Sinä olet siellä. Lue lisää: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Aikakauslehteen uppoudutaan. Silloinkin, kun ympärillä sattuu ja tapahtuu. Lehden ja lukijan suhteesta hyötyy myös mainostaja
3. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. vsk
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Jokainen myös onnistuu tässä hieman eri tavoin – oma tyyli järjestellä tavaroita on kuitenkin taustalla. Siivoojan työssään kohtaamat esteet ovat helppo ymmärtää ja havaita jokaisen, joka siivoaa myös kotonaan: siivottavuuden lainalaisuudet ovat samat sekä kotona että työpaikalla. He myös toteavat, että rakennuksen käytön aikana siivottavuuteen vaikuttavat olennaisesti tilojen käyttäjät. 040 745 1491 KUSTANTAJAN HINNAT 2024 (sis.alv 10 %) Painettu lehti: Kestotilaus 74 €, vuositilaus 79 € Irtonumero 12 € Näköislehti: Kuluttaja-asiakkaat 70 € Yritykset ja organisaatiot 140 € Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 160 €, vuositilaus 165 € Opiskelijatilaus -50 % norm. Omassa työhuoneessaan jokainen myös kärsii itse, jos paperipinot ja muut sotkut eivät ole mahdollistaneet kunnollista siivousta. Useimmat tilan käyttäjät varmasti ymmärtävät tämän, mutta miksi se on niin vaikeaa... Uskon, että en ole ainoa, joka tässä kohtaa tuntee piston sydämessään. Mahdollisimman paperiton toimisto sekä hyvin toimivat ja sijoitetut kierrätysastiat. Tavarat pois pinnoilta laatikoihin ja ovellisiin kaappeihin. vsk. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi ”Siivous, siivottavuus ja sisäilma korreloivat keskenään”, toteavat Johanna Viitanen ja Leila Kakko artikkelissaan, joka perustuu Viitasen opinnäytetyöhön. Kaarina Kärnä Siivottavuutta pohtimassa Kuvituskuva.. Toimistollamme käy siivooja parin viikon välein. Jokainen huolehtii, että oma työhuone on siivoojan tullessa mahdollisimman helposti siivottava. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Aikakausmedia ry:n jäsen Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI puh. 044 750 0877 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi ASIAKASPALVELU/TILAUKSET/LASKUTUS Toimistonhoitaja Eevastiina Aura puh. Sähköjohdot nippuihin. tilaushinnasta (ei koske irtonumeroa eikä näköislehteä) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Ilmestyy 8 numeroa vuodessa JULKAISIJA Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy Vaasa www.waasagraphics.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy Maria Turppa, puh
vsk. Vesa Pekkola ......................................................................................6 Uusi hoitosuositus tarkastelee laajasti sisäilmaan liittyviä terveyshaittoja Kati Huttunen ..................................................................................12 Sisäolosuhteiden selvittäminen asunnon terveyshaittaepäilytilanteissa Titta Manninen ............................................................................... 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 54 Aloha! Indoor Air 2024 -konferenssi Leila Kakko ......................................................................................60 Kirjaesittely: Juha Pekkanen ja Markku Seuri, Sisäilma, sisäympäristö ja terveys ..................................... 28 Ilmanvaihto kouluissa ja päiväkodeissa – käytännön kokemuksia Ulla Lignell .......................................................................................34 Puhtausluokan P1-opas rakennuttamiseen ja valvontaan Tarja Andersson ..............................................................................40 Siivottavuuden arviointiprosessin kehittäminen Johanna Viitanen ja Leila Kakko ................................................46 Sisätilan hygienia ja ihmisen terveys Sari Repka ja Merja Ahonen ........................................................ 22 Terveydensuojelun kokemukset ilmanvaihtosäädöksistä Pia Gummerus ja Helmi Heiska ................................................... vsk 5 • 2024 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2024 ilmestyy 18.10. Lehden teemoina ovat ilmasto, ilmansuojelu ja ilmanlaatu. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. 68 Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoille tulossa kysely yhteistyöstä työsuojeluvalvonnan kanssa Sirpa Lepistö-Mäkivaara .............................................................. 050 324 2464 TOIMITUS: TOIMITUSNEUVOSTO: Jari Keinänen, johtaja sosiaalija terveysministeriö Anne-Kaarina Lyytinen, ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Anna-Maija Pajukallio, yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos ympäristöministeriö Katariina Serenius, yksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Ympäristö ja Terveys-lehti 55. 69. Siivottavuutta pohtimassa Kaarina Kärnä ....................................................................................4 Miten asumisterveyden sääntelytarve on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. 18 Sisäilmastoklinikat ja niiden vaikuttavuus 2021–2023 Lari Hölttä ja Tomi Kekki .............................................................. 5 Tuottaja Tanja Lohiranta p
Arviointimuistiossa otetaan huomioon myös VN TEAS -hanke ”Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa”. Syksyllä 2024 tehdään terveydensuojelulaista ja asetuksista arviointimuistio, jossa tarkastellaan nykylainsäädännön toimivuutta ja kehittämistarpeita. Tiedot ja käsitykset asumisterveydestä ja ylipäätään sisäilma-asioista ovat näistä ajoista jonkin verran muuttuneet. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Valmistelun pohjana oli tuolloin sosiaalija terveysministeriön vuonna 2003 julkaisema Asumisterveysohje, joka toimi terveydensuojeluviranomaisten käsikirjana asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilma-asioiden valvonnassa. Myös asenteet ja viestintätapa olivat tuolloin erilaisia. Kymmenen vuotta sitten Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Miten asumisterveyden sääntelytarve on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Seuraavat vuodet käytetään lain valmisteluun siten, että laki ja sen nojalla annettavat asetukset saatettaisiin voimaan 1.1.2027 mennessä. Näiden lisäksi valmistelua tehdään sidosryhmien kanssa ja ministeriön virkatyönä.. Hankkeelle on perustettu ohjausryhmä ja seitsemän alatyöryhmää. vsk. Terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistus on käynnistetty. Sisäilma-asioissa huomio kiinnittyi pääasiassa vain rakennuksen korjaamiseen ja muiden tekijöiden merkitys jäi vähemmälle huomiolle. Kymmenen vuotta sitten sisäilma-asioiden moninaisuus ei ollut samalla tavalla esillä kuin nykyisin. 6 Asumisterveyttä koskevat pykälät päivitetään tämän päivän tarpeisiin Voimassa olevat asumisterveyttä koskevat säännökset valmisteltiin edelliskerran noin 10 vuotta sitten. Viestinnässä riskin korostaminen oli tyypillistä ja se aiheutti myös omia lieveilmiöitä
Terveydensuojelulain uudistuksessa on tarpeen täsmentää sitä, että haitasta vastuullinen on velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin olosuhteen parantamiseksi, jos olosuhteet eivät täytä vaatimuksia. Terveydensuojelulakia huonommin tuntevat yhdistävät termin helposti todellisiin ihmisessä todettaviin oireisiin ja sairauksiin, vaikka kyse on ennen kaikkea sisäolosuhteiden laatutekijöistä. Terveyshaitta asumisterveydessä Terveydensuojelulain ”terveyshaitta” -termi on perusajatukseltaan toimiva terveyshaittojen ehkäisemiseksi, mutta samalla se on viestinnällisesti hankala. Oikeuskäytäntö on koskenut pääasiassa meluja tupakansavuhaittoja. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Ihmiset tulevat tehneeksi liian suoria johtopäätöksiä siitä, että oireet tai sairaudet ovat peräisin juuri kyseisestä terveyshaitaksi tulkittavasta tekijästä. Säännöksiä olisi hyvä pyrkiä sanoittamaan niin, että kaikille olisi selvää, ettei toimenpiderajan ylittänyt olosuhde ole suoraan sidoksissa yksittäisen henkilön terveysoireisiin tai sairastumiseen, vaan niihin vaikuttavat myös monet muutkin tekijät. Säännöksiä olisi hyvä pyrkiä sanoittamaan niin, että kaikille olisi selvää, ettei toimenpiderajan ylittänyt olosuhde ole suoraan sidoksissa yksittäisen henkilön terveysoireisiin tai sairastumiseen, vaan niihin vaikuttavat myös monet muutkin tekijät. Lisäksi asumisterveyssäännökset ovat olleet mukana asuntokauppoihin liittyvissä riitatapauksissa. Oikeuskäytäntö Voimassa olevista säännöksistä on saatu aika vähän oikeuskäytäntöä, jossa asumisterveyttä koskevat säännökset olisivat olleet keskiössä. 7 kosteusja homevauriot olivat korostuneesti esillä suhteessa muihin tekijöihin. Toimenpiderajat on pyritty laatimaan siten, että tavanomaiset tilanteet eivät niitä ylittäisi. vsk. Asumisterveysasetuksessa säädetyt toimenpiderajat on laadittu varovaisuusperiaatteella. Niillä pyritään ehkäisemään ja poistamaan sellaiset olosuhteet, joissa on riski aiheutua ihmisille terveysvaikutuksia. ”. Näihin liittyen myös lainsäädäntöä on syytä tarkistaa. Kivihiilipikeä ja kreosoottia koskien on saatu oikeuskäytäntöä, jossa termistöön ja tulkintoihin liittyvät epäselvyydet ovat tulleet esiin
Jos näin ei tapahdu, voi viranomainen tähän velvoittaa. Nämä valvontaprosessiin vaikuttavat erot olisi hyvä tunnistaa säännöksissä. 8 Asunnot ja muut oleskelutilat Voimassa olevassa lainsäädännössä asunnot ja muut oleskelutilat on niputettu monin paikoin samoihin pykäliin ja niitä myös käsitellään lainsäädännöllisesti samoin periaattein. Oleskelutiloja valvotaan usein suunnitelmallisesti ja sisäilmahaittoja käsitellään moniammatillisessa sisäilmatyöryhmässä. Kohde on yleensä myös julkinen tila ja työyhteisö. Toimintatavat eri tyyppisten sisäilmaongelmien selvittämiseksi ja poistamiseksi ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Kun asunnon omistaa yleensä yksityishenkilö ja tilat ovat kotirauhan suojan piirissä, on muiden oleskelutilojen omistajana usein ammattimainen toiminnanharjoittaja. vsk. Asunnot ja muut oleskelutilat ovat kuitenkin valvonnan näkökulmasta hyvin erilaisia kohteita. Toimijan oma vastuu Terveydensuojelulain lähtökohtana on se, että haitasta vastuullisen on ryhdyttävä toimenpiteisiin terveyshaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Näistä rakennuksista vastaavat usein ammattimaiset toimijat ja esimer” Asunnot ja muut oleskelutilat ovat valvonnan näkökulmasta hyvin erilaisia kohteita.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Nykyisin voi sanoa, että sisäilmaongelmat osataan selvittää, jos halua on. Viranomaisen ei tarvitse olla enää itse samalla tavalla tutkimassa sisäilmaongelmia kuin aikaisemmin. Toimijoiden oman vastuun korostaminen voisi olla mahdollista erityisesti muiden oleskelutilojen valvonnassa
Nykyisessä asumisterveysasetuksessa on säädetty asumisterveyteen liittyvien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. FINVAC (The Finnish Association of HVAC Societies FINVAC ry) on kehittänyt ilmanvaihtojärjestelmien kunnon selvityksiin katsastusmenettelyn, jossa alan asiantuntija käy ilmanvaihtojärjestelmän säännöllisin väliajoin läpi. vsk. Pätevyysjärjestelmän tarvetta on myös muilla terveydensuojelun osa-alueilla, kuten esimerkiksi meluselvityksissä ja monissa muissa asiantuntijatarpeissa. Koulutusja pätevyysvaatimukset Ulkopuolisia asiantuntijoita on nykyisin varsin hyvin tarjolla ja niiden käyttö on yleistynyt. Järjestelmä on tuonut Suomeen lähes viisisataa pätevää rakennusterveyden asiantuntijaa viranomaisten ja myös muiden käyttöön. Katsastuksen hyödyntämistä muiden oleskelutilojen ilmanvaihtojärjestelmien kunnon selvittämisessä voisi harkita myös terveydensuojeluvalvonnan tarpeisiin. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Kemialliset yhdisteet Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä koskevat nykyiset toimenpiderajat ovat ylimalkaisia ja ne perustuvat tolueenivasteella määritettyihin pitoisuuksiin. 9 kiksi talotekniset järjestelmät ovat niin monimutkaisia, että niiden toimivuuden selvittäminen vaatii lähes aina ulkopuolista erityisosaamista. Valvonnan suuntaaminen rakennuksen omistajan huolehtimisvelvollisuuden valvontaan voisi olla nykyisin tarkoituksenmukaista. Järjestelmän pystyttäminen tyhjästä ei ole kuitenkaan yksinkertaista, jos valmista käyttökelpoista asiantuntijarekisteriä ei ole olemassa. Terveysperusteisia sisäilman pitoisuusarvoja on tarjolla muun muassa EU:lla ja Saksassa. Toimenpiderajoja on annettu vain muutamille yhdisteille ja niidenkin soveltamisessa on ollut käytännön tilanteissa paljon epäselvyyttä ja kirjavuutta. Nykyisin viranomaisvalvonnassa voidaan tukeutua aikaisempaa helpommin ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiin selvityksiin. Sen vuoksi säädettiin ulkopuolisten asiantuntijoiden henkilösertifiointijärjestelmästä. Kymmenen vuotta sitten ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyyden todentaminen oli kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävä. Ilmanvaihtojärjestelmät ovat nykyisin monimutkaisia, niissä esiintyy paljon eriasteisia vikoja ja ne vaikuttavat välittömästi koettuun sisäilman laatuun. Riskinä on, että säädetään lakisääteiset pätevyysvaatimukset ulkopuolisille asiantuntijoille, mutta soveltuvia asiantuntijoita ei ole riittävästi tarjolla. Menettely koettiin hankalaksi ja valvontayksiköiden hyväksymismenettelyissä esiintyi kirjavuutta. Ilmanvaihtosäännökset Kymmenen vuoden aikana ilmanvaihdon merkitys hyvän sisäilman laadun varmistamisessa on tullut näkyvämmäksi, mikä on hyvä asia. Nykyinen henkilösertifiointijärjestelmä on osoittautunut hyödylliseksi, mutta toki siihen liittyy myös kehittämistarpeita, kuten esimerkiksi järjestelmän sujuvoittaminen ja joustavuuden lisääminen. Aineiden ja yhdisteiden aiheuttaman suoran terveysvaikutuksen lisäksi eräillä yhdisteillä on myös indikaattorimerkitystä sisäilmahaitan osoittamisessa, kuten sisäilman hiilidioksidipitoisuudella ilmanvaihdon riittävyyden arvioimisessa ja 2-etyyli1-heksanolipitoisuudella lattiamaton vaurioitumisen arvioimisessa.. Asumisterveysasetuksen VOC-arvojen toimenpiderajat eivät ole terveysperusteisia. Terveysperusteisiin arvoihin nähden suomalaiset sisäilmapitoisuudet ovat verrattain pieniä
Hiukkaset Hiukkaset ovat olleet korkeiden lämpötilojen ohella terveydensuojelussa vähemmälle huomiolle jäänyt altiste, vaikka niiden aiheuttama tautitaakka onkin merkityksellinen. Asbestikuitujen toimenpiderajoissa on huolehdittava siitä, että toimenpiderajat ja analyysit vastaavat työsuojelulainsäädännön vastaavia arvoja. Miten näihin tulisi suhtautua terveydensuojelulainsäädännössä. Säännösten päivittämisessä tullaan tarkentamaan ainakin sisäilman hiukkaspitoisuuksien toimenpiderajoja vastaamaan WHO:n päivitettyjä ohjearvoja. Toimenpiderajaksi säädettiin +32 °C ja riskiryhmille +30 °C. Lämpötilat Viimeisen kymmenen vuoden aikana on pyritty muistuttamaan helteiden aiheuttamista terveyshaitoista. Kysehän ei ole vain rakennuksessa olevasta puutteesta, vaan myös sääolosuhteesta ja rakennuksen käyttötavasta. ”. Mikrobit Mikrobit olivat kymmenen vuotta sitten sisäilmakeskustelussa korostetusti esillä Lämpötila-arvojen soveltamisesta on saatu kokemuksia ja muutenkin tieto helteiden vaikutuksista on lisääntynyt. Kivihiilitervapohjaisiin tuotteisiin, kuten kivihiilipikeen ja kreosoottiöljyyn liittyviin tulkintaepäselvyyksiin kaivataan tässä uudistuksessa selviä säännöksiä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Lämpötila-arvojen soveltamisesta on saatu kokemuksia ja muutenkin tieto helteiden vaikutuksista on lisääntynyt. Nykyisissä säännöksissä ei ole säädetty puolihaihtuvista yhdisteistä, kuten PAHyhdisteistä. Pitkissä hellejaksoissa esimerkiksi vuorokauden keskilämpötila voisi kuvata terveyshaittoja nykyistä hetkellistä lämpötila-arvoa paremmin. Kuitumaiset hiukkaset vaativat myös säännösten tarkastelua. Helteiden ohella ulkoilman olosuhteilla ja sisällä harjoitettavalla toiminnalla on suuri merkitys sisäilman hiukkaspitoisuuksiin. Asumisterveysasetuksessa säädettiin ensimmäistä kertaa lämmityskauden ulkopuolisesta huonelämpötilasta terveydensuojelun näkökulmasta. On myös tarpeellista pohtia sitä, minkälaisiin toimenpiteisiin korkean huonelämpötilan toteaminen johtaa. Nyt onkin tarkoitus tarkentaa korkean huonelämpötilan toimenpiderajaa paremmin terveyshaittoja kuvaavaksi. 10 Osa aineista ja yhdisteistä on myös sellaisia, että ne aiheuttavat häiritsevää hajua jo ennen kuin ne ovat terveydelle haitallisia. Mineraalikuitujen mittaustapa suhteessa toimenpiderajoihin on todennäköisesti tarpeen määrittää nykyistä tarkemmin. Tästä hyvänä esimerkkinä on muun muassa kreosootti. Nämä tekijät voivat olla haitallisia stressitekijöitä ennen suoria terveysvaikutuksia. vsk
Viime vuosina niiden merkitys on tasaantunut. 11 suhteessa muihin tekijöihin. Uudistuksen eteneminen Uudistuksessa on käsiteltävänä lukuisa joukko asioita. alkaen sisailmayhdistys.fi. Radonia koskevat lainsäädännön tarkastelutarpeet liittyvät pääasiassa eri valvovien viranomaisten rajapintoihin ja siihen, miten radonpitoisuuksia valvotaan kohteissa, joissa on useita toimivaltaisia viranomaisia, kuten esimerkiksi muissa oleskelutiloissa yleensä on. Todennäköisesti yksittäisten mikrobien ylianalysoinnin sijaan kokonaisvaltaisempi lähestymistapa voisi olla jatkossa tarkoituksenmukaisempi. Edellä mainituistakin asioista tullaan vielä keskustelemaan yhdessä ennen kuin tarkempia linjauksia tehdään. Mikrobilajeista tai niiden pitoisuuksista on annettu Valviran ohje. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Radon Radon puuttuu asumisterveysasetuksesta, vaikka sen aiheuttama tautitaakka on merkittävä suhteessa moneen muuhun altisteeseen. Mikrobisäännösten päivittämisessä tulisi tarkastella sitä, mikä on tämän hetkisen tiedon valossa riittävä osoitus sille, että rakennuksessa on mikrobiperäinen korjaustarve terveydellisen riskin ehkäisemiseksi. Ilmoittautuminen 18.9. Arviointimuistioluonnos lähetetään lausunnoille ja lausuntopalautteen jälkeen aloitetaan vuoden 2025 keväällä terveydensuojelulain hallituksen esityksen ja sen nojalla annettavien asetusten valmistelu. Työssä tullaan hyödyntämään sidosryhmien kokemuksia ja näkemyksiä. vsk. Voimassa olevassa asumisterveysasetuksessa säädetään rakenteessa olevasta kosteus-, lahoja mikrobivauriosta sekä menetelmistä, joilla mikrobikasvu voidaan tarvittaessa osoittaa. Radonin toimenpiderajan puuttuminen johtuu siitä, että radonsäännökset käsiteltiin säteilylainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä ja radon päätyi sen myötä ionisoivaa säteilyä koskevaan asetukseen
12 Kati Huttunen, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Uusi hoitosuositus tarkastelee laajasti sisäilmaan liittyviä terveyshaittoja Sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen hoitosuositus päivitettiin sosiaalija terveysministeriön nimittämän työryhmän toimesta keväällä 2024. Suosituksen ytimessä on oireiden ennaltaehkäisy, potilaan kohtaaminen ja moniammatillinen hoito jo terveydenhuollon perustasolla.. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Uusi suositus tarkastelee entistä laaja-alaisemmin oireiluun vaikuttavia tekijöitä ja kokoaa yhteen ajantasaista sisäilman terveysvaikutuksiin liittyvää kirjallisuutta. vsk
Tärkeysjärjestyksen voisi määritellä vaikkapa tekijän yleisyyttä, siihen liittyvien haittojen vakavuutta tai terveydenhuollon kustannuksia painottaen. Uuden hoitosuosituksen 4 tekemisessä työn lähtökohdaksi otettiin sekä ajankohtaisen tieteellisen tiedon huomioiminen, että monitekijäinen lähestymistapa. Suosituksessa päätettiin nostaa esille sisäympäristön epäpuhtauksista erityisesti tautitaakan, eli lisääntyneen sairastuvuuden tai kuolleisuuden vuoksi menetettyjen terveiden elinvuosien perusteella merkittävimmät tekijät. Sisäilmaoireisiin liittyviä tekijöitä pohdittaessa ensimmäiseksi lähtökohdaksi nostettiin monitekijäisyys: ”Suosituksen lähtökohta 1.1: Sisäilmaoireiden syntyyn, jatkumiseen ja vakavuuteen vaikuttavat rakennuksen sisäympäristöön, muuhun ympäristöön, yksilöön ja yhteisöön liittyvät tekijät, useimmiten monta tekijää samanaikaisesti.” 4 Tautitaakan perusteella tärkeimmiksi epäpuhtauksiksi Suomessa nimettiin radon, pienhiukkaset, tupakansavu ja kosteusvauriot. Huomiota kiinnitettiin myös ympäristömelun ja ulkolähteistä peräisin olevien pienhiukkasten osuuteen terveiden elinvuosien verottajana. Aiemmasta poiketen tässä suosituksessa ei käsitellä tarkemmin rakennuksen kunnon tutkimista, sillä sekä sisäilmastoselvitykseen 5 , viranomaistoimintaan 6 että terveydellisen merkityksen arviointiin 7 on julkaistu tuoreet oppaat. Tärkeimmät haittatekijät Työryhmän toimeksiannossa pyydettiin nimeämään Suomessa tärkeimpiä oireisiin vaikuttavia tekijöitä, mutta työryhmän pohdittavaksi jäi, millä perusteella tärkeimmät tekijät määritetään. 13 S isäilmaan liittyvän oireilun hoidosta esitettiin ensimmäisiä ohjeistuksia jo 90-luvun lopulla, jolloin julkaistiin Majvik-suositukseksi kutsuttu artikkeli erityisesti kosteusvaurioituneisiin rakennuksiin liittyvän oireilun hoidosta 1 . ”. vsk. Suosituksesta pyrittiin kokoamaan kattava tietopaketti erityisesti terveydenhuollon asiantuntijoille, joten kosteusvaurioiden lisäksi suosituksen taustatekstissä esitellään lyhyesti myös muita oireiluun vaikuttavia ja usein julkisessa keskustelussa esille nousevia tekijöitä. Lisäksi suosituksessa käsitellään Suomen olosuhteissa yleisimpiä fysikaalisia ja psykososiaalisia tekijöitä, sekä esitellään lyhyesti myös joukko muita usein keskusteluissa esille nousevia aiheita. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Suositusta päivitettiin sittemmin vuonna 2007 2 ja kosteusvaurioituneisiin rakennuksiin liittyen koottiin myös Käypä hoito -suositus vuonna 2016 3 . Yleisinä haittojen aiheuttajina fysikaalisista tekijöistä esille nousivat melun lisäksi myös ilmanvaihtoon, ilmankosteuteen ja Suosituksessa päätettiin nostaa esille sisäympäristön epäpuhtauksista erityisesti tautitaakan, eli lisääntyneen sairastuvuuden tai kuolleisuuden vuoksi menetettyjen terveiden elinvuosien perusteella merkittävimmät tekijät. Näitä aiempia suosituksia rajoitti kuitenkin keskittyminen pelkästään kosteusvaurioituneisiin rakennuksiin, sillä sisäilmaongelmille on tyypillistä, että samassa tilanteessa oireiluun vaikuttavia tekijöitä voi olla useita. Työn laajuuden vuoksi suositusta jouduttiin rajaamaan esimerkiksi keskittymällä nimenomaan Suomessa tyypillisiin, asuinja toimistotyyppisissä työympäristöissä esiintyviin tekijöihin
Tartuntatautien aiheuttajat ja hoito rajattiin tämän suosituksen ulkopuolelle, mutta sisäilman merkitys taudinaiheuttajien leviämisessä kuvataan suosituksessa lyhyesti. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Sisäympäristöihin liittyvää ympäristöherkkyyttä ei ole juurikaan vielä tutkittu, mutta suositukseen on koottu tutkimuksia toiminnallisten häiriöiden, somaattisten oireyhtymien ja lääketieteellisesti selittämättömien ” Sisäympäristössä oireilevat potilaat eivät ole yhtenäinen joukko, joten hoidon ja tuen menetelmiä harkitaan potilaan tilanteen mukaan yksilöllisesti.. Muista sisäympäristön haittatekijöistä esitellään myös hiilidioksidi, hiilimonoksidi, allergeenit, mineraalikuidut, haihtuvat ja puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet, mikrobitoksiinit sekä muut sisäilman kemikaalit. Tärkeimmät terveyshaitat Toinen työryhmän pohtimista ydinkysymyksistä oli, mitkä sisäilman terveyshaitoista ovat Suomessa tärkeimpiä. 14 lämpötilaan liittyvät ongelmat. Lisäksi suosituksessa nostettiin esille terveyshaittoja, joiden hoitoon terveydenhuollossa erityisesti kaivattiin ohjeistusta, kuten esimerkiksi toiminnallisten mekanismien välityksellä syntyvät oireet. Tavalla tai toisella hengitysteihin liittyvät haitat ovat tavallisimpia, mutta erityisesti pitkittynyt oireilu voi liittyä useampaankin elinjärjestelmään. Vuoden 2014 jälkeen julkaistut tutkimukset vahvistavat näyttöä siitä, että kosteusvauriot ovat yhteydessä astman syntyyn ja astman oireiden pahenemiseen: kosteusvauriohavainnot lisäävät astman riskiä noin puolitoistakertaiseksi, ja yhteys kosteusvaurion ja uuden astman välillä nähdään sekä aikuisilla että lapsilla. Psykososiaalisten tekijöiden merkitys eri sairauksien ja oireiden osatekijänä tunnistetaan nykyään entistä paremmin, joten myös tässä hoitosuosituksessa toiminnallisilla mekanismeilla syntyneet keholliset oireet ovat entistä näkyvämmässä osassa. Oireiden ja haittojen kokemisen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat myös yksilölliset ominaisuudet ja yhteisöihin liittyvät tekijät. Yksittäisistä sairauksista yksityiskohtaisimmin esitellään tuoretta tieteellistä kirjallisuutta astman yhteydestä kosteusvaurioihin, näkyvään homeeseen ja homeen hajuun. Sisäympäristöihin tavalla tai toisella liittyvien terveyshaittojen kirjo on laaja; yleisimmin kyse on lievistä ja ohimenevistä oireista, mutta jotkut haittatekijöistä voivat lisätä myös kroonisten sairauksien riskiä. Suosituksessa päätettiin keskittyä erityisesti terveyshaitoista yleisimpiin, eli ohimeneviin oireisiin, hengitystieoireisiin ja -sairauksiin
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Sisäilmasta oireilevan potilaan hoito ei sinänsä poikkea muusta terveydenhoidosta: oireita ja sairauksia hoidetaan niiden hoitosuositusten mukaisesti. Hoitoa ja kuntoutumista tukevat niin terveydenhuolto, työyhteisö, viranomaiset kuin kolmannen sektorin toimijatkin. Potilaat tulisi hoitaa tarvittaessa moniammatillisesti, mutta ensisijaisesti terveydenhuollon perustasolla, joten perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon osaamista ja mahdollisuuksia yhteistyöhön erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon kanssa tulisi kehittää. Suositusten ydinsanoma Hoitosuositus koostuu kahdeksasta ydinkysymyksestä, joihin liittyvää kirjallisuutta suositus esittelee (Kuva 1). 15 oireiden hoitomenetelmistä, joita voidaan soveltaa yleisesti toiminnallisten oireiden helpottamiseen. Sisäympäristössä oireilevat potilaat eivät ole yhtenäinen joukko, joten hoidon ja tuen Kuva 1.. On kuitenkin erityisen tärkeää kuunnella ja tutkia sisäilmasta oireileva potilas huolellisesti, ilman lukkoon lyötyjä ennakko-oletuksia oireiden syistä. Läpileikkaavia teemoja suosituksissa on kohtaaminen, kokonaisvaltainen lähestymistapa ja moniammatillinen yhteistyö. vsk. Taustatekstin perusteella työryhmä on muotoillut neljä lähtökohtalausetta, joissa määritellään sisäympäristöön ja terveyteen liittyviä perusasioita, sekä 52 varsinaista suosituslausetta, joissa käydään läpi tutkimuksen ja kliinisen kokemuksen mukaan hyödyllisiä lähestymistapoja potilaiden kohtaamiseen, tutkimiseen ja hoitoon
16 menetelmiä harkitaan potilaan tilanteen mukaan yksilöllisesti. vsk. Onnistuneen kuntoutumisen perustana pidetään kuuntelevaa kohtaamista, toimivaa hoitosuhdetta ja yksilöllistä tukea. Konsensusprosessin kautta yhteisymmärrykseen Eri sidosryhmillä on toisistaan poikkeaviakin käsityksiä sisäilmaan liittyvien oireiden Kuva 2. Tärkeä osa suositusta on myös tietoaukkojen ja kehityskohteiden listaaminen jatkotoimien suuntaamiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Tietoaukoiksi tunnistettiin mm. Oireiden ennaltaehkäisystä on kuitenkin kaikille hyötyä, joten avoimen viestinnän, rakennusten kunnossapidon ja terveiden elintapojen edistäminen on suositeltavaa tilanteesta riippumatta (Kuva 2). ”. puutteet tautitaakan määrittämiseen tarvittavassa ajankohtaisessa tutkimustiedossa ja psykososiaalisten hoitomenetelmien vaikuttavuudesta sisäilmasta oireilevien potilaiden kuntoutuksessa. Oireiden ennaltaehkäisystä on kaikille hyötyä, joten avoimen viestinnän, rakennusten kunnossapidon ja terveiden elintapojen edistäminen on suositeltavaa tilanteesta riippumatta. Kehittämistarpeissa nimettiin esimerkiksi sosiaaliturvan kehittäminen, sillä sisäympäristössä oireilevien potilaiden tukipäätösten toivottiin perustuvan ennemmin toimintakyvyn arviointiin sairausdiagnoosin sijasta
Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi. Tietoa työstä. Tietoa työstä. terveyshaittojen mekanismeja käsittelevää tutkimusta vielä laajemmin ja monipuolisemmin. Majvik II -suositus: Kosteusvauriomikrobeihin liittyvien oireiden selvittely. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin asettama työryhmä. Työterveyslaitos, Helsinki; 2022. 3. Saatavilla: www.kaypahoito.fi 4. Majvikin suositus: Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittely. Työterveyslaitos, Helsinki; 2022.. Lähteet 1. Kosteusja homevaurioista oireileva potilas: Käypä hoito -suositus. Alenius H, Haahtela T, Hakulinen A, ym. Lausuntovaiheessa toki esitettiin myös kritiikkiä; esimerkiksi yli kolmestasadasta viitteestä huolimatta osa lukijoista olisi toivonut suosituksen esittelevän mm. Ohje asunnon terveyshaittaepäilyn käsittelyyn viranomaisessa. Psykososiaalisten tekijöiden huomioimista potilaiden hoidossa kannatettiin ammattilaisten joukossa laajalti, vaikka yleisessä keskustelussa toiminnallisten häiriöiden käsittelyä suosituksessa on myös kritisoitu. Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Valvira; 2024. Ohje V/148/2024. terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/ hsu00028 5. 2. Yhdeksi suosituksen kärkiteemaksi nostettu oireilun ennaltaehkäisy osoittautui kaikille mieleiseksi johtoajatukseksi, jota kannatettiin sekä työryhmän sisällä, että lukuisten lausunnonantajien keskuudessa. (Päivittäminen päättynyt 31.5.2024). Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen hoitosuositus. 1998;98:2149–2155. Lausuntokierroksella suositusluonnos saikin positiivista palautetta laajuudesta ja eri näkökulmien huomioimisesta. Reijula K, Korenius P, Keränen H, Tulenheimo-Eklund E, Vuokko A, Sainio M. 7. Helsinki, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Isokääntä P, Rautiala S. 2007;62(7): 654–664. Elg P, Forss P, Haahtela T, ym. 6. Työryhmää, haastateltuja asiantuntijoita ja lausunnonantajia on kiittäminen siitä, että terveydenhuollon ammattilaisten, rakennusterveysasiantuntijoiden ja sisäympäristön terveyshaitoista kiinnostuneiden kansalaisten käytössä on nyt tähän mennessä laajin ja monipuolisin ohjeistus ja käsikirjasto. Suom Lääkärilehti. Helsinki, 2024. vsk. Tekstiä työstettiin työryhmässä hyvässä hengessä, vaikka monimutkainen aihe olikin haastavaa tiivistää lyhyiksi, kaikkien toiveiden mukaisiksi suosituslauseiksi. Suosituksen sisältöä tullaan esittelemään laajalti terveydenhuollon ammattilaisille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa, joten nyt yhteen koottu tieto auttaa toivottavasti jatkossa niin sisäympäristössä oireilevia potilaita kuin heitä hoitavia ammattilaisiakin. Suom Lääkärilehti. Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa. 17 syistä ja hoitomenetelmistä, joten suosituslauseita muokatessa pyrittiin löytämään konsensusprosessin mukaisesti kaikkien hyväksymä tai vähintäänkin selvän enemmistön (>75 %) kannattama sanamuoto. Valvira. Ohje työpaikkojen sisäilmastoselvityksiä ja olosuhdearviointeja tekeville. Sosiaalija terveysministeriön asettama ”Sisäilma ja terveys: potilaiden diagnosointi, hoito ja kuntoutus” -työryhmä. Saatavilla: https://www
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Ohjeessa selvennettiin terveydensuojelulain tulkintaa ja sen soveltamista asuntojen terveyshaittaepäilyjen selvittämisessä. Asuntojen sisäolosuhteiden osalta ohjeeseen tuotiin uusin tieto esimerkiksi terveysvaikutusten ja oireilun monitekijäisyyden osalta, kuvattiin olosuhteiden selvittämistapoja viranomaisen ja ulkopuolisen asiantuntijan näkökulmista sekä esitettiin raportointimalli ulkopuolisen asiantuntijan tekemälle viranomaislähtöiselle asunnon sisäilmaselvitykselle.. 18 Titta Manninen, ylitarkastaja Valvira Sisäolosuhteiden selvittäminen asunnon terveyshaittaepäilytilanteissa Valvira julkaisi tammikuussa 2024 uudistetun ohjeen asunnon terveyshaittaepäilyn viranomaiskäsittelyyn ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden avuksi
19 Viranomaisen tekemä asunnontarkastus Kun terveydensuojeluviranomainen käsittelee epäiltyä terveyshaittaa asunnossa, on sillä velvollisuus hankkia perustellun ratkaisun edellyttämät riittävät selvitykset ja tiedot. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö Mikäli ulkopuolista asiantuntijaa käytetään viranomaislähtöisissä selvityksissä, tulee ulkopuolisen asiantuntijan tekemille lisäselvityksille olla viranomaisen asunnontarkastuksella toteama peruste. Laboratorion on määritettävä menetelmien mittausepävarmuudet ja ne on esitettävä laboratorion analyysivastausten yhteydessä. Sujuvinta on, että haitasta vastuussa oleva (yleensä rakennuksen omistaja) tilaa viranomaisen kehotuksen tai määräyksen mukaisesti ulkopuoliselta asiantuntijalta tarvittavan selvitystyön ja toimittaa tulokset viranomaiselle. Terveyshaitan olemassaolo voidaan arvioida joko suoraan tai tunnistaa ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä vaativa lisäselvitystarve. Jos ulkopuolisen asiantuntijan lisäselvityksiä kehotetaan tai määrätään tehtäväksi, tulee niiden perustua viranomaisen asunnontarkastuksella tekemiin havaintoihin tai alustaviin mittauksiin tai molempiin. Tutkimusmenetelmiä ja mittausten perusteita on kuvattu myös asumisterveysasetuksen soveltamisohjeiden osissa 1–4 sekä ympäristöministeriön vuonna 2016 julkaisemassa oppaassa Rakennusten kosteusja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. Tulkittaessa laboratoriotulosta on sen mittausepävarmuus huomioitava, sillä toimenpideraja ylittyy vasta, jos asumisterveysasetuksessa tarkoitettujen altisteiden numeeriset arvot ylittyvät mittausepävarmuus huomioon ottaen. Ohjeessa on kuvattu ohjeellisesti viranomaisen asunnontarkastuksen sisältöä ja tutkimusmenetelmiä, joita viranomainen ja toisaalta ulkopuolinen asiantuntija voi käyttää asunnon terveyshaittaa selvitettäessä. Tilauksesta tulisi käydä ilmi, että kyseessä on viranomaislähtöinen selvitys, ja suunnitelma Kun terveydensuojeluviranomainen käsittelee epäiltyä terveyshaittaa asunnossa, on sillä velvollisuus hankkia perustellun ratkaisun edellyttämät riittävät selvitykset ja tiedot. vsk. Mittauksessa ja näytteenotossa on käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä sekä valmistajan ohjeiden mukaisesti kalibroituja mittausja näytteenottolaitteita (STMa 545/2015 4 §). Terveydensuojelulain mukaiset tutkimukset on tehtävä Ruokaviraston hyväksymässä laboratoriossa hyväksynnän piiriin kuuluvilla määritysmenetelmillä (TsL 49 a ja b §). ”. Viranomainen suorittaa asunnontarkastuksen, jossa selvitetään terveyshaittaepäilytekijän olemassaoloa aistinvaraisesti ja mittauksin viranomaisen harkinnan mukaan
Viranomaislähtöisissä asuntojen sisäilmaselvityksissä ulkopuolinen asiantuntija raportoi viranomaiselle tuloksista hyödyntäen ohjeessa esitettyä raportointiohjetta. Tutkimuksia voivat tehdä myös sisäilma-asiantuntija (SISA) ja kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) osaamisalueillaan. Viranomainen arvioi, onko henkilö pätevä. Pätevyyden arvioimiseksi tarkastellaan mm. 20 ulkopuolisen asiantuntijan lisäselvitysten sisällöstä ja aikataulusta tulisi esittää terveydensuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin, esimerkiksi kuukauden kuluessa velvoitteen tai kehotuksen antamisesta. Ulkopuolisista asiantuntijoista on säädetty terveydensuojelulain 49 §–49 d §:ssä ja asumisterveysasetuksen 21 §:ssä ja liitteessä 3. Terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen arviointi Terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa arvioi terveydensuojeluviranomainen. ” Kuva: ScandinavianStcokphoto.. Lisäselvitysten toteuttamisen tulisi lähtökohtaisesti tapahtua 1–3 kuukauden sisällä kehotuksen tai määräyksen antamisesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2024, 55. vsk. Viranomaisen ja tutkijan välisellä kommunikoinnilla voidaan varmistaa, että tutkimuksen tavoite, sisältö, rajaus, menetelmät ja raportointitapa vastaavat viranomaisen tarpeita terveyshaitan selvittämiseksi. henkilön koulutusta, laitteistoa, referenssejä, työkokemusta sekä tietoa, onko henkilö esimerkiksi kyseisen osaamisalueen pätevyysrekisterissä (esim. Terveyshaittaa aiheuttava tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun asunnon olosuhde tai tekijä ylittää asumisterveysasetuksessa säädetyn toimenpiderajan, ja asumisterveysasetuksen 3 §:n mukaisen haitan kokonaisarvioinnin perusteella olosuhteen katsotaan Mikäli ulkopuolista asiantuntijaa käytetään viranomaislähtöisissä selvityksissä, tulee ulkopuolisen asiantuntijan tekemille lisäselvityksille olla viranomaisen asunnontarkastuksella toteama peruste. Rakennusterveysasiantuntija (RTA) voi toimia yksin ulkopuolisena asiantuntijana. lämpökuvaus). Malliin tulisi perehtyä ennen lisäselvitysten suorittamista. Jos edellä kuvatut ulkopuolisen asiantuntijan pätevyydet eivät ole soveltuvia tai tarkoituksenmukaisia terveyshaitan arvioimiseksi, on tehtävässä käytettävä muutoin pätevää henkilöä. Sertifioidun asiantuntijan tulee toiminnassaan noudattaa eettisiä ohjeita sekä terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen vaatimuksia