+ toimituskulut ISBN 978-952-9637-61-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi tai verkkosivujemme kautta Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Opas soveltuu mm. Sisäilmatutkimuksia tekevien laboratorioiden, kuntien terveysvalvontaviranomaisten, rakennusterveysasiantuntijoiden, sisäilmakonsulttien,oppilaitoksien ja yhdistysten käyttöön. asumisterveysasetus, sai soveltamisohjeen, kun Sosiaalija terveysalan lupaja valvontaviraston (Valvira) laatima Asumisterveysasetuksen soveltamisohje julkaistiin vuonna 2016. 10 %). Laboratorio-opas Mikrobiologisten asumisterveystutkimuksien näytteenotto ja analyysimenetelmät Anna-Mari Pessi Kaisa Jalkanen Hinta 22,00€ (sis. Tarve asumisterveysasetuksen mikrobiologisia menetelmiä käsittelevän, laboratorioille suunnatun käytännönläheisemmän ja yksityiskohtaisemman sekä tulosten tulkintaa ohjaavan oppaan kirjoittamiselle syntyi jo soveltamisohjeen osaa IV kirjoitettaessa. Näytteenottoa selvitetään teknisen näytteenoton osalta.. alv. Tämän oppaan tarkoituksena on tukea laboratorioita ja tulosten tulkinnasta vastaavia tahoja asumisterveysasetuksen mikrobiologisten menetelmien käytännön suorituksen ja tulosten tulkinnan kanssa. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns
Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. vsk. 3
Ja niiden täytyy myös säilyttää arvonsa. Puurakentaminen on kestävää rakentamista, jos ekologisen näkökulman lisäksi toteutuvat myös taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. 4 Ympäristö ja Terveys-lehti Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI Puh. vsk. Ilmastonmuutoksen torjunta on keskeinen päämäärä, mutta esimerkiksi vähäpäästöisyys tai energiatehokkuus eivät saa ohjata valintoja terveellisyyden tai turvallisuuden kustannuksella. (02) 630 4900 Ilmestyy 8 numeroa vuodessa Kestotilaus 67 euroa (sis.alv 10 %) Vuositilaus 72 euroa (sis.alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % norm. Voisiko seuraava aihe tv-sarjalle olla ”Sata vuotta turvallista ja terveellistä elämää puukerrostalossa”. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Kaarina Kärnä. Rakennusten täytyy siis olla vähähiilisiä, pitkäikäisiä, materiaalija energiatehokkaita, turvallisia, viihtyisiä, muunneltavia ja helppohoitoisia. Ympäristöministeriöllä on puurakentamisen ohjelma, joka pyrkii puurakentamiseen liittyvän osaamisen, yritystoiminnan ja viennin lisäämiseen ja yhtenä merkittävänä asiana kasvattamaan hiilen pitkäaikaisia varastoja, sillä puun sitoma hiili säilyy rakenteissa ja kalusteissa pitkään ja vaikuttaa koko rakennusalan ympäristövaikutuksiin. Porissa rakennettiin tv-sarjastakin tuttua sadan vuoden taloa. Puun käytön lisääminen rakentamisessa on oiva keino saavuttaa kansallisen energiaja ilmastostrategian mukaiset energiaja ilmastotavoitteet ja näin alentaa Suomen hiilijalanjälkeä vuoteen 2030 mennessä. On jotenkin hullua, että sata vuotta voi olla monille taloille vaikea tavoite, mutta lähikaupan muovikasseille ei. Rakennusprojektia ei voi luonnehtia kestäväksi ainakaan taloudellisessa mielessä, mutta tarkoitus oli vallan hyvä. 040 511 6005 Asiakaspalvelu/tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta Puh. (02) 630 4900 etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi www.ymparistojaterveys.fi Markkinointi/ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos Puh. tilaushinnasta Irtonumero 10 euroa (sis.alv 10 %) ISSN 0358-3333 (painettu) ISSN 2669-8420 (verkkojulkaisu) Julkaisija Y-tunnus 0366233-3 Ympäristökustannus Oy Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Toimitusneuvosto Erityisasiantuntija Tarja Hartikainen Kuntaliitto Johtaja Jari Keinänen sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio Helsingin kaupungin ympäristökeskus Aikakauslehtien liiton jäsen Kestävää rakentamista Kesällä SuomiAreenassa keskusteltiin puurakentamisesta ja tavoitteesta saada rakennuskantaan lisää puukerrostaloja
4 Kuulumisia Terveet tilat 2028 -ohjelmasta Vesa Pekkola ....................................................................................... vsk 5 • 2019 Seuraava Ympäristö ja Terveys-lehti 6/2019 ilmestyy viikolla 42. 5 Ympäristö Tuottaja Tanja Lohiranta p. vsk. 14 Sisäilmastoluokitus 2018: tavoitteena entistä terveellisemmät ja viihtyisämmät rakennukset Mervi Ahola .......................................................................................20 Betonirakenteiden päällystäminen muovimatoilla Sami Niemi ........................................................................................26 Tehtyjen kuntotutkimusten riittävyyden arviointi terveydensuojeluviranomaisessa Sami Stål ............................................................................................34 Sisäilmakummitoiminta vuoden 2018 sisäilmateko Itä-Suomessa Lari Hölttä ja Annamari Kärki .......................................................40 Terveellisen rakentamisen ratkaisut eivät synny sattumalta Laura Heinovaara ............................................................................46 LÄHIPUU®-sahatavara on ympäristötietoisen kuluttajan valinta Timo Ripatti .......................................................................................50 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveydessä toteutettiin laaja hanke: Vaikuttavuutta tehostetun palveluasumisen valvontaan Anu Arresto ........................................................................................54 Valvontatyön työsuojelua opiskeltiin Vantaalla Tanja Lohiranta ja Kaarina Kärnä ................................................58 Kirjaesittely: Pauliina Kainulainen, Suuren järven syvä hengitys – Luontosuhde ja kokonainen mieli ................64 Esko Kukkonen – vankka vaikuttaja Tapio Välikylä ...................................................................................66 Poimintoja ......................................................................................70. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. 044 526 6552 Päätoimittaja Kaarina Kärnä p. 6 Ääniympäristöasetus Ari Saarinen ....................................................................................... 10 Uusi ilmanvaihdon ohjeistus – ilmanvaihdon käyttö Marianna Tuomainen ..................................................................... Kestävää rakentamista Kaarina Kärnä ..................................................................................... 050 324 2464 Toimitus: ja Terveys-lehti 50. Lehden teemana on ilmansuojelu
Sisäilmakysymykset ovat viheliäisiä ongelmia ja niitä pitää ehkäistä ja ratkoa määrätietoisesti poikkihallinnollisena yhteistyönä. On syytä muistaa, että pelkkä valtioneuvostotason työ ei riitä, vaan hyödynnämme kaikkea sitä työtä, mitä Suomessa tehdään Terveet tilat -ohjelman tavoitteiden eteen. vsk. Tulokset syntyvät käytännön toimista niin paikallistason päätöksenteossa, rakennuksilla, kiinteistöjen ylläpidossa, potilastyössä, sisäilmatyöryhmissä jne. Näin myös Terveet tilat -ohjelmassa tehdään. vsk.. 6 Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. 6 Kuulumisia Terveet tilat 2028 -ohjelmasta Vesa Pekkola, neuvotteleva virkamies Sosiaalija terveysministeriö Terveet tilat 2028 -ohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin ja tuloksia on odotettavissa sitä mukaa, kun hankkeita valmistuu ja tulokset saadaan jalkautettua. On myös tärkeää hyödyntää sitä työtä, mitä aikaisempina vuosina on jo tehty. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50
Kertaus Terveet tilat -ohjelmasta Pääministeri Sipilä käynnisti kesällä 2017 kymmenvuotisen Terveet tilat 2028 -ohjelman valmistelun julkisten rakennusten sisäilmaongelmien kampittamiseksi. Vuorovaikutus ja viestintä 3. Ohjelmassa seurataan eri tutkimushankkeissa saatuja tuloksia ja niitä tullaan tarvittaessa myös hyödyntämään. Muun muassa kuntasektori on käynnistänyt verkostotyön hyvien käytäntöjen kehittämiseksi, Senaatti on ollut aktiivinen omien toimintatapojensa kehittämisessä sekä terveydenhuolto ja KELA ovat aktivoituneet hoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Toimet julkisten rakennusten kunnon selvittämiseksi ja Terveet tilat -toimintamallin kehittämiseksi 2. Poikkihallinnollisessa ja laajassa hankkeessa on mukana koko valtioneuvosto ja laaja sidosryhmien verkosto. 7 M eillä on sisäilmaongelmia varmasti ja valitettavasti myös jatkossa, mutta pyrimme siihen, että ongelmia olisi entistä vähemmän, ne olisivat lievempiä ja niihin suhtauduttaisiin vakavasti, mutta realistisesti. vsk. Pyrimme verkottumaan eri hankkeiden kanssa ja huolehtimaan siitä, että Terveet tilat -ohjelman tavoitteet osataan eri hankkeissa ottaa riittävästi huomioon. Ohjelman toimeenpano etenee monella rintamalla ja työssä on mukana laaja joukko toimijoita. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma) 4. Näistä voi mainita esimerkiksi SOTE-uudistuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistuksen sekä esimerkiksi KEINO-osaamiskeskuksen kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämiseksi. Tavoitteena on, että sisäilma-asioiden käsittelyyn liittyvät prosessit olisivat nykyistä sujuvampia ja haitoista kärsivät saisivat helposti tarvitsemansa avun. Miten lähtenyt käyntiin. Ohjelman toimeenpanon ohjauksesta, viestinnästä ja vuorovaikutuksesta sekä parlamentaarisesta yhteistyöstä vastaa valtioneuvoston asettama johtoryhmä. Ohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka suuria otsikoita ei välttämättä vielä olekaan paljoa ulospäin näkynyt. Ohjelman päätavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta sekä huolehtia siitä, että kukaan ei jää väliinputoajaksi. Valtioneuvosto hyväksyi 3.5.2018 periaatepäätöksen toimenpideohjelmaksi ”Kohti kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä ja käyttäjien huomioon ottamista julkisissa rakennuksissa”. Terveen rakentamisen hankintaja omistuspalveluiden vahvistaminen 6. Hankkeiden toteuttaminen vie oman aikansa ja tulokset syntyvät vähitellen. Lisäksi ohjelman rinnalla etenee useita hankkeita, jotka tukevat suoraan tai välillisesti Terveet tilat -ohjelman tavoitteita. On ollut ilahduttavaa huomata myös useiden toimijoiden oma-aloitteinen toiminta yhteisten tavoitteiden eteen. Terveet tilat 2028 -ohjelma toimii seitsemällä toimenpidealueella: 1. Toimenpideohjelmaa esitellään säännöllisesti eduskuntaryhmille parlamentaarisen yhteistyön takaamiseksi. Valtioneuvoston omana selvitysja tutkimustoi. Ohjelmalle on nimetty myös sihteeristö, joka koordinoi ohjelman toimeenpanoa. Osaamisen arviointi ja tarvittavat päivitykset 7. Rakentamiseen, kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon liittyvien prosessien vahvistaminen 5. Ohjelman toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta
Tämä kysely tukee viestinnän kehittämistä, kun saamme tietoa siitä, miten ihmiset kokevat sisäilma-asiat. 8 mintana toteutetaan Terveet tilat -ohjelmaa tukevaa tutkimusta. Myös terveydensuojelulain, työsuojelulainsäädännön ja asumisterveysasetuksen ” Tärkeänä tavoitteena on kehittää rakennuskannan ylläpitoon ja sisäilmaongelmien käsittelyyn hyvät toimintatavat, joissa huomioidaan terveyshaittojen lisäksi myös toiminnalliset, rakennustekniset ja muut tarpeet.. Työterveyslaitos on kehittänyt mm. kosteudenhallintaan ja korjausrakentamiseen liittyvän ohjeistuksen ja koulutuksen avulla v. 2019–2020. THL on julkaissut uuden sisäilmakyselyn oppilaille. Koulutuksen kehittäminen on aloitettu terveydenhuollon ja rakennusalan koulutustarpeiden selvittämisellä. Myös rehtoreille ja päiväkodin johtajille suunnitellaan sisäilmaan liittyvää koulutusta. verkkokoulutusmateriaalia sisäilma-asioista. Niitä voidaan hyödyntää mm. Rakentamisen laatua pyritään parantamaan mm. sitä, miten kuntien korjausinvestointeja tulisi priorisoida, kun korjattavia rakennuksia on jonoksi asti ja kiinteistönpidossa pitäisi edetä suunnitelmallisesti. Koulutuksia tullaan kehittämään näiden selvitysten pohjalta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Eri altisteista laaditaan kirjallisuuskatsauksia, joissa kootaan olemassa oleva tutkimustieto. He ovat keskeisessä asemassa koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmissa. Näissä uudistuksissa sisäilmasta oireilevat ovat mukana yhdessä muiden potilasryhmien kanssa. asiantuntijatyössä sekä säädösten ja ohjeiden valmistelussa, mutta myös yleisessä viestinnässä. THL on mm. Viestintää on kehitetty myös yhdessä potilasjärjestöjen kanssa, jotta asiantuntijoiden viestit olisivat mahdollisimman ymmärrettäviä. Terveydenhuollon koulutusta on tarkoitus pilotoida jo tänä vuonna. Juuri käynnistyneessä ”SisäPri”-hankkeessa selvitetään mm. toteuttanut 5000 suomalaiselle väestökyselyn, jonka keskeisenä aiheena on ollut sisäilmaan liittyvät tiedot, asenteet ja käsitykset haitoista. ”SisäNyt”-hankkeessa selvitetään sisäilmaongelmien nykytilaa ja kehitystä julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä verrataan tilannetta muihin maihin. vsk. Tietoa tarvitaan myös sen seurantaan, miten tilanne kehittyy Terveet tilat -ohjelman aikana. Hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen sekä sosiaaliturvaan liittyvät uudistukset toteutetaan pitkälti SOTEja sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä. Rakentamiseen liittyviä suuria tavoitteita pystytään parhaiten huomioimaan maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Kyselyn avulla kunnat voivat verrata, miten eri kouluissa esiintyy oireilua suhteessa muihin kouluihin. Ohjelman alussa on keskitytty paljolti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuteen Kansallisen sisäilmaja terveysohjelman puitteissa. Tässä ohjelmassa on tekeillä useita viestintään ja tutkitun tiedon välittämiseen liittyviä toimia. Kysely on otettu laajasti käyttöön ja vastaanotto on ollut hyvä. THL:n ja TTL:n nettisivuille. Kansalaisten käyttöön on myös tuotettu ja tuotetaan uutta tietoa mm. Tämä on tärkeä hanke, jotta saamme mielikuviin perustuvan käsityksen lisäksi tutkittua tietoa siitä, minkälaisessa tilanteessa sisäilma-asioissa tällä hetkellä Suomessa olemme
Uusi hallitusohjelma ja sen tuomat muutostarpeet Terveet tilat 2028 -ohjelmaan Pääministeri Antti Rinteen hallitus on kesäkuun alussa 2019 hyväksytyssä ohjelmassaan vahvistanut, että Terveet tilat 2028 -ohjelmaa jatketaan ja lisämainintana on todettu, että sen kunnianhimoa lisätään. Lisäksi hallitusohjelmassa on useita sisäilmaan liittyviä mainintoja ja niitä tullaan toteuttamaan niin Terveet tila 2028 -ohjelman puitteissa kuin SOTEja SOTU-uudistuksessa, maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistuksessa tai muutoin. Hallitusohjelman painotuksista käydään toimeenpanoon liittyvät keskustelut alkusyksystä. Laboratorio rakennusterveyden ammattilaisille Mikrobionilta saat kattavat palvelut kunto tutkimusten ja korjausrakentamisen tueksi: // Analyysipalvelut mikrobit asbesti ja haittaaineet VOC:t kuidut // Sisäilmasto kyselyt // Asiantuntijapalvelut // Sähköinen palvelukanava jatkuvasti käytössäsi: nyt myös mobiiliversio! Lataa ONmobi sovelluskaupasta!. Terveydensuojelulainsäädännön selvitys käynnistyy loppusyksyllä 2019. Eräänä Terveet tilat 2028 -ohjelman tärkeänä tavoitteena on kehittää rakennuskannan ylläpitoon ja sisäilmaongelmien käsittelyyn hyvät toimintatavat, joissa huomioidaan terveyshaittojen lisäksi myös toiminnalliset, rakennustekniset ja muut tarpeet. Olemme käyttäneet tästä nimitystä Terveet tilat -toimintamalli. Joka tapauksessa Terveet tilat 2028 -ohjelma on selvinnyt hyvävoimaisena hallituskauden yli ja työ voi jatkua. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. 9 yhteensovittamisja päivitystarpeet selvitetään. Miten tästä eteenpäin. Toimintamallia tullaan rakentamaan vuosien 2019–2020 aikana eri puolilla Suomea järjestettävillä työpajoilla, joissa kuntien hyväksi havaitsemia toimintatapoja ja menettelyjä kootaan ja kehitetään. Terveet tilat -ohjelman kunnianhimon lisäämisellä on tarkoitettu. Parhaat käytännöt on myös tarkoitus levittää kaikkien tietoon. Näistä saadaan muodostettua Suomen parhaisiin käytäntöihin perustuva malli. vsk. Sen jälkeen tiedämme, mitä mm
vsk.. Asetuksella täsmennetään rakennuksen ääniympäristöä koskevia vaatimuksia, pienennetään melusta rakennuksen käyttäjille aiheutuvia haittoja ja varmistetaan, etteivät ääniolosuhteet vaaranna rakennuksen käyttäjien terveyttä ja viihtyisyyttä tai haittaa työntekoa. 10 Ari Saarinen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Ääniympäristöasetus Rakennuksen ja sen tilojen käyttö edellyttävät sopivaa ääniympäristöä. 10 Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. vsk. Ääniympäristöasetuksessa säädetään uusista ääneneristystä koskevista mittasuureista ja -luvuista, askelääneneristyksen taajuusalueen laajentamisesta, rakennuksen ulkovaipan ääneneristyksestä sekä jälkikaiunta-ajasta ja puheenerotettavuudesta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Epätarkoituksenmukaisessa ääniympäristössä uni, lepo, keskittyminen tai oppiminen vaikeutuvat, tietosuoja ja luottamukselliset keskustelut vaarantuvat sekä työteho, -turvallisuus tai -hyvinvointi heikkenevät
Asetus koskee rakennuksia, joissa on asuntoja, majoitustai potilashuoneita tai opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikuntatai toimistotiloja. Asumisen äänet, talotekniset järjestelmät ja rakennuksen ulkopuoliset toiminnot voivat aiheuttaa tiloihin haitallista ääntä. Maankäyttöja rakennuslain (MRL) uudistuksessa säädettiin rakentamista koskevista olen naisista teknisistä vaatimuksista – rakenteiden lujuudesta ja vakaudesta, paloturvallisuudesta, terveellisyydestä, käyttöturvallisuudesta, esteettömyydestä, meluntorjunnasta ja ääniolosuhteista sekä energiatehokkuudesta. YSL:n nojalla voidaan ääniympäristön laadun turvaamiseksi antaa erilaisia ympäristönlaatuvaatimuksia ja -tavoitteita eri melulähdetyypeille ja eri alueille. Toimintaympäristön muuttuminen Ympäristönsuojelulain (YSL) uudistus ja asumisterveysasetus muuttivat rakentamiseen vaikuttavaa meluntorjunnan säädöspohjaa. Terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön turvaaminen, ongelmien ennaltaehkäisy ja rakentamisessa syntyvien lisäkustannuksien välttäminen edellyttävät rakennuspai. vsk. Rakentamisessa käytettävät lämmöneristeet ovat muuttuneet ja niiden vaikutus rakennuksen ulkovaipan ääneneristykseen on pienempi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Meluisassa ympäristössä ääni voi olla pienitaajuista, sisältää häiritsevyyttä lisääviä erityispiirteitä tai voimakkaita yksittäisiä tapahtumia. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (tiivistäminen) ja liikenteen kasvu ovat lisänneet melulle alttiiden määrää ja rakennuspaikat sijaitsevat lähempänä melua tuottavia toimintoja. Asetus edellyttää, että äänitaso rakennuksen sisätiloissa ei aiheuta terveyshaittaa. Melun haitallisia terveysvaikutuksia, rakennusakustiikkaa ja ääniympäristön kokemista koskeva tutkimustieto on lisääntynyt. Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut uudet suositusarvot sallittavista sisämelutasoista eri melulähdetyypeille. Toivottavat ominaisuudet riippuvat käyttötarkoituksesta. Maaperäinen, kuten liikenteestä aiheutuva värähtely, voi lisäksi siirtyä rakennuksen tiloihin runkoäänenä tai tärinänä. Suomen rakentamismääräyskokoelman uudistuksessa ääniympäristöasetuksella korvattiin määräyskokoelman osan C1 määräykset asuinrakennusten ääneneristyksestä ja meluntorjunnasta sekä osien C1 ja D2 määräykset taloteknisten laitteiden sallittavista äänitasoista. Melun ja värähtelyn siirtymisen estäminen rakennuksen sisätiloihin ulkovaipan tai rakennusrungon kautta on huomioitava aikaisempaa tarkemmin. Monikäyttörakennuksessa (hybridirakennus) ääntä voi kantautua tiloihin kuntosalien ja -keskuksien, ravintoloiden, elokuvateattereiden ja kauppojen toiminnoista. Ääniympäristöasetusta sovelletaan MRL:n mukaisessa rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa uudisja korjausrakentamisessa sekä rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa. 11 R akennuksen ääniympäristöllä tarkoitetaan rakennuksen ja sen sisätilojen, pihaja oleskelualueiden, parvekkeiden tai vastaavien tilojen akustisia ominaispiirteitä. Vaatimuksia annetaan tilojen välisestä ja ulkovaipan ääneneristyksestä, melunja tärinäntorjunnasta, sekä sisätilojen, pihaja oleskelualueiden ja parvekkeiden ääniolosuhteista. Ääniympäristöasetuksen muutos täsmensi ulkovaipan ääneneristysvaatimusta melualueilla, sekä kevensi parvekkeiden äänitasovaatimusta. Rakennuspaikan ääniympäristö Ääniympäristö voi olla meluisa tai sisältää vain vähän ihmisen toiminnasta aiheutuvaa ääntä. Asumisterveysasetuksen asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelun toimenpiderajat koskevat sekä rakennuksen, että sen ulkopuolisista toiminnoista aiheutunutta melua
Terveyshaitat ilmeRakennuspaikan ääniympäristö. Opetusja kokoustilan, sekä kokoontumistilana käytettävän ruokailutilan tulisi olla puhekommunikaation kannalta toimiva. Meluja tärinäolosuhteet vaikuttavat muun muassa rakennuksen ulkovaipan ääneneristystarpeeseen, runkoäänen ja tärinän mitoitukseen, asuntojen tilasuunnitteluun, sekä pihaja oleskelualueiden, parvekkeiden ja terassien sijaintiin ja meluntorjuntaan. Melulle herkkiä toimintoja, kuten uusia asuinalueita, ei tule sijoittaa melualueille tai uusia melua aiheuttavia toimintoja melulle herkkien toimintojen läheisyyteen ilman riittäviä meluntorjuntatoimia. MRL:n ääniympäristöä koskeva olennainen tekninen vaatimus tulee toteutua rakennuksen sijainnista riippumatta. 12 kalta sopivaa ääniympäristöä. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Meluherkkien huonetilojen, kuten makuuja olohuoneiden, sijoittaminen hiljaisen julkisivun puolelle voi olla esimerkiksi tarkoituksenmukaista. Rakennuksen ulko-oleskelualueen ja parvekkeiden meluttomuus lisää viihtyisyyttä ja edistää sosiaalista kanssakäymistä. Avoimessa toimistoympäristössä tulee olla mahdollisuus keskittymistä vaativan työn tekemiseen. Jos rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, ääniympäristöasetuksen vaatimuksia ja ääniympäristöohjeen ohjearvoja sovelletaan, jos siinä on yksi tai useampia asetuksen soveltamisalaan kuuluvista tiloista. Rakennuksen ja tilan käyttötarkoitus Asunnossa sekä majoitusja potilashuoneessa mahdollisuus riittävään uneen, lepoon ja yksityisyyteen on tärkeää. Rakennuksen melunja tärinäntorjuntatoimien tarve riippuu rakennuspaikasta. vsk. Myös hoitoja harrastustilassa puheen erotettavuus on tärkeää. Kuva: Ari Saarinen.. Ääniympäristön ottaminen huomioon suunnittelussa Melu vaikuttaa haitallisesti terveyteen, asumisen laatuun, maankäyttöön ja rakentamiseen, toiminnanharjoittamiseen, sekä reaaliomaisuuden ja asuinympäristön arvoon tai arvostukseen
Ääniympäristöltään terveellinen ja viihtyisä alue toteutuu tarkoituksenmukaisella sijainninohjauksella alueidenkäyttöä suunniteltaessa. Ääniympäristöä koskevat vaatimukset melualueilla, melualueiden läheisyydessä tai lähellä melua tuottavia toimintoja perustuvat ensisijaisesti ääniympäristöasetuksen vaatimusten asemasta, kaavamääräykseen rakennuksen ulkovaipan ääneneristyksestä sekä parvekkeiden ja pihaja oleskelualueiden äänitasoista. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992.. Environmental Noise Guidelines for the European Region, WHO 2018. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017. Ääniympäristöasetus edellyttää, että rakentamisessa ääniympäristöä koskeva oleellinen tekninen vaatimus toteutuu rakennuksen sisätiloissa, sekä pihaja oleskelualueilla myös siinä tapauksessa, että muussa suunnittelussa meluntorjunta ei olisi tullut huomioiduksi. Melunja tärinäntorjunta on teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaisinta kohdistaa ääntä tai värähtelyä tuottavaan toimintaan. vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. 13 nevät erityisesti unihäiriöinä sekä sydämen ja verenkiertoelimistön toimintahäiriöinä. Suomen rakentamismääräyskokoelma C1 osa. Ulkomelutasot tai kaavan ennustetilanteen ulkomelutasot voivat olla muuttuneet rakennuspaikalla kaavamerkinnän jälkeen. Esimerkiksi erityisryhmien kohdalla parvekkeiden ääniolosuhteille voidaan antaa vaatimuksia, jos pihaja oleskelualueelle on liikuntaesteen vuoksi vaikea päästä. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää asetuksen tapausharkintamenettelyyn perustuen rakennuksen ääniympäristöltä myös muita ominaisuuksia. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja eheytyminen edellyttävät meluntorjunnan huomioimista entistä paremmin rakennusten sijainninohjauksessa ja rakentamisessa. Toissijaisesti rakennuspaikan tulisi olla sellainen, ettei rakentaminen vaatisi merkittäviä meluntai tärinäntorjuntatoimia. Ympäristönsuojelulaki 527/2014. Sijainninohjaukseen vaikuttavat YSL:n nojalla voimassa olevat melua koskevat asetukset, kuten valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Meluhaitan rajoittamisesta syntyvät edut ovat kustannuksia suuremmat ja tällä voi olla synergiaetua muiden haittavaikutusten vähentämisen, kuten ilmanlaadun paranemisen kanssa. Sosiaalija terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä annetun ympäristöministeriön asetuksen 5 ja 6 §:n muuttamisesta 360/2019. Tämä voi myös parantaa olemassa olevien rakennusten ääniympäristön laatua, jos lisärakentaminen tehdään melulähteet ja äänen etenemistiet huomioiden. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto 2012. Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 osa. Lähdeluettelo Laki maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta 958/2012. Kaavan ajantasaisuus on tärkeää rakennuspaikan meluja tärinäolosuhteita arvioitaessa. Ääniympäristö – Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä 2018. Maankäytön suunnittelujärjestelmä on tärkeä ympäristömelun haittojen ennalta ehkäisyssä. Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa, määräykset ja ohjeet 1998. Rakennuspaikan altistuminen melulle vähentää asumisviihtyisyyttä tai edellyttää muutoksia melua tuottavassa toiminnassa tai investointeja meluntorjuntaan
Suomen kahdeksan suurinta kuntaa muodostivat Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien ehdotuksesta keväällä 2018 verkoston, jotta kunnat voisivat jakaa sisäilmaongelmien hoitamiseen liittyviä käytänteitään, keskustella yhdessä haasteellisten sisäilmaongelmiin liittyvien kysymysten ratkaisemisesta ja julkaista yhteisiä näkemyksiään. Kuntien sisäilmaverkoston kuluvan vuoden keväällä käynnistynyt uusi teema on kiinteistöjen ylläpito. Sisäilmayhdistys julkaisi 14.3.2019 kuntien sisäilmaverkoston työryhmän laatiman ohjeen ja perustelumuistion verkkosivuillaan oman Hyvä ilma -suosituksensa rinnalla (www.sisailmayhdistys.fi/Julkaisut/ Hyva-sisailma-suositukset).. Tavoitteena on, että kuntien julkiset palvelurakennukset olisivat kunnossa, korjausvelka hallinnassa ja kunnilla olisi yhteinen toimintasuunnitelma tavoitteeseen pääsemiseksi. vsk. 14 O hje ilmanvaihdon käytöstä julkisissa palvelurakennuksissa on ensimmäinen ohje, jonka vuoden 2018 alussa käynnistynyt kuntien sisäilmaverkosto on laatinut. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Ohjeen tueksi on laadittu myös perustelumuistio. Kuntien sisäilmaverkosto järjesti ilmanvaihdon käytöstä ja sen perusteista seminaaMarianna Tuomainen, johtava asiantuntija Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, rakennetun omaisuuden hallinta Uusi ilmanvaihdon ohjeistus – ilmanvaihdon käyttö Kuntien sisäilmaverkosto on laatinut yleisohjeen ilmanvaihdon käyttämisestä julkisissa palvelukiinteistöissä
likaisten tilojen ilmanvaihto toimii pelkästään poistoilmanvaihdolla, on parempi, että hygieniatilojen poistoilmanvaihto käy pääilmanvaihtokoneiden aikaohjelmien mukaisesti. Vaipan yli vaikuttavia paine-eroja ei ole mitattu ilmanvaihdon eri käyttötavoilla, minkä vuoksi ei ole ollut tiedossa, milloin rakennus on ylitai alipaineinen tai minkä suuruinen paine-ero on. Joissain kunnissa ilmanvaihto pysäytetään illalla rakennuksen käytön päättymisen jälkeen ja käynnistetään uudestaan aamulla. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Siivous on rakennuksen käyttöaikaa, joten ilmanvaihdon tulee käynnistyä kaksi tuntia ennen siivouksen alkamista. Kuva: Marianna Tuomainen.. Niissä rakennuksissa, joissa ei ole toimintaa iltaisin, öisin tai viikonloppuisin, yleisilmanvaihto pysäytetään 1–2 tuntia rakennuksessa tapahtuvan toiminnan päättymisen jälkeen ja käynnistetään mitoitusilmavirroille aamulla kaksi tuntia ennen kuin rakennuksen ensimmäinen käyttäjä saapuu rakennukseen. Viikonloppuja ja loma-aikoja varten ilmanvaihdolle asetetaan jaksotusohjelma, jolla ilmanvaihto käy mitoitusteholla tunnin vuorokaudessa. sisäilmasto-olosuhteisiin. Toisin sanoen hygieniatilojen poistoilmanvaihto on parempi olla rakenIlmanvaihtokone. Jos rakennuksen käyttö on ympärivuorokautista, myös ilmanvaihtoa käytetään jatkuvasti. Toisissa kunnissa ilmanvaihtoa käytetään osateholla rakennusten käyttöaikojen ulkopuolella. Tällä saadaan laimennettua nimenomaan sisäilman kemiallisten yhdisteiden pitoisuutta. Pääperiaatteena on, että julkisissa palvelurakennuksissa ilmanvaihtoa käytetään rakennusten käyttöaikojen mukaisesti. vsk. Tämän aamuhuuhtelun tarkoituksena on, että ilmanvaihto vaihtaa huonetilojen ilman kokonaan vähintään 2–4 kertaa ennen kuin rakennuksessa työskentelevät saapuvat rakennukseen. Mikäli hygieniatilojen eli ns. Rakennusmateriaaleista, kalusteista ja tarvikkeista vapautuu sisäilmaan jonkin verran haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, joiden pitoisuus kasvaa yöaikana loivasti esimerkiksi 3–10-kertaiseksi, mutta joiden pitoisuus laimenee kahden tunnin ilmanvaihdolla minimiin. Ilmanvaihtoa käytetään – on käytetty jo vuosien ajan – eri kunnissa eri tavoilla. Paineeromittauksia on tehty pääsääntöisesti silloin, kun on selvitetty koettujen sisäilmaongelmien syitä. Palvelurakennusten ilmanvaihdon yleisohjeen pääperiaatteet Seminaarissa perustettiin 17 hengen työryhmä laatimaan kuntien yhteistä ohjetta palvelurakennusten ilmanvaihdon käytölle tavoitteena yhdenmukaistaa käytänteitä eri kuntien välillä sekä jakaa tietoa. 15 rin alkusyksystä 2018. Seminaarissa kuntien edustajat ja ilmanvaihtoalan asiantuntijat keskustelivat koko päivän ilmanvaihdon merkityksestä, käytöstä ja vaikutuksesta palvelurakennusten, kuten koulujen, päiväkotien, vanhusten palvelukeskusten, kirjastojen jne
Vuoden 2019 kesän lämpimimmällä viikolla 21.–28.7.2019 (ulkoilman lämpötila Helsinki Kaisaniemi 14,6–32,1 °C) ulkoja sisäilman välisen lämpötilaeron ollessa hyvin pieni, jolloin sisäilman suhteellinen kosteus on suurimmillaan, sisäilman suhteellinen kosteus helsinkiläisissä jatkuvan sisäilmasto-olosuhdeseurannan kouluja kirjastorakennuksissa oli enimmillään 55–60 %:n välillä, mutta suuren osan ajasta alle 55 %. Ilmanvaihdon jatkuvan käytön tavoitteena on vähentää sisäilman epäpuhtauspitoisuuksia kaikkina vuorokauden aikoina. Kuntien palvelurakennusten sisäilman laatua ja vaikutuksia terveyteen epäillään huonoksi, sillä monissa palvelurakennuksissa on todettu ongelmia. Ilmanvaihtosuunnittelijoita ohjattiin vuosikymmeniä suunnittelemaan rakennus alipaineiseksi, jotta sisäilman kosteus ei kulkeutuisi sisäilmasta rakenteisiin. vsk. Paine-erot Uuden ohjeen merkittävin muutos aikaisempaan on kehotus seurata rakennuksen vaipan yli vaikuttavia paine-eroja ja pyrkiä pienentämään koneellisen ilmanvaihdon vaikutusta paine-eroon niin paljon kuin mahdollista. 16 nuksen käyttöajan ulkopuolella pois päältä. Ryömintätilallisten alapohjien, radontuuletusjärjestelmien, putkitunneleiden, hissien ja jätehuoneiden erillispoistoja ei kuitenkaan saa sulkea rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella, sillä näiden kuuluu alipaineistaa em. Yleisilmanvaihto saattaa olla myötävaikuttamassa rakennuksen alipaineisuuteen, mikä tapahtuu silloin, kun koneellisen ilmanvaihdon poistoilmavirrat ovat tuloilmavirtoja suuremmat. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Poistoilmavirtojen ollessa tuloilmavirtoja suurempia muodostuva alipaine aiheuttaa kuitenkin ilmavirtauksia rakenteiden epätiiveyskohtien kautta sisäilmaan, jolloin rakenteiden epäpuhtauksia mahdollisine kosteusvauriomikrobeineen voi kulkeutua sisäilmaan. Merkittäviä sisäilmaongelmien syitä ovat kosteuden pääsy rakenteisiin ja ilmavuotoreitit kosteusvaurioituneista rakenteista sisäilmaan. Mikäli kosteusvauriot syntyvät putkivuoden seurauksena, vuodon nopea katkaisu ja rakenteiden kuivattaminen ehkäisevät pahemmat vauriot. Hygieniatilojen poistoilmanvaihto ilman vastaavan suuruista tuloilmanvaihtoa lisää rakennuksen ei-toivottua alipaineisuutta. Kesän lämpimimmällä viikolla ei Helsingissä satanut ja 85 % viikosta ulkoilman suhteellinen kosteus oli alle 80 %. Ilmanvaihdolla on vain hyvin pieni vaikutus tyhjän rakennuksen sisäilman suhteelliseen kosteuteen. Sisäilman kosteuspitoisuus tyhjässä rakennuksessa, jossa ei käytetä vettä, on riippuvainen ainoastaan ulkoja sisäilman välisestä lämpötilaerosta sekä ulkoilman kosteudesta. Ilmanvaihdon jatkuvalla käytöllä pyritään vähentämään. tilat käyttötiloihin nähden, jotta niissä olevat epäpuhtaudet eivät kulkeudu käyttötiloihin. Rakennusten kosteusvauriot johtuvat rakenteisiin rakennuksen ulkopuolelta pääsevästä sadevedestä, pintavesistä tai maaperästä kapillaarisesti nousevasta kosteudesta. Koneellinen ilmanvaihto vaikuttaa rakennuksen vaipan yli vallitsevaan paine-eroon, johon vaikuttaa myös ulkoja sisäilman välinen lämpötilaero ja tuuli. Tämä ilmiö on voimakkain talvella sisäja ulkoilman lämpötilaeron ollessa suurimmillaan, vaikkakin sisäilman suhteellinen kosteus on talvella pieni. Ilmanvaihdon pysäyttämisellä ei kuitenkaan myötävaikuteta rakenteiden kosteuspitoisuuden kasvamiseen. Huolenaiheet On esitetty huolta siitä, että koneellisen ilmanvaihdon pysäyttäminen yöksi ja viikonlopuksi vuosien, ellei vuosikymmenten ajan, olisi aiheuttanut rakennuksen sisäilmaongelmat
17 rakennusten käyttäjien huolta. Hallittu tasapainoinen koneellinen ilmanvaihto on välttämätön hyvien sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Kuvaaja on helsinkiläisestä kirjastosta, jossa ilmanvaihto ei ole öisin käynnissä.. Tiiviillä rakentamisella pyritään sekä vähentämään rakennuksen energian kulutusta että estämään rakenteiden kautta tapahtuva vuotoilmanvaihto, mikä tänä päivänä ymmärretään aiheuttavan sisäilmaongelmia. Mikäli ilmanvaihto myötävaikuttaa rakennuksen alipaineisuuteen, tulee tuloja poistoilmavirrat säätää tasapainoon ennen kuin ryhdytään käyttämään ilmanvaihtoa jatkuvatoimisesti. Tiiviit rakennukset Tänä päivänä rakennetaan huomattavasti tiiviimpiä rakennuksia kuin edellisellä vuosituhannella, jolloin alipaineisen ilmanvaihdon aiheuttama vuotoilmavirta nykyistä hatarampien rakenteiden läpi kuivatti rakenteita. Palvelurakennusten ilmanvaihdon ohjeessa on otettu huomioon kosteusvaurioituneet rakennukset. vsk. Muutoin on mahdollista, että ilmanvaihto imee rakennukseen rakenteista tai maaperästä mikrobiepäpuhtauksia, jotka eivät välttämättä kulkeudukaan poistoilmanvaihdon mukana ulkoilmaan. Vanhemmissa rakennuksissa ilmanvaihtosuunnitelmien päivittäminen on tarpeen, Kuvaaja on helsinkiläiseltä ala-asteelta, jossa ilmanvaihto ei ole öisin eikä viikonloppuisin käynnissä. Mikäli rakennuksessa on todettu kosteusja mikrobivaurioita, tulee vaipan yli vallitsevat paine-erot mitata ennen kuin päätetään ilmanvaihdon ympärivuorokautisesta käytöstä niissä rakennuksissa, joissa ilmanvaihto on pysäytetty yöajaksi
vsk. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. 18 Kuvaajat ovat helsinkiläisiltä eri ala-asteilta, joissa ilmanvaihto ei ole käynnissä öisin eikä viikonloppuisin.
19 jotta rakennuksen ilmavirrat saadaan säädettyä tasapainoon. Lähdeviitteet Björkroth, M., Eskola, L., Vinha, J. Energiaa kannattaa käyttää järkevästi ja tarpeeseen ihmisten ollessa rakennuksessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Ilmanvaihdon järkevää käyttöä on vaipan yli vaikuttavista paine-eroista huolehtiminen, sillä tällä vaikutetaan sisäilman laatuun ja ihmisten hyvinvointiin. Vaipan yli vallitsevan paineeron jatkuvatoimisella mittauksella voidaan esimerkiksi laatia korjaustermi, jolla puhaltimen tilavuusvirran tai kanavapaineen säädön asetusarvoa poikkeutetaan sen verran, että ulkoja sisäilman välinen tasapaino säilyy parhaana mahdollisena (Björkroth et al. Viikoittaisen huollon tulee sisältää laitteiden tarkoituksenmukaisen toiminnan tarkistamisen, poikkeavien äänien havainnoinnin, mittareiden lukemien havainnoimisen ja suodattimien paineerojen tarkkailun sekä tarvittaessa näistä aiheutuvien toimenpiteiden toteuttamisen. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus on luonnollisesti tärkeää sekä jatkuvasti toimivalle että jaksoittain toimivalle ilmanvaihdolle. vsk. Mikäli ilmanvaihtojärjestelmää huolletaan säännöllisesti viikoittain, ilmanvaihtokanavien puhdistamistarve tarvitsee tarkistaa vain viiden vuoden välein ja puhdistaa tarvittaessa. ja Kosonen, R. Ilmanvaihtojärjestelmä epäpuhtauksien aiheuttajana Ilmanvaihtokoneiden jatkuvan pysäyttämisen ja käynnistämisen pelätään pumppaavan epäpuhtauksia sisäilmaan. Paine-eron mittausja säätöohje. Ympäristöministeriön toimeksiannosta valmistuu tämän vuoden aikana ohje rakennusten paine-erojen mittaamiseksi ja säätämiseksi (Björkroth et al. Tämän lisäksi tarvitaan ilmanvaihtosuunnittelijoille ohje uusien, tiiviiden rakennusten tasapainoon säädettävän ilmanvaihdon suunnittelemiseksi. 2019). Kuntien palvelurakennuksissa tuloja poistoilmasuodattimet vaihdetaan tyypillisesti kaksi kertaa vuodessa. Rakennuksen elinkaaren aikana käytön aikaisilla toimenpiteillä on merkittävin vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen. 2019. 2019). Ilmanvaihdon osuus palvelurakennuksen lämpöenergian kokonaiskulutuksesta on 20–50 % ja sähköenergian kokonaiskulutuksesta 30–50 % riippuen siitä, onko IV-järjestelmässä lämmön talteenottoa vai ei ja käytetäänkö ilmanvaihtoa jatkuvasti vai jaksoittain. Toinen mahdollisuus sekä koneellisen ilmanvaihdon että ulkoja sisäilman välisten lämpötilaerojen aiheuttamien paine-erojen hallitsemiseksi on ilmanvaihtokoneiden pyörimisnopeuden säätäminen automaation ohjaamana. Rakennuksen ulkonäköön liittyvät tekijät eivät saa painaa niin paljon ratkaisuvaihtoehtoja mietittäessä. Toimenpide ei siten ole huoltotoimenpide vaan ylläpidollinen, ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa parantava. Mikäli ilmanvaihtokoneen suodattimille pääsee sadevettä tai lunta, tulee ulkoilman ottoaukkoon tehdä rakenteellisia muutoksia, millä ehkäistään kosteuden pääsy suodattimille asti. Rakennusten energian kulutus ja terveellisyys Ilmanvaihdon käyttämisellä rakennuksen käyttöaikojen mukaisesti jatkuvan käyttämisen sijaan vähennetään rakennuksen käytöstä aiheutuvaa energian kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Lumisieppareiden suunnitteluun ja toteuttamiseen tulee jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota sekä ymmärtää niiden merkitys hyvälle sisäilmastolle. SIY Raportti 37, SIY Sisäilmatieto Oy, sivut 119–124.
Luokituksen valmistelusta vastaavat Sisäilmayhdistys ry ja Rakennustietosäätiö RTS. Tästä keskustelusta saattaa tulla hieman vääristynyt kuva rakennustemme sisäilmaston tasosta. Ympäristö ja Terveys-lehti 5 • 2019, 50. Luokituksessa esitetään sisäilmaston tavoiteja suunnitteluarvot operatiiviselle lämpötilalle, ilman liikenopeudelle, hiilidioksidija pienhiukkaspitoisuudelle, sisäilman ja ulkoilman hiukkaspitoisuuksien suhteelle, radonpitoisuudelle sekä standardien mukaisille valaistussuureille ja akustisen suunnittelun suureille. Valtaosa keskustelusta kuitenkin liittyy vanhentuneen rakennuskannan sisäilmaongelmiin. Uusia rakennuksia rakennettaessa ja myös vanhoja peruskorjattaessa noudatetaan uusittuja asetuksia, mutta hyvin yleisesti suunnittelussa käytetään vapaaehtoista SisäilmastoMervi Ahola, toiminnanjohtaja Sisäilmayhdistys ry Sisäilmastoluokitus 2018: tavoitteena entistä terveellisemmät ja viihtyisämmät rakennukset Sisäilmastoluokitus on vapaaehtoinen, suomalainen työkalu, jolla asetetaan tavoitteet yksilölliseen (S1) ja hyvään (S2) sisäilmastoon. 20 Terveellisempiä ja viihtyisämpiä rakennuksia Sisäilman laadusta puhutaan nykyään paljon. Luokitus soveltuu uudisrakentamisen lisäksi soveltuvin osin myös korjausrakentamiseen. Sisäilmastoluokitusta käytetään laajalti rakennusja taloteknisen suunnittelun ja urakoinnin sekä rakennustarviketeollisuuden apuna – tavoitteena rakentaa entistä terveellisempiä ja viihtyisämpiä rakennuksia. Uusin päivitys luokitukseen julkaistiin toukokuussa 2018 ja se on julkaistu myös Sisäilmayhdistyksen julkaisuna. Ensimmäinen sisäilmastoa koskeva luokitus Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus ilmestyi vuonna 1995, joka korvautui vuonna 2000 Sisäilmastoluokitus 2000:lla. Sisäilmastoluokitus 2008 ilmestyi vuoden 2008. Lisäksi luokituksessa esitetään vertailun avuksi määräykset täyttävät S3-luokan vaatimukset. Luokitus perustuu useisiin tutkimuksiin ja pitkäaikaisiin kokemuksiin sisäilman laadusta. vsk. Tuloilman suodatukselle ei sen sijaan ole vielä asetettu kriteerejä, sillä uudesta suodatinstandardista sekä siihen liittyvistä käytännöistä ei ole tietoa. luokitusta, kun tavoitellaan määräystasoa parempaa sisäilmastoa