitteissa, jos ne pääsevät kastumaan. Olennaista on, että jos sisätiloissa on havaittavissa kemialliseen viittaava poikkeava haju, pitää lähteä selvittämään tarkemmin syytä hajulle ja hajun vaikutuksia sisäilman laatuun ja terveyteen. Tällöin rakenteen kastumisen voi haistaa. Harvalla tarkastajalla on niin tarkka nenä, että hän pystyisi haistamaan ja tunnistamaan kaikkia sisäilmasta löytyviä kemiallisia yhdisteitä ja erottelemaan niitä toisistaan. vsk. Tunkkaisuus – merkki pysähtyneestä ilmasta vai piilevästä ongelmasta. Vanhoista linoleumimatoista voi aiheutua pellavaöljymäistä hajua, jos linoleumia on pesty väärin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2026, 57. Tunkkaisuuteen ei välttämättä riitä pelkkä tuuletus.. Usein käy niin, että huonetilan lukuisat hajut muodostavat hajumassan, josta ei oikein pysty tunnistamaan ja erittelemään kunnolla mitään yksittäistä hajua. Linoleumilla on oma voimakas hajunsa. Vasta sitten kun tupakanhaju saadaan tuuletettua pois, ihminen haistaa tilassa olevan mikrobiperäisen hajun. Tämä haju voi peittää useita muita hajuja alleen. Esimerkiksi tupakan haju voi peittää alleen homeenhajun tai käryävän muovimaton. Tunkkaisuus ei ole oikeastaan haju, mutta se on se joku Kuvituskuva